KANKAANPÄÄN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Mallinnuskuva huhtikuussa 2005 hyväksytystä ydinkeskustan yleissuunnitelmasta.

Transkriptio

1 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2005 Mallinnuskuva huhtikuussa 2005 hyväksytystä ydinkeskustan yleissuunnitelmasta.

2 1 Sisällyslyettelo Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto... 3 Yleistietoja Kankaanpään kaupungista... 3 Toimielinorganisaatio Yleinen taloudellinen kehitys Kaupungin toiminnan ja talouden kehitys... 4 Kaupungin tulot ja menot... 5 Tuloslaskelma... 7 Tuloslaskelman tunnusluvat... 7 Toiminnan rahoitus... 8 Rahoituslaskelman tunnusluvut... 8 Tase... 9 Taseen tunnusluvut Kaupunkikonsernin toiminta ja talous Konsernirakenne Konsernitase ja sen tunnusluvut Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Talousarvion toteutuminen tulosalueittain Hallintokeskus Vaalit Tarkastustoimi Yleishallinto Hallintopalvelut Kehittäminen Tukipalveluyksikkö Maaseutupalvelut Maankäyttöosaston vastuualue Kaavoitus Rakennusvalvonta Mittaus- ja kiinteistötoimi Asumispalvelut Perusturvakeskus Lasten päivähoito Vanhustenhuolto Vammaishuolto Sosiaalitoimi Kansanterveystyö Erikoissairaanhoito Sivistysasiainkeskus Opetustoimen hallinto Perusopetus Toisen asteen opetus (yhteislyseo) Kulttuuripalvelut Yleiset kulttuuripalvelut Pohjois-Satakunnan Alueopisto Kankaanpään kaupunginkirjasto Kankaanpään kaupunginmuseo Kankaanpään musiikkiopisto Vapaa-aikapalvelut Liikuntatoimi Nuorisotoimi Tekninen keskus Pelastustoimi Rakentaminen Liikelaitokset Käyttötalousosa Talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot

3 2 Kaupunginjohtajan katsaus Toiminnallisesti vuosi 2005 oli Kankaanpään kaupungille normaali. Palvelutuotannossa ei tapahtunut sellaisia merkittäviä muutoksia, jotka olisivat näkyneet asiakkaillemme asti. Taloudellisesti vuosi oli budjetoitua parempi. Kun talousarvion tekovaiheessa arvioitiin tuloksen jäävän alijäämäiseksi n. 1,5 milj.euroa päästiin lopulta vain 0,5 milj.euron alijäämään. Verotulojen arvioitua parempi kasvu oli keskeinen syy parantuneeseen tuloskehitykseen. Menojen kasvunopeus on edelleen huolenaihe. Käyttömenot kasvoivat edellisvuodesta 5,7 % ja pidemmän päälle tämän tason kasvuvauhti on kestämätön ja johtaa kertyneiden ylijäämien (2 milj. euroa) nopeaan kuluttamiseen. Tuloksen riittävyyttä arvioitaessa on myös huomioitava siihen sisältyvä satunnainen myyntituotto 0,5 milj.euroa energiayhtiön kauppahinnan tuloutuksena. Vuonna 2005 kaupunki käytti investointeihin 2,4 milj. euroa, mikä vastaa suunnilleen poistojen tasoa. Merkittävimmät investointikohteet olivat Kankaanpään Yrityspalvelu Oy:n pääomarakenteen vahvistamien, kunnallistekniikan investoinnit ja koulukeskuksen saneeraus. Kaupungin velkamäärää alennettiin 0,4 milj. euroa eli 15,6 milj.eurosta 15,2 milj.euroon. Ennakkotietojen mukaan kuntien keskimääräinen lainakanta 2005 tilinpäätöksissä on 1327 euroa/asukas ja Kankaanpäässä vastaavasti 1201 euroa/asukas. Toimintaympäristö Maassamme käynnistettiin laaja kunta- ja palvelurakenne hankkeen nimellä tunnettu muutosprosessi. Siikaisten kunnan aloitteesta käynnistettiin neuvottelut Siikaisten - Kankaanpään kuntaliitoksesta, mutta tämä ei johtanut tulokseen. Siikaisten valtuusto päätti maaliskuussa 2006 lopettaa hankkeen. Kevään 2006 aikana odotetaan hallituksen antavan esityksensä eduskunnalle puitelaiksi, jonka mukaan kuntaja palvelurakennehanketta jatketaan. Mahdollinen kuntien yhteistoimintaan velvoittava lainsäädäntö tulee merkittävästi ohjaamaan toimintojen suunnittelua. Kuntien ja kuntayhtymien tulosten ennakoidaan (Kuntaliitto) vuosikatteella mitaten paranevan vuodesta 2005 alkaen. Tämä arvio on selkeän tavoitteellinen mm. verotulojen ja erityisesti kuntien toimintamenojen kehityksen suhteen. Todellisuudessa on syytä varautua kuntatalouden heikompaan tulokseen, kuin em. kehitysarviossa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi -laajan valmistelun jälkeen - joulukuussa 2005 uuden strategian kaupungille. Tämä antaa hyvän pohjan ja suunnan kaupungin toimintojen kehittämiselle tälle valtuustokaudelle. Strategian toteutumista tullaan seuraamaan ja sitä tullaan päivittämään ainakin kerran istuntokauden aikana. Esitän parhaat kiitokset henkilöstölle hyvin tehdystä työstä ja kiitokset luottamushenkilöille ja sidosryhmille. Paavo Karttunen kaupunginjohtaja

4 3 1. Kaupungin hallinto Yleistietoja Kankaanpään kaupungista Perustettu 1865 Kaupungiksi 1972 Asukasluku ( ) Pinta-ala 689,83 km 2, vettä 15,22 km 2, yhteensä 705,05 km 2 Asukastiheys 18,29 as./km 2 Kalleusluokka II Tulovero 19 % v Työttömyysaste 14,5 % Työvoima 6126 Etäisyydet Turku 200 km, läänin pääkaupunki Helsinki 270 km Tampere 100 km Pori 50 km, lähin reittiliikenteen lentokenttä ja merisatama Jämijärvi 21 km, lähin pienlentokenttä Parkano 50 km, lähin rautatieasema Hallinnollinen asema Valtuuston poliittiset voimasuhteet Suomen Keskusta SDP 8 9 Kokoomus 4 6 Vas 5 4 Vihr 2 2 Krist.dem. 1 1 PS 1 - Yhteensä 35 valtuutettua, joista naisia 13. Toimielinorganisaatio Lääni Hovioikeuspiiri Käräjäoikeus Kihlakunta Maaoikeuspiiri Vesioikeuspiiri Sotilaslääni Veropiiri Satakunnan maaseutuelinkeinopiiri Maanmittauspiiri Postipiiri Tiepiiri Lounais-Suomen ympäristökeskus Sairaanhoitopiiri Erityishuoltopiiri Työvoimapiiri Länsi-Suomen Turku Ikaalinen Kankaanpää Etelä-Suomi Länsi-Suomi Turun ja Porin Kankaanpää Pori Pori Lounais-Suomi Turku Turku Satakunta Satakunta Satakunta 2. Yleinen taloudellinen kehitys Bruttokansantuotteen määrä kasvoi tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 2,1 % vuonna Valtiovarainministeriö ennustaa tuotannon kasvavan 3,7 % vuonna Myös muut taloudellisia ennusteita laativat laitokset ovat esittäneet vuodelle 2006 yli kolmen prosentin kasvulukuja. Valtiovarainministeriö arvioi talouskasvun hidastuvan 2½ prosenttiin vuonna Kuluttajahintaindeksi kohosi vuonna 2005 keskimäärin vajaan prosentin. Valtiovarainministeriö ennakoi kuluttajahintojen keskimääräiseksi nousuksi vuosina 2006 ja 2007 hieman yli prosentin. Kotimaiset inflaatiopaineet ovat edelleen melko vähäiset muun muassa kireän hintakilpailun ja maltillisen tulosopimuksen johdosta. Työttömyysaste aleni vuonna 2005 ja se oli keskimäärin 8,4 %. Vuonna 2006 keskimääräinen työttömyysaste on valtiovarainministeriön ennusteen mukaan 7,8 % ja vuonna ,5 %. Työllisyysaste kohoaa vuonna 2006 lähes prosenttiyksikön ja vuonna 2007 jonkin verran.

5 4 Kuntatalous vuosina Tilastokeskuksen keräämien kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan yhteenlasketut vuosikatteet olivat noin miljoonaa euroa vuonna Vuosikate aleni edellisestä vuodesta jonkin verran, mutta luku tarkentunee lopullisten tilinpäätösten valmistuttua vuoden 2004 tasolle. Kokonaisuutena vuosikatteet eivät riittäneet kattamaan poistoja. Manner-Suomessa negatiivisen vuosikatteen kuntia vuonna 2005 oli 139 eli suurin piirtein saman verran kuin vuonna Asukasta kohti lasketun vuosikatteen painotettu keskiarvo oli viime vuonna noin 200 euroa. Vuoden 2004 marraskuussa solmittu tulopoliittinen sopimus ja aiemmin tehty kunta-alan palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelma kohottavat kunta-alan ansiotasoa sopimuskautena yhteensä seitsemän prosenttia. Ansiotason kehitykseen vaikuttavat sopimuskorotusten ohella henkilökunnan rakenteen kehitys ja ns. liukumat. Kunta-alan palkkasumman kehitys riippuu ansiotason ohella henkilökunnan lukumäärän ja työpanoksen kehityksestä. Henkilökunnan lukumäärää ovat kasvattaneet lisääntyvät velvoitteet sekä palvelutarpeen kasvu. Paineet henkilökunnan lukumäärän lisäämiseen ovat merkittävät erityisesti sosiaalipalvelujen ja terveydenhuollon aloilla. Kuntien heikko rahoitustilanne hillinnee kuitenkin jossain määrin henkilökunnan lukumäärän lisäämistä. Kuntakohtaiset erot mm. väestökehityksestä johtuen ovat merkittäviä. Vuonna 2005 kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma kasvoi 4½ % eli saman verran kuin edellisenä vuonna. Palkkasumman kehitykseen vaikutti osaltaan kuntien toteuttaman hoitotakuun edellyttämä palvelutarpeen kasvu. Vuonna 2006 palkkasumman kasvuvauhti hidastuu viime vuoteen verrattuna muun muassa sen johdosta, että sopimuskorotusten vaikutus palkkasummaan on vuonna 2006 pienempi kuin edellisvuonna. Kuntien verotulojen tilitykset lisääntyivät 4,2 % vuonna Kunnallisveron tilitykset kasvoivat 3,6 %. Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta kohosi kymmenisen prosenttia. Kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät kuutisen prosenttia. Tietoja kuntien taloudesta (pl. Ahvenanmaa. Sis. eriytetyt liikelaitokset) Lähde: Tilastokeskus E Vuosikate Mrd euroa 1,31 1,48 1,70 1,97 1,24 1,10 1,05 Asukasta kohti euroa % poistoista Tilikauden tulos Mrd e 0,52 0,94 0,66 1,00 0,14-0,16-0, E Lainakanta Mrd euroa 3,66 3,85 4,04 4,47 5,19 6,11 6,94 Asukasta kohti euroa Negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumäärä Kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Tilikauden aikana valtuusto muutti talousarviota kolmessa kokouksessa muutamilta osin. Muutokset kohdistuivat kaupunginhallituksen, sosiaalilautakunnan ja koulutuslautakunnan alaisiin käyttötalouden määrärahoihin nettomenoja yhteensä euroa lisäävästi. Tuloslaskelman tuloarvioita korotettiin valtionosuuksien osalta euroa. Investointiosan määrärahamuutokset olivat nettovaikutuksiltaan yhteensä euroa nettomenoja lisääviä. Myös rahoitusosan tuloarvioita kasvatettiin yhteensä euroa lainanottoa lisäämällä. Muutosten jälkeen talousarvio muodostui n. 1,53 milj. euroa alijäämäiseksi, kun alkuperäinen talousarvio oli laadittu n. 2,04 milj. euroa alijäämäiseksi. Tilikauden tulos muodostui 0,55 milj. euroa alijäämäiseksi Talousarviossa - muutosten jälkeen - tulos oli arvioitu 1,53 milj. euroa alijäämäiseksi. Ennakoitua parempi tulos johtui verotilitysten kasvusta vuoden lopussa sekä ennakoitua pienemmistä korkomenoista alhaisen yleisen korkotason johdosta. Käyttötaloudessa sekä tulot että menot ylittyivät, mutta toimintakate - käyttömenojen ja tulojen erotus - alittui talousarviosta toteutumaprosentin ollessa 99,6. Vuosikate oli 1,51 milj. euroa, joka alitti 2,06 milj. euron poistot. Vatajankosken Sähkön kuntayhtymä tuloutti sopimuksen mukaisesti kaupungille euroa, joka on kirjattu kuntayhtymätuloutuksena muihin rahoitustuottoihin. Tuloutusta ei kuitenkaan ole voitu kirjata kehittämisrahastoon, koska tilikauden tulos on negatiivinen. Tilikauden alijäämäksi muodostui ,69 euroa. Aiempien vuosien yhteenlasketut ylijäämät ovat yhteensä ,29 euroa. Näin ollen kumulatiivinen yli/alijäämä on tilivuoden 2005 lopussa ,60 euroa ylijäämäinen. Sosiaalitoimen nettomenot kasvoivat vuodesta 2000 vuoteen ,8 milj. euroa (43,6 %) ja terveydenhuollon nettomenot 3,9 milj. euroa (32,6 %) eli yhteensä 7,7 milj. euroa; samaan aikaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kasvoivat vain 4,0 milj. euroa. Sivistysasiainkeskuksen nettomenot kasvoivat samaan aikaan yhteensä 2,3 milj. euroa (21,9 %); samaan aikaan opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet kasvoivat 0,9 milj. euroa. Valtionosuuksien määräytymisperusteet ovat sosiaali- ja terveystoimessa täysin erilaiset kuin opetus- ja kulttuuritoimessa. Vuonna 2005 sosiaali- ja terveystoimen valtionosuudet kattoivat perusturvakeskuksen nettomenoista 34,8 % (vuotta aiemmin 34,3 %) ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet sivistysasiainkeskuksen nettomenoista 28,1 % (vuotta aiemmin 27,6 %). Vuonna 2000 osuudet olivat perusturva 25,9 % ja sivistys 28,1 %.

6 5 Kaupungin tulot ja menot Tuotot 2005 mi muutos% 2004 mi muutos% ed. v:sta ed. v:sta Tuloslaskelmaosan tuotot 55,324 3,3 % 53,532-1,9 % Toimintatuotot 8,196 6,9 % 7,665 3,3 % Myyntituotot 3,219 6,6 % 3,021-13,4 % Maksutuotot 2,047 8,1 % 1,894 21,9 % Tuet ja avustukset 1,168-4,1 % 1,219 32,4 % Muut tuotot 1,503 14,8 % 1,310 1,9 % Valmistevarast muutos 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Valmistus omaan käyttöön 0,258 16,1 % 0,222 26,9 % Rahoitustuotot 0,801-15,4 % 0,947 35,9 % Korkotuotot 0,109-3,6 % 0,113-12,3 % Muut rahoitustuotot 0,692-17,0 % 0,834 46,9 % Satunnaiset tuotot 0,000 0,0 % 0, ,0 % Verotulot 28,133 3,2 % 27,272 3,0 % Käyttötalouden valtionosuudet 18,195 3,1 % 17,649 1,4 % Investointiosan tuotot 0,593 77,5 % 0,334-79,1 % Rahoitusosuudet investointeihin 0,129-20,5 % 0,162-85,7 % Käyttöomaisuuden myyntituotot 0, ,2 % 0,159-53,2 % Oman pääoman muutos 0, ,0 % 0,013-89,5 % Rahoitusosan tuotot 2,684 68,6 % 1,591-63,3 % Antolainojen vähennys 0,103-8,3 % 0,112-66,7 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2, ,0 % 0, ,0 % Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Toimintapääoman vähennys 0,581 1,479 Tuotot yhteensä 58,601 5,7 % 55,457-8,3 % Kulut Tuloslaskelmaosan kulut 53,813 5,7 % 50,919 2,4 % Toimintakulut 53,395 5,8 % 50,469 2,7 % Henkilöstökulut 22,146 6,0 % 20,897 0,5 % Palvelujen ostot 24,478 6,5 % 22,980 6,5 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2,717 4,8 % 2,594-3,1 % Avustukset 2,954 0,4 % 2,942-5,2 % Vuokrat 0,0 % 0,0 % Muut kulut 1,101 4,2 % 1,056 7,1 % Rahoituskulut 0,417-7,4 % 0,451-23,2 % Alv:n takaisinperintä 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Korkokulut 0,399-10,8 % 0,448-19,9 % Muut rahoituskulut 0, ,0 % 0,003-88,7 % Satunnaiset kulut 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Investointiosan kulut 2,362 17,0 % 2,018-30,9 % Käyttöomaisuuden osto 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Omajohtoinen rakentaminen 2,362 17,0 % 2,018-30,9 % Henkilöstökulut 0,0 % 0,0 % Palvelujen ostot 0,0 % 0,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0,0 % 0,0 % Muut kulut 0,0 % 0,0 % Rakennuttaminen 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Rahoitusosan kulut 2,426-3,7 % 2,519-67,9 % Antolainojen lisäys 0,000 0,0 % 0,031 0,0 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys 2,426-2,5 % 2,488-17,4 % Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,000 0,0 % 0, ,0 % Toimintapääoman lisäys 0,0 % -100,0 % Kulut yhteensä 58,601 5,7 % 55,457-8,3 %

7 6 Nettomenojen (45,2 m ) jakautuminen TP 2005 Sosiaali 28 % Terveys 34 % Maaseutu ja ympäristö 1 % Keskushallinto 7 % Tekninen 2 % Vapaa-aika 2 % Kulttuuri 4 % Koulutus 22 % Nettom enot toim ielim ittäin TP 2000, 2001, 2002, 2003, 2004, Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitu s TP 2005 TP 2004 TP 2003 TP 2002 TP 2001 TP 2000 M aaseutulautakunta Ym päristölautakunta Sosiaalilautakunta terveydenhuolto (sos lk) Koulutuslautakunta Kulttuuriasianlautakunta Vapaa-aikalautakunta Tekninen lautakunta

8 7 Tuloslaskelma Ulkoiset menot ja tulot 2005 muutos% 2004 muutos% 2003 muutos% milj. i milj. i ed. v:sta milj. i ed. v:sta milj. i ed. v:sta Toimintatuotot 8,196 6,9 % 7,665 3,3 % 7,422-4,1 % Toimintakulut -53,395 5,8 % -50,469 2,7 % -49,134 3,7 % Toimintakate -45,200 5,6 % -42,804 2,6 % -41,713 5,2 % Verotulot 28,133 3,2 % 27,272 3,0 % 26,476-3,6 % Valtionosuudet 18,195 3,1 % 17,649 1,4 % 17,405-0,8 % Käyttökate 1,128-46,7 % 2,117-2,4 % 2,169-59,4 % Korkotuotot 0,109-3,6 % 0,113-12,3 % 0,129-13,3 % Muut rahoitustuotot 0,692-17,0 % 0,834 46,9 % 0,568 18,3 % Korkokulut -0,399-10,8 % -0,448-19,9 % -0,559-25,5 % Muut rahoituskulut -0, ,0 % -0,003-88,7 % -0, ,3 % Vuosikate 1,512-42,1 % 2,613 14,7 % 2,279-56,3 % Poistot käyttöomaisuudesta -2,064-1,2 % -2,090-3,9 % -2,174 0,2 % Satunnaiset tuotot 0,000 0,0 % 0, ,0 % 2, ,0 % Satunnaiset kulut 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Tilikauden tulos -0, ,7 % 0,523-80,4 % 2,662-18,3 % Poistoeron lisäys(-), vähenn(+) 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Suunnitelman ylittävät poistot 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Varausten lisäys(-), vähenn(+) 0,000 0,0 % -0,513 0,0 % 0,000 0,0 % Rahastojen lisäys(-), vähenn(+) 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % -2, ,0 % Tilikauden yli/alijäämä -0, ,3 % 0,010-96,4 % 0,283-91,3 % Tuloslaskelman tunnusluvut Vuosikate % poistoista 73,2 % 125,0 % 104,8 % 240,4 % 5,7 % 104,8 % Toimintatuotot/Toimintakulut % 15,3 % 15,2 % 15,1 % 16,3 % 20,6 % 20,5 % Vuosikate % 2,8 % 5,0 % 4,4 % 9,9 % 0,2 % 3,9 % Poisto % 3,8 % 4,0 % 4,2 % 4,1 % 3,8 % 3,8 % Vuosikate i/as Asukasluku Tunnuslukujen laskentakaavat liitteenä Vuosikate oli 1,5 milj. euroa plussalla alittaen poistojen määrän (2,1 milj.) vuosikateprosentin ollessa 73,2. Vuosikateprosentti ei täyttä kriteeriä tasapainossa oleva talous vaan osoittaa heikkenevää taloutta. Viiden viimeisen vuoden vuosikate%:n keskiarvo (112,8 %) ylittää sadan ja osoittaa tasapainossa olevaa taloutta pitkällä aikavälillä. Asukasta kohti laskettuna vuosikate oli 120 euroa. Toimintatuottojen osuus toimintakuluista oli edellisvuoden tasolla.

9 8 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma Ulkoiset menot ja tulot 2005 muutos% 2004 muutos% 2003 muutos% milj. i mi ed. v:sta mi ed. v:sta mi ed. v:sta Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate 1,512-42,1 % 2,613 14,7 % 2,279-56,3 % Satunnaiset erät 0,000 0,0 % 0, ,0 % 2, ,0 % Tulorahoituksen korjauserät -0, ,0 % 0, ,0 % -0, ,0 % 1,349-48,4 % 2,613-43,9 % 4,658-10,7 % Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit -2,362 17,0 % -2,018-30,9 % -2,920 17,7 % Rahoitusosuudet investointeihin 0,129-20,5 % 0,162-85,7 % 1, ,9 % Käyttöomaisuuden myyntitulot 0, ,2 % 0,159-53,2 % 0,340-26,8 % -1,769 4,3 % -1,697 17,5 % -1,445-16,1 % Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta -0, ,9 % 0,916-71,5 % 3,213-8,1 % Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainojen lisäys 0, ,0 % -0, ,0 % 0,000 0,0 % Antolainojen vähennys 0,103-8,3 % 0,112-66,7 % 0,337-9,0 % 0,103 26,7 % 0,081-75,9 % 0,337-9,0 % Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2, ,0 % 0, ,0 % 4,000 5,3 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2,426-2,5 % -2,488-17,4 % -3,013-16,6 % Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,000 0,0 % 0, ,0 % -1, ,0 % -0,426-82,9 % -2, ,3 % -0,013-97,3 % Oman pääoman muutokset 0, ,0 % 0,013-89,5 % 0, ,0 % Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja po muut. 0,007-89,9 % -0, ,7 % -0, ,5 % Vaihto-omaisuuden muutos -0, ,1 % 0, ,8 % -0, ,1 % Pitkäaikaisten saamisten muutos 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Lyhytaikaisten saamisten muutos -1, ,9 % 0, ,7 % -0,024-97,6 % Korottomien pitkä- ja lyh.aikaisten velkojen muutos 0, ,0 % -0, ,9 % 0, ,4 % -0, ,4 % 0,480 99,7 % 0, ,8 % Rahoitustoiminnan nettokassavirta -1,188-37,9 % -1, ,3 % 0, ,7 % Kassavarojen muutos -1,609 61,0 % -0, ,6 % 3, ,7 % Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus % 85,4 % 154,0 % 157,7 % 303,0 % 3,4 % 69,6 % Pääomamenojen tulorahoitus % 36,0 % 62,0 % 51,1 % 97,8 % 1,4 % 21,2 % Lainakanta milj. i 15,158 15,584 18,072 18,086 18,579 18,025 Lainat i/asukas Lainanhoitokate 0,68 1,04 0,79 1,37 0,20 0,42 Kassavarat milj. i 3,186 4,795 5,794 1,898 0,083 2,946 Maksuvalmius pv Tunnuslukujen laskentakaavat liitteenä Investointien tulorahoitusprosentti laski edellisvuodesta. Tunnusluku kertoo vuosikatteen ja investointien omahankintamenon suhteen; ollessaan yli sadan käytetään investointeihin vähemmän kuin vuosikate. Pääomamenojen tulorahoitusprosentti laski edellisvuodesta. Tunnusluku kertoo vuosikatteen riittävyydestä investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Lainakanta - vieras pääoma vähennettynä ennakoilla ja lyhytaikaisen vieraan pääoman osto- ja siirtoveloilla - laski edellisvuodesta. Lainamäärä on edelleen melko suuri ja korkomenojen muodossa se heikentää vuosikatetta n. 0,4 milj. eurolla vuodessa, lisäksi yleisen korkotason nousu on riski. Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tunnusluvun jäädessä alle 1:n joudutaan vieraanpääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan omaisuutta tai vähentämään toimintapääomaa. Tunnusluku on laskenut edellisvuodesta ja on alle 1:n. Kassavarojen määrä vuoden lopussa oli n. 1,6 milj. euroa edellistä vuotta pienempi, maksuvalmius oli koko vuoden ajan hyvä.

10 Tase milj. i muutos% 2004 milj. i muutos% VASTAAVAA ed. v:sta ed. v:sta Pysyvät vastaavat 34,581-0,7 % 34,817-1,3 % Aineettomat hyödykkeet 0,244 61,7 % 0,151-21,9 % Aineettomat oikeudet 0, ,8 % 0,111 13,7 % Muut pitkävaikutteiset menot 0,020-50,0 % 0,040-58,3 % Aineelliset hyödykkeet 21,664-2,9 % 22,309-1,7 % Maa- ja vesialueet 4,693 0,5 % 4,668 3,8 % Rakennukset 11,207-5,9 % 11,913-3,4 % Kiinteät rakenteet ja laitteet 5,479 0,2 % 5,470-2,7 % Koneet ja kalusto 0,269 4,4 % 0,258 1,1 % Ennakkomaksut ja keskener hank. 0,015 0,0 % 0,000 0,0 % Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 12,673 2,6 % 12,357-0,3 % Osakkeet ja osuudet 9,920 4,4 % 9,501 0,4 % Muut lainasaamiset 2,753-3,6 % 2,856-2,8 % Toimeksiantojen varat 0,842-26,3 % 1,142-19,0 % Valtion toimeksiannot 0,837-20,4 % 1,051-20,3 % Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 0,005-4,3 % 0,005 0,5 % Muut toimeksiantojen varat 0, ,0 % 0,085 0,0 % Vaihtuvat vastaavat 7,433-6,4 % 7,938-16,9 % Vaihto-omaisuus 0,143 0,5 % 0,143-4,4 % Valmiit tuotteet/tavarat 0,143 0,5 % 0,143-4,4 % Saamiset 4,103 36,7 % 3,001-16,8 % Myyntisaamiset 0,740 20,0 % 0,616-13,5 % Lainasaamiset 0, ,1 % 0,073-30,0 % Muut saamiset 0,149 7,8 % 0,138-8,2 % Siirtosaamiset 2,333 7,4 % 2,173-17,7 % Rahat ja pankkisaamiset 3,186-33,5 % 4,795-17,2 % Vastaavaa yhteensä 42,855-2,4 % 43,897-5,1 % VASTATTAVAA Oma pääoma 20,577-2,6 % 21,129 2,6 % Peruspääoma 15,636 0,0 % 15,636 0,0 % Liittymismaksurahasto 0,000 0,0 % 0, ,0 % Arvonkorotusrahasto 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Muut omat rahastot 2, ,0 % 2, ,0 % Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 2,601 0,4 % 2, ,3 % Tilikauden yli-/alijäämä -0, ,3 % 0,010-96,4 % Poistoero ja vapaa-ehtoiset varaukset 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Poistoero 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Vapaaehtoiset varaukset 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Toimeksiantojen pääomat 0,872-24,7 % 1,158-22,8 % Valtion toimeksiannot 0,797-21,9 % 1,019-20,1 % Lahjoitusrahastojen pääomat 0,054-1,1 % 0,055-1,7 % Muut toimeksiantojen pääomat 0,022-74,2 % 0,084-50,0 % Vieras pääoma 21,406-0,9 % 21,609-10,5 % Pitkäaikainen 12,572-4,4 % 13,158-15,4 % Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 9,181 3,3 % 8,890-14,7 % Lainat julkisyhteisöiltä 3,374-20,3 % 4,234-16,9 % Lainat muilta luotonantajilta 0,017-50,0 % 0,034-33,3 % Lyhytaikainen 8,834 4,5 % 8,452-1,7 % Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 1,709 11,9 % 1,527-1,5 % Lainat julkisyhteisöiltä 0,860-0,7 % 0,866-8,4 % Lainat muilta luotonantajilta 0,017-50,0 % 0, ,0 % Saadut ennakot 0,076 9,6 % 0,069-9,2 % Ostovelat 2,695 2,9 % 2,618-15,0 % Muut lyhytaikaiset velat 0,834 14,6 % 0,728 52,4 % Siirtovelat 2,644 1,3 % 2,610 6,5 % Vastattavaa yhteensä 42,855-2,4 % 43,897-5,1 %

11 10 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste pysyi edellisvuoden tasolla. Tunnusluku on kuitenkin edelleen maan keskiarvon alapuolella, mutta viime vuosien aikana tunnusluku on parantunut. Tunnusluvun heikkous johtuu peruspääoman suhteellisen alhaisesta tasosta. Asukasta kohti laskettu rahoitusvarallisuus, joka osoittaa kattavatko rahoitusomaisuus ja pitkäaikaiset sijoitukset vieraan pääoman, heikkeni edellisestä vuodesta. Luku on pitkälti miinuksella johtuen suuresta lainamäärästä. Suhteellinen velkaantuneisuusprosentti osoittaa kuinka paljon kaupungin käyttötuloista (toimintatulot, verotulot ja valtionosuudet) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluku on parantunut edellisvuodesta vaikkakin on edelleen selvästi maan keskiarvoa huonompi. Kaupunkikonsernin toiminta ja talous Konsernirakenne Omavaraisuus-% 48,1 % 48,2 % 44,6 % 40,9 % 34,6 % 38,4 % Oman po:n sidottujen erien osuus % 36,6 % 35,7 % 33,9 % 35,9 % 37,4 % 36,5 % Rahoitusvarallisuus i/as Suhteellinen velkaantuneisuus-% 39,1 % 41,0 % 46,9 % 45,1 % 50,4 % 49,1 % Tunnuslukujen laskentakaavat liitteenä KANKAANPÄÄN KAUPUNKIKONSERNI Tytäryhtiöt Kankaanpään kaupunki Kuntayhtymät Kankaanpään Teollisuuskiinteistö Oy 100 % 70,81 % Vatajankosken Sähkön kuntayhtymä Kankaanpään Yristyspalvelu Oy 100 % 55 % Kankaanpään ktt ky Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy 100 % 4,58 % Satakuntaliitto Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiö 100 % 34,10 % Pohjois-Satakunnan koulutuskuntayhtymä Doriamas Oy 4,58 % Satakunnan erityishuoltopiiri Kankaanpään Asunnonhankinta Oy 100 % 4,95 % Satakunnan sairaanhoitopiiri As.Oy Aarniokoskenkatu KOY Kankaanpään Opiskelija-asunnot 67,01% 29,60 % Osakkuusyhtiöt 60,53 % Vatajankosken Sähkö Oy 65,30 % 5,10 % 20,53 %

12 11 Konsernitase ja sen tunnusluvut muutos% muutos% VASTAAVAA 2005 milj. i ed. v:sta 2004 milj. i ed. v:sta Pysyvät vastaavat 78,380 1,8 % 77,029 1,7 % Aineettomat hyödykkeet 0,718 46,7 % 0,489 9,4 % Aineettomat oikeudet 0,589 81,9 % 0,324 42,3 % Konserniliikearvo 0,006-61,9 % 0,016-38,2 % Muut pitkävaikutteiset menot 0,087-17,8 % 0,106-39,4 % Ennakkomaksut 0,036-16,9 % 0, ,9 % Aineelliset hyödykkeet 70,952-0,6 % 71,384 1,7 % Maa- ja vesialueet 6,245 1,3 % 6,162 3,1 % Rakennukset 28,141-7,4 % 30,383 5,8 % Kiinteät rakenteet ja laitteet 30,203 0,6 % 30,011-1,2 % Koneet ja kalusto 4,249-4,7 % 4,458-1,3 % Muut aineelliset hyödykkeet 0,140 94,4 % 0,072-8,0 % Ennakkomaksut ja keskener hank. 1, ,4 % 0,298-41,0 % Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut 3,828 2,710 Osakkeet ja osuudet 1,864 15,7 % 1,612 25,1 % Lainasaamiset 1,017 22,1 % 0,833-38,3 % Muut saamiset 0,001 0,0 % 0,001 pitkäaikaiset sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet 6,710 30,1 % 41,3 % 5,156-0,1 % Toimeksiantojen varat 1,380-6,7 % 1,479-16,1 % Valtion toimeksiannot Muut toimeksiannot 1,360 0,019-6,7 % -3,8 % 1,459 0,020-15,8 % -32,8 % Vaihtuvat vastaavat 16,425-10,3 % 18,319-7,1 % Vaihto-omaisuus 0,838 0,3 % 0,835 2,0 % Aineet ja tarvikkeet 0,445-0,2 % 0,446 3,8 % Keskeneräiset tuotteet 0,035 18,5 % 0,029 47,7 % Valmiit tuotteet 0,211-4,4 % 0,221-3,1 % Muu vaihto-omaisuus 0,139 0,0 % 0,107 0,0 % Ennakkomaksut 0, ,0 % 0,002-12,2 % Pitkäaikaiset muut saamiset 0,007-76,2 % 0,030 Saamiset 9,239-6,4 % 9,870 6,1 % Myyntisaamiset 5,494 4,1 % 5,278 4,7 % Lainasaamiset 0,269-79,4 % 1, ,2 % Siirtosaamiset 2,819 9,6 % 2,572-19,7 % Muut saamiset 0,657-8,2 % 0,716-19,4 % Rahoitusomaisuusarvopaperit 0,000 1,1 % 0,000-99,7 % Osakkeet ja osuudet 0,000 1,1 % 0,000-1,8 % Muut arvopaperit 0,000 0,0 % 0, ,0 % Rahat ja pankkisaamiset 6,348-16,6 % 7,614-20,2 % Vastaavaa yhteensä 96,184-0,7 % 96,826-0,4 % VASTATTAVAA Oma pääoma 39,397-1,7 % 40,096 3,7 % Peruspääoma 15,658 0,1 % 15,638-0,1 % Osuus ky:ien oman po:n lisäyksestä 20, ,0 % Osakepääoma 0, ,0 % -0,249-7,2 % Liittymismaksurahasto 0, ,0 % 0, ,0 % Arvonkorotusrahasto 0,044 0,0 % 0,044 0,0 % Muut omat rahastot 4,738-79,2 % 22, ,5 % Edellisten tilikausien yli-/alijäämä -0, ,0 % 1, ,5 % Tilikauden yli-/alijäämä -0, ,2 % 0,537-96,9 % Osakeanti 0, ,0 % 0, ,0 % Vähemmistöosuus 4,631 1,7 % 4,555 24,5 % Varaukset 1,931-3,5 % 2,001-3,5 % Poistoero 0, ,0 % 0, ,9 % Vapaaehtoiset varaukset 1,704-2,6 % 1,750-5,8 % Pakolliset varaukset 0,227-8,8 % 0,249 15,8 % Toimeksiantojen pääomat 1,420-10,7 % 1,591-18,3 % Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen pääomat 1,085 0,335-11,8 % -7,3 % 1,229 0,362-17,2 % -21,7 % Vieras pääoma 48,805 0,5 % 48,582-4,6 % Pitkäaikainen 32,647-0,9 % 32,950-7,8 % Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 16,658-1,4 % 16,893-20,9 % Laskennallinen verovelka 1,646-6,2 % 1,755 4,5 % Lainat julkisyhteisöiltä 3,388-20,3 % 4,254-16,9 % Lainat muilta luotonantajilta 2,752 23,7 % 2, ,6 % Muut pitkäaikaiset velat 8,202 4,9 % 7,823 3,5 % Siirtovelat 0,000 0,0 % 0, ,0 % Lyhytaikainen 16,158 3,4 % 15,632 3,1 % Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 2,506 1,5 % 2,469-1,4 % Lainat julkisyhteisöiltä 0,942 6,3 % 0,887 3,0 % Lainat muilta luotonantajilta 0,017-50,0 % 0, ,0 % Saadut ennakot 0,301 80,3 % 0,167 14,6 % Ostovelat 4,904 3,1 % 4,758 1,4 % Siirtovelat 5,579 0,2 % 5,566 2,3 % Muut lyhytaikaiset velat 1,910 9,0 % 1,752 16,2 % Vastattavaa yhteensä 96,184-0,7 % 96,826-0,4 % Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusprosentti Konsernin lainakanta milj. euroa 42,9 % 36,111 43,3 % 36,340 Konsernin lainakanta euroa/asukas

13 12 4. Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kaupunginhallitus toteaa, että tilikauden tulos on ,69. Tilikauden alijäämäksi muodostuu ,69 euroa, jonka hallitus esittää kirjattavaksi taseen oman pääoman yli/alijäämätilille. Aiempien vuosien ylijäämät ovat yhteensä ,29 euroa. Tilikauden alijäämä ja aiempien vuosien ylijäämät ovat yhteenlaskettuna tämän jälkeen ,60 euroa. Kaupunginhallitus valmistelee vuoden 2007 talousarvioesityksensä tulokseltaan ylijäämäiseksi. 5. Talousarvion toteutuminen tulosalueittain HALLINTOKESKUS VAALIT Yleiskuvaus toiminnasta Tulosalueen palveluajatuksena on valtiollisten vaalien kunnan osuuden sekä kunnallisvaalien tehokas ja virheetön hoitaminen. Vuonna 2005 ei ollut vaaleja. Talouden toteutuminen Tulosalueelle on kirjautunut vuoden 2004 vaalien menoja sekä vuoden 2006 vaalien menoja yhteensä n euroa. TARKASTUSTOIMI Yleiskuvaus toiminnasta Tarkastuslautakunta on pitänyt kokouksen kerran kuukaudessa tammi-toukokuussa ja elo-joulukuussa Tarkastus tapahtuu tarkastussuunnitelman ja työohjelman mukaisesti siten, että eri palvelukeskusten toimintaan ja talouteen tutustutaan vuoden aikana. Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittain kaupunginkamreerin laatimista raporteista. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tarkastuslautakunta on asettanut tavoitteekseen perehtymisen valtuuston, kaupunginhallituksen, lautakuntien ja viranhaltijoiden päätöksiin ym. asiakirjoihin luotettavan kuvan saamiseksi kaupungin toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista ja niiden toteutumisesta. Tarkastuslautakunta on myös kuullut eri palvelukeskusten henkilöstöä sekä tutustunut kaupungin palvelutuotannosta vastaaviin eri toimipisteissä. Vuoden 2005 painopistealueina ovat olleet kaupunginhallituksen, maaseutulautakunnan ja ympäristölautakunnan tehtäväalueet. Vuoden 2005 tarkastus jatkuu vuoden 2006 kevääseen ja toukokuussa 2006 tarkastuslautakunta tulee antamaan vuoden 2005 arviointikertomuksen valtuustolle. Talouden toteutuminen Tulosalueen menot ylittyivät arvioidusta n euroa ja tuloja ei ollut, kuten oli budjetoitukin, jolloin nettomenojen ylitys oli n euroa toteutumaprosentin ollessa 105,9 %. YLEISHALLINTO Yleiskuvaus toiminnasta Kaupunginhallitus vastaa koko kaupungin yleisjohtamisesta ja koko kaupunkikonsernin johtamisesta. Kaupunginhallitus valmistelee valtuuston käsiteltäväksi asiat, käyttää kaupungin puhevaltaa ja huolehtii riittävästä yhteistyöstä eri sidosryhmien kanssa. Kaupunginhallitus on päävastuussa valtuustolle sen päätösten täytäntöönpanosta ja valtuuston linjausten mukaisesta päätöksenteosta. Edelleen kaupunginhallituksen tulee huolehtia sisäisen valvonnan riittävyydestä. Kaupunginhallituksen esittelijänä toimii kaupunginjohtaja, joka myös edustaa kaupunkia virka-asemansa perusteella. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Kaupunkikonsernin johtamista on toteutettu vuonna 2004 uudistetun konserniohjeen mukaisesti. Kaupunginvaltuusto piti kaksi valtuustoseminaaria: ja Näissä käynnistettiin pitkän aikavälin strategian laatiminen ja linjattiin vuoden 2006 talousarviota lautakuntien esitysten pohjalta. Kankaanpään kaupungin strategiatyö käynnistettiin keväällä Strategian valmisteluun osallistuivat laajasti sekä luottamushenkilöt että viranhaltijat ja ammattijärjestöjen edustajat. Strategia valmistui vuoden lopussa ja valtuusto hyväksyi sen joulukuun kokouksessaan. Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto kokoontui 8 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin 88 asiaa. Moneenko kokoukseen osallistunut 2005 Autio Johanna puheenjohtaja 8 Kerola Keijo I varapuheenjohtaja 8 Koivumäki Pertti II varapuheenjohtaja 8 Antila Elise valtuutettu 8 Anttila Arto valtuutettu 8 Elomaa Irmeli valtuutettu 8 Hemminki Heikki valtuutettu 8 Hietaoja Tapio valtuutettu 7 Juhantalo Kauko valtuutettu 8

14 13 Jussila Annikki valtuutettu 8 Jussila Kauko valtuutettu 8 Kivelä Antti valtuutettu 7 Koivisto Jari valtuutettu 7 Koivumäki Jouko valtuutettu 8 Korjansalo Nisa valtuutettu 7 Kortteus Jorma valtuutettu 8 Korvala Seppo valtuutettu 8 Koskela Arno valtuutettu 8 Kujanpää Katri valtuutettu 8 Kunnaspuro Raili valtuutettu 8 Loukkaanhuhta Tapio valtuutettu 8 Mäkelä Markku valtuutettu 8 Mäntysalo Rauno valtuutettu 8 Rajamäki Nina valtuutettu 8 Rosenberg Irmeli valtuutettu 8 Sainala Jenni valtuutettu 7 Siekkinen Kari valtuutettu 7 Soini Kalle valtuutettu 7 Suonpää Leila valtuutettu 8 Tuomala Helena valtuutettu 7 Uusitalo Mikko valtuutettu 8 Vuorenmaa Marko valtuutettu 8 Vähäkoski Anja valtuutettu 8 Välisalo Kalevi valtuutettu 8 Ylinen Tapio valtuutettu 7 Kallama Susanna varavaltuutettu 1 Karjalainen Maire varavaltuutettu 1 Luodetlahti Pentti varavaltuutettu 2 Merilaita Hannu varavaltuutettu 3 Päivike Pekka varavaltuutettu 1 Lehtilä Jarmo KH:n jäsen/varavaltuutettu 6/1 Karttunen Paavo kaupunginjohtaja 8 Annala Risto kehittämispäällikkö, pöytäkirjanpitäjä 2 Laiho Pekka kaupunginkamreeri, pöytäkirjanpitäjä 8 Kaupunginhallitus Vuonna 2005 kaupunginhallitus kokoontui 26 kertaa ja käsitteli 405 asiaa. Kokoonpano saakka Moneenko kokoukseen osallistunut 2005 Juhantalo Kauko puheenjohtaja 1 Jussila Kauko varapuheenjohtaja 1 Antila Elise jäsen 1 Koivumäki Pertti jäsen 1 Kunnaspuro Raili jäsen 1 Mäkipää Jarmo jäsen 1 Mäntysalo Rauno jäsen 1 Rosenberg Irmeli jäsen 1 Vähäkoski Anja jäsen 1 Autio Johanna KV:n puheenjohtaja 1 Kerola Keijo KV:n I varapuheenjohtaja 1 Karttunen Paavo kaupunginjohtaja, esittelijä 1 Laiho Pekka kaupunginkamreeri, pöytäkirjanpitäjä kaupunginhallitus teki tutustumismatkan Tanskan ja Ruotsin kaupunkiuudistuksiin. Odensen linnassa toimii kaupungin ympäristö- ja tekninen keskus. Odensen linnan edustalla oikealta Nina Rajamäki, Rauno Mäntysalo, Erkki Liimu, Lauri Vesanen (Ramboll Oy), Kauko Juhantalo, Jarmo Lehtilä, Irmeli Rosenberg, Kauko Jussila ja Petri Tuominen (Ramboll Oy).

15 14 Kokoonpano alkaen Moneenko kokoukseen osallistunut 2005 Juhantalo Kauko puheenjohtaja 22 Jussila Kauko varapuheenjohtaja/puheenjohtaja 22/3 Elise Antila jäsen 24 Lehtilä Jarmo jäsen 25 Mäntysalo Rauno jäsen 23 Rajamäki Nina jäsen 25 Rosenberg Irmeli jäsen 24 Soini Kalle jäsen 23 Tuomala Helena jäsen 24 Anttila Arto varajäsen 2 Koivumäki Hilkka varajäsen 1 Koskela Arno varajäsen 2 Kujanpää Katri varajäsen 1 Uusitalo Mikko varajäsen 2 Johanna Autio KV:n puheenjohtaja 23 Kerola Keijo KV:n I varapuheenjohtaja 21 Koivumäki Pertti KV:n II varapuheenjohtaja 20 Karttunen Paavo kaupunginjohtaja, esittelijä 23 Annala Risto kehittämispäällikkö, pöytäkirjanpitäjä 5 Laiho Pekka kaupunginkamreeri, pöytäkirjanpitäjä/esittelijä 20/2 Vanhusneuvosto Vanhusneuvoston tehtävänä on edistää eri tahojen yhteistoimintaa ja edesauttaa ikäihmisten osallistumista ja vaikuttamista sekä selviytymistä eri toiminnoissa. Se tekee esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja kunnan viranomaisille ikäihmisiä koskevissa kysymyksissä. Kertomusvuonna 2005 Kankaanpään vanhusneuvosto kokoontui viisi kertaa. Vanhusneuvoston puheenjohtajana toimi Olavi Järvinen ja sihteerinä Aini Lähteenmäki sekä Tea Aula, muut jäsenet olivat Ola Hietanen, Mikko Loukkalahti, Sisko Myllymäki, Antti Piittala, Sinikka Poikkeus, Kalevi Salmijärvi, Leila Suonpää, Anne Vanhatalo ja Kalevi Välisalo. Velka- ja kuluttajaneuvonta Pohjois-Satakunnan alueella toimii kuntien yhteinen velkaja kuluttajaneuvoja. Virka on Karvian kunnan virka ja Karvia myy palvelut yhteistoimintasopimuksen nojalla Kihniön, Parkanon, Jämijärven, Kankaanpään, Lavian, Siikaisten ja Honkajoen kunnille. Kustannukset jaetaan asukaslukujen suhteessa. Viranhaltijalla on tarvittaessa ja sopimuksen mukaan vastaanotto joka kunnassa. Kunnallinen kuluttajaneuvonta on lakisääteinen kunnan tehtävä. Pääosa käytännön tehtävistä on asiakkaiden erilaisten tiedustelujen selvittämistä ja elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisten ristiriitojen selvittelyä. Mikäli neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, on mahdollista saattaa asia kuluttajavalituslautakunnan tutkittavaksi. Yleensä asiat kuitenkin selviävät paikallistasolla. Pääosin kuluttajien yhteydenotot ovat koskeneet auto- ja asuntokaupassa ilmenneitä ongelmia, tuotevirheitä ja puhelinlaskuja. Myös erilaisiin palveluihin on oltu tyytymättömiä. Pääosin työ on neuvojen antamista puhelimitse siitä miten asiakas voi asiaansa ajaa eteenpäin. Jos tilanne ei tällä korjaannu, ollaan yhteydessä elinkeinonharjoittajaan ja tilannetta sovitellaan. Viimeisenä keinona avustetaan asiakasta kuluttajavalituksen tekemisessä. Yhtenä huolestuttavana ongelma-alueena on tällä hetkellä nettikauppa. Asiakkailta vaaditaan ennakkomaksuja ja tilattuja tavaroita ei sitten välttämättä toimiteta. Taustalla on lisääntyvä rikollinen toiminta. Yksityishenkilön velkajärjestelylaki on tullut voimaan Karvian kunta tarjosi yksityishenkilön velkaneuvontapalvelut liitettäväksi kuntien väliseen kuluttajaneuvonnan yhteistoimintasopimukseen ilman eri kustannuksia lain voimaantulon jälkeen. Alussa talous- ja velkaneuvonnan järjestäminen oli vapaaehtoista, mutta voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen se muuttui lakisääteiseksi. Talous- ja velkaneuvontalain tavoitteena on järjestää laadullisesti ja määrällisesti riittävien talous ja velkaneuvontapalveluiden saatavuus koko maassa. Talous- ja velkaneuvontaa tarvitaan, jotta ylivelkaantumista voidaan ehkäistä ja sen seurauksia korjata. Tällä hetkellä velkajärjestelyasiat työllistävät huomattavasti enemmän kuin kuluttaja-asiat, eikä asiakkaista ole pulaa. Kun asiakas ottaa yhteyttä velkaneuvontaan, kartoitetaan ensin asiakkaan kokonaistilanne ja sen jälkeen etsitään sopiva keino tilanteen korjaamiseksi. Valtaosassa tapauksista päädytään velkajärjestelyhakemuksen tekemiseen ja joissakin tapauksissa voidaan velkojien kanssa sopia maksujärjestelyistä. Jonotusaika Pohjois-Satakunnan velkaneuvonnan alueella on varsin lyhyt, halutessaan asiakas saa ajan viikon sisään yhteydenotostaan. Asiakas pyritään ottamaan vastaan mahdollisimman pian, vaikka asian selvittäminen vie viikkoja tapauksesta riippuen. Asiakkaiden määrä on edelleen ollut huomattavan suuri. Uutena ryhmänä ovat valitettavasti tulleet esiin nuoret, joille on tullut maksuvaikeuksia ja jotka ovat ehtineet velkaantua huomattavia määriä. Yhtenä ryhmänä ovat myös vanhukset, joilla on huomattavat lääkekustannukset. Myös euron tulo on lisännyt maksuvaikeuksia ja nyt on näkyvissä ryhmiä jotka ovat velkaantuneet siksi, että rahat eivät enää ole riittäneet normaaliin elämiseen. Ulosotto on kiitettävästi ohjannut pitkään sen asiakkaina olleita henkilöitä ottamaan yhteyttä velkaneuvontaan, samoin eri kuntien sosiaalitoimistot ovat ottaneet yhteyttä asiakkaiden puolesta. Velkaneuvoja on vieraillut muutamissa alueen sosiaalitoimistoissa kertomassa velkaneuvonnasta ja velkajärjestelystä sosiaalitoimen henkilöstölle. Talous- ja velkaneuvontalain 4 :n mukaan talous- ja velkaneuvontapalveluiden järjestämisestä maksetaan korvaus valtion varoista niiden perusteiden mukaan, jotka kauppaja teollisuusministeriö Kuluttajaviraston esityksestä vahvistaa. Korvaus määrätään siten, että se vastaa palvelun tarkoituksenmukaisesta tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Talous- ja velkaneuvonnan kustannukset kunnille ovat asukasta kohden varsin pienet ja siitä saatava hyöty tuo sääs-

16 15 töjä etenkin sosiaali- ja terveydenhuoltomenoihin. Toimeentulotuessahan on huomioitava ulosottoon menevä määrä ja tämä käytännössä johtaa siihen, että toimeentulotuesta maksetaan asiakkaan velkoja. Tällöin on taloudellisempaa selvittää, että löytyykö jokin nopeampi ja järkevämpi keino tilanteesta selviämiseen. Ulosotto ja muut velat myös aiheuttavat henkistä ahdistusta ja johtavat syrjäytymiseen työelämästä ja yhteiskunnasta ja ennen pitkää aiheuttavat myös fyysisiä sairauksia psyykkisten ongelmien lisäksi. Talous- ja velkaneuvonta on joutunut keskittymään pääosin syntyneiden ongelmien korjaamiseen, mutta aina mahdollisuuksien rajoissa yritetään toimia myös ennaltaehkäisevässä mielessä. Kuluttaja- ja velkaneuvoja on pitänyt alueen kouluilla luentoja peruskouluissa ja ammattikorkeakoulussa ja yrittänyt tuoda esiin asioita johon saatetaan törmätä. Kuluttaja- ja velkaneuvoja on osallistunut velkajärjestelylain johdosta järjestettyihin koulutustilaisuuksiin. KULUTTAJA- JA VELKANEUVONNAN YHTEYDENOTOT KUNNITTAIN 2005 KUNTA KSL % VJL % YHT. % Kihniö 31 5, , ,24 Parkano , , ,77 Jämijärvi 29 5, , ,89 Kankaanpää , , ,95 Lavia 35 6, , ,68 Siikainen 29 5, , ,87 Honkajoki 35 6, , ,26 Karvia 45 7, , ,34 Yhteensä , , ,00 Talouden toteutuminen Tulosalueen tulot ylittyivät arvioidusta n euroa ja menot ylittyivät arvioidusta n euroa, jolloin nettomenojen ylitys oli n euroa toteutumaprosentin ollessa 120,6 %. HALLINTOPALVELUT Yleiskuvaus toiminnasta Hallintopalvelujen tehtävänä on tuottaa valtuuston ja hallituksen päätöksentekoa varten riittävät tiedot valmisteltavina olevista asioista eri vaihtoehtoineen sekä huolehtia tehtyjen päätösten täytäntöönpanosta. Hallintokeskuksen tehtävänä on myös valvoa valtuustoa ja hallitusta alempien toimielimien päätöksiä, seurata päätösten toteutumista koko kaupunkikonsernin näkökulmasta ja raportoida riittävästi tehtyjen päätösten vaikutuksista sekä edelleen tuottaa kaikkia palvelukeskuksia varten riittävät keskushallinnon, taloushallinnon, henkilöstöhallinnon ja tietohallinnon palvelut. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Koko kaupungin henkilöstöstrategian laatiminen on kesken. Henkilöstöstrategia johdetaan koko kaupungin strategiasta. Kankaanpään strategia valmistui vuoden 2005 aikana prosessissa, johon kattavasti osallistuivat luottamushenkilöstö ja henkilökunta. Strategia hyväksyttiin kaupunginvaltuuston kokouksessa joulukuussa. Tämä strategia toimii ohjausvälineenä alempien strategioiden laadinnalle - niin myös henkilöstöstrategialle. Raportointi talousarvion toteutumisesta on toimitettu kuukausittain kaupunginhallitukselle. Valtuustolle talousarvion toteutuminen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden osalta on toimitettu puolivuosiraporttina ja talouden osalta neljännesvuosittain. Raporttien perusteella valtuustolla ja hallituksella on ollut selkeä ja mahdollisimman ajantasainen tieto käytettävissään talousarvion toteutumisesta. Talouden toteutuminen Tulosalueen tulot toteutuivat arvioidusti ja menot alittuivat arvioidusta n euroa, jolloin nettomenojen alitus oli n euroa toteutumaprosentin ollessa 95,9 %. KEHITTÄMINEN Yleiskuvaus toiminnasta Kaupungin keskusasemaan, palvelutasoon ja elinkeinoelämän kehittymiseen vaikuttavien kehittämishankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen yhteistoiminnassa muiden mm. seudullisten ja maakunnallisten toimijoiden kanssa EU- ja siihen liittyvää kansallista rahoitusta hyödyntäen. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Toiminnan painopisteiksi 2005 on asetettu uutta teknologiaa ja -osaamista soveltavia työpaikkoja lisäävät kehityshankkeet sekä kaupunkiympäristön viihtyisyyttä ja kaupungin vetovoimaa lisäävät kehityshankkeet. Tällaisiksi hankkeiksi on nimetty Puettavan teknologian tutkimusyksikköhankkeen rahoituksen jatkaminen, ICT:n ja puettavan teknologian sovelluskeskushankkeen käynnistäminen, seudullisen yrityspalveluyhtiön käynnistäminen ja torin ympäristön ja Laviantien ympäristön kehittämishankkeitten käynnistäminen. Puettavan teknologian tutkimusyksikön toiminta on vuoden 2005 aikana edennyt suunnitellusti. Yksikön henkilöstön kokonaismäärä vuoden lopulla oli 7 henkilöä. Henkilöstö koostuu yksikön johdossa toimivasta professorista ja kuudesta tutkijasta. Tutkimustoimintaa yksiköllä on kaikkiaan kuudessa erillisessä tutkimushankkeessa. Suunnitteluvaiheessa on useita uusia tutkimushankkeita niihin haettavan erillisrahoituksen turvin. Kaupunkiympäristön viihtyisyyttä käsittelevänä hankkeena valmistui Kankaanpään torin yleissuunnitelma, jonka toteutus käynnistynee vuonna Kehittämisvarojen turvin tuettiin Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n kautta Leader-yhteisöaloitteen mukaista maaseudun kehittämistoimintaa ja Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskus Oy:n toimintaa. Talouden toteutuminen Tulosalueen tulot ylittyivät arvioidusta n euroa ja menot ylittyivät arvioidusta n euroa, jolloin nettomenojen alitus oli n euroa toteutumaprosentin ollessa 88,3 %.

17 16 TUKIPALVELUYKSIKKÖ Yleiskuvaus toiminnasta Tukipalveluyksikön tehtävänä on järjestää palvelukeskuksille niiden tarvitsemat toimitilat, toimistotyöhön tarvittava työvoima sekä siivous- ja ruokahuoltopalvelut omakustannushintaan kilpailukykyisesti. Palvelukeskusten sisäisesti ostamien palvelujen ylijäävä osa myydään konsernin tytäryhteisöille ja toisessa vaiheessa konsernin ulkopuolelle. Tukipalvelujen tulosalue sisältää myös keskitetysti hoidettavat atk-tukipalvelut sekä yhteispalvelupisteen toimintamenot. Näiden kustannuksia ei vyörytetä muille tulosalueille. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Koko tukipalveluyksikköä koskevana tavoitteena oli laatutyön käynnistäminen. Laatutyön aloittamista on valmisteltu jo vuoden 2004 aikana. Vuoden 2005 aikana toteutettiin laatutyön koulutusta yhteistyössä Kankaanpään Opiston kanssa. ISO standardiin tähtäävä laatujärjestelmän laadintatyö jatkuu tältä pohjalta vuonna Toimistopalveluissa tavoitteena oli palvelujen tuottaminen tytäryhteisöille ja Satakunnan pelastuslaitokselle sekä palvelupisteen kassapalvelujen laajentaminen. Palveluja on myyty ulkopuolisille tavoitteen mukaisesti. Kassapalvelut on laajennettu kattamaan terveyskeskuksen maksujen vastaanottamiseen kassapalveluna. Tilapalvelujen osalta tavoitteena ollut kiinteistöjen kaukovalvonnan laajentaminen siirtyi, koska toimintaan ei ollut osoitettavissa varoja. Kaukovalvonnassa on kaikkiaan 7 kiinteistöä. Rakennusten energiatalouden tehokkuutta on parannettu mm. lämmitysautomatiikkaa uusimalla. Ruokahuollossa tavoitteeksi on asetettu kustannustehokkuuden (yksikkökustannukset e/ateria) parantaminen ja toisaalta ruokahuollon laadun ylläpitäminen. Yksikkökustannuksiin on voitu vaikuttaa keskittämällä aterioitten valmistusta suurempiin yksiköihin. Keskitettyyn valmistukseen siirryttiin kahden pienen keittiön osalta syksyllä Koska hinnoitteluperusteena asiakkaana olevalle palvelukeskukselle käytetään omakustannushintaa, siirtyy kustannustehokkuuden parantumisesta saatu hyöty asiakkaan eduksi. Ruokahuollon laatua seurataan omavalvontana sekä toisaalta asiakaskyselyin. Kyselyn perusteella on tavoitteeksi asetettu laatutaso voitu saavuttaa. Talouden toteutuminen Tukipalvelujen toteutuneet bruttomenot olivat euroa ja tulot euroa. Näin nettomenoksi muodostuu euroa. Tulosalueen tulot ylittyivät arvioidusta n euroa ja menot ylittyivät arvioidusta n euroa, jolloin nettomenojen alitus oli n euroa toteutumaprosentin ollessa 82,8 %. MAASEUTUPALVELUT Yleiskuvaus toiminnasta Maaseutupalveluiden tulosalue hoitaa moninaisia maaseutuun, maatalouteen ja muuhun maaseutuyrittämiseen liittyviä hallinto- ja kehittämistehtäviä. Näistä merkittävimpiä ovat erilaiset kunnan maaseutuelinkeinoviranomaistehtävät maatalouden harjoittamiseen liittyvien tukiasioiden hoitamisessa. Monin tavoin osallistutaan erilaisiin kehittämishankkeisiin maaseudun elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Maatalousyrittäjien lomituspalvelut perustuvat lomituspalvelulakiin ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen toimeksiantosopimukseen. Kankaanpään lomituspalvelut hoidetaan alkaen suuremmalla alueella, jonka hallinnoinnista vastaa Honkajoen kunta. Maaseutulautakunta kokoontui kolme kertaa. Maaseutulautakunnan jäsen Sami Ojala perheineen tutustumassa maatalousnäyttelyyn Tampereella.

18 17 MTK:n johtoa tutustumassa kankaanpääläiseen maatalousyrittämiseen. Vuoden 2005 kasvukausi alkoi normaalia selvästi lämpimämmän huhtikuun vuoksi aikaisin. Pellot alkoivat kuivua kylvökuntoon jo huhtikuun lopulla. Toukokuun alun sadekausi kuitenkin viivästytti kylvöjä, jotka sitten saatiin päätökseen normaaliin aikaan toukokuun puolivälin paikkeilla. Sää jatkui kylmänä aina kesäkuun puoliväliin saakka. Juhannukseen tultaessa kasvustot olivat vahvassa kasvussa ja kasvukausi jatkui suotuisana. Ensimmäinen säilörehusato ja kuivaheinäsato saatiin korjatuksi määrältään ja laadultaan hyvänä. Edellisvuoden sääsuhteiden vuoksi oli pelättävissä hukkakauratilanteen paheneminen. Viljelijöitä oli neuvottu hukkakauran tehokkaaseen torjuntaan ja tilanne pysyi pääosin hallinnassa. Vastoin sääprofeetan keväistä ennustetta koko elokuu oli sateinen. Mansikan ja varsinkin vadelman satoa pilaantui sateiden vuoksi. Sateiden vuoksi puintikausi hieman viivästyi. Samaan aikaan öljyn hinta nousi jyrkästi ja maatalouden kustannukset taas kasvoivat. Jo keväällä sovitun maataloustupon mukaisesti valtiovalta oli luvannut korvata maataloudelle energian hinnannousun aiheuttamia kustannuksia. Vielä vuosi päätöksen jälkeen tilanne on täysin avoin eikä korvaamisesta ole tietoakaan. Alkutalven myrskyt aiheuttivat paikoin Kankaanpäässä yli vuorokauden sähkökatkoksia, jotka karjatiloilla aiheuttivat hankaluuksia. Sääsuhteiden aiheuttamiin häiriötilanteisiin varautumisen tärkeys koettiin konkreettisesti ja useat karjatilat investoivat tilakohtaisiin aggregaatteihin. Myös tykkylumi aiheutti jonkin verran vahinkoja metsissä. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Vuonna 2005 Kankaanpäässä oli käytössä 9400 hehtaaria peltoa. Tilojen keskipeltoala oli 28,6 hehtaaria. Peltomaan osto- ja vuokrahinnat ovat edelleen olleet nousussa, mikä on maatalouden kannattavuuden kannalta ehdottoman epäedullista. Syynä kehitykseen on Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten suorien tulotukien pääomittuminen ko. hintoihin. Kaksi kolmasosaa tiloista on kasvinviljelytiloja. Lypsykarjaa on viidenneksellä tiloista. Maitokiintiöitä on voimassa 75 tilalla yhteensä 10,8 miljoonaa litraa. Sikataloutta harjoitetaan viidellä prosentilla kankaanpääläisistä tiloista. Erilaisia maataloustukia (EU:n kokonaan rahoittamia ja kansallisesti rahoitettuja) haki yhteensä 329 tilaa. Yksittäisiä tukihakemuksia oli yhteensä 2035 kappaletta. Tukihakemuslomakkeita jätettiin yhteensä 2617 kappaletta. Satakunnan TEkeskuksen maaseutuosaston valvonnoissa vuonna 2005 oli yhteensä 67 kankaanpääläistä tilaa. Valvontojen seuraamukset takaisinperintöinä olivat pääasiassa vähäisiä. Maaseutuelinkeinoviranomaisen päätöksellä maksettiin erilaisia maataloustukia ja -korvauksia yhteensä 5,9 miljoonaa euroa. Satakunnan TE-keskuksen maaseutuosaston maksatukset Kankaanpäähän olivat n euroa. Maatalouden erityisympäristötukisopimuksia oli voimassa vuoden 2005 päättyessä 107 kappaletta. Tuotannollisiin investointeihin myönnettiin rahoitustukea 36 kohteeseen. Avustusta myönnettiin euroa ja korkotukilainaa euroa. Sukupolvenvaihdos toteutettiin viidellä tilalla. Pienyritystoiminnan tukea myönnettiin 11 kohteeseen avustusta yhteensä euroa. Tavoitteiden toteutumista kuvaavana mittarina toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely. Kouluarvosanoin maaseutupalveluiden yleisarvosanaksi tuli 9+. Talouden toteutuminen Tulosalueella ei ollut tuloja ja menot alittuivat n euroa, jolloin nettomenojen alitus oli n euroa toteumaprosentin ollessa 94,8 %.

19 18 MAANKÄYTÖN VASTUUALUE Yleistä Ympäristölautakunnan alainen hallintokeskuksen maankäytön vastuualue luo edellytyksiä hyvään elinympäristöön tuottamalla alueiden käyttöön, rakentamiseen ja asumiseen liittyviä palveluja, edistäen ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä sekä turvaten kuntalaisten osallistumismahdollisuudet, suunnittelun laadun ja vuorovaikutteisuuden, asiantuntemuksen monipuolisuuden ja avoimen tiedottamisen. Maankäytön vastuualueen resurssit saivat oleellisen täydennyksen, kun kaupungingeodeetin virka saatiin täyttää ja uusi viranhaltija aloitti työt Vuonna 2005 jatkettiin monipuolista projektitoimintaa: Pohjois-Satakunnan toriprojekti (Satakuntaliitto/EAKR) jatkoi ydinkeskustan kehittämistyötä torin ja sitä sivuavien katujen yleis- ja toteutussuunnitelmien laadinnalla. Ohjausryhmään ovat kuuluneet kaupungin johtavat luottamushenkilöt ja viranhaltijat sekä Kankaanpään Yrittäjät ry:n ja vammaisneuvoston edustajat. Konsulttina on toiminut Ramboll Finland Oy:n Tampereen toimisto. Suunnitteluprojekti päättyi , jolloin oli jo saatu ensimmäiseen toteutusvaiheeseen rahoitus ja toisen vaiheen rahoitushakemus oli jätetty Satakunnan TE-keskukseen. Kolmivuotinen Lempusta Soikkaan Karvianjokilaakson kehittämisprojekti saatiin päätökseen. Ruokojärven vesistön kunnostuksen suunnitteluprojekti (Satakunnan TE-keskus EMOTR / ALMA) oli käynnistynyt kesällä 2004 ja sitä on viety eteenpäin ohjausryhmän valvonnassa osa-aikaisen projektisihteerin ja Air-Ix Ympäristö Oy:n toimesta. Suunnitelmat valmistuivat ja projektiaika päättyi vuoden 2005 lopussa. Suunnitelmien hyväksyminen ja jatkotoimenpiteistä päättäminen siirtyivät vuoteen Valmistelijana ja esittelijänä projekteissa on toiminut kaupunginarkkitehti. Perinteiseen tapaan järjestettiin lautakunnan ja maankäyttöosaston yhteinen sekä eri sidosryhmille avoin tutustumismatka Oulun asuntomessuille Matkan yhteydessä oltiin myös Oulun kaupungin vieraina ja tutustuttiin kaupunkirakentamiseen sekä Oulun keskustan kehittämiseen. Alueellinen ympäristökeskus järjesti maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvan kehittämiskeskustelun Kankaanpäässä poikkeuksellisesti yhteisenä tilaisuutena Pohjois-Satakunnan kunnille ja suunnattuna erityisesti uusille luottamushenkilöille. Vastuualueen vuoden 2005 taloudellinen tulos muodostui varsin positiiviseksi, nettobudjetti alitettiin yhteensä noin eurolla ja toteutumaprosentiksi muodostui 64,5 %. KAAVOITUS Yleiskuvaus toiminnasta Kaavoituksen tulosalueen tehtävänä on toteuttaa kaupungin strategisia ja toiminnallisia päämääriä yhdyskuntasuunnittelun keinoin tavoitteena toimiva, taloudellinen ja kaunis kaupunki. Painopistealueina olivat kaavoitusohjelman mukaisesti ydinkeskustan kehittämistyön jatkaminen, asuin- ja yritystonttien saannin turvaaminen sekä yksityisestä aloitteesta käynnistetty hankekaavoitus, jollaisia kohteita oli vireillä useita. Vireillä oleva Satakunnan maakuntakaavatyö edellytti kaavoitustoimen osallistumista ja seurantaa monissa valmistelevissa työryhmissä ja seminaareissa. Kaupungin imagon ja näkyvyyden vahvistaminen nähtiin tärkeänä asiana. Kertomusvuonna oltiin mukana tai järjestettiin erilaisia tilaisuuksia lähes 30. Näistä mainittakoon Ydin- Kankaanpään torin ja sen lähiympäristön suunnitteluprojekti saatiin päätökseen vuoden 2005 loppuun mennessä ja voitiin siirtyä valmistelemaan hankkeiden vaiheittaista toteutusta. Kuvassa valtuuston huhtikuussa 2005 hyväksymä yleissuunnitelma.

20 19 Pohjois-Satakunnan vetovoimaiset teollisuusalueet -projekti käynnistyi Satakunnan TE-keskuksen myöntämällä EU/ ALMA-rahoituksella. Kankaanpään osalta kohdealueena on Pansian teollisuusalueen osa-alue. Kuvassa suunnitelmaluonnos Kenttäkadulle. keskustan kehittämisseminaari , lukuisat kaavakokoukset ja kaupungin esittelyt vierailijoille, kaupunginarkkitehdin esitelmät ympäristöministeriön neuvottelupäivillä, Satakuntaliiton kahdessa maakuntakaavaseminaarissa, TTY:n arkkitehtiosastolla, TKK:n yhdyskuntasuunnittelun laitoksella sekä Kaupunkitutkimuksen päivillä Helsingissä. Aluearkkitehtijärjestelmä on toiminut vuodesta 1998 Pohjois-Satakunnan kuntien yhteistyötä vahvistavana asiana. Aluearkkitehti hoitaa ympäristöministeriön tuella Kankaanpäästä käsin viiden ympäristökunnan: Honkajoen, Jämijärven, Karvian, Merikarvian ja Siikaisten maankäytön suunnittelua ja kehittämiseen liittyviä tehtäviä, työskennellen lisäksi Kankaanpäälle kaksi päivää kuukaudessa. Aluearkkitehdin panos on ollut ratkaiseva monissa seutukunnan positiivisissa kehittämisprojekteissa, viime vuosina erityisesti Jämin alueen kehittämisessä. Kaavoituskatsaus 2005 ja kaavoitusohjelma tehtiin perinteisesti talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaan liittyen. Kaavoituskatsaus ja -ohjelma on luettavissa Internetissä kaupungin kotisivuilla. Myös muuta kaava-aineistoa on enenevässä määrin viety kaupungin verkkosivuille. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Karvianjokilaakson osayleiskaava noin 46 km 2 :n alueelle oli hyväksytty kaupunginvaltuustossa Valtuuston päätöksestä tehtiin kaksi valitusta. Kaava tuli kuitenkin voimaan valtuuston päätöksellä valituksen alaisia tiloja lukuun ottamatta. Kaavoitusohjelman mukaisesti saatiin Järventaustan kaupunginosan Kaivolan pientaloalueen asemakaava valmiiksi monien vaiheiden jälkeen. Lisäksi laadittiin seuraavat kaavat tai kaavamuutokset: Konte Oy, Satakunnan Osuuskauppa, Knuuttilankadun rivitalot, Kankaanpään lämpökeskus ja Myllykaari. Kiireellisenä asemakaavatyönä tuli kesällä 2005 vireille Ruokorinteen asemakaavan laadinta Shellin tontille suunnitteilla olleen mittavan liikerakennuksen toteutumisen turvaamiseksi. Lisäksi valmisteilla olivat ydinkeskustan torin ympäristön kaavamuutos, golfkentän asemakaavatyö sekä lukuisia viranomaisneuvotteluja edellyttävä Niinisalon varuskunnan asuntoalueen kaavoitus yhteystyössä mm. Kruunuasunnot Oy:n kanssa. Järventaustan Kaivolan alueen asemakaava saatiin valmiiksi monien vaiheiden jälkeen. Alueelle kaavoitettiin yhteensä 41 uutta omakotitonttia ja yksi rivitalotontti. Rakentamisen on tarkoitus alkaa v