MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja Jussi Laanikari

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja Jussi Laanikari"

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja Jussi Laanikari VALTIONEUVOSTON ASETUS RIISTAVAHINGOISTA ANNETUN VALTIONEUVOS- TON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Yleistä Hirvivahinkojen maastossa suoritettavaa arviointimenetelmää ehdotetaan yksinkertaistettavan. Mittauksissa laskettaisiin jatkossa ainoastaan kasvatettavaksi tarkoitetut puut kaikkien puiden sijaan ja tämän vuoksi asetuksen liitteessä 2 esitettyjä laskentakaavoja muutettaisiin vastaavasti. Asetuksen liitteen 1 puulajikohtaisia vaurioluokkia ehdotetaan yhdistettäväksi. Lisäksi ehdotetaan otettavaksi käyttöön uusimmat summa-arvomenetelmän aputaulukot. Määritetään riistavahinkolain (105/2009) 14 :n edellyttämät määräajoin tarkistettavat poronhoitoalueen vasontaprosentti ja paliskunnittain arvioidut vasakuolleisuusprosentit. 2 Yksityiskohtaiset perustelut 4 Laskennassa käytettävät arvot. Pykälää esitetään muutettavaksi siten, että pykälässä oleva viittaus liitteisiin 5 ja 6 esitetään poistettaviksi. 5 Vasahävikkikorvaukseen liittyvät arvot. Pykälässä oleva viittaus liitteeseen 7 esitetään muutettavaksi viittaukseksi uuteen liitteeseen 5. 3 Taloudelliset vaikutukset Hirvivahinkokorvaukset maksetaan valtion talousarvion momentilta Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen. Korvaukset kustannetaan hirvieläinten pyyntilupamaksuilla. Korvausten vuosittaiseen suuruuteen vaikuttaa kaikkein eniten hirvikannan koko ja sen säätely metsästyksellä. Mitä suuremmaksi hirvikannan annetaan kasvaa, sitä enemmän myös tuhoja esiintyy. Hirvivahinkoarviointimenettelyihin tehtävillä muutoksilla pienennetään hallinnon kustannuksia hirvivahinkoarviointeja tekevässä Suomen metsäkeskuksessa. Maa- ja metsätalousministeriö tilasi asian valmistelun yhteydessä Tapio Oy:ltä laskelman, jossa vuoden 2014 hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen korvaukset laskettiin uusimpia vuoden 2013 summa-arvotaulukoita käyttäen. Tapio Oy:n tuottamissa korvauslaskennoissa oli mukana yhteensä 263 kuviota, joille oli vuonna 2014 maksettu korvauksia yhteensä euroa. Vuoden 2013 summa-arvotaulukoiden perusteella korvausmääräksi saatiin euroa. Näin ollen vuoden 2013 taulukoita käyttäen korvausmäärä oli euroa enemmän, kuin mitä nykysäädösten mukaisesti oli korvausmääräksi tullut. Samalla vahinkomäärällä arvioiden vahingonkorvausten arvioidaan nousevan siis noin 25 %. Korvausten kasvu on kuitenkin häviävän pieni verrattuna pyyntilupamaksujen kertymään kyseisenä vuonna ( euroa). Valtiontalouden tarkastusvirasto on edellyttänyt käytettävän uusimpia aputaulukoita ja mm. tilintarkastajan vuosiyhteenvedossa ( ) tähdensi uusimpien käytettävissä olevien hintojen merkitystä ja valtioneuvoston asetuksen muuttamisen tarvetta jo vuoden 2013 muutoksen yhteydessä.

2 2 4 Valmistelu Asian valmistelun yhteydessä tuotettiin Tapio Oy:ssä laskelmat myös siitä, miten laskentatavan ja -kaavojen muutokset vaikuttaisivat vuonna 2014 maksettuihin hirvivahinkokorvausten määriin. Uusilla kaavoilla laskettaessa korvausten määrä olisi noin 109 % siitä, kuinka paljon korvauksia oli vuonna 2014 todellisuudessa maksettu. Myös Suomen metsäkeskuksessa on lausuntokierroksen jälkeen tehty maastoarviointeja sekä vanhojen että uusien luokitusten pohjalta. Keskimääräinen korvaustaso nousee selvästi. Esitetyt muutokset ovat luonteeltaan teknisiä ja näin ollen ne eivät tule vaikuttamaan EU:n komission notifiointiprosessien johdosta tehtyyn päätökseen (C(2015) 3562 final) Hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen korvaamiseen tarkoitettu tuki. Asetusehdotusta on valmisteltu hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen osalta yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n, Luonnonvarakeskuksen, Suomen metsäkeskuksen ja Suomen riistakeskuksen sekä Tapio Oy:n kanssa. Asetusluonnoksesta pyydettiin lausuntoja seuraavilta tahoilta: oikeusministeriö, valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö, Maaseutuvirasto, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Suomen metsäkeskus, Suomen riistakeskus, Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto, WWF Suomi, Suomen metsästäjäliitto ry, Saamelaiskäräjät, Paliskuntain yhdistys, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry, Svenska lantbruksproducenternas centraförbund SLC fr ja Tapio Oy. Lausuntoyhteenveto on muistion lopussa. Valtiovarainministeriöllä ei ollut huomautettavaa esitettyihin muutoksiin. Maaseutuvirasto on kiinnittänyt huomiota hirven kahtena peräkkäisenä vuonna aiheuttaman latvakasvaimen katkeamiseen ja sen vaurioluokitteluun samoin kuin pensastuneen taimen määrittelyyn. Asia on tarkoitus ohjeistaa maasto-ohjeessa. Jatkuvat vauriot luetaan pahoin vahingoittuneiden taimien joukkoon. Maaseutuvirasto pitää luonnoksen termiä kasvatettavaksi tarkoitettujen taimien tiheys ennen vahinkoa tulkinnanvaraisena. Myös tämä asia kuuluu maasto-ohjeeseen. Tarkoitus on laskea taimia metsänhoidollisista lähtökohdista eli taimet ovat metsänhoitosuositusten mukaisia kasvupaikalle sopivia puulajeja. Maaseutuvirasto on ehdottanut, että liitteen ensimmäisellä sivulla olevassa poikkeukset -kohdassa huomioitaisiin myös kuusi kuivahkolla kankaalla, koska pahimmilla hirvieläinvahinkoalueilla on ollut perusteltua uudistaa kuivahkolla kankaalla uudistusaloja myös kuusella. Poikkeuksiin on lisätty Maaseutuviraston esittämä lisäys. Tapio Oy on lausunnossaan pitänyt parempana, että kantohinnat määrätään asetuksen liitteissä. Tapio Oy tosin esittää, että toinen vaihtoehto olisi viitata jossain muualla julkaistaviin yksiselitteisiä alueita koskeviin kantohintoihin. Tapio Oy pitää riittävänä, että julkaistaan ne keskiarvot, joita määrätään käyttämään kantohintoina tietyillä alueilla. Tapion Oy:n lausunnon johdosta liitteeseen 3 on lisätty maininta, että Hakkuuarvo (HAK_1) lasketaan kertomalla arvioitu puutavaralajikertymä (m 3 /ha) Luonnonvarakeskuksen ylläpitämästä tilastosta saatavilla puutavaralajikohtaisilla arvioin-

3 3 tivuotta edeltävän vuoden keskimääräisillä kantohinnoilla. Ottaen huomioon Valtiontalouden tarkastusviraston kannan ajantasaisista arvoista, jatkuvasti päivittyviin kantohintatilastoihin viittaamista pidetään vahingonkärsijän näkökulmasta parempana ratkaisuna kuin sitä, että ne olisivat asetuksen liitteissä pian vanhentuneita ja vaatisivat jatkuvaa päivittämistä. Kantohinnat päivitetään tallennusjärjestelmään manuaalisesti ja ne löytyvät järjestelmästä jatkossa kuntanumeron perusteella. Vuositason hintoja käytettäessä tallentaminen järjestelmään pitäisi tehdä vain kerran vuodessa. Summa-arvomenetelmän aputaulukoiden päivittäminen jää jatkossakin tehtäväksi asetusmuutoksella, mikä on hitaampi ja raskaampi menettely. MTK on huomauttanut, että asetuksessa ei tulisi muuttaa vanhojen vaurioluokkien rajakohtaa I ja II välillä. Tästä syystä vaurioluokkaan I tulee lisätä myös määrittely: Kaikki ensimmäisen oksakiehkuran versot eivät ole vaurioituneet. MTK on myös esittänyt, että myös uudessa järjestelmässä lehtipuiden vaurioluokkaan I tulisi kuulua ne taimet, joiden päärangan katkaisukohdan läpimitta on enintään 0,5 cm ja enintään 1/3 pituudesta nykyisen vaurioluokkien rajan mukaisesti. Mikäli vahinkoluokkien rajaa muutetaan, entisten vaurioluokkien kertoimet korvaavaa kerrointa 0,85 tulee korottaa. Taimikkoa varttuneemman puuston vahingon osalta MTK esittää, että kokonaan korvattavan puuston rajaa muutetaan siten, että vaurioitumattomien puiden pohjapinta-alan ollessa alle harvennushakkuusuositusten alarajan, koko vahinkoalueen puusto katsotaan vahingoittuneeksi. Tällöin tulee korvata koko vahingoittunut puusto sekä alueen uudistamiskulut. Lisäksi MTK esittää, että korvaustason laskennassa sovelletaan menettelyä, jossa taimikon arvo on aina vähintään toteutetun viljelyketjun keskikustannuksen suuruinen. Asetuksen liitteeseen 1 kohtaan vaurioluokka I männyn kohdalle on lisätty em. tarkennus seuraavasti: pääranka katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen kohdalta, kaikki ylimmän oksakiehkuran versot eivät ole vaurioituneet. Käytännössä toipumisen kannalta tilanne, jossa latvakasvain ja kaikki ylimmän kiehkuran kasvaimet on syöty, on sama asia kuin katkaisu toisesta kasvaimesta. Vaurioluokkien rajan muuttamisen osalta on todettava niin kuusentaimien kuin koivuntaimienkin osalta, että vahingot ovat keskimäärin olleet männyntaimien vahinkoja lievempiä. Tällöin kerroin 0,85 yliarvioi vahinkoa, jos raja laitetaan vanhojen luokkien I ja II rajalle. Luokittelua on kuitenkin lausuntokierroksen jälkeen muutettu kuusen ja lehtikuusen osalta siten, että korvattavaksi tulevat myös taimet, joissa pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta eli luokassa I on määrittely pääranka katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen kohdalta. Katkaisukohdan suhteellisen pituuden mittaus on kuitenkin paikoin mahdotonta. Pahoin vahingoittuneen taimen määrittely pelkästään 10 mm läpimitan perusteella on yksiselitteinen ja perusteltu sen tavoitteen kanssa, että vahinkoarviointia pyritään yksinkertaistamaan. Metsäntutkimuslaitoksen 1993 tutkimuksissa (Heikkilä ym.) havaittiin, että koivun katkaisu yli sentin paksuisena lisää huomattavasti aiheutuvan runkomutkan jyrkkyyttä verrattuna alle sentin paksuisena katkottuihin. Asetusluonnos parantaa korvauksia jo siinä, että kaikki kuusen kuorivauriot luetaan suuriksi (aikaisemmin jako myös kuusella pieniin ja suuriin) ja siinä, että vaurioituneiksi laskettaisiin tietyissä ääritapauksissa myös vaurioitumattomat rungot. Kuorivaurio liitteen 1 osalta (kuorivaurio on alle 25 %) perustuu siihen, että lievistä kuorivaurioista ei todennäköisesti aiheudu etenevää lahoa eikä kasvutappioita. Tätä on Suomessa tutkittu verrannollisesti korjuuvaurioilla, joilla tosin vioitukset ylettyvät syvemmälle puuhun. Puun kehityksen kannalta laatuongelma siis koskee

4 4 5 Voimaantulo pienissä kuorivaurioissa rajatulle alueelle muodostuvaa koron aiheuttamaa tyvitukin muotovikaa. Tämä on sitä pahempi, mitä suurempi osa puun vaipasta on vaurioitunut. Kuorivaurio 25 % on katsottu rajaksi, jonka jälkeen vioituksella on taloudellista merkitystä. Riistavahinkolain 9 :n 1 momentin mukaan korvauksen enimmäismäärä ei saa ylittää vahingoittuneen omaisuuden käypää arvoa. Taimikko- ja puustovahinkojen osalta laissa on omaksuttu kaavamainen, taulukoihin perustuva (keskimääräinen) korvaus (riistavahinkolain 19 :n 4 momentti ja 20 :n 1 momentti). Tämä on ainoa kustannustehokas ja hallinnollisesti yksinkertainen korvausmalli. Maanomistajalle ei ole voimassa olevan lain mukaan mahdollista maksaa korkeampaa korvausta tuhoutuneesta taimikosta, vaikka uudistaminen olisi todellisuudessa maksanut taulukkohintoja enemmän. Tällainen korvausjärjestelmä johtaisi myös epätarkoituksenmukaisiin investointeihin, nostaisi perusteettomasti korvauksia ja olisi hallinnollisesti kallis. Malli, jossa taimikon arvo olisi aina vähintään toteutetun viljelyketjun keskikustannuksen suuruinen, ei ole toteuttamiskelpoinen ilman lain muutosta ja komission hyväksyntää. Se ei myöskään ole kokonaisuutena ajatellen taloudellisesti tarkoituksenmukainen. Paliskuntain yhdistys on esittänyt, että liitteen 5 Paatsjoen paliskunnan vasahävikkiprosentti tulisi nostaa 20:een alueella olevan tutkimuksella (2011) todennetun karhukannan koon vuoksi. Luonnonvarakeskus on todennut viimeksi ministeriölle toimittamassaan päivätyssä karhukanta-arviossaan, että kannanarvioinnin ongelma poronhoitoalueella on havainnoitsijaverkoston harvuus, mikä takia havaintoja kirjataan suhteellisesti vähemmän. Poronhoitoalueen kanta-arvioon liittyykin muuta maata enemmän epävarmuustekijöitä. Vastaava toteamus on ollut lähes poikkeuksetta kaikissa tutkimuslaitoksen suurpetojen kanta-arvioissa viime vuosina. Laskennallista karhutiheyttä todellisen tiheyden kuvaajana ei ole mahdollista arvioida. Näin ollen vasahävikissä ei ole voitu ottaa huomioon paliskuntakohtaisia petotiheyksiä eikä niiden huomioon ottaminen ole todennäköistä jatkossakaan, koska riittävän tarkkaa paliskuntakohtaista suurpetotietoa tasapuolisesti kaikista paliskunnista ei ole saatavissa Luonnonvarakeskuksesta ja tutkimustieto ei ole luonteeltaan pysyvää minkään suurpedon osalta. Asetus on ehdotettu tulevaksi voimaan ja sitä sovelletaan hirvieläinten aiheuttamiin metsävahinkoihin, jotka on arvioitu vuonna Asetuksen 5 :n mukaisia lukuja sovellettaisiin kuitenkin jo vuoden 2015 porovahinkokorvauksiin, koska riistavahinkolain 14 :n mukaan porovahinkojen osalta asetus on annettava vähintään kolmen vuoden välein. Vastaava menettely oli vuoden 2013 asetuksessa (309/2013), jonka mukaan asetettuja arvoja käytettiin jo vuoden 2012 vasahävikkikorvauksissa. Liite 1 Puulajikohtaiset vaurioluokat Liitettä ehdotetaan muutettavaksi siten, että luokkia vähennettäisiin. Entiset luokat ei vahinkoa ja vaurioluokat I IV yhdistettäisiin pääosin kahdeksi luokaksi (vaurioluokat I ja II). I-luokkaan sisältyisivät ehjät ja lievästi vaurioituneet taimet ja IIluokkaan kaikki luokkaa I pahemmin vaurioituneet taimet.

5 5 Nykyinen vaurioluokitus on koettu erittäin hankalaksi ja luokituksen on pystynyt tekemään ainoastaan riistavahinkoarviointeja tekevät Suomen metsäkeskuksen ammattilaiset. Tämän vuoksi vaurioluokkia on tarkoituksenmukaista yksinkertaistaa ja selkeyttää. Tarkoituksena on myös rakentaa metsänomistajille sähköinen palvelu, jolla voidaan arvioida ylittyykö 170 euron korvauskynnys. Liite 2 Taimikolle aiheutuneen vahingon suuruuden määrittäminen Hirvivahinkoarviointia ehdotetaan muutettavaksi siten, että koealoilta mitattaisiin ja laskettaisiin jatkossa vain kasvatettavaksi tarkoitetut puut eli ne taimet, jotka olisi jätetty kasvamaan metsänhoitosuositusten mukaisessa harvennuksessa. Muutos olisi paluu aiemmin käytössä olleeseen menetelmään. Tällä hetkellä koealoilta lasketaan kaikki taimet, mikä on ollut erittäin työläs ja aikaa vievä menetelmä. Mittaustavan muuttuessa ehdotetaan liitteen 2 laskentakaavoja muutettavan siten, että kaavoissa taimikon tiheys korvattaisiin termillä kasvatettaviksi tarkoitettujen taimien tiheys. Lisäksi kaavoista poistuisivat entiset vaurioluokat, jotka kaavoissa korvattaisiin vaurioluokalla II. Tällöin myös entisten vaurioluokkien kertoimet korvattaisiin yhdellä kertoimella 0,85. Liite 3 Taimikkoa varttuneemmalle puustolle aiheutuneen vahingon suuruuden määrittäminen Liitteessä 3 esitetään korvattavaksi termi kokonaan tuhoutuneet puut sanoilla pahoin vaurioituneet puut, koska nykyinen käsite on harhaanjohtava. Lisäksi poistettaisiin viittaukset liitteen 5 kantohintoihin ja viitattaisiin Luonnonvarakeskuksen Tilastotietokannassaan esittämiin kantohintoihin. Tilastotietokannasta löytyy kaikkein ajantasaisin tieto kantohinnoista koko maassa. Liite 4 Laskennassa käytettävät arvot Liitteessä 4 esitetyt, vuodelta 2007 peräisin olevat summa-arvomenetelmän aputaulukot esitetään korvattavaksi uudemmilla, vuoden 2013 aputaulukoilla. Uusien aputaulukoiden käyttöönotto on perusteltua, sillä taulukoita käytetään yleisesti metsämaan arvon määrittämisessä. Valtiontalouden tarkastusvirasto on myös edellyttänyt käytettävän uusimpia taulukoita. Aputaulukoissa on päädytty pitämään aiemmat alueet, jotka ovat muotoutuneet Tapion Hyvän metsänhoidon suositusten (2006), aiemman Suomen metsäkeskuksen aluejaon sekä lämpösumma- ja korkeustietojen perusteella. Lisäksi Suomen metsäkeskuksen laskentaohjelma tunnistaa aputaulukon kunnan perusteella, joten edellä mainitun jaon muuttamiseen ei ole tarvetta. Liite 5 Kantohinnat vuosittain , /m³ (Metinfo) Liitteen 5 mukaiset taulukot kantohinnoista poistetaan. Uudeksi liitteeksi esitetään taulukkoa vasakuolleisuusprosenteista paliskunnittain sekä laskenta- ja luokitteluperusteet. Vasahävikkiä mallintavat petovahingot ja petolajeittain ja paliskunnittain Liite 5 esitetään muutettavaksi siten, että liite sisältäisi asetuksen 5 :ään liittyvän taulukon vasakuolleisuusprosenteista paliskunnittain sekä laskenta- ja luokitteluperusteet.

6 6 Luonnonvarakeskuksesta annetun lain (561/2014) 2 :n mukaan Luonnonvarakeskus toimii tilastolaissa (280/2004) tarkoitettuna tilastoviranomaisena. Luonnonvarakeskus julkaisee Tilastotietokannassaan ajantasaiset kantohinnat, joita tarvitaan taimikkoa varttuneemmalle puustolle aiheutuneen vahingon suuruuden määrittämisessä. Kantohintoja ei enää asetuksen liitteessä tarvittaisi. Voimassa olevan asetuksen liitteessä 7 oleva vasakuolleisuusprosentti paliskunnittain sekä laskenta- ja luokitteluperusteet esitetään korvattavaksi Paliskuntain yhdistyksen tuottamilla uusilla luvuilla ja siirrettäväksi asetuksen liitteeksi 5, jolloin liite 7 esitetään kumottavaksi. Liite 6 Metsänhoito- ja perusparannustyöt (kustannukset) Liite 7 Lausuntoyhteenveto Liite 6 esitetään kumottavaksi, sillä taimikonhoitotarvetta ei jatkossa enää arvioida. Tällä yksinkertaistetaan ja nopeutetaan arviointimenettelyä. Liite 7 esitetään kumottavaksi. Lausunnoissa todettiin mm. seuraavaa: Valtiovarainministeriöllä ei ole huomautettavaa viitekohdassa mainitussa lausuntopyynnössänne tarkoitetun asetuksen johdosta. Muuta erillistä lausuntoa ei anneta. Tapio Oy katsoo, että kantohintojen poistaminen asetuksen liitteestä 5 aiheuttaisi epäselvyyttä siitä mitä kantohintoja tiettynä aikana tietyssä paikassa tehtävässä vahingon suuruuden arvioinnissa tulisi käyttää. Tapio Oy pitää parempana, että kantohinnat määrätään asetuksen liitteissä. Toinen vaihtoehto olisi viitata jossain muualla julkaistaviin yksiselitteisiä alueita koskeviin kantohintoihin. Tapio Oy pitää riittävänä, että julkaistaan ne keskiarvot, joita määrätään käyttämään kantohintoina tietyillä alueilla. Siirtyminen uusimpien vuoden 2013 aputaulukoiden käyttöön on Tapion näkemyksen mukaan oikea ja korvausmäärälaskentojen oikeellisuuden kannalta paras ratkaisu. Tapio Oy katsoo, että selkeintä olisi, että asetuksen yhteydessä julkaistaisiin esimerkiksi kuntaluettelo, josta näkisi, mitä aputaulukkoa missäkin kunnassa määrätään käyttämään. Vahingonkärsijän pitäisi pystyä löytämään jostain julkisesta lähteestä tiedon siitä, mitä aputaulukkoa hänen tapauksessaan pitää käyttää. Ympäristöministeriö toteaa, että ehdotetut muutokset ovat teknisiä. Niillä ajantasaistetaan ja yksinkertaistetaan vahingonkorvausten määräytymisen perusteita. Ministeriöllä ei ole huomautettavaa ehdotuksen johdosta. Luonnonvarakeskus katsoo, että hirvivahinkojen korvausten maastoarviointiin ja laskentaan ehdotetut teknisiksi katsottavat muutokset yksinkertaistavat arviointimenettelyä ja tehostavat viranomaisten toimintaa. Arviointimenettely muuttuu myös va-

7 7 hingonkärsijän näkökulmasta entistä helpommin hahmotettavaksi. Hirvivahinkokorvausten laskennassa taimikoille ehdotetaan käytettäväksi tuoreimpia Tapion summaarvomenetelmän aputaulukoita (vuodelta 2013) liittämällä ne asetuksen liitteeksi 4 ja vastaavasti varttuneemman puuston korvauksen laskennassa ehdotetaan käytettäväksi Luonnonvarakeskuksen ylläpitämien ajantasaisia kantohintatilastoja (viittausliitteessä 3). Tuoreimpien mahdollisten viitearvojen käyttö on korvausten oikeudenmukaisuuden kannalta tärkeää. Jatkuvasti päivittyviin kantohintatilastoihin viittaaminen on tässä mielessä hyvä ratkaisu. Summa-arvomenetelmän aputaulukoiden päivittäminen jää jatkossa tehtäväksi asetusmuutoksella, mikä on hitaampi ja raskaampi menettely. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry toteaa, että valtakunnan metsien 11. inventoinnin mukaan hirvien merkit näkyvät yli neljänneksessä koko Suomen männyn taimikoista. Laadun alenemista on tapahtunut noin 16 prosentissa taimikoista ja pahimmillaan joidenkin maakuntien mäntytaimikoissa lähes joka neljännessä. Hirvikannan säätely siten, että vahingot pysyvät kaikkialla siedettävällä tasolla, on osoittautunut haasteelliseksi. Joka vuosi löytyy alueita, joissa hirvikanta nousee tavoiteltua korkeammaksi ja vahinkojen määrä sen mukaisesti. Hirvikannan nykyistä tehokkaampi ja tarkempi säätely on ykkösasia. Tämän lisäksi tarvitsemme myös toimivan hirvivahinkojen korvausjärjestelmän. Tällä hetkellä käytössä olevan korvausjärjestelmän toimivuus on rapautunut vuosien saatossa. Korvaustason perustana olevat Tapion tuottamat taimikoiden taulukkoarvot ovat vuosien takaa ja neljänneksen nykyisiä taimikoiden arvoja alemmat. Metsälain uudistus laajensi lain minimivaatimuksen näkökulmasta hyväksyttävien puulajien luetteloa. Kun samassa yhteydessä ei päivitetty hirvivahinkojen korvausjärjestelmää, merkitsi muutos esimerkiksi sitä, että kuivahkolla kankaalla hirven tuhoamia mäntyjä ei korvata, jos alueella on riittävästi luontaisia kuusia. Myös muita vastaavia korvaustasoja alentavia muutoksia on tapahtunut. Nykyisen korvausjärjestelmän toimimattomuus näkyy selkeimmin maksettujen korvausten määrässä. Vaikka hirvikannassa ja todellisten hirvivahinkojen määrässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta viimeisen kahdeksan vuoden aikana, on vuosittain maksettujen hirvivahinkokorvausten määrä pudonnut yli 3 5 miljoonan euron tasosta alle 0,5 miljoonan euron tasolle. Uudistuksen tavoite on myös se, että tuhojen arviointikulut kohtuullistuisivat ja korvausperusteet olisivat myös metsänomistajalle ymmärrettävät. Korvausjärjestelmän monimutkaisuus ja korkea omavastuuosuus ovat johtaneet siihen, että korvauksia on haettu vain kaikkein pahimmista hirvituhoista, mikä on lisännyt ristiriitoja maanomistajien ja metsästäjien välillä. Korvausjärjestelmän uudistuksessa on syytä muistaa, että hyvin toimiva vahingonkorvausjärjestelmä edistää metsätalouden ja riistatalouden rinnakkaiseloa. Jos vahingot saadaan korvattua asiallisesti, vähenee hirviin kriittisesti suhtautuvien maanomistajien määrä. Tarve nykyisen korvausjärjestelmän parantamiselle on selvä. Esityksen mukaan vaurioluokkia vähennettäisiin. Entiset luokat ei vahinkoa ja vaurioluokat I IV yhdistettäisiin kahdeksi luokaksi (vaurioluokat I ja II). I-luokkaan sisältyisivät ehjät ja lievästi vaurioituneet taimet ja II-luokkaan kaikki luokkaa I pahemmin vaurioituneet taimet.

8 8 Esityksessä männyn vaurioluokka I (ehjät ja lievästi vaurioituneet) on määritelty seuraavasti: * vähäisiä oksavaurioita (< 75 % neulasmassasta) * pääranka katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen kohdalta * kuorivaurio alle 25 % vaipasta Asetuksessa ei tulisi muuttaa vanhojen vaurioluokkien rajakohtaa I ja II välillä. Tästä syystä vaurioluokkaan I tulee lisätä myös määrittely: Kaikki ensimmäisen oksakiehkuran versot eivät ole vaurioituneet. Jos taimesta on syöty sekä latvakasvain että kaikki ensimmäisen oksakiehkuran sivuversot kyseessä on pahoin vaurioitunut taimi, joka kasvaa monihaaraiseksi ja kasvattaa lopulta päärangan alemmasta oksasta muodostaen pahan runkovian tyvitukkiin. Esityksessä kuusen ja lehtikuusen vaurioluokka I (ehjät ja lievästi vaurioituneet) on määritelty seuraavasti: * vähäisiä oksavaurioita (< 75 % neulasmassasta) * pääranka katkaistu ensimmäisen tai toisen vuosikasvaimen kohdalta * kuorivaurio (lehtikuusella) alle 25 % vaipasta Asetuksessa ei tulisi muuttaa vaurioluokkien rajakohtaa I ja II välillä. Aiemmin vaurioluokkaan I kuuluivat taimet, joista ensimmäinen vuosikasvain oli syöty. Nyt tehty esitys merkitsee kuusen ja lehtikuusen osalta, että vanhat vaurioluokat I ja II yhdistettäisiin ja vanhat vaurioluokat III ja IV yhdistettäisiin. Tämä ei ole asetusluonnoksessa esitettyjen perusteluiden mukainen. Erityisesti on huomattava, että jos hirvi katkoo kuuset ja lehtikuusi toisen vuosikasvaimen kohdalta, taimikkoa ei voi mitenkään kuvata niin lievästi vaurioituneeksi, että sille ei kuulu maksaa mitään korvauksia. Rauduskoivun, hieskoivun, visakoivun, haavan, hybridihaavan sekä muiden lehtipuiden I luokka on määritelty seuraavasti: * päärangan katkaisukohdan läpimitta alle 10 mm * lehtimassasta menetetty alle 75 % Nykyisessä vaurioluokittelussa vaurioluokkaan I kuuluvat lehtipuut joiden päärangan katkaisukohdan läpimitta on vähintään 0,5 cm. Esitetty muutos on merkittävä rauduskoivun ja varsinkin hitaammin kasvavan visakoivun kohdalla. Uudessa järjestelmässä vaurioluokkaan I tulisi kuulua ne taimet, joiden päärangan katkaisukohdan läpimitta on enintään 0,5 cm ja enintään 1/3 pituudesta kuten vaurioluokkien raja kulkee nykyisessä järjestelmässä. Asetusluonnoksen perusteluissa todetaan, että vaurioluokat yhdistetään kahdeksi luokaksi. Perusteluista saa käsityksen, että luokat todella yhdistetään eikä ryhdytä luomaan uutta luokittelua hirvien vaurioittamille taimille. MTK esittää, että vaurioluokkien rajoja ei lähdetä muuttamaan nykyjärjestelmään verrattuna. Eli nykyjärjestelmän vaurioitumattomat ja vaurioluokka I yhdistetään uuden järjestelmän vaurioluokaksi I ehjät ja lievästi vaurioituneet. Uuden järjestelmän pahoin vaurioituneiden luokka II muodostetaan nykyjärjestelmän luokista II, III ja IV. Kaikki valmiste-

9 9 lutyö ja vertailulaskelmat ovat perustuneet tähän. Perusteluissa todettu Tapion tekemä analyysi laskentatavan ja kaavojen muutosten vaikutuksista perustui myös oletukseen, että luokat yhdistetään kokonaisina eikä vaurioluokkien rajoja muuteta. Jos vaurioluokkien rajoja lähdetään muuttamaan esitetyllä tavalla, se heikentää entisestään nykyjärjestelmän toimivuutta ja alentaa korvaustasoja. Tämä ei MTK:n käsityksen mukaan ollut uudistuksen tarkoitus. Hirvivahinkoarviointia ehdotetaan muutettavaksi siten, että koealoilta mitattaisiin ja laskettaisiin jatkossa vain kasvatettavaksi tarkoitetut puut, eli ne taimet jotka olisi jätetty kasvamaan metsänhoitosuositusten mukaisessa harvennuksessa. Mittaustavan muuttuessa ehdotetaan liitteen 2 laskentakaavoja muutettavan siten, että kaavoissa taimikon tiheys korvattaisiin termillä kasvatettaviksi tarkoitettujen taimien tiheys. Lisäksi kaavoista poistuisivat entiset vaurioluokat, jotka kaavoissa korvattaisiin vaurioluokalla II. Tällöin myös entisten vaurioluokkien kertoimet korvattaisiin yhdellä kertoimella 0,85. MTK kannattaa arviointimenetelmän yksinkertaistamista edellyttäen, että sillä ei ole teknisesti vahingonkorvaustasojen alentavaa vaikutusta. Vahingonkorvaustasoihin vaikuttaa edellä käsitelty taimien vahinkoluokittelu. Kertoimen 0,85 määrittelyssä on oletettu, että vanha vahinkoluokka I siirtyy kokonaisuudessaan ei korvattavien taimien ryhmään ja vanha vahinkoluokka II siirtyy kokonaisuudessaan korvattavien taimien ryhmään. Jos vahinkoluokkien rajaa muutetaan, kuten edellä on esitetty, tulee korottaa kerrointa 0,85 muutoksen vaikutuksen mukaisesti. Esityksen mukaan, jos vahingoittumattomien puiden määrä laskee hirvieläimien aiheuttamien kuorivaurioiden johdosta alle Valtioneuvoston metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä antaman asetuksen (1308/2013) liitteen taulukon B. arvojen, pahoin vaurioituneeksi katsotaan koko vahinkoalueen puusto. Hirvien aiheuttamat kuorivahingot kasvatusmetsiköissä ovat lisääntyneet viime vuosina. Tämän korvausperusteen merkitys on kasvava. Esitys merkitsee sitä, että riittävä kasvamaan jätettävien vaurioitumattomien puiden pohjapinta-ala olisi kasvupaikasta ja maantieteestä riippuen 5 10 m 2 /ha ja vielä puuston pituudesta riippumatta (!). Tämä ei mitenkään vastaa käsitystä hyvän metsänhoidon vähimmäispuustosta, joka on kasvupaikasta ja puuston pituudesta riippuen 5 12 m 2 /ha suurempi. Lisäksi on huomioitava, että vaurioitumattomien puiden tilajärjestys ei hirvivahinkokohteella ole läheskään niin tasainen kuin harvennushakkuiden toteutuksessa. MTK esittää, että kokonaan korvattavan puuston rajaa muutetaan siten, että vaurioitumattomien puiden pohjapinta-alan ollessa alle harvennushakkuusuositusten alarajan, koko vahinkoalueen puusto katsotaan vahingoittuneeksi. Tällöin tulee korvata koko vahingoittunut puusto sekä alueen uudistamiskulut. Esityksen mukaan vuodelta 2007 peräisin olevat summa-arvomenetelmän aputaulukot esitetään korvattavaksi uudemmilla, vuoden 2013 aputaulukoilla. Luonnoksen mukaan uusien aputaulukoiden käyttöönotto on perusteltua, koska taulukoita käytetään yleisesti metsämaan arvon määrittämisessä. MTK kannattaa taulukoiden päivittämistä, koska vanhat taulukot eivät vastaa nykykäsitystä taimikoiden arvosta. MTK kiinnittää kuitenkin huomiota merkittävään korvaustasoja epäoikeudenmukaisesti alentavaan seikkaan. Kaikissa tilanteissa Tapion määrittelemät taimikoiden arvot eivät vastaa edes puolta taimikon todellisista perustamiskustannuksista. Mitä karummista maista on kysymys ja mitä pohjoisempana kohde on, sitä suurempi tämä epä-

10 10 kohta on. Esimerkiksi Väli-Suomessa kuivahkolla kankaalla 0,1 m pituisen männyntaimikon arvo on taulukossa 540 euroa/ha. Jos taimikko on perustettu istuttaen, tämä johtaa siihen, että korvaustaso on alle puolet perustamiskustannuksista. Metsänomistajan on vaikea käsittää näillä väärillä arvoilla määriteltyä korvaustasoa. Jos tässä esimerkkitapauksessa hirvi on tuhonnut kolmanneksen istutustaimista, näky on raastava ja korvaustaso on 178 euroa/hehtaari. Tuhoalaa pitäisi olla siis täysi hehtaari, jotta edes maksettava vahinkomäärän minimitaso toteutuisi. MTK esittää, että korvaustason laskennassa sovelletaan menettelyä, jossa taimikon arvo on aina vähintään toteutetun viljelyketjun keskikustannuksen suuruinen. Suomen metsäkeskus kannattaa asetuksessa esitettyä arviointijärjestelmän yksinkertaistamista. Metsäkeskuksessa tehtyjen vertailumittausten osalta vahinkoluokkien määrän vähentäminen nopeuttaa hirvituhoarvion tekemistä merkittävästi. Arvioinnin edelleen kehittämiseen ja nopeuttamiseen liittyen Metsäkeskus esittää seuraavia tarkennuksia arviointimenettelyyn ja ohjeistukseen: Nykyisen metsälain mukaisten kasvatettavaksi tarkoitettujen puiden määrittely on haastavaa ja hidastaa arvioinnin tekemistä. Tilannetta voidaan parantaa selkeällä maastotarkastusohjeella taimikoiden arvioinnissa. Varttuneen puuston arvioinnissa tulisi harkita ohjeen tarkennusta siten, että koealoilta luettaisiin kaikki läpimitaltaan vähintään 7 cm:n puut. Erityisesti isoilla kuvioilla koealojen suuri määrä hidastaa arviointia. Maastotarkastusohjeessa voitaisiin harkita linja- ja koealavälien harventamista myös yli 6 hehtaarin kuvioille. Lopuksi Metsäkeskus haluaa muistuttaa, että arvioinnin menettelyjä ja kustannuksia voidaan mittausten lisäksi kehittää tietojärjestelmiä kehittämällä. Tästä esimerkkinä on varttuneen puuston vahinko, jossa puutavaralajikertymää ei tarvitse erikseen arvioida ja laskea hakkuuarvoa, vaan ohjelma laskee hakkuuarvon koealamittausten perusteella. Metsäkeskus pitää tärkeänä, että uudesta tukiarvioinnista ja sen vaikutuksista tuhokorvauksiin viestitään riittävästi metsänomistajille ja toimijoille. Hirvikannan ja metsätalouden tavoitteiden yhteensovittamisen kannalta on erittäin tärkeää, että uuden arviointimenetelmän avulla syntyy parempi kokemus hyvästä hallinnosta ja toimivasta arviointimenetelmästä. Suomen Metsästäjäliitto lausuu, että asetusesityksessä esitetään, että hirvivahinkojen maastossa suoritettavaa arviointimenetelmää yksinkertaistetaan. Nykyinen vaurioluokitus on koettu hankalaksi ja luokituksen on pystynyt tekemään ainoastaan riistavahinkoarviointeja tekevät Suomen metsäkeskuksen ammattilaiset. Vaurioluokkia on asetusesityksen mukaan tarkoitus yksinkertaistaa ja selkeyttää. Metsänomistajille rakennetaan myös sähköinen palvelu, jolla voidaan arvioida, ylittyykö korvauskynnys. Korvaukset kustannetaan Suomessa hirvieläinten pyyntilupamaksuilla. Hirvivahinkomenettelyihin tehtävillä, esitysluonnoksen mukaisilla muutoksilla pienennetään hallinnon kustannuksia hirvivahinkoarviointeja tekevässä Suomen metsäkeskuksessa.

11 11 Suomessa hirvieläinkantaa säädellään ja hirvivahinkoihin vaikutetaan etupäässä metsästämällä. Siitä huolimatta puunkasvatukselle aiheutuu hirvieläinten laidunnuksesta vahinkoja, joita on luontevaa jatkossakin korvata hirvieläinten pyyntilupamaksuista. Metsästäjäliiton mielestä esitysluonnoksen muutokset ovat perusteltuja ja nykytilannetta kohentavia. Metsästäjäliitto kannattaa asetusluonnoksen hyväksymistä esitetyssä muodossa. Maaseutuvirasto kiittää mahdollisuudesta lausua ehdotuksesta ja toteaa kohteliaimmin seuraavaa: 4 :n muutos: Luonnoksessa on poistettu viittaus kantohintoihin (kantohinnat liitteessä 5 nykyisessä asetuksessa). Luonnoksessa liitteessä 5 on kantohintojen sijaan vasakuolleisuusprosentti paliskunnittain. Muutos on perusteltua, koska aiemmin liitteessä 5 olleisiin kantohintoihin ei ole enää tarvetta viitata. Luonnoksen liitteen 3 mukaan laskukaavoissa tarvittavat kantohinnat tulee selvittää luonnonvarakeskuksen ylläpitämästä tilastosta. Luonnoksessa on poistettu viittaus taimikonhoidon kustannuksiin (liite 6 nykyisessä asetuksessa, joka kumotaan luonnoksesta). Asetusmuutoksen perustelujen mukaan taimikonhoitotarvetta ei arvioida vahinkoarvioissa jatkossa, joten kyseisiin kustannuksiinkaan ei ole enää tarvetta viitata luonnoksessa. 5 :n muutos: Luonnoksen pykälässä 5 viitataan liitteeseen, jossa on määritetty vasakuolleisuusprosentti paliskunnittain sekä laskenta- ja luokitteluperusteet. Muutoksena on, että luonnoksessa viitataan liitteeseen 5 nykyisen liitteen 7 sijaan. Liitteen 1 muutos: Puulajikohtaiset vaurioluokat taimikossa: Luonnoksen vaurioluokka I (ehjät ja lievästi vaurioituneet taimet) on määritelty selkeästi puulajeittain maksimikuorivaurion, -päärankavaurion ja -oksavaurioiden (menetetty neulas- tai lehtimassa<75%) avulla. Vaikka menetetyn neulas- ja lehtimassan tarkka arvioiminen vaurioituneesta taimesta maastossa on vaikeaa, Maaseutuvirasto toteaa kuitenkin kyseisen kriteerin käyttämisen vaurioluokittelussa olevan perusteltua. Luonnoksen vaurioluokka II (pahoin vaurioituneet taimet) on määritelty selkeästi, koska kaikki luokan I taimea pahemmin vaurioituneet taimet luokitellaan tähän vaurioluokkaan. Aiempina vuosina on vaurioluokittelussa herättänyt keskustelua mm. hirven kahtena peräkkäisenä vuotena aiheuttama latvakasvaimen katkeaminen, joka nykyisen vaurioluokittelun mukaan luokitetaan vaurioluokkaan I (1+1 2). Maaseutuvirasto toteaa, että uutta vaurioluokittelua laadittaessa edellä mainittu vaurio ja pensastuneen taimen (pensastunutta tainta ei tosin ole mainittu luonnoksessa) määritelmä kannattaa käsitellä työryhmässä.

12 12 Maaseutuvirasto kiittää selkeästi laaditusta vaurioluokittelusta ja toteaa, että vaurioluokkien vähentäminen viidestä luokasta kahteen aiempaa selkeämmin määriteltyyn luokkaan tulee helpottamaan käytännön arviointitoimintaa maastossa merkittävästi. Maaseutuviraston valvontatarkastuksissa saadun käsityksen perusteella nykyään männyntaimikoissa vaurioituneet taimet luokitellaan pääasiassa vaurioluokkiin I ja IV. Nykyiseen vaurioluokkaan I luokitelluista männyn taimista on katkaistu pääranka ensimmäisen vuosikasvun kohdalta, mikä usein on varsin lievä vaurio. Maaseutuvirasto katsookin, että on perusteltua vähentää vaurioluokkien määrää ja muodostaa ainoastaan kaksi vaurioluokkaa. Puulajikohtaiset vaurioluokat taimikkoa varttuneemmassa puustossa: Pienen ja suuren kuorivaurion määritelmät ovat samat nykyiseen asetukseen verrattuna kaikkien muiden puulajien paitsi kuusen osalta. Kuusella katsotaan kaikki kuorivauriot luonnoksessa suuriksi kuorivaurioiksi, kun nykyisessä asetuksessa kuusellakin on käytössä luokittelu pieneen ja suureen kuorivaurioon. Kuorivaurioiden määritelmät ovat selkeät ja tarkoituksenmukaiset taimikkoa varttuneemmassa puustossa. Taulukossa tulisi käyttää kuorivaurioiden pinta-alojen mittayksiköiden yhteydessä yläkvartiilia (cm2 -> cm 2 ) Liitteen 2 muutos: Luonnoksen liitteessä 2 on määritelty taimikolle aiheutuneen vahingon suuruuden määrittämiseen käytettävät laskentakaavat. Liitteessä käytetään muuttujasta TUH kahta termiä (laskennallisesti kokonaan tuhoutuneiden taimien lukumäärä ja kokonaan tuhoutuneiden taimien lukumäärä). Maaseutuvirasto esittää, että kyseisestä muuttujasta käytettäisiin yhdenmukaisesti termiä laskennallisesti kokonaan tuhoutuneiden taimien lukumäärä. Luonnoksessa on muutettu muuttujan TIH termiä. Luonnoksessa muuttujan TIH termi on kasvatettavaksi tarkoitettujen taimien tiheys ennen vahinkoa kun se nykyisessä asetuksessa on taimikon tiheys ennen vahinkoa. Muutoksen tarkoituksena on rajoittaa koealoilta luettavien taimien määrää ja täten nopeuttaa hirvieläinvahinkojen arvioinnin maastotyötä. Maaseutuvirasto on aiemmin todennut raportissaan vahinkoarvion tekemisen olevan työlästä käytännön arviointitoiminnan kannalta hoitamattomissa taimikoissa. Maaseutuviraston näkemyksen mukaan muutos on tarpeellinen ja nopeuttaa vahinkoarvion tekemistä hoitamattomissa taimikoissa. Maaseutuvirasto toteaa kuitenkin luonnoksen termin kasvatettavaksi tarkoitettujen taimien tiheys ennen vahinkoa olevan tulkinnanvarainen. Asetusmuutoksen perusteluissa on tarkennus, jonka mukaan kasvatettaviksi tarkoitetut taimet olisivat sellaisia, jotka olisi jätetty kasvamaan metsänhoitosuositusten mukaisessa harvennuksessa. Epäselväksi jää, että koskeeko kyseinen rajaus ainoastaan taimikon tiheyttä (luetaan vain esim kpl taimia 50 m 2 kokoiselta koealalta), vai koskeeko rajaus myös puulajia. Valtioneuvoston asetuksen (1308/2013) 1 :n ja Metsälain (1093/1996) 8 a :n mukaan esim. kuusen, rauduskoivun ja haavan elinvoimaiset taimet ovat hyväksyttäviä taimia kaikilla kasvupaikoilla, joten luetaanko esimerkiksi hirven vahingoittamassa kuivahkon kankaan männyntaimikossa (mänty viljelty puulaji) koealoilta ensisijaisesti kyseisten säädösten mukaisesti kaikkien hyväksyttävien puulajien ehjät

13 13 ja vahingoittuneet taimet kuten nykyään vai ensisijaisesti vain männyn taimet (ehjät ja vahingoittuneet). Kyseisessä esimerkissä viljellyn puulajin ja metsänhoitosuositusten perusteella voisi myös tulkita, että männyn taimet olisivat olleet ennen vahinkoa kasvatettaviksi tarkoitettuja taimia. Liitteen 4 muutos: Maaseutuvirasto ehdottaa, että liitteen 4 ensimmäisellä sivulla olevassa poikkeukset - kohdassa huomioitaisiin myös kuusi kuivahkolla kankaalla, koska pahimmilla hirvieläinvahinkoalueilla on ollut perusteltua uudistaa kuivahkolla kankaalla uudistusaloja myös kuusella. Paliskuntain yhdistys toteaa, että riistavahinkolain (105/2009) 14 :n mukaan vasahävikkikorvaukseen liittyvät arvot tulee päivittää vähintään kolmen vuoden välein. Edellisen kerran arvot on päivitetty 2013 (309/2013) ja niitä sovellettiin 2012 vasahävikkikorvauksia maksettaessa. On hyvä, että nyt päivitettäviä arvoja sovelletaan vuoden 2015 vasahävikkikorvauksissa. Seuraava päivitys vasahävikkikorvaukseen liittyviin arvoihin olisi tulossa viimeistään 2018 vasahävikkikorvauksiin. Vasahävikkikorvauksella tarkoitetaan paliskunnalle maksettavaa laskennallisin perustein määräytyvää korvausta niistä vasoista, joiden arvioidaan jäävän kadoksiin suurpetojen aiheuttamien vahinkojen vuoksi vasonnan ja erotusten välisenä aikana. Riistavahinkolain esitöiden (HE 90/2008 vp) mukaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tuottamien suurpetokanta-arvioiden ja aiemmin korvattujen porovahinkojen perusteella paliskunnat on mahdollista jakaa suurpetotiheysluokkiin suurpetojen runsauden ja suurpetojen porotaloudelle aiheuttaman vahinkoriskin perusteella. Asetuksen riistavahingoista (309/2013) taustamuistion mukaan vasakuolleisuusprosentti määritetään suurpetokanta-arvioiden ja aiemmin korvattujen porovahinkojen perusteella. Nykyisellään vasakuolleisuusprosenttien laskennassa tärkeimpänä tekijänä ovat löydetyt maasuurpedon tappamat porot sekä petolajikohtaiset painokertoimet. Painokertoimet perustuvat kyseisten petojen todennäköiseen osuuteen vasahävikistä. Vasakuolleisuusprosentin laskennassa tulisi yhtenä tekijänä olla alueen suurpetokanta. Tämä kuitenkin vaatii toteutuakseen luotettavaa kanta-arviota ja tutkimusta. Jotta vasahävikkikorvaukset pystyttäisiin kohdentamaan erityisesti niille alueille, joilla on vahva petokanta ja suuri kesäaikainen hävikki, tulisi poronhoitoalueen petomääristä ja vahingoista saada lisää luotettavaa tutkimustietoa. Asetusluonnoksen liitteeseen viisi esitetään Paatsjoen paliskunnan vasahävikkiprosentin nostamista 20:een alueella olevan tutkimuksella todennetun karhukannan koon vuoksi (Bioforsk Report Vol. 6 No , Paliskuntain yhdistyksen hallitus 6/2016 ).

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä 20.3.2018 Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointiin muutoksia Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta

Lisätiedot

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointi muuttuu Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta 268/2017 Tullut voimaan 15.5.2017

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013. 309/2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013. 309/2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013 309/2013 Valtioneuvoston asetus riistavahingoista Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan riistavahingoista annetun valtioneuvoston asetuksen (309/2013) liitteet

Lisätiedot

Kuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio

Kuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio N:o 367 1397 Liite 1 Puulajikohtaiset vaurioluokat (1 ) Ei vahinkoa Vaurioluokka I Vaurioluokka II Vaurioluokka III Vaurioluokka IV Mänty - vähäisiä oksavaurioita - pääranka katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen

Lisätiedot

Hirvivahinkojen maastoarviointiohje

Hirvivahinkojen maastoarviointiohje Hirvivahinkojen maastoarviointiohje Sisällys 1 Kasvatuskelpoinen taimikko... 3 2 Koealojen sijoittaminen ja määrä... 4 3 Mittaukset koealalla... 5 4 Toistuva vahinko... 9 5 Toimenpide-ehdotusten arviointi...

Lisätiedot

Riistavahinkolaki ja siihen liittyvät määräykset ja asetukset

Riistavahinkolaki ja siihen liittyvät määräykset ja asetukset Riistavahinkolaki ja siihen liittyvät määräykset ja asetukset Petovahinkotarkastaja -koulutus Sodankylä 11.5.2010 ja Pudasjärvi 12.5.2010 Marika Lehtinen Riistavahinkolaki ja siihen liittyvät määräykset

Lisätiedot

Hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen korvausten muutokset

Hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen korvausten muutokset Maa- ja metsätalousvaliokunnalle 16.11.2015 Hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen korvausten muutokset Lausunnon laatija Ari Kotiharju (ari.kotiharju@tapio.fi) Tapio Oy 1. Tausta Hirvieläinten aiheuttamista

Lisätiedot

Hirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009

Hirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009 Hirvieläinvahinkojen arviointi vuodelta 2009 Julkaisija Metsäkeskus Keski-Suomi. Jyväskylä 22.3.2010. Julkaisu 4/2010. Kauppakatu 19 B, PL 39, 40101 JYVÄSKYLÄ p. 020 772 7800, s-posti: ksmk@metsakeskus.fi

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 366. Laki. Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 12 :n muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 366. Laki. Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 12 :n muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2010 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 2010 N:o 366 371 SISÄLLYS N:o Sivu 366 Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 12 :n

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN MÄÄRÄYS HIRVIELÄINTEN AIHEUTTAMIEN METSÄVAHINKOJEN ARVIOIMISESTA JA KORVAUSTEN LASKEMISESTA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN MÄÄRÄYS HIRVIELÄINTEN AIHEUTTAMIEN METSÄVAHINKOJEN ARVIOIMISESTA JA KORVAUSTEN LASKEMISESTA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(4) Päivämäärä Dnro 27.3.2001 1218/621/2001 Maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelma N:o 29/01 Voimassaoloaika 2.4.2001- toistaiseksi Metsäkeskukset Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Luonnonvaraosasto Ylitarkastaja Jussi Laanikari P

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Luonnonvaraosasto Ylitarkastaja Jussi Laanikari P Valtiovarainvaliokunta Maatalousjaosto MaJ 4.11.2015 HE 30/2015 vp MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Luonnonvaraosasto Ylitarkastaja Jussi Laanikari 29.10.2015 P. 040 7336229 Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Liite 3 OHJEEN KÄYTTÄJÄLLE

Liite 3 OHJEEN KÄYTTÄJÄLLE Liite 3 OHJEEN KÄYTTÄJÄLLE Tämä käyttöohje on tarkoitettu käsikirjaksi arvioitaessa hirvieläinten taimikoille ja taimikkovaihetta varttuneemmille puustoille aiheuttamia vahinkoja. Ohjeessa on kuvattu vahinkojen

Lisätiedot

/01.02/2018 LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA PORONHOITOVUO DELTA 2018/2019 MAKSETTAVASTA ELÄINKOHTAISESTA TUESTA

/01.02/2018 LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA PORONHOITOVUO DELTA 2018/2019 MAKSETTAVASTA ELÄINKOHTAISESTA TUESTA LAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) 7.3.2018 551/01.02/2018 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA PORONHOITOVUO DELTA 2018/2019 MAKSETTAVASTA ELÄINKOHTAISESTA TUESTA Maa-ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Mikä on taimikonhoidon laadun taso? Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) mmm.fi /01.02/2017

LAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) mmm.fi /01.02/2017 LAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) mmm.fi 8.3.2017 495/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA PORONHOITOVUO DELTA 2017/2018 MAKSETTAVASTA ELÄINKOHTAISESTA TUESTA Maa-ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

HE 209/2006 vp. olevien metsämaapinta-alojen suhteessa. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia

HE 209/2006 vp. olevien metsämaapinta-alojen suhteessa. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verontilityslain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia siten, että yhteisöveron metsävero-osuuden

Lisätiedot

HE 42/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 42/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi riistanhoitomaksusta

Lisätiedot

Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010

Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010 Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010 Säkylä 15.9.2010 Riistapäällikkö Antti Impola 20.9.2010 Satakunnan riistanhoitopiiri 1 Ajankohtaiskatsaus RKTL:n kannanarviot suurpetojen määristä ennen metsästyskautta

Lisätiedot

HE 118/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuslain muuttamisesta

HE 118/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuslain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kalastuslakia. Kalenterivuotta koskevaa kalastonhoitomaksua korotettaisiin

Lisätiedot

/01.02/2017

/01.02/2017 Jt\ mmm.pi LAUSUNTOPYYNTÖ 244207 1(2) 23.11.2017 1881/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI LUONNON HAITTAKORVAUKSESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN JA EI- TUOTANNOLLISIA

Lisätiedot

Muistio EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TEURASRUHOJEN LUOKITTE LUSTA

Muistio EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TEURASRUHOJEN LUOKITTE LUSTA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Vanhempi hallitussihteeri Jukka Ränkimies Muistio 27.3.2018 Liite 1 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TEURASRUHOJEN LUOKITTE LUSTA Ruhonluokitusta koskeva lainsäädäntö on

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ Maa- ja metsätalousministeriö

LAUSUNTOPYYNTÖ Maa- ja metsätalousministeriö LAUSUNTOPYYNTÖ 262812 Maa- ja metsätalousministeriö 1 (2) Jord- och skogsbruksministeriet Ministry of Agriculture and Forestry 17.1.2019 66/01.02/2019 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA VUODELTA 2017 MAKSETTAVASTA SOKERIJUURIKKAAN KULJETUSTUESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA VUODELTA 2017 MAKSETTAVASTA SOKERIJUURIKKAAN KULJETUSTUESTA LAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) 21.2.2018 363/01.02/2018 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA VUODELTA 2017 MAKSETTAVASTA SOKERIJUURIKKAAN KULJETUSTUESTA Maa-ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

/01.02/2017

/01.02/2017 A mmm.fi LAUSUNTOPYYNTÖ 227239 1(2) 1.2.2017 197/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI PERUSTUESTA, VIHERRYTTÄMISTUESTA JA NUOREN VILJELIJÄN TUESTA ANNETUN

Lisätiedot

HE 128/2018 vp. Esityksessä ehdotetaan alle 18-vuotiaiden riistanhoitomaksua alennettavaksi nykyisestä 39 eurosta

HE 128/2018 vp. Esityksessä ehdotetaan alle 18-vuotiaiden riistanhoitomaksua alennettavaksi nykyisestä 39 eurosta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan alle 18-vuotiaiden riistanhoitomaksua

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8 1 / 8 Metsäarvio Pyy, Mäntyharju 507-412-1-73 Tämä metsäarvio kertoo kiinteistön metsätaloudellisen arvon, jota voidaan käyttää omistajanvaihdostilanteissa, kuten perunkirjoitus, perintö- ja lahjaveroarvon

Lisätiedot

1992 vp - HE 354 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 354 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1992 vp - HE 354 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot

Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot Juho Matala METSÄNUUDISTAMISEN LAADUN ONGELMAT NordGen Metsä teemapäivä Maanantai 3.10.2011,

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi

LAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi LAUSUNTOPYYNTÖ 242844 1(2) mmm.fi 24.10.2017 1726/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI PERUSTUKI- JÄRJESTELMÄN KANSALLISEN VARANNON KÄYTÖSTÄ ANNETUN VALTIONEUVOSTON

Lisätiedot

Mitä uutta hirvikarkotteista? Juho Matala Taimitarhapäivät 2014 24.1, Hotelli Laajavuori, Jyväskylä

Mitä uutta hirvikarkotteista? Juho Matala Taimitarhapäivät 2014 24.1, Hotelli Laajavuori, Jyväskylä Mitä uutta hirvikarkotteista? Juho Matala Taimitarhapäivät 2014 24.1, Hotelli Laajavuori, Jyväskylä Mitä ovat hirvikarkotteet? Taimikohtaiseen suojaukseen tarkoitettuja tuotteita Perustuvat hirvelle epämiellyttävään

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TUOTTAJAORGANISAATIOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 2 :N MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus

Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus Leena Petäjistö & Juho Matala Hirvi, metsät ja metsänomistaja 2 24.6.2015 Metsänomistajakunnan muutokset ja tavoitteet

Lisätiedot

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8 1 / 8 Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi 729-407--496 OP Metsäarvio+ kertoo kiinteistön metsätaloudellisen arvon, jota voidaan käyttää vakuusarvon määrityksessä ja omistajanvaihdostilanteissa, kuten perunkirjoitus,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsänuudistamisen sta se laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu 29.11.211 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 211 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto

Lisätiedot

Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve

Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve Metsänhoitoklubin kevätseminaari 21.4.217 Kari T. Korhonen Luke/VMI Sisältö 1. VMI 2. Taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien tila 3. Rästit 4. Puulajit

Lisätiedot

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan rikosvahinkojen korvaamisesta

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ Maa- ja metsätalousministeriö

LAUSUNTOPYYNTÖ Maa- ja metsätalousministeriö LAUSUNTOPYYNTÖ 260857 Maa- ja metsätalousministeriö 1 (2) Jord- och skogsbruksministeriet Ministry of Agriculture and Forestry 5.11.2018 1795/01.02/2018 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON

Lisätiedot

Ravintoresurssin, hirvikannan ja metsätuhojen kolmiyhteys

Ravintoresurssin, hirvikannan ja metsätuhojen kolmiyhteys Ravintoresurssin, hirvikannan ja metsätuhojen kolmiyhteys Juho Matala, Luonnonvarakeskus Antti Ihalainen, Kari Korhonen, Seppo Nevalainen, Ari Nikula, Vesa Nivala, Jyrki Pusenius, Antti Paasivaara, Teija

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja

Lisätiedot

1. MAASTOARVIOINTIOHJE... 3

1. MAASTOARVIOINTIOHJE... 3 2 SISÄLLYS 1. MAASTOARVIOINTIOHJE... 3 2. MAASTOARVIOINNIN SUORITTAMINEN... 4 2.1. Koealojen sijoittaminen ja määrä, koordinaatit... 4 2.2. Mittaukset koealalla... 5 2.2.1. Kasvatuskelpoiset taimet, täydentävien

Lisätiedot

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0

Lisätiedot

/01.02/2018 LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA VUODELTA 2019 MAK SETTAVASTA SOKERIJUURIKKAAN KANSALLISESTA TUESTA

/01.02/2018 LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA VUODELTA 2019 MAK SETTAVASTA SOKERIJUURIKKAAN KANSALLISESTA TUESTA LAUSUNTOPYYNTÖ 1 (2) Maa- ja metsätalousministeriö Jord- och skogsbruksministeriet Ministry of Agriculture and Forestry 22.11.2018 1902/01.02/2018 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka Metso tutkijaseminaari 9.11.2010 Lauri Suihkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 27.2.2017 Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN

Lisätiedot

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT "OTSO POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT Metsätila-arvio 2 5-09- 2014 METSÄSELVITYS 22.9.2014 OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa Pohjois-Karjalan ulosottovirasto

Lisätiedot

Lausuntoja voivat antaa myös muut kuin jakelussa mainitut tahot ja tietoa lausunnon antomahdollisuudesta

Lausuntoja voivat antaa myös muut kuin jakelussa mainitut tahot ja tietoa lausunnon antomahdollisuudesta LAUSUNTOPYYNTÖ 1(1) 06.03.2017 476/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA VUODELTA 2016 MAK SETTAVASTA ETELÄ-SUOMEN KANSALLISESTA TUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

HE 69/2009 vp. säätää neuvontatehtävien hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta maakunnalle.

HE 69/2009 vp. säätää neuvontatehtävien hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta maakunnalle. HE 69/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain 30 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamista

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetun lain 7 ja :n muuttamisesta PERUSTELUT ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ annettuun lakiin

Lisätiedot

Ämmm.n /01.02/2018. Jakelussa mainitut

Ämmm.n /01.02/2018. Jakelussa mainitut A LAUSUNTOPYYNTÖ 248230 1 (2) Ämmm.n 31.1.2018 232/01.02/2018 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TÄYDENTÄVI EN EHTOJEN HYVÄN MAATALOUDEN JA YMPÄRISTÖN VAATIMUKSISTA

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 25.11.2016 Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS VUODELTA 2016 MAKSETTAVISTA LYPSYLEHMÄ-, NAUTA-, LAMMAS- JA VUOHIPALKKIOISTA SEKÄ PELTOKASVIPALKKIOSTA

Lisätiedot

HE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014

HE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014 HE 106/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Esitys liittyy valtion vuoden

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Heli Viiri NordGen Metsä, Lahti 3.10.2011. Syökö hirvi metsänuudistamisen monimuotoisuuden?

Heli Viiri NordGen Metsä, Lahti 3.10.2011. Syökö hirvi metsänuudistamisen monimuotoisuuden? Heli Viiri NordGen Metsä, Lahti 3.10.2011 Syökö hirvi metsänuudistamisen monimuotoisuuden? Hirven taloudellinen merkitys: Maan tärkein riistaeläin, v. 2004 saaliin arvo noin 50 miljoonaa euroa, noin 100

Lisätiedot

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Metsälakiseminaari 22.10.2014 Lahti Johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteitä Sekaisin

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat

Lisätiedot

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 119/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjän eläkelain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjän eläkelakia. Muutos

Lisätiedot

MAASTO-OHJEET hirvivahinkojen vähentämiseen metsätaloudessa

MAASTO-OHJEET hirvivahinkojen vähentämiseen metsätaloudessa MAASTO-OHJEET hirvivahinkojen vähentämiseen metsätaloudessa Sisällysluettelo Johdanto 2 Metsänhoidon keinot metsätila- ja kuntatasolla 3 Metsän uudistaminen 4 Taimikon varhaisperkaus 6 Taimikon harvennus

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9 TILA-ARVIO Sivu 1 / 4 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Tilakauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus PYSTYKIVENAHO 422-406-8-37 RIMPIAHO 422-406-8-42 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN

Lisätiedot

ARVIOLAUSUNTO 19.8.2014 METSÄSELVITYS. OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa

ARVIOLAUSUNTO 19.8.2014 METSÄSELVITYS. OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa " r 19.8.2014 METSÄSELVITYS OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa Pohjois-Karjalan ulosottovirasto Lieksan sivutoimipaikka Urheilukatu 3 A 81700 Lieksa ARVIOLAUSUNTO Arvion kohde

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

eräitä teknisiä muutoksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

eräitä teknisiä muutoksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. HE 82/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 2 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkerahastosta

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) mmm.fi /01.02/2018

LAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) mmm.fi /01.02/2018 LAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) mmm.fi 06.06.2018 1072/01.02/2018 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSISTA; 1) VUODELTA 2018 MAKSETTAVASTA POHJOISESTA TUESTA ANNETUN VALTIONEUVOS TON ASETUKSEN

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat

Lisätiedot

Ministeriön lausuntopyynnöt liitteineen löytyvät MMM:n internet-sivustolta

Ministeriön lausuntopyynnöt liitteineen löytyvät MMM:n internet-sivustolta Maa- ja metsätalousministeriö Jord- och skogsbruksministeriet Ministry of Agriculture and Forestry 2.5.2019 LAUSUNTOPYYNTÖ 269377 730/01.02/2019 1 (2) Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON

Lisätiedot

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 13/2000 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan pienituloisten rintamaveteraanien taloudellisen

Lisätiedot

HE 193/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi satovahinkojen

HE 193/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi satovahinkojen Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi satovahinkojen korvaamisesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi satovahinkojen korvaamisesta annettua lakia siten, että satovahinkokorvauksia

Lisätiedot

Hirvet taimikoissa. Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu Juho Matala.

Hirvet taimikoissa. Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu Juho Matala. Hirvet taimikoissa Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu 26.8.2010 Juho Matala Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö juho.matala@metla.fi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely

Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely (mo. 1-6 ja ryhmä 1-8) PEFC-standardityöryhmän kokous 18.10.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

1) VUODELTA 2019 MAKSETTAVASTA POHJOISESTA TUESTA ANNETUN VALTIONEUVOS TON ASETUKSEN 20 :N MUUTTAMISESTA

1) VUODELTA 2019 MAKSETTAVASTA POHJOISESTA TUESTA ANNETUN VALTIONEUVOS TON ASETUKSEN 20 :N MUUTTAMISESTA Maa- ja metsätalousministeriö LAUSUNTOPYYNTÖ Jord- och skogsbruksministeriet Ministry of Agriculture and Forestry 06.06.2019 1 (2) 901/01.02/2019 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSISTA;

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 210 000 euroa. S e l v i t y

Lisätiedot

HE 135/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain 30 :n muuttamisesta

HE 135/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain 30 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) muuttamista siten,

Lisätiedot

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6.2016 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 13.6.2016 Kartoituksen vaihe Tärkeät pohjavesialueet

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet.

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet. 1 Korjuujäljen valtakunnalliset tarkastustulokset 2012 Harvennushakkuut ja energiapuuharvennukset 1 Yleistä korjuujäljen tarkastuksista Maa- ja metsätalouseministeriön ja metsäkeskusten välisissä tulossopimuksissa

Lisätiedot

HE 49/2017 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 2017.

HE 49/2017 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 2017. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion talousarviosta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

1994 vp - HE 187 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 187 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 187 Hallituksen esitys EduskunnaJJe laiksi valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista annetun lain 9 ja 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 15/2013 Finanssipalvelujen ja -tuotteiden markkinointi: Yhteenveto ja palaute lausunnoista

Määräykset ja ohjeet 15/2013 Finanssipalvelujen ja -tuotteiden markkinointi: Yhteenveto ja palaute lausunnoista Muistio 1 (5) Määräykset ja ohjeet 15/2013 Finanssipalvelujen ja -tuotteiden markkinointi: Yhteenveto ja palaute lausunnoista Viittaus Kommentit perusteluineen Finanssivalvonnan vastaus Yleiset kommentit

Lisätiedot

Laskelma metsäkiinteistön arvosta

Laskelma metsäkiinteistön arvosta Laskelma metsäkiinteistön arvosta Laskelman nimi: Kivelä Arvioidut tilat Kunta Pinta-ala, ha Kok. ala, ha KIVELÄ 707-414-7-14 RÄÄKKYLÄ 25,37 42,56 Yhteensä 25,37 42,56 Yhteenveto ha / m3, yht /ha 1. Metsämaan

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi

LAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi LAUSUNTOPYYNTÖ 251757 1(2) mmm.fi 9.4.2018 730/01.02/2018 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI PERUSTUESTA, VIHERRYTTÄMISTUESTA JA NUOREN VILJELIJÄN TUESTA ANNETUN

Lisätiedot

Laskelma metsäkiinteistön arvosta

Laskelma metsäkiinteistön arvosta Laskelma metsäkiinteistön arvosta Laskelman nimi: Ellola Arvioidut tilat Kunta Pinta-ala, ha Kok. ala, ha Ellola 260-409-1-8 KITEE 34,85 34,85 Yhteensä 34,85 34,85 Yhteenveto ha / m3, yht /ha 1. Metsämaan

Lisätiedot