Tasekirja. Khall / 92 Kvalt / 51

Transkriptio

1 Tasekirja 2011 Khall / 92 Kvalt / 51

2 Tasekirja Sisällysluettelo Sivu KAUHAJOEN KAUPUNGIN PERUSTEHTÄVÄ... 4 VISIO ARVOT... 4 STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT VALTUUSTOKAUDELLE Strategiset menestystekijät valtuustokaudelle... 5 Strategiset painopisteet vuodelle KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 8 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA KAUPUNGIN HALLINTO Organisaatiokaaviot Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen sekä lautakuntien jäsenet Henkilöstö YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Yleinen taloudellinen tilanne Kansantalous KAUPUNGIN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Strategisten painopisteiden toteutuminen Olennaiset tapahtumat tilikaudella Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2012 talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Valtionosuudet Muut rahoitustuotot Vuosikate TOIMINNAN RAHOITUS KAUHAJOEN KAUPUNGIN TASE JA SEN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin ja konsernijohdon lausuma sisäisestä valvonnasta Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kuntalain 69 :n mukainen selvitys tasapainottamisen toteutumisesta TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUSOSA Kaupunginhallitus Yhteistoimintalautakunta Sivistyslautakunta Varhaiskasvatusjohtokunta Nuoriso- ja liikuntapalvelut Tekninen lautakunta Rakennuslautakunta Viemärilaitos... 67

3 Tasekirja INVESTOINTIOHJELMAN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU Käyttötalousosan toteutumisvertailu päävastuualueittain Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma9.2 Rahoituslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernin tuloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Kaupungin tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Konsernin liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Viemärilaitos KONSERNIYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS Kauhajoen kaupungin konserni, tytär- ja osakkuusyhteisöt sekä kuntayhtymät (kaaviot) Konserniyhtiöiden toiminta ja talous Kauhajoen Lentokenttä Oy Kauhajoen Lämpöhuolto Oy Kauhajoen Tennishalli Oy Kauhajoen Vesihuolto Oy Kiinteistö Oy Kauhajoen Liikenneterminaali Kiinteistö Oy Kauhajoen Teknologiakeskus Kiinteistö Oy Kauhajoen Vuokra-asunnot Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy Kuntayhtymät Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA HENKILÖSTÖKERTOMUS JOHDANTO KAUPUNGIN HALLINTO-ORGANISAATIO HENKILÖSTÖPOLIITTISET PERIAATTEET PALKKA- JA HENKILÖSTÖKULUT HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ VUOSITYÖAIKA HENKILÖSTÖN IKÄ- JA SUKUPUOLIRAKENNE POISSAOLOT ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN TYÖTERVEYSHUOLTO YHTEISTOIMINTA JOHTAMINEN HENKILÖSTÖKYSELY TASA-ARVOSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN

4 Tasekirja KAUHAJOEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO KAUHAJOEN KAUPUNGIN PERUSTEHTÄVÄ Vetovoimainen Kauhajoen kaupunki järjestää ja kehittää alueellaan peruspalveluita sekä luo edellytyksiä tehdä työtä, elää, asua, yrittää ja menestyä. VISIO 2015 Kauhajoki on peruspalveluistaan hyvin huolehtiva, elinvoimainen ja viihtyisä sekä kansainvälisesti tunnettu eteläisen Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämän, koulutuksen ja kulttuurin keskus. VISION TÄSMENNYS Kaupunki yhdessä ympäröivien kuntien kanssa muodostaa yrittäjäystävällisen ja ihmisläheisen Kauhajoen seudun, joka on verkostoituneiden, kehittyvien tuotantoja palvelumuotojen suunnannäyttäjä. Kauhajoki menestyy materiaalien käsittelyjärjestelmien, maaseutuelinkeinojen, energia-alan, elintarvike-, puu- ja palvelualojen osaajana. Kauhajoki on tunnettu puhtaasta ja monipuolisesta luonto- ja kulttuuriympäristöstään ARVOT Asiakaslähtöisyys Avoimuus Oikeudenmukaisuus Yrittäjyys

5 Tasekirja STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT VALTUUSTOKAUDELLE Kaupungin palvelutoiminnan tehokkuus ja tiivis alueellinen yhteistyö 2. Kuntatalouden tasapaino 3. Konsernin ja kuntayhtymien toimintojen ohjaus 4. Elinkeinopolitiikka, aluekehitys ja kaupungin vetovoimaisuus palvelukeskuksena 5. Kauhajoki koulutus - ja kulttuurikaupunkina Strategiset menestystekijät valtuustokaudelle Kuntatalouden keskeisiä haasteita ovat väestön ikääntymisestä johtuva lisääntyvä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve, työikäisen väestönosan pienentyminen sekä työvoiman saatavuuden heikkeneminen. Strateginen menestystekijä Strateginen tavoite 1. Kaupungin palvelutoiminnan tehokkuus ja tiivis alueellinen yhteistyö Kehityksen kärjessä kulkeva ja innovatiivinen palvelukaupunki -> Laadukkaiden palvelujen järjestäminen ja tarkoituksenmukaisen alueellisen palvelurakenteen kehittäminen Kauhajoki esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä Johtaminen, päätöksenteko ja henkilöstöpolitiikka -> Strategiaan perustuva johtaminen; päätöksenteko ja toiminta tapahtuvat perustehtävän ja strategisten linjavalintojen mukaisesti Osaava ja motivoitunut henkilöstö 2. Kuntatalouden tasapaino Kehityksen mahdollistava ja kannustava kuntatalous -> Palveluissa ollaan maan keskiarvoa tehokkaampien kuntien joukossa. Hallittu, taloudelliseen liikkumavaraan suhteutettu toiminta ja talous - tasapainottamisohjelmaan sitoutuminen Strategisesti järkevät investoinnit.

6 Tasekirja Konsernin ja kuntayhtymien toimintojen ohjaus Seudullisten yhteisöjen strateginen johtaminen Konserniyhtiöt -> Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän toiminnan jäntevöittäminen Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän strategian selkiinnyttäminen ja johtaminen toiminnaksi, tuotteistaminen Suupohjan Seutupalvelukeskuksen toiminnan vakiinnuttaminen Kauhajoen kaupungin omien konserniyhteisöjen strateginen johtaminen -> Vesi- ja viemärilaitoksen toimintojen yhteensovittaminen Kiinteistöstrategian toimeenpano Liike-, ym. kiinteistöjen hallinnoinnin tarkastelu 4. Elinkeinopolitiikka, aluekehitys ja kaupungin vetovoimaisuus palvelukeskuksena Aktiivinen elinkeinopolitiikka -> Elinkeinostrategian päivittäminen Olemassa olevan ja uuden yritystoiminnan toimintaedellytysten mahdollistaminen Maaseutuohjelman 2010 toteutus Kauhajoen hyvä julkisuuskuva -> Imagotekijöiden ja ympäristöarvojen konkretisointi Viestintäsuunnitelman päivitys Elinvoimaisuuden, kilpailukyvyn ja innovatiivisuuden lisääminen sekä menestykseen kannustavat alueelliset yhteistyöverkostot Kauhajoen kehittäminen alueellisena kauppa- ja vapaa-ajan keskuksena -> Seudun aluekehitystehtävä; KOKO ohjelman toteutus -> Uuden liikekeskusalueen ja keskustaajaman sekä ympäristön kehittäminen Kauhajoki International Center -> Kansainvälisten toimintojen edistäminen 5. Kauhajoki koulutus- ja kulttuurikaupunkina Kauhajoki, vetovoimainen koulutusja kulttuurikaupunki -> Lasten ja nuorten palvelut - oppilashuollon ja tukipalvelujen toimintamallien selkiinnyttäminen - päivähoidon rakennemuutoksen aloittaminen Vapaan sivistystyön, taiteen perusopetuksen alueellisten yksiköiden selvitystyö Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen rakennemuutos Toisen asteen- ja korkeakoulutuksen tulevaisuuden varmistaminen Liikunnan kehittämisohjelman laadinta

7 Tasekirja Strategiset painopisteet vuodelle Valtuustotyöskentelyn vahvistaminen; Valtuusto päättää kaupungin strategisista linjauksista sekä yksittäisistä strategioista esim. kiinteistö- ja elinkeinostrategiasta 2. Talouden tasapainotus ja tarvittavien toiminnallisten päätösten tekeminen Sitoutuminen tasapainottamisohjelmaan kaikilla tasoilla Kaupunginhallitus ja lautakunnat tarkastelevat talouden kehitystä kolmannesvuosittain Tasapainotuksen mahdollistavat rakenteelliset toimenpiteet 3. Omistajaohjauksen ja kumppanuuden toteuttaminen; LLKY:n palvelujen tarjoaminen tehokkaasti kasvaviin palvelutarpeisiin verrattuna SEK:n omistajaohjauksen järjestäminen ja toimialueen laajentaminen sekä KOKO -ohjelman toteuttaminen Kaupungin konserniyhtiöiden sekä omien toimintojen tarkastelu ja yhteensovittaminen 4. Oman hallinto- ja palvelutoiminnan organisointi Henkilöstöä koskevan ohjeistuksen yhtenäistäminen Sivistystoimen vastuualuerakenteen ja johtamisjärjestelmän tarkastelu sekä päivitetyn palveluverkkosuunnitelman toteuttaminen Vesi- ja viemärilaitosten toimintojen yhdistäminen ja toimeenpano Energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman toteuttaminen 5. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa mm. projektitoiminnan kautta Kauhajoen ampumatragedian jälkihoidon jäljelle jäävien toimintamallien vakiinnuttaminen Lasten ja nuorten hankkeissa kehitettyjen toimintamallien käyttöön ottaminen 6. Toisen ja korkea-asteen koulutuksen kehittäminen paikallisen elinkeinoelämän tarpeista lähtien; Toimenpideohjelman laatiminen Suupohjan koulutusjärjestelmän selvityksen perusteella KOKO -ohjelman kautta (Suupohjan koulutuspilotti) Muun korkeakouluyhteistyön lisääminen; paikallista elinkeinoelämää tukevien yliopistotutkintojen mahdollistaminen paikkakunnalla 7. Keskeisten investointien toteuttaminen Yhteiskoulun saneerauksen toteuttaminen Kiinteistöstrategian täytäntöönpano Kiinteistöjen käytön tehostaminen. Perustehtävän kannalta tarpeettomista kiinteistöistä ja rakennuksista luopuminen.

8 Tasekirja KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2011, joka oli tämän valtuustokauden kolmas vuosi, oli Kauhajoen kaupungin osalta toimintojen vakiinnuttamisen ja talouden tasapainottamisen vuosi. Toiminta alkoi vakiintua peruskunnissa, Suupohjan neljän kunnan yhteisessä Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä ja Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy:ssä. Rauhallinen kehitysvaihe oli vain hetkellinen, sillä loppuvuodesta julkisuuteen tuli hahmotelmia uusista kuntarakenteista Suomessa. Teuvan kunta halusi olla etujoukoissa ja päätti ehdottaa kuntarakenneselvitystä, jossa vaihtoehdot olivat, että Teuva säilyy itsenäisenä kuntana, Teuva liittyy Kauhajokeen tai Teuva liittyy Kurikkaan. Ratkaisut näiden selvitysten pohjalta tehdään keväällä Tehtävät ratkaisut vaikuttavat merkittävästi kuntien lisäksi yhteisiin kuntayhtymiin, yhtiöihin ja vastaaviin organisaatioihin. Päättynyt vuosi oli merkittävä myös kaupungin rakentamisinvestointien vuoksi. Suurin yksittäinen hanke oli koulukeskuksen jatkorakentaminen, johon rahaa jouduttiin päättyneenä vuonna käyttämään yli 6,5 miljoonaa euroa. Koulurakentamisen alkuvaiheeseen myönnettyä valtion rahoitusta tuloutettiin erä vielä viime vuonna. Rakentamisen peikkona on, että se tapahtuu velkarahalla ja kaupungin velkaisuusaste valtakunnan vertailussa on jo nyt liian korkea. Talouden tasapainotukseen ja sen suunnitteluun panostettiin merkittävästi vuonna 2011, kuten myös vuonna Ohjelman toteuttamista helpotti valtion myöntämät harkinnanvaraiset avustukset kahtena peräkkäisenä vuotena. Talouskehityksessä ollaan oikealla tiellä, joskin tasapainotussuunnitelmaan on matkan varrella tullut hidasteita. Talouden tasapainotussuunnitelma on rakennettu vuosille ja tällä hetkellä näyttää, että vielä on mahdollisuus, että suunnitelmassa asetettu tavoite saavutetaan seuraavalla valtuustokaudella. Se edellyttää edelleen kaikkien sitoutumista päätettyyn tasapainottamisohjelmaan ja myös ohjelman päivityksiin. Ohjelman mukaisesti kaupunki myi sille tarpeettomia kiinteistöjä, asunto-osakkeita ja pienehköjä metsäpalstoja. Mm Kokonkylän ja Luomankylän koulukiinteistöt myytiin Molemmat kiinteistöt myytiin yritystoiminnan käyttöön. Rahallisesti merkityksetön, mutta paljon keskusteluttanut Kauhajoen Lentokenttä sai myös sinetin ja sen toiminnot siirtyvät sen ostaneelle yhdistykselle. Tällä järjestelyllä kaupunki vapautuu lentokentän vuosittaisista käyttökuluista ja nyt voidaan myös odottaa, että toiminta Lamminmaan lentokentällä lisääntyy. Merkittävä omaisuuden järjestely oli myös kaupunginvaltuuston päätös liittymisestä perustettavaan yhteismetsään. Kaupungin osuus noin 1500 hehtaarin yhteismetsästä on noin kolmasosa. Kaupunginvaltuusto päätti usean toiminnan suuntaviivat tuleville vuosille mm. hyväksymällä päivähoidon rakenneohjelman, tasa-arvosuunnitelman, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sekä kulttuurin kehittämisohjelman. Sivistyksen rakenneohjelman käsittely valtuustossa siirtyi vuodelle Pitkään valmisteltu Kauhajoen kaupungin viemärilaitoksen ja Kauhajoen Vesihuolto Oy:n toimintojen yhdistäminen saatettiin kaupunginvaltuustossa loppuun kesällä Vuonna 2009 alkanut laaja ja pitkäkestoinen työ Kauhajoen keskustaajaman oikeusvaikutteisen osayleiskaavan 2035:n laatimiseksi jatkui koko vuoden. Valitut työryhmän jatkavat osayleiskaavan työstämistä yhdessä asiantuntijoiden kanssa vuoden 2012 aikana. Suunnittelualueen koko on yli 15 tuhatta hehtaaria. Keijo Kuja-Lipasti kaupunginjohtaja

9 Tasekirja TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA KAUPUNGIN HALLINTO 1.1. Organisaatiokaaviot

10 Tasekirja Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen sekä lautakuntien jäsenet KAUPUNGINVALTUUSTO Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Hautala Lasse Hakola Taija Yli-Rahnasto Sami Valtuutetut Ala-Kokko Antti Koivuniemi Kai Ojala Asko Ala-Kyyny Esa Kuusinen Merja Paananen Merja Arola Soili Kuusisto Juha Passi Esa Haikonen Paavo Kuusisto Raija Pihlaja Tapio Hangasluoma Ossi Köykkä Jari Rintaluoma Tiina Hautala Pauli Leppinen Anne-Mari Tapanainen Tarja Järviluoma Heikki Maunula-Craycroft Riitta Tervonen Ilkka Kalliomaa Seppo Marttila Hannu Uusi-Kokko Riitta Ketola Jorma Männistö Unto Ylikoski Piia Kilpiö Tero Nummijärvi Marketta Ylinen Marko Koivula Veikko Ojala Harri Poliittiset voimasuhteet KESK KOK SDP PS VAS Yhteislista Kauhajoen puolesta (Pro) YHTEENSÄ ( , -1/vaalitulos, +1/vaalitulos) 7 ( , -1/vaalitulos) 3 6 ( , +1/vaalitulos) 1 1 KAUPUNGINHALLITUS Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Jäsenet Ala-Kokko Antti Hautala Pauli Järviluoma Heikki Kuusinen Merja Tapanainen Tarja Pihlaja Tapio Ketola Jorma Paananen Merja Ylikoski Piia KAUPUNGINHALLITUKSEN HENKILÖSTÖJAOSTO Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Ylikoski Piia Kuusinen Merja Jäsenet Nummikoski Tarmo Ojala Asko Tapanainen Tarja

11 Tasekirja TARKASTUSLAUTAKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Ala-Kyyny Esa Männistö Unto Jäsenet Haikonen Paavo Korpi-Kyyny-Samulinen Koskimäki Marja Katriina KESKUSVAALILAUTAKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Kangasniemi Olavi Tervonen Ilkka Jäsenet Liminka Tarja Lylyoja Lauha Uitto Jorma YHTEISTOIMINTALAUTAKUNTA Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Ranta-Muotio Aulis Ojala Asko Hautaviita Timo Jäsenet Ala-Kyyny Esa Kiviluoma Jarmo Uitto Satu Harju Leila Marttila Hannu Viitanen Päivi Vainonpää Jukka Niemelä Anne Ylinen Marko Jokinen Riikka Tapanainen Tarja Jaakkola Antti ( saakka) ja hänen tilalleen valittiin Jukka Vainionpää SIVISTYSLAUTAKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Kalliomaa Seppo Pihlajaviita Seija Jäsenet Kilpiö Tero Mäkelä Hannu Rintaluoma Tiina Kuusisto Raija Ojala Harri Uusi-Kokko Riitta Köykkä Jari NUORISO- JA LIIKUNTAJOHTOKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Hautaviita Petri Maunula-Craycroft Riitta Jäsenet Ilomäki Harri Luukaslammi Katja Metsä-Turja Tanja Kohtala Tapani Panula Jaakko Palomäki Ritva Raitio Marita

12 Tasekirja Luoma-Halkola Samppa jäsenenä saakka ja uudeksi jäseneksi valittiin Tapani Kohtala ja varajäseneksi Kohtalan tilalle Jarkko Kulmala VARHAISKASVATUSJOHTOKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Leppinen Anne-Mari Peltomaa Sari Jäsenet Jerkku Anne Lahdenmaa Timo Ylinen Marko Kohtala Tapio Nurmenniemi Ville Lyyski Toivo Virtalehto Lea TEKNINEN LAUTAKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Koivuniemi Kai Arola Soili Jäsenet Antila Mirja Hautamäki Harri Kuusisto Juha Haapakangas Markku Heikkilä Marja Uitto Satu Hangasluoma Ossi RAKENNUSLAUTAKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Ala-Kyyny Esa Hallivuori Antti Jäsenet Latva-Lusa Jarmo Nummijärvi Marketta Rantahalvari Taina Metsä-Turja Tanja Palomäki Hannu Piikkilä Sanni Passi Esa

13 Henkilöä Tasekirja Henkilöstö Kaupungin palveluksessa oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 679 henkilöä, joista 511 kokoaikaista (75,25%), 82 osa-aikaista (12,09%), 72 sivutoimista (10,6 %) sekä työllistettyjä 14 (2,06%). Luku on 9 työntekijää enemmän kuin edellisvuonna. Vakinaisen henkilöstön määrä vuodenvaihteessa oli 471 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä väheni edellisvuodesta 8 henkilöllä. Kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö Kokoaikaisia Työllistetyt Osa-aikaisia Sivutoimisia Yhteensä Osastoittain suurin henkilöstömäärä (sis. määräaikaiset ja sijaiset) oli sivistysosastolla 328 henkilöä (48,3 % henkilöstöstä) ja teknisellä osastolla (sis. viemärilaitos) 170 henkilöä (25,0%). Kolmanneksi suurin oli varhaiskasvatus 152 henkilöä (22,4 %). Hallintoja elinkeinopalvelujen henkilöstö, yhteensä 29 henkilöä edustaa 4,3 %:n osuutta koko henkilöstöstä. Henkilöstömäärä sisältää myös työllistetyt (14). Henkilöstön määrä vaihtelee vuoden kuluessa, joten keskimääräinen luku poikkeaa hiukan vuoden lopun tilanteesta. Henkilöstön määrä vaihtelee vuoden kuluessa, joten keskimääräinen luku poikkeaa hiukan vuoden lopun tilanteesta.

14 Tasekirja YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Yleinen taloudellinen tilanne Kansantalous Tilastokeskuksen julkaistujen alustavien ennakkotietojen mukaan Suomen julkisyhteisöjen sulautettu velka kasvoi vuoden 2011 aikana 6 miljardilla eurolla 93 miljardiin euroon. Velan suhde bruttokansantuotteeseen pysyi lähes ennallaan, kasvu oli vain 0,2 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Kuntien talouskehitys vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan kuntasektorin alijäämä kasvoi 0,5 miljardia euroa 0,8 miljardiin euroon, minkä taustalla oli verotulojen ja saatujen tulonsiirtojen hidastunut kasvu ja kulutusmenojen edellisvuotta suurempi kasvu. Tilastokeskuksen kuntien taloutta koskevat ennakkotiedot osoittavat, että kuntien ja kuntayhtymien lainakanta on kasvanut edelleen reilusti, ja oli viime vuoden lopussa noin 12,6 miljardia euroa. Kasvua edellisvuodesta oli noin 900 miljoonaa euroa. Koko kuntasektorin velkamäärä on kasvanut vuosina noin 8,5 miljardia euroa. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan Manner-Suomen kunnilla oli viime vuonna lainaa 2085 euroa asukasta kohti. Edellisvuonna lainaa oli 1956 euroa asukasta kohti. Kuntien lainakanta kasvoi noin 7,2 prosenttia. Lainakanta on kasvanut erityisesti yli asukkaan kaupungeissa. Maakunnittain velkaantunein kuntatalous on Keski-Pohjanmaalla, jossa kunnilla on lainaa jo 3600 euroa asukasta kohti.

15 Tasekirja KAUPUNGIN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS 3.1 Strategisten painopisteiden toteutuminen 1. Valtuustotyöskentelyn vahvistaminen; Kaupungin strategian toteuttaminen Toteutuminen: Valtuusto on päättänyt talousarvion yhteydessä tasapainottamisohjelmasta vuosille Vuoden 2012 puolella on valtuusto hyväksynyt vuoden 2011 aikana valmistellun kiinteistöstrategian. 2. Talouden tasapainotus, tarvittavien toiminnallisten päätösten tekeminen lautakuntien ja kaupunginhallituksen toimialueilla sekä valtuustossa Tasapainottamisohjelmaan sitoutuminen kaikilla tasoilla Kaupunginhallitus ja lautakunnat tarkastelevat talouden kehitystä kolmannesvuosittain ja ryhtyvät tarvittaviin rakenteellisiin toimenpiteisiin tasapainon saavuttamiseksi. Toteutuminen: Valtuuston talousarvion yhteydessä vahvistamaan talouden painottamisohjelmaan sisältyneet koulukiinteistöjen myynnit ovat toteutuneet päätösten mukaisesti. Lentokentän myyntiä ja Kauhajoen Lentokenttä Oy:n toiminnan lakkauttamista koskeva päätös on tehty ja valmistelussa Lentokenttä Oy:ssä. Kaupungin henkilöstömäärä on edelleen laskenut 8 henkilöllä. Vähennys on tapahtunut vakinaisista työsuhteista. Vuoden 2011 aikana on erityisesti sivistysosastolla laadittu tasapainottamisohjelman edellyttäminä toimenpiteinä palveluverkkosuunnitelmia päivähoidon ja perusopetuksen alueilla. Päivähoidon rakenneohjelma on tullut valtuustossa hyväksytyksi vuoden 2011 kuluessa. Sivistyslautakunnan esittämä perusopetuksen tehostamiseen tähtäävä rakenneohjelma ei ole edennyt tavoitteen mukaisesti. Taloussuunnitelman sisältämää tasapainottamisohjelmaa ei siten ole vielä konkretisoitu riittävästi, joten siihen joudutaan palaamaan. Talouden ja toiminnan kehitystä on seurattu valtuustotasolla kolmannesvuosittain sekä talouslukujen osalta kaupunginhallituksessa kuukausittain. 3. Omistajaohjauksen ja kumppanuuden toteuttaminen; Liikelaitoskuntayhtymän toiminnan vakiinnuttaminen Yhteistoimintalautakunnan johtama LLKY:n toimintojen strateginen ohjaus yhteistoiminnassa jäsenkuntien kanssa SEK:n omistajaohjauksen järjestäminen ja toimialueen laajentaminen sekä KO- KO -ohjelman toteuttaminen Kaupungin konserniyhtiöiden sekä omien toimintojen tarkastelu ja yhteensovittaminen Toteutuminen: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän kuntamaksuosuudet kasvoivat vuoden 2011 aikana 9,9 %, Kauhajoen maksuosuuden kasvun ollessa 7,5 % edellisvuodesta. Liikelaitoksen kustannusten kasvu on edelleen oleellisesti osakaskuntien tulojen kasvua korkeampaa ja ylittää kantokyvyn. Kustannus-

16 Tasekirja ten kasvu on saatava pysähtymään, koska vuoden 2011 maksuosuuden kasvu vastasi noin 1,8 veroprosentin osuutta kunnallisverosta. SEK:n strategiatyö on valmistunut tilivuoden aikana. Kurikan osalta ei ole vielä tietoa, tuleeko Kurikka olemaan jatkossa SEK:n osakas. 4. Oman hallinto- ja palvelutoiminnan organisointi, toiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen palvelurakenteen muutoksista johtuen; Hallintopalvelujen järjestelyt Sivistystoimen johtamisjärjestelmän sekä palveluverkon tarkastelu ja toimeenpano Vesi- ja viemärilaitosten toimintojen yhteensovittaminen Energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman toteuttaminen Toteutuminen: Perusopetuksen järjestäminen toteutunut palveluverkkopäätöksen mukaisesti. Päivähoidon rakenneselvitys on valmistunut ja hyväksytty valtuustossa. Kaupungin viemärilaitoksen ja Kauhajoen Vesihuolto Oy:n toimintojen yhdistäminen valmistui vuoden 2011 loppuun mennessä. Kiinteistöjen energiatehokkuutta on parannettu. 5. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa mm. projektitoiminnan kautta Selevä Paletti -hanke; poikkihallinnollisen varhaisen puuttumisen mallin luominen Perusopetuksen useat hankkeet opetuksen tukemiseksi Kauhajoen ampumatragedian jälkihoidon loppuun vieminen Toteutuminen: Päivähoidon, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen hankkeet ovat toteutuneet (tarkemmin sivistyslautakunnan kertomuksessa). Ampumatragedian jälkihoitoon kokemusten johdosta on henkilöstön työnkuvia ja tehtäviä muutettu nuorisotyössä ja koulukuraattoritoiminnassa. 6. Toisen ja korkea-asteen koulutuksen kehittäminen paikallisen elinkeinoelämän tarpeista lähtien; Toimenpideohjelman laatiminen Suupohjan koulutusjärjestelmän selvityksen perusteella KOKO -ohjelman kautta Muun korkeakouluyhteistyön lisääminen; paikallista elinkeinoelämää tukevien yliopistotutkintojen mahdollistaminen paikkakunnalla Toteutuminen: Toisen ja korkea-asteen opetuksen tulevaisuuden ratkaisu ei ole selkiytynyt. Asia on edelleen valmistelussa ja siitä neuvotellaan edelleen. Seinäjoen koulutuskuntayhtymän valtuusto on linjannut lausunnossaan opetusministeriölle, että restonomiopetus Kauhajoella päättyy vuoden 2013 aikana. Ammattikorkeakouluopetuksen säilyttämismahdollisuuksia ja koulun alueelle saatavia mahdollisia korvaavia toimintoja selvitetään edelleen työryhmätyönä 7. Koulukeskuksen ja muiden keskeisten rakennushankkeiden tasapainoinen toteuttaminen Kiinteistöstrategian laatiminen Toteutuminen: Kiinteistöstrategia on valmistunut vuoden 2012 alussa ja on tullut valtuustossa hyväksytyksi helmikuussa 2012.

17 Tasekirja Kiinteistöstrategiaan liittyen kaupunki on myynyt useita perustoiminnan kannalta tarpeettomiksi todettuja rakennuksia ja kiinteistöjä sekä pienehköjä metsäpalstoja.

18 Tasekirja Kaupungin oman toiminnan uudelleen organisointi Vuoden keskeisimmät toimintojen uudelleen järjestämishankkeet ovat olleet viemärilaitoksen toimintojen siirtäminen Kauhajoen Vesihuolto Oy:n hallintaan sekä sivistyslautakunnan valmistelemat päivähoidon ja perusopetuksen rakenneohjelmat. Viemäri- ja vesilaitosten toimintojen yhdistyminen toteutui alkaen. Päivähoidon rakenneohjelma on tullut valtuustossa hyväksytyksi. Perusopetuksen rakenneohjelma ei kuitenkaan edennyt helmikuun 2012 aikana pidetyissä kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston kokouksissa sivistyslautakunnan esittämän mallin mukaisesti. Hyväksytyksi tuli kaupunginhallituksen esittämä malli, jossa viisivuotisen suunnitelman mukaisen neljän koulun lakkauttamisen sijaan lakkautetaan ainoastaan yksi koulu ja muu ohjelma käsitellään myöhemmin. Talouden tasapainotus Vuoden 2011 talousarvion päättämisen yhteydessä hyväksyttiin vuoteen 2016 ulottuva talouden tasapainottamisohjelma, joka edellyttää rakenteellisia muutoksia kaikilla hallinnonaloilla, erityisesti kuitenkin sivistysosastolla. Lisäksi ohjelma sisältää sekä kiinteän että rajatuin ehdoin myös rahoitusomaisuuden myyntiä investointien rahoittamiseksi ja velkaisuuden kasvun hillitsemiseksi. Tasapainottamisohjelman keskeisin tavoite on edelleen kustannusten alentaminen niillä sektoreilla, joilla kaupungin palvelut Audiator Oy:n selvityksen mukaan ovat vertailukuntia kalliimpia. 3.2 Olennaiset tapahtumat tilikaudella Kauhajoen väestömäärä oli Väestörekisterikeskuksen mukaan vuoden 2011 lopussa henkeä, miehiä ja naisia Muutos tarkoittaa 78 (ed. v.103) hengen nettovähennystä edellisvuodesta, jolloin väkiluku oli Työllisyystilanne parani laman taituttua vuoden loppua kohti ja työttömyys oli vuoden lopussa 10,1 % (ed. vuoden vastaava ajankohta 10,9 %). Työttömiä työnhakijoita oli 670 (ed. v. 731) ja työvoima (ed. v ) henkeä. Työttömiä työnhakijoita oli 61 henkilöä edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän. Keskimääräinen työttömyysaste oli 8.8 %, (ed. vuoden k.a.10,2 %). Verotulokertymä jäi muutosbudjetissa arvioitua alemmaksi. Verotulojen kertymä oli yhteensä 40,0 milj. (ed. v. 38,8 milj. ), jossa on kasvua edellisvuodesta 3,2 %. Kunnallisveroprosentti oli sama kuin edellisvuonna. Kunnallisveron kasvu oli ainoastaan 0,4 %. Erityisesti loppuvuoden tilitykset jäivät pieniksi suurten oikaisuerien takia. Yhteisövero puolestaan kasvoi 32 %. eli n. 4,2 miljoonaan euroon. Kiinteistöveron kasvu oli 4,1 %. Vuoden 2011 tilinpäätös muodostui 3,57 milj. alijäämäiseksi vuosikatteen ollessa 0,084 milj.. Taseessa oli aiemmilta vuosilta alijäämä 3,99 milj., joten taseen alijäämäksi muodostuu -7,31 milj.. Tulos muodostui talousarviota oleellisesti heikommaksi. Positiivisia tekijöitä tilinpäätöksen muodostumisen kannalta olivat kaupungin saama 1,2 milj. euron suuruinen harkinnanvarainen valtionosuus. Päävastuualueiden talousarviot toteutuivat hyvin, sillä palkkakustannukset kasvoivat ainoastaan 0,9 %. Toteutumisvertailussa henkilöstökustannukset näyttävät ylitystä n

19 Tasekirja euroa, mikä johtuu henkilöstösivukulujen muutoksesta talousarvoon nähden. Palkat ja palkkiot toteutuivat 99,6 %:sti. Palvelujen ostot kasvoivat edellisvuodesta 9,9 % ja ylittivät talousarvion 5,2 %. Yhteistoimintalautakunta esittää ylityspyynnön sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavan liikelaitoskuntayhtymän ylityksen johdosta. Liikelaitoskuntayhtymän osalta kirjanpitotapaa on muutettu nettoperiaatteen mukaiseksi. Tilinpäätöstä heikentäviä tekijöitä olivat erityisesti kahden yrityksen vuokrasaatavista tehtävät luottotappiokirjaukset sekä Neste Oil Oyj:n osakkeiden ja sijoitussalkkujen arvojen alentumiset. Kaupunginhallituksen päävastuualueen keskeinen tavoite on ollut kaupunginvaltuuston vahvistamaan strategian täytäntöönpano. Kaupungin suuri investointiohjelma edellyttää taloussuunnitelman mukaisen tasapainottamisohjelman toteutumista. Investointien rahoittamiseksi on lainanoton lisäksi myyty kiinteää ja irtainta omaisuutta. Rahoitusta ja vuoden tulosta on osaltaan parantanut kaupunginhallituksen anomana saatu harkinnanvarainen valtionosuus. Keskeisenä talousarvion tavoitteena on ollut palvelujen tuotteistaminen ja hinnoittelu. Tuotteistaminen ei ole edennyt peruspalvelujen osalta. Yhteistoimintalautakunnan kolmantena toimintavuonna lautakunnan työ on keskittynyt edelleen toimintatapojen ja roolien selkiyttämiseen sekä palvelusopimuksen laadintaan liikelaitoskuntayhtymän välillä. Peruspalvelujen kustannusten kasvu on jatkunut edelleen. Toimintoja uudistetaan ja mitoitetaan paremmin väestöpohjan tarpeita vastaavaksi. Kustannusten nousu on ollut edelleen taloudelliseen tilanteeseen nähden suuri. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset kasvoivat Kauhajoen osalta 7,5 %. Suurimmat nousut edelliseen vuoteen verrattuna olivat erikoissairaanhoidossa, jossa kasvua edellisestä vuodesta tuli euroa. Muita ylityksiä tuli mm. työkeskus- ja pesulatoiminnassa sekä kehitysvammahuollossa ja henkilökohtaisessa avussa. Sen sijaan lastensuojelun sosiaalityötä ja avohuoltoa lisäämällä on laitoshoidon kustannuksia saatu laskuun. Yhteistoimintalautakunnan talousarvion nettomenon ylitys oli euroa. Perustelut Yhteistoimintalautakunnan toteutuman osalta sisältyvät yksityiskohtaisemmin lautakunnan tuloskorttiin ao. kohdassa. Sivistystoimi on saavuttanut talousarviovuodelle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvioon nähden yllätyksen aiheuttivat kiinteistökulut, jotka syntyivät uuden koulukeskuksen käyttökuluista samalla kun yhteiskoulun laajentunut peruskorjaustarve on pakottanut hankkimaan runsaasti parakkeja opetustiloiksi. Yhteiskoulun peruskorjaus on jatkunut yhteiskoulun B ja C osien korvaamisella uudisrakennuksella. Rakennus valmistuu vuoden 2012 aikana. Varhaiskasvatuksen vastuualue Päivähoidon rakennemuutos on hyväksytty valtuustossa. Uuden Äijälän päiväkodin suunnittelu valmistuu ja rakennustyöt alkavat vuoden 2012 alkupuolella. Päiväkoti Saturepun toiminta on muutettu perhepäivähoidossa olevien lasten varahoitopäiväkodiksi lukien. Esiopetusverkon sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja laajuutta on tarkasteltu uutta toimintakautta aloitettaessa.

20 Tasekirja Lapsiperheiden palvelujen kehittämishankkeen avulla luotiin eri palvelusektorit kokoava lapsiperheiden palvelupaletti, jossa painopiste on vanhemmuutta, vertaisuutta ja kasvatuskumppanuutta vahvistavissa palveluissa. Selevä paletti päättyi Nuoriso- ja liikuntapalvelujen vastuualueen toimintasuunnitelmat ovat toteutuneet. Resurssointia on auttanut Tehostetun nuorisotyön projekti, joka päättyi vuoden 2011 lopussa ( ). Nuoriso- ja liikuntajohtokunta on mm. hyväksynyt liikuntapalveluiden erityisryhmien liikuntakortin perusteet, ohjeistuksen, hakemuslomakkeen asiavalmistelun ja maksut. Vastuualueella on mm. selkeytetty esimiestyötä ja tehtävänjakoa. Tekninen osasto on vastannut tilivuoden aikana suurimpana yksittäisenä kohteena koulukeskuksen peruskorjauksen rakennuttamisesta. Hanke on uudisrakennuksen osalta valmistunut aikataulussa. Kaavoituksen keskeisimpänä tehtävänä on ollut useiden kaavoitushankkeiden toteutus ja ohjaus. Investointien nettomääräraha alittui 1,11 milj.. Investointien kokonaistoteuma oli ja nettomenot Rahoitusosuudet investointeihin olivat 1,71 milj.. Koulukeskushankkeen uudisosan kokonaiskustannukset olivat 6.9 milj. euroa, johon saatiin valtionosuutta ja muita rahoitusosuuksia 1,55 milj. euroa. Investointipuolelle kertyi muuta tuloa osakkeiden ja maa-alueiden myynnistä. 3.3 Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2012 talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Tilinpäätös päätyi alijäämäiseksi ja vahvistettua talousarviota heikommaksi. Alijäämäksi muodostui -3,57 milj. euroa. Taloustilanne on talousarvion laatimisajankohtaan verrattuna hieman parantunut ja yleiset kasvunodotukset ovat vuotta 2011 positiivisemmat. Siitä huolimatta kuntien talouden arvioidaan kiristyvän valtion ja kuntien velkaantuessa samalla kun talouden tasapainotusvaatimukset julkisessa taloudessa kasvavat. Toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi Yhdessä talousarvion huomattavan alijäämäisyyden kanssa talouden epävarmuustekijät edellyttävät, että talousarvioon kirjatut ja siihen liittyvä talouden tasapainottamisen toimenpideohjelma tulee toteuttaa valtuuston päätöksen mukaisesti. Tasapainotustarve on edelleen olemassa ja toimenpiteet tulee hallintokuntakohtaisesti yksilöidä käyttösuunnitelmissa toiminnan konkreettisina muutoksina alkuvuoden kuluessa. Talousarvion tarkistukset tulee käsitellä kesäkuussa kolmannesvuosikatsauksen yhteydessä. 4. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmalla. Tuloslaskelma osoittaa, miten tilikaudella syntyneet tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tilinpäätöksessä peruskaupungin tuloslaskelmaan yhdistellään viemärilaitos kirjanpidollisesti itsenäisenä taseyksikkönä. Tilinpäätöksen tuloslaskelmaan ei sisällytetä kaupungin talousarviossa mukana olevia sisäisiä meno- ja tuloeriä, mistä johtuen tilinpäätöksen luvut poikkeavat talousarvion luvuista.

21 Tasekirja Toimintakate kertoo sen, paljonko käyttötalouden menoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Verotuloilla ja valtionosuuksilla katettavaksi jäävä osuus kokonaismenoista oli kertomusvuonna 74,49 milj. euroa. Veroilla ja valtionosuuksilla katettiin 100 % toimintakatteesta. Tilikauden tulos muodostuu, kun vuosikatteeseen lisätään rahoitustuotot ja kulut ja vähennetään suunnitelman mukaiset poistot (3,72 milj. euroa) sekä arvonalentumiset. Tilikauden tulokseksi muodostuu -3,63 miljoonaa euroa. Toimintatuotot Kauhajoen kaupungin ulkoiset toimintatulot vuonna 2011 olivat 44,13 miljoonaa euroa, (ed. vuosi 39,0 miljoonaa euroa). Tuottojen sisällä maksutuotot kasvoivat edellisestä tilinpäätöksestä 13,4 %, muut toimintatuotot kasvoivat 20,1 %. Tuet ja avustukset puolestaan laskivat 1,1 % ja Toimintakulut Toimintakulut toteutuivat kaikkien päävastuualueiden osalta lähes suunnitellusti, yhteistoimintalautakuntaa lukuun ottamatta. Toimintakulujen kasvu edellisvuodesta oli 8,1 % kulujen ollessa yhteensä 118,88 milj.. (aik.110,0 milj. ). Talousarviosta toimintakate kasvoi 3,76 milj. eli 5,3 %, (ed. vuonna kasvu oli 2,9 %). Henkilöstökuluista palkat ja palkkiot lisääntyivät kaupungin osalta 0,9 %. Palvelujen ostot kasvoivat 9,7 %. Verotulot Kunnallisveron tuotto perustui 21,00 %:n veroprosenttiin. Verotuloja kaupunki sai 40,03 milj. euroa eli 1,23 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Kasvua oli 3,2 %. Kunnallisveron osuus verotuloista oli 84,9 %, kasvua 0,41 %. Kiinteistöveroa kertyi 1,83 milj. euroa, jossa kasvua 4,06 %. Yhteisöveroa kertyi 4,22 miljoonaa euroa, jossa kasvua 32,04 %. Verotulot jäivät 0,57 miljoonaa euroa muutostalousarviosta.

22 Tasekirja Valtionosuudet Valtionosuudet olivat 34,94 milj. euroa ja kasvoivat edellisvuodesta 3,9 %. On huomattava, että tähän sisältyy harkinnanvarainen valtionosuuden korotus euroa. Ilman tätä valtionosuuksien muutos olisi ollut vain euroa ja 0,37 %:a. Muut rahoitustuotot Muut rahoitustuotot vähenivät 18,2 % johtuen siitä, että tänä vuonna ei maksettu ylimääräisiä osinkoja. Muita rahoituskuluja jouduttiin kirjaamaan rahoitusomaisuuden alaskirjauksen vuoksi lähes euroa enemmän kuin tilinpäätöksessä Osinkotuloja saatiin euroa, pääosin Fortum Oyj:n ja Neste Oil Oyj:n osakkeista. Vuosikate Vuosikate toteutui muutosbudjetissa arvioitua heikompana (muutostalousarvio ) ja oli ,38. Saavutettu vuosikate ei ole riittävä tasapainoisen talouden saavuttamiseksi. Poistojen määräksi kirjattiin ,95, joka on euroa talousarviota suurempi ja vuoden 2010 poistoja euroa pienempi. Poistojen supistuminen johtuu valtuuston hyväksymästä poistosuunnitelman muutoksesta, joka koskee vuonna 2010 ja sen jälkeen valmistuneita hallinto- ja laitosrakennuksia ja niiden perustamiskalustoja. Tulevaisuudessa poistojen määrä kasvaa oleellisesti koulukeskus- ja muiden investointien seurauksena.

23 Tasekirja Tulos muodostui ,56 alijäämäiseksi. Poistoeron vähennyskirjauksen, , 74 jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostuu ,82. Taseen alijäämäksi muodostuu siten ,67 euroa Edelliseen tilinpäätökseen verrattuna talousarvion nettotulokset päävastuualueittain muodostuivat seuraavasti: kaupunginhallituksen päävastuualueella vähennystä 0,08 milj., yhteistoimintalautakunta kasvua 3,46 milj., sivistystoimessa vähennystä 0,93 milj., teknisellä osastolla kasvua 1,31 milj.. Rakennuslautakunnan ja Viemärilaitoksen nettotulos pysyi edellisen vuoden tasolla. Tuloksen muodostumiseen negatiivisesti vaikuttavia seikkoja olivat luottotappioiden realisoituminen, rahoitusomaisuuden alaskirjaus sekä verotulojen alittuminen.

24 Tasekirja KAUHAJOEN KAUPUNKI T U L O S L A S K E L M A (ilman sisäisiä ja vyörytyseriä) Euroa tilinpäätös tilinpäätös TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT T o i m i n t a k a t e Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut V u o s i k a t e Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluontoiset poistot Arvonalentumiset 0 0 Satunnaiset erät 0 0 T i l i k a u d e n t u l o s Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) Varausten lisäys(-) tai vähennys(+) 0 0 Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) TILIKAUDEN YLIJ- / ALIJÄÄMÄ TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 37,1 % 35,5 % Vuosikate / Poistot, % 2 % 66 % Vuosikate, EUR /asukas 5,92 174,43 Asukasmäärä

25 Tasekirja

26 Tasekirja TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelmalla tarkoitetaan tilikauden rahavirrat käsittävää laskelmaa, josta käy selville varojen hankinta ja varojen käyttö. Rahoituslaskelman avulla ennakoidaan taloudellista tilannetta ja rahoitusaseman sekä rahoitusrakenteen muutoksia. Tuloslaskelmaan verrattuna rahoituslaskelmassa käsitellään kunnan varsinaisen toiminnan lisäksi investoinnit ja rahoitustoiminta. Rahoituslaskelman alussa esitetään varsinaisesta toiminnasta kertyvä tulorahoitus. Tulorahoitus kuvaa erää, joka käyttötaloudesta riittää investointien katteeksi. Vuonna 2011 tulorahoitus oli 0,427 milj. euroa negatiivinen. Tulorahoituksella ei siis pystytä hoitamaan investointien rahoitusta lainkaan. Investoinnit Investointien kohdalla rahoituslaskelmassa käsitellään muun muassa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankinnasta suoritetut maksut sekä niiden myynnistä tai muusta luovuttamisesta saadut maksut. Tulovirtoina huomioidaan mm. saadut investointiavustukset. Käyttöomaisuusinvestointien kokonaismenot olivat 9,35 miljoonaa euroa. Varsinaisen toiminnan ja investointien nettorahavirta oli 6,59 milj. euroa, joten rahoitustoimintaan ei jäänyt rahaa käytettäväksi. Investointien tulorahoituksen osuus oli 1,71 miljoonaa euroa, josta pääosan muodostaa koulukeskusinvestoinnin investointiavustus, jota kirjattiin tilinpäätökseen 1,55 miljoonaa euroa. Investointiavustus maksetaan jälkirahoitteisena. Muut tulot ovat kiinteistöjen myynnistä saatuja myyntituloja. Rahoituslaskelman kohdassa Rahoituksen rahavirta esitetään ne rahoitukselliset erät, joilla varsinaisesta toiminnasta ja investoinneista syntynyt rahoitustarve katetaan. Lainakannan muutokset Pitkäaikaista lainaa nostettiin tilikautena 10.6 miljoonaa euroa ja lyhennettiin 3,128 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisten lainojen määrä kasvoi vuoden aikana 0,6 miljoonaa euroa. Lyhytaikaista kuntatodistuslainaa käytetään maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Kuntatodistuslainaa kierrätetään vuoden sisällä nosto ja takaisinmaksu tapahtuvat 12 kk:n aikana. Lyhytaikaisen lainan määrä on sallittu kasvaa lyhytaikaisen koron tason ollessa edullinen. Uutta antolainaa on annettu euroa. Kassavarojen kehitys Kaupungin rahavarat vähentyivät tilikauden aikana 0,575 miljoonaa euroa. Rahavaroihin lasketaan kassassa olevien rahojen lisäksi rahoitusarvopapereiden arvonkorotukset. Kassan riittävyys kuvaa maksuvalmiutta, joka vuoden lopussa oli 21 päivää (edellisvuosi 24 pv). Neste Oil Oyj:n osakkeiden hinta pörssissä oli 7,805 euroa osakkeelta eli osakkeiden kirjanpitoarvo ( arvoksi oli kirjattu eli 11,95 /osake). Neste Oil Oyj:n osakkeiden arvo aleni siis euroa. Osakkeita on kpl.

27 Tasekirja Fortum Oyj:n osakkeiden hinta pörssissä oli 16,48 euroa osakkeelta. Osakkeiden kirjanpitoarvo on osakkeiden hankinta-arvo: ,23 euroa. Fortum Oyj:n osakkeiden markkina-arvo oli vuoden päätöskurssista laskettuna ,60 euroa. Myydyistä Neste Oil -osakkeista muodostetun sijoitussalkun markkina-arvo oli vuoden lopussa ,79 euroa, ( arvo oli ,99 ). Sijoitussalkkujen arvon muutoksesta kirjattiin rahoitustappiota ,20 euroa. Rahoituslaskelmasta laskettuja tunnuslukuja ovat investointien tulorahoitusprosentti, joka oli 1,1 % (32 % vuonna 2010). Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Lainanhoitokate oli 0,3 % (2010 lainanhoitokate oli 1 %). Tämä kertoo, että tulorahoituksella ei pystytty hoitamaan lainojen lyhennyksiä ja korkoja. Lyhennykset ja korot maksettiin lainanotolla.

28 Tasekirja KAUHAJOEN KAUPUNKI RAHOITUSLASKELMA Tilinpäätös Tilinpäätös TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 1000 EUR 1000 EUR T u l o r a h o i t u s Vuosikate Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät * I n v e s t o i n n i t Pysyvien vastaavien investoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot * Toiminnan ja investointien nettorahavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA A n t o l a i n a u k s e n muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaam. vähennykset (siirr.saamisten ryhm.) * L a i n a k a n n a n muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennykset Lyhytaikaisten lainojen muutokset * O m a n p ä ä o m a n muutokset M u u t maksuvalmiuden muutokset Toimeksiant.varojen/pääom.muutokset 12-1 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos * Rahoituksen nettorahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus % 1,1 % 32 % Pääomamenojen tulorahoitus % 0,8 % 25 % Lainanhoitokate % 0,3 % 1,0 % Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

29 Tasekirja KAUHAJOEN KAUPUNGIN TASE JA SEN TUNNUSLUVUT KAUHAJOEN KAUPUNKI T A S E VASTAAVAA VASTATTAVAA eur 1000 eur 1000 eur 1000 eur PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Muut omat rahastot Edell. tilikausien yli-/alijäämä Aineelliset hyödykkeet Tilikauden yli-/alijäämä Maa- ja vesialueet Rakennukset POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet Kertynyt poistoero Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet PAKOLLISET VARAUKSET Ennakkomaksut ja keskener. hank Muut pakolliset varaukset 0 0 Sijoitukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Osakkeet ja osuudet Valtion toimeksiannot Muut lainasaamiset Lahjoitusrahastojen pääomat Muut saamiset 0 0 Muut toimeksiantojen pääomat 18 0 TOIMEKSIANTOJEN VARAT VIERAS PÄÄOMA Valtion toimeksiannot Pitkäaikainen Lahjoitusrahastojen erityiskatt Lainat rah.- ja vak.laitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä VAIHTUVAT VASTAAVAT Muut pitkäaikaiset velat Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Lyhytaikainen Valmiit tuotteet/ tavarat 0 0 Lainat rah.- ja vak.laitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saamiset Saadut ennakot 0 0 Pitkäaikaiset Ostovelat Myyntisaamiset Muut velat Lyhytaikaiset Siirtovelat Myyntisaamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Lainasaamiset Muut saamiset TASEEN TUNNUSLUVUT Siirtosaamiset Omavaraisuus-% 39,24 % 44,46 % Suhteellinen velkaantuneisuus,% 69,49 % 66,43 % Rahoitusarvopaperit Kertynyt yli-/alijäämä Osakkeet ja osuudet Kertynyt yli- alijäämä /asukas Muut arvopaperit Lainakanta Lainat /asukas Rahat ja pankkisaamiset Lainasaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ Asukasmäärä

30 Tasekirja KOKONAISTULOT JA -MENOT %- kok.tuloista 1000 euroa %- kok.menoista Kokonaistulot ja -menot 1000 euroa Tulot Menot Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,8 Toimintakulut ,4 Verotulot ,7 -valm.omaan käyttöön ,2 Valtionosuudet ,9 Korkokulut ,8 Korkotuotot 66 0,0 Muut rahoituskulut 766 0,6 Muut rahoitustuotot ,0 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät +/- pakollisten varausten muutos -Pysyvien vastaavien hyöd.luovutustulot ,4 -pysyvien vastaavien hyöd.luovutustappiot Investoinnit Investoinnit Rahoitusos.investointeihin ,3 Investointimenot ,0 Muut investointitulot Pysyvien vastaavien hyöd.myyntitulot ,1 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennys 84 0,1 Antolainasaamisten lisäys 54 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,9 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,4 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 600 0,4 Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman muutokset 259 0,2 Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä ,0 Kokonaismenot yhteensä ,0

31 Tasekirja KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Yhdistetty konsernitilinpäätökseen Yhdistetty (kpl) Ei yhdistetty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 3 Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt 2 Muut yhteisöt 3 Kuntayhtymät 7 Osakkuusyhteisöt 1 4 Yhteensä 16 4 Yhdistelemättömillä yhteis- ja omistusyhteysyhteisöillä ei ole olennaista merkitystä kaupungin konsernissa. Seuraavilla sivuilla esitetään Kauhajoen kaupungin konserni- ja osakkuusyhteisöt, kaupungin omistusosuudet niissä, niiden yhdistely sekä konsernitilinpäätös kokonaisuudessaan. 7.2 Konsernin toiminnan ohjaus Konserniyhteisöjen raportointi on toteutettu osana kaupungin seurantajärjestelmää. Konserniyhtiöiden tavoitteiden toteutuminen on liitetty talousarvioon sekä vuoden kuluessa laadittuihin osavuosikatsauksiin. Konserniyhteisöt ovat käyttäneet tasapainotetun tuloskortin mukaista ohjausjärjestelmää ja sen mukaista raportointia. 7.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Vuoden kuluessa valmistui selvitys Kauhajoen Vesihuolto Oy:n ja kaupungin viemärilaitoksen yhdistymisestä. Valtuuston päätöksellä yhdistynyt toiminta on käynnistynyt vuoden 2012 alusta lukien. Konsernin lainakanta kasvoi 7,5 milj. euroa tilivuoden aikana erityisesti kaupungin oman lainanoton takia ja oli vuoden lopussa /asukas (ed. vuosi /asukas), jossa kasvua 564 /asukas. Yksityiskohtaisemmat konserniyhtiöiden toiminnan ja talouden tunnusluvut on esitetty liitetietona sivulta 98 alkaen. Kaupunginvaltuusto myönsi tilivuoden aikana seuraavat takaukset: , 40, Kauhajoen Vanhaintuki ry, (peruskorjaus) sekä , 75 Kiinteistö Oy Kauhajoen Vuokra-asunnot, , konversiolaina. Kaupunki on myynyt tilivuoden aikana konserniin kuuluneiden As. Oy Kauhajoen Lempin ja As. Oy Kauha-Sadon osakkeet. Kaupunki myi 250 kpl Suupohjan seutupalvelukeskus Oy:n osakkeita Karvian kunnalle (Kauhajoen omistus edelleen 51,39 %). Lisäksi kaupunki on myynyt As. Oy Kauhajoen Koivuhovin osakkeet.

32 7.4 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta / tappiosta Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitutuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot 0 Kertaluonteiset poistot -142 Arvonalentumiset 0 Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 55,5 % 54,5 % Vuosikate / Poistot, % 57 % 99 % Vuosikate, /asukas 254,72 445,35 Asukasmäärä

33 Tasekirja KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainauksen lisäykset Antolainauksen vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 16-7 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 30,7 52,3 Pääomamenojen tulorahoitus, % 22,4 39,9 Lainanhoitokate 0,9 1,5 Kassan riittävyys 29 31

34 Tasekirja K O N S E R N I T A S E V A S T A A V A A muutos-% PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet ,0 % Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ,4 % Rakennukset ,9 % Kiinteät rakenteet ja laitteet ,2 % Koneet ja kalusto ,4 % Muut aineelliset hyödykkeet ,2 % Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ,1 % ,0 % Sijoitukset Osakkeet ja osuudet ,1 % Muut lainasaamiset ,6 % Muut saamiset ,0 % ,5 % PYSYVÄT VASTAAVAT yht ,9 % TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot ,0 % Lahjoitusrahastojen erityiskatteet ,8 % Muut toimeksiantojen varat ,1 % TOIMEKSIANTOJEN VARAT yht ,9 % VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus ,1 % Saamiset Pitkäaikaiset Myyntisaamiset ,9 % Lainasaamiset ,8 % Muut saamiset 1-100,0 % ,8 % Lyhytaikaiset Myyntisaamiset ,4 % Lainasaamiset ,5 % Muut saamiset ,9 % Siirtosaamiset ,4 % ,2 % Rahoitusarvopaperit ,6 % Rahat ja pankkisaamiset ,6 % VAIHTUVAT VASTAAVAT yht ,2 % ,4 %

35 Tasekirja K O N S E R N I T A S E V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Peruspääoma ,0 % Osuus kuntayhtymien oman pääoman lisäyksestä (ei lasketa 2008) ,0 % Muut omat rahastot ,5 % Edellisten tilikausien yli-/alijäämä ,6 % Tilikauden yli-/alijäämä ,9 % OMA PÄÄOMA yht ,6 % VÄHEMMISTÖOSUUS ,0 % POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKSET Kertynyt poistoero ,9 % Vapaaehtoiset varaukset ,2 % POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKSET yht ,3 % PAKOLLISET VARAUKSET ,8 % TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot ,5 % Lahjoitusrahastojen pääomat ,1 % Muut toimeksiantojen pääomat ,2 % TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT yht ,7 % VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rah.- ja vak.laitoksilta ,3 % Lainat julkisyhteisöiltä ,3 % Lainat muilta luotonantajilta ,5 % Saadut ennakot ,0 % Muut pitkäaikaiset velat ,3 % ,0 % Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rah.- ja vak.laitoksilta ,3 % Lainat julkisyhteisöiltä ,4 % Lainat muilta luotonantajilta 46 0 Saadut ennakot ,5 % Ostovelat ,9 % Muut velat ,9 % Siirtovelat ,5 % ,5 % VIERAS PÄÄOMA yht ,5 % ,4 % KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus-% 31,27 % 34,65 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 60,01 % 58,49 % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas Konsernin rahoitusvarallisuus / asukas Konsernin lainakanta , Konsernin lainat / asukas Konsernin lainasaamiset , Asukasmäärä

36 Tasekirja Kaupungin ja konsernijohdon lausuma sisäisestä valvonnasta Toimintakertomukseen tulee sisällyttää kunnan johdon arviointi sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä sekä sen perusteella laadittu lausuma sisäisen valvonnan tilasta ja olennaisista kehitystarpeista. Kaupunginhallituksen tulee ohjeistaa sisäinen valvonta. Lautakunnan, osastopäälliköiden ja tilivelvollisten tulee ohjeistuksen mukaan järjestää valvonta ja ylläpitää sitä. Kauhajoen kaupungin sisäisen valvonnan ohjeet on hyväksytty kaupunginhallituksessa , 333. Ohjeet ovat tulleet voimaan Sisäisen valvonnan ja siihen sisältyvän riskienhallinnan tarkoituksena on tuottaa kunnanhallitukselle ja -johtajalle sekä muille tilivelvollisille kohtuullinen varmuus kunnan ja kuntakonsernin strategian toteutumisesta palvelutuotannon tuloksellisuudesta sekä talousarviossa esitettyjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta toiminnan asian- ja lainmukaisuudesta sekä hyvän hallintotavan mukaisista menettelyistä omaisuuden ja resurssien asianmukaisesta käytöstä ja hoidosta sekä toiminnallisen ja taloudellisen tiedon oikeellisuudesta ja riittävyydestä sekä raportoinnista Vuoden 2011 aikana on toteutettu kaupunginvaltuuston vahvistamaa strategiaa. Strategiset tavoitteet on jalkautettu päävastuualueiden (osastojen) ja vastuualueiden tuloskortteihin ja edelleen kehityskeskusteluissa henkilöstön tulostavoitteiksi. Kaupungin strategiset tavoitteet on saatettu myös konserniyhtiöiden huomioitavaksi konserniyhtiöiden johdon ja kaupungin johdon välisissä neuvotteluissa ja talousarvio ohjeistuksessa. Kaupungin ja konserniyhtiöiden toiminnan ja talouden toteutumista on seurattu kolmannesvuosikatsauksin. Katsausten perusteella on valtuustossa hyväksytty kaksi muutosbudjettia: ja Talousarvio on toteutunut hyvin eikä oleellisia poikkeamia syntynyt. Toiminnan asian- ja lainmukaisuutta seurataan päätösten täytäntöönpanon yhteydessä. Viranhaltijapäätökset saatetaan tiedoksi ao. toimielimelle ja siltä osin kuin päätöksiä ei toimiteta lautakunnille, esimiehillä on mahdollisuus seurata niitä henkilöstötietojärjestelmässä. Sisäistä tarkkailua suoritetaan myös henkilöstöpäätösten ja tilinpidon osalta palkkalaskennan ja kirjanpidon yhteydessä systemaattisesti sekä pistokokein. Yhteenvetona voidaan todeta, että kaupungin ja konsernin toiminnassa toteutetaan sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaisia menettelytapoja. Toteutettu sisäinen valvonta antaa riittävän kuvan talouden ja toiminnan laillisuudesta ja tuloksellisuudesta sekä varojen ja omaisuuden turvaamisesta. Valvonnan yhteydessä ei ole havaittu oleellisia puutteita kuluneella tilikaudella. Toiminnan kehittämiseksi organisaation sisäistä tiedonkulkua sekä sisäistä ja ulkoista viestintää tulee edelleen parantaa mm. tietojärjestelmiä kehittämällä sekä yhtenäistämällä toimintaohjeita. Asianhallintajärjestelmän käyttöönotto on meneillään seutukunnan kunnissa sekä liikelaitoskuntayhtymässä, koulutuskuntayhtymässä ja elinkeinotoimen kuntayhtymässä.

37 Tasekirja Kuntaliitto antoi suosituksensa kunnan ja kuntayhtymän talousarvion laatimiseksi. Kauhajoen kaupunki on ottanut käyttöön talousarviossa 2012 uudet konserniyhtiöiden tavoitteet. Uutena konserniohjausta parantavana tekijänä Kauhajoen kaupunginvaltuusto asetti raportointivelvollisuuden kunnan edustajille tytäryhteisöjen hallinnossa. 7.6 Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että 1. hyväksytään tilinpäätöksen muodostamiseksi seuraavat tilinpäätöskirjaukset: - poistoeron muutos, vähennystä ,74 2. Tilikauden alijäämä, ,82, esitetään siirrettäväksi oman pääoman aikaisempien vuosien yli-/alijäämätilille. 3. Aikaisempiin tilikausiin ( ) kohdistuvat Melalta saadut maatalouslomittajien eläkemenoperusteiset maksut ,81 euroa kirjataan omaan pääomaan aikaisempien vuosien yli-/alijäämätilille. 7.7 Kuntalain 69 :n mukainen selvitys tasapainottamisen toteutumisesta Kuntalain 69 :n mukaan, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Vuoden 2011 alijäämän kirjaamiseen jälkeen taseen kertynyt alijäämä on ,38 euroa Kaupunginvaltuuston, 68, hyväksymässä talousarviossa vuodelle 2011 ja taloussuunnitelmassa vuosille on huomioitu syntyvä alijäämä. Valtuusto on talousarviosta ja taloussuunnitelmasta päättäessään hyväksynyt tasapainottamisjakson ulottuvaksi vuoteen 2016 saakka toimenpideohjelman mukaisesti. Toimenpideohjelman runkona on sivistyksen rakenneohjelma, johon kiinteänä osana liittyy teknisen osaston tasapainottamisohjelma. Taloussuunnitelma on laadittu siten, että se päätyy ylijäämäiseksi jatketun suunnitelmakauden, vuoden 2016 loppuun mennessä. Taloussuunnitelmassa on määritelty tavoitteet toimintojen vuotuiselle tuotto- ja kulukehitykselle, mutta yksityiskohtaiset toimenpiteet on määrätty tehtäväksi hallintokuntakohtaisesti. Hallintokuntien tulee laatia toimenpideohjelmat, joilla taloussuunnitelman tuotto- ja kuluraami voidaan toteuttaa. Taloussuunnitelma ja toimenpideohjelma sisältävät periaatteet veroprosentin korottamiselle ja sijoitusomaisuuden tulouttamiselle rahoitustarpeen täyttämiseksi.

38 Tasekirja TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TO- TEUTUMINEN 8.1 KÄYTTÖTALOUSOSA Päävastuualueiden toteutuneet tuotot, kulut ja toimintakate on esitetty taulukossa sivulta 60 alkaen Kaupunginhallitus PERUSTEHTÄVÄ Kaupunginhallitus johtaa strategisesti Kauhajoen kaupungin ja konserniyhtiöiden toimintoja ja taloutta kauaskantoisilla poliittisilla päätöksillä, hyvällä henkilöstö- ja aktiivisella kaupungin ja seutukunnan elinkeinopolitiikalla vahvistaen samalla seutua ja Kauhajoen asemaa sen keskuksena. Kaupunginhallitus NÄKÖKULMA JA KRIIT- TISET MENESTYSTEKI- JÄT STRATEGISET TAVOIT- TEET AVAINMITTARIT JA TAVOITETASO (suorituskyky) 2010 OPERATIIVISET TOI- MENPITEET / KEINOT ASIAKKAAT 1. Palvelutoiminnan ja päätöksenteon sujuvuus 2. Hyvä maine ja imago 3. Elinkeinoelämän kilpailukyky ja vireys 1. Tyytyväinen asiakas 1.1. Toimiva valmistelu, päätöksenteko ja toimeenpano 2. Suunnitelmallinen viestintä 3. Yritysten ja niiden työpaikkojen määrän kasvu 1. Koettu tyytyväisyys tavoitetaso >4 (1-5) 2. Suunnitelma on tehty 3. Työpaikkojen kehitys ja niiden määrä 3.1. Liikeneliöiden ja liikevaihdon kasvu 1. Toimitaan hyväksytyn strategian mukaisesti 1.1. Selkeät pelisäännöt ja työnjako 2. Viestintäsuunnitelma. visuaalinen ilme ja sen toteuttaminen 3. Kauppakeskuksen toteutuksen mahdollistaminen 3.1. Palvelutoiminnan ja yrittäjien tarpeen kohtaaminen Infran ja toimintaedellytysten järjestäminen Toteutunut Viestintäsuunnitelman mukaista visuaalista ilmettä on noudatettu julkaisuissa ja esitteissä. Kauppakeskushankkeen toteutuminen on edennyt, mm. tie- ym. infraa on rakennettu alueelle. Osayleiskaavan valmistelua on toteutettu useiden eri teemaryhmien avulla, joissa on mukana viranhaltijoiden lisäksi laajasti päättäjiä ja eri alojen yrittäjiä. PROSESSIT 4. Ydinprosessien tunnistaminen 5. Paras hanke 6. Kauhajoki koulutusja kulttuurikaupunkina 4. Prosessien määrittäminen ja virtaviivaistaminen 5. Liikelaitoskuntayhtymän toiminta käynnistynyt 6. Toisen asteen ja korkeakoulutuksen tulevaisuuden varmista- 4. Mallinnettu prosessi / päävastuualue toteutettu 5. Tuotteistaminen ja hinnoittelu laadittu 6. Ratkaisut tehty 4. Prosessikuvausten laadinta ja toimeenpano 5. Suunnitelmien täytäntöönpano 6. Tarvittavat päätökset

39 Tasekirja Konsernin ja oman toiminnan ohjaus sekä projektien hallinta minen 6.1 Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kestävä kehitys 7. Selkeästi määritelty roolit, tehtävä- ja työnjako sekä tarvittavat organisaatiomuutokset 6.1 Suunnitelmat ja päätökset tehty 7. Konserniyhteisöjen tuloskortit ja strategian mukainen tavoiteasettelu toteutettu 6.1 Tarvittavien päätösten tekeminen 7. Tuloskorttien laatiminen ja liittäminen kaupungin talousarvioon ja tilinpäätökseen Toteutunut Talousarviot ja tilinpäätökset sekä talouden seurannassa on käytetty tuloskorttimuotoista esitystapaa. Toisen asteen koulutusta vahvistavista järjestelyistä on neuvoteltu useissa eri yhteyksissä. Lopullista ratkaisua ei ole vuoden 2010 aikana syntynyt. Opetuspaikat ovat säilyneet. JOHTAMINEN/ HENKILÖSTÖ / OSAAMINEN 8. Esimiesten strateginen johtamisosaamitamisjärjestelmä käy- 8. Tasapainotettu johnetössä 8.1. Osaamisen ja taitamisen johtaminen ja kehittämistoiminta 8.1. Vision mukainen päätöksenteko 9. Aktiivinen ja oppimista kannustava henkitön osaamiseen ja 9. Investointi henkilöslöstöpolitiikka ja houkutteleva työyhteisö henkilöstöstrategian toteuttaminen 8. On käytössä kattavasti, 100% 8.1. Kehityskeskusteluja käyty BSC:n mukaisesti, 100% 9. Johtamistaidon ja osaamisen kehittyminen, esimies- ja johtamiskoulutus sekä kansainvälisten valmiuksien lisääntyminen 8. BSC:n käyttöönotto ja toimiminen sen mukaisesti 8.1. BSC:n runko siirretty kehityskeskusteluun 9. Strategian mukainen ja lakisääteinen ja henkilöstökoulutus 9.1. Kansainvälisen vuorovaikutuksen lisääminen ja aktiivisuus verkostoissa Toteutunut BSC muoto on käytössä. Kehityskeskustelut on käyty tuloskorttimuodossa. Kehityskeskustelujen toteutustapaa on tarkasteltu eri ammattiryhmien tarpeiden näkökulmasta ja esitystapaa on sovellettu tarpeiden mukaisesti. TALOUS 10. Kehityksen mahdollistava ja kannustava kuntatalous 11. Kustannuslaskentajärjestelmä ja tuotteistus 10. Palveluissa maan keskiarvoa tehokkaampien kuntien joukossa Hallittu, henkilöstön osaamista kannustava taloudelliseen liikkumavaraan suhteutettu toiminta ja talous - tasapainottamisohjelmaan sitoutuminen 11. Kustannustietoisuus palvelujen hinnoittelussa 10. Talouden tasapainottamisohjelma laadittu 10.1 Vuosikate vähintään 60 % poistoista v:n2008 tilinpäätöksessä Vero-%; 20,00 % Velkamäärä valtakunnan keskiarvon alapuolella 11. Kustannuslaskennan malleja otettu käyttöön koko konsernisssa 10. Palvelujärjestelmien ja kustannustehokkuuden lisääminen 10.1 Talouden tasapainotustoimet käynnistetään ta -vuoden alkupuoliskolla 11. Kustannuslaskentaja tuotteistusjärjestelmän täydentäminen Toteutunut Kaupungin strategia palvelurakenteen tehostamisesta on toteutunut talousarviovuoden osalta opetustoimen edellisvuoden kouluratkaisujen johdosta. Myös henkilöstömäärä on alentunut, joten henkilöstökustannusten kasvu on ollut vähäistä. Tasapainottamistoimenpiteinä on toteutettu omaisuuserien myyntiä (pienehköt, erilliset metsäpalstat, asunto-osakkeet, entiset koulukiinteistöt ym.). Sivistyslautakunta on laatinut sivistyksen rakenneohjelman, joka käsiteltiin vuoden 2012 puolella valtuustossa. Rakenneohjelma ei tullut hyväksytyksi esitetyssä muodossa, joten taloussuunnitelmavuosien tasapainottamisohjelmaa joudutaan käsittelemään uudelleen. Yhteistoimintalautakunnan alueella olevien sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen kustannusten nousu on ollut edelleen 7,5 % vuoden 2010 tilinpäätöksen tasosta.

40 Tasekirja Vastuualue: Päävastuualueen esimies: KAUPUNGINHALLITUS Hallintojohtaja Markku Vanhanen KAUPUNGINHALLITUS Muutos % Muutos TULOSLASKELMA Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TA+muutos TP 2011 TP 2010 TP muutos 2011 TP 2011 TP 2011 TOIMINTATUOTOT + Ulkoiset tuotot , ,3 % ,8 +Sisäiset tuotot , ,5 % 8 637,5 TUOTOT yhteensä ,2 % ,3 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,5 % ,2 TOIMINTAKULUT 0,0 -Ulkoiset kulut , ,1 % ,0 -Sisäiset kulut , ,1 % ,6 KULUT yhteensä , ,1 % ,4 TOIMINTAKATE (SITOVA) , ,0 % ,7 - Poistot , ,9 % ,6 LASKENNALLISET ERÄT , ,0 TILIKAUDEN YLI-/ ALIJÄÄMÄ ,2 % ,1 Vastuualue: Maatalouspalvelut Vastuualueen esimies: Maaseutuasiamies Tuomo Varsamäki Aktiivisten maatilojen määrä pyritään säilyttämään. Tavoitetasoon päästäksemme tärkeänä osana on kaupungin maaseutuohjelma, jolla päätettään tuettavista toimenpiteistä ja linjauksista. Edistämme myös aktiivisesti sukupolvenvaihdoksia, johon on EU ajan parhaimmat rahoitusmahdollisuudet. Vuoden 2012 aikana selvitetään yhteistyössä Suupohjan seutukunnan kuntien kanssa alueellinen maaseutupalvelujen järjestämistapa. Uusi, lainsäädännön edellyttämän laajuinen, yhteistoiminta aloitetaan vuoden 2013 alusta lukien. Elintarvikelaboratorio Vastuualueen esimies: Kemisti Riitta Laurila Toiminta-ajatus: Kauhajoen elintarvikelaboratorio edistää laadukkaiden ja turvallisten elintarvikkeiden tuottamista sekä puhtaan elin- ja asuinympäristön ylläpitämistä tarjoamalla niihin innovatiivisia työkaluja ja ratkaisuja. Toteutuminen Tavoitteena ollut tilikauden nettotuloksen parantaminen tilivuoden aikana ei onnistunut. Menopuoli pysyi henkilöstömenoja supistamalla lähellä budjetoitua, mutta tuloja ei saatu kasvatettua arvioituun. Liiketoimintasuunnitelman mukaisia toimintojen supistamisia ei vielä toteutettu, koska tuotteistaminen ja hinnoittelu toimintolaskentaan perustuen on vielä kesken. Työllistäminen Vastuualueen esimies: Hallintojohtaja Markku Vanhanen Työllistämisvaroilla palkataan pitkäaikaistyöttömiä, työelämästä syrjäytymisuhan alaisia sekä työelämästä jo syrjäytyneitä henkilöitä. Työmarkkinatukiuudistuksen täytäntöönpanoa

41 Tasekirja varten varattu työllisyysmääräraha vuodelle 2011 oli varattu edellisen vuoden tasolla. Aktiivitoimin kaupungille työllistettiin palkkatuettuun työhön % työajalla 33 henkilöä panoksenaan 17,88 henkilötyövuotta. Työnantajalle maksuttomilla toimenpiteillä (työharjoittelu, työelämävalmennus, työkokeilu ja kuntouttava työtoiminta) kaupungille työllistettiin yhteensä 58 henkilöä 6,87 henkilötyövuoden panoksella. Lisäksi kaupungin varoin Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymälle työllistettiin 500 päivää työttömyysetuutta saaneita 17 henkilöä yhteensä 8,98 henkilötyövuoden verran. Työllistämisen nettomeno oli Työelämästä syrjäytyneet henkilöt (ei työmarkkinoiden käytettävissä tai kolmen kuukauden työssäoloehto) eivät ole oikeutettuja työttömyysetuuteen (ovat tulottomia). Tämän vuoksi he ovat oikeutettuja ainoastaan osaan työllistymistä tukevista toimenpiteistä. Työelämästä syrjäytyneiden henkilöiden kohdalla suora työllistyminen avoimille työmarkkinoille ilman vahvoja tukitoimenpiteitä ei ole kovin todennäköistä. Osa heistä voi parantaa työllistymismahdollisuuksiaan kuntouttavan työtoiminnan, työelämävalmennuksen, tukityöllistymisen ym. toimenpiteiden kautta. Joillekin henkilöille kuntouttava työtoiminta voi olla jopa pysyvä ratkaisu. Osalle työttömistä eläkemahdollisuuksien selvittely ja eläkkeelle pääseminen on jo tavoite sinänsä. Eläkeselvittelyitä voidaan toteuttaa Palvelukeskus Sillan kautta, mutta muiden toimenpiteiden toteuttaminen vaatii lisäpanostusta. Nuorten työllistämiseen oli varattu euroa. Tällä työllistettiin yhteensä 195 nuorta. Työllistämisen toteutuksesta vastasi nuorisotoimi, ja summa sisältyi vapaa-aikatoimen talousarvioon. Aktivointitoimista vastasi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän perusturvaosasto, jota muut kaupungin ja LLKY:n hallintokunnat avustivat osoittamalla työkohteita kaupungin työnsuunnittelijan osoittamille henkilöille.

42 Tasekirja Yhteistoimintalautakunta Yhteistoiminta-alueen tuloskortti YHTEISTOIMINTALAUTAKUNNAN PERUSTEHTÄVÄ Järjestää yhteistoiminta-alueen asukkaille - Sosiaali- ja terveyspalvelut lukuun ottamatta varhaiskasvatusta - Ympäristösuojelu-, ympäristöterveydenhuolto- ja eläinlääkintäpalvelut STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT 1. LLKY:n toimintojen strateginen ohjaus yhteistoimintalautakunnan ja jäsenkuntien kanssa 2. LLKY:n toiminnan ja talouden seuranta 3. Palvelusopimuksen merkityksen vahvistaminen toiminnan ja talouden ohjaajana ja seurantavälineenä 4. Osaamisen ja asiantuntemuksen lisääminen NÄKÖKULMA JA KRIIT- TISET MENESTYSTEKI- JÄT STRATEGISET TAVOIT- TEET AVAINMITTARIT JA TA- VOITETASO 2011 OPERATIIVISET TOI- MENPITEET / KEINOT ASIAKKAAT 1. Palvelujen saatavuus, laatu ja vaikuttavuus 1. Järjestetään, tarpeen mukaiset sosiaali-, terveys- ja ympäristöpalvelut 1. Lautakunta seuraa säännöllisesti palvelujen saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden toteutumista, esimerkkinä hoitoja hoiva- sekä sosiaalitakuun toteutuminen. 1. Lautakunta käsittelee LLKY:ssä tehtyjen asiakaskyselyjen tulokset ja raportit (esim. sosiaali- ja potilasasiamiehen raportit, LLKY:n toimintakertomus ja osavuosikatsaukset, yhteenveto perusturvalautakunnan käsittelemistä asioista). 2. Kuntalaisten yhdenvertaisuus 2. Yhteistoiminta-alueen asukkailla mahdollisuus samoihin palveluihin. 2. Toiminnan strateginen ohjaus 2. Lautakunta laatii yhteistoiminnassa kuntien kanssa esim. lausuntoja LLKY:n toimintojen yleisestä kehittämisestä. 1..Tavoitteena ovat kuntarajat ylittävät palvelut ja henkilöstömitoitusten saattaminen vähintään suositusten mukaiseksi. Kuluvan vuoden aikana on asiakkaiden siirtyminen yli kuntarajojen lisääntynyt. Henkilöstömitoitus on pääosin saatu vähintään suositusten alarajalle. Lastensuojeluilmoitusten käsittelyssä ja selvitysten tekemisessä ei ole aina pystytty noudattamaan lain määräämiä aikarajoja. Toimeentulotukihakemukset on kyetty käsittelemään yksittäistapauksia lukuun ottamatta määräajassa. Tk-lääkärin vastaanotolla hoidon tarpeen arviointi on tapahtunut joko heti puhelimessa tai 0-3 päivän sisällä kaikissa kunnissa. Lääkärin vastaanotolle on ei-kiireellisissä tapauksissa päästy 4-6 viikossa paitsi Teuvalla 3-4 viikossa, kuitenkin lain sallimissa puitteissa. Kesä-heinäkuussa jonot olivat vain 1-2 viikkoa muissakin yksiköissä. Vastaanoton hoitajalle on päässyt samana päivänä kaikissa yksiköissä. Hammaslääkärin vastaanotolle koskien esim. lohkeamien tms. hoitoa, on Kauhajoella ja Karijoella päässyt 1-3 viikossa, muissa yksiköissä alle 3 kuukaudessa.. Muissa kiireettömissä tapauksissa alle 6 kuukaudessa paitsi Karijoella 2-3 viikossa. Suuhygienistin tai hammashoitajan vastaanotolle on päässyt Karijoella 2 viikossa, Kauhajoella ja Teuvalla 2-3 viikossa ja Isojoella 3 viikon sisällä. Lääkärin vastaanotolla on syksyllä 2011 tehty asiakaskysely, jonka vastauksia ei ole vielä tullut. Esim. Ikäihmisten palveluissa on ollut käytössä palautelaatikot ja palautteet käsitellään työyksiköiden palavereissa. Toimintaa kehitetään saatujen palautteiden perusteella.

43 Tasekirja Llky:n viimeisestä osavuosikatsauksesta selvisi, että asiakastyytyväisyyskyselyjä kehitetään ja suoritetaan määräajoin useissa yksiköissä. Sosiaaliasiamiehen raportointia ei ole vielä saatu. Potilasasiamiehelle yhteydenottoja on tullut koko alueelta yhteensä 75 kpl. Niistä suurin osa koskee potilasvahinkoepäilyjä tai hoitoa ja menettelyä. Toimialueita, joita yhteydenotot ovat koskeneet, ovat pääosin olleet lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotot, vuodeosastot ja perusterveydenhuollon erikoissairaanhoito. Yksikkökohtaista tilastoa ei ole pidetty. Perusturvalautakunnassa on käsitelty vuoden aikana 9 oikaisuvaatimusta, joista 5 on koskenut toimeentulotukea. Itseoikaisuna on käsitelty 6 vaatimusta. Strategisena tavoitteena on ollut mm. ikäihmisten laatusuosituksen mukainen hoidon porrastus. 75- vuotta täyttäneistä tulisi suosituksen mukaan asua kotona %. Kauhajoella osuus oli vuoden lopussa 88 % eli pysynyt samalla tasolla edellisiin vuosiin verrattuna kuten muissakin kunnissa, paitsi Isojoella osuus oli laskenut 5 %-yksiköllä. Suositus säännöllisen kotihoidon piirissä kunnan 75 vuotta täyttäneistä on %, mihin ei missään kunnassa oltu vielä päästy Kauhajoen ja Isojoen ollessa lähimpänä suositusta. Omaishoidon tuen piirissä vastaavasta ikäluokasta oli kaikissa kunnissa vähintään suosituksen (5-6 %) mukainen osuus. Osuudet vaihtelivat kuitenkin kunnittain n %:n välillä. Tehostetussa palveluasumisessa suosituksiin ylsivät muut kunnat paitsi Teuva, missä Karijoen lisäksi pitkäaikaishoidossa 75-vuotta täyttäneistä oli kaksikertainen määrä suosituksiin (3 %) nähden. Kauhajoki on päässyt jopa alle suositusten. 2. Yhteistoimintalautakunta pyysi kunnilta lausunnot ohjeistukseksi vuoden 2011 palvelusopimusta varten sekä vuoden 2012 talousarvioneuvottelujen aloittamiseksi elokuun loppuun mennessä. Talousarvio-ohjeita ei määräaikaan mennessä tullut. Lautakunta painotti Llky:lle keväällä 2011 lastensuojelun perhehoidon kehittämistä, minkä Llky aloittikin vuoden 2012 alussa. Lautakunta on puoltanut Teuvan osasto 1:n muuttamista koko aluetta palvelevaksi akuutiksi kuntouttavaan toimintaan erikoistuvaksi yksiköksi sekä todennut Teuvalla olevan kiireellistä tehostetun palveluasumisen tarvetta. Yhteispäivystyksen säilyminen alueella on todettu tärkeäksi. Palvelutarpeen kartoitusta pitkällä aikavälillä kehitysvammahuollossa esitettiin Llky:lle. Kartoitus aloitettiin loppuvuodesta. Lautakunnan mielestä palvelujen yhtenäistämisessä ei tule edetä kaavamaisesti, vaan kuntien yksilölliset erot huomioiden. Palvelujen tason tulee kuitenkin olla yhdenmukainen. PROSESSIT 3.Yhteistoimintalautakun nan ja LLKY:n asioihin yhteneväinen käsittelyjärjestys. 3. Työjärjestyksen luominen 3. Uuden toimintamallin käyttöönotto 3. Työjärjestyksestä sopiminen 3. Llky:n kokoukset pidetään keskimäärin 2 kertaa kuukaudessa ja yhteistoimintalautakunnan kokoukset kerran kuukaudessa. Lautakunta tekee osavuosikatsaukset kolmannesvuosittain ja Llky puolivuosittain. Talousarviota on jouduttu käsittelemään loppuvuoteen saakka mm. kuntien taloudellisen tilanteen takia. JOHTAMINEN/ HENKILÖSTÖ / OSAAMINEN 4. LLKY:n toimintojen strateginen ohjaus yhteistoimintalautakunnan ja jäsenkuntien kanssa 4. Kaikkien osapuolien sitoutuminen yhteisiin linjauksiin. 4. Strategian seuranta 4. Lautakunta seuraa vuosittain annettujen linjausten toteutumista. LLKY:n raportoinnin perusteella. 5. Osaamisen ja asiantuntemuksen lisääminen 5. Vahvistetaan osaamista tulevista muutoksista, kerätään vertailutietoa vaihtoehtoisista toimintatavoista. 5. Koulutus, tutustumiskäynnit ja projektit 5. Osallistutaan YHTE hankkeeseen, verkostoseminaareihin ja koulutuksiin. Tutustutaan alueen toimipisteisiin. 4. Yhteistoimintalautakunnan strateginen ohjaus on pohjautunut yhteistyöselvityksen tavoitteisiin 3-5 vuoden ajalle yhteistoiminta-alueen toiminnan alkamisesta. Tavoitteita on tarkistettu vuosittain tuloskorteissa ja palvelusopimuksissa. Johtokunta perusti palvelujen kehittämistyöryhmän, missä lautakunnasta oli 4 edustajaa. Työryhmä

44 Tasekirja kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. 5. HYHTE-hankkeeseen (Hyvä yhteistoiminta-aluetyöskentely) sekä verkostoseminaareihin on osallistuttu. HYHTE-hankkeen tulosten perusteella merkittävin johtopäätös oli tuotteistamisen ja hinnoittelun aikaan saaminen. Keväällä osallistuttiin koko yhteistoiminta-alueen kuntien ja oppilaitosten edustajille järjestettyyn hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seminaariin. Lautakunta tutustui vuoden aikana Kauhajoen terveyskeskuksen lääkärin ja päivystyksen vastaanottotiloihin, akuuttiin ja kuntouttavaan osastoon sekä Sanssin palvelukotiin ja niiden toimintoihin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin ja toimitiloihin Isojoella. Teuvalla on käyty Lehtiharjun sairaalassa sekä Mäntyniemen palvelukodissa. Karijoen tutustumiskäynti kohdistui eläinlääkintäasemaan, terveystaloon ja vanhainkoti-saliininkotiin. Lautakunnan kokouksissa ovat vierailleet asiantuntijoina Llky:n edustajien lisäksi JIK-liikelaitoskuntayhtymän johtaja ja talousjohtaja. PD-johtamiskoulutus, mihin myös peruspalvelujohtaja osallistui, päättyi vuoden 2011 aikana. Lopputyö käsitteli ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia (IVA) kunnallisen päätöksenteon valmistelussa. TALOUS 6. Talouden hallinta 6. Yhteistoiminta-alueen resursseihin mitoitettu talous 6. Kustannustietoisuus 6. Lautakunta seuraa säännöllisesti LLKY:n budjetin toteutumista. 7. Tuotteistaminen 7. Tuotteistaminen tehdään perussopimuksen mukaisesti 7. Tuotteistaminen edennyt 7. Lautakunta seuraa kolmannes vuosittain tuotteistamisen etenemistä Vastuualue: Päävastuualueen esimies: YHTEISTOIMINTALAUTAKUNTA Peruspalvelujohtaja Erja Heikinniemi YHTESITOIMINTALAUTAKUNTA Muutos % Muutos TULOSLASKELMA Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio muutos TA+muutos 2011 TP 2011 TP 2010 TP 2011 TP 2010 TP 2011 TOIMINTATUOTOT + Ulkoiset tuotot +Sisäiset tuotot ,8 % ,1-100,0 % ,2 TUOTOT yhteensä ,1 % ,2 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0,0 TOIMINTAKULUT 0,0 -Ulkoiset kulut -Sisäiset kulut ,5 % ,5-100,0 % ,6 KULUT yhteensä TOIMINTAKATE (SITOVA) ,0 % ,1 8,2 % ,1 - Poistot LASKENNALLISET ERÄT ,5 % TILIKAUDEN YLI-/ ALIJÄÄMÄ ,2 % Vuoden 2011 alusta Kauhajoen kaupungin maksuosuuden kirjaustapaa on muutettu, mikä selittää muutoksen sisäisissä tuloissa ja menoissa. Kirjaustavan muutos ei vaikuta lautakunnan sitovaan toimintakatteeseen. 6. Palvelusopimuksen mukaan Liikelaitoskuntayhtymä raportoi yhteistoimintalautakunnalle talouden toteutumisesta palvelualueittain kuukausittain sekä, että Llky on velvollinen raportoimaan yhteistoimintalautakunnalle välittömästi palvelun volyymissa tapahtuvista muutoksista ja että palvelutarpeen olennaisesti muuttuessa, käydään neuvottelu, jonka pohjalta toimintaa sopeutetaan ja/tai kuntien maksuosuutta muutetaan toimintaa vastaavaksi. Poik-

45 Tasekirja keamat talouden toteutumassa tulee ensisijaisesti käsitellä llky:n oman toiminnan sisällä. Vain erityisestä syystä voidaan anoa lisämäärärahaa. Syyskuun lopun toteutuman perusteella Llky:n tilinpäätösennuste osoitti ylitystä vuodelle 2011, jonka johdosta lautakunta muutti tilaustaan siten, että lisälasku Isojoelle oli euroa, Kauhajoelle euroa ja Teuvalle euroa, yhteensä euroa. Kauhajoen osalta suurimmat nousut edelliseen vuoteen verrattuna johtuivat työkeskus- ja pesulapajatoiminnasta sekä kehitysvammahuollosta ja henkilökohtaisesta avusta. Sen sijaan lastensuojelun sosiaalityötä ja avohuoltoa lisäämällä on laitoshoidon kustannuksia saatu laskuun ja siirryttyä sijoituksissa enempi käyttämään perhehoitoa. Vaikka osastotoiminnoissa kulut kasvoivat, hyvän tulokertymän ansiosta säästöä edelliseen vuoteen verrattuna nettomenoissa tuli akuuttiosastolla samoin kuin röntgen- ja laboratoriopalveluissa. Käyttöä Teuvan akuuttiosastolla sekä Lehtiharjun osastoilla oli arvioitua enemmän. Erikoissairaanhoidon kulut kasvoivat vuodesta euroa. Teuvalla kasvu edellisestä vuodesta johtui erityisesti vammaispalveluista kokonaisuudessaan sekä osastotoiminnoista. Isojoella ja Karijoella kasvua tapahtui kotihoidossa omaishoito mukaan lukien sekä laitos- ja palveluasumisessa. Erikoissairaanhoidon kustannusten muutos vuoden 2010 tammi-joulukuusta on ollut shp:ssä yhteensä 6,4 %. Vastaava prosenttiluku oli Kauhajoella 6,2 %, Teuvalla 16,1 %, Isojoella -3,2 % ja Karijoella -2,3 %. Tilinpäätöksen valmistuttua lisätalousarvio osoittautui riittämättömäksi johtuen pääosin ennalta arvaamattomista suoraan tilikauden tulokseen vaikuttavista seikoista, joista euromääräisesti suurin oli kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnon mukaisesti muutettava lomapalkkavelka (n ), valtiokonttorille palautettava ennakko (sotainvalidit n ) sekä aikaisempien tilikausien tulosvaikutteisesti alaskirjattavat tuloennakot n euroa. Llky:n vuoden 2011 lopullinen tilinpäätös on ,08 euroa alijäämäinen, jonka kattamiseen yhteistoimintalautakunta ottaa kantaa maaliskuun kokouksessaan. 7. Lautakunta on pitänyt tuotteistamista välttämättömänä palvelujen yhtenäisten hintojen aikaansaamiseksi sekä kiirehtinyt tuotteistamisen tekemistä. Yhteistoimintalautakunta sisältää yhteistoimintalautakunnan hallinnon menot sekä kuntien antamat määrärahat Suupohjan Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän niille tuottamien sosiaali- ja terveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkinnän palvelujen hankintaan. Yhteistoimintalautakunta sisältää lisäksi Kauhajoen kaupungille mennessä syntyneet sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön eläkemenoperusteiset menot sekä valtion kaupungille maksaman perustoimeentulotuen valtionosuuden ennakon, jonka kaupunki maksaa liikelaitoskuntayhtymälle maksuosuuksissaan. Vuonna 2011 eläkemenoperusteisiin menoihin haettiin euron lisämääräraha. Yhteistoimintalautakunnan tuotot ja kulut sisältyvät Kauhajoen kaupungin talousarvioon. Kunnat maksavat maksuosuuksissaan yhteistoimintalautakunnalle ja edelleen Liikelaitoskuntayhtymälle peruspalveluihin varaamansa määrärahat sekä perustoimeentulotuen valtionosuuden. Lautakunnan hallinnon menot jaetaan kunnille asukasluvun suhteessa. Yhteistoimintalautakunnan hallinnosta säästyi euroa, joka koostui pääosin asiantuntijapalveluista.

46 Tasekirja Sivistyslautakunta Päävastuualueen tuloskortti, Tilinpäätös 2011 Sivistyslautakunta PERUSTEHTÄVÄ Järjestää laadukkaat, monipuoliset ja kehittyvät sivistyspalvelut sekä tarjoaa mahdollisuuden elinikäiselle oppimiselle. STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT Kaupungin palvelutoiminnan toimivuus ja alueellisen yhteistyön organisointi Kaupungin johtaminen, päätöksenteko ja henkilöstöpolitiikka Kuntatalouden tasapaino Konsernin toimintojen ohjaus Elinkeinopolitiikka, aluekehitys ja kaupungin vetovoimaisuus NÄKÖKULMA JA KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT STRATEGISET TA- VOITTEET AVAINMITTARIT JA TAVOITETASO 2011 OPERATIIVISET TOI- MENPITEET / KEINOT ASIAKKAAT 1. Palvelujen saatavuuden ja monipuolisuuden järjestäminen ajanmukaisissa oppimis- ja toimintaympäristöissä 2. Lasten ja nuorten tasapainoisen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistäminen 1. Palvelutarjonnan vetovoimaisuus ja tarkoituksenmukainen kohdentaminen 2. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman jalkauttaminen 2.1 Oppilashuollon kehittäminen 1. Asiakastyytyväisyyskyselyt vastuualueittain vuorovuosin 3 vuoden kierrolla: 2011 syksyllä perusopetuksen alakoulut 1.2. Opetuksen seuranta raportoidaan lautakunnalle vuosittain 2. Palaute ja seuranta 2.1 Oppilashuoltostrategian valmistuminen 1. Kyselyt ja asiakaspalaute 1.2. Toteutetaan opetuksen seurantajär-jestelmää paikallisesti sovittuun tapaan. 1.3 Valtakunnallisiin arviointeihin osallistutaan tarvittaessa 2. Moniammatillinen yhteistyö 2.1 Oppilashuollon kehittämishanke 2.2 Nuorisotyön vahvistaminen 2.3 Päihdestrategian jalkauttaminen 2.4. Avoimien varhaiskasvatuspalvelujen kehittäminen 2.3 Palaute ja seuranta 2.4. Uusien palvelujen syntyminen 2.2 Moniammatillinen yhteistyö 2.3 Päihdestrategian huomioiminen koulu- ja nuorisotyössä 2.4. Toteutetaan yhteistyössä kolmannen sektorin ja perhetyön kanssa 3. Harrastusmahdollisuuksien kehittäminen kaiken ikäisille 3. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen monipuolisuus ja rakenteellinen tarkoituksenmukaisuus 3. Liikunnan kehittämissuunnitelman valmistuminen 3.1. Nuorisostrategian aloittaminen 3.2. Kulttuuristrategian päivittäminen 3. Nuoriso- ja liikuntastrategian laatiminen Toteutuma Asiakastyytyväisyyskyselyt toteutettu perusopetuksen luokille 1-6, aamu-ja iltapäivätoiminnassa sekä päivähoidossa. Tulokset löytyvät ao. tuloskortista. 2. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttamiseen on osallistuttu moniammatillisessä yhteistyössä eri sektoreiden kanssa. Oppilashuollon suunnitelma on valmistunut. Avoimet varhaiskasvatuspalvelut toteutuvat Perhetupa Soffassa. 3. Liikunnan kehittämissuunnitelma valmistunut ja hyväksytty valtuustossa

47 Tasekirja PROSESSIT 4. Päiväkotitoiminnan suunnittelutyöryhmän loppuraportin toimeenpano 4. Tarkoituksenmukaisen rakenteen luominen 4. Saadaanko prosessi alkuun 4. Ensimmäiset rakenteelliset muutokset 5. Sivistystoimen ja varhaiskasvatuksen strategian päivittäminen 5. Taloudellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukainen esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen palvelurakenne Neuvottelut kansalaisopiston ja musiikkiopiston laajentamisesta jatkuvat. 5. Muutosten toteutuminen (on/ei) 5.1. Neuvottelujen toteutuminen 5. Strategian myötä toteutettavat rakenteelliset muutokset 5.1. Kauhajoen kaupunki on aloitteellinen 6. Verkostoituminen, verkosto-osaaminen sekä tieto ja viestintäteknologian hyödyntäminen 6. Teknologian hyödyntäminen opetuksessa ja asiakaspalvelussa 6.1. Koulujen verkostoituminen ja yhtenäinen perusopetus 6. Palaute 6.1 Esimiesten raportit osastopäällikölle 6. Verkko-opetus, interaktiivinen opetustaulu ja ajantasaiset ohjelmistot 6.1. Yhteiset kokoontumiset ja yhteistyö koulujen välillä 7. Monikulttuurisuus 6.2. Kansainvälisen toiminnan ylläpito 7. Maahanmuuttotaustaisten lasten ja nuorten integrointi 6.2. Kansainväliseen toimintaan osallistuneiden määrä, ulkomaisten vierailijoiden määrä 7. Maahanmuuttotaustaisten lasten määrä 6.2. Tuetaan ja kannustetaan kansainvälistymiseen resurssien mukaan. 7. Monikulttuurisuushanke ja sen toimenpiteet 7.1. Valmistava luokka (vähintään 3 oppilasta) Toteutuma Päivähoidon rakenneohjelma hyväksytty valtuustossa. Rakenneohjelman I-vaiheen päiväkodin suunnittelu on käynnistynyt Musiikkiopiston yhdistymisselvitys valmistunut Kansalaisopiston yhdistymisselvitys jatkuu vuoden 2012 alkupuolelle. 6. Verkko-opetuksessa TelePresence-kokeilu lukiolla ja Panula-opistossa. 6.1 Sivistyksen johtoryhmä sekä yleissivistävät rehtorit ovat kokoontuneet säännöllisesti. 6.2 Kansainväliseen toimintaan osallistui Comenius-hankkeissa olleet Pukkilan koulun ja Kauhajoen koulukeskuksen 6 opettajaa. Comenius-hankkeet päättyivät kevätlukukauden 2011 lopussa. Lukio: Cernissä tammikuussa 2011 oli 11 lukiolaista tutustumassa hiukkasfysiikan laitokseen. Hollannissa huhtikuussa 19 lukiolaista vaihto-ohjelman puitteissa. Roomassa 3 lukiolaista huhtikuussa opintomatkalla. Ulkomaisia vierailijoita: Hollantilaisia toukokuussa 19 vastavierailulla, vaihto-oppilaita oli keväällä 4 ja syksyllä 4, entisiä vaihto-oppilaita elokuussa Maahanmuuttotaustaisten lasten määrä: kaksi perusopetuksessa, yksi lukiossa, kolme perusopetukseen valmistavassa opetuksessa esikoulussa ja yhdeksän päivähoidossa. JOHTAMINEN/ HENKILÖSTÖ / OSAAMINEN 8. Esimiesten hyvä strategisen johtamisen osaaminen 9. Yhtenäinen linja henkilöstökoulutukseen ja työhyvinvointi-toimintaan henkilöstöjaoston linjauksen mukaisesti 8. Johtamisen ja esimiestoiminnan tasokkuus 9. Strategisesti tarkoituksenmukainen täydennyskoulutus 9.1. Tarvittava työnohjaus ja työhyvinvointitoiminta 8. Kehityskeskustelut 100 % 9. Yhtenäinen ohjeistus tehty (on/ei) 9.1. Kysely tehty (on/ei) 8. Kehityskeskustelut käydään henkilöstölle soveltuvin menetelmin 8.1 Esimiesten täydennyskoulutus 9. Järjestetään strategian mukaista työhyvinvointitoimintaa resurssien mukaan Työtyytyväisyyskyselyt tarvittaessa

48 Tasekirja Toteutuma Vastuualueen esimiesten kanssa pidetyt kehityskeskustelut 100 % 9. Yhtenäistä ohjeistusta ei ole saatu henkilöstöjaostosta 9.1 Sivistysosasto osallistui koko kaupungin työhyvinvointikyselyyn marraskuussa. TALOUS 10. Kustannustehokkuus opetuksen ja palvelujen järjestämisessä 10. Palvelurakenteen jatkuva tarkastelu 10. Raportointi osavuosikatsausten yhteydessä 10. Resurssien tarkoituksenmukainen kohdennus 11. Realistinen budjetointi, talouden hallinta ja budjetissa pysyminen 11. Taloudellisen tilanteen aktiivinen tarkastelu ja muutoksiin reagointi 11.1 Kustannusrakenteiden analysointi ja vertailu 11. Raportointi osavuosikatsausten yhteydessä 11.1 Raportointi 11. Käyttösuunnitelman tarkistukset tarvittaessa Kustannus-laskennat tarvittaessa 12. Tulopohjan varmistaminen 12. Tarkoituksenmukainen palvelujen hinnoittelu 12. Tulojen osuus toimintakatteesta 12. Tulorahoituksen mustien aukkojen etsiminen 13. Ulkopuolisen kehittämisrahoituksen hankkiminen 13. Perustoiminnan kehittäminen ulkopuolisella rahoituksella 13. Rahoitusta saaneiden hankkeiden määrä 13. Hankkeita hyödynnetään kehittämistyössä Toteutuma Raportointi tehdään. 11. Raportointi tehdään 11.1 Kustannuslaskentaa tehdään jatkuvasti 12. Tulojen osuus toimintakatteesta 8,72 % 13. Opetushallituksen hankerahoitukset perusopetuksen hankkeille yhteensä ,79 euroa, josta projektitulot olivat 8.087,10 euroa (Artistit apuna kulttuurielämän elävöittämisessä 2.325,10 euroa). OKM:n tehostettu nuorisotyö -hankerahoitus nuoriso- ja liikuntapalveluissa euroa. Ulkoiset ja sisäiset yhteensä: Hallinto ja tukitoiminnot: Toimintatuotot 87,3 %, toimintakulut 112,4 %, toimintakate 118,3 % Varhaiskasvatus: Toimintatuotot 103,3 % toimintakulut 100,5 %, toimintakate 100,1 % Perusopetus, alakoulut: Toimintatuotot -100 %, toimintakulut 104,2 %, toimintakate 10,7 % Yhteiskoulu: Toimintatuotot 318,5 % toimintakulut 103,9 %, toimintakate 103,4 % Erityisopetus: Toimintatuotot -100 %, toimintakulut 91,4 %, toimintakate 82,5 % Lukiokoulutus: Toimintatuotot 80,8 % toimintakulut 87,4 %, toimintakate 88,1 % Kansalaisopisto: Toimintatuotot 106,5 % toimintakulut 115,0 %, toimintakate 118,0 %. Panula-opisto ja yleinen kulttuuritoimi: Toimintatuotot 100,4 % toimintakulut 100,9 %, toimintakate 101,2 % Kirjasto- ja tietopalvelut: Toimintatuotot 39,2 % toimintakulut 95,3 %, toimintakate 100,9 % Nuoriso- ja liikuntapalvelut: Vastuualueen toimintatuotot 152,6 % toimintakulut 108,7 %, toimintakate 100,2 % Sivistystoimi kokonaisuutena Toimintatuotot 117,4 % toimintakulut 101,2 %, toimintakate 99,9 %

49 Tasekirja Vastuualue: Päävastuualueen esimies: SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistysjohtaja Markku Viitasaari SIVISTYSLAUTAKUNTA Muutos % Muutos TULOSLASKELMA Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TA+muutos TP 2011 TP 2010 TP muutos 2011 TP 2011 TP 2011 TOIMINTATUOTOT + Ulkoiset tuotot % ,9 +Sisäiset tuotot % 1 163,5 TUOTOT yhteensä % ,4 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0,0 TOIMINTAKULUT 0,0 -Ulkoiset kulut % -382,1 -Sisäiset kulut % ,1 KULUT yhteensä % ,0 TOIMINTAKATE (SITOVA) % ,4 - Poistot % ,9 LASKENNALLISET ERÄT % ,0 TILIKAUDEN YLI-/ ALIJÄÄMÄ % ,5 Toiminnan laajuus Tavoite TP 2010 TA 2011 TP 2011 Päivähoitolasten määrä - oma toiminta kaupunkilisä Esiopetuksen oppilasmäärä Apip-toimintaan osallistuvien lukumäärä Perusopetuksen 1-6-vuosiluokkien oppilasmäärä Perusopetuksen vuosiluokkien 7-9 oppilasmäärä Erityisopetuksen oppilasmäärä Lukion opiskelijat Kahden tutkinnon opiskelijat aikuislinjalla Aikuisopiskelijat aikuislinjalla Kulttuuritoimen rahoittamat tilaisuuksien kävijämäärät Kansalaisopiston opetustunnit Panula-opiston opetustunnit Kirjaston lainaukset Kirjaston aukiolot (h) Nuorisotalon kävijät Virkku-uimalan kävijät Virkku-urheilutalon kävijät Virkku, uimala-urheilutalon kävijät yhteensä Ampumatilan kävijät

50 Tasekirja Varhaiskasvatusjohtokunta Varhaiskasvatusjohtaja Kirsi Koski-Säntti PERUSTEHTÄVÄ Perheen tarpeiden ja lapsen edunmukaisten varhaiskasvatuspalvelujen järjestäminen. STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT Kaupungin palvelutoiminnan toimivuus ja alueellisen yhteistyön organisointi Kaupungin johtaminen, päätöksenteko ja henkilöstöpolitiikka Kuntatalouden tasapaino Konsernin toimintojen ohjaus Elinkeinopolitiikka, aluekehitys ja kaupungin vetovoimaisuus NÄKÖKULMA JA KRIITTISET ME- NESTYSTEKIJÄT STRATEGISET TAVOITTEET AVAINMITTARIT JA TAVOITETASO 2011 OPERATIIVISET TOIMENPITEET / KEINOT ASIAKKAAT 1. Laadukkaiden, luotettavien ja monipuolisten varhaiskasvatuspalvelujen järjestäminen: päivähoito, esiopetus, aamuja iltapäivätoiminta, varhainen ja erityinen tuki sekä lasten hoidon tuki (kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) Vastataan tarpeeseen ja tarjotaan lapsen kehitystason mukainen, laadukas palvelu ja toimintaympäristö. 1.1.Hyvä asiakastyytyväisyys (4) Uusien palvelujen syntyminen (on/ei). 1.1.Toteutetaan asiakaspalaute -kyselyt aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja päivähoidossa Avoimien varhaiskasvatuspalvelujen kehittäminen yhteistyössä kolmannen sektorin ja perhetyön kanssa Järjestetään tarvittavat varhaisen ja erityisen tuen sekä erityisopetuksen palvelut Varhainen ja erityinen tuki toteutuu. Tuen tarpeeseen vastattu (100%) 1.3. Erityislastentarhan opettajan toimet on täytetty sekä riittävä määrä päiväkotipaikkoja erityistä tukea tarvitsevien lasten kuntouttamiseen. Filppulan yksi päiväkotiryhmä muutetaan integroiduksi erityisryhmäksi. Toteutuma ; avainmittarit 1. Asiakastyytyväisyyskyselyt on toteutettu. Aamu- ja iltapäivätoiminnan palvelujen osalta vanhemmat ja lapset olivat erittäin tyytyväisiä Kauhajoen aamu- ja iltapäivätoimintaan: aikuisten kyselyn keskiarvo 4,1 asteikolla 1-5 sekä lasten kyselyn keskiarvo 2,8 asteikolla päivähoidossa olevan lapsen vanhemmalle suunnatussa asiakastyytyväisyyskyselyssä saatiin niin ikään hyvät tulokset. Vastausten keskiarvo oli 2,98 asteikolla 1-4. Huonoimman arvosanan (2,08) sai poliittisten päättäjien asenne päivähoitoa kohtaan. Parhaat arvosanat (3,67) tulivat päivähoitopaikan laatua ja sisältöä koskevista kysymyksistä. 2. Perhetupa Soffan (avoin päiväkoti) toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Toiminnassa ovat aktiivisesti mukana kolmannen sektorin edustajat sekä neuvolan perhetyö. 3. Integroitu erityisryhmä on aloittanut toimintansa Filppulan päiväkodissa. Toisen kiertävän erityislastentarhanopettajan toimen haltijan siirtyessä ko. integroidun erityisryhmän lastentarhanopettajaksi, ei tätä kelton virkaa ole saatu vakituisesti täytettyä eikä varhaisen ja erityisen tuen tarpeeseen ole voitu 100%:sti vastata. Rekrytointiongelma on valtakunnallinen. PROSESSIT 2. Varhaiskasvatuspalvelujen rakenteellinen muutosprosessi osana 2. Kustannustehokas ja laadukas päivähoito-, esiopetus- sekä aamu- ja 2. Rakennemuutostyö on aloitettu (on/ei). 2. Aloitetaan päivähoidon rakenteellinen muutostyö hyväksytyn rakenne-

51 Tasekirja sivistysosaston palveluverkkokokonaisuutta. iltapäivätoiminnan järjestelmät Esiopetusverkko on tarkoituksenmukainen (on/ei). muutosmallin mukaisesti Tarkastellaan esiopetus-verkon tarkoituksenmukaisuus huomioiden lukuvuoden pienentynyt esioppilasmäärä sekä tulevien vuosien ennusteet Aamu- ja iltapäivätoiminnan paikat on määritelty (on/ei) Aamu- ja iltapäivätoiminnan laajuutta tarkastellaan suhteutettuna toimitiloihin, henkilöstömäärään ja taloudentasapainottamiseen. 3. Varhaiskasvatuksen, LLKY:n ja perusopetuksen palvelut saumattomaksi kokonaisuudeksi. 3. Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja LLKY:n rajapintojen palveluihin ja työkäytäntöihin toimiva malli. 3. Kehittämistyö on aloitettu (on/ei). 3. Kehittämistyötä toteutetaan Selevä Palettihankkeessa Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen jatkumo Varhaisen puuttumisen ja tuen vaikutus ongelmien, erityisen tuen/opetuksen ja lastensuojelun ennaltaehkäisyyn. 4. Verkostoituminen sekä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen 4. Teknologian hyödyntäminen opetuksessa ja asiakaspalvelussa 4. Asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyys. 4. Sähköisen asioinnin vahvistaminen: Muksunetti atk-sovellus yhdeksi välineeksi vanhempien kanssa käytävään kasvatuskumppanuuteen Yhteiset kokoontumiset ja yhteistyö eri toiminta-muotojen sisällä ja välillä 5. Eri kulttuuritaustaiset lasten kasvu, kehitys ja oppiminen 5. Eri kulttuuritaustaisille lapsille turvallinen ja oppimista tukeva varhaiskasvatuspalvelu 5. Eri kulttuuritaustaisten lasten määrä. 5. Perusopetuksen monikulttuurisuus -hankeen hyödyntäminen ja sen toimenpiteet 5.1. Riittävä määrä päiväkotipaikkoja lasten integroitumiseen sekä resurssit kielen oppimisen tukemiseen. 6. Seutu- ja maakunnallinen yhteistyö. 6. Yhteisten toimintamallien suunnittelu ja luominen. 6. Yhteistyötä toteutettu (on/ei). 6. Yhteisten toimintakulttuurien luominen, koulutusten järjestäminen ja yhteisten hankkeiden toteuttaminen.

52 Tasekirja Toteutuma ; avainmittarit 2. Päivähoidon rakennemuutos on hyväksytty. Uuden Äijälän päiväkodin suunnittelu saatiin loppusuoralle vuoden vaihteeseen mennessä. Päiväkoti Saturepun toiminta on muutettu perhepäivähoidossa olevien lasten varahoitopäiväkodiksi lukien. Esiopetusverkon sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja laajuutta on tarkasteltu uutta toimintakautta aloitettaessa. Toimintaa tarjotaan nykyään koulujen yhteydessä olevissa esiopetus sekä aamu- ja iltapäiväyksiköissä. 3. Lapsiperheiden palvelujen kehittämistyötä toteutettiin Selevä paletti hankkeessa. Hanke päättyi Sen tuloksena syntyi eri palvelusektorit kokoava Suupohjan lapsiperheiden palvelupaletti, jossa painopiste on vanhemmuutta, vertaisuutta ja kasvatuskumppanuutta vahvistavissa palveluissa. 4. Esioppilaat on liitetty koulujen Wilma -viestintäohjelmaan. Muksunetti atk-sovelluksen hankinta siirrettiin seuraavaan vuoteen päivähoidossa tapahtuvien muutosten vuoksi. 5. S2-kielen opetusta toteutettu varhaiskasvatuksessa oleville maahanmuuttolapsille varhaisena tukena. Päivähoidossa on ollut alkaneella kaudella yhdeksän ja esiopetuksessa kolme ulkomaalais-taustaista lasta. Henkilöstö on osallistunut perusopetuksen monikulttuurisuus hankkeen koulutuksiin, erityisvarhaiskasvatukseen sekä S2-kielen opetukseen on hankittu materiaalia sekä on osallistuttu maahanmuuttajalapsen varhaiskasvatus- ja esiopetuspolun kuvaamiseen. 6. Seutu- ja maakunnallista yhteistyötä on toteutettu osallistumalla yhteisiin tapaamisiin työn kehittämiseksi. JOHTAMINEN / HENKILÖSTÖ / OSAAMINEN 7. Uusi osavastuualuejako 7. Osavastuualueen esimiesten toimenkuvan selkeyttäminen sekä henkilöstö- ja pedagogisen johtamisen vahvistaminen. 7. Organisaatiomuutoksen palaute (työtyytyväisyys ja työssä jaksaminen). 7. Otetaan käyttöön uusi osavastuualuejako. Toimenpiteet: siirretään sivistysosaston sisäisenä siirtona vastuualueelle ½ toimistosihteeri, yksi alueesimies muutetaan, neljä lastentarhanopettajan tointa vastaavan lastentarhanopettajan toimeksi. 8. Ajanmukainen ja asiantunteva henkilöstö sekä henkilöstön hyvä koulutus ja työhyvinvointi. 8. Ammattitaidon ylläpitäminen ja varhaiskasvatuksen suuntauksiin perehdyttäminen sekä täydennyskoulutus-velvoitteen toteuttaminen. 8. Täydennyskoulutusta järjestetty ja täydennyskoulutusvelvoite toteutettu(kyllä/ei) Koulutuksien suunnittelu ja toteutus tehdään koulutustyöryhmässä Koulutuskorttien käyttö ja seuranta sekä koulutussuunnitelmien toteuttaminen. 9. Esimiesten hyvä strategisen johtamisen osaaminen. 9. Johtamisen ja esimiestoiminnan tasokkuus 9. Kehityskeskustelut käyty (100%) 9. Kehityskeskustelut käydään henkilöstölle soveltuvin menetelmin Esimiesten täydennyskoulutus 10. Ammattitaitoisen ja pysyvän vk-henkilöstön rekrytointi. 10. Monipuolisten ja ammattitaitoisten varhaiskasvatuspalvelujen ylläpitäminen ja kehittäminen 10. Rekrytoinnissa onnistuttu (on/ei) Perhepäivähoitomuodon kehittäminen ammatin jatkuvuuden ja hoitopaikkojen turvaamiseksi Ammattitutkinnot ja oppisopimus-koulutukset Sijaisrekisterin kehittäminen ja ylläpito.

53 Tasekirja Toteutuma ; avainmittarit 7. Vastuualueen uusi organisaatio on lähtenyt hyvin käyntiin ja osoittautunut toimivaksi. Yksi alue-esimiehen virka on muutettu varhaiskasvatuksen asiantuntijatehtäväksi. Neljä lastentarhanopettajan tointa on muutettu vastaavan lastentarhanopettajan toimiksi. Varhaiskasvatuksen henkilöstö on osallistunut koko kaupungin henkilöstölle suunnattuun henkilöstökyselyyn. 8. Täydennyskoulutusta on järjestetty koulutusvelvoitteen mukaisesti. 9. Kehityskeskusteluja on käyty lähes 100%. Esimiesten täydennyskoulutus on toteutunut. 10. Perhepäivähoitajien rekrytoinnissa on onnistuttu. Pph:n ammattitutkintoa suorittaa oppisopimuksella neljä uutta hoitajaa sekä yksi hoitaja omaehtoisesti. Sijaisrekisterin käytettävyyttä on parannettu. TALOUS 11. Realistinen budjetti ja kustannustehokkuus. 11. Todelliset lakisääteiset menot ja tulot sekä kustannustehokas ja laadukas palvelujärjestelmä. 11. Kustannuslaskelmaa ja vertailua hyödynnetty palvelurakennemuutoksessa (on/ei). 11. Toteutetaan kustannusvertailua paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. 12. Talouden hallinta. 12. Taloudellisen tilanteen jatkuva seuranta ja muutoksiin reagointi. 12. Taloutta seurattu ja reagoitu (on/ei). 12. Raportointi osavuosikatsauksen yhteydessä Käyttösuunnitelman tarkistaminen tarvittaessa. Toteutuma ; avainmittarit 13. Vertikal Oy:n toteuttamaa kustannuslaskelmaa ja -vertailua on hyödynnetty päivähoidon palvelurakenteen muutosprosessissa. 14. Talouden seurantaa on toteutettu kuukausittain päävastuualueella ja osavastuualueella. Varhaiskasvatuksen vastuualueella toiminta kokonaisuudessaan on toteutunut talousarvion mukaisesti. Maksutuottoja varhaiskasvatuksessa kertyi budjetoitua enemmän. Osavastuualueittain talousarvio toteutui seuraavasti: Varhaiskasvatuksen hallinnossa ta alittui reilusti. Perhepäivähoidon kustannukset alittuivat hieman, mutta perhepäivähoitajien siirtyminen työaikalainsäädännön piiriin lukien on aiheuttanut lisäkustannuksia, jotka näkyvät varahoitopäiväkoti Saturepun kustannusten ylittymisenä. Päiväkotien ta ylittyi jonkun verran. Suurimpana syynä pph:n varahoitopäiväkoti Saturepun ylitykset sekä Aron päiväkodin osalta Äijössä kiinteistöön liittyvien kulujen kohdistuminen pelkästään Vekaroiden toimintaan sekä Vekaroiden pitkästä aukioloajasta johtuvat budjetoitua suuremmat henkilöstökulut. Toteutumaa kompensoi Filppulan päiväkodin toimintakate, joka johtui siitä että ta:oon kirjattu 21 lapsen ryhmä on toteutunut 12 lapsen ryhmänä ja erityistä tukea tarvitsevia lapsia on ollut arvioitua vähemmän. Ryhmäperhepäivähoidossa ylityksiä aiheuttivat ta isommista lapsiryhmistä aiheutuneet korkeammat henkilöstökulut. Muissa päivähoitomuodoissa reippaan ylityksen aiheutti yksityinen päivähoito, jossa palvelua on ostettu enemmän kuin ta oli varattu. Esiopetuksessa ylitykset syntyivät arvioitua isompina henkilöstö- ja palvelujen ostokuluina Yrjänäisessä sekä Äijössä. Esiopetuksessa toteutui yksi ryhmä enemmän kuin oli arvioitu. Kokonaistilannetta kompensoi Kainaston ja Lustilan toimintakulujen alittuminen. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa ta toteutui erittäin hyvin. Toiminnan laajuus Toiminnallinen ja määrällinen tavoite TP 2010 TA 2011 Toteuma Toteuma Päivähoitolasten määrä - oma toiminta kaupunkilisä Esiopetuksen oppilasmäärä Apip -toimintaan osallistuvien lukumäärä Tehtävän palveluksessa oleva henkilöstö ,5

54 Tasekirja Nuoriso- ja liikuntapalvelut Vapaa-aikatoimenjohtaja Paula Kallionpää PERUSTEHTÄVÄ Tuottaa ja kehittää sidosryhmien kanssa laadukkaita ja monipuolisia nuoriso- ja liikuntapalveluita sekä huolehtia nuorten elinolojen kehittämisestä. STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT Kaupungin palvelutoiminnan toimivuus ja alueellisen yhteistyön organisointi Kaupungin johtaminen, päätöksenteko ja henkilöstöpolitiikka Kuntatalouden tasapaino Konsernin toimintojen ohjaus Elinkeinopolitiikka, aluekehitys ja kaupungin vetovoimaisuus NÄKÖKULMA JA KRIITTI- SET MENESTYSTEKIJÄT ASIAKKAAT 1. Monipuolisten harrastusmahdollisuuksien tasaarvoinen saatavuus 2. Viihtyisä ja turvallinen toimintaympäristö 3. Tasapainoisen kasvun ja kehityksen edistäminen STRATEGISET TA- VOITTEET Kaupungin vetovoimatekijä 1.1 Vetovoimaiset nuorisoja liikuntapalvelut ja niistä tiedottaminen 1.2 Toimivat ja oikein kohdennetut palvelut Kauhajoen kaupungin liikuntastrategia, liikunnan kehittämissuunnitelma v.2020, käytössä v , erityisliikunnan toimintasuunnitelma osaksi liikunnan kehittämissuunnitelmaa Kauhajoen kaupungin nuorisotyön strategian käynnistäminen, nuorisotyön kehittämissuunnitelma v.2020, erityisnuorisotyön toimintasuunnitelma osaksi nuorisotyön kehittämissuunnitelmaa 2. Säännöllinen hoito ja seuranta 2.1 Koulutus 2.2 Asiakirjat (turvallisuusasiakirjat, säännökset, lait) 3. Toimiva yhteistyö poikkihallinnollisesti ja moniammatillisesti AVAINMITTARIT JA TAVOITETASO Kävijöitä/v, tapahtumat/v, kävijät/tapahtuma 1.1 Asiakaspalaute ja elämän tuomat muutokset 1.2 Pysyvät asiakassuhteet Kirjalliset tuotokset työvälineeksi, ohjausryhmä ja työryhmät: 1. Terveyttä edistävä liikunta, 2. Liikuntaympäristöt ja olosuhteet, 3. Nuoriso- ja kilpaurheilu Valmisteleva työryhmä ja ohjausryhmä 2. Seurantatulokset 2.1 Koulutusmateriaalin päivittäminen 2.2 Asiakirjojen päivittäminen 3. Strategian mukainen toimintamalli OPERATIIVISET TOIMENPITEET / KEINOT 1. Palveluiden tuotteistaminen ja asiakaskyselyt, tilastointi, asiakkaiden sitouttaminen 1.1 Oikea reagointi muutokseen, yhteistyö (kolmas sektori) Monipuolinen tiedottaminen 1.2 Säännöllinen seuranta ja materiaalin päivitys Liikunnan kehittämissuunnitelman hyväksyminen osaksi kaupungin strategiaa Perusselvitykset ja työryhmän kokoaminen (Nuorisopalvelut ja Tehostettu nuorisotyö) 2. Seurantaraportit 2.1 Epäkohtiin puuttuminen ja niiden korjaaminen 2.2 Edunvalvonta ja toiminta-ympäristön kehittäminen 3. Poikkihallinnollinen suunnittelu, toteutus ja seuranta 3.1 Jatketaan tehtyä

55 Tasekirja Lasten ja nuorten hyvinvointi työtä, huomioidaan ehkäisevän päihdetyön strategia sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma nuorisotyössä 4. Hyvä yhteistyö sidosryhmien kanssa 4. Toimiva ja vuorovaikutteinen yhteistyö 4. Tavoitteellinen osallistuminen 4. Toteutus arkipäivän työssä ja yhteishankkeissa 4.1 Avustukset jakoperusteiden mukaan 4.2 Yhteinen koulutus 4.3 Osallistuva kuntalainen 5. Kehittyvä kansainvälinen toiminta 5. Kansainvälisen toiminnan ylläpitäminen ja lisääminen 5. Tasavertaisuus, suvaitsevaisuus ja monipuolisuus 5. Kv -toiminnan toimintasuunnitelma, yhteyksien ja valmiuksien parantaminen 5.1 Yhteistyö Saksan Main-Tauberin alueen kanssa 5.2 Nuorten kv -työleiri, Allianssi ry / Kyläyhdistykset 5.3 EVS -nuoren työllistäminen Toteutuma Liikunnan kehittämissuunnitelma lausunnolla Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän, LLKY, johtokunnassa , nuoriso- ja liikuntajohtokunnassa , sivistyslautakunnassa , teknisessä lautakunnassa , kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa Liikunta ja Vapaa-lehdet: 1/2011, kesätoiminnasta kertova (vk21), syysnumero 2/2011 (vk41). Tilastointia ja asiakaspalautetta kerätty. Ulkoliikunta-alueiden kesän käyttövuorot jaettiin. Toimintaa on ollut runsaasti sekä monipuolisesti ulkokentillä ja viheriöillä vapaa-aikakeskuksessa. Kauhajoen kaupungin koulujen liikuntasalien ja muiden tilojen käytöstä perittävät maksut hyväksyttiin kaupunginhallituksessa , tarkennuksella Liikuntasalivuorot/käyttömaksut käyttöön alkaen, sähköinen tilavarausjärjestelmä (Neviso Oy). Virkun ja nuorisotalo Räimiskän käyttövuorot kaudelle Toimittu toiminta- ja käyttösuunnitelmien mukaisesti. Nuorisotalo Räimiskän 20 ja nuorisovaltuuston 10 -vuotisjuhla Juhlassa esiintyi mm. punk-yhtye Klamydia. Kesällä tehostettiin toimintaa nuoriso- ja liikuntapalveluissa. Suosittu RämäPark nuorisotalon viheralueella keräsi paljon nuoria skeittaajia aina loppuvuoden pakkasiin saakka. RämäPark varustettiin turvamääräysten mukaisesti suoja-aidalla ja ohjeistuksella. Nuorisotalon avoimien ovien kävijät kaksinkertaistuivat. Nuorisotyön kehittämissuunnitelman valmistelu on siirretty v Lasten oman Talotoimikunnan perustaminen siirretty harkittavaksi tulevaisuudessa. Walkers nuorisokahvilatoiminta: 25 / Trimmi, Virkun henkilökunnan turvallisuuskoulutus, Koulutuspäivään osallistui myös muuta nuorisoja liikuntapalveluiden henkilöstöä. Virkun huoltokuukausi (uimala kiinni ja urheilutalo avoinna). Virkussa ja Räimiskällä erikseen päätetyt kesän aukioloajat. Tarve kameravalvontaan on vapaa-aikakeskuksen alueella ja Sotkan ulkoilu- ja urheilukeskuksessa. Asiaan tulee palata pikimmiten. Virkun kameravalvonta uudistettiin. Bänditalo Peltomaata on kohennettu ja markkinoitu bänditoimintaan. Sähköinen tilavarausjärjestelmä vahvistuu Virkun ja nuorisotalon osalta v.2012 aikana. 3. Tehostettua nuorisotyötä jatkettiin OKM:n erityisavustuksen avulla Vuoden alusta saakka käytettiin v.2010 erityisavustuksen määrärahaa. Nuoriso- ja liikuntajohtokunta antoi lausunnon Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän (LLKY) laatimasta Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta. Suupohjan alueen ehkäisevän päihdestrategian koulu- ja nuorisotyöhön mukaisesti järjestettiin moniammatillisesti iso ehkäisevän päihdetyön tapahtuma, PP-Talo vol III 5-9 luokkalaisille sekä lukiolaisille ja ammattikoululaisille , mm. Haloo Helsinki nuorisobändi. 4. IceSkatingTour-11 Filppulan koulu, yleisluistelujää Jumppasunnuntai (60). Kauhajokihiihdot 2011: 36. Kauha-Hiihto 20.2 (360), 12. Hyyppä-hiihto 6.3 (250), Nummijärvi-hiihto jäi väliin. Säpinää Rinteessä-erityisryhmien laskettelupäivä yhteistyössä Sotkan Rinteiden, kehitysvammaisten tuki ry:n ja Koulutuskeskus Sedu:n kanssa (90). Osallistujamääriltään merkittävimmät yhteistyötapahtumat, lasten ja nuorten valtakunnalliset Kauhajoen Karhun järjestämät jalkapalloturnaukset, keräsivät Kauhajoelle ennätysmäärät joukkueita ja osallistujia: 31. Kauhajoki Cup ; 110 joukkuetta / osallistujaa, 14. Messu Cup (Kauhajoen Ruokamessujen oheistapahtuma); 124 / Soveltavan liikunnan aluetapahtuma Kauhajoella, Virkussa Oltiin mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa LLKY/Potku-hankkeen kanssa yhteistyössä hyvinvointiteemapäivä - Pirä ittestäs huolta (ravinto, liikunta, muu terveys ja vapaa-aika) tapahtumaa Kauhajoella Nuorten viikkojen tapahtumat, viikot Nukute työryhmä (moniammatilli-

56 Tasekirja nen) on kokoontunut nuorisopalveluiden koordinoimana noin kerran kuukaudessa. Suupohjan alueen nuorisotyöntekijät ovat kokoontuneet noin kerran kuukaudessa. Etelä-Pohjanmaan virkistysuimaloista vastaavat kokoontuneet kaksi kertaa. Verkostolla tavoitellaan yhteistä näkemystä mm. ongelmatilanteisiin, markkinointiin, aukioloaikoihin, taksoihin ja toimintaan. PLU:n kanssa yhteistyöllä suunniteltu v.2012 PlayCity FunGoa. Nuoriso- ja liikuntajohtokunta jakoi avustusten jakoperusteiden mukaan liikunta- ja nuorisojärjestöjen perusavustukset, kohde- ja erityisavustukset. Liikunnan kehittämissuunnitelman mukaan: 2.valmentajafoorumi Kauhajoella Kv -yhteyksiä on ylläpidetty. Nuorten työleiriä (Allianssi) ei järjestetty. Suunniteltu uutta tapahtumaa, kohderyhmänä alakoulut 5-6 luokat: European Youth Camp kansainvälisyyskasvatusta liikunnan ja kulttuurin avulla. Haettu yhteistyötahoja Virosta, Ruotsista ja Saksasta. Hanketta suunnitellaan syyslukukaudelle Oltu mukana järjestämässä kv-huippukoripalloturnausta Kauhajoella Kauhajoen Karhun korisliigajoukkueen kutsumana joukkueet Ruotsin Luulajasta (LF Basket Luulaja) ja Saksan Weissenfelsin (Mitteldeutcher BC) kaupungeista. Turnaukseen osallistui myös viime vuoden SM-joukkue Tampereen Pyrintö. Tapahtuma lujitti kv-yhteistyötä em. seurojen kautta, joka tulevaisuudessa mahdollistaisi laajamittaisen nuoriso- ja muun yhteistyön. EVS vapaaehtoinen kreikkalainen Andreas Karadakis saapui Kauhajoelle PROSESSIT 6. Laadukkaiden nuoriso- ja liikuntapalveluiden tuottaminen tasaarvoisesti 6. Ydinprosessin kohdentaminen 6. Kehittämissuunnitelmat ja päivittäminen, toiminta suunnitelmien mukaan 6. Palveluiden kehittäminen resurssien mukaan 6.1 Painopistealueet määritellään kehittämissuunnitelmissa 6.2. Sähköiseen ajanvarausjärjestelmään varautuminen 7. Verkostoituminen alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti 7. Hyvä verkostoyhteistyö 7. Toimiva ja kehittyvä verkostoyhteistyö 7.1 Palaute 7. Pohjana nykyinen verkosto 8. Lasten- ja nuorten elinolojen parantaminen 8. Lapsi- ja nuorisotoiminnan kehittäminen 8.1 Lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamis-mahdollisuudet 8.2 NuKuTe -työryhmä 8. Moniammatillinen yhteistyö, nuorisopoliittinen ohjelma ja strategia 8.2 Kokoontumiset, yhteiset toiminnot, ryhmän jäsenet 8. Toimintamallien toteuttaminen Lasten vaikuttajaryhmät Nuorten omat vaikuttajaryhmät 8.2 NuKuTe-työryhmä pysyväksi toiminnaksi 9. Jälkihoidon jatkuminen tehostetussa nuorisotyössä 9. Tehostettu nuorisotyö 9.1 Ehkäisevä ja etsivä nuorisotyö Kehittyvä yhteistyö Tukena koulutyössä Netari toiminta Ehkäisevä päihdetyö Walkers -toiminta 9.2 Korjaava nuorisotyö 9. Tehostettu nuorisotyö Kokoontumiset, osallistujat Osallistumiset Kerrat, asiakkuudet Yhteistyö, tapahtumat, osallistujat Kerrat, kävijät 9.2 Tapahtumat ja osallistumiset 9. Koulusurmien jälkihoito ja seuranta, resurssien säilyttäminen NuKuTe työryhmä, hajaasutusalueet, kolmas sektori Välituntitoiminta, pienryh-mätoiminta, koululuokkien ryhmäytykset Netari verkkonuorisotyö (yhteissopimus v alussa), muu sosiaalisen median käyttö Suupohjan alueen v koulu- ja nuorisotyön ehkäisevän päihdetyön strategia Yhteistyön jatkaminen ja kehittäminen Kauhajoen seurakunnan kanssa 9.2 Kohdekoulun tuke-

57 Tasekirja minen mm. liikuntasetelit ja ohjattuja toimintapäiviä tarpeen mukaan Toteutuma Toimittu nuoriso- ja liikuntapalveluiden toimintasuunnitelmien mukaan. Huomioitu toimintaa suunnitellessa eri kehittämissuunnitelmat. Resurssointia auttanut Tehostetun nuorisotyön projekti, joka päättyi vuoden 2011 lopussa ( ). Nuoriso- ja liikuntajohtokunta hyväksyi ( ) liikuntapalveluiden erityisryhmien liikuntakortin perusteet, ohjeistuksen, hakemuslomakkeen asiavalmistelun ja maksut. Kortti myönnetään puoleksi vuodeksi tai vuodeksi kerrallaan, jonka jälkeen hakemus tulee uusia. Lokakuulla käyttöön otettua korttia on myönnetty 18, yksi hylätty. Liikuntapalveluiden ohjaustoiminta aikuisille oli suurimmaksi osaksi kesätauolla. Kesän uimakoulut jaettiin tavoitteeltaan kahdeksaan uimaopetusryhmään, jotka olivat viikon mittaisia kursseja lapsille (310 lasta), mutta myös kurssi aikuisille (8). Koulujen kerhotoimintaa on aktivoitu sekä suunniteltu välkkärikoulutusta. Nuoriso- ja liikuntapalveluiden koordinoimat lasten kesäleirit 1 ja 2 luokkalaisille: ja Nuorisotalon viheralueen Skeittipuisto Rämä Park sai toimintasäännöt nuorisovaltuuston ja nuorisopalveluiden toimesta. Nuorten toivoma Rämä Parkin laajennus suunniteltiin ja toteutettiin turvamääräysten mukaan. Liikuntatilojen ja muiden tilojen sekä alueiden käytön sähköinen tilavarausjärjestelmäohjelmisto otettiin käyttöön elokuulla (Neviso Oy / vs.kehityspäällikön viranhaltijapäätös ). Ulkoliikunta-alueiden hoidossa, lähinnä vapaa-aikakeskuksen alueella, kesän vilkas toiminta-aika asetti kovat paineet vähäisille resursseille. Suunnitelmissa pysyttiin ennakoitua paremmin. 7. Hyvä toimintaverkosto: LLKY, muu seutukunta, PLU, Kuortaneen urheiluopisto, Etelä-Pohjanmaan Opisto, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kunnat ja kaupungit, valtakunnalliset järjestöt jne. Parannettu valtakunnallista LIPAS liikuntapaikkapankkia Kauhajoen osalta. 8. Hyvä moniammatillinen yhteistyö eri tahojen kanssa. Tuettu osallistavammaksi nuoria toimintaryhmiä (esim. nuorisovaltuusto ja nuorisotalon talotoimikunta). Vahvistettu hyvää yhteistyötä Kauhajoen seurakunnan kanssa Walkers -nuorisokahvilatoiminnassa. Suunniteltu seura- ja valmentajafoorumeita syksylle. On toteutettu yhteistyössä koulujen kanssa liikuntakerhoja (uinti, sporttiklubi erityistä tukea tarvitsevat lapset). Syvennetty yhteistyötä paikallisten oppilaitosten kanssa (Sedu/lähihoitajaopiskelijat avustajina ja toimitsijoina erilaisissa tapahtumissa, esim. Soveltavan liikunnan tapahtuma ja Hyvinvointipäivä). 9. Toteutettu Tehostetun nuorisotyön hankesuunnitelmaa (päättyy ). Valmisteltu hyvien kokemusten kautta saatujen toimintamallien pysyvyyttä Kauhajoen nuorisotyössä; esim. erityisnuorisotyön tarve ja tehty työ hankkeen avulla Kauhajoella. Valmistauduttu yli kolmevuotisen projektin ( ) loppuselontekoon opetus- ja kulttuuriministeriölle (OKM). Projektin kautta päättyi kolmen nuorisotyöntekijän työsuhde. Tehostetun nuorisotyön erityisavustukset yhteensä JOHTAMINEN / HENKILÖSTÖ / OSAAMINEN 10. Yhteistyökykyinen, ammattitaitoinen ja riittävä henkilöstö 11. Yhtenäinen linja henkilöstökoulutuk-seen ja työhyvinvointitoimintaan henki-löstöjaoston linjauksen mukaisesti 10. Yhteisten voimavarojen ja ammattitaidon hyödyntämi-nen 11. Strategisesti tarkoituksen-mukainen täydennyskoulutus 11.1 Tarvittava työnohjaus ja työhyvinvointi 10. Motivoitunut ja ammattitai-toinen henkilöstö 10.1 Kehityskeskustelut 11. Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö 11.1 Työtyytyväisyyskysely tehty (on/ei) 10. Priorisoidaan yhteiset asiat ja niiden tärkeysjärjestys 10.1 Kehityskeskustelut 11. Sitoutunut henkilökunta 11.1 Työtyytyväisyyskyselyt tarvittaessa 12. Nuoriso- ja liikuntapalveluiden vastuualueen jako osavastuualueisiin: nuorisopalvelut ja liikuntapalvelut 12. Johdon ja esimiestyön selkeyttäminen 12. Osavastuualuejako (on/ei) 12. Päätökset osavastuu-aluejaosta ja selvät tehtävä-kuvaukset Toteutuma Kehityskeskustelut on käyty. Kohdennettu täydennyskoulutus Virkun uimalan henkilökunnalle; ideapäivät ohjaajille ja tilatut koulutukset vertaisohjaajille. Vauvauintiohjaajien täydennyskoulutus (pakollinen joka toinen vuosi / turvallinen vauvauintipaikka-kriteerit). Virkun vakituisten ohjaajien ja vertaisohjaajien täydennyskoulutus tarpeen mukaan (turvallisuusvaatimukset). 11. Osallistuttu kaupungin PAREE hankkeeseen, suunnitteluun ja toteutukseen. 16. Paree perusryhmä. Jatkoryhmiä 2krt viikossa, 55krt / osallistujakertoja. Hankkeen koordinaattorina erityisliikunnan suunnittelija (35%). On suunniteltu yhteistä koulutusta. Toteutettu Trimmi -turvallisuuskoulutuspäivä. Työtyytyväisyyskyselyt tehty. Nuorisotoimen työnohjausta on jatkettu vuoden loppuun. 12. Nuorisopalveluiden ja liikuntapalveluiden osavastuualueet lähtien, sivistysjohtajan päätös 179, Nuorisopalveluissa uudet työntekijät (sisäinen siirto): palvelusihteeri alkaen (sivistysjohtajan päätös 181, ) ja nuoriso-ohjaaja/jopo-ryhmä alkaen (sivistysjohtajan päätös 254, ). Nuoriso- ja liikuntapalveluiden osavastuualuejakoa; johtoa ja esimiestyötä on selkeytetty henkilökunnalle mm. Trimmin yhteydessä. Tehtäväkuvauksia on tarkennettu ja selvennetty erillisten toimenkuvien laadinnan avulla.

58 Tasekirja TALOUS 13. Kustannustehokkuus palvelujen järjestämisessä 13. Palvelurakenteen jatkuva tarkastelu 13. Raportointi osavuosikatsausten yhteydessä 13. Resurssien tarkoituksen-mukainen kohdennus 13.1 Taksojen tarkistaminen ja niiden suunnittelu 14. Realistinen budjetointi, talouden hallinta ja budjetissa pysyminen 14. Taloudellisen tilanteen aktiivinen tarkastelu ja muutoksiin reagointi 14.1 Kustannusrakenteiden analysointi ja vertailu 14. Raportointi osavuosikatsausten yhteydessä 14.1 Raportointi 14. Käyttösuunnitelman tarkistukset tarvittaessa 14.1 Kustannuslaskennat tarvittaessa 15. Ulkopuolisen kehittämisrahoituksen mahdollisuus 15. Perustoiminnan kehittäminen ulkopuolisella rahoituksella 15. Rahoitusta saaneiden hankkeiden määrä 15. Hankkeita hyödynnetään kehittämistyössä Toteutuma Käyttösuunnitelmaa on tarkistettu. Voimassa olevia taksoja ei ole tarkistettu. Siirretty v alkuun. Kaupunginhallitus on hyväksynyt sivistyslautakunnan päätöksen mukaisesti koulukeskuksen liikuntahallin sekä muiden liikuntasalien ja muiden tilojen käytöstä perittävät tilavuokrat ajalle Toimittu käyttösuunnitelmien mukaisesti. 15. Lasten ja nuorten kerhotoimintaan saadun avustuksen (ELY-keskus) käyttö päättyi Tehostetun nuorisotyön projekti toimi saakka OKM:n erityisavustuksella. Tot : Toimintatuotot ,22 (152,6%), Toimintakulut ,03 (108,7%), Toimintakate ,81 (100,2%). Tehostettu nuorisotyö projektin v.2010 OKM/erityisavustuksesta käyttöoikeus OKM:n päätös (saap /dnro461/628/2010, ) Tehostetun nuorisotyön -hankkeesta aiheutuviin kustannuksiin viimeistään (hakemus , Kauhajoen Tehostetun nuorisotyön projekti vuodelle 2011). Nuorisotalon kävijät Nuorisopalveluiden muu ohjattu toiminta, osallistujat TP TA Toiminnallinen ja määrällinen tavoite Toteutuma TP Virkku, uimalan kävijät Virkku, urheilutalon kävijät Virkku, uimala-urheilutalo kävijät yhteensä Ampumatilan kävijät Koulukeskuksen liikuntahalli, kävijät Liikuntapalveluiden muu ohjattu toiminta ja tapahtumat, osallistujat Tehtävän palveluksessa oleva henkilöstö (sähk. varausj / ei mahdollista, siirtyy v.2012) / vakituista, 3 tehostetussa nuorisotyössä 2 määräaikaista, 3 ostopalveluna

59 Tasekirja Tekninen lautakunta Kaupungin visio: Kauhajoki on peruspalveluistaan hyvin huolehtiva, elinvoimainen ja viihtyisä sekä kansainvälisesti tunnettu eteläisen Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämän, koulutuksen ja kulttuurin keskus. Päävastuualueen tuloskortti Tekninen lautakunta PERUSTEHTÄVÄ Järjestää ja kehittää asiakkailleen asiantuntevasti ja laadukkaasti näiden tarvitsemat tekniset palvelut ja luo asiantuntevalla maankäytön suunnittelulla edellytyksen viihtyisän, terveellisen ja turvallisen asuin- ja työ- ja vapaa-ajan ympäristön rakentumiselle NÄKÖKULMA JA KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT ASIAKKAAT 1. Monipuolinen tonttitarjonta STRATEGISET TA- VOITTEET Rakennettavissa olevia asuin-, liike- ja teollisuustontteja riittävästi vapaana AVAINMITTARIT JA TAVOITETASO Tonttien lukumäärä OPERATIIVISET TOI- MENPITEET / KEINOT 1. Raakamaan hankinta ja kaavoitus, maankäyttösopimukset, yksityiset tontit tietoon, monipuolinen tonttitarjonta 2. Ympäristön toimivuus, turvallisuus, viihtyisyys ja energiatehokkuus 2. Kaupunkiympäristön kehittäminen 2. Toimiva ja viihtyisä ympäristö 2. Toimintosuunnitelmien laatiminen ja toteuttaminen 3. Palvelujen asiantuntevuus, saatavuus ja toimenpiteiden oikeaaikaisuus 3. Ammattitaitoinen palvelu ja hallinto sekä ajantasainen tiedottaminen 3. Tyytyväinen asiakas, asioiden hoitamisen nopeus 3. Työsuunnittelu ja toteutus ja keskinäinen koordinointi Toteutuma ; avainmittarit 1. Kaupungilla on tarjolla parikymmentä omakotitonttia sekä keskustassa, että kyläkeskuksissa. Äijälän alueelle tulee kaavoituksen myötä kaupungille uusia rivitalotontteja ja lisää omakotitonttitarjontaa. Alkuvuosi on ollut vilkas tonttien kysynnän suhteen ja tonttikauppoja on tehty. Teollisuustontteja on runsaasti tarjolla Aronkylässä ja Panulan teollisuusalueella. Kaupunki ei ole käyttänyt etuosto-oikeuttaan Aninkujan ja Eteläisen yhdystien varren maakaupoissa. Maankäyttösopimuksia on valmisteltu Suupohjan Osuuspankin, Serres Oy:n ja Kauhajoen Invalidit Ry:n kanssa. 2. Kaavakadut Aron alueella on loppuun rakennettu ja jokirantapuistosillan rakentamispäätöstä ei ole tehty, vesilupa on myönnetty. Monista rakennushankkeista rakenteilla on yläkoulu, erityisasuntolan suunnittelu odottaa toteutusta ja päiväkoti on suunnittelussa. Osayleiskaavatyössä pohditaan koko kaupunkiympäristön kehittämistä teemaryhmäideoinnein. Teemaryhmätyöt ovat valmistuneet. 3. Tiedottamista työmaista, viestintää parannetaan joka suuntaan (tavoite), suunnitteluun on osallistutettu käyttäjäkuntaa PROSESSIT 4. Kaava-, kartta- ja mittausprosessien toimivuus 4. Sujuva käsittely ja päätöksenteko 4. Käsittelyaika 4. Numeerisen kaavakartan ja osayleiskaavan laadinta 5. Kaupungin omai- 5. Hyvä toiminnallinen 5. Hoidon ja kunnossa- 5. Jatkuvuus, suunnitel-

60 Tasekirja suusmassan hoito ja kunnossapito ja tekninen kunto pidon laatua ja taloudellisuutta kuvaavat vastuualuekohtaiset mittarit mallisuus, luokitukset ja raportointi, kiinteistöstrategian laadinta 6. Toimintojen tuotteistaminen ja hinnoittelu 6. Palvelujen tuotteistamisen jatkojalostus 6. Tuotteiden ja hinnoittelun vuosittainen tarkistus 6. Tuotteistamisen yhteistyö eri sektoreiden kanssa, kuntayhteistyö, päivitystyö 7. Tiedonhallinta ja arkistonmuodostus 7. Tiedonhallintajärjestelmän käyttöönotto 7. Arkistonmuodostussuunnitelmat laadittu AMS:t laaditaan 8. Rakennuttaminen käyttäjätahojen tarpeita varten. 8. Hyvä suunnittelun taso ja ohjaus, varmistetaan oikeat ja turvalliset ratkaisut 8. Suunnitellut ja toteutuneet kohteet 8. Huomioidaan erityistarpeet sekä lait ja asetukset 9. Energiaohjelma 9. Energian säästö 9. Saavutetut tulokset 9. Energiatehokkuuden toimintasuunnitelman toteuttaminen, kestävä energianhuollon edistäminen Toteutuma ; avainmittarit 4. Asemakaavoitus on toteutunut laaditun ohjelman mukaisesti konsulttityönä. Kaavansiirto numeeriseen muotoon on vahvistunut ja muita asemakaavan laajennuksia ja muutoksia on vahvistunut lisäksi 7. Uusia asemakaavoja on vahvistunut Asuulin alueelle, Serreksen alueelle sekä Äijälän alueelle. Kaavamuutoksia on vahvistunut vapaa-aikakeskuksen tie- puistoalueella, Heinolan alueen kortteleissa 1115 ja 1116, Aronkylän tiejärjestelyjen alueella sekä Topeekan ja Puistotien tiejärjestelyjen osalla, jossa on lisäksi kaavan laajennusta. 5. Korjaustoimet on meneillään suunnitellusti ja osa tuottamattomista kiinteistöistä on myyty ja loppujen kohteiden myyntiä jatketaan. Muun muassa teollisuushalli 11 ja Muurahaisen luontomatkailukeskus kaupat ovat loppusuoralla. Kiinteistöstrategian laadinta on valmistunut ja hyväksyttävänä. Yhteismetsäasiaa ja metsien myyntiä on käynnistetty. Kuntotutkimuksia on tehty. 6. Tuotteistamiset on ruokapalveluissa tehty koulu- ja päiväkotipuolelle. 7. Tiedonhallintasuunnitelmien tekemistä on jatkettu. 8. Rakennuttaminen on hoidettu omalle organisaatiolle. 9. Energiatehokkuusryhmän raportti on valmistunut. Energiaraportti on lähetetty Kuntaliittoon ja Motivalle. JOHTAMINEN/ HENKILÖSTÖ / OSAAMINEN 10. Oppiva organisaatio, strateginen johtatus mukaan strategi- 10. Henkilöstön koulumisosaamineseen ajatteluun. Henkilöstön luovuuden ja hiljaisen tiedon hyödyntäminen 10. Osaamispääoman kasvu ja strateginen ajattelumalli läpäisee koko organisaation. 10. Henkilöstön koulutus ja työmenetelmien kehittäminen. Srateginen ajattelu ja luovuus käyttöön kaikissa toimissa. 11. Henkinen ja fyysinen työhyvinvointi 11. Työhyvinvoinnin lisääminen 11. Työmäärä ja tehtävät vastaavat haasteiltaan ja määrältään henkilöstön resursseja 11. Henkilöstön motivointi ja kannustaminen. Selkeiden tavoitteiden asettaminen. Yhteishengen kohottaminen. Työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö. Toteutuma Koulutuksiin on osallistuttu tarpeiden mukaan mm. käännetyn alv:n koulutus, uuden henkilöstön rekrytointiin valmistaudutaan mm. rakennusvalvonta ja kaavoitus. Teknisen lautakunnan kaavoitta-

61 Tasekirja jan valinta on tehty. Ruokapalvelupäällikkö on valittu. 11. Esimiesseminaareihin on osallistuttu, työterveyshuollon kanssa on tehty yhteistyötä ja varhaiseen tukemiseen on saatu ohjeita. Koko osastoa koskeva koulutus/ tiedotustilaisuus on pidetty, kehityskeskustelut on pidetty. Työterveystarkastukset on pidetty kattavasti, > 90 %.. TALOUS 12. Talouden tasapaino 12. Talouden hallinta 12. Toimintakulujen kasvu 0 % Tasapainottamisohjelman toteuttaminen, ei ylityksiä talousarviossa 12. Seurataan palvelurakenneuudistusten muutoksia ja lisätään kustannustehokkuutta 13. Investointiohjelma 13. Investointien kokonaisbudjetointi pitemmälle aikavälille 13. Kustannusarvion ja suunnitelmien toteutuminen 13. Keskeisten Investointien tasapainoinen toteuttaminen 14. Kustannuslaskentajärjestelmät 14. Kustannustietoisuus palvelujen hinnoittelussa 14. Kustannuslaskennan malleja otettu käyttöön 14.Taksojen päivitys, vaihtoehtoisten toteutusmallien vertailulaskelmat Toteutuma Talouden tasapainottamisohjelmaa on seurattu ja toteutettu niin hyvin kuin toiminnallisesti on pystytty. Toimintatuotot ovat toteutuneet 110,4 % ja toimintakulut 107,6 %. Toimintakate on 91,5 % ,00 nettoinvestoinneista on toteutunut Investointien toteutusta ja kustannuksia on seurattu. 14. Toimitilapalveluissa on kehitetty toteutumisen seurantaa. Kustannuslaskentaohjelmaa ei ole otettu käyttöön. Viemärilaitoksen toiminta lautakunnan alaisuudessa päättyi. Vastuualue: Päävastuualueen esimies: TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen johtaja Harri Virtanen TEKNINEN LAUTAKUNTA Muutos % Muutos TULOSLASKELMA Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TA+muutos TP 2011 TP 2010 TP muutos 2011 TP 2011 TP 2011 TOIMINTATUOTOT + Ulkoiset tuotot ,6 % ,9 +Sisäiset tuotot ,5 % ,8 TUOTOT yhteensä ,1 % ,9 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,2 % ,7 TOIMINTAKULUT 0,0 -Ulkoiset kulut ,2 % ,8 -Sisäiset kulut ,0 % ,4 KULUT yhteensä ,3 % ,2 TOIMINTAKATE (SITOVA) ,2 % ,8 - Poistot ,0 % ,1 LASKENNALLISET ERÄT ,3 % ,0 TILIKAUDEN YLI-/ ALIJÄÄMÄ ,2 % ,4

62 Tasekirja Toiminnallinen ja määrällinen TP TA Toteutuma tavoite Ylläpitosiivottava alue m m m2 Kouluateriat 2600 annota/pv ann/pv ann/pv Sos.ja terveystoimen ateria 710 annosta/pv 800 ann/pv 800 ann/pv + kahvit 150/pv + kahvit 180/pv + kahvit 157/pv Kiinteistöt m m m3 Muu ylläpito Käytetty energia / a Talousmetsiä 2031,1 ha 1983 ha 1938 ha Puun hakkuumäärä m3 / vuosi m m3 / v 3696 m3 Taimikoiden hoitomäärä ha /v 32 ha 100 ha / v 51 ha Rakennuttaminen h /v 1562 h /v 3300 htp 3300 htp Suunnittelu h / v 1562 h / v h 1610 h Suunnitteluttamisen ja rakennuttamisen 44,00 44,10 44,10 keskikustannus Katujen kunnossapito m m m2 Ympäristöluvan velvoitteiden täyttyminen 95 % 100 % 90 % Jätevesitaksa sis. alv 3.17 /m 3 +perusmaksu 1. /m 3 +perusmaksu 3.26 /m3 +perusmaksu Laskutettava jätevesimäärä m 3 /v Käsitelty jätevesimäärä m 3 /v m m 3 Viemäriverkoston pituus yhteensä 183,8 km 187,2 km 187,5 km - JV-verkosto - SV-verkosto 105,4 km 78,4 km 106,7 km 80,5 km 107 km 80,5 km Viemärilaitoksen kulujen kattaminen jätevesitaksalla 100 % 100 % 100 % Osayleiskaavatyö on edelleen valmistelussa ja asiantuntijaryhmät ovat tehneet selvityksiä kaavoitettavasta alueesta. Kaavansiirto numeeriseen muotoon on vahvistunut. Uusia asemakaavoja on vahvistunut Asuulin alueelle, Serreksen alueelle sekä Äijälän alueelle. Kaavamuutoksia on vahvistunut vapaa-aikakeskuksen tie- puistoalueella, Heinolan alueen kortteleissa 1115 ja 1116, Aronkylän tiejärjestelyjen alueella sekä Topeekan ja Puistotien tiejärjestelyjen osalla, jossa on lisäksi kaavan laajennusta. Kauhajoen Vesihuolto Oy:n ja kaupungin viemärilaitoksen laitosfuusion on valmistunut ja yhdistynyt laitos aloittaa toimintansa vuoden 2012 alusta. Valmistelevana hankkeena on erityisasuntolan ja Äijälän päiväkodin suunnittelu ja rakentaminen. Molemmat hankkeet on annettu aiesopimuksella Lakea Oy:n rakennutettavaksi ja kaupunki vuokraa rakennukset toimintaa varten.

63 Tasekirja Koulukeskuksen C-D- osa, eli tekniset tilat ja liittyvät luokkatilat ovat valmistuneet ja koulunkäynti tiloissa aloitettiin elokuun alusta alkaen. Rakentamisen aikana paljastuneista ongelmista huolimatta lopputulos on onnistunut. Kokonaisinvestointiin sisältyy myös A-, B- ja C- osien käsittävän yläkoulun uudisosan rakentaminen, joka aloitettiin syyskuussa. Lähiliikuntapaikka rakennettiin ns. Lukion kentälle. Kenttä mahdollistaa koulu- ja vapaa-ajan käyttöön monipuoliset liikuntamahdollisuudet pesiksestä parkouriin. Katuja on rakennettu ja perusparannettu yhteensä 1,3 km. Merkittävimpinä kohteina on toteutettu Aronkylässä Tykkimiehentie ja Riihikuja. Aron teollisuusalueella on rakennettu Palkki- ja Sähkötietä. Päntäneen kaava-alueella on rakennettu Pekarilantie. Katuja ja pihoja päällystettiin kaiken kaikkiaan m2, eli siis yli 2 ha yhtenäisenä alueena. Tärkeimpiä kohteita olivat Savikyläntie välillä Puistotie - Rekitie, Lellavan teollisuusalueen tiet, koulukeskuksen pihat ja peruskorjauskohteet Lämpökuja ja Kyntäjäntie välillä Eteläinen yhdystie - Mikontie. Sadevesiviemäreitä on rakennettu yht. 2,0 km ja jätevesiviemäreitä on rakennettu yht. 1,6 km. Suurimpia kohteita olivat Aron teollisuusalue, Heinämiehentien ja Kyntäjäntien sadevesiviemärit.

64 Tasekirja Rakennuslautakunta Kaupungin visio: Kauhajoki on peruspalveluistaan hyvin huolehtiva, elinvoimainen ja viihtyisä sekä kansainvälisesti tunnettu eteläisen Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämän, koulutuksen ja kulttuurin keskus. Päävastuualueen tuloskortti Rakennuslautakunta PERUSTEHTÄVÄ Lautakunnan toimialana on rakentamisen neuvonta, sekä asuntolainoihin ja korjausavustuksiin liittyvät viranomaistehtävät, maankäyttö- ja rakennuslain sekä maa-aineslain mukaiset valvonta- ja viranomaistehtävät lupa-asioiden osalta, sekä ratkaista tarvittavien lausuntojen pohjalta, maa-aines- ja maisematyölupa-, suunnittelutarvealueratkaisu- ja poikkeamislupa-asiat, sekä antaa poikkeamislupahakemuksiin lausunnot alueelliselle ympäristökeskukselle. NÄKÖKULMA JA KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT STRATEGISET TA- VOITTEET AVAINMITTARIT JA TAVOITETASO 2011 OPERATIIVISET TOI- MENPITEET / KEINOT ASIAKKAAT 1. Palvelujen saatavuus 1. Asiantunteva neuvonta 1. Asiakkaan tyytyväisyys 1. Riittävät resurssit toiminnalle ja sijaistarpeille sekä kehittämisprojekteille Toteutuma Rakennuslupapalvelujen kysyntä on uusien rakennushankkeiden omakotitalojen osalta edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa vilkkaampaa, asuinkerrostalojen osalta lupia ei ole ollut vireillä edellisvuoden tapaan. Laajennukset ja rakennuslupien kokonaismäärä on tässä vaiheessa edellisvuoden tasolla. Palvelujen saatavuus on ollut normaalitasolla. PROSESSIT 2. Suunnittelutarve- ja poikkeuslupa-prosessit sekä rakennuslupa- ja valvontaprosessin toimivuus 2. Sujuva käsittely ja päätöksenteko 2. Hakemusten käsittelyaika 2. Tarkoituksenmukainen delegointi 3. Maa-aineslupa- ja valvontaprosessin toimivuus 3. Sujuva käsittely ja päätöksenteko 3. Hakemusten käsittelyaika 3. Tarkoituksenmukainen delegointi 4. Vss-velvoitteet ja rasitteen perustamisprosessin kuvaus 4. Syntyneet vss-velvoitteet täytetään. 4. Täyttämättömät velvoitteet (m²) 4. Velvoitteiden tehosteiden täytäntöönpanot ja prosessikuvauksen laadinta 5. Seudullisen rekisterijärjestelmän käyttö 5. Alueellisesti yhtenäiset rekisterit 5. Virhetietojen määrän väheneminen 5. Todettujen virheiden korjaaminen 6. Rakennusjärjestyksen uudistusprojekti 6. Hyvän kaupunkikuvakokonaisuuden ja ilmoitus- sekä toimenpidelupajärjestelmän kehittäminen (seutu- 6. Eteneminen yleiskaavan uudistukseen liittyen 6. Muutoksen valmistelu ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen

65 Tasekirja kunnallisesti) 7. Arkistointisuunnitelman ajan tasalle saattaminen 7. Prosesseissa syntyvälle aineistolle säilytyspaikat ja säilytysajat 7. Täyttää ao. määräysten vaatimukset. Arkistonmuodostussuunnitelmat laadittu Projektien viimeistely Toteutuma Prosesseja ja delegointeja sovelletaan sekä arkistoja kehitellään resurssien mukaan, samoin keskeneräisiä rakennushankkeita selvitellään. Yleiskaavaprosessi ja asumistiimin työ on verottanut voimavaroja muun toiminnan ohella. Maa-aineslupien valmistelu on vaativaa ja työlästä tiukentuneiden ei-puoltavien asiantuntijalausuntojen johdosta. JOHTAMINEN/ HENKILÖSTÖ / OSAAMINEN 8. Eläköitymiseen varautuminen 8. Hiljaisen tiedon siirto 8. Käytettävissä olevat henkilötyövuodet 8. Henkilöstön irrottaminen tilapäisesti juoksevien asioiden hoidosta ja mahdollisesti eläköityvien viranhaltijoiden virkojen täyttäminen 9. Sijaisten ja projektiasiantuntijoiden tarpeet 9. Projektien käyttö 9. Lukumäärä 9. Sijaisten ja projektihenkilöiden palkkaaminen Toteutuma Toiminta jatkuu vakiintuneen käytännön mukaan hiljaista tietoa valmisteluprosesseissa siirtäen. Eläköitymiseen liittyvät järjestelyt tulevat sovellettavaksi loppuvuodesta. TALOUS 10. Tarkoituksenmukainen taksapolitiikka 10. Taksat ajantasalla 10. Euroa/lupa kate-% 10. Lupamaksujen tarkistus tarvittaessa vuosittain Toteutuma Jatkettu vanhaa taksaa soveltaen. Alkuvuodesta kokouksien lukumäärää on vähennetty, jonka vuoksi käsittelyajat ovat pidentyneet.

66 Tasekirja Vastuualue: Päävastuualueen esimies: RAKENNUSLAUTAKUNTA Tekninen johtaja Harri Virtanen, lautakunnan esittelijä Keijo Mäenpää RAKENNUSLAUTAKUNTA Muutos % Muutos TULOSLASKELMA Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TA+muutos TP 2011 TP 2010 TP muutos 2011 TP 2011 TP 2011 TOIMINTATUOTOT + Ulkoiset tuotot ,2 % Sisäiset tuotot TUOTOT yhteensä ,2 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,4 % TOIMINTAKULUT 0 -Ulkoiset kulut ,7 % Sisäiset kulut ,7 % -494 KULUT yhteensä ,7 % TOIMINTAKATE (SITOVA) ,1 % Poistot 0 LASKENNALLISET ERÄT TILIKAUDEN YLI-/ ALIJÄÄMÄ % Toiminnallinen ja määrällinen tavoite TP 2010 TA 2011 Toteutuma Sora- ja poikkeuslupien käsittelyaika, kk /2 Käsiteltyjen sora-/poikkeuslupien määrä 10/15 10/15 8 / 6 Lupamaksujen kattavuus 41 % 60 % 43 % Lupahakemusten käsittelyaika pv ltk/viranhaltija 46/21 40/20 39/27 Rakennus- ja toimenpidelupien lukumäärä Valvottavien soralupien määrä Kuulemisten ja katselmusten määrä

67 Tasekirja Viemärilaitos Vastuualueen tuloskortti Viemärilaitos PERUSTEHTÄVÄ Taata viemäriverkoston ja puhdistamon häiriötön toiminta, sekä täyttää ympäristöluvan velvoitteet. Verkoston laajeneminen kaupungin ja teollisuuden kehitystarpeiden mukaan. NÄKÖKULMA JA KRIIT- TISET MENESTYSTEKI- JÄT STRATEGISET TA- VOITTEET AVAINMITTARIT JA TAVOITETASO 2012 OPERATIIVISET TOI- MENPITEET / KEINOT ASIAKKAAT 1. Ympäristön toimivuus, turvallisuus ja viihtyisyys 2. Toimenpiteiden oikea-aikaisuus 1. Asiakastyytyväisyys ja toimivat palvelut 2. Oikea palvelu oikeaan aikaan 1. Asiakastyytyväisyys ja tapaturmatilastot 2. Asiakastyytyväisyys 1. Reklamaatioiden kirjaus ja vikojen poisto nopeasti 2. Reklamaatioiden kirjaus ja vikojen poisto nopeasti Toteutuma ; avainmittarit 1. Asiakkaat pyritään palvelemaan tehokkaasti ja asiantuntevasti 2. Viemäritukot ja muut ongelmat pyritään hoitamaan jv- ja sv-viemäreillä välittömästi. Verkoston laajeneminen kaupungin ja teollisuuden kehitystarpeiden mukaan. PROSESSIT 1. Liikelaitostoiminta 2. Työturvallisuus 3. Ympäristölupa 1. Palvelujen turvaaminen tulevaisuudessa 2. Onnettomuuksien ja vahinkojen ennaltaehkäisy 3. Täyttää ympäristöluvan velvoitteet 1. Taksan pysyminen kohtuullisena 2. Turvallisuussuunnitelmien päivittäminen, toteutus ja tiedottaminen 3. Ympäristöluvan 100 % täyttyminen 1. Laitosten yhdistäminen 2. Turvallisuussuunnitelmien vieminen käytäntöön ja kaikkien toteutettavaksi 3. Laitoksen optimaaliajo. Uuden ympäristöluvan haku 10/2011 mennessä. Toteutuma ; avainmittarit 1. Kauhajoen Vesihuolto oy:n ja Kauhajoen kaupungin viemärilaitoksen toimintojen yhdistäminen saatu päätökseen ja yhdistynyt toiminta alkaa Työturvallisuuteen ja -ajatteluun panostettu puhdistamon toimintoja kehittämällä. 3. Ympäristöluvan tavoitteet saavutettu kaikilta osin toisella vuosineljänneksellä. JOHTAMINEN/ HENKILÖSTÖ / OSAAMINEN 1. Henkilöstön osaaminen 1. Henkilöstön perehdyttäminen ja koulu- ja koulutus tus työn vaatimusten mukaan 2. Henkinen ja fyysinen työ hyvinvointi 2. Henkilöstöresurssien ja työmäärän tasapaino 1. Toimenkuvaukset ja kehityskeskustelut kattavat 100 % henkilökunnasta, koulutuspäivien määrä 2. Työssä jaksaminen ja viihtyminen 1. Kehityskeskustelut ja toimiminen niiden mukaisesti 2. Henkilöstön moti-

68 Tasekirja Henkilöstö ja asiakkaat 3. Vuorovaikutteisuus henkilöstön ja asiakkaiden kesken 3. Asiakastyytyväisyys ja Työtyytyväisyys vointi ja kannustaminen 3. Selkeät ja havainnolliset analysoinnit Toteutuma ; avainmittarit 1. Yhteisiä ns. kehityskeskusteluja käyty miten työyhteisössä menee ja mitä on vara parantaa. 2. Työyhteisössä ollut terveystarkastukset henkilöillä ja työterveyshenkilökunta tutustunut työpaikkaan ja työmenetelmiin. 3. Viemäritukkoja vähän viemäreiden seurannan ja ennakkohuollon avulla. TALOUS 1. Realistisen rohkea talous 2. Kustannustietoisuus ja tulokehityksen seuranta 3. Hankkeiden toteutumisen hallinta -puhdistamo - viemärit Toteutuma ; avainmittarit 1. a. investointien toteutus ohjelman mukaisesti b. tasapaino tarpeiden ja resurssien välillä 2. JV taksalla käyttömenojen ja investointien kattaminen pitkällä aikavälillä (vesihuoltolaki) 3. Kustannusarvioiden ja suunnittelun aikajänteen realistisuus 1. Talousarvion ja suoritteiden toteutuminen 2. Taksojen ajanmukaisuus ja kustannusten hallinta 3. Raportointi ja seuranta 1. Seurantajärjestelmän kehittäminen 2. Talouden kehitys koko henkilöstön tietoisuuteen 3. Jälkilaskenta ja loppuraportti 1. Talouden toteutumaa seurataan viikoittain ja pyritään prosessia kehittämällä saamaan kustannussäästöjä. Toimintatuottojen toteutuma on 105,2 % ja toimintakulujen toteutuma on 100,1 %. Toimintatuottojen suuruus johtuu arviolaskutuksena lokakuu-joulukuu. 2. Talouden toteutumaa seurataan viikoittain ja tuodaan kaikkien tietoo,n missä mennään. 3. Viemäreiden rakentaminen on toteutunut ennakkosuunnitelmien mukaan. Päntäneen viemäröintiin varattu avustusmääräraha jää käyttämättä, koska hanke ei toteudu. Vastuualue: Päävastuualueen esimies: VIEMÄRILAITOS Tekninen johtaja Harri Virtanen, viemärilaitoksen johtaja Pekka Mäkinen Viemärilaitos Muutos % Muutos TULOSLASKELMA Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TA+muutos TP 2011 TP 2010 TP muutos 2011 TP 2011 TP 2011 TOIMINTATUOTOT + Ulkoiset tuotot ,5 % ,1 +Sisäiset tuotot ,1 % ,0 TUOTOT yhteensä ,7 % ,1 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0,0 TOIMINTAKULUT 0,0 -Ulkoiset kulut ,6 % ,3 -Sisäiset kulut ,1 % ,1 KULUT yhteensä ,0 % ,4 TOIMINTAKATE (SITOVA) ,6 % 3 479,7 - Poistot ,2 % 1 483,7 LASKENNALLISET ERÄT ,3 % ,0

69 Tasekirja Toiminnan laajuus Tavoite TP 2009 TA 2010 Toteutuma ympäristöluvan velvoitteiden täyttyminen 99,9 % 100 % % jätevesitaksa sis. alv 3.07 /m 3 +perusmaksu 3.15 /m 3 +perusmaksu 3.17 /m 3 +perusmaksu Laskutettava jätevesimäärä m 3 /v Käsitelty jätevesimäärä m 3 /v Viemäriverkoston pituus yhteensä - JV-verkosto - SV-verkosto 183,4 km 105,6 km 77,8 km 183 km 105,8 km 77,2 km 183,8km 105,4 km 78,4 km Viemärilaitoksen kulujen kattaminen jätevesitaksalla ja toiminta-avustuksella 100 % 100 % 100 % Tehtävän palveluksessa oleva henkilöstö

70 Tasekirja INVESTOINTIOHJELMAN TOTEUTUMINEN Investointiohjelman toteutumisvertailu on esitetty taulukossa sivuilla Investointien kokonaismenot olivat 9,35 milj. euroa, johon tuloja kirjattiin 2,67 milj.. Nettomenoiksi muodostui siten 6,68 milj.. Suurimpia investointikohteita tilivuonna olivat talonrakennuksessa yksittäisenä hankkeena koulukeskushanke, 6,8 milj. euroa, johon saatiin valtionosuutta 1,61 milj. euroa. Talonrakennuksen osuus oli nettosummaltaan yhteensä 5,49 milj. euroa. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamiseen käytettiin yhteensä 0,63 milj. euroa; siitä katujen rakentaminen 0,31 milj. euroa, katujen päällystäminen 0,11 milj., koulukeskuksen liikennejärjestelyt 0,14 milj.. Irtaimistohankintoihin käytettiin yhteensä nettomenona 0,39 milj. euroa. Suurimpana kohteena oli koulukeskuksen irtaimistohankinta 0,16 milj. euroa. Viemärilaitosinvestoinnit olivat 0,24 milj. euroa ja sadevesiverkoston rakentaminen 0,12 milj. euroa.

71 Tasekirja KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU Käyttötalousosan toteutumisvertailu päävastuualueittain HALLINTO-OSASTO TA 2011 TA muutos TA + muutos 2011 Toteutuma Poikkeama Tulot , ,60 Valmistus omaan käyttöön 2 624, ,72 Menot , ,83 Toimintakate SITOVA , ,95 SIVISTYS LAUTAKUNTA TA 2011 TA muutos TA + muutos 2011 Toteutuma Poikkeama Tulot , ,44 Menot , ,63 Toimintakate SITOVA , ,81 TEKNINEN TA + muutos LAUTAKUNTA TA 2011 TA muutos 2011 Toteutuma Poikkeama Tulot , ,80 Valmistus omaan käyttöön , ,57 Menot , ,50 Toimintakate SITOVA , ,87 YHTEISTOIMINTA- LAUTAKUNTA TA 2011 TA muutos TA + muutos 2011 Toteutuma Poikkeama Tulot , ,03 Menot , ,38 Toimintakate SITOVA , ,65 RAKENNUS- LAUTAKUNTA TA 2011 TA muutos TA + muutos 2011 Toteutuma Poikkeama Tulot , ,05 Valmistus omaan käyttöön 9 031, ,85 Menot , ,13 Toimintakate SITOVA , ,33 VIEMÄRILAITOS TA 2011 TA muutos TA + muutos 2011 Toteutuma Poikkeama Tulot , ,15 Menot ,78 873,78 Toimintakate SITOVA , ,37

72 8.3.2 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVOIDEN TOTEUTUMISESTA Tasekirja Ulkoinen + sisäinen Määräraha Tuloarvio KÄYTTÖTALOUSOSA Tulosalue Alkup. TA 2011 TA:n muutos TA +muutos TP 2011 Poikkeama Alkup. TA 2011 TA +muutos TP 2011 Hallinto-osasto Yhteistoimintalautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Rakennuslautakunta Viemärilaitos TA:n muutos Poikkeama KÄYTTÖTALOUSOSA YHT TULOSLASKELMAOSA Verotulot Valtionosuudet Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Satunnaiset erät TULOSLASKELMAOSA YHT

73 Tasekirja INVESTOINTIOSA Maa- ja vesialueet Talonrakennus Kiinteät rakenteet ja laitteet Irtaimistohankinnat Osakkeet ja osuudet Viemärilaitosinvestoinnit INVESTOINTIOSA YHT RAHOITUSOSA Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen (kassavarojen muutos) RAHOITUSOSA YHT KAIKKI YHTEENSÄ

74 8.4 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU KAUHAJOEN KAUPUNKI TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU TA TA TA TOTEUTUMA Poikkeama ulkoinen+sisäinen EUR 2011 MUUTOS MUTOS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT yhteensä VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT yhteensä T o i m i n t a k a t e Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut V u o s i k a t e Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluontoiset poistot 0 Arvonalentumiset T i l i k a u d e n t u l o s Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ Vuoden 2011 alusta yhteistoimintalautakunnan osalta Kauhajoen kaupungin LLKY:n maksuosuuden kirjaustapaa on muutettu. Ylimääräinen sisäinen kirjaus (sisäinen tulo ja meno) on poistettu. Tämä selittää muutoksen sisäisissä myyntituotoissa ja palveluiden ostoissa. Kirjaustavan muutoksella ei ole vaikutusta toimintakatteeseen

75 Tasekirja

76 Tasekirja INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU INVESTOINNIT 2011 KATE TA 2011 Muutos TA+muutos Toteutuma Ylitys - Toteutuma % KP kp:lla / alitus MAA- JA VESIALUEET 9020 Maan hankinta , % " tulot , % 9025 Metsätilojen perusparantaminen , % Maa- ja vesialueet yhteensä , % TALONRAKENNUS 9061 Pesulahanke, halli Mikontie , % 9135 Terveyskeskus , % 9140 Terveyskeskus kiinteistö , % 9145 Erityisasuntola , % " tulot Teoll.- ja toimitilojen rakentaminen, tulo , LLKY:n käytössä ol.kiint. yhteensä , % 9100 Päiväkotien leikkipaikk.turvallisuus 0 0, Päiväkotiratkaisu, Oravanpesä , % 9117 Aron päiväkoti , % 9205 Koulukeskus , % " tulot , % 9207 Koulukeskus/yläkoulu , % 9808 Koulukeskus /K-osa , % 9209 Koulukeskus/lähiliikuntapaikka , % " tulot , % 9320 Vapaa-aikakeskus , % 9360 Vapaa-aikatoimen pienet hankkeet , % 9365 Leirintäaluerakennukset , % Sivistys yhteensä , % 9380 Kaupungintalon korjaustyöt , % 9450 Kiint.energiatal.parantaminen , % 9470 Kiinteistöjen kaukokäyttö ja turvall , % 9475 Teknisen pienet hankkeet , % 9485 Eri kiinteistökohteiden suunnittelu , % 9490 Vanhojen rak.purkutyöt ja korjausmater.hank , % Tekninen yhteensä , % Talonrakennus yhteensä % KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET 9600 Katujen rakentaminen , % 9605 Katujen päällystäminen ja päällyst.korj , % 9610 Liikennejärjestelyt, koulukeskus , % 9620 Puistojen rakentaminen , % 9640 Ympäristöhankkeet , Tievalaistus , % Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä , %

77 Tasekirja Irtaimistohankinnat TIETOKONEOHJELMISTOT JA MUUT KONEET JA KALUSTOT 9800 Kaupunginkanslian irtain+asiankäsittelyjärj , % 9801 Elintarv.tutk.laitoiksen irtain , % 9803 Seutuverkon laitteet 0 0 0, Sivistyst.rakennushankk.irtain , % 9840 Sivistystoimen muut irtaimistohank , % 9850 Teknisen osaston irtaimisto , % 9855 Kaupungintalo , % 9870 ja Rakennusvalvonta/ 9872 Ympäristötoimen kaavoitus, irtain irtaimisto Numeerinen pohjakartta , Irtaimistohankinnat yhteensä , % Muut investoinnit OSAKKEET JA OSUUDET 9880 Tytäryhteisöosakkeet ja -osuudet " tulot 0-250, Muut osakkeet ja osuudet 0 0,00 0 " tulot , % KUNTAYHTYMÄOSUUDET Koulutuskuntayhtymä , % Osakkeet ja osuudet yhteensä , % VIEMÄRILAITOSINVESTOINNIT KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET 9920 Viemäriverkoston rakentaminen , % 9925 Sadevesiviem.rakentaminen , Jätevehenpuhdistamon irtain ,00 0 " tulot , Viemärilaitosinvestoinnit yhteensä , % Investointimenot , Investointitulot , Investoinnit yhteensä netto , %

78 Tasekirja RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU RAHOITUSLASKELMA EUR TA TA+muutos Tilinpäätös Poikkeama TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 2011 TA-muutos T u l o r a h o i t u s Vuosikate , , , , ,61 Satunnaiset erät 0,00 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät 0,00 0, , ,02 * , , , , ,63 I n v e s t o i n n i t Pysyvien vastaavien investoinnit , , , , ,64 Rahoitusosuudet investointeihin , , , , ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,17 Käyttöomaisuuden myyntitulot 0, , ,02 * , , , , ,55 Toiminnan ja investointien nettorahavirta , , , , ,92 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA A n t o l a i n a u k s e n muutokset Antolainasaamisten lisäykset , , , ,00 Antolainasaam. vähennykset (siirr.saamisten ryhm.) , , , ,05 598,95 * , , ,05 L a i n a k a n n a n muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset , , ,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennykset , , , ,00 Lyhytaikaisten lainojen muutokset , , , , ,00 * , , , ,00 O m a n p ä ä o m a n muutokset , ,81 M u u t maksuvalmiuden muutokset Toimeksiant.varojen/pääom.muutokset , ,93 Vaihto-omaisuuden muutos , ,62 Saamisten muutos , ,56 Korottomien velkojen muutos , ,58 * 0, , ,83 Rahoituksen nettorahavirta , , ,97 RAHAVAROJEN MUUTOS 699, , , , ,05 Rahavarat , ,47 Rahavarat , ,52 Rahavarojen muutos , ,05

79 Tasekirja

80 Tasekirja TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 9.1. Tuloslaskelma KAUHAJOEN KAUPUNKI TULOSLASKELMA (ilman sisäisiä ja vyörytyseriä) muutos-% EUR tilinpäätös tilinpäätös tp2010 / tp2011 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , ,02 12,9 % Maksutuotot , ,34 13,4 % Tuet ja avustukset , ,41-1,1 % Muut toimintatuotot , ,55 23,0 % TOIMINTATUOTOT yhteensä , ,32 13,1 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN , ,75-0,6 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,91 0,9 % Henkilösivukulut Eläkekulut , ,08-0,6 % Muut henkilösivukulut , ,95 0,6 % Palvelujen ostot , ,80 9,7 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,03 7,6 % Avustukset , ,28 2,1 % Muut toimintakulut , ,45 56,1 % TOIMINTAKULUT yhteensä , ,50 8,1 % T o i m i n t a k a t e , ,43 5,3 % Verotulot , ,93 3,2 % Valtionosuudet , ,00 3,9 % Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,10 56,9 % Muut rahoitustuotot , ,31-18,2 % Korkokulut , ,92 30,7 % Muut rahoituskulut , ,40 815,4 % V u o s i k a t e , ,59-96,6 % Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,17-0,8 % Kertaluontoiset poistot ,00 Arvonalentumiset 0,00 T i l i k a u d e n t u l o s , ,58 160,0 % Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) , ,64-5,6 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ , ,94 167,6 % TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 37,12 % 35,5 % Vuosikate / Poistot, % 2,26 % 66 % Poisto-% 3,12 % 3,4 % Vuosikate, EUR /asukas 5,92 174,43 Asukasmäärä

81 Tasekirja Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA EUR Tilinpäätös Tilinpäätös Muutos % TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA T u l o r a h o i t u s Vuosikate , ,59-97 % Satunnaiset erät 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät , , % * , , % I n v e s t o i n n i t Pysyvien vastaavien investoinnit , ,73-13 % Rahoitusosuudet investointeihin , ,70-43 % Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , % Käyttöomaisuuden myyntitulot ,02 * , ,33-19 % Toiminnan ja investointien nettorahavirta , ,60 28 % RAHOITUKSEN RAHAVIRTA A n t o l a i n a u k s e n muutokset Antolainasaamisten lisäykset ,00 0,00 Antolainasaam. vähennykset (siirr.saamisten ryhm.) , ,88 5 % * , ,88-62 % L a i n a k a n n a n muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset , ,00 18 % Pitkäaikaisten lainojen vähennykset , ,00 25 % Lyhytaikaisten lainojen muutokset , , % * , ,00 22 % O m a n p ä ä o m a n muutokset ,81 0,00 M u u t maksuvalmiuden muutokset Toimeksiant.varojen/pääom.muutokset , , % Vaihto-omaisuuden muutos , , % Saamisten muutos , , % Korottomien velkojen muutos , , % * , , % Rahoituksen nettorahavirta , ,99-1 % RAHAVAROJEN MUUTOS , , % Rahavarat , , % Rahavarat , , % Rahavarojen muutos , ,39 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus % 1,1 % 32 % Pääomamenojen tulorahoitus % 0,8 % 25 % Lainanhoitokate % 0,3 % 1,0 % Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

82 Tasekirja Tase KAUHAJOEN KAUPUNKI T A S E Tilinpäätös Tilinpäätös muutos % VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,23 6,5 % , ,23 6,5 % Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,15-0,7 % Rakennukset , ,23 2,0 % Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,30 0,3 % Koneet ja kalusto , ,13 1,3 % Muut aineelliset hyödykkeet , ,40 0,0 % Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,58 598,6 % , ,79 4,7 % Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,42-0,8 % Muut lainasaamiset , ,35-1,7 % Muut saamiset (siirr.ryhmään pitkäaik.saamiset) 0,00 0, , ,77-1,0 % PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,79 3,8 % TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot , ,09-23,1 % Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,91 2,6 % TOIMEKSIANTOJEN VARAT yht , ,00-14,2 % VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,90 6,1 % Valmiit tuotteet/ tavarat , ,90 6,1 % Saamiset Pitkäaikaiset Myyntisaamiset , ,10-17,0 % Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , ,61 21,1 % Lainasaamiset , ,80 3,0 % Muut saamiset , ,80 75,4 % Siirtosaamiset , ,30-12,6 % , ,51 31,0 % Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet , ,23-31,2 % Muut arvopaperit , ,99-4,4 % , ,22-13,1 % Rahat ja pankkisaamiset , ,30 8,4 % VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,03 5,4 % , ,82 4,0 %

83 Tasekirja T A S E Tilinpäätös Tilinpäätös VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,30 0,0 % Muut omat rahastot , ,58 0,0 % Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,43 40,5 % Tilikauden yli-/alijäämä , ,94 167,6 % OMA PÄÄOMA yht , ,51-8,2 % POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKSET Kertynyt poistoero , ,24-7,3 % PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 0,00 0,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot , ,21-26,5 % Lahjoitusrahastojen pääomat , ,91 2,6 % Muut toimeksiantojen pääomat ,05 0,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT yht , ,12-6,1 % VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rah.- ja vak.laitoksilta , ,00 31,0 % Lainat julkisyhteisöiltä , ,00-10,5 % Muut pitkäaikaiset velat , ,83-27,4 % , ,83 24,1 % Lyhytaikainen Lainat rah.- ja vak.laitoksilta , ,00 7,7 % Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 0,0 % Saadut ennakot 0,00 400,00 Ostovelat , ,87-2,1 % Muut velat , ,20-15,9 % Siirtovelat , ,05 0,5 % , ,12 2,2 % VIERAS PÄÄOMA yht , ,95 13,9 % , ,82 4,0 % TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus-% 39,24 % 44,46 % Oman pääoman sidottujen erien osuus, % 43,98 % 45,76 % Rahoitusvarallisuus EUR /asukas Lainakanta EUR *) Lainat EUR /asukas Suhteellinen velkaantuneisuus -% 69,49 % 66,43 % Lainasaamiset EUR Kertynyt ylijäämä / alijäämä Kertynyt ylijäämä / alijäämä, EUR /asukas Asukasmäärä *) (Lainakanta =pankkilainat; ostovelat, siirtovelat ja muut pitkäaikaiset velat erotettu pois)

84 Tasekirja Konsernin tuloslaskelma KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta / tappiosta Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitutuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot 0 Kertaluonteiset poistot Arvonalentumiset 0 Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 55,5 % 54,5 % Vuosikate / Poistot, % 57 % 99 % Vuosikate, /asukas 254,72 445,35 Asukasmäärä

85 Tasekirja Konsernin rahoituslaskelma KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainauksen lisäykset Antolainauksen vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 30,7 52,3 Pääomamenojen tulorahoitus, % 22,4 39,9 Lainanhoitokate 0,9 1,5 Kassan riittävyys 29 31

86 Tasekirja Konsernitase K O N S E R N I T A S E V A S T A A V A A muutos-% PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet ,0 % Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ,4 % Rakennukset ,9 % Kiinteät rakenteet ja laitteet ,2 % Koneet ja kalusto ,4 % Muut aineelliset hyödykkeet ,2 % Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ,1 % ,0 % Sijoitukset Osakkeet ja osuudet ,1 % Muut lainasaamiset ,6 % Muut saamiset ,0 % ,5 % PYSYVÄT VASTAAVAT yht ,9 % TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot ,0 % Lahjoitusrahastojen erityiskatteet ,8 % Muut toimeksiantojen varat ,1 % TOIMEKSIANTOJEN VARAT yht ,9 % VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus ,1 % Saamiset Pitkäaikaiset Myyntisaamiset ,9 % Lainasaamiset ,8 % Muut saamiset ,0 % ,8 % Lyhytaikaiset Myyntisaamiset ,4 % Lainasaamiset ,5 % Muut saamiset ,9 % Siirtosaamiset ,4 % ,2 % Rahoitusarvopaperit ,6 % Rahat ja pankkisaamiset ,6 % VAIHTUVAT VASTAAVAT yht ,2 % ,4 %

87 Tasekirja K O N S E R N I T A S E ,9 % V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Peruspääoma ,0 % Arvonkorotusrahasto ,0 % Muut omat rahastot ,5 % Edellisten tilikausien yli-/alijäämä ,6 % Tilikauden yli-/alijäämä ,9 % OMA PÄÄOMA yht ,6 % VÄHEMMISTÖOSUUS ,0 % POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKSET Kertynyt poistoero ,9 % Vapaaehtoiset varaukset ,2 % POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKSET yht ,3 % PAKOLLISET VARAUKSET ,8 % TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot ,5 % Lahjoitusrahastojen pääomat ,1 % Muut toimeksiantojen pääomat ,2 % TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT yht ,7 % VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rah.- ja vak.laitoksilta ,3 % Lainat julkisyhteisöiltä ,3 % Lainat muilta luotonantajilta ,5 % Saadut ennakot 750 Muut pitkäaikaiset velat ,3 % ,0 % Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rah.- ja vak.laitoksilta ,3 % Lainat julkisyhteisöiltä ,4 % Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot ,5 % Ostovelat ,9 % Muut velat ,9 % Siirtovelat ,5 % ,5 % VIERAS PÄÄOMA yht ,5 % ,4 % KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus-% 31,27 % 34,65 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 60,01 % 58,49 % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas Konsernin rahoitusvarallisuus / asukas Konsernin lainakanta , Konsernin lainat / asukas Konsernin lainasaamiset , Asukasmäärä

88 Tasekirja TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Kunnan tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Käyttöomaisuuden arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO-periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman todennäköisen hankintamenon tai todennäköisen luovutushinnan määrästä Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa Pysyvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Rahoitusomaisuus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusomaisuusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt sekä kuntayhtymät, joissa kaupunki on jäsenenä. Vuoden 2011 tilinpäätökseen on yhdistetty yksi osakkuusyhteisö. Yhdistämättömiltä osakkuusyhteisöiltä ei ole saatu tilinpäätöstietoja ja niillä on vähäinen merkitys konsernitilinpäätökseen. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen keskinäinen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Kuntayhtymien yhdistely on tehty peruspääoman jäsenosuuksien suhteessa. Sisäiset liiketapahtumat ja katteet Sisäiset velat ja saamiset on eliminoitu samoin periaattein kuin keskinäinen omistus. Sisäiset tuotot ja kulut on eliminoitu tuloslaskelman eristä samoin kuin edellä. Sisäiset tulorahoituksen korjauserät, lainauksen muutokset, oman pääoman muutokset ja rahoituslaskelman erät on eliminoitu samoin kuin edellä.

89 Tasekirja Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin omasta pääomasta. Vapaaehtoisista varauksista ja poistoeroista vähemmistöosuutta ei ole eliminoitu. Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin tuloksesta. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden käyttöomaisuuden poistojen oikaisu on tehty. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistetty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. Aikaisempiin tilikausiin liittyvät korjaukset Vertailuvuoden konsernitaseeseen on oikaistu oman pääoman eriä vastaamaan vuoden 2011 konsernitaseeseen tehtyjä kirjauksia. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Vuonna 2011 on konsernitaseeseen yhdistetty yksi osakkuusyhteisö, vertailuvuodessa mukana kaksi osakkuusyhteisöä Kaupungin tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot tehtäväalueittain Hallinto-osasto , ,72 Yhteistoiminta , ,92 Sivistys , ,30 Tekninen , ,73 Viemärilaitos , ,65 Toimintatuotot yhteensä , ,32 Yhteistoiminta sisältää Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän jäsenkunnilta laskutetut kuntaosuudet, jotka ovat läpikulkueriä. Valtionosuuden erittely Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasausta) , ,00 Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus , ,00 Järjestelmämuutoksen tasaus , ,00 Opetus ja kulttuuritoimen muut valtionsouudet , ,00 Harkinnanvarainen valtionos.korotus , ,00 Valtionosuudet yhteensä , ,00

90 Tasekirja Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista kunnan tilinpäätöksessä Käyttöomaisuuden poistojen määrittämisessä on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa (Valtuusto , ja ). Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: poistoaika poisto-% poistomenetelmä Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot 5 v 20,0 % tasapoisto Pitkävaikutteiset menot 5 v 20,0 % tasapoisto Pitkävaikutteiset menot (muut) 25,0 % menojäännöspoisto Rakennukset Hallinto- ja laitosrakennukset (uudet) 50 v 2,0 % tasapoisto Hallintorakennukset 40 v 2,5 % tasapoisto Laitosrakennukset 40 v 2,5 % tasapoisto Laitosrakennukset 30 v 3,3 % tasapoisto Teollisuusrakennukset 20 v 5,0 % tasapoisto Asuinrakennukset 40 v 2,5 % tasapoisto Talousrakennukset 20 v 5,0 % tasapoisto Jätevedenpuhdistamo 20 v 5,0 % tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet Teollisuustontit 30 v 10,0 % menojäännöspoisto Kadut, torit, puistot 20 v 15,0 % menojäännöspoisto Viemäriverkosto 30 v 10,0 % menojäännöspoisto Kaukolämpöverkosto 20 v 15,0 % menojäännöspoisto Ulkovalaistus 20 v 15,0 % menojäännöspoisto Liikenteen ohjauslaitt. 15 v 20,0 % menojäännöspoisto Muut maarakenteet 20 v 15,0 % menojäännöspoisto (mm.urheilupaikat) Väestönsuoja 20 v 5,0 % tasapoisto Palopostit 20 v 15,0 % menojäännöspoisto Kompostointiallas 30 v 10,0 % menojäännöspoisto Koneet ja kalusto Jätevedenpuhd.koneet 10 v 10,0 % tasapoisto Perustamisirtaimisto, hallinto ja laitosrak. (uudet) 10,0 % menojäännöspoisto Irtaimisto (yleinen) 30,0 % menojäännöspoisto Irtaimisto 5 v 20,0 % tasapoisto

91 Tasekirja Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina Suunnitelman mukaiset poistot Poistonalaisten investointien omahankintameno Poikkeama ( ) Poikkeama (%) -43 Selvitys poikkeaman syistä Investointi- ja poistotason poikkeama johtuu osin rakennusten hankintamenoa alentavista rahoitusosuuksista ja osin siitä, että tarkastelujaksoon ajoittui poikkeuksellisen suuri investointihanke. Henkilöstökulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,55 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,08 Muut henkilösivukulut , ,95 Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät , ,64 Yhteensä tuloslaskelman mukaan , ,94 Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen , ,32 Henkilöstökulut yhteensä , ,26

92 Tasekirja Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineett. Hyödykkeet Muut pitkäv. menot Yhteensä Poistamaton hankintameno ,23 0, ,23 Lisäykset tilikaudella (inv) , ,47 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Tilikauden poisto ,90 0, ,90 Poistamaton hankintahinta ,80 0, ,80 Kirjanpitoarvo ,80 0, ,80 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiint.rak. ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Keskener. hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno , , , , , , ,79 Lisäykset tilikauden aikana (inv) , , , , , ,81 Siir.ed.vuoden keskeneräisistä , ,35 0,00 Rahoitusosuudet tilikaudella , ,00 0, ,00 Siirto käyttötalouteen 0,00 0,00 Muut tulot 0,00 Vähennykset tilikauden aikana , , , ,78 Tilikauden poisto , , , ,05 Poistamaton hankintameno , , , , , , ,77 Kirjanpitoarvo , , , , , , ,77 Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Osakkeet, tytär-yhteisöt Kuntayhtymäos uudet Osakkeet omistusyht. Yhteisöt Muut osakkeet ja osuudet Saamiset muut yhteisöt Yhteensä Hankintameno , , , , ,42 Lisäykset (inv) 0, , ,36 Vähennykset -250, , , ,39 Hankintameno , , , ,01 0, ,39 Kirjanpitoarvo , , , ,01 0, ,39

93 Tasekirja Olennaiset kuntayhtymäosuuksien arvon muutokset Tase-arvo 1.1. Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Tasearvo Kunnan osuus kuntayhtymän peruspääomasta Ero Eskoon sosiaalipalvelujen ky ,15 0,00 0, , , ,16 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ,93 0,00 0, , , ,13 Seinäjoen koulutuskuntayhtymä ,07 0,00 0, , , ,35 Omistukset muissa yhteisöissä Nimi Kotipaikka Kunnan omistusosuus % Kuntakonsernin osuus (1000 euroa) omasta vieraasta pääomasta pääomasta tilikauden voitosta/ tappiosta Tytäryhtiöt Kauhajoen Lentokenttä Oy Kauhajoki 94 % Kauhajoen Lämpöhuolto Oy Kauhajoki 100 % Kauhajoen Tennishalli Oy Kauhajoki 93 % Kauhajoen Vesihuolto Oy Kauhajoki 81,83 % Kiinteistö Oy Kj. Liikenneterminaali Kauhajoki 100 % Kiinteistö Oy Kj. Teknologiakeskus Kauhajoki 64,28 % Kiinteistö Oy Kj. Vuokra-asunnot Kauhajoki 100 % Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy Teuva 51,65 % Yhteensä Kuntayhtymät Eskoon sosiaalipalvelujen ky Seinäjoki 3,95 % Etelä-Pohjanmaan Liitto Seinäjoki 7,11 % Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Seinäjoki 7,50 % Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Seinäjoki 5,52 % Suupohjan Elinkeinotoimen ky Karijoki 47,57 % Suupohjan Koulutuskuntayhtymä Kauhajoki 53,40 % Suupohjan peruspalveluliikelaitosky Kauhajoki 59,00 % Yhteensä Osakkuusyhteisöt Suupohjan Seutuverkko Oy Kauhajoki 41,10 % Yhdistelemättömät osakkuusyhteisöt Kauhajoen Kunnallislehti Oy Kauhajoki 20,0 % Botniarosk Oy Kauhajoki 29,0 % Päntäneen Vesihuolto Oy Kauhajoki 51,0 % Länsi-Suomen Luontomatkailu Oy Kauhajoki 28,0 % Yhteensä Yhdistämättömistä osakkuusyhteisöistä ei ole tietoja ollut käytettävissä.

94 Tasekirja Saamisten erittely Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset ,65 Lainasaamiset , ,61 Yhteensä , , ,61 0,00 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset , , , ,78 Yhteensä , , , ,78 Saamiset yhteensä , , , ,78

95 Tasekirja Oma pääoma erittely Peruspääoma , ,30 Peruspääoma , ,30 Muut omat rahastot Käyttörahaston pääoma , ,58 Siirrot rahastoon tilikaudella 0,00 0,00 Siirrot rahastosta tilikaudella 0,00 0,00 Käyttörahaston pääoma , ,58 Muut omat rahastot , ,58 Edellisten tilikausien yli/ alijäämä , ,43 Aikaisempiin tilikausiin ( ) kohdistuvat Melalta (SEK) saadut maatalouslomittajien eläkemenoperusteiset maksut ,81 Edellisten tilikausien yli/ alijäämä , ,43 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,94 Oma pääoma yhteensä , ,51 Vieras pääoma Velat tytäryhteisöille Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Ostovelat ,26 0, ,54 Yhteensä 0, ,26 0, ,54 Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat ,61 0, ,75 Muut velat ,08 0, ,01 Siirtovelat ,02 Yhteensä 0, ,71 0, ,76 Vieras pääoma yhteensä 0, ,97 0, ,30

96 Tasekirja Lyhytaikaisen luoton määrä laskee tilapäisesti, kun pitkäaikaista luottoa nostetaan lyhytaikaista luottoa oli keskimäärin 11 miljoonaa euroa. Keskimääräinen kassavaje (lyhytaikaisen rahoituksen tarve) on kasvanut hieman yli kaksi miljoonaa euroa.tämä tarkoittaa, että lyhytaikainen laina ei vähene: lyhytaikainen rahoitus on muuttanut luonnettaan pitkäaikaiseksi. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtovelat Menojäämät Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotus , ,41 Korkojaksotukset , ,10 Valtionosuus/ -avustusennakot , ,16 Henkilöstön vakuutusmaksut , ,97 Opetus- ja kult.toimen valt.os palautus , ,00 Valtiovarainministeriö (kertaluonteinen maksu johtuen kuntalan palkkaratkaisusta) ,00 Muut menojäämät , ,41 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä , ,05 Siirtovelat yhteensä , ,05 Elatustuen takautumissaatavan laskennallinen korvaus Taseen saamisiin merkitty määrä , ,00

97 Tasekirja

98 Tasekirja Konsernin liitetiedot Pakolliset varaukset Konserni Muut pakolliset varaukset Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu (ky) , ,92 Muut pakolliset varaukset yhteensä , ,92 Vastuusitoumukset Konserni Taloudelliset vastuut yhteensä , ,53

99 Tasekirja ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 11.1 Viemärilaitos VIEMÄRILAITOS TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO Myyntituotot , ,94 Maksutuotot 0,00 0,00 Tuet ja avustukset 1 036,00 382,00 Muut toimintatuotot , ,10 Liikevaihto yht , ,04 LIIKETOIMINNAN KULUT Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,45 Palvelujen ostot , ,15 Henkilöstökulut , ,55 Poistot ja arvonalentumiset , ,42 Liiketoiminnan muut kulut , ,08 Liiketoim.kulut yht , ,65 Liikeylijäämä / alijäämä , ,61 Rahoitustuotot ja -kulut Lainojen korot muille 0,00 0,00 Muut rahoituskulut 0,00 0,00 Ylijäämä / alijäämä ennen varauksia , ,61 Poistoeron lisäys / vähennys , ,64 Tilikauden ylijäämä 273,99 13,03

100 Tasekirja Rahoituslaskelma VIEMÄRILAITOS RAHOITUSLASKELMA Toiminnan ja investointien rahavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä / alijäämä , ,61 Poistot ja arvonalentumiset , ,42 Investoinnit Pysyvien vastaavien investoinnit , ,72 Rahoitusosuudet investointeihin 0,00 0,00 Pysyvien vastaavien myyntitulo 2 608,21 Toiminnan ja investointien nettorahavirta yht , ,09 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00 0,00 Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos , ,44 Korottomien velkojen muutos , ,65 Rahoituksen nettorahavirta yht , ,09 Rahavarojen muutos 0,00 0,00

101 Tasekirja Tase VIEMÄRILAITOS TASE Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Rakennukset , ,88 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,64 Koneet ja kalusto 1 296, ,55 Keskeneräiset 0,00 0,00 Aineelliset hyödykkeet yht , ,07 Vaihtuvat vastaavat Lyhytaik.saamiset Myyntisaamiset , ,48 Siirtosaamiset , ,84 Lyhytaik.saamiset yht , , , ,39 Vastattavaa Oma pääoma Peruspääomasijoitus kaupungilta , ,73 Ed.tilikausien ylijäämä / alijäämä , ,78 Tilikauden ylijäämä / alijäämä -273,99-13,03 Oma pääoma yht , ,54 Poistoero ja vapaaeht.varaukset Kertynyt poistoero , ,37 Vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 0,00 0,00 Ostovelat , ,91 Muut velat -346,95-228,52 Siirtovelat , ,64 Lyhytaikainen vieras po.yht , ,07 Vieras pääoma yht , , , ,98

102 Tasekirja KONSERNIYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS 12.1 Kauhajoen kaupungin konserni, tytär- ja osakkuusyhteisöt sekä kuntayhtymät (kaaviot) KAUHAJOEN KAUPUNGIN KONSERNI Kauhajoen kaupunki Kiinteistö Oy Kauhajoen Vuokra-asunnot 100 % Kauhajoen Lämpöhuolto Oy 100 % Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy 51,39 % Kauhajoen Vesihuolto Oy 81,2 % Kauhajoen Lentokenttä Oy 94 % Kauhajoen Tennishalli Oy 93 % Kiinteistö Oy Kauhajoen Teknologiakeskus 62,78 % Kiinteistö Oy Kauhajoen Liikenneterminaali 100 % KAUHAJOEN KAUPUNGIN TYT Ä RYHTEIS Ö T (Osakepääoma >50 %, (Määräysvalta yhtiössä) Kiinteist ö Oy Kauhajoen Vuokra - asunnot 100 % Kauhajoen Lämpöhuolto Oy 100 % Kiinteist ö Oy Kauhajoen Liikenneterminaali 100 % Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy 51,39% Kauhajoen Lentokenttä Oy 94 % Kauhajoen Tennishalli Oy 93 % Kauhajoen Vesihuolto Oy 81,2 % Kiinteist ö Oy Kauhajoen Teknologiakeskus 62,78 %

103 Tasekirja KAUHAJOEN KAUPUNKI Kuntayhtymät Kauhajoen kaupunki Sein ä joen koulutuskunta - Yhtym ä 5,52% Suupohjan koulutus - Kuntayhtym ä 53,40% Suupohjan Elinkeinotoimen Kuntayhtym ä 47,57% Etel ä - Pohjanmaan liitto 7,11% Eskoon sosiaali - palvelujen ky. 3,95% Suupohjan Peruspalvelu - liikelaitoskuntayhtym ä 59 % Etel ä - Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 7,50%

104 Tasekirja Konserniyhtiöiden toiminta ja talous Kauhajoen Lentokenttä Oy PERUSTEHTÄVÄ Kauhajoen lentokentän ylläpito STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT Lentokenttä on harrastusilmailijoiden käytettävissä jatkuvasti. NÄKÖKULMA JA KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT STRATEGISET TAVOIT- TEET AVAINMITTARIT JA TAVOITETASO 2011 OPERATIIVISET TOIMENPITEET / KEINOT ASIAKKAAT 1. Lentokenttä täyttää harrastusilmailijoiden tarpeet 2. Lentokenttää vuokrataan mahdollisuuksien mukaan 1. Harrastusilmailijat tyytyväisiä 2. Vuokrausta vain rajoitetusti 1. Lentokenttä liikennöitävissä jatkuvasti 2. Liikennekelpoisuus poissa < 6 pv/vuosi Toteutuma Liikennekelpoisuus toteutunut 2. Liikennekelpoisuus poissa toteutunee tavoitteen mukaisesti sovittujen päivien perusteella PROSESSIT 1. Kunnossapitojärjelmä toimii 2.Yhteistyö harrastus-ilmailijoiden kanssa 3. Lentokentän ylläpitotaso säilytetään 4. Lentokentän liikennekelpoisuus säilytetään 3. Ylläpitävä kunnossapitotaso 4. Yö-VFR taso Toteutuma Liikennekelpoisuus on toteutunut JOHTAMINEN/ HENKILÖSTÖ / OSAAMINEN 3. Liikennekelpoisuus täyttyy 4. Yö-VFR liikennekelpoisuustason vaatimukset täyttyy 3. Kunnossapitojärjestelmä sovittu 4. Laitehuolto sovittu 5. Ei palkattua huoltohenkilöstö Toteutuma Tavoite toteutunut. TALOUS 5. Huoltotyöt ostopalveluna 5. Huoltotyön palkat 0 5. Huoltotyöt sovittu 7. Kaupungin rahoitusosuus 8. Talvikunnossapidon talkootyö säilyy 7. Nettotulos positiivinen 8. Kustannustaso voidaan säilyttää 7. Nettotulos > 0 8. Yö-VFR liikennekelpoisuus 7. Kaupungin rahoituksen riittävyys sovittu 8. Nykyinen ylläpitojärjestelmä jatkuu Toteutuma Kaupungin rahoitusosuus alle budjetoidun. Nettotulos tulee jäämään negatiiviseksi poistojen verran. 8. Yö-VFR liikennekelpoisuustaso on täyttynyt Vastuuhenkilö (Toimitusjohtaja): Sulo Kantojärvi

105 Tasekirja Kauhajoen Lämpöhuolto Oy 1 000,00 Tilinp. Talousarvio Toteuma T Poikkeama Tunnusluku TP 2010 TA % TA11-TP11 Henkilöstö Liikevaihto, ,4 % 127 Liikevoitto tai -tappio, ,8 % % liikevaihdosta 19,5 4,7 10,2 115,6 % Kannattavuus Sijoitetun pääoman tuotto- % 11,9 7,0 Käyttökate-% 35,9 26,1 Vakavaraisuus Omavaraisuusaste % 15,0 19,0 Lainojen hoitokate 1,6 1,5 Nettovelat, rahalaitos, kaupunki, pääomalaina, 1000 Perustelut Vastuuhenkilö (Toimitusjohtaja) nimi: Heikki Vesala Edellä kuvatut asiat ovat seikkaperäisemmin esitetty ko. liiketoimintasuunnitelmassa

106 Tasekirja Kauhajoen Tennishalli Oy Konserniyhteisön tuloskortti Kauhajoen Tennishalli Oy PERUSTEHTÄVÄ - Ylläpitää yleishyödylliseltä pohjalta mailapelien pelitiloja sekä kenttäpalvelutoimintoja STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT - Yhtiö tarjoaa varausperiaatteella miellyttävän pelaamisympäristön asiakkailleen oikein hinnoiteltuna ja yhtiön kannalta katsoen kannattavasti. NÄKÖKULMA JA KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT STRATEGISET TAVOIT- TEET AVAINMITTARIT JA TAVOITETASO 2010 OPERATIIVISET TOI- MENPITEET / KEINOT ASIAKKAAT 1. Pelitilan tarjonta 2. Viihtyvyys 1. > 6000 käyttäjää 2. Taso säilytetään 1. Käyttäjämäärä 2. Asiakastyytyväisyys 1. Vapaat vuorot tarjontaan 2. Puhtaus, pelirauha Toteutuma ; avainmittarit Normaali varauskanta jatkunut, toiminnassa ei suuria muutoksia. Laskettuja käyttäjiä on 5623 henkilöä. PROSESSIT 3. Vuorojen varaus 4. Hallin ylläpito 3. Tiedotuksen tehostaminen 4. Tason ylläpito 3. Vakiovuorot 4. Huoltoon käytettävä tunti ja euromäärä 3. Tarjotaan vakiovuoroja 4. Säännöllisyys Toteutuma ; avainmittarit - Arkisin hallia käyttävät koululiikuntaan muun muassa liikuntalukio ja muina käyttäjäryhminä eläkejärjestö ja yritykset. Vakiovuorot ovat iltaisin lähes täynnä. JOHTAMINEN/ HENKILÖSTÖ / OSAAMINEN 5. Toimitusjohtajan 5. Johdon tavoitteellinen toiminta ratkaisut 6. Hallitus 6. Johtaa toimintaa Toteutuma ; avainmittarit - Kokoukset pidetty normaalisti 5. Helppo tavoitettavuus 6. Noudattaa hyvää hallitustapaa 5. Puhelin, sähköposti 6. Paneutuu päätettäviin asioihin TALOUS 7. Peli ja vuokramaksut 7. Toiminnan kannattavuus 7. Omavaraisuusaste > 40 % liikevoitto > 10 % liikevaihdosta 7. Kannattavuuden seuranta Toteutuma ; avainmittarit - Yhtiön liikevoitto poistot huomioiden jää hieman miinusmerkkiseksi v Yhtiö korotti pelimaksuja syyskaudella %. Tappio pieneni 25 % verrattuna edelliseen vuoteen. Perustelut Vastuuhenkilö (Toimitusjohtaja): Hannu Törrönen

107 Tasekirja Yhtiö kattaa toimintansa ja maksaa lainanlyhennykset pelimaksuista saaduilla tuloilla. Yhtiön ei tavoittele voittoa, mutta mahdollinen toiminnan tuotto käytetään toiminnan kehittämiseen. Yhtiö ei jaa osinkoa. Kauhajoen Tennishalli Oy Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Tunnusluku TP 2010 TP 2011 TA 2012 Henkilöstö, hlöä Liikevaihto, Liikevoitto tai tappio, ,86-2,25-1,5 - % liikevaihdosta -10 % -12 % -7,5 % Kannattavuus Sijoitetun pääoman tuotto-% % % -1 % Käyttökate-% 40,5 % 41,1 % 42,0 % Vakavaraisuus Omavaraisuusaste % 63 % 65,4 % 65 % Lainojen hoitokate Nettovelat, rahalaitos, kaupunki, pääomalaina, 1000 Toiminnan laajuus Käyttäjämäärät

108 Tasekirja Kauhajoen Vesihuolto Oy Konserniyhteisön tuloskortti PERUSTEHTÄVÄ Turvata kaikille toiminta-alueella asuville kohtuullisin kustannuksin, riittävä, terveydellisesti ja muutoinkin moitteeton talousveden saatavuus. STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT Kauhajoen Vesihuolto Oy toimii yleishyödyllisenä yleisenä vesilaitoksena niin, että vesilaitos lisää toimialueensa viihtyvyyttä ja hyvinvointia sekä elvyttää tuotannollista toimintaa. Toiminta-alue kattaa suurimman osan Kauhajoen asutuista alueista. NÄKÖKULMA JA KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT STRATEGISET TAVOITTEET AVAINMITTARIT JA TAVOITETASO 2011 OPERATIIVISET TOIMENPITEET / KEINOT ASIAKKAAT - tyytyväiset asiakkaat - mahdollisimman nopea apu asiakkaille - huolehtia nykyisen toimialueen vesihuollosta - huolehtia Oy Aqua Botnica Ab:n vedentarpeesta - auttaa alueella toimivia osuuskuntia ja liittää ne yhtiöön - lisää suurkuluttajia - häiriötön veden jakelu - putkirikkojen korjaus mahdollisimman nopeasti (havaittu/ 1 vrk) - henkilöstön kouluttaminen - varautuminen erilaisiin toimenpiteisiin häiriöiden varalta - vedenottolupien hankinta/lisää nykyisiin - uusien ottamoiden kartoitusta - säiliö kapasiteetin lisäys PROSESSIT - vedenottamoiden pumppaustekniikka - kaukovalvonta - varavoimakoneet - vedenjakelu liittyjille vesi- ja jätevesi laskutus ohjelma - pumppaustekniikan ylläpito ja uudistaminen - Kaukovalvonnan päivittäminen - vedenjakelun turvaaminen - laskutus ohjelman uusiminen JOHTAMINEN/ HENKILÖSTÖ / OSAAMINEN -henkilökunnan tehokkuus - henkilökunnalla selvät toimenkuvat - työturvallinen työpaikka - vastuualueet selvät - hygieniapassi kaikilla - toimisto henkilöstön lisääminen - henkilökunnan kouluttaminen /vastuun lisääminen - henkilökunnan jatkuvuuden varmistaminen

109 Tasekirja TALOUS - vakaa - korotuspaineita /m 3 - yleisen veden kulutuksen pienentäminen (hukkavesi) - Kuluttaja määrän lisääminen - tarvike varastomäärien supistaminen PERUSTEHTÄVÄ: TOIMINTA-AJATUS: Turvata kaikille toiminta-alueella asuville kohtuullisin kustannuksin, riittävä, terveydellisesti ja muutoinkin moitteeton talousveden saatavuus. Kauhajoen Vesihuolto Oy toimii yleishyödyllisenä yleisenä vesilaitoksena niin, että vesilaitos lisää toimialueensa viihtyvyyttä ja hyvinvointia sekä elvyttää tuotannollista toimintaa. Toiminta-alue kattaa suurimman osan Kauhajoen asutuista alueista. Kauhajoen Vesihuolto Oy Tilin- Talous-arvio Toteutuma päätös Tunnusluku TP 2010 TA Henkilöstö, hlöä 8 9 Liikevaihto, Liikevoitto tai tappio, % liikevaihdosta 8,65 5,46 Kannattavuus Sijoitetun pääoman tuotto-% Käyttökate-% 24,3 20,5 Vakavaraisuus Omavaraisuusaste % Lainojen hoitokate Nettovelat, rahalaitos, kaupunki, pääomalaina,

110 Tasekirja Kiinteistö Oy Kauhajoen Liikenneterminaali Konserniyhteisön tuloskortti v Kiinteistö Oy Kauhajoen liikenneterminaali PERUSTEHTÄVÄ Omistaa ja ylläpitää kiinteistöä jossa on tilat autokatsastustoiminnalle sekä lisäksi muuta hallitilaa. NÄKÖKULMA JA KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT STRATEGISET TA- VOITTEET AVAINMITTARIT JA TAVOITETASO 2011 OPERATIIVISET TOI- MENPITEET / KEINOT ASIAKKAAT 1. Turvalliset, siistit ja helposti vuokrattavissa olevat toimintatilat. 1. Rakennus ja sen ympäristö säilytetään vähintään nykykuntoisena. 1. Asiakkaalla on mahdollisuus vuokrata kaikki toimitilat. 1. Kiinteistölle toteutetaan vuosittain tarpeelliset kunnossapitotoimet. Toteutuma ; Ylläpitotoimet toteutettu tarpeelliselta osin. Nosto-ovi vaurio korjattu. PROSESSIT 2. Kiinteistön ylläpito. 2. Ylläpidon tasosta ei tingitä. 2. Kaikki rakennuksen tilat ovat hyvässä käyttökunnossa. 2. Vesikaton ja ulkomaalauksen korjaus. Toteutuma ; Vesikatto korjattu tarvittavilta osin. Ulkomaalaus siirtyy seuraavalle vuodelle. JOHTAMINEN/ HENKILÖSTÖ / OSAAMINEN 3. Toimintoja johtaa 3. Yhtiö ei palkkaa vakituisia henkilöitä yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja 3. Yhtiön 5 henkinen hallitus kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa, toimitusjohtaja laskuttaa yhtiötä tehtyjen tuntien mukaan ja kiinteistönhoitopalvelut ostetaan tarvittaessa. 3. Toimitusjohtaja hankkii kiinteistöllä tarvittavat kiinteistöhoitoja kirjanpitopalvelut. Toteutuma ; Kiinteistönhoito ja kirjanpito toteutuneet suunnitellun mukaisesti. TALOUS 4. Taloudelliset kiinteistöhoitotoimenpiteet. 4. Kiinteistönhoito toteutetaan nykyisellä yhtiövastiketasolla ilman lisälainan ottoa. 4. Hoitovastike 2,20 /m2/kk ja pääomavastike /vuosi 4. Hankitaan ammattitaitoiset kiinteistönhoitotyöt ja palvelut. Toteutuma ; Ylläpitotoimet toteutettu ammattitaitoisesti. Perustelut Vastuuhenkilö : Kari Männistö, Toimitusjohtaja Yhtiön asiakkaana pidetään yhtiön osakkeet 100 %:sti omistavaa Kauhajoen kaupunkia.

111 Tasekirja Kauhajoen Liikenneterminaali Oy Tilin- Tunnusluku Henkilöstö, hlöä päätös Talous-arvio Toteutuma TP 2010 TA Liikevaihto, Liikevoitto tai tappio, % liikevaihdosta Kannattavuus Sijoitetun pääoman tuotto-% Käyttökate-% Vakavaraisuus Omavaraisuusaste % Lainojen hoitokate Nettovelat, rahalaitos, kaupunki, pääomalaina, 1000

112 Tasekirja Kiinteistö Oy Kauhajoen Teknologiakeskus PERUSTEHTÄVÄ Mahdollisimman korkean palvelutason omaavien tilojen tarjonta yrityksille ja varsinkin aloittaville yrityksille jotta ne voivat keskittyä oman yritystoimintansa kehittämiseen. STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT Taloyhtiössä toimii paljon sellaisia yrityksiä, joilla on kohtuullisen korkea tietotaito toisten yritysten ja varsinkin aloittavien yritysten toiminnan käyntiinsaattamiseen ja edelleenkehittämiseen. NÄKÖKULMA JA STRATEGISET AVAINMITTARIT JA OPERATIIVISET KRIITTISET TAVOITTEET TAVOITETASO TOIMENPITEET/KEINOT MENESTYSTEKIJÄT 2011 ASIAKKAAT Taloyhtiössä toimii runsaasti Uusia yrityksiä pyritään auttamaan Pyritään vähintään Asiakkaiden muuttuviin yrityksiä, osa omissa tiloissaan alkuun tila- ja teknisin järjestelyin 90 prosentin tarpeisiin pyritään vastaaja osa vuokratiloissa. ja talossa toimivien yritysten tar- käyttöasteeseen maan mahdollisimman Vapaita tiloja on kuitenkin oltava peet huomioidaan. joustavasti. tarjolla niin uusille kuin laajentavillekin yrityksille. Pyritään pitämään asiakas- Viihtyisä toimintaympäristö Asiakastyytyväisyys tyytyväisyystutkimuksen Toimintaa kehitetään hyvä lopputulos ja taso asiakkaiden toiveiden myös tulevaisuudessa. mukaisesti Toteutuma Tilojen käyttöaste n. 95 %. Yksi kokoustiloista muunnettu soveltuvaksi koulutukseen kysynnän perusteella. PROSESSIT Taloyhtiö järjestää lämpimät, sii- Tehokkaasti organisoidut ydin- Väestösuojaratkaisu Vss-tilojen rasitusoikeudet votut ja ilmastoidut tilat joissa on toiminnot ja palvelut Prosessien uudelleen perustetaan viimeisin tietoliikennetekniikka. määrittely Talon vision, strategian, Toteutuma Vss-tiloja koskevat rasitteet hyväksytty rakennuslautakunnassa. JOHTAMINEN/HENKILÖSTÖ/OSAAMINEN Isännöitsijä ja hallitus hoitavat Laitteita ja tekniikkaa seurataan Isännöintiyritys, talo- Isännöinti hoidetaan taloyhtiön toimintaa siten, että jatkuvasti että toimivuus pysyisi huoltoyritys ja kirjan- osapäiväisenä käyttäen toiminta jatkuu keskeytyksettä hyvänä ja ajantasaisena. pitoyritys toimivat eril- ostopalvelua mahdollija ajan tasalla pysyen. lään yhteisin tavoittein. simman tehokkaasti. Toteutuma Isännöinnin, talohuollon ja kirjanpidon toiminnot sujuvat keskeytyksettä, tehokkaasti ja hyvässä yhteistyössä. TALOUS Hoitovastikkeella katetaan Hoitomenojen kasvuvauhti hoitovastike 6,00/m2 toiminnan tehostaminen hoitomenot pyritään pitämään kohtuullisena. /kk Rahoitusvastikkeella katetaan Lainanmaksut kasautuvat rahoitusvastike Lainanlyhennykset päälainojen lyhennykset ja korot määrätyille kuukausille joten I-vaihe 0,24/osake/kk osin kiinteitä ja koroista Rahastoimalla siirretään veron- rahoituksessa on oltava tietty II-vaihe 0,86/osake/kk osa kiinteitä ja osa 5-vuomaksut osakkaille. pelivara jotta maksut pystytään rahastointi 0,25/osake den ja osa 6 kk:n korkoihoitamaan ajallaan. /kk sekä I että II-vaihe hin sidottuja. Toteutuma Talous ja rahoitus toteutunut budjetoidun mukaisena. Vastikkeet kerätty avainmittareissa ilmoitetun suuruisina. PERUSTELUT Vastuuhenkilö (toimitusjohtaja) Tarja Pienimäki Taloyhtiön tarkoituksena on luoda perusedellytykset talossa toimiville yrityksille jotta ne voivat hoitaa omia yrityksiään mahdollisimman hyvin ja saada tarvittaessa tukea talossa toimivilta muilta yrityksiltä niin taloudellisten kuin toiminnallistenkin tavoitteiden saavuttamiseksi. Palvelutason ja siitä aiheutuneiden kustannusten suhde pyritään pitämään houkuttelevana.

113 Tasekirja Kiinteistö Oy Kauhajoen Vuokra-asunnot PERUSTEHTÄVÄ Riittävän vuokra-asuntotarjonnan ylläpitäminen Kauhajoella ja asuntojen vuokraaminen. STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT Vuokratasoltaan ja laadultaan kilpailukykyisen asuntokannan ylläpitäminen. NÄKÖKULMA JA KRIITTISET ME- NESTYSTEKIJÄT STRATEGISET TAVOIT- TEET AVAINMITTARIT JA TAVOITETASO 2011 OPERATIIVISET TOIMEN- PITEET / KEINOT ASIAKKAAT 1. Riittävä asuntotarjonta 2. Kilpailukykyinen asuntojen laatutaso 1. Tarpeiden mukainen asuntomäärä 2. Tyytyväiset asukkaat asiakkaina 1. Täyttöaste 90% 2. Asukkaiden palaute Toteutuma Täyttöasteeksi muodostui ,87 %. Tavoite ei täyttynyt 1. Asuntojen lisärakentaminen 2.Asuntojen peruskorjaus, hyvä kunnossapito PROSESSIT 3. Asukasvalinnat 4. Hallinto Toteutuma Pysytty tavoitteissa 3. Joustavat toiminnot 4. Toiminta omistajaohjauksen mukaista 3. Päätösten nopeus 4. Hyvä hallinto 3. Isännöinti, tiedotus, hyvä saavutettavuus ja asiakaspalvelu 4. Hallituksen kokoukset, isännöitsijätoiminnat JOHTAMINEN/ HENKILÖSTÖ / OSAAMINEN 5. Osaava isännöinti ja hallituksen toiminta 5. Omistajaohjaus toimii 5. Hyvä hallinto 5. Isännöitsijän ja kaupungin hyvä yhteistyö Toteutuma Toimitusjohtaja vaihtunut Pysytty tavoitteessa TALOUS 6. Tasapainoinen talous 6. Vuokratuloilla katetaan hoitokulut ja lainojen korot ja lyhennykset 6. Tuloslaskelma, vuokrataso 6. Tarkka taloudenpito, oikea hinnoittelu Toteutuma Päätös Valtiokonttorilainojen konvertoinnista yhtiön hallituksessa 12/2011, Kaupungin takauspäätös Kuntarahoituksen lainalle 12/2011. Vuoden 2012 vuokrankorotuksia koskeva päätös yhtiön hallituksessa 12/2011

114 Tasekirja Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy PERUSTEHTÄVÄ Yhtiön perustehtävänä on tuottaa omistajilleen ICT alan palvelut, verkkopalvelut, puhelinvaihdepalvelut sekä talous- ja henkilöstöhallinnon tilitoimistopalvelut sekä näihin liittyvät asiantuntijapalvelut ja hankintapalvelut. Ensisijainen toiminta-alue on Suupohjan seutukunta. Toiminta-aluetta ja palveluvalikoimaa laajennetaan tarvittaessa. STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT NÄKÖKULMA JA KRIITTISET ME- NESTYSTEKIJÄT ASIAKKAAT 1.Tietojärjestelmien toimivuus 2. Palvelun hyvä laatu 3. Palvelutoiminnan sujuvuus 4. Hyvä valmistelu, päätöksenteko ja toimeenpano STRATEGISET TAVOIT- TEET Ongelmien hyvä ratkaisutaso 2. Tyytyväiset asiakkaat 3. Tyytyväiset asiakkaat; omistajaorganisaatiot ja muut asiakkaat 4. Henkilöstö- ja taloushallinnon tehtävien onnistunut hoito AVAINMITTARIT JA TAVOITETASO Ongelmista 80 % poistuu alle 1 tunnissa 2. Tyytyväisyysluku >4 (asteikolla 1 5) 3. Hyvä tyytyväisyystaso 3.1 Palvelujen tarjoaminen yhteisöille jatkuu 4. Palkanmaksu sop.mukaisessa ajassa ja kirjanpito reaaliaikainen 4.1. Ajantasainen seuranta ja raportointi, neuvonta OPERATIIVISET TOIMEN- PITEET / KEINOT 1. Tiedonkulun ja työnjaon varmistaminen 2. Tyytyväisyyskysely 2.1. Kyselyn johdosta huomioitavat toimenpiteet 3. Sopimukset ajantasalla 4. Talous- ja henkilöstöhallinnon valmistelijat toimittavat valmiin aineiston viipymättä Toteutuminen: Toteutunut. PROSESSIT 5. Hallinto 6. Järjestelmien ylläpito ja kehittäminen 7. Henkilöstö- ja taloushallinnon prosessien toimivuus 8. Alueellinen tukipalveluyksikkö toimii 5. Toiminta omistajaohjauksen mukaista 6. Järjestelmien toimivuuden ja ajantasaisuuden varmistaminen 7. Henkilöstö- ja taloushallinnon sähköiset palvelut käyttöön 8.Hajautetun toiminnan yhteensovittaminen 9.Talous-, henkilöstösekä ohjausjärjestelmä yhtenäistetään 5. Hyvä hallinto 6. Tuotantokatkosten väheneminen 7. Henkilöstö- ja taloushallinnon sähköisten osioiden käyttö vakiintuu 9.Ohjaus kuntien säännöstöjen ja käytäntöjen yhtenäistämiseen 5. Hallituksen kokoukset ja toimeenpano 6. Dokumentointi 7. Ohjelmistojen käyttöönotto ja koko henkilöstön koulutus (arkisto-osio ja asianhallinta) 8. Seutupalvelukeskuksen henkilöstön työnjako 9.Yhtenäistämissuunnitelm an laatiminen; tva, tsa, hallinnon säännöt ja ohjeet 9.Seutukunnallinen yhteistoiminta Toteutuminen: Toteutunut. Tva siirtyi vuoden 2012 puolelle.. JOHTAMINEN/ HENKILÖSTÖ / OSAAMINEN 10. Tuloksellinen 10. Toimintojen rationaalinen 10. Oikein mitoitetut johtaminen järjestäminen resurssit 10.1 Kehityskeskusteluja 11. Asiantuntijuus 10. Tasapainoinen ja joustava työnjako BSC:n mukainen toimintamalli

115 Tasekirja Osaava henkilöstö 12. Aktiivinen ja oppimista kannustava henkilöstöpolitiikka 13. Houkutteleva työyhteisö Palkka vastaa työnvaativuutta ja osaamista 12. Ammattitaidon kehittyminen 13. Viihtyisä työympäristö ja toimivat tekniset ratkaisut Toteutuminen: Toteutunut TALOUS 14. Talouden tasapaino taloudellisesti 14. Palvelut tuotetaan 15.Kustannuslaskent Palvelujen hinnoittelu ajärjestelmä Kustannusten vertailu Toteutuminen: Toteutunut. käyty läsnäoleville, 100 % 11. Jatkuva uudistuminen 12. Tehtäväalueen ja ohjelmistojen osaava käyttö 13. Sähköiset toiminnot käytössä Työtyytyväisyyskysely suoritettu 14. Tuotteiden yksikköhinnat määritelty 15. Kustannukset alle kuntien keskiarvon Työnvaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen arviointijärjestelmien kehittäminen 12. Koulutustapahtumat ja sisäinen koulutus, työhyvinvoinnista huolehtiminen 13. Laite- ja ohjelmistohankinnat sekä käyttäjäkoulutus Kyselyn aiheuttamat toimenpiteet 14. Kustannuslaskennan käyttö 14.1Kustannuslaskentajärj estelmän kehittäminen ja ajantasalle saattaminen 15.2 Vertailutiedoston laatiminen Yhtiön omistajaosuudet ovat Isojoki 9,58 %, Karijoki 5,51 %, Kauhajoki 51,40 %, Teuva 27,73 %, Suupohjan koulutusyhtymä 5,04 %, Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 0,25 %, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä 0,25% ja Karvian kunta 0,25 %. Yhtiön toimipisteet sijaitsevat kunkin omistajayhteisön tiloissa. Toimipisteitä on kuusi. Yhtiön tavoitteena ei ole liiketaloudellinen voitto, vaan sen tehtävänä on tarjota ja kehittää sekä tukea osakasyhteisöjen talous- ja henkilöstöpalveluja, tieto- ja viestintäteknisiä palveluja ja toimintaa. Mahdollinen toiminnan tuotto käytetään yhtiön toiminnan kehittämiseen. Henkilöstöä yhtiössä on yhteensä 35 vakinaista henkilöä. Toiminnan laajuus: - Asiakasyhteisöjä on 17 kpl. Lisäksi yhtiöllä on useita pieniä yritysasiakkaita ICT- ja sähköpostipalveluissa. - Palkansaajien määrä 2288 kpl - Kirjanpitovientien määrä kpl - Työasemien määrä 2325 kpl - Puhelin/alaliittymien määrä 1129 kpl

116 Tasekirja Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy TOT 2011 Tunnusluku TA 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 Henkilöstö, hlöä Liikevaihto, Liikevoitto tai tappio, % liikevaihdosta 0 0,1 0,1 0,1 Kannattavuus Sijoitetun pääoman tuotto-% Toiminnan laajuus Käyttökate-% Vakavaraisuus Omavaraisuusaste % Lainojen hoitokate - Asiakasyhteisöjen määrä palkansaajien määrä (ei luott.hlöt, omais- ja perhehoitajat)) - kirjanpitovientien määrä työasemien määrä puhelin / alaliittymien määrä

117 Tasekirja Kuntayhtymät Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Liikelaitoskuntayhtymän tuloskortti SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN PERUSTEHTÄVÄ Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun ja eläinlääkintähuollon palvelut tasa-arvoisesti yhteistoimintaalueen asukkaille. STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT 1. Saumattomat, oikea-aikaiset ja tehokkaasti toimivat palveluketjut koko yhteistoiminta-alueella. 2. Osaava, riittävä, sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö. 3. Palvelut tuotetaan yhteistoiminta-alueen yhteiseen strategiaan sitoutuen tavoitteellisesti ja ammattitaitoisesti. 4. Siirtyminen yhä enemmän ennaltaehkäisevään ja ennakoivaan toimintatapaan sekä avopalvelujen suuntaan korostamalla inhimillisyyttä ja yksilön omatoimisuutta. 5. Erikoissairaanhoidon kustannusten hallinta oman toiminnan vaikuttavuudella. 6. Läpäisevänä toimintaperiaatteena kestävä kehitys: ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen. 7. Toiminnan joustava ja ennakkoluuloton kehittäminen toimintaympäristön muuttuviin tarpeisiin. 8. Seudullisen erityisosaamisen hyödyntäminen ja toimiva yhteistyö. 9. Kustannusten hallinta (kustannuslaskenta ja tuotteistaminen) ja toimiva omistajaohjausjärjestelmä käytössä. 10. Tasapainotetun tuloskortin (BSC) ja prosessijohtamisen hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa ja raportoinnissa. 11. Liikelaitoskuntayhtymä on kiinnostava, hyvämaineinen työpaikka, jolla on hyvä julkisuuskuva. NÄKÖKULMA JA KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT STRATEGISET TA- VOITTEET AVAINMITTARIT JA TAVOITETASO 2011 OPERATIIVISET TOI- MENPITEET / KEINOT ASIAKKAAT 1. Palvelujen saatavuus, laatu ja vaikuttavuus. 1. Turvataan riittävät, tarpeen mukaiset ja oikea-aikaiset sosiaali-, terveys- ja ympäristöpalvelut 1.1 Asiakkaiden (kuntalaiset ja kunnat) tyytyväisyys hyvä. 1.1 Säännölliset asiakaskyselyt, asiakas- ja tilaajapalautteet, sidosryhmien asiantuntemuksen hyödyntäminen 1.2 Palvelutarpeiden kasvun hallinta (vaikuttavuus) 1.2 Palvelujen käytön seurantatilastot 1.3 Hoito- ja hoiva- sekä sosiaalitakuun toteutuminen 1.3 Seuranta ja raportointi vuosittain 2. Asiakkaiden yhdenvertaisuus 2.1 Turvataan tarvittavat palvelut yhteistoimintaalueen asiakkaille 2.1 Palvelut on saatavilla yhteistoiminta-alueella 2.1 Työresurssin ja osaamisen jakaminen ja palvelupisteiden joustava käyttö yhteistoimintaalueella

118 Tasekirja PROSESSIT 2.2 Päätöksenteko selkeää ja linjakasta 2.2 Päätösten oikeellisuus sekä määräaikojen noudattaminen (100%). 2.2 Henkilöstökoulutus, riittävät resurssit, toimintojen ohjeistukset ja seuranta kunnossa 3. Saumattomat, tehokkaasti toimivat ja oikeaaikaiset palveluprosessit. 3.1 Palvelujen tuottaminen läpinäkyväksi. 3.2 Toimintakulttuurin uudistaminen 3.1 Prosessikuvaukset valmiit ja tuotteistus edennyt. 3.2 Henkilöstön osallistaminen ja sitouttaminen 3.1 Prosessikuvausten laatiminen ja tuotteistaminen 3.2 Palvelualueiden ja toimipisteiden keskinäinen yhteistyö (yhteiset tilaisuudet, palaverit) 3.3 Ennakoivan toimintatavan ja avohuollon palvelujen painottaminen JOHTAMINEN/ HENKILÖSTÖ / OSAAMINEN 3.3 Uusien toimintamallien etsiminen ja käyttöönotto 3.3 Koulutus, tutustumiskäynnit ja kehittämisprojektit 4. BSC 4.1 Sitoutuminen yhteiseen strategiaan, kommunikoiva ja oppimista tukeva strategiatyö 4.1 Jatkuva strategiatyö 4.1 Tuloskorttien tarkistaminen vuosittain, oman strategiatyön ja tavoitteiden mielekkyyden arviointi jokapäiväisessä työnteossa Toimitaan suunnitellusti ja oikea-aikaisesti Raportointi (puolivuosikatsaus, toimintakertomus) 4.2 Tilaaja-tuottajamallin selkiyttäminen 4.2 Selkeä toimijoiden työnjako 4.2 Tuotteistus, raportointijärjestelmät, palvelusopimus, YHTE-hanke 5. Ammattitaitoinen, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö 5.1 Henkilöstöpolitiikan kehittäminen 5.1 Viroissa ja toimissa pätevä ja riittävä henkilökunta, onnistunut henkilöstörekrytointi 5.1 Suunnitelmallinen henkilöstörekrytointi, henkilöstökoulutus ja tyhy-toiminta sekä osaamisen kannusta-minen, vaihtuvuuden, sairastavuuden ja ennenaikaisen eläköitymisen seuranta 5.2 Työyhteisökyselyt 6. Seudullinen yhteistyö ja verkostoituminen 6. Toimiva yhteistyö ja vuorovaikutus eri toimijoiden välillä 6. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen toimivuus koetaan hyväksi 6. Säännölliset keskustelut kuntien, yht.toim.ltk:n ja llky:n kesken sekä yksityisten palvelutuottajien kanssa TALOUS 7. Talouden hallinta 7.1 Yhteistoiminta-alueen resursseihin mitoitettu talous 7.1 Kustannustietoisuus kaikilla tasoilla 7.1 Talousarvion noudattaminen

119 Tasekirja Palvelut kilpailukykyisiä 7.2 Kustannusten osalta sijoittuu parhaaseen kolmannekseen 7.2 Valtakunnallinen vertailu (tarvevakioidut menot) 7.3 Talouden ja suoritteiden seuranta reaaliaikainen ja kuntakohtainen 7.3 Käytössä kuntakohtainen ja reaaliaikainen talouden seuranta 7.3 Toimiva laskenta ja seurantajärjestelmä 7.4 Toimintojen kotiuttaminen taloudellisin perustein 7.4 Oman toiminnan kustannuslaskenta/ tuotteistaminen 7.4 Kustannusten vertailu oma tuotanto/ostopalvelu 8. Erikoissairaanhoidon kustannusten hallinta 8.1 Oman erikoisosaamisen vahvistaminen 8.1 Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu alle maakunnan keskiarvon Henkilöstön koulutus, rekrytointi ja ostopalvelut Kustannusrakenteen seuranta 8.2 Tehokas perusterveydenhuolto. 8.2 Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevät toimet. 8.2 Riittävät resurssit, osaaminen, toimintasuunnitelmat. 8.3 Erikoissairaanhoidon omistajaohjauksen tukeminen. 8.3 Erikoissairaanhoidolta edellytetään kustannusten hallintaa 8.3 Lausuntojen antaminen ja toimiva yhteistyö Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän taloutta ja toimintaa ja tavoitteita kuvataan Yhteistoimintalautakunnan luvussa. LLKY:n toiminta perustuu Yhteistoimintalautakunnan ostamiin palveluihin. Johtajan katsaus Vuoden 2011 aikana tapahtui merkittäviä asioita sekä valtakunnan tasolla että myös liikelaitoskuntayhtymän tasolla. Maan hallituksen vaihtuminen muutti myös politiikan suuntaa. Paras -hankkeen toteuttamisesta uudeksi suunnaksi määriteltiin vahvoihin peruskuntiin liittyvä kuntauudistus. Tavoitteeksi valtakunnan tasolla otettiin Paras-lain korvaaminen kuntarakennelailla. Edellisen hallituksen aikana vuoden 2011 alkupuolella oli myös liikelaitoskuntayhtymässä lausunnolla suunnitelma ja ehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistamisesta, jossa ensisijaisena tavoitteena olivat sote-piirit. Liikelaitoskuntayhtymän lausunnossa kannatettiin nykyisen, Paras-lakiin perustuvan toimintamallin jatkamista. Yhtymän toimintaa on pystytty kehittämään määrätietoisesti koko vuoden ajan. Kuntarajat on alueella monen palvelun osalta pystytty ylittämään. Paraslain henki on LLKY:n alueella toteutunut erittäin hyvin. Palvelut on pystytty turvaamaan koko alueella ja ne tuotetaan kustannustehokkaasti. LLKY on osallistunut työttömyydestä johtuvien velvoitteiden ja siten kuntien kustannusten pienentämiseen lisäämällä omaa työllistämis- ja pajatoimintaa. Kustannukset ovat LLKY:n henkilöstökuluissa. Pesulapaja aloitti ja se tuottaa palveluja LLKY:n lisäksi myös ulkopuolisille tarjoten siten myös työpaikkoja. Lastensuojelussa sosiaalitoimeen aikaisemmin tehdyt resursoinnit ovat alkaneet tuottaa tulosta, kun lastensuojelun laitoshuollon menot on saatu laskuun. Perhetyössä on ostopalveluja otettu omaksi toiminnaksi, mikä näkyy henkilöstökulujen kasvuna. Vammaispalveluissa aikaisemmin tapahtunut lakimuutos on pysyvästi lisännyt toimintakustannuksia. Erityisesti henkilökohtaisen avun lailla määrätty merkittävä lisäys on nostanut huomattavasti vammaispalvelujen kustannuksia. Eräät satunnaiset tapahtumat kuten aivoinfarktit voivat johtaa asunnonmuutostöihin ja jatkuviin tukipalveluihin. Liikelaitoskuntayhtymä julistautui savuttomaksi työpaikaksi lukien.

120 Tasekirja Toimenpide liittyy laajempaan terveyden edistämisen kokonaisuuteen, joka määritellään myös voimaan tulleessa terveydenhuoltolaissa. Terveyden edistäminen otettiin LLKY:ssä yhdeksi toiminnan kehittämisen kohteeksi järjestettiin seudulliset hyvinvointimessut, joiden pääorganisoijana oli POTKU-hanke. Messuilla kävi arvion mukaan ihmistä ja messut avasi sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko. Terveyden edistäminen määritellään laissa kuntien vastuulle ja määrätietoisella toiminnalla on mahdollista alentaa terveyspalvelujen kustannuksia pitkällä aikavälillä. Vuoden 2011 aikana kokoontui palvelujen kehittämistyöryhmä, jonka puheenjohtajana oli johtokunnan varapuheenjohtaja Antti Seppälä. Työryhmä käsitteli laajasti ja perusteellisesti suuria palvelukokonaisuuksia: yhteispäivystys, akuuttiosastotoiminta, muu osastotoiminta, palveluasuminen, kotihoito, päihde- ja mielenterveyspalvelut ja kehitysvammahuolto. Työryhmän työskentelyä jatkettiin palvelurakenneseminaarilla, joka järjestettiin Seminaarissa yhteistoiminta-alueen kuntien edustajat loivat suuntaviivoja palvelujen kehittämiselle. Seminaarin tuloksia käsiteltiin myös johtokunnassa. Työryhmä määritteli ensiksi, että LLKY:n alueella on yhteispäivystys. Linjaus hyväksyttiin yksimielisesti myös johtokunnassa ja yhteistoimintalautakunnassa. Tämän perusteella määriteltiin akuuttiosastopaikkojen tarve 60:ksi, joista 40 on Kauhajoella ja 20 Teuvalla. Suunnitelma on pohjana Teuvan osasto 1 remontissa. Palveluasumisen kilpailutus tehtiin pitkän ja huolellisen valmistelun jälkeen syksyllä Kilpailutusta ohjasi työvaliokunta. Palveluja tarjoavat tahot jättivät riittävät ehdot täyttävät tarjoukset siltä osin, että muistihäiriöisten tehostetun palveluasumisen osalta pystyttiin tekemään päätös. Muilta osin tarjoukset olivat puutteellisia ja kilpailutus palautuu uudelleen harkittavaksi vuoden 2012 aikana. Jatkossa on tärkeätä pyrkiä lisäämään kuitenkin omaa palvelutuotantoa tehostetussa palveluasumisessa, koska yksityiset palveluntuottajat pyrkivät nostamaan hintoja merkittävästi mm. omistajanvaihdosten yhteydessä. Henkilöstön määrää on pyritty pitämään talousarvion mukaisena. Tilastot liikelaitoskuntayhtymän henkilöstömäärästä ovat suuremmat ja sisältävät myös pajatoiminnan ym. määräaikaiset työntekijät. Palvelualueiden kohdalla on selvityksiä asiasta. Valvontaeläinlääkärin rekrytointi saatiin tehdyksi. Lääkäreiden saatavuus on myös hieman parantunut. Kesäaikana ovat kaikki virat olleet täynnä. Suun terveydenhuollon osalta hammaslääkäreiden rekrytointi tulee olemaan jatkossa haasteena. Siitä huolimatta suun terveydenhuollossa purettiin hammashuollon jonot lähes kokonaan tehokkaalla toiminnalla. Hallinnon palkkakustannusten osuus tilinpäätöksen loppusummasta on alle 1,5 %. Se kuvaa hyvin LLKY:n kevyttä hallintoa. Hallinnossa on vuoden 2011 aikana tapahtunut myös muutoksia. Sosiaalipalvelujohtaja Pekka Rahkonen jäi eläkkeelle ja tilalle valittiin Esko Kiviniitty. Sisäisen tukipalvelun johtajan tehtävää hoiti viransijaisena vuonna 2011 Jaana Järvi-Laturi ja Katri Heikkilä. Vt. apulaiskamreerina toimi vuoden 2011 Niku Latva-Pukkila. Uuteen arkistosihteerin virkaan valittiin Reijo Ritakorpi. Henkilöstöpäällikön virkaa hoitivat viransijaisina Anna Elenius ja Ann-Christine Nissén. Vaihtuvuus on haasteellista toimittaessa vähillä resursseilla. Tietosuoja, tietoturva, KanTaja eresepti-hankkeet, arkistotoimi ja sähköinen asianhallinta ym. ovat nostaneet esille hallinnossa vastuuhenkilöiden ja työajan riittämättömyyden. Erityisesti hankkeet kuormittavat suurella työmäärällä myös hallintoa. Yhteistyö yhteistoiminta-alueen kuntien kanssa tiivistyi. Jokaisessa kunnassa on menossa rakentamishankkeita. Niiden valmisteluun LLKY:n edustajat osallistuivat. Karijoella rakennetaan terveyskeskuksen laajennusta, ja jatkossa alkaa Saliininkodin laajennus. Isojoella on käynnissä Mäntyrinteen laajennus ja Papanmäen toiminnalle etsitään ratkaisua. Teuvalla osasto 1 remontti alkoi noin puoli vuotta suunniteltua myöhemmin, mikä puolestaan aiheutti talousarvion ylityksen, koska kustannuksia oli laskettu kiinteistön ja lisähenkilöstön sekä ateria ym. palvelujen osalta vain puolen vuoden määrä. Toimiminen Kristiinankaupungissa jatkuu heinäkuulle 2012, mikä myös lisää Teuvan kustannuksia vielä vuonna Teuvan terveystalon rakentaminen on viivästynyt ja toimintakeskus on joutunut vuokratiloihin. Kauhajoella kehitysvammaisten asuntolan rakentaminen on lykkääntynyt vuodelle 2012, mistä johtuen henkilökohtaisen avun kustannukset ovat puolestaan korkeat. Yhteispäivystystä koskeva yhteisen näkemyksen johdosta Kauhajoki valmistelee sekä laboratorion laajennusta että yhteispäivystyksen tilojen korjausta. Valtakunnallinen KanTa-hanke eli kansallinen terveysarkisto on valmisteltavana. Ensimmäinen vaihe on ereseptin käyttöönotto. Sitä valmisteleva projekti

121 Tasekirja käynnistyi vuoden 2011 lopulla paikallisesti yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Kauhajoen röntgen digitalisoitiin alkuvuoden aikana ja myöhemmin talousarviossa varattiin määräraha Teuvan röntgenin digitalisointiin. Talousarvioon jouduttiin tekemään muutosbudjetti. Tilinpäätöksessä yhteiset -tunnisteen osalta (sisäinen tukipalvelu, yleinen hallinto, ympäristötoimi sekä sosiaalipalvelun että hoidon ja hoivan yhteiset) ei tarvittu lisämäärärahaa. Sen sijaan kuntatunnisteille tarvittiin lisärahoitusta lukuun ottamatta Karijokea. Tilinpäätöksessä kaikille kuntatunnisteille tuli ylitys, joka selittyy mm. lomapalkkojen jaksotuksen muutoksesta ja eräistä muista tekijöistä. Erikoissairaanhoito ylittyi vain lievästi verrattuna talousarviomuutokseen. ESBL:n kustannukset liikelaitoskuntayhtymässä ovat karkean arvion mukaan noin miljoonan euron luokkaa. Tästä suurin osa on langennut Teuvan maksettavaksi mutta osa on myös Isojoen kustannuksena. Tämä johtuu siitä, että kunnat ovat halunneet alusta lähtien maksaa omat menonsa ja kohortointi on pitänyt tehdä juuri näissä kunnissa. Tapahtuneen jälkeen on helppo todeta, että kuntatunnisteista luopuminen ja kustannusten jakaminen tasan tasoittaisi erityisesti pienen kunnan yksittäisiä kustannuksia. Kuntatunnisteista luopuminen vauhdittaisi palvelujen kehittämistyötä. Sen sijaan kokemukset palvelujen tuotteistamisesta muualla vaihtelevat. Suurin ongelma tuotteistuksessa on se, että mittaaminen kohdistuu seikkoihin, joilla ei ole tekemistä vaikuttavuuden kanssa. Tällä hetkellä ei ole valtakunnassa tiedossa sellaisia tuotteistuksen mittareita, joilla voidaan ohjata palvelujen vaikuttavuutta. Pelkkä tekninen tuotteistus ei tuo säästöjä kustannuksiin. Palvelujen kustannukset kyetään kustannuslaskennalla esittämään nykyisissä toimintayksiköissä luotettavasti. Liikelaitoskuntayhtymässä on vuoden 2011 aikana palveluja kehitetty voimakkaasti. Yhdessä toimiminen ja yhtenäiset käytännöt ovat olleet tavoitteena. Henkilöstö on liikkunut kuntarajojen yli ja kuntalaiset ovat saaneet hyvin palvelut. PD-koulutus kolmivuotisena päättyi vuoden 2011 lopulla. Sen aikana tehtiin palvelujen kehittämiseen liittyviä selvityksiä ja suunnitelmia, joista osaa käytiin läpi palvelujen kehittämistyöryhmässä, johtokunnassa ja yhteistoimintalautakunnassa. Koulutus antoi hyvän pohjan palvelujen kehittämiselle. OSAKE-koulutus alkoi syksyllä. Siinä ovat kohdejoukkona erityisesti kotipalvelu, palveluasuminen ja laitoshoito. Koulutuksessa tuotetaan työmenetelmiä kuntouttavan työotteen kehittämiseksi työpaikoilla. Asiakkaan tukeminen ja inhimillinen elämä on tavoitteena. Johtokunnan päätös vähentää laitospaikkoja 30 % vuoteen 2017 mennessä edellyttää osaltaan merkittävää toimintatapojen muutosta. Yhtymän toimitiloissa on tehty systemaattisesti työterveydenhuollon toimesta työpaikkaselityksiä ja työsuojeluviranomaisten toimesta työsuojelutarkastuksia. Niissä on ilmennyt korjaus- ja kunnostustarpeita monissa toimipisteissä ja niitä onkin korjattu. Yhtymän taloudenpito on ollut vastuullista ja kunnille on annettu tietoa talouden toteutumasta. Ensimmäisen kerran laadittiin puolivuosikatsaus. Perusajatuksena on edelleenkin se, että kukin kunta maksaa omat kustannuksensa. Talousarviossa ei kuitenkaan ole kyetty ennakoimaan kaikkia kustannuksia riittävän hyvin. Talousarviota on tilauksessa tasoitettu määrittelemällä erityissairaanhoidon kustannusodotus liian alhaiseksi. Toisaalta kunnissa on ollut halu pitää kaikki palvelut kunnissa ennallaan. Kustannusten nousua ei siten ole kyetty hillitsemään riittävästi. Tähän vaikuttavat myös kuntien investointien lykkääntyminen ja mm. yksittäiset asiakkaiden sairastapahtumat. Liikelaitoskuntayhtymän toiminta on selkeytynyt erittäin paljon. Ikäihmisten perhehoito on hyvä esimerkki siitä, miten LLKY on valtakunnan kehityksen kärjessä. Toiminnan ohjaus on kehittynyt. Kuntatunnisteet tekevät järjestelmän vielä sekavaksi esim. jos jokin kunta alibudjetoi oman osuutensa. Kustannuskehityksen ohjauksessa on tehostettu talouden ohjausta liikelaitoskuntayhtymän sisällä. Kari Nuuttila Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän johtaja

122 Tasekirja TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET Kauhajoella Kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus Kauhajoella. päivänä kuuta 2012 PwC Julkistarkastus Oy JHTT-yhteisö Nils Hellberg JHTT, KHT

123 Tasekirja LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA KAUHAJOEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS- JA TOIMINTAKERTOMUS 2011 sivu LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA SEKÄ NIIDEN SÄILYTTÄMISTAVOISTA 2011 käytetty ohjelmisto: Pro Economica TALOUSHALLINTO Kirjanpito Päiväkirjat vuosittain viimeinen Tositelajit tositenumero käytetty ulkoiset tapahtumat alaraja - yläraja tos.n:o kuukausittain sivut 100 Pankkitositteet (tiliotekirj.) tammikuu Kassat helmikuu Muistiotositteet maaliskuu Ostolaskut huhtikuu Ostolaskut, sähköinen kierrätys toukokuu Ostolaskujen suoritus kesäkuu Palkkatositteet, liittymä heinäkuu Matkalaskut, liittymä elokuu Yleislaskutus, kanslia syyskuu Yleislaskutus, elinkeinopalvelut lokakuu Yleislaskutus, raha marraskuu Yleislaskutus, sivistys joulukuu Yleislaskutus, tekninen sivuja yht Yleislaskutus, ympäristö Liittymä, laskutus EFFICA sisäiset tapahtumat eri päiväkirjalla 760 Liittymä, laskutus Elintarv.tutk.laitos koko vuosi sivut 800 Myyntiresk.suoritukset tammi-joulukuu Myyntiresk.sekal.suoritukset ja poistot Käyttöomaisuuskirjanpito Vyörytystapahtumat Avaava tase Konsernitositteet Pääkirja kustannuspaikoittain aj > vientien listaus päävastuualueittain talousarviotilien tapahtumat arkistointi sähköisesti Rondossa Pääkirja aj > vientien listaus tasetilien tapahtumat arkistointi sähköisesti Rondossa Reskontrat Ostoreskontra aj Laskupäiväkirjat (tapahtumat sisältyvät kirjanpidon päiväkirjoihin) Maksatuslistat (päivittäiset maksatuslistat) Suorituspäiväkirjat (tapahtumat sisältyvät kirjanpidon päiväkirjoihin) Reskontralistat (tapahtumat kuukausittain ajettu Rondoon) Myyntireskontra aj Laskupäiväkirjat (tapahtumat sisältyvät kirjanpidon päiväkirjoihin koontina) Suorituspäiväkirjat (tapahtumat sisältyvät kirjanpidon päiväkirjoihin koontina) Reskontralistat (tapahtumat kuukausittain ajettu Rondoon) Säilytetään paperitulosteena (muut paitsi reskontralistaukset ja pääkirjat Rondossa, ks.edellä))

124 Tasekirja HENKILÖSTÖKERTOMUS KAUHAJOEN KAUPUNKI HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2011

125 Tasekirja JOHDANTO KAUPUNGIN HALLINTO-ORGANISAATIO HENKILÖSTÖPOLIITTISET PERIAATTEET PALKKA- JA HENKILÖSTÖKULUT HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Koko henkilöstön määrä Henkilöstön määrä Vakinainen henkilöstö Henkilöstömäärä sopimusaloittain Henkilöstömäärä palkkausmuodoittain Henkilöstö ammattinimikkeittäin Työllistämistuella palkatut ja oppisopimussuhteessa olleet henkilöt Vakinaisen henkilöstön yhteisössä oloaika Vakinaisen henkilökunnan vaihtuvuus VUOSITYÖAIKA HENKILÖSTÖN IKÄ- JA SUKUPUOLIRAKENNE Henkilöstön sukupuolijakauma ikäryhmittäin POISSAOLOT Sairaslomat ja tapaturmat Koulutuspäivät Säästövapaat ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Eläkkeelle siirtyneet vuonna Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä Kaupungin maksamat Varhe-maksut Vanhuuseläkkeelle siirtyvät vuosina TYÖTERVEYSHUOLTO YHTEISTOIMINTA Työsuojelutoimikunta JOHTAMINEN Työhyvinvointi HENKILÖSTÖKYSELY TASA-ARVOSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN Tiedotus, seuranta sekä tasa-arvosuunnitelman ylläpito

126 Tasekirja JOHDANTO Henkilöstökertomus sisältää kaupungin henkilöstöä kuvailevia tunnuslukuja, jotka kertovat henkilöstön määrästä, tilasta, toiminnasta ja kustannuksista. Tarkastelun tehtävänä on aikaansaada arviointia henkilöstövoimavarojen nykytilanteesta ja konkreettisista kehittämistarpeista. Tulosten perusteella on tehtävä johtopäätöksiä sekä ennakoitava tulevia kehityssuuntia laadittaessa henkilöstöpoliittisia tavoitteita ja toimenpiteitä. Henkilöstön hyvinvointia ja työssä jaksamista kuvaavat sairastavuus- ja poissaolotilastot. Ikääntyvän henkilöstön eläkkeellesiirtymisen myöhentäminen on lähivuosien keskeisiä tavoitteita työkykyä ylläpitävässä toiminnassa. Työkykyä ylläpitävä toiminta on tärkeää paitsi taloudellisesti myös odotettavissa olevan työvoimapulan ehkäisyssä. KAUPUNGIN HALLINTO-ORGANISAATIO KAUPUNGINVALTUUSTO 35 jäsentä KAUPUNGINHALLITUS 9 jäsentä KAUPUNGINHALLITUKSEN HENKILÖSTÖJAOSTO 5 jäsentä Puheenjohtaja Piia Ylikoski varaj. Marketta Nummijärvi Varapuheenjohtaja Merja Kuusinen varaj. Mikko Rotola- Pukkila Jäsenet Tarmo Nummikoski Asko Ojala Tarja Tapanainen varajäsenet Aili Rajala Antti Ala-Kokko Tiina Rintaluoma Henkilöstöjaoston toimialana on hoitaa kunnan luottamushenkilöitä ja henkilöstöä koskevat henkilöstöasiat. Henkilöstöjaoston kokouksia on pidetty 4 kpl. Lautakunnat ja esimiesasemassa olevat viranhaltijat päättävät henkilöstöasioista hallintosäännön antamin valtuuksin.

127 Tasekirja HENKILÖSTÖPOLIITTISET PERIAATTEET Henkilöstöpoliittinen ohjelma sisältää ne arvot ja päämäärät, joihin pyritään kaupungin henkilöstöhallintoa hoidettaessa. Päämääränä on kaupunkilaisille tuotettavien palvelujen korkea taso hyvin motivoidun ja tehtävänsä hallitsevan henkilökunnan avulla. Yleistavoitteena henkilöstösuunnittelussa on saada kaupungin palvelukseen sellainen henkilöstö, joka vastaa määrällisesti ja rakenteellisesti organisaatiolle kuuluvien tehtävien asettamia vaatimuksia. Palkka- ja palvelussuhdeasioissa edistetään työn tuloksellisuutta oikeudenmukaisilla palkkaratkaisuilla sekä muilla sosiaalisilla etuuksilla. Sopimusten soveltaminen ja riitaisuuksien ratkaiseminen toteutetaan yhteistyössä henkilöstön ja ammattijärjestöjen kanssa. Yhteistoimintajärjestelmillä turvataan henkilöstölle vaikutusmahdollisuudet omaa työtään, työn toteuttamista ja työyhteisöä koskevien päätösten valmistelussa sekä mahdollisuus parantaa henkisten ja taloudellisten voimavarojen hyväksikäyttöä Henkilöstön kehittämisessä tavoitteena on parantaa työvalmiuksia, ylläpitää ja kehittää niitä. Työsuojelun tehtävä on lisätä työsuojelullisin toimenpitein henkilöstön työturvallisuutta. Työterveydenhuoltotoimenpiteet suunnataan ensisijaisesti työpaikkojen terveydellisten olojen kehittämiseen ja ennalta ehkäisevään terveydenhuoltotyöhön. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyyn kohdistuvalla toiminnalla pyritään välttämään sairauksien syntyä ja hidastamaan niiden kehitystä. Päihdeongelmista kärsivää henkilöä rohkaistaan ja ohjataan hakeutumaan hoitoon. Henkilöstöpalveluilla pyritään turvaamaan toimintakykyinen ja työssään viihtyvä henkilöstö. Toimintamuotoja ovat työpaikkaruokailu, lasten päivähoidon järjestäminen, harrastus-, virkistys- ja tyky -toiminta sekä henkilöstön merkkipäivien ym. huomioiminen. PALKKA- JA HENKILÖSTÖKULUT Palkat, palkkiot ja henkilöstökulut olivat tilinpäätösvuonna yhteensä 23,7 milj. euroa, joka on ainoastaan noin 0,1 milj. edellisvuotta enemmän. Henkilöstökulujen osuus palkoista v oli 33,41 %, koulutuksen osuus 0,40 % ja työterveyshuollon osuus 0,36 %. Palkat ja palkkiot nousivat edellisvuoteen verrattuna 0,37 % ja henkilösivukulut yhteensä 0,25 %. Lomapalkkavelan laskentatavan muutoksesta johtuen (B-taulukon poisto) palkat sisältävät kustannuksia ,38 euroa enemmän kuin edellisvuonna. Palkkakustannukset ovat nousseet jonkin verran.

128 Tasekirja Koulutuksen osuus oli 7,44 % edellisvuotta suurempi. Koulutuskustannusten nousu johtuu mm. uuden asiankäsittelyjärjestelmän käyttöönotosta. Työterveyshuoltoon käytettiin 1,52 % edellisvuotta vähemmän. Kuntien yhteistoimintaan henkilöstösivukuluihin sisältyy kaupungin vastuulle jääneet Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymään siirtyneen henkilöstön eläkemenoperusteiset ja VARHE -maksut. Investointeihin sisältyvät palkat on esitetty erillisenä taulukossa. Euromäärät ilmenevät seuraavasta taulukosta. PALKKA- JA HENKILÖSTÖKULUT 2011 Vastuualue Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Yhteensä Koulutus Työterveyshuolto Koulutus/ palkat % Työterv. huolto/ palkat % Hallintopalvelut , , , ,58 743,09 1,82 % 0,15 % Elinkeinopalvelut , , , , ,43 0,74 % 1,99 % Talous-ja henkilöstöpalvelut , , , ,08 885,01 1,95 % 0,85 % yht.kaupunginhallitus , , , , ,53 1,49 % 0,25 % Kuntien yhteistoiminta , , , ,56 64,00 2,60 % 0,01 % Sivistys , , , , ,66 0,48 % 0,30 % Tekninen , , , , ,02 0,33 % 0,72 % investointien palkat , , ,81 Rakennusvalvonta , , , ,38 919,00 1,31 % 0,38 % Viemärilaitos , , ,85 146, ,00 0,08 % 0,46 % , , , , ,21 0,53 % 0,36 % Osuus palkkasummasta % 33,41 % 0,40 % 0,36 % Vuosi , , , , ,41 0,50 % 0,36 % Muutos , , , , ,20 10,03 % -1,62 % Muutos % 0,37 % 0,25 % 0,34 % 7,44 % -1,52 % HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Vuoden viimeisenä päivänä työ- tai virkasuhteessa olevien määrä. Sisältää myös palkattomalla virkavapaalla ja työlomalla olevat, sekä vuosi- ja sairaslomasijaiset. Kaupungin palveluksessa oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 679 henkilöä, joista 511 kokoaikaista (75,25%), 82 osa-aikaista (12,09%), 72 sivutoimista (10,6 %) sekä työllistettyjä 14 (2,06%). Luku on 9 työntekijää enemmän kuin edellisvuonna. Vakinaisen henkilöstön määrä vuodenvaihteessa oli 471 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä väheni edellisvuodesta 8 henkilöllä.

129 Henkilöä Tasekirja Koko henkilöstön määrä Kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö Kokoaikaisia Työllistetyt Osa-aikaisia Sivutoimisia Yhteensä Henkilöstön määrä Osastoittain suurin henkilöstömäärä (sis. määräaikaiset ja sijaiset) oli sivistysosastolla 328 henkilöä (48,3% henkilöstöstä) ja teknisellä osastolla (sis. viemärilaitos) 170 henkilöä (25,0%). Kolmanneksi suurin oli varhaiskasvatus 152 henkilöä (22,4%). Hallinto- ja elinkeinopalvelujen henkilöstö, yhteensä 29 henkilöä edustaa 4,3 %:n osuutta koko henkilöstöstä. Henkilöstömäärä sisältää myös työllistetyt (14). Henkilöstön määrä vaihtelee vuoden kuluessa, joten keskimääräinen luku poikkeaa hiukan vuoden lopun tilanteesta.

130 Tasekirja Vakinainen henkilöstö Vuosi Kokoaik. Osa-aik. Sivutoim. Yht. % koko henkilökunnan määrästä Muutos hlöä ,90 % ,68 % ,28 % ,18 % ,67 % ,20 % ,92 % ,49 % ,37 % KAUHAJOEN KAUPUNKI Vakinaisen henkilöstön määrä (31.12.) vuosina Sivutoim Osa-aik Kokoaik VAKINAISEN HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ PÄÄVASTUUALUEITTAIN 2011 v v v Kokoaik. Osa-aik. Sivutoim. Yht. yht. erotus Yleishallinto Elinkeino Varhaiskasvatus Sivistys Tekninen Yhteensä

131 Tasekirja Henkilöstömäärä sopimusaloittain VAKINAISET HENKILÖT SOPIMUSALOITTAIN Hlöä % KVTES ,9 % OVTES ,8 % KANSAL.OP. 4 0,8 % MUSIIKKIKOULU 13 2,8 % PERH.PV.HOIT. 40 8,5 % TS 33 7,0 % TTES 15 3,2 % ,0 % Työntekijöistä 49,9 % on KVTES:n alaisia. OVTES:n alaisuuteen kuuluu yhteensä 31,4 % työntekijöistä, joista toiseksi suurin ryhmä ovat opettajat (27,8 %). OVTES:n alaisuuteen kuuluvat myös kansalaisopiston (0,8 %) ja musiikkikoulun opettajat (2,8 %). Henkilöstömäärä palkkausmuodoittain VAKITUISET HENKILÖT PALKKAUSMUODOITTAIN Palkkausmuoto Lkm % Kuukausipalkka ,4 % Tuntipalkka 15 3,2 % Periodityö 80 17,0 % Muu 2 0,4 % Yht ,0 % Henkilöstö ammattinimikkeittäin Erilaisia ammattinimikkeitä oli käytössä 115 kpl. Perusopetuksen luokanopettajan nimikkeellä oli eniten työntekijöitä (50kpl). Seuraavaksi eniten oli perhepäivähoitajia (40 kpl) ja perusopetuksen lehtoreita (34 kpl). Nimikkeitä, joissa oli vain yksi työntekijä, oli 64 kpl.

132 Tasekirja VAKINAISEN HENKILÖSTÖN AMMATTINIMIKKEITÄ perusopetuksen luokanopettaja perhepäivähoitaja perusopetuksen lehtori koulunkäyntiohjaaja tilahuoltaja lähihoitaja keittäjä tuntiopettaja (päätoiminen) lukiokoulutuksen lehtori kouluhuoltaja ryhmäperhepäivähoitaja toimistosihteeri laitoshuoltaja esikouluavustaja lastentarhanopettaja päivähoidon avustaja erityisopettaja,peruskoulussa kirjastovirkailija laborantti erityisluokan opettaja kiertävä perhepäivähoitaja koulunkäyntiohjaaja-iltapäivätoimin palvelusihteeri talonmies erityisluokanopettaja/erityisopetta koulusihteeri talonmiesten viikkolepovuorottaja varhaiskasvatuksen alue-esimies 4 Työllistämistuella palkatut ja oppisopimussuhteessa olleet henkilöt TYÖLLISTÄMISTUELLA PALKATUT SEKÄ OPPISOPIMUSSUHTEESSA OLLEET HENKILÖT Vuosi Työll.tuki Oppisop. Yht Työllistämistuella palkattuna kaupungille on vuoden 2011 aikana ollut 33 henkilöä (6528 pv / 17,88 henkilötyövuotta) ja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymälle 27 henkilöä (6089 pv / 16,68 henkilötyövuotta). Työharjoittelusta ja työelämävalmennuksesta on tehty 41 päätöstä (1770 pv / 4,85 henkilö-

133 Henkilöä Tasekirja työvuotta), kuntouttavasta työtoiminnasta 12 päätöstä (563 pv / 1,54 henkilötyövuotta) ja työkokeilusta 5 päätöstä (177 pv / 0,48 henkilötyövuotta). Nuorisotoimen kautta toteutetulla palvelusetelillä kesätyötä sai kaikkiaan 195 nuorta, eli yhtä paljon kuin edellisvuonna. Seteleitä jaettiin 200 kpl ja niistä jäi käyttämättä 5 kpl. Kauhajoen kaupunki työllisti 51 nuorta (2010/91) ja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä 8 nuorta (2010/7). Kauhajokelaisista yrityksistä kesätyötä sai 85 nuorta, kuusi vähemmän kuin edellisvuonna. Kauhajoen karhun eri jaostot työllistivät 8 (2010/11), yhdistykset 17 (2010/19), yksityishenkilöt 8 (2010/11), Kauhajoen Seurakunta 9 (2010/10) ja Suupohjan Koulutuskuntayhtymä 9 nuorta (2010/11). Oppisopimussuhteessa on ollut 7 henkilöä, 4 perhepäivähoitajaa, 2 tilahuoltajaa ja 1 keittiöapulainen. Vakinaisen henkilöstön yhteisössä oloaika KAUHAJOEN KAUPUNKI Vakinaisen henkilöstön yhteisössä oloaika v 3-4v 5-9v 10-14v 15-19v 20-24v 25-29v Yli 30v Kauhajoen kaupungin palveluksessa henkilöstö on viihtynyt pitkään. Työntekijöistä 47,13 % on ollut palveluksessa 15 vuotta tai yli. Yli 30 vuotta palveluksessa olleita on 16,56 %. Alle 5 vuotta palveluksessa olleita on 14,23 %.

134 Tasekirja Vakinaisen henkilöstön yhteisössä oloaika Yli 30 v/16,56 % 0-2 v./ 7,01% 3-4 v./ 7,22 % v./11,25 % v./11,04 % 5-9 v./24,42 % 5-19v./8,28 % v./14,23 % Vakinaisen henkilökunnan vaihtuvuus VUOSITYÖAIKA v palvelukseen tulleet vakinaiset henkilöt v palveluksesta eronneet vakinaiset henkilöt *) Hallintopalvelut 0 1 Tal.ja henk.palv. 0 0 Varhaiskasvatus 5 2 Sivistys 9 2 Tekninen 5 4 Elinkeinopalv. 0 0 Yhteensä 19 9 Palvelukseen tulleista 8 henkilöä on vakinaistettu. *) ei eläkkeelle siirtyneitä Vakinaisen henkilökunnan tulovaihtuvuus laskettuna vuoden 2010 vakinaisen henkilökunnan määrästä on 3,97 % ja lähtövaihtuvuus on 1,88 %. Vuosityöaika oli vuonna 2011 yhteensä 496,48 henkilötyövuotta ja vuonna 2010 yhteensä 486,03. Lisäystä edellisvuoteen 10,45 henkilötyövuotta. Tehty työaika henkilötyövuosina muodostetaan siten, että vuosityöntekijän työpanoksesta vähennetään kaikki palkalliset ja palkattomat poissaolot (vuosilomat, sairaslomat, äitiyslomat yms.) ja siihen lisätään tehdyt lisä- ja ylityöt. Saatu luku jaetaan tuntimäärällä, joka on tilastollinen painotettu keskiarvo eri työaikalakien piirissä työskentelevien henkilöiden tehdystä työajasta.