NAKKILAN KUNTA. Tilinpäätös vuodelta 2010

Transkriptio

1 NAKKILAN KUNTA Tilinpäätös vuodelta 2010

2 NAKKILAN KUNNAN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2010 sivu 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus Yleistiedot kunnasta Väestö Elinkeinot Kunnan hallinto Kunnan toiminnan kehitys Talouden kehitys Yleinen taloudellinen kehitys 14 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma Tuloslaskelman tunnusluvut Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä 19 3 TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelma Rahoituslaskelman tunnusluvut 21 4 TASETARKASTELU Kunnan tase Taseen tunnusluvut Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernitaseen tunnusluvut ovat seuraavat: Selonteko konsernin valvonnan järjestämisestä 31 5 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen KESKUSVAALILAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA SOSIAALILAUTAKUNTA SIVISTYSLAUTAKUNTA KIRJASTO-KULTTUURILAUTAKUNTA VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA Yhteenveto talousarvion määrärahojen toteutumisesta 91 Tuloslaskelman toteutuminen 95 Tuloslaskelma 2010 verrattuna edelliseen vuoteen 97 Rahoituslaskelman toteutuminen 99 Rahoituslaskelma 2010 verrattuna edelliseen vuoteen 100 Kunnan tase vuodelta Vesi- ja viemärilaitoksen tuloslaskelman toteutuminen 103 Vesi- ja viemärilaitoksen tase vuodelta Konsernituloslaskelma 106 Konsernitase 108 Konsernin rahoituslaskelma TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 6.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernin liiitetiedot 121 Kunnan hallinto-organisaatio 123 Nakkilan kunnan talousarviokaava 128 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista, selvitys kirjanpidon säilyttämisestä 132 Allekirjoitukset 134

3 NAKKILAN KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1. 1 Kunnanjohtajan katsaus Kuntien taloustilanne parani vuonna Tilinpäätösennusteiden mukaan negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä on 8. Kuntien väliset erot ovat edelleen suuria. Suomen bruttokansantuote kasvoi vuonna ,1 %. Huomioitavaa on kuitenkin, että vaikka valtion verotulot ovat kasvussa, valtio velkaantuu edelleen. Nakkilan kunnan vuoden 2010 vuosikate on 1,7 M. Edellisenä vuonna vuosikate oli 1,4 M ja sitä edellisenä 2,7 M. Vuosikate kattaa edelleen poistojen määrän. Vuonna 2010 verotulot kehittyivät lopulta hyvin. Verotuloja kertyi yhteensä n. 16,6 M. Nousua oli edelliseen vuoteen verrattuna 3,1 %. Yhteisöverotulot nousivat jopa 46 %. Valtionosuuksia kunta sai vuonna 2010 n. 10 M ja ne nousivat n. 0,9 M eli 10,3 %. Kunnan toimintatuotot olivat 3,525 M, niissä oli kasvua 4,3 %. Vuoden 2010 toimintamenot olivat M. Kasvua toimintamenoissa oli 4,7 %. Terveydenhuollon menot kasvoivat n. 5,4 %. Terveydenhuollon menot olivat vuonna 2010 yhteensä Vuonna 2009 kasvu oli 1,89 %. Erikoissairaanhoidon menot nousivat 7 % kun taas perusterveydenhuollon menot nousivat 2,68 %. Sosiaalitoimen menot olivat 7,6 M, menot nousivat 22,3 %. Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen menot veivät verotuloista vuonna 2010 n. 98,4 %. Vuonna 2009 terveydenhuollon ja sosiaalitoimen menot veivät verotuloista 96 %. Sivistystoimen menot olivat 7,341 M. Kasvua oli 0,07 %. Vuoden 2010 tilinpäätös osoittaa ,16 ylijäämää, jonka hallitus esittää kirjattavaksi taseen omaan pääomaan edellisten tilikausien ylijäämään. Tämän kirjauksen jälkeen taseen ylijäämä on ,77. Investointeihin käytettiin vuonna 2010 yhteensä 2 M. Vuonna 2009 investointimenot olivat 2,6 M. Investointien tulorahoitusprosentti nousi 59,61 %:sta 98,75 %:iin. Lainamäärä laski 2,6 M :oon. Asukasta kohti laskettuna se on 458. Vuonna 2009 lainaa oli 534 /asukas. Myös kuntakonsernin lainamäärä laski :oon /asukas. Vuonna 2009 se oli M /asukas. Kuntakonsernin lainamäärä oli vuoden 2010 lopussa 11,2 M. Porin kaupunkiseudun rakennemalli saatiin valmiiksi vuonna 2010 ja se on kuntien hyväksyttävänä vuoden 2011 alkupuolella. Nakkilan kunnan yleiskaavan tarkistaminen ja yleiskaavan laajennustyö saatiin käyntiin ja lähes kaikki siihen liittyvät erillisselvitykset valmiiksi vuoden 2010 aikana. Yleiskaava valmistuu vuoden 2012 aikana. Sosiaalitoimen resursseja lisättiin edelleen. Nakkilan kunnan laitoshoidon yksikön henkilökuntamäärää kasvatettiin. Tehostetun palvelun yksikön Keinustoolin toiminta saatiin käyntiin 2010 alkupuolella. Keinustoolin asunnot täyttyivät heti.

4 3 Viime vuosina heilahtelut taloudessa ovat olleet aika suuria. Nakkilakaan ei niiltä ole välttynyt. Nakkilan kunnan talous on kuitenkin säilynyt perusteiltaan melko vakaana. Kunnan hyvä tase ja alhainen velkamäärä sekä hyvät palvelut ja sijainti tiiviissä Porin keskustaajamassa antavat mahdollisuuksia kestävälle kasvulle. Palvelutalo Keinustooli Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä aloitti alkuvuonna toiminnan uusissa tiloissa Satakunnankadulla. Vuoden 2010 aikana käynnistyi kunnan keskustassa uuden kerrostalon rakentaminen. Asunto Oy Ratatorni valmistuu vuoden 2011 aikana ja tiivistää entisestään kunnan keskustarakennetta. Vuosi 2010 oli Nakkilan väkiluvun kasvun osalta hyvinkin positiivinen. Asukasluku kasvoi 72 henkilöllä. Vuodenvaihteen asukasmäärä oli Asuntotonttitilannetta hieman helpottaa Soinilantien kaavan valmistuminen ja kunnallistekniikan rakentaminen vuonna Omakotitontteja voidaan alueelta myydä toivottavasti kesällä Kiitän koko Nakkilan kunnan henkilökuntaa ja luottamushenkilöitä hyvästä työstä Nakkilan kuntalaisten parhaaksi.

5 4 1.2 Yleistiedot kunnasta Väestö Nakkilan kunnan väestö vv * Koko väestö Opiskelijat * * Eläkeläiset * * 0-14-vuotiaat vuotiaat Yli 65-vuotiaat Lähde: Satamittari (Väkiluku on vuoden viimeiseltä päivältä.) *) ennakkotieto Kunnan väestön ikäjakautuma vv Asukkaita Vuosina 0-14-vuotiaat vuotiaat Yli 65-vuotiaat

6 Elinkeinot Työlliset toimialoittain (A-B) Maa- ja metsätalous (C) Kaivostoiminta ja louhinta (D) Teollisuus (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (F) Rakentaminen (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik (J-K) Rahoitus- ja liike-elämän palv (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä * Lähde: Satamittari *) ennakkotieto 800 Työllinen väestö Työntekijämäärä Vuosi (A-B) Maa- ja metsätalous (D) Teollisuus (F) Rakentaminen (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik. (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut (C) Kaivostoiminta ja louhinta (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta (J-K) Rahoitus- ja liike-elämän palv. Toimiala tuntematon

7 6 Kunnassa sijaitsevat työpaikat toimialoittain vv : Työpaikat (A-B) Maa- ja metsätalous (C) Kaivostoiminta ja louhinta (D) Teollisuus (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (F) Rakentaminen (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik (J-K) Rahoitus- ja liike-elämän palv (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä Lähde: Satamittari 600 Nakkilalaisten työpaikkojen jakautuma vv työpaikkojen määrä vuosina (A-B) Maa- ja metsätalous (C) Kaivostoiminta ja louhinta (D) Teollisuus (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (F) Rakentaminen (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik. (J-K) Rahoitus- ja liike-elämän palv. (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut Toimiala tuntematon Nakkilan kunnassa oli työpaikkoja vuonna kpl ja kunnan työssä käyvä väestö oli 2375 henkeä eli työpaikkaomavaraisuus oli 77,6 %.

8 7 Yritysten liikevaihdon jakautuminen Toimialat Liikevaihto (1000 euroa) (A) Maa- ja metsätalous (C) Kaivostoiminta ja louhinta..... (D) Teollisuus (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (F) Rakentaminen (G) Tukku- ja vähittäiskauppa (H) Majoitus- ja rav.toiminta (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik (K) Liike-elämän palv (N) Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv (O) Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv Yhteensä = tieto salainen Lähde: Satamittari Nakkilalaisten yritysten talous Liikevaihto (1000 euroa) Aloittaneet yritykset lkm Lopettaneet yritykset lkm Yritysten lkm Yritysten toimipaikkojen lkm Lähde: Satamittari Työmarkkinat Työvoima * Työlliset * Työttömät Työttömyysaste 13,6 12,3 9,9 9,0 11,7 10,4 Työpaikkaomavaraisuusaste 77,7 % 80,5 % 79,5 % 77,6 % Lähde: Satamittari *) ennakkotieto

9 8 1.3 Kunnan hallinto Kunnan hallinto-organisaatio sekä kunnan virastot ja laitokset on esitetty sivuilla Kunnan palveluksessa olevan henkilöstön määrä oli seuraava: Toimintayksikkö vakinaiset sijaiset ja työllistetyt yhteensä määräaikaiset. Hlömäärä Hlötyövuodet Hlömäärä Hlötyövuodet Hlömäärä Hlötyövuodet Hlömäärä Hlötyövuodet Yleishallinto ja ruokapalvelu 27 26,9 6 5,6 2 1, ,3 Sosiaalitoimi 74 73, ,8 1 0, ,9 Sivistystoimi , , ,6 Tekninen toimi 28 27, ,7 Yhteensä , ,4 7 5, ,5 Vuonna 2009 yht , ,1 7 5, , Yleishallinto Sosiaalitoimi Sivistystoimi Tekninen toimi työllistetyt 2010 Sijaiset ja määräaikaiset 2010 Vakinaiset 2010 Helmikuussa 2010 aloitti toimintansa Palvelutalo Keinustooli, jossa työskentelee 13 vakituista työntekijää. Henkilöstön keski-ikä vuonna 2010 oli 46,6 vuotta. Henkilöstön ikäjakautuma Henkilöstön sukupuolijakautuma yli 60 v 11 % v 8 % v 18 % Miehet 16 % v 31 % v 32 % Naiset 84 %

10 9 1.4 Kunnan toiminnan kehitys Seuraavassa on esitetty kunnan toiminnassa tapahtuneet olennaiset muutokset hallinnonaloittain. Tarkempi selvitys toiminnasta on jäljempänä luvussa 5. Keskushallinto/Yleishallinto Valtuusto hyväksyi Nakkila 2012 kuntastrategian, joka toimii ohjeena laadittaessa talousarvioita ja suunnitel-maa sekä muita suunnitelmia. Kuntastrategian 2016 valmistelu on käynnistetty valtuustoseminaarissa helmikuussa Strategian valmistelua jatkettiin edelleen vuoden aikana. Vuonna 2009 hyväksyttiin Porin kaupunkiseutusuunnitelma ja Porin seudun rakennemallin valmistelu aloitettiin yhteistyössä seudun kuntien kanssa. Rakennemalli valmistui vuoden 2010 aikana ja se lähetettiin kuntiin hyväksyttäväksi vuoden 2011 alussa. Maakuntakaava tuli valmiiksi v Yleiskaavan perusselvitykset: rakennusinventointi, maisemaselvitys, arkeologinen selvitys ja luontoselvitys valmistuivat vuoden 2010 aikana. Yleiskaavan laatimisesta hyväksyttiin suunnittelusopimus FCG Finnish Consulting Group Oy:n kanssa. Tavoitteena on, että yleiskaava valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä Elinkeinotoimi Nakkilan kunnan elinkeinotoimen hoitamisesta vastaa Porin seudun kehittämiskeskus Oy sopimuksen perusteella. Elinkeinojen kehittämistyötä ohjaa Porin seudun uusi elinkeinostrategia Rohkeasti uuteen, joka valmistui vuoden 2010 aikana. Nakkilan kunta kuuluu osana Porin kaupunkiseudun kehittämisohjelman (KO-KO) piiriin, joka on korvannut ns. AKO-ohjelman. vuoteen 2009 verrattuna noin 5,4 %. Erikoissairaanhoidon menot nousivat 7,0 % ja perusterveydenhuollon menot nousivat 2,6 %. Terveydenhuoltomenot olivat vuonna asukasta kohti ja vuonna asukasta kohti. Kunta perusti kiinteistöosakeyhtiön uuden terveyskeskuksen rakentamista varten. Kunta omistaa kiinteistöyhtiön (Jokilaakson terveyskeskuskiinteistöt Oy) kaikki osakkeet. Keski- Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä vuokraa tilat terveyskeskustoimintaa varten. Uudet tilat valmistuivat vuoden 2010 helmikuussa. Kunta takasi yhtiön lainat. Maataloustoimi Maataloustoimen toiminnassa ei vuonna 2010 tapahtunut mitään muutoksia. Maataloushallinnon uudistusta suunniteltiin, mutta vuoden 2010 puolella siihen ei vielä tullut muutoksia. Nakkilan kannalta tämä tarkoitti sitä, että Nakkilassa voitiin vielä soveltaa Kokemäen, Luvian ja Ulvilan kanssa tehtyä yhteistoimintasopimusta tallennusten tarkastuksista ja lyhyistä lomasijaisuuksista. Rakennustarkastus Rakennustarkastuksessa ei vuonna 2010 tapahtunut oleellisia muutoksia. Suurin muutos on tapahtunut omakotilupien määrässä, joka laski kolmessa vuodessa 11 luvasta (v. 2008) 4 lupaan (v. 2010). Erilaisia lupia myönnettiin v yht. 74. Terveydenhuolto Nakkilan kunnan terveydenhuoltomenot olivat vuonna Menot nousivat

11 10 Ympäristötoimi Vuonna 2010 oli poikkeuksellisen paljon (2-3 kertaisesti keskimääräisiin vuosiin verrattuna) maa-ainesten ottamiseen liittyviä ympäristöja maa-aineslupa-asioita sekä riitautettujen lupapäätösten hallinto-oikeuskäsittelyjä. Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimessa valmisteltiin vuoden 2010 aikana vammaispalvelun, psykososiaalisten palveluiden ja lastenvalvojan tehtävien siirtoa Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymään. Palvelut siirtyvät alkaen alkaen vammaisen henkilön tulkkauspalvelut siirtyivät kunnilta Kelalle. Vanhustenhuollossa siirryttiin alkaen kokeilemaan vastuusairaanhoitajamallia, kokeilu kestää vuoden 2012 loppuun. Vanhustenhuoltoa on kehitetty aktiivisesti vuoden 2010 aikana, Keinustooliin ja palvelukeskus Hyppinkiin on lisätty sekä fysioterapeutin että askarteluohjaajan työpanosta. Sosiaalitoimessa on vuonna 2010 otettu käyttöön uusi työllistämisen toimintamalli yhteistyössä teknisen toimen kanssa. Sosiaalitoimen remonttiryhmässä työskentelee 3-4 henkilöä kuntouttavassa työtoiminnassa. Lastensuojelun kehittämistä on jatkettu luomalla uusia yhteistyömalleja sekä varhaisen tuen toimintamalleja. Sivistystoimi Nakkilan yhteiskoulun ja lukion keittiön ja pihan peruskorjauksen valtionavustus ELY-keskus päätti myöntää Nakkilan yhteiskoulun ja lukion peruskorjaukseen valtionavustusta yhteensä euron kustannusarviolle. Toteutuneet kustannukset olivat yhteensä euroa. Päiväkoti Kärrynpyörän sisäilmaongelmat Koko vuoden ajan selviteltiin päiväkoti Kärrynpyörän sisäilmaongelmia ja valtaosan ajasta hoidettavat lapset olivat lähinnä Suomisentien vanhassa lääkäritalossa. Nakkilan perusopetuksen kouluverkko Kouluverkkosuunnitelmaa käsiteltiin lähtien useampaan kertaan sekä sivistyslautakunnassa että kunnanhallituksessa sivistyslautakunta päätti äänestyksen jälkeen esittää hallitukselle ja valtuustolle, että koulujen lakkauttamisia ei hyväksytä v mennessä ellei koulun oppilasmäärä laske alle 30 oppilaan kahden peräkkäisen seurantavuoden aikana. Kunnanhallitus käsitteli asiaa /18 :ssä ja päätti, että kunnanhallitus ei vie asiaa valtuuston käsiteltäväksi vaan palaa asiaan vuoden 2012 alkupuolella ja sitten, kun saadaan tieto Satakunnan koulutuskuntayhtymän (Sataedu) päätöksestä koskien Pakkalan tilojen käyttöä. Lisäksi sivistyslautakunta päätti yksimielisesti, että koulupiirirajat tarkennetaan erikseen mennessä siten, että ne ovat asutuksen sijainti huomioonottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Kirjastotoimi Vuosi 2010 oli Satakirjastot yhteisjärjestelmän ensimmäinen käyttövuosi. Järjestelmä otettiin käyttöön marraskuun lopulla v Satakirjastot on osoittautunut hyvin toimivaksi järjestelmäksi, asiakkaiden käytössä on entistä huomattavasti suurempi aineistovalikoima, joka tehokkaiden kuljetusten avulla on saavutettavissa omassa kirjastossa. Järjestelmä on myös helpottanut ja lisännyt kirjastojen käyttöä yli kuntarajojen, kun samalla kirjastokortilla voi asioida muissakin kirjastoissa ja kuitenkin palauttaa lainaamansa aineiston lähimpään kirjastoon. Luettelointityö kirjastossa on vähentynyt, kun luettelointia tehdään samaan tietokantaan kaikissa kirjastoissa. Toisaalta ainakin nyt alkuvaiheessa tietokannan siivous on aiheuttanut runsaasti lisätyötä kaikissa kirjastoissa. Myös yhteinen varausjärjestelmä ja kuljetukseen lähetettävän ja saapuvan aineiston käsittely aiheuttaa enemmän työtä kuin vastaavat työt entisessä KYSY-järjestelmässä, koska käsiteltävää aineistoa on paljon enemmän.

12 11 Kirjaston käyttö lisääntyi huomattavasti: lainausten määrä kasvoi lähes 10 %, kävijämäärä lisääntyi 7 %. Lainaukset henkilötyövuotta kohti lisääntyivät 8,9 %. Henkilökunnan työmäärä eli määrällinen tuloksellisuus on siten lisääntynyt huomattavasti. Lainausten määrä henkilötyövuotta kohti on 76 % suurempi kuin samankokoisissa kunnissa keskimäärin. Kirjaston lisääntyvä tilanahtaus vaikeuttaa ja hidastaa hyllyttämistä ja hyllyjärjestyksen ylläpitoa aiheuttaen näin lisätyötä henkilökunnalle. Kirjaston ahtaus vaikeuttaa asiakkaiden kirjastonkäyttöä, sillä kirjat ja muu aineisto on osittain korkealla ja/tai jouduttu järjestämään epäloogisesti, joten asiakkaiden on vaikea löytää haluamaansa. Myös lehtien lukutila on ahdas, vetoinen ja epämukava. Henkilökunnan työtilat ovat ahtaat, epäkäytännölliset ja ergonomisesti puutteelliset. Kirjastotiloissa ei ole tehty mitään varsinaisia korjauksia vuoden 1984 jälkeen, jolloin kirjasto muutti tiloihin. Kulttuuritoimi Toiminnassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen. Kulttuuritoimen tapahtumia on ollut kaikenikäisille ja eri tyyppisiä. Yleisesti ottaen eri tapahtumiin ja toimintoihin ovat kuntalaiset hyvin osallistuneet. Tapahtumien yhteydessä on kuntalaisilta tullut suoraa, positiivista palautetta mm. konserteista, teatterimatkoista ja yhteislaulutilaisuuksista, joita olikin tänä vuonna useampi verrattuna aikaisempiin vuosiin. Liikuntatoimi Uimahallin ohjattujen viikottaisten vauva- ja perheuintiryhmien määrää lisättiin syyskauden alusta siten, että aiemman neljän ryhmän sijasta jatkettiin yhdeksällä (9) toimintaryhmällä. Ko. toimintoja on pidetty vuodesta 1994 alkaen uimahallissa lauantaiaamuisin. Toimintoja jatkettiin syyskauden alusta joka toinen lauantaiaamu klo sekä joka perjantai-ilta klo Kaikki ryhmät toteutetaan kahden viikon periodissa eliohjattu perhekohtainen vuoro on joka toinen viikko. Aktiiviperheitä on tällä hetkellä toiminnassa mukana Nakkilasta ja ympäristökunnista kaikkiaan n. sata (100). Nuorisotoimi Karhukuntien yhteinen nuorten mediapajahanke käynnistyi elokuussa ja karhukuntien kunnista juuri Nakkilassa mediapaja käynnistyi kaikista suurimmalla volyymilla. Karhukuntien yhteinen mediapajan ohjaaja kiertää kunnissa. Nakkilassa mediapaja on joka toinen keskiviikko ja paikkana on kirjaston alakerta. Marraskuun alussa otettiin karhukuntiin kuuluvissa kunnissa yhtaikaa käyttöön nuorten verkkodemokratiapalvelu Aloitekanava.fi. Nakkilassa aloitekanavaan on kolmen ensimmäisen kuukauden aikana jätetty jo 98 ideaa ja rekisteröityneitä käyttäjiä on 131 ja 896 vierailua (myöskin ei rekisteröityneet nuoret voivat vierailla aloitekanavalla lukemassa ideoita ja aloitteita). Ed. mainitut luvut suhteutettuna asukasmäärään antaa toiseksi aktiivisimman kunnan sijan valtakunnan tasolla. Esim. Porissa on 127 rekisteröitynyttä käyttäjää, vaikka Porissa on aloitekanava ollut jo vuoden kauemmin kuin muissa karhukunnissa ja nuoria huomattavasti paljon enemmän. Mediapaja hankkeeseen ja Aloitekanava.fi palveluun on saatu opetus- ja kulttuuriministeriöltä avustusta. Kunnan omarahoitusosuus on ollut viranhaltijan työpanos. Tekninen toimi Kunnanvirastorakennuksen vesikatto rakenteineen uusittiin sekä osa yläpohjarakenteita. Rakennukseen rakennettiin myös räystäät sekä yläpohjan lämmöneristettä lisättiin. Ruskilan koulu liitettiin kunnalliseen viemäriin rakentamalla jäteveden pumppaamo koulun piha-alueelle. Yhteiskoulu/lukion piha-alue perusparannettiin lähes kokonaisuudessaan sekä rakennuksen ulkopuoliset kuivatusjärjestelmät uusittiin. Vuoden 2010 mittavin urakka oli koulun keittiön saneeraus. Keittiötilat ja sen tekniikka uusittiin kokonaisuudessaan ja tilaa laajennettiin koulun sisäpuolella.

13 12 Kesällä 2010 kouluun asennettiin valvontakamerat. Uimahallin miesten saunaosasto perusparannettiin kokonaisuudessaan sekä liikuntahallin lattia lakattiin. Palvelukeskus Hyppingin sisäpuolisia pohjaviemäreitä saneerattiin ja paloaseman lattia pinnoitettiin ja sinne hankittiin varavoimakone. Temal Oy:n tontilta siirrettiin tehdasrakennuksen laajennuksen tieltä paineviemäri ja vesijohto. Lisäksi toteutettiin pienimuotoisia suunnittelutehtäviä sekä erityyppisiä selvityksiä eri osaalueilta. Normaalit käyttötalouden edellyttämät toimenpiteet hoidettiin edellä mainittujen investointikohteiden lisäksi. Viikkalan kevyenliikenteen väylä valmistui kesällä 2010 Nakkilan kunnan, Harjavallan kaupungin ja ELY-Keskuksen yhteishankkeena. Hankkeella yhdistettiin Nakkilan ja Harjavallan kevyenliikenteen väylästöt. Kaavakatuja ja kevyenliikenteen väyliä päällystettiin edellisvuosia enemmän. Penttalan leikkikenttä uudistettiin kokonaisuudessaan kunnan omana työnä. Laajamittaisempi vesijohtoverkoston saneeraus aloitettiin Viikkalassa kunnan omana toimintana. Viemäriverkoston saneeraus jatkui. Betoniset viemäriosuudet tulivat saneeratuksi lähes kokonaan vuonna 2010 viiden vuoden aikana suoritetun työn tuloksena. Masian jätevedenpumppaamo saneeratiin loppuvuodesta Yhteishankkeena toteutettu siirtoviemärilinjasto Harjavalta-Pori valmistui elokuussa Koekäytöt suoritettiin syksyn kuluessa ja Nakkilankin osalta kaikki jätevedet alettiin johtaa Porin Luotsinmäelle marraskuussa Näin koko Suomeakin ajatellen mittava hanke saatiin valmiiksi viisi vuotta kestäneen projektin tuloksena. Haja-asutusalueen viemäröinti jatkui. Masian alue valmistui kesällä Ruskilan ja Tervasmäen alueiden suunnitelmia tarkennettiin. Penttalan alueen sadevesien purkuviemäri uusittiin kunnan omana työnä sekä sadevesiverkostoja kartoitettiin sähköiseen muotoon. Lohirantaan rakennettiin jäteveden pumppaamo ja kiinteistö liitettiin kunnallisen viemärin piiriin. Työ toteutettiin omana työnä.

14 13 INVESTOINNIT VUONNA 2010 Investointimäärärahoista käytettiin vuonna Merkittävin investointikohde oli yhteiskoulun keittiön saneeraus ja piha-alue Uimahallin korjauskustannukset olivat ja kunnantalon sosiaaliosaston korjauskustannukset Tilapalvelun oman rakentamisen arvo oli Kaikki talonrakennusinvestoinnit olivat yhteensä (muutettu talousarvio: ). Muut investointikohteet olivat talousarviossa alhaisella määrärahatasolla ja toteutuivat seuraavasti: Julkisen käyttöomaisuuden (teiden rakentaminen ja päällystäminen, tievalaistus, puistot yms.) investointimenot olivat yhteensä (talousarvio ). Leikkikenttien ja puistojen kalustuksiin investoitiin yhteensä Rakennuskaavateiden päällystämiskustannukset olivat , rakentamiskustannukset ja valaistuskustannukset Vuonna 2011 jatketaan edelleen talouden pitkän aikavälin tasapainotusohjelman toteuttamista. Tämä merkitsee mm., että avoimiksi tulevia virkoja ja toimia jätetään mahdollisuuksien mukaan täyttämättä ja tehtävien hoito pyritään järjestämään uusilla tavoilla huomioimalla selkeät tehtäväkuvat ja henkilöstön kehittymismahdollisuudet. Vuonna 2006 keskitettiin puhtaushuoltopalvelut teknisen lautakunnan alaisuuteen. Vuonna 2007 keskitettiin ruokahuoltopalvelut ja perustettiin ruokapalveluyksikkö kunnanhallituksen alaisuuteen. Hallinnon palveluyksikön perustamista selvitetään vuoden 2011 aikana. Palvelujen rakenteellisia muutoksia jatketaan tulevan suunnittelukauden aikana. Vuoden 2011 talousarviossa talonrakennusinvestoinnit ovat vain Korjausinvestointitarve on selvästi suurempi verrattuna talousarvion ja suunnitelman määrärahoihin. 1.5 Arvioitu kehitys alkaneella tilikaudella Vuoden 2011 vuosikate on talousarvion mukaan Talousarviossa arvioidaan vuoden 2011 tulos ylijäämäiseksi eli talousarvio on tasapainossa. Toimintamenot kokonaisuutena nousevat vuoden 2011 talousarviossa 2,2 % vuoden 2010 toteutuneisiin menoihin verrattuna. (Toimintamenot v ja talousarviossa v ) Talousarviossa verotulot ( ) olivat samalla tasolla vuoden 2010 toteutuneeseen lukuun ( ) verrattuna. Valtionosuuksien arvioidaan nousevan 1,3 %.

15 Talouden kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Bruttokansantuote kasvoi vuonna ,1 %. Koko vuonna 2010 yksityinen kulutus kasvoi 2,6 % ja julkisten kulutusmenojen volyymi kasvoi 0,5 %. Investoinnit kasvoivat 0,8 %. palvelujen rahoituspohjan turvaamiseen osoittamalla kunnille yhteensä 500 milj.euron tulon lisäykset viimeistään vuodesta 2011 alkaen. Työttömyysaste Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 oli 8,4 % kun edellisen vuoden vastaava luku oli 8,2 %. Koko kansantalouden hintatason arvioidaan kohonneen vuonna ,1 %. Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat 2 %: Yritystoimintaylijäämä eli liikevoitto kasvoi nimellisesti 36 % edellisestä vuodesta. Yritysten yrittäjätulo kasvoi 30 %. Kuntien verotulot kasvoivat vuonna ,4 %. Kuntien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 3 % ja investointien arvioidaan kasvaneen 4 %. Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 55,1 %. Kuntaliiton julkaiseman kuntapalvelujen pelastusohjelman mukaan kuntaliitto on asettanut tavoitteen, että vuodesta 2011 alkaen kuntatalous tasapainottuu niin, että kaudella kuntasektorin tilikauden tulos on vuosittain tasapainossa ja lainakanta ei ylitä 17 mrd euroa vuonna Kuntien lainamäärä vuonna 2010 on noin 13 mrd euroa. Tavoitteen mukaan kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvua on hidastettava perusvaihtoehdon mukaisesta kehityksestä yhdellä prosenttiyksiköllä vuodessa 2,5 %:iin vuosina Näin toimien kuntien toimintamenojen kasvua voidaan hillitä noin 350 milj.eurolla vuodessa muutoin toteutuvasta. Pelastusohjelman mukaan valtion on tultava kuntia vastaan ja osallistuttava kunta-

16 Kunnan talouden kehitys Nakkilan kunnan talouden tunnusluvut paranivat vuonna Vuosikate nousi vuoden eurosta euroon. Vuosikate/poistot-% nousi 129,6:sta 150,0:een. Vuosikatteen nousun sai aikaan verotulojen ja valtionosuuksien nousu 1,5 milj.eurolla. Verotulot kasvoivat noin 0,5 milj.euroa, valtionosuudet noin 1,0 milj.euroa, josta verotulojen tasaus kasvoi merkittävästi Verotulot Valtionosuudet tästä verotulojen tasausta Maksuvalmius heikkeni hieman vuonna Kassavaroja oli vuoden 2009 lopussa ja vuoden 2010 lopussa Kassavarat riittivät noin 33 päivän menoihin. Kunnan omavaraisuus-%, joka mittaa kunnan vakavaraisuutta, parani ollen 72,6. Kunnan lainamäärä asukasta kohti laski ollen 458. Koko kuntakonsernin lainamäärä asukasta kohti oli selvästi suurempi eli Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus-% laski vuoden ,4 prosentista 20,5 prosenttiin. Vuoden 2010 tilikauden tulos oli ja ylijäämä Tarkempi selvitys menoista, tuloista ja talousarvion toteutumisesta ilmenee luvusta Sisäisen valvonnan järjestäminen 1) Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Nakkilan kunnan sisäinen valvonta perustuu valtuuston hyväksymään sisäisen valvonnan ohjeeseen, jossa on määritelty sisäisen valvonnan vastuut ja talouden hoitoon kuuluva sisäisen valvonta. Muita keskeisiä johtosääntöjä ja ohjeita sisäisen valvonnan kannalta ovat: - hyvän hallinnon ohje, - hallintosääntö, - kunnanviraston johtosääntö, - taloussääntö, - konserniohje. Toimielinten päätösten oikeellisuutta valvotaan siten, että toimielimen pöytäkirja on toimitettava kunnanhallitukselle ja viranhaltijan pöytäkirja asianomaiselle lautakunnalle. Delegoidun päätösvallan osalta toimielin voi käyttää tarvittaessa otto-oikeutta ja päättää asiasta uudelleen. Käytännössä otto-oikeutta on käytetty erittäin harvoin. 2) Tavoitteiden toteutuminen, varojenkäytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Sisäisen valvonnan ohjausjärjestelmä perustuu kunnanhallituksen ohjeeseen sisäisen valvonnan hoitamisesta kunnan organisaatiossa. Ohjausjärjestelmässä keskeisiä toimintoja ovat strateginen suunnittelu, taloussuunnittelu, lautakuntien käyttösuunnitelmat ja laskentajärjestelmä, pääkirjanpito, ostoreskontra, myyntireskontra ja palkanlaskenta. Hallintokunnat toimittavat raportit talousarviovuoden taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnanhallitukselle 30.4, ja tilanteista. Lisäksi toimin-nallisten tavoitteiden toteutumisesta hallintokunnat toimittavat kunnanhallitukselle raportit ja tilanteista. Kunnanhallitus toimittaa kyseiset raportit myös valtuustolle tiedoksi. Edellisen vuoden tilinpäätöksen yhteydessä toimitetaan valtuustolle tie-

17 16 doksi talousarvion toteutumistilan tai aikataulun salliessa myöhäisempi talousarvion toteutumistilanne. Osavuosikatsaus toimitetaan valtuustolle siten, että toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen niistä selviää. Kunnan johtoryhmä käsittelee tulosarvion toteutumista kuukausittain. Esittelijöiden tulee informoida hallintokuntaansa käyttösuunnitelmien toteutumisesta niin, että toimielimellä on mahdollisuus vaikuttaa toimintaan. Valtuusto on myöntänyt talousarvion tulo- ja menomäärärahat tulosalueittain bruttoperiaatteella. Tavoitteiden asettamiseen tulee edelleen tulee kiinnittää huomiota. 3) Riskienhallinnan järjestäminen Vahinkojen varalta kunnalla on tapaturmavakuutus ja vahinkovakuutus, joka kattaa esinevahingot ja henkilöstön vastuuvakuutuksen. Kunnalla ei ole erillistä riskienhallintasuunnitelmaa. Sopimusten valmistelun yhteydessä pyritään kartoittamaan myös mahdolliset riskit. Riskien hallinta on osa päivittäistä toimintaa työpisteissä ja työnjohdon tehtäviin kuuluu vahinkojen ennalta ehkäiseminen. Työsuojelupäällikkö valvoo työoloja. 4) Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta perustuu mm. taloussäännön 3.8. mukaisen kunnanhallituksen ohjeen ostolaskujen käsittelyjärjestyksestä ja maksumääräysten antajista, irtaimen omaisuuden luettelointi ja poisto-ohjeiden, saatavien laskutus ja perintäoh- jeiden sekä tilahankkeiden ja toiminnallisten hankkeiden yleissuunnitteluohjeen määräyksiin. Valtionosuutta saavissa hankkeissa noudatetaan avustuspäätöksissä määrättyjä ehtoja. Sellaisia käsittelynpuutteita, jotka olisivat johtaneet taloudellisiin menetyksiin, ei ole havaittu. 5) Sopimustoiminta Kaikilla tilivelvollisilla viranhaltijoilla on vastuu oman toimialueensa sisäisen valvonnan rakenteiden luomisesta ja valvonnan jatkuvasta ylläpitämisestä. Sopimusriskejä pyritään arvioimaan mahdollisimman kattavasti sopimusta valmisteltaessa. Erillistä sopimuksen hallintajärjestelmää kunnassa ei ole käytössä. Tilivelvollisilla viranhaltijoilla on velvollisuus seurata sopimusehtojen noudattamista ja vanhentumisaikoja. 6) Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kunnanhallituksen ohjeessa sisäisen valvonnan hoitamisesta kunnan organisaatiossa on määräykset sisäisen valvonnan vastuualueista. Kunnanhallitus on vastuussa koko sisäisen organisaation luomisesta ja valvonnan toiminnan varmistamisesta. Jokaisen toimielimen jäsenet ovat vastuussa tekemistään päätöksistä ja oman toimialansa toiminnan seurannasta. Toimielimen tehtävänä on myös seurata alaistensa viranhaltijoiden päätöksiä ja tarvittaessa käyttää otto-oikeutta. Viranhaltijoiden on pidettävä päätöksistään pöytäkirjaa, joka tulee esittää kunnanhallitukselle tai ko. lautakunnalle seuraavassa kokouksessa. Toimielinten on erityisesti valvottava, onko päätökset tehty viranhaltijan toimivallan puitteissa. Kunnan hallinnon valvonta toteutuu myös julkisuusperiaatteen kautta. Hallintokuntien samoin kuin viranhaltijoiden päätökset on pidettävä asianmukaisesti nähtävillä ja annettava tiedoksi ja pantava täytäntöön. Sisäisestä valvonnasta vastaa kunnanhallitus ja järjestelmän toimeenpanoa johtaa kunnanjohtaja. Jokainen tilivelvollinen on vastuussa riittävän sisäisen valvonnan järjestämisestä toimialallaan. Sisäinen valvonta on jatkuvaa toimintaa ja liittyy eri työvaiheiden varojen käytön tarkkailuun. Sisäistä tarkkailua varojen huolellisen ja taloudellisen hoidon turvaamiseksi tehdään jatkuva toimintana. Ostoreskontraa hoidetaan sähköisessä järjestelmässä, joka luo hyvät edellytykset jatkuvan sisäisen valvonnan toteutumiseen.

18 Kunnanhallitus on antanut erillisen ohjeen EU-hankkeiden hallinnoinnista. Ohjeen tarkoituksena on yhtenäistää ja selventää EUosarahoitteisten hankkeiden suunnittelua ja hallinnointia Nakkilan kunnassa. Ohjeissa kiinnitetään erityistä huomiota hankkeiden hallinnointiin ja taloudenpitoon, julkisista hankinnoista annetun lain mukaisiin menettelyihin sekä mahdollisiin delegointeihin ja hankkeiden oikeaan dokumentointiin. EUhankkeiden toteutumista kunnassa on tarkastettu myös työ- ja elinkeinoministeriön toimesta. Tarkastusraporteissa ei ole ollut huomautettavaa kunnan järjestelmien suhteen. 17

19 18 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 2.1 Tuloslaskelma vuosi/ Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Poistoeron vähennys Varausten lisäys/vähennys Tilikauden yli-/alijäämä Toimintamenot nousivat vuonna ,7 % ja toimintatulot nousivat 4,3 %. Vuosikate nousi 20,1 %. Verotulojen yhteismäärä nousi 3,1 % ja valtionosuudet 10,3 %. Verotuloista kunnallisvero nousi 1,2 %, kiinteistövero nousi 10,4 % ja yhteisöveroosuus nousi 46,3 %. Käyttöomaisuuden poistojen yhteismäärä nousi edellisestä vuodesta Tilikauden ylijäämä laski vuoden eurosta euroon vuonna Taseen kumulatiivinen ylijäämä on siten noin Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut, % 12,35 12,4 10,8 Vuosikate/Poistot-% 150,01 129,62 218,3 Vuosikate, /asukas Asukasmäärä Ensimmäinen tunnusluku osoittaa, kuinka suuri osa kunnan varsinaisen toiminnan kuluista saadaan katettua palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla. Luku osoittaa myös, että 87,65 % toimintakuluista katetaan verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate/poistot-% ilmoittaa, kuinka suuri osa käyttöomaisuuden poistoista saadaan katettua vuosikatteella. Tämä tunnusluku parani vuoden ,62 prosentista 150,01 prosenttiin. Vuosikate oli 298 asukasta kohti.

20 19 Toimintatuotot/toimintamenot,% Nakkila 11,4 10,8 12,4 12, as. kunnat 18,5 18, as. kunnat 19, , Nakkila as. kunnat as. kunnat Vuosikate, /asukas Nakkila as. kunnat as. kunnat Nakkila as. kunnat as. kunnat Vuosikate / poistot, % Nakkila 116,3 218,3 129, as. kunnat as. kunnat Nakkila as. kunnat as. kunnat Asukasmäärä Nakkila Nakkila Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä tiin v ,85. Tilikauden 2010 tulos ennen poistoeron ja varausten muutosta on ,98. Poistoeron muutos ja varauksen lisäys ovat seuraavat: - tehtyjä poistoeroja tuloutetaan suunnitelman mukaan ,33 - kuntien yhteisen jätevesiviemärin rahoittamista varten tehtiin ylimääräisenä jätevesimaksuna kerätyn summan suuruinen investointivaraus, Varausta puret- Edellä mainittujen muutosten jälkeen tilikauden ylijäämä on ,16, joka esitetään kirjattavaksi taseen omaan pääomaan edellisten tilikausien ylijäämään. Vuoden 2010 ylijäämän kirjaamisen jälkeen taseen ylijäämä on ,77.