KANKAANPÄÄN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Mallinnuskuva huhtikuussa 2005 hyväksytystä ydinkeskustan yleissuunnitelmasta.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANKAANPÄÄN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2005. Mallinnuskuva huhtikuussa 2005 hyväksytystä ydinkeskustan yleissuunnitelmasta."

Transkriptio

1 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2005 Mallinnuskuva huhtikuussa 2005 hyväksytystä ydinkeskustan yleissuunnitelmasta.

2 1 Sisällyslyettelo Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto... 3 Yleistietoja Kankaanpään kaupungista... 3 Toimielinorganisaatio Yleinen taloudellinen kehitys Kaupungin toiminnan ja talouden kehitys... 4 Kaupungin tulot ja menot... 5 Tuloslaskelma... 7 Tuloslaskelman tunnusluvat... 7 Toiminnan rahoitus... 8 Rahoituslaskelman tunnusluvut... 8 Tase... 9 Taseen tunnusluvut Kaupunkikonsernin toiminta ja talous Konsernirakenne Konsernitase ja sen tunnusluvut Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Talousarvion toteutuminen tulosalueittain Hallintokeskus Vaalit Tarkastustoimi Yleishallinto Hallintopalvelut Kehittäminen Tukipalveluyksikkö Maaseutupalvelut Maankäyttöosaston vastuualue Kaavoitus Rakennusvalvonta Mittaus- ja kiinteistötoimi Asumispalvelut Perusturvakeskus Lasten päivähoito Vanhustenhuolto Vammaishuolto Sosiaalitoimi Kansanterveystyö Erikoissairaanhoito Sivistysasiainkeskus Opetustoimen hallinto Perusopetus Toisen asteen opetus (yhteislyseo) Kulttuuripalvelut Yleiset kulttuuripalvelut Pohjois-Satakunnan Alueopisto Kankaanpään kaupunginkirjasto Kankaanpään kaupunginmuseo Kankaanpään musiikkiopisto Vapaa-aikapalvelut Liikuntatoimi Nuorisotoimi Tekninen keskus Pelastustoimi Rakentaminen Liikelaitokset Käyttötalousosa Talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot

3 2 Kaupunginjohtajan katsaus Toiminnallisesti vuosi 2005 oli Kankaanpään kaupungille normaali. Palvelutuotannossa ei tapahtunut sellaisia merkittäviä muutoksia, jotka olisivat näkyneet asiakkaillemme asti. Taloudellisesti vuosi oli budjetoitua parempi. Kun talousarvion tekovaiheessa arvioitiin tuloksen jäävän alijäämäiseksi n. 1,5 milj.euroa päästiin lopulta vain 0,5 milj.euron alijäämään. Verotulojen arvioitua parempi kasvu oli keskeinen syy parantuneeseen tuloskehitykseen. Menojen kasvunopeus on edelleen huolenaihe. Käyttömenot kasvoivat edellisvuodesta 5,7 % ja pidemmän päälle tämän tason kasvuvauhti on kestämätön ja johtaa kertyneiden ylijäämien (2 milj. euroa) nopeaan kuluttamiseen. Tuloksen riittävyyttä arvioitaessa on myös huomioitava siihen sisältyvä satunnainen myyntituotto 0,5 milj.euroa energiayhtiön kauppahinnan tuloutuksena. Vuonna 2005 kaupunki käytti investointeihin 2,4 milj. euroa, mikä vastaa suunnilleen poistojen tasoa. Merkittävimmät investointikohteet olivat Kankaanpään Yrityspalvelu Oy:n pääomarakenteen vahvistamien, kunnallistekniikan investoinnit ja koulukeskuksen saneeraus. Kaupungin velkamäärää alennettiin 0,4 milj. euroa eli 15,6 milj.eurosta 15,2 milj.euroon. Ennakkotietojen mukaan kuntien keskimääräinen lainakanta 2005 tilinpäätöksissä on 1327 euroa/asukas ja Kankaanpäässä vastaavasti 1201 euroa/asukas. Toimintaympäristö Maassamme käynnistettiin laaja kunta- ja palvelurakenne hankkeen nimellä tunnettu muutosprosessi. Siikaisten kunnan aloitteesta käynnistettiin neuvottelut Siikaisten - Kankaanpään kuntaliitoksesta, mutta tämä ei johtanut tulokseen. Siikaisten valtuusto päätti maaliskuussa 2006 lopettaa hankkeen. Kevään 2006 aikana odotetaan hallituksen antavan esityksensä eduskunnalle puitelaiksi, jonka mukaan kuntaja palvelurakennehanketta jatketaan. Mahdollinen kuntien yhteistoimintaan velvoittava lainsäädäntö tulee merkittävästi ohjaamaan toimintojen suunnittelua. Kuntien ja kuntayhtymien tulosten ennakoidaan (Kuntaliitto) vuosikatteella mitaten paranevan vuodesta 2005 alkaen. Tämä arvio on selkeän tavoitteellinen mm. verotulojen ja erityisesti kuntien toimintamenojen kehityksen suhteen. Todellisuudessa on syytä varautua kuntatalouden heikompaan tulokseen, kuin em. kehitysarviossa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi -laajan valmistelun jälkeen - joulukuussa 2005 uuden strategian kaupungille. Tämä antaa hyvän pohjan ja suunnan kaupungin toimintojen kehittämiselle tälle valtuustokaudelle. Strategian toteutumista tullaan seuraamaan ja sitä tullaan päivittämään ainakin kerran istuntokauden aikana. Esitän parhaat kiitokset henkilöstölle hyvin tehdystä työstä ja kiitokset luottamushenkilöille ja sidosryhmille. Paavo Karttunen kaupunginjohtaja

4 3 1. Kaupungin hallinto Yleistietoja Kankaanpään kaupungista Perustettu 1865 Kaupungiksi 1972 Asukasluku ( ) Pinta-ala 689,83 km 2, vettä 15,22 km 2, yhteensä 705,05 km 2 Asukastiheys 18,29 as./km 2 Kalleusluokka II Tulovero 19 % v Työttömyysaste 14,5 % Työvoima 6126 Etäisyydet Turku 200 km, läänin pääkaupunki Helsinki 270 km Tampere 100 km Pori 50 km, lähin reittiliikenteen lentokenttä ja merisatama Jämijärvi 21 km, lähin pienlentokenttä Parkano 50 km, lähin rautatieasema Hallinnollinen asema Valtuuston poliittiset voimasuhteet Suomen Keskusta SDP 8 9 Kokoomus 4 6 Vas 5 4 Vihr 2 2 Krist.dem. 1 1 PS 1 - Yhteensä 35 valtuutettua, joista naisia 13. Toimielinorganisaatio Lääni Hovioikeuspiiri Käräjäoikeus Kihlakunta Maaoikeuspiiri Vesioikeuspiiri Sotilaslääni Veropiiri Satakunnan maaseutuelinkeinopiiri Maanmittauspiiri Postipiiri Tiepiiri Lounais-Suomen ympäristökeskus Sairaanhoitopiiri Erityishuoltopiiri Työvoimapiiri Länsi-Suomen Turku Ikaalinen Kankaanpää Etelä-Suomi Länsi-Suomi Turun ja Porin Kankaanpää Pori Pori Lounais-Suomi Turku Turku Satakunta Satakunta Satakunta 2. Yleinen taloudellinen kehitys Bruttokansantuotteen määrä kasvoi tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 2,1 % vuonna Valtiovarainministeriö ennustaa tuotannon kasvavan 3,7 % vuonna Myös muut taloudellisia ennusteita laativat laitokset ovat esittäneet vuodelle 2006 yli kolmen prosentin kasvulukuja. Valtiovarainministeriö arvioi talouskasvun hidastuvan 2½ prosenttiin vuonna Kuluttajahintaindeksi kohosi vuonna 2005 keskimäärin vajaan prosentin. Valtiovarainministeriö ennakoi kuluttajahintojen keskimääräiseksi nousuksi vuosina 2006 ja 2007 hieman yli prosentin. Kotimaiset inflaatiopaineet ovat edelleen melko vähäiset muun muassa kireän hintakilpailun ja maltillisen tulosopimuksen johdosta. Työttömyysaste aleni vuonna 2005 ja se oli keskimäärin 8,4 %. Vuonna 2006 keskimääräinen työttömyysaste on valtiovarainministeriön ennusteen mukaan 7,8 % ja vuonna ,5 %. Työllisyysaste kohoaa vuonna 2006 lähes prosenttiyksikön ja vuonna 2007 jonkin verran.

5 4 Kuntatalous vuosina Tilastokeskuksen keräämien kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan yhteenlasketut vuosikatteet olivat noin miljoonaa euroa vuonna Vuosikate aleni edellisestä vuodesta jonkin verran, mutta luku tarkentunee lopullisten tilinpäätösten valmistuttua vuoden 2004 tasolle. Kokonaisuutena vuosikatteet eivät riittäneet kattamaan poistoja. Manner-Suomessa negatiivisen vuosikatteen kuntia vuonna 2005 oli 139 eli suurin piirtein saman verran kuin vuonna Asukasta kohti lasketun vuosikatteen painotettu keskiarvo oli viime vuonna noin 200 euroa. Vuoden 2004 marraskuussa solmittu tulopoliittinen sopimus ja aiemmin tehty kunta-alan palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelma kohottavat kunta-alan ansiotasoa sopimuskautena yhteensä seitsemän prosenttia. Ansiotason kehitykseen vaikuttavat sopimuskorotusten ohella henkilökunnan rakenteen kehitys ja ns. liukumat. Kunta-alan palkkasumman kehitys riippuu ansiotason ohella henkilökunnan lukumäärän ja työpanoksen kehityksestä. Henkilökunnan lukumäärää ovat kasvattaneet lisääntyvät velvoitteet sekä palvelutarpeen kasvu. Paineet henkilökunnan lukumäärän lisäämiseen ovat merkittävät erityisesti sosiaalipalvelujen ja terveydenhuollon aloilla. Kuntien heikko rahoitustilanne hillinnee kuitenkin jossain määrin henkilökunnan lukumäärän lisäämistä. Kuntakohtaiset erot mm. väestökehityksestä johtuen ovat merkittäviä. Vuonna 2005 kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma kasvoi 4½ % eli saman verran kuin edellisenä vuonna. Palkkasumman kehitykseen vaikutti osaltaan kuntien toteuttaman hoitotakuun edellyttämä palvelutarpeen kasvu. Vuonna 2006 palkkasumman kasvuvauhti hidastuu viime vuoteen verrattuna muun muassa sen johdosta, että sopimuskorotusten vaikutus palkkasummaan on vuonna 2006 pienempi kuin edellisvuonna. Kuntien verotulojen tilitykset lisääntyivät 4,2 % vuonna Kunnallisveron tilitykset kasvoivat 3,6 %. Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta kohosi kymmenisen prosenttia. Kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät kuutisen prosenttia. Tietoja kuntien taloudesta (pl. Ahvenanmaa. Sis. eriytetyt liikelaitokset) Lähde: Tilastokeskus E Vuosikate Mrd euroa 1,31 1,48 1,70 1,97 1,24 1,10 1,05 Asukasta kohti euroa % poistoista Tilikauden tulos Mrd e 0,52 0,94 0,66 1,00 0,14-0,16-0, E Lainakanta Mrd euroa 3,66 3,85 4,04 4,47 5,19 6,11 6,94 Asukasta kohti euroa Negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumäärä Kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Tilikauden aikana valtuusto muutti talousarviota kolmessa kokouksessa muutamilta osin. Muutokset kohdistuivat kaupunginhallituksen, sosiaalilautakunnan ja koulutuslautakunnan alaisiin käyttötalouden määrärahoihin nettomenoja yhteensä euroa lisäävästi. Tuloslaskelman tuloarvioita korotettiin valtionosuuksien osalta euroa. Investointiosan määrärahamuutokset olivat nettovaikutuksiltaan yhteensä euroa nettomenoja lisääviä. Myös rahoitusosan tuloarvioita kasvatettiin yhteensä euroa lainanottoa lisäämällä. Muutosten jälkeen talousarvio muodostui n. 1,53 milj. euroa alijäämäiseksi, kun alkuperäinen talousarvio oli laadittu n. 2,04 milj. euroa alijäämäiseksi. Tilikauden tulos muodostui 0,55 milj. euroa alijäämäiseksi Talousarviossa - muutosten jälkeen - tulos oli arvioitu 1,53 milj. euroa alijäämäiseksi. Ennakoitua parempi tulos johtui verotilitysten kasvusta vuoden lopussa sekä ennakoitua pienemmistä korkomenoista alhaisen yleisen korkotason johdosta. Käyttötaloudessa sekä tulot että menot ylittyivät, mutta toimintakate - käyttömenojen ja tulojen erotus - alittui talousarviosta toteutumaprosentin ollessa 99,6. Vuosikate oli 1,51 milj. euroa, joka alitti 2,06 milj. euron poistot. Vatajankosken Sähkön kuntayhtymä tuloutti sopimuksen mukaisesti kaupungille euroa, joka on kirjattu kuntayhtymätuloutuksena muihin rahoitustuottoihin. Tuloutusta ei kuitenkaan ole voitu kirjata kehittämisrahastoon, koska tilikauden tulos on negatiivinen. Tilikauden alijäämäksi muodostui ,69 euroa. Aiempien vuosien yhteenlasketut ylijäämät ovat yhteensä ,29 euroa. Näin ollen kumulatiivinen yli/alijäämä on tilivuoden 2005 lopussa ,60 euroa ylijäämäinen. Sosiaalitoimen nettomenot kasvoivat vuodesta 2000 vuoteen ,8 milj. euroa (43,6 %) ja terveydenhuollon nettomenot 3,9 milj. euroa (32,6 %) eli yhteensä 7,7 milj. euroa; samaan aikaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kasvoivat vain 4,0 milj. euroa. Sivistysasiainkeskuksen nettomenot kasvoivat samaan aikaan yhteensä 2,3 milj. euroa (21,9 %); samaan aikaan opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet kasvoivat 0,9 milj. euroa. Valtionosuuksien määräytymisperusteet ovat sosiaali- ja terveystoimessa täysin erilaiset kuin opetus- ja kulttuuritoimessa. Vuonna 2005 sosiaali- ja terveystoimen valtionosuudet kattoivat perusturvakeskuksen nettomenoista 34,8 % (vuotta aiemmin 34,3 %) ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet sivistysasiainkeskuksen nettomenoista 28,1 % (vuotta aiemmin 27,6 %). Vuonna 2000 osuudet olivat perusturva 25,9 % ja sivistys 28,1 %.

6 5 Kaupungin tulot ja menot Tuotot 2005 mi muutos% 2004 mi muutos% ed. v:sta ed. v:sta Tuloslaskelmaosan tuotot 55,324 3,3 % 53,532-1,9 % Toimintatuotot 8,196 6,9 % 7,665 3,3 % Myyntituotot 3,219 6,6 % 3,021-13,4 % Maksutuotot 2,047 8,1 % 1,894 21,9 % Tuet ja avustukset 1,168-4,1 % 1,219 32,4 % Muut tuotot 1,503 14,8 % 1,310 1,9 % Valmistevarast muutos 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Valmistus omaan käyttöön 0,258 16,1 % 0,222 26,9 % Rahoitustuotot 0,801-15,4 % 0,947 35,9 % Korkotuotot 0,109-3,6 % 0,113-12,3 % Muut rahoitustuotot 0,692-17,0 % 0,834 46,9 % Satunnaiset tuotot 0,000 0,0 % 0, ,0 % Verotulot 28,133 3,2 % 27,272 3,0 % Käyttötalouden valtionosuudet 18,195 3,1 % 17,649 1,4 % Investointiosan tuotot 0,593 77,5 % 0,334-79,1 % Rahoitusosuudet investointeihin 0,129-20,5 % 0,162-85,7 % Käyttöomaisuuden myyntituotot 0, ,2 % 0,159-53,2 % Oman pääoman muutos 0, ,0 % 0,013-89,5 % Rahoitusosan tuotot 2,684 68,6 % 1,591-63,3 % Antolainojen vähennys 0,103-8,3 % 0,112-66,7 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2, ,0 % 0, ,0 % Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Toimintapääoman vähennys 0,581 1,479 Tuotot yhteensä 58,601 5,7 % 55,457-8,3 % Kulut Tuloslaskelmaosan kulut 53,813 5,7 % 50,919 2,4 % Toimintakulut 53,395 5,8 % 50,469 2,7 % Henkilöstökulut 22,146 6,0 % 20,897 0,5 % Palvelujen ostot 24,478 6,5 % 22,980 6,5 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2,717 4,8 % 2,594-3,1 % Avustukset 2,954 0,4 % 2,942-5,2 % Vuokrat 0,0 % 0,0 % Muut kulut 1,101 4,2 % 1,056 7,1 % Rahoituskulut 0,417-7,4 % 0,451-23,2 % Alv:n takaisinperintä 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Korkokulut 0,399-10,8 % 0,448-19,9 % Muut rahoituskulut 0, ,0 % 0,003-88,7 % Satunnaiset kulut 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Investointiosan kulut 2,362 17,0 % 2,018-30,9 % Käyttöomaisuuden osto 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Omajohtoinen rakentaminen 2,362 17,0 % 2,018-30,9 % Henkilöstökulut 0,0 % 0,0 % Palvelujen ostot 0,0 % 0,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0,0 % 0,0 % Muut kulut 0,0 % 0,0 % Rakennuttaminen 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Rahoitusosan kulut 2,426-3,7 % 2,519-67,9 % Antolainojen lisäys 0,000 0,0 % 0,031 0,0 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys 2,426-2,5 % 2,488-17,4 % Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,000 0,0 % 0, ,0 % Toimintapääoman lisäys 0,0 % -100,0 % Kulut yhteensä 58,601 5,7 % 55,457-8,3 %

7 6 Nettomenojen (45,2 m ) jakautuminen TP 2005 Sosiaali 28 % Terveys 34 % Maaseutu ja ympäristö 1 % Keskushallinto 7 % Tekninen 2 % Vapaa-aika 2 % Kulttuuri 4 % Koulutus 22 % Nettom enot toim ielim ittäin TP 2000, 2001, 2002, 2003, 2004, Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitu s TP 2005 TP 2004 TP 2003 TP 2002 TP 2001 TP 2000 M aaseutulautakunta Ym päristölautakunta Sosiaalilautakunta terveydenhuolto (sos lk) Koulutuslautakunta Kulttuuriasianlautakunta Vapaa-aikalautakunta Tekninen lautakunta

8 7 Tuloslaskelma Ulkoiset menot ja tulot 2005 muutos% 2004 muutos% 2003 muutos% milj. i milj. i ed. v:sta milj. i ed. v:sta milj. i ed. v:sta Toimintatuotot 8,196 6,9 % 7,665 3,3 % 7,422-4,1 % Toimintakulut -53,395 5,8 % -50,469 2,7 % -49,134 3,7 % Toimintakate -45,200 5,6 % -42,804 2,6 % -41,713 5,2 % Verotulot 28,133 3,2 % 27,272 3,0 % 26,476-3,6 % Valtionosuudet 18,195 3,1 % 17,649 1,4 % 17,405-0,8 % Käyttökate 1,128-46,7 % 2,117-2,4 % 2,169-59,4 % Korkotuotot 0,109-3,6 % 0,113-12,3 % 0,129-13,3 % Muut rahoitustuotot 0,692-17,0 % 0,834 46,9 % 0,568 18,3 % Korkokulut -0,399-10,8 % -0,448-19,9 % -0,559-25,5 % Muut rahoituskulut -0, ,0 % -0,003-88,7 % -0, ,3 % Vuosikate 1,512-42,1 % 2,613 14,7 % 2,279-56,3 % Poistot käyttöomaisuudesta -2,064-1,2 % -2,090-3,9 % -2,174 0,2 % Satunnaiset tuotot 0,000 0,0 % 0, ,0 % 2, ,0 % Satunnaiset kulut 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Tilikauden tulos -0, ,7 % 0,523-80,4 % 2,662-18,3 % Poistoeron lisäys(-), vähenn(+) 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Suunnitelman ylittävät poistot 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Varausten lisäys(-), vähenn(+) 0,000 0,0 % -0,513 0,0 % 0,000 0,0 % Rahastojen lisäys(-), vähenn(+) 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % -2, ,0 % Tilikauden yli/alijäämä -0, ,3 % 0,010-96,4 % 0,283-91,3 % Tuloslaskelman tunnusluvut Vuosikate % poistoista 73,2 % 125,0 % 104,8 % 240,4 % 5,7 % 104,8 % Toimintatuotot/Toimintakulut % 15,3 % 15,2 % 15,1 % 16,3 % 20,6 % 20,5 % Vuosikate % 2,8 % 5,0 % 4,4 % 9,9 % 0,2 % 3,9 % Poisto % 3,8 % 4,0 % 4,2 % 4,1 % 3,8 % 3,8 % Vuosikate i/as Asukasluku Tunnuslukujen laskentakaavat liitteenä Vuosikate oli 1,5 milj. euroa plussalla alittaen poistojen määrän (2,1 milj.) vuosikateprosentin ollessa 73,2. Vuosikateprosentti ei täyttä kriteeriä tasapainossa oleva talous vaan osoittaa heikkenevää taloutta. Viiden viimeisen vuoden vuosikate%:n keskiarvo (112,8 %) ylittää sadan ja osoittaa tasapainossa olevaa taloutta pitkällä aikavälillä. Asukasta kohti laskettuna vuosikate oli 120 euroa. Toimintatuottojen osuus toimintakuluista oli edellisvuoden tasolla.

9 8 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma Ulkoiset menot ja tulot 2005 muutos% 2004 muutos% 2003 muutos% milj. i mi ed. v:sta mi ed. v:sta mi ed. v:sta Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate 1,512-42,1 % 2,613 14,7 % 2,279-56,3 % Satunnaiset erät 0,000 0,0 % 0, ,0 % 2, ,0 % Tulorahoituksen korjauserät -0, ,0 % 0, ,0 % -0, ,0 % 1,349-48,4 % 2,613-43,9 % 4,658-10,7 % Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit -2,362 17,0 % -2,018-30,9 % -2,920 17,7 % Rahoitusosuudet investointeihin 0,129-20,5 % 0,162-85,7 % 1, ,9 % Käyttöomaisuuden myyntitulot 0, ,2 % 0,159-53,2 % 0,340-26,8 % -1,769 4,3 % -1,697 17,5 % -1,445-16,1 % Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta -0, ,9 % 0,916-71,5 % 3,213-8,1 % Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainojen lisäys 0, ,0 % -0, ,0 % 0,000 0,0 % Antolainojen vähennys 0,103-8,3 % 0,112-66,7 % 0,337-9,0 % 0,103 26,7 % 0,081-75,9 % 0,337-9,0 % Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2, ,0 % 0, ,0 % 4,000 5,3 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2,426-2,5 % -2,488-17,4 % -3,013-16,6 % Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,000 0,0 % 0, ,0 % -1, ,0 % -0,426-82,9 % -2, ,3 % -0,013-97,3 % Oman pääoman muutokset 0, ,0 % 0,013-89,5 % 0, ,0 % Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja po muut. 0,007-89,9 % -0, ,7 % -0, ,5 % Vaihto-omaisuuden muutos -0, ,1 % 0, ,8 % -0, ,1 % Pitkäaikaisten saamisten muutos 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Lyhytaikaisten saamisten muutos -1, ,9 % 0, ,7 % -0,024-97,6 % Korottomien pitkä- ja lyh.aikaisten velkojen muutos 0, ,0 % -0, ,9 % 0, ,4 % -0, ,4 % 0,480 99,7 % 0, ,8 % Rahoitustoiminnan nettokassavirta -1,188-37,9 % -1, ,3 % 0, ,7 % Kassavarojen muutos -1,609 61,0 % -0, ,6 % 3, ,7 % Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus % 85,4 % 154,0 % 157,7 % 303,0 % 3,4 % 69,6 % Pääomamenojen tulorahoitus % 36,0 % 62,0 % 51,1 % 97,8 % 1,4 % 21,2 % Lainakanta milj. i 15,158 15,584 18,072 18,086 18,579 18,025 Lainat i/asukas Lainanhoitokate 0,68 1,04 0,79 1,37 0,20 0,42 Kassavarat milj. i 3,186 4,795 5,794 1,898 0,083 2,946 Maksuvalmius pv Tunnuslukujen laskentakaavat liitteenä Investointien tulorahoitusprosentti laski edellisvuodesta. Tunnusluku kertoo vuosikatteen ja investointien omahankintamenon suhteen; ollessaan yli sadan käytetään investointeihin vähemmän kuin vuosikate. Pääomamenojen tulorahoitusprosentti laski edellisvuodesta. Tunnusluku kertoo vuosikatteen riittävyydestä investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Lainakanta - vieras pääoma vähennettynä ennakoilla ja lyhytaikaisen vieraan pääoman osto- ja siirtoveloilla - laski edellisvuodesta. Lainamäärä on edelleen melko suuri ja korkomenojen muodossa se heikentää vuosikatetta n. 0,4 milj. eurolla vuodessa, lisäksi yleisen korkotason nousu on riski. Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tunnusluvun jäädessä alle 1:n joudutaan vieraanpääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan omaisuutta tai vähentämään toimintapääomaa. Tunnusluku on laskenut edellisvuodesta ja on alle 1:n. Kassavarojen määrä vuoden lopussa oli n. 1,6 milj. euroa edellistä vuotta pienempi, maksuvalmius oli koko vuoden ajan hyvä.

10 Tase milj. i muutos% 2004 milj. i muutos% VASTAAVAA ed. v:sta ed. v:sta Pysyvät vastaavat 34,581-0,7 % 34,817-1,3 % Aineettomat hyödykkeet 0,244 61,7 % 0,151-21,9 % Aineettomat oikeudet 0, ,8 % 0,111 13,7 % Muut pitkävaikutteiset menot 0,020-50,0 % 0,040-58,3 % Aineelliset hyödykkeet 21,664-2,9 % 22,309-1,7 % Maa- ja vesialueet 4,693 0,5 % 4,668 3,8 % Rakennukset 11,207-5,9 % 11,913-3,4 % Kiinteät rakenteet ja laitteet 5,479 0,2 % 5,470-2,7 % Koneet ja kalusto 0,269 4,4 % 0,258 1,1 % Ennakkomaksut ja keskener hank. 0,015 0,0 % 0,000 0,0 % Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 12,673 2,6 % 12,357-0,3 % Osakkeet ja osuudet 9,920 4,4 % 9,501 0,4 % Muut lainasaamiset 2,753-3,6 % 2,856-2,8 % Toimeksiantojen varat 0,842-26,3 % 1,142-19,0 % Valtion toimeksiannot 0,837-20,4 % 1,051-20,3 % Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 0,005-4,3 % 0,005 0,5 % Muut toimeksiantojen varat 0, ,0 % 0,085 0,0 % Vaihtuvat vastaavat 7,433-6,4 % 7,938-16,9 % Vaihto-omaisuus 0,143 0,5 % 0,143-4,4 % Valmiit tuotteet/tavarat 0,143 0,5 % 0,143-4,4 % Saamiset 4,103 36,7 % 3,001-16,8 % Myyntisaamiset 0,740 20,0 % 0,616-13,5 % Lainasaamiset 0, ,1 % 0,073-30,0 % Muut saamiset 0,149 7,8 % 0,138-8,2 % Siirtosaamiset 2,333 7,4 % 2,173-17,7 % Rahat ja pankkisaamiset 3,186-33,5 % 4,795-17,2 % Vastaavaa yhteensä 42,855-2,4 % 43,897-5,1 % VASTATTAVAA Oma pääoma 20,577-2,6 % 21,129 2,6 % Peruspääoma 15,636 0,0 % 15,636 0,0 % Liittymismaksurahasto 0,000 0,0 % 0, ,0 % Arvonkorotusrahasto 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Muut omat rahastot 2, ,0 % 2, ,0 % Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 2,601 0,4 % 2, ,3 % Tilikauden yli-/alijäämä -0, ,3 % 0,010-96,4 % Poistoero ja vapaa-ehtoiset varaukset 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Poistoero 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Vapaaehtoiset varaukset 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Toimeksiantojen pääomat 0,872-24,7 % 1,158-22,8 % Valtion toimeksiannot 0,797-21,9 % 1,019-20,1 % Lahjoitusrahastojen pääomat 0,054-1,1 % 0,055-1,7 % Muut toimeksiantojen pääomat 0,022-74,2 % 0,084-50,0 % Vieras pääoma 21,406-0,9 % 21,609-10,5 % Pitkäaikainen 12,572-4,4 % 13,158-15,4 % Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 9,181 3,3 % 8,890-14,7 % Lainat julkisyhteisöiltä 3,374-20,3 % 4,234-16,9 % Lainat muilta luotonantajilta 0,017-50,0 % 0,034-33,3 % Lyhytaikainen 8,834 4,5 % 8,452-1,7 % Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 1,709 11,9 % 1,527-1,5 % Lainat julkisyhteisöiltä 0,860-0,7 % 0,866-8,4 % Lainat muilta luotonantajilta 0,017-50,0 % 0, ,0 % Saadut ennakot 0,076 9,6 % 0,069-9,2 % Ostovelat 2,695 2,9 % 2,618-15,0 % Muut lyhytaikaiset velat 0,834 14,6 % 0,728 52,4 % Siirtovelat 2,644 1,3 % 2,610 6,5 % Vastattavaa yhteensä 42,855-2,4 % 43,897-5,1 %

11 10 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste pysyi edellisvuoden tasolla. Tunnusluku on kuitenkin edelleen maan keskiarvon alapuolella, mutta viime vuosien aikana tunnusluku on parantunut. Tunnusluvun heikkous johtuu peruspääoman suhteellisen alhaisesta tasosta. Asukasta kohti laskettu rahoitusvarallisuus, joka osoittaa kattavatko rahoitusomaisuus ja pitkäaikaiset sijoitukset vieraan pääoman, heikkeni edellisestä vuodesta. Luku on pitkälti miinuksella johtuen suuresta lainamäärästä. Suhteellinen velkaantuneisuusprosentti osoittaa kuinka paljon kaupungin käyttötuloista (toimintatulot, verotulot ja valtionosuudet) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluku on parantunut edellisvuodesta vaikkakin on edelleen selvästi maan keskiarvoa huonompi. Kaupunkikonsernin toiminta ja talous Konsernirakenne Omavaraisuus-% 48,1 % 48,2 % 44,6 % 40,9 % 34,6 % 38,4 % Oman po:n sidottujen erien osuus % 36,6 % 35,7 % 33,9 % 35,9 % 37,4 % 36,5 % Rahoitusvarallisuus i/as Suhteellinen velkaantuneisuus-% 39,1 % 41,0 % 46,9 % 45,1 % 50,4 % 49,1 % Tunnuslukujen laskentakaavat liitteenä KANKAANPÄÄN KAUPUNKIKONSERNI Tytäryhtiöt Kankaanpään kaupunki Kuntayhtymät Kankaanpään Teollisuuskiinteistö Oy 100 % 70,81 % Vatajankosken Sähkön kuntayhtymä Kankaanpään Yristyspalvelu Oy 100 % 55 % Kankaanpään ktt ky Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy 100 % 4,58 % Satakuntaliitto Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiö 100 % 34,10 % Pohjois-Satakunnan koulutuskuntayhtymä Doriamas Oy 4,58 % Satakunnan erityishuoltopiiri Kankaanpään Asunnonhankinta Oy 100 % 4,95 % Satakunnan sairaanhoitopiiri As.Oy Aarniokoskenkatu KOY Kankaanpään Opiskelija-asunnot 67,01% 29,60 % Osakkuusyhtiöt 60,53 % Vatajankosken Sähkö Oy 65,30 % 5,10 % 20,53 %

12 11 Konsernitase ja sen tunnusluvut muutos% muutos% VASTAAVAA 2005 milj. i ed. v:sta 2004 milj. i ed. v:sta Pysyvät vastaavat 78,380 1,8 % 77,029 1,7 % Aineettomat hyödykkeet 0,718 46,7 % 0,489 9,4 % Aineettomat oikeudet 0,589 81,9 % 0,324 42,3 % Konserniliikearvo 0,006-61,9 % 0,016-38,2 % Muut pitkävaikutteiset menot 0,087-17,8 % 0,106-39,4 % Ennakkomaksut 0,036-16,9 % 0, ,9 % Aineelliset hyödykkeet 70,952-0,6 % 71,384 1,7 % Maa- ja vesialueet 6,245 1,3 % 6,162 3,1 % Rakennukset 28,141-7,4 % 30,383 5,8 % Kiinteät rakenteet ja laitteet 30,203 0,6 % 30,011-1,2 % Koneet ja kalusto 4,249-4,7 % 4,458-1,3 % Muut aineelliset hyödykkeet 0,140 94,4 % 0,072-8,0 % Ennakkomaksut ja keskener hank. 1, ,4 % 0,298-41,0 % Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut 3,828 2,710 Osakkeet ja osuudet 1,864 15,7 % 1,612 25,1 % Lainasaamiset 1,017 22,1 % 0,833-38,3 % Muut saamiset 0,001 0,0 % 0,001 pitkäaikaiset sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet 6,710 30,1 % 41,3 % 5,156-0,1 % Toimeksiantojen varat 1,380-6,7 % 1,479-16,1 % Valtion toimeksiannot Muut toimeksiannot 1,360 0,019-6,7 % -3,8 % 1,459 0,020-15,8 % -32,8 % Vaihtuvat vastaavat 16,425-10,3 % 18,319-7,1 % Vaihto-omaisuus 0,838 0,3 % 0,835 2,0 % Aineet ja tarvikkeet 0,445-0,2 % 0,446 3,8 % Keskeneräiset tuotteet 0,035 18,5 % 0,029 47,7 % Valmiit tuotteet 0,211-4,4 % 0,221-3,1 % Muu vaihto-omaisuus 0,139 0,0 % 0,107 0,0 % Ennakkomaksut 0, ,0 % 0,002-12,2 % Pitkäaikaiset muut saamiset 0,007-76,2 % 0,030 Saamiset 9,239-6,4 % 9,870 6,1 % Myyntisaamiset 5,494 4,1 % 5,278 4,7 % Lainasaamiset 0,269-79,4 % 1, ,2 % Siirtosaamiset 2,819 9,6 % 2,572-19,7 % Muut saamiset 0,657-8,2 % 0,716-19,4 % Rahoitusomaisuusarvopaperit 0,000 1,1 % 0,000-99,7 % Osakkeet ja osuudet 0,000 1,1 % 0,000-1,8 % Muut arvopaperit 0,000 0,0 % 0, ,0 % Rahat ja pankkisaamiset 6,348-16,6 % 7,614-20,2 % Vastaavaa yhteensä 96,184-0,7 % 96,826-0,4 % VASTATTAVAA Oma pääoma 39,397-1,7 % 40,096 3,7 % Peruspääoma 15,658 0,1 % 15,638-0,1 % Osuus ky:ien oman po:n lisäyksestä 20, ,0 % Osakepääoma 0, ,0 % -0,249-7,2 % Liittymismaksurahasto 0, ,0 % 0, ,0 % Arvonkorotusrahasto 0,044 0,0 % 0,044 0,0 % Muut omat rahastot 4,738-79,2 % 22, ,5 % Edellisten tilikausien yli-/alijäämä -0, ,0 % 1, ,5 % Tilikauden yli-/alijäämä -0, ,2 % 0,537-96,9 % Osakeanti 0, ,0 % 0, ,0 % Vähemmistöosuus 4,631 1,7 % 4,555 24,5 % Varaukset 1,931-3,5 % 2,001-3,5 % Poistoero 0, ,0 % 0, ,9 % Vapaaehtoiset varaukset 1,704-2,6 % 1,750-5,8 % Pakolliset varaukset 0,227-8,8 % 0,249 15,8 % Toimeksiantojen pääomat 1,420-10,7 % 1,591-18,3 % Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen pääomat 1,085 0,335-11,8 % -7,3 % 1,229 0,362-17,2 % -21,7 % Vieras pääoma 48,805 0,5 % 48,582-4,6 % Pitkäaikainen 32,647-0,9 % 32,950-7,8 % Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 16,658-1,4 % 16,893-20,9 % Laskennallinen verovelka 1,646-6,2 % 1,755 4,5 % Lainat julkisyhteisöiltä 3,388-20,3 % 4,254-16,9 % Lainat muilta luotonantajilta 2,752 23,7 % 2, ,6 % Muut pitkäaikaiset velat 8,202 4,9 % 7,823 3,5 % Siirtovelat 0,000 0,0 % 0, ,0 % Lyhytaikainen 16,158 3,4 % 15,632 3,1 % Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 2,506 1,5 % 2,469-1,4 % Lainat julkisyhteisöiltä 0,942 6,3 % 0,887 3,0 % Lainat muilta luotonantajilta 0,017-50,0 % 0, ,0 % Saadut ennakot 0,301 80,3 % 0,167 14,6 % Ostovelat 4,904 3,1 % 4,758 1,4 % Siirtovelat 5,579 0,2 % 5,566 2,3 % Muut lyhytaikaiset velat 1,910 9,0 % 1,752 16,2 % Vastattavaa yhteensä 96,184-0,7 % 96,826-0,4 % Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusprosentti Konsernin lainakanta milj. euroa 42,9 % 36,111 43,3 % 36,340 Konsernin lainakanta euroa/asukas

13 12 4. Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kaupunginhallitus toteaa, että tilikauden tulos on ,69. Tilikauden alijäämäksi muodostuu ,69 euroa, jonka hallitus esittää kirjattavaksi taseen oman pääoman yli/alijäämätilille. Aiempien vuosien ylijäämät ovat yhteensä ,29 euroa. Tilikauden alijäämä ja aiempien vuosien ylijäämät ovat yhteenlaskettuna tämän jälkeen ,60 euroa. Kaupunginhallitus valmistelee vuoden 2007 talousarvioesityksensä tulokseltaan ylijäämäiseksi. 5. Talousarvion toteutuminen tulosalueittain HALLINTOKESKUS VAALIT Yleiskuvaus toiminnasta Tulosalueen palveluajatuksena on valtiollisten vaalien kunnan osuuden sekä kunnallisvaalien tehokas ja virheetön hoitaminen. Vuonna 2005 ei ollut vaaleja. Talouden toteutuminen Tulosalueelle on kirjautunut vuoden 2004 vaalien menoja sekä vuoden 2006 vaalien menoja yhteensä n euroa. TARKASTUSTOIMI Yleiskuvaus toiminnasta Tarkastuslautakunta on pitänyt kokouksen kerran kuukaudessa tammi-toukokuussa ja elo-joulukuussa Tarkastus tapahtuu tarkastussuunnitelman ja työohjelman mukaisesti siten, että eri palvelukeskusten toimintaan ja talouteen tutustutaan vuoden aikana. Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittain kaupunginkamreerin laatimista raporteista. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tarkastuslautakunta on asettanut tavoitteekseen perehtymisen valtuuston, kaupunginhallituksen, lautakuntien ja viranhaltijoiden päätöksiin ym. asiakirjoihin luotettavan kuvan saamiseksi kaupungin toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista ja niiden toteutumisesta. Tarkastuslautakunta on myös kuullut eri palvelukeskusten henkilöstöä sekä tutustunut kaupungin palvelutuotannosta vastaaviin eri toimipisteissä. Vuoden 2005 painopistealueina ovat olleet kaupunginhallituksen, maaseutulautakunnan ja ympäristölautakunnan tehtäväalueet. Vuoden 2005 tarkastus jatkuu vuoden 2006 kevääseen ja toukokuussa 2006 tarkastuslautakunta tulee antamaan vuoden 2005 arviointikertomuksen valtuustolle. Talouden toteutuminen Tulosalueen menot ylittyivät arvioidusta n euroa ja tuloja ei ollut, kuten oli budjetoitukin, jolloin nettomenojen ylitys oli n euroa toteutumaprosentin ollessa 105,9 %. YLEISHALLINTO Yleiskuvaus toiminnasta Kaupunginhallitus vastaa koko kaupungin yleisjohtamisesta ja koko kaupunkikonsernin johtamisesta. Kaupunginhallitus valmistelee valtuuston käsiteltäväksi asiat, käyttää kaupungin puhevaltaa ja huolehtii riittävästä yhteistyöstä eri sidosryhmien kanssa. Kaupunginhallitus on päävastuussa valtuustolle sen päätösten täytäntöönpanosta ja valtuuston linjausten mukaisesta päätöksenteosta. Edelleen kaupunginhallituksen tulee huolehtia sisäisen valvonnan riittävyydestä. Kaupunginhallituksen esittelijänä toimii kaupunginjohtaja, joka myös edustaa kaupunkia virka-asemansa perusteella. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Kaupunkikonsernin johtamista on toteutettu vuonna 2004 uudistetun konserniohjeen mukaisesti. Kaupunginvaltuusto piti kaksi valtuustoseminaaria: ja Näissä käynnistettiin pitkän aikavälin strategian laatiminen ja linjattiin vuoden 2006 talousarviota lautakuntien esitysten pohjalta. Kankaanpään kaupungin strategiatyö käynnistettiin keväällä Strategian valmisteluun osallistuivat laajasti sekä luottamushenkilöt että viranhaltijat ja ammattijärjestöjen edustajat. Strategia valmistui vuoden lopussa ja valtuusto hyväksyi sen joulukuun kokouksessaan. Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto kokoontui 8 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin 88 asiaa. Moneenko kokoukseen osallistunut 2005 Autio Johanna puheenjohtaja 8 Kerola Keijo I varapuheenjohtaja 8 Koivumäki Pertti II varapuheenjohtaja 8 Antila Elise valtuutettu 8 Anttila Arto valtuutettu 8 Elomaa Irmeli valtuutettu 8 Hemminki Heikki valtuutettu 8 Hietaoja Tapio valtuutettu 7 Juhantalo Kauko valtuutettu 8

14 13 Jussila Annikki valtuutettu 8 Jussila Kauko valtuutettu 8 Kivelä Antti valtuutettu 7 Koivisto Jari valtuutettu 7 Koivumäki Jouko valtuutettu 8 Korjansalo Nisa valtuutettu 7 Kortteus Jorma valtuutettu 8 Korvala Seppo valtuutettu 8 Koskela Arno valtuutettu 8 Kujanpää Katri valtuutettu 8 Kunnaspuro Raili valtuutettu 8 Loukkaanhuhta Tapio valtuutettu 8 Mäkelä Markku valtuutettu 8 Mäntysalo Rauno valtuutettu 8 Rajamäki Nina valtuutettu 8 Rosenberg Irmeli valtuutettu 8 Sainala Jenni valtuutettu 7 Siekkinen Kari valtuutettu 7 Soini Kalle valtuutettu 7 Suonpää Leila valtuutettu 8 Tuomala Helena valtuutettu 7 Uusitalo Mikko valtuutettu 8 Vuorenmaa Marko valtuutettu 8 Vähäkoski Anja valtuutettu 8 Välisalo Kalevi valtuutettu 8 Ylinen Tapio valtuutettu 7 Kallama Susanna varavaltuutettu 1 Karjalainen Maire varavaltuutettu 1 Luodetlahti Pentti varavaltuutettu 2 Merilaita Hannu varavaltuutettu 3 Päivike Pekka varavaltuutettu 1 Lehtilä Jarmo KH:n jäsen/varavaltuutettu 6/1 Karttunen Paavo kaupunginjohtaja 8 Annala Risto kehittämispäällikkö, pöytäkirjanpitäjä 2 Laiho Pekka kaupunginkamreeri, pöytäkirjanpitäjä 8 Kaupunginhallitus Vuonna 2005 kaupunginhallitus kokoontui 26 kertaa ja käsitteli 405 asiaa. Kokoonpano saakka Moneenko kokoukseen osallistunut 2005 Juhantalo Kauko puheenjohtaja 1 Jussila Kauko varapuheenjohtaja 1 Antila Elise jäsen 1 Koivumäki Pertti jäsen 1 Kunnaspuro Raili jäsen 1 Mäkipää Jarmo jäsen 1 Mäntysalo Rauno jäsen 1 Rosenberg Irmeli jäsen 1 Vähäkoski Anja jäsen 1 Autio Johanna KV:n puheenjohtaja 1 Kerola Keijo KV:n I varapuheenjohtaja 1 Karttunen Paavo kaupunginjohtaja, esittelijä 1 Laiho Pekka kaupunginkamreeri, pöytäkirjanpitäjä kaupunginhallitus teki tutustumismatkan Tanskan ja Ruotsin kaupunkiuudistuksiin. Odensen linnassa toimii kaupungin ympäristö- ja tekninen keskus. Odensen linnan edustalla oikealta Nina Rajamäki, Rauno Mäntysalo, Erkki Liimu, Lauri Vesanen (Ramboll Oy), Kauko Juhantalo, Jarmo Lehtilä, Irmeli Rosenberg, Kauko Jussila ja Petri Tuominen (Ramboll Oy).

15 14 Kokoonpano alkaen Moneenko kokoukseen osallistunut 2005 Juhantalo Kauko puheenjohtaja 22 Jussila Kauko varapuheenjohtaja/puheenjohtaja 22/3 Elise Antila jäsen 24 Lehtilä Jarmo jäsen 25 Mäntysalo Rauno jäsen 23 Rajamäki Nina jäsen 25 Rosenberg Irmeli jäsen 24 Soini Kalle jäsen 23 Tuomala Helena jäsen 24 Anttila Arto varajäsen 2 Koivumäki Hilkka varajäsen 1 Koskela Arno varajäsen 2 Kujanpää Katri varajäsen 1 Uusitalo Mikko varajäsen 2 Johanna Autio KV:n puheenjohtaja 23 Kerola Keijo KV:n I varapuheenjohtaja 21 Koivumäki Pertti KV:n II varapuheenjohtaja 20 Karttunen Paavo kaupunginjohtaja, esittelijä 23 Annala Risto kehittämispäällikkö, pöytäkirjanpitäjä 5 Laiho Pekka kaupunginkamreeri, pöytäkirjanpitäjä/esittelijä 20/2 Vanhusneuvosto Vanhusneuvoston tehtävänä on edistää eri tahojen yhteistoimintaa ja edesauttaa ikäihmisten osallistumista ja vaikuttamista sekä selviytymistä eri toiminnoissa. Se tekee esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja kunnan viranomaisille ikäihmisiä koskevissa kysymyksissä. Kertomusvuonna 2005 Kankaanpään vanhusneuvosto kokoontui viisi kertaa. Vanhusneuvoston puheenjohtajana toimi Olavi Järvinen ja sihteerinä Aini Lähteenmäki sekä Tea Aula, muut jäsenet olivat Ola Hietanen, Mikko Loukkalahti, Sisko Myllymäki, Antti Piittala, Sinikka Poikkeus, Kalevi Salmijärvi, Leila Suonpää, Anne Vanhatalo ja Kalevi Välisalo. Velka- ja kuluttajaneuvonta Pohjois-Satakunnan alueella toimii kuntien yhteinen velkaja kuluttajaneuvoja. Virka on Karvian kunnan virka ja Karvia myy palvelut yhteistoimintasopimuksen nojalla Kihniön, Parkanon, Jämijärven, Kankaanpään, Lavian, Siikaisten ja Honkajoen kunnille. Kustannukset jaetaan asukaslukujen suhteessa. Viranhaltijalla on tarvittaessa ja sopimuksen mukaan vastaanotto joka kunnassa. Kunnallinen kuluttajaneuvonta on lakisääteinen kunnan tehtävä. Pääosa käytännön tehtävistä on asiakkaiden erilaisten tiedustelujen selvittämistä ja elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisten ristiriitojen selvittelyä. Mikäli neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, on mahdollista saattaa asia kuluttajavalituslautakunnan tutkittavaksi. Yleensä asiat kuitenkin selviävät paikallistasolla. Pääosin kuluttajien yhteydenotot ovat koskeneet auto- ja asuntokaupassa ilmenneitä ongelmia, tuotevirheitä ja puhelinlaskuja. Myös erilaisiin palveluihin on oltu tyytymättömiä. Pääosin työ on neuvojen antamista puhelimitse siitä miten asiakas voi asiaansa ajaa eteenpäin. Jos tilanne ei tällä korjaannu, ollaan yhteydessä elinkeinonharjoittajaan ja tilannetta sovitellaan. Viimeisenä keinona avustetaan asiakasta kuluttajavalituksen tekemisessä. Yhtenä huolestuttavana ongelma-alueena on tällä hetkellä nettikauppa. Asiakkailta vaaditaan ennakkomaksuja ja tilattuja tavaroita ei sitten välttämättä toimiteta. Taustalla on lisääntyvä rikollinen toiminta. Yksityishenkilön velkajärjestelylaki on tullut voimaan Karvian kunta tarjosi yksityishenkilön velkaneuvontapalvelut liitettäväksi kuntien väliseen kuluttajaneuvonnan yhteistoimintasopimukseen ilman eri kustannuksia lain voimaantulon jälkeen. Alussa talous- ja velkaneuvonnan järjestäminen oli vapaaehtoista, mutta voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen se muuttui lakisääteiseksi. Talous- ja velkaneuvontalain tavoitteena on järjestää laadullisesti ja määrällisesti riittävien talous ja velkaneuvontapalveluiden saatavuus koko maassa. Talous- ja velkaneuvontaa tarvitaan, jotta ylivelkaantumista voidaan ehkäistä ja sen seurauksia korjata. Tällä hetkellä velkajärjestelyasiat työllistävät huomattavasti enemmän kuin kuluttaja-asiat, eikä asiakkaista ole pulaa. Kun asiakas ottaa yhteyttä velkaneuvontaan, kartoitetaan ensin asiakkaan kokonaistilanne ja sen jälkeen etsitään sopiva keino tilanteen korjaamiseksi. Valtaosassa tapauksista päädytään velkajärjestelyhakemuksen tekemiseen ja joissakin tapauksissa voidaan velkojien kanssa sopia maksujärjestelyistä. Jonotusaika Pohjois-Satakunnan velkaneuvonnan alueella on varsin lyhyt, halutessaan asiakas saa ajan viikon sisään yhteydenotostaan. Asiakas pyritään ottamaan vastaan mahdollisimman pian, vaikka asian selvittäminen vie viikkoja tapauksesta riippuen. Asiakkaiden määrä on edelleen ollut huomattavan suuri. Uutena ryhmänä ovat valitettavasti tulleet esiin nuoret, joille on tullut maksuvaikeuksia ja jotka ovat ehtineet velkaantua huomattavia määriä. Yhtenä ryhmänä ovat myös vanhukset, joilla on huomattavat lääkekustannukset. Myös euron tulo on lisännyt maksuvaikeuksia ja nyt on näkyvissä ryhmiä jotka ovat velkaantuneet siksi, että rahat eivät enää ole riittäneet normaaliin elämiseen. Ulosotto on kiitettävästi ohjannut pitkään sen asiakkaina olleita henkilöitä ottamaan yhteyttä velkaneuvontaan, samoin eri kuntien sosiaalitoimistot ovat ottaneet yhteyttä asiakkaiden puolesta. Velkaneuvoja on vieraillut muutamissa alueen sosiaalitoimistoissa kertomassa velkaneuvonnasta ja velkajärjestelystä sosiaalitoimen henkilöstölle. Talous- ja velkaneuvontalain 4 :n mukaan talous- ja velkaneuvontapalveluiden järjestämisestä maksetaan korvaus valtion varoista niiden perusteiden mukaan, jotka kauppaja teollisuusministeriö Kuluttajaviraston esityksestä vahvistaa. Korvaus määrätään siten, että se vastaa palvelun tarkoituksenmukaisesta tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Talous- ja velkaneuvonnan kustannukset kunnille ovat asukasta kohden varsin pienet ja siitä saatava hyöty tuo sääs-

16 15 töjä etenkin sosiaali- ja terveydenhuoltomenoihin. Toimeentulotuessahan on huomioitava ulosottoon menevä määrä ja tämä käytännössä johtaa siihen, että toimeentulotuesta maksetaan asiakkaan velkoja. Tällöin on taloudellisempaa selvittää, että löytyykö jokin nopeampi ja järkevämpi keino tilanteesta selviämiseen. Ulosotto ja muut velat myös aiheuttavat henkistä ahdistusta ja johtavat syrjäytymiseen työelämästä ja yhteiskunnasta ja ennen pitkää aiheuttavat myös fyysisiä sairauksia psyykkisten ongelmien lisäksi. Talous- ja velkaneuvonta on joutunut keskittymään pääosin syntyneiden ongelmien korjaamiseen, mutta aina mahdollisuuksien rajoissa yritetään toimia myös ennaltaehkäisevässä mielessä. Kuluttaja- ja velkaneuvoja on pitänyt alueen kouluilla luentoja peruskouluissa ja ammattikorkeakoulussa ja yrittänyt tuoda esiin asioita johon saatetaan törmätä. Kuluttaja- ja velkaneuvoja on osallistunut velkajärjestelylain johdosta järjestettyihin koulutustilaisuuksiin. KULUTTAJA- JA VELKANEUVONNAN YHTEYDENOTOT KUNNITTAIN 2005 KUNTA KSL % VJL % YHT. % Kihniö 31 5, , ,24 Parkano , , ,77 Jämijärvi 29 5, , ,89 Kankaanpää , , ,95 Lavia 35 6, , ,68 Siikainen 29 5, , ,87 Honkajoki 35 6, , ,26 Karvia 45 7, , ,34 Yhteensä , , ,00 Talouden toteutuminen Tulosalueen tulot ylittyivät arvioidusta n euroa ja menot ylittyivät arvioidusta n euroa, jolloin nettomenojen ylitys oli n euroa toteutumaprosentin ollessa 120,6 %. HALLINTOPALVELUT Yleiskuvaus toiminnasta Hallintopalvelujen tehtävänä on tuottaa valtuuston ja hallituksen päätöksentekoa varten riittävät tiedot valmisteltavina olevista asioista eri vaihtoehtoineen sekä huolehtia tehtyjen päätösten täytäntöönpanosta. Hallintokeskuksen tehtävänä on myös valvoa valtuustoa ja hallitusta alempien toimielimien päätöksiä, seurata päätösten toteutumista koko kaupunkikonsernin näkökulmasta ja raportoida riittävästi tehtyjen päätösten vaikutuksista sekä edelleen tuottaa kaikkia palvelukeskuksia varten riittävät keskushallinnon, taloushallinnon, henkilöstöhallinnon ja tietohallinnon palvelut. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Koko kaupungin henkilöstöstrategian laatiminen on kesken. Henkilöstöstrategia johdetaan koko kaupungin strategiasta. Kankaanpään strategia valmistui vuoden 2005 aikana prosessissa, johon kattavasti osallistuivat luottamushenkilöstö ja henkilökunta. Strategia hyväksyttiin kaupunginvaltuuston kokouksessa joulukuussa. Tämä strategia toimii ohjausvälineenä alempien strategioiden laadinnalle - niin myös henkilöstöstrategialle. Raportointi talousarvion toteutumisesta on toimitettu kuukausittain kaupunginhallitukselle. Valtuustolle talousarvion toteutuminen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden osalta on toimitettu puolivuosiraporttina ja talouden osalta neljännesvuosittain. Raporttien perusteella valtuustolla ja hallituksella on ollut selkeä ja mahdollisimman ajantasainen tieto käytettävissään talousarvion toteutumisesta. Talouden toteutuminen Tulosalueen tulot toteutuivat arvioidusti ja menot alittuivat arvioidusta n euroa, jolloin nettomenojen alitus oli n euroa toteutumaprosentin ollessa 95,9 %. KEHITTÄMINEN Yleiskuvaus toiminnasta Kaupungin keskusasemaan, palvelutasoon ja elinkeinoelämän kehittymiseen vaikuttavien kehittämishankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen yhteistoiminnassa muiden mm. seudullisten ja maakunnallisten toimijoiden kanssa EU- ja siihen liittyvää kansallista rahoitusta hyödyntäen. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Toiminnan painopisteiksi 2005 on asetettu uutta teknologiaa ja -osaamista soveltavia työpaikkoja lisäävät kehityshankkeet sekä kaupunkiympäristön viihtyisyyttä ja kaupungin vetovoimaa lisäävät kehityshankkeet. Tällaisiksi hankkeiksi on nimetty Puettavan teknologian tutkimusyksikköhankkeen rahoituksen jatkaminen, ICT:n ja puettavan teknologian sovelluskeskushankkeen käynnistäminen, seudullisen yrityspalveluyhtiön käynnistäminen ja torin ympäristön ja Laviantien ympäristön kehittämishankkeitten käynnistäminen. Puettavan teknologian tutkimusyksikön toiminta on vuoden 2005 aikana edennyt suunnitellusti. Yksikön henkilöstön kokonaismäärä vuoden lopulla oli 7 henkilöä. Henkilöstö koostuu yksikön johdossa toimivasta professorista ja kuudesta tutkijasta. Tutkimustoimintaa yksiköllä on kaikkiaan kuudessa erillisessä tutkimushankkeessa. Suunnitteluvaiheessa on useita uusia tutkimushankkeita niihin haettavan erillisrahoituksen turvin. Kaupunkiympäristön viihtyisyyttä käsittelevänä hankkeena valmistui Kankaanpään torin yleissuunnitelma, jonka toteutus käynnistynee vuonna Kehittämisvarojen turvin tuettiin Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n kautta Leader-yhteisöaloitteen mukaista maaseudun kehittämistoimintaa ja Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskus Oy:n toimintaa. Talouden toteutuminen Tulosalueen tulot ylittyivät arvioidusta n euroa ja menot ylittyivät arvioidusta n euroa, jolloin nettomenojen alitus oli n euroa toteutumaprosentin ollessa 88,3 %.

17 16 TUKIPALVELUYKSIKKÖ Yleiskuvaus toiminnasta Tukipalveluyksikön tehtävänä on järjestää palvelukeskuksille niiden tarvitsemat toimitilat, toimistotyöhön tarvittava työvoima sekä siivous- ja ruokahuoltopalvelut omakustannushintaan kilpailukykyisesti. Palvelukeskusten sisäisesti ostamien palvelujen ylijäävä osa myydään konsernin tytäryhteisöille ja toisessa vaiheessa konsernin ulkopuolelle. Tukipalvelujen tulosalue sisältää myös keskitetysti hoidettavat atk-tukipalvelut sekä yhteispalvelupisteen toimintamenot. Näiden kustannuksia ei vyörytetä muille tulosalueille. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Koko tukipalveluyksikköä koskevana tavoitteena oli laatutyön käynnistäminen. Laatutyön aloittamista on valmisteltu jo vuoden 2004 aikana. Vuoden 2005 aikana toteutettiin laatutyön koulutusta yhteistyössä Kankaanpään Opiston kanssa. ISO standardiin tähtäävä laatujärjestelmän laadintatyö jatkuu tältä pohjalta vuonna Toimistopalveluissa tavoitteena oli palvelujen tuottaminen tytäryhteisöille ja Satakunnan pelastuslaitokselle sekä palvelupisteen kassapalvelujen laajentaminen. Palveluja on myyty ulkopuolisille tavoitteen mukaisesti. Kassapalvelut on laajennettu kattamaan terveyskeskuksen maksujen vastaanottamiseen kassapalveluna. Tilapalvelujen osalta tavoitteena ollut kiinteistöjen kaukovalvonnan laajentaminen siirtyi, koska toimintaan ei ollut osoitettavissa varoja. Kaukovalvonnassa on kaikkiaan 7 kiinteistöä. Rakennusten energiatalouden tehokkuutta on parannettu mm. lämmitysautomatiikkaa uusimalla. Ruokahuollossa tavoitteeksi on asetettu kustannustehokkuuden (yksikkökustannukset e/ateria) parantaminen ja toisaalta ruokahuollon laadun ylläpitäminen. Yksikkökustannuksiin on voitu vaikuttaa keskittämällä aterioitten valmistusta suurempiin yksiköihin. Keskitettyyn valmistukseen siirryttiin kahden pienen keittiön osalta syksyllä Koska hinnoitteluperusteena asiakkaana olevalle palvelukeskukselle käytetään omakustannushintaa, siirtyy kustannustehokkuuden parantumisesta saatu hyöty asiakkaan eduksi. Ruokahuollon laatua seurataan omavalvontana sekä toisaalta asiakaskyselyin. Kyselyn perusteella on tavoitteeksi asetettu laatutaso voitu saavuttaa. Talouden toteutuminen Tukipalvelujen toteutuneet bruttomenot olivat euroa ja tulot euroa. Näin nettomenoksi muodostuu euroa. Tulosalueen tulot ylittyivät arvioidusta n euroa ja menot ylittyivät arvioidusta n euroa, jolloin nettomenojen alitus oli n euroa toteutumaprosentin ollessa 82,8 %. MAASEUTUPALVELUT Yleiskuvaus toiminnasta Maaseutupalveluiden tulosalue hoitaa moninaisia maaseutuun, maatalouteen ja muuhun maaseutuyrittämiseen liittyviä hallinto- ja kehittämistehtäviä. Näistä merkittävimpiä ovat erilaiset kunnan maaseutuelinkeinoviranomaistehtävät maatalouden harjoittamiseen liittyvien tukiasioiden hoitamisessa. Monin tavoin osallistutaan erilaisiin kehittämishankkeisiin maaseudun elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Maatalousyrittäjien lomituspalvelut perustuvat lomituspalvelulakiin ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen toimeksiantosopimukseen. Kankaanpään lomituspalvelut hoidetaan alkaen suuremmalla alueella, jonka hallinnoinnista vastaa Honkajoen kunta. Maaseutulautakunta kokoontui kolme kertaa. Maaseutulautakunnan jäsen Sami Ojala perheineen tutustumassa maatalousnäyttelyyn Tampereella.

18 17 MTK:n johtoa tutustumassa kankaanpääläiseen maatalousyrittämiseen. Vuoden 2005 kasvukausi alkoi normaalia selvästi lämpimämmän huhtikuun vuoksi aikaisin. Pellot alkoivat kuivua kylvökuntoon jo huhtikuun lopulla. Toukokuun alun sadekausi kuitenkin viivästytti kylvöjä, jotka sitten saatiin päätökseen normaaliin aikaan toukokuun puolivälin paikkeilla. Sää jatkui kylmänä aina kesäkuun puoliväliin saakka. Juhannukseen tultaessa kasvustot olivat vahvassa kasvussa ja kasvukausi jatkui suotuisana. Ensimmäinen säilörehusato ja kuivaheinäsato saatiin korjatuksi määrältään ja laadultaan hyvänä. Edellisvuoden sääsuhteiden vuoksi oli pelättävissä hukkakauratilanteen paheneminen. Viljelijöitä oli neuvottu hukkakauran tehokkaaseen torjuntaan ja tilanne pysyi pääosin hallinnassa. Vastoin sääprofeetan keväistä ennustetta koko elokuu oli sateinen. Mansikan ja varsinkin vadelman satoa pilaantui sateiden vuoksi. Sateiden vuoksi puintikausi hieman viivästyi. Samaan aikaan öljyn hinta nousi jyrkästi ja maatalouden kustannukset taas kasvoivat. Jo keväällä sovitun maataloustupon mukaisesti valtiovalta oli luvannut korvata maataloudelle energian hinnannousun aiheuttamia kustannuksia. Vielä vuosi päätöksen jälkeen tilanne on täysin avoin eikä korvaamisesta ole tietoakaan. Alkutalven myrskyt aiheuttivat paikoin Kankaanpäässä yli vuorokauden sähkökatkoksia, jotka karjatiloilla aiheuttivat hankaluuksia. Sääsuhteiden aiheuttamiin häiriötilanteisiin varautumisen tärkeys koettiin konkreettisesti ja useat karjatilat investoivat tilakohtaisiin aggregaatteihin. Myös tykkylumi aiheutti jonkin verran vahinkoja metsissä. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Vuonna 2005 Kankaanpäässä oli käytössä 9400 hehtaaria peltoa. Tilojen keskipeltoala oli 28,6 hehtaaria. Peltomaan osto- ja vuokrahinnat ovat edelleen olleet nousussa, mikä on maatalouden kannattavuuden kannalta ehdottoman epäedullista. Syynä kehitykseen on Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten suorien tulotukien pääomittuminen ko. hintoihin. Kaksi kolmasosaa tiloista on kasvinviljelytiloja. Lypsykarjaa on viidenneksellä tiloista. Maitokiintiöitä on voimassa 75 tilalla yhteensä 10,8 miljoonaa litraa. Sikataloutta harjoitetaan viidellä prosentilla kankaanpääläisistä tiloista. Erilaisia maataloustukia (EU:n kokonaan rahoittamia ja kansallisesti rahoitettuja) haki yhteensä 329 tilaa. Yksittäisiä tukihakemuksia oli yhteensä 2035 kappaletta. Tukihakemuslomakkeita jätettiin yhteensä 2617 kappaletta. Satakunnan TEkeskuksen maaseutuosaston valvonnoissa vuonna 2005 oli yhteensä 67 kankaanpääläistä tilaa. Valvontojen seuraamukset takaisinperintöinä olivat pääasiassa vähäisiä. Maaseutuelinkeinoviranomaisen päätöksellä maksettiin erilaisia maataloustukia ja -korvauksia yhteensä 5,9 miljoonaa euroa. Satakunnan TE-keskuksen maaseutuosaston maksatukset Kankaanpäähän olivat n euroa. Maatalouden erityisympäristötukisopimuksia oli voimassa vuoden 2005 päättyessä 107 kappaletta. Tuotannollisiin investointeihin myönnettiin rahoitustukea 36 kohteeseen. Avustusta myönnettiin euroa ja korkotukilainaa euroa. Sukupolvenvaihdos toteutettiin viidellä tilalla. Pienyritystoiminnan tukea myönnettiin 11 kohteeseen avustusta yhteensä euroa. Tavoitteiden toteutumista kuvaavana mittarina toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely. Kouluarvosanoin maaseutupalveluiden yleisarvosanaksi tuli 9+. Talouden toteutuminen Tulosalueella ei ollut tuloja ja menot alittuivat n euroa, jolloin nettomenojen alitus oli n euroa toteumaprosentin ollessa 94,8 %.

19 18 MAANKÄYTÖN VASTUUALUE Yleistä Ympäristölautakunnan alainen hallintokeskuksen maankäytön vastuualue luo edellytyksiä hyvään elinympäristöön tuottamalla alueiden käyttöön, rakentamiseen ja asumiseen liittyviä palveluja, edistäen ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä sekä turvaten kuntalaisten osallistumismahdollisuudet, suunnittelun laadun ja vuorovaikutteisuuden, asiantuntemuksen monipuolisuuden ja avoimen tiedottamisen. Maankäytön vastuualueen resurssit saivat oleellisen täydennyksen, kun kaupungingeodeetin virka saatiin täyttää ja uusi viranhaltija aloitti työt Vuonna 2005 jatkettiin monipuolista projektitoimintaa: Pohjois-Satakunnan toriprojekti (Satakuntaliitto/EAKR) jatkoi ydinkeskustan kehittämistyötä torin ja sitä sivuavien katujen yleis- ja toteutussuunnitelmien laadinnalla. Ohjausryhmään ovat kuuluneet kaupungin johtavat luottamushenkilöt ja viranhaltijat sekä Kankaanpään Yrittäjät ry:n ja vammaisneuvoston edustajat. Konsulttina on toiminut Ramboll Finland Oy:n Tampereen toimisto. Suunnitteluprojekti päättyi , jolloin oli jo saatu ensimmäiseen toteutusvaiheeseen rahoitus ja toisen vaiheen rahoitushakemus oli jätetty Satakunnan TE-keskukseen. Kolmivuotinen Lempusta Soikkaan Karvianjokilaakson kehittämisprojekti saatiin päätökseen. Ruokojärven vesistön kunnostuksen suunnitteluprojekti (Satakunnan TE-keskus EMOTR / ALMA) oli käynnistynyt kesällä 2004 ja sitä on viety eteenpäin ohjausryhmän valvonnassa osa-aikaisen projektisihteerin ja Air-Ix Ympäristö Oy:n toimesta. Suunnitelmat valmistuivat ja projektiaika päättyi vuoden 2005 lopussa. Suunnitelmien hyväksyminen ja jatkotoimenpiteistä päättäminen siirtyivät vuoteen Valmistelijana ja esittelijänä projekteissa on toiminut kaupunginarkkitehti. Perinteiseen tapaan järjestettiin lautakunnan ja maankäyttöosaston yhteinen sekä eri sidosryhmille avoin tutustumismatka Oulun asuntomessuille Matkan yhteydessä oltiin myös Oulun kaupungin vieraina ja tutustuttiin kaupunkirakentamiseen sekä Oulun keskustan kehittämiseen. Alueellinen ympäristökeskus järjesti maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvan kehittämiskeskustelun Kankaanpäässä poikkeuksellisesti yhteisenä tilaisuutena Pohjois-Satakunnan kunnille ja suunnattuna erityisesti uusille luottamushenkilöille. Vastuualueen vuoden 2005 taloudellinen tulos muodostui varsin positiiviseksi, nettobudjetti alitettiin yhteensä noin eurolla ja toteutumaprosentiksi muodostui 64,5 %. KAAVOITUS Yleiskuvaus toiminnasta Kaavoituksen tulosalueen tehtävänä on toteuttaa kaupungin strategisia ja toiminnallisia päämääriä yhdyskuntasuunnittelun keinoin tavoitteena toimiva, taloudellinen ja kaunis kaupunki. Painopistealueina olivat kaavoitusohjelman mukaisesti ydinkeskustan kehittämistyön jatkaminen, asuin- ja yritystonttien saannin turvaaminen sekä yksityisestä aloitteesta käynnistetty hankekaavoitus, jollaisia kohteita oli vireillä useita. Vireillä oleva Satakunnan maakuntakaavatyö edellytti kaavoitustoimen osallistumista ja seurantaa monissa valmistelevissa työryhmissä ja seminaareissa. Kaupungin imagon ja näkyvyyden vahvistaminen nähtiin tärkeänä asiana. Kertomusvuonna oltiin mukana tai järjestettiin erilaisia tilaisuuksia lähes 30. Näistä mainittakoon Ydin- Kankaanpään torin ja sen lähiympäristön suunnitteluprojekti saatiin päätökseen vuoden 2005 loppuun mennessä ja voitiin siirtyä valmistelemaan hankkeiden vaiheittaista toteutusta. Kuvassa valtuuston huhtikuussa 2005 hyväksymä yleissuunnitelma.

20 19 Pohjois-Satakunnan vetovoimaiset teollisuusalueet -projekti käynnistyi Satakunnan TE-keskuksen myöntämällä EU/ ALMA-rahoituksella. Kankaanpään osalta kohdealueena on Pansian teollisuusalueen osa-alue. Kuvassa suunnitelmaluonnos Kenttäkadulle. keskustan kehittämisseminaari , lukuisat kaavakokoukset ja kaupungin esittelyt vierailijoille, kaupunginarkkitehdin esitelmät ympäristöministeriön neuvottelupäivillä, Satakuntaliiton kahdessa maakuntakaavaseminaarissa, TTY:n arkkitehtiosastolla, TKK:n yhdyskuntasuunnittelun laitoksella sekä Kaupunkitutkimuksen päivillä Helsingissä. Aluearkkitehtijärjestelmä on toiminut vuodesta 1998 Pohjois-Satakunnan kuntien yhteistyötä vahvistavana asiana. Aluearkkitehti hoitaa ympäristöministeriön tuella Kankaanpäästä käsin viiden ympäristökunnan: Honkajoen, Jämijärven, Karvian, Merikarvian ja Siikaisten maankäytön suunnittelua ja kehittämiseen liittyviä tehtäviä, työskennellen lisäksi Kankaanpäälle kaksi päivää kuukaudessa. Aluearkkitehdin panos on ollut ratkaiseva monissa seutukunnan positiivisissa kehittämisprojekteissa, viime vuosina erityisesti Jämin alueen kehittämisessä. Kaavoituskatsaus 2005 ja kaavoitusohjelma tehtiin perinteisesti talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaan liittyen. Kaavoituskatsaus ja -ohjelma on luettavissa Internetissä kaupungin kotisivuilla. Myös muuta kaava-aineistoa on enenevässä määrin viety kaupungin verkkosivuille. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Karvianjokilaakson osayleiskaava noin 46 km 2 :n alueelle oli hyväksytty kaupunginvaltuustossa Valtuuston päätöksestä tehtiin kaksi valitusta. Kaava tuli kuitenkin voimaan valtuuston päätöksellä valituksen alaisia tiloja lukuun ottamatta. Kaavoitusohjelman mukaisesti saatiin Järventaustan kaupunginosan Kaivolan pientaloalueen asemakaava valmiiksi monien vaiheiden jälkeen. Lisäksi laadittiin seuraavat kaavat tai kaavamuutokset: Konte Oy, Satakunnan Osuuskauppa, Knuuttilankadun rivitalot, Kankaanpään lämpökeskus ja Myllykaari. Kiireellisenä asemakaavatyönä tuli kesällä 2005 vireille Ruokorinteen asemakaavan laadinta Shellin tontille suunnitteilla olleen mittavan liikerakennuksen toteutumisen turvaamiseksi. Lisäksi valmisteilla olivat ydinkeskustan torin ympäristön kaavamuutos, golfkentän asemakaavatyö sekä lukuisia viranomaisneuvotteluja edellyttävä Niinisalon varuskunnan asuntoalueen kaavoitus yhteystyössä mm. Kruunuasunnot Oy:n kanssa. Järventaustan Kaivolan alueen asemakaava saatiin valmiiksi monien vaiheiden jälkeen. Alueelle kaavoitettiin yhteensä 41 uutta omakotitonttia ja yksi rivitalotontti. Rakentamisen on tarkoitus alkaa v

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI RISKIENHALLINTAPÄIVÄ 4.5.2017 HELSINKI Faktaa Juvasta Pinta-ala 1 345,7 km2 Maapinta-ala 1 162,9 km2 -vesistöjä 182,8 km2 (13,5%) Väkiluku (31.12.2016) 6 424 henk. Väestöntiheys 5,7 as/km2 Työttömyysaste

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016 27.3.2017 Tilinpäätös 2016 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden ylijäämä 8,3 milj. euroa

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2006 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

TILINPÄÄTÖS 2006 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2006 Kaupungin 107. julkinen taideteos paljastettiin rauhanturvatoiminnan 50-vuotisjuhlapäivänä 24. lokakuuta. Kolmeen metriin kohoavan Rauhankyyhkyn ovat toteuttaneet

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA SYYSKUU 2016 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 75,0 % Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia 13.10.20169:55:18 Tili(T) +muutos

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016 Juankosken kaupunki Tilinpäätös 2016 Väestömuutokset ja rakentaminen Juankosken virallinen väkiluku 31.12.2016 on 4727. Vähennystä edelliseen vuoteen 77. Syntyneiden enemmyys -37. Kuntien välinen nettomuutto

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutuksen tuotot Valmennuksen tuotot Kilpailutuotot Nuorison tuotot Tiedotuksen tulot Julkaisujen tuotot Kansainväliset tuotot Hallinnon tuotot Muut vars. toim. tuotot

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

PYHÄJOEN KUNTA Talousarvion muutokset 2016

PYHÄJOEN KUNTA Talousarvion muutokset 2016 PYHÄJOEN KUNTA Talousarvion muutokset 2016 Kunnanhallitus 28.11.2016 Valtuusto 14.12.2016 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2016 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot