HYVINVOINTI JA SEN TUKEMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVINVOINTI JA SEN TUKEMINEN"

Transkriptio

1 HYVINVOINTI JA SEN TUKEMINEN OPINNOISSA SEKÄ MONIALAISEN PAIKALLISEN VERKOSTON TUOMA LISÄARVO PSYKOLOGI MIKA NEVALA, YLITORNION KUNTA, OHJAUS- JA PALVELUVERKOSTO 1 Toimivat monialaiset verkostot Lapin Avi Rovaniemi

2 PSYKOLOGI MIKA NEVALA Mielisairaanhoitaja PsyM Tampereen Yliopisto 1991 Gradu: nuorten liikkuminen (Mikkelin läänin nuoret kohderyhmänä, liittyi apul.professori Matti Syväsen tutkimusprojektiin) Ylitornion terveyskeskuspsykologi Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntatyössä käyttäytymistieteellisenä asiantuntijana. 2

3 HYVINVOINNIN MÄÄRITELMÄ (YLIOPISTO 1/2015, KUMPULAINEN, VUORINEN) Ryhmään kuuluminen ja sosiaaliset suhteet Tieto omasta kyvykkyydestä tehdä asioita ja vaikuttaa omaan yhteisöönsä Nuorten hyvinvointi koostuu kaverisuhteista, perheestä, harrastuksista, koulusta, terveydestä ja onnistumisen kokemuksista. 3

4 LISÄÄ HYVINVOINNISTA: ANNE KONUN VÄITÖSKIRJA V OPPILAIDEN HYVINVOINTI KOULUSSA. 4

5 LISÄÄ HYVINVOINNISTA: ANNE KONUN VÄITÖSKIRJA V OPPILAIDEN HYVINVOINTI KOULUSSA. Yleinen subjektiivinen hyvinvointi (YSH) käsitti kysymykset alueilta: positiivinen mieliala, tulevaisuuteen suhtautuminen, onnistuminen elämässä, tyytyväisyys, yleinen itsetunto ja ulkonäköön liittyvä itsetunto, sosiaalinen suuntautuminen, päätöksenteko, nukkuminen ja väsymys, ruokahalu ja ahdistuneisuus. Subjektiivinen hyvinvointi: tyytyväisyys elämään ja tärkeisiin elämän osa-alueisiin, positiiviset kokemukset (monien positiivisten tunteiden ja tunnetilojen kokeminen) sekä negatiivisten kokemusten vähäinen määrä 5

6 LISÄÄ HYVINVOINNISTA: ANNE KONUN VÄITÖSKIRJA V OPPILAIDEN HYVINVOINTI KOULUSSA. Allardtin hyvinvointimääritelmä: Hyvinvointi on tila, jossa ihmisen on mahdollista tyydyttää perustarpeensa. 1. Elinolot (having): materiaaliset olosuhteet, joita kaikki ihmiset tarvitsevat 2. Sosiaaliset suhteet (loving): tarve liittyä muihin ihmisiin ja rakentaa sosiaalisia identiteettejä Yhteisyyden symmetrisyys: yksilö sekä saa osakseen rakkautta, on pidetty ja hänestä huolehditaan että hän itse rakastaa, pitää muista ja osoittaa toisia kohtaan huolenpitoa 3. Itsensätoteuttaminen (being): persoonallinen kasvu, yhteiskuntaan integroituminen ja luonnon kanssa sopusoinnussa eläminen 6

7 LISÄÄ HYVINVOINNISTA: ANNE KONUN VÄITÖSKIRJA V OPPILAIDEN HYVINVOINTI KOULUSSA. Itsensätoteuttamisen osatekijät (Allardt): yksilön pitäminen persoonana (korvaamattomuus), yksilön saama arvonanto (status), yksilön mahdollisuudet harrastuksiin ja vapaa-aikaan ( tekeminen, doing), mahdollisuudet poliittiseen osallistumiseen. Missä määrin ihminen voi osallistua itseään ja omaa elämää koskevaan päätöksentekoon ja toimiin, mahdollisuudet vapaa-ajan toimintaan, mielekkääseen työelämään ja luonnosta nauttimiseen. Sosiaalisen identiteetin omaamisen tarve (minäkuva), myöhempi Allardtin käännös Being osa-alueesta 7

8 LISÄÄ HYVINVOINNISTA: ANNE KONUN VÄITÖSKIRJA V OPPILAIDEN HYVINVOINTI KOULUSSA. Oppilaan sosioekonomisella taustalla oli vain vähäinen yhteys koettuun YSH:iin (yleiseen subjektiiviseen hyvinvointiin). Perhesuhteilla oli voimakas yhteys YSH:iin, tärkeätä olivat erityisesti keskustelut vanhempien kanssa. Vanhempien kontrollilla ja perherakenteella ei ollut yhtä tärkeää merkitystä hyvinvointiin kuin perhesuhteilla. Terveystekijöistä harrastukset, nukkuminen ja terveellinen ruokailu olivat lievästi yhteydessä YSH:iin. HUOM! Some oli vielä tuntematon käsite tutkimusaikana! 8

9 LISÄÄ HYVINVOINNISTA: ANNE KONUN VÄITÖSKIRJA V OPPILAIDEN HYVINVOINTI KOULUSSA. Riskitekijöistä tupakoinnilla ja alkoholin juomisella oli vai hyvin vähäisiä yhteyksiä YSH:iin! Tulkinta väitöskirjassa oli se, että lyhytaikainen nuoruusiän käyttö ei vielä välttämättä ennusta tulevaisuuden elämäntapoja. Koulun fyysiset olosuhteet: vähäinen vaikutus. Sosiaaliset suhteet koulussa olivat tärkeitä tekijöitä YSH:ssa: Ei kiusattuna oleminen, opettajien kiinnostus oppilaiden kuulumisista, ryhmissä toimiminen ja koulukavereiden kanssa toimeentuleminen. 9

10 LISÄÄ HYVINVOINNISTA: ANNE KONUN VÄITÖSKIRJA V OPPILAIDEN HYVINVOINTI KOULUSSA. Itsensätoteuttamisen mahdollisuuksien kysymykset olivat voimakkaasti yhteydessä YSH:iin. Koulussa itsensätoteuttaminen voidaan nähdä oppilaiden mahdollisuutena opiskella omien taitojensa ja kykyjensä mukaisesti Positiiviset oppimiskokemukset edistävät itsensätoteuttamista Sisällöllisesti monipuoliset mahdollisuudet Opiskelutahdin sovittaminen oppimiskyvyn mukaisesti Kannustus ja rohkaisu tulosten saavuttamiseksi Tasapuolinen palaute tieto- ja taitoalueilla 10

11 ANNA RÖNKÄ: SOSIAALINEN SELVIYTYMINEN LAPSUUDESTA AIKUISUUTEEN - ONGELMIEN KASAUTUMISEN KOLME VÄYLÄÄ JULKAISUSSA MATTI KUORELAHTI & REIJO VIITANEN (TOIM.) HOLTITTOMASTA HORTOILUSTA HALLITTUUN HARHAILUUN - NUORTEN SYRJÄYTYMISEN RISKIT JA SELVIYTYMISKEINOT NUORAN JULKAISUJA MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO NRO 14 NUORISOASIAIN NEUVOTTELUKUNTA HELSINKI 1999 Lapsuusiän riskitekijöillä sekä sosiaalisen selviytymisen ongelmilla aikuisiässä on taipumus kasautua. Ongelmien kasautuminen on usein pitkäaikainen prosessi, jossa lapsuusiän riskitekijät kasautuvat ja välittyvät aikuisuuteen. Tämä ilmeni siten, että niillä joilla oli kasautuvia vaikeuksia aikuisuudessa, oli ollut jo kouluiässä monenlaisia vaikeuksia. Ongelmien välittymisen lapsuudesta aikuisuuteen tapahtui kehämäisesti siten, että seuraukset aiemmista vaikeuksista muuntuivat myöhempien ongelmien syiksi. 11

12 ANNA RÖNKÄ: SOSIAALINEN SELVIYTYMINEN LAPSUUDESTA AIKUISUUTEEN - ONGELMIEN KASAUTUMISEN KOLME VÄYLÄÄ JULKAISUSSA MATTI KUORELAHTI & REIJO VIITANEN (TOIM.) HOLTITTOMASTA HORTOILUSTA HALLITTUUN HARHAILUUN - NUORTEN SYRJÄYTYMISEN RISKIT JA SELVIYTYMISKEINOT NUORAN JULKAISUJA MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO NRO 14 NUORISOASIAIN NEUVOTTELUKUNTA HELSINKI 1999 Sekä riskitekijöiden että sosiaaliseen selviytymisen ongelmien kasautuminen oli yleisempää miehillä kuin naisilla. Ongelmien kasautumiseen johtavissa kehityskuluissa oli sukupuolieroja. Tämä johtuu siitä, että tytöt ja pojat reagoivat elämänvaikeuksiin jossain määrin eri tavoin. Miehillä kasautumisen väylistä korostui käyttäytymisen haavoittuvuus. Heille ominaiset ulospäin suuntautuvat käytösongelmat, kuten aggressiivisuus ja alkoholiongelmat, käynnistivät helposti ongelmaketjuja eri elämänalueilla. 12

13 ANNA RÖNKÄ: SOSIAALINEN SELVIYTYMINEN LAPSUUDESTA AIKUISUUTEEN - ONGELMIEN KASAUTUMISEN KOLME VÄYLÄÄ JULKAISUSSA MATTI KUORELAHTI & REIJO VIITANEN (TOIM.) HOLTITTOMASTA HORTOILUSTA HALLITTUUN HARHAILUUN - NUORTEN SYRJÄYTYMISEN RISKIT JA SELVIYTYMISKEINOT NUORAN JULKAISUJA MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO NRO 14 NUORISOASIAIN NEUVOTTELUKUNTA HELSINKI 1999 Naisilla käyttäytymispiirteistä lapsuusiän sosiaalinen ahdistuneisuus pikemmin kuin aggressiivisuus oli yhteydessä ongelmien kasautumiseen, koska se ennakoi vaikeuksia työuralla. Lapsuusiän vaikeuksista johtuva epäonnistumisen tunne näytti altistavan erityisesti naisia myöhemmille elämänvaikeuksille. Ulkoisen väylän riskitekijät naisilla: Kumppanuus sellaisen miehen kanssa, jolla itsellään oli sosiaalisen selviytymisen ongelmia kuten työttömyyttä ja alkoholin ongelmakäyttöä. Äidiksi tuleminen nuorena, alle 21-vuotiaana. 13

14 ANNA RÖNKÄ: SOSIAALINEN SELVIYTYMINEN LAPSUUDESTA AIKUISUUTEEN - ONGELMIEN KASAUTUMISEN KOLME VÄYLÄÄ JULKAISUSSA MATTI KUORELAHTI & REIJO VIITANEN (TOIM.) HOLTITTOMASTA HORTOILUSTA HALLITTUUN HARHAILUUN - NUORTEN SYRJÄYTYMISEN RISKIT JA SELVIYTYMISKEINOT NUORAN JULKAISUJA MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO NRO 14 NUORISOASIAIN NEUVOTTELUKUNTA HELSINKI 1999 Poikien ja miesten elämässä näyttää olevan enemmän tekijöitä, jotka vahvistavat ongelmien kasautumista ja pysyvyyttä. Yksi tällainen tekijä on se, että ongelmakäyttäytyminen on poikien ja miesten keskuudessa hyväksytympää, jopa suosiota lisäävää. Naisille ominaisempaa on ottaa huomioon käyttäytymisen seuraukset,ja toimia sellaisella tavalla, josta ei koidu harmia ympäristössä. Naisille ominaiset ongelmat -ahdistuneisuus ja itsetunto-ongelmat - eivät aiheuta samalla tavallanäkyvää harmia, mutta niitä ei tule kuitenkaan vähätellä, sillä ne ovat nimenomaan tekijöitä jotka vaikeuttavat nuoren naisen selviytymistä eri elämänalueilla nykymaailmassa. Tärkeä suojatekijä naisille oli se, että heillä oli miehiä useammin lähipiirissään sellaisia ihmisiä, joille voi uskoutua. Naisten elämänkuluille ominainen epäjatkuvuus johtuu osittain myös siitä vaihtelusta, jota lasten synnytys ja hoito nimenomaan heidän elämäänsä tuottaa. 14

15 ANNA RÖNKÄ: SOSIAALINEN SELVIYTYMINEN LAPSUUDESTA AIKUISUUTEEN - ONGELMIEN KASAUTUMISEN KOLME VÄYLÄÄ JULKAISUSSA MATTI KUORELAHTI & REIJO VIITANEN (TOIM.) HOLTITTOMASTA HORTOILUSTA HALLITTUUN HARHAILUUN - NUORTEN SYRJÄYTYMISEN RISKIT JA SELVIYTYMISKEINOT NUORAN JULKAISUJA MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO NRO 14 NUORISOASIAIN NEUVOTTELUKUNTA HELSINKI 1999 Ulkoinen väylä, sisäinen väylä ja käyttäytymisen haavoittuvuus Ulkoinen kasautumisen väylä tarkoittaa tapahtumaketjua, jonka edetessä yksilön olosuhteet vaikeutuvat tai pysyvät epäedullisina, ja hänen mahdollisuutensa selviytyä eri elämänalueilla kapeutuvat. Ulkoisen väylän keskeinen elementti oli työuran epävakaisuus. Riskitekijöiden kasautuminen vaikeutti nuoren siirtymistä työelämään ja työuralla etenemistä, mikä puolestaan heijastui sosiaaliseen selviytymiseen aikuisuudessa. Ongelmien kasautumisen sisäinen väylä liittyy puolestaan siihen mitä yksilö ajattelee itsestään ja omista mahdollisuuksistaan. Lapsuuden riskitekijät välittyivät aikuisuuteen sisäistä väylää pitkin aiheuttamalla epäonnistumisen tunnetta. 15

16 ANNA RÖNKÄ: SOSIAALINEN SELVIYTYMINEN LAPSUUDESTA AIKUISUUTEEN - ONGELMIEN KASAUTUMISEN KOLME VÄYLÄÄ JULKAISUSSA MATTI KUORELAHTI & REIJO VIITANEN (TOIM.) HOLTITTOMASTA HORTOILUSTA HALLITTUUN HARHAILUUN - NUORTEN SYRJÄYTYMISEN RISKIT JA SELVIYTYMISKEINOT NUORAN JULKAISUJA MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO NRO 14 NUORISOASIAIN NEUVOTTELUKUNTA HELSINKI 1999 Ulkoinen väylä, sisäinen väylä ja käyttäytymisen haavoittuvuus Kolmas kasautumisen väylä; käyttäytymisen haavoittuvuus, viittaa sellaisiin yksilön käyttäytymistyyleihin, kuten aggressiivisuuteen, jotka helposti aiheuttavat ongelmia erilaisissa ympäristöissä ja jotka itse ovat usein seurausta vaikeista kasvuoloista. 16

17 ANNA RÖNKÄ: SOSIAALINEN SELVIYTYMINEN LAPSUUDESTA AIKUISUUTEEN - ONGELMIEN KASAUTUMISEN KOLME VÄYLÄÄ JULKAISUSSA MATTI KUORELAHTI & REIJO VIITANEN (TOIM.) HOLTITTOMASTA HORTOILUSTA HALLITTUUN HARHAILUUN - NUORTEN SYRJÄYTYMISEN RISKIT JA SELVIYTYMISKEINOT NUORAN JULKAISUJA MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO NRO 14 NUORISOASIAIN NEUVOTTELUKUNTA HELSINKI 1999 Preventiot ja interventiot kohdennettava kasautumisen väyliin Kuvaamani kasautumisen väylät tulisi ottaa perustaksi, kun suunnitellaan toimenpiteitä syrjäytymisen ehkäisyksi. Koulutus- ja työuran tukeminen sekä valvottu harrastustoiminta ovat tekijöitä, jotka estävät negatiivisten ulkoisten tapahtumaketjujen muodostumista. Itsetunnon ja muiden sisäisten selviytymisresurssien kehittämisen kannalta lapset ja nuoret tarvitsevat ennen kaikkea luottamuksellisia ihmissuhteita ja onnistumisen elämyksiä. Käyttäytymisen haavoittuvuutta voidaan estää tarjoamalla kasvatusta, joka pyrkii tukemaan itsehallinnan kehitystä ja ottamaan huomioon lasten väliset yksilölliset erot. Tämä puolestaan edellyttää riittävän pieniä opetusryhmiä. Lapsia ja nuoria tulisi kannustaa toimintoihin ja harrastuksiin, joissa he voivat päteä ja kanavoida jännityksen kaipuunsa siten, ettei siitä koidu haittaa yhteisölle. Nuorille tuleekin tarjota kokoontumispaikkoja ja harrastusmahdollisuuksia sekä aikuisia ihmisiä valvomaan ja läsnäolemaan. Syrjäytymisen ehkäisy ei siis ole pelkkää työllisyyden hoitoa, vaan kokonaisvaltaista lasten ja nuorten kehityksen tukemista. Myös ongelmien kasautumiseen vaikuttavien interventioiden suuntaamiseksi olisi hyödyllistä tapauskohtaisesti tarkastella, mitä ovat ongelmia ylläpitävät tekijät ja suunnata toimenpiteet tarpeen mukaisesti joko sisäisiin tai ulkoisiin tekijöihin, tai yksilön käyttäytymispiirteisiin. 17

18 LIISA KELTIKANGAS-JÄRVINEN (ILTALEHTI, 2012) Professori: Aggressiivinen lapsi uhkaa syrjäytyä Yhä useamman lapsen tunteiden hallinta kehittyy myöhässä Jo 8-vuotiaasta saakka voimakas, hallitsematon aggressiivisuus ennustaa syrjäytymistä aikuisena. Lapsen liika aggressiivisuus enteilee syrjäytymistä. Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopistosta sanoo, että jo 8-vuotiaasta saakka voimakas, hallitsematon aggressiivisuus ennustaa syrjäytymistä aikuisena. - Aggressiivisuuteen johtava impulsiivisuus ja kyvyttömyys tunteiden hallintaan on tärkeä syrjäytymisen ennustaja, hän sanoo. Professorin mukaan aggressiivisuudesta on tullut aiempaa hyväksyttävämpää kahden viime vuosikymmenen aikana. Samalla yhä useamman lapsen tunteiden hallinta on alkanut kehittyä myöhässä. Aiempaa aggressiivisempaa käytöstä pidetään tavallisena, eikä aggressiivisuutta aina tunnisteta, professori kertoo. Huolissaan ollaan pikemminkin ujoudesta, vaikka siihen liittyy paljon hyviä sosiaalisia ominaisuuksia: ujo lapsi kykenee esimerkiksi empatiaan sosiaalista lasta paremmin. Jos lapsi pystyy kompromisseihin eikä aina pidä kiinni omista oikeuksistaan, vanhemmat ja ammattikasvattajat alkavat usein epäillä hänen pärjäämistään. - Se, mitä aiemmin pidettiin aggressiona, pidetään nykyään pärjäämisenä, Keltikangas-Järvinen sanoo. Suuri ryhmä on riski Jos 1-2-vuotias lapsi joutuu liian isoon ryhmään, hän altistuu aggressiolle, Keltikangas-Järvinen selventää. Lapsen vuorovaikutustaidot eivät vielä ole riittävät, jolloin aggressio on tehokas selviytymiskeino. Professori harmittelee, että monet vanhemmat uskovat virheellisesti, että suuri ryhmä kehittäisi myös aivan pienen lapsen sosiaalisia taitoja. Aggressio leviää ryhmässä. - Olette varmaan käyneet Stockmannin Hulluilla Päivillä, professori heittää puheessaan psykologipäivillä. Esimerkiksi parivuotiaalle optimaalinen ryhmäkoko on 4-5 lasta. - Tästä voi tinkiä. Tutkimusten mukaan 6-8 lasta menettelee hyvin, mutta jos ryhmä on 16-henkinen, se alkaa olla jo 1-2-vuotiaalle riski. Keltikangas-Järvinen kannustaa vanhempia kokoamaan rivinsä ja vaatimaan vaihtoehtoja päivähoitoon. - Mahdollisuus puolipäivätöihin ja joustaviin työaikoihin, enemmän henkilökuntaa päiväkoteihin ja parempi palkka lastentarhanopettajille, hän luettelee. Professori huomauttaa, että niin kauan kun uraäidit ja kotiäidit syyttelevät toisiaan, päiväkotikeskustelu ei kanna hedelmää. STT 18

19 ANNA RÖNKÄ: SOSIAALINEN SELVIYTYMINEN LAPSUUDESTA AIKUISUUTEEN - ONGELMIEN KASAUTUMISEN KOLME VÄYLÄÄ JULKAISUSSA MATTI KUORELAHTI & REIJO VIITANEN (TOIM.) HOLTITTOMASTA HORTOILUSTA HALLITTUUN HARHAILUUN - NUORTEN SYRJÄYTYMISEN RISKIT JA SELVIYTYMISKEINOT NUORAN JULKAISUJA MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO NRO 14 NUORISOASIAIN NEUVOTTELUKUNTA HELSINKI 1999 Tulkintaa edellisestä artikkelista syrjäytymisen ehkäisystä: 1. Lapsen elämässä on vähintään yksi kiinteä aikuissuhde 2. Onnistumisen kokemukset 3. Kontrolli ja valvonta 4. Aktiivinen tuki koulunkäynnille 5. Aikuistumista tuetaan aktiivisesti 19

20 NUORTEN AIKUISTEN TYÖELÄMÄSTÄ SYRJÄYTYMINEN JA SOSIAALITURVAN KÄYTTÖ. EK, E; SAARI, E; VIINAMÄKI, L; SOVIO, U; JÄRVELIN, M-R, SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN TUTKIMUKSIA 76 KELA 2004 Abstract: Tutkimuksen mukaan lapsen riski jäädä aikuisena työttömäksi kasvaa, jos äidin mielestä on parasta tyytyä perheen elinoloihin, eikä yrittää muuttaa niitä itse. Miehillä työttömyysriskiä kasvattaa lisäksi äidin asenne, joka korostaa yhteiskunnan vastuuta perheen elinoloista. Työttömyysriski kasvaa äidin koulutustasosta ja perheen materiaalisista resursseista riippumatta. Kelan julkaisema tutkimus perustuu muun muassa Pohjois- Suomen kohortti tutkimusohjelmaan. Siinä on seurattu 30 vuoden ajan Lapin ja Oulun lääneissä vuonna 1966 syntyneiden elämänkulkua. Työllisyystiedot ovat peräisin vuodelta 1997, jolloin tutkittavat olivat 31- vuotiaita. Äitien asenteita selvitettiin heidän raskausaikanaan. Isien asenteita ei tutkimuksessa selvitetty. Tutkimuksen mukaan kiristynyt kilpailu ja epävarmuus työstä vaikuttivat voimakkaasti ikäluokkaan kuuluvien työuraan 1990-luvulla. Kahdeksan prosenttia tutkituista ei ollut päässyt 31-vuotiaana kunnolla työelämään, vaan he olivat olleet enemmän työttömänä kuin työssä. Näin kävi erityisesti vähiten kouluttautuneille: ilman ammatillista koulutusta olevien henkilöiden syrjäytymisriski oli tutkimusajalla kymmenkertainen korkeakoulututkinnon suorittaneisiin verrattuna. Pitkittyneen työttömyyden ennaltaehkäisemiseksi tutkimuksessa suositellaan esimerkiksi etäopiskelun ja etätyön mahdollisuuksien parantamista syrjäseuduilla. Lisäksi työnhakijat tarvitsevat sosiaalista tukea, jota voisi olla luontevasti tarjolla nykyistä enemmän esimerkiksi työvoimatoimistoissa. Koska työhön sosiaalistuminen alkaa jo lapsuudessa, on tärkeää tukea perheitä sosiaalisesti ja psykologisesti niin, että lasten kasvuolot tukevat aktiivisten toimintatapojen omaksumista. 20

21 NUORTEN AIKUISTEN TYÖELÄMÄSTÄ SYRJÄYTYMINEN JA SOSIAALITURVAN KÄYTTÖ. EK, E; SAARI, E; VIINAMÄKI, L; SOVIO, U; JÄRVELIN, M-R, SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN TUTKIMUKSIA 76 KELA 2004 Tulkintaa syrjäytymiseen vaikuttavista tekijöistä: Syrjäinen asuinpaikka Vanhempien matala koulutustaso Vanhempien ja erityisesti äidin passiivinen elämänasenne. 21

22 MARKKU OJANEN PSYKOLOGIAN PROFESSORI (EMERITUS), AAMULEHTI 22

23 TOIMIVIA TAPOJA MOTIVAATION YLLÄPITOON, NIILO MÄKI INSTITUUTTI, 2013 Yhteenkuuluvuus, pätevyys, itsenäisyys, merkityksellisyys. Yhteenkuuluvuus: ihmisellä on tarve ja halu kuulua ryhmään, tulla hyväksytyksi ja kokea olevansa arvostettu. Pätevyys: pystymme vastaamaan haasteisiin osaamme tehdä asioita, joita meiltä vaaditaan tai joita me haluamme tehdä Itsenäisyys: kyky ja muiden antama tila tehdä omia päätöksiä ja päättää elämänsä suunnasta Merkityksellisyys: itsellä on merkitystä muille, hän kokee itsensä kunnioitetuksi ja voi antaa jotain myös ympäristölleen. 23

24 TOIMIVIA TAPOJA MOTIVAATION YLLÄPITOON, NIILO MÄKI INSTITUUTTI,

25 HUONEENTAULU NUOREN HYVINVOINTIIN? (mn/2000) Riittävä turvallisuus (läsnäolo, läheisyys) Onnistunut liittyminen (naapurit, isovanhemmat, kaverit) Itsenäinen pärjäävyys (käden taidot, sosiaaliset taidot, älylliset taidot) Arvostuksen kokeminen (kannustusta ja kehumista oikeassa suhteessa) Itsensä ilmaiseminen (perheessä puhuminen, puheoikeus perheessä) Kohtuulliset rajat 25

26 LISÄÄ HYVINVOINNISTA Mielenterveys ja sen edistäminen Optimistinen elämänasenne Onnistujat vs. epäonnistujat (ulkoiset/sisäiset syytekijät) Temperamenttirakenne Onnellisuuden kaava? Unen merkitys Jne. 26

27 NUORTEN KOHTAAMISET TYÖSSÄ Eri ikäisten asiakkaiden kohtaaminen ja nuoruus heidän kuvaamanaan Ikäihmisillä koulutus saattoi jäädä muutamaan vuosiluokkaan kansakoulua, jotkut jäivät jopa ilman opetusta? Koulun takia muutettiin varhain kodin ulkopuolelle asumaan? Sodan jälkeen syntyneet ikäluokat, osa lähti työn perässä Ruotsiin ja koulutuksena saattoi olla vain kansalaiskoulu. Nuoret eläkeläiset mikä yhdistää heitä? Kokemukset tämän ajan tukijärjestelmistä: etsivä nuorisotyö, työpajatoiminta, nuorisotakuu, uudet lait oppilashuoltoon: kopsyt ja kuraattorit 27

28 NUORTEN KOHTAAMINEN TYÖSSÄ Verkostopalaverit Yksilötapaamiset Nivelvaiheet 28

29 KIITOS! 29

Leena Koivusilta Seinäjoen yliopistokeskus Tampereen yliopisto

Leena Koivusilta Seinäjoen yliopistokeskus Tampereen yliopisto Leena Koivusilta Seinäjoen yliopistokeskus Tampereen yliopisto RAPORTIT Koivusilta L. Perhetaustaan liittyvät erot perusopetuksen oppilaiden hyvinvoinnissa Seinäjoella. Tampere 2017. http://urn.fi/urn:isbn:987-952-03-0433-1

Lisätiedot

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla (ilari.ilmakunnas@thl.fi) Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto & Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten

Lisätiedot

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan

Lisätiedot

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen 3.5.2017 Asenteet Turvallisuus Vuorovaikutus Osallistuminen kunnioitus ennakkoluulot ja mielikuvat luottamus monimuotoisuuden arvostaminen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 18.10.2013 1

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

IRTI RIKOSKIERTEESTÄ PERHEEN MERKITYS OMAAN ARKEEN KIINNITTYMISEN KANNALTA. VAT-seminaari Katariina Waltzer

IRTI RIKOSKIERTEESTÄ PERHEEN MERKITYS OMAAN ARKEEN KIINNITTYMISEN KANNALTA. VAT-seminaari Katariina Waltzer IRTI RIKOSKIERTEESTÄ PERHEEN MERKITYS OMAAN ARKEEN KIINNITTYMISEN KANNALTA VAT-seminaari 11.4.2018 Katariina Waltzer ESITYKSEN RAKENNE - Omat aineistot rikoskierteessä elävistä ihmisistä ja vankilasta

Lisätiedot

Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia

Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia Lasten hyvinvointi Suomessa 29.3.2017 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto PISA-tulokset kertovat:

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Rokua 28.11.2105 Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning 1 Mielenterveysseura Mielen terveys ja sairaus ovat kaksi eri asiaa Mielenterveyden häiriöistä tehdään diagnoosi,

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Alakouluhanke Workshop

Alakouluhanke Workshop Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Alakouluhanke Workshop Mieli-päivien sessio Pienet mielet lapset ja perheet Riikka Nurmi KM, LO, draamaopettaja Kriisit ja selviytymisen

Lisätiedot

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen Yhdessä elämään Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen. Ystävyys ja toimeen tuleminen Aikuisten tehtävä on auttaa lapsia ymmärtämään ystävyyden erilaisuutta, ja sitä että kaikkien

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Anna Erkko Projektisuunnittelija

Anna Erkko Projektisuunnittelija Biomedicum 5.11.2013 Lapsen ja nuoren mielenterveyden vahvistaminen oppilashuoltotyössä Anna Erkko Projektisuunnittelija Susanna Kosonen Projektisuunnittelija Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014 ITSETUNTO JA PÄIHDE Jukka Oksanen 2014 Mitä päihteestä haetaan? Mukana tekemisen kokemusta. Seurustelun helpottumista. Mielihyväkokemusta. Tajunnan laajentamisen kokemusta. Psyykkisten olojen helpottumista.

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Tuloksia tiivistetysti Anneli Miettinen, Väestöliitto (nyk. Kela) Toimeentulovaikeudet yleisempiä yksin asuvilla Yksin asuvilla toimeentulovaikeudet olivat

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Kohti seuraavaa sataa

Kohti seuraavaa sataa Kohti seuraavaa sataa Suomen keskeiset kysymykset 2020-luvulla 8.12.2017 POSTERINÄYTTELYN TULOKSIA Keskeiset kysymykset TOP 10 Miten irtikytketään hyvinvointi luonnonvarojen kestämättömästä käytöstä ja

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

MITÄ ON HYVINVOINNIN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN SEKÄ MIELENTERVEYTTÄ EDISTÄVÄ OPPIMISYMPÄRISTÖ

MITÄ ON HYVINVOINNIN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN SEKÄ MIELENTERVEYTTÄ EDISTÄVÄ OPPIMISYMPÄRISTÖ 1 MITÄ ON HYVINVOINNIN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN SEKÄ MIELENTERVEYTTÄ EDISTÄVÄ OPPIMISYMPÄRISTÖ AVI Tampere 29.10.2015 Annarilla Ahtola, PsT, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Yliopistonlehtori,

Lisätiedot

Lapsen aggressiivisuus kehityshäiriö vai selviytymiskeino. Vanhempien Akatemia, Oulu Liisa Keltikangas-Järvinen

Lapsen aggressiivisuus kehityshäiriö vai selviytymiskeino. Vanhempien Akatemia, Oulu Liisa Keltikangas-Järvinen Lapsen aggressiivisuus kehityshäiriö vai selviytymiskeino Vanhempien Akatemia, Oulu 2.4.-17 Liisa Keltikangas-Järvinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Erilaiset lähestymiset Aggressio

Lisätiedot

Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009

Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009 Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009 Yleisiä havaintoja erityisopetuksen kentältä Poikia enemmän apukoulussa

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaari 3.12.2010 Henrietta Grönlund Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 9.12.2010 1 Mitä nuorille kuuluu?

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan

Lisätiedot

Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!

Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk! Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk! 3.10.2017 3.10.2017 2 Suomi on maailman vakain valtio. vapain maa, Norjan ja Ruotsin

Lisätiedot

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Mistä toivon pedagogiikka sai alkunsa? Elämänhallinta Syrjäytymisvaara Syrjäytyminen Selviytyminen Toivo Syrjäytyminen Toivottomuus Nuorten syrjäytymisen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla Sakari Kainulainen, dos, erityisasiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille Osaava vanhemmuus-hanke Marja Uotila, projektipäällikkö psykoterapeutti, sairaanhoitaja, työnohjaaja Suomen Mielenterveysseura Vanhemmuuden perusta Vanhemman

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 17.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden

Lisätiedot

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 22.9.2017 Lape -päivät, Helsinki Uudistunut Kouluterveyskysely Tietoa perusopetuksen oppilaiden

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä 11.2.2014 1 Lapsiasiavaltuutettu Ottaa selvää lasten mielipiteistä ja kertoo niistä aikuisille. Selvittää,

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki

Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki merkitystä on: Käytössä olevilla resursseilla asenteilla arvoilla omaksutulla perustehtävällä Olemassa olevalla tukijärjestelmällä yhteistyöllä vanhempien ja muiden

Lisätiedot

Nuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen

Nuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen Nuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen 11.4.19 Koulupsykologin puheenvuoro Meri Lindholm Opiskeluhuollon psykologien tiimivastaava, Eksote Opiskeluhuollon psykologityö Eksoten alueella 15

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Itäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnin tila

Itäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnin tila UUSI KOULU V - Itäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnin tila yliopettaja Pekka Penttinen Tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia Mikkelin ammattikorkeakoulu Itä-Suomen nuorisopuntari hyvinvointitiedon tuottajana

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 5 N1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille. Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Kokeile ja kehitä -seminaari 7.11

Kokeile ja kehitä -seminaari 7.11 Kokeile ja kehitä -seminaari 7.11 Miten ohjaustilanteissa voidaan tunnistaa hyvinvoinnin ja opinnoissa onnistumisen yhteys? Arto Saloranta TOTEEMI TOIMIJUUS Itsesäätely Itseohjautuvuus Vastuunotto Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 14.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

Hyvän elämän edistäminen

Hyvän elämän edistäminen Hyvän elämän edistäminen Veli-Matti Ahtiainen Puheenjohtaja Lapin sosiaali- ja terveysturva yhdistys ry Hyvä elämä Mitä on hyvä elämä? Jo Aristoteles aikoinaan Teoksessa Politiikka Aristoteles toteaa yhteiskunnan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO, 2011-2015 Yhteistyöalue: Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointija työhön osallistumisen erojen kaventaminen (NUORET)

Lisätiedot

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

Alueelliset nuorisotyöpäivät Monialainen yhteistyö - opetustoimi

Alueelliset nuorisotyöpäivät Monialainen yhteistyö - opetustoimi Alueelliset nuorisotyöpäivät 17.2.2016 Monialainen yhteistyö - opetustoimi 17.2.2016 1 Monialainen yhteistyö opetustoimen näkökulmasta 1) TURVALLISUUS Ulkoinen turvallisuus Oppilaitoksen puitteet Sitoutuminen

Lisätiedot

HOLTITTOMASTA HORTOILUSTA HALLITTUUN HARHAILUUN

HOLTITTOMASTA HORTOILUSTA HALLITTUUN HARHAILUUN Matti Kuorelahti & Reijo Viitanen (toim.) HOLTITTOMASTA HORTOILUSTA HALLITTUUN HARHAILUUN - nuorten syrjäytymisen riskit ja selviytymiskeinot NUORAn julkaisuja Mannerheimin Lastensuojeluliitto Nro 14 Nuorisoasiain

Lisätiedot

MATKALLA TÖIHIN TYÖELÄMÄVALMIUDET. & iida. saara

MATKALLA TÖIHIN TYÖELÄMÄVALMIUDET. & iida. saara MATKALLA TÖIHIN MITEN RAKENNAN OMAN POLKUNI? MISTÄ MOTIVAATIOTA? OSAANKO MINÄ? SUOMEN KIELEN TAITO JA VIESTINTÄ? VERKOSTOITUMINEN? MIHIN VOIN VAIKUTTAA? MIHIN KAIKKEEN KANNATTAA OSALLISTUA? OLENKO MINÄ

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s ) 11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet

Lisätiedot

LAPSISTRATEGIAA VALMISTELEVA TYÖ

LAPSISTRATEGIAA VALMISTELEVA TYÖ LAPSISTRATEGIAA VALMISTELEVA TYÖ Kohden lapsi- ja perhemyönteistä Suomea Jouni Välijärvi, professori Jyväskylän yliopisto Eteläisen Suomen LAPE-akatemia Lahti 24.5.2019 Visio: kansallinen lapsistrategia

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT

SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT Nuori aikuisuus sosiaalisena riskinä Palvelut syrjäytymisen ehkäisijänä Turussa Turun yliopisto 10.3.2016 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos ESITYKSEN JÄSENNYS

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2017 Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion rehtori

Lisätiedot

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 9.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen Nuorten trendit ja päihteet Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen Nuorisoalalla työskentelevien osaamisen vahvistaminen: mielenterveyden edistäminen ja päihde- ja pelihaittojen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2017 Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista 19.4.2018 Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion

Lisätiedot

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja

Lisätiedot