INVESTOINTILASKENTAMENETELMIEN SOVELTUVUUS LÄMMITYSENERGIANSÄÄSTÖÖN KOHDISTUVASSA INVESTOINNISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INVESTOINTILASKENTAMENETELMIEN SOVELTUVUUS LÄMMITYSENERGIANSÄÄSTÖÖN KOHDISTUVASSA INVESTOINNISSA"

Transkriptio

1 TOMMI GÖÖS INVESTOINTILASKENTAMENETELMIEN SOVELTUVUUS LÄMMITYSENERGIANSÄÄSTÖÖN KOHDISTUVASSA INVESTOINNISSA Diplomityö Prof. Petri Suomala hyväksytty tarkastajaksi teknis-taloudellisen tiedekunnan kokouksessa

2 i TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Tuotantotalouden koulutusohjelma GÖÖS, TOMMI: Investointilaskentamenetelmien soveltuvuus lämmitysenergiansäästöön kohdistuvassa investoinnissa Diplomityö, 93 sivua, 10 liitettä (13 sivua) Marraskuu 2012 Pääaine: teollisuustalous Tarkastaja: professori Petri Suomala Avainsanat: Energiansäästö, lämmityskustannukset, kannattavuus Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää takaisinmaksuajan menetelmän lisäksi muiden investointilaskentamenetelmien soveltuvuutta energiansäästöinvestoinnin laskentaan. Investointina toimi Ekonor Oy:n Lämmönvahti -menetelmä. Kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin kiinteistöjen lämmitysjärjestelmää, menetelmän toimintaperiaatetta sekä tarkasteltiin energiansäästöön tehdyn investoinnin kannattavuuden laskentamenetelmiä. Tutkimuksen aineistona oli lämmitysenergiankulutustiedot yhteensä 19 kiinteistöstä, joihin menetelmä oli asennettu. Kohteet oli asennettu välillä Kaikissa tarkastetuissa kohteissa lämmitysenergian kulutus oli pudonnut tarkastelujaksolla. Energiankulutuksen muutos vaihteli välillä -0, ,5 ja perusmaksun muutos asennuksen jälkeen tehdyissä tarkistusmittauksissa vaihteli välillä -10, ,7. Näiden yhteisvaikutuksena energiakustannuksen muutos vaihteli eri kohteissa välillä - 5, ,0. Tulokset eivät ole aivan tarkkoja, sillä helmikuun 2012 kulutus ei pidä kohteilla paikkaansa, ja suuressa osassa kohteita tarkasteluaika asennuksen jälkeen on vain vuosi tai alle sen. Jos helmikuun kulutukset otetaan tuloksista pois, energiankulutuksen lasku on huomattavasti suurempi. Tarkemman tuloksen saamiseksi tarkasteluaika pitäisi olla pidempi ja kohteita enemmän. Menetelmän vaikutusta tilausvesivirran muutokseen ei lisäksi pystytty tarkasti määrittelemään. Menetelmän voidaan todeta laskevan kiinteistöjen energiakustannuksia, mutta tarkkaa lukua ei voida antaa. Investoinnin laskentamenetelmänä suositellaan käytettäväksi perinteisen takaisinmaksuajan menetelmän lisäksi nettonykyarvoa. Lyhyen takaisinmaksuajan ja pitkän pitoajan investoinneissa voidaan sisäistä korkokantaa ja nettonykyarvoa pitää varmasti positiivisina, joten pelkkä takaisinmaksuajan menetelmäkin voi olla riittävä. Tutkimuksessa sisäinen korkokanta antoi samanlaisen kannattavuusjärjestyksen kuin takaisinmaksuajan menetelmä. Nettonykyarvo puolestaan antoi hieman erilaisen järjestyksen, joten sen avulla saadaan investoinnista lisätietoa. Energiakustannusten laskun ollessa yli 10 takaisinmaksuaika tarkasteltavalle menetelmälle on alle 2 vuotta ja investointi on tällöin hyvin kannattava.

3 ii ABSTRACT TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Master s Degree Programme in Industrial Engineering and Management GÖÖS, TOMMI: Suitability of Investment Calculation Methods for Energy Saving Investments Master of Science Thesis, 93 pages, 10 appendices (13 pages) November 2012 Major: Industrial Engineering and Management Examiner: Professor Petri Suomala Keywords: Energy saving, heating cost, profitability The aim of this study was to investigate the calculation methods suitable for estimating energy savings investments, in addition to the return on investment of energy savings. In this research the energy savings investment studied was Ekonor Oy s Lämmönvahti method. The literature reviewed studied the buildings heating system, the operation principle of the method and energy savings investment calculation methods. The research material consists mainly of the energy consumption data of 19 buildings on which the method was installed. Test methods were installed between The income of the investment is the change in heating energy costs. Heating energy costs consist of energy charge which depends on energy consumption and basic charge which is a fixed charge. Heating energy consumption had decreased in all buildings where the method was installed and this change varied between 0, ,5. Basic charge varied between - 10, ,7 and the total heating energy costs varied between -5, ,0. Results were not quite accurate because the buildings energy consumption in February 2012 was not correct. In addition, time after installing the method in many cases is only a year or less. The decrease in consumption is much higher if February consumptions were taken from the results. In order to obtain more accurate results the reviewed period should have been longer. Basic charge had also decreased but it is difficult to determine the effects of the method for that change. In addition to the traditional payback method, it is recommended to use the net present value method when calculating energy savings investment profitability. When investments have a short payback and a long life span the net present value and internal rate of return are always positive and a simple payback method may be sufficient alone. In this research the internal rate of return gave similar order of investments profitability as payback method. Net present values gave a slightly different order so it would give more information about the investments. When energy costs decrease more than 10, the payback time is less than two years and investments are highly profitable.

4 iii ALKUSANAT Haluan kiittää Ekonor Oy:tä mahdollisuudesta tehdä tämä työ. Kiitän Ekonor Oy:n johtoa hyvästä tuesta, kannustamisesta ja hyvistä neuvoista. Kiitokset kuuluvat myös Ekonor Oy:n koko henkilöstölle mukavasta työilmapiiristä. Erityisesti haluan kiittää työni tarkastajaa, professori Petri Suomalaa, tärkeistä palautteista ja ohjeista, jotka ohjasivat työtäni oikeaan suuntaan varsinkin sen loppuvaiheessa. Lisäksi haluan kiittää perhettäni ja ystäviäni, jotka olette olleet tukemassa ja kannustamassa koko opiskeluaikani. Turussa Tommi Göös

5 iv SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... i ABSTRACT... ii ALKUSANAT... iii SISÄLLYS... iv 1. JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimusongelma ja näkökulma Tutkimusote Tutkimuksen rakenne KAUKOLÄMPÖ JA SEN HINNOITTELU Kaukolämpö Kaukolämmön hinnoittelukäytännöt Energiamaksu Perusmaksu Perusmaksun tarkistus Tilaustehon laskenta Tilausvesivirran laskenta RAKENNUKSEN LÄMMITYKSESTÄ Vesikiertoinen keskuslämmitysjärjestelmä Toiminta... 14

6 v Tärkeimmät osa-alueet Lämmitysverkoston tasapainotus Ongelmia Rakennuksen energiatase Energiansäästöinvestointien taloudellisia vaikutuksia Energiankorjaustoimenpiteet Säätötoimenpiteet Paine-erokompensointimenetelmän toiminta Menetelmä Menetelmän toiminta Asennuksessa tehtävät oleelliset toimenpiteet Syyt kulutuksen mahdolliseen pienentymiseen Ylilämmittämisen välttäminen Ilmaislämmön parempi hyödyntäminen Häviöiden pieneneminen Yhteenveto investointitilanteesta ENERGIASÄÄSTÖHANKKEEN INVESTOINNIN TEOREETTISET PERUSTEET Investointien suunnittelu ja päätöksenteko Investoinnin lähtötiedot Investointilaskelmat Perinteinen ja diskontattu takaisinmaksuajan menetelmä Sisäisen korkokannan menetelmä Nettonykyarvo... 41

7 vi Takaisinmaksukerrat pitoaikana Kustannus/energiansäästö Herkkyysanalyysi ja arvotekijät TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT Kohdeyritys Tutkimusmenetelmät MENETELMÄN VAIKUTUS ENERGIANKULUTUKSEEN JA TILAUSVESIVIRTAAN Vaikutus energiankulutukseen Saman kiinteistön kulutus ennen ja jälkeen asennuksen Kahden samanlaisen kohteen kulutustiedot Yhteenveto Seuranta-ajan vaikutus tuloksiin Vaikutus tilausvesivirtaan Jäähtymän muutos Tilausvesivirran muutos Yhteenveto Kulutus keväällä ja syksyllä LÄMMITYSKUSTANNUKSET Menetelmän vaikutus energiamaksuun Menetelmän vaikutus perusmaksuun Yhteisvaikutus Yhteenveto INVESTOINTILASKELMAT... 74

8 vii 8.1. Erityispiirteitä Investoinnin laskentamenetelmiä Paine-erokompensointimenetelmän kannattavuus Investointilaskentamenetelmät Herkkyysanalyysi Investoinnin kannattavuus eri energian hinnoilla PÄÄTELMÄT Johtopäätökset Lämmitysenergiankulutuksen muutos Lämmityskustannukset Investoinnin laskentamenetelmien soveltuvuus Tutkimuksen tarkastelu Suositukset sekä kohdeyritykselle että tiedeyhteisölle LÄHTEET... 90

9 1 1. JOHDANTO 1.1. Tutkimuksen tausta Energianhinnan jatkuva nousu tekee energiansäästöstä yhä järkevämpää ja kannattavampaa. Esimerkiksi rakennuksien yleisimmän lämmitysmuodon, kaukolämmön, hinta on noin kaksinkertaistunut 2000-luvulla (Energiateollisuus 2012, Kaukolämmön hintakehitys). Rakennukset ovat erittäin suuria energian kuluttajia ja kuluttavatkin noin 31 kaikesta Suomesta käytetystä energiasta. Asuinkiinteistöjen käytetystä energiasta huonetilojen lämmitykseen kuluu noin 40, ilmanvaihdon lämmitykseen 35 ja käyttöveden lämmitykseen 25 vuodessa (Energiateollisuus ry 2006). Huonetilojen lämmitys ja ilmanvaihdon lämmitys kattaa siis suuren osan kulutetusta lämpöenergiasta. Niihin vaikuttamalla on mahdollisuus saada aikaan isoja energiansäästöjä ja sitä kautta kustannussäästöjä. Suurimmat vaikutukset rakennusten lämmitysenergiankulutukseen tehdään jo rakennusten suunnitteluvaiheessa, jolloin määritellään esimerkiksi eristeiden paksuus. (VTT 2007, s.153) Suomen rakennuskanta uudistuu hitaasti, noin yhden prosentin vuosivauhdilla. (Tekes 2010) Poistuma puolestaan vähentää vuosittain rakennuskantaa keskimäärin hieman alle prosentin. Hitaan poistuman vuoksi vuoksi on kannattavaa keskittyä myös jo rakennettujen kiinteistöjen energiankulutuksen parantamiseen. On arvioitu, että kiinteistöjen oikealla käytöllä ja ylläpidolla on saavutettavissa yhtä suuri energiansäästö kuin uudisrakentamisella tai korjausrakentamisella. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2009, s.31 34) Rakennusten loppukäyttäjillä eli asukkailla on mahdollisuus energiankulutuksen laskuun esimerkiksi laskemalla rakennusten sisälämpötilaa. Kerrostalojen lämmitys on hyvin vaikea toteuttaa siten, että jokaisessa huoneessa olisi tasainen lämpö ja että lämmitysenergiaa ei menisi hukkaan. Oikeanlaisilla säädöillä ja lämmityksestä huolehtimalla on mahdollisuus energiasäästöön. Energiansäästöön liittyviä mahdollisuuksia ja keinoja on tutkittu, ja on esitetty arvioita lämmitysenergian kulutuksen muutoksesta sekä mahdollisista takaisinmaksuajoista. Muun muassa useat diplomityöt, yliopistojen ja VTT:n tutkimukset ovat keskittyneet mahdollisiin arvioihin muutoksien suuruuksista. Huomattavasti vähemmälle tarkastelulle on jäänyt investointien toteutuneet muutokset ja sitä kautta tehdyt päätelmät investointien kannattavuuksista. Toteutuneista muutoksista lämmitysenergian kulutuksessa kertovat lähinnä kaupalliset yritykset, jotka mainostavat omien toimiensa vaikutuksia.

10 2 Tämä diplomityö on tehty Ekonor Oy:lle kesän 2011 ja sitä seuraavan syksyn aikana. Työ keskittyy selvittämään Ekonor Oy:n tarjoaman menetelmän jälkeisiä lämmitysenergian kulutuksen muutoksia, menetelmään investoinnin kannattavuutta sekä erilaisten investointilaskentamenetelmien soveltuvuutta. Ekonor Oy tarjoaa energiasäästöpalveluja kiinteistöille, ja heidän tarjoamassaan energiansäästöpalvelussa pyritään poistamaan rakennusten ylilämmittäminen asentamalla rakennusten lämmönjakohuoneeseen Lämmonvahti -laite sekä tekemällä asennukseen liittyvät säädöt. Menetelmä soveltuu vesikiertoisiin järjestelmiin, joissa lämmitys tapahtuu pääosin pattereiden avulla. Myöhemmin tässä työssä käytetään termiä tarkasteltava menetelmä kuvaamaan koko periaatetta. Kempeleessä päätoimipaikkaansa pitävä Ekonor Oy on vuonna 2002 perustettu yritys. Vuoden 2012 lokakuun loppuun mennessä laite oli asennettu noin 600 kohteeseen ympäri Suomen. Ekonor Oy:n omien laskelmien mukaan menetelmän asentamisen jälkeen kiinteistöjen lämmityskustannukset ovat laskeneet keskimäärin 17, ja investointi maksaa itsensä takaisin keskimäärin alle kahdessa vuodessa (Ekonor Oy 2012) Tutkimusongelma ja näkökulma Tämän työn tutkimusongelma on selvittää erilaisten investoinnin laskentamenetelmien soveltuvuutta lämmitysenergiansäästöinvestoinnin kannattavuuden arviointiin. Usein energiasäästöinvestointeja tutkiessa menetelmänä käytetään ainoastaan takaisinmaksuajan menetelmää, jota myös Ekonor Oy käyttää. Tässä tutkimuksessa selvitetään tuovatko muut mittarit lisäarvoa kannattavuuden arviointiin. Investointina käytetään Ekonor Oy:n tarjoamaa menetelmää. Tutkimuksen näkökulmana on Ekonor Oy:n asiakkaiden näkökulma. Asiakkaita ovat kiinteistöjen omistajat. Ongelma voidaan esittää myös kysymyksen muodossa. Siihen pyritään löytämään vastauksia ja ratkaisuja tutkimuksen aikana. Tämän työn tutkimuskysymys on seuraava: Mitkä investoinnin laskentamenetelmät soveltuvat parhaiten energiansäästöinvestoinnin kannattavuuden arvioimiseen? Jotta investoinnin kannattavuus voidaan saada selville, täytyy eritellä Ekonor Oy:n tarjoaman menetelmän todellinen vaikutus energiankulutukseen ja sen avulla määrittää muutoksen taloudelliset vaikutukset kiinteistölle. Edelliset seikat ovat myös tutkimuksen tavoitteet. Tärkeimpänä aineistona tutkimuksessa käytetään kiinteistöjen kulutustietoja, jotka sisältävät tiedon muun muassa lämmitysenergian kulutuksesta. Tarkasteltavina kiinteistöinä on pääosin 19 kohdetta, joihin menetelmä on asennettu välillä Menetelmän vaikutus energiankulutukseen pyritään saamaan selville tutustumalla kiinteistöjen energiankulutukseen ennen ja jälkeen menetelmän asennuksen. Tämän jälkeen tarkastellaan

11 3 investoinnin kannattavuutta lämmityskustannusten muutoksen ja erilaisten investointilaskelmien ja kannattavuusmittareiden kautta. Tarkasteltaviksi kiinteistöiksi otettiin mukaan vain sellaisia kiinteistöjä, joihin ei ollut menetelmän asennusta edeltävinä vuosina tehty mitään muita lämmitysenergiankulutukseen vaikuttavia toimenpiteitä. Työssä tutkittiin, onko lämmitysenergiankulutus pudonnut menetelmän asentamisen jälkeen, mutta ei selvitetty syitä siihen, miksi toiset kiinteistöt säästivät enemmän kuin toiset. Edelliset seikat ovat työn rajaukset Tutkimusote Tutkimusstrategiat voidaan jakaa kolmeen perinteiseen ryhmään: kokeelliseen, surveyja tapaustutkimukseen. Tämän tutkimuksen tutkimusstrategia on tapaustutkimus. Toimintaympäristönä on Ekonor Oy ja tutkimuskohteena kiinteistöjä, joihin on asennettu tarkasteltava menetelmä. Tapaustutkimuksessa eli case-tutkimuksessa kerätään yksityiskohtaista tietoa yksittäisestä tapauksesta tai pienestä joukosta toisiinsa suhteessa olevista tapauksista, joita sen jälkeen pyritään analysoimaan. Jos tutkitaan useampaa tapausta, tuloksia voidaan pyrkiä yleistämään. (Hirsjärvi et al. 2007, s. 130) Myös yksittäisen tapauksen havaintoja voidaan yleistää, jos sillä pyritään teorian vahvistamiseen tai kumoamiseen. Tällöin on tärkeää tehdä yleistys teoreettisen ymmärryksen perusteella. (Yin 2003, s.10) Tapaustutkimus pyrkii vastamaan kysymyksiin miksi, mitä ja miten. Aineistonkeruumenetelmiä voi olla useita, kuten haastattelut, havainnoinnit tai dokumenttipohjainen analyysi. (Saunders et al. 2009, s ) Tässä tutkimuksessa aineistonkeruumenetelmänä on dokumenttipohjainen analyysi, jossa aineistona käytetään yksittäisten kiinteistöjen energiankulutustietoja. Saunders et al. (2009, s ) jakavat tutkimuksen yleiset tavoitteet kolmeen luokkaan: Tutkimus voi olla kartoittava, kuvaileva tai selittävä. Kartoittavassa tutkimuksessa pyritään selventämään asioita tai löytämään asioihin uusia näkökulmia. Tavoitteena voi myös olla selvittää vähän tunnettuja asioita. Kuvailevassa tutkimuksessa puolestaan tarkoitus on luoda selkeä kuva ilmiöstä tai tapauksesta. Tutkimukset, jotka hyödyntävät kuvailua, ovat usein tutkimuksissaan edeltäjiä selittävään tutkimukseen. Tällaiset tutkimukset ovat eräänlaisia yhdistelmiä kuvailevasta ja selittävästä tutkimuksesta. Selittävässä tutkimuksessa tarkoitus on löytää tilanteelle tai ongelmalle selitys. Tällöin yritetään etsiä ja tunnistaa syy-seuraussuhteita. Tämä tutkimus on lähinnä kuvaileva tutkimus, sillä tarkoitus on luoda selkeä kuva menetelmän toiminnasta selittämättä tilannetta kuitenkaan kovin tarkasti. Tapaustutkimuksella pyritään kuvaamaan menetelmän vaikutuksia rakennusten lämmityskustannusten muutoksiin ja sitä kautta myös arvioimaan investoinnin kannattavuutta.

12 4 Tutkimuksessa esitetään myös tarkka kuvaus menetelmästä ja sen toiminnasta. Tutkimus on lajiltaan monitapaustutkimus, jossa tutkittavia kiinteistöjä on useita. Kiinteistöjä tarkemmassa tarkastelussa on yhteensä 19. Kiinteistöjen lämmityskustannusten suuruuteen vaikuttaa kaukolämpökohteissa energiankulutuksen lisäksi myös kiinteä maksu, jota kutsutaan nimellä perusmaksu. Energiamaksun muutosta tutkitaan vertaamalla kiinteistöjen lämmitysenergian kulutuksen muutosta ennen ja jälkeen menetelmän asennuksen. Kiinteän maksun muutosta tutkitaan vertaamalla maksun muutokseen vaikuttavan tarkistusmittausten tuloksia menetelmän asentamisen jälkeen. Lämmityskustannusten muutokset ovat menetelmään tehtävän investoinnin tuotto. Kun investoinnin hinta ja tuotto tiedetään, voidaan laskea menetelmään tehtävän investoinnin kannattavuus Tutkimuksen rakenne Kirjallisuusosuus aloitetaan käsittelemällä kaukolämpöä ja sen hinnan muodostumista. Teoriaosan toinen luku käsittelee vesikiertoisen keskuslämmitysjärjestelmän toimintaa, rakennuksen energiatasetta sekä tarkasteltavan menetelmän toimintaperiaatetta. Teoriaosan viimeisessä luvussa käydään läpi energiansäästöhankkeiden investoinnin teoreettista perustaa. Empiriaosan aluksi eli viidennessä luvussa esitellään kohdeyritys, kerrotaan työn taustaa ja esitellään tutkimusmenetelmät. Toisessa empirialuvussa tutkitaan, miten menetelmän asennuksen jälkeen energiankulutus on muuttunut. Seitsemännessä luvussa lasketaan muutoksen vaikutuksia lämmityksen kokonaiskustannuksiin. Kahdeksannessa luvussa lasketaan investoinnin kannattavuuslaskelmia, ja lopuksi esitellään työn johtopäätökset.

13 5 2. KAUKOLÄMPÖ JA SEN HINNOITTELU 2.1. Kaukolämpö Kaukolämpö on Suomen yleisin lämmitysmuoto, sillä noin 2,6 miljoona suomalaista asuu kaukolämpötaloissa. Kerrostaloista noin 95 ja valtaosa julkisista liikerakennuksista lämpiävät kaukolämmöllä. Kokonaisuudessaan kaukolämmön markkinaosuus lämmityksessä on noin 50. Seuraavina ovat sähkö (18 ) ja kevyt polttoöljy (12 ). (Energiateollisuus ry 2012) Kaukolämpöä pidetään yleisesti erittäin hyvänä lämmitysmuotona, koska sen toimitusvarmuus on hyvää ja sen tuottama lämpö tasalaatuista. Tekniikan kehittyessä kaukolämmöstä saadaan yhä enemmän lämmitystehoa irti (Taloyhtio.net 2012). Suurin osa kaukolämmöstä tuotetaan yhteistuotantolaitoksissa (CHP), jotka tuottavat sekä sähköä että lämpöä. Kaukolämpöä tuotettiin vuonna 2010 noin 60 prosenttisesti fossiilisilla polttoaineilla eli lähinnä öljyllä, hiilellä ja maakaasulla. Tästä osuudesta puolet tuotettiin maakaasulla. Turpeella ja uusiutuvilla polttoaineilla tuotettiin kaukolämpöä 19 prosenttia. (Suomen virallinen tilasto 2010) Kaukolämpö toimii siten, että voimalaitoksessa lämmitetään vettä, josta vesi johdetaan putkia pitkin taloyhtiön lämmönjakokeskukseen ja sieltä takaisin voimalaitokseen. Lämmönjakohuoneessa kuumasta kaukolämpövedestä otetaan lämpöä lämmönsiirtimien avulla taloyhtiön lämmitysverkostoon, ja jäähtynyt kaukolämpövesi tulee lämmönjakohuoneesta ulos. Tämän vedestä otetun lämmön avulla saadaan rakennuksen käyttövesi sekä huoneistot lämmitettyä. Mitä suurempi on lämpötilaero kaukolämmön meno- ja paluuveden välillä, sitä suurempi on siirtynyt lämpöteho. Jos meno- ja paluuveden lämpötilaero eli jäähtymä on suuri, veden virtausnopeutta voidaan laskea ja sitä kautta kaukolämpöveden pumppauskustannuksissa syntyy säästöä. Tämä vaikuttaa myös asiakkaan ostaman energian hintaan. (VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 2003) Kaukolämpö on edullinen lämmitysmuoto verrattuna muihin lämmitysmuotoihin (kuva 2.1). Suora sähkölämmitys on kertainvestointina halvin, mutta käyttökulut ovat niin suuret, että sähkölämmitys on pitkällä aikavälillä kokonaiskustannuksiltaan öljylämmityksen jälkeen toiseksi kallein.

14 6 Lämmön hinta eri lämmitysmuodoilla, /MWh Poistoilmalämpöpumppu Kaukolämpö Maalämpöpumppu Ilmavesilämpöpumppu Pellettilämmitys Suora sähkölämmitys Öljylämmitys Investointikulut Käyttökulut Kuva 2.1. Lämmön hinta eri lämmitysmuodoilla (mukaillen Metsäntutkimuslaitos 2010) Kuva kertoo hinnan pientaloille, joilla on useita eri vaihtoehtoja lämmitykseen. Kerrostaloilla kaukolämpö on usein ainoa todellinen vaihtoehto. Jos kerrostalo tai rivitalo on liittynyt kaukolämpöön, siitä eroaminen on hankalaa, sillä investointikustannukset toiseen lämmitysjärjestelmään nousevat yleensä todella korkeaksi. Jos kaukolämmön hinta jatkaa nousuaan, muut vaihtoehdot tulevat silloin yhä kannattavammiksi, varsinkin jos edessä on lämmitysjärjestelmän peruskorjaus. Näin kävi Nokialla, jossa kolme kerrostaloa vaihtoi maalämmöstä kaukolämpöön vuonna Takaisinmaksuajaksi investoinnille arvioitiin seitsemän vuotta. (CO2-raportti 2010) Uusissa kohteissa ilmalämpöpumppu ja maalämpöpumppu ovat mahdollisia ja kustannuksiltaan jo lähellä kaukolämpöä, mutta kaukolämpö valitaan useimmiten lämmitysmuodoksi myös silloin sen helppouden ja pienemmän riskin vuoksi. Kaukolämmön hinta on kasvanut viime vuosina hyvin paljon verrattuna elinkustannusindeksiin. Kaukolämmön hinta on noussut siis enemmän kuin keskimäärin muut kustannukset Suomessa. Selvä nousu verrattuna elinkustannusindeksiin on tapahtunut 2000-luvun alkupuolella. (Energiateollisuus 2012, Kaukolämmön hinnan kehitys) Kaukolämmön hinnan nousu johtuu pitkälti lämmöntuotannossa käytettävien polttoaineiden hinnan kallistumisesta. Esimerkiksi maakaasun hinta on viimeisen kymmenen vuoden aikana noussut yli 2,5-kertaiseksi. (Energiamarkkinavirasto 2012) Myös muiden polttoaineiden hinnat ovat kallistuneet huomattavasti. Lisäksi verotus on nostanut hintaa. (Energiateollisuus 2012, Kaukolämmön hinnan kehitys) 2.2. Kaukolämmön hinnoittelukäytännöt Ohjaavana tekijänä kaukolämmön hinnoittelussa on kilpailulainsäädäntö, jonka mukaan hinnan on pääasiallisesti vastattava lämmöntuotannon kustannuksia ja samanlaisia asi-

15 7 akkaita on kohdeltava tasapuolisesti. Kilpailuvirasto tutki kaukolämmön hintaa ja päätyi siihen, että kaukolämpöä ei ole hinnoiteltu kohtuuttomasti. Tosin kilpailuviraston mukaan kaukolämpöyhtiöiden keskimääräinen hintataso on korkea, jos otetaan huomioon riskitaso ja liiketoiminnan kannattavuus. Selvityksen mukaan kaukolämmön hinnan sääntelylle saattaa olla tulevaisuudessa aihetta. (Kilpailuvirasto 2012) Kiinteistön omistaja on kaukolämpöyrityksen asiakas. Käytetty lämpöenergia mitataan asiakaskohtaisesti, ja syntyneet lämmityskustannukset jaetaan asukkaiden kesken yhtiöjärjestyksen määrittelemällä tavalla, mikä yleensä tarkoittaa kustannusten jakamista asuntopinta-alan mukaisesti. (Energiateollisuus 2012, Kaukolämmitys) Kaukolämmön hinta jakaantuu kolmeen eri osaan, liittymismaksuun, perusmaksuun ja energiamaksuun (kuva 2.2). Kuva 2.2. Kaukolämmön hinnan muodostuminen (mukaillen Energiateollisuus 2011) Liittymismaksu on maksu, jonka asiakas maksaa liittymisestään kaukolämpöön. Maksun suuruus määräytyy sen mukaan, kuinka paljon lämmöntuotannon ja lämpöverkon kapasiteetista on varattu kyseiselle asiakkaalle. Liittymismaksu on kertaluonteinen maksu, kun taas energiamaksu ja perusmaksu ovat jatkuvia maksuja Energiamaksu Energiamaksu määräytyy käytetyn lämpöenergian perusteella. Energiankulutusta mitataan lämpöenergiamittarilla, joka asennetaan asiakkaan kaukolämpölaitteiden yhteyteen. Mittari laskee kaukolämpöverkostosta tulevan veden sekä verkostoon palaavan veden lämpötilan sekä kaukolämpöveden virtaaman. Näiden tietojen sekä veden ominaislämpökapasiteetin avulla lasketaan asiakkaan kuluttama energia. (Energiateollisuus ry 2011), (2.1)

16 8 jossa Q = siirtynyt lämpöenergia, c p = veden ominaislämpökapasiteetti, q m = virtausanturin läpi virtaava veden massavirta, ΔT = veden lämpötilaero kaukolämmön tulo- ja paluuputkessa, t o = ajan alkuhetki ja t 1 = on ajan loppuhetki Energiankulutukseen voidaan vaikuttaa veden massavirtaan eli virtamaan ja veden lämpötilaeroon eli jäähtymään vaikuttamalla. Energiamaksun suuruus saadaan, kun kulutettu energia kerrotaan sen hinnalla Perusmaksu Perusmaksu määräytyy asiakkaan tarvitseman tehon mukaan. Perusmaksu on sidottu joko tilaustehoon tai tilausvesivirtaan. (Energiateollisuus ry 2011) Tilausteho tarkoittaa asiakkaan käyttöön varattua suurinta tuntista lämpötehoa, jonka mittayksikkö on kw. Tilausvesivirta puolestaan tarkoittaa asiakaan käyttöön varattua suurinta tuntista kaukolämpöveden virtausta. Sen mittayksikkö m 3 /h. (Suomen Kaukolämpö ry 1998) Suurimmalla osalla kaukolämpöyhtiöistä perusmaksu on sidottu tilausvesivirtaan. Maksu on vuosittainen kiinteä maksu. Se määräytyy suurimman tehon perusteella, sillä kaukolämpöyhtiö joutuu mitoittamaan toimintansa siten, että asiakas saa tarvittaessa laitteistostaan rakennukselle suunnitellun ja kaukolämpösopimuksessa mainitun maksimilämmitystehon. Tätä tehoa saatetaan tarvita talviaikaan kovilla pakkasilla. Perusmaksun perusteena käytetään tunnin ajanjaksoa. Näiden arvojen tulee vastata todellista tarvetta, ja arvot lasketaan ensimmäisen kerran, kun asiakas liittyy kaukolämpöverkostoon. Tilausteho lasketaan lämmityksen ja ilmastoinnin suurimman tehon sekä käyttöveden ja siihen liitettyjen lisälaitteiden vaatiman tuntikeskitehon mukaan. Tilausvesivirta määritetään käyttövesipiiriin kytkettyjen laitteiden, lämmityksen ja ilmanvaihdon laitteiden suurimman lämmitystehon ja mitoitustilannetta vastaavan kaukolämpöveden meno- ja paluulämpötilan eli jäähtymän perusteella. (Suomen Kaukolämpö ry 1998) Kaukolämpöä tuottaville voimalaitoksille kaukolämmön hyvästä jäähtymästä on hyötyä, joten jäähtymä vaikuttaa suoraan tilausvesivirran arvoon ja sitä kautta perusmaksuun. Useimmiten perusmaksu määräytyy seuraavanlaisen kaavan mukaan: ( ) (2.2) jossa k,a,b = energialaitoksen määrittelemiä vakioita ja V = tilausvesivirta (m 3 /h) (Laaksonen 2001, s. 438) Energialaitoksen määrittelemät vakioiden suuruudet vaihtelevat. Esimerkiksi Oulun Energian kertoimien arvot, kun tilausvesivirta on välillä 0,21 5,0 m 3 /h, ovat k = 2,28, a = 34 ja b = 520. Helsingin Energia on puolestaan määritellyt sopimusvesivirran arvon porrastetusti riippuen sopimusvesivirran arvosta.

17 Perusmaksun tarkistus Perusmaksu voi olla jopa kiinteistön vuotuisesta lämmityslaskusta (Laaksonen 2001, s.438). Toisaalta kuvan 2.2 mukaan perusmaksun osuus on keskimäärin 16 lämmityskustannuksista. Laaksosen (2001) mukaan tilausvesivirta arvioidaan kokemusperäisesti, kun kiinteistö liittyy kaukolämpöön. On hyvin mahdollista, että se arvioidaan joko liian suureksi tai liian pieneksi. (Laaksonen 2001, s.438) Toisaalta Suomen Kaukolämpöyhtiön suositusten (K15/98) mukaan tilausteho ja tilausvesivirta määritellään alun perin laskennallisesti perustuen LVI-suunnitelmiin. Alkuperäinen lukema tilaustehosta tai tilausvesivirrasta ei siis perustu mittauksiin, vaan arvioon lämmitystehon tarpeesta, joten arvo ei välttämättä ole oikea. Tilaustehon tai tilausvesivirran tarkistusta voidaan pyytää, jos on tarvetta epäillä sen oikeellisuutta tai jos kiinteistöön on asennettu jokin laite, joka mahdollisesti alentaa kyseisiä arvoja. Periaatteet tarkistuksen toteuttamisessa vaihtelevat, sillä energiayhtiöiden suostuminen tarkistusmittauksiin vaihtelevat. Tilaustehon / -vesivirran tarkistus voidaan tehdä luotettavasti vain mittauksiin perustuen. (Suomen Kaukolämpö ry 1998) Arvoja verrataan aina maksimitilaustehoon / -tilausvirtaan, joten redusoimalla luvut Suomen Kaukolämpö ry:n periaatteen mukaisesti saadaan tulokset eri lämpötiloilla vertailukelpoisiksi. Tilausteho ja -vesivirta voidaan määritellä sitä luotettavammin, mitä lähempänä mittaustilanteen olosuhteet ja kohteen toimintatila ovat mitoitustilannetta, joten tarkistusmittauksia voidaan suorittaa vain talvella. Arvojen tarkistamisen suorittaa kaukolämpöyhtiö ja mittauksien perusteella se päättää, onko aihetta perusmaksun muutokseen. Yksi mahdollisuus suorittaa tarkistusmittaus tilaustehon oikeellisuudesta on tehdä katselmusmittaus, jossa selvitetään mittaustilanteen lämmitystehot ja toimintalämpötilat, ja näiden tietojen avulla saadaan tilausteho ja tilausvesivirta laskettua Tilaustehon laskenta Tilaustehon laskentaperiaatteet esitellään seuraavassa esimerkin avulla. Määrittelyperusteena käytetään liukuvan tunnin ajanjaksoa. Esimerkkirakennuksena on kohde Oulun seudulla, ja mittaukset on tehty talven aikana. Mittauksia voidaan suorittaa esimerkiksi viikon ajan, ja suurimmaksi tuntitehoksi otetaan se lukema, jolloin ulkolämpötila on mahdollisimman alhainen. Seuraavassa on mittaustilanteen mitatut lämmitystehot ja toimintalämpötilat. Suurin tuntinen teho Kaukolämmön tulolämpötila Kaukolämmön paluulämpötila Ulkolämpötila mittaushetkellä

18 10 Seuraavat tekijät on annettu, jotta mitatut arvot voidaan redusoida mitoituslämpötilaan. Pitkän aikavälin säätietojen perusteella on maan eri osiin valittu mitoitettu alin ulkolämpötila, joka on valittu siten, että ulkolämpötila menee tätä alemmas vain hyvin harvoin (Kaukolämmön käsikirja 2006, s.61). Jos ulkolämpötila menee sen alle, on hyväksyttävää, että sisälämpötila voi pudota 1-2 astetta. Seuraavat mitoitustilanteet ovat Oulun seudulta. Mitoitusulkolämpötila Kaukolämpöveden tulolämpötila mitoitusulkolämpötilassa Sisälämpötila Mitoitusulkolämpötilassa asiakkaan käyttöön varattu suurimman tuntisen lämpötehon pitäisi siis pitää sisälämpötila +20 asteessa. Edellisten tietojen avulla saadaan tilausteho laskettua. Aluksi lasketaan suurin tuntinen lämmitysteho, joka saadaan, kun mitatusta tuntisesta tehosta poistetaan lämpimän käyttöveden tuntinen osuus. Lämpimän käyttöveden tuntinen osuus liitetään myöhemmin arvoon, mutta aluksi se pitää poistaa, koska ulkolämpötilalla ei ole merkittävää vaikutusta lämpimän käyttöveden vaatimaan tehoon. Muuhun tarvittavaan lämmitykseen ulkolämpötilalla on merkittävä vaikutus. Lämpimän käyttöveden tuntinen teho saadaan Energiateollisuuden suosituksen K13/1998 liitteistä, ja se perustuu rakennuksessa olevien asuntojen lukumäärään. Tätä lukua käytetään, ellei tarkempaa tietoa ole saatavilla. Tässä tapauksessa tarkempaa tietoa ei ole saatavilla, joten määrittelyperusteena käytetään asuntojen määrää. Tässä kohteessa asuntojen määrä oli 49 kappaletta, ja lämpimän käyttöveden tuntiseksi tehoksi saadaan Näin saadaan suurin tuntinen lämmitysteho Seuraavaksi tehdään lineaarinen redusointi mitoitusulkolämpötilaan. (2.3) (2.4) Lämmitettävien tilojen sisälämpötilana t s käytetään yleisesti +20 C. Laskennallinen tilausteho saadaan, kun tähän lukemaan lisätään lämpimän käyttöveden tuntinen teho, joka oli määritelty jo aikaisemmin. (2.5)

19 11 Näin tilausteho on määritelty. Seuraavassa on vielä tilaustehon laskenta koottuna neljään vaiheeseen: 1. Mitataan suurin tuntinen teho ja ulkolämpötila mittaushetkellä 2. Lasketaan suurin tuntinen lämmitysteho = Suurin tuntinen teho - lämpimän käyttöveden tuntinen teho 3. Redusoidaan suurin tuntinen lämmitysteho mitoitusulkolämpötilaan 4. Lasketaan tilausteho = Redusoitu suurin tuntinen lämmitysteho + lämpimän käyttöveden tuntinen teho Tilausteho on yksinkertainen, helppo laskea ja helppo ymmärtää, mikä ei kuitenkaan kannusta esimerkiksi jäähtymän parantamiseen, koska jäähtymä parantuminen ei vaikuta tilaustehoon eikä sitä kautta perusmaksun suuruuteen. Tämä on selvä tilaustehoperusteisen maksun heikkous. Jäähtymän parantumisella on suuria hyötyjä kaukolämpöyhtiöille. Esimerkiksi kaikille kaukolämpöverkoille paluuveden lämpötilan alentaminen laskee kaukolämmön pumppauskustannuksia, verkoston lämpöhäviöitä sekä antaa mahdollisuuden pienempiin kaukolämpöputkiin. (Pöyry 2010) Tilausvesivirran laskenta Tilausvesivirran arvoa käytetään tavallisimmin pohjana perusmaksun määräytymiseen. Tilausvesivirran arvo perustuu tilaustehoon, mutta sen lisäksi huomioidaan jäähtymä. Mittauksiin perustuvan tilausvesivirran arvo saadaan seuraavaa kaavaa käyttämällä ( ) (2.6) jossa = laskennallinen tilausvesivirta [dm 3 /s], = laskennallinen teho [kw], c p = veden ominaislämpö tulo- ja paluuveden keskilämpötilassa [kj/kg C], = veden tiheys paluuveden lämpötilassa [kg/dm 3 ], t klt,mit = kaukolämpöveden tulolämpötila [ C] ja t kip,red = redusoitu kaukolämpöveden paluulämpötila [ C] Lasketaan saman kohteen tilausvesivirta kuin tilaustehon tapauksessa. Redusoitu paluulämpötila saadaan laskettua samalla tavalla kuin tilaustehon tapauksessa. Muut tiedot on määritetty aikaisemmin. (2.7) Seuraavaksi voidaan laskea laskennallinen tilausvesivirta.

20 12 ( ) ( ) Näin on laskennallinen tilausvesivirta määritetty. Tätä arvoa verrataan aikaisemmin määriteltyyn ja muutetaan tarvittaessa. Seuraavassa on tilausvesivirran laskenta koottuna neljään vaiheeseen 1. Mitataan suurin tuntinen lämmitysteho, kaukolämpöveden meno- ja paluulämpötilat sekä ulkolämpötila 2. Lasketaan tilausteho 3. Redusoidaan kaukolämpöveden paluulämpötila 4. Lasketaan tilausvesivirta = Tilausteho / (veden ominaislämpökapasiteetti x tiheys x kaukolämpöveden jäähtymä) Tilausvesivirta ottaa tilaustehon lisäksi huomioon myös jäähtymän ja on tämän vuoksi parempi peruste perusmaksun määräytymiselle. Veden tiheys ja ominaislämpö muuttuvat hieman lämpötilojen muuttuessa, mutta ne eivät vaikuta merkittävästi tilausvesivirran arvoon. Jäähtymän parantamisella voi puolestaan olla vaikutuksia perusmaksun hintaan. Esimerkiksi Oulun Energian perusmaksun laskentakaava on seuraava, jos tilausvesivirta on välillä 0,21-5,0 m 3 /h. energia 2012) ( ) ( ) ( ) (Oulun Jäähtymä vaikuttaa kääntäen verrannollisesti vesivirtaan, eli jäähtymän kasvaessa tarvittava vesivirta pienenee. Esimerkiksi oletetaan, että alkuperäinen jäähtymä on 70 astetta (menovesi 115 C ja tulovesi 45 C). Jos jäähtymä jostain syystä laskee 50 asteeseen ja muut arvot pysyvät vakiona, vesivirta nousee 1,4-kertaiseksi. Toisaalta jos jäähtymä nousee 80-asteiseksi, vesivirta laskee 0,88-kertaiseksi. Seuraavassa on taulukoituna erilaisia jäähtymän arvoja ja sitä kautta saatuja tilausvesivirran arvoja sekä perusmaksun hintoja. Tilaustehon on oletettu pysyvän vakiona. (Taulukko 2.1) Oulun Energian tekemissä tarkistuslaskennoissa redusoitu jäähtymä oli vaihdellut välillä C, joten taulukon arvot alkavat 50 asteesta. Tässä kerrotut jäähtymän arvot ovat siis redusoituja jäähtymiä mitoituslämpötilassa. Yleensä näin korkeisiin jäähtymiin ei muissa lämpötiloissa päästä.

21 13 Taulukko 2.1. Jäähtymän vaikutus perusmaksuun Oulun Energian hinnoin Redusoitu jäähtymä ( C) Tilausvesivirta (m^3/h) Perusmaksu ( /vuosi) Ero alkuperäiseen ( /vuosi) Ero () 50 2, , , , , , Suhde ei ole lineaarinen, joten yhden asteen parannuksen rahamääräinen arvo riippuu siitä, mikä on ollut aikaisempi jäähtymä. Yhden asteen parannus jäähtymässä laskee tilausvesivirran arvoa noin vuodessa, kun oletetaan, että mikään muu arvo ei muutu.

22 14 3. RAKENNUKSEN LÄMMITYKSESTÄ 3.1. Vesikiertoinen keskuslämmitysjärjestelmä Keskuslämmityksellä tarkoitetaan rakennuksen useiden tai kaikkien tilojen lämmitystä keskitetysti lämmönsiirtoainetta käyttäen. Lämmönsiirtoaineena voidaan käyttää vettä, höyryä tai ilmaa. Näistä aineista vesi on yleisin hyvän lämmönsiirtokykynsä vuoksi. (Seppänen 1995, s.119) Vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä on hyvin yleinen järjestelmä, ja se sopii hyvin niin kerrostaloihin, rivitaloihin kuin omakotitaloihin. Toiminnan perusidea ja -toiminta on sama riippumatta rakennustyypistä tai lämmitysmuodosta. Tilojen lämmitykseen käytettävää vettä täytyy lämmittää. Lämmitystapoja ovat muun muassa kaukolämpö, öljy, puu, turve ja hake. Lämmitysverkoston tavoitteena on viedä jokaiseen huoneeseen tarvittava lämpöteho. Tarvittava lämpötehon määrä saadaan lämmöntarvelaskelmien perusteella Toiminta Lämmitysjärjestelmä sisältää lämmönlähteen, lämmönsiirtoverkoston ja lämmönluovuttimet, esimerkiksi patterit (Seppänen 1995, s.119). Kaukolämpökohteissa on lämmönjakokeskus, joka huolehtii rakennuksen lämmitysverkoston veden ja käyttöveden lämmityksestä. Lämmönjakokeskus on nykyisin tehdasvalmisteinen kokonaisuus, johon kuuluvat lämmönsiirtimet, säätölaitteet, kiertovesipumput, paisunta- ja varolaitteet, lämpöja painemittarit sekä sulkuventtiilit (kuva 3.1). (Motiva Oy 2012) Yleensä ulkolämpötila-anturin tiedon perusteella säätökeskus määrittelee lämmitysverkostoon menevän veden lämpötilan.

23 15 Kuva 3.1. Lämmönjakokeskuksen osat (mukaillen Lappeenrannan Energia Oy 2012) Lämmönjakokeskuksen tehtävänä on huolehtia veden lämmittämisestä sekä sen siirtämisestä verkostoon. Kuvassa 3.2 on esitettynä kerrostalon vesikeskuslämmityksen periaatekuva. Vesi lämpenee lämmönsiirtimessä. Pumppu kierrättää lämmintä vettä siten, että vesi jakautuu eri nousulinjoille ja sieltä edelleen patteriventtiilin kautta patterin yläosaan ja poistuu patterin alaosasta. Vesi luovuttaa lämpönsä huoneilmaan, ja lämmennyt huoneilma nousee ylös. Liikkeessä oleva ilma jäähtyy ja putoaa alaspäin lattiatasoon, josta se taas siirtyy patterille ja lämpiää uudestaan. Kuva 3.2. Vesikeskuslämmityksen periaatekaavio (mukaillen Laaksonen 2001, s.516)

24 16 Vesi on luovuttanut lämpöä patterille, joten se palaa jäähtyneenä linjasäätöventtiilin kautta lämmönsiirtimelle. Lämmönsiirtimellä vesi lämpenee ja siirtyy edelleen kiertopumpulle ja uudestaan pattereille. Vesi kiertää siellä, missä on pienimmät virtausvastukset. Linjasäädöillä saadaan eri linjalle menevät vesimäärät säädettyä oikeaksi. (Taloyhtio.net 2012, Laaksonen 2001, s.516) Tärkeimmät osa-alueet Pumppu Pumpun avulla vesi saadaan kiertämään patteriverkostossa. Kiertovesipumppu on keskipakopumppu, jonka koko riippuu rakennuksen lämmöntarpeesta ja verkoston mitoituksesta. Pumpun koolla tarkoitetaan kahta asiaa: paine-eroa, jonka pumppu pystyy ylittämään sekä tilavuusvirtaa, jonka pumppu pystyy tuottamaan. (Taloyhtio.net 2012) Pumpun energiankulutuksesta valtaosa riippuu sen nostokorkeudesta ja virtaamasta. (Korhonen 2009) Pumpun tuottokäyrä (QH-käyrä) osoittaa pumpun ominaisuudet ja näyttää sen tuottaman virtauksen tietyllä paineella (kuva 3.3) (ITT Building Services 2012). Kuva 3.3. Pumpun tuottokäyrä (mukaillen ITT Building Services 2012) Mitä suurempi on virtausnopeus, sitä pienemmän paineen noston pumppu saa aikaan. Erilaisilla pumpuilla on eri tuottokäyrät, joten kiinteistöihin voidaan valita niihin parhaiten sopiva pumppu vertaamalla eri pumppujen käyriä rakennuksen mitoituslaskelmiin. Lämmönluovuttimet Lämmönluovuttimilla tarkoitetaan laitteita, jotka luovuttavat lämpöä. Rakennuksissa patterit ovat yleisin menetelmä, jolla putkistoissa kiertävän veden lämmöstä osa siirretään lämmittämään huoneistoa. Yleisin tapa kytkeä patterit lämmönsiirtoverkostoon on rinnankytkentä, jolloin puhutaan kaksiputkikytkennästä. Tällöin kaikkiin pattereihin tulee saman lämpöistä vettä. Yksiputkijärjestelmä on harvinaisempi. Se tarkoittaa sitä, että patterit on kytketty peräkkäin yhteen nousujohtoon, ja sen vuoksi linjan alkupäässä ole-

25 17 viin pattereihin tulee lämpimämpää vettä kuin loppupään pattereihin. (Seppänen 1995, s ) Lämmön siirtyminen pois huonetilasta on jatkuva prosessi ja niin on myös sinne tulevan lämmön laita. Lämpö siirtyy joko säteilemällä tai johtumalla lämpimämmästä tilasta kylmempään. Näin tilalle tulevaa korvaavaa ilmaa täytyy lämmittää, jotta huoneen lämpötila pysyisi vakiona. Huoneen lämpöhäviöt selvitetään suunnitteluvaiheessa ja niiden perusteella tehdään oikean kokoisten pattereiden valinta. Samalla lasketaan myös pattereiden tarvitseman kiertoveden määrä. (Korhonen 2009) Ulkoilma vaihtelee jatkuvasti, ja se vaikuttaa suurelta osin rakennusten lämmöntarpeeseen. Patterin lämmönluovutusta on erittäin hankala säätää pelkästään sen virtausta säätämällä, joten myös pattereihin menevän veden lämpötilaa säädetään tarpeen mukaiseksi. (Seppänen 1995, s.182) Veden lämpötilan säätö tapahtuu yleensä ulkolämpötilan perusteella. Tämän avulla on tarkoituksena teorian mukaan saada pattereissa kiertämään aina samansuuruinen vesivirta (Korhonen 2009). Patterin lämmönluovutukseen vaikuttaa suurelta osin sen pintalämpötila, johon taas vaikuttaa veden kierto. Jos vesi kiertää hitaasti, patterin keskimääräinen pintalämpötila on alhainen verrattuna meno- ja paluuveden lämpötiloihin. Patterin vesivirran pienentyessä paluuveden lämpötila laskee, ja samalla laskee patterin keskilämpötila ja sitä kautta sen luovuttama teho. (Seppänen 1995, s ) Termostaattinen patteriventtiili Yksi erittäin tärkeä tekijä lämmitysverkostossa on termostaattiset patteriventtiilit. Niitä käytetään huonekohtaisen lämpötilan säätöön. Patteriventtiili vaikuttaa patterin läpi kulkevaan vesivirtaan muuttamalla patterin lämpötilaa. Jos huoneen lämpötila kasvaa, venttiili menee pienemmälle ja pienentää näin vesivirtaa patterissa. Vesivirralla vaikutetaan patterin keskilämpötilaan ja sitä kautta patterin lämmönluovutukseen ja huonelämpötilaan. (Seppänen 1995, s.194) Venttiilin tarkoituksena on pitää huoneiden lämpötila mahdollisimman tasaisena. Kun huoneen lämpötila ylittää termostaatin asetusarvon, termostaatti sulkee veden virtauksen patterissa (Laaksonen 2001, s. 517). Termostaattiventtiilien valmistajat käyttävät venttiileiden mitoitusarvona yleensä niin sanottua dt 2K arvoa, ja venttiilin esisäätökäyrästö on laadittu sen mukaan. Tämä määrite tarkoittaa sellaista venttiiliaukon kokoa, mikä saavutetaan kahden asteen lämpötilaerolla. Tästä käytetään myös nimeä suhdealue. Esimerkiksi, jos termostaatti on asetettu pitämään lämpötilaa +20 C, ja huoneen lämpötila on +22 C, patteriventtiili on kiinni. Kun lämpötila laskee alle +22 C, venttiili alkaa hieman aueta, ja kun lämpötila on laskenut termostaatin asetusarvoon +20 C,

26 18 virtausaukko on kasvanut niin paljon, että venttiili saa mitoitusvirtaamansa. Mitoitusvirtaama tarkoittaa sitä virtaamaa, missä patteri pystyy tuottamaan laskettuja lämpöhäviöitä vastaavan lämpömäärän. Huoneiden lämpötilan ei periaatteessa pitäisi laskea alle tämän mitoituslämpötilan, jos lämpöhäviöt on laskettu oikein. (Korhonen 2009) Säätökäyrä Pattereihin menevän veden lämpötilan säätö tapahtuu säätökäyrän avulla. Säätökäyrä asetetaan ulkolämpötilan mukaan, eli mitä kylmempää ulkona on, sitä lämpimämpää vettä menee verkostoon (kuva 3.5). Säätökäyrä voidaan säätää manuaalisesti, joten käyttäjä voi muuttaa käyrää siten, että se sopii paremmin juuri tietylle kiinteistölle. (VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 2003) Kuva 3.5. Säätökäyrän säätäminen ulkolämpötilan mukaan (mukaillen VTT Rakennusja yhdyskuntatekniikka 2003) Säätökäyrän asetuksilla voi olla suuri vaikutus huoneistojen lämpöön (kuva 3.6). Jokainen rakennus on hieman erilainen, joten samat säätökäyrän arvot eivät käy kaikille. Sopiva säätökäyrän muoto löytyy yleensä kokeilemalla. Optimitilanteessa huonelämpötila pysyy tasaisena joka säässä. Optimitilanteen saavuttaminen on vaikeaa, sillä lämmitysverkostot eivät välttämättä ole tasapainossa, ja ilmaisenergioita, esimerkiksi auringon säteily ja ihmisten luovuttama lämpö, on vaikea hyödyntää optimaalisesti.

27 19 Kuva 3.6. Säätökäyrän valinnan vaikutus huonelämpötilaan (mukaillen VTT Rakennusja yhdyskuntatekniikka 2003) Säätökeskus on lämmönjakokeskuksen yhteyteen asennettu automaatiolaite, jolla säädellään lämmitystä ja käyttövettä. Ohjaus tapahtuu säätöventtiilin avulla, jolla säädellään kaukolämpöveden virtausta lämmönjakohuoneeseen. (VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 2003) Lämmönsiirtimen avulla patteriverkon vesi ja käyttövesi saadaan lämmitettyä kaukolämpövedestä. Kaukolämpövesi virtaa rakennuksessa olevan lämmönsiirtimen läpi, mutta se ei sekoitu rakennuksen sisäisiin vesiin. (Taloyhtio.net 2012) Lämmitysverkoston tasapainotus Patteriverkoston tasapainotuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa patteriverkostoa säädetään niin, että pattereiden lämmönluovutus vastaa huoneen lämmöntarvetta. (Seppänen, 1995 s.172) Energiateollisuuden raportin (2007) mukaan lämmitysverkon tasapaino on hyvin toimivan lämmityksen perusta. Perussäädöllä on tarkoitus varmistaa, että kaikissa huoneissa on suunnitelmien mukainen huonelämpötila, jotta ei tuhlata suotta energiaa turhaan lämmittämiseen. Tasapainotuksessa säädetään patteriventtiilien esisäätöarvot

28 20 sekä tarvittaessa myös linjasäätöventtiilit sekä mitoitetaan lämmityspumpulle oikeat toiminta-arvot. (Energiateollisuus ry 2007) Motiva Oy & Oras Oy:n (2002) mukaan arviolta 75 suomalaisesta rakennuskannasta on puutteellisesti perussäädetty. Tämä tarkoittaa, että samassa kiinteistössä huonelämpötilojen ero voi olla suuri. Keskimäärin sen arvioidaan olevan reilu 3 astetta, mutta pahimmillaan se voi olla jopa kuusi astetta. Motiva suosittelee tekemään tasapainotuksen, jos huoneistojen välinen lämpötilaero on yli kaksi astetta Ongelmia Kerrostalojen lämmitys on vaikea toteuttaa siten, että jokaisessa huoneessa olisi tasainen lämpö ja että lämmitysenergiaa ei menisi hukkaan. Monesti verkostoon menee tilanteeseen nähden liian kuumaa vettä ja huoneiden lämpötilat nousevat. Tällöin termostaattiset patteriventtiilit menevät kiinni, mikä nostaa verkoston paine-eroa. Jos paine-ero nousee hyvin korkeaksi, patteriventtiilin säätöominaisuudet huononevat ja venttiili saattaa pitää häiritsevää ääntä. Painesäätöä voidaan helpottaa esimerkiksi sillä, että pumppua säädetään verkoston paine-eron mukaan, joten paine-ero ei pääse nousemaan kovin suureksi. Painesäätöä voidaan suorittaa myös paluuputken säätöventtiilin tai ylivirtausventtiilin avulla. (Seppänen 1995, s ) Jos rakennuksen lämmityksen tasapainotus ei ole kunnossa, eri huoneistossa voi olla hyvin erilaiset lämpötilat (Motiva Oy & Oras Oy 2002). Tämä johtuu siitä, että rakennus ei ole tyydyttävästi säädettävissä säätökäyrän avulla (SKY 1995). Kylmänä aikana alemmat kerrokset ovat liian kuumia ja yläkerrokset kylmiä. Usein siihen reagoidaan nostamalla menoveden lämpötilaa eli muokkaamalla säätökäyrää. Tämä toimenpide aiheuttaa sen, että ylempien kerrosten lämpötila nousee sopivaksi, mutta samalla alempien kerrosten lämpötila nousee yhä korkeammaksi. Tällöin ylimääräinen lämpö poistetaan tuulettamalla, ja energiaa menee hukkaan. (TA Hydronics 2011) Yleisesti kiinteistöjä lämmitetään kylmimpien huoneiden mukaan, jolloin muut tilat ovat liian lämpimiä. (mm. SKY 1995, Lappalainen 1983, s.108) Yöpudotus tarkoittaa sitä, että säätökäyrää on mahdollista laskea esimerkiksi kaksi astetta yön ajaksi, jolloin lämmityksen tarve on pienempi. Näin pystytään säästämään lämmityskuluissa. Yöpudotuksen jälkeen useimmat termostaattiset patteriventtiilit ovat täysin auki, koska huoneistoissa on hieman tavanomaista viileämpää. Vaikka kaikki termostaatit ovat täysin auki, osa piireistä on kuitenkin aina helpommin saavutettavissa kuin toiset. Tällöin suurempi osa vedestä kiertää siellä, missä se helpommin onnistuu. Näin helpompien kiertopiirien termostaatit eivät ala kuristaa virtausta ennen kuin oikea huonelämpötila on saavutettu. Tästä syystä kiertopiirien lämmitys käynnistyy epätasaisesti ja huoneistot lämpiävät epätasaisesti. (TA Hydronics 2012)

29 21 Jos vesi on tilanteeseen nähden liian lämmintä, termostaatit ovat silloin usein joko täysin kiinni tai vain hieman auki, jolloin lämmin vesi makaa paikallaan patterilinjoissa ja luovuttaa lämpöä ympäristöön. Kerrostaloissa nousulinjat sijaitsevat seinien vierellä, jonka vuoksi lämpöä siirtyy myös suoraan seinien läpi ulos. Jos liian lämmintä vettä ajetaan jatkuvasti verkostoon, kaikki termostaattiset patteriventtiilit sulkeutuvat ja kiertovesipumppu alkaa jauhaa tyhjää. Tämä saattaa jopa hajottaa pumpun, kun pumppu ei pysty kierrättämään nestettä. (Patenttiasiakirja, Hyvärinen 2002) Ulkoilma otetaan asuntoihin korvausilmaventtiilien kautta. Korvausilmalaitteita ovat seinäventtiilit, ikkunoiden rakoventtiilit sekä lämpöpatterin taakse asennettavat korvausilmaventtiilit. Patterit pyritään laittamaan mahdollisuuksien mukaan ikkunan ja raitisilmaventtiilin alle, jolloin ikkunan ja raitisilmaventtiilin kautta tuleva kylmä ulkoilma sekoittuu patterilta nousevaan lämpimään ilmaan ja kulkeutuu kattoa pitkin sekoittuen huoneilmaan. Patterien asentamisella ikkunan ja raitisilmaventtiilin alle pyritään estämään kylmän ilman aiheuttama vedon tunne. Vedon tunne syntyy lämmön siirtymisestä iholta, eli kun kehosta poistuu enemmän lämpöä kuin elintoiminnot tuottavat. Ilmavirtaus vie lämpöä pois paljailta alueilta ja aiheuttaa vedon tunnetta. Ilman lämpötila vaikuttaa vedon tunteeseen. (Laaksonen 2001, s.410) Jos verkostoon tulee tilanteeseen nähden liian lämmintä vettä, termostaattinen patteriventtiili sulkee ja katkoo patterille tulevaa nestevirtaa, eikä patteri pääse lämpenemään koko pinta-alaltaan. Tällöin patteri ei lämmitä ilmaa jatkuvasti, eikä kylmä ilma sekoitu. Kylmä ilma laskeutuu suoraan lattialle, mikä lisää vedon tunnetta. (Patenttiasiakirja, Hyvärinen 2002) 3.2. Rakennuksen energiatase Rakennuksen sisälle tulevien (tuotettujen) ja ulos menevien (kulutettujen) energioiden jakaantumista voidaan havainnollistaa lämpöenergiataseella. Rakennukseen tuotavaa energiaa ovat lämmitysjärjestelmällä tuotettu lämmitysenergia, sähkölaitteista saatava talousenergia sekä niin sanotut ilmaisenergiat eli ihmisten luovuttama lämpöenergia ja auringon säteilyenergia. Rakennuksesta poistuvaa energiaa ovat puolestaan ikkunoiden, ovien ja ulkoseinien kautta johtumalla siirtyvä energia, ilmanvaihtoilman mukana poistuva energia ja lämpimän veden mukana poistuva energia (kuva 3.7). (Energiakäsikirja 1983, s.49)

30 22 Kuva 3.7. Rakennuksen lämpöenergiatase (mukaillen Virta & Pylsy 2011, s.19) Asuinkerrostaloissa suurimmat häviöiden aiheuttajat ovat ilmanvaihto, lämmin käyttövesi ja ikkunat. Myös rivitaloissa ilmanvaihdon kautta häviää eniten lämpöä, mutta rivitaloissa ala- ja yläpohjan vaikutus on lähes yhtä suuri kuin ikkunoiden vaikutus häviöön. (Virta & Pylsy 2011, s.19 20) Pitkän aikavälin tarkastelussa rakennukseen tuotava energia on yhtä suuri kuin sieltä poistuva energia. Eri osatekijöiden suuruudet riippuvat hyvin paljon rakennustyypistä sekä kulutustottumuksista. Ilmaislämpöä on mahdollista hyödyntää, jos samanaikaisesti on tarvetta lämmölle ja jos säätölaitteet vähentävät samalla muun lämmön tuottoa vastaavalla määrällä. (Energiakäsikirja 1983, s.49 51) Jos halutaan säästää energiaa, täytyy kuvassa 3.7 oleviin energiavirtoihin pystyä vaikuttamaan. Osaan häviöistä on helppo tehdä korjauksia ja parantaa näin energiatehokkuutta, mutta investointien hinta voi olla suuri. Taulukossa 3.1 ovat kerrottu tekijöitä, jotka vaikuttavat eri osien häviöihin. Kaikkiin tekijöihin, lukuun ottamatta rakenteiden pinta-alaan, pystytään vaikuttamaan erilaisilla toimenpiteillä.

31 23 Taulukko 3.1. Kerrostalon energiahäviöihin vaikuttavat tekijät (mukaillen Ympäristöministeriö 2000, s.9) Ulkoseinät, ikkunat, ulko-ovet, yläpohja, alapohja Ilmanvaihto Lämmin käyttövesi Lämmön tuotanto- ja siirtohäviöt Energiahäviöihin vaikuttavat tekijät Rakenteiden pinta-alat U-arvot Vallitsevat lämpötilaerot Lämpötilaerojen vaikutusajat Ilmavuodot Ilmavirtojen suuruus Vallitseva lämpötilaero Ilmanvaihtolaitteiden käyttöaika Poistoilman lämmöntalteenotto Hanojen virtaamat Virtaamien käyttöajat Ammeet Veden lämpötila Putkiston lämpöhäviöt Järjestelmän vuodot Kaukolämmön lämmönjakohuoneen laitteiden ja putkistojen lämpöhäviöt Maassa, kellareissa, kanaaleissa jne. kulkevien putkistojen lämpöhäviöt VTT on arvioinut eri teknologioiden ja toimenpiteiden energiansäästöpotentiaalia kehitysarvioissaan. Talotekniikan energiatehokkuuden energiansäästöpotentiaali korjausrakentamisen yhteydessä on VTT:n skenaarioiden mukaan vuoteen 2020 mennessä Yleisesti energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden vaikutukset eivät näy kovin nopeasti, sillä rakennuskanta uudistuu hyvin hitaasti (uudisrakentaminen 1-1,5 /a ja korjausrakentaminen 3,5 /a). (VTT Energiapolut , s ) 3.3. Energiansäästöinvestointien taloudellisia vaikutuksia Holopainen et al. (2007) sanovat raportissaan, että raportin tekoajan energianhinnoilla pelkästään energiansäästön vuoksi tehtävät korjaukset eivät ole kannattavia. Energian hinta tosin nousee koko ajan, joten myös suuret energiakorjausinvestoinnit saattavat tulevaisuudessa tulla kannattavaksi pelkästään energiansäästöä ajatellen. Energiansäästöinvestoinnit voidaan jakaa kahteen luokkaan. 1. Energiankorjaustoimenpiteet 2. Säätötoimenpiteet

32 24 Energiankorjaustoimenpiteessä kerrostalon peruskorjauksen yhteydessä tehdään investointeja, jotka säästävät energiaa. Investoinnit saattavat olla hyvinkin isoja ja takaisinmaksuajat melko pitkiä. Säätötoimenpiteillä tarkoitetaan joko ilmaisia tai pieniä investointeja, joilla yritetään muuttaa energiankulutusta Energiankorjaustoimenpiteet Energiakorjauksiin ei yleensä ryhdytä energiatalouden parantamisen vuoksi, vaan taustalla on korjaustarve, joka mahdollistaa samalla energiatehokkuuden parantamisen. Korjausten kannattavuutta on siksi vaikea laskea investointikustannusten periaattein. Jos takaisinmaksuaika halutaan laskea, investoinnin kustannuksiksi lasketaan vain ne kustannukset, jotka johtuvat energiatalouden parantamisesta. (Holopainen et al. 2007, s.92 93) Kerrostalojen säästöpotentiaali riippuu hyvin paljon siitä, milloin kerrostalo on rakennettu. Rakennusmääräykset ovat muuttuneet vuosien varrella huomattavasti, ja nykyisin rakennettavissa kerrostaloissa säästöpotentiaali on huomattavasti pienempi kuin aikaisemmissa. (Holopainen et al s ) Esimerkki säästöpotentiaalin hankalasta arvioinnista ja kannattavuudesta on energiatehokkaiden ikkunoiden asennus. Niiden asentamisen säästöpotentiaali on riippuen siitä, missä kunnossa lämmöneristävyys aikaisemmin on ollut ja kuinka korkeana huonelämpötiloja on huonojen ikkunarakenteiden aiheuttaman vedon vuoksi pidetty. Säästöpotentiaalin saavuttamiseksi huonelämpötilat pitäisi laskea ikkunoiden asentamisen jälkeen lähelle ohjearvoa 21 C. Vaikka energiatehokkaat ikkunat säästävät energiaa arviolta 10 15, ikkunoita ei kannata vaihtaa ilman hyvää syytä. Energiatehokkaiden ikkunoiden asentaminen voisi tulla kannattavaksi, jos esimerkiksi ikkunat olisi vaihdettava muutenkin tai ääneneristävyys parantuisi samalla. (Ympäristöministeriö 2000, s.41) Investointikustannusten kohdistaminen tässä tilanteessa on hankalaa, vaikka siihen on olemassa Energiateollisuuden ohje (Energiateollisuus 2009, liite 9). Heljo & Nippala (2007) ovat tutkimuksissaan selvittäneet kuntien hallinnoimien tai omistamien vuokra-asuinkerrostalojen energiakorjausten energiansäästövaikutuksia. Toimenpiteinä olivat muun muassa ikkunoiden vaihto, seinän lisäeristys, lämmitysverkoston perussäätö sekä ilmanvaihdon perussäätö. Eri korjaustoimenpiteiden jälkeiset energiankulutuksen muutokset vaihtelivat välillä -12,2 - +2,2 ja keskiarvona oli - 5,7. (Heljo & Nippala 2007, s.44) Säätötoimenpiteet Säätötoimenpiteet ovat yleensä investointeina kohtuullisen pieniä, ja niillä saa aikaan yleensä välittömiä toimenpiteitä. Tarkasteltava menetelmä kuuluu investoinnin suuruuden puolesta tähän ryhmään. Heljo & Viholan tutkimuksissa (2011) arvioitiin, että säätötoimenpiteillä ja vedenkulutuksen mittauksella on mahdollisuus säästää noin 4,5 lämmitysenergiasta. Säätötoimenpiteitä voivat olla muun muassa lämmityksen säätö-

33 25 käyrän tarkentaminen, sisälämpötilan pudottaminen ja vesiverkoston virtaaman ja paineen alentaminen. (Heljo & Vihola 2011, s.5) Seppälän (2011) haastattelema Lemminkäisen aluepäällikkö kertoi, että joissakin kiinteistöissä pelkällä talotekniikan optimoinnilla voidaan säästää yli 30, mutta normaalisti optimoinnilla voidaan päästä noin kymmenen prosentin säästöihin. Motiva tekee energiakatselmuksia, joista se on kerännyt tietoa vuodesta 1992 lähtien. Motivan katselmuksissa tehdään analyysi kiinteistön kokonaisenergiankäytöstä, selvitetään energiansäästöpotentiaali sekä esitetään säästötoimenpiteitä kannattavuuslaskelmineen. Vuosina kunnallisella palvelusektorilla aloitetussa 556 katselmuskohteessa energiansäästöpotentiaaliksi oli saatu lämmön osalta keskimäärin 14, sähkön osalta 5 ja veden osalta 7. Keskimääräinen takaisinmaksuaika oli ollut noin 1,8 vuotta. (Motiva 2012) Esimerkiksi Helsingin kaupungin julkisissa palvelukiinteistöissä keskimääräinen säästöpotentiaali lämpöenergian osalta oli 13, sähköenergian osalta 9 ja veden osalta 6. Investointien takaisinmaksuaika oli noin 1,3 vuotta. (Hämeenlinnan kaupungin energiansäästöstrategia 2009) Pitää muistaa, että luvut ovat arvioita säästöpotentiaalista. Kaikkia toimenpiteitä ei toteuteta, eivätkä arvioidut potentiaalit aina toteudu. Esimerkiksi kunta-alalta toteutettujen toimenpiteiden säästö lämmön osalta on ollut 9, vaikka säästöpotentiaali oli 14. (Suomi 2011) Motivan ohjeessa lämmitysverkoston tasapainotuksen sanotaan säästävän lämmityskustannuksista (Motiva Oy & Oras Oy 2002). Ympäristöministeriön mukaan patteriverkoston perussäädöllä voidaan säästää Motivan arvioita hieman vähemmän, eli (Ympäristöministeriö 2000, s.51) Tainio (2010) tutki diplomityössään kolmen kunnan kiinteistöjen energiansäästöpotentiaalia. Diplomityössä laskettiin erilaisten toimenpiteiden mahdollisia säästöpotentiaaleja, investoinnin suuruutta, takaisinmaksuaikaa ja sisäistä korkokantaa. Yhden kunnan toimenpiteiden tarkastelussa alle investoinneissa viiden parhaan toimenpiteen arvioidut takaisinmaksuajat olivat välillä 0,7-2,1 vuotta ja arviot sisäisestä korkokannasta vaihtelivat välillä 135,10-45,90. (Tainio 2010, s ) Toimenpiteistä neljä oli lamppujen vaihtoja ja yksi oli ilmalämpöpumpun asentaminen. Nämä säästöt olivat siis kouluille ja kunnan rakennuksille, joten niitä ei voida suoraan kohdistaa asuinrakennuksiin. Lisäksi tulokset olivat arviointeja investointien kannattavuudesta, eikä toteutuneita tuloksia ole saatavilla. Selvää yhteneväistä linjaa eri toimenpiteistä on todella vaikea löytää. Lisäksi tietoa investoinnin kannattavuudesta oli huonosti saatavilla. Voidaan kuitenkin todeta, että lämpöenergian säästö riippuu hyvin paljon siitä, millä tavalla säästöasiat hoidetaan eri kiinteistöissä. Sama toimenpide voi toisessa kiinteistössä saada aikaan paljon suuremman säästön kuin toisessa. Hyvissä energiansäästöinvestoinneissa on kuitenkin mahdollisuus noin vuoden takaisinmaksuaikoihin ja yli sadan prosentin sisäiseen korkokantaan.

34 Paine-erokompensointimenetelmän toiminta Menetelmä Ekonor Oy:n tarjoaman menetelmän tarkoituksena on pystyä mahdollisimman hyvin hyödyntämään huoneeseen tuleva ilmaisenergia, jota on esimerkiksi auringonpaiste, koneet ja ihmiset. Tällöin pystytään alentamaan patterin tuottamaa tehoa, ja se tapahtuu laskemalla lämmitysverkostoon menevän veden lämpötilaa. Tarkoituksena on pyrkiä lämmitysenergian säästöön. Menetelmään sisältyy kaksi osa-aluetta: tarkasteltava laite sekä muut asennuksen aikana tehtävät toimenpiteet. Näitä toimenpiteitä voivat olla tilanteesta riippuen esimerkiksi pumpun säätäminen vakiokierrokselle tai lämmityksen säätökäyrän optimoiminen Menetelmän toiminta Tarkasteltavan menetelmän toimintaperiaate on varsin selkeä. Tarkasteltava laite mittaa vesikiertoisessa patteriverkostossa tapahtuvaa paine-eron muutosta. Laite asennetaan kiinteistön lämmönjakohuoneeseen patteriverkoston meno- ja paluuputken väliin. Tarkasteltava menetelmä lähettää säätöautomatiikalle paine-erosta tiedon, jonka avulla säätöautomatiikka säätää pattereille menevän veden lämpötilaa. Menetelmässä verkoston pumppu asennetaan vakiokierroksille, joten ainoa tekijä, joka vaikuttaaa verkoston paine-eroon, on termostaattisten patteriventtiilien liike. Kun huoneen lämpötila nousee, termostaattiset patteriventtiilit menevät pienemmälle ja pattereille menevä vesivirta pienenee. Vesivirran pienentyessä pumpun tuottama paine kasvaa. Samalla muun verkoston osan painehäviö pienenee vesivirran toiseen potenssiin. Nämä tekijät kasvattavat termostaattisen patteriventtiilin paine-eroa. (Seppänen 1995, s. 197). Tarkasteltava menetelmä ei mittaa yksittäisen patteriventtiilin paine-eroa, vaan koko verkoston paine-eroa, ja tuloksena saatu paine-erotieto ohjataan lämmityksen säätökeskukseen. Säätökeskus puolestaan säätää saadun tiedon perusteella lämmitysverkoston menoveden lämpötilaa. Menetelmän tietojen avulla kompensoidaan siis perinteistä säätökäyrää. Erilaisten mittausten ja kokeilujen avulla on muodostettu kompensointisuora, jossa kompensoitava astemäärä normaaliin säätökäyrään riippuu painehäviön suuruudesta (kuva 3.8). Kompensaation avulla on tavoitteena saada huoneen lämpötila pysymään noin +22 asteessa. Kun menetelmää otetaan käyttöön, mitataan verkoston senhetkinen painehäviö, ja tämän tiedon avulla kompensoidaan menoveden lämpötilaa 0-10 astetta verrattuna normaaliin säätökäyrään.

35 27 Kuva 3.8. Esimerkki kompensointikäyrästä Esimerkiksi yhden huoneen lämpötila ajanhetkellä t 0 = 22 C. Oletetaan, että patteritermostaatit ovat puolittain auki ja pattereihin saapuvan veden lämpötila on 54 C. Kevätaurinko alkaa paistaa huoneeseen, auringon lämmitysteho alkaa lämmittää huonetta ja ajan hetkellä t 1 lämpötila on 23 astetta. Auringon aiheuttaa sen, että aurinkoisen puolen termostaattiset patteriventtiilit menevät hieman enemmän kiinni ja verkostossa huomataan paine-eron kasvu. Tarkasteltava laite lukee paine-eron ja lähettää tiedon säätökeskukselle. Paine-eron suuruus aiheuttaa kompensoinnissa kolmen asteen vähennyksen. Säätökeskus kompensoi tiedon perusteella menoveden lämpötilaa kolme astetta 51 asteeseen. Näin 51-asteista vettä tulee huoneeseen patteritermostaattien kautta ajan hetkellä t 2, jolloin huoneen lämpötila on noussut jo 23,5 asteeseen. Hieman viileämpi vesi kompensoi auringon aiheuttaman tehon tarpeen vähennyksen, joten lämpötila huoneistossa alkaa hitaasti laskea, ja ajassa t 3 huoneen lämpötila on taas 22 astetta. Uusi lämpötila taas vaikuttaa termostaatteihin, jotka menevät hieman suuremmalle ja paine-ero verkostossa muuttuu. Esimerkki ei ole täysin totuudenmukainen, mutta antaa oikean kuvan toiminnasta ja on helposti ymmärrettävissä. Tarkoituksena on havainnollistaa toimintaperiaatetta. Tarkasteltava menetelmä mittaa paine-eroa jatkuvasti, ja pienikin lämpötilan muutos havaitaan paine-eron muutoksena ja menoveden lämpötilaa muutetaan. Toisaalta termostaatit ovat kohtuullisen hitaita reagoimaan, joten lämmönsäätö ei tapahdu täysin reaaliaikaisesti. Seuraavassa kuvassa on erään kiinteistön mittausdataa (kuva 3.9). Kiinteistöön on asennettu tutkimuksessa tarkasteltava menetelmä. Punaisella näkyvä käyrä on menetelmän mittaama verkoston paine-ero, ja vihreä käyrä on säätökäyrän mukainen menovesi. Violetti käyrä kertoo kompensoinnin jälkeen tapahtuneen todellisen menoveden lämpötilan.

36 28 Kompensointi tapahtuu normaaliin säätökäyrään. Kompensointi on vaihdellut kyseisen päivän aikana 0-7 asteen välillä. Kyseisenä päivänä kello ulkolämpötila oli -8,4 C. Lämpötila lähti nousemaan, ja kello lämpötila oli +4,5 C. Kuvassa punaisessa laatikossa näkyy, miten ulkolämpötilan nousu näkyy paine-eron kasvuna. Mitä suurempi on paine-ero, sitä isompi on ero perinteisen säätökäyrän ja kompensoidun säätökäyrän välillä. Kuva 3.9. Menetelmän vaikutus menoveden lämpötilaan Menetelmän avulla pystytään säätämään menoveden lämpötilaa ja estämään turhan kuuman nesteen ajaminen lämmitysverkkoon. Menovesi on keskimäärin hieman viileämpää kuin aikaisemmin, ja termostaatit ovat enemmän auki. Virtaama on näin tasaisempi ja lämpöpatterit lämpiävät tasaisemmin, jolloin huoneistojen lämpötilojen pitäisi olla tasaisempia. Lisäksi pystytään estämään vedon tunnetta ja suuremmasta verkoston paine-erosta aiheutuneet ääniongelmat. (Patenttiasiakirja, Hyvärinen 2002) Menetelmä tasaa lämmön myös silloin, kun jokin osa-alue kiinteistöstä on lämpimämpi kuin toinen. Kun keväällä aurinko alkaa lämmittää kiinteistön toista puolta, lämpötila auringon puoleisten huoneistojen sisällä nousee ja termostaattiset patteriventtiilit menevät kiinni. Tämä aiheuttaa verkostossa paine-eron kasvun, joten säätökeskus pienentää menoveden lämpötilaa. Kiinteistön varjoisalla puolella termostaattiset patteriventtiilit ovat nyt enemmän auki kuin aurinkoisella puolella. Vakiokierroksinen pumppu kierrättää vettä edelleen saman määrän, mutta nyt varjon puolella kiertää enemmän vettä, joka alentuneesta lämpötilasta huolimatta riittää pitämään huoneiden lämmön tasaisena. (Patenttiasiakirja, Hyvärinen 2002) Pumpun sähkönkulutus voi hieman kasvaa, jos pumppu on ennen ollut taajuusmuuttajapumppu. Pumppujen teho on kuitenkin yleensä niin pieni, noin 300 W, ettei niistä synny kovin isoja kustannusvaikutuksia.

37 Asennuksessa tehtävät oleelliset toimenpiteet Tarkasteltava menetelmä asennetaan lämmönjakohuoneeseen. Menetelmän mekaanisessa asentamisessa laitteessa olevat kapillaariputket asennetaan niin, että niiden väliin jää sekä pumppu että lämmönsiirrin (kuva 3.10). Menetelmän sisällä oleva paine-erolähetin mittaa paine-eroa ja lähettää siitä tiedon automatiikalle. Kuva Menetelmän asennuspaikka lämmönjakohuoneessa Asennuksen aikana tehdään virtaaman optimointi, joka tarkoittaa sitä, että verkoston virtaama ja nostokorkeus tarkistetaan ja niitä verrataan LVI-suunnitelmaan. Jos arvot eivät ole kunnossa, säädetään pumppua niin, että arvot saadaan suunnitelmien mukaisiksi. Lisäksi suoritetaan viritys eli kompensointisuoran (kuva 3.8) luominen. Lisäksi jos pumppu on taajuusmuuttajapumppu eli sen pyörimisnopeus muuttuu, säädetään pumppu toimimaan vakiokierroksella Syyt kulutuksen mahdolliseen pienentymiseen Ylilämmittämisen välttäminen Hyvin monessa yhteydessä esitetään väittämä, että yhden asteen matalampi lämpötila säästää energiaa viisi prosenttia. Tämä väittämä perustuu pelkästään lämpöhäviöihin. Lämmityskauden keskimääräinen ulkoilman lämpötila vaihtelee asteen välillä riippuen sijainnista. Esimerkiksi Helsingissä lämmityskauden keskilämpötila on +1 astetta ja Oulussa -1 astetta. (Ympäristöministeriö 2007) Jos keskilämpötila on nolla astetta, huoneen lämmittäminen 19 C:een 20 C:n sijasta säästää 1/20 eli noin 5 vuodessa. Menetelmän asentamisen ja virittämisen jälkeen huoneistojen lämpötilat ovat oletuksen mukaan keskimäärin hieman viileämpiä. Jos huoneistojen keskilämpötila laskee, tarkoittaa se automaattisesti säästöä energiankulutuksessa. Lisäksi huoneistojen lämpötilat pitäisivät olla tasaisempia. Käyttöönoton jälkeen saattaa kiinteistössä esiintyä muutamia kylmiä huoneistoja, joiden lämpötilat saadaan korjattua yleensä normaaleiksi termostaatteja tai linjasäätöventtiilejä säätämällä.

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö

Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Kaaviosta näkee, että rivitaloa (150 kwh/ m2), jonka lämmitetty nettoala on 250 m2 saa lämmittää esim. öljylämmityksenä (matalaenergia). Entä kaukolämmöllä?

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kaukolämpö Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseen Tornion Energiasta. Kaukolämpöä voimme tarjota vain alueille, joissa on jo olemassa tai on suunniteltu rakennettavan

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

SiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut. Kiinteistötekniikka

SiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut. Kiinteistötekniikka SiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikka Sivu 1 29.10.2013 Rappukäytävään asennettava reititin vahvistaa antureiden signaalia säätimelle. Mikä SiMAP Säätö? SiMAP Säätö on täysin uudenlainen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu Eri lämmitysmuotojen Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu 26.9.2016 Mikä lämmitysjärjestelmä on sopiva juuri meidän taloon? Esisijaisesti suositellaan kaukolämpöön liittymistä aina

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa Espoon pientaloilta 4.2.2016 Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden osoittaminen Rakennusluvan liitteenä toimitettava energiaselvitys

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Poistoilman lämmön talteenotto

Poistoilman lämmön talteenotto Poistoilman lämmön talteenotto Tehokas tapa pienentää lämmityskustannuksia kerrostalossa. Eikä lämpö mene harakoille! www.gebwell.fi 1 Mikä on PILP? Huoneilman koneellinen poisto aiheuttaa kerrostaloissa

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Seljapolku 7 A Seljapolku 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 985 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Tommi Riippa Tiimipäällikkö, RTA 16.4.2016 Page 1 Säästä kotia korjaamalla! 16.4.2016 Page 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui vuonna 2013 Nyt vaaditaan rakennuslupa,

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari 12.10.2016 AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA lamit.fi - esittely Osakeyhtiö lamit.fi on energiatekninen suunnittelutoimisto Jyväskylästä Perustettu

Lisätiedot

Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys

Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys 1 Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys Erilaisa eristysratkaisuja 1 3 3 Energialähteet ja energian tuottoa 4 Lämmityskattiloita Kuvassa oleva kattila on: -teräslevykattila -kiinteän polttoaineen kattila

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Tilanhoitajankaari talo A Tilanhoitajankaari 00790, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000 Muut

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä?

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Energia vie 30-40 % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Taloyhtiö 2016 -tapahtuma 06.04.2016, Helsingin Messukeskus DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto l As Oy kerrostalot, 2014, koko maa l 100 % 90

Lisätiedot

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen koulutusiltapäivä 19.02.2015, Oulun diakonissalaitos DI Petri Pylsy Lämmitysjärjestelmä Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti II SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Tietomallipohjainen määrä- ja kustannuslaskenta... 2 3.

Lisätiedot

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ LIITE KIINTEISTÖN KUNTOARVIOON KH 90-00314 - ASUINKIINTEISTÖN KUNTOARVIO LAAJENNETTU ENERGIATALOUDELLINEN SELVITYS 13.6.2013 11.2.2013 1. KOHTEEN TIEDOT 1.1. Kiinteistön perustiedot AsOy Rappu Rakennuksia

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistön ylläpito

Suunnitelmallinen kiinteistön ylläpito Suunnitelmallinen kiinteistön ylläpito Sisäilma ja terveys terveellinen ja turvallinen toimintaympäristö 24.11.2015 Petri Kuisma Lapin AMK 23.11.2015 1 Sisältö Suunnitelmallinen sisäympäristö Kustannustehokkaat

Lisätiedot

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Tavoitteiden avulla kohti parempaa automaatiota Sakari Uusitalo Sami Mikkola Rakennusautomaation energiatehokkuusluokitus Standardissa

Lisätiedot

LATTIALÄMMITYS UPONOR CONTROL SYSTEM. Uponor Control System Energiaa säästävä lämmönsäätö - Lisää mukavuutta vähemmällä energiankulutuksella

LATTIALÄMMITYS UPONOR CONTROL SYSTEM. Uponor Control System Energiaa säästävä lämmönsäätö - Lisää mukavuutta vähemmällä energiankulutuksella LATTIALÄMMITYS UPONOR CONTROL SYSTEM Uponor Control System Energiaa säästävä lämmönsäätö - Lisää mukavuutta vähemmällä energiankulutuksella 10 2009 5005 Kun uusin tekniikka ja optimaalinen lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Digital Lasso Solutions

Digital Lasso Solutions Digital Lasso Solutions Ohjelmistojen esittely: MX6 Energia 22.10.2015 Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Oy www.digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Rakennusten

Lisätiedot

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio Kuhmoisten kunta hiilineutraaliksi Pasi Tainio Pasi Tainio Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tekniikan kandidaatti Energiatekniikka Energiatekniikan diplomi-insinööri Energiatalous Kotoisin Padasjoelta

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Rakentajan lämpömuistio. - valitse kaukolämpö

Rakentajan lämpömuistio. - valitse kaukolämpö Rakentajan lämpömuistio - valitse kaukolämpö Näin liityt kaukolämpöön Rakennuksen onnistunut kaukolämmön toteutus vaatii runsaasti tietoa, eikä rakentajan kannata lähteä toteuttamaan sitä yksin. Oulun

Lisätiedot

Patteriverkoston paine ja sen vaikutus

Patteriverkoston paine ja sen vaikutus Patteriverkoston paine ja sen vaikutus Tämä materiaali on koottu antamaan lukijalleen valmiuksia arvioida mahdollisia ongelmia lämmitysjärjestelmässä. Esitys keskittyy paisuntajärjestelmän oleellisiin

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

ECL Comfort V a.c. ja 24 V a.c.

ECL Comfort V a.c. ja 24 V a.c. 230 V a.c. ja 24 V a.c. Kuvaus ja sovellus Säätölaite on suunniteltu helposti asennettavaksi: yksi kaapeli, yksi liitin. säätölaitteessa on yksilöllisesti suunniteltu taustavalaistu näyttö. Grafiikkaa

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Energiaekspertiksi omassa taloyhtiössä. Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy 6.4.2016, Taloyhtiö 2016

Energiaekspertiksi omassa taloyhtiössä. Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy 6.4.2016, Taloyhtiö 2016 Energiaekspertiksi omassa taloyhtiössä Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy 6.4.2016, Taloyhtiö 2016 Energiaekspertti taloyhtiössä Aktiivinen, talonsa tunteva asukas Isännöinnillä ja kiinteistöhuollolla ei

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys

Vesikiertoinen lattialämmitys Vesikiertoinen lattialämmitys Enerline viihtyisyyttä energiatehokkaasti Vaivaton ja huoltovapaa Lattialämmityksen huonekohtaisten termostaattien avulla saat eri tiloihin valitsemasi lämpötilat vaivattomasti.

Lisätiedot

Olavi Ruohomaa (6) Päivitetty

Olavi Ruohomaa (6) Päivitetty Olavi Ruohomaa 4.2.2011 1(6) Päivitetty 3.2.2016 CONCEPT OLAVILLA TOIMINTA-AJATUS Concept Olavilla on tapa hyödyntää aurinkoenergiaa rakennuksen lämmittämiseen ilman erillisiä teknisiä järjestelmiä. Energiatehokkuus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 65 Lehdeskuja Lehdeskuja A 040, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 998 Kahden asunnon talot Todistustunnus:

Lisätiedot

Betonipäivät & näyttely Helsingissä

Betonipäivät & näyttely Helsingissä Betonipäivät & näyttely Helsingissä 23.11.2011 Hyvä energiatehokkuus ja riskittömät rakenteet joko-tai vai sekäettä Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Rakennusfysikaaliset

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Taloyhtiöiden energiaratkaisut 09.10.2014, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy Rakennuksen lämpöenergiatase Tyypilliset suomalaiset 50-70-luvun asuinkerrostalot

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät kaukojäähdytyksen

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 23.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa?

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? Kysymys 1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? 2. EXTRA-PÄHKINÄ (menee yli aiheen): Heität vettä kiukaalle. Miksi vesihöyry nousee voimakkaasti kiukaasta ylöspäin?

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

6 720 813 694-00.1I. Compress 7000 12 LWM. Käyttöohje. 6 720 818 996 (2015/12) fi

6 720 813 694-00.1I. Compress 7000 12 LWM. Käyttöohje. 6 720 818 996 (2015/12) fi 6 720 813 694-00.1I Compress 7000 12 LWM Käyttöohje 6 720 818 996 (2015/12) fi 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Symbolien selitykset ja turvallisuusohjeet........ 2 1.1 Symbolien selitykset.....................

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Energiatehokkuuden analysointi

Energiatehokkuuden analysointi Liite 2 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Energiatehokkuuden analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys

Lisätiedot

Kannattavuusselvitys Building Solutions

Kannattavuusselvitys Building Solutions Kannattavuusselvitys Building Solutions KARTOITUSRAPORTTI Ranua Jussi Multanen 18.10.2012 Yleistiedot Kannattavuusselvityskohteet Kunnanvirasto Jäähalli Kannattavuusselvityskohteiden energian kulutus Lämpö:

Lisätiedot

Hybridilämmitysjärjestelmät ja elinkaarivertailu. www.ekolammox.fi

Hybridilämmitysjärjestelmät ja elinkaarivertailu. www.ekolammox.fi Hybridilämmitysjärjestelmät ja elinkaarivertailu www.ekolammox.fi Kari Balk Energia asiantuntija, Ins EET pätevyys Motiva energiakatselmoija www.ekolammox.fi Energiatehokkuuden asiantuntija Pientalot ja

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style GRUNDFOS PUMPPUAKATEMIA Click to edit Master title style Pumppujen energiankäyttö. Suomen sähköstä 13 % eli reilut 10 000 GWh kulutetaan pumppaukseen Suurin kuluttaja on teollisuus noin 8 500 GWh:llaan,

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Alkudemonstraatio Käsi lämpömittarina Laittakaa kolmeen eri altaaseen kylmää, haaleaa ja lämmintä vettä. 1) Pitäkää

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön.

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Uusissa Compact-Y jäähdytyslaitteissa ja lämpöpumpuissa käytetään R410A kylmäainetta ja energiaa säästämään suunniteltua AdaptiveFunction Plus käyttölogiikkaa.

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli Emilia Olkanen & Lauri Penttinen TARMO Asuinalueiden viihtyisyys Asumisen mukavuus Yhteisöllisyys Rakennusten toiminnallisuus Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS (1/2) Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS (1/2) Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS (1/2) Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Sisältö Tietoa lämmitystavoista Kiinteistön

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmän valinta

Lämmitysjärjestelmän valinta Lämmitysjärjestelmän valinta Jaakko Vihola jaakko.vihola@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustuotannon ja talouden osasto Energia- ja elinkaariryhmä Ranen rakentajakoulu 8.11.2012 Esityksen

Lisätiedot

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE Tarjoamme asiakkaillemme talotekniikan palvelut uudiskohteiden urakoinnista kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon sekä korjausrakentamiseen. Yhteistyössä asiakkaan

Lisätiedot

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry - Suomen Kiinteistöliitto Paikallinen vaikuttaja - Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot