MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄLLE TIEDOKSI SAATETTAVAT HANKKEET

Transkriptio

1 1 POHJOIS-SAVON LIITTO Liite MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄLLE TIEDOKSI SAATETTAVAT HANKKEET Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmaan hyväksytyt hankkeet TL 2 Materiaaliteknologian T&K&I toimintaa tukevan infrastruktuurin kehittämishanke (MaTKI) / Itä- Suomen yliopisto (sihteeristö ) Rahoittaja: Pohjois-Savon liitto Teema: teknologiateollisuus Hankkeelle haettu EU + valtion tuki on ja kokonaiskustannukset Hankkeelle esitetty EU + valtion tuki on (60 %) ja kokonaiskustannukset Tässä projektissa hankitaan yliopiston strategisia tutkimuskohteita ja yritysyhteistyötä tukevaa laitekantaa erikoismikroskooppiseen näytevalmistukseen. Projekti hyödyttää materiaalitutkimuksen infrastruktuurin kehittämistä, tutkimushankkeiden tavoitteiden saavuttamista, alueellisten yritysten T&K&I-toiminnan aktivointia ja palvelututkimusten toteuttamista. Yritykset voivat saada hyötyä esim. pinnoitteiden paksuuden ja koostumuksesta, pinnoitteiden tai materiaalien vaurioista, tuotteiden tasalaatuisuudesta (lääkeaineet/tabletit), metallien korroosiosta työkaluissa tai laitteissa sekä modifioitujen materiaalien tunkeuma/jakauma palonsuoja-aineissa, puutuotteissa, nanomateriaaleissa, pinnoitteissa ja muoveissa. Laitteet tulevat olemaan osa Itä-Suomen yliopiston kahdella kampuksella (Kuopio, Joensuu) sijaitsevan SIB Labs infrastruktuurinyksikön laitteistoa, jotka ovat eri koulutusohjelmien hyödynnettävissä sekä koulutus- että tutkimuskäytössä. Lisäksi niitä on mahdollista hyödyntää erilaisissa yritysyhteistyö muodoissa. Laitteilla on laaja käyttäjäkunta: Sovelletun fysiikan laitos, Terveystieteiden tiedekunta (PROMIS, Farmaseuttinen lääketutkimuskeskus, Hammaslääketiede). Yhteistyömahdollisuuksia myös Savonian, VTT:n, GTK:n, TTL:n ja Fimean kanssa. Yrityksistä omarahoituksella projektin toimenpiteisiin ovat sitoutuneet Oplatek, Savroc ja Fiskars/Iittala. Analyysipalveluita hyödyntävät jatkossa myös mahdollisesti European Batteries, Suomen Elektropinta, LujaBetoni, Scantarp, Symo, Yara Suomi, Ark Therapeutics, Finvector, Charles River, Savon Sellu, NorthernSolutions, Orion, Lunawood, Suunto, UPM, Valtra, FinnishSteelPainting, Normet, KYS, Honeywell, Finnradiator ja Pharmatest. Laitteiden käyttöaste on hyvä, tosin yksittäisten laitteiden käyttöasteilla on jonkin verran eroja riippuen analyysien kestoajasta (muutamasta minuutista useisiin tunteihin). Vastaavia laitteita löytyy Suomesta Tampereen teknillisestä yliopistosta ja Aalto-yliopistosta Helsingistä. TL 2 Food TestLab Elintarvikkeiden testauslaboratorio ja tuotekehitys Pohjois-Savossa / Savoniaammattikorkeakoulun kuntayhtymä (sihteeristö ) Rahoittaja: Pohjois-Savon liitto Hankkeelle haettu ja esitetty EU + valtion tuki on (70 %) ja kokonaiskustannukset

2 Hankkeen toiminta kohdistuu seuraavien osa-alueiden kehittämiseen: 1 Tuotetestauslaboratorio - Tuotetestauslaboratorion perustaminen ja laiteinvestoinnit Savonia-amk:n Future Food -tiloihin - Asiantuntijaverkostojen, tuotekehitysympäristöjen ja opetuksen integroituminen tutkimus-, tuotekehitysja innovaatiotoimintaan (Savonia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto/kuopion kampus, VTT) 2 Kuluttajalähtöinen tuotekehitys - Kuluttajatiedon hankinta (aistinvarainen arviointi ja kuluttajakäyttäytyminen) - Tuotteiden analysointi ja testaus (kemiallinen, fysikaalinen, mikrobiologinen, ravitsemuksellinen ja aistittava laatu sekä säilyvyys) - yritystarpeiden mukaisesti räätälöidyt tuotekehityspalvelut Tuotetestausympäristössä kehitetään yrityksien tuotteita kuluttajalähtöisesti kansallisille ja kansainvälisille markkinoille. Tuotetestauksessa saadaan selville elintarvikkeiden kemialliseen, fysikaaliseen ja mikrobiologiseen laatuun liittyviä ominaisuuksia ja tuotteen aistittavan ja ravitsemuksellisen laadun profiilit sekä kehitetään tuoteominaisuuksia käyttäjälähtöisiksi soveltamalla kuluttajatietoa tuotekehityksessä. Tuotekehityksen innovaatioprosessi sisältää tuoteidean kehittämisen, tuotekonseptin suunnittelun, prototyypin tai testausversion tekemisen sekä tuotannon optimoinnin. Testausympäristö pilotoidaan hankkeen aikana ja se jää pysyväksi hankkeen jälkeen. Testauslaboratorion toiminta sijoittuu Savonia-ammattikorkeakoulun Microkadun kampusalueelle sille varattuun tilaan ja sen varustaminen ja käyttöönotto tapahtuu hankkeen aikana. Toiminta suunnitellaan jatkuvaksi ja se tapahtuu yhteistyössä elintarvikealan ja bioanalytiikan asiantuntijoiden kesken. Itä-Suomessa ei ole tarjolla elintarvikealan yrityksille vastaavaa elintarviketestauslaboratorio palvelua. Yritykset tarvitsevat tuoteanalyysejä- ja profilointeja sekä bioteknologiaa tuotekehityksen tueksi sekä uusien tuotteiden valmistamiseksi että uusien tuotantotekniikoiden testaamiseksi. Projektin hallinnoija tekee yhteistyötä alueen alan koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kanssa (Itä-Suomen yliopisto, VTT, Savon koulutuskuntayhtymä, Kuopio Innovation, Karelia-ammattikorkeakoulu) sekä alueen elintarvikealan yritysten kanssa (elintarviketuotanto sekä niiden raaka-aineiden- ja jatkojalosteiden lähituottajat). 2 TL 2 Itä-Suomen biojalostuksen tutkimusverkosto ja pilotointialusta (ISBTP) / Itä-Suomen yliopisto Rahoittaja: Pohjois-Savon liitto (sihteeristö ) Teema: teknologiateollisuus Hankkeelle haettu EU + valtion tuki on ja kokonaiskustannukset Hankkeelle esitetty EU + valtion tuki on (85 %) ja kokonaiskustannukset UEF:n ISBTP -hankkeen toiminta jakaantuu tutkimus- ja yhteistyöverkoston kehittämiseen, vahvistamiseen, hankkeen koordinointiin, sekä fokusoituihin pilottiselvityksiin -kokeiluihin ja tutkimuksiin. ISBTPtoimintamallin kartoituksessa selvitetään tuotteiden, prosessien, palveluiden, raakajalosteiden, yms. liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeessa tehtävät pilotit toteutetaan muutamien kuukausien mittaisina työprosesseina. Työt ajoitetaan käytettäviksi saatavien henkilöresurssien ja muiden toimijoiden mukaan. Pilottiprojektien toteutukseen osallistuu myös UEF:n vakituista henkilöstöä. Koko hanke toteutetaan n. vuoden mittaisena tiiviinä ja kustannustehokkaana hankkeena. Hankkeella on vahva yhteys myös UEF:ssa käynnissä olevaan puun hidaspyrolyysi tutkimushankkeeseen, jonka aikana on hankittuja kehitetty tutkimuslaitteistoja UEF:lle ja elinkeinoelämää palveleviin tarpeisiin. Lisäksi hanke liittyy UEF:issa käynnistyneeseen olevaan puu- ja biomassojen prosessilaboratiorion varusteluhankkeeseen. Projektissa kehitetään ja pyritään myös vakiinnuttamaan toimijaverkosto ja toimintamalli. Pysyvän toimintamallin kehitystyö on yksi hankkeen päätavoitteista, ja hankkeen jälkeisen pysyvyyden kannalta oleellinen tekijä. Hankkeessa kehitettävään toimintaverkostoon osallistuu eri tahoja yrityksistä, tutkimuslaitoksista, eri tutkimusryhmiä, mm. VTT:sta, MTT:sta ja LUT:sta. Hanke pyrkii sitouttamaan verkostot pysyviksi. ISBTP kerää yhteen alan osaajia, on aktiivisesti mukana rahoituksen hankinnassa ja biotalouden edistäjänä myös kansallisesti ja kansainvälisesti.

3 3 Hankkeen yhtenä tavoitteena on, että tutkimuksen tai yritysten kautta tulevat aihiot tuodaan ISBTP:lle, joka kokoaa mukana olevista yrityksistä ja tutkimuslaitoksista tulevien keksintöjen ympärille oman projektinsa, joissa tekijänoikeudelliset asiat, aikataulutus ja budjetti sovitaan tapauskohtaisesti. Verkoston ja vakiintuneen toimintamallin avulla pilotoinnit voidaan toteuttaa, mikä olisi ilman ISBTP:n laajaa osaamispohjaa ehkä mahdotonta. Hankkeesta syntyvät uudet hankkeet, ns. spin-offit, vievät pohjoissavolaisia keksintöjä ja osaamista eteenpäin tavoitellen innovaatioiden nopeaa tuotteistamista ja kaupallistamista. TL 2 Games for Health Finland- pelilliset menetelmät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukena / Kuopio Innovation Oy Rahoittaja: Pohjois-Savon liitto Hankkeen esittelee Satu Vehreävesa Teema: hyvinvointi Hankkeelle haettu EU + valtion tuki on ja kokonaiskustannukset Hankkeelle esitetty EU + valtion tuki on (70 %) ja kokonaiskustannukset Projektissa edistetään Games for Health toimintaympäristön luomista, alan toimijoita aktivoimalla ja tutkimustuloksiin perustuvien kokeilujen organisoinnilla. Projektissa rakennetaan osaamisverkostoa ja toimijoiden välistä yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti. Games for Health liiketoiminta tuottaa taloudellisesti kannattavia sovelluksia ja palveluita, joita käytetään terveyden, toimintakyvyn ja kuntoutuksen edistämiseen. Näitä sovelluksia käytetään pelikonsoleilla, tietokoneilla, tableteilla ja matkapuhelimilla digitaalisissa käyttöympäristöissä. Projektin puitteissa järjestetään nopeita palveluiden, sovellusten ja teknologioiden koestustilaisuuksia ja tilanteita. Projektissa saatuja tuloksia hyödyntävät hyvinvointi- ja terveysala sekä ICT- ja pelialan julkiset ja yksityiset toimijat. Innovatiiviset kaupungit (INKA) ohjelmassa Kuopio on valittu kumppaniksi Oulun kansallisesti koordinoimaan Tulevaisuuden terveys teemaan. Kuopion yksi kärki on uusien hoitomuotojen ja palvelujen alueella Games for Health. Kuopio on kansallisesti esittänyt Games for Health teemaa vetovastuulleen. Tekes on aiemmin rahoittanut Savonia-ammattkorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston toteuttaman Health ProPeli suomalaisen Games for Health liiketoiminnan kehittäminen EAKR hankkeen. Projektissa tuotetaan tutkimustietoa Games for Health sovellusten terveyshyödyistä ja liiketoimintamalleista. Tutkimus edesauttaa uusien Games for Health sovellusten tuotteistamista ja kaupallistamista. Savoniaammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto ja Savon koulutuskuntayhtymä ovat kehittämässä omiin koulutusohjelmiinsa pelialan osaamisen kehittämiseen liittyviä kursseja ja tapahtumia, joita Games for Health verkostotoiminta tukee. Päätös: MYR:n sihteeristöllä ei ole huomautettavaa hankkeesta. TL 2 Cleantech-yhteistyö ilmanlaatualalla Kiinassa: mittalaitteisto tutkimus-, koulutus- ja yritysyhteistyöhön / Itä-Suomen yliopisto (sihteeristö ) Rahoittaja: Pohjois-Savon liitto Teema: mittaus- ja sensoriteknologia Hankkeelle haettu EU + valtion tuki on ja kokonaiskustannukset Hankkeelle esitetty EU + valtion tuki on (70 %) ja kokonaiskustannukset

4 Projektissa hankittavat laitteet mahdollistavat seuraavat puhtaanteknologian kehitystyöhön liittyvät analyysit: -yhdyskuntailman terveyshaittojen toksikologisten ominaisuuksien ja mekanismien tunnistamisen -haitallisimpien hiukkaskoostumusten tunnistamisen -ilmanlaadun luotettavan ja reaaliaikaisen seurannan liikuteltavilla laitteilla Projektin toteuttavat yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ympäristötieteen laitos ja Ilmatieteen laitoksen Kuopion yksikkö. Projektilla on merkittävä vaikutus Itä-Suomen yliopiston ja sen yhteistyötahojen tarjoamaan koulutukseen. Hankittavaa laitteistoa hyödyntävät Itä-Suomen yliopiston ympäristötieteiden ja sovelletun fysiikan laitosten eri opintojaksot harjoitustöissä, opinnäytetöissä sekä väitöskirjojen toteutuksessa. Rakennettava infrastruktuuri luo edellytyksiä myös Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun toisiaan täydentävän kurssitarjonnan rakentamiseen koskien erityisesti päästöjen hallintaa mm. energia-alan koulutukseen liittyvissä kursseissa. Kiinan Nanjingissä sijaitsee Itä-Suomen yliopiston ja Nanjingin yliopiston Sino-Finnish Environmental Research Center (SFERC) tutkimuskeskus, jossa on rakennettu yhteistyöverkosto tukemaan kansainvälisesti korkeatasoista ympäristötutkimusta ja asiantuntijakoulutusta sekä Cleantech ympäristöteknologiaa. Syntyvä kansainvälinen koulutusyhteistyö Nanjingin yliopiston ja UEF:n välillä (mm. maisteritasoinen kaksoistutkinto) tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia opinnäytetöihin ja kurssimuotoiseen koulutukseen eri tasoilla järjestetään Nanjingissä nuorten olympialaiset, jolloin 100 suurta tehdasta suljetaan kisojen ajaksi. Tehtaiden sulkeminen kisojen ajaksi mahdollistaa ainutlaatuisen mahdollisuuden vertailla, miten paljon ja mitä päästöjä ko. tehtaat aiheuttavat. Projektissa hankittavilla laitteilla voidaan tehdä konkreettisia mittauksia päästöjä aiheuttavien lähteiden ja niiden vaikutusten tunnistamiseksi. Saatu tieto vahvistaa maakunnan toimijoiden ilmansaasteisiin liittyvää osaamispohjaa ja se luo edellytyksiä yrityspohjan syntymiselle. Projekti vahvistaa pohjoissavolaisten toimijoiden kansainvälistä verkottumista. Lisäksi projektissa kerätty tieto edistää alan laite- ja materiaalivalmistajien tuotekehitystä ja luo etua edistäen liiketoimintaa kansainvälisessä kilpailussa. 4 Puijon urheilulaakson yleissuunnitelma / Kuopion kaupunki (sihteeristö ) Hankkeelle haettu ja esitetty EU + valtion tuki on (77 %) ja kokonaiskustannukset Kuopion Puijo alueineen on koko Itä-Suomen merkittävimpiä urheilun ja matkailun keskuksia ja valtakunnallisesti merkittävä luonnonsuojelualue. Talviurheilupaikkana Kuopion Puijo tunnetaan maailmalaajuisesti, esim. Puijon mäkihypyn maailmancupin osakilpailu on saavuttanut maailmanlaajuisesti kymmenien miljoonien katsojamäärän. Puijolla järjestetyillä tapahtumilla on erittäin merkittävä aluetaloudellinen vaikutus. Suunnitelman avulla voidaan rakentaa alueelle eri käyttäjätarpeiden mukainen toiminnallinen kokonaisuus sekä vaiheistaa suunnittelualueen toteutushankkeet ja saada arvio vaiheistetuista kokonaiskustannuksista. Samalla saadaan kuvaus alueen toimintavastuista ja toteutuspolku myös päättäjille ja alueen rahoittajille.

5 Puijon urheilulaaksoa suunnitellaan ensisijaisesti valtakunnallisen tason monipuoliseksi urheilu- ja liikuntaalueeksi. Tavoitteena on vahvistaa jo tehtyjä ratkaisuja, parantaa palveluja ja edistää yritysten ja yhdistysten toimintaedellytyksiä alueella. Alueen kehittäminen parantaa alueen vetovoimaisuutta yritysten, työntekijöiden, yhdistysten ja matkailijoiden sekä asukkaiden näkökulmasta. Hanke luo edellytykset elinympäristön laadun parantamiseen. Hankkeen avulla alueen yritykset ja yhdistykset sekä muut toimijat pystyvät parantamaan palvelun sisältöä, laatua ja saavutettavuutta sekä yhteistyötä kaupungin ja alueen toimijoiden kesken. 5 Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelmaan hyväksytyt hankkeet TL 1 Myynnin malli Myymaster pilotti / Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä (sihteeristö ) Hankkeelle haettu ja esitetty EU + valtion tuki on (80 %) ja kokonaiskustannukset Myynti on ratkaisevan tärkeää yritysten kannattavuuden ja olemassaolon kannalta. Myynti on kuitenkin haasteellista kaikille yrityksille. Vain myynti tuo rahaa yrityksille, mikä mahdollistaa yrityksen toiminnan ja sen kehittämisen sekä henkilöstön työllistämisen. Myyntitaitojen lisäksi tarvitaan systemaattista toimintamallia, joka takaa yrityksille jatkuvan tuoton, toimintakyvyn ja kasvun. Tällä Myymaster-pilottiprojektilla kehitetään ja testataan toimintamalli, prosessi ja työkalut, kuinka yritys saavuttaa myynnin avulla asetetut liikevaihtotavoitteet. Alueemme pk- yritykset päätoimialoilta ovat tuotanto tai tuotesuuntautuneita ja ongelmakohtana pidetään yleisesti myynnin toteuttamista asiakkaiden suuntaan. Pohjois-Savon yritysten keskeisin haaste kasvulle on myynnin lisääminen ja ammattimainen asiakaslähtöinen tekeminen. Hankkeen tavoitteena on muodostaa mukana oleville yrityksille toimiva, konkreettinen myynnin malli ja kouluttaa välineet sen toteuttamiseksi. Kasvu ja myynnin kehittäminen kytketään kiinteäksi osaksi yrityksen muihin toimintoihin. Hankkeen toimenpiteillä vahvistetaan alueen pk-yritysten kasvuedellytyksiä. Hankkeessa toteutettavat työ-paketit toteutetaan osana ammattikorkeakoulun opetusta ja oppimista, jolloin opiskelijat saavat kokemusta toimimisesta aidossa yritysympäristössä. TL 1 Uusiutuvien energioiden koulutusten ja osaamisen kehittäminen Pohjois-Savossa / Savon koulutuskuntayhtymä (sihteeristö ) Hankkeelle haettu EU + valtion tuki on ja kokonaiskustannukset Hankkeelle esitetty EU + valtion tuki on (80 %) ja kokonaiskustannukset Projektissa kehitetään ja piloitoidaan uusia uusiutuvan energian ja uusien energiateknologioiden koulutuksia yrityksille, toisen asteen koulutukseen ja muuhun alan koulutustoimintaan. Koulutuksia suunnataan asentajille, suunnittelijoille, asiantuntijoille, rakennuttajille, viranomaisille, urakoitsijoille ja isännöitsijöille: - suunnitellaan ja pilotoidaan valtakunnallinen uusiutuvia energialähteitä hyödyntävien järjestelmien asentaminen opetuskokonaisuus vuoden 2014 aikana - kehitetään ja tuotteistetaan pientalojen automaatiojärjestelmät hybridijärjestelmissä koulutus - kehitetään ammattikorkeakoulun ja ammatillisten opettajien osaamista

6 - aloitetaan koulutusten tuotteistusta kansainväliseksi siten, että opintokokonaisuuksia voidaan tulevaisuudessa tarjota ulkomaalaisille opiskelijoille - tiedotetaan projektin edistymisestä ja toimenpiteistä energia-alan yrityksiä ja muita toimijoita Hankkeen toteutuksena syntyvät koulutuskokonaisuudet tukevat uusiutuvien energioiden käyttöön liittyvän osaamisen lisäämistä ja sitä kautta yritysten kilpailukykyä ja osaamista. Tuloksena syntyvät pilotoitujen kou-lutusten aineistot ja uusien opintojaksojen opettajan ja opiskelijoiden opetusmateriaalit sekä tulevaisuudessa ulkomaalaisille opiskelijoille tarjottavat opintokokonaisuudet. 6 TL 1 Keksintöjen kaupallistamisen erityisosaamisen (mm. mobiilimalli ja koulutus) lisääminen yrityksille / ThinkSuomi ry (sihteeristö ) Hankkeelle haettu ja esitetty EU + valtion tuki on (78,6 %) ja kokonaiskustannukset Flat rate hanke. 1. Kehittää IICT-ratkaisu (Inventors' Information Communication Technology solution) ) ns. mobiilimalli yritysten ja keksijöiden välille jolla uudet ideat saadaan nopeasti ja tehokkaasti kaikkien ulottuville. Toimintamalli kehitetään yhteistyössä nykyisten ja tulevien ThinkSuomen kumppaneiden ts. alueen yritysten kanssa (asiakaslähtöisesti). Toimintamalli kehitetään yhteistyössä nykyisten ja tulevien ThinkSuomen kumppaneiden ts. alueen yritysten kanssa (asiakaslähtöisesti). 2. Asiamies- ja kumppaniverkoston rakentaminen ja kouluttaminen. Pilotoidaan alueellisesti valtakunnalliseksi tarkoitettu mobiilitoimintamalli ja lanseerataan valtakunnallinen ICT-perusteinen toimintamalli. Pilotoidaan kymmenen mallisuoritusta jossa keksijä ohjautuu uuden palvelu-konseptin eli mobiilimallin avulla yritysten tuotantoon ja sitä kautta innovaatioksi kauppoihin sekä loppukäyttäjille. Thinksuomi on toteuttanut toimintamallia keksintöjen kaupallistamisen edistämiseksi aiempaa tehokkaammin ja keksijän kannalta pienemmällä riskillä ja yritysverkoston resursseja hyödyntäen. Malli perustuu laajaan yhteistyöhön ja tehokkaaseen verkostoitumiseen sekä asiantuntijoiden käyttöön. Toimintamalli on herättänyt paljon mielenkiintoa ja mm kehitysyhtiöt Witas ja Jykes ovat olleet mukana työssä. Monet yritykset haluavat ulkoistaa uusien ideoiden ja keksintöjen ensiarvioinnin asiantuntijoille ja esikarsintaa ideoille. Thinksuomen malli toteuttaa verkostonsa kautta palveluja keksijöille ja yrityksille tehokkaasti. Laajemman asiamiesverkoston, koulutusten ja mobiilin viestintäkanavan kautta keksinnöt tavoittavat potentiaaliset yrityskumppanit nopeasti ja kustannustehokkaalla tavalla. Palvelu laajenee koko maahan, mutta yhdistyksen toiminta hankkeessa kohdistuu itäsuomeen ja tuotettavat palvelut ovat hyödyttämässä erityisesti alueen keksijöitä ja yrityksiä. TL 1 Palveluliiketoiminnan kehittäminen konepajan toimintaympäristössä, Palkeet / Savoniaammattikorkeakoulun kuntayhtymä (sihteeristö ) Teema: teknologiateollisuus Hankkeelle haettu ja esitetty EU + valtion tuki on (76 %) ja kokonaiskustannukset

7 Vuonna 2012 LEKA-hankkeessa käynnistetty palveluliiketoiminnan tutkimusalue on keskittynyt teollisuuden palveluliiketoiminnan sekä palvelujen kehittämiseen tutkimuksellisen pääpainon ollessa paikallisten yritysten kanssa tehtävässä soveltavassa kehittämistyössä. Luonnollisena jatkona yhteistyössä kehitetylle konseptointi- ja tuotteistamisosaamiselle on konepajoissa noussut tarve suunnata kehittämistyötä kansainvälisen palveluliiketoiminnan kehittämiseen, johtamiseen ja hallintaan. Tällöin esille nousevat seuraavat teemat: 1. Palveluportfolion johtaminen ja hallinta 2. Palveluorganisaation ja -verkoston kehittäminen, ylläpito ja hallinta 3. Sähköinen palvelualusta Valmistavan teollisuuden hakiessa uusia kasvu-uria on palveluliiketoiminnasta tullut yksi alan merkittävimmistä kehittämistrendeistä. Myös pohjoissavolaiset konepajat ovat lähteneet tutkimaan palveluliiketoiminnan mahdollisuuksia kilpailuetujen ja paremman kannattavuuden toivossa. Projektin tavoitteena on tarjota yrityksille vetoapua niiden suunnatessa globaaleille markkinoille. Projektin tuloksena yrityksille rakennetaan malli palveluportfolion ja palveluorganisaation johtamiseen ja hallintaan samalla kun portfolioon pyritään kehittämään uusia palvelutuotteita. Lisäksi prosessin aikana kartoitetaan sähköisen palveluliiketoiminnan mahdollisuuksia. Hanke tukee alueen teknologiateollisuuden uudistumista ja siirtymistä tuote- ja teknologiakeskeisyydestä yhä enemmän palvelujen ja ratkaisujen tarjoajaksi, ja tätä kautta edistää yritysten kilpailukyvyn kehittymistä ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämistä. Hankkeen tuloksia hyödynnetään Savonia-amk:n koulutuksen kehittämisessä. 7 TL 1 Tapahtumien sponsoroinnin työkalu / Kuopion kaupunki (sihteeristö ) Hankkeelle haettu ja esitetty EU + valtion tuki on (79,6 %) ja kokonaiskustannukset Tapahtumat toimivat alueiden, seutujen ja paikkakuntien elävöittäjinä ja markkinoinnin työkaluina. Niiden hyödyntäminen osana alueiden ja paikkakuntien brändin rakentumista on Suomessa vielä pienimuotoista tai sitä ei tehdä juuri lainkaan. Tämän projektin tavoitteena on sitouttaa tapahtumat ja tapahtumatoimiala tiiviimmäksi osaksi Kuopion kaupungin markkinointityötä ja edetä toiminnassa strategiseen, vastikkeellisuuteen pohjautuvaan yhteistyöhön. Tavoitteena on synnyttää kriteeristö tapahtuma-avustusten päätöksentekoon markkinointiyhteistyön näkökulmasta ja hyödyntämissuunnitelma, joka toimii strategisena työkaluna Kuopion kaupungin ja tapahtumien välisessä markkinointiyhteistyössä. Keskeistä olisi, että tapahtumajärjestäjät saisivat suunnittelutyökalun ammattimaisen tapahtuman järjestämiseen ja huomioisivat jo omassa suunnittelussaan kestävän ja terveen rahoitus- sekä yhteistyöpohjan. Eli tavoite on tuottaa innovatiivisempia, kestävämpiä ja rahoituspohjaltaan terveempiä tapahtumia. Elinkaariajattelun myötä myös saattaa esim. tapahtumajärjestäjiä yhteen toistensa kanssa ja täten yhteistyön kautta edistää myös oppimista. Näin tuettaisiin hyviä ideoita löytämään ammattimaista tuotantotukea. Hanke edistää alueen tapahtumajärjestäjien kykyä tarjota omaa tapahtumaansa osaksi yritysten ja kuntien viestintää. Hanke edistää tapahtumien kykyä rakentaa tapahtumia taloudellisesti kestävälle pohjalle ja hyödyntää hankkeessa tehtävää sponsorointityökalua. Kehitettävä sponsoroinnin työkalu tukee erityisesti luovan talouden ja matkailun yhteistyötä ja parantaa tapahtumien mahdollisuuksia hankkia rahoitusta vaikka julkinen rahoitus on vähentymässä.

8 8 TL 1 ProVarkaus toimintaprosessien ja johtamisen kehittämishanke / Varkauden kaupunki (sihteeristö ) Hankkeelle haettu EU + valtion tuki on ja kokonaiskustannukset Hankkeelle esitetty EU + valtion tuki on (65 %) ja kokonaiskustannukset Hanke pohjautuu Varkauden kaupungissa toimivaan Itä-Suomen yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin johtamaan ProKoulu -tutkimushankkeeseen, jossa kehitetään positiivisen käyttäytymisen tukimallia kouluihin. ProKoulu -toimintamallissa koulujen toimintakulttuuri lähtee liikkeelle oppilaiden, huoltajien ja henkilöstön yhteisesti hyväksytystä arvopohjasta, jossa pyritään tukemaan systemaattisesti positiivista käyttäytymistä, vähentämään käyttäytymiseen liittyviä ongelmia sekä lisäämään henkilöstön työhyvinvointia. Varhainen puuttuminen suunnitelmallisesti koulussa näkyviin ongelmiin lisää kaikkien hyvinvointia, mikä ennaltaehkäisee monia käyttäytymisen pulmia. Hankkeessa pilotoidaan ProKoulu-toimintamalli kolmessa Varkauden koulussa. ProKoulu-toimintamalli tarjoaa kouluille tutkimustietoon perustuvia ratkaisuja mm. työrauhaongelmiin ja käyttäytymisen pulmiin. Tavoitteena on varhainen puuttuminen, mikä ehkäisee monia käyttäytymiseen liittyviä ongelmia. Tämä lisää oppilaiden kouluviihtyvyyttä ja vähentää opettajien työkuormitusta. Toimintamallin käyttöön ottamisessa pilotti-kouluissa hyödynnetään Itä-Suomen yliopiston asiantuntemusta. Itä-Suomen yliopisto vastaa myös pilotti-koulujen koulujen henkilökunnan kouluttamisesta ProKoulu-toimintamallin käyttämiseen. Hankkeelle on olemassa perusteltu tarve, se on konkreettinen ja toteuttamiskelpoinen. Hanke edistää koulutusorganisaatioiden toimivuutta ja osaamista sekä työhyvinvointia ja työssä jaksamista. TL 1 Toimintamalli Yrittäjän ideakoulu, lupa tehdä toisin / Ylä-Savon Kehitys Oy (sihteeristö ) Hankkeelle haettu ja esitetty EU + valtion tuki on (87,5 %) ja kokonaiskustannukset Lump sum hanke. Toimintamalli Yrittäjän ideakoulusta kehitetään projektin aikana. Toimenpiteet ovat seuraavia: 1. Suunnitellaan Yrittäjän ideakoulun pedagoginen ratkaisu tukemaan uudenlaista ajattelua ja kokeilua - muodostetaan työryhmä, joka ryhtyy ideoimaan Yrittäjän ideakoulua ja hyödyntää uusinta tutkimustietoa 2. Testataan muodostettua mallia yrityksissä - testiyrityksiä haetaan mm. Green Business konseptit -projektiin osallistuvista yrityksistä 3. Kuvataan ja dokumentoidaan lopullinen Yrittäjän ideakoulun malli 4. Kuvataan yrittäjän ideakoulua toteuttavien henkilöiden koulutusmalli Projektin vaikutukset näkyvät testiryhmän yritysten uudenlaisena ajattelutapana toteuttaa yrityksen toiminta-malleja. Uutta toimintamallia levitetään alueen yritysten keskuuteen yritysten ja muiden organisaatioiden kautta. Yritykset ymmärtävät selkeämmin omat bisnesmallinsa, omat vahvuutensa ja heikkoutensa ja näistä juontuvat potentiaaliset liitoskohdat muille toimialoille. Ideakoulun käytössä ovat uusimmat bisnesmalliinnovaatioesimerkit. Projektissa tuotetaan toimintamalli Yrittäjän ideakoulusta, jota toteutetaan laajemmin muihin toimiviin tai aloittaviin yrityksiin.

9 9 TL 1 Tulevaisuuden senioripalvelut / Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä (sihteeristö ) Hankkeelle haettu ja esitetty EU + valtion tuki on (85 %) ja kokonaiskustannukset Lump sum hanke. Tavoitteena on saada uusia kehittämisimpulsseja ikä-ihmisille suunnattuihin, asiakaslähtöisiin hoiva-, kotija asumispalveluihin. Hankkeessa tehdään yritysten kehittämistarvekartoitus, jonka perusteella suunnitellaan ja järjestetään liiketoiminnan kehittämisvalmennus. Valmennukseen sisältyy tuotteistamista, tulevaisuuden trendejä, alan ostotottumuksia, asiakkaiden odotuksia sekä uuden teknologian hyödyntämistä liiketoiminnan kehittämisessä sekä hyvien alan käytäntöjen kartoitusta benchmarkingmatkojen avulla (1 kotimainen ja 1 ulkomainen opintomatka). Valmennukseen kuuluvien benchmarking-matkoista tehdään matkakertomus/oppimispäiväkirja. Hankkeen tuloksena ovat yritysten päivitetyt liiketoiminnan kehittämissuunnitelmat. Hankkeessa syntyy myös yksi uusi koti- ja asumispalveluita tarjoava yritysverkosto. Projektin ideana on aktivoida hoitopalveluyrityksiä ja kotipalveluyrityksiä kehittämään liiketoimintaansa, palvelutarjontaansa ja verkostojansa huomioiden ikääntyvän asiakassegmenttien tarpeet ja odotukset, tulevaisuuden haasteet, lainsäädännön vaatimukset, kustannustehokkuus ja teknologian tuomat mahdollisuudet. Projektisuunnitelma on toteuttamiskelpoinen ja kustannuksiltaan realistinen. Hakijalla on vahvaa projektikokemusta ja osaamista. TL 1 Sosiaalisten innovaatioiden edistäminen uuden palveluliiketoiminnan kehittämisessä - esiselvitys / Itä-Suomen yliopisto (sihteeristö ) Hankkeelle haettu ja esitetty EU + valtion tuki on (85 %) ja kokonaiskustannukset Lump sum hanke. Tämän esiselvityshankkeen taustalla on Pohjois-Savossa vuosina toteutettu Osaamisintensiivisen yrittäjyyden edistäminen ja uuden liiketoiminnan kehittäminen - OILI -hanke ja Pohjois-Karjalassa toteutettu rinnakkaishanke OSSI, joissa molemmissa pyrittiin hakemaan uudenlaisia toimintamalleja osaamisintensiivisen yrittäjyyden edistämiseen ja uuden liiketoiminnan kehittämiseen. Hankkeissa saatiin hyviä tuloksia yrittäjyyteen ohjaavista uudenlaisista toimenpiteistä ja hankkeet vahvistivat alueellisten toimijoiden yhteistyötä. Tässä esiselvityshankkeessa syvennetään uusien kehittämiskohteiden tunnistamista ja painopisteiden kiinnittämistä uuden ohjelmakauden tarpeita ajatellen. Alueellisten toimijoiden yhteistyön kautta tunnistetaan ne keskeiset kehittämiskohteet, joihin tulevalla ohjelmakaudella uusien osaamisperustaisten yritysten synnyssä keskitytään sekä haetaan ratkaisumalleja, joilla kasvuhakuisten yritysten syntyä voitaisiin edistää. Sosiaalisten innovaatioiden näkökulma otetaan erityisesti esille, koska sen oletetaan tuottavan uudenlaisia liiketoiminnan mahdollisuuksia alueelle. Hankkeen tulokset auttavat tunnistamaan eri tilanteisiin parhaiten sopivia osaamisperustaista yrittäjyyttä ja innovaatiojärjestelmää tukevia kehittämistoimenpiteitä. Tulokset kannustavat lisäksi eri toimijoita toteuttamaan itselleen ja erilaisiin tilanteisiin nähden tarkoituksenmukaisimpia toimenpiteitä

10 TL 1 Kasvuyritysten valmiuksien kehittäminen bisnesenkelirahoituksen hakemiseen Pohjois-Savossa / Kuopio Innovation Oy (sihteeristö ) Hankkeelle haettu ja esitetty EU + valtion tuki on (92 %) ja kokonaiskustannukset Lump sum hanke. Alkavien ja kasvuhakuisten yritysten vahvuudet perustuvat usein substanssiosaamiseen. Liikeidean esittämiseen pääomasijoittajalle (pitch) tulisi yrityksissä panostaa nykyistä enemmän, jotta herätetään potentiaalisen pääomasijoittajan kiinnostus. Nykyisellään sijoitusta hakevilla yrityksillä ei ole riittävästi tähän liittyviä valmiuksia ja taitoja. Projektissa kehitetään pääomasijoittajien ja pääomasijoitusta hakevien, alkavien ja kasvavien yritysasiakkaiden kanssa toimintamalli ja tarkistuslista asioista, joiden avulla arvioidaan yritysten nykyisiä kyvykkyyksiä ja parannetaan tarvittavia valmiuksia hakea ja onnistua saamaan pääomasijoituksia. Hanke liittyy kiinteästi ELY-keskukseen jätettyyn Pohjois-Savon bisnesenkeliverkosto-hankehakemukseen (707989), joka muodostaa hankekokonaisuuden ko. hankkeen kanssa. Hankkeilla on yhteinen ohjausryhmä. Yksityinen pääomasijoitustoiminta (ns. bisnesenkelirahoitus), on muodostunut yhä tärkeämmäksi rahoitusmuodoksi alkaville ja kasvuhakuisille yrityksille. Pohjois-Savon alueella tämä rahoitusmuoto on alihyödynnetty. Projektissa kehitetään vuorovaikutuksessa pääomasijoittajien ja pääomasijoitusta hakevien, alkavien ja kasvavien yritysasiakkaiden kanssa toimintamalli ja tarkistuslista asioista, joiden avulla arvioidaan yritysten nykyisiä kyvykkyyksiä ja parannetaan tarvittavia valmiuksia hakea ja onnistua saamaan pääomasijoituksia. 10 TL 1 Pohjois-Savon bisnesenkeliverkosto / Ylä-Savon Kehitys Oy (sihteeristö ) Hankkeelle haettu ja esitetty EU + valtion tuki on (92 %) ja kokonaiskustannukset Lump sum hanke. Bisnesenkeliverkoston toimintamalli kehitetään projektin aikana. Projektin keskeiset toimenpiteet ovat seuraavia: - kootaan paikallisia tahoja yhteen - määritellään yhdessä toiminnan periaatteet - suunnitellaan toiminta ja organisoituminen - tiedotetaan toiminnasta ja järjestetään tilaisuuksia - kuvataan enkeliverkosto ja sen toimintamalli Hanke liittyy kiinteästi ELY-keskukseen jätettyyn Kasvuyritysten valmiuksien kehittäminen bisnesenkelirahoituksen hakemiseen Pohjois-Savossa hankehakemukseen (707975), joka muodostaa hankekokonaisuuden ko. hankkeen kanssa. Hankkeilla on yhteinen ohjausryhmä. Pohjois-Savossa julkista rahoitusta täydentävä bisnesenkelitoiminta on vielä hajanaista. Bisnesenkelit ja yritykset eivät kohtaa toisiaan riittävästi. Tarve organisoida ja kanavoida yksityishenkilöiden sijoitustoimintaa alueen yrityksiin on ilmeinen. Yksityissijoittajilla on merkittävä rooli alueellisen kasvuyritystoiminnan edistäjä-nä, koska heillä on yleensä sekä osaamista, verkostoja että pääomaa. Hankkeen tavoitteen on lisätä kohde-ryhmän tietoisuutta ja osaamista bisnesenkelitoiminnasta. Sijoittajaverkon kerääminen luo uu-

11 sia rahoitus-mahdollisuuksia yrityksille. Yksi kasvava ala Pohjois-Savossa on mm. puumassapohjainen biotalous, joka tarvitsee rahoittajiksi myös riskisijoittajia. 11 TL 1 Työkyvyn edistäminen kuntouttavissa ja valmentavissa palveluissa / Itä-Suomen yliopisto (sihteeristö ) Hankkeelle haettu ja esitetty EU + valtion tuki on (85 %) ja kokonaiskustannukset Lump sum hanke. Hankkeessa kehitetään ja mallinnetaan kartoituksen perusteella valittujen työllisyystoimijoiden kanssa erikseen sovittujen työllistymispalveluiden sisältöjä sekä pohditaan työntekijöiden työtapoja. Mallinnuksessa huomioidaan erityisesti asiakkaan eli valmentautujan valtaistuminen ja osallistuminen palveluprosessiinsa sekä valmentautujan asema esim. työpajatoiminnassa. Työllistymispalveluilla tarkoitetaan työvoimapalveluita tukevia ja täydentäviä palveluita sekä kunnan järjestämisvastuulla olevia työllistymistä edistäviä palveluita. Työllistymispalveluihin kuuluvat esim. kuntouttava työtoiminta, työvalmennus, työhönvalmennus, työkykyä arvioivat palvelut ja työpajatoiminta. Hankkeessa kartoitetaan työhön kuntouttavien ja valmentavien palveluiden ohjauksen ja työllistymistä tukevan valmennuksen sisällön nykytila. Kartoituksessa keskitytään siihen, kuinka palvelut tukevat työllistymisen edistämistä ja varmentavat siirtymät avoimille työmarkkinoille. Kartoituksen perustana käytetään Juhani Ilmarisen ja kumppaneiden työkykytalo-mallia soveltaen sitä työllistymispalveluihin. Hankkeessa kehitetään ja mallinnetaan kartoituksen perusteella valittujen työllisyystoimijoiden kanssa erikseen sovittujen työllistymispalveluiden sisältöjä sekä pohditaan työntekijöiden työtapoja. Hankkeessa järjestetään lyhytkestoinen koulutus tukemaan työllistymispalveluiden henkilöstön työ- ja toimintatapojen kehittymistä työkykytalo-mallin huomioonottavaan valmennukseen. TL 1 PK-yrityksen Osaava hallitus / Hallituspartnerit Itä-Suomi ry (sihteeristö ) Hankkeelle haettu ja esitetty EU + valtion tuki on (96 %) ja kokonaiskustannukset Lump sum hanke. Osaava hallitus -projektin tavoitteena on lisätä tietoisuutta hallitustyön merkityksestä sekä auttaa yrityksiä ja hallituspartnereita löytämään sopiva toimintapa hallituksen jäsenten välittämiseen ja kehittää hallitustyötä pk-yrityksissä Itä-Suomen alueella. Luodaan HP I-S ry:n käyttöön toimintamalli, jonka avulla kehittämään pk-yritysten hallitustyöskentelyä. Kehittämisen kohteina ovat hallitusten jäsenten välittämisprosessi, hallitusosaamisen ja hallitustyön merkityksen tietoisuuden lisääminen sekä yritysten omistajapolitiikan kirkastaminen hallitustyöskentelyn perustaksi. Hankkeen aikana pyritään kartoittamaan n hallitustyöskentelyn kehittämisestä kiinnostunutta yritystä ja kokoamaan tiedot n hallitustyöskentelyyn sopivasta/halukkaasta henkilöstä. Henkilöiden valintaperusteina mm. kokemus hallitustyöstä ja HHj koulutus Projektin taustalla on yleisesti tunnettu pk-yritysten johtamiseen liittyvä ongelma. Monen pk-yrityksen hallitus on koottu yrittäjän(ien) lähipiiristä, jolloin hallitustyöskentelyssä vaadittava osaaminen jää toisinaan puutteelliseksi. Projektin tavoitteena on kehittää toimintamalli pk-yritysten hallitustyöskentelyn kehittämiseksi.

12 12 TL 1 LED-valaistuksen edut ja riskit kasvintuotannossa / Itä-Suomen yliopisto (sihteeristö ) Hankkeelle haettu ja esitetty EU + valtion tuki on (80 %) ja kokonaiskustannukset Hankkeessa tehdään selvitys tällä hetkellä markkinoilla olevista LED-valaisimien ratkaisuista ja niiden soveltuvuudesta kasvihuonekäyttöön vihannes-, marja- ja koristekasvituotannossa sekä metsäpuiden taimien alkukasvatuksessa. Erityisesti kartoitetaan LED-valaistuksen säätövaihtoehtoja, joilla pyritään kasvun optimoinnin lisäksi vaikuttamaan joihinkin tiettyihin kasveilta vaadittaviin ominaisuuksiin. Näitä ovat esim. taimien rakenne ja silmujenmuodostus, koristekasvien kukkien ja lehtien väritys sekä kasvin muoto. LEDvalaisimien spektroradiometrisillä mittauksilla selvitetään kasvatuskäyttöön tarkoitettujen LED-valaisimien antamaa aallonpituusspektriä ja säteilytehoa, sekä arvioidaan tulosten perusteella siniseen valoon liittyvää laboratorio- ja kasvihuonehenkilöstön työterveysriskiä. Projektin tuloksena syntyy kasvihuonetuotannon LED-valaistuksen etuja ja riskejä käsittävä koulutuspaketti, joka koostuu kahdesta eri kohderyhmälle suunnatusta koulutustilaisuudesta ja ammattilehtiartikkeleista, joissa hankkeen tulokset esitetään tiivistettynä alan ammattilaisten näkökulmasta. Projektissa kartoitetaan kasvien kasvatukseen tarkoitettujen LED-valaisimien säteilyspektrejä riskinarvioinnin pohjaksi. Tulosten perusteella voidaan tarkentaa LED-valaistukseen liittyviä tärkeimpiä jatkotutkimustarpeita. TL 1 Venäläismatkailusesonkien hyödyntäminen kaupan ja palvelualalla: Poikkea Putiikissa, Venäjä! / Kuopion Yrittäjät ry (sihteeristö ) Hankkeelle haettu ja esitetty EU + valtion tuki on (85 %) ja kokonaiskustannukset Lump sum hanke. Hankkeen tavoitteena on erityisesti kaupan ja palvelualan sekä matkailutoimialan yrittäjien valmiuksien parantaminen alueella saapuvien venäläisasiakkaiden kohtaamisessa ja palvelemisessa. Alueen vetovoimaisuus kasvaa venäläismatkailijoiden saaman hyvän palvelukokemuksen myötä. - Järjestetään Kuopion seudulla sijaitseville kaupan ja palvelutoimialan yrityksille koulutustilaisuuksia/seminaareja, joiden aiheina on: venäläinen kulttuuri ja venäläinen asiakkaana sekä taxfree-myynti: mahdollisuudet myymälämarkkinoinnin kehittäminen ja lisämyynti: - Tutustuminen venäläiseen ruokakulttuuriin ja ravintolakäyttäytymiseen sekä lisämyynnin kehittäminen / ravintola-alan yrittäjille - Venäjärekry: venäjänkielentaitoisten opiskelijoiden ja yrittäjien treffitapahtuma yhteistyössä oppilaitosten kanssa - yritysten välisten yhteistyö lisääminen esim. markkinoinnissa kohderyhmälle - -hankkeen päätösseminaari - Lisäksi oppilaitosten ja yrittäjien välistä yhteistyötä kehitetään: venäjänkielentaitoisten nuorten ja yritysten kohtaaminen. - Toteutetaan Poikkea Putiikissa, Venäjä! -kampanja. - Nostetaan yleistä tietoisuutta venäläismatkailijoiden merkitystä alueen yrityksille.

13 Hankkeen toimenpiteet tukevat Kuopion kaupan- ja palvelualan yritysten valmistautumista venäläissesonkeihin, mikä antaa mahdollisuudet toimialojen yritysten osaamisen, liikevaihdon ja kannattavuuden sekä toiminnan kehittymiseen sekä lisää työmahdollisuuksia. Hankkeella lisätään sekä yrittäjien välistä että yrittäjien ja oppilaitosten välistä yhteistyötä ja lisätään yleistä tietoutta venäläismatkailijoiden merkityksestä alueelle. 13 TL 1 EVATEK / Navitas Kehitys Oy (sihteeristö ) Hankkeelle haettu ja esitetty EU + valtion tuki on (78 %) ja kokonaiskustannukset Hankkeen tavoitteena on löytää ratkaisuja siihen, kuinka energiaosaamiskeskittymän kansalliset ja kansainväliset vahvuudet yhdistetään paikallisten suunnittelu-, teknologia- ja palveluyritysten yhteistoiminnan, osaamisen, markkinoinnin ja rahoituksen kehittämiseen. Projektin tuloksena parannetaan toimijaverkoston osaamista ja yritysten välistä verkostoitumista sekä yhteistä tunnettuutta. Yritysten osaamisen kehittämisessä huomioidaan erityisesti kansainvälisen liiketoiminnan asettamat vaatimukset. Hankkeen kautta vahvistetaan: - yritysten vahvaa verkottumista ja yritysten yhteistoimintaa - tunnettuuden luomista ja vahvistamista - osaamisen kehittämistä TL 2 Nuorten palvelupaikka Nuorten monipalvelukeskuksen mallintaminen ja pilotointi Varkaudessa / Varkauden kaupunki (sihteeristö ) Hankkeelle haettu ja esitetty EU + valtion tuki on (87,8 %) ja kokonaiskustannukset Nuorisotakuun toteuttamisen lähtökohtana on eri toimijoiden yhteistyö yksittäisen nuoren asiassa. Palvelut on organisoitava niin, että nuori näkee ne yhtenäisenä ja selkänä kokonaisuutena. Syrjäytymiseen tai sen uhkaan liittyy usein eri elämänalueita koskettava avun ja ohjauksen tarve. Sektoroituneet palvelut pystyvät huonosti vastaamaan tällaiseen tarpeeseen ja nuoren on tuossa elämäntilanteessa vaikea itse hallita eri paikoista saatavien palvelujen kokonaisuutta. Usein on epävarmaa, kykeneekö nuori ohjautumaan palvelusta toiseen. Lisäksi yksittäinen viranomainen ei välttämättä tiedä, millaista apua tai tukea nuori on saanut tai saa parhaillaan. Kokonaisnäkemyksen puute haittaa ja hidastaa nuoren ongelmien ratkaisua sekä aiheuttaa päällekkäisyyttä viranomaisten työssä. Toimintojen kokonaisvaltainen koordinointi ja yhteensovittaminen on nuorille suunnattujen palvelujen yhteydessä yhä tärkeämpää, ja tähän käsillä oleva hanke tähtää Varkauden kaupungin osalta. Hanke pyrkii luomaan Varkauteen nuorille em. toimintamalleja mukaillen palvelukokonaisuuden, jossa yhdistyvät ohjaus, tuki, toiminta sekä opiskelumahdollisuudet. Hankkeen lähtökohtana on selvittää, millä edellytyksin nuorten monipalvelukeskus olisi luotavissa ja miten eri toimijoiden työnjako voidaan organisoida. Erityisteemana hankkeessa on nuorten mediaosaamisen, joka pyritään soveltamaan monipuolisesti ohjaus-, tuki- ja palvelutoiminnassa.

14 14 TL 2 Nuoret Duuniin 2014 / Siilinjärven kunta (sihteeristö ) Hankkeelle haettu ja esitetty EU + valtion tuki on (85 %) ja kokonaiskustannukset Nuoret Duuniin 2014 on koko Pohjois-Savon alueella toimiva vuotiaiden nuorten avoimille työmarkkinoille työllistymistä edistävä projekti. Projektin hallinnoinnista vastaa Siilinjärven kunta ja siihen on sitoutunut toistaiseksi 11 kuntaa. Kampanja toteutetaan yhteistyössä Savon Sanomien, Savon Yrittäjien, Kuopion Kauppakamarin, Pohjois- Savon MTK:n, Pohjois-Savon Te-toimiston sekä lukuisten muiden yhteistyökumppaneiden kanssa ja se kestää vuoden Kampanja haastaa pohjoissavolaisia yrityksiä työllistämään vuotiaita nuoria vähintään kahden kuukauden mittaisiin työehtosopimuksen mukaisiin palkkasuhteisiin koko maakunnan alueella ja tekemään siitä ilmoituksen kampanjasivustolle osoitteeseen Hanke uudistaa ja jatkaa Lähde hankkeessa aloitettua Nuoret duuniin kampanjaa vahvistamalla nuorten omaa aktiivisuutta toiminnassa ja vahvistamalla alueellista yhteistyötä nuorisotakuun toteutuksessa. Kampanja edistää nuorten työkokemusten saantia avoimilta työmarkkinoilta ja vahvistaa yritysten näkyvyyttä yhteiskuntavastuun osalta. Kampanja helpottaa työnantajia palkkaamaan nuoria ja edistää nuorten tietoisuutta työelämästä. Nuoria hyödynnetään viestinnässä ja kampanjan toteuttamisessa laajemminkin. TL 2 Arki avautuu / ViaDia Pohjois-Savo ry (sihteeristö ) Hankkeelle haettu EU + valtion tuki on ja kokonaiskustannukset Hankkeelle esitetty EU + valtion tuki on (86,4 %) ja kokonaiskustannukset ViaDia Pohjois-Savo ry on hankkeiden kautta sekä toiminnan ammatillistumisen myötä saanut rakennettua vaikeasti syrjäytyneille asiakkaille kattavan tuen työllisyys polun alkuun. Kolmannen sektorin asiakkailla työllisyyspolulla etenemisessä on monia haasteita ja yksi niistä on matalankynnyksen tuetuntyötoiminnan puuttuminen. Valtaosalla päihdeongelma- tai rikostaustaisista syrjäytymiskierteestä nousevilta puuttuu riittävä tuki. Usein asiakkailla on ollut kokeiluja erilaisista työtoiminnoista, mutta liian vaativa työ sekä asiakkaalla itsellään olevat monet vaikeudet kuten päihde-, asumisen ongelmat sekä henkilökohtaisen elämän haasteet, vaikeuttavat toimintaan kiinnittymisen. Projektin tuloksena kohderyhmän henkilöt ovat löytäneet oman alansa koulutuspaikan ja pystyneet suoriutumaan siitä, sekä koulun jälkeen edenneet työelämään. Asiakkaat ovat saaneet projektista motivaatiota ja tukea hyviin valintoihin koulutuksen ja työllisyytensä edistämiseksi. Etenemiseksi katsotaan myös se, että henkilö on osallistunut eläkeselvitykseen tai eläköitynyt. Viadia Pohjois-Savo ry:n tarjoama vaikeasti työllistyvien koulutuksen tuki on ammattimaistunut tuotteeksi jota voidaan tarjota ostopalveluna. Hanke edistää heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien arjen hallintaa ja edistää heidän pääsyään kuntouttavaan työhön ja opiskelemaan. Hanke tukee myös henkilöiden asumista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Projektissa hyödynnetään Kuopiossa Työpäivä ja Vakaa hankkeissa rakennettua mallia, jossa syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden osalta tukea tarjotaan kokonaisvaltaisesti. Kohderyhmä tarvitsee usein tukea oppimisvaikeuksien, päihderiippuvuuksien, velkaneuvonnan ja työnhaun ja ammatillisen osaamisen kehittämisen osalta. Varkauden kaupunki on sitoutunut hankkeen rahoitukseen.

15 15 Tehoa robotiikasta / Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä (sihteeristö ) Teema: teknologiateollisuus Hankkeelle haettu ja esitetty EU + valtion tuki on (80 %) ja kokonaiskustannukset Lump sum -hanke. Älykäs tuotantosolu (EAKR) -hankkeessa hankitun robottisolun laitteistojen käyttöönotossa on tullut esille mm. se, että ammatillisen koulutuksen kone- ja metallialan opetussuunnitelmissa robottisolun osaaminen ei ole kovinkaan merkittävässä roolissa. Tämä opetuksen kehittäminen on kuitenkin keskeistä alueen yritysten osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisessa. Myös teknologia-alan yrityksissä robotiikkaan liittyvä osaaminen on vielä puutteellista, eikä laitteiden hankintavaiheessa osata huomioida kaikkia tuotannon tehostamiseen liittyviä laatu- ja rajapintakysymyksiä. Tarvemäärittely ja hankintojen tekninen määrittely on koettu haastavaksi. Tällä hankkeella tarjotaan yrityksille mahdollisuus testata robotiikan mahdollisuuksia omassa toimintaympäristössään, jolloin investointi on jatkossa helpompi toteuttaa. Hankkeessa kehitetään menetelmä, jossa siirrettävä robottisolu muokataan yrityksen tuotantoympäristöön Älykäs Tuotantosolu -hankkeen laitehankintojen hyödyntäen. Mittaaminen ja kaikki sen tarjoamat laadunparannusmahdollisuudet koulutetaan laajalle käyttäjäjoukolle hankkeen toimesta. Hanke tukee uusien tuotantomenetelmien käyttöönottoa teknologiateollisuudessa, ja tätä kautta edistää alan yritysten tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehittymistä. Hanke edistää työelämäläheisten koulutusten suunnittelua ja kehittää oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä. OSKAR Lääkehoito-osaamisen kartoituksen ja koulutuksen kehittämishanke / Savon koulutuskuntayhtymä (sihteeristö ) Teema: hyvinvointi Hankkeelle haettu EU + valtion tuki on ja kokonaiskustannukset Hankkeelle esitetty EU + valtion tuki on (80 %) ja kokonaiskustannukset Sosiaali- ja terveydenhuollossa kotona toteutettava hoitotyö on lisääntynyt. Tehtävänkuvien muutokset edellyttävät aikaisempaa vaativampaa osaamista. Osaavan työvoiman tarve on suuri, työntekijät vaihtavat tiheämmin työpaikkaa kuin aikaisemmin. Tästä seuraa työyksiköihin jatkuvaa kouluttautumistarvetta. Vaikka kouluttautumistarvetta on, työssä korostuu tehokkuus ja tuottavuus, joten aikaa pitkäkestoisiin lääkehoidon täydennyskoulutuksiin on vähän. Tämän vuoksi on tarpeen kehittää monimuoto-opetusta, jossa lähiopetus, verkko-opiskelu ja erilaiset interaktiiviset oppimismenetelmät vuorottelevat. Työelämän hektisyys haastaa toisaalta koulutuksen tarjoajia ylläpitämään omaa lääkehoidon osaamistaan, yhtäältä rakentamaan joustavia pedagogisia ratkaisuja. Hankkeen tavoitteena on rakentaa Savon ammatti- ja aikuisopiston käyttöön lääkehoidon ammatillisen lisä-koulutuksen malli, jossa yhdistyvät turvallisen lääkehoidon suositukset, osaamisen kartoittaminen ja lääke-hoidon osaamisen ylläpitäminen. Hankkeen kohderyhmää ovat sosiaali- ja terveydenhuoltoalan mikro- ja pienyritykset. Hankkeessa pyritään kehittämään lisäkoulutusta niin, että oppilaitos pystyy tarjoamaan yrityksille jatkossa entistä tarvelähtöisempiä lääkehoidon koulutuksia. Hankkeessa tehtävä kehittämistyö vahvistaa myös opettajien lääkehoidon osaamista ja takaa yhtenevän opetuksen laadun jatkossa. Hanke tukee sosiaali- ja terveydenhuoltoalojen koulutuksen ja työelämäyhteyksien kehittymistä Savon ammatti- ja aikuisopistossa.

16 16 Mentoroinnin VERMEET yhteistoimintamallin luominen sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa ja Savonia-ammattikorkeakoulussa / Itä-Suomen yliopisto (sihteeristö ) Osatoteuttajat: KYS ja Kuopion kaupunki Hankkeelle haettu EU + valtion tuki on ja kokonaiskustannukset Hankkeelle esitetty EU + valtion tuki on (80 %) ja kokonaiskustannukset Projekti on saanut ideansa työelämältä Savonia-ammattikorkeakoululle tulleista kehittämisehdotuksista yhteistyön ja yhteisöllisen oppimisen lisäämiseksi organisaatioiden kesken Pohjois-Savon alueella. Sekä Kuopion yliopistollinen sairaala että Kuopion kaupungin perusterveydenhuollon palvelualue ovat lukuisissa yhteyksissä tuoneet esille tarpeen löytää ja kehittää ratkaisuja nykytilan ongelmiin. Vähenevät resurssit työelämässä näkyvät mm. vähenevänä täydennyskoulutuksena, jolloin osaamisen päivittäminen on haasteellista. Niukkenevien resurssien vuoksi ammatillisen kasvun tukemiseen tarvitaan uudenlaisia ja entistä tarkoituksenmukaisempia tukemisen muotoja. Projektissa kehitettävän uudenlaisen mentoroinnin yhteistoimintamallin tarkoituksena on, että mentorointi ja sen kehittäminen tapahtuvat yhdessä toimien ja yhdessä oppien hankkeessa mukana olevissa toimintaympäristöissä ja toimintaympäristöjen kesken. Osaamisen kehittäminen ei tapahdu enää erillisinä täydennyskoulutuspäivinä organisaatioiden ulkopuolella, vaan arjen työn prosesseissa. Hankkeessa kehitettävällä toimintamallilla pyritään edistämään työelämässä tapahtuvaa oppimista. Tavoitteena on luoda mentoritoimintaan perustuvia uudenlaisia, tehokkaita ja ketteriä tapoja uudistaa osaamista. Samalla luodaan Pohjois-Savon alueelle sosiaali- ja terveysalan mentoriverkosto, jonka tehtävänä on kehittää ja tukea mentoreiden toimintaa. Hankkeessa vahvistetaan myös koulutuksen työelämäyhteyksiä. YLÄVÄT Yksilöllisen lääkehoidon välineet ja toimintamallit / Itä-Suomen yliopisto (sihteeristö ) Teema: hyvinvointi Hankkeelle haettu EU + valtion tuki on ja kokonaiskustannukset Hankkeelle esitetty EU + valtion tuki on (80 %) ja kokonaiskustannukset Hanke perustuu vuosina toteutettuun Lääkehoidon yksilöllinen hallinta projektiin, jossa tuotettiin joukko alueellisia toimenpide-ehdotuksia lääkehoitopalvelujen kehittämiseen. YLÄVÄT-hankkeessa vastataan joukkoon keskeisiä lääkehoitoon liittyviä tiedonhallinnan kehittämistarpeita asiakkaiden sekä eri ammattiryhmien näkökulmasta. Tulokset syntyvät monialaisen verkoston yhteistyössä työpajojen, haastattelujen sekä yhteisten vaatimustarkennusten ja ratkaisumäärittelyjen kautta. Hanke on osa Itä-Suomen yliopiston rakennerahasto-ohjelman kokonaisuutta Terveys- ja sosiaalipalvelujen kehittäminen tiedonhallinnan ja tietotekniikan avulla (KWRC) ja se tukee yliopistoon syksyllä 2013 käynnistettyä Potilasturvallisuuden ja hoidon vaikuttavuuden tutkimuskeskittymää. Hankkeen tarve on perusteltu ja toimenpiteet relevantteja tavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeessa syntyy uutta osaamista ja toimintamalleja lääkehoidon tehokkaaseen, turvalliseen ja taloudelliseen toteuttamiseen. Hanke edistää koulutusorganisaatioiden, julkisen sektorin ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä, ja vahvistaa Kuopion seudun lääkealan osaamiskeskittymää.

17 17 Ajotoimisto logistiikka-alan oppimisympäristönä / Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä (sihteeristö ) Hankkeelle haettu EU + valtion tuki on ja kokonaiskustannukset Hankkeelle esitetty EU + valtion tuki on (80 %) ja kokonaiskustannukset Lump sum hanke. Ylä-Savon ammattiopiston logistiikan opetuksen tueksi ollaan perustamassa ajotoimistoa. Ajotoimistolla tulee olemaan kaksi keskeistä tehtävää. Ensisijaisesti se tulee tarjoamaan uudenlaisen, yritysmäisen oppimisympäristön logistiikka-alan opiskelijoille. Uusi oppimisympäristö mahdollistaa mm. harjoitusyritystoiminnan käynnistämisen. Toinen tehtävä on toimia Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän ajoneuvojen hallinnoijana. Keskitetyssä ajoneuvorekisterissä voidaan hoitaa ajoneuvojen opetuskäytön suunnittelu, huoltojen, korjausten ja elinkaari-hallinnan seuranta sekä sitä kautta kestävän kehityksen mukainen opetus. Uuden oppimisympäristön myötä opiskelijat saavat paremman kokonaiskuvan ajoneuvokaluston käytöstä ja ylläpidosta aiheutuvista tuotoista ja kustannuksista, oppivat suorittamaan ajoneuvokaluston kunnossapidon ja ymmärtävät ennakoivan huollon merkityksen kaluston toimivuuteen sekä oppivat käyttämään ajoneuvokalustoa kustannustehokkaasti, vastuullisesti ja turvallisesti. Hitsauksen laadunhallinta ja kiinnitintekniikka (HIKI) / Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä (sihteeristö ) Hankkeelle haettu EU + valtion tuki on ja kokonaiskustannukset Hankkeelle esitetty EU + valtion tuki on (80 %) ja kokonaiskustannukset Projektin tavoitteena on kehittää ja parantaa Pohjois-Savon hitsaavan teollisuuden osaamista hitsauskiinnittimistä sekä kehittää kilpailukykyisiä toimintatapoja tehostamalla kiinnitinsuunnittelua ja valmistusta. Yksi haaste on löytää mahdollisimman kustannustehokkaita tapoja suunnitella ja valmistaa toimivia kiinnitinratkaisuja myös pienille tuotantomäärille. Tähän liittyen tavoitteena on parantaa suunnittelijoiden ja tuotannon tuntemusta hitsattavien rakenteiden valmistettavuudesta. Koska alueen yritykset ovat pieniä pk-yrityksiä, joilla on rajalliset mahdollisuudet investoida kalliisiin järjestelmiin, on tavoitteena tarkastella jo olemassa olevien, halpojen tuotantoa mahdollisesti tehostavien lisälaitteiden hyödyntäminen kiinnitinjärjestelmissä. Näitä ovat esimerkiksi halvat konenäkökamerat ja järjestelmät. Koska hitsattavien tuotteiden piensarjatuotanto on yleistä myös Euroopassa, projektin aikana pyritään kartoittamaan aihepiiriin liittyviä tarpeita ja kansainvälisiä yhteistyökumppaneita. Projektin tulokset toimivat pohjana laajempaan yhteistyöhön vastaavien teollisuudenalojen kanssa Euroopan alueella. Projektin tulokset palvelevat yrityksiä, joilla on asiakkaille toimitettava fyysinen tuote tai järjestelmä, jonka valmistukseen liittyy olennaisena osana hitsaus ja tarve sen tehostamiseen.

18 18 Älykkäästi erikoistuneet nopean kehittämisen ryhmät (Akseli, accelerated groups) / Savoniaammattikorkeakoulun kuntayhtymä (sihteeristö ) Hankkeelle haettu EU + valtion tuki on ja kokonaiskustannukset Hankkeelle esitetty EU + valtion tuki on (80 %) ja kokonaiskustannukset Hankkeessa kehitetään uusi nopeutetun liiketoiminnan malli (nopeutetusti ja systemaattisesti ideasta markkinoille). Ensimmäiset 4-6 kk: tarpeen ja ongelman tunnistaminen, liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen, business championin, yrityskummin, asiantuntijaverkoston hyödyntäminen nopeutetun kehittämistoiminnan toimenpiteiden tunnistamiseksi. Käyttäjän (loppuasiakas) tuominen mukaan, opiskelijoiden mukaan tuominen Liiketoiminnan suunnittelu Yrittäjän aloittama liiketoiminta, yrityksen, lisäpalvelun perustaminen 2-3 ryhmää, jotka painottuvat Savonia-amk:n painopistealueiden ympärille; opiskelijat mukana eri rooleissa kaikissa ryhmissä; sosiaalisen median hyödyntäminen ryhmien eri vaiheissa. Tavoitteena löytää keinot, joilla systemaattisesti nopeutetaan polkuja ideasta markkinoille pääsyyn. Ohje, joilla valikoiduilla työkaluilla päästään mahdollisimman nopeasti ideasta markkinoille, lisäksi selvitetään tarpeet uusille menetelmille. Hankkeen vaikutuksesta alueen toimijoille syntyy osaamista ja tietoa nopeasta, käyttäjälähtöisestä, ideoinnista kaupallistamiseen saakka ulottuvasta innovaatiotoimintatavasta sekä uusia toimintamalleja nopeaan kaupallistamiseen. Hanke edistää yritysten innovaatiotoimintaa ja innovaatioverkostojen syntymistä alueelle, ja tätä kautta luo edellytyksiä pk-yritysten kilpailukyvyn kasvamiselle. Design for Additive Manufacturing (DeAdMan) / Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä (sihteeristö ) Hankkeelle haettu ja esitetty EU + valtion tuki on (77 %) ja kokonaiskustannukset Ainetta lisäävä valmistus (AM = Additive Manufacturing) poistaa suuren osan geometrisista rajoituksista, joita perinteiset valmistusmenetelmät asettavat tuotteen suunnittelussa. Tämä mahdollistaa monimutkaisten ja käyttötarkoitukseen optimoitujen muotojen käytön. Jotta valmistuksesta saataisiin kaikki hyöty irti, on myös suunnittelijoiden osattava irtautua perinteisistä suunnittelufilosofioista. Tämä aiheuttaa merkittäviä muutoksia lähinnä insinöörien suunnittelutyöhön, joka on sadan vuoden ajan nojautunut perinteisiin valmistusmenetelmiin. Tällä hetkellä Pohjois-Savossa komponenttivalmistus tapahtuu pelkästään perinteisillä valmistusmenetelmillä. Kilpailun edelleen kiristyessä ja AM:n käytön lisääntyessä maailmalla, olisi tärkeää selvittää AM:n mahdollisuudet alueen teollisuudessa. Projektilla on myös kytkennät Savonia-ammattikorkeakoulun aikaisemmin toteuttamiin ja meneillään oleviin hankkeisiin (mm. Tekno-teema, DigiBranch, DigiLounge sekä LEKA), joissa on merkittävästi kehitetty alueen teollisuuden toimintaa. Hankkeen tavoitteena on selvittää millaisia periaatteita, menetelmiä ja työkaluja voidaan hyödyntää ainetta lisäävällä teknologialla tuotettavien komponenttien suunnittelussa. Edelleen tavoitteena on testata em. peri-aatteita, menetelmiä ja työkaluja hyödyntäen alueen teollisuudesta kerättyjä testikappaleita. Testikappaleet suunnitellaan uudelleen, valmistetaan uudella teknologialla ja testataan erilaisissa käyttötilanteissa. Uudel-leen suunniteltujen kappaleiden kustannukset arvioidaan ja evaluoidaan ja niitä verrataan perintei-

19 seen kappaleeseen. Samoin koetetaan selvittää kuinka paljon lisäarvoa kappaleiden uudelleen muotoilu tarjoaa komponenttitoimittajan sekä päähankkijan asiakasryhmille. Hankkeen tuloksena saadaan selville kuinka tehokkaasti uusi valmistusmenetelmä sopii pohjoissavolaisen teknologiateollisuuden ja edelleen Suomen teollisuuden tarpeisiin. Tällaista tutkimusta ei tiettävästi ole aikaisemmin tehty ainakaan Suomen tasolla, joten se antaa arvokasta tietoa modernien menetelmien sopivuudesta ja mahdollisuuksista. Samalla saadaan tietoa siitä kuinka perinteisten valmistusmenetelmien rajoituksista vapaata insinööriosaamista ja innovaatiotoimintaa tulee viedä eteenpäin eri koulutusasteilla ja tutkimuksessa. 19 Maatalouden tutkimuksen strateginen kehittäminen Pohjois-Savossa / Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Maaninka (sihteeristö ) Hankkeelle haettu ja esitetty EU + valtion tuki on (62 %) ja kokonaiskustannukset MTT Maaningan toimipisteen on alueellisesti ja valtakunnallisesti erittäin merkittävä tutkimusasema, jonka kolme tärkeintä tutkimusaluetta ovat 1) nurmet ja ympäristö 2) maidontuotanto sekä 3) eläinten hyvinvointi ja tuotantoteknologia. Kasvua myös kansainvälisesti merkittävämmäksi haetaan voimakkaasti. MTT Maaningan toimipisteeseen on kehitetty erinomainen tutkimusalusta CowLab alueen alkutuotannon kilpailukyvyn kehittämiseksi. Tutkimusyksikön osaaminen on vahvaa nurmi-, ympäristö, ruokinta- sekä hyvinvointitutkimuksessa, mutta koko maakunnasta puuttuu selkeästi osaamista edistyneestä maatalousteknologiasta ja siihen liittyvien innovaatioiden toimeenpanijoista. MTT Maaningan tutkimuspihaton varustaminen huippunykyaikaiseksi tutkimusalustaksi on loppusuoralla. Maaningan CowLab on varustetasoltaan kansainvälisestikin katsottuna erittäin korkeatasoinen, ja tarjoaa erinomaisen pohjan eläinten tuotannon, terveyden ja hyvinvoinnin seurantaan tarkoitettujen laitteiden ja järjestelmien kehitystyölle. Tutkimusyksiköstä puuttuu kuitenkin vahva teknologiaosaaja ja matemaattinen mallintaja. Hankkeessa on tavoitteena rekrytoida tämän alan osaaja Maaningalle ja tällä tavoin vahvistaa ryhmää sekä auttaa sitä profiloitumaan varsinkin täsmäkotieläintuotannon tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan johtavaksi yksiköksi Suomessa. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjeman hylättävät hankkeet TL 2 Monoklonaalisten yksiketjuisten vasta-aineiden tuotantoa / Itä-Suomen yliopisto (sihteeristö ) Tukimuoto: yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Hankkeelle haettu EU + valtion tuki on ja kokonaiskustannukset Projektissa hankitaan, pystytetään ja pilotoidaan uusi laitteisto yksiketjuisten monoklonaalisten vastaaineiden tunnistamista ja tuotantoa varten. Tuotantolinjan pystytys ja linjan hyödyntämistä edistävä koulutus tehdään siten, että linjastoa voidaan jatkossa käyttää sekä kaupalliseen tuotanto- että tutkimus- ja kehityskäyttöön. avustusta ei voida myöntää koneiden ja laitteiden hankintaan, jos käytettävissä olevien tietojen ja tapauskohtaisen harkinnan perusteella pk-yrityskäyttö koneen/laitteen osalta jää alle 50 %:iin koneen tai laitteen

20 20 kokonaiskäyttö-ajasta. Lisäksi yksittäisen yrityksen osuus koneen/laitteen laskutuksesta on oltava vähemmän kuin 25 %. Pk-yritysten osuus hankkeessa on niin vähäinen, että hanke ei Pohjois-Savon ELY-keskuksen arvion mukaan edistä merkittävästi alueen pienten ja keskisuurten yritysten perustamista, laajentamista tai kehittämistä lain 1336/ :n edellyttämällä tavalla. TL 2 SiniVihree-tuotantomenetelmä / Itä-Suomen yliopisto (sihteeristö ) Rahoittaja: Pohjois-Savon liitto Hankkeelle haettu EU + valtion tuki on ja kokonaiskustannukset Projektissa tutkitaan ja kehitetään yhdistettyä viljelymenetelmää, jossa siian poikastuotannon jatkokasvatuksessa syntyviä ravinteita pyritään hyödyntämään kasvituotannon lannoitteena. Kalanviljelyssä syntyy huomattava määrä typpi, kalium ja fosfori kertymiä, jotka olisivat muokattavissa nykyaikaiseen ravinneliuosviljelyyn täyslannoitteiksi. SiniVihree tuotantomenetelmällä saadaan vesistöjä kuormittavia rehevöitymistä aiheuttavia ravinnepäästöjä vähennettyä ja siirrettyä hyötykäyttöön. Projekti toteutetaan yhteistyössä Suomen suurimman siian poikastuottaja yrityksen Terhontammi Oy:n (Leppävirta) ja muutaman kasvihuoneyrityksen kanssa. Yliopistolla tuotantomenetelmää hyödynnetään mesimarjan tornikasvatus menetelmän tutkimuksen jatkokehittämisessä. Tornikasvatus tehostaa kasvien tilankäyttöä. Ravinteet johdetaan kasvihuoneen yläosasta tippaletkuilla kasvatustorneihin ja ylivuotavat ravinteet kerätään tornien alla olevista säilöistä talteen ja analyyseihin. Projektin tutkimustoiminta ei kuulu Pohjois-Savon maakuntaohjelman eikä MYAK:in toimintalinja 2:n Pohjois-Savon liiton rahoituksen kohdistamisen painopistealueisiin. Projektin toiminnan jatkuvuus projektin päättymisen jälkeen ei ole selvillä yliopiston puutarhan lakkauttamisen ( mennessä) vuoksi. Projektin toiminnan elinkeinotoiminnallinen vaikuttavuus on vähäinen, kun toiminta projektin aikana kohdistuu pääosin yhteen pohjoissavolaiseen siianpoikastuottaja yritykseen ja ravinteiden kierrätyksen osalta muutamaan pohjoissavolaiseen kasvihuoneyritykseen. TL 2 Sähköisen alustan kehittäminen KuBiCo-hankkeessa / Kuopion yliopistollinen sairaala (sihteeristö ) Rahoittaja: Pohjois-Savon liitto Hankkeelle haettu EU + valtion tuki on ja kokonaiskustannukset Hankkeen tuloksena esitetään syntyvän sähköisen tietoalustan terveystieteellisen tutkimustoiminnan kehittämistä ja tiedonkeräämistä varten. Tietoalustan oli tarkoitus olla hankkeen jälkeen myös muiden tutkimushankkeiden käytössä. Tietoalustan oli tarkoitus jäädä Istekin haltuun. Tietoalustalla oli tarkoitus luoda mahdollisuuksia myös kaupallisiin sovelluksiin Istekin ja Islabin asiakaspinnoilla. Tarkoitus on ollut, että Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kuopion yliopistollinen sairaala olisivat ostaneet teknisen kehitystyön Istekiltä ja Islabilta ns. in-house hankintana. Vaikka ko. hankintatapa on hankintalain perusteella mahdollinen, niin se ei ole kaikissa tapauksissa kustannustehokkain tapa tehdä hankintoja. EU hankkeissa perusperiaatteena on kuitenkin noudatettava kustannustehokkainta toimintatapaa hankkeen toteuttamiseksi. Hakijatahot eivät KuBiCo hankkeessa pysty perustelemaan sitä, millä tavalla In-House hankinta olisi perustelluin ja kokonaistaloudellisesti edullinen hankinnan muoto. Hankesuunnitelmassa on myös maininta siitä, että hankittua tietoalustaa käytettäisiin yhtiöiden omassa liiketoiminnassa. Pohjois- Savon liitto ei voi myöntää tukea yksittäisten yritysten liiketoiminnan kehittämiseen, VN asetus 1695/ Vaikkakin kyseessä ovat julkisomisteiset osakeyhtiöt ja muut organisaatiot, on hankkeen yhtenä tarkoituksena kehittää omia liiketoimintoja Istekin ja Islabin asiakaspinnoilla.