Teosto Julkinen 1 (18) Edunvalvonta ja tutkimus OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖLLE. Sähköposti: kirjaamo@minedu.fi, copyright@minedu.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teosto Julkinen 1 (18) Edunvalvonta ja tutkimus 11.9.2015 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖLLE. Sähköposti: kirjaamo@minedu.fi, copyright@minedu."

Transkriptio

1 Teosto Julkinen 1 (18) OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖLLE Sähköposti: kirjaamo@minedu.fi, copyright@minedu.fi Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista; lausuntopyyntö Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa ja esittää lausuntonaan seuraavaa. Viittaamme myös jäsenjärjestöjemme Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n, Suomen Säveltäjät ry:n ja Suomen Musiikkikustantajat ry:n asiassa antamiin lausuntoihin. 1. Teoston keskeiset viestit Ehdotus on onnistunut etenkin siinä suhteessa, että se korostaa oikeudenhaltijoiden itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta, mahdollistaa yhdistysmuotoisen yhteishallinnoinnin jatkamisen ja antaa oikeudenhaltijoille laajan päätösvallan oman yhteisönsä puitteissa. Lainvalmistelussa tulee vielä selvittää mahdollisuuksia tiivistää etenkin lukuja 5-9 siirtämällä luettelomaisten pykälien yksityiskohtia asetustasolle. Yhteishallinnointiin liittyvien riita-asioiden käsittelyyn erikoistuneita riidanratkaisuelimiä ei ole tarpeen perustaa eikä tällaisia riitoja koskevista erityismenettelyistä säätää. Kilpailuneutraliteetin turvaamiseksi tulee selvittää mahdollisuuksia ulottaa lain keskeiset velvoitteet koskemaan myös EU:n ulkopuolelle sijoittautuneita mutta Suomen markkinoilla toimivia yhteishallinnointiorganisaatioita. Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on parhaat valmiudet toimia yhteishallinnointiorganisaatioita valvovana viranomaisena. Laajasta kantelumahdollisuudesta johtuen sen vastuulla on karsia perusteettomat toimenpidepyynnöt oikeussuojakeinon väärinkäytön ehkäisemiseksi. Syrjimättömyysperiaatetta koskevia ehdotuksen perusteluita on täydennettävä siten, että niistä riittävästi ilmenee etenkin oikeasuhtaisuuden ja markkinaehtoisuuden vaatimus periaatteen soveltamisessa yhteishallinnointiorganisaation palveluiden tarjontaan. Velvoitetta mahdollistaa osallistuminen yhteishallinnointiorganisaation yleiskokoukseen tietoliikenneyhteyden välityksellä on lievennettävä ja organisaation omaa harkintavaltaa etäosallistumisen käyttöönottamisessa ja toteuttamisessa on lisättävä. Yleiskokouksen valtuus nimittää ja erottaa yhteishallinnointiorganisaation toimitusjohtaja sekä päättää hänen palkitsemisestaan ja muista etuuksistaan on poistettava direktiivin vaatimustason ylittävänä. Teosten käytön raportoinnin tärkeys yhteishallinnoinnin prosessissa ja käyttäjän raportointivelvoitteiden merkitys tulee ilmaista ehdotuksessa selkeämmin ja tavoitteellisemmin. Lain voimaantulon ajankohtaa on siirrettävä vähintään asti.

2 Teosto Julkinen 2 (18) 2. Yleisiä huomioita lakiehdotuksesta 2.1 Direktiivin ja kansallisen lain tavoitteet Keväällä 2014 hyväksytyn kollektiivihallinnon direktiivin tavoitteena on johdantolauseen 55 mukaan parantaa yhteishallinnointiorganisaatioiden jäsenten valmiuksia valvoa näiden organisaatioiden toimintaa, taata yhteishallinnointiorganisaatioiden riittävä avoimuus ja parantaa usean valtion alueen kattavaa musiikkiteosten tekijänoikeuksien lisensointia verkkokäyttöä varten. Direktiivin valmisteluvaiheessa Teosto piti kannatettavina sen yleistavoitteita, kuten pyrkimystä tehostaa järjestöjen toimintaa ja lisätä niiden asiakaslähtöisyyttä sekä halua lisätä tekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omissa yhteisöissään. Ongelmallisiksi nähtiin mm. direktiivin liiallinen yksityiskohtaisuus ja kollektiivihallinnon kulttuuria edistävien tehtävien ja vaikutusten sivuuttaminen. Valmistelun loppuvaiheessa tehtyjen muutosten ansiosta lopputuloksesta muodostui kuitenkin suomalaisten oikeudenhaltijoiden kannalta varsin tyydyttävä pohja kansalliselle lainsäädännölle. Edellä selostettua taustaa vasten tarkasteltuna luonnos hallituksen esitykseksi laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista on varsin onnistunut siinä suhteessa, että se korostaa oikeudenhaltijoiden itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta, mahdollistaa yhdistysmuotoisen yhteishallinnoinnin jatkamisen ja antaa oikeudenhaltijoille laajan päätösvallan oman yhteisönsä puitteissa. Se lisää yhteishallinnointiorganisaation toiminnan läpinäkyvyyttä esimerkiksi tarkentamalla oikeudenhaltijoille ja sidosryhmille toimitettavien tietojen sisältöä ja jakelutapaa sekä täsmentämällä tilinpäätösinformaation vaatimuksia. Lailla ei myöskään puututa esimerkiksi yhteishallinnoinnin toimivuuden ja käyttäjien oikeusvarmuuden kannalta tärkeään sopimuslisenssiin. Ehdotus on kuitenkin paikoitellen verrattain yksityiskohtainen. Erityisesti lukuihin 5-9 sisältyy pykäliä, joiden pääsisältö on luetteloivaa, kuten 24, 25, 30, 39, 49 ja 50. Säännösten luettavuutta saattaisi parantaa se, että lain tasolla esitettäisiin vain sääntelykohdetta koskeva pääsääntö, jonka jälkeen viitattaisiin yksityiskohtien sääntelyyn asetuksessa. Tällainen tiivistäminen toteuttaisi sääntelyn ekonomian yleisperiaatetta ja vastaisi myös ajankohtaiseen pyrkimykseen välttää ylisääntelyä. Esitämme, että lainvalmistelussa vielä selvitetään mahdollisuuksia direktiivin harmonisointitavoitteita haittaamatta tiivistää etenkin lukuja 5 9 siirtämällä luettelomaisten pykälien yksityiskohtia asetustasolle. 2.2 Sopimusvapaus ja riitojenratkaisu Direktiivin voimaansaattamisen instrumentiksi on Suomessa päätetty valita erillislaki. Tämän vaihtoehtona olisi ollut tarvittavien säännösten sijoittaminen tekijänoikeuslakiin. Yhteishallinnoinnilla ja sen sääntelyllä on kuitenkin välitön yhteys tekijänoikeuslainsäädännön peruskäsitteistöön ja -periaatteisiin, kuten esimerkiksi lakiehdotuksen 1 :ään kirjattu oikeudenhaltijan itsemääräämisoikeus ja monet 4 :n määritelmät osoittavat. Erillissääntelystä huolimatta yhteishallinnointi tulee siksi nähdä osana tekijänoikeuksien käytön toteuttamista markkinoilla.

3 Teosto Julkinen 3 (18) On tärkeää, että lakiehdotus kunnioittaa eri osapuolten sopimusvapautta. Lakiehdotuksen :ssä määritellään käyttölupien lisensiointia koskevat menettelytavat ja muut ennakkoehdot. Sopimusvapauden periaatteesta seuraa, että osapuolten tulee näissä puitteissa keskinäisin neuvotteluin pyrkiä löytämään molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Kilpailuoikeudelliset säännökset varmistavat, ettei esimerkiksi yhteishallinnointiorganisaation määräävä markkina-asema vaikuta vääristävästi neuvotteluasetelmaan tai - tulokseen. Lakiehdotukseen ei ole sisällytetty säännöksiä vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta. Ehdotuksessa on seikkaperäisesti selostettu (s ) voimassaolevan lainsäädännön mukaisia oikeussuojakeinoja direktiivin edellyttämissä tilanteissa. Siinä todetaan (s. 28), että Suomessa nykyisin käytettävissä olevat vaihtoehtoiset riidanratkaisujärjestelmät täyttävät direktiivin vaatimukset ja menevät direktiivin vähimmäisvaatimuksia pidemmälle. Pidämme lakiehdotuksessa esitettyä johtopäätöstä oikeana ja sopimusvapauden periaatteen mukaisena. Uusille erityisorgaaneille tai -menettelyille ei ole näköpiirissä olevaa tarvetta eikä sellaisten perustaminen olisi muutenkaan järkevää ajatellen esimerkiksi niiden todennäköistä kustannus/hyöty -suhdetta. Esitämme, että yhteishallinnointiin liittyvien riita-asioiden käsittelyyn erikoistuneita riidanratkaisuelimiä ei perusteta eikä tällaisia riitoja koskevista erityismenettelyistä säädetä. 2.3 Kilpailuneutraliteetin turvaaminen Kollektiivihallinnon direktiivin päämääränä on yhdenmukaistaa yhteishallinnointiorganisaatioiden toimintaa EU:n jäsenvaltioissa. Samalla direktiivi tiivistää etenkin suomalaisen musiikkialan suhdetta eurooppalaisiin digitaalisiin sisämarkkinoihin. Direktiivin III osaston säännöksillä, jotka sisältyvät lakiehdotuksen 9 lukuun, tavoitellaan nimenomaan yleiseurooppalaisten verkkomusiikkimarkkinoiden vahvistamista ja kasvua. Uuden kotimaisen lainsäädännön erityisenä haasteena on vahvistaa suomalaisten musiikin tekijöiden ja kustantajien kilpailukykyä koko EU-alueelle laajentuvilla teosten massakäytön markkinoilla. Direktiivillä tavoiteltava eurooppalaisten tekijänoikeusmarkkinoiden teknologinen ja oikeudellinen avautuminen merkitsee sitä, että suomalaiset yhteishallinnointiorganisaatiot joutuvat tarvittaessa kilpailemaan myös omilla kotimarkkinoillaan. Tässä kilpailussa suomalaisia vahvuuksia ovat vankka osaaminen, luotettava toimintakulttuuri ja jäsendemokratiaan perustuva päätöksenteko. Kilpailuneutraliteetista on ratkaisevan tärkeää huolehtia juuri kotimarkkinoillamme. Lakiehdotuksen mukaan (s. 17) sen säännökset ulotettaisiin riippumattomiin hallinnointiyhteisöihin, direktiivin vähimmäisvaatimukset ylittäen, siinä määrin kuin voidaan pitää tarkoituksenmukaisena ja mahdollisena. Tavoitteena on, että riippumattomien hallinnointiyhteisöjen ja yhteishallinnointiorganisaatioiden sääntely olisi mahdollisimman tasapuolista. Ehdotuksessa valittu lähtökohta on oikea. Jotta suomalainen yhteishallinnointi voisi sekä menestyä omilla kotimarkkinoillaan että hyödyntää edustamiensa oikeudenhaltijoiden vientipotentiaalia, on hallinnointipalveluiden kilpailussa oltava kaikille samat pelisäännöt. Tämän vaatimuksen tulisi riippumattomien hallinnointiyhteisöjen lisäksi koskea myös EU:n ulkopuolelta

4 Teosto Julkinen 4 (18) käsin toimivia hallinnointipalveluiden tarjoajia. Mahdollisuuden tähän avaa direktiivin johdantolauseen 10 kirjaus, jonka mukaan mikään tässä direktiivissä ei saisi estää jäsenvaltiota soveltamasta samoja tai vastaavia säännöksiä sellaisiin yhteishallinnointiorganisaatioihin, jotka ovat sijoittautuneet unionin ulkopuolelle mutta toimivat kyseisessä jäsenvaltiossa. Esitämme, että lainvalmistelussa vielä selvitetään mahdollisuuksia ulottaa vähintään riippumattomiin hallinnointiyhteisöihin sovellettavan tason mukaiset velvoitteet koskemaan myös EU:n ulkopuolelle sijoittautuneita mutta Suomen markkinoilla toimivia yhteishallinnointiorganisaatioita. 2.4 Valvovan viranomaisen rooli ja vastuu Lakiehdotuksen 54 :n mukaan Suomeen sijoittautuneiden yhteishallinnointiorganisaatioiden toimintaa valvova viranomainen on opetus- ja kulttuuriministeriö. Kannatamme tätä ratkaisua. Tekijänoikeuden yhteishallinnointi palvelee sekä markkinoiden sujuvaa toimintaa että mm. sivistyksellisiä ja kulttuurisia päämääriä. Esimerkiksi sopimuslisenssin toimivuus edellyttää markkinaehtoisen yhteishallinnoinnin olemassaoloa. Vaikka ehdotettu lainsäädäntö keskittyy yhteishallinnointiorganisaatioiden rooliin markkinatoimijoina, on tärkeää että valvovalla viranomaisella on riittävä kokonaisnäkemys yhteishallinnoinnin tehtävistä ja tarkoituksesta, mukaan lukien esimerkiksi kansallisen kulttuurin edistäminen ja oikeudenhaltijoiden edunvalvonta. Opetus- ja kulttuuriministeriö sopii tähän tehtävään parhaiten sekä toimialansa että osaamisensa puolesta. Valvovalla viranomaisella on painava vastuu yhteishallinnointimarkkinoiden sujuvasta ja tehokkaasta toiminnasta. Lakiehdotuksen 56 :n 1 momentti mahdollistaa etukäteen jokseenkin rajoittamattoman mahdollisuuden tehdä valvovalle viranomaiselle toimenpidepyyntöjä mistä tahansa yhteishallinnointiorganisaation toimintaan liittyvästä asiasta. Näin laaja aloiteoikeus tarjoaa myös mahdollisuuksia oikeussuojakeinon väärinkäyttöön. Valvovan viranomaisen 57 :n mukaisen harkintavallan käyttäminen nousee väärinkäytösten ehkäisemisessä erittäin keskeiseen rooliin. Vaihtoehtona on rajata toimenpidepyyntöjen tekemisoikeus esimerkiksi todennettuun asianosaisasemaan tai olennaisen intressin haltijoiden piiriin. Esitämme, että lakiehdotuksen 56 :n perusteluihin lisätään kirjaus, jossa korostetaan valvovan viranomaisen vastuuta ilmeisen tarpeettomien tai perusteettomien toimenpidepyyntöjen karsimisessa sekä viranomaisen 57 :n mukaisen harkintavallan täysimääräistä hyödyntämistä. 2.5 Usean valtion alueen kattava musiikin verkko-oikeuksien lisensiointi Lakiehdotuksen 9 luvun säännökset voivat ainakin nykytilanteessa käytännössä tulla sovellettaviksi vain Teostoon, mikäli se päättäisi ryhtyä myöntämään usean valtion alueelle tarkoitettuja lisenssejä verkkokäyttöön. Euroopan laajuisten musiikin online-oikeuksien markkinoilla kehitys näyttää kuitenkin kulkevan siihen suuntaan, että tällaisiksi ylikansallisiksi toimijoiksi eivät yksinään ryhdy edes suurimmat eurooppalaiset yhteishallinnointiorganisaatiot, vaan perustetaan erityisiä hallinnointikeskuksia, ns. hubeja, jotka rakentuvat erityyppisten yhteistyömallien varaan. Tähän mennessä toimintansa on aloittanut kaksi yhteen-

5 Teosto Julkinen 5 (18) liittymää, eteläeurooppalaisten suurten musiikin tekijänoikeusjärjestöjen johtama Armonia ja pohjoiseurooppalainen konsortio, jonka muodostavat brittiläinen PRS for Music, saksalainen GEMA ja ruotsalainen STIM. Teosto, tanskalainen KODA ja norjalainen TONO ovat hiljattain perustaneet Polaris Nordic yhteisyrityksen, jonka kautta nämä järjestöt tilaavat mm. teostietokannan ylläpitoon ja teostietojen prosessointiin liittyviä tietohallintopalveluita edellä mainitun pohjoiseurooppalaisen konsortion osaksi lähiaikoina siirtyvältä ICE Services -yhtiöltä. Tämä toimintamalli havainnollistaa jo käynnissä olevaa kehitystä, jossa yhteishallinnointiorganisaatiot yhä enemmän ulkoistavat toimintaprosessiensa osia kaupallisille toimijoille, jotka puolestaan erikoistuvat hoitamaan yhä kapeampia tehtäviä maantieteellisesti laajenevilla markkinoilla. Lakiehdotuksen 49 ja 50 ilmentävät kehittyvän eurooppalaisen online-markkinan verkostomaista rakennetta: pienempien yhteishallinnointiorganisaatioiden edellytetään hakeutuvan hubien asiakkaiksi, jolloin niiden edustamat oikeudet liitetään hubin yleiseurooppalaiseen tarjontaan. Toisaalta direktiivin johdantolauseessa 43 kannustetaan hallinnointiprosessien hajauttamiseen: Yhteishallinnointiorganisaatioita ei pitäisi estää ulkoistamasta palveluja, joita musiikkiteosten verkko-oikeuksien usean valtion alueen kattavien lisenssien myöntämiseen liittyy. Tukitoimintojen yhteiskäytön tai yhdistämisen olisi autettava organisaatioita parantamaan hallinnointipalveluja ja järkeistämään tiedonhallintavälineisiin tehtäviä investointeja. On ennustettavissa, että jo lähivuosina syntyy monimuotoisia yhteistyömalleja, joissa pienemmillä yhteishallinnointiorganisaatioilla voi olla kaksi roolia: yhtäältä ne voivat olla asiakkaita, jotka luovuttavat edustamiaan oikeuksia hubin hallinnoitavaksi, toisaalta taas palveluntarjoajia, jotka itse tai erilaisten yhteistyöjärjestelyjen kautta hoitavat hubin ulkoistettuja prosesseja tai niiden osia. Lakiehdotuksen 41 :n näkökulmasta jälkimmäinen rooli nostaa esille kysymyksen, olisiko Teoston kaltaisen yhteishallinnointiorganisaation palvelutarjonta hubille tai Teoston välillinen omistus hubissa esimerkiksi Polaris Nordic -yhtiön pienosakkuuden kautta osallistumista usean valtion alueen kattavien musiikkiteosten verkko-oikeuksien lisenssien myöntämiseen. Kynnys tällaisen johtopäätöksen tekemiselle on asetettava korkealle. Vertailukohtana voi käyttää lakiehdotuksen 2 :n 4 momentin säännöstä, jonka mukaan tehtäviään muulle kuin omistamalleen tai määräysvallassaan olevalle yhteisölle siirtänyt yhteishallinnointiorganisaatio vastaa siitä, että tehtävä suoritetaan tämän lain säännösten mukaisesti. Tämän mukaisesti vastuun direktiivin III osaston mukaisten edellytysten täyttymisestä tulee olla hubilla ja sen pääomistajilla niiden sijoittautumisvaltion tai -valtioiden kansallisen lain mukaisesti. Mahdollisuus lakiehdotuksen 9 luvun mukaisen vastuun ulottumiseen miltään osin hubille palveluita tuottaviin pienempiin yhteishallinnointiorganisaatioihin tai hubin suoriin tai välillisiin pienomistajiin on perusteluissa selkeästi suljettava pois. Esitämme, että epäselvyyksien välttämiseksi ja Teoston lakiin perustuvien vastuiden täsmentämiseksi lakiehdotuksen perusteluihin kirjataan maininta siitä, että edellä kuvatun kaltaiseen verkko-oikeuksien hallinnointia koskevaan ylikansalliseen yhteistyöhön osallistuminen muussa kuin pääomistajan tai määräysvallan haltijan asemassa ei itsessään ole lakiehdotuksen 41 :n mukaista toimintaa, eikä siten johda ehdotuksen 9 luvussa säädettyjen velvoitteiden soveltamiseen.

6 Teosto Julkinen 6 (18) 3. Lakiehdotuksen yksityiskohtaista arviointia Esitämme seuraavassa muutamia yksityiskohtaisia kommentteja ja huomautuksia lakiluonnoksen sisällöstä. Olemme liittäneet kuhunkin yhteyteen myös oman ratkaisuehdotuksemme. 1 : Lain tavoite Lakiehdotuksen tavoitteiksi on asetettu oikeudenhaltijoiden itsemääräämisoikeuden turvaaminen ja yhteishallinnointiorganisaatioiden vastuullisen, tehokkaan ja läpinäkyvän toiminnan varmistaminen. Perustelujen mukaan pykälässä tuodaan esille direktiivin keskeiset tavoitteet, mutta siinä ei mainita direktiivin 1 artiklaan sisältyvää usean valtion alueen kattavaa musiikkiteosten oikeuksien verkkokäytön lisensiointia. Esitämme, että rajat ylittävää musiikkiteosten oikeuksien verkkokäytön lisensiointia koskeva kirjaus lisätään vähintään ehdotuksen perusteluihin. 4 : Määritelmät Kohta 1: yhteishallinnointiorganisaatio Direktiivin 3 artiklan a kohdan määritelmän mukaan yhteishallinnointiorganisaatiolla tarkoitetaan organisaatiota, joka on valtuutettu hallinnoimaan tekijänoikeutta tai tekijänoikeuden lähioikeuksia oikeudenhaltijoiden yhteisen edun mukaisesti. Lakiehdotuksen 4 :n 1 kohdan määritelmän mukaan yhteishallinnointiorganisaatiolla tarkoitetaan organisaatiota, jonka ainoana tai pääasiallisena tarkoituksena on siihen valtuutettuna hallinnoida tekijänoikeutta tai tekijänoikeuden lähioikeuksia oikeudenhaltijoiden yhteiseen lukuun. Direktiivin ja lakiehdotuksen mukaisissa yhteishallinnointiorganisaation tehtäväkuvauksissa on siten selkeä ero. Yhteinen etu voitaneen lähtökohtaisesti ymmärtää laajemmaksi tai ainakin arviointikriteereiltä monimuotoisemmaksi toimeksiannoksi kuin yhteinen luku, jonka painotus lienee yksinomaan tai valtaosin taloudellinen. Toisaalta lakiehdotuksen 5 :n mukaan yhteishallinnointiorganisaation tulee toimia niiden oikeudenhaltijoiden etujen mukaisesti, joiden tekijänoikeuksia tai lähioikeuksia ne edustavat. Terminologisilla eroavaisuuksilla voi olla merkitystä punnittaessa lakiehdotuksen 1 ja 5 :ien välistä suhdetta. Koska 1 :n mukaan lain tavoitteena on turvata oikeudenhaltijoiden itsemääräämisoikeus, niin 5 :n perusteella yhteishallinnointiorganisaatio ei saa asettaa edustamalleen oikeudenhaltijalle velvoitteita, jotka eivät ole tarpeen tämän oikeuksien ja etujen suojelemiseksi tai tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien tehokkaaksi hallinnoimiseksi. Kysymys siitä, toimiiko yhteishallinnointiorganisaatio yhteiseen lukuun vai yhteisen edun mukaisesti, saattaa nousta tärkeäksi kriteeriksi arvioitaessa organisaation toimivaltaa ja sen rajoja erilaisissa tilanteissa. Terminologian selkiyttäminen on aiheellista myös siksi, että perustelujen mukaan (s. 35) yhteishallinnointiorganisaation ja riippumattoman hallinnointiyhteisön määritelmät vastaavat direktiivin 3 artiklan 1 kohdassa olevia määritelmiä. Myös esimerkiksi direktiivin englanninkielisessä versiossa käytetään ilmaisua for the collective benefit of those rightholders ; sanakirjan mukaan benefit merkitsee etua tai hyötyä.

7 Teosto Julkinen 7 (18) Esitämme, että lakiehdotuksen perusteluissa selvennetään yhteiseen lukuun ilmauksen sisältöä ja sen mahdollista sisällöllistä eroa direktiivin ilmaukseen yhteisen edun mukaisesti. Kohta 4: oikeudenhaltija Ehdotuksen 4 :n 4 kohdan mukaan oikeudenhaltijalla tarkoitetaan tekijänoikeuden tai lähioikeuden haltijaa, jolle oikeus on syntynyt tai jolle se on siirtynyt lain tai sopimuksen nojalla, kun vastaavasti direktiivin 3 artiklan c kohdassa oikeudenhaltija tarkoittaa henkilöä tai yhteisöä, joka ei ole yhteishallinnointiorganisaatio ja jolla on hallussaan tekijänoikeus tai lähioikeus taikka jolla on oikeuksien hyödyntämistä koskevan sopimuksen tai lainsäädännön nojalla oikeus osuuteen tekijänoikeustuloista. Direktiivin sanamuoto on siten lakiehdotuksen määritelmää laajempi. Ehdotuksen perusteluissa (s. 36) tosin todetaan, että oikeudenhaltijan määritelmä kattaisi sekä tekijänoikeuslain mukaiset alkuperäiset oikeudenhaltijat että oikeudenhaltijat, jolle oikeudet ovat siirtyneet sopimuksin ja että siirrettyjen oikeuksien varassa toimivia oikeudenhaltijoita ovat esimerkiksi kustantajat. Direktiivin määritelmän tarkoittama oikeus osuuteen tekijänoikeustuloista voi kuitenkin perustua myös esimerkiksi kolmansien osapuolten väliseen tai monikantaiseen sopimukseen tai muuhun järjestelyyn, jossa korvausosuus ei perustu välittömästi korvaukseen oikeutetulle siirrettyyn oikeuteen. Tällainen tilanne on tavanomainen esimerkiksi musiikinkustannustoiminnassa. Käsityksemme mukaan ei ole estettä oikaista lakiehdotuksen määritelmää direktiivin sisältöä vastaavaksi. Esitämme, että lakiehdotuksen 4 :n 4 kohdan määritelmää täydennetään niin, että se asiallisesti vastaa direktiivin 3 artiklan c kohdan sisältöä. 6 : Oikeudenhaltijan oikeus valita yhteishallinnointiorganisaatio Ehdotuksen perusteluissa (s. 35) todetaan, että säännös perustuu syrjimättömyysperiaatteelle, jonka mukaan oikeudenhaltijan oikeutta valita yhteishallinnointiorganisaatio ei saa rajoittaa kansalaisuuden tai hänen asuin- tai sijoittautumisjäsenvaltionsa perusteella. Siinä myös viitataan direktiivin johdantokappaleeseen 18, jonka mukaan yhteishallinnointiorganisaation säännöissä tai yhtiöjärjestyksessä tulisi varmistaa, että tekijänoikeuden ja lähioikeuksien haltijat voivat hyötyä täysin sisämarkkinoista oikeuksiensa kollektiivisessa hallinnoimisessa ja ettei oikeudenhaltijoiden vapautta käyttää oikeuksiaan rajoiteta tarpeettomasti. Lisäksi yhteishallinnointiorganisaatio ei hallinnointipalvelujaan tarjotessaan saisi suoraan tai välillisesti syrjiä oikeudenhaltijoita näiden kansalaisuuden, asuinpaikan tai sijoittautumispaikan perusteella. Direktiivin keskeisiä tavoitteita ovat tekijänoikeuden hallinnointipalveluiden harmonisointi ja oikeudenhaltijoiden liikkuvuuden kannustaminen. Hyvin pitkälle viety tulkinta edellä kuvatusta syrjimättömyysperiaatteesta voisi merkitä yhteishallinnointiorganisaatioille velvoitetta muotoilla palvelutarjontaansa siten, että asioimiskynnys mistä tahansa EU-alueelta katsottuna olisi aina mahdollisimman alhainen. Käytännössä tämä vaikuttaisi esimerkiksi palvelukieliin, palveluiden markkinointiin, henkilöstön osaamisvaatimuksiin

8 Teosto Julkinen 8 (18) jne. Tämänkaltainen tulkinta syrjimättömyydestä olisi kuitenkin sekä ylimitoitettu että ristiriidassa direktiivin edellyttämän kustannustehokkuuden ja kilpailukykyisyyden kanssa. On selvää, että yhteishallinnointiorganisaation tarjoamien palveluiden tulee olla yhtäläisesti halukkaiden asiakkaiden saatavilla, mutta yhtälailla tärkeää on, että organisaatiolla on oikeus itsenäisesti päättää palveluvalikoimastaan ja -tasostaan, valita omat markkinansa ja erikoistua markkinoilla kilpailukykyiseen tarjoomaan. Esimerkiksi suomalaisten yhteishallinnointiorganisaatioiden päämarkkinat ovat Suomessa, joten organisaatioiden palvelutarjonta on suunnattu ensisijaisesti suomalaisille oikeudenhaltijoille ja käyttäjille. Toisaalta tämä palveluvalikoima on tarjolla yhtäläisin ehdoin myös muille kuin näille pääasiakasryhmille. Esitämme, että syrjimättömyysperiaatetta koskevia ehdotuksen perusteluita täydennetään siten, että niistä riittävästi ilmenee etenkin oikeasuhtaisuuden ja markkinaehtoisuuden vaatimus periaatteen soveltamisessa. 7 : Oikeudenhaltijan itsenäinen oikeus myöntää käyttölupa Ehdotuksessa arvioidaan (s. 39), että ei-kaupallista käyttöä koskevan direktiivin 5 artiklan 3 kohdan tulkinta jää lopullisesti Euroopan tuomioistuimen ratkaisukäytännön varaan. Ei-kaupallisen käytön voidaan perusteluiden mukaan kuitenkin tulkita tarkoittavan ensisijaisesti sellaista käyttöä, joka tapahtuu muussa kuin ansiotarkoituksessa. Tämä lähtökohta on sinänsä oikea, mutta säännöstä sovellettaessa on pidettävä mielessä, että pohjoismaisessa oikeuskäytännössä ansiotarkoituksen käsite on laaja. Esimerkiksi Ruotsin korkein oikeus on katsonut (NJA 1988, s. 715), että julkisyhteisön harjoittamaa sairaanhoitoa oli pidettävä tekijänoikeudellisessa mielessä ansiotoimintana. Niinpä se seikka, että teosta ei hyödynnetä voiton tavoittelemiseksi, ei vielä välttämättä tee tällaisesta käytöstä ei-kaupallista. Muutoinkin on syytä korostaa direktiivin johdantolauseeseen 19 sisältyvää oikeusohjetta, jonka mukaan oikeudet ja oikeuksien luokat on tärkeää määrittää niin, että oikeudenhaltijoiden vapaus määrätä teoksistaan ja muusta aineistosta sekä organisaation kyky hallinnoida tehokkaasti oikeuksia ovat keskenään tasapainossa. Yhteishallinnointiorganisaation tulee siten voida muotoilla ei-kaupalliseen käyttöön myönnettäviä lupia koskevat ehdot siten, että ne mahdollisimman vähän haittaavat organisaatioiden päätarkoituksen eli oikeudenhaltijoiden hyväksi harjoitettavan elinkeinotoiminnan toteutumista. Toteamme myös, että perusteluissa viitataan oikeudenhaltijan itsenäiseen mahdollisuuteen myöntää käyttölupia teokseensa. Direktiivin 5 artiklan 3 kohdan mukaan oikeudenhaltijoiden oikeudet koskevat hänen valitsemiaan oikeuksia, tiettyihin luokkiin kuuluvia oikeuksia sekä teosten ja muun aineiston tyyppejä. Oikeudenhaltijalla ei siten ole oikeutta lisensioida yksittäisiä teoksia ei-kaupalliseen käyttöön. Esitämme, että ehdotuksen perusteluihin lisätään maininnat tekijänoikeudellisen ansiotoiminnan käsitteen laajasta soveltamisalasta ja yhteishallinnointiorganisaation oikeudesta huomioida ei-kaupallisten lupien mahdolliset vaikutukset organisaation elinkeinotoiminnalle asettaessaan edellytyksiä tällaisten lupien antamiselle ehdotuksen perusteluista poistetaan viittaukset oikeudenhaltijan oikeudesta myöntää ei-kaupallisia käyttölupia yksittäisiin teoksiin.

9 Teosto Julkinen 9 (18) 8 : Oikeudenhaltijan oikeus lakkauttaa yhteishallinnointia koskeva valtuutus Pykälän 1 momentin mukaan oikeudenhaltijalla on oikeus lakkauttaa tai peruuttaa antamansa valtuutus ilmoittamalla tästä kohtuullisessa, enintään kuuden kuukauden irtisanomisajassa. Pykälän 2 momentin mukaan yhteishallinnointiorganisaatio voi päättää, että valtuutuksen lakkautus tai peruutus tulee voimaan vasta tilikauden päättyessä. Perusteluissa ei kuitenkaan selkeästi todeta, piteneekö kuuden kuukauden irtisanomisaika automaattisesti kattamaan irtisanomisajan päättymisen ja tilikauden päättymisen välisen jakson. Esitämme, että vähintään 8 :n 2 momentin perusteluihin otetaan maininta siitä, että 1 momentin mukainen irtisanomisaika pitenee vastaavasti tilikauden päättymiseen saakka. 10 : Oikeus asioida sähköisesti Säännöksen perusteluissa viitataan rajat ylittävään käytännön asiointiin oikeudenhaltijan ja yhteishallinnointiorganisaation välillä. Myös ehdotuksen yleisperusteluissa linjataan (s. 29), että sääntelyn eräänä tavoitteena on tehostaa yhteishallinnointiorganisaatioiden toimintatapoja ja lisätä mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin koko EU:n alueella. Edellä 6 :n yhteydessä esittämämme syrjimättömyysperiaatteen soveltamiseen liittyvät näkökohdat ovat erityisen merkityksellisiä juuri näissä tilanteissa. Esitämme, että ehdotuksen perusteluita täydennetään siten, että niistä ilmenee etenkin oikeasuhtaisuuden ja markkinaehtoisuuden vaatimus sovellettaessa syrjimättömyysperiaatetta sähköisten palveluiden tarjontaan. 11 : Oikeus päästä yhteishallinnointiorganisaation jäseneksi Ehdotetun 11 :n 3 momentin perusteluissa esitetään (s. 44), että hylkäävän jäsenyyspäätöksen saaneella oikeudenhaltijalla olisi oikeus viedä asia yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi, mikäli menettely rikkoisi yhdenvertaisuuslakia. Perusteluissa todetaan, että yhdenvertaisuuslain 11 :n 2 momentin 4 kohdan mukaan syrjinnän kielto on ehdoton silloin, kun kyse on jäsenyydestä tai toiminnasta työntekijä- tai työnantajajärjestössä tai muussa järjestössä, jonka jäsenillä on tietty ammatti, taikka järjestön antamista etuuksista. Lakiehdotuksen mukaan tämän säännöksen voitaisiin katsoa soveltuvan myös yhteishallinnointiorganisaation toimintaan. Pidämme esitettyä tulkintaa ongelmallisena. Ensinnäkin yhdenvertaisuuslain 2 luvun mukaisia yhdenvertaisuuden edistämiseen velvoitettuja organisaatioita ovat viranomainen, koulutuksen järjestäjä ja työnantaja. Suhteessa oikeudenhaltijoihin yhteishallinnointiorganisaatio ei ole mikään näistä. Oikeudenhaltijat eivät ole työsuhteessa yhteishallinnointiorganisaatioon vaan päinvastoin sen toimeksiantajia. Yhteishallinnointiorganisaation maksamat tekijänoikeuskorvaukset eivät myöskään ole oikeudenhaltijan palkkaa vaan tuloverolain 52 :ssä tarkoitettua aineettomaan oikeuteen perustuvaa korvausta. Toiseksi yhdenvertaisuuslain mainitun kohdan perustelut lainvalmistelutöissä ovat niukat ja epäselvät. Hallituksen esitystä (HE 19/2014 vp) muokattiin perustuslakivaliokunnan ohjeistuksen perusteella valio-

10 Teosto Julkinen 10 (18) kuntakäsittelyssä tuntuvasti. Erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteita koskevaan 11 :ään lisättiin työ- ja tasa-arvovaliokunnassa mm. uusi 2 momentin 4 kohta, sillä valiokunnan ehdottaman 1 momentin soveltamisalaa on rajattava perustuslakivaliokunnan kannanottojen ja direktiivien (ns. syrjintädirektiivin 2000/43/EY ja ns. työsyrjintädirektiivi 2000/78/EY) asettamien vaatimusten vuoksi 1 5 kohdista ilmenevällä tavalla. (TyVM 11/2014 vp, s. 10 ja 14). Yhdenvertaisuuslain 11 :n 2 momentin 4 kohta perustuu suoraan työsyrjintädirektiivin 3 artiklan 1(d) kohtaan. Työ- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön perusteluissa direktiivin soveltamisala kuvataan seuraavasti: Momenttia ei sovelleta myöskään ns. työsyrjintädirektiivin 2000/78/EY soveltamisalalla, sillä direktiivi ei salli mainitunlaisen oikeuttamisperusteen käyttämistä niiden erotteluperusteiden osalta, joita direktiivi koskee (uskonto tai vakaumus, ikä, vammaisuus ja seksuaalinen suuntautuminen). (TyVM 11/2014 vp, s. 10). Valiokunnan linjaus rajaa siten yhdenvertaisuuslain mainitun kohdan soveltamisen työsyrjintädirektiivin soveltamisalaan ja siinä mainittuihin erotteluperusteisiin. Kolmanneksi on huomattava, että yhdenvertaisuuslain 11 :n 1 momentin pääsäännön mukaan erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin ja sillä muutoin on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia. Yhteishallinnointiorganisaation jäsenyyden sääntely ja sallitut jäsenyyskriteerit perustuvat kollektiivihallinnon direktiivin nimenomaisiin säännöksiin, joiden hyväksyttävyys ja oikeasuhtaisuus on lainsäädäntöprosessissa harkittu. Edellä esitetty osoittaa, että yhdenvertaisuuslain 11 :n 2 momentin 4 kohdan soveltuminen yhteishallinnointiorganisaation jäsenyysprosessiin ylipäätään on säännöksen tarkoituksen ja perustelujen valossa kyseenalaista ja että joka tapauksessa säännöstä voidaan soveltaa vain työsyrjintädirektiivin mainitsemiin erotteluperusteisiin. Esitämme, että lainvalmistelussa vielä selvitetään yhdenvertaisuuslain 11 :n 2 momentin 4 kohdan soveltamiskelpoisuus yhteishallinnointiorganisaation jäseneksi ottamisessa ja että lakiehdotuksen 11 :n perusteluissa joka tapauksessa tarkennetaan säännöksen soveltamisalan puitteet. 12 : Jäsenen oikeus osallistua yhteishallinnointiorganisaation päätöksentekoon Pykälän 1 momentin mukaan yhteishallinnointiorganisaation yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä on määrättävä mekanismeista, joiden avulla sen jäsenet voivat osallistua organisaation päätöksentekoprosessiin myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen välityksellä. Termi päätöksentekoprosessi sisältyy direktiiviin, ja säännöksen perusteluissa todetaankin 1 momentin perustuvan direktiivin 6 artiklan 3 ja 4 kohtaan. Lakiehdotuksessa käsitettä ei ole määritelty, mutta direktiivin 6 artiklan 4 kohdassa edellytetty mahdollisuus olla yhteishallinnointiorganisaatioon yhteydessä sähköisesti myös jäsenten oikeuksien käyttämiseksi vaikuttaa tarkoittavan jäsenten yleiskokousta. On ilmeistä, että tätä on tarkoitettu myös lakiehdotuksessa, sillä 12 :n 2 momentin mukaan jäsenellä on oikeus valtuuttaa toinen henkilö tai yhteisö osallistumaan puolestaan yleiskokoukseen. Pykälän 1 ja 2 momenttien välinen terminologinen ero jättää kuitenkin epäselväksi, koskeeko oikeus sähköiseen osallistumiseen nimenomaan yleiskokousta. Tämä kysymys on aiheellista selkiyttää.

11 Teosto Julkinen 11 (18) Säännöksen perusteluiden mukaan direktiivi asettaa yhteishallinnointiorganisaatioille velvoitteen mahdollistaa jäsenten etäosallistuminen yleiskokoukseen. Tällä viitattaneen direktiivin 6 artiklan 4 kohtaan, jonka mukaan yhteishallinnointiorganisaation on annettava jäsenilleen mahdollisuus olla siihen yhteydessä sähköisesti, myös jäsenten oikeuksien käyttämiseksi. Direktiivin sanamuotoon verrattuna 12 :n 1 momentin vaatimus asianmukaisista ja tehokkaista mekanismeista, joiden avulla yhteisvalvontaorganisaation jäsenet voivat osallistua sen päätöksentekoprosessiin myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen välityksellä, on huomattavasti pidemmälle viety. Perusteluiden mukaan tällaista osallistumista voisi olla esimerkiksi kokouksen reaaliaikainen lähetys, reaaliaikainen kaksisuuntainen viestintäyhteys, jonka avulla muualla olevat jäsenet voivat osallistua yleiskokoukseen tai mekanismi äänten antamiseksi joko ennen kokousta tai sen aikana ilman, että on tarpeen nimetä kokouksessa henkilökohtaisesti läsnä oleva asiamies. Toisaalta perusteluissa myös todetaan yhdistyslain lähtökohta, jonka mukaan jäsenellä tulisi olla oikeus olla fyysisesti läsnä yleiskokouksessa, eikä tätä oikeutta lähtökohtaisesti voida rajoittaa. Myös etäosallistumisen muodot on siten suunniteltava ja toteutettava lähtien liikkeelle perinteisen fyysisen kokouksen asettamista puitteista. Yhdistyslakiin lisättiin vuonna 2010 uusia säännöksiä sähköisestä osallistumisesta. Lain 17 :n 2 momentissa todetaan seuraavaa: Säännöissä voidaan määrätä, että kokoukseen voidaan säännöissä mainituilla edellytyksillä osallistua myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Tällöin osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus on voitava selvittää tavallisessa yhdistyksen kokouksessa noudatettaviin menettelyihin verrattavalla tavalla. Käsityksemme mukaan tietoliikenneyhteyden avulla tapahtuva osallistuminen jäsenkokouksiin on yhdistyselämässä edelleen hyvin harvinaista ja käytännön kokemukset siitä vähäisiä. Myös Teosto on mahdollistanut etäosallistumisen sääntöjensä 8 :ssä, jonka mukaan Teoston hallitus voi päättää, että yhdistyksen kokoukseen tai yhdistyksen ylimääräiseen kokoukseen voi hallituksen määräämin edellytyksin osallistua kokouksen aikana käyttämällä tietoliikenneyhteyttä tai muuta teknistä apuvälinettä. Sääntömääräystä ei ole toistaiseksi sovellettu. Perusteluiden mukaan (s. 45) mm. yhdistyslain mukaisia yleisiä edellytyksiä etäosallistumiselle sovellettaisiin myös yhteishallinnointiorganisaatiossa tapahtuvaan päätöksentekoon. Edellä esitetyt näkökohdat on siksi syytä ottaa huomioon harkittaessa tosiasiallisia edellytyksiä etäosallistumisen toteuttamiselle yhteishallinnointiorganisaatiossa. Teosto ry:llä on noin 700 jäsentä, ja yhdistyksen kokouskäytännöt ovat pitkän ajan kuluessa muotoutuneet fyysisen kokoustilanteen lähtökohdista. Etäyhteyteen perustuvasta päätöksentekomuodosta on toistaiseksi hyvin vähän kokemusta minkäänlaisissa suomalaisissa yhdistyksissä ja sen käyttöönottamiseen liittyy merkittäviä teknisiä, prosessuaalisia ja oikeudellisia haasteita. Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan yhdistysrekisterissä on tällä hetkellä noin yhdistystä. Olisi poikkeuksellisen epäsuhtaista ja kohtuutonta, että toimiala, jonka muodostaa seitsemän rekisteröityä aatteellista yhdistystä, velvoitettaisiin ottamaan käyttöön menettelytavat, jotka kaikille muille suomalaisille yhdistyksille ovat vapaaehtoisia. Yhdistysautonomian periaatteen mukaista on jättää etäosallistumisen käyttöönottamisen muodot ja etenemisvauhti yhteishallinnointiorganisaation omaan harkintaan esimerkiksi siten kuin Teoston säännöissä on tehty. Direktiivin 6 artiklan 4 kohta mahdollistaa huomattavasti suuremman liikkumavaran kuin miten 12 :n 1 momentti nyt on muotoiltu. Mielestämme ehdotusta tulee tarkistaa tämän suuntaisesti kansallinen liikkumavara täysimääräisesti hyödyntäen.

12 Teosto Julkinen 12 (18) Esitämme, että 12 :n 1 momentin perusteluihin lisätään maininta siitä, että oikeus sähköiseen etäosallistumiseen koskee yhteishallinnointiorganisaation jäsenten yleiskokousta 12 :n 1 momentin 1 virkettä muutetaan esimerkiksi seuraavasti: Yhteishallinnointiorganisaation yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä on määrättävä mahdollisuudesta olla sähköisesti yhteydessä yhteishallinnointiorganisaatioon jäsenten oikeuksien käyttämiseksi [poist. asianmukaisista ja tehokkaista mekanismeista, joiden avulla sen jäsenet voivat osallistua organisaation päätöksentekoprosessiin myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen välityksellä]. Lisäksi ehdotuksen perusteluja tulee muuttaa siten, että niissä huomioidaan muutettu sanamuoto sekä edellä esittämämme yleiset näkökohdat etäosallistumisesta yhdistystoiminnassa ja yhdistyksen omasta harkintavallasta etäosallistumisen käyttöönottamisessa ja toteuttamisessa. 14 : Yleiskokouksessa päätettävät asiat Lakiehdotuksen 14 :n 2 kohdan mukaan yhteishallinnointiorganisaation yleiskokous päättäisi yhteishallinnointiorganisaation valvontaelimen ja toimitusjohtajan nimittämisestä ja erottamisesta sekä yleisistä periaatteista näiden henkilöiden palkitsemisesta tai heille maksettavista muista etuuksista. Käsityksemme mukaan ehdotus menee direktiivin vaatimuksia pidemmälle asettaessaan myös toimitusjohtajan valinnan ja erottamisen sekä hänen palkkaehdoistaan päättämisen yleiskokouksen tehtäväksi. Direktiivin 8 artiklan 4 kohdan mukaan jäsenten yleiskokous päättää johtajien nimittämisestä ja erottamisesta, valvoo heidän yleistä tehtävistään suoriutumista sekä hyväksyy heidän palkkansa ja muut etuutensa, kuten rahalliset ja muut kuin rahalliset etuudet, eläke-etuudet ja -oikeudet, oikeudet muihin etuuksiin ja oikeudet erorahaan. Direktiivin 3 artiklan g kohdan hieman mutkikkaan määritelmän mukaan johtaja tarkoittaa mm. ketä tahansa hallintoneuvoston jäsentä, jos kansallisessa lainsäädännössä tai yhteishallinnointiorganisaation perussäännössä säädetään yksitasoisesta hallintorakenteesta. Mm. direktiivin johdantolauseesta 24 on pääteltävissä, että hallintoneuvostolla viitataan yhteishallinnointiorganisaation hallitukseen. Lakiehdotuksessa johtajaa ei ole määritelty, mutta lain 15 :n 2 momentissa säädettäisiin, että valvontaelimenä toimii yhteishallinnointiorganisaation hallitus, jos organisaation hallintorakenne on yksitasoinen. Direktiivin 9 artiklan 1 kohdassa säädetään yhteishallinnointiorganisaation valvontatoiminnon tehtäväksi seurata jatkuvasti organisaation liiketoimintaa johtavien henkilöiden toimia ja tehtävien suorittamista. Tästä syystä on selvää, että valvonnan kohde eli liiketoiminnan johtamisesta vastaava henkilö, lakiehdotuksen 17 :n mukaan toimitusjohtaja, ei voi olla direktiivin tarkoittama johtaja, eikä hänen valintansa siten kuulu yleiskokouksen tehtäviin. Tätä korostaa 17 :n 1 momentin vaatimus, ettei toimitusjohtaja saa olla hallituksen jäsen. Lakiehdotus on tältä osin muutenkin poikkeuksellinen verrattuna muuhun oikeushenkilöitä sääntelevään lainsäädäntöön; esimerkiksi osakeyhtiölain (L 624/2006) 6 luvun 20 :n mukaan hallitus valitsee toimitusjohtajan. Suomalaisissa tekijänoikeusjärjestöissä toimitusjohtajan tai toiminnanjohtajan valinta on vakiintuneesti ollut hallituksen tehtävä; esimerkiksi Teoston sääntöjen 15 :n mukaan yhdistyksen hallituk-

13 Teosto Julkinen 13 (18) sen tehtävänä on mm. ottaa ja erottaa yhdistyksen toimitusjohtaja ja 17 :n mukaan toimitusjohtajan tehtävistä ja valtuuksista päättää hallitus. Esitämme, että lakiehdotuksen 14 :n 2 kohdasta ja sen perusteluista poistetaan yleiskokouksen valtuus nimittää ja erottaa yhteishallinnointiorganisaation toimitusjohtaja sekä päättää hänen palkitsemisestaan ja muista etuuksistaan. 15 : Valvontaelin Lakiehdotuksen 15 :n 2 momentin mukaan hallintorakenteeltaan yksitasoisessa yhteishallinnointiorganisaatiossa, kuten Teoston kaltaisessa tekijänoikeusjärjestössä, valvontaelimenä toimii organisaation eli yhdistyksen hallitus. Pykälän 1 momentin mukaan valvontaelimen jäsenet eivät saa osallistua yhteishallinnointiorganisaation liiketoiminnan johtamiseen, vaan siitä vastaa 17 :n mukaisesti toimitusjohtaja. Valvontaelimen tehtävät määritellään yksityiskohtaisemmin 15 :n 3 momentissa. Lakiehdotuksen mukainen hallituksen ja toimitusjohtajan tehtävien täsmentäminen mukailee verrattain hyvin järjestökäytännössä muotoutuneita tehtäväkuvia ja vastuualueita. Ratkaisu ei myöskään ole ristiriidassa yhdistyslain 35 :n mukaisen yhdistyksen hallituksen yleisen tehtäväkuvan kanssa. Yhdistysmuodossa toimivan yhteishallinnointiorganisaation hallituksen ja toimitusjohtajan väliset toimivalta- ja johtosuhteet voidaan edellä mainittujen säännösten asettamissa puitteissa järjestää tarkoituksenmukaisella tavalla yhdistysautonomian periaatetta kunnioittaen. Tulkinnallisten epäselvyyksien välttämiseksi on kuitenkin paikallaan mainita asiasta lakiehdotuksen perusteluissa. Esitämme, että lakiehdotuksen 15 :n perusteluihin lisätään maininta siitä, että säännöksen mukainen hallituksen asema ja toimivalta on sopusoinnussa yhdistyslain 35 :n 1 momentin kanssa, jossa säädetään yhdistyksen hallituksen tehtävistä. 18 : Eturistiriitojen välttäminen Lakiehdotukseen on hyvin yksityiskohtaisella tasolla sisällytetty direktiivin 9 artiklan 3 kohdan hallituksen jäseniä koskevat ja 10 artiklan 2 kohdan liiketoiminnan johtamisesta vastaavia henkilöitä koskevat tiedonantovelvoitteet yleiskokoukselle. Direktiivin mukaiset ja lakiehdotukseen siirretyt velvoitteet ulottuvat poikkeuksellisen pitkälle yksilön tietosuojan piiriin tavanomaisesti luettaviin tietoihin. Tätä korostaa se, että kyse on taloudellisesti pienehköstä toimialasta ja erikoistuneista toimijoista, jotka ehdotettu sääntely asettaa erityisasemaan verrattuna kokoluokaltaan vastaaviin suomalaisiin organisaatioihin ja toimialoihin. On mahdollista, että näin tiukat tiedonantovelvoitteet haittaavat rekrytointia yhteishallinnointiorganisaatioiden luottamus- ja johtotehtäviin. Tällainen lopputulos olisi direktiivin ja kansallisen lainsäädännön tavoitteiden kannalta valitettava. Esitämme, että lainvalmistelussa selvitetään, kansallinen liikkumavara täysimääräisesti hyödyntäen, vaihtoehtoisia keinoja toteuttaa direktiivin edellyttämä tiedonantovelvoite yksilön kohtuullisiin tietosuojaodotuksiin vähemmän puuttuvalla tavalla.

14 Teosto Julkinen 14 (18) 30 : Edustussopimuksen nojalla muille yhteishallinnointiorganisaatioille annettavat tiedot Lakiehdotuksen 30 :n 5 kohdan mukaan yhteishallinnointiorganisaation tulee vähintään kerran vuodessa asettaa sähköisesti kaikkien edustamiensa yhteishallinnointiorganisaatioiden saataville tiedot edustussopimuksen kattamiin teoksiin ja muuhun aineistoon liittyvistä lisensseistä, jotka on myönnetty tai evätty. Teostolla on noin 70 edustussopimusta sekä eurooppalaisten että muualla maailmassa toimivien yhteishallinnointiorganisaatioiden kanssa. Kyseisen säännöksen kirjaimellinen soveltaminen niin, että kaikki Teoston myöntämät lisenssit olisi vuosittain raportoitava edustetuille yhteishallinnointiorganisaatiolle, vaatisi huomattavia resursseja eikä todennäköisesti juurikaan hyödyttäisi sopimuskumppaneita. Direktiivin johdantolauseen 34 mukaan yhteishallinnointiorganisaatioita olisi vaadittava antamaan riittävät tiedot, myös taloudelliset tiedot, muille yhteishallinnointiorganisaatioille, joiden oikeuksia ne hallinnoivat edustussopimusten nojalla. Direktiivin 19 artiklan ajatuksena lienee siten se, että olennaisempaa kuin tarjota pääsy erittelemättömiin tietomassoihin on esittää sopimuskumppanille kiteytetty yleiskuva tai yhteenveto lisensiointimarkkinoiden tilanteesta. Tällainen tulkinta on perusteltua ja tarkoituksenmukaista ottaa 30 :n 5 kohdan soveltamisen lähtökohdaksi. Esitämme, että lakiehdotuksen 30 :n perusteluihin lisätään tulkintaohje, jonka mukaan pykälän 5 kohdan tarkoittamat tiedot voidaan antaa yleispiirteisessä muodossa, ellei ole erityisiä syitä yksilöidä tietyn edustussopimukseen kattamiin teoksiin tai muuhun aineistoon liittyviä seikkoja. 34 : Lisensiointiehtoja koskevat vaatimukset Ehdotetun 34 :n 2 momentin mukaan tekijänoikeuskorvauksen kohtuullisuutta arvioidaan erityisesti suhteessa oikeuksien käytön taloudelliseen arvoon liiketoiminnassa teosten ja muun aineiston käytön luonne ja laajuus huomioon ottaen ja yhteishallinnointiorganisaation tarjoaman palvelun taloudelliseen arvoon. Direktiivin 16 artiklan 2 kohdan mukaan tariffien on oltava kohtuullisia suhteessa muun muassa oikeuksien käytön taloudelliseen arvoon liiketoiminnassa, kun otetaan huomioon teosten ja muun aineiston käytön luonne ja laajuus, sekä suhteessa yhteishallinnointiorganisaation tarjoaman palvelun taloudelliseen arvoon. Lakiehdotuksen ja direktiivin kirjaukset poikkeavat siten toisistaan tavalla, joka ei ole vailla merkitystä. Direktiivin ilmaus muun muassa on lähtökohtaisesti avoimempi ja mahdollistaa siten monipuolisempien kohtuullisuuden kriteerien soveltamisen esimerkiksi silloin kun oikeuksia ei hyödynnetä puhtaasti liiketoiminnallisessa toiminnassa. Myös säännöksen perusteluissa todetaan (s. 60), että yksinoikeuksien ja korvausoikeuksien tariffien on oltava kohtuullisia suhteessa muun muassa oikeuksien käytön taloudelliseen arvoon liiketoiminnassa. Esitämme, että 34 :n 2 momentissa käytetty ilmaus erityisesti suhteessa korvataan ilmauksella muun muassa suhteessa.

15 Teosto Julkinen 15 (18) 37 : Käytön raportointi Ehdotetussa 37 :ssä säädetään teosten käyttäjien velvoitteesta toimittaa yhteishallinnointiorganisaatiolle oikeuksien käyttöä koskevat tekijänoikeuskorvausten keräämiseksi ja tilittämiseksi tarvittavat tiedot. Direktiivin johdantolauseen 33 mukaan tiedot on annettava sen varmistamiseksi, että yhteishallinnointiorganisaatiot voivat noudattaa tässä direktiivissä asetettuja velvoitteita. Siinä myös todetaan, että tiedot olisi rajoitettava siihen, mikä on kohtuullista, tarpeen ja käyttäjien hallussa, jotta tällaiset organisaatiot voivat suorittaa tehtävänsä ja että tämä velvoite olisi voitava sisällyttää yhteishallinnointiorganisaation ja käyttäjän välisen sopimukseen. Direktiivi asettaa kuitenkin tältäkin osin vain minimitason, sillä sen mukaan velvoitteen sisällyttäminen sopimukseen ei vaikuta kansallisen lainsäädännön mukaisiin oikeuksiin saada tietoa. Siihen nähden, kuinka keskeinen asema teosten käytön raportoinnilla on direktiivin tavoitteiden saavuttamisessa ja yhteishallinnointiorganisaation tarkoituksen toteuttamisessa, lakiehdotuksen perustelut ja siinä tavoiteltu velvoittavuuden aste jäävät verrattain vaatimattomalle tasolle. Perustelujen mukaan (s. 63) pykälä ainoastaan ohjaa osapuolia sopimaan siitä, millä tavoin teosten ja muun suojan kohteiden käytöstä tulee raportoida, vaikka toisaalta raportointivelvoitteen tulisi olla tarkoituksenmukaisessa suhteessa käytön arvoon, käyttötietojen saatavuuteen, yhteishallinnointiorganisaation tiedontarpeeseen korvausten oikeudenmukaiseksi jakamiseksi oikeudenhaltijoiden kesken, raportointikustannuksiin ja muihin vastaaviin näkökohtiin. Toisin sanoen, mitä suurempi merkitys käytön raportoinnilla on, sitä painavampia myös sitä koskevat velvoitteet voivat olla. Käyttötietojen toimittaminen perustuu yhteistyösuhteeseen yhteishallinnointiorganisaation ja käyttäjän välillä. Kokemuksemme mukaan raportointiin kuuluvat tekniset ja toiminnalliset yksityiskohdat ovat tarkoituksenmukaisimmin ratkaistavissa neuvottelu- ja sopimuskysymyksinä, mutta lopputulokseen vaikuttaa myös kummankin osapuolen neuvotteluasema ja lainsäädännön tarjoama tuki. Lakiehdotuksen perusteluja ja mahdollisesti myös itse säännöksen tekstiä tulee mielestämme tarkistaa velvoittavampaan suuntaan, erityisesti kiinnittäen huomiota direktiivin päämääriin ja yhteishallinnointiorganisaatioiden tosiasiallisiin mahdollisuuksiin suoriutua hyväksyttävästi perustehtävästään. Käsityksemme mukaan direktiivi ei ole esteenä korkeamman kansallisen vaatimustason asettamiselle. Esitämme, että vähintään lakiehdotuksen 37 :n perusteluita täydennetään niin, että käytön raportoinnin tärkeys ja käyttäjän rooli yhteishallinnointiorganisaation perustehtävän toteuttamisessa sekä siitä johtuvat velvoitteet ilmenevät selkeämmin ja tavoitteellisemmin. 51 : Pääsy usean valtion alueen kattavan lisensioinnin piiriin Toisin kuin muiden lakiehdotuksen 9 luvun säännösten osalta, ehdotetun 51 :n soveltaminen ei jää riippumaan siitä, ryhtyykö Teosto lain 41 :n tarkoittamalla tavalla myöntämään usean valtion alueen kattavia musiikkiteosten verkko-oikeuksien lisenssejä. Päinvastoin, säännös soveltuu tilanteessa, jossa Teosto ei määräajassa joko itse ryhdy tällaiseksi organisaatioksi tai muulla tavoin järjestä edustamiensa oikeudenhaltijoiden oikeuksien saatavuutta usean valtion alueen kattavaan verkkopalveluiden lisensiointiin. Tällöin oikeudenhaltijalla on oikeus peruuttaa Teostolle antamansa valtuutus hallinnoida tällaisia lisenssejä.

16 Teosto Julkinen 16 (18) Pykälän 2 momentin sisältö on suhteutettava direktiivin 31 artiklan mukaiseen ennakkoehtoon jos yhteishallinnointiorganisaatio ei myönnä tai tarjoa usean valtion alueen kattavia musiikkiteosten verkkooikeuksien lisenssejä tai valtuuta toista yhteishallinnointiorganisaatiota edustamaan kyseisiä oikeuksia tätä tarkoitusta varten viimeistään 10 päivänä huhtikuuta Tässä tapauksessa oikeudenhaltijat voivat peruuttaa tältä yhteishallinnointiorganisaatiolta usean valtion alueen kattavaa lisensiointia varten myönnetyt musiikkiteosten verkko-oikeudet kaikkien alueiden osalta, ilman että niiden olisi peruutettava yhden alueen kattavaa lisensiointia varten myönnetyt musiikkiteosten verkko-oikeudet, jotta ne voivat myöntää musiikkiteosten verkko-oikeuksiensa usean valtion alueen kattavia lisenssejä itse taikka tämän osaston säännöksiä noudattavan yhteishallinnointiorganisaation tai muun valtuuttamansa osapuolen kautta. Direktiivin sisältämä oikeusohje siis on, että oikeudenhaltijan ei tarvitse peruuttaa koko valtuuttaan voidakseen myöntää usean valtion alueen kattavia lisenssejä itse, toisen yhteishallinnointiorganisaation kautta taikka jonkun kolmannen tahon kautta. Tämä oikeus on hänen käytettävissään kuitenkin vasta siinä vaiheessa, kun yhteishallinnointiorganisaatio on edellä kuvatulla tavalla osoittanut passiivisuutensa suhteessa usean valtion alueen kattavaan verkko-oikeuksien lisensiointiin. Tämän vahvistaa myös direktiivin johdantolause 47, jonka mukaan on tärkeää huolehtia siitä, että oikeudenhaltijat voivat näissä olosuhteissa käyttää oikeutta myöntää verkkopalvelujen tarjoajien tarvitsemia usean valtion alueen kattavia lisenssejä joko itse tai yhden tai useamman toisen osapuolten välityksellä. Ehdotettu 51 :n 2 momentti on kuitenkin kirjoitettu niin, että säännös ei teknisesti eikä muutenkaan ole riippuvainen yhteishallinnointiorganisaation passiivisuusedellytyksen täyttymisestä, vaan se näyttää perustavan oikeudenhaltijalle yleisen rinnakkaisen oikeuden usean valtion alueen kattavien verkko-oikeuksien lisensiointiin. Tämä ei ole ollut direktiivin tarkoitus. Kun kansallisestikaan ei ole mitään perusteita tältä osin poiketa direktiivin lähtökohdista, on 51 :n sanamuoto korjattava vastaamaan direktiivin edellyttämää sisältöä. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi yhdistämällä pykälän 1 ja 2 momentit ja selventämällä niiden välinen kausaalisuhde. Esitämme, että lakiehdotuksen 51 :n 1 ja 2 momentit yhdistetään ja että nykyisen 2 momentin alku muutetaan esimerkiksi seuraavasti: Yhteishallinnointiorganisaatio ei tällöin saa asettaa oikeudenhaltijalle estettä. 64 : Sopimusehtojen sääntely Ehdotetun 64 :n mukaan yhteishallinnointiorganisaatio ei saa käyttää ehtoa tai soveltaa käytäntöä, joka on lisensiointiehtoja koskevan 34 :n vastainen tai joka on sopimuksessa toisena osapuolena olevan jäsenen, oikeudenhaltijan, teoksen käyttäjän tai toisen yhteishallinnointiorganisaation kannalta kohtuuton, kun otetaan huomioon toisen osapuolen heikommasta asemasta johtuva suojan tarve, yhteishallinnointiorganisaation määräävä markkina-asema ja muut asiaan vaikuttavat seikat. Ehdotettu säännös on sekä ilmaisultaan että sisällöltään ongelmallinen siksi, että yhteen yleissäännökseen on yritetty mahduttaa keskenään hyvin erilaisia oikeussuhteita ja intressejä. Teosten käytön ehtoja koskevat arviointikriteerit on säännelty lakiehdotuksen 34 :ssä, joten niitä ei ole tarpeen käsitellä 64 :ssä

17 Teosto Julkinen 17 (18) uudelleen, etenkin kun ehdotettu 55 mahdollistaa kiellettyä kilpailunrajoitusta tai muuta kilpailu- ja kuluttajaviraston toimivaltaan kilpailulaissa säädettyä asiaa koskevan toimenpidepyynnön siirtämisen viraston käsiteltäväksi. Oikeustoimilain 36 :n nojalla voidaan arvioida minkä tahansa varallisuusoikeudellisen sopimusehdon kohtuullisuutta ja lisäksi alkuperäisen tekijän tekijänoikeuden luovutuksia koskeva tuore tekijänoikeuslain 29 tarjoaa tämän tyyppisten sopimusten ehtoja koskevan erityisen oikeussuojakeinon. Ehdotettu säännös ei käsityksemme mukaan erityisesti parantaisi tai lisäisi kenenkään osapuolen oikeussuojaa, mutta erityislakiin sisältyvänä se voisi olla omiaan esimerkiksi hämärtämään edellä mainittujen yleislakien sovellettavuutta yhteishallinnointia koskeviin erityyppisiin oikeussuhteisiin. Mielestämme ehdotettu 64 on tarpeeton ja sen poistamista perustelee myös yleinen pyrkimys ylisääntelyn välttämiseen. Esitämme, että lakiehdotuksen 64 poistetaan. 69 : Voimaantulo Ehdotuksen perustelujen mukaan laki on tarkoitettu tulemaan voimaan , jolloin direktiivi on pantava jäsenvaltioissa täytäntöön. Tekijänoikeusjärjestöjen sääntöihin, hallintokäytäntöihin ja prosesseihin on uuden lainsäädännön seurauksena tehtävä merkittäviä teknisiä ja periaatteellisia muutoksia. Kun ehdotettuun voimaantuloon on aikaa vain seitsemän kuukautta, jää järjestöjen valmistautumisaika aivan liian lyhyeksi. Riittävä siirtymäaika on välttämätön, jotta tarvittavat muutokset voidaan tehdä harkitusti ja hallitusti. Esitämme, että lain voimaantulon ajankohtaa siirretään vähintään asti. 70 : Siirtymäsäännökset Pykälän 1 momentin mukaan oikeudenhaltijalle olisi viimeistään annettava 9 :n mukainen selvitys hänen oikeuksistaan määritellä valtuutuksen laajuus, myöntää lupa ei-kaupalliseen käyttöön ja lakkauttaa valtuutus sekä mahdollisista edellytyksistä ja rajoituksista, jotka koskevat oikeudenhaltijan valinnanvapautta tai valtuutuksen peruuttamista, mikäli valtuutus on annettu ennen lain voimaantuloa. Käsityksemme mukaan uudella lainsäädännöllä ei ole tarkoitettu puuttua oikeudenhaltijoiden ja yhteishallinnointiorganisaatioiden välisiin voimassaoleviin sopimussuhteisiin. Tästä syystä on selvää, etteivät ennen lain voimaantuloa annetut valtuutukset mitätöidy tai muutu lain voimaan tullessa, vaan että siirtymäsäännöksellä vain osoitetaan se takaraja, jolloin niihin viimeistään on ryhdyttävä soveltamaan lain oikeudenhaltijalle takaamia oikeuksia. Jotta kysymys ei miltään osin jäisi tulkinnanvaraiseksi, on mielestämme paikallaan lisätä perusteluihin asiaa koskeva kirjaus. Edellä 69 :n yhteydessä esittämästämme lain voimaantuloajan siirtämisestä johtuu, että myös 70 :n 1 momentissa mainittua kuuden kuukauden määräaikaa tulee tällöin vastaavasti lykätä.

18 Teosto Julkinen 18 (18) Esitämme, että lakiehdotuksen 70 :n perusteluihin lisätään selvyyden vuoksi maininta siitä, ettei lailla ole vaikutusta ennen sen voimaantuloa yhteishallinnointiorganisaatiolle annettujen oikeudenhaltijoiden valtuutusten pätevyyteen, jatkuvuuteen tai aineelliseen sisältöön määräaikaa lakiehdotuksen 70 :n 1 momentin mukaisen selvityksen antamiseksi oikeudenhaltijalle pidennetään vähintään saakka. 4. Lopuksi Tuleva tekijänoikeuden yhteishallinnointia koskeva lainsäädäntö on Teoston ja muiden suomalaisten tekijänoikeusjärjestöjen kannalta erittäin merkittävä muutos nykyiseen oikeustilaan. Tästä syystä pyrkimyksemme on ollut tässä lausunnossa tuoda laajasti esille sekä periaatteellisia että yksityiskohtiin liittyviä havaintojamme julkaistusta luonnoksesta. Lakiehdotuksen läpikäynti ja lain soveltamiseen valmistautuminen Teostossa jatkuu syksyn aikana. Varaamme mahdollisuuden vielä tarvittaessa täydentää lausuntoamme lähiviikkoina. Olemme myös käytettävissä siltä varalta, että opetus- ja kulttuuriministeriö pitää tarpeellisena esimerkiksi syventää tai taustoittaa lausuntoomme sisältyviä teemoja. Helsingissä, syyskuun 11 päivänä 2015 Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry Kim Kuusi hallituksen puheenjohtaja Katri Sipilä toimitusjohtaja

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin:

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin: Opetus- ja kulttuuriministeriölle Gramex ry:n lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista sekä laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

MUSIIKKITUOTTAJIEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEN LUONNOKSESTA - TEKIJÄNOIKEUDEN YHTEISHALLINNOINTI (OKM/35/010/2014)

MUSIIKKITUOTTAJIEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEN LUONNOKSESTA - TEKIJÄNOIKEUDEN YHTEISHALLINNOINTI (OKM/35/010/2014) 1 Opetus- ja kulttuuriministeriölle MUSIIKKITUOTTAJIEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEN LUONNOKSESTA - TEKIJÄNOIKEUDEN YHTEISHALLINNOINTI (OKM/35/010/2014) Helsinki 11. syyskuuta 2015 (Musiikkituottajat)

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus yhteishallinnointidirektiivistä OKM

Keskustelutilaisuus yhteishallinnointidirektiivistä OKM Keskustelutilaisuus yhteishallinnointidirektiivistä OKM 10.10.2014 Musiikkiteosten verkko-oikeuksia koskevan riidanratkaisujärjestelmän kehittämistarpeet Martti Kivistö Teosto ry Kysymykset Mitä direktiivi

Lisätiedot

Gramex ry:n lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Gramex ry:n lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle Gramex ry:n lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Gramex kiittää mahdollisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan sivistysvaliokunnalle. Sähköposti:

Eduskunnan sivistysvaliokunnalle. Sähköposti: Eduskunnan sivistysvaliokunnalle Sähköposti: SiV@eduskunta.fi HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI TEKIJÄNOIKEUDEN YHTEISHALLINNOINNISTA JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI (HE 119/2016 VP) Suomen

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Isabella Adinolfi EFDD-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Isabella Adinolfi EFDD-ryhmän puolesta 6.9.2018 A8-0245/187 187 2 artikla 4 kohta (4) lehtijulkaisulla luonteeltaan journalististen kirjallisten teosten kokoomatallennetta, johon voi myös kuulua muita teoksia tai aineistoa ja joka muodostaa

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Tekijänoikeusneuvos Viveca Still. Sähköposti: copyright@minedu.fi GRAMEX RY:N LAUSUNTO

Opetus- ja kulttuuriministeriö Tekijänoikeusneuvos Viveca Still. Sähköposti: copyright@minedu.fi GRAMEX RY:N LAUSUNTO 1 Opetus- ja kulttuuriministeriö Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Sähköposti: copyright@minedu.fi GRAMEX RY:N LAUSUNTO Asia: Lausuntopyyntö Euroopan komission ehdotuksesta direktiiviksi tekijänoikeuksien

Lisätiedot

11.9.2015. Re: lausuntopyyntö hallituksen esityksen luonnoksesta tekijänoikeuden yhteishallinnointi

11.9.2015. Re: lausuntopyyntö hallituksen esityksen luonnoksesta tekijänoikeuden yhteishallinnointi 11.9.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Re: lausuntopyyntö hallituksen esityksen luonnoksesta tekijänoikeuden yhteishallinnointi TEKIJÄNOIKEUDEN YHTEISHALLINNOINTI Kiitämme tilaisuudesta lausua opetus-

Lisätiedot

Tekijänoikeuden yhteishallinnointi (HE 119/2016)

Tekijänoikeuden yhteishallinnointi (HE 119/2016) Tekijänoikeuden yhteishallinnointi (HE 119/2016) MaRan lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry MaRan suhde tekijänoikeusjärjestöihin

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0245/258. Tarkistus

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0245/258. Tarkistus 20.3.2019 A8-0245/258 258 João Pimenta Lopes, João Ferreira, Miguel Viegas, Stelios Kouloglou Johdanto-osan 38 kappale 3 kohta Jotta varmistettaisiin mahdollisten lisenssisopimusten toiminta, tietoyhteiskunnan

Lisätiedot

Vaihtoehtoinen riidanratkaisu. OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo

Vaihtoehtoinen riidanratkaisu. OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo Vaihtoehtoinen riidanratkaisu OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo Muuttuva tuomioistuinkulttuuri Taustaa: - Siviilijuttujen määrä käräjäoikeuksisissa ja ylemmissä tuomioistuimissa laskee -

Lisätiedot

HE 67/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhdenvertaisuuslain

HE 67/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhdenvertaisuuslain HE 67/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yhdenvertaisuuslain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhdenvertaisuuslain säännöstä menettelystä,

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Julia Reda Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Julia Reda Verts/ALE-ryhmän puolesta 6.9.2018 A8-0245/209 209 3 artikla 2 a kohta (uusi) 2 a. Muissa kuin 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa lisenssin, jonka nojalla lisenssinsaajalla on oikeus kopioida otteita ja valmistaa kappaleita

Lisätiedot

Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö - Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja

Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö - Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja ASIAKASSOPIMUS Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö - Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja virallinen nimi ja henkilötunnus (myös taiteilijanimi, jos käytät sitä), myöh. Näyttelijä

Lisätiedot

ASIAKASSOPIMUS. Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö -Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja

ASIAKASSOPIMUS. Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö -Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja ASIAKASSOPIMUS Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö -Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja VIRALLINEN NIMI JA HENKILÖTUNNUS (MYÖS TAITEILIJANIMI, JOS KÄYTÄT SITÄ) myöh. Näyttelijä

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriölle. Asia: OKM 063:00/2014

Opetus- ja kulttuuriministeriölle. Asia: OKM 063:00/2014 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Asia: OKM 063:00/2014 Kuvasto kiittää tilaisuudesta lausua Opetus- ja kulttuuriministeriön luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0245/120. Tarkistus

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0245/120. Tarkistus 5.9.2018 A8-0245/120 120 João Ferreira, João Pimenta Lopes, Miguel Viegas, Jiří Maštálka 6 artikla 1 kohta Tässä osastossa säädettyihin poikkeuksiin ja rajoitukseen sovelletaan direktiivin 2001/29/EY 5

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Axel Voss PPE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Axel Voss PPE-ryhmän puolesta 6.9.2018 A8-0245/146 146 38 artikla 3 kohta Jotta varmistettaisiin mahdollisten lisenssisopimusten toiminta, tietoyhteiskunnan palveluiden tarjoajien, jotka tallentavat suuria määriä käyttäjiensä verkkoon

Lisätiedot

Tekijänoikeuksien käyttäjien neuvottelukunnan lausunto tekijänoikeuksien yhteishallinnosta (HE 119/2016 vp)

Tekijänoikeuksien käyttäjien neuvottelukunnan lausunto tekijänoikeuksien yhteishallinnosta (HE 119/2016 vp) Tekijänoikeuksien käyttäjien neuvottelukunta Eduskunnan sivistysvaliokunnalle Tekijänoikeuksien käyttäjien neuvottelukunnan lausunto tekijänoikeuksien yhteishallinnosta (HE 119/2016 vp) Tekijänoikeuksien

Lisätiedot

Tekijänoikeuden yhteishallinnointi (HE 119/2016)

Tekijänoikeuden yhteishallinnointi (HE 119/2016) Tekijänoikeuden yhteishallinnointi (HE 119/2016) MaRan lausunto eduskunnan lakivaliokunnalle Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 1. Johdannoksi Käsiteltävä teema 1.

Lisätiedot

Datan vapaa liikkuvuus EU:ssa komission asetusehdotus

Datan vapaa liikkuvuus EU:ssa komission asetusehdotus Datan vapaa liikkuvuus EU:ssa komission asetusehdotus Kuulemistilaisuus 26.9.2017, @lvmfi Päivi Antikainen, yksikön johtaja, tietoliiketoimintayksikkö Tuomas Kaivola, ylitarkastaja, tietoliiketoimintayksikkö

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

HE 21/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain 70 ja 108 :n muuttamisesta

HE 21/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain 70 ja 108 :n muuttamisesta HE 21/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain 70 ja 108 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tieliikennelain ajokorttiluvan myöntämistä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnallisen eläkelain muuttamisesta Kunnallista eläkelakia esitetään muutettavaksi siten, että kunnallisen eläkelaitoksen Kevan toimitusjohtaja voitaisiin irtisanoa

Lisätiedot

on luonteeltaan minimi-implementointi, pitäytyy direktiivin välttämättömissä vaatimuksissa

on luonteeltaan minimi-implementointi, pitäytyy direktiivin välttämättömissä vaatimuksissa 11.10.2016 Eduskunnan lakivaliokunnalle Re: lausuntopyyntö Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 119/2016 vp) Teema:

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

1. Esitys on pääosiltaan kannatettava ja edistää tekijänoikeusmarkkinoiden toimivuutta ja tekijänoikeuksien käyttäjien asemaa toivotulla tavalla.

1. Esitys on pääosiltaan kannatettava ja edistää tekijänoikeusmarkkinoiden toimivuutta ja tekijänoikeuksien käyttäjien asemaa toivotulla tavalla. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle RadioMedian lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 1 Kiitämme Eduskunnan sivistysvaliokuntaa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2012 COM(2012) 682 final 2012/0321 (NLE) C7-0421/12 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon (ERIC) sovellettavasta yhteisön oikeudellisesta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUDEN YHTEISHALLINNOINTIA KOSKEVA LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI (OKM/35/010/2014, viite OKM063:00/2014)

TEKIJÄNOIKEUDEN YHTEISHALLINNOINTIA KOSKEVA LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI (OKM/35/010/2014, viite OKM063:00/2014) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi, copyright@minedu.fi 11.9.2015 TEKIJÄNOIKEUDEN YHTEISHALLINNOINTIA KOSKEVA LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI (OKM/35/010/2014, viite OKM063:00/2014) Kiitämme

Lisätiedot

DSM-direktiiviehdotus - keskeiset asiat

DSM-direktiiviehdotus - keskeiset asiat DSM-direktiiviehdotus - keskeiset asiat 11.12.2017 Ehdotuksen käsittelyvaihe Neuvoston pj:n konsolidoitu kompromissiesitys 30.10.2017 Käsittely jatkuu neuvoston työryhmässä Bulgarian pj-kaudella Keskeiset

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.10.2018 C(2018) 7044 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 30.10.2018, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Julia Reda Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Julia Reda Verts/ALE-ryhmän puolesta 6.9.2018 A8-0245/204 204 Johdanto-osan 38 kappale Kun tietoyhteiskunnan palveluiden tarjoajat tallentavat käyttäjiensä verkkoon lataamia tekijänoikeussuojattuja teoksia tai muuta aineistoa ja tarjoavat

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0245/92. Tarkistus

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0245/92. Tarkistus 5.9.2018 A8-0245/92 92 Johdanto-osan 37 kappale (37) Viime vuosina verkon sisältömarkkinoiden toiminta on monimutkaistunut. Verkkopalvelut, joissa tarjotaan pääsy käyttäjien verkkoon lataamaan tekijänoikeussuojattuun

Lisätiedot

Sivistysvaliokunta HE 92/2018 Lukemisestedirektiivin voimaansaattaminen

Sivistysvaliokunta HE 92/2018 Lukemisestedirektiivin voimaansaattaminen Sivistysvaliokunta12.9.2018 HE 92/2018 Lukemisestedirektiivin voimaansaattaminen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1564 tekijänoikeudella ja lähioikeuksilla suojattujen tiettyjen teosten

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,

Lisätiedot

NEUVOSTON JA KOMISSION YHTEINEN LAUSUMA KILPAILUVIRANOMAISTEN VERKOSTON TOIMINNASTA

NEUVOSTON JA KOMISSION YHTEINEN LAUSUMA KILPAILUVIRANOMAISTEN VERKOSTON TOIMINNASTA NEUVOSTON JA KOMISSION YHTEINEN LAUSUMA KILPAILUVIRANOMAISTEN VERKOSTON TOIMINNASTA "1. Tänään annetulla asetuksella perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

11917/1/12 REV 1 ADD 1 hkd,mn/vpy/tia 1 DQPG

11917/1/12 REV 1 ADD 1 hkd,mn/vpy/tia 1 DQPG EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. lokakuuta 2012 (10.10) (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2010/0197 (COD) 11917/1/12 REV 1 ADD 1 WTO 244 FDI 20 CODEC 1777 PARLNAT 324 NEUVOSTON PERUSTELUT Asia:

Lisätiedot

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Johdannoksi MaRa-alalla palveluita tarjottaessa huomioitava yhdenvertaisuuslainsäädäntö: Rikoslakiin sisältyvä

Lisätiedot

Sivistysvaliokunnalle

Sivistysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 24/2005 vp Hallituksen esitys laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta Sivistysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Sivistysvaliokunta on 8 päivänä

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0245/253. Tarkistus

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0245/253. Tarkistus 20.3.2019 A8-0245/253 253 Kostadinka Kuneva, Stelios Kouloglou, Sofia Sakorafa, Dimitrios Papadimoulis Johdanto-osan 2 a kappale (uusi) (2 a) Yhdenmukaistamisella, johon unionin lainsäädännöllä tähdätään,

Lisätiedot

HE 94/2016 vp LAEIKSI PUOLUSTUSVOIMISTA ANNETUN LAIN, ALUEVALVON- TALAIN JA ASEVELVOLLISUUSLAIN MUUTTAMISESTA

HE 94/2016 vp LAEIKSI PUOLUSTUSVOIMISTA ANNETUN LAIN, ALUEVALVON- TALAIN JA ASEVELVOLLISUUSLAIN MUUTTAMISESTA Veli-Pekka Viljanen HE 94/2016 vp LAEIKSI PUOLUSTUSVOIMISTA ANNETUN LAIN, ALUEVALVON- TALAIN JA ASEVELVOLLISUUSLAIN MUUTTAMISESTA Eduskunnan perustuslakivaliokunta 7.10.2016 Perustuslakivaliokunnan sihteeristö

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0245/235. Tarkistus

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0245/235. Tarkistus 5.9.2018 A8-0245/235 235 Johdanto-osan 38 kappale 3 kohta Jotta varmistettaisiin mahdollisten lisenssisopimusten toiminta, tietoyhteiskunnan palveluiden tarjoajien, jotka tallentavat suuria määriä käyttäjiensä

Lisätiedot

sivu 1/5. Lausunto OKM Katri Olmo

sivu 1/5. Lausunto OKM Katri Olmo sivu 1/5 Lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle valtioneuvoston kirjelmästä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 6 ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 09 183 51 faksi 09 183 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

TEOSTON ASIAKKUUS TEKIJÄN KUOLTUA JA OIKEUDENOMISTAJATIETOJEN ILMOITTAMINEN TEOSTOLLE

TEOSTON ASIAKKUUS TEKIJÄN KUOLTUA JA OIKEUDENOMISTAJATIETOJEN ILMOITTAMINEN TEOSTOLLE TEOSTON ASIAKKUUS TEKIJÄN KUOLTUA JA OIKEUDENOMISTAJATIETOJEN ILMOITTAMINEN TEOSTOLLE Tekijänoikeuden voimassaoloaika Teoston asiakkuus Tekijänoikeus on voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle

Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle ULKOASIAINMINISTERIÖ Oikeuspalvelu LAUSUNTO 03.05.2017 HEL7M0515-6 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Viite HE 72/2016 vp, PeVL 64/2016 vp Asia Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun

Lisätiedot

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Muodollinen yhdenvertaisuus (välittömän syrjinnän kielto) 10 Tosiasiallinen yhdenvertaisuus velvoite yhdenvertaisuuden edistämiseen eli yhdenvertaisuussuunnittelu

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final 2016/0155 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

NEUVOSTON PERUSTELUT

NEUVOSTON PERUSTELUT EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. marraskuuta 2004 (12.11) (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2003/0134 (COD) 11630/2/04 REV 2 ADD 1 CONSOM 63 MI 215 CODEC 929 NEUVOSTON PERUSTELUT Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.4.2016 COM(2016) 172 final 2016/0090 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS julkisten hankintojen komiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta tarkistetun julkisia hankintoja

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 6 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

DSM-direktiiviehdotus ja artikla 12 miksi artikla 12 on erittäin ongelmallinen? Anne Salomaa Asiantuntijakuuleminen, eduskunta 25.

DSM-direktiiviehdotus ja artikla 12 miksi artikla 12 on erittäin ongelmallinen? Anne Salomaa Asiantuntijakuuleminen, eduskunta 25. DSM-direktiiviehdotus ja artikla 12 miksi artikla 12 on erittäin ongelmallinen? Anne Salomaa Asiantuntijakuuleminen, eduskunta 25. lokakuuta 2017 Mistä DSM-direktiivissä on kyse? Direktiiviehdotus tekijänoikeudesta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.04.2003 KOM(2003) 193 lopullinen 2001/0265 (COD) KOMISSION LAUSUNTO EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan

Lisätiedot

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 MaRa-koulutuspalvelut Suvi Lahti-Leeve Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu

Lisätiedot

Kuulemistilaisuus 31.8.2015

Kuulemistilaisuus 31.8.2015 Kuulemistilaisuus 31.8.2015 HE-luonnoksen esittely Lain rakenne ja keskeiset säännökset Erityisesti niiden kohtien esittely, jossa käytetään kansallista harkintavaltaa Tehtyjen valintojen perusteleminen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tieliikelaitoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Tieliikelaitoksesta. Valtion liikelaitoksista annetun

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin ja Perun tasavallan välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen tekemisestä

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin ja Perun tasavallan välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen tekemisestä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.6.2010 KOM(2010)264 lopullinen 2010/0142 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Perun tasavallan välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen

Lisätiedot

Hankinnan sisällön määrittely

Hankinnan sisällön määrittely Hankinnan sisällön määrittely lakimies Rasmus Ingman Markkinakartoitus sekä ehdokkaan tai tarjoajan osallistuminen hankinnan valmisteluun Ennen hankintamenettelyn aloittamista voi tehdä markkinakartoituksen

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0245/162. Tarkistus. Jean-Marie Cavada ALDE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0245/162. Tarkistus. Jean-Marie Cavada ALDE-ryhmän puolesta 5.9.2018 A8-0245/162 162 5 a artikla (uusi) 5 a artikla Olemassa olevien teosten ja muun aineiston otteiden käyttö käyttäjien lataamassa tai yleisön saataviin saattamassa sisällössä 1. Jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Hallituksen esitys. Finrail Oy. Lausunto Asia: LVM/2394/03/2017. Yleiset kommentit hallituksen esityksestä

Hallituksen esitys. Finrail Oy. Lausunto Asia: LVM/2394/03/2017. Yleiset kommentit hallituksen esityksestä Finrail Oy Lausunto 07.02.2018 Asia: LVM/2394/03/2017 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi Liikenneviraston liikenteenohjaus ja hallintapalveluiden muuttamisesta osakeyhtiöksi ja eräiksi siihen liittyviksi

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ConseilUE EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PUBLIC PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ILMOITUS:I/A-KOHTA Lähetäjä: Neuvostonpääsihteeristö Vastaanotaja:

Lisätiedot

Kuinka tunnistaa syrjintä?

Kuinka tunnistaa syrjintä? Kuinka tunnistaa syrjintä? Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Uutta lainsäädäntöä Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia

Lisätiedot

Työryhmän ehdotus hallituksen esitykseksi laiksi henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä

Työryhmän ehdotus hallituksen esitykseksi laiksi henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä Lausunto 04.12.2017 168 K Asia: OM 21/41/2016 Työryhmän ehdotus hallituksen esitykseksi laiksi henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä 1 LUKU.

Lisätiedot

VIP-direktiivin (ja Marrakeshin sopimuksen) kansallinen voimaansaattaminen. Tekijänoikeusasioiden neuvottelukunta I/

VIP-direktiivin (ja Marrakeshin sopimuksen) kansallinen voimaansaattaminen. Tekijänoikeusasioiden neuvottelukunta I/ VIP-direktiivin (ja Marrakeshin sopimuksen) kansallinen voimaansaattaminen Tekijänoikeusasioiden neuvottelukunta I/2018 10.10.2018 HE 92/2018, tekijänoikeuslain muuttamisesta Lukemisestedirektiivi (EU)

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Kuopion kaupunki (jäljempänä Kuopio ) Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (jäljempänä PSSHP )

OSAKASSOPIMUS. Kuopion kaupunki (jäljempänä Kuopio ) Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (jäljempänä PSSHP ) 1 / 5 OSAKASSOPIMUS 1 SOPIMUKSEN OSAPUOLET Kuopion kaupunki (jäljempänä Kuopio ) Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (jäljempänä PSSHP ) Osapuolet yhdessä Osapuolet tai yksin Osapuoli Sansia Oy,

Lisätiedot

Bryssel, 31. maaliskuuta 2014 (OR. en) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 8305/14 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2013/0444 (NLE) PI 39

Bryssel, 31. maaliskuuta 2014 (OR. en) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 8305/14 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2013/0444 (NLE) PI 39 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 31. maaliskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0444 (NLE) 8305/14 ADD 1 PI 39 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Päivämäärä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen lisäeläketurvan

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Rikosoikeuden professori Sakari Melander Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle

Rikosoikeuden professori Sakari Melander Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Rikosoikeuden professori Sakari Melander Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta 29.11.2018 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Asia: U-kirjelmä (U) 94/2018 vp eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS 25.6.2008 Sakari Aalto 2 MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA

Lisätiedot

Valtioneuvoston kirjelmä U 63/2016 vp Direktiiviehdotus tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla

Valtioneuvoston kirjelmä U 63/2016 vp Direktiiviehdotus tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla Valtioneuvoston kirjelmä U 63/2016 vp Direktiiviehdotus tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla Talousvaliokunta 8.2.2017 Toiminnanjohtaja Antti Kotilainen Direktiiviehdotuksesta Koko musiikkialan

Lisätiedot

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT HE 79/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Laki. tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista. 1 luku. Yleiset säännökset. Lain tavoite

Laki. tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista. 1 luku. Yleiset säännökset. Lain tavoite Laki tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on turvata tekijänoikeuden ja tekijänoikeuden lähioikeuksien

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Heli Sahala heli.sahala@kotka.fi

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Isabella Adinolfi EFDD-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Isabella Adinolfi EFDD-ryhmän puolesta 6.9.2018 A8-0245/170 170 Johdanto-osan 3 kappale (3) Digitaalitekniikan nopea kehitys muuttaa jatkuvasti sitä, miten teoksia ja muuta aineistoa luodaan, tuotetaan, jaellaan ja hyödynnetään. Uusia liiketoimintamalleja

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia,

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, jotta se vastaisi sanamuodoltaan voimassa olevaa lakia tarkemmin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

Laki. tekijänoikeuslain muuttamisesta

Laki. tekijänoikeuslain muuttamisesta Laki tekijänoikeuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tekijänoikeuslain (404/1961) 17, 45 :n 7 momentti, 46 :n 3 momentti, 48 :n 4 momentti, 49 :n 3 momentti, 49 a :n 3 momentti,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2015 COM(2015) 292 final 2015/0131 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (ETS 196) allekirjoittamisesta Euroopan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Väärinkäytösten ehkäisy kunnallishallinnossa Vaalikelpoisuusrajoitukset valtuuston ja toimielimiin Esteellisyyssäännökset Kuntalaki

Lisätiedot

1(5) Affecto Oyj OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS. 1. Nimitystoimikunnan tarkoitus ja tehtävät

1(5) Affecto Oyj OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS. 1. Nimitystoimikunnan tarkoitus ja tehtävät 1(5) Affecto Oyj OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 1. Nimitystoimikunnan tarkoitus ja tehtävät Affecto Oyj:n (jäljempänä "Yhtiö") osakkeenomistajien nimitystoimikunta (jäljempänä "Toimikunta")

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? 13.4.2015 Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Kohtuulliset mukautukset Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta 2007/0094(COD) 18.3.2008 LAUSUNTOLUONNOS maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalta kansalaisvapauksien sekä oikeus-

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto komission direktiiviehdotuksesta COM(2012) 372.

Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto komission direktiiviehdotuksesta COM(2012) 372. Helsinki 31.8.2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö copyright@minedu.fi 1 Viite: OKM 2012-00211 Lausunto Euroopan komission ehdotuksesta direktiiviksi tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien kollektiivisesta

Lisätiedot

Kalajoen kaupunki on antanut kantelun perusteella asiasta selvityksen.

Kalajoen kaupunki on antanut kantelun perusteella asiasta selvityksen. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 17.03.2014 Dnro OKV/734/1/2013 1/6 KANTELU A on 26.4.2013 osoittanut oikeuskanslerille kantelun, jossa hän pyytää tutkimaan Kalajoen kaupungin menettelyn lainmukaisuutta kaupungin osoitettua

Lisätiedot