NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS KIRKONKYLÄN MAHLAMÄENTIEN ALUEELLA KORTTELEISSA 2007 JA 2017

Transkriptio

1 NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS KIRKONKYLÄN MAHLAMÄENTIEN ALUEELLA KORTTELEISSA 2007 JA / /2013 ASRA 67 Kirkonkylän kortteleiden 2007 ja 2017 asemakaavaa ollaan muuttamassa maanomistajien aloitteesta Mahlamäentien jatkeen toteuttamisen yhteydessä (Perloksen alueen tiesuunnitelma 2007, tarkennettu 2009). Asemakaavanmuutoksen toteuttamisesta vastaavat tonttien omistajat ja kaavaa laaditaan yhteistyössä heidän kanssaan. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on eheyttää Kirkonkylän keskeisen alueen kaupunki kuvaa ja yhdyskuntarakennetta tutkimalla tehokkaamman rakenta misen sijoittamista harvaan rakennetuille tonteille. Samalla tarkastel laan alueen tonttiliittymien sijoittumista. Suunnittelualue sijaitsee Kirkonkylän paloaseman ja kirkon välissä. Se rajautuu Keskustie hen, Kirstaantiehen ja Mahlamäentiehen sekä puistoalueeseen. Suunnittelualue on maankäytöltään kerrostalo- ja pientaloaluetta se kä katualuetta ja rakentamatonta puistoa. Kaavoitettavan alueen laajuus on noin 4,8 ha. Alue on kunnallistekniikan piirissä ja liitettä vissä myös kaukolämpöverkkoon. Pääosa suunnittelualueesta on yksityisten maanomistajien omis tuksessa. Kunta omistaa suunnittelualueelta yhden tontin ja osan tiealueista. Asemakaava muutoksen laatimiseen liittyy mahdollisesti maankäyttösopimuksia. Uudenmaan hyväksytyllä 2. vaihemaakuntakaavalla suunnittelualue on merkitty taajamatoi mintojen tiivistettäväksi alueeksi. Maankäytön kehityskuvassa 2040 alue sijoittuu taajama-alueelle. Kirkonkylän oikeusvaikutuksettomas sa osayleiskaavassa (v.1992) alue on osoitettu AK-, AP- ja V-alueik si. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on asuinkerrostalojen (AK), rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR-) ja eril lispientalojen (AO2) korttelialuetta sekä puistoa (VP). Kaavan taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset: Asemakaavalla tiivistetään taajamarakennetta ja mahdollistetaan asumisen sijoittuminen hy vien kulku- ja joukkoliikenneyhteyksien sekä palveluiden äärelle. Kaupunkimainen tiivis asuminen Kirkonkylän keskustassa vähentää yksityisautoilun tarvetta ja tukee jo olemassa

2 NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA 2 olevia palveluita. Ase makaavassa huomioidaan liikenteen edellyttämät tilavaraukset ja hulevesien hallinta. Alueen suunnittelussa huomioidaan sen sijainti valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen kohteen, Kirkon mäen, läheisyydessä sekä Kirkonkylän viheralue- ja virkistysreittiver kostossa. Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan merkittävä ja sen hyväksyy valtuusto. Teknisen johtajan esitys: päättää ilmoittaa Kirkonkylän kortteleita 2007 ja 2017 koskevan asemakaavamuutoksen vireille tulleeksi. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Satu Onnela, p Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 6. ASRA 105 Kaavamuutos ei sisälly omana hankkeenaan kunnan kaavoitusohjelmaan, mutta sisältyy kaavoitusohjelman ns. tonttiprojekti-nimiseen hankkeeseen, jolla tarkoitetaan Kirkonkylän keskustan tiivistämistä. Kaavamuutoksen on tarkoitus tiivistämisen ohella eheyttää kirkonkylän taajamakuvaa. Asemakaavamuutoksen keskeiset tavoitteet voimassa olevaan kaavaan nähden ovat: 1. yleisten alueiden maanomistuksen ja maankäytön rajausten tarkentaminen 2. pientalotonttien uudelleen sijoittelu Mahlamäentiehen varrella Kinkerikujan päässä 3. kerrostalorakentamisen mahdollistaminen Kirstaantie 4:än kahdesta kiinteistöstä yhdistettävälle tontille 4. täydennysrakentamisen mahdollistaminen korttelissa 2017 sekä korttelin tonttiliittymien toimivuuden tarkastelu. Pääosa suunnittelualueesta on yksityisten maanomistajien omistuksessa. Kunta omistaa suunnittelualueelta yhden tontin ja osan katualueista. Asemakaavan laatiminen alueelle edellyttää maanhankintaa ja saattaa lisäksi edellyttää maankäyttösopimuksia maanomistajan ja kunnan välillä. Asemakaavanmuutoksen toteuttamisesta vastaavat tonttien omistajat ja kaavaa laaditaan yhteistyössä heidän kanssaan.

3 NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA 3 Uudenmaan hyväksytyllä 2. vaihemaakuntakaavalla suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen tiivistettäväksi alueeksi. Maankäytön kehityskuvassa 2040 alue sijoittuu taajama-alueelle. Kirkonkylän oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa (v.1992) alue on osoitettu AK-, AP- ja V-alueiksi. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on asuinkerrostalojen (AK), rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR-) ja erillispientalojen (AO2) korttelialuetta sekä puistoa (VP). Kaavaluonnoksen keskeinen muutos voimassaolevaan kaavaan nähden on lisä- ja täydennysrakentamisen salliminen. Lisäksi osalle viheralueverkoston irrallista, rakentamatonta ja vähäisellä käytöllä olevaan yksityisen maanomistajan omistamaan puistoa (VP) sijoitetaan tontteja. Kaavamuutos mahdollistaa alueella noin 4320 k-m2 uutta kerrostalorakentamista ja 1330 k-m2 pientalorakentamista. Kaavoituksen yhteydessä kaavamuutoshakemus (diaarinumero 779/ /2013) tulee käsitellyksi. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Asemakaavalla tiivistetään taajamarakennetta ja mahdollistetaan asumisen sijoittuminen hyvien kulku- ja joukkoliikenneyhteyksien sekä palveluiden äärelle. Asemakaavassa huomioidaan liikenteen edellyttämät tilavaraukset ja hulevesien hallinta. Tiivis asuminen Kirkonkylän keskustassa vähentää yksityisautoilun tarvetta ja tukee jo olemassa olevien palveluita. Alueen suunnittelussa huomioidaan sen sijainti valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen kohteen, Kirkonmäen, läheisyydessä. Kaavan taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset: Asemakaavamuutos vaikuttaa myönteisesti kunnan taloudelliseen tilanteeseen muuttamalla asuinkortteliksi kunnan omistamaa vähäkäyttöistä puistoaluetta, joka sijaitsee kunnallistekniikan verkoston alueella. Myös tie- ja virkistysalueiden siirtyminen kunnan omistukseen helpottaa niiden kehittämistä. Rakentamaton sekä vähäisellä käytöllä oleva, muusta viheralueverkostosta irrallisen puistokoon pienentäminen säästää puistotoimen rajallisia resuresseja virkistysalueverkoston vahvistamiseen, rakentamiseen ja hoitoon keskitetymmin Kirkonkylässä. Tonttien maankäyttösopimusten laatimisesta saadaan kunnalle tuloja ja

4 NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA 4 rakennusoikeutta. Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan merkittävä ja sen hyväksyy kunnanvaltuusto. Teknisen johtajan esitys: päättää asettaa Kirkonkylän kortteleita 2007 ja 2017 koskevan asemakaavamuutosluonnoksen kunnanhallituksen hyväksyttäväksi ja MRA 30 :n mukaisessa tarkoituksessa nähtäville 21 päivän ajaksi. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehdin vs. Satu Onnela, p Esitys hyväksyttiin. Lisäksi lautakunta esittää, että kaavaehdotusvaiheessa tehdään jatkosuunnittelua pysäköinnin osalta. Hannele Ruoti poistui esteellisenä (intressijäävi) asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Hänen tilalleen pöytäkirjantarkastajaksi valittiin tähän pykälään Markku Schildt. Päätökseen kuuluu liite nro 11. ASRA 40 Kaavaluonnos on ollut nähtävillä ja siitä saatiin nähtävilläoloaikana kuusi mielipidettä ja seitsemän lausuntoa.nettikyselyyn oli käynyt vastaamassa 27 osallistujaa. Lisäksi asukkaat ovat toimittaneet adressin, jossa 210 kuntalaista vastustaa kaavassa esitettyjä kolmikerroksisia rakennuksia. Mielipiteet ja vastineet löytyvät selostuksen liitteestä 7. Asemakaavamuutoksen tärkeänä tavoitteena on tuoda asumista palveluiden, liikenneyhteyksien ja kulttuurihistoriallisesti kiinnostavalle, keskeiselle sijainnille taajaman keskustassa. Pääosa tällaisesta asumiseen tarkoitetusta maa-alasta Kirkonkylän keskustassa on yksityisen omistamalla maalla. Alueen suunnittelussa huomioidaan sen sijainti valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY 2009) läheisyydessä. Keski-Uudenmaan maakuntamuseon kanssa tiiviissä yhteistyössä on muutettu rakennuksen sijoittelua, tarkennettu

5 NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA 5 kaavaratkaisua määräyksineen sekä tarkennettu kulttuuriympäristön huomioimisen taustaselvityksiä (ks. liite 6). Ehdotusvaiheessa kerrostalon rakentamisesta on ollut lehdistössä keskustelua (ks. liite 7). Keskustelusta poiketen Kirkonmäen RKY alue ei sisälly kaava-alueeseen eikä Kirkonmäelle olla kaavan myötä rakentamassa. Kerrostalon rakentaminen esitetään kortteliin, jossa muu rakentaminen on ennestään ainoastaan kerrostaloja. Osa tontista on voimassa olevalla asemakaavalla ennestään kerrostalorakentamisen korttelialuetta. Lopulla osalla tonttia asemakaava sallii jo nyt kaksikerroksisen rivitalon rakentamisen ilman tarkempia rakentamista koskevia määräyksiä. Rakentamisen vaikutuksia tulisi siis verrata nykyiseen, ajantasakaavan mukaiseen tilanteeseen. Kaavamuutos mahdollistaa alueelle 2828 k-m2 uutta kerrostalorakentamista ja 569 k-m2 uutta pientalorakentamista. Alueelle tulee arviolta 100 uutta asukasta. Kaavaehdotuksella vastaa hankkeen alussa asetettuihin tavoitteisiin. Luonnokseen nähden kaavaan on ehdotusvaiheessa tehty seuraavanlaisia muutoksia: Korttelin 2017 tontti 10 (Kirstaantie 4): Rakennuksen sijoittelua muutettu siten, että pysäköinti jää kirkolta katsoen rakennuksen taakse. Rakennusta ja hulevesiä koskevia määräyksiä tarkennettu. Rakennuksen osalta tarkentuivat määräykset liittyen katon korkeusasemaan, rakennuksen sijoitteluun, muotoon, kokoon, kattomuotoon ja julkisivumateriaaleihin sekä väritykseen. Pysäköintipaikat esitetty havainnekuvassa. Määräyksiin on lisätty mahdollisten liiketilojen vaatima parkkitila. Muu kortteli 2017 Uusi tontti ja täydennysrakentaminen poistettu ja tontin tehokkuusluku palautettu entiselleen. Kistaanpolun kääntöpaikan tuntumaan sijoitettu muuntaja (ET). Kiinteistö (Kirstaantie 2) jätettiin kaava-alueen ulkopuolelle, sillä siihen ei kohdistunut kaavassa muutoksia. Kaavoitettavan alueen laajuus siis pieneni. Kirstaanpolun katualuetta levennettiin Pientalokorttelit 2007 ja 2011 Kinkerikujan päässä sijaitseva rivitalot mahdollistava

6 NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA 6 asuinpientalojen korttelialue (AP-3) on ehdotuksessa palautettu erillispientalo- ja paritalotontiksi (AO2), jolloin se sijoittuu paremmin osaksi olemassa olevaa rakennetta. Taajamametsän (VL-1) alue siirretty rajoittumaan Mahlamäentiehen, jossa se palvelee paremmin Perloksen näkymiä ja rajaa kortteleita toisistaan ja on helpompi hoitaa. AO-tontille luonnoksessa esitetty kiinteistö (32:79) on yhdistetty olemassa olevaan tonttiin. Lisäksi on tehty teknisiä muutoksia, mm. korttelinumerointiin, tonttirajoihin, pihajärjestelyjä kuvaaviin merkintöihin Kaavan taloudelliset sekä ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen kohdistuvat vaikutukset vastaavat luonnoksessa kuvattua. Kaavaehdotuksessa on huomioitu luonnosta tarkemmin rakennettuun kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset. Teknisen johtajan esitys: päättää esittää Mahlamäentien alueella korttelia 2007 ja osaa korttelista 2017 sekä katu- ja virkistysaluetta koskevan asemakaavan muutosehdotuksen kunnanhallituksen hyväksyttäväksi ja MRA päivän ajaksi. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehdin sijainen Satu Onnela, p Asian käsittely: Hägg esitti Schildtin kannattamana, hyväksyttäväksi esittelijän esityksen siten muutettuna, että korttelin 2017 tontilla 10 harjakorkeus on enintään +79. hyväksyi yksimielisesti Häggin muutosesityksen. esittää Mahlamäentien alueella korttelia 2007 ja osaa korttelista 2017 sekä katu- ja virkistysaluetta koskevan asemakaavan muutosehdotuksen kunnanhallituksen hyväksyttäväksi ja MRA 27 :n mukaisessa tarkoituksessa nähtäville 30 päivän ajaksi. Ruoti poistui esteellisenä (yleislausekejäävi) asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Paikalla oli Ruotin varajäsen Vänttinen. Päätökseen kuuluu liite nro 1.

7 NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA 7 KH 154 Esitys: Kunnanhallitus käsittelee nähtävillä ollutta kaavaluonnosta, siitä saatu ja mielipiteitä ja lausuntoja sekä asemakaavoitus- ja ra ken nus lauta kun nan käsittelyä niiden johdosta. Kunnanhallitus päättää asettaa Mahlamäentien alueella korttelia 2007 ja osaa korttelista 2017 sekä katu- ja virkistysaluetta koskevan ase ma kaa van muutosehdotuksen MRA 27 :n mukaisessa tar koituk se na nähtäville 30 päivän ajaksi asemakaavoitus- ja ra ken nuslau ta kun nan esityksen mukaisesti. Asian käsittely: Keskustelun kuluessa Toivonen mm. Tapiolinnan kannattamana esit ti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että tehok kuut ta vähennetään, rakennetaan matalampia asuntoja ja sel vite tään puurakentamisen mahdollisuudet. Koska oli tehty kannatettu palautusesitys, puheenjohtaja määräsi suo ri tet ta vak si seuraavan nimenhuutoäänestyksen. jaa = esittelijän esitys ei = Toivosen palautusesitys Äänestyksen tulos: jaa 7 ääntä: Kuusela, Kakko, Latva, Peltonen, Räty, Vainio, Mäkelä ei 4 ääntä: Handolin, Sivula, Tapiolinna, Toivonen. Kunnanhallitus oli äänestyksen tuloksena äänin 7-4 hyväksynyt esit te li jän esityksen. Päätökseen kuuluu liite nro 1. Otteen oikeaksi todistaa Nurmijärvellä