Toiminta-ajatus. Visio

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2007

2 Toiminta-ajatus Tilastokeskus yhdistää tietoaineistot ja asiantuntemuksen tilastoiksi ja tietopalveluiksi yhteiskunnan tarpeisiin, edistää tilastojen käyttöä ja kehittää kansallista tilastotointa. Arvot Tilastoeettisten periaatteiden kunnioittaminen Yhteistyö ja keskinäinen arvostus Palveluhenkisyys Innovatiivisuus, jatkuva toiminnan ja osaamisen parantaminen Tuloksellinen toiminta Visio Tilastokeskus on alansa huippuyksikkö, joka on tunnustettu sekä kotimaassa että kansainvälisesti laadukkaasta tietotuotannostaan, osaamisestaan sekä yhteistyö- ja palvelukyvystään. Laadukkaat perustiedot ovat luotettavan tilastotuotannon perusta. Vuoden 2007 vuosikertomuksessa esittelemme sitä, mistä tilastojen taustalla olevat perustiedot tilastojen raaka-aine tulevat.

3 Sisällysluettelo Pääjohtajan katsaus 4 Generaldirektörens översikt 6 Tilastot, tutkimus ja tilastojen kehittäminen Tilastokeskuksen toimintatapa sai tunnustusta 8 Tuotteet ja palvelut Verkkopalvelut suosittuja 14 Tilastotuotannon voimavarat Tilastokeskuksen talous tasapainossa 18 Henkilöstön hyvinvointi avainasemassa 20 Kansainvälinen toiminta Tiivistä kansainvälistä yhteistyötä 22 Tilastotoimi Tilastontuottajat jatkoivat virallisen tilaston kehittämistä 24 Organisaatio 26

4 Pääjohtajan katsaus Suomen kansantalouden hyvä kehitys tarjosi vakaat puitteet kansallisen tilastoviraston toiminnalle vuonna Bruttokansantuotteen 4 5 prosentin kasvu piti osaltaan yllä myös tilastotiedon ja -palveluiden kysyntää. Vuoden lopulla talouden kasvu kuitenkin hieman hidastui kansainvälisen talouden epävarmuuden lisääntyessä. Kotimaan politiikan ja kansalaiskeskustelun mielenkiinto kohdistui muun muassa rakenteellisiin kysymyksiin, kuten väestön ikääntymiseen, energia- ja ilmastopolitiikkaan sekä globaalistumisen seurauksiin. Keväällä toimintansa aloittaneen uuden hallituksen ohjelmassa korostettiin osaamista, yrittäjyyttä sekä innovointija uusiutumiskykyä talouden kasvun osatekijöinä. Myös hallinnon uudistaminen vauhdittui. Ministeriöiden toimintaa organisoitiin uudelleen, ja aluehallinnon uudistaminen käynnistyi. Kunta- ja palvelurakenneuudistus eteni kuntien yhdistymistä ja palveluiden uudelleenorganisointia koskevaan valmisteluun. Valtion tuottavuus- ja alueellistamisohjelmien toteutus jatkui. Euroopan tilastojärjestelmässä olivat toimintavuonna esillä muun muassa yhteisön tilastolain uudistaminen sekä uuden keskipitkän ajan tilasto-ohjelman valmistelu. Myös laajaa yritys- ja kauppatilastojen uudistamishanketta valmisteltiin. Euroopan tilastojärjestelmän ohella myös OECD:n ja YK:n roolit korostuvat globaalin tilastojärjestelmän rakentamisessa. Tilastokeskuksen budjettirahoitteinen ja maksullinen toiminta toteutuivat suunnitelmien mukaisesti, osin jopa ylittivät tavoitteet. Toiminnan kokonaiskustannukset, 54,6 miljoonaa euroa, pysyivät vuoden 2006 tasolla. Pidättyvä linja menojen lisäyksissä ja työvoiman rekrytoinneissa johti henkilötyövuosien runsaan 3 prosentin vähenemiseen edellisestä vuodesta. Tilastokeskuksen maksullisen palvelutoiminnan tavoitteet ylitettiin. Tuotot olivat 8,5 miljoonaa euroa ja kustannusvastaavuus 106 prosenttia. Tilastokeskuksen tuottavuus kehittyi pitkän ajan tuottavuusohjelman mukaisesti.

5 Tilastojen ja tilastopalveluiden kysyntä suuntautui yhä enemmän verkkopalveluihin samalla, kun esimerkiksi tilastojulkaisujen ja rekisteripalveluiden kysyntä väheni. Näiltä osin kehitys noudatteli edellisvuosien trendiä. Asiakkaiden ja sidosryhmien luottamus Tilastokeskuksen toimintaan säilyi, vaikka kriittistäkin keskustelua käytiin muun muassa eräiden taloustilastojen laadusta ja käyttökelpoisuudesta. Virallinen tilastotieto säilytti vahvan asemansa sekä markkinoiden että politiikan päätöksenteossa. Myös henkilöstön tyytyväisyys ja luottamus Tilastokeskuksen toimintaan pysyivät korkealla tasolla. Tilastokeskus sai hyvät arviot toimintavuonna toteutetussa yrityskuvatutkimuksessa. Euroopan tilastojen käytännesääntöjen vertaisarvioinnissa Tilastokeskus sijoittui Euroopan tilastovirastojen parhaimmistoon Itävallan tilastoviraston ohella. Aktiivinen kehitystyö on leimannut Tilastokeskuksen viime vuosien toimintaa. Tuotteita, palveluita, toimintatapoja, tuotantomenetelmiä ja -teknologiaa on uudistettu ja näitä uudistuksia on tuettu suunnitelmallisella henkilöstön koulutuksella. Vuoden 2007 kehitystyötä vauhdittivat osaltaan edellisen vuoden laatupalkintohakemus ja siitä saatu rakentava palaute. Toimintastrategia päivitettiin ja uusi tulosmittaristo otettiin käyttöön. Työmarkkinoiden haasteet ovat edellyttäneet osaamisstrategian uudistamista, ennakoivan henkilöstösuunnittelun käynnistämistä ja henkilöstön koulutuspanostuksen lisäämistä. Myös taloustilastojen kehittämisstrategia ja ICT-strategia olivat valmisteilla. Taloustilastojen yhtenäisyyden ja laadun parantamiseksi käynnistettiin toimintavuoden aikana kolme ohjelmaa: hintaja volyymi-indeksien laadun ja koherenssin kehittäminen, talouden globalisaatiokehitystä kuvaavien tilastojen kehittäminen sekä yritystiedonkeruun yhtenäistäminen ja kehittäminen. Heli Jeskanen-Sundström

6 Generaldirektörens översikt Den goda utvecklingen inom samhällsekonomin i Finland gav stabila ramar för den nationella statistikbyråns verksamhet år Ökningen av bruttonationalprodukten med 4 5 procent upprätthöll för sin del också efterfrågan på statistisk information och tjänster. I slutet av året avtog den ekonomiska tillväxten dock något, då den internationella ekonomiska osäkerheten tilltog. Inom inrikespolitiken och medborgardiskussionen fokuserades intresset bland annat på strukturella frågor, såsom befolkningens stigande ålder, energi- och klimatpolitiken samt följderna av globaliseringen. Den nya regeringen, som inledde sin verksamhet på våren, betonade i sitt program kompetens, företagsamhet samt innovations- och förnyelseförmåga som komponenter för ekonomisk tillväxt. Också revideringen av förvaltningen tog fart. Ministeriernas verksamhet omorganiserades och omstruktureringen av regionförvaltningen inleddes. Kommun- och servicestrukturreformen fortskred och beredningen av sammanslagningen av kommuner och omorganiseringen av servicen påbörjades. Genomförandet av statens produktivitets- och regionaliseringsprogram fortsatte. Inom det europeiska statistiksystemet tog man under verksamhetsåret upp bl.a. revideringen av EG:s statistiklag och beredningen av ett nytt statistikprogram på medellång sikt. Också ett omfattande projekt för reformeringen av företags- och handelsstatistiken var under beredning. När det gäller byggandet av ett globalt statistiksystem accentueras också OECD:s och FN:s roller jämsides med det europeiska statistiksystemet. Statistikcentralens budgetfinansierade verksamhet och den avgiftsbelagda verksamheten genomfördes enligt planerna, delvis överträffade verksamheten till och med målsättningarna. De totala verksamhetskostnaderna, 54,6 miljoner euro, var på samma nivå som år En återhållsam linje i fråga om kostnadsökningar och personalrekryteringar ledde till en minskning av årsverken med drygt 3 procent från året innan. Målsättningarna för Statistikcentralens avgiftsbelagda serviceverksamhet överskreds. Intäkterna var 8,5 miljoner euro och kostnadsmotsvarigheten 106 procent. Statistikcentralens produktivitet utvecklades i enlighet med det långsiktiga produktivitetsprogrammet.

7 Under året skedde en allt större förskjutning av efterfrågan på statistik och statistiktjänster mot webbtjänster, samtidigt som t.ex. efterfrågan på statistikpublikationer och registertjänster minskade. Till dessa delar följde utvecklingen trenden för de senaste åren. Kunderna och intressentgrupperna hade alltjämt förtroende för Statistikcentralens verksamhet, även om det också fördes en kritisk diskussion bl.a. om en del av den ekonomiska statistikens kvalitet och användbarhet. Den officiella statistiken hade fortsättningsvis en stark ställning inom beslutsfattandet både på marknaden och i politiken. Också personalens nöjdhet med och förtroende för Statistikcentralens verksamhet var alltjämt på en hög nivå. Statistikcentralen fick goda vitsord i den undersökning av företagsbilden som genomfördes under verksamhetsåret. Dessutom genomfördes en peer review av den europeiska statistikens uppförandekod och Statistikcentralen placerade sig bland de bästa europeiska statistikbyråerna, tillsammans med den österrikiska statistikbyrån. Statistikcentralens verksamhet har under de senaste åren präglats av ett aktivt utvecklingsarbete. Produkter, tjänster, praxis, produktionsmetoder och -teknologier har reviderats och dessa revideringar har backats upp med systematisk personalutbildning. Utvecklingsarbetet år 2007 tog fart delvis tack vare föregående års ansökan om kvalitetspriset och den konstruktiva respons som man erhöll. Verksamhetsstrategin uppdaterades och en ny resultatmätare infördes. Utmaningarna på arbetsmarknaden har ställt krav på att kompetensstrategin revideras, förutseende personalplanering startas och satsningen på personalutbildning ökas. Också utvecklingsstrategin för den ekonomiska statistiken och IKT-strategin var under omarbetning. Under verksamhetsåret inleddes tre program för att förbättra enhetligheten i och kvaliteten på den ekonomiska statistiken: utveckling av kvaliteten på och koherensen av pris- och volymindex, utveckling av statistik över den ekonomiska globaliseringsutvecklingen samt förenhetligande och utveckling av datainsamlingen från företag. Heli Jeskanen-Sundström

8 TILASTOT, TUTKIMUS JA TILASTOJEN KEHITTÄMINEN Tilastokeskuksen toimintatapa sai tunnustusta Vuonna 2007 Tilastokeskuksen toiminnassa painottui edelleen laatutyö. Tilastokeskuksen toiminnan laatua tarkasteltiin muun muassa laajassa kansainvälisessä vertaisarvioinnissa. Tilastokeskuksessa toteutettiin Euroopan tilastojärjestelmän käytännesääntöjen vertaisarviointi vuonna Käytännesäännöt ovat periaatteita, jotka määrittävät laadukkaan tilastotuotannon edellytyksiä. Vertaisarviointi on osa laajempaa käytäntöä, jossa muiden maiden tilastovirastojen ja EU:n tilastoviraston Eurostatin edustajat arvioivat käytännesääntöjen toteutumista. Arviointeja tehdään kaikissa Euroopan tilastojärjestelmään kuuluvissa maissa eli EU:n jäsenmaiden lisäksi Norjassa, Islannissa ja Sveitsissä. Vertaisarviointi kohdistui Tilastokeskuksen ammatilliseen riippumattomuuteen, tiedonkeruuvaltuuksiin, voimavarojen riittävyyteen, laatuun sitoutumiseen, tilastosalaisuuden suojaamiseen, puolueettomuuteen ja objektiivisuuteen sekä tietojen saatavuuteen ja selkeyteen. Arvion perusteella Tilastokeskus on käytännesääntöjen toteuttami- Pääosa tilastoista pohjautuu rekisteritietoihin Hallinnollisten aineistojen käyttö tilastotuotannossa on Suomessa kansainvälisesti huippuluokkaa: Tilastokeskus saa noin 95 prosenttia tilastoja varten tarvitsemistaan tiedoista hallinnollisista rekistereistä. Tilastolain mukaan tilastojen laadinnassa tuleekin ensisijaisesti käyttää jo muussa yhteydessä kerättyjä tietoja. Vain murto-osa rekistereistä on perustettu alunperin tilastollisiin tarkoituksiin. Suurin osa rekistereistä on hallinnollisia eli viranomaisten toimintaa palvelevia, kuten väestötietojärjestelmä (Väestörekisterikeskus), verotietokanta (verottaja) sekä työeläkkeiden (työeläkelaitokset), työnhakijoiden (työ- ja elinkeinoministeriö), eläkeläisten (Kansaneläkelaitos) ja varusmiesten (pääesikunta) rekisteröinti. Tilastollisiin tarkoituksiin perustettuja ovat esimerkiksi Tilastokeskuksen ylläpitämät yritys- ja toimipaikkarekisteri sekä tutkintorekisteri.

9 sessa Euroopan tilastovirastojen parhaimmistoa. Tilastokeskuksen ja Ruotsin tilastoviraston tilastotuotannosta tehtiin vertailu, jonka tavoitteena oli muun muassa levittää hyviä käytäntöjä maiden kesken. Vertailun mukaan Suomessa ja Ruotsissa ovat yhteistä tilastoeettisten normien kunnioittaminen ja korkeat laatuvaatimukset. Myös tietosuojaan, tietoturvaan ja tiedon käyttäjien tasapuolisen kohteluun kiinnitetään erityistä huomiota. Hallinnollisten aineistojen ja rekisterien käyttö tilastotuotannossa pienentää sekä kustannuksia että tiedonantajien vastausrasitetta. Esimerkiksi rekisteripohjaisen väestölaskennan kustannukset ovat vain murto-osa suoran tiedonkeruun kustannuksista. Suomi otti toisena maana Tanskan jälkeen käyttöön väestölaskennassa pelkästään rekisteripohjaiset tiedot. Väestölaskentakokonaisuuteen kuuluvat tiedot kootaan noin 30 eri rekisteristä ja hallinnollisesta aineistosta. Tilastolaki velvoittaa Tilastokeskuksen käsittelemään tiedot luottamuksellisina. Julkaistavissa tilastoissa yksittäisen tiedonantajan tiedot eivät ole tunnistettavissa. Kerättyä tietoainestoa voidaan luovuttaa tieteellisiä tutkimuksia tai tilastollisia selvityksiä varten, mutta tällöinkin aineistot on muokattu siten, että yksittäinen tiedonantaja ei ole tunnistettavissa. Uusia tilastoja Tammikuussa 2007 julkaistiin uusi tilasto julkisyhteisöjen menoista tehtävittäin. Tilaston avulla voidaan tarkastella julkisten menojen rakenteellista jakautumista ja pitkän ajan kehitystä. Tilasto sisältää muun muassa tietoja julkisyhteisöjen maksamista palkansaajakorvauksista, välituotekäytöstä, tukipalkkioista, omaisuusmenoista, sosiaalietuuksista, tulonsiirroista, pääomasiirroista ja investoinneista. Tiedot julkistetaan kerran vuodessa. Teollisuuden uudet tilaukset -tilasto julkistettiin ensimmäisen kerran maaliskuussa. Tilastosta saadaan tietoja tilauksien arvon kehityksestä sekä tuotannon ja liikevaihdon tulevasta kehityksestä. Teollisuuden uusista tilauksista julkaistaan indeksipistelukuja kuukausittain viideltä toimialalta: tehdasteollisuudesta, tekstiilien ja tekstiilituotteiden valmistuksesta, massan, paperin ja paperituotteiden valmistuksesta, kemikaalien, kemiallisten tuotteiden ja tekokuitujen valmistuksesta sekä metalliteollisuudesta. Marraskuussa julkaistiin rakentamisen alue- ja toimialatilasto, joka kuvaa rakentamisen toimialan rakenteita ja niiden muutoksia. Tiedot esitetään toimialoittain ja maakunnittain. Ne julkistetaan kerran vuodessa. Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto sekä maatilatalouden tulo- ja verotilasto korvattiin uudella maa- ja metsätalousyritysten taloustilastolla. Tilasto kuvaa maassamme toimivien maatilayritysten taloudellista toimintaa ja rakennetta. Tilaston tiedot julkaistiin joulukuussa, ja ne ilmestyvät kerran vuodessa. Yritysrekisteriä uudistettiin Tilastokeskus sai vuoden alussa päätökseen yritysrekisterin laajentamisen uuden EU-maita koskevan yritysrekisteriasetuksen mukaisesti. Uudistuksen jälkeen yritysrekisteri kattaa kaikki alkutuotannon harjoittajat kuten maatilat ja kalastajat. Lisäksi rekisteriä laajennettiin koskemaan joitakin pienempiä ryhmiä, jotka eivät ole aikaisemmin sisältyneet rekisteriin, kuten asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä. Laajennuksen yhteydessä parannettiin myös yritysrekisterin toiminnallisuutta. Yritysrekisteri sisältää nyt kattavasti kaikki yritykset, yhteisöt ja yksityiset elinkeinonharjoittajat. Uudistus parantaa entisestään kansantalouden tilinpidon sekä yritystilastojen mahdollisuuksia hyödyntää yritysrekisterin aineistoja. 9

10 TILASTOT, TUTKIMUS JA TILASTOJEN KEHITTÄMINEN Strategia taloustilastojen kehittämiseksi Tilastokeskus sai vuonna 2007 valmiiksi taloustilastostrategian, jossa määritellään taloustilastojen kehittämistavoitteet vuosille Taloustilastot ovat keskeisiä Tilastokeskuksen tilastotuotannossa, sillä noin 70 prosenttia Tilastokeskuksen kaikista tilastoista on taloutta kuvaavia tilastoja. Taloustilastostrategian tarkoituksena on parantaa taloustilastojen sopivuutta käyttäjien tarpeisiin ja yhtenäistää taloustilastojärjestelmää. Strategiaa varten Tilastokeskuksen tuottamia taloustilastoja arvioitiin muun muassa käyttäjille tehdyn kyselyn sekä kotimaisen ja kansainvälisen toimintaympäristön kartoitusten avulla. Kehittämistyöhön osallistui myös eri sidosryhmiä. Kasvihuonekaasupäästöjen raportti tarkastettiin Tilastokeskuksessa toimii kasvihuonekaasujen inventaarioyksikkö, joka vastaa Suomessa YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan velvoittamasta kansallisten kasvihuonekaasupäästöjen raportoinnista. Tilastokeskus tuotti vuonna 2006 raportin, jonka perusteella määritellään Suomen sallittu päästömäärä Kioton pöytäkirjan velvoitekaudella vuosina Vuonna 2007 kansainvälinen asiantuntijaryhmä tarkasti raportin sekä Suomen kansallisen inventaariojärjestelmän. Tarkastajaryhmä totesi, että Tilastokeskuksen inventaarioraportti ja muut raportointikohteet olivat laadukkaita ja täyttivät velvoitteet. Tutkinnan jälkeen Suomen sallittu päästömäärä vuosille vahvistetaan vuoden 2008 aikana. Raportointivelvoitteiden täyttäminen on edellytys myös Kioton pöytäkirjan joustomekanismien kuten päästökaupan käytölle. Vaalikarttapalveluja tiedotusvälineille Tilastokeskus tuotti maaliskuussa 2007 järjestettyjen eduskuntavaalien viralliset tilastot. Ennakkotietoja vaaleista julkistettiin jo vaaliyönä ja vahvistetut tilastot tulosten vahvistuttua. Vaalitilastot julkaistiin maksutta Internetissä. Internet-sivuilla julkaistiin lisäksi vaaliyönä Kansalaisen vaalikarttapalvelu, jossa vaalituloksia voi tarkastella teemakarttoina. Palvelussa esitetään karttojen avulla esimerkiksi äänestysaktiivisuus sekä puolueiden ja ehdokkaiden kannatus. Tiedot ovat saatavissa eri aluetasoilla: kunnittain, vaalipiireittäin ja suurimmassa kaupungeissa äänestysalueittain. Verkossa julkaistiin myös erityisesti tiedotusvälineiden käyttöön veloituksetta 60 painolaatuista tuloskarttaa. Ensimmäiset kartat julkaistiin jo klo Tiedonkeruita edellisvuotta enemmän Vuonna 2007 Tilastokeskus toteutti 41 henkilöhaastatteluihin ja postikyselyihin perustuvaa tiedonkeruuhanketta, joista osa oli poikkeuksellisen laajoja kuten kertomusvuonna toteutettu aikuiskoulutustutkimus. Tiedonkeruita oli hieman enemmän kuin edellisvuonna. Haastatteluaineistoja koottiin muun muassa kuukausittain tehtävää työvoimatutkimusta, kuluttajabarometriä ja matkailututkimusta varten. Tietoja kerättiin myös tulo- ja elinolotutkimukseen, avointen työpaikkojen tutkimukseen ja viestintävälineiden käyttötutkimukseen. 10

11 Sähköinen keruu keventää tiedonantotaakkaa Keskeinen tiedonkeruuperiaate on, että tietojen keruu suunnitellaan huolellisesti ja että tietojen antajilta kerätään vain tilastojen laatimisen kannalta välttämättömät tiedot. Tavoitteena on pitää tiedonantajiin kohdistuva tiedonantorasitus kohtuullisena. Tilastokeskuksella on oikeus kerätä tietoja tilastotarkoituksiin tilastolaissa säädetyn tiedonantovelvollisuuden perusteella. Valtion viranomaisilla on yleinen tiedonantovelvollisuus hallussaan olevista tiedoista. Yrityksillä, kunnallisilla organisaatioilla ja voittoa tavoittelemattomilla yhteisöillä on velvollisuus antaa tietoa laissa määritellyistä asioista. Vastaamisvelvollisuuden tarkoituksena on varmistaa luotettavan tilastotiedon saanti. Tietojen saanti kansalaisilta perustuu aina vapaaehtoisuuteen. Tiedonantotaakkaa kevennetään kehittämällä sähköistä tiedonkeruuta ja lisäämällä kerättävien tietojen monikäyttöisyyttä. Sähköinen tiedonkeruu onkin Tilastokeskuksen keskeinen kehittämishanke. Nykyisin kaikki kuntatiedonkeruut toteutetaan sähköisesti. Yrityksiltä tiedot kerätään niille postitettavin lomakkein tai sähköisesti. Kaikissa yritystiedonkeruissa on vastaajille tarjolla sähköinen lomake. Toimialojensa isoimmat yritykset ovat usein mukana monessa tutkimuksessa, jotta toimialoittainen kattavuus on riittävä. Samoin kunnat ja oppilaitokset ovat mukana useissa erilaisissa tutkimuksissa. Henkilötutkimuksissa vastaajat sen sijaan poimitaan useimmiten satunnaisotannalla. Keväällä 2008 Tilastokeskus avasi yrityksille uuden maksuttoman palvelun, josta selviää, missä Tilastokeskuksen tiedonkeruissa yritys on tai on ollut mukana. Palvelun avulla halutaan helpottaa yritysten valmistautumista ja vastaamista tiedonkeruisiin. Suurimpia asiakasrahoitteisia tiedonkeruita olivat maa- ja metsätalousministeriön tietokeskukselle tehdyt maatalouden rakennetutkimus, maatilatutkimus ja satotutkimus sekä Finavialle tuotettu lentomatkustajatutkimus. Muita asiakkaille tehtyjä tiedonkeruita olivat esimerkiksi työministeriölle toteutetut valtakunnallinen työolobarometri ja työvoimapalveluja koskeva tutkimus, Kirkkohallitukselle tehty kirkon työolobarometri sekä Elokuvatarkastamolle tuotettu kuvaohjelmatutkimus. Suomalainen lapsi tilastoissa Tilastokeskus julkaisi yhdessä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin kanssa artikkelikokoelman Suomalainen lapsi 2007, jossa kuvataan alle 18-vuotiaiden lasten elinoloja tilastojen avulla. Artikkeleissa käsitellään muun muassa lasten terveyttä, kulutusta, ajankäyttöä ja harrastuksia sekä lapsiperheiden tulotasoa, lastensuojelua ja maahanmuuttajaperheiden elinoloja. Julkaisu on toinen suomalaisia lapsia kuvaava ti- lastollinen kokoomajulkaisu, edellinen ilmestyi vuonna Julkaisun mukaan suomalaislapsista enää kuusi kymmenestä syntyy naimisissa oleville vanhemmille. Yhä useampi lapsi syntyy avoliitossa oleville vanhemmille ja yksinhuoltajaäideille. Avoliitto on kuitenkin usein väliaikainen perhemuoto, ja osa vanhemmista avioituu lapsen syntymän jälkeen. Kahden vanhemman perheet ovat edelleen vallitseva perhemuoto. Vuonna 2005 kaksi kolmesta teini-ikäisestä nuoresta asui molempien vanhempiensa kanssa ilman sisar- tai velipuolia. Kulttuuritilastoja alueittain Tilastokeskus on tuottanut kulttuuritilastoja jo 30 vuoden ajan, elokuussa ilmestyi ensimmäinen erityisesti alueellista tilastotietoa Suomen kulttuurista sisältävä julkaisu Kulttuuria alueittain: tilastollinen katsaus. Julkaisussa on tietoa muun muassa eri taiteenaloilta, joukkoviestimistä, kulttuuritapahtumista, kulttuurin rahoituksesta, järjestötoiminnasta ja kulttuuriharrastuksista. Lisäksi 11

12 TILASTOT, TUTKIMUS JA TILASTOJEN KEHITTÄMINEN julkaisussa tarkastellaan kielivähemmistöjen, suomenruotsalaisten ja saamelaisten, kulttuuria. Katsauksen mukaan kulttuurialan yritystoiminta on Suomessa keskittynyt selvästi kaupunkeihin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Vuonna 2005 kulttuurialan yrityksillä oli yli toimipaikkaa. Toimipaikoista yli kolmannes ja henkilöstöstä lähes puolet sijoittui pääkaupunkiseudulle. Kulttuurialan liikevaihdosta jopa kaksi kolmannesta tuli pääkaupunkiseudulta. Tilastokeskus soittaa suomalaisille Tilastokeskus kerää tietoja suoralla tiedonkeruulla vain silloin, kun niitä ei ole muuten saatavilla. Vaikka tilastojen perusaineistoista vain muutama prosentti kerätään suoralla tiedonkeruulla yksityisiltä kansalaisilta ja yrityksiltä, tiedonkeruun määrä on silti mittava. Vuonna 2007 Tilastokeskus teki noin puhelin- ja käyntihaastattelua, rajahaastattelua, postikyselyjä ja sähköistä lomakekyselyä. Lisäksi kerättiin yli puoli miljoonaa hintatietoa liikkeestä. Yksityisiltä kansalaisilta tietoja kysytään pääasiassa haastatteluilla. Henkilöhaastatteluihin poimitaan aina ennakkoon satunnaisotannalla haastateltavat siten, että otos edustaa kaikkia Suomessa asuvia. Henkilöille lähetetään etukäteen kirje, jossa kerrotaan tutkimuksen taustoista ja tietosuojasta. Haastatteluista suuri osa tehdään puhelimitse: Suomessa puhelinpeittävyys on hyvin korkea ja puhelinnumero löytyy noin 95 prosentille otokseen osuneista. Puhelinhaastatteluja tekevät eri puolilla maata työskentelevät noin 165 tilastohaastattelijaa sekä Tilastokeskuksen puhelinhaastattelukeskuksessa toimivat haastattelijaa. Suomalaisten toiveena omistusasunto Tilastokeskus julkaisi raportin Suomalaisten asumistavoitteet ja mahdollisuudet, joka perustuu Tilastokeskuksen määrävuosina tekemään kyselytutkimukseen kotitalouksien varallisuudesta. Vuoden 2004 tutkimukseen liitettiin laaja osio asumiseen liittyviä kysymyksiä, joilla selvitettiin muun muassa asumistyytyväisyyttä, muuttosuunnitelmia, tavoiteasunnon ominaisuuksia sekä asumisen arvostuksia. Tutkimuksen rahoitukseen osallistuivat ympäristöministeriö, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV. Raportista käy ilmi, että vuonna 2005 noin kaksi kolmesta suomalaisesta kotitaloudesta asui omistusasunnossa. Omistusasunto on kuitenkin toiveasunto 86 prosentille suomalaisista, vuokraasunto vain joka kymmenennelle. Omakotitalo on tavoitteena yli puolella suomalaisista, erityisesti lapsiperheillä. Vaikka asunnot ovat Suomessa suhteellisen pieniä, suomalaiset ovat tyytyväisiä asuntoonsa ja asuinympäristöönsä. 85 prosenttia suomalaisista on erittäin tai melko tyytyväinen nykyiseen asuntoonsa. Joustaminen yleistä työelämässä Loppuvuonna ilmestyi työelämää käsittelevä julkaisu Tasa-arvo työn takana, jonka aineistona on käytetty Tilastokeskuksen työolotutkimuksia, erityisesti vuonna 2003 koottua laajaa haastatteluaineistoa. Julkaisussa kuvataan tasa-arvon toteutumista 2000-luvun alun suomalaisessa työelämässä ja siinä tapahtuneita muutoksia. Julkaisun teemoja ovat työn ja muun elämän yhteensovittaminen, sukupuolten palkkaerot sekä pitkittyvät työajat. 12

13 Tilastohaastattelija tulee kotiin Osa henkilöhaastatteluista tehdään käyntihaastatteluina. Koska käyntihaastatteluihin perustuvat tutkimukset ovat kalliimpia ja hitaampia toteuttaa kuin puhelinhaastattelututkimukset, niitä tehdään vain silloin, kun ne ovat välttämättömiä tai niillä saadaan selvästi parempia tuloksia kuin puhelinhaastatteluilla. Pitkäkestoiset haastattelut tehdään käyntihaastatteluina, samoin esimerkiksi sellaiset haastattelut, joissa vastaajalle on näytettävä vastaamiseen liittyviä asteikkoja. Käyntihaastatteluja tehdään myös silloin, kun tutkimushenkilöä ei tavoiteta puhelimitse. Esimerkiksi kulutustutkimuksen tiedot kerätään käyntihaastatteluilla. Sen avulla selvitetään muutaman vuoden välein kotitalouksien kulutusmenoissa tapahtuneita muutoksia ja väestöryhmittäisiä kulutuseroja. Tutkimusta varten kotitaloudet haastatellaan ja lisäksi kotitaloudet keräävät kuitteja ja pitävät päiväkirjaa kulutusmenoistaan. Käyntihaastatteluiden avulla on mahdollista opastaa kulutuspäiväkirjan täyttämisessä. Viimeisimmän, vuosina tehdyn kulutustutkimuksen otoskoko oli noin henkilöä. Työolotutkimuksen mukaan lähes kolmasosa sekä mies- että naispalkansaajista joutuu joustamaan viikoittain työajoissaan työn tai esimiehen niin vaatiessa. Eniten työajoissa joutuvat joustamaan kuntasektorin palkansaajat sekä yksityissektorilla työskentelevät miehet. Korkeasti koulutetut joutuvat joustamaan muita enemmän, miehistä jopa neljä kymmenestä viikoittain. Vajaa kolmannes palkansaajista tekee myös palkattomia ylitöitä. 13

14 TUOTTEET JA PALVELUT Verkkopalvelut suosittuja Tilastokeskus tarjoaa tilastotiedon käyttäjille monipuolisia tuotteita ja palveluita. Vuonna 2007 maksuttomia verkkopalveluita kehitettiin muun muassa laajentamalla StatFin-tilastotietokantaa. Tilastokeskus julkaisi vuonna 2007 yhteensä 110 julkaisunimikettä. Julkaisujen kokonaislevikki oli Levikki oli pienempi kuin vuonna 2006, jolloin joidenkin julkaisujen levikki oli poikkeuksellisen suuri Suomen EU-puheenjohtajuuskauden vuoksi. Vuoden myydyin julkaisu oli taloutta ja yhteiskunnallisia ilmiöitä tarkasteleva Tieto&trendit-lehti ja toiseksi myydyin Suomen tilastollinen vuosikirja. Muita suosittuja julkaisuja olivat kunta- ja aluekehitystä analysoiva Kuntapuntari, Aluekatsaukset sekä yhteiskuntaa ja suomalaisten elinoloja käsittelevä Hyvinvointikatsaus-lehti. Tilastokeskuksen palveluista myynnin kärjessä olivat yritys- ja toimipaikkarekisteri sekä verkossa oleva asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Maksutonta tietotarjontaa laajennettiin Vuoden 2007 aikana Tilastokeskus uudisti maksutonta StatFin-tilastotietokantaa. Palvelun tietosisältöä laajennettiin ja samalla lisättiin ruotsin- ja englanninkielistä tietotarjontaa. Uudistetussa palvelussa tietokannan tietoja voi hakea tietokannan oman haun lisäksi myös tilastokeskus.fi-palvelun yleisellä hakutoiminnolla. Lisäksi yksittäiseen tilastoon liittyvät tietokantataulukot sekä tietokantataulukoiden tulkintaan liittyvät metatiedot löytyvät kunkin tilaston oman kotisivun kautta. Uusittu StatFin-tilastotietokanta toteutettiin muiden Tilastokeskuksen tietokantojen tavoin PX- Web-tekniikalla, joka mahdollistaa tietojen jatkojalostamisen eri muodoissa. Tilastokeskus.fi-palvelusta tehtiin vuonna 2007 käytettävyystutkimus ja palvelua alettiin uudistaa tutkimuksesta saadun palautteen pohjalta. Ensimmäisessä vaiheessa parannettiin muun muassa hakutoimintoja ja navigointia. Uudistaminen jatkuu vuonna Internet-sivujen käyttö lisääntyi edelleen. Marraskuussa tehtiin vuosittainen käyttömittaus, jonka mukaan sivuilla oli kuukaudessa noin eri kävijää. Suomen itsenäisyyden 90-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Tilastokeskus julkaisi Internetissä kuukausittain suomalaisen yhteiskunnan kehitystä kuvaavia tilastoaiheisia asiantuntija-artikkeleita. Artikkelisarja julkaistiin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kansainvälisten tilastotietojen tarjonnan laajentamiseksi ryhdyttiin luomaan maksutonta kansainvälisen tilastotiedon verkkopalvelua. Alkuvaiheessa palveluun kootaan muun muassa Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin maksuttomat perustaulukot. Palvelu avataan vuoden 2008 aikana. Asiakaskoulutusta tilastoista Tilastokeskus järjesti tilastoalan koulutusta maksullisina kursseina ja verkossa olevan oppimateriaalin avulla. Vuonna 2007 järjestettiin 33 koulutustilaisuutta eli hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Tilaisuuksista kuusi oli asiakkaiden erityistarpeisiin räätälöityjä kursseja. Lisäksi Tilastokeskus järjesti tilastoalan asiantuntijoille tarkoitetun kansainvälisen Quality Management in Statistical Agencies -kurssin. Osallistujia ti- 14

15 Julkaisunimikkeet Säännöllisesti ilmestyvät julkaisunimikkeet kuukausijulkaisut neljännesvuosijulkaisut vuosijulkaisut Epäsäännöllisesti ilmestyvät julkaisunimikkeet 0 19 Yhteensä ilmestyneitä julkaisuja Kulttuuria alueittain. Tilastollinen katsaus Muutoksen merkit. Kvantitatiivisia perspektiivejä Suomen taloushistoriaan. Suomalainen lapsi 2007 Suomalaiset tietoyhteiskunnassa 2006 Suomalaisten asumistoiveet ja mahdollisuudet Tasa-arvo työn takana laisuuksissa oli 552. Kursseilla käsiteltiin muun muassa tilastojen tulkintaa ja käyttöä, tilastografiikkaa, indeksien käyttöä sekä ajankohtaisiin ilmiöihin liittyvää tilastotietoa. Vuonna 2007 kehitettiin edelleen Internetissä toimivaa maksutonta Verkkokoulua, joka sisältää tilastotiedon perusteita käsittelevää aineistoa. Verkkokoulua voidaan käyttää sekä itseopiskeluun että oppilaitoksissa opetuksen tukena. Verkkokouluun tuotettiin kertomusvuonna oppimateriaalia teemakartoista ja ne lisättiin palveluun keväällä Asiakastilaisuuksia eri puolella Suomea Asiakassuhteiden kehittämistä jatkettiin vuonna 2007 muun muassa järjestämällä asiakastapaamisia ja -tilaisuuksia eri puolilla Suomea. Myös Tilastokeskuksen henkilöstölle pidettiin esittelytilaisuus asiakassuhdetoiminnasta. Asiakassuhdetyössä toiminnan painopistettä muutettiin yksittäisten asiakkuuksien hoitamisesta kokonaisvaltaisempaan suuntaan. Lokakuussa järjestettiin sidosryhmätilaisuus teemana Maailma muutoksessa. Internetissä toimivaan asiakaspalautekanava Anoppiin tuli vuonna 2007 yhteensä 550 palautetta. Palautteita oli neljännes vähemmän kuin edellisvuonna, mikä johtui osaksi siitä, että tietopalveluun liittyvät yhteydenotot on pyritty ohjaamaan palautekanavan sijasta tietopalvelukanaviin. Kriittisiä palautteista oli viidennes, hieman enemmän kuin edellisvuonna. Tilastokeskus tunnetaan luotettavana tiedontuottajana Uutta tilastotietoa sisältäviä ns. tilastojulkistuksia julkaistiin noin 700 ja lehdistötiedotteita 33. Vuonna 2007 järjestettiin viisi tiedotustilaisuutta. Tiedotusvälineet uutisoivat Tilastokeskuksen tietoja edelleen runsaasti. Julkisuutta saivat etenkin 15

16 TUOTTEET JA PALVELUT Menetelmätyö edistää tilastotuotannon laatua Tilastokeskuksessa toimii tilastolliseen menetelmätyöhön erikoistunut yksikkö, joka tutkii ja kehittää tilasto- ja tiedonkeruumenetelmiä, kouluttaa sekä tukee tilastoihin liittyvissä kehittämishankkeissa. Tutkimuksissa tilastojen tekijöitä ohjataan esimerkiksi otantatutkimusten menetelmien soveltamisessa aina otosten poiminnasta tulosten analysointiin. Menetelmätyötä tehdään paitsi yksittäisten projektien myös yleisemmin prosessien ja tuotteiden laadun kehittämiseksi. Tilastokeskus on tuottanut esimerkiksi Laatua tilastoissa -käsikirjan, jonka avulla pyritään levittämään tilastotuotannon periaatteita ja parhaita käytäntöjä kaikille tilastojen tuottajille ja käyttäjille. Tilastotuotannon tieteellistä ja menetelmällistä osaamista edistetään myös verkottumalla sekä koti- että ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tilastokeskus osallistuu aktiivisesti esimerkiksi EU:n kansainvälisiin tutkimusohjelmiin. Tilastokeskus tarjoaa myös asiakkaille tilastotieteellisiä menetelmäpalveluja kuten otantatutkimuksen suunnittelua ja käytännön toteutusta, aineistojen analysointia sekä erityistoiveiden mukaan räätälöityjä kursseja. väestötilastot, suhdannetilastot, hinta- ja palkkatilastot sekä kuluttajabarometri. Valtaosa uutisoinnista oli myönteistä tai neutraalia, kriittisiä uutisia oli mediaseurannassa mukana olleissa lehdissä vain yksi prosentti. Taloustutkimuksen tekemän yrityskuvatutkimuksen mukaan Tilastokeskuksen tuntee 86 prosenttia suomalaisista. Tunnettuus on hieman SurveyLaboratorio auttaa tiedonkeruun suunnittelussa Kysely- ja haastattelututkimuksissa kyselylomakkeen suunnittelu on keskeinen osa tutkimusta. Haastattelututkimusten suunnitteluvaiheessa voidaan käyttää apuna Tilastokeskuksessa toimivaa SurveyLaboratoriota, jossa tutkitaan tilastojen ja tutkimusten käsitteitä ja testataan lomakkeiden ja kysymysten toimivuutta. Testausta varten SurveyLaboratorioon kutsutaan satunnaisesti valittuja koehenkilöitä yksilö- tai ryhmähaastatteluihin. Ennen varsinaisen lomakkeen laadintaa tutkitaan, kuinka ihmiset jäsentävät tutkittavaa ilmiötä ja minkälaisia ajatuksia käytetyt käsitteet ja termit heissä herättävät. Lomakeluonnoksen testauksessa selvitetään, ovatko kysymykset vastaajille ymmärrettäviä ja saadaanko kysymysten avulla haluttuja tietoja. Testaushaastattelut tallennetaan ja niitä voidaan noussut edelliseen tutkimukseen verrattuna. 85 prosenttia vastaajista pitää tilastoja luotettavina. Myös tilastojen puolueettomuuteen luotetaan ja Tilastokeskuksen katsotaan olevan tarpeellinen yhteiskunnalle. Taloustutkimuksen vuonna 2007 toteuttamissa VIP-yrityskuvatutkimuksessa ja Yritysviestintätutkimuksessa Tilastokeskus sai hyvät arviot sekä päättäjiltä että toimittajilta. Erityisesti arvostettiin Tilastokeskuksen tuotteiden ja palveluiden laatua sekä viestinnän luotettavuutta. Tilastokirjastossa huomio verkkopalveluiden kehittämiseen Tilastokirjasto on kaikille avoin tilastoalan keskuskirjasto, joka hoitaa kotimaisia ja kansainvälisiä 16

17 myös seurata samanaikaisesti tarkkailuhuoneesta. Tilastokeskus käyttää SurveyLaboratoriota omia tiedonkeruitaan varten, mutta Survey- Laboratorio tarjoaa myös asiakkaille mahdollisuuden kysely- ja haastattelututkimusten räätälöityyn testaukseen. Kuvat yllä: Lomakeluonnoksia testataan SurveyLaboratoriossa haastatteluiden avulla. Haastatteluja voidaan seurata samanaikaisesti tarkkailuhuoneesta. kirjasto- ja tietopalvelutehtäviä sekä Tilastokeskuksen arkistoa. Tilastokirjaston asiakkaita ovat elinkeinoelämä, opiskelijat, tiedotusvälineet ja julkishallinto. Suomen virallisen tilaston vanhan aineiston mikrofilmaus ja digitointi aloitettiin Kansalliskirjaston Kansallisessa digitointikeskuksessa Mikkelissä. Ensimmäisinä digitointiin Suomen tilastollisen vuosikirjan niteet vuosilta sekä väestötilaston ennen vuotta 1950 julkaistu aineisto. Tilastokirjaston julkaisulainoja oli vuonna 2007 neljännes vähemmän kuin edellisenä vuonna. Perinteisten lainausten määrä on viime vuosina kääntynyt laskuun, sillä asiakkaat löytävät tarvitsemansa tilastotiedon yhä useammin verkkopalveluista. Samasta syystä myös tietopalvelutoimeksiantojen määrä on vähentynyt. Vuonna 2007 toimeksiantoja tuli hieman yli Tilastokirjasto toimii Eurostatin maksuttoman tilastoneuvontapalvelun (ESDS) kansallisena neuvontapisteenä. Kirjaston tietopalvelu tarjoaa tukea ja koulutusta Eurostatin julkaisujen ja tilastotietokantojen käytössä. Palveluun tuli vuonna 2007 yli 300 tiedustelua. 17

18 TILASTOTUOTANNON VOIMAVARAT Tilastokeskuksen talous tasapainossa Tilastokeskuksen taloustilanne säilyi vakaana vuonna Sekä kustannukset että rahoitus pysyivät lähes ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Toiminnan kokonaiskustannukset vuonna 2007 olivat 54,6 miljoonaa euroa, mikä oli saman verran kuin edellisvuonna. Kokonaiskustannuksista 73 prosenttia oli palkkakustannuksia. Palkkausmenot säilyivät ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Kulutusmenot kasvoivat hieman edellisvuodesta kun taas investointimenot pienenivät. Tilastokeskus käytti käyttöomaisuuden hankintaan 0,8 miljoonaa euroa, mikä oli 26 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Investoinneista suurin osa, noin 98 prosenttia, oli aikaisempien vuosien tavoin tietotekniikkahankintoja. Rahoitus Tilastokeskuksella oli rahoitusta käytössään kaikkiaan 62,2 miljoonaa euroa, mikä oli 0,2 miljoonaa euroa edellisvuotista enemmän. Käytettävissä olevan rahoituksen määrä pysyi lähes samana kuin edellisvuonna. Rahoituksesta 68 prosenttia tuli toimintamenomäärärahana valtion budjetista. Maksullisen toiminnan osuus oli 14 prosenttia ja ulkopuolisen rahoituksen osuus 5 prosenttia. Loppuosa rahoitettiin edellisvuosien siirtomäärärahoista. Valtion talousarviossa toimintamenomäärärahana saatiin 42,0 miljoonaa euroa. Edellisvuodelta siirtynyt toimintamenomääräraha oli 8,6 miljoonaa euroa. Maksullinen toiminta ja EU:lta saatu Tilastokeskuksen budjettirahoitus ja -menot Menorakenne 2007 Rahoituslähteet

19 rahoitus nettobudjetoitiin toimintamenomäärärahoihin. Vuodelle 2008 siirtyi määrärahaa edelleen 7,9 miljoonaa euroa. Tärkeitä rahoituslähteitä olivat myös yhteistyöhankkeet ja Tilastokeskuksen talousarvion ulkopuolinen rahoitus, jota saatiin 2,9 miljoonaa euroa. Siitä EU-rahoitusta erilaisiin tilastojen kehittämishankkeisiin oli 1,7 miljoonaa euroa. Lisäksi käytettävissä oli 1,2 miljoonaa euroa muuta ulkopuolista rahoitusta, jota saatiin pääosin erilaisista yhteistyöhankkeista muiden valtion virastojen ja laitosten kanssa. Maksullinen toiminta Maksullisen toiminnan tuotot pienenivät hieman edellisvuodesta. Maksullisesta toiminnasta kertyi tuottoja 8,5 miljoonaa euroa. Toiminnan tulos oli 0,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vuonna 2007 maksullisen toiminnan käyttöjäämän osuus tuotoista oli 21 prosenttia. Osuus oli selvästi edellisvuotta suurempi. Käyttöjäämä saadaan vähentämällä maksullisen toiminnan tuotoista sen omat erilliskustannukset. Asiakasryhmistä valtio vähensi ostojaan, mutta kuntasektorin ostot lisääntyivät hieman edellisvuodesta. Yritysten osuus Tilastokeskuksen palveluiden käyttäjistä pysyi lähes samana kuin edellisvuonna. Tuoteryhmittäin tarkasteltuna haastattelupalveluiden sekä sähköisten tuotteiden ja palvelujen tulot kasvoivat. Erityisselvitysten myyntitulot säilyivät lähes ennallaan, julkaisujen ja rekisteripalvelujen tulot puolestaan vähenivät. Tase Tilastokeskuksen taseen loppusumma oli 6,9 miljoonaa euroa. Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten arvo oli 2,6 miljoonaa euroa, josta suurimman osan muodostivat atk-koneet, -laitteet ja -ohjelmistot. Käyttöomaisuuden arvo väheni edellisvuodesta 0,2 miljoonaa euroa. Julkaisuvaraston arvo oli 0,2 miljoonaa euroa. Rahoitusomaisuuden suurin erä olivat 1,4 miljoonan euron siirtosaamiset. Myyntisaamisten arvo oli 1,3 miljoonaa euroa. Maksullisen toiminnan tunnusluvut Maksullisen toiminnan tuotot ja kustannukset euroa euroa Tuotot Kustannukset Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Käyttöjäämä Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista Kokonaiskustannukset Ylijäämä (+)/alijäämä ( )

20 TILASTOTUOTANNON VOIMAVARAT Henkilöstön hyvinvointi avainasemassa Henkilöstön osaamisen kehittämistä tuettiin monin tavoin, ja koulutuksen osuus työajasta kasvoi selvästi. Tilastokeskus palkittiin vuonna 2007 Kaiku-palkinnolla työhyvinvoinnin ja henkilöstöjohtamisen pitkäjänteisestä kehittämisestä. Vuoden 2007 lopussa Tilastokeskuksessa oli työntekijää, joista haastattelijoita oli 230. Henkilöstön määrä pysyi samana kuin edellisvuonna. Henkilötyövuosia oli 913, näistä haastattelijoiden osuus oli 120. Naisia oli 60 prosenttia henkilöstöstä. 68 prosenttia henkilöstöstä oli suorittanut vähintään alemman korkea-asteen tutkinnon. Henkilötyövuosia oli 12 vähemmän (haastattelijat pois lukien) kuin edellisenä vuonna. Henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 2,3 prosenttia, hieman suurempi kuin edellisvuonna. Keskimääräinen palveluksessaoloaika oli 18 vuotta. Henkilöstön keski-ikä (ilman haastattelijoita) oli kertomusvuoden lopussa 47 vuotta. Osaaminen Tilastokeskus käytti henkilöstön kouluttamiseen euroa eli 998 euroa henkilötyövuotta kohti. Koulutusmenot kasvoivat edellisvuodesta, Henkilöstö Henkilöstömäärä, kuukausipalkkaiset 9 Naisten osuus, % 0 60 Keski-ikä, vuotta Palveluksessaolovuodet keskimäärin Koulutuskustannukset palkkakustannuksista, % 2,2 2,3 Koulutettavapäivät/ henkilötyövuosi,6 3,7 ja opiskeluun käytettiin selvästi enemmän aikaa. Vuonna 2007 käynnistettiin Tilasto-osaamisen koulutusohjelma, joka oli osa Tilastokeskuksen perehdyttämisohjelmaa. Lisäksi käynnissä oli muita koulutusohjelmia, jotka liittyivät muun muassa projektityöskentelyyn, kouluttajavalmiuksiin sekä markkinointiin ja asiakaspalveluun. Osaamisen johtamisen tueksi jatkettiin osaamisstrategian uudistamista, suunniteltiin Tilastoosaamisen koulutusohjelman syventävää osaa sekä tehtiin osaamis- ja urapolkuja koskeva esiselvitys. Tilastokeskus osallistui myös Työterveyslaitoksen Menestyväksi senioriksi -tutkimushankkeeseen, jossa kehitetään uudenlaista menetelmää työuran hallinnan tueksi. Työhyvinvointi Tilastokeskus valittiin vuonna 2007 Valtiokonttorin järjestämässä Kaiku-kilpailussa valtion parhaaksi työpaikaksi työhyvinvoinnin kehittämisessä. Palkinnon perusteena oli työhyvinvoinnin ja henkilöstöjohtamisen suunnitelmallinen, monipuolinen ja tuloksekas kehittäminen. Henkilöstön terveydenhoitoon käytettiin kertomusvuonna euroa eli 750 euroa henkilötyövuotta kohti. Terveydenhoidon kokonaiskustannukset kasvoivat edellisvuodesta. Tilastokeskuksen uudistetun toimintastrategian mukaisesti työyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomioita johtamiseen. Esimiehille järjestettiin muun muassa erilaisia ajankohtaisiin asioihin liittyviä koulutustilaisuuksia sekä Valmentava esimies -koulutusta. Tilastokeskus järjesti kertomusvuonna toisen kerran sisäisen laatupalkintokilpailun, jossa palkittiin viraston yhtenäisyyttä ja strategian toteutumista tukevia innovaatioita, toimintatapoja ja 20

21 Koulutus tukee asiantuntijaosaamista Tilastokeskus on laatinut asiantuntijoiden ammatillisen osaamisen kehittämiseksi Tilasto-osaamisen koulutusohjelman, jossa perehdytään tilastotyön yleisiin periaatteisiin. Koulutusohjelman perusosa kuuluu uusien työntekijöiden perehtymiskoulutukseen ja siihen osallistutaan puolen vuoden sisällä rekrytoinnista. Syventävään osaan voi osallistua missä vaiheessa työuraa tahansa. Koulutusohjelmassa perehdytään Tilastokeskukseen organisaationa, Tilastokeskuksen tuottamiin tilastoihin, tilastojen tuotantoprosessiin sekä tilastotyötä ohjaaviin periaatteisiin. Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa yhtenäisiä menettelytapoja, lisätä poikkitilastollista yhteistyötä sekä luoda edellytyksiä henkilöstön sisäiselle liikkuvuudelle. Koulutukseen sisältyy sekä lähiopetusta että etäopiskelua, jonka aikana tehdään erilaisia soveltavia harjoituksia. Harjoitukset tukevat työssä oppimista ja niiden keskeisenä tavoitteena on laatuajattelun vahvistaminen tilastotyössä. Opettajina toimivat Tilastokeskuksen omat asiantuntijat. hankkeita. Laatupalkinnon saivat uusi tiedonkeruujärjestelmä XCola, PX-Edit-ohjelma, Tilastotiedonkeruut-sivusto Internetissä sekä rekrytointikäytäntöjen kehittäminen. Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain henkilöstötutkimus. Vuoden 2008 alussa tehdyn tutkimuksen mukaan työtyytyväisyys lisääntyi hieman edellisvuodesta. Erityisesti johtamiseen, tiedonkulkuun ja työoloihin oltiin aiempaa tyytyväisempiä. Tilastokeskuksessa henkilöstö oli selvästi tyytyväisempää kuin samaa työtyytyväisyysbarometria käyttävissä muissa valtion organisaatioissa keskimäärin. 21

22 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Tiivistä kansainvälistä yhteistyötä Tilastokeskuksen kansainvälinen toiminta painottui Euroopan unionissa tehtävään tilastojen kehittämistyöhön. Virasto osallistui aktiivisesti myös muuhun tilastoalan yhteistyöhön, ja kansainvälinen konsultointitoiminta oli vilkasta. Tilastokeskus osallistui EU:n tilastoviraston Eurostatin työryhmien ja komiteoiden sekä neuvoston tilastotyöryhmän työhön. EU-tilastolainsäädäntöä valmisteltiin edelleen ja painopiste oli erityisesti uuden tilastolain valmistelussa sekä Euroopan tilastojärjestelmän hallinnon vahvistamisessa. Uusia EU:n tilastosäädöksiä valmistui vuoden 2007 aikana yhteensä 31, niistä 22 vaikuttaa Tilastokeskuksen toimintaan. EU:n tilastovirastojen päälliköistä koostuva tilasto-ohjelmakomitea (SPC) kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Kokouksien aiheita olivat muun muassa Euroopan tilastojärjestelmän lakiperusta, kansantalouden tilinpidon tulevaisuus sekä yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kehittäminen. Tilastokeskuksen pääjohtajasta CES:n puheenjohtaja YK:n Euroopan talouskomission alaisen Euroopan tilastokonferenssin (CES) vuosikokous järjestettiin kesäkuussa. Kokouksessa keskusteltiin muun muassa väestö- ja terveystilastoista. Tilastokeskuksen pääjohtaja Heli Jeskanen-Sundström valittiin kokouksessa CES:n puheenjohtajaksi seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. YK:n tilastokomissio kokoontui helmi-maaliskuun vaihteessa. Kokouksen pääaiheita olivat YK:n tilasto-ohjelman eteneminen, kansantalouden tilinpidon uudistaminen sekä kansainvälisen toimialaluokituksen ja tuoteluokituksen toteuttaminen. OECD:n tilastokomitea piti yleiskokouksen kesäkuussa. Kokouksessa käsiteltiin muun muassa OECD:n tilastojen jakeluun liittyviä asioita, mikroaineistojen käyttöä tutkimuksessa sekä kansainvälisen kaupan tilastoja. Joka kolmas vuosi järjestettävä pohjoismainen tilastokokous pidettiin Islannissa kesäkuussa. Kokouksen yleisteemana olivat tilastojen mittaamisongelmat. Keskustelun aiheita olivat tilastotie- 22

23 don tiedonvälitys ja julkaisukanavat, globalisaatio ja kansainvälinen yhteistyö, muuttuvan ikärakenteen vaikutus kansantalouteen ja yhteiskuntaan, taloudellinen kasvu ja tuottavuus sekä tulevaisuuden tilastotuotanto. Tilastoalan kokouksia Suomessa Tilastokeskus järjesti vuonna 2007 useita kansainvälisiä tilastoalaan liittyviä seminaareja. Toukokuussa järjestettiin seminaari hallinnollisten aineistojen käytöstä tilastoissa. Osallistujia seminaarissa oli 26 maasta. Syyskuussa pidettiin PC-AXIS-ohjelmistotuotteiden kehittäjien kokous sekä paikkatietoja käsittelevä seminaari, joihin osallistui runsaasti eri maiden tilastovirastojen edustajia. Tilastoalan yhteistyötä kehitettiin myös vierailujen ja tapaamisten avulla. Tilastokeskuksessa vieraili vuoden aikana Ruotsin, Latvian, Espanjan ja Singaporen tilastovirastojen sekä YK:n tilastotoimiston ja Ison-Britannian tilastokomission johtoa. Tilastokeskus oli isäntänä kaikkiaan 48 kansainvälisessä vierailutapahtumassa Suomessa. Konsultointia EU:n naapurimaiden kanssa jatkettiin Tilastokeskus oli vuonna 2007 mukana 26 kansainvälisessä konsultointihankkeessa. Hankkeita oli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yksittäisiä konsultointitapahtumia oli ulkomailla 50 ja Suomessa 12. Kroatiassa jatkui kaksivuotinen julkisen sektorin rahoitustilastoja koskeva hanke. Tilastokeskus osallistui myös Kroatiassa alkaneeseen Saksan tilastoviraston johtamaan hankkeeseen, joka koskee useita tilastoalueita. Vuoden 2007 aikana valmisteltiin useita uusia hankkeita muun muassa Turkissa, Ukrainassa, Kroatiassa, Egyptissä ja Bulgariassa. Venäjän tilastoviraston kanssa jatkettiin kahdenvälistä yhteistyötä. Erilaisia osahankkeita toteutettiin yhdeksän. Lisäksi Venäjän kanssa saatiin päätökseen kuluttajahintaindeksin kehittämistä koskeva EU-hanke sekä osallistuttiin Saksan tilastoviraston EU-hankkeeseen Venäjän yritysrekisterin kehittämiseksi. Pienempiä hankkeita toteutettiin muun muassa Bulgarian, Israelin, Kazakstanin, Latvian, Liettuan, Romanian, Turkin, Unkarin, Serbian ja Bosnia-Hertsegovinan kanssa. Ulkoasiainministeriön kanssa sovittiin kehitysyhteistyöhön liittyvien hankkeiden menettelytavoista. Rajahaastatteluilla tietoa ulkomaalaisten matkailusta Tilastokeskus tekee rajahaastatteluja Suomen tärkeimmillä lentokentillä, raja-asemilla, satamissa, ja Venäjälle menevissä junissa. Rajahaastattelijat keräävät tutkimusaineistoa, jonka perusteella selvitetään ulkomaalaisten matkailua Suomessa. Rajahaastattelututkimuksen päätavoitteena on selvittää, kuinka paljon ulkomailla asuvia matkustajia Suomessa käy. Tutkimuksessa kerätään tietoja myös esimerkiksi matkustajien oleskelun kestosta, majoitustavasta, matkakohteesta sekä rahankäytöstä. Tilastokeskus ja Matkailun edistämiskeskus rahoittavat yhdessä rajahaastattelututkimusta. Tilastokeskus saa tutkimuksesta tietoja Suomeen jäävistä matkailutuloista, Matkailun edistämiskeskus puolestaan hyödyntää tutkimuksen tietoja matkailun kehityksen seurannassa sekä matkailumarkkinoinnin suunnittelussa. Rajahaastattelututkimusta on tehty säännöllisenä, ympärivuotisena tiedonkeruuna vuodesta 1997 lähtien. Vuonna 2007 rajoilla työskenteli 24 haastattelijaa. Haastattelijoiden tulee osata vähintään kolmea vierasta kieltä, useampien kielitaito on tätä laajempi. Haastattelijoilla on käytössään kyselylomakkeita suomen lisäksi kymmenellä vieraalla kielellä, esimerkiksi kiinaksi ja japaniksi. 23

24 TILASTOTOIMI Tilastontuottajat jatkoivat virallisen tilaston kehittämistä Eri tilastontuottajista koostuva Suomen virallisen tilaston (SVT) neuvottelukunta jatkoi virallisen tilaston kehittämistä. Tilastotoimen yhteistyön tiivistämiseksi ja tehostamiseksi perustettiin tilastojen kehittämis- ja koordinointityöryhmiä sekä selvitettiin työnjakoja. SVT-neuvottelukunta toimii tilastoja tuottavien viranomaisten yhteisenä foorumina Suomen virallisen tilaston julkaisemiseen ja kehittämiseen liittyvissä asioissa. Neuvottelukunnassa on mukana Tilastokeskuksen lisäksi seitsemän muuta virastoa Valtion tilastotoimen kustannukset viranomaisittain e e Ilmailuhallinto Ilmatieteen laitos Kansanterveyslaitos 460 1) 460 1) Maanmittauslaitos Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Merenkulkulaitos Metsäntutkimuslaitos Ratahallintokeskus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos STAKES Suomen ympäristökeskus Tiehallinto Tilastokeskus Tullihallitus Työministeriö Vakuutusvalvontavirasto Yhteensä ) Tiedot edelliseltä vuodelta. ja laitosta. Neuvottelukunnan toinen toimikausi jatkuu vuoden 2009 loppuun. Kertomusvuonna päivitettiin Suomen virallisen tilaston laatuseloste ja julkaisuohje. Lisäksi jatkettiin verkkoportaalin suunnittelua. Tilastotoimen verkkojulkaisemisen kartoituksen yhteydessä tarkistettiin, onko tilastoista olemassa laatuselosteet ja onko tilastontuottajilla tilastojen julkaisukalenteri. Vuoden lopussa Suomen viralliseen tilastoon kuului 297 tilastoa. Uusia tilastoja Suomen viralliseen tilastoon hyväksyttiin kuusi ja kaksi tilastoa lakkautettiin. Kertomusvuonna toteutettiin myös muussa tilastotoimessa Euroopan tilastojärjestelmän käytännesääntöjen (Code of Practice) noudattamista koskeva itsearviointi, jonka Tilastokeskus oli tehnyt jo aiemmin. Arviointiin osallistuivat ne tilastontuottajat, jotka toimittavat tilastotietoja Euroopan tilastojärjestelmään. Työnjaon selkiyttämistä jatkettiin Maa- ja metsätalousministeriö ja Tilastokeskus asettivat koordinointityöryhmän, johon kuuluvat asettajien lisäksi kaikki maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla toimivat SVT-tilastontuottajat sekä Suomen ympäristökeskuksen edustaja. Tilastoinnin kehittämisen ja koordinoinnin käsittelyn lisäksi työryhmä voi tehdä aloitteita myös tilastojen uudelleenorganisoinnista tehokkuuden lisäämiseksi. Tullihallitus, Tilastokeskus ja Suomen Pankki asettivat työryhmän kehittämään ulkomaankauppatilastointia. Tilastokeskus perusti lisäksi koulutus- ja opetusalan tilastojen koordinointia ja kehittämistä varten työryhmän, jonka yhtenä tavoitteena on vähentää päällekkäistä tiedonkeruuta. Suomen Pankki ja Tilastokeskus jatkoivat yhteistyötä rahoitustilastoinnin työnjakojen selkiinnyttämiseksi. Vuoden 2008 talousarvioon valmisteltiin budjettisiirtoa kulttuuritilastoinnin 24