HALLINTO- JA KEHITYSPALVELUT...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2. 34 2.1. 34 HALLINTO- JA KEHITYSPALVELUT..."

Transkriptio

1 Tilinpäätös 1

2 2

3 1. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja kokonaismenot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet Talousarvion toteutuminen Tavoitteiden toteutuminen HALLINTO- JA KEHITYSPALVELUT Kaupunginvaltuusto (hallintopäällikkö) Kaupunginhallitus (kaupunginjohtaja) Keskushallinto (kehitysjohtaja) TALOUSPALVELUT Talouspalvelut (talousjohtaja) Lomituspalvelut (lomituspalvelupäällikkö) Maaseutupalvelut (maaseutupäällikkö) PERUSTURVAPALVELUT Perusturvan hallinto (perusturvajohtaja) Sosiaalityön palvelut (sosiaalityön johtaja) Ikäihmisten palvelut (vanhustyöjohtaja) Perusterveydenhuollon palvelut (perusturvajohtaja) Erikoissairaanhoidon palvelut (perusturvajohtaja) SIVISTYSPALVELUT Sivistyspalvelujen hallinto (sivistysjohtaja) Varhaiskasvatus (varhaiskasvatuksen johtaja) Perusopetus (sivistysjohtaja) Lukio-opetus (lukion rehtori) Lakeudenportin kansalaisopisto (kansalaisopiston rehtori) Kirjasto (kirjastotoimenjohtaja) Vapaa-aikapalvelut (kansalaisopiston rehtori) TEKNISET PALVELUT Tekninen hallinto (tekninen johtaja)

4 Yhdyskuntatekniset palvelut (kunnallistekniikan päällikkö) Vesihuoltolaitos (laitospäällikkö) Lämpölaitos (tekninen johtaja) Tilapalvelu (tekninen johtaja) Ympäristöpalvelut (maankäyttöinsinööri) KAUPUNGIN KONSERNIIN KUULUVAT TYTÄRHTIÖT Asuntotoimen yhtiöt Elinkeinotoimen yhtiöt A Pesu Oy Alavuden Jäähalli Oy Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajien palkkioita koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskeva liitetieto Henkilöstövoimavarojen arvioinnin yhteismitalliset tunnusluvut Tilintarkastajien palkkioita koskevat liitetiedot Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma ja tase Allekirjoitukset ja merkinnät Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä Luettelot ja selvitykset Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista Selvitys kirjanpidon säilytyksestä Tilinpäätöksen tarkastusasiakirjat Tilintarkastuskertomus Arviointikertomus Ote valtuuston päätöksestä

5 1. Toimintakertomus 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Nykyinen valtuustokausi on edennyt puoliväliin. Tätä aikaa ovat leimanneet monet valtakunnalliset kunnallishallintoa ja palveluita koskevat muutoshankkeet. Näitä ovat olleet usealtakin eri pohjalta valmistellut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukset, kuntarakenneuudistukset, kuntien valtionosuussäädösten uudistaminen sekä viime työnään vanhan eduskunnan hyväksymä uusi kuntalaki. Alavus on muiden kuntien tapaan antanut lausuntonsa uudistuksiin. Kuntien samansuuntaiset lausunnot ovat osaltaan ohjanneet lainsäädännön lopullista sisältöä. Voimakasta vastustusta kuntien keskuudessa aiheutti soteuudistus. Jatkoajan ottaminen tässä asiassa yli eduskuntavaalien oli kuntienkin kannalta hyvä ratkaisu. Alavuden kaupunki päätti loppuvuodesta osallistua valtuuston päätöksellä sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttamiseen Kuusiokuntien alueella. Siihen tuli myöhemmin mukaan myös Soinin kunta. Päätökset kilpailutuksen perusteella tehtiin kuluvan vuoden puolella. Näiden neljän kunnan valtuustot ja Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän hallitus päättivät perustaa yhteisyrityksen pääomistajaksi tulevan Pihlajalinnan Terveys Oy:n kanssa. Toiminta käynnistyy vuoden 2016 alussa. Toinen merkittävä palvelujen uudelleen organisointia koskeva päätös oli kaupungin omistaman kaukolämpötoiminnan yhtiöittäminen Alavuden Lämpö Oy:ksi. Asian valmistelu ja päätökset tehtiin vuoden aikana ja yhtiö aloitti toimintansa 2015 vuoden alusta. Tämä ratkaisu perustui kuntalain muutokseen, jonka mukaan markkinoilla kilpaileva kunnallinen toiminta on yhtiöitettävä. Alavuden kaupungin tilinpäätös vuodelta muodostui noin 3,2 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Tulos on paras vuosiin. Siihen vaikutti suurelta osin eli noin 1,6 miljoonaa euroa lämpöyhtiön yhtiöittämisestä saatu myyntivoitto. Myös Alavuden ja Töysän kuntaliitoksesta saatu 0,6 miljoonan euron liitosavustus myötävaikutti ylijäämän syntyyn. Muilta osin ylijäämää kertyi noin 1,0 miljoonaa euroa. Tämä on hyvää, oikeansuuntaista kehitystä ja siitä on annettava tunnustus kaupungin eri luottamushenkilöelimille ja työntekijöille vastuullisesti ja kustannustehokkaasti suoritetusta työstä. Palvelujen laatu Alavudella kestää vertailun muihin kuntiin. Tämänsuuntaisella kehityksellä pystytään kaupungin taloutta turvaamaan myös pitemmällä aikavälillä. Tavoitteena on pystyä merkittävä osa uusinvestoinneista kattamaan tuloslaskelman mukaisella ylijäämällä. Kaupungin kehittämisohjelman mukaisesti kaupunki hankki viime vuonna maata noin 50 hehtaaria investoiden niihin noin 0,4 miljoonaa euroa. Myös muutamat uudet kaavoitushankkeet etenivät vuoden aikana. Kuntaliitossopimuksen mukaisesti Hakojärven kevyen liikenteen väylän ensimmäinen vaihe loppuunsaatettiin kesällä ja hankkeen kokonaiskustannukset olivat 0,5 miljoonaa euroa. Liitossopimuksen mukaiseen Ukkokankaan viemäröintiin on tähän mennessä käytetty noin 0,7 miljoonaa euroa, josta valtaosa toteutettiin viime vuonna. Työ jatkuu vielä kuluvan vuoden puolella. Tervashovin palveluasunnon laajennushanke saatettiin loppuun ja viime vuonna sen kustannukset olivat noin 0,5 miljoonaa euroa ja kahtena vuotena toteutetun hankkeen kokonaiskustannus olivat noin 1,2 miljoonaa euroa. Lisäksi toteutettiin merkittävästi täydentämis- ja korjausrakentamista teiden, vesihuollon sekä kaukolämmön osalta. Elinkeinoelämän osalta voidaan todeta Alavudellakin olevan koko maan tapaan varovainen, odottava vaihe. Muutamat teolliset yritykset kuitenkin toteuttivat tai laittoivat vireille uusia 5

6 investointeja menneen vuoden aikana. Palvelujen puolella, erityisesti Tuurin kauppakylässä, toteutettiin useita isoja investointeja. Tämä antaa paikalliselle ja alueelliselle elinkeinoelämälle uskoa tulevaisuuteen. Alkutuotannossa tilojen määrä väheni lievästi edelleen, mutta muutamilla tiloilla toteutettiin investointeja, jotka omalta osaltaan turvaavat maakunnan elintarviketuotannon tulevaisuutta. Harrastustoiminnassa Alavudella on menossa hyvin aktiivinen ja rohkaiseva vaihe. Erityisesti ilahduttaa nuorten halu olla mukana yhteisessä toiminnassa. Harrastustoiminta hakee myös perinteisten tapojen ohella uusia muotoja. Tätä on hyvä tukea. Liikunta, kulttuurityö ja muu vapaaehtoistyö luo elämänlaatua ja viihtyvyyttä kaupunkilaisille. Haluan kiittää Alavuden luottamushenkilöitä ja kaupungin henkilökuntaa sekä yhteistyötahojamme vuoden aikana tehdystä hyvästä työstä kaupunkilaisten hyväksi. Haasteita meillä tulee olemaan jatkossakin ja yhdessä työ jatkuu niiden voittamiseksi! Alavudella 20. maaliskuuta 2015 Pekka Ala-Mäenpää Kaupunginjohtaja 6

7 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto Suomen Keskusta r.p. ja Suomen Kristillisdemokraatit r.p. vaaliliitto (18 valtuutettua) Perälampi, Paula Alasaari, Tiina Lahti, Vilho Lamminmäki, Jorma Laitila, Vesa Kallioniemi, Tapio Lamminaho, Heimo Anttila, Lasse Toivola, Juha Rajalahti, Heli Linna, Paavo Haapala Rauno Juurakko, Toni Hauta-aho, Kalevi Aho, Kaisla Pienimäki Marja-Liisa Ylinen Markku Kaukola Helena seurakunnan talouspäällikkö luokanopettaja yrittäjä rakennusmestari maatalouslomittaja maanviljelijä maanviljelijä yrittäjä yrittäjä, jalostussuunnittelija palvelutyöntekijä, emäntä maanviljelijä, maatalouslomittaja eläkeläinen, pastori koulunjohtaja aluejohtaja, eläkeläinen yrittäjä, maatilan emäntä yrittäjä mielenterveyshoitaja terveydenhoitaja Perussuomalaiset r.p. (6 valtuutettua) Juurakko, Petri Hautala, Pentti Kaihoniemi, Pekka Siljanto, Juha Rikala, Juha Mäkelä, Antti Paukkunen, Yrjö yrittäjä toimittaja evp. yrittäjä tietotekniikan AT opettaja suunnittelupäällikkö lakitoimistoyrittäjä, 6.2. alkaen Kansallinen Kokoomus r.p. (7 valtuutettua) Kortesmäki, Jari Myllymäki, Mikko Isoaho, Raija Klemola, Eero Paukkunen, Yrjö Maijala, Jussi Latvala, Jari sähköinsinööri, yrittäjä toim.joht., insinööri terveydenhoitaja opo, apul. rehtori lakitoimistoyrittäjä, 6.2. asti YTM, opinto-ohjaaja yrittäjä 7

8 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. (4 valtuutettua) Koskinen, Eila Onnela, Toivo Kontolampi, Markku Mäkiranta, Jorma PLM, perhepäivähoitaja rakennusmestari putkiasentaja, eläkeläinen haastemies Kaupunginvaltuuston puheenjohtajisto Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja III varapuheenjohtaja Jorma Lamminmäki Jari Kortesmäki Pekka Kaihoniemi Paula Perälampi Kaupunginhallitus Suomen Keskusta r.p. ja Suomen Kristillisdemokraatit r.p. vaaliliitto (18 valtuutettua) Tiina Alasaari Lasse Anttila Vilho Lahti Heli Rajalahti Markku Ylinen Perussuomalaiset r.p. Petri Juurakko Pentti Hautala Kansallinen Kokoomus r.p. Raija Isoaho Jari Latvala Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. Tarja Ylimäki Kaupunginhallituksen puheenjohtajisto Puheenjohtaja Tiina Alasaari I varapuheenjohtaja Lasse Anttila II varapuheenjohtaja Pentti Hautala Kaupunginhallituksen esittelijä Kaupunginjohtaja Pekka Ala-Mäenpää 8

9 Kaupungin virasto-organisaatio Kaupunginjohtaja Pekka Ala-Mäenpää Johtoryhmä: Kaupunginjohtaja Pekka Ala-Mäenpää, kehitysjohtaja Terttu Liesmäki, talousjohtaja Timo Ketola, hallintopäällikkö Sari Helander, kehittämispäällikkö Ulla Koivisto, perusturvajohtaja Maria-Liisa Nurmi, sivistysjohtaja Antti Takala, tekninen johtaja Timo Myllymäki ja maankäyttöinsinööri Kimmo Toivola HALLINTO-JA KEHI- TYSPALVELUT Kehitysjohtaja TALOUSPALVELUT Talousjohtaja PERUSTURVARYHMÄ Perusturvajohtaja SIVISTYSPALVELUT Sivistysjohtaja TEKNISET PALVELUT Tekninen johtaja KAUPUNGINVAL- TUUSTO Kaupunginvaltuusto Vaalit Tarkastuslautakunta Nuorisovaltuusto Ikäihmisten neuvosto HALLINTO Laskentatoimi Palkkahallinto Tietotekniikka HALLINTO Perusturvalautakunnan hallinto HALLINTO Hallinto ja musiikkiopistotoiminta HALLINTO Teknisen ja ympäristöryhmän hallinto KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallitus Markkinointi Kehittäminen MAASEUTUPALVELUT Maaseutupalvelut SOSIAALITYÖ Perussosiaalityö Ostopalvelut Kehitysvammatyö Toimeentuloturva Työllistämistä tukevat palvelut VARHAISKASVATUS Päivähoito Koululaisten aamu- ja iltapäivähoito Esiopetus YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT Kunnallistekniikka Yksityiset ja yleiset tiet Viheralueet ja liikuntapaikat Palo- ja pelastustoimi HALLINTOPALVELUT Kansliapalvelut Työterveyshuolto Henkilöstötoiminta Asumispalvelut Työllistäminen Yhteiset palvelumaksut Elinkeinopalvelut LOMITUSPALVELUT Lomitushallinto Lomitus Oppisopimus Turkistuottajien lomitus VANHUSTEN PALVELUT Kotihoito Palvelukeskus Lukkarinhovi Rantakoto Palveluasuminen PERUSOPETUS 1-6 luokkien koulut (alaluokat) 7-9-luokkien koulu (yläluokat) Koulujen yhteinen opetus (kielet ja erityisopetus) VESIHUOLTOLAITOS Vesilaitos Viemärilaitos KANSANTERVEYSTYÖ Kansanterveystyö LUKIO Lukio-opetus LÄMPÖLAITOS Lämpölaitos ERIKOISSAIRAANHOITO Erikoissairaanhoito LAKEUDENPORTIN KANSALAISOPISTO Kansalaisopisto (Alavus, Kuortane, Ähtäri) Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston sivutoimipiste TILAPALVELU Isännöinti Ruokahuolto ja siivous Rakentaminen ja kunnossapito KIRJASTO Kirjasto YMPÄRISTÖPALVELUT Maakaupat ja hallinto Kaupunkimittaus Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu VAPAA-AIKAPALVELUT Vapaa-aikatoiminnan hallinto Kulttuuri Nuorisotyö Liikunta 9

10 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Julkinen velka ja julkiset menot ovat nousseet taantuman aikana sekä euromääräisesti, että bruttokansantuotteeseen suhteutettuna uudelle huomattavasti korkeammalle tasolle. Kuntien kustannusten kehitys on elänyt omaa elämäänsä riippumatta reaalitalouden kehityksestä. Julkisessa taloudessa on kestävyysvaje, jonka suuruusluokka on työmarkkinajärjestöjen sopimuksen mukainen eläkeuudistus huomioon ottaen 2 % BKT:sta. Viime vuosina kuntatalouden rahoitusasema on heikentynyt. Vuonna kuntatalouden rahoitusalijäämän olevan 0,9 % suhteessa kokonaistuotantoon kansantalouden. Ilman korjaavia toimia kuntatalouteen syntynyt menojen ja tulojen epäsuhta ei ole korjaantumassa tulevina vuosina. Kuntien kirjanpidon toiminnan ja investointien rahavirta osoittaa tulorahoituksen riittävyyden nettoinvestointien kattamiseen. Jos tulorahoitus ylittää nettoinvestoinnit, on toiminnan ja investointien rahavirta ylijäämäinen. Toiminnan ja investointien rahavirta vastaa likimain kansantalouden tilinpidon mukaista nettoluotonantoa. Kansantalouden tilinpidon mukaan kuntatalous on tasapainossa, jos nettoluotonanto on nolla (ts. ei ali- eikä ylijäämäinen. Edessä on todennäköisesti pitkä hitaan kasvun aika, sillä suhdannetilanne ja rakenteelliset kasvun ja julkisen talouden ongelmat ovat Suomessa erittäin syvät. Julkisen sektorin sopeutustoimet nakertavat talouskasvua ja parhaimmillaankin rakenteelliset uudistukset tuovat hyötyjä vasta useamman vuoden kuluttua. Talousalueen kehitys Etelä-Pohjanmaan väkiluku oli vuoden lopussa Väkiluku vuoden 2013 lopussa oli Alavuden väkiluku vuoden lopussa oli Vastaava luku vuoden 2013 lopussa oli Työttömyysaste vuoden lopussa oli Alavudella 10,5 %, Etelä-Pohjanmaalla 12,1 % ja koko maassa 13,9 %. Edellisvuonna työttömyysaste oli Alavudella 10,2%. Pitkäaikaistyöttömiä oli Alavudella 11,2%, Etelä-Pohjanmaalla 16,2% ja koko maassa n. 27,1%. Nuorisotyöttömiä Alavudella oli 15,0%, Etelä-Pohjanmaalla 16,3 % ja koko maassa 13,9% työttömistä työnhakijoista. Yleinen taloudellinen tilanne on vuonna ollut odottava Euroalueen alavireisestä tilanteesta huolimatta kasvuhakuiset yritykset ovat panostaneet tulevaan toimitilaja laiteinvestoinnein. Uusia yrityksiä perustettiin PRH:n tietokannan mukaan 37 ja 20 yritystä lopetti toimintansa tarkasteluvuoden aikana. Yritysneuvonta- ja elinkeinopalvelujen tuottamisen lisäksi Alavuden Kehitys Oy, Yrityskehitys Fasadi hallinnoi vuonna rakennustuoteteollisille ja hitsaaville yrityksille suunnattua ESR-hanketta, Leader-rahoitteista Laatupalveluita läheltä - hanketta ja matkailualan yritysten yritysryhmähanketta. 10

11 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Tilinpäätöksen tulos muodostui 3,2 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Ylijäämä on poikkeuksellinen ja sisältää 1,6 miljoonaa euroa Lämpölaitoksen yhtiöittämisestä johtuvaa lisää ja sinänsä budjetoidun, mutta määräaikaisen yhdistymisavustuksen 0,6 miljoonaa euroa. Ilman näitä ylijäämä olisi 1,0 miljoonaa euroa, joka on hyvä alku talouden pitkän aikavälin tasapainottamistyössä. Verotulot ylittivät budjetoidun 0,4 miljoonalla eurolla. Valtionosuudet toteutuivat hieman korkeampina kuin oli budjetoitu. Toimintatulot jäivät 0,3 miljoonaa euroa alle budjetoidun. Menot kokonaisuudessaan jäivät vajaat 0,6 miljoonaa euroa alle talousarvion, mutta suurimmat poikkeamat olivat Lämpölaitoksen nettotuloalitus 0,2 miljoonaa euroa, sosiaalityön palveluiden 0,2 miljoonan menoylitys sekä hallintopalveluiden 0,1 miljoonan euron menoylitys. Tulevaisuudessa suurena kuntatalouden haasteena on SOTE- ja kuntarakennemuutokset. Valtion ja kuntien välisen kustannusjaon muodostuminen on takavuosina ollut suuri arvoitus ja päätynyt useimmiten kuntapuolen tappioksi. Kuntien tehtävien karsimiseen on kiinnitetty viimevuosina korostetusti huomiota, mutta siitä huolimatta mittavaa tehtävien karsintaa ei ole saatu aikaiseksi. Julkisen talouden kestävyysvaje koskee sekä valtiota, että kuntia ja on luonnollista, että kumpikin osallistuu vajeen poistamiseen. Vuonna 2015 päätetty SOTE-palveluiden yhtiöittäminen yksityisen Pihlajalinna Oy:n muodostaman yritysryhmän ja seudun kuntien kesken tulee olemaan todella suuri muutos sekä toiminnallisesti, että taloudellisesti Kohtuullisesta tilinpäätöksestä huolimatta alkuvuodesta tulee selvittää talousarvion osuvuus ja taloudellinen asema laajemminkin tällä hetkellä. Yhdellä tai kahdella lisätalousarviolla tavoitellaan tulosta parantavaa vaikutusta ja siihen mennessä tulee olla selvillä ne toimenpiteet, joilla Alavuden talous saadaan tasapainoiselle ja kestävälle pohjalle Kaupungin henkilöstö Henkilötiedot on eritelty tarkemmin liitetietojen osassa. Sinne on koottu KILAn kuntajaoston tilinpäätöstä koskevan suosituksen mukaiset tiedot ja uuden Henkilöstövoimavaroja koskevan suosituksen mukaiset tiedot. Kaupungin henkilöstö on avainasemassa jalkautettaessa UUSI ALAVUS kehittämisohjelman strategiset tavoitteet käytännön toimenpiteiksi. Strategiatavoitteiden toteuttamista tukemaan on elokuussa aloitettu kaupungin henkilöstöohjelman laatimistyö. Tähyän laatimistyöhön on myös henkilöstön edustajilla ollut mahdollisuus osallistua. Henkilöstöohjelma valmistuu keväällä Syyskaudella tapahtunut SOTE-palveluiden kilpailutuksen valmistelu on ollut suuri henkilöstöä koskettava asia ja henkilöstön edustajia on kuultu ja heidät on pyritty pitämään ajan tasalla kilpailutusprosessin eri vaiheissa. 11

12 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Toimintaympäristö Tarkastelu liittyy valtuuston 26.5., 22, hyväksymään Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteisiin ja valtuuston 28.4., 13, hyväksymän hallintosäännön 7 luvun, 47, Sisäinen valvonta ja riskien hallinta. Kaupunginhallitus ja muu konsernijohto vastaavat siitä, että riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. Kaupunginhallitus määrittää riskienhallintaan liittyvät menettelytavat ja kukin toimintayksikkö ja sen tilivelvollinen johto huolehtii vastuualueensa riittävien ja toimivien menettelytapojen käyttöönotosta. Kaupunkikonsernin tytäryhteisöissä kunkin yhteisön hallitus vastaa yhteisöjen riskienhallinnasta lainsäädännön ja konserniohjeistuksen mukaisesti. Kaupungin merkittävimmät riskit liittyvät yleiseen taloustilanteeseen ja sen vaikutuksiin, palvelutuotannon ja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen sekä yleiseen turvallisuuteen. Riskienhallintaa toteutetaan muun muassa hyvällä suunnittelulla ja suunnitelmista johdetuilla käytännön toimenpiteillä sekä toimivalla seuranta- ja arviointijärjestelmällä. Riskienhallinnan tilaa seurataan talousarviovuoden aikana ja siitä raportoidaan osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksen yhteydessä. Hyvin toimiva johtamis- ja hallintojärjestelmä yhdessä asianmukaisen sisäisen valvonnan ja riittävän riskienhallinnan kanssa takaavat kohtuullisen varmuuden tehokkaasta, tuloksellisesta ja päätettyjen tavoitteiden mukaisesta toiminnasta. Suomen talouskasvun hidastuminen vaikuttaa vielä vuosia. Valtionosuusuudistus ja sen yhteydessä tehtävät leikkaukset heikentävät tulopohjaa. Alavuden valtionosuus paranee suhteellisesti ja se vähentää leikkausten vaikutusta. Vuoden 2015 valtionosuus arvioidaan tässä vaiheessa n pienemmäksi kuin kuluvan vuoden valtionosuus. Yhdessä ikärakenteen muutoksen kanssa tilanne tasapainottamisessa ja kaupungin taloudellisen aseman parantamisessa on haasteellinen. Työttömyyden kustannuksia siirretään yhä enemmän peruskuntien kannettavaksi ja verovähennykset ovat vähentäneet kuntien efektiivistä veroastetta lähes 5 prosenttiyksikköä alemmaksi kuin kuntien keskimääräinen veroaste on. Jatkuva toiminnan tarkastelu, uudistaminen ja tehostaminen ovat välttämättömiä jatkossakin. Ne turvaavat parhaiten mahdollisuudet tarjota hyviä palveluja kuntalaisille. Uusittu strategia, UUSI ALAVUS 2020-kehittämisohjelma mahdollistaa myös toimenpiteiden kohdistamisen keskeisimpiin kehittämiskohteisiin, joilla Alavuden on suunniteltu selviävän tulevaisuudenkin haasteista. Mahdollisesti kuntarakenteisiin ja todennäköisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien järjestämisvastuisiin suunnitteilla olevat kehittämistoimenpiteet saattavat aiheuttaa huomattavia muutoksia kaupungin vastuisiin ja edellyttää merkittäviä toiminnallisia uudelleen järjestelyjä. Toimintaympäristön riskejä muodostaa mm. väestön hyvinvointikehitys ja ikärakenne. Hyvinvointikehitystä seurataan hyvinvointikertomuksella, jonka ensimäistä versiota valmistellaan perusturvapalveluiden ja sivistyspalveluiden yhteistoimin. Ikärakenteen ja sairastuvuuskehityksen huomioiminen on palvelutarpeen arvioinnissa käytössä. Elinkeinoelämän kehitys ja muuttoliike vaikuttavat toimintaympäristöön ja niiden ennakointi ja aktiiviset toimenpiteet ovat tärkeitä. Kaupunki on osallistunut Kuntaliiton hankkeeseen Elinvoiman eväät. Hankkeesta on saatu eväitä kaupungin uusittuun strategiaan. Markkinointipanostukset suunnataan sekä muuttovirran kääntämiseen, että elinkeinoelämän edelleen kehittämiseksi. 12

13 Toiminnan kehittämisessä palvelutarjonta ja sen laajuus tulee olla jatkuvassa tarkastelussa. Myös palvelujen järjestämisvaihtoehtoja kannattaa selvitellä ja valmistella. Jotta palvelut pysyvät ajan tasalla ja kilpailukykyisinä, Tulee tunnistaa uusia kehittämismahdollisuuksia. Asiakaskäyttäytyminen saattaa muuttaa nopeasti jonkin erityisalueen toimintaedellytyksiä. Asiakaspalautteen saaminen ja analysointi on avainasia nopeissa muutostilanteissa. Johtamisjärjestelmä, -kulttuuri ja -taito määrittelee paljon organisaation palvelukyvystä. Päätöksentekokyvystä riippuu aikaansaatavien muutosten nopeus ja oikea-aikaisuus. Johtamisjärjestelmän kehittäminen ja toimeenpano Henkilöstö TVT-riskit UUSI ALAVUS kehittämisohjelma ohjaa koko kaupunkikonsernin toimintaa. Sen visiota, strategisia päämääriä ja strategiatavoitteita ollaan jalkauttamassa kuluvan vuoden aikana kaikilla tasoilla. Talousarvion laadinnassa siitä johdetaan talousarvion tavoitteet, kehityskeskusteluissa tavoitteellistaminen huomioidaan henkilökohtaisissa ja työyksiköittäisissä toimintojen kehittämisissä. Kehittämisohjelma ohjaa toiminnan järjestämistä ja tehostamista. Kehittämisohjelman ohjausvaikutukseen ja toimeenpanoon liittyviä riskejä ei voida arvioida tässä vaiheessa. Toimiva ja selkeä johtamisjärjestelmä sekä strategiasta johdettujen tavoitteiden toteutuminen käytännön tekemisen tasolla ovat edellytys kaupungin organisaation muutoskyvylle rakennemuutoksessa. Merkittäviä henkilöstöriskejä ei ole realisoitunut. Taloudellinen epävarmuus jatkuu ja talouden ennustettavuus on heikentynyt. Näillä on vaikutusta henkilöstöä koskeviin, tarvittaessa nopeastikin tehtäviin sopeuttamispäätöksiin, jotka puolestaan aiheuttavat epävarmuutta ja saattavat vaikuttaa työn tuottavuuteen. Sopeuttamistoimia on toteutettu lähinnä vapaaehtoisin toimin ja kuntaliitostilanteen jälkeisillä henkilöstöjärjestelyillä. Tulevaisuudessakin ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus muodostaa kunnissa yhä pahenevan ongelman, niin myös Alavudella. Joillakin alueilla esimerkiksi perusturvan piirissä työvoimapula on jo nähtävissä. Riskiä on pyritty lieventämään mm. järjestämällä työllistämiskoulutusta ja uudistamalla rekrytointiprosesseja. Työympäristön vaaroja ja riskejä on kartoitettu Alavuden kaupungissa vuodesta 2006 lähtien systemaattisesti. Myöhemmin on otettu käyttöön Riski-ZEF-raportointiohjelma riskien arvioimiseksi ja dokumentoimiseksi. Vaarojen ja riskien arvioinnissa on monella työpaikalla jo menossa kolmas kierros. Työtä tekee työsuojelutoimikunta, työsuojelupäällikkö ja TK-työterveyshuolto. Arvioinnin raportti käsitellään työsuojelutoimikunnassa ja toimitetaan työpaikalle ja teknisiin palveluihin toimenpiteitä varten. Talousarviossa on ollut pitkään arviomääräraha yllättävien korjausten varalta, josta on voitu määrärahaa käyttää muun muassa riskien poistamiseen nopeammin kuin normaalilla talousarvion aikataululla. Kaupunginviraston johtoryhmän ja työsuojelutoimikunnan yhteisissä vuosittaisissa kokouksissa on myös käsitelty esille tulleita työympäristön vaaroja ja riskejä. Tieto- ja viestintätekniikan riskejä on tarkasteltu viimeksi Opsec-Oy:n avulla eri tasoilla. Tietoturvariskejä vähentämään on hyväksytty kaupunginhallituksessa tietoturvaperiaatteet. Se toimii tietoturva-asioissa ns. strategiapaperina ja jakaa vastuun tietoturvasta sekä johtoryhmälle, että TVT-tiimille. Vuonna 2013 on tehty mm. tietoturvakartoitus ja haavoittuvuusanalyysi. Vuoden aikana työtä on tarkennettu. Tietoturvaohjeisto yhdenmukaistetaan ja koulutetaan henkilökunta vuoden 2015 aikana. 13

14 Sopimusten hallinta Toiminta Kaupungin TVT-infrastruktuuri on toiminut pääsääntöisesti luotettavasti, lukuun ottamatta joitakin pieniä, yksittäisiä käyttö- tai palvelukatkoksia. Jatkossa kiinnitetään tarkempaa huomiota muutosten hallintaan ja tiedottamiseen. Kaupungin sopimusten määrä lisääntyy jatkuvasti ja sopimuksista tehdään yhä monimutkaisempia. Henkilöstön sopimusosaamisen vahvistaminen ja sopimusseurannan kehittäminen ovat seuraavia haasteita ja välttämättömiä muuttuvassa toimintaympäristössä. Kuntatoimisto-ohjelmistoon sisältyy sopimustenhallintaosio, jota ei ole vielä otettu käyttöön. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta ei ole tuonut esille epäkohtia tai puutteita. Hankintamenettely on joissakin tapauksissa erittäin vaativaa ja siihen on koulutuksella varauduttu ja varaudutaan edelleen. Sopimusten seurantaa toteuttavat henkilöt, jotka ovat niiden kanssa suoraan tekemisissä. Myös johtoryhmä osaltaan valvoo sopimusehtojen noudattamista ja vanhentumisaikoja. Merkittävimmät toimintaan liittyvät riskit sisältyvät lämpö- ja vesilaitoksen toimintaan. Kaukolämmön mahdollisesti lisääntyvä sääntely, turpeen asema polttoaineena, päästörajoitusmekanismien kehitys ja erilaiset veroratkaisut ovat tekijöitä, joilla on mahdollisesti heikentävä vaikutus lämpölaitoksen taloudelliseen asemaan ja tuloksentekokykyyn. Lisäksi toimintaan liittyvät hinta- ja hinta-alueriskit sekä polttoaine-, volyymi ja henkilöriskit. Riskejä ei ole laajasti toteutunut. Raakaveden saastuminen on aina vesilaitoksella riski. Kantatie 66:n pohjavesisuojaus on ollut viime vuosituhannen puolella suuri riskejä vähentävä toimi. Vesilaitoksella on toteutettu mittavaa kaukovalvontajärjestelmää riskien vähentämiseksi. Luonnonkatastrofien riski on muutamana myrskynä toteutunut. Asioita on käsitelty väestönsuojelukoulutuksessa ja -harjoituksissa. Agregaatein on nyt paremmin varauduttu vastaavissa tilanteissa auttamaan asukkaita, karjatilallisia, vanhuksia jne. Runsaan sateen aiheuttamiin tulvatilanteisiinkin on jossakin määrin varauduttu ja kartoitettu riskialueita. Toimintavalmius näissäkin tilanteissa vaatii vielä panostusta. Vahinkoriskit ja palvelutuotannon turvallisuus Vahinkoriskien osalta merkittävimmät riskit liittyvät kaikille kuntalaisille tuotettaviin palveluihin, kuten lämmöntuotantoon ja vesihuoltoon. Näihin liittyviä merkittäviä vahinkoja ei ole tapahtunut. Merkittäviä Alavuden kaupungin muuhun palvelutuotannon turvallisuuteen kohdistuvia riskejä ei ole toteutunut. Toiminnan keskeytyksen varalta Alavuden kaupungilla on kriittisten palvelujen kohdalla keskeytysvakuutus. Riskienhallinta on järjestetty toisaalta vakuutusten, toisaalta ohjeiden ja kartoitusten kautta. Henkilöstöön kohdistuvien laittomien ja ilkivaltaisten uhkauksien määrä on kuitenkin lisääntynyt. Turvahälytysjärjestelmä riskialttiille paikoille on asennettu ja testattavana. Koulutus tapahtuu syksyn aikana. Vakuutuksin on vähennetty vahinkoriskien taloudellista realisoitumista. Vahinkovakuutukset, lakisääteiset tapaturmavakuutukset ja muut vakuutukset kilpailutettiin vuoden 2010 aikana. Kilpailutuksen voitti vakuutusyhtiö IF, joka oli myös aiemmin kaupungin vakuuttaja. Kaupungin vakuuttaminen on hieman keskimääräistä laajempaa ja erikoistilanteitakin huomioivaa. Talouden ja rahoituksen hallinta 14

15 Kaupunki on velkaantunut kuntien keskiarvon tuntumassa. Kaupunki on koko ajan sopeuttanut toimintaansa, jotta ei jouduttaisi kohtuuttomiin taloudellisiin vaikeuksiin ja toisaalta, että palvelutaso voitaisiin mahdollisimman hyvin säilyttää. Keskeinen vaikutustie on jatkuva toiminnan tiukka tarkastelu ja uudistaminen olemassa olevilla resursseilla ja tähtäimenä talouden pitäminen kestävänä myös tuleviin tarpeisiin. Kaupungin tulostason parantamiseen on kiinnitetty useana vuonna huomiota. Tällä saataisiin parannettua investointien rahoituspohjaa ja vähennettyä painetta ylivelkaantumiseen. Talousarviovuoden aikana maksuvalmiutta on hoidettu kuntatodistusemissioilla. Tämä on ollut joustava ja edullinen rahoitustapa suurien tuloerien, kuten verotulojen ja valtionosuuksien tilitysten välissä. Kaupungin lainat ovat sidottuja 6 kuukauden viitekorkoihin. Korot ovat tällä hetkellä huomattavan alhaalla, eivätkä muodosta suurta riskiä. Korkojen noustessa tulee pohdittavaksi mahdolliset korkosuojaukset, mikäli ne osoittautuvat kannattaviksi. Lainakannan riskiä tasaa kaupungin sijoitussalkku Sijoitustoimintaa hoitaa Alavuden kaupungin puolesta Nordea Investment Management täyden valtakirjan salkunhoitajana. Sijoitussalkku tuo turvaa myös rahoitusinstrumenttina. Lisäksi sijoitussalkun tuotto on ollut varsin hyvä. Keskitetty sijoitusten raportointi mahdollistaa ajantasaisemman seurannan, riskien havaitsemisen, arvioinnin ja niihin reagoinnin Ympäristötekijät Kaupungin tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti luoda viihtyisä ja virikkeellinen elinympäristö luontoarvot huomioiden. Alavuden kaupungin ympäristön tilassa ei ole toimintavuoden kuluessa tapahtunut olennaista muutosta. Ympäristön tilaa on pyritty parantamaan useilla EU-rahoitteisilla kunnostushankkeilla. Lisäksi paikallisia toimijoita on tuettu hoitokalastus- ym. vesistönkunnostushankkeissa sekä rahallisesti että muuten avustamalla. Alavuden kaupungin lämpölaitoksilla on lisätty metsähakkeen sekä kierrätyspuun käyttöä. Tämä osaltaan vähentää hiilidioksidipäästöjä ja Alavuden päästöt ovat asukasta kohden K8-kuntien pienimmät. Lämpölaitokset eivät kuulu päästökaupan piiriin pienen kokonsa takia. 15

16 1.2. Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kaupungin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista valvotaan johtoryhmätyöskentelyn yhteydessä. Otto-oikeuden toteuttamismahdollisuudet on turvattu sillä, että kaupunginjohtajan päätökset menevät kaupunginhallitukselle tiedoksi otto-oikeuden aikamäärien puitteissa. Lautakuntien esityslistat tulevat kaupunginjohtajalle ja lautakuntiin tulevia asioita käsitellään johtoryhmässä etukäteen. Tavoitteiden toteutumista seurataan tilinpäätöksen lisäksi kahdesti vuodessa osavuosiraportin yhteydessä. Osavuosiraportti kootaan vuosikolmanneksittain ja käsitellään valmistumista seuraavassa kaupunginhallituksessa ja viedään tiedoksi kaupunginvaltuustoon. Määrärahaseurantaa on tiivistetty. Sitä tehdään osavuosiraporttien välissä kuukausittain ja tarvittaessa useamminkin. Varojen käytön valvontaa tehdään myös laskujen hyväksymisen yhteydessä. Kaupungissa on siirrytty sähköiseen laskujen käsittelyyn, jolloin vastaanotto ja hyväksyntä tehdään sähköisessä laskujen kierrossa. Se on huomattavasti nopeampi ja sitä tehostetaan edelleen sitä mukaa kuin laskuttajia saadaan suoran e-laskun piiriin. Tilinpäätösvuonna sähköisten ostolaskujen osuus kaikista ostolaskuista oli selvästi yli 60 % ja myyntilaskujen osalta 23 %. Vuoden aikana päivitettiin ostolaskujen kierrätysohjelma. Vuoden 2015 aikana on tarkoitus päivittää palkkahallinnon järjestelmä sähköisiä lomakkeita käyttäväksi järjestelmäksi mm. päällekkäisten työvaiheiden poistamiseksi ja oikean tiedon varmistamiseksi. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta ei ole tuonut esille epäkohtia tai puutteita. Hankintamenettely on joissakin tapauksissa erittäin vaativaa ja siihen on koulutuksella varauduttu. Sopimusten seurantaa toteuttavat henkilöt, jotka ovat niiden kanssa suorassa tekemisissä ja myös johtoryhmän kokoustoiminta osaltaan valvoo sopimusehtojen noudattamista ja vanhentumisaikojen seurantaa. 16

17 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 0 0 Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -7-5 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut 0 0 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Tilikauden 3,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen tulos on 3,5 miljoonaa euroa parempi kuin edellisellä tilikaudella. Vuoden aikana tehtiin kaksi lisätalousarviota, joilla huomioitiin muuttuneet budjettiolettamukset. Lisätalousarviolla nostettiin tulosarvio 1,0 miljoonaan euroon. Lopullinen tulos poikkeaa 2,2 miljoonaa euroa budjetoidusta. 1,6 miljoonaa euroa tästä johtuu Lämpölaitoksen yhtiöittämisestä. Vuosikatetaso on liian alhaiselle tasolla ajatellen tasapainoista taloutta. Jatkossa tulorahoitustasoa on nostettava niin, että se kattaa sekä poistot, että lainojen lyhennykset. Tällöin tulorahoitusta jää käytettäväksi investointien rahoitukseksi niin, että velkaantuminen pysyy kohtuullisena. Poistot olivat hieman budjetoitua korkeammat. Kirjanpitolain mukaisen poistokäytännön ongelmana on, että poistot tehdään tuotantovälineiden historiallisesta hankintamenosta, eikä sen nykyarvosta, jossa kustannusten ja teknisen laatutason nousu on otettu huomioon. Näin kirjanpidolliset poistot jäävät koko maassa systemaattisesti jälkeen korvaavien investointien rahoitustarpeesta. 17

18 Vuosikate, prosenttia poistoista Alavus Koko maa Vuosikate prosenttia poistoista, on noudattanut suhteellisen hyvin valtakunnan keskitasoa, mutta on tilikaudella selvästi parempi kuin ennakkotieto koko maan keskiarvosta Tulorahoitusjäämä, euroa/asukas Alavus Tulorahoitusjäämä on uusi tunnusluku, jossa vuosikatteesta vähennetään poistonalaisten investointien omahankintamenot. Alavuden kaupungin tunnusluku näyttää olevan korkeampi kuin koko maan keskiarvo, mutta kyseessä on koko maan ennakkotietoa. Tulorahoitusjäämän riittämättömyys on niin Alavuden kaupungin kuin keskimäärin koko maan ongelma. Kuntatalouden pitkän aikavälin tasapaino edellyttäisi tunnusluvun muodostumista voimakkaan positiiviseksi. 18

19 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0-58 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, euroa/asukas Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate 1,0 0,6 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

20 Vuodesta 1997 kertynyt tulorahoitusjäämä, euroa/asukas Alavus Koko maa Kertynyt tulorahoitusjäämä osoittaa kunnan tulorahoituksen riittävyyden poistonalaisten investointien rahoittamiseen pitkällä aikavälillä. Kasvava tulorahoitusvaje merkitsee, ettei palvelurakenteen uusimista kyetä pitkälläkään aikavälillä rahoittamaan varsinaisella tulorahoituksella. Alavuden kertynyt tulorahoitusjäämä on ollut koko tarkastelujakson koko maan keskiarvoa parempi. Tilinpäätösvuonna koko maan kehityksestä ollaan erkaannuttu selvemmin. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, euroa/asukas Alavus Koko maa Tunnusluku ilmaisee paljonko rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi, jotta menoja ei jouduttaisi kattamaan kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Tilinpäätösvuosi nosti tunnusluvun koko maata paremmaksi tilapäisesti. 20

21 Investointien tulorahoitus, prosenttia Alavus Koko maa Investointien tulorahoitusprosentti on 80 ja johtuu poikkeuksellisesta vuosikatteesta. Investointien tulorahoitus-tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Rahavarat , euroa/asukas Alavus Koko maa Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Rahavarat ovat suunnilleen koko maan keskitasoa. Viime vuodelta ei ole vielä käytettävissä koko maan tunnuslukua 21

22 Kassan riittävyys , päivää Alavus Koko maa Kassan riittävyys on ollut selvästi parempi kuin koko maassa keskimäärin. Tilinpäätösvuonna se oli 39 päivää ja edellisenä vuonna 43 päivää. Koko maassa kassan riittävyys vuonna 2013 oli 38 päivää. Lainanhoitokate 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Alavus 1,4 0,8 0,6 0,6 1,0 Koko maa 2,0 1,5 1,0 1,3 1,2 Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Lainanhoitokate Alavudella oli tilinpäätösvuonna 1,0 ja koko maassa vuonna ,3 ja ennakkotietona vuonna ,2. Lainanhoitokatteen paraneminen vaatisi vuosikatteen kasvattamista ja/tai lainamäärän vähenemistä. Alavuden lainanhoitokate tilinpäätösvuonna on tyydyttävän alarajalla. 22

23 1.4. Rahoitusasema ja sen muutokset VA ST A A VA A 2013 VA ST A T T A VA A A PYSYVÄT VASTAAVAT A OM A PÄÄOM A I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet 0 89 II Arvonkorotusrahasto Muut pitkävaikutteiset menot III Muut omat rahastot Ennakkomaksut 0 0 IV Edell. tilikausien ylijäämä (alijäämä) V Tilikauden ylijäämä (alijäämä) II Aineelliset hyödykkeet OMA PÄÄOMA YHT Maa- ja vesialueet Rakennukset B POISTOERO JA VAPAAEHT. VAR. 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistoero Koneet ja kalusto Vapaaehtoiset varaukset Muut aineelliset hyödykkeet POISTOERO JA VAP.E. VAR.YHT Ennakkomaksut ja keskener.hank C PAKOLLISET VARAUKSET III Sijoitukset 1. Eläkevaraukset Osakkeet ja osuudet Muut pakolliset varaukset Joukkovelkakirjalainasaamiset 0 0 PAKOLLISET VARAUKSET YHT Muut lainasaamiset M uut saamiset 8 8 D TOIM EKSIANTOJEN PÄÄOM AT Valtion toimeksiannot PYSYVÄT VASTAAVAT YHT Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat B TOIM EKSIANTOJEN VARAT TOIM EKSIANT. PÄÄOM AT YHT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet E VIERAS PÄÄOMA 3. Muut toimeksiantojen varat 0 0 I Pitkäaikainen TOIM EKSIANTOJEN VARAT YHT Joukkovelkakirjalainat Lainat rah.- ja vakuutuslaitoksilta C VAIHTUVAT VASTAAVAT 3. Lainat julkisyhteisöiltä I Vaihto-omaisuus 4. Lainat muilta luotonantajilta Aineet ja tarvikkeet Saadut ennakot Keskeneräiset tuotteet Ostovelat Valmiit tuotteet Muut velat/liitt.maksut ja muut velat Muu vaihto-omaisuus Siirtovelat Ennakkomaksut II Lyhytaikainen II Saamiset 1. Joukkovelkakirjalainat 0 0 Pitkäaikaiset saamiset 2. Lainat rah. ja vakuutuslaitoksilta M yyntisaamiset Lainat julkisyhteisöiltä Lainasaamiset Lainat muilta luotonantajilta M uut saamiset Saadut ennakot Siirtosaamiset Ostovelat Muut velat/liitt.maksut ja muut velat Lyhytaikaiset saamiset 8. Siirtovelat Myyntisaamiset Lainasaamiset VIERAS PÄÄOMA YHT M uut saamiset Siirtosaamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ III Rahoitusarvopaperit 1. Osakkeet ja osuudet Sij. rahamarkkinainstrumentteihin Joukkovelkakirjalainasaamiset 0 0 Omavaraisuusaste, % 52,4 49,8 4. M uut arvopaperit 0 0 Suhteell. velkaantuneisuus,% 47,2 50, Kertynyt yli-/ alijäämä, milj. euroa 12,8 9,6 IV Rahat ja pankkisaamiset Kertynyt yli-/ alijäämä, euroa/ asukas VAIHTUVAT VASTAAVAT YHT Lainakanta , milj. euroa 31,1 31,2 Lainakanta, euroa/ asukas Lainasaam , milj. euro a 8,0 4,0 VA ST A A VA A YH T EEN SÄ A sukasmäärä

24 Omavaraisuusaste , prosenttia 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0, Alavus 56,3 55,0 52,0 49,8 52,4 Koko maa 64,9 64,2 62,1 60,5 Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä uusista sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Alavuden omavaraisuusaste on reilusti alle koko maan keskiarvon. Tunnusluku on käynyt kriisikuntarajan tuntumassa ja tulevina vuosina tunnusluvun parantamisesta kannattaa pitää huolta. Suhteellinen velkaantuneisuus , prosenttia 52,0 50,0 48,0 46,0 44,0 42,0 40, Alavus 43,9 44,9 48,3 50,3 47,2 Koko maa 44,5 45,5 48,3 50,7 Suhteellinen velkaantuneisuus on Alavudella 47,2 %, kun koko maan tunnusluku oli vuonna ,7 %. Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Myös tämä tunnusluku on käynyt kriisikuntarajan tuntumassa ja tulevina vuosina tunnusluvun parantamisesta kannattaa pitää huolta. 24

25 Kertynyt yli-/alijäämä , euroa/asukas Alavus Koko maa Luku osoittaa paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää käytettävissä tulevien vuosien liikkumavaraksi. Taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina Lainakanta , euroa asukasta kohti Alavus Koko maa Lainakanta on valtakunnan keskitasoa. Alavudella euroa asukasta kohti ja koko maassa ennakkotieto euroa asukasta kohti. Lainakanta jo sivusi koko maan keskitasoa, mutta on nyt sen alapuolella. 25

26 1.5. Kokonaistulot ja kokonaismenot TULOT (1 000 e) Toiminta Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot 28 Muut rahjoitustuotot 516 Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät -Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutusvoitot Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 120 Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen lisäys 500 Oman pääoman lisäykset 0 Kokonaistulot yhteensä MENOT (1 000 e) Toiminta Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön 0 Korkokulut 360 Muut rahoituskulut 7 Satunnaiset kulut 0 Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos -Pakollisten varausten lis.(+), väh.(-) 0 -Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustappiot 0 Investoinnit Investointimenot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman vähennykset 0 Kokonaismenot yhteensä Täsmäytys: Kokonaistulot - Kokonaismenot = Muut maksuvalm. muutokset - Rahavarojen muutos = Kunnan kokonaistuotot ja -kulut käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tuotot ja kulut sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. Tätä voidaan pitää myös ns. ulkoisen talousarvion loppusummana. 26

27 1.6. Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 7 Kunnallista liiketoimintaa harj. yhtiöt 4 Muut yhtiöt Osuuskunnat Yhdistykset Säätiöt Kuntayhtymät 5 Osakkuusyhteisöt (ei yhdistelty) Muut omistusyhteysyhteisöt Yhteensä Konsernin toiminnan ohjaus Konsernin toimintaa ohjaa valtuuston asettamat tavoitteet tytäryhteisöilleen. Niitä myös seurataan aiempaa tarkemmin kaupungin oman osavuosikatsauksen yhteydessä. Konserniohje sisältää tiedot konsernihallinnasta. Konsernin toimintaa ohjataan ja seurataan myös johtoryhmätyöskentelyssä, jossa jo pidemmän aikaa on yksi käsiteltävä asiakokonaisuus konserniasiat. Tällöin käsitellään käytännön valmisteluasioita, mahdollisia ongelmatilanteita ja kaupungin kokonaistoimintaan sovittamista. Tällä on myös merkitys koko johtoryhmän tietoisuuteen konsernin asioista suhteessa kaupungin toimintaan. Vuokrataloyhtiöiden fuusiointi on tehty tilikauden aikana siten, että Kiinteistö Oy Töysän Tapiola, Kiinteistö Oy Töysänranta ja Alavuden Asunnonhankinta Oy sulautuivat Kiinteistö Oy Alavuden Vuokrataloihin Uuden yhtiön nimeksi tuli Alavuden Vuokra-asunnot Oy Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernin tavoitteita, niiden toteutumista ja muuta tietoa on käsitelty tilinpäätöksen osiossa 2.1., kohdassa kaupungin tytäryhteisöt. Kaupungin konserniin kuuluu tavanomaisen vuokrataloyhtiön, tilinpäätösvuonna perustetun Alavuden Lämpö Oy:n ja elinkeinoyhtiön lisäksi suhteellisen pieniä toimintayksiköitä. Vaikka konsernivelat ovat selvästi suuremmat kuin kaupungin velat, ovat ne suhteellisen hyvässä hallinnassa. Suurimman velan konserniyhteisöissä aiheuttaa Kiinteistöosakeyhtiö Alavuden Vuokratalot Oy:n velat. Niissä on kuitenkin huomioitava, että ne hoidetaan yhtiön saamilla vuokratuloilla, eivätkä ne lähtökohtaisesti aiheuta lainanhoitorasitetta kaupungille. 27

28 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernivalvonta tilintarkastusmielessä on hoidettu siten, että konserniohjeen mukaisesti konsernin osien tilintarkastusyhteisö on sama kuin kaupungilla. Kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen valitsema edustaja konserniyhtiössä valvovat osaltaan konserniyhtiöitä. Kaupungin johtoryhmäkäsittely konserniasioissa täydentää valvontaa. edellä mainitulla tavalla tiedonkulku on järjestetty konserniyhteisöjen ja konsernijohdon välillä. Meneillään olevassa konserniohjeen uudistamisessa on tarkoitus ottaa kantaa myös tiedonkulun ja valvonnan riittävyyteen ja mahdollisiin parannuskeinoihin. Kaupunginhallitus on aina tarvittaessa ohjeistanut edustajiaan konserniyhteisöissä. Tavoitteiden ja talouden seurantaa on tehostettu ottamalla konsernin tytäryhteisöt mukaan kaupungin osavuosikatsauksessa, joka käsitellään vuosikolmanneksittain kaupunginhallituksessa ja lähetetään tiedoksi seuraavaan valtuustoon. Tällöin seurataan ja analysoidaan myös niiden toiminnan tuloksellisuutta ja taloudellista asemaa. Konserniohje on suhteellisen periaatteellinen, eikä sisällä voimakkaita konsernitoimintojen keskittämisiä. Kirjanpito ja palkkalaskenta on pääsääntöisesti hoidettu kaupungin toimesta. Rahoitustoiminnassa kaupunki on tarvittaessa avustanut konserniyhteisöjä. Vuokataloyhtiölle myönnetyissä lainoissa kaupunki on takaajana. Vakuutusyhtiö on pääsääntöisesti sama kuin kaupungilla. Tietoverkko tietotekniikkapalveluineen ja ohjelmineen on konsernin käytössä joitakin erikoisohjelmia lukuun ottamatta. Työterveyshuolto ja työsuojeluasiat on yhtiöissä hoidettu kaupungin kautta. Myös monistus-, arkistointi-, puhelinkeskus- ja kiinteistöpalveluissa tytäryhteisöt tukeutuvat kaupungin järjestelmiin. Tytäryhteisöt ovat olleet myös osana kaupungin työpaikkojen riskikartoituksia. Konsernin tytäryhteisöjen vastuuhenkilöt ovat kaupungin palveluksessa, joka kytkee tytäryhteisöt tehokkaasti niihin riskienhallinta ja palvelujärjestelmiin, jotka koskevat myös kaupunkia. Vakuutusyhtiö on pääosin sama kuin kaupungilla. Konsernin vakuutusturva tarkistettiin ja vuokratalojen osalta kilpailutettiin vuonna 2010 kaupungin vakuutusten kilpailutuksen yhteydessä. Vuokratalojen vakuuttajaksi valittiin Pohjola- Yhtiöt. 28

29 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta/tappiosta Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot 0 0 Arvonalentumiset 0 0 Satunnaiset erät 0 0 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet -6 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 44,0 45,0 Vuosikate/Poistot, % 121,5 102,1 Vuosikate, euroa/asukas 548,3 425,3 Asukasmäärä

30 KONSERNIRAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0-58 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Investointien tulorahoitus, % 96,4 61,9 Pääomamenojen tulorahoitus, % 37,3 38,8 Lainanhoitokate 1,1 1,0 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

31 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VAS TAAVAA 2013 VAS TATTAVAA e e e e PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineet t omat hyödykkeet Peruspääoma Aineelliset hyödykkeet 0 0 Arvonkorot usrahast o Maa- ja vesialueet Muut omat rahast ot Rakennukset Edell. t ilikausien ylijäämä (alijäämä) Kiint eät rakent eet ja lait t eet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Koneet ja kalusto OMA PÄÄOMA YHT Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset VÄHEMMISTÖOSUUDET Aineelliset hyödykkeet yht eensä Sijoitukset POISTOERO JA VAPAAEHT. VAR Osakkuusyht eisöosuudet Muut osakkeet ja osuudet PAKOLLISET VARAUKSET Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Sijoit ukset yht eensä PYSYVÄT VASTAAVAT YHT VIERAS PÄÄOMA Pit käaikainen korollinen vieras pääoma TOIMEKSIANTOJEN VARAT Pit käaikainen korot on vieras pääoma Lyhyt aikainen korollinen vieras pääoma VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhyt aikainen korot on vieras pääoma Vaihto-omaisuus VIERAS PÄÄOMA YHT Saamiset Rahoit usarvopaperit VAS TATTAVAA YHTEENS Ä Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHT KONS ERNITAS EEN TUNNUS LUVUT VAS TAAVAA YHTEENS Ä Omavar aisuusast e, % S uht eellinen velkaant uneisuus. % K e r t y ny t y l i - / a l i j ä ä mä, e ur oa Ker t ynyt yli- / alijäämä, eur oa / asukas K onse r ni n l a i na t, e ur oa / a suk a s K onse r ni n l a i na k a nt a , e K onse r ni n l a i na sa a mi se t , e K unna n a suk a smä ä r ä

32 Konsernin omavaraisuus , prosenttia 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0, Alavus 38,5 38,4 36,0 35,1 37,2 Koko maa 47,5 47,1 45,2 43,6 Konsernin omavaraisuusaste on 37,2 prosenttia, joka on selvästi alle suosituksessa olevan 50 %. Myös koko maan omavaraisuusaste on alle suosituksen Konsernin lainakanta , euroa asukasta kohti Alavus Koko maa Konsernin lainakanta 4885 euroa asukasta kohden on edelleen selvästi koko maan keskiarvon alapuolella. 32

33 1.7. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden ylijäämä ,05 euroa siirtyy taseeseen tilikauden ylijäämä/alijäämä-tilille lisäten vastaavasti taseen omaa pääomaa. Tilikauden tulosta ei ole käsitelty poistoeron, varausten tai rahastojen muutoksilla Talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tulos, 3,2 miljoonan euron ylijäämä on 3,5 miljoonaa euroa parempi kuin edellisellä tilikaudella. Kuluvan ja tulevien vuosien aikana talous tulee kääntää edelleen vahvistuvalle uralle. Kertynyt ylijäämä vuoden lopussa oli n. 12,8 miljoonaa euroa. Talouden tervehdyttämistyötä on syytä edelleen tehostaa. Vuoden aikana tehtiin kaksi lisätalousarviota, jolla korjattiin alkuperäisen talousarvion määrärahoja ja tuloarvioita muuttuneita olosuhteita vastaaviksi. Talousarviovuoden aikana seurattiin myös talouden toteutumista aiempaa systemaattisemmin niin hallintokunnissa kuin johtoryhmässä ja kaupunginhallituksessa. Kaupunginhallitus piti syksyn aikana aiempia vuosia useammin talousarvion ja taloustilanteen johdosta iltakouluja. Taloudellista tasapainoa haetaan tulevinakin vuosina käyttäen kaikkia muodostuvia uudelleenjärjestelymahdollisuuksia järkevästi hyväksi ja pyrkien taloudellisiin ja kustannustehokkaisiin ratkaisuihin. Monipuolinen yhteistyö eri toimijoiden kesken on tavoitteena taloudelliselle ja kohtuullisen hyvän palvelutason takaavalle kehittämistoiminnalle. Myös uusia vahvasti perusteltuja toimintoja on voitava harkita käytettävissä olevien tai uudistamalla saatavien resurssien puitteissa. Talouden saaminen tasapainoiselle uralle edellyttää huomattavia sopeuttamistoimia. Lisäpaineena on julkisen talouden kestävyysvajeen hoitamiseksi valtion toteuttamat toimet, jotka ovat tuoneet ja tuovat tulevina vuosina lisäpaineita kuntatalouden sopeuttamiseen vähenevien tulojen ja lisääntyneen palvelutarpeen olosuhteissa. Selviämme kyllä varmaan tehtävästä, mutta se edellyttää ennakkoluulotonta omien ja yhteisten prosessien uudelleenarviointia ja sen johdosta tehtäviä toimia Vuosikatetason saaminen pysyvästi riittävälle tasolle on jatkossakin keskeinen tavoite. Tuloksen laskennan näkökulmasta kunnan tavoitteena ei ole tuloksen maksimointi vaan optimointi. Tulevaisuuden haasteet ovat niin mittavat, että siihen tulee varautua joka vuosi. Uutena piirteenä on tulevat SOTE- ja kuntarakenneratkaisut. Niiden lopullisia vaikutuksia on mahdoton tässä vaiheessa ennakoida. Myöskään SOTEpalveluiden tuottaminen syntyvällä yhteisyritysmallilla on vasta hahmottumisvaiheessa ja on aivan liian aikaista tietää ratkaisun taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia kokonaisuutena Alavuden kaupungin talouteen. Jotta julkisen talouden, valtion ja kuntien velkaantuminen kääntyisi laskuun, pitäisi ensi vaalikaudella valtion toteuttaa 4 miljardin ja kuntien 2 miljardin euron sopeuttamistoimet. Kuntien kohdalla se tulisi tapahtua kuntien tehtäviä ja velvoitteita huomattavasti vähentämällä ja kuntien omaa harkintaa lisäämällä. Kaikista edellä mainituista syistä on oleellisen tärkeää, että talouden sopeutus sekä kestävän tasapainon hakeminen ja saavuttaminen toteutuu kaikissa oloissa omin toimin. 33

34 2. Talousarvion toteutuminen 2.1. Tavoitteiden toteutuminen HALLINTO- JA KEHITYSPALVELUT Kaupunginvaltuusto (hallintopäällikkö) Palvelualueen toiminta-ajatus Palvelualueen tarkoituksena on kaupungin kehittymisen edistämiseksi ja alavutelaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi päättää kaupungin visio ja strategiat, asettaa taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet sekä tarkastaa niiden toteutuminen. Valtuuston tavoitteita ei aseteta erikseen vaan ne mitataan ja arvioidaan palvelualueittain. Tavoitteiden asettamisessa käytetään talousarvion alussa olevaa visio- ja strategiaosiota. Uusi Alavus 2020 kehittämisohjelmassa kaupungin strategiset päämäärät ovat seuraavat: Kasvava ja kehittyvä kaupunki Asiakaslähtöiset palvelut ja hyvinvoiva kuntalainen Tunnettu kaupan ja yrittäjyyden kaupunki Tasapainoinen kuntatalous Käytössä on tasapainotettu mittaristo, jossa tavoitteita asetetaan neljään näkökulmaan: asiakas, prosessit, henkilöstö ja osaaminen sekä talous. Näille tavoitteille asetetaan avainmittarit ja mittareille tavoitearvot sekä eritellään tarvittavat toimenpiteet. Lisäksi eritellään suoritteiden määriä ja hintoja sekä keskeisiä lukuja tarpeellisilta osin. Lisäksi voidaan kuvata kaupungin tai toimialan kannalta keskeisiä ja laajoja strategisia hankkeita toimintakaudella. Kaupunginhallitus (kaupunginjohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Kaupunginhallituksen tehtävänä on edistää kaupungin kehittymistä ja turvata alavutelaisten hyvinvointi. Hallitus huolehtii valtuuston hyväksymien visioiden strategioiden ja tavoitteiden toteutuksesta. Keinoina on ulkoinen edunvalvonta ja ajantasaiset johtamisjärjestelmät. Hallitus johtaa yleistä palvelutuotantoa, käynnistää kehittämisprosesseja ja ohjaa asioiden valmistelua kaupungin toimielimissä ja kaupunginvirastossa sekä valvoo päätösten täytäntöönpanoa. 34

35 Kriittinen menestystekijä Asukasluvun lisääminen Työttömyysaste kohtuullinen NÄKÖKULMA: ASIAKAS Mittarin tavoitearvo Asukasluku Vuotuinen 0,5 % kasvu Kuntamarkkinoinnin tehostaminen ja riittävä asunto-, toimitila- ja tonttivarauma Työttömyysaste, % Alle koko maan keskiarvon Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Asukasluvun osalta tavoitetta ei saavutettu. Asukasluku väheni 134 henkilöllä. Työttömyysaste oli alle koko maan keskiarvon (Alavus 10,5 %, koko maa 13,9 %). Työpaikkakehityksen edistäminen ja työllistämistoimien tehostaminen Kriittinen menestystekijä Tunnettu kaupan ja yrittäjyyden kaupunki NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Mittarin tavoitearvo Työntekijät ja luottamushenkilöt tunnistavat roolinsa elinkeinotoimijoina Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Yritysvaikutusten arviointi on osa päätösten valmisteluprosessia. Päätösten yritysvaikutusten arviointi on osa päätösprosessia NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Kriittinen menestystekijä Mittarin tavoitearvo Henkilöstön työhyvinvointi Työhyvinvointikysely 4/5 Säännölliset työhyvinvointikyselyt Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Henkilöstöohjelman laatiminen on aloitettu. Koulutussuunnitelma ja seurantaa on tehty kaikissa palveluryhmissä. 35

36 Kriittinen menestystekijä Riittävät taloudelliset edellytykset palvelutason ylläpitämiseen Vuosikatteen riittävyys tarkasteluun NÄKÖKULMA: TALOUS Mittarin tavoitearvo Vuosikate kattaa poistot ja lainanlyhennykset Huomioidaan talousarvioraamin ja talousarvio-ohjeiden antamisen yhteydessä Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Vuosikate riittää kuntalain vaatimaan poistojen kattamiseen, mutta ei nykykäsityksen mukaan taloudellisen tasapainon saavuttamiseen. Taloudellisen tasapainon saavuttamiseksi tarvitaan vielä paljon sopeuttamista. Kuluvan vuoden vuosikatteessa on mm. 0,6 miljoonaa euroa yhdistymisavustusta. Valmisteilla olevan kehittämisohjelman mukaan strategiset hankkeet toimintakaudella 1. Palveluiden uudistamistyö 2. Tuurin kaupallisten palvelujen laajentaminen 3. Maankäytön hankkeet - Nauhakaupunki - Töysän kylä - Uusia asuntoalueita keskustaan - Sydänmaan asuntoalue 4. Liike- ja teollisuustontteja tarjontaan 5. Haluttujen asumismahdollisuuksien lisääminen 6. Viestintä- ja markkinointiohjelma Keskushallinto (kehitysjohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Tulosalueen tarkoituksena on luoda kaupungin organisaatiolle hyvät edellytykset tulokselliselle työskentelylle ja palvelutuotannolle sekä edistää kaupungin tuloksellisuus- ja kehittämisstrategioiden toteutumista. 36

37 Kriittinen menestystekijä Työn sujuvuuden jatkuva kehittäminen. Työelämän ongelmatilanteisiin puututaan varhaisessa vaiheessa Alavuden ja Töysän asuntotoimen toimintatavat yhtenäistetään. Asuntoyhtiöiden fuusion loppuun saattaminen NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kehittämiskeskustelut käyty Puheeksiotot Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Kehityskeskustelut on lähes 100 %:sti käyty. Ongelmatilanteita ei ole kuluvalla kaudella ollut. Asuntoyhtiöiden fuusio on toteutettu. Mittarin tavoitearvo 100 % lkm Toimintatavat yhtenäistetty. Fuusio suoritettu Kokemusten vaihto talon sisällä. Koulutus. Esimiesvalmennus. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa ja sen edelleen kehittäminen. Kriittinen menestystekijä Henkilöstö tuntee toiminnan tavoitteet ja oman työnsä merkityksen tavoitteisiin pyrittäessä. Osaamisen puute ei este tavoitteiden saavuttamiselle NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Mittarin tavoitearvo Henkilöstöpalaute Kehityskeskustelut, koulutus, perehdyttäminen. Henkilöstökyselyt. Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Kehityskeskusteluissa on käsitelty toiminnan tavoitteita. 37

38 Kriittinen menestystekijä Satsaukset henkilöstön osaamiseen ja hyvinvointiin näkyvät euroina tai esim. tuotettujen palvelujen määrässä Esim. sairauspoissaolot tai varhe-maksujen määrä. Seurattava kehityssuuntaa useamman vuoden ajalta. NÄKÖKULMA: TALOUS Mittarin tavoitearvo Kehityssuunta. Vertailu toimialaan Vuokratuloilla pystytään kattamaan kulut. Vuokrien taso kilpailukykyinen alueen tasoon nähden Kiinteistöyhtiöiden tulokset Maksuvalmius Positiivisia Maksut saadaan hoidettua ajallaan Asuntojen aktiivinen markkinointi. Vuokratasovertailu ja saatu palaute Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Sairaspoissaolot kasvoivat v verrattuna noin 4,8 %. Varhemaksujen määrä on noussut edellisvuodesta 4000 euroa. Vuokrataloyhtiöiden taloustarkastelua ja vuokratasovertailua tehdään. 38

39 TALOUSPALVELUT Talouspalvelut (talousjohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Palvelualueen tarkoitus on luoda kaupungin organisaatiolle hyvät taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset työskentelylle ja palvelutuotannolle sekä edistää kaupungin strategioiden toteutumista. NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestystekijä Mittarin tavoitearvo Asiakkaat palvellaan hyvin, nopeasti ja ammattitaitoisesti Asiakkaan kokema palvelutaso 3/5 Aikataulu tiedon keruulle, talouskonsultointi. Asiakastyytyväisyyskysely Erillistä asiakastyytyväisyysmittausta ei ole tehty. Saatu palaute on ollut hyvä. Kriittinen menestystekijä Kirjanpidon raportit ovat nopeasti käytettävissä NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kirjanpitokuukausien sulkemisajankohdat Mittarin tavoitearvo Kirjanpitokuukausi valmis seuraavan kuun puolivälissä Ohjeet koko kirjanpitotyön ketjulle Sähköisen laskutuksen edistäminen ICT-järjestelmän ajantasaisuus, toimivuus Verkon toimivuus Sähköiset ostolaskut Sähköiset myyntilaskut Käyttöhäiriöiden määrä Verkko jatkuvasti toiminnassa 70 % 20 % Ei ohjelmiin ja/tai asennuksiin liittyviä käyttöhäiriöitä Etukäteen ilmoitettujen huoltokatkosten ja sähkökatkosten lisäksi ei muita katkoksia Asiakkaiden, toimittajien sekä tavaroiden ja palvelujen tilaajien muistuttaminen asiasta Palaute korjaus- ja kehittämisehdotuksin ohjelmatoimittajalle. Arvioidaan ja toteutetaan koulutustarpeen mukainen koulutus Verkon valvonnan, rakenteen ja ylläpidon kehittäminen 39

40 Kirjanpidon raportit valmistuvat suunnitellusti. Valmisteilla on raporttien saaminen graafisempaan ja helppokäyttöisempään muotoon intranettiin. Sähköisiä ostolaskuja on selvästi yli % ja myyntilaskuja 23 % laskukannasta. Käyttöhäiriöitä ei juuri ole. Verkko on ollut pieniä etukäteen tiedossa olleita poikkeuksia lukuun ottamatta jatkuvasti toiminnassa. Kriittinen menestystekijä Motivoitunut, ammattitaitoinen ja työstään vastuuta kantava henkilöstö NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Työntekijän kokema osaamisen taso Mittarin tavoitearvo 3/5 Alle kaupungin keskiarvon Ajankohtaiskoulutukset, mahdolliset syventävät koulutukset, kyselyt, barometrit Henkilöstön työhyvinvointi Terve työntekijä Toteutetut kehityskeskustelut Sairauspoissaolo-% 100 % Kehityskeskustelun edelleen kehittäminen Omatoimisuus ja terveyden ylläpito. Ajankohtaiskoulutukseen on osallistuttu tarpeen mukaisesti. Kehityskeskustelut on kaikki käyty ja kevään aikana käydään vielä kolme ryhmäkeskustelua. Sairauspoissaoloprosentti on kaupungin alhaisin, 0,7, kun keskiarvo kaupungissa on 4,5. 40

41 Kriittinen menestystekijä Osto- ja myyntilaskujen taloudellinen käsittely Terveen kunnallistalouden aikaansaaminen Talouspalveluiden toimin Kaupungin maksuvalmius on hyvä Viivästyskorkojen ja perintäkulujen määrä NÄKÖKULMA: TALOUS Mittarin tavoitearvo Viivästyskorkojen ja perintäkulujen minimointi Hyväksymisprosessin nopeuttaminen, kohtuulliset maksuajat Lainat euroa/asukas Alle kuntien keskitason Tasapainottamistyötä jatketaan syksyisin ja lisätalousarviossa tavoitteen saavuttamiseksi Kassavarat euroa/asukas Yli kuntien keskitason Tulorahoituksen riittävyyden turvaaminen omalta osaltaan Vuosikatteen riittävyystarkastelu Vuosikate kattaa poistot ja lainanlyhennykset eli talous on tasapainossa Tasapainottamista jatketaan syksyisin talousarviota laadittaessa ja talousarviovuonna lisätalousarvioissa tavoitteen saavuttamiseksi Viivästyskorkojen ja perintäkulujen määrä on suhteellisen vähäinen. Lainakanta on alle maan keskiarvon. Kassavarat ovat tasoltaan yli koko maan keskiarvon. Vuosikate 4,7 miljoonaa euroa kattaa poistot 3,1 miljoonaa euroa tai lainanlyhennykset 4,6 miljoonaa euroa, mutta ei molempia. Lomituspalvelut (lomituspalvelupäällikkö) Palvelualueen toiminta-ajatus: Turvataan paikallisyksikön (Alavus, Kuortane, Ähtäri) maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelut asiakaslähtöisesti. Kriittinen menestystekijä Vuosilomat järjestetään lomavuoden aikana Sijaisapupyynnöt pystytään toteuttamaan Siirtyvät vuosilomapäivät Toteutuneet sijaisapupyynnöt NÄKÖKULMA: ASIAKAS Mittarin tavoitearvo Enintään 10 % Sijaisapupyynnöistä toteutettu vähintään 98 % Paikallisyksikössä on kysyntää vastaava määrä maatalouslomittajia Sijaisapupyyntöjen toteuttamiseksi palkataan tarpeen mukaan määräaikaista lomittajatyövoimaa 41

42 Kannustetaan yrittäjiä käyttämään tuettua maksullista lomittajaapua Tuettua maksullista lomituspalvelua käyttävien yrittäjien määrä Käyttäjien määrä prosentteina vuosilomaan oikeutetuista yrittäjistä lisääntyy vuodesta 2013 Tiedotetaan maatalousyrittäjiä mahdollisuudesta käyttää tuettua maksullista lomituspalvelua Huolehditaan, että tilakohtaiset palvelusuunnitelmat tarkistetaan vähintään joka 3. vuosi Palvelusuunnitelmat tarkistetaan, kun tilan olosuhteissa tapahtuu muutoksia Asiakkaat ovat tyytyväisiä paikallisyksikön asiakaspalveluun Palvelusuunnitelmien tarkastuskäyntien määrä Asiakastyytyväisyyskysely asteikolla 1-5 Vuonna 2011 tehdyt palvelusuunnitelmat on tarkistettu vuoden loppuun mennessä 2 kk:n kuluessa siitä, kun uudet yrittäjät ovat aloittaneet Tavoitearvo 4 Tehdään palvelusuunnitelmien tarkastuskäynnit vuodelle laaditun suunnitelman mukaisesti Sanallinen selitys tavoitteiden toteutumisesta. Vuosilomapäivistä siirtyi seuraavalle vuodelle 560 päivää, mikä on 6 % lomapäivistä eli alle tavoitetason. Sijaisapupyynnöt pystyttiin toteuttamaan tavoitteen mukaisesti. Lomaan oikeutetuista yrittäjistä 42 % käytti tuettua maksullista lomitusta eli käyttäjien määrä lisääntyi vuodesta 2013 n. 8 %. Vuodelle tehtäviä palvelusuunnitelmien tarkistuskäyntejä oli suunnitelman mukaan 47 tilalle, tarkistuskäyntejä tehtiin yhteensä 46 tilalle. Vuonna ei toteutettu asiakastyytyväisyyskyselyä. NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Ammattitaitoista ja työhönsä sitoutunutta lomitushenkilöstöä on riittävästi. Huolehditaan lomittajien ammattitaidon ylläpitämisestä Lomittajien ammattitaito vuosiloma ja sijaisapulomituksessa asiakastyytyväisyyskysely asteikolla 1-5 Mittarin tavoitearvo Ammattitaito vähintään 4 Lomittajien ammattitaito kartoitetaan ja koulutus suunnitellaan sen mukaisesti Tilakohtainen perehdytys perustuu suunnitelmaan ja sen toteutumista seurataan Perehdytettyjen lomittajien määrä ja perehdytyspäivien määrä Perehdytykset on toteutettu vuoden loppuun mennessä Lomittajien perehdytykset toteutetaan suunnitellun aikataulun mukaisesti Henkilöstön työ hyvinvointi ja työssä jaksaminen Sairaus poissaolojen määrä Lyhyet usein toistuvat sairaus poissaolot Sairaus poissaolo % alle vuoden 2013 tason Poissaolopäivien määrä alle vuoden 2013 tason Pitkittyvissä ja usein toistuvissa sairaus poissaoloissa työnantaja ja työntekijä käyvät keskustelun poissaolojen vähentämiskeinoista 42

43 Sanallinen selitys tavoitteiden toteutumisesta. Lomittajien kanssa on käyty ryhmäkehityskeskustelut. Paikallisyksikössä on käyty aktiivisesti verkostoneuvotteluja sairauspoissaolojen vähentämiskeinoista työkyvyn tukemisen periaatteiden mukaisesti. Lomittajien sairauspoissaolopäivät kaikista työpäivistä oli 10,5 %, kun vastaava luku vuonna 2013 oli 10 %. 9 lomittajalle on järjestetty tilakohtaista perehdytystä ja perehdytyspäivien määrä yht. 21 pv. Vuonna ei toteutettu asiakastyytyväisyyskyselyä. NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Lomitusnetin hyödyntämistä asiakaspalvelussa lisätään Lomittajien lomitusnetin käyttöä lisätään Lomitusnetin käyttäjämäärä, maatalousyrittäjät Lomitusnetin käyttäjämäärä, lomittajat Mittarin tavoitearvo Vähintään 40 % asiakkaista on tehnyt vuosilomahakemuksen Lomitusnetissä Vähintään 70 % lomittajista käyttää Tiedotetaan maatalousyrittäjille ja lomittajille Lomitusnetin käyttömahdollisuudesta sähköisessä asioinnissa Lomitushallinto käyttää uudistettua Lomitusopasta päivittäisenä työvälineenä Jokainen on lukenut oppaan Uudistettu lomituspalveluopas on käyty läpi henkilöstön kanssa huhtikuun loppuun mennessä Käydään Lomitusopas läpi yhteisissä toimistopalavereissa. Sijaisapupäätökset on annettu ja toimitettu asiakkaalle viipymättä Päätöksen käsittelyaika Asiakas saa sijaisapupäätöksen 2 viikon kuluessa hakemisesta, jos päätös voidaan tehdä lopullisena tai ehdollisena ilman lisäliitteiden hankkimista 1 viikon kuluessa siitä, kun päätöksen tekemistä varten tarvittavat liitteet on toimitettu. Tarkennetaan ja tehostetaan lomahallinnon yhteisiä toimintatapoja. Tiedotetaan yrittäjiä liitteiden toimittamisaikatauluista ja yrittäjien velvollisuuksista Sanallinen selitys tavoitteiden toteutumisesta. Uudistettu lomitusopas on otettu käyttöön ja opas on käyty lomahallinnossa läpi. Lomittajien lomitusnetin käytössä on tavoite saavutettu. Yli 70 % lomittajista käyttää lomitusnettiä. Asiakas on saanut sijaisapupäätöksen hakemuksen vastaanottamisesta 2 viikon sisällä silloin kun päätös voidaan antaa ilman lisätietojen hankkimista. 43

44 Kriittinen menestystekijä Lomituspäivän kesto on mitoitettu lain mukaisesti ja lomittajan työaika pohjautuu lomitettavan maatalousyrittäjän tehtäväosuutta vastaavaan työaikaan Lomitusnetissä on ajantasaiset tiedot (kokonaistyöaika, tehtäväosuudet, karjatalouskellonajat) ja tietoja käytetään lomitusten suunnittelussa lomituspäivän kesto min/kotieläinyksikkö Lomituspäivän nettohinta ilman matkakustannuksia NÄKÖKULMA: TALOUS Mittarin tavoitearvo Poikkeaa valtakunnallisesta keskiarvosta enintään + 10 % Poikkeaa valtakunnallisesta keskiarvosta enintään + 10 % Lomituspäivän kesto määritellään lypsy- ja nautakarjatiloille TTSmanager- laskentajärjestelmän avulla lomituspalvelulain ja Melan ohjeiden mukaisesti Lomitusnetti pidetään ajan tasalla ja lomitusnettiä hyödynnetään tehokkaasti lomittajan työvuoroluettelon suunnittelussa. Sanallinen selitys tavoitteiden toteutumisesta. Paikallisyksikössä on käytetty TTS-manager laskentajärjestelmää lypsy- ja nautakarjatilojen lomituspäivän keston määrittelyssä. Valtakunnallisia tilastoja lomituspäivän kestosta min/kotieläinyksikkö ja lomituspäivän hinnasta ilman matkakustannuksia vuodelta ei ole saatavissa. Paikallisyksikön lomituspäivän hinta ilman matkakustannuksia oli 167 /pv. Suoritteiden määrä TA14 TP14 Toteutuneet lomituspäivät Suoritteiden hinta Lomituspäivän hinta (netto) Keskeisiä lukuja 120-tunnin maksullisen lomituspalvelun käyttö, päivät yhteensä Henkilöstöpäätökset Palvelujen myöntämistä koskevat viranhaltijapäätökset Maaseutupalvelut (maaseutupäällikkö) Toiminta-ajatus Tulosalueen toiminta-ajatuksena on tarjota hyvät maaseutuhallinnon palvelut yhteistoiminta-alueen viljelijöille ja omalta osaltaan edistää kilpailukykyisen maaseutuyrittämisen edellytyksiä. 44

45 Kriittinen menestystekijä Maaseututoimen yhteistoimintasopimuksen (Alavus/Ähtäri) toimeenpano siten, että lakisääteiset tehtävät tulee hoidettua annettujen aikataulujen puitteissa ja asiakkaat saavat mahdollisimman suuren hyödyn tasapuolisesti koko yhteistoiminta-alueella Asiakkailla tarpeeksi tietoa tukimahdollisuuksista ja -ehdoista Tukihakuprosessi asiakkaalle vaivaton NÄKÖKULMA: ASIAKAS Mittarin tavoitearvo Koulutustapahtumia vähintään 6 kpl sekä henkilökohtaista tukineuvontaa toimistossa, puhelimitse tai sähköisesti tarpeen mukaan nopeasti Asiakaspalautteen tavoitearvo vähintään 4/5 Asiakaspalvelua kaikissa toimipisteissä hakuaikoina joka päivä ja muulloin viikoittain Koulutustapahtumien järjestäminen eri puolilla aluetta ja henkilökohtaista neuvontaa tarpeen mukaan Sanallinen selitys tavoitteiden toteutumisesta. Vuonna 2013 toimintansa aloittanut uusi maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue on siirtänyt päätoimipisteensä Töysä-talolle. Keväällä maataloustukia haki yhteistoiminta-alueella 627 tilaa, joista 501 oli Alavuden viljelijöitä ja ähtäriläisiä 126 kpl. Sähköisesti tukia haki 336 tilaa, eli yhteensä 53,6 %. Ähtärin alueella sähköinen hakuprosentti oli 61,1 % ja Alavudella 51,7 %. Keväällä tukihakemuskoulutustilaisuuksia järjestettiin viljelijöille 6 kpl, joista 5 toteutui. Toteutuneista koulutustilaisuuksista neljä oli Alavuden alueella ja yksi Ähtärissä. Kevään tukihaku- ja kesän tallennusaikaa hankaloittivat sähköisten ohjelmien toimintaongelmat. Vuonna uusi ja suuri asiakaskunta maaseutuhallinnolla oli maanomistajat ja tukioikeuksien hallinnointi. Vuoden aikana tehtiin noin 500 tukioikeuspäätöstä. NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Maaseututoimen yhteistoimintasopimuksen (Alavus/Ähtäri) toimeenpano siten, että lakisääteiset tehtävät tulee hoidettua annettujen aikataulujen puitteissa ja asiakkaat saavat mahdollisimman suuren hyödyn tasapuolisesti koko yhteistoiminta-alueella Tukihakemusten käsittely nopeaa ja ammattitaitoista Mittarin tavoitearvo Asiakkaiden tuet maksussa 1. maksukeräilyssä Kolme toimipistettä, joista yksi selkeä päätoimipiste, jossa työskennellään joka päivä ja muut toimipisteet vastaanottopisteitä 45

46 Sanallinen selitys tavoitteiden toteutumisesta. Vuoden aikana maataloustukia maksettiin kauttamme yhteensä 17,74 miljoonaa euroa, joista 13,85 milj. euroa Alavuden ja 3,89 milj. euroa ähtäriläisille viljelijöille. Noin 90 % tuista on maksettu ensimmäisessä maksukeräilyssä. Kriittinen menestystekijä Osaava, motivoitunut ja riittävä (väh. 5 kpl) henkilöstö Henkilöstöresurssit NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Henkilöstön koulutussuunnitelma Mittarin tavoitearvo Yksikössä vähintään viisi perehtynyttä työntekijää, joilla vähintään kolmella virka/virkavastuu Vakituinen henkilöstö vähintään viisi koulutuspäivää/vuosi, osaaikainen henkilöstö vähintään kaksi koulutuspäivää/vuosi Osallistuminen Elykeskuksen sekä maaseutuviraston järjestämille koulutuspäiville sekä henkilöstön perehdyttäminen uusiin asioihin yksikön sisäisellä neuvonnalla Sanallinen selitys tavoitteiden toteutumisesta. Yksikössä on työskennellyt kuusi henkilöä, joista kolme on päätoimista ja yksi henkilö osa-aikaisesti yksikön käytettävissä. Kesällä maaseutupalveluissa oli määräaikainen toimistotyöntekijä sekä agrologiharjoittelija, mikä helpotti tukihakemusten tallennusta ja osoittautui erittäin tarpeelliseksi. Henkilöstö on osallistunut Ely-keskuksen ja Mavin järjestämiin koulutustilaisuuksiin noin kerran kuukaudessa joko paikan päällä tai etäkoulutuksena Lync-tekniikalla. 46

47 PERUSTURVAPALVELUT Perusturvan hallinto (perusturvajohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Hallinnon tarkoituksena on luoda päätöksenteolle ja palvelutuotannolle hyvät edellytykset tulokselliseen ja yhteistyöhakuiseen toimintaan, sekä johtaa ja edistää palvelualueiden tavoitteiden toteutumista asiakaslähtöisesti NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestystekijä Asiakaslähtöisyys Asian vireilletulon viivytyksettömyys Mittarin tavoitearvo Asiakastyytyväisyyskysely 4/5 Asiakaspalautteen käsittely Asiakkaan ohjauksen ja neuvonnan kehittäminen sovittu aikataulu Poikkeama 0 kpl/kk Seuranta Toistuvaislaskujen sovittu aika kk:ssa laskutus ja tukien maksatus ajantasaisesti Sanallinen selitys tavoitteiden toteutumisesta. Toteutunut tavoitteiden mukaisesti. kk:n puoleen väliin mennessä Laskutukset ja maksatukset tehdään ajallaan NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Kuntaliitoksen toteuttaminen suunnitelmien mukaan Suunnitelmien toteutuminen Mittarin tavoitearvo Toteutumisaste hyvä Jatkuva seuranta ja arviointi Hyvinvoinnin tila Palvelurakenteiden muutokset Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Suunniteltujen palvelurakennemuutosten käynnistyminen Indikaattorit positiivisia Toteutumisaste hyvä Hyvinvointikertomuksen tekeminen ja vuosittainen seuranta Kehitysvammaisten palvelutalo, Vammaispalvelujen uudelleenjärjestely Ennaltaehkäisevän lastensuojelun ja varhaisemman tuen mallin luominen moniammatil- 47

48 Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallinen integraatio ja yhdessä tekeminen Kehittämistoiminta tukee perustyötä Yhteiset tavoitteet ja linjaukset. Yhteiset sotejohdon kokoukset Yhteinen strategia ja ohjelmatyö aloitettu Yhteistyö syventynyt (4/5) Kokouksen säännöllisyys, 1 kerta/kk lisesti Ruokapalvelujen uudistaminen Ikäihmisten palvelurakenteen edelleen kehittäminen kotihoidon suuntaan Alueen sote-johdon yhteistyötä lisätään. SoTe-integraatio valtakunnallisten, maakunnallisten ja kaupungin omien linjausten mukaan Etelä-Pohanmaan soteselvitys Hankkeiden arvioinnit hyvä Kaste-hankkeet, tietoteknologiahanke ja työllistämishanke Sanallinen selitys tavoitteiden toteutumisesta. Kuntaliitoksen toimeenpanoon liittyvää toimintojen ja toimintatapojen arviointia ja uudelleenjärjestelyjä on tehty edelleen. Vammaispalvelujen sosiaaliohjaukseen on saatu lisää resursseja ja lapsiperheiden varhaisen tuen mallin on otettu käyttöön suunnitelmien mukaisesti. Kehitysvammaisten palvelutalo on valmistunut ja asukkaat muuttaneet elokuun aikana. Vanhustenhuollon palvelurakenne ja laitoshoidon käyttö ovat kääntyneet tavoiteltuun suuntaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö terveydenhuollon kuntayhtymän ja Kuortaneen ja Ähtärin kuntien kanssa on jatkunut. Vetovastuukuntana on Ähtäri. Maakuntaliitto on jatkanut maakunnallisen sote-alueen selvittämistä. Sote järjestämislaista on annettu lausunto. Valtakunnallisen sote järjestämismallin keskeneräisyys on haitannut merkittävästi kehittämistyötä. Alavus, Kuortane ja Töysä ja Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä ovat tehneet selvityksen sotepalvelujen ulkoistamisesta ja yhteisyrityksen perustamisesta yksityisen palvelun tuottajan kanssa. Valtuustot päättivät kilpailuttaa sote-palvelut. Myöhemmin mukaan on tullut myös Soini. Kehittämishankkeista ESR-rahoitteinen Työstä Kii! -hanke on jatkunut elokuun loppuun. Palveluliikenteenne on uudistettu ja kilpailutettu. Palvelukyytiä hoitaa 1.8. alkaen Kuortaneen Taksi Bussi Oy 16 paikkaisella matalalattiabussilla. Palvelukyyti hoitaa maantaista perjantaihin perusturvan toimintakeskus ja päivätoimintakuljetuksia sekä päivittäin eri palvelualueilla kutsuohjattua asiointiliikettä. Palvelukyyti toteutetaan kokeiluna, johon on haettu Ely:n käynnistämisavusta kolmeksi vuodeksi.. Hyvinvointikertomuksen laadinta on kesken. Työn painopistettä on pyritty siirtämään ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen ja kuntoutukseen. 48

49 NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Kriittinen menestystekijä Ammattitaitoinen, työhön sitoutunut ja riittävä henkilöstö Henkilöstön vahvuuksien ja erityisosaamisen hyödyntäminen henkilöstön saatavuus ja pysyvyys Suositukset Pätevä henkilöstö Hakijoita/rekrytointi Vaihtuvuus Mittarin tavoitearvo Henkilöstön määrä vastaa laatusuosituksia 95 %:a alan pätevyysvaatimukset täyttäviä yli 5/rekrytointi < 10/vuosi Henkilöstön määrää ja sijoittumista seurataan ja arvioidaan jatkuvasti Henkilöstön joustava siirtyminen yksiköstä toiseen tarpeen mukaan koulutussuunnitelmat Hyvän työnantajakuvan ylläpitäminen Henkilöstön työhyvinvointi Sairauspoissaolot Sairauspoissaolot vähenevät vuoden 2012 tasosta Seuranta ja toimenpiteet Aktiivinen aikainen puuttuminen poissaoloihin Kohdennetut työhyvinvoinnin edistämiset työhyvinvointiarviointi 4/5 Kysely ja ja sen pohjalta suunnitellut toimenpiteet Sanallinen selitys tavoitteiden toteutumisesta. Henkilöstön vaihtuvuutta ja rekrytointiongelmia on ollut alkuvuodesta kaikissa palveluyksiköissä erityisesti eläkkeelle siirtymisten ja erilaisten työlomien vuoksi. Osa viroista ja sijaisuuksista on ollut täyttämättä. Loppuvuodesta tilanne parani. Vakituisiin työsuhteisiin ja virkoihin on ollut hyvin hakijoita. Sosiaalityö henkilöstön tehtävärakennetta on kehitetty SOIL hankkeella maakuntaliiton kehittämisrahoilla yhdessä muiden kuntien kanssa työntekijöiden saatavuuden parantamiseksi. Sairauspoissaoloja on ollut perusturvapalveluissa jonkin verran vähemmän kuin viime vuonna, yhteensä 4186 kalenteripäivää (2013 yht. 4365). Henkilöstön sairauspoissaoloja on seurattu ja käytetty aikaisen puuttumisen ja tukemisen mallia mm. työnohjauksella. Työhyvinvointikyselyssä perusturvan tulokset olivat samansuuntaiset kuin muissa työyksiköissä. Työ koettiin mielekkääksi, mutta kiirettä koki useampi kuin muualla. Sosiaalisen pääoman mittarin keskiarvo oli 3,8 (koko kaupunki 3,7). Nykyistä työpaikkaa tuttavilleen suosittelisi 86 %:a työntekijöistä. Yksiköissä on laadittu työyhteisön kehittämissuunnitelmat. 49

50 NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestystekijä Taloudellisuus maakunnallista keskitasoa Sote-kustannukset /as Mittarin tavoitearvo Maakunnan keskitasolla Jatkuva seuranta ja arviointi Riittävien taloudellisten resurssien varaaminen ja ennakointi Hyvä kustannustietoisuus Tulo- ja menokertymä ja toteutuma Kustannustietoisuus omien ja ulkoisten palvelujen hinnoista Sanallinen selitys tavoitteiden toteutumisesta. Talousarvion mukaisesti Suoritehinnat ja kertymät keskimääräiset Talousarvion seurannan ja raportoinnin ajantasaisuuden kehittäminen Talouden korjaustoimenpiteet ajantasaisesti Kustannuslaskennan ja tuotteistamisen aloittaminen Tuloja on kertynyt hieman alle arvion ja menot ylittävät talousarvion Koko perusturvaryhmässä tuloja ei ole kertynyt talousarvion mukaisesti (hakemus lastensuojelukustannusten muukunta-korvauksista hallinto-oikeudessa). Kertymä on 95 %. Menojen toteutuma on 100,2 %:a ja nettomenojen 101,2 %:a. Suurimmat talouspaineet kohdistuvat sosiaalityössä vammaispalveluihin ja lastensuojelun ostopalveluihin sekä toimeentulotukeen. Perusterveydenhuollon menoihin on ensimmäisessä lisätalousarviossa kirjattu :n säästötavoite. Lisälaskua kertyi kuitenkin Toisaalta erikoissairaanhoidon menot ovat pysyneet edellisvuoden tasossa. Laskutuksissa on edelleen ongelmia E-Pottiin siirtymisen vuoksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset vuoden 2013 tietojen mukaan ovat olleet 3849 /as, Etelä-Pohjanmaalla 3727 /as ja koko maassa 3595 /as. Suoritteiden määrä TA14 TP14 laskut/perinnät/maksut Suortteiden hinta laskut/perinnät ja maksut Keskeisiä lukuja TA14 TP14 Perusturvalautakunnan kokoukset Perusturvalautakunnan käsittelemät asiat Viranhaltijapäätökset

51 Strategiset hankkeet toimintakaudella: Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteen ratkaiseminen ja uudistaminen valtakunnallisten linjausten ja mahdollisen sote-aluemallin esitysten pohjalta. Alustava aikataulu: vuoden aikana. Valtakunnallinen ratkaisu sote-järjestämislaista on edelleen kesken. Kuusiokunnissa tehtiin selvitys sotepalvelujen ulkoistamisesta ja yhteisyrityksen perustamisesta. Valtuusto päätti kilpailuttaa sotepalvelut. Palvelurakenne- ja toimintatapamuutokset nykyistä ennaltaehkäisevämpään ja varhaisempaan tukeen erityisesti lasten ja perheiden palveluissa moniammatillisena yhteistyönä. On toteutunut. Hyvinvointikertomus ja hyvinvoinnin edistämis- ja ennaltaehkäisevä työ tekemällä hyvinvointikertomus (sähköinen) poikkihallinnollisella yhteistyöllä. Kaupunginjohtaja on nimennyt työryhmän hyvinvointikertomustyölle sekä poikkihallinnollisen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden johtoryhmän. Hyvinvointikertomus, johon liittyy toimenpidesuunnitelma, valmistuu mennessä. Tavoitteena on saada tietoa kuntalaisten hyvinvoinnista taloustiedon rinnalle kaupungin päätöksentekoon ja toiminnan kehittämiseen. Sosiaalityön palvelut (sosiaalityön johtaja) Palvelualueeseen kuuluvat seuraavat palveluyksiköt: Aikuissosiaalityö Perhesosiaalityö Työllistymistä tukevat palvelut Vammaispalvelut Toimeentuloturva Palvelualueen toiminta-ajatus: Sosiaalityön palveluiden tarkoituksena on edistää ihmisten hyvinvointia, turvallisuutta, osallisuutta, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä yhteisöjen toimivuutta rakenteellisen ja yksilö-, perhe- ja yhteisökohtaisen työn avulla muuttuvissa oloissa ja elämäntilanteissa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestystekijä Sosiaalityön palvelut ovat yhdenvertaisesti kuntalaisten saavutettavissa Vastaanottoajan järjestyminen Mittarin tavoitearvo < 7 arkipäivää Töysän lähipalvelujen oikea mitoittaminen edelleen Perhesosiaalityön puhelinajat käyttöön Asiakkaan hyvä ja oikeudenmukainen kohtelu Asiakastyytyväisyyskysely 4 (asteikko 1-5) Asiakaskysely kehitetään säännölliseksi työkaluksi 51

52 Sanallinen selitys tavoitteiden toteutumisesta. Asiakasvastaanotto on pystytty pääasiassa järjestämään alle 7 arkipäivässä. Perhesosiaalityön puhelinaikojen linjaamisella ei vielä ole tavoitettu riittäviä toiveita työajan rauhoittamisesta. Avain-mittaristoa on kokeiltu aikuissosiaalityön vaikuttavuuden mittaamisessa. Työkalun on todettu olevan varsin työläs jatkuvaan käyttöön. Asiakkaiden osallisuutta palvelujen kehittämisessä ja suunnittelussa on pyritty lisäämään. Lastensuojelun asiakasnuorten osalta on tehty opinnäytetyönä tyytyväisyys- ja laatuselvitys ja asiakasnuoret olivat Alavuden lastensuojelutyöhön keskivertoa tyytyväisempiä. Nuoret kokivat, että heille oli ollut riittävästi aikaa ja että heitä oli kuunneltu. NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Hakemusten ja asioiden viivytyksetön käsittely Hakemusten käsittelyyn ottoaika Mittarin tavoitearvo <7 arkipäivää Kirjallisten hakemusten käsittelyn tehostaminen ja toimistosihteerin työpanoksen hyödyntäminen Ajantasaiset asiakas- ja aktivointisuunnitelmat 1/asiakas Aktivointisuunnitelmat 100% 60/vuosi Kehitysvammaisten laitoshoidon vähentäminen Uudet pitkäaikaiset laitossijoitukset 0/vuosi Kehitysvammaisten palvelutalon laajennuksen käyttöönotto ja toiminnan suunnittelu Työelämäosallisuuden lisääminen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen Passiivisen työmarkkinatuen saajat Työtoimintaan osallistujat <ka 60/kk 120 henk./vuosi Työvalmentajapalveluiden turvaaminen Työtoimintapaikkojen turvaaminen Varhaisella tuella ehkäistään sosiaalisten ongelmien syntymistä Lastensuojelun asiakkaat Etsivän nuorisotyön asiakkuudet < 220 lasta/vuosi 30 lasta/vuosi Perhetyön kehittäminen ja varhaisen tuen uuden toimintamallin käyttöönotto Ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen kehitys /vuosi Lisäresursointi perhetyöhön ja työn uudistaminen Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta Alle maan keskiarvon 52

53 Nuorten työllistäminen Nuorten osuus työttömistä Sanallinen selitys tavoitteiden toteutumisesta. Alle maan keskiarvon THL toteuttaa toimeentulotuen ja lastensuojelun käsittelymääräaikojen seurantaa kahdesti vuodessa. TT-tuen osalta kyselyn on vastattu viimeksi lokakuuta koskien ja lastensuojelun osalta myöhästyneenä. Kummankin toiminnon osalta n. 99,7 % asioista käsitellään määräajassa. Määräajoissa pysyminen on vienyt mahdollisuuksia mm. kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseltä ja tehokkaalta aktivoinnilta, sekä muusta aikuissosiaalityöstä. Aktivointisuunnitelmia on alkuvuonna laadittu 154. Passiivista työmarkkinatukea on saanut keskimäärin 58 henkilöä/kk, joka on linjassa arvioidun kanssa, mutta sen sijaan kustannukset ylittyvät tänä vuonna ; lisätalousarvioista huolimatta (50.000e) menot ylittyivät eurolla. Työtoimintaan on kaikkiaan osallistunut ---henkilöä (kuty,shl, keva) Kehitysvammaisten palvelutalon laajennusosa on otettu käyttöön elokuun alusta ja samalla Töysän Onnelan yksikön toiminta on lakkautettu. Lastensuojelun avohuollon suunnitelma oli laadittu vuoden aikana 184 lapselle ja sijaishuollon suunnitelmia oli 20. Lastensuojelun asiakaslapsia oli yhteensä 204. NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Kriittinen menestystekijä Pysyvä pitkäaikainen henkilöstö Virkojen täyttö vakituisella henkilöstöllä Mittarin tavoitearvo Täyttöaste yli 70 % Vammaispalvelujen henkilöstön mitoitus Ammattitaitoinen henkilöstö Henkilöstön työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Täydennyskoulutukseen osallistuminen Työhyvinvointikysely joka 2. vuosi 3-10 päivää Koulutuksen ja omatoimisen kehittämistyön nivominen kokonaisuudeksi tavoitearvo 4,2 (1-5) Työnohjauksen järjestäminen jaksamisen tueksi Sanallinen selitys tavoitteiden toteutumisesta. Työntekijätilanne on sosiaalityössä vakiintunut kohtuullisen hyvälle tasolle. Kehittämistyössä ollaan oltu mukana mm. lastensuojelun Lasse-hankkeessa (alkuarvioinnin kehittäminen) ja aikuissosiaalityössä SOS II-hankkeessa. Henkilöstö suhtautuu kehittämiseen ja koulutukseen myönteisesti, joka on sosiaalityön kannalta ensiarvoisen tärkeää (sote-järjetäminen, SHL-lakimuutokset, Typ-laki yms.). Lakeudenportin kansalaisopiston koordinoimaan tutkintotavoitteeseen koulutukseen (sosiaalityöntekijä yht.kunt.maisteri) on ilmoittautunut 5 sosionomia (yhteensä 17). 53

54 NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestystekijä Työmarkkinatukikustannusten hallinta Mittarin tavoitearvo Kustannukset/kk <ka e/kk Työvalmentajapalveluiden ja työtoimintapaikkojen turvaaminen Toimenpiteiden innovointi ja kehittäminen Riittävät ja oikein ajoitetut palvelut Lasten huostaanotot Mielenterveyskuntoutujien ympärivuorokautisen hoidon tarve <2/vuosi < 4 /vuosi Lapsiperheiden kotipalvelun ja palveluohjauksen kehittäminen Lastensuojelun ostopalvelujen kustannukset kustannusten määrä kustannusten kasvu taittuu laskuun lisäresurssointi varhaisen tuen palveluihin Sanallinen selitys tavoitteiden toteutumisesta. Työmarkkinatukikustannukset ovat osoittautuneet haasteellisiksi. Heikentyneen työllisyystilanteen vaikutukset näkyvät kunnan maksuosuuksien kasvussa ja tarvittavia kuntouttavan työtoiminnan paikkoja on ollut haasteellista lisätä. Paja 66lle on Työstä kii!-hankkeen päättymisen myötä palkattu määräaikaisesti ohjaaja vastaamaan aikuisten pajatoiminnan ohjaamisesta, jotta asiakasmäärät saadaan pidettyä hyvällä tasolla. Työmarkkinatukikustannukset ovat olleet vuonna keskimäärin euroa kuukaudessa. Vuonna 2013 kustannukset olivat keskimäärin e. Huostaanottojen määrää ei ole pystytty taittamaan avopalveluihin panostamisesta huolimatta. Perheiden tilanteet ja erityisesti nuorten pahoinvointi on näkynyt huostaanottojen lisääntymisenä. Uutena ilmiönä ovat olleet myös huostaanotoista syntyvien korvausvastuun kiistat kuntien välillä, joka lisää hallinnollisen ja byrokratiatyön määrää. Myös mielenterveyspuolella palveluasumistarve on lisääntynyt rauhallisemman jakson jälkeen. Palveluissa pyritään kuitenkin nopeisiin siirtymisiin kevyemmin tuettaviin palveluihin. Suoritteiden määrä *) TA14 TP14 Lastensuojelun sijaishuoltovuorokaudet Tervashovin palveluasumisvrk:t (oma) Kehitysvammaisten palveluasuminen (ostettu) Kehitysvammaisten laitoshoito (ostettu) Vammaisten palveluasuminen (ostettu) Mielenterveyskuntoutujien palveluasuminen (ostettu) Tusanhovin tuki- ja palveluasuminen (mt-oma) Suoritteiden hinta nettona*) TA14 TP14 Lastensuojelun sijaishuoltovuorokaudet

55 Tervashovin palveluasumisvrk:t (oma) Kehitysvammaisten palveluasuminen (ostettu) Kehitysvammaisten laitoshoito (ostettu) Vammaisten palveluasuminen (ostettu) Mielenterveyskuntoutujien palveluasuminen (ostettu) Tusanhovin tuki- ja palveluasuminen (mt-oma) Keskeisiä lukuja TA14 TP14 Perhetyöntekijän käynnit Lastensuojelun avohuollon asiakkaat Toimeentulotukea saaneet ruokakunnat Passiivista työmarkkinatukea saaneet ka/kk Työmarkkinatukikustannukset ka/kk Laaditut ja tarkastetut aktivointisuunnitelmat Työtoimintapäivät *) suoritteita uudistettu ta13- Strategiset hankkeet toimintakaudella: Lapsiperheiden varhaisen tuen palveluiden kehittämisessä on kyetty ennakollisesti vastaamaan uudistuvaan sosiaalihuoltolakiin, joka tuo kunnille uusia velvoitteita järjestää mm. lapsiperheiden kotipalvelua. Varhaisen työn perheohjaajan toimi on löytänyt paikkansa perheiden palvelujen kentästä ja ennaltaehkäisevän työntekijöiden yhteiset työtilat sivistystoimen yhteydessä ovat tuoneet hyvää synenergiaa mm. erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden palvelujen kehittämiseksi mm. vertaisryhmätoiminnan kautta. Varhaisen tuen palvelujen tehostumisella ei ole vielä kyetty vähentämään lastensuojelun tarvetta vaan odotetut vaikutukset näkyvät myöhemmin. Vammaispalvelujen kokonaisuutta on kehitetty ja toiminnallinen yhteyspalveluista vammaispalvelujen, kehitysvammahuollon, kuntoutusohjauksen ja ikäihmisten palveluohjauksen kanssa on saavutettu. Tervashovin laajennusosan käyttöönotto ja koko toiminnan laajentuminen on toteutunut hallitusti. Henkilöstön riittävyyden arviointi on vielä kesken ja toiminnallisia muutoksia on suunniteltu laadukkaiden palveluiden ja kustannustehokkuuden aikaansaamiseksi. Ikäihmisten palvelut (vanhustyöjohtaja) Palvelualueeseen kuuluvat seuraavat palveluyksiköt: Palveluohjaus Kuntoutus Kotihoito Palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen ja laitoshoito 55

56 Palvelualueen toiminta-ajatus: Ikäihmisten palvelujen tarkoituksena on mahdollistaa ikäihmisille oman näköinen elämä tukemalla, ohjaamalla ja edistämällä ikääntyneiden osallisuutta ja omatoimisuutta. Tavoitteena on mahdollistaa kotona ja kodinomaisissa oloissa asuminen kuntouttavien ennaltaehkäisevien palvelujen, tukipalvelujen ja kotihoidon turvin. Ympärivuorokautinen hoito järjestetään tehostetussa palveluasumisessa tai laitoshoidossa NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestystekijä Oman näköinen elämä ikääntyessä Asiakaspalaute/- kysely Mittarin tavoitearvo Tyytyväisyys hyvä 4/5 Asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden tiedostaminen ja huomioon ottaminen kaikissa tilanteissa palveluprosessin aikana Asiakkaan tarpeen mukaiset yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut oikeanaikaisesti Arviointikäynnit Kiireelliset viipymättä ja ei kiireelliset vähintään 7 arkipäivän kuluessa Asiakastyytyväisyyskysely Kuntoutus-, palvelu ja / tai hoitosuunnitelma Tuetaan asiakkaan omatoimisuutta ja huomioidaan omaiset voimavarana 4/5 asiakaskysely Tehty kaikille palvelua tarvitseville (100 %) Hakemusten käsittely Päätöksenteko Hakemuksista tehdään päätös 100 % Sanallinen selitys tavoitteiden toteutumisesta: Palveluohjaus Asiakkaan tarpeista lähtevä omatoimisuutta tukeva suunnitelma Yksilökuntoutus ja liikuntaneuvonta Asiakashakemuksista t kirjallinen päätös Palveluohjauksen palvelutarpeen arviointikäyntejä on tehty 120 kaikki käynnit toteutettiin määräajassa. Fysioterapeutti on tehnyt yksilökuntoutus ja liikuntaneuvonta käyntejä noin 120 asiakkaalle, yhteensä 607 käyntiä. Liikuntaneuvonta käynneillä asiakkaita on testattu lyhyen fyysisen suorituskyvyn testistöllä. Asiakasmaksu päätökset on tehty kaikille ikäihmisten palveluiden piirissä oleville. Asumispalvelu hakemuksista on tehty päätös 100 %:sti. Asiakastyytyväisyyskysely toteutuu jatkuvana palautteena (palautelaatikko). Palautteet käsitellään jokaisen yksikön laatutyöryhmissä.. 56

57 Kriittinen menestystekijä Ennaltaehkäisevän työn ja toimivien hoitopolkujen eteneminen eli prosessien kuvaus Omavalvonta Vanhustyön suunnitelma NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Mittarin tavoitearvo prosessien kuvaus Sanallinen arvio Palvelujen uudistaminen ja yhteensovittaminen Hoitopolkujen mallintaminen Palveluohjauksen kehittäminen SAS toiminta Liikuntaneuvonta Palveluihin luodut kriteerit Suunnitelma laaditaan poikkisektoraalisesti Sanallinen arvio Käytössä vuoden 2015 alussa Aloitetaan Hoidon jatkuvuus Kriteeristöt / RAVA Toimintakyvyn mukainen kriteeristö tehty Palvelujen oikea kohdentaminen Omavalvontasuunnitelman tekeminen joka yksikköön vuonna ja virallisesti käytössä alkaen Suunnitelman laadinta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kriteeristöjen ja mittaristojen käytön päivittäminen Tiedon ajantasaisuus ajantasaisuus Yhdenmukainen Efficapotilastietojärjestelmän käyttö Kotiuttamisprosessien tehokkuus/ paikkojen käyttöaste Terveyskeskuskäyttötilasto Sanallinen selitys tavoitteiden toteutumisesta. Kunnan omien yksiköiden käyttöaste yli 90 %. Terveyskeskuksen pitkäaikaishoiva paikkojen väheneminen paikkaan. Palveluohjaus ja kotiuttamiskäytännöt Oijos hanke Yhteistyö muistipoliklinikan kanssa Jatkuva seuranta Ikäihmisten palveluiden kriteerit käsiteltiin ikäihmisten neuvostossa, jonka jälkeen perusturvalautakunta vahvisti kriteeristön. Kriteeristö ohjaa palvelujen oikeaa kohdentumista. Matalan kynnyksen palveluohjaus ja liikuntaneuvonta vastaanotto on aloitettu helmikuussa kaupungintalon alakerrassa. Kävijöiden määrä on lisääntynyt pikkuhiljaa. Tulosalueiden omavalvontasuunnitelmien laadinta on aloitettu. Yhdenmukainen potilastietojärjestelmä (EP-potti) otettiin käyttöön keväällä. Kunnan omien asumispalveluiden ja hoivan käyttöaste on ollut 95 %. Viishovissa lyhytaikaishoidon ja vuorohoidon osuus on lisääntynyt. Terveyskeskuksen pitkäaikaishoivan käyttö on ollut noin 15 paikkaa. Terveyskeskuksen pitkäaikaishoito on vähentynyt. 57

58 NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Kriittinen menestystekijä Koulutetun henkilöstön määrä ja rakenne suhteessa asiakasmäärään ja tarpeeseen Ikälaki Laatusuositus Hoitoisuuden arvio/ RAVA Kotihoidon kattavuus 75 vuotta täyttäneillä Perehdytys Mittarin tavoitearvo Ympärivuorokautinen hoito min. 0,5 hoitajaa / asukas 75-vuotta täyttäneistä n. 14 % säännöllisen kotihoidon piirissä Henkilöresursseja lisätään / arvioidaan yksiköissä ikälain ja hoivatarpeen ja laatusuosituksien mukaan Koulutusyhteistyö oppilaitoksien kanssa Perehdyttäminen Sijaisten käyttö ja saatavuus Henkilöstön työhyvinvoinnin ja jaksamisen tukeminen Sijaisuuspäivät Tarvittaessa saadaan sijainen Täydennyskoulutuspäivien toteutuminen Sairauspoissaoloja Perehdytys Sanallinen selitys tavoitteiden toteutumisesta. määrä/kk/v Poikkeama 30 %:a Täydennyskoulutus 3 päivää / työntekijä <10päivää/työntekijä/v Uudet työntekijät perehdytetään 100 % Yhteinen sijaispankki. Sijaisten käytön optimointi/ sijaisten saatavuuden varmistaminen Henkilökunnan joustava käyttö Täydennyskoulutuksen järjestäminen Aluehallintoviraston tarkastus on tehty tehostettuun palveluasumiseen ja laitoshoitoon Henkilöstö vajaus oli 10 henkilöä. Henkilöstöä lisätään suunnitelmallisesti vuoden 2015 ja 2016 aikana. Säännöllisen kotihoidon piirissä oli asiakasta ( ), joista 259 oli yli 75- vuotiasta noin 18,5 % (vuonna %). Henkilöstön sairauspoissaoloja on ollut 3795 kalenteripäivää, joista pitkien sairauslomien osuus ( yli 3kk) on ollut 36,8%. Työhyvinvointikyselyssä henkilöstö koki työtehtävät mielekkääksi ja asenne toimimme yhdessä korostui. Tärkeimmäksi kehityskohteeksi nousi kehityskeskustelujen säännöllinen pitäminen. Henkilöstön työhyvin vointia on tuettu varhaisen tukemisen periaatteiden mukaisesti. Täydennyskoulutus velvoite on täyttynyt. 58

59 NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestystekijä Resurssien ja työn oikea kohdentaminen sekä työn organisointi Ikäihmisten palvelujen resurssit ja kustannukset valtakunnan keskiarvoa Mittarin tavoitearvo Palvelujen hinta ja kattavuus Seurataan Hilmo ja muita valtakunnallisia tilastoja Palvelutarpeiden ja resurssien ennakointi Sairastavuus sekä hoitajissa että hoidettavissa Sanallinen selitys tavoitteiden toteutumisesta. Sanallinen arviointi Hyvien käytänteiden jalkauttaminen Henkilöstön kustannustietoisuus Tuotteistamisen aloittaminen Varautuminen ikäihmisten kasvavaan hoivantarpeeseen ja erityistarpeisiin (mm. MRSA kantajien ja muistisairaiden ikäihmisten lisääntyminen Toimintatuotot toteutuivat 97,3 %:sti Toimintakulut olivat 100,2 %. Menojen suurin poikkeama oli siivous- ja vuokramenoissa. Palveluasumisen ostamisen hoitopäivien hinta on korkeampi, kuin budjetoidut ja hoitopäiviä ei saatu vähennettyä suunnitelman mukaisesti. Suoritteiden määrä TA 14 TP 14 Kotihoitokäynnit, joista Yöpartiokäynnit Viishovi Tehostettu palveluasuminen Lukkarinhovi ja Elviira Vanhainkodit hoivaosastot Palveluasumisen ostaminen Rantakoto Omaishoidontukipäivät Suoritteiden hinta Kotihoitokäynti Yöpartio Viishovi Tehostettu palveluasuminen Lukkarinhovi ja Elviira Vanhainkoti hoivaosastot Palveluasumisen ostaminen (palveluas. ja tehostettu palveluasuminen) Rantakoto

60 Omaishoidontukipäivä (sis.vain rahallinen tuki) Keskeisiä lukuja Tk osastojen 3 ja 4 pitkäaikaishoitopäivät Psykogeriatrisen osaston pitkäaikaishoitopäivät Strategisten hankkeiden toteutuminen toimintakaudella: Kotihoidon mobiilin ja optimointiohjelman kilpailuttaminen on käynnistetty EP-shp:n toimesta. Töysän Elviiran asumispalveluyksikön kuntoutustilan remontointi (vanha pesulatila) ja kuntolaitteiden hankintaa siirretään tilojen käyttötarkoituksen selkiytyessä. Kotihoidon avaimettomuus pilotti käynnistettiin syksyllä. Perusterveydenhuollon palvelut (perusturvajohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Perusterveydenhuollon palvelut järjestää Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä, jonka toiminta-ajatuksena on tuottaa terveydenhuoltolain edellyttämiä laadukkaita, tasapuolisia sekä taloudellisesti kestävällä pohjalla olevia terveydenhuollon palveluja Kuusiokuntien alueella. Lisäksi tarkoituksena on perusterveydenhuollon vahvistaminen, kuntien sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon yhteistyön kehittäminen sekä erikoissairaanhoidon kustannusten hallittavuuden parantaminen NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Kriittinen menestystekijä Mittarin tavoitearvo Henkilöstön sopeuttaminen palvelurakennemuutoksissa Toteutuma Toteutunut Jatkuva seuranta ja arviointi Sanallinen selitys tavoitteiden toteutumisesta. 60

61 NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestystekijä Mittarin tavoitearvo Hoitotakuun toteutuminen Poikkeamat Vähäinen Jatkuva seuranta ja arviointi Sanallinen selitys tavoitteiden toteutumisesta. Hoitotakuu on toteutunut pääsääntöisesti. Hammashuollon hoitotakuun toteuttamiseksi jouduttu turvautumaan ostopalveluihin. NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Palvelurakenteiden muutokset Suunniteltujen palvelurakennemuutosten käynnistyminen Mittarin tavoitearvo Toteutumisaste hyvä Hyvä yhteistyö Jatkohoidon järjestyminen Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallinen integraatio ja yhdessä tekeminen Erikoissairaanhoidon sakkopäivät Yhteiset tavoitteet ja linjaukset. Yhteiset sotejohdon kokoukset 0 Kuntouttava hoito Oijoos hanke (kotiuttaminen) Yhteinen strategia ja ohjelmatyö aloitettu Yhteistyö syventynyt (4/5) Kokouksen säännöllisyys, 1 kerta/kk Alueen sote-johdon yhteistyötä SoTe-integraatio valtakunnallisten ja kaupungin omien linjausten mukaan. Syrjäytymisen ehkäistkastukset Työttömien terveystar- Sanallinen selitys tavoitteiden toteutumisesta. 50 %:a työttömistä TE toimistossa terveydenhoitaja Toiminnallinen yhteistyö terveyskuntayhtymän ja jäsenkuntien kanssa on jatkunut. Yhteistyötä hankaloittaa sote-uudistuksen keskeneräisyys. Loppuvuoden aikana on valmisteltu koko sote-palvelujen kilpailutusta yhteisyrityksen perustamiseksi. Erikoissairaanhoidon sakkopäiviä ei ole ollut Pitkäaikaishoidon käyttö on vähentynyt suunnitelmien mukaan ja on 1124 hp edellisvuotta pienempi ( 4097 hp/14 ja 5221 hp /13). Terveysneuvonnassa ja hammashuollossa on jouduttu turvautumaan ostopalveluihin arvioitua enemmän. TE-toimistossa on ollut terveydenhoitajan palveluita. 61

62 NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestystekijä Toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus Sote-kustannukset /as Terveydenhuollon kustannukset /as Valtakunnalliset vertailu Mittarin tavoitearvo Maakunnan keskitasoa Suoritehinnat keskimääräiset Tehokkuusluvut hyvät Jatkuva seuranta ja arviointi Talousarvion toteutuminen ja yhteensovittaminen kuntien kanssa Menomäärärahat Talousarvion mukaisesti Talousarvion seurannan ja raportoinnin ja korjaustoimenpiteiden ajantasaisuus Kuntayhtymän talouden ohjausmenetelmät Sanallinen selitys tavoitteiden toteutumisesta. Kustannuslaskenta ja tuotteistaminen Talousarvion toteutuman seuranta ei ole ollut reaaliaikainen. Kaupunki maksaa kuukausittain 1/12 osan talousarviomenoista ja ensimmäisenä vuosipuoliskona lomarahat. Tasauslaskutus tehdään kesäkuun tilanteen pohjalta. Lisätalousarviossa 1/ perusterveydenhuollon menojen säästötavoitteeksi on kirjattu Terveyskeskus on ottanut 1.3. käyttöön uuden tietojärjestelmän (E-Ppotti). Käyttö ja suoritetietojen saamisen kanssa on ollut ongelmia. Lisälasku perusterveydenhuollossa on ollut vuoden aikana terveyskuntayhtymän kesäkuun välitilinpäätöksessä ensimmäisellä vuosipuoliskolla ja toisella vuosipuoliskolla Ylitystä on tasannut vanhojen eläkevastuiden oikaisu Viimeisimmän käytössä olevan vertailun mukaan vuonna 2013 perusterveydenhuollon kustannukset ovat olleet Alavus 1018 /as, Etelä-Pohjanmaa 771 /as ja koko maa 672 /as. Lukuja ei ole vakioitu. Alavudella on sairastavuuskerroin muuta maata korkeampi (1,3). 62

63 Suoritteiden määrä TA 14 TP 14 Osviitta Lääkärin vastaanotto/päivystys keskitetyt Plk hoitajan itsenäinen vastaanotto Hoitopäivät, akuutti (Alavus + Ähtäri) Hoitopäivät, pitkäaik Psykogeriatrinen osasto Psykiatriset hoitopäivät Psykiatriset plk käynnit yhteensä (6 luokkainen palveluhinnasto Suoritteiden hinta Osviitta Lääkärin vastaanotto/päivystys keskitetyt Plk hoitajan itsenäinen vastaanotto Hoitopäivät, akuutti Hoitopäivät, pitkäaik Psykogeriatrinen osasto Psykiatriset hoitopäivät Psykiatriset plk käynnit yhteensä (6 luokkainen palveluhinnasto Strategiset hankkeet toimintakaudella: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita on selvitetty maakunnallisessa sote-selvityksessä, sote yhteisyritysselvityksessä ja sote-palvelujen kilpailutuksessa sekä Seinäjoen kaupunkiseudun erityisessä kuntajakoselvityksessä. Selvitysten tavoitteena on ollut sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tarkastelu yhdenvertaisena toimivana kokonaisuutena tavoitteena sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallisen integraation ja hyvän yhteistyön edistäminen Palvelurakenteita ja toimintatapoja on pystytty jonkin verran uudistamaan yhdessä kuntien kanssa, erityisesti vanhustenhuollon palveluissa sekä lasten ja nuorten palveluissa Erikoissairaanhoidon palvelut (perusturvajohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Erikoissairaanhoidon palvelut järjestetään terveydenhuoltolain perusteella väestön tarpeita vastaavasti, taloudellisesti ja tehokkaasti. 63

64 NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestystekijä Mittarin tavoitearvo 2013 Hoitotakuun toteutuminen Poikkeamat Poikkeama vähäinen Jatkuva seuranta ja arviointi Hoitoon odottavien lkm Hoitojonot Sairaanhoitopiirin keskimääräiset Jatkuva seuranta ja arviointi (tk) Tutkimukseen ja hoitoon odottavia on ollut / (223 v. 2013), joista hoitotakuuseen kuuluvia 124, kun vastaavana aikana viime vuonna on ollut 150. NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Palvelurakenteiden muutokset Suunniteltujen palvelurakennemuutosten käynnistyminen Mittarin tavoitearvo 2013 Toteutumisaste hyvä Hyvä yhteistyö Oijoos hanke (kotiuttaminen) Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnal- ja toteuttamisessa takunnallisten ja pai- Yhteistyö suunnittelussa Toimiva yhteistyö SoTe-integraatio vallinen integraatio ja kallisten linjausten yhdessä tekeminen mukaan. SoTe-aluemallin selvittäminen Sairaanhoitopiiri on ollut mukana maakunnallisen sote-alueen suunnittelussa omalta osaltaan. NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Kriittinen menestystekijä Mittarin tavoitearvo Henkilöstön sopeuttaminen palvelurakennemuutoksissa Toteutuma Toteutunut Jatkuva seuranta ja arviointi 64

65 NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestystekijä Taloudellisuus ja tehokkuus valtakunnallista keskitasoa Talousarvion yhteensovittaminen kuntien kanssa Terveydenhuollon kustannukset /as Talouden ja tehokkuuden valtak. vertailut Menomäärärahat Sanallinen selitys tavoitteiden toteutumisesta. Mittarin tavoitearvo Valtakunnan keskitasoa Talousarvion mukaisesti Jatkuva seuranta ja arviointi Raportoinnin ajantasaisuus Kuntayhtymän talouden ohjausmenetelmät Erikoissairaanhoidon menot ovat olleet 4/ tilanteen mukaan 4,1 %:a viime vuotta pienemmät, sairaanhoitopiirin ka 0,8% suuremmat. Menot ovat olleet 277 /as, shp ka 305 /as. Menot ovat olleet 8/ tilanteen mukaan 0,5 %:a viime vuotta pienemmät, shp ka +1,0 %:a. Asukaskohtaiset menot 708 /as ja koko sairaanhoitopiirissä 787 /as. Vuoden lopun tilanteen mukaan menot olivat 0,1 %:a viime vuotta pienemmät, shp:n ka +2.2 % suuremmat. Asukaskohtaiset menot 1088 /as ja koko sairaanhoitopiirissä 1211 /as Raportointi on ollut ajantasaista. Kaupungin talousarviossa erikoissairaanhoidon menot alittivat talousarvion. Sen sijaan eläkemenoperusteiset maksut vanhoista kuntayhtymistä ylittyivät Viimeisimmän käytössä olevan vertailun mukaan vuonna 2013 erikoissairaanhoidon menot ovat olleet Alavus 1101 /as, Etelä-Pohjanmaa 1204 /as ja koko maa 1133 /as. Lukuja ei ole vakioitu. Suoritteiden määrä TA 14 TP 14 Polikilinkkakäynnit Hoitopaketit (drg) Hoitopäivät Suoritteiden hinta suoritteiden hinnat vaihtelevat tuotteittain 65

66 SIVISTYSPALVELUT Sivistyspalvelujen hallinto (sivistysjohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Kouluhallinto luo valmistelullaan edellytykset päätöksenteolle, organisoi ja kehittää tulosalueen hallintoa, talouden seurantaa, suunnitelmallisuutta ja koulutusta sekä mahdollistaa musiinkin ja käsityötaiteen perusopetuksen Kriittinen menestystekijä Hallinnollisten palvelujen tuottaminen Musiikin ja käsityötaiteen perusopetuksen tukeminen Ammattiopetuksen maksuosuudet käsittelyaika NÄKÖKULMA: ASIAKAS Mittarin tavoitearvo tapauskohtainen Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Sivistystoimen hallinto on muuttanut valtionvirastotaloon, ent. verotoimistoon. Tilat ovat hyvät ja asianmukaiset. Myös varhaiskasvatus kokonaisuudessaan on tiloissa. Musiikin ja käsityötaiteen perusopetus on sujunut suunnitellusti. Kriittinen menestystekijä NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Oikea-aikainen asioiden valmistelu ja käsittely Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Sivistyslautakunta kokoontui aina tarvittaessa. Mittarin tavoitearvo Tapauskohtainen Kriittinen menestystekijä NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Mittarin tavoitearvo Osaava henkilöstö virkakelpoisuus 100 % vakinaisesti täytetyt virat ja täydennyskoulutus 66

67 Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Sivistystoimen hallinnon henkilöstö on 100 % virkakelpoisia ja täydennyskoulusta järjestetään aina tarvittaessa. Suoritteiden määrä TA 14 TP 14 Sivistyslautakunnan kokoukset 9 5 lautakunnan päätösten määrä Varhaiskasvatus (varhaiskasvatuksen johtaja) Palvelualueeseen kuuluvat seuraavat palveluyksiköt: Varhaiskasvatuksen hallinto ja yhteiset palvelut Perhepäivähoito Päiväkodit Ryhmikset Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Palvelualueen toiminta-ajatus: Varhaiskasvatus ja esiopetus takaavat turvallisen ja monipuolisen kasvun ja oppimisen lapselle, tukien lapsen kehitystä ja kasvamista tasapainoiseksi yksilöksi kasvatuskumppanina perheen kanssa NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestystekijä Mittarin tavoitearvo Laadukas ja monipuolinen varhaiskasvatus ja esiopetus Laaditut Lapsi Vasut ( lapsen varhaiskasvatussuunnitelma) Kaikille lapsille laadittu varhaiskasvatussuunnitelma) Riittävä koulutus varhaiskasvatussuunnitelman laadintaan Lapsen ja perheen hyvinvoinnin tukeminen Päivähoidon laatuarviointi Päivähoidon palveluihin tyytyväiset lapsiperheet, tavoitearvosana 8 Varhaiskasvatuksen laatukysely joka toinen vuosi 67

68 Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Lasten varhaiskasvatussuunnitelmat laaditaan jo kaikissa päivähoidon yksiköissä ja perhepäivähoidossa. Päivähoidon kentällä aluepäälliköt ja kiertävä erityisopettaja koulutti henkilökuntaa tuomaan laaditut suunnitelmat osaksi arjen toimintaa. Kevään aikana tehdyn toimintaympäristön laadunarviointitutkimuksen ( ECERS- tutkimusmenetelmä ) kautta saadut tulokset ohjaavat tulevien koulutuksien sisältörakennetta. NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Sähköisten asiointitoimintojen tehostaminen Mobiilipuhelimien tehokas käyttö Päivähoitohakemukset sähköisesti Kaikki perhepäivähoitajat käyttävät puhelimia Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Mittarin tavoitearvo 70 % sähköinen haku Asiakkaiden ohjaaminen käyttämään sähköistä hakemusta Kaikki perhepäivähoitajat käyttävät tehokkaasti puhelimia Riittävä ja ajantasainen koulutus Kevään päivähoitohaussa sähköistä hakua käytti 64 % hakijoista. Vanhemmat pitävät sähköistä hakumenetelmää helppona ja joustavana. Syksyllä perhepäivähoitajien mobiilipuhelimet uusittiin kosketusnäyttöpuhelimiksi. Uusissa puhelimissa ohjelma toimii moitteettomasti ja tehostaa näin arjen toimintaa. NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Kehittyvä ja yhteistyökykyinen henkilöstö Kehityskeskustelut Mittarin tavoitearvo Käydyt kehityskeskustelut 50% henkilöstön kanssa Kaikkien työntekijöiden kanssa on käyty kehityskeskustelu vähintään kahden vuoden välein 68

69 Sairaslomien määrä Henkilöstöllä sairaslomia maksimissaan 100 työpäivän verran kuukaudessa Työntekijöiden toimenkuvaa kehitetään tarvittaessa työkykyä ja jaksamista tukevaksi Ammattitaitoinen henkilöstö Pätevä henkilöstö 80% henkilöstöstä ammatillinen pätevyys Tiimimäinen työote Tarvittaessa lisäkoulutuksen järjestäminen henkilöstölle Onnistunut henkilöstön rekrytointi Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta Hyvä perehdytys Henkilöstön kanssa käytävät kehityskeskustelut toteutui suunnitelmallisesti laaditun aikataulun pohjalta. Henkilökunnan pidemmät sairauslomat lisääntyivat kuluvana vuonna. Henkilöstön työhyvinvointia seurataan ja kehitetään ennaltaehkäiseviä keinoja yhdessä työterveyshuollon kanssa. Henkilökunnasta viisi oppisopimusopiskelijaa valmistui keväällä lastenohjaajiksi ja näin hankkivat tarvittavan pätevyyden työhönsä. Lisäksi parhaillaan työhönsä lisäpätevyyttä on opiskelemassa kuusi oppisopimusopiskelijaa. Koko henkilökunnan kaksi kertaa vuodessa pidettävät koulutuspäivät toteutui suunnitelmien mukaisesti. Varhaiskasvatuksen perehdytysopas valmistui alkuvuodesta. Kriittinen menestystekijä Laadukasta varhaiskasvatusta kustannustehokkaasti Henkilöstön tehokas käyttö Hoitopäivän hinta (maakunnan keskiarvon alittaminen) Hoitopaikan käyttöaste Määräaikaisten työsopimusten määrä NÄKÖKULMA: TALOUS Mittarin tavoitearvo Hoitopaikan käyttöprosentti 90 % Määräaikaisten työsopimusten väheneminen Lasten järkevä sijoittelu hoitopaikkoihin Varahoitojärjestelmän kehittäminen Henkilöstön joustava siirtyminen tarvittaessa Koko henkilöstön kustannustietoisuuden lisääminen 69

70 Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Vuorohoidon tarve lisääntyi selkeästi. Tämä lisää kustannuksia arvioitua enemmän. Päivähoidon kentällä on tehostettu työnkiertoa ja painotettu joustavaa työotetta. Näin pyrimme toimimaan kustannustehokkaammin ja säästämään sijaiskuluissa. Päivähoito pysyi hyvin asetetussa budjetissa. Suoritteiden määrä TA14 TP 14 Kokopäivät Osapäivät Esiopetus Koululaisten aamu-ja iltapäivätoiminta Suoritteiden hinta TA14 Koko päivä Esiopetus Koululaisten aamu-ja iltapäivätoiminta Keskeisiä lukuja TA14 Lasten kotih. tukea saaneet perheet Lasten kotih. /ruokakunta/kk Sanallinen selvitys strategisten hankkeiden toteutumisesta toimintakaudella: Vuorohoitoyksiköissä jatketaan MukavatIT OY:n Päikky- järjestelmän käyttöä. Järjestelmän kautta vanhemmat varaavat etukäteen lastensa hoitopäivät ja ajat. Tämä helpottaa työvuorolistojen tekemistä ja henkilökunnan oikeaa sijoittelua. Vuoden alussa Sydänmaan ryhmis muuttui uusien tilojen myötä päiväkoti Sydänkävyksi. Sydänkäpy toimii päiväkoti Veturivillen alaisuudessa omana kotiryhmänään Sääskiniemen koulun yhteydessä. Päiväkoti Sydänkävyssä on mahdollista tarjota hoitoa 21 lapselle. Elokuussa uuden toimintakauden alkaessa päiväkoti täyttyi päivähoitoa tarvitsevista lapsista. Kevään aikana päiväkodeissa tehtiin oppimisympäristöjen laadunarviointitutkimus käyttäen ECERS R tutkimusmenetelmää. Saatujen tulosten perusteella nähdään kehttämiskohteiden panopistealueet ja tulokset ohjaavat myös henkilökunnan koulutuksen sisältörakennetta. Tarkoituksena on arvioida säännöllisesti oppimisympäristöjen laatua kouluttamalla henkilökuntaa mittariston käyttöön. Päiväkodeissa ja ryhmiskissä pienryhmätoiminta on vakiintunut osaksi päivittäistä toimintaa ja tätä toimintamuotoa tukemaan on ryhdytty kehittämään leikkialuetoimintaa. Nämä toimintamuodot tukevat lapsen yksilöllistä huomioista ja luovat rauhallisen toimintaympäristön lapsen päivään. 70

71 Perusopetus (sivistysjohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Perusopetus antaa elämässä tarpeelliset hyvät perustiedot ja taidot, edistää tasa-arvoa ja elinikäistä oppimista sekä yhdessä kodin ja muiden yhteistyötahojen kanssa kasvattaa terveyteen, sosiaaliseen ajatteluun ja vastuuseen itsestä ja toisista ihmisistä ja ympäristöstä. NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestystekijä Oppilaat saavat opetussuunnitelman mukaista opetusta 6.luokkien valtakunnalliset kokeet Mittarin tavoitearvo maan keskiarvo riittävä tuntiresurssi kouluilla 9.luokkien oppilaat saavat päättötodistuksen kaikki 9.luokan oppilaat saavat päättötodistuksen pääsy jatko-opintoihin vuoden kuluessa myönteisen opiskeluilmapiirin ja toimintakulttuurin kehittäminen yhdessä vanhempien kanssa Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Kaikki 9. luokan oppilaat saivat päättötodistuksen ja 99 % sai jatko-opiskelunpaikan NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Mittarin tavoitearvo Toimiva kouluverkko Ryhmäkoot kohtuullisia Valtakunnallinen keskiarvo Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Riittävä rahoitus Kouluverkosta valtuusto teki päätöksen, jonka mukaan Itärannan, Pollarin ja Suutalan koulut lakkaavat alkaen. 71

72 NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä osaava ja yhteistyötaitoinen henkilöstö Mittarin tavoitearvo virkakelpoisuus 100 % vakinaisesti täytetyt virat ja toimet henkilöstön poissaolot henkilötilinpäätös Poissaolot alle kaupungin keskiarvon varhaisen puuttumisen malli Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Virkakelpoisia opettajia 98 %. Kaikkiin sijaisuuksiin emme ole saaneet päteviä opettajia. Varhaisen puuttumisen malli on käytössä. NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestystekijä Mittarin tavoitearvo kustannustehokkuus /oppilas vastaavan tyyppisten kuntien taso Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: kouluverkon kehittäminen Kouluverkon karsinnalla saamme oppilashintaa laskettua. Suoritteiden määrä TA 14 TP 14 Oppilasmäärä Suoritteiden hinta / oppilas Sanallinen selvitys strategisten hankkeiden toteutumisesta toimintakaudella: Tietotekniikka liikkuvaksi hanke mahdollistaa opettajien täydennyskoulutuksen tietokoneiden käyttöön. Saman hankkeen avulla saimme Kirkkomännikköön, Tuurin, Länsipuolen, Sulkavan ja Aseman koululle uusia kannettavia tietokoneita. 72

73 Lukio-opetus (lukion rehtori) Palvelualueen toiminta-ajatus: Lukion toiminta-ajatuksena on, että opiskelijat Saisivat lukio-opinnoillaan riittävän tiedollisen pohjan ylioppilastutkintoa ja jatko-opintoja varten Löytäisivät oman paikkansa aktiivisena, vastuullisena ja velvollisuudentuntoisena kansalaisena Voisivat lukiossamme kehittää yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojaan ja kykyään toimia erilaisissa ryhmissä ja yhteisöissä Kehittyisivät kokonaispersoonallisuudeltaan terveesti ja voisivat opiskella kannustavassa sekä rohkaisevassa oppimisympäristössä Kriittinen menestystekijä Laadukkaan opetuksen antaminen ja opiskelijoiden viihtyminen lukiossa. Vuosittain toteutettava itsearviointikysely. NÄKÖKULMA: ASIAKAS Mittarin tavoitearvo Positiivinen palaute opiskelijoilta itsearviointikyselyssä. Positiivisen opiskeluilmapiirin luominen ja laadukas opetus. Viihtyisä ja nykyaikainen oppimisympäristö. Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Itsearviointikyselyn mukaan lukion opiskelijat pitävät lukion ilmapiiriä hyvänä ja turvallisena. Kriittinen menestystekijä Lukion houkuttelevuus. NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Alavuden peruskoulun päättäneiden hakeutuminen Alavuden lukioon. Mittarin tavoitearvo Alavuden peruskoulun päättäneistä vähintään 50 % hakeutuu Alavuden lukioon Lukion tehokas markkinointi 9. luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen. Opiskelijoiden menestyminen ylioppilaskirjoituksissa. Ylioppilaskirjoitusten tulokset. Ylioppilaskirjoitusten tulokset yli valtakunnallisen keskitason. Laadukas opetus ja kattava kurssitarjonta. 73

74 Lukio-opintojen valmentaminen jatkoopintoihin. Lukion päättäneiden sijoittuminen jatkoopintoihin. Lukion päättäneistä vähintään 85% hakeutuu/pääsee jatkoopintoihin ammattikorkeakouluun, tiedekorkeakouluun tai yliopistoon. Tehokas opintojen ohjaus. Alavuden lukioon tuli 65 Alavuden perusopetuksen päättänyttä, se on noin 43% Alavuden peruskoulun päättävästä ikäluokasta. Alavuden yläkoulun päättäneistä 54% tuli Alavuden lukioon. Ylioppilaskirjoitusten tulokset olivat alle valtakunnan keskitason, tässä on vuosittain vaihtelua. Tilastokeskuksen viimeisimmän tilaston mukaan Alavuden lukion vuonna 2010 päättäneistä oli vuonna % opiskelemassa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Korkeaksi asetetusta tavoitteesta jäätiin, mutta luku on kuitenkin valtakunnan keskiarvon mukainen. Kaikki jatko-opintojen oppilaitosmuodot huomioiden vuonna 2010 Alavuden lukion päättäneistä oli % jatko-opinnoissa. Tätä voidaan pitää hyvänä. Kriittinen menestystekijä Innostunut ja osaava opettajakunta. NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Työtyytyväisyys ja henkilöstön täydennyskoulutus. Mittarin tavoitearvo Kehityskeskustelut vähintään joka toinen vuosi. Säännölliset opettajainkokoukset. Kehityskeskusteluissa ja opettajainkokouksissa kartoitetaan työtyytyväisyyttä ja täydennyskoulutuksen painopisteet. Talousarviossa varataan riittävät resurssit henkilöstön täydennyskoulutukseen. Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Opettajainkokoukset on pidetty säännöllisesti ja opettajat ovat osallistuneet täydennyskoulutukseen. Kevan tekemässä työhyvinvointikyselyssä lukion tulokset olivat hyvät. Kriittinen menestystekijä Kustannustehokas opetus. Kustannukset euroa/opiskelija. NÄKÖKULMA: TALOUS Mittarin tavoitearvo Kustannukset euroa/opiskelija ovat valtakunnan keskitasolla. Toteutettavien kurssien suhteuttaminen opiskelijamäärään. Toteuttavien kurssien määrää on mahdollisuuksien mukaan sopeutettu opiskelijamäärään. Kustannukset euroa/opiskelija ovat alle valtakunnan keskitason. 74

75 Lakeudenportin kansalaisopisto (kansalaisopiston rehtori) Palvelualueen toiminta-ajatus: Lakeudenportin kansalaisopisto järjestää koulutusta, jossa painottuvat terveyttä edistävät aineet, musiikki ja muut taideaineet sekä taitoaineet. Opisto järjestää ikääntyville tietoyhteiskuntavalmiuksiin liittyvää koulutusta sekä suomen kielen ja paikallisen kulttuurin koulutusta maahanmuuttajille. NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestystekijä Edistää asukkaiden kykyä ja halua elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Asiakastyytyväisyyskyselyt Mittarin tavoitearvo Palaute kursseista sekä hallinnon ja opettajien toiminnasta on pääsääntöisesti myönteistä. Asiakaslähtöiset ja ennakoivat palvelut. Opisto kehittää palvelujaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Toiveet pyritään ottamaan huomioon opetussuunnitelmaa laadittaessa. Hyvinvointitekijät: sosiaaliset vaikutukset, vaikutukset elämänlaatuun Eri-ikäisille asiakkaille suunnatut kyselyt. Toiminnan myönteinen vaikutus asiakkaiden elämänlaatuun, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Opetusohjelman suunnittelussa pyritään ottamaan huomioon asiakkaiden sosiaalinen elämäntilanne ja hyvinvointi. Tavoite korostuu toiminta-alueen ikääntyvien henkilöiden määrän kasvaessa Avoimuus muutoksille: valmius uusien kurssien joustavaan ja nopeaan käynnistämiseen. Kurssien lisäksi avoimen yliopiston opintoja sekä maksullista koulutusta ja yleisöluentoja. Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Kansalaisopistolla ei ole toimintaa kesäaikana. Uusi toimintasuunnitelma on laadittu edelliseltä toimintakaudelta saadun kurssilaisten ja opettajien antaman palautteen perusteella. Kurssisuunnittelussa on otettu huomioon myös muualta tulleet ehdotukset. Toimintakauden 2015 opinto-ohjelma on netissä. Lisäksi se on jaettu paperiversiona opiston toiminta-alueen talouksiin viikolla

76 NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Opetussuunnitelman hyvä laadinta: tasokas, monipuolinen ja ajankohtainen opetusohjelma. Opiskelijoiden osuus toimialueen kuntien asukasmäärästä Mittarin tavoitearvo 18 % Opetusohjelman pitäminen kiinnostavana ja ajankohtaisena. Opetuksen saatavuus ja kylien säilyttäminen elinvoimaisina Opetuspisteiden lukumäärä 90 opetuspistettä / lukuvuosi Opistolla on käytössään tarkoituksenmukaiset ja kustannustehokkaat tilat. Kursseille ilmoittautuminen Tiedottaminen ja markkinointi Asiakasystävällinen, helppokäyttöinen ilmoittautumisjärjestelmä Tiedotteiden ja mainonnan helppo saavutettavuus asiakkaiden näkökulmasta 90 % opiskelijoista kykenee ilmoittautumaan nettijärjestelmän kautta Eri tiedotuskanavia 4-5 Toimipisteiden sijainnit tulee olla riittävät. Netti-ilmoittautumisen lisäksi henkilökohtainen palvelu opiston toimistoissa ja puhelimitse. Toimistojen ylläpitäminen kaikissa toimipisteissä edelleen. Tiedottaminen opintoohjelmassa, Hellevihallinto-ohjelmassa, opiston nettisivuilla, paikallislehdissä,yksittäi-sinä mainoksina ja lehtijuttuina. Facebookissa haetaan lisänäkyvyyttä ja markkinointia. Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Kursseille ilmoittautuminen alkoi netissä Netti-ilmoittautumisen vaihtoehtona oli ilmoittautuminen kurssin opettajalle ensimmäisellä kokoontumiskerralla. Puhelinilmoittautuminen oli mahdollista niille lyhytkursseille, joihin opinto-ohjelmassa oli merkitty viimeinen ilmoittautumispäivä. Opistolla on käytössä omat Facebook- sivut. 76

77 NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Innostunut ja innostava, henkilöstö. Työtyytyväisyys Henkilöstön pysyvyys Mittarin tavoitearvo Kehityskeskustelut kerran vuodessa. Henkilökuntapalaverit kerran kuukaudessa. Vakituisen henkilöstön tehtävänkuvien laatiminen, kehittäminen ja tarkistaminen kehityskeskustelujen yhteydessä. Työhyvinvointiselvityksiä tehdään tarvittaessa. Säännölliset toiminta- ja suunnittelukokoukset. Koulutettu päätoiminen henkilöstö ja sivutoimiset työntekijät (tuntiopettajat) Henkilöstön omaehtoinen ammattitaidon ylläpitäminen ja sen kehittäminen Sivutoimisten opettajien omaehtoinen ammattitaidon ylläpitäminen ja sen edistäminen Kouluttautuminen ja kurssitus: (hallintohenkilökunta ja opettajat) vähintään yksi kurssi tai koulutus lukuvuodessa/ työntekijä Avoimesta, keskustelevasta työilmapiiristä ja vuorovaikutuksesta huolehtiminen. Henkilöstön osaamisen ja kehitystarpeiden kartoitus kehityskeskusteluiden yhteydessä. Esimies seuraa henkilöstön kouluttautumista ja sen vaikutuksia. Tuntiopettajien muu osaaminen kirjataan opiston hallintoohjelmaan (Hellewi). Opisto osallistuu resurssien puitteissa sivutoimisten opettajien koulutuskustannuksiin. Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Ennen toimikauden alkua on pidetty henkilöstökokous toimistohenkilökunnalle ja päätoimisille opettajille Tuntiopettajien kokoukset on pidetty kaikissa toimipisteissä. Toimistokokous (Alavus) on pidetty maanantaisin. Kehityskeskustelut pidetään syksyn aikana. 77

78 Kriittinen menestystekijä Taloudenhoito on kustannustehokasta, perustuu strategiaan sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaan Vakio- ja erikoiskurssien kustannusten seuraaminen. NÄKÖKULMA: TALOUS Mittarin tavoitearvo Kustannustehokas opetus nettohinta / opetustunti. Taloudellinen tulos ja tilinpäätös ovat talous- ja toimintasuunnitelman mukaiset. Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Toimintamenot ovat toteutuneet suunnitelman mukaan. Alhainen tulokertymä johtuu siitä, että osa toimintavuoden kurssimaksuista maksetaan syyskaudella. Suoritteiden määrä TA 14 TP 14 Toteutuneet opetustunnit Suoritteiden hinta Toimintakate / opetustunti 50 Keskeisiä lukuja Koulutuksien määrä 630 Osallistujien lukumäärä koulutuksiin 9500 Sanallinen selvitys strategisten hankkeiden toteutumisesta toimintakaudella: Alavuden ja Ähtärin kaupunkien ja Kuortaneen kunnan yhteinen museotoimintaa kehittävä Museo 2- hanke päättyi Hankkeen kautta yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan maakuntakorkeakoulun kanssa toteutettu matkailuopaskoulutus tuotti alueellemme 19 Suomen Opasliiton auktorisoimaa matkailuopasta. Lakeudenportin kansalaisopisto on mukana eteläpohjalaisessa Vapaan sivistystyön konsortiossa (VST-konsortio) ja sen kautta järjestettävissä erilaisissa yhteishankkeissa. Kirjasto (kirjastotoimenjohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Kirjaston tehtävänä on edistää kuntalaisten mahdollisuuksia jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen sekä kirjallisuuden ja taiteiden harrastamiseen. Tämän tehtävän kirjasto täyttää turvaamalla kaikille yhtäläiset lähikirjastopalvelut tarjoten maksutta käyttöön kokoelmat, tilat, ajanmukaiset tiedonhakuvälineet ja henkilökunnan asiantuntemuksen. 78

79 Kriittinen menestystekijä Kirjastotyöstä innostunut henkilöstö Koulutettu henkilöstö (Kirjastoasetus 4 ) Osaava henkilöstö NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Työtyytyväisyys Muodollinen pätevyys tehtävään Ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen Mittarin tavoitearvo Kehityskeskustelut 1 kerta/vuosi Henkilökuntapalaverit 2-4 viikon välein Opinto- ja virkistysmatka 2 krt/vuosi 4 kirjastonhoitajaa, 6 kirjastovirkailijaa Kuusi täydennyskoulutuspäivää / henkilö Yhteisillä kokoontumisilla tavoitellaan hyvää työilmapiiriä ja työssä jaksamista Tavoitteena on rekrytoida lasten ja nuorten kirjastotyöhön perehtynyt kirjastonhoitaja täyttämistä vailla olevaan kirjastonhoitajan tehtävään Koulutustarjonnasta valitaan ajankohtaiset ja tarpeellisiksi katsotut Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Henkilökuntapalavereita on pidetty säännöllisesti. Oivallinen Uusi Alavus-hankkeen puitteissa on tehty kaksi opinto- ja virkistysmatkaa. Koulutettua henkilöstöä oli kolme kirjastonhoitajaa ja kuusi kirjastovirkailijaa. Täydennyskoulutuspäiviä kertyi yhteensä 37 päivää. 79

80 NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestystekijä Mittarin tavoitearvo Laadukas palvelu Asiakaspalaute Pääosin myönteinen palaute Monipuolinen aineisto Uusien nimekkeiden määrä 510 kpl / 1000 asukasta Asiakkaiden esittämät hankintatoiveet sekä kirjallinen, suullinen ja sähköinen muu palaute huomioidaan resurssien mukaan Aineiston valinnassa ja kokoelman ylläpidossa huolehditaan, että se tarjoaa luotettavan tiedonsaannin Lasten ja nuorten kirjastopalvelut Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Osallistujien määrä Lukudiplomi /350 suoritusta Kirjavinkkaus / 20 krt Ohjatut kirjastokäynnit / 160 oppilasta Tapahtumat ja näyttelyt / 20 krt Lasten lukemisharrastukseen panostetaan tutustuttamalla heitä kirjoihin ja kirjastoon Yhteishankkeet 3 hanketta OIVA minuuttiruno - markkinointihanke sekä yhteistyösuunnitelman tekeminen kirjastoille ja kouluille yhdessä Ähtärin kanssa. Osallistutaan myös koko maakuntakirjastoalueen yhteiseen luki-kerho hankkeeseen Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Palvelukysely kirjastoauton palvelutarjonnan lisäämiseksi tehtiin toukokuussa yhteistyössä Laatupalveluita läheltä hankkeen kanssa, vastauksia 92 kpl. Vastauksia hyödynnetään pysäkki- ja palvelusuunnittelussa. Suunnitelmat Töysän kirjaston siirtämisestä Töysä-talolle valmistuivat. Uutta aineistoa hankittiin 514 nimekettä/ 1000 asukasta, uutena aineistona hankittiin 49 kpl e-kirjoja. Lukudiplomin suoritti yhteensä 442 oppilasta, kirjavinkkausta annettiin 20 kertaa, ohjatuille kirjastokäynneille osallistui 293 henkilöä. Erilaisia tapahtumia ja näyttelyitä järjestettiin 66 kertaa, mm. satutunteja, kaksi kirjailijavierailua, SeniorSurf-tapahtuma, koulukirjojen muovituspalvelua, APOn konsertti, koulujen näyttelyitä. OIVA minuuttiruno-hankkeen tuotoksena teetettiin viisi erilaista kirjanmerkkiä jaettaviksi asiakkaille. Maakunnallisen hankkeen puitteissa alkoi toimia lukuvuoden kestävä lukikerho. 80

81 Kriittinen menestystekijä Taloudellisuus ja tehokkuus (Henkilöstökulut+Kirjastoaineistokulut / Fyysiset käynnit+lainaus) NÄKÖKULMA: TALOUS Mittarin tavoitearvo 1,58 Tilastoinnilla ja talouden seurannalla tavoitteena päästä lähemmäksi koko maan keskiarvoa (1,44) Lainan hinta 2,99 euroa Tavoitteena on pitää lainan hinta maan keskiarvon (3,33 e) alapuolella Toimintakulut / asukas 56,8 euroa Toimintakulut maan keskiarvon (58,82 e) alapuolella Lainaus / henkilötyövuodet Maan keskiarvo tavoitteena Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Taloudellisuuden ja tehokkuuden mittarin arvo 1,81, joten tarkasta taloudenpidosta huolimatta tavoitearvo 1,58 jäi vielä saavuttamatta. Lainan hinta 3,26 euroa jäi alle maan keskiarvon, mutta tavoitearvoa ei saavutettu. Toimintakulut 55,74 euroa/asukas on alle tavoitearvon ja reilusti alle maan keskiarvon. Lainauksia henkilötyövuotta kohden kertyi 23227, mikä ylittää mittarin ja maan keskiarvon. Kriittinen menestystekijä Palvelun saavutettavuus NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Mittarin tavoitearvo Aukiolotunnit / vuosi 5000 h Kirjastot avoinna yhteensä 85 h/vko, kesäaikana 75 h/vko, kirjastoauto liikenteessä 45 vkoa/vuosi Kirjastoauton pysäkkien määrä Kirjastokäyntien määrä / vuosi 93 Kirjastoauton aikataulussa pysäkit koko kunnan alueella. Pääpaino on koulupysäkeissä. 9 käyntiä / asukas Tavoitteena kävijöiden lisääminen (OKM:n laatukriteeri 10 käyntiä/asukas) 81

82 Verkkokirjaston käyttö / kuukausi käyntiä Asiakkaille markkinoidaan aktiivisesti myös tätä asiointimuotoa Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Lainaus / asukas 19 Lainaustavoite on koko maan keskiarvon (17,67) yläpuolella Aukiolotunteja kertyi yhteensä 4786 tuntia. Töysän kirjaston aukioloajat muuttuivat toukokuusta alkaen, kesäaikana avoinna 30 h/vko ja talviaikana 33 h/vko. Kirjastoautolla oli 94 eri pysäkkiä. Kirjastokäynnit hieman lisääntyivät, mutta 7,8 käyntiä/asukas alittaa tavoitearvon. Verkkokirjaston käyttö toteutui lähes tavoitteen mukaisesti. Lainauksia kertyi 17,1 lainaa/asukas, mikä alittaa tavoitearvon ja jää hieman alle maan keskiarvon. Suoritteiden määrä TA14 TP14 Aineiston hankinta kpl / 1000 asukasta Lainaukset / asukas 19,0 17,1 Kirjastokäyntien määrä / asukas 9,0 7,8 Suoritteiden hinta Aineistomenot /asukas 13,9 13,8 Toimintamenot / laina 2,99 3,26 Toimintamenot yhteensä / asukas 56,8 55,74 Keskeisiä lukuja Lainausten määrä Kirjastokäyntejä Verkkokirjastokäyntejä Sanallinen selvitys strategisten hankkeiden toteutumisesta toimintakaudella: Investointi: Uuden kirjastoauton hankinta Kilpailutuksen myötä saatiin yksi tarjous, Kiitokorin Libris-auto. Kaupunginhallitus päätti hankkia kirjastoauton Kiitokorilta Scania K 280 IB alustalla, hinta euroa. Auto valmistuu keväällä Hanke: Oivallinen Uusi Alavus hanke jatkuu vuoden 2015 puolelle. 82

83 Vapaa-aikapalvelut (kansalaisopiston rehtori) Palvelualueen toiminta-ajatus: Monipuolisten vapaa-aikapalvelujen tuottaminen kaikenikäisille. Kriittinen menestystekijä Laadukas ja monipuolinen ohjelma- ja tapahtumatarjonta Monipuoliset liikuntapalvelut eri ikäisille (0 100 v) NÄKÖKULMA: ASIAKAS Mittarin tavoitearvo Tapahtumien ja yleisön Tapahtumia 80 määrä Asiakaspalaute 500 ohjattua kertaa / vuosi Yleisöä kiinnostavat esiintyjät Toimintojen organisointi huomioiden vuodenajat ja tilojen aukioloajat. Yhteistyö seurojen kanssa (tapahtumat) Kävijämäärät 15 suurtapahtumaa/ vuosi Yleisliikunta kampanjat / tapahtumat Palvelujen saavutettavuus Kunto-Lutra koko talo Kunto-Lutra uimahalli Iivari Nuorten hyvinvoinnin ja ennaltaehkäisevän työn edistäminen Aukioloaika Tapahtumat Tilakävijämäärät Tilojen aukioloajat 340 pvä/ vuosi 310 pvä/ vuosi 160 pvä/ vuosi 30 / vuosi / vuosi / vuosi Avoinna läpi vuoden pois lukien huoltoaika (kesä) ja juhlapyhät Nuorisotilojen (Lymy ja Kaktus) toimintojen yhdenmukaistaminen Nuorille suunnattua tavoitteellista, tasaarvoista, turvallista toimintaa ja vapaaajanviettoa Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Liikunnan harrastamisen lisääntyminen näkyy liikuntapalvelujen eri toiminnoissa. Kävijämäärät uimahallissa, kuntosaleilla, tapahtumissa, ohjatuissa ryhmissä (huomioiden ohjaajan puuttumisen 4 kk:n ajalta) ovat nousseet. Liikuntapalveluja on tarjolla eri ikäisille (0-100v) kuntalaisille eri puolilla Alavutta (noin 34 ryhmää/ viikko) Taidekeskus Harrin kesää väritti Jukka Rintalan tuoma näyttelykokonaisuus. Tämä lisäsi kävijämääriä huomattavasti. Lasten ja nuorten leirit on edelleen suosittuja. Palvelun tarve on huomioitu ja leirien määrää lisätty. Lasten ja nuorten mediakasvatushanke Aluekaapeli on järjestänyt ala- ja yläkouluikäisille erilaisia mediakerhoja sekä kursseja kouluilla ja nuorisotiloilla (n. 20 kurssia/ syksy ). 83

84 NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Sähköisten toimintatapojen ja tiedotuksen tehostaminen Hakemusten muuntaminen sähköiseen muotoon Mittarin tavoitearvo Vapaaaikalautakunnan hakemukset (n. 100 kpl/ vuosi) sähköisenä Hakijoiden opastus erityyppisten lomakkeiden täyttöön Vetovoimaiset ja kilpailukykyiset liikuntapalvelut Toiminta yksin tai yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Lasten ja nuorten vaikuttamis- ja toimintamahdollisuuksien parantaminen Lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantaminen Suurten tapahtumien ja kampanjoiden järjestäminen Lasten ja nuorten kuulemiset Aloitteet Lapsiperhebarometri 15 kpl/vuosi Tapahtumien järjestäminen Nuorten ääni kuuluu paremmin Tarkistetaan tavoitteiden toteutuminen Nuorten osallisuus, kuulemismallin sekä nuorisovaltuuston kehittäminen Nuorisovaltuuston ja oppilaskuntien yhteistyön kehittäminen Moniammatillinen lastensuojelun seurantatyöryhmä tarkistaa ja laatii suunnitelman neljän vuoden välein Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Urheiluseurojen kanssa yhteistyötä on lisätty (erilaiset yksittäiset tapahtumat ja kampanjat) Poikkihallinnollista yhteistyötä tehdään tiiviisti Ikäihmistenpalvelujen (Voimaa Vanhuuteen hanke), koulut (Liikkuva koulu hanke Alavuden yläkoulu, erityislastenliikuntakerho) sekä teknisen toimen (liikuntapaikat) kanssa. Monialainen ohjaus- ja palveluverkosto Nuorten palvelut (entinen turvallisuustiimi) aloitti vuoden alussa, joka kehittää, organisoi ja seuraa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumista. 84

85 Kriittinen menestystekijä Kehittyvä ja yhteistyökykyinen henkilöstö NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Kehityskeskustelut, säännölliset työpaikka palaverit, hyvinvointipäivä Mittarin tavoitearvo Kehityskeskustelut joka toinen vuosi. Työpaikkapalaverit kerran kuukaudessa. Hyvinvointipäivä kerran vuodessa. Kaikkien työntekijöiden kanssa käyty kehityskeskustelu vähintään kahden vuoden välein. Tiedon kulun ja yhteishengen parantaminen työyhteisössä Ammattitaitoinen henkilökunta Osallistuminen täydennyskoulutukseen 1-2 päivää tai tarpeen mukaan Trimmi-kurssi, oma sisäinen koulutus Oman toimialaan kuuluva kouluttautuminen Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Liikuntapalvelujen henkilöstölle on pidetty kehityskeskustelut. Henkilöstöpalavereja pidetään noin1/kk sekä tarvittaessa. Nuorisopalvelujen henkilöstö osallistuu säännöllisesti Pohjanmaan nuorisotyön verkostopäiville päivittämään ajankohtaisia tietoja. Kriittinen menestystekijä Toimitaan taloudellisesti ja tehokkaasti annetuissa raameissa kävijämäärät, osanottajamäärät, määräaikaisten työsopimusten määrä NÄKÖKULMA: TALOUS Mittarin tavoitearvo Määräaikaisten työsopimusten väheneminen Tehostetaan markkinointia; ammattitaitoiset työntekijät sekä hyvien, asianmukaisten tilojen käyttö Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Asetetuissa taloudellisissa raameissa on pysytty (lisääntyneet kävijämäärät ja ammattitaitoiset työntekijät sekä tilojen käyttöä on tehostettu) 85

86 Suoritteiden määrä TA 14 TP 14 Taidekeskus Harri avoinna Taidekeskus Harri kävijämäärät Kunto-Lutra, avoinna uimahalli Kunto-Lutra, avoinna kuntosali/muut tilat Uimahalli/kuntosalit, kävijämäärät / / Iivari, avoinna 160 Kulkukortilla joka päivä Iivari, kuntosali, kävijät arvio noin Lymy (nuorisotila) avoinna Nuorisotilojen kävijämäärät Kaktus, (nuorisotila) avoinna Suoritteiden hinta Vapaa-aikalautakunta, avustukset Uimahalli, lapset/aikuiset 2,50/5 2,50 / 5 Kuntosali, Kunto-Lutra 4,50 4,50 Kuntosali, Iivari 4,50 4,50 Nuorisoleirit, osallistumismaksu 25 30/35 Keskeisiä lukuja TA 14 Vapaa-aikalautakunta, kokoukset/asiat 6/50 4/20 Uimakoulut / oppilasmäärä 25/ / 248 Ohjatut vesiliikunta, kerrat/osallistujamäärät 300/ /3015 Ohjatut liikuntaryhmät, kerrat/osallistujamäärät 250/ / 2969 Kunto-Lutra, +75 vuotiaiden käyntikerrat, (ilmainen) Nuorisokerhot ja leirit, osallistujamäärät 3 300/ /250 Nuorisotapahtumat, osallistujamäärät

87 TEKNISET PALVELUT Tekninen hallinto (tekninen johtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Tuottaa ja hankkia tehokkaasti, taloudellisesti ja riittävästi hallinnon alaan kuuluvia, laadullisesti tyydyttäviä palveluja tekniselle palvelulle sekä tarvittaessa muille palvelualueille, päättäjille ja kaupunkilaisille. Kriittinen menestystekijä Asian käsittelyn viivytyksettömyys Sovittu/annettu aikataulu NÄKÖKULMA: ASIAKAS Mittarin tavoitearvo Asiakaspalaute Tärkeimmät asiat on käsitelty pääosin aikataulussa. Kriittinen menestystekijä Päätösten valmistelujen ja toimeenpanon taso NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Valmistelun, päätöksenteon ja toimeenpanon virheettömyys Mittarin tavoitearvo Koulutus Päätöksistä ei ole tehty toimintavuoden aikana oikaisuvaatimuksia tai valituksia. NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Ammattitaitoinen henkilöstö Riittävät resurssit ja toimiva sijaisuusjärjestely Mittarin tavoitearvo Henkilöstön antama palaute 87

88 Henkilöstön mitoituksessa on ollut tiukkaa etenkin kesäsesonkina. Suoritteiden määrä TA 14 TP 14 Teknisen lautakunnan päätökset Muut hallinnolliset päätökset Työsopimukset Vesi- ja viemäriliittymissopimukset Yksittäiset laskut Keskeisiä lukuja Teknisen lautakunnan kokouksia 7 8 Yhdyskuntatekniset palvelut (kunnallistekniikan päällikkö) Palvelualueen toiminta-ajatus: Tuottaa ja ylläpitää taloudellisesti turvalliset ja viihtyisät yhdyskuntatekniset palvelut siten että Alavuden vahvuutena on palvelukykyinen liikenneverkosto ja viihtyisä kaupunkikuvamme huomataan. Kriittinen menestystekijä Liikenne katualueilla toimii turvallisesti ja joustavasti. Liikennevahinkojen korvausvaatimukset NÄKÖKULMA: ASIAKAS Mittarin tavoitearvo Ei yhtään Ennaltaehkäisevät toimet: hoito- ja kunnossapito vuodenaikaan sopiva. Parantamisavustukset avustettavia teitä kpl/v 2 kpl/v Peruskorjaussuunnitelmia ja -hakemuksia riittävästi jonossa. Yksityisteiden peruskorjauksissa hyödynnetään valtionavustukset maksimaalisesti. Vuoden alkupuolella liukastumisvahinkoja on ilmoitettu kaksi kappaletta, vuoden loppupuolella ei ole ilmoitettu liukastumisvahinkoja. Tuurinkylän yksityistien Tuurinkosken siltaan on saatu perusparannusavustus. Silta on perusparannettu. Yksityisteiden ojituksia ja rummunkorjauksia tehty. 88

89 NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä 1) Hoito-, 2) kunnossapito- ja 3) korjaustoimet suoritetaan liikennealueilla tarvittavina ajankohtina ennaltaehkäisevästi. Korjaus- ja hoitotoimenpiteet sekä uudisrakennustyöt tehdään toimenpideohjelman mukaisesti Mittarin tavoitearvo Saadaan tehtyä ennalta suunnitellut työt. Määräaikaishuollot, katuverkon jatkuva hoito ja seuranta. Uuden katuverkon rakentaminen Nettotulos /m2 Talousarvion mukainen nettotulos Resurssien kartoitus, tarvittaessa ulkopuolisen työvoiman käyttö. Yksityisteiden kunnossapito Valituksia kpl/vuosi <30 kpl/v Pyritään kohdentamaan kunnossapitotyöt oikein ajoitettuna. Urakoitsijoiden koulutus. Kaluston kehittäminen. Puistojen ja leikkipaikkojen hoito-, kunnossapito- ja korjaustehtävät suoritetaan ennaltaehkäisevästi. Laatu täyttää kuntalaisten vaatimukset Määräaikaishuollot, hoitotoimet, seuranta ja kartoitus. Hoito ja kunnossapitotyötä on jatkettu, liukkaudentorjuntaan panostettu. Vanhojen kaavateiden perusparannuksia jatketaan, päällystetty kesällä 2013 peruskorjattuja teitä. Vuorenmaantie, Ruotukuja, Äeskuja ja Adlerintie peruskorjattu, päällystetään kesällä Puuseppätie rakennettu Rantatöysään ja kyseinen tieosuus päällystetään kesällä Leikkipaikkoja on kunnostettu ja hankittu uusia CE- hyväksyttyjä leikkivälineitä. NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestystekijä Katujen kunnossapidossa ja uudisrakennuksessa pysytään budjetin raamissa Nettotulos /m2 Mittarin tavoitearvo Talousarvion mukainen nettotulos Realistinen ja kustannustehokas toiminta. Palvelujen ostot /km Tärkeimmät hankinnat kilpailutetaan tehokkaasti. 89

90 Hoidettavia kaavateitä on m2. Kaavateihin on kulunut rahaa ,50 euroa, tulos 1,00 euroa /m2. Katujen hoitoon ja kunnossapitoon on kulunut rahaa noin 88 % budjetoidusta. Lumityöt vähensivät hoitokustannuksia, mutta hiekoitus vastaavasti lisäsi kustannuksia. Lopputalvi oli vähäluminen, joka vähensi kustannuksia. Katuvalaisimia on uusittu, samalla lampun tehoja pudotettu= kulutusenergia pienenee. Lamppujen paloaikaa katuosuuksilla lyhennetty sekä korjattu viallisia katuvalolinjoja. Töysän kaava-alueiden katujen talvihoito kilpailutettu. Suoritteiden määrä TA 14 TP 14 Sammutus- ja pelastustehtäviä sekä muita palotoimen hälytystoimintoja, kpl hoidettavat tiet km Avustettavat tiet km Suoritteiden hinta Sammutus- ja pelastustehtävä /kpl Yksityisteiden kunnossapito /km Yksityistieavustukset /km Keskeisiä lukuja Aurauskerrat / v (keskimäärin) 20 5 Strategiset hankkeet toimintakaudella: Alavuden kaupungin ja Töysän kunnan yksityisteiden kunnossapidon ja avustusjärjestelmän yhtenäistäminen. Töysän yksityisteiden kunnossapidon hoitoon ottaminen sopimuksilla samoin perustein, kuin Alavudella vuoden alusta. Hankkeella yhtenäistetään yksityisteiden suhteellisen edullinen hoitoja laatutaso. Edullisuus saavutetaan alv kustannusten hyödyntämisessä ja pyydettäessä tarjoukset isommissa kokonaisuuksissa materiaalihankinnoissa ja hoitotöissä. Asiantuntemus kunnossapitotöiden oikealla ajoituksella ja oikeiden välineiden käytöllä alentaa myös kustannuksia ja parantaa laatutasoa. Tavoitteena on parantaa hoidettavien yksityisteiden kuntoa Töysässä samoin kilometrikustannuksin kuin Alavudella. Yksityisteiden hoidon ja avustamisen yhtenäistämisellä ei saada kokonaisuudessaan säästöjä, mutta parannetaan hoidettavien teiden laatutasoa Töysässä samoin kustannuksin. Uusien asemakaavateiden rakentaminen tehtyjen kaavojen mukaisesti ja vanhojen asemakaavateiden korjaukset tärkeellisyys järjestyksessä. 90

91 Vesihuoltolaitos (laitospäällikkö) Palvelualueen toiminta-ajatus: Vesihuoltolaitoksen tehtävänä on toimittaa asiakkailleen hyvää ja talousvedelle asetetut laatuvaatimukset täyttävää talousvettä ja huolehtia asiakkaiden viemärivesien johtamisesta ja käsittelystä. Hyvä palvelutaso ja toiminnot tuotetaan niin tehokkaasti ja taloudellisesti kuin se on mahdollista NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestystekijä Vedenjakelu toimii jatkuvasti mahdollisimman häiriöttömästi ja tehokkaasti Jakelukeskeytyksien lukumäärä Jakelukeskeytyksien kestoaika Mittarin tavoitearvo Alle 10 kpl Alle 6 tuntia Tuotannon ja vedenjakelun reaaliaikainen operointi kaukovalvonnan avulla Verkoston häiriötön toiminta Runkoviemärien tukokset Alle 20 kpl Verkoston ennakoiva huolto ja kunnossapito Verkostokarttojen päivittäminen ajan tasalle Palvelujen tarjoaminen asiakkaille Asiakasystävällinen ja tasapuolinen palvelu koko kaupungin alueella Negatiivisten asiakaspalautteiden määrä alle 10 kpl Asiakasviestinnän ja tiedottamisen kehittäminen Vesijohtoverkostossa ei ole ollut isoja vuotoja. Viemäriverkoston ennakoivaa huoltoa ja kunnossapitoa on suoritettu huuhtelemalla ja kuvaamalla putkistoja. NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Ammattitaitoinen henkilöstö Lakisääteisten osaamistestauksien ja koulutuksien suorittaminen Mittarin tavoitearvo Voimassa olevat lakisääteiset todistukset ja kortit Henkilöstön kouluttaminen ja tukeminen arjen haasteissa Ammattitaitoinen ja pitkäaikainen henkilöstö Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut kerran vuodessa Työhyvinvoinnin ja viihtyvyyden ylläpitäminen 91

92 Henkilöstö on osallistunut tarvittaviin koulutuksiin. Kehityskeskusteluja on pidetty. NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Veden laatu täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset Tutkimustodistukset Mittarin tavoitearvo Vesinäytteiden tulokset täyttävät talousvedelle asetetut laatuvaatimukset Vesinäytteet valvontatutkimusohjel-man mukaisesti Jätevedenpuhdistamon toiminta täyttää lupaehdot Tutkimustodistukset Lupaehtojen täyttyminen ympäristöluvan mukaisesti Prosessin seuranta ja tarvittavat ajotavan muutokset tilanteen mukaan Verkostovuotojen hallinta Vuotovesimäärä Puhdasvesinäytteet ovat täyttäneet niille asetetut vaatimukset. Pumpatun ja laskutetun vesimäärän pienentyminen Teollisuusjätevesisopimusten kartoittaminen Verkostovalvonnan seuraaminen kaukovalvonnan ja raportoinnin avulla. Jätevedenpuhdistamolla suoritettiin kesällä ilmastusjärjestelmien saneeraus ja upposekoittimien uusiminen. Työn aikana laitosta ajettiin osittaisella teholla ja tästä johtuen lupaehtoja ei kesällä saavutettu kaikilta osin. Syksyn aikana puhdistamo täytti kaikki lupaehdot. NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestystekijä Vesihuoltolaitos tuottaa vuosittain asetetun nettotulokset Nettotulos Mittarin tavoitearvo Talousarvion mukainen nettotulos 92

93 Isojen verkostovuotojen nopea paikallistaminen ja korjaaminen Vuotokohdan löytäminen Vuotokohdan korjaaminen Paikallistaminen 6 h kuluessa Korjaaminen 12 h kuluessa Verkoston ja venttiilien saneeraaminen ja täydennysrakentaminen Vesimittarihuolto huolto-ohjelman mukaisesti Hulevesien kartoittaminen viemäriverkostosta ja niiden ohjaaminen sadevesiviemäröintiin Tuleva jätevesivirtaama Tulevan jätevesivirtaaman pieneneminen sade- ja tulva-aikoina Jätevesiverkoston kartoitukset Pienempiä vesijohtovuotoja on paikallistettu nopeasti kaukovalvontaan kytkettyjen mitta-asemien avulla. Etäluettavia vesimittareita on asennettu Tuurin alueella. Tuleva jätevesivirtaama on pienempi muutamiin viime vuosiin verrattuna. Suoritteiden määrä TA 14 TP 14 laskutettu vesimäärä ( 1000 m³ ) puhdistettu vesimäärä ( 1000 m³ ) Suoritteiden hinta Myyty vesi / m³ 0,65 0,63 Puhdistettu jätevesi / m³ 1,02 1,10 Keskeisiä lukuja vesijohtoverkoston pituus km viemäriverkoston pituus km Strategiset hankkeet toimintakaudella: Verkostojen kuntokartoitukset ja kunnossapitosuunnitelman laatiminen tuleville vuosille. Huonokuntoisten ja ongelmallisten verkostojen uusiminen ja saneeraaminen mahdollisimman tehokkaasti. Vetovastuu on vesihuoltolaitoksen henkilöstöllä. Kuntokartoituksia on tehty ja ongelmakohtia korjattu tai uusittu. Lämpölaitos (tekninen johtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Kaukolämmön tuottaminen ja jakaminen asiakkaille kilpailukykyisesti liiketalouden periaatteiden mukaisesti. 93

94 NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestystekijä Lämmön tuotanto tapahtuu keskeytyksettä, vaivattomasti ja kilpailukykyisesti Keskeytykset lämmönjakelussa Mittarien kaukoluenta Mittarin tavoitearvo Ei yhtään Kaikki Varajärjestelmät toimii Töysän alue saadaan kaukoluentaan Lämmön hinta >20% alle tilastokeskiarvon Toiminta on tehokasta Isoja keskeytyksiä ei lämmönjakelussa ole ollut. Lämmön hintaa korotettiin kesäkuun alusta Alavuden alueella. Hinta on nyt 16,4% alle julkaistun tilastokeskiarvon. Kriittinen menestystekijä Lämmön tuotanto tapahtuu keskeytyksettä Pääosa lämmöntuotannosta tapahtuu kotimaisia polttoaineita hyväksi käyttäen Kattila- ja verkostohäviöt pidetään alhaisena NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Painelain mukaiset tarkastukset % osuus lämmöntuotannosta Mittarin tavoitearvo Laitos läpäisee tarkastukset Huolellinen käyttö ja määräaikaishuollot suoritetaan ajallaan. >99% KPA kattiloiden varma toimivuus Verkostohäviö <16% Verkko pidetään kunnossa ja vuodot löydetään nopeasti Laitokset ovat toimineet pääosin häiriöttä. Liittymiä ja verkostoa rakennettiin runsaasti, yhteensä arvosta. Kotimaisella polttoaineella on tuotettu 97,7% lämmöstä. Lämpölaitoksen verkostohäviö on ollut 16,6%. 94

95 NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Motivoitunut ja osaava henkilöstö Henkilökunta on suorittanut soveltuvan ammattipätevyyskoulutuksen Mittarin tavoitearvo Toteutuminen 100% Täydennyskoulutukset Kehityskeskustelut Kaksi käyttöhenkilöstöön kuuluvaa on aloittanut kaukolämpölaitoksen hoitajan ammattitutkinnon suorittamisen. NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestystekijä Lämmön tuotanto toimii tehokkaasti Nettotulos Mittarin tavoitearvo Talousarvion mukainen nettotulos Polttoainehankinnassa onnistutaan Lämmin vuosi vähensi kaukolämmön kulutusta ja siksi laitoksen nettotulos jäi tavoitteesta. Polttoaineet myös kallistuivat edelleen voimakkaasti. 95

96 Suoritteiden määrä TA 14 TP14 Lämmön tuotanto MWh Lämmön myynti MWh Verkostohäviö <16% 16,56 Suoritteiden hinta Lämmön verollinen kuluttajahinta 59,02 61,63 Keskeisiä lukuja Asiakasmäärä Strategiset hankkeet toimintakaudella: Lämmöntuotannon varmistaminen Töysän kirkonkylän alueella. Nykyinen lämmöntoimituksen hankintasopimus päättyy Kaavoitetaan tontti uudelle kaukolämpölaitokselle. Kaavoitustyö on meneillään. Tilapalvelu (tekninen johtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Tilapalveluyksikön tehtävänä on kaupungin tulostavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien toimitilojen hankinta, ylläpito ja vuokraus sekä ruoka- ja siivouspalvelujen tuottaminen asiakkaille. Toiminnassa huomioidaan käyttäjien tarpeet, teknillistaloudelliset tavoitteet sekä viranomaismääräykset Kriittinen menestystekijä Hyvä ruoka- ja siivouspalvelujen laatu. Asiakastyytyväisyys (1-5) NÄKÖKULMA: ASIAKAS Mittarin tavoitearvo Lähtötaso kartoitettu. Kehitetään kaikille asiakkaille sopiva kyselypohja. Toteutetaan asiakaskysely, jonka pohjalta suunnitellaan toimenpiteet laadun ylläpitämiseksi/parantamiseksi Ei toteutunut vielä vuonna. 96

97 Kriittinen menestystekijä Kustannustehokkaat ruuankuljetusreitit Toimitilojen käyttöasteen säilyttäminen korkeana NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kuljetushinta/ suorite Käyttöaste Mittarin tavoitearvo Hinta vuoden 2013 tasolla. 95% toimitiloista on käytössä Kotipalveluaterioiden uusi toimituskonsepti on otettu käyttöön. Reittejä tiivistetty ja ostopalvelukuljetuksista on pääsääntöisesti luovuttu. Reagoidaan nopeasti muutoksiin. Kotipalveluaterioiden kylmäkuljetuksiin on siirrytty. Ostopalvelukuljetuksista on luovuttu kokonaan. Kuljetushinta on vuoden 2013 hintaa edullisempi (0,56 /suorite vuonna 2013 ja 0,48 /suorite vuonna ). NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Mittarin tavoitearvo Työkyvyn tuen tarpeeseen reagoidaan riittävän aikaisin. Kaupunginhallituksen ohjeen mukaiset rajaarvo Motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta. Perustutkinnon tai ammattitutkinnon suorittaneet. Puheeksiottaminen ja jatkotoimet tehty 100 %. Yli puolella on kyseiset tutkinnot Säännöllinen poissaoloraporttien seuraaminen. Yhteistyö työsuojelun ja työterveyden kanssa. Täydennyskoulutukset Puheeksiottamisen käytäntöjä on parannettava edelleen, keskustelut on osittain käymättä poissaolorajat ylittäneiden kanssa. Ruoka- ja siivouspalveluhenkilöstöstä 81 %:lla alakohtainen tutkinto. 97

98 Kriittinen menestystekijä Sisäisten palvelujen suoriteperusteinen ja oikeaan työmäärään perustuva hinnoittelu Toimitilojen käyttökustannusten taloudellisuus. Kohdekohtainen nettobudjetti. Työmäärämitoitukset NÄKÖKULMA: TALOUS Mittarin tavoitearvo Talousarviossa jokaisen kohteen netto 0 Mitoitukset tehty 100 % Asiakaskohtaiset neuvottelut hinnoittelun perusteista. Ruoka- ja siivouspalvelujen työmäärämitoitusten tekeminen. Huomioidaan eläköitymiset ja keittiötyyppien muutokset. Hoitokustannukset Alle 3,00 /m2 Tärkeimmät hankinnat kilpailutetaan tehokkaasti. Ruoka- ja siivouspalvelun talousarvio laadittu siten, että kohdekohtainen netto on 0. Työmäärämitoitukset on tehty 88 %:iin siivottavasta pinta-alasta. Hoitokustannukset alittivat tavoitteen. Syynä oli lämmin ja lähes lumeton vuosi. Suoritteiden määrä TA 14 TP14 Valmistettuja ateriasuoritteita Siivottavaa pinta-alaa m Isännöinnissä hoidettava pinta-ala Suoritteiden hinta TA 14 Ateriasuoritteen hinta 3,69 3,69 Siivouksen hinta /m 2 /kk 2,01 1,89 Hoitokustannukset /m 2 /kk 2,98 2,88 Keskeisiä lukuja Valmistettuja aterioita/päivä Teollisuustiloja vuokrattuna Ympäristöpalvelut (maankäyttöinsinööri) Palvelualueen toiminta-ajatus: Edellytysten luominen kestävälle kehitykselle maanhankinnan ja kaavoituksen keinoin paikalliset olosuhteet huomioon ottaen siten, että Alavus tunnetaan miellyttävästä kaupunkikuvasta ja luonnonläheisestä ympäristöstä. Ohjataan ja luodaan edellytykset kaava-alueiden rakentamiselle joustavasti kuntalaisten tarpeet ja ympäristöarvot huomioiden 98

99 Kriittinen menestystekijä Ympäristönsuojelulain mukaisten lupien sujuva käsittely Neljän kuukauden sisällä lainvoiman saavat ympäristöluvat % NÄKÖKULMA: ASIAKAS Mittarin tavoitearvo 100 % ympäristöluvista Tehostetaan lupaprosessien seurantaa ja valvontaa Facta- Ympäristöohjelmalla Tonttijakojen sujuva käsittely Rakennuslupien sujuva käsittely Kahden kuukauden sisällä lainvoiman saavat tonttijaot % Kahden kuukauden sisällä lainvoiman saavat rakennusluvat % 50 % tonttijaoista Uusitaan paikkatietoohjelmistoa mahdollistamaan tehokkaampi työskentely 90 % rakennusluvista Asiakasneuvonnan ja sähköisen tiedonsiirron lisääminen Ympäristöluvat käsitelty määräajassa. Rakennusluvista 98,3 % käsitelty määräajassa. Tonttijakoja ei pystytty käsittelemään tavoitteen mukaisesti. Kriittinen menestystekijä Raakamaan hankkiminen kaupungin omistukseen NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Riittävästi tarpeen mukaisia maa-alueita kaavoitettavaksi rakentamisen tarpeisiin Mittarin tavoitearvo Kaavoitettavaa raakamaata kahdeksi vuodeksi eteenpäin Maanomistuksen ja myyntihalukkuuden selvittäminen yhdistymissopimuksen linjaamilta alueilta Erityyppisiä tontteja on tarjolla riittävästi suhteessa kysyntään Tonttien lukumäärä / vuositarve Myytäviä tontteja on kolmen vuoden varanto Raakamaan hankinnalla ja kaavoituksella mahdollistetaan tonttivaranto Vesistöjen kunnostushankkeiden käynnistäminen ja toteutus Vireillä olevien kunnostus-hankkeiden määrä Kaksi vireillä / käynnissä olevaa hanketta vuosittain Jatketaan ja käynnistetään uusia vesistöjen kunnostushankkeita yhteistyössä Etelä- Pohjanmaan ELYkeskuksen, osakaskunnan, kalastusseurojen ja järvitoimikuntien kanssa sekä avustetaan hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista 99

100 määrärahojen puitteissa. Raakamaata ja erityyppisiä tontteja riittävästi tarjolla. Vesistöjen kunnostushankkeita ei ole vireillä hankekauden vaihtumisen vuoksi. NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Kriittinen menestystekijä Mittarin tavoitearvo Henkilöstön osaamisen turvaaminen Riittävät koulutusmäärärahat Tarkastelu vuosittain Tulos- ja kehityskeskustelu käydään jokaisen kanssa Ammattitaitoista henkilöstöä riittävästi Käytetty työpanos / henkilö Työpanoksen pienentäminen lisä-resursseja hankkimalla Rekrytoidaan 1 hlö eläkkeelle lähteneiden tilalle taikka vaihtoehtoisesti säädetään työkuormitus oman / ostopalvelun suhteella Lisäresursseja ei palkattu, joten kaikkia asetettuja tavoitteita ei saavutettu. NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestystekijä Mittarin tavoitearvo Talousarviossa pysytään Vuoden toimintamenot Vuodelle budjetoidut menot eivät ylity Siirretään tarvittaessa hankintoja sekä pidättäydytään ostopalvelujen käytöstä mahdollisuuksien mukaan 100

101 Budjetoidut menot ylittyivät Alavuden Lämpö Oy:n järjestelyjen vuoksi. Suoritteiden määrä TA 14 TP 14 Maakaupat / kpl Asemakaavaluonnos / ha 10 21,8 Rakennusluvat / kpl Suoritteiden hinta Maakaupat / kpl Asemakaavaluonnos / ha Rakennusluvat / kpl Keskeisiä lukuja Ympäristölautakunnan kokoukset

102 KAUPUNGIN KONSERNIIN KUULUVAT TYTÄRHTIÖT Asuntotoimen yhtiöt Palvelualueeseen kuuluvat seuraavat palveluyksiköt: Alavuden Vuokra-asunnot Oy (100 %) Asunto-osakeyhtiö Asulantie (53,70%) Asunto-osakeyhtiö Eevanraitti (100%) Palvelualueen toiminta-ajatus: Asumiseen liittyvien palveluiden tuottaminen, asumisviihtyvyyden ja muiden asumisedellytysten parantaminen. Yhtiöt toimivat yhtiöjärjestyksensä mukaisesti, noudattavat Alavuden kaupunginvaltuuston hyväksymää konserniohjeitta, toteuttavat osaltaan kaupunginvaltuuston vahvistamia strategioita ja valtuuston asettamia tavoitteita. NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestystekijä Mittarin tavoitearvo Monipuoliset asumisen saatavilla olevien asuntojen Käyttöaste yli 90 % edellytykset lukumäärä ja ko- ko Pidetään yllä hyväkuntoisia asuntoja ja viihtyisiä asuinalueita Asuntojen ja asuinalueiden viihtyisyyteen on panostettu ja kunnostamista on suoritettu usealla eri kiinteistöllä. Vuokra-asuntojen keskimääräinen käyttöaste on 92 % NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Mittarin tavoitearvo Eri tyyppisiä ja kokoisia asuntoja tarjolla riittävästi asuntojen lukumäärä ja koko asuntojen koot 1-5 h+k rivitalo Tehdään muuttoremontteja, peruskorjataan kiinteistöjä suhteessa kysyn- tään Asuntojen/kiinteistöjen kunnon ylläpito ja parantaminen kerrostalo omakotitalo luhtitalo vaihtoehdot Kiinteistöillä on suoritettu laajoja piha-alueiden kunnostustoimenpiteitä, ulkomaalauksia, varastojen uudistamista, sisääntulokatoksien rankentamista, valopylväiden oikaisuja, väliaitojen uusimisia, tiilikattojen puhdistusta, kunnossapitokorjauksia ja kunnossapitomaalauksia sekä asuntojen pintaremontteja. Kolme huonokuntoista rakennusta on purettu, joissa yhteensä 20 asuntoa. 102

103 NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Kriittinen menestystekijä Mittarin tavoitearvo Ammattitaitoinen, työkykyinen työssä jaksaminen henkilöstön antama pa- ja työssään viihtyvä työtyytyväisyys laute henkilöstö kehityskeskustelut tehtävien tarkastelu muutostilanteissa Henkilöstö on ammattitaitoista ja työtehtävät on fuusion myötä jaettu. Tehtävien lisääntyminen henkilökunnan vähenemisen myötä luo paineita työssä jaksamiselle. Ottaen huomioon työn luonteen ja vaativuuden henkilökunta odottaa taloudellista vastinetta työpanokselleen. Kriittinen menestystekijä Liikevaihdon riittävyys kattamaan kiinteistöjen hoito- ja rahoituskulut tilinpäätös NÄKÖKULMA: TALOUS Mittarin tavoitearvo tulot ja menot tasapainossa talousarvion ennakointi menojen suhteen, sopeutetaan vuokrankorotuksilla Fuusiotunut yhtiö on panostanut kiinteistöjen korjauksiin ja huoltoon ennakoidun talousarvion mukaisesti. Yhtiön liikevaihto on riittänyt kattamaan kiinteistöjen korjaus-, hoito- ja rahoituskulut. Suoritteiden määrä TA 14 TP 14 Vuokra-asuntoja Keskeisiä lukuja Asuntojen käyttöaste% Strategiset hankkeet toimintakaudella: Kiinteistö Oy Töysän Tapiola, Kiinteistö Oy Töysänranta ja Alavuden Asunnonhankinta Oy ovat sulautuneet Kiinteistö Oy Alavuden Vuokrataloihin ja yhtiön nimi on muutettu Alavuden Vuokra-asunnot Oy:ksi. 103

104 Elinkeinotoimen yhtiöt Palvelualueeseen kuuluvat seuraavat palveluyksiköt: Alavuden Kehitys Oy Kiinteistö Oy Alavus Fasadi Kiinteistö Oy Tuurin Tietotalo Palvelualueen toiminta-ajatus: Elinkeinotoimen yhtiöt edistävät kaupungin elinkeinojen kehittymisen edellytyksiä ja kehittävät osaltaan kaupunkia vetovoimaiseksi yritysten toimintaympäristöksi. Keskiössä on uuden kunnan Yrittäjä on ykkönen asenteen edistäminen toiminnoissa. Alavuden Kehitys Oy kehittää ja monipuolistaa Alavuden kaupungin elinkeinoelämää läheisessä yhteistyössä alavutelaisten yritysten ja kaupungin kanssa sekä tarjoaa elinkeinopalvelut ja kaupungin markkinointiin liittyviä palveluja Alavuden kaupungille. Kiinteistö Oy Alavus Fasadi tarjoaa toimitiloja ja palveluja yrityksille ja yhteisöille, jotka haluavat toimia moderneissa ja tarkoituksenmukaisissa toimitiloissa, tehokasta tietoverkkoa hyödyntäen ja hyvien liikenneyhteyksien äärellä Alavudella. Kiinteistö Oy Tuurin Tietotalo tarjoaa toimitiloja ja palveluja erityisesti ict-yrityksille ja yrityspalveluyrityksille, jotka haluavat toimia moderneissa ja tarkoituksenmukaisissa toimitiloissa, tehokasta tietoverkkoa hyödyntäen Tuurin palvelujen äärellä. Kriittinen menestystekijä Joustavat, asiantuntevat ja asiakaslähtöiset strategiaa toteuttavat yritys-, toimitila- ja sijoittumispalvelut. Kehittyvä ja laajeneva yritys- ja sidosryhmäyhteistyö. NÄKÖKULMA: ASIAKAS Mittarin tavoitearvo Yrittäjä on ykkönen -asenne Asiakaspalautteen systemaattinen keruu. Teemallisten yhteistyötilaisuuksien järjestäminen. Yrityskäynnit. Asiakas- ja sidosryhmätapaamiset. Osaavaa ja soveltuvaa henkilöstöä rekrytoitavissa. Henkilökunnan täydennyskoulutus-palveluja saatavilla. Osaavan työvoiman saatavuus Koulutustarjonnan vahvistaminen paikkakunnalla 104

105 Asiakastyytyväisyyskysely suoritettu maaliskuussa. Asiakaspalvelun laatu sai arvosanan 4 asteikon ollessa 1-5. Asiakas- ja sidosryhmätapaamisia sekä yhteistyötilaisuuksia on järjestetty. Alavuden Kehitys Oy:n hallinnoimat hankkeet Laatupalveluita läheltä leaderhanke ja ja Kuusiokuntien rakennusklusterin ja hitsaavan teollisuuden prosessien ja henkilöstön osaamisen kehittäminen ESR-hanke ovat järjestäneet lukuisia yhteistyötilaisuuksia ja sidosryhmätapaamisia. Aikuisille suunnattu monimuotoinen koulutustarjonta paikkakunnalla on vahvistunut. Datanomiopiskelijat aloittivat opinnot syyskuun alussa, Yrittäjän ammattitutkintoon valmentava koulutus käynnistyi marraskuussa ja Alavudella tammikuussa 2015 käynnistyneeseen tradenomikoulutukseen valittiin opiskelijat marraskuussa. Laatupalveluita läheltä Leader-hanke ja Kuusiokuntien rakennusklusterin ja hitsaavan teollisuuden prosessien ja henkilöstön osaamisen kehittäminen ESR-hanke ovat järjestäneet koulutustilaisuuksia ja aktivoineet yritysten henkilöstökoulutuksia sekä avustaneet koulutusten järjestelyissä. Kriittinen menestystekijä Yrittäjä on ykkönen -asenne NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Joustavat, asiantuntevat ja asiakaslähtöiset yrityspalvelut tuotetaan osana Yritys- Suomi verkostoa sekä muiden asiantuntijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Mittarin tavoitearvo Toimiva, aktiivinen, vastuullinen ja asiakaslähtöinen yhteistyöverkosto. Verkoston itsearvio 4/5. Säännöllinen toimijoiden välinen yhteydenpito. Yhteistoiminnan koordinointi, kehittäminen ja siitä tiedottaminen. Verkostotapaamiset. Yhteydenotot. Verkostojen kehittäminen. Osaavan työvoiman saatavuus Rekrytointien sujuvuus Uusien kumppanuuksien lukumäärä kasvava. Tarjolla yrityslähtöistä koulutusta. Aktivoidaan koulutusorganisaatioiden toimintaa alueella. Alavuden Kehitys Oy:n edustajat ovat osallistuneet aktiivisesti verkostojen tapaamisiin ja verkostotoiminnan kehittämiseen. YritysSuomi-verkosto on kokoontunut suunnitellulla tavalla, Älykkään vihreän kasvun kaupungit verkostossa tehdään yhteistyötä mm. alueen energiaomavaraisuuden lisäämiseksi ja hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Koulutusorganisaatioiden toiminta paikkakunnalla vahvistuu. Seinäjoen ammattikorkeakoulu käynnistää tradenomikoulutuksen tammikuussa 2015, Järviseudun ammatti-instituutti käynnisti datanomikoulutuksen ja JAKK Koulutus Oy Yrittäjän ammattitutkinto-opintoihin valmentavan koulutuksen. Sedu Aikuiskoulutus liikelaitos käynnisti laitoshuoltajan ammattitutkinnon suorittamiseen tähtäävän koulutuksen. JAKK järjestää hitsauskoulutusta koulutustiloissaan Töysässä. 105

106 Kriittinen menestystekijä Yrittäjä on ykkönen -asenne NÄKÖKULMA: TALOUS Mittarin tavoitearvo Taloudellinen toiminta Pysytään omistajan määrittämässä rahoitusresurssissa. Talouden tarkka seuranta (tilinpäätösraportit). Hankerahoituksen tehokas hyödyntäminen toiminnassa Kaupungin strategian mukaisia, yrityslähtöisiä kehittämishankkeita toteutetaan hankerahoituksella Aktiivisuus hankkeiden työstössä ja haussa yksin ja osana yhteistyöverkostoja. Osaavan työvoiman saatavuus Taloudellisia koulutusratkaisuja tarjolla Koulutuksia toteutetaan yhteistyössä taloudellisesti Aktiivisuus koulutusten organisoinnissa. Alavuden Kehitys Oy:n ja Koy Tuurin Tietotalon tilinpäätökset vuodelta ovat tulokselliset. Koy Alavus Fasadin tilinpäätös osoitti tappiota Asiakkaita on informoitu uuden hankekauden käynnistymisestä. Maa- ja metsätalousministeriön kautta kanavoitavan rahoituksen haku käynnistyy vasta huhtikuussa Asiakkaita on informoitu hankerahoituksen hyödyntämisestä. Alavuden Kehitys Oy:n hallinnoima Laatupalveluita läheltä hanke järjesti yrityksille suunnattuja koulutuksia ja Kuusiokuntien rakennusklusterin ja hitsaavan teollisuuden prosessien ja henkilöstön osaamisen kehittäminen ESR-hanke on avustanut yrityksiä yrityskohtaisten koulutusten ja kehittämistoimenpiteiden järjestämisessä. Matkailualan yritysten yritysryhmähankkeella edistettiin matkailuyritysten tunnettuutta ja palveluiden tuotteistamista. Kriittinen menestystekijä Yrittäjä on ykkönen -asenne NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Asiantunteva, osaava, palveleva ja motivoitunut henkilöstö. Mittarin tavoitearvo Kehityskeskustelut 2/vuosi. Kehityskeskustelut. Osaavan työvoiman saatavuus Täydennyskoulutuspäivien lukumäärä 3/henkilö. Henkilöstö osallistuu koulutuksiin kehityskeskusteluissa määritettyjen linjausten mukaisesti. Henkilöstö on osallistunut koulutuksiin tarvelähtöisesti aiemmin suunnitellulla tavalla. Alavuden Kehitys Oy:ssä toteutettiin yritysasiantuntijan rekrytointi syksyllä. 106

107 Strategiset hankkeiden toteutuminen toimintakaudella: Koulutuskeskustoiminta käynnistettiin ja paikkakunnalla toteutettavan koulutuksen määrää lisättiin yhteistyössä kaupungin kanssa. Tuurinportin alueen ja Puuseppäkylä II alueen toimintaa kehitettiin yhteistyössä kaupungin kanssa. Viestintään ja markkinointiin liittyviä toimenpiteitä toteutettiin yhteistyössä kaupungin kanssa. ELY-keskuksen myöntämällä rahoituksella jatkettiin maaseutumatkailuyritysten yritysryhmähankkeen toimenpiteitä mm. osallistumalla Pietarin kansainvälisille matkailumessuille. Kuusiokuntien rakennusklusterin ja hitsaavan teollisuuden prosessien ja henkilöstön kehittäminen ESR-hankkeen oli määrä päättyä kesäkuussa mutta sille myönnettiin jatkoaikaa tammikuun 2015 loppuun. Yhden luukun periaatteella toimivan palvelun kautta yrityksille mahdollistettiin joustava ja lähellä toimiva kanava räätälöityjen koulutusten hankintaan. Laatupalveluita läheltä hankkeessa kehitettiin kotiin tuotettavia palveluita tuottavien palveluyritysten toimintaa ja verkottumista sekä tiedotettiin palveluista asiakkaille. Leaderrahoitteisen hankkeen rahoituksen myönsi Kuudestaan ry. 107

108 A Pesu Oy Palvelualueen toiminta-ajatus: Yhtiön toimialana on sosiaalisena, yleishyödyllisenä ja liiketoimintaa harjoittavana osakeyhtiönä tuottaa kuntoutuspalveluja heikossa työmarkkina-asemassa (osatyökykyiset/pitkäaikaistyöttömät) oleville henkilöille. Yritys on sosiaalinen yritys, jonka henkilöstöstä on 30 % joko osatyökykyisiä tai osatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä yhteensä. Tarkoituksena on erilaisten työllistymismuotojen kautta edistää työelämään sijoittumista työpaikkoja ja koulutusta järjestämällä. Toimintaansa varten yhtiö voi harjoittaa tuotannollista toimintaa. Yhtiö tuottaa pesula- ja siivouspalveluja, hoivapalveluja, kiinteistönhuoltopalveluja, keittiöpalveluja sekä kuljetuspalveluja. Yhtiö voi myös edelleen sijoittaa henkilöstöään muihin yhteisöihin ja yrityksiin. Kriittinen menestystekijä Nopea tuotanto Työvälineet ja toimintaympäristö NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET aika pv likaisen pyykin saapumisesta, puhtaan pyykin toimitukseen koneiden huoltojen määrä koneiden korjaus seisonta-aika työympäristön siisteys- ja suojaimet Mittarin tavoitearvo saapumisesta 1 2 arkipäivää vuosihuollot 1 x toimintakausi huoltomies tavoitettavissa ja paikalla samana tai seuraavana päivänä seisonta-aika max. 2 pv tapaturmia ei ole kaikilla työntekijöillä työvaatteet käytössä ja työkengät prosessia ohjataan, mitataan ja parannellaan pitkäjännitteisesti prosessi jakautuu ydin, tuki- ja avainprosesseihin (pesut/lajittelut, viimeistelyt, pakkaus/luovutus, kuljetus) ja kokonaisuudessa pyritään asiakastyytyväisyyteen työnjohdon tuki- ja ohjaus osaamisen käyttö työtehtävissä (tietoa jaetaan ja kaikki hyötyvät laadun edistymisestä) henkilökunta huolehtii työympäristön siisteydestä (koneiden putsaus pölystä, roskat) siistijä huolehtii lattiat, pinnat, tasot, henkilökunnan tilat Sanallinen selitys tavoitteiden toteutumisesta. Prosessin läpimenoaika on ollut 1-2 arkipäivää. Säännöllisesti kerran kuukaudessa on suoritettu mikrobiologista puhtauden tarkkailua kuivista tai kosteista pyykeistä ja tulokset ovat olleet kriteerien täyttämät. Tehdyt tarkkailut on kirjattu seurantaan. Pesuainesyöttöpumppujärjestelmän toimivuus on tarkastettu. Pesulaan saapuvan pyykin lähetykset/lajittelu on ollut puutteellista ja näistä asioista on käyty neuvotteluja pesulaasiakkaiden kanssa. Tilanne on parantunut hieman. Työpisteiden siisteydestä on huolehdittu suunnitelman mukaisesti. 108

109 NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestystekijä Mittarin tavoitearvo Taloudellinen ja toimiva sosiaalinen yritys talousarvio on laaditturealistisesti (ei ali eikä ylibudjetointia) tilinpäätös positiivinen, vähintään talousarvion mukainen talouden tarkka seuranta (osavuosikatsaukset, tiliotteet ja maksatukset) laskutus tehty ajallaan ja viipymättä Maksuvalmius, vakavaraisuus kassavaranto on riittävä kassavaranto on riittävä, maksut ei myöhässä kilpailukykyiset hinnat osakepääoman määrä ei ulkopuolisia lainoja, laskutus ajantasalla osakepääoma on vähintään sama kuin sijoitettu määrä menojen ja tulojen kuukausiseuranta (tiliotteet, kassa ja kirjanpito) suoritusten seuranta laskutusasiakkaina vain suurimmat vakituiset palvelun ostajat, yksityiset maksut luovutettaessa esim. puhdas pyykki investointisuunnitelman käyttö, jos tulos muodostuu riittävän positiiviseksi Sanallinen selitys tavoitteiden toteutumisesta. Yhtiön tulos muodostui voitolliseksi ,01 ja investointeihin sijoitettiin ,25. Laskutus on toteutunut viivytyksettä ja kassavaranto on ollut riittävä eikä yhtiöllä ole lainoja. Alakohtaista hinnoittelua on seurattu ja verkostoyhteistyötä on tehty mm. Isojoen pesulan ja Ilmajoen pesulan kanssa. Työllistämistoiminnassa verkostotyötä on tehty mm. kaupungin sosiaalitoimen, mattopesulan, Paja 66, työttömien yhdistyksen sekä Kauhajoen Trillan että valtakunnallisesti työpankkitoimijoiden kanssa. 109

110 NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Henkilöstö on ammattitaitoinen ja motivoitunut Kykyjen mukainen työtehtävä koulutuksen järjestäminen, tekstiilihuolto osatai ammattitutkinto, oppisopimukset vammasta tai haitasta johtuva työstä poissaolo Mittarin tavoitearvo 80 % vakituisista pesulatyöntekijöistä ammattitutkinto, perusosaaminen tai alaan liittyvä osaaminen oppisopimukset 2 kpl:tta enintään 10 työpäivää/vuosi/työntekijä työvalmennus, verkostotyö koulutettavien tahojen kanssa oppisopimukset käyttöön pesuainetoimittajan kurssipäiville osallistuminen työnjohtajan ohjaus/opetus työnkierto käytössä työvalmennuksen yhteydessä suunnitelma sijoituksesta työnjohdon tuki käytettävissä perehdytys (A Pesu Oy:n oma perehdytyskansio kaikille työntekijöille) Sanallinen selitys tavoitteiden toteutumisesta. Tavoitteiden mukaisesti ydinosaaminen löytyy pesulaprosessin työntekijöiltä, joskin tämä on ollut haasteellista varsinkin uusien pesulatyöntekijöiden kohdalla. Oppisopimuksien ja erilaisten kurssien kautta on haettu alan osaamista. Marraskuussa työnjohto osallistui pesuainetoimittajan järjestämälle 2 päivän kurssille. Yhtiön työvalmentajan ohjauksessa ovat työntekijät saaneet yksilöohjausta ja myös ryhmäohjausta. Työvalmennukseen oli vuoden aikana kirjattu 46 eri henkilöä. Pesulaprosessissa on ollut työnjohdon osaaminen ja tuki hyvin tarpeellinen. Perehdytyskansio, nettisivut päivitettiin ajantasaiseksi. A Pesu Oy työllisti tammi joulukuussa 57 eri henkilöä, henkilötyövuosia kertyi 28,32. Keskeisiä lukuja TA 14 TP14 Tulot Menot Tilikauden voitto/tappio

111 Strategiset hankkeet toimintakaudella: TYÖPANKKIKOKEILU: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti v valtakunnallisen työpankkikokeilun ja A - Pesu Oy aloitti työpankissa Tavoitteena on integroida etupäässä heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä työmarkkinoille ja löytää heille väylä työelämään. Osapuolet: Vetovastuu: Sosiaali- ja terveysministeriö työpankin johtoryhmä - A-Pesu Oy. A Pesu Oy, työnetsijä/työvalmentaja. Työpankki oli lomalla heinäkuun. Työpankin työnetsijä siirtyi toisiin tehtäviin ja työnantajalle A PESU OY irtisanoutui työpankista 1.9. alkaen. Yhteenveto ajanjaksosta: - vuokraukset yrityksiin: - - vuokraukset omasta tuotannosta: - - rekryt yrityksiin: 2 - rekryt Alavuden kaupungille: 28 - oppisopimukset: 2 - työpoolitoiminnassa eli kirjoilla 168 hakijaa Muuta: - yrityksissä lomautuksia, ei tarvetta vuokraus / rekrytoimintaan - isommissa pk-yrityksissä käytössä henkilöstövuokrafirmat - muutamat yritykset haastatteluttaneet työpankin kautta hakijoita, mutta ovat jättäneet ilmoittamatta päätöksestä työpankkiin, ei pyydettäessäkään. - työpankissa haastattelussa käyneet aktiiviset työnhakijat ovat päässeet oma-aloitteisesti töihin, kun TP ottanut jälkeenpäin yhteyden uuteen toimeksiantoon liittyen. Verkostotyötä on kuitenkin jatkettu työpankkitoimijoiden kanssa, vaikka virallisesti jäimme työpankkikokeilusta pois

112 Alavuden Jäähalli Oy Palvelualueen toiminta-ajatus: Tarjota alavutelaisille ja lähikuntien jääurheilun harrastajille laadukkaat ja monipuoliset harrastustilat Kriittinen menestystekijä Käyttäjien tarpeet huomioidaan Palautteet asiakkailta NÄKÖKULMA: ASIAKAS Mittarin tavoitearvo Palautteisiin reagoidaan alle viikossa Palautteet käsitellään viikkopalavereissa Käyttäjien tarpeisiin on pystytty reagoimaan kohtuudella. NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Mittarin tavoitearvo Käyttöaste pidetään korkeana Laskutettavat tapahtumat vähintään 1300h/a Jääajan tarjonta lähikuntien seuroille Jääaikaa on myyty hiukan normaalia enemmän etenkin Seinäjoen alueen seuroille. Kriittinen menestystekijä Työhön motivoitunut ja osaava henkilökunta NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Henkilökunta on suorittanut soveltuvan ammattipätevyyskoulutuksen Mittarin tavoitearvo Kaikki henkilöt Täydennyskoulutukset tarvittaessa Henkilökunta on vähentynyt osa-aikaistumisen kautta. Kunto-Lutrasta ja puistotoimesta on siirretty lisähenkilökuntaa. NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestystekijä Mittarin tavoitearvo Käyttökulut pidetään urheiluseurojen maksukyvyn vastaavat muut hallit vertailuhallien keskiarvo Käyttökulujen tarkka seuranta rajoissa Hallin käyttökustannukset ovat pysyneet vakaana. Erittäin matala korkotaso helpottaa rahoituskuluja. 112

113 Suoritteiden määrä TA 14 TP14 Myydyt jääaikatunnit kaudessa Suoritteiden hinta Hoitokustannus / myyty jääaikatunti Keskeisiä lukuja Pääomakulu / myyty jääaikatunti (lyhennys+korko)

114 2.2. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Toimintatulot alittivat talousarvion 0,3 miljoonalla eurolla ja toimintamenot alittivat talousarvion 0,6 miljoonalla eurolla. Valtuusto hyväksyi ylitykset Suurimmat ylitykset tulivat lämpölaitoksessa ja sosiaalityön palveluissa. Alkuperäinen Talousarvio- Lopullinen Talousarvion Poikkeama Käyttö- Tulosalue (sitovuustaso lihavoitu) talousarvio muutokset talousarvio toteutuma talousarviosta % HALLINTO- JA KEHITYSPALVELUT Kaupunginvaltuusto Toimintatulot ,00 0, , ,00 0,00 101,5 Toimintamenot , , , , ,33 90,4 Toimintakate , , , , ,33 87,6 Kaupunginhallitus Toimintatulot ,00 0, , , ,22 111,6 Toimintamenot , , , , ,62 103,0 Toimintakate , , , , ,60 157,9 Hallintopalvelut Toimintatulot ,00 0, , , ,54 151,3 Toimintamenot , , , , ,03 104,8 Toimintakate , , , , ,51 98,6 HALLINTO- JA KEHITYSPALVELUT YHTEENSÄ Toimintatulot ,00 0, , , ,76 122,1 Toimintamenot , , , , ,32 103,9 Toimintakate , , , , ,44 94,7 TALOUSPALVELUT Talouspalvelut Toimintatulot ,00 0, , , ,54 116,0 Toimintamenot , , , , ,02 103,8 Toimintakate , , , , ,48 103,7 Maaseutupalvelut Toimintatulot ,00 0, , , ,23 97,2 Toimintamenot ,00 0, , , ,06 98,6 Toimintakate ,00 0, , , ,83 99,2 Lomituspalvelut Toimintatulot , , , , ,79 98,7 Toimintamenot , , , , ,82 98,4 Toimintakate 0,00 0,00 0, , ,03-100,0 TALOUSPALVELUT YHTEENSÄ Toimintatulot , , , , ,48 98,7 Toimintamenot , , , , ,86 99,7 Toimintakate , , , , ,62 102,3 PERUSTURVAPALVELUT Perusturvapalvelujen hallinto Toimintatulot ,00 0, , , ,92 121,7 Toimintamenot , , , , ,09 99,5 Toimintakate , , , , ,01 93,9 Sosiaalityön palvelut Toimintatulot , , , , ,86 89,6 Toimintamenot , , , , ,97 102,3 Toimintakate , , , , ,83 105,6 Ikäihmisten palvelut Toimintatulot , , , , ,14 97,3 Toimintamenot , , , , ,45 99,4 Toimintakate , , , , ,69 100,2 Kansanterveystyö Toimintatulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Toimintamenot , , , , ,29 98,7 Toimintakate , , , , ,29 98,7 Erikoissairaanhoito Toimintatulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Toimintamenot , , , , ,25 100,2 Toimintakate , , , , ,25 100,2 PERUSTURVAPALVELUT YHTEENSÄ Toimintatulot , , , , ,08 95,0 Toimintamenot , , , , ,61 100,0 Toimintakate , , , , ,47 100,5 114

115 Alkuperäinen Talousarvio- Lopullinen Talousarvion Poikkeama Käyttö- Tulosalue (sitovuustaso lihavoitu) talousarvio muutokset talousarvio toteutuma talousarviosta % SIVISTYSPALVELUT Kouluhallinto Toimintatulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Toimintamenot , , , , ,15 96,4 Toimintakate , , , , ,15 96,4 Varhaiskasvatus Toimintatulot ,00 0, , , ,29 90,6 Toimintamenot , , , , ,48 95,9 Toimintakate , , , , ,19 96,7 Peruskoulut Toimintatulot ,00 0, , , ,10 124,6 Toimintamenot , , , , ,35 99,4 Toimintakate , , , , ,45 98,8 Lukio Toimintatulot 0,00 0,00 0,00 40,00-40,00-100,0 Toimintamenot , , , , ,18 95,7 Toimintakate , , , , ,18 95,7 Kansalaisopisto Toimintatulot , , , , ,28 86,9 Toimintamenot , , , , ,46 93,5 Toimintakate , , , , ,18 97,2 Kirjasto Toimintatulot ,00 0, , ,49-12,49 100,1 Toimintamenot , , , , ,75 97,9 Toimintakate , , , , ,24 97,8 Vapaa-aikapalvelut Toimintatulot , , , , ,86 101,1 Toimintamenot , , , , ,63 98,1 Toimintakate , , , , ,49 97,1 SIVISTYSPALVELUT YHTEENSÄ Toimintatulot , , , , ,12 97,0 Toimintamenot , , , , ,00 97,8 Toimintakate , , , , ,88 97,9 TEKNISET PALVELUT Tekninen hallinto Toimintatulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Toimintamenot , , , , ,47 107,3 Toimintakate , , , , ,47 107,3 Yhdyskuntatekniset palvelut Toimintatulot , , , , ,02 98,6 Toimintamenot , , , , ,15 96,8 Toimintakate , , , , ,13 96,7 Vesihuoltolaitos Toimintatulot ,00 0, , , ,96 98,9 Toimintamenot , , , , ,03 93,9 Toimintakate , , , , ,07 103,4 Lämpölaitos Toimintatulot ,00 0, , , ,00 97,1 Toimintamenot , , , , ,85 110,7 Toimintakate , , , , ,85 71,9 Tilapalvelu Toimintatulot ,00 0, , , ,14 98,5 Toimintamenot , , , , ,92 97,4 Toimintakate , , , , ,78 447,3 Ympäristöpalvelut Toimintatulot ,00 0, , , ,50 109,1 Toimintamenot , , , , ,83 108,5 Toimintakate , , , , ,33 107,4 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖRYHMÄ Toimintatulot , , , , ,62 98,6 Toimintamenot , , , , ,95 98,7 Toimintakate , , , , ,67 100,3 TULOSRYHMÄT YHTEENSÄ Toimintatulot , , , , ,54 98,6 Toimintamenot , , , , ,10 99,3 Toimintakate , , , , ,56 99,6 115

116 Tuloslaskelmaosan toteutuminen Alkuperäinen Talousarvio- Lopullinen Talousarvion Poikkeama Käyttötalousarvio muutokset talousarvio toteutuma talousarviosta % Toimintatulot , , , , ,54 98,6 Myyntitulot , , , , ,63 94,6 Maksutulot ,00 0, , , ,49 95,5 Tuet ja avustukset , , , , ,56 115,2 Muut toimintatulot ,00 0, , , ,02 105,9 Valmistus omaan käyttöön 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Toimintamenot , , , , ,10 99,3 Henkilöstömenot , , , , ,23 100,2 Palvelujen ostot , , , , ,37 99,0 Aineet, tarvikkeet, tavarat , , , , ,01 94,0 Avustukset muille , , , , ,31 96,8 Avustukset liikelaitoksille 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Muut toimintamenot , , , , ,36 106,6 Toimintakate , , , , ,56 99,6 Verotulot , , , , ,06 101,2 Valtionosuudet , , , , ,00 100,1 Rahoitustulot ja -menot ,00 0, , , ,32 148,9 Korkotulot muilta ,00 0, , , ,34 19,5 Korkotulot liikelaitoksilta 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Muut rahoitustulot muilta ,00 0, , , ,46 111,6 Korvaus peruspääomasta liikelaitoksilta 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Korkomenot ,00 0, , , ,77 74,7 Muut rahoitusmenot ,00 0, , ,57-164,43 97,7 Vuosikate , , , , ,94 119,0 Poistot ja arvonalentumiset ,00 0, , , ,00 107,3 Suunnitelman mukaiset poistot ,00 0, , , ,00 107,3 Arvonalentumiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Satunnaiset erät 0,00 0,00 0, , ,11 0,0 Satunnaiset tulot 0,00 0,00 0, , ,11 0,0 Satunnaiset menot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Tilikauden tulos , , , , ,05 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , , ,05 VEROTULOJEN ERITTELY Alkuperäinen Talousarvio- Lopullinen Talousarvion Poikkeama Käyttötalousarvio muutokset talousarvio toteutuma talousarviosta % Verotulot , , , , ,15 101,2 Kunnan tulovero , , , , ,72 101,1 Osuus Yhteisöveron tuotosta ,00 0, , , ,45 106,1 Kiinteistövero ,00 0, , , ,02 98,2 Muut verotulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 KUNNALISVEROTULOJEN MÄÄRÄYTYMISEN PERUSTEITA Tulovero- Verotettava tulo Muutos prosentti miljoonaa euroa prosenttia , , , , , , , ,4 20, ,5 VALTIONOSUUKSIEN ERITTELY Alkuperäinen Talousarvio- Lopullinen Talousarvion Poikkeama Käyttötalousarvio muutokset talousarvio toteutuma talousarviosta % Valtionosuudet , , , , ,00 100,1 Peruspalvelujen valtionosuus (ml- tas.) , , , , ,00 100,1 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valt.os ,00 0, , , ,00 100,6 Harkinnanvarainen rahoitusavustus 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Verotulot ylittivät 0,4 miljoonalla eurolla budjetoidun. Valtionosuudet olivat hieman yli budjetoidun. Poistot ylittivät 0,2 miljoonalla eurolla budjetoidun. Vuosikate alitti yli 0,3 miljoonalla eurolla budjetoidun. Tilikauden ylijäämä ylitti 2,1 miljoonalla eurolla budjetoidun ylijäämän. 1,6 miljoonaa euroa johtui lämpölaitoksen yhtiöittämisestä. 116

117 Investointien toteutuminen Tulosalue Alkuper. Talousarvio- Lopullinen Talousarvion Poikkeama Käyttötalousarvio muutokset talousarvio toteutuma talousarviosta % Kaupunginhallitus Maaomaisuus Tulot ,00 0, , , , ,1 Menot , , , , ,00 245,0 Netto 0, , , , , ,3 Irtaimisto Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Menot ,00 0, , , ,25 163,5 Netto ,00 0, , , ,25 163,5 Arvopaperit Tulot ,00 0, , , ,25 19,2 Menot 0,00 0,00 0, , ,77-100,0 Netto ,00 0, , , ,02-664,6 Kaupunginhallitus yhteensä Tulot ,00 0, , , , ,6 Menot , , , , , ,2 Netto , , , , , ,1 Perusturvalautakunta Irtaimisto/sis Elviira Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Menot ,00 0, , , ,01 66,9 Netto ,00 0, , , ,01 66,9 Kehitysvammaisten palvelutalon laajennus Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Menot ,00 0, , , ,97 78,0 Netto ,00 0, , , ,97 78,0 Perusturvalautakunta yhteensä Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Menot ,00 0, , , ,98 76,7 Netto ,00 0, , , ,98 76,7 Koulutuslautakunta Koulujen atk-laitteet Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Menot ,00 0, , ,56-535,44 94,6 Netto ,00 0, , ,56-535,44 94,6 Teknisen työn luokkien laitehankinnat Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Menot ,00 0, , ,85-494,15 98,0 Netto ,00 0, , ,85-494,15 98,0 Irtaimisto, kirjastoauto Tulot ,00 0, ,00 0, ,00 0,0 Menot , , , , ,00 3,4 Netto , , , , ,00 5,1 Sivistysryhmä yhteensä Tulot ,00 0, ,00 0, ,00 0,0 Menot , , , , ,59 12,1 Netto , , , , ,59 17,5 117

118 Tulosalue Alkuper. Talousarvio- Lopullinen Talousarvion Poikkeama Käyttötalousarvio muutokset talousarvio toteutuma talousarviosta % Tekninen lautakunta Talonrakennus Tulot 0,00 0,00 0, , ,00-100,0 Menot , , , , ,80 104,8 Netto , , , , ,80 102,8 Liikenneväylät Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Menot ,00 0, , , ,13 76,2 Netto ,00 0, , , ,13 76,2 Viherrakentaminen Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Menot ,00 0, , ,89 688,89 102,0 Netto ,00 0, , ,89 688,89 102,0 Vesihuolto Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Menot ,00 0, , , ,98 100,5 Netto ,00 0, , , ,98 100,5 Lämpölaitos Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Menot ,00 0, , , ,91 176,8 Netto ,00 0, , , ,91 176,8 Haja-alueen viemärit Tulot ,00 0, ,00 0, ,00 0,0 Menot ,00 0, , , ,40 66,1 Netto ,00 0, , , ,40 70,4 Pienhankinnat Tulot 0,00 0,00 0, , ,00-100,0 Menot ,00 0, , , ,56 96,6 Netto ,00 0, , , ,56 92,2 Kaukovalvonta Töysän alue/vesihuoltot Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Menot ,00 0, , ,00 0,00 100,0 Netto ,00 0, , ,00 0,00 100,0 Kiinteistöjen pihojen kunnostukset Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Menot ,00 0, , ,69 297,69 100,3 Netto ,00 0, , ,69 297,69 100,3 Yksityiteiden peruskunnostukset Tulot ,00 0, , , ,00 42,0 Menot ,00 0, , , ,09 25,9 Netto ,00 0, , , ,09-4,5 Keskustan alue- ja liikennejärjestelyt Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Menot ,00 0, ,00 0, ,00 0,0 Netto ,00 0, ,00 0, ,00 0,0 Paloasema Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Menot ,00 0, , , ,20 97,0 Netto ,00 0, , , ,20 97,0 Hakojärven kevyen liikenteen väylä Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Menot ,00 0, , , ,51 219,8 Netto ,00 0, , , ,51 219,8 Ukkokankaan alue siirtoviemäri Tulot ,00 0, , , ,82 149,4 Menot ,00 0, , , ,52 173,0 Netto ,00 0, , , ,70 178,9 118

119 Tulosalue Alkuper. Talousarvio- Lopullinen Talousarvion Poikkeama Käyttötalousarvio muutokset talousarvio toteutuma talousarviosta % Elviiran keittiöremontti/sprinklaus Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Menot ,00 0, , , ,32 52,4 Netto ,00 0, , , ,32 52,4 Yläasteen laajennus Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Menot ,00 0, ,00 0, ,00 0,0 Netto ,00 0, ,00 0, ,00 0,0 Kaukolämpölinja Normekille Tulot ,00 0, ,00 0, ,00 0,0 Menot ,00 0, , ,40-246,60 99,9 Netto ,00 0, , , ,40 174,9 Tekninen ja ympäristöryhmä yhteensä Tulot ,00 0, , , ,18 40,2 Menot , , , , ,00 96,9 Netto , , , , ,18 102,6 INVESTOINNIT Tulot ,00 0, , , ,52 680,4 Menot , , , , ,45 127,5 Netto , , , , ,07 19,9 Investoinneissa suurin ylitys oli Arvopaperit 1,6 miljoonaa euroa. Kyseessä oli asuntotoimen yhtiöiden fuusion yhteydessä valtuuston päätöksellä tehdyt muutokset lainajärjestelyissä sekä lämpölaitoksen yhtiöittämiseen liittyvät kirjaukset. Lämpölaitoksen yhtiöittämisen kirjausvaikutuksia ei voitu vielä huomioida silloin kuin tehtiin toista lisätalousarviota. 119

120 Rahoitusosan toteutuminen Alkuperäinen Talousarvio- Lopullinen Talousarvion Poikkeama Käyttötalousarvio muutokset talousarvio toteutuma talousarviosta % Toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta , , , , ,75 119,8 Vuosikate , , , , ,94 119,0 Satunnaiset erät 0,00 0,00 0, , ,11 0,0 Tulorahoituksen korjauserät ,00 0, , , , ,6 Investointien rahavirta , , , , ,37-24,3 Käyttöomaisuusinvestoinnit , , , , ,45 127,5 Rahoitusosuudet investointimenoihin ,00 0, , , ,18 28,4 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,00 0, , , , ,8 Toiminta ja investoinni,t netto , , , , , ,2 Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset ,00 0, , , , ,8 Antolainasaamisten lisäykset muille ,00 0, , , , ,3 Antolainasaamisten lisäykset liikelait. 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Antolainasaamisten vähennykset muilta ,00 0, , , ,15 509,5 Antolainasaamisten vähennykset liikel. 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Lainakannan muutokset , , , , ,54 14,2 Pitkäaikaisten lainojen lisäys , , , ,00 0,00 100,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,00 0, , , ,54 97,9 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00 0,00 0, , ,00 0,0 Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Muut maksuvalmiuden muutokset , , , ,26-586,2 Rahoitustoiminta, netto , , , , , ,7 Vaikutus maksuvalmiuteen , , , , ,80 57,0 Kassavarojen muutos Kassavarat ,96 Kassavarat ,16 Kassavarojen muutos ,20 120

121 3. Tilinpäätöslaskelmat 3.1. Tuloslaskelma 2013 Toimintatuotot Myyntituotot , ,36 Maksutuotot , ,95 Tuet ja avustukset , ,89 Muut toimintatuotot , , , ,06 Valmistus omaan käyttöön 0,00 0,00 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,91 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,28 Muut henkilösivukulut , ,98 Palvelujen ostot , ,15 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,80 Avustukset , ,14 Muut toimintakulut , , , ,01 TOIMINTAKATE , ,95 Verotulot , ,24 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,88 Muut rahoitustuotot , ,08 Korkokulut , ,28 Muut rahoituskulut , , , ,52 VUOSIKATE , ,81 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,90 Arvonalentumiset 0, ,00 0, ,90 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot ,11 0,00 Satunnaiset kulut 0, ,11 0,00 0,00 TILIKAUDEN TULOS , ,09 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,09 121

122 3.2. Rahoituslaskelma 2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,81 Satunnaiset erät ,11 0,00 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,82 Investointien rahavirta Investointimenot , ,92 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,81 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,11 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,29 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys , ,00 Antolainasaamisten vähennys , , , ,61 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,23 Lyhytaikaisten lainojen muutos , , , ,10 Oman pääoman muutokset 0, ,79 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,14 Vaihto-omaisuuden muutos , ,60 Saamisten muutos , ,20 Korottomien velkojen muutos , , , ,69 Rahoituksen rahavirta , ,61 Rahavarojen muutos , ,32 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,16 Rahavarat , , , ,32 122

123 3.3. Tase V A ST A A V A A V A ST A T T A V A A A PYSYVÄT VASTAAVAT A OM A PÄÄOM A I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma , ,23 1. Aineettomat oikeudet 0,00 0,00 II Arvonkorotusrahasto 0,00 0,00 2. Tietokoneohjelmistot , ,37 III M uut omat rahastot 0,00 0,00 3. Muut pitkävaikutteiset menot , ,87 IV Edell. tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,88 4. Ennakkomaksut 0,00 0,00 V Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , ,24 OMA PÄÄOMA YHT , ,02 II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa- ja vesialueet , ,16 B POISTOERO JA VAPAAEHT. VAR. 2. Rakennukset , ,60 1. Poistoero 0,00 0,00 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,33 2. Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00 4. Koneet ja kalusto , ,55 POISTOERO JA VAP.E. VAR.YHT. 0,00 0,00 5. Muut aineelliset hyödykkeet , ,51 6. Ennakkomaksut ja keskener.hank , ,73 C PAKOLLISET VARAUKSET , ,88 1. Eläkevaraukset 0,00 0,00 III Sijoitukset 2. Muut pakolliset varaukset 0,00 0,00 1. Osakkeet ja osuudet , ,34 PAKOLLISET VARAUKSET YHT. 0,00 0,00 2. Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,00 0,00 3. Muut lainasaamiset , ,99 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 4. Muut saamiset 8 389, ,00 1. Valtion toimeksiannot , , , ,33 2. Lahjoitusrahastojen pääomat , ,76 PYSYVÄT VASTAAVAT YHT , ,45 3. Muut toimeksiantojen pääomat , ,07 TOIM EKSIANT. PÄÄOM AT YHT , ,13 B TOIM EKSIANTOJEN VARAT 1. Valtion toimeksiannot , ,30 E VIERAS PÄÄOMA 2. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,79 I Pitkäaikainen 3. Muut toimeksiantojen varat 0,00 0,00 1. Joukkovelkakirjalainat 0,00 0,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT YHT , ,09 2. Lainat rah.- ja vakuutuslaitoksilta , ,62 3. Lainat julkisyhteisöiltä 21149, ,06 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 4. Lainat muilta luotonantajilta 0,00 0,00 I Vaihto-omaisuus 5. Saadut ennakot 0,00 0,00 1. Aineet ja tarvikkeet 4 865, ,30 6. Ostovelat 0,00 0,00 2. Keskeneräiset tuotteet 0,00 0,00 7. Muut velat/liitt.maksut ja muut velat , ,76 3. Valmiit tuotteet 0,00 0,00 8. Siirtovelat 0,00 0,00 4. Muu vaihto-omaisuus 0,00 0, , ,44 5. Ennakkomaksut 0, ,89 II Lyhytaikainen 4 865, ,19 1. Joukkovelkakirjalainat 0,00 0,00 II Saamiset 2. Lainat rah. ja vakuutuslaitoksilta , ,69 Pitkäaikaiset saamiset 3. Lainat julkisyhteisöiltä 6 791, ,94 1. Myyntisaamiset 0,00 0,00 4. Lainat muilta luotonantajilta 0,00 0,00 2. Lainasaamiset 0,00 0,00 5. Saadut ennakot , ,80 3. Muut saamiset 0,00 0,00 6. Ostovelat , ,50 4. Siirtosaamiset 0,00 0,00 7. Muut velat/liitt.maksut ja muut velat , ,68 0,00 0,00 8. Siirtovelat , ,29 Lyhytaikaiset saamiset , ,90 1. Myyntisaamiset , ,76 VIERAS PÄÄOMA YHT , ,34 2. Lainasaamiset , ,00 3. Muut saamiset , ,62 4. Siirtosaamiset , ,22 V A ST A T T A V A A Y HT EEN SÄ , , , , , ,60 III Rahoitusarvopaperit 1. Osakkeet ja osuudet 0,00 0,00 2. Sij. rahamarkkinainstrumentteihin , ,44 3. Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,00 0,00 4. Muut arvopaperit 0,00 0, , ,44 IV Rahat ja pankkisaamiset , ,72 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHT , ,95 V A ST A A V A A Y HT EEN SÄ , ,

124 3.4. Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma 2013 Toimintatuotot , ,83 Toimintakulut , ,81 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta/tappiosta , , , ,27 Toimintakate , ,27 Verotulot , ,24 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,94 Muut rahoitustuotot , ,22 Korkokulut , ,55 Muut rahoituskulut , , , ,19 Vuosikate , ,78 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,76 Tilikauden yli- ja alipariarvot 0,00 0,00 Arvonalentumiset 0, ,82 0, ,76 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Tilikauden tulos , ,02 Tilinpäätössiirrot , ,46 Vähemmistöosuudet ,27 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,44 124

125 Konsernin rahoituslaskelma 2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,78 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,94 Investointien rahavirta Investointimenot , ,85 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,43 Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot , , , ,20 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,26 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys , ,00 Antolainasaamisten vähennys , , , ,07 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,03 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,19 Lyhytaikaisten lainojen muutos , , , ,60 Oman pääoman muutokset 0, ,79 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,13 Vaihto-omaisuuden muutos , ,79 Saamisten muutos , ,33 Korottomien velkojen muutos , , , ,23 Rahoituksen rahavirta , ,11 Rahavarojen muutos , ,85 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,58 Rahavarat , , , ,85 125

126 Konsernitase V A ST A A V A A V A ST A T T A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT OM A PÄÄOM A Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma , ,23 Aineettomat oikeudet , ,33 Arvonkorotusrahasto , ,82 Muut pitkävaikutteiset menot , ,00 Muut omat rahastot , ,42 Ennakkomaksut 0,00 0,00 Edell. tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,92 Aineettomat hyödykkeet yhteensä , ,33 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,44 Aineelliset hyödykkeet OM A PÄÄOM A YHT , ,95 Maa- ja vesialueet , ,01 Rakennukset , ,74 VÄHEM M ISTÖOSUUDET , ,09 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,48 Koneet ja kalusto , ,74 POISTOERO JA VAPAAEHT. VAR. Muut aineelliset hyödykkeet , ,52 Poistoero , ,11 Ennakkomaksut ja keskener. hankinn , ,51 Vapaaehtoiset varaukset , ,42 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , ,00 POISTOERO JA VAPAAEHT. VAR. YHT , ,53 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet , ,17 PAKOLLISET VARAUKSET Muut osakkeet ja osuudet , ,52 Eläkevaraukset 0,00 0,00 Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,00 0,00 Muut pakolliset varaukset , ,32 Muut lainasaamiset , ,47 PAKOLLISET VARAUKSET YHT , ,32 M uut saamiset , ,25 Sijoitukset yhteensä , ,41 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,69 PYSYVÄT VASTAAVAT YHT , ,74 VIERAS PÄÄOMA TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,75 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma , ,07 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma , ,50 VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma , ,19 Vaihto-omaisuus , ,33 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma , ,21 Saamiset , ,13 VIERAS PÄÄOMA YHT , ,97 Pitkäaikaiset saamiset 0,00 0,00 Lyhytaikaiset saamiset 0,00 0,00 V A ST A T T A V A A Y HT EEN SÄ , ,55 Rahoitusarvopaperit , ,46 Rahat ja pankkisaamiset , ,14 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHT , ,06 V A ST A A V A A Y HT EEN SÄ , ,55 126

127 4. Tilinpäätöksen liitetiedot 4.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien arvostus Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa. Pysyvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO-periaatteen mukaisesti hankintamenon tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusomaisuuspaperit on merkitty taseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Vertailutiedot Vertailutietoina on käytetty mahdollisuuksien mukaan Alavuden tilinpäätöstietoja edellisiltä vuosilta sekä graafeissa koko maan keskiarvoja Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laajuus Sisäiset liiketapahtumat Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt ja kuntayhtymät, joissa kunta on osakkaana. Osakkuusyhteisöt on jätetty yhdistelemättä, koska yhdistelemättä jättämisellä on vain vähäinen merkitys konsernin toiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Keskinäisen omistuksen eliminointi Vähemmistöosuudet Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäisten omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistötytäryhteisöjen aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. 127

128 4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Toimintatuotot tulosryhmittäin Konserni Kaupunki Hallinto- ja kehityspalvelut Talouspalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekninen palvelut YHTEENSÄ *) *) toimintatuottojen erittely esitetään ulkoisista eristä Verotulot 2013 Kunnan tulovero , ,93 Osuus yhteisöveron tuotosta , ,33 Kiinteistövero , ,98 Muut verotulot 0,00 0,00 Verotulot yhteensä , ,24 Valtionosuudet 2013 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus ,00 Siitä:Verotuloihin perustuva valtionos. tasaus ,00 Järjestelmämuutoksen tasaus 0,00 0,00 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valt.os ,00 Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus 0,00 Valtionosuudet yhteensä ,00 Satunnaiset erät Lämpölaitosliiketoiminnan yhtiöittämisen yhteydessä syntynyt myyntivoitto ,11 on kirjattu satunnaisiin tuottoihin. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Poistosuunnitelma päivitettiin vastaamaan KILAn kuntajaoston ohjeistusta ja käytettiin tilinpäätösvuoden uusien kohteiden poistolaskennassa. Vanha poistopohja käytiin harmonisoiden läpi kuntaliitoksen yhteydessä. Poistoajat ja poistomenetelmät ovat: PYSYVÄT VASTAAVAT poistoaika poistotapa KILA Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot 2 tasapoisto 2-5 Aineettomat oikeudet 5 tasapoisto 5-20 Liikearvo 2 tasapoisto 2-5 Muut pitkävaikutteiset menot ATK-ohjelmistot 3 tasapoisto 2-5* Tieosuudet 15 tasapoisto 2-5* Muut 3 tasapoisto 2-5* * erityisestä syystä voi olla enintään 20 vuotta Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoaikaa Rakennukset ja rakennelmat** Hallinto- ja laitosrakennukset, puiset 20 tasapoisto Hallinto- ja laitosrakennukset, kiviset 30 tasapoisto

129 Tehdas- ja tuotantorakennukset, puiset 20 tasapoisto Tehdas- ja tuotantorakennukset, kiviset 30 tasapoisto Talousrakennukset, puiset 10 tasapoisto Talousrakennukset, kiviset 20 tasapoisto Vapaa-ajan rakennukset, puiset 20 tasapoisto Vapaa-ajan rakennukset, kiviset 30 tasapoisto Asuinrakennukset, puiset 30 tasapoisto Asuinrakennukset, kiviset 40 tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot 15 tasapoisto Sillat, laiturit ja uimalat 10 tasapoisto Muut maa- ja vesirakenteet 15 tasapoisto Vedenjakeluverkosto 30 tasapoisto Viemäriverkko 30 tasapoisto Kaukolämpöverkko 20 tasapoisto Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet 15 tasapoisto Puhelinverkko, keskusasem ja alakeskukset 10 tasapoisto Maakaasuverkko 20 tasapoisto Muut putki- ja kaapeliverkot 15 tasapoisto Sähkö-, vesi- yms.laitosten laitoskoneet ja laitteet 10 tasapoisto Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet 15 tasapoisto Liikenteen ohjauslaitteet 10 tasapoisto Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 10 tasapoisto **perusparannusmenojen poistoaika on kolmasosa(1/3) normaalista poistoajasta ja kohteen kokonaisperusparannusmenojen poistoaika on kakasi kolmasosaa(2/3) normaalista poistoajasta. Koneet ja kalusto Rautaiset alukset 15 tasapoisto Puiset alukset ja muut uivat työkoneet 8 tasapoisto 8-15 Muut kuljetusvälineet 4 tasapoisto 4-7 Muut liikkuvat työkoneet 5 tasapoisto 5-10 Muut raskaat koneet 10 tasapoisto Muut kevyet koneet 5 tasapoisto 5-10 Sairaala-, terveydenhuolto- yms.laitteet 5 tasapoisto 5-15 ATK-laitteet 3 tasapoisto 3-5 Muut laitteet ja kalusteet 3 tasapoisto 3-5 Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat käytön mukainen poisto Arvo- ja taide-esineet ei poistoaikaa Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ei poistoaikaa Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet ei poistoaikaa Pienet käyttöomaisuushankinnat, alle 2.000, on kirjattu vuosikuluksi. Pienhankintarajaa verrataan hyödykkeen arvoon kokonaisuutena, vaikka hyödyke muodostuisikin useasta komponentista. Pienhankintaraja on määritelty ilman arvonlisäveroa. 129

130 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina Suunnitelman mukaiset poistot Poistonalaisten investointien omahankintameno Poikkeama, euroa Poikkeama, prosenttia -39 Investointi- ja poistotason poikkeama johtuu siitä, että kaudelle sattuu poikkeuksellisen suuria investointivuosia, poistoajat ovat olleet suhteellisen pitkiä ja investointimeno on tarkasteluajanjaksolla etupainotteinen verrattuna poistoihin, jotka alkavat vasta kohteen tultua valmiiksi. KILA:n kuntajaoston yleisohjeen mukaiset muutokset ovat astuneet voimaan tilivuodesta 2013 alkaen. Suunnitelman mukaisia poistoja on muutettu paremmin vastaamaan investointeja sekä kuntaliitoksen yhteydessä että vuoden aikana. Nämä muutokset eivät vielä vaikuta paljoa laskelmaan. Pakollisten varausten muutokset Pakollisia varauksia ei tilikaudella ollut. Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja tappiot Konserni Kaupunki Muut toimintatuotot Maa-alueiden myyntivoitot , , , ,99 Muut myyntivoitot , , , ,00 Muut toimintakulut maa-alueiden myyntitappiot , ,68 muut myyntitappiot Rahoitustuotot ja -kulut 2013 Korkotuotot Korkotuotot sijoituksista , ,88 Korkotuotot muut , ,58 Muut rahoitustuotot Kurssivoitot , ,82 Osinkotuotot muista yhteisöistä , ,45 Peruspääoman korot kuntayhtymiltä , ,31 Korkokulut Lainojen korkokulut , ,65 Muut korkokulut , ,87 Muut rahoituskulut Kurssitappiot Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely 2013 Satunnaiset tuotot Lämpöliikelaitostoiminnan yhtiöittäminen/myyntivoitto ,11 130

131 4.3. Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Kuntayhtymäosuuksien arvon muutokset Tasearvo 1.1. kaupungin taseessa Muutokset tilikaudella Tasearvo kaupungin taseessa Tasearvo ky:n taseessa Osuus % ky:n taseessa E-P:n Liitto , , ,29 6,17 Seinäjoen koulutuskuntayhtymä , , ,21 2,76 Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä , , ,32 57,15 E-P:n Sairaanhoitopiirin ky , , ,55 6,99 Eskoon sosiaalipalvelujen ky , , ,05 5,29 Pääomien ero taseissa ei aiheuta kirjauksia, pääomat ky:n ja kunnan välillä voivat erottaa. Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutt. menot Ennakkomaksut Yhteensä Poistamaton hankintameno , , ,24 Lisäykset tilikauden aikana , ,20 Rahoitusosuudet tilikaudella 0 0 Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä 0 Tilikauden poisto , , ,83 Arvonalenn. ja niiden palaut. Poistamaton hankintam , , ,61 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , , ,61 Olennaiset lisäpoistot Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineell. hyöd. Ennakkomaks. ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno , , , , , , ,88 Lisäykset tilikauden aikana , , , , ,80 Rahoitusosuudet tilikaudella , , ,63 Vähennykset tilikauden aikana , , , ,04 Siirrot erien välillä , ,42 Tilikauden poisto , , , ,17 Arvonalennukset ja niiden pal. Poistamaton hankintam , , , , , , ,42 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , , , , , , ,42 Olennaiset lisäpoistot Pysyvien vastaavien sijoitukset, osakkeet ja osuudet Osakkeet Osakkeet omistusyhteysyhteisöosuudet Kuntayhtymä- Muut osakkeet ja Yhteensä konserniyhtiöt osuudet Hankintameno , , , , ,34 Lisäykset , ,77 Vähennykset , ,75 Siirrot erien välillä 4 000, ,00 Hankintameno , , , , ,36 Arvonalennukset Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , , , , ,36 Pysyvien vastaavien sijoitukset, jvk-, muut laina- ja muut saamiset Jvk-lainasaamiset Saamiset konserniyhteisötayhtymät Saamiset kun- Saamiset muut Yhteensä yhteisöt Hankintameno , , ,99 Lisäykset , , ,35 Vähennykset , ,36 Siirrot erien välillä , ,77 Hankintameno , , ,19 Arvonalennukset Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , , ,19 131

132 Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot Tytäryhteisöt ja kuntayhtymäosuudet Nimi Kotipaikka Kaupungin Konsernin Kuntakonsernin osuus (1 000 euroa) omistusosuus omistusosuus omasta pääomasta vieraasta pääomasta tili. voitosta/tappiosta Tytäryhteisöt Alavuden Lämpö Oy Alavus 100,00 100, Alavuden Jäähalli Oy Alavus 83,35 83, Alavuden Kehitys Oy Alavus 100,00 100, A-Pesu Oy Alavus 100,00 100, Asunto Oy Asulantie Alavus 53,70 53, Alavuden Vuokra-asunnot Oy Alavus 100,00 100, Kiinteistö Oy Alavus Fasadi Alavus 100,00 100, Asunto Oy Eevanraitti Alavus 100,00 100, Asunto Oy Töysän Tapanintie 10 Alavus 0,00 100, Finn Töysä Oy Alavus 89,00 89, Kiinteistö Oy Tuurin Tietotalo Alavus 100,00 100, Yhteensä Kuntayhtymät Eskoon sosiaalipalvelujan ky Seinäjoki 5,29 5, Etelä-Pohjanmaan liitto Seinäjoki 6,17 6, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ky Seinäjoki 6,99 6, Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä Alavus 57,15 57, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Seinäjoki 2,76 2, Yhteensä Pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset tytäryhteisöiltä, kuntayhtymiltä, joissa kaupunki on jäsenenä sekä osakkuus- ja muilta omistusyhteysyhteisöiltä 2013 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset , ,83 Lainasaamiset , ,52 Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä , , , ,83 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kaupunki on jäsenenä Myyntisaamiset , ,57 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset , ,14 Yhteensä , ,71 Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä Saamiset yhteensä , , , ,54 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kaupunki Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulot valtio/eu , , , ,65 Siirtyvät korot , ,31 Kelan korvaus työterv.huollosta , , , ,00 E-P Pelastuslaitos ,00 Melan lopullinen maksu 6TK / eläkemaksut Osakemyynti , , ,00 Muut siirtosaamiset , , , ,26 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yht , ,22 132

133 Rahoitusarvopaperit 2013 Osakkeet ja osuudet Jälleenhankintahinta Kirjanpitoarvo Erotus Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Jälleenhankintahinta , ,44 Kirjanpitoarvo , ,44 Erotus Joukkovelkakirjalainasaamiset Jälleenhankintahinta Kirjanpitoarvo Erotus Muut arvopaperit Jälleenhankintahinta Kirjanpitoarvo Erotus Yhteensä rahoitusarvopaperit , ,44 Sijoitusmarkkinakatsaus ja sijoitussalkun kehitys Vuotta leimasivat erityisesti öljyn hinnanlasku, geopoliittiset riskit, dollarin vahvistuminen sekä suuret fuusiot ja yrityskaupat. Maailmantalouden maltillinen kasvu on ollut viime vuosina kehittyvien markkinoiden sekä Yhdysvaltain talouden varassa. Yhdysvalloissa kasvu on verraten pirteää, kehittyvissä talouksissa kasvu on hidastumassa, Japani on taas vaihteeksi taantumassa ja Euroopassa elätellään toiveita hieman paremmasta. Raakaöljyn 45 prosentin hinnanlasku viime vuonna oli toiseksi suurin romahdus 30 vuoteen. Käytännössä öljyn hinnanlasku toimii kuluttajille veronkevennyksenä, jonka maksumiehiä ovat öljyn tuottajamaat. On arvioitu, että esimerkiksi Yhdysvalloissa nyt nähty öljyn hinnanlasku kasvattaa reaalituloja 0,9 prosenttia ja piristää talouskasvua 0,6 prosenttia. Osakemarkkinoilla on takana jo lähes kuuden vuoden nousuputki finanssikriisin jälkeen. Euroissa mitattuna maailman osakkeet tuottivat keskimäärin 19,5 prosenttia viime vuonna. Dollareissa mitattuna vastaava luku on vain 4,9 prosenttia. Amerikkalaisosakkeet olivat jälleen voittajia myös paikallisessa valuutassa mitattuna. Euroopassa osakkeet tuottivat 6,8 prosenttia ja Japanissa 9,3 prosenttia. Kotimaiset osakkeet elpyivät vahvasti lokakuun pohjilta päätyen 10,6 prosentin tuottolukemiin vuoden lopussa. Suomi osakkeita leimasi jälleen suuret tuottojen hajonnat ja yrityskohtaiset tekijät. Pitkä nousuralli lisää sijoittajien halua kotiuttaa voittojaan ajoittain, kuten loka- ja joulukuun minikorjausliikkeet osoittivat. Siten sijoittajien tunnelmat ailahtelevat jatkossa viime vuosia enemmän. Yksi markkinoiden suurimmista yllätyksistä koettiin eurooppalaisten valtionlainojen erittäin hyvässä tuotossa. Euroalueen valtionlainojen tuottokehitystä kuvaava JP Morgan EMU Government Bond -indeksi tuotti viime vuonna peräti 13,5 prosenttia, mikä oli kovin nousu 20 vuoteen. Euroalueen valtionlainojen keskimääräinen korko laski samalla indeksillä mitattuna 147 korkopisteellä. Yhdysvalloissa vastaavan indeksin korko laski 47 korkopistettä siitä huolimatta, että Yhdysvaltain keskuspankki lopetti joukkolainojen osto-ohjelman. Korkojen yllättävä lasku selittynee osin sillä, että valtionlainojen kysyntä on lisääntynyt deflaatioriskin kasvun seurauksena. EKP:n ja Japanin keskuspankin taseiden kasvattamisen johdosta markkinakorkojen nousupaine on rajallinen vaikka Yhdysvalloissa ohjauskorkojen nosto häämöttää. Toinen yllätys korkopuolella koettiin etenkin yhdysvaltalaisten high yield lainojen kehnossa tuotossa viime vuonna. Luottoriskipreemion nousu laski lainojen hintoja etenkin syksyn aikana ja vuosituotto euro high yieldillä oli 5,3 prosenttia ja US high yieldillä vain 2,5 prosenttia dolla- 133

134 Valtakirjasalkun kehitys reissa laskettuna. Suurin osa preemion kasvusta selittyy energiasektorin lainojen negatiivisilla liikkeillä. Energiasektorin osuus Yhdysvaltain high yield -yrityslainamarkkinoista on nykyään 15 prosentin luokkaa. Vuosi oli jälleen kerran hyvä vuosi sijoittajalle ja Alavuden kaupungin valtakirjasalkun tuotto oli 8,88 prosenttia viime vuonna. Sijoittajan kannalta poikkeuksellista viime vuoden aikana oli se, että käytännössä kaikki omaisuuslajit, hyödykkeitä lukuun ottamatta, tuottivat sijoittajalle positiivista tuottoa talouden kasvaessa maltillisesti sekä keskuspankkien jatkaessa markkinoita tukevaa elvyttävää rahapolitiikkaa. Valtakirjasalkun osakesijoitukset tuottivat 15,52 prosenttia ja joukkolainasijoitusten tuotto oli tilikauden aikana 8,86 prosenttia. Rahamarkkinasijoitusten tuotto jäi odotetusti alle yhteen prosenttiin. Valtakirjasalkun tuotto jäi 0,89 prosenttia valitun vertailuindeksin tuotosta viime vuonna. Osakesijoituksissa merkittävin selittävä tekijä heikolle tuotolle suhteessa indeksiin oli kotimaisten osakkeiden osakevalinta, joka ei viime vuoden vaikeassa sijoitusmarkkinassa onnistunut toivotulla tavalla. Kansainvälisten osakesijoitusten osalta valtakirjasalkun sijoitukset jäivät hieman vertailuindeksin tuotosta erityisesti kehittyville osakemarkkinoille tehtyjen painotusten johdosta. Korkosijoituksissa viime vuonna kaikkien yllätykseksi hyvin tuottaneiden valtionlainojen alipainottaminen ja heikosti tuottaneiden riskisempien high yield yrityslainojen ylipainottaminen söi tuottoa suhteessa korkosijoitusten vertailuindeksiin. Tilinpäätösvuoden sijoitustuotto oli erinomainen verrattuna vaikka eläkevakuutusyhtiöiden sijoitustuottoon. Julkisten eläkelaitosten ja yksityisten eläkevakuutusyhtiöiden luvut eivät ole vertailukelpoisia. Mikäli Varmalla ei olisi velvollisuutta suojata valuuttapositiotaan, sen sijoitustuotto olisi noussut Kevaakin korkeammalle viime vuonna 134

135 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Konserni Kaupunki Peruspääoma , , , ,23 Lisäykset Vähennykset Peruspääoma , , , ,23 Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä , , , ,67 Edellisten tilikausien ylijäämä/alij , , , ,88 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , , , ,09 Oma pääoma yhteensä , , , ,02 Pitkäaikainen vieras pääoma Velat ja velkojen osat, jotka erääntyvät viiden vuoden tai pidemmän ajan kuluttua 2013 Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Pitkäaikaiset velat yhteensä , ,00 Velat tytäryhteisöille, kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä ja osakkuus- sekä muille omistusyhteysyhteisöille 2013 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Velat tytäryhteisöille Saadut ennakot Ostovelat , ,30 Muut velat Siirtovelat Yhteensä , ,30 Velat kuntayhtymille, joissa kaupunki on jäsenenä Saadut ennakot Ostovelat , ,56 Muut velat Siirtovelat ,99 Yhteensä , ,56 Velat osakkuus- sekä muille omistusyhteysyhteisöille Saadut ennakot Ostovelat Muut pitkäaikaiset velat 2013 Muut velat Liittymismaksut , ,76 Yhteensä , ,76 135

136 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kaupunki Lyhytaikaiset siirtovelat Siirtovelat Palkkajaksotukset , ,34 Palkkojen ja henkilösivukul. jaksotukset , , , ,61 Korkojaksotukset , ,53 Opetus/valtionosuus/vähennys ,00 Mela/Lomitus/palautus ,76 Kuusiokuntien terveys ky/lisämaksu , ,54 Työttömyysvakuutus/lisämaksu ,00 Muut siirtovelat , ,51 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä , ,29 Siirtovelat yhteensä , ,29 136

137 4.4. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin Konserni Kaupunki Lainat vakuutus- ja rahoituslaitoksilta Vakuudeksi annetut kiinnitykset , ,73 Lainat julkisyhteisöiltä Vakuudeksi annetut kiinnitykset , ,65 Lainat muilta luotonantajilta Vakuudeksi annetut kiinnitykset Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä , ,38 Leasingvastuiden yhteismäärä Konserni Kaupunki Seuraavalla tilikaudella maksettavat , , , ,32 Myöhemmin maksettavat , , , ,64 Yhteensä , , , ,96 Leasingsopimuksiin ei sisälly olennaisia irtisanomis- ja lunastusehdon mukaisia vastuita Muut kaupungin antamat vastuusitoumukset Konserni Kaupunki Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma , ,00 Jäljellä oleva pääoma , , , ,06 Takaukset muiden puolesta *) Alkuperäinen pääoma , ,36 Jäljellä oleva pääoma , , , ,21 *) Tähän sisältyvät myös kaupungin antamat täytetakaukset asuntolainoista, joista lainasitoumukset on tehty Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista 2013 Kunnan osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuusta , ,04 Kunnan osuus Kuntien takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus Kuntien takauskeskuksen rahast , ,36 Sopimusvastuut Konserni Kaupunki Vuokravastuut , ,64 Arvonlisäveron palautusvastuu , ,46 137

138 4.5. Henkilöstöä ja tilintarkastajien palkkioita koskevat liitetiedot Tässä käsitellään tilinpäätössuosituksessa olevat erittelyt ja Henkilöstövoimavarojen arviointisuosituksen yhteismitalliset tunnusluvut. Koska tilinpäätössuosituksessa esitetyt taulukot ovat samoja kuin henkilöstövoimavarojen arvioinnissa, niitä ei esitetä kahteen kertaan. Tilinpäätösvuonna taulukoista jää puuttumaan joitakin kohtia, koska edellisen tilinpäätöksen luvut eivät ole vertailukelpoisia uuden suosituksen kanssa ja toisaalta koska vanhasta palkkaohjelmistosta ei saa aivan suosituksen mukaisia erittelyjä. Tilanne korjaantuu tulevina vuosina vuoden 2016 alusta käyttöön otettavan Populusohjelmiston myötä Henkilöstöä koskeva liitetieto Henkilöstön lukumäärä palveluryhmittäin 2013 Hallinto- ja kehityspalvelut 14 Talouspalvelut 101 Perusturvapalvelut 280 Sivistyspalvelut 422 Tekniset palvelut 146 Yhteensä 963 Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Tähän lisätietona A-Pesu Oy:n rooli ja lukuja sekä sanallisesti määräaikaisuuden pääasialliset perusteet Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Henkilöstökulut Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Yhteensä

139 Henkilöstövoimavarojen arvioinnin yhteismitalliset tunnusluvut Henkilötyövuosi Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä Henkilötyövuodet Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta Henkilötyövuodet palvelussuhteessa ,3 Työajan jakautuminen Henkilöstömäärä- ja henkilötyövuositunnuslukujen lisäksi työnantaja ja työyhteisöt tarvitsevat tietoa siitä, miten työntekoon tarkoitettua työaikaa todellisuudessa on käytetty. Palvelutarpeiden edellyttämien henkilöstöresurssien oikean mitoituksen, kohdentamisen ja kuormituksen suunnittelu perustuu tietoon työajoista ja poissaoloista. Kalenterivuoden päivät, joista vähennetään lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentävät arkipyhät = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) tun nit työpäivät % teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta 100, euroa % palkkakustannuksista ,0% Vähennetään työpäivinä: - Vuosilomat ja muut lomat ,4% ,0% - Terveysperusteiset poissaolot ,2% 590 2,2% - Perhevapaat ,2% 86 0,3% - Koulutus 303 0,1% - Muut palkattomat poissaolot 624 0,2% Muut palkalliset poissaolot ,8% Vapaana annetut työaikakorvaukset 93 0,04% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt = Tehty vuosityöaika ,88% 139

140 Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön ikätietoja tarvitaan varautumisessa eläkepoistumaan ja ennakoitaessa henkilöstön rekrytoinnin tarvetta. Lisäksi tiedot tukevat myös ikäjohtamista. Ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle , , , , ,7 65 ja yli 19 2,0 Yhteensä, % ,0 Keski-ikä, v 46v 0kk Henkilöstön osaamisen kehittäminen Osaaminen vaikuttaa sekä henkilöstön työhyvinvointiin, että tulokselliseen toimintaan. Osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen on osa osaamisen johtamisen ja varmistamisen kokonaisuutta, johon kuuluvat myös osaamisen ylläpito, osaamisen siirtäminen ja uuden osaamisen hankkiminen. Osaamisen kehittämisen ja koulutuspäivien seuranta on toteutettu siten, että seurannan perusteella voidaan hakea koulutuskorvausta TVR:lta. Vuonna koulutuskorvaukseen oikeuttavia päiviä oli yhteensä ja koulutuksen piirissä oli 576 työntekijää. Em. lukuihin sisältyy lakisääteinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus. Todellinen koulutuspäivien lukumäärä on jonkin verran korkeampi, koska tässä seurannassa on mukana vain koulutuskorvaukseen oikeuttavat päivät. Vuodelta TVR maksaa koulutuskorvausta ,86. Koulutuspäivät jakautuivat eri palveluryhmille seuraavan taulukon mukaisesti: Työntekijöiden lukumäärä, joista on oikeus korvaukseen Korvattujen päivien 1 päivältä 2 päivältä 3 päivältä lukumäärä Hallinto- ja kehityspalvelut Talouspalvelut Lomituspalvelut Perusturva Sivistyspalvelut (pl.varhaisk.) Varhaiskasvatus Tekniset palvelut Yhteensä Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteiset palkalliset ja palkattomat poissaolot lasketaan kalenteripäivinä. 140

141 Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäivät % työajasta 1000 euroa % palkkakustannuksista Lyhyet poissaolot alle 4 päivää päivää päivää päivää päivää 795 Yli 180 päivää Yhteensä ,5% 590 2,2% Keskimäärin/henkilötyövuosi Em. poissaoloista erikseen - työtapaturmat työmatkatapaturmat 62 - ammattitaudit tai -epäilyt 61 Terveysperusteiset poissaolot palveluryhmittäin Sairauskalenteripäivät Kokonaistyöpäivät Sairauspoissaolo-% Hallinto- ja kehityspalvelut ,3 Talouspalvelut ,7 Maatalouslomituspalvelut ,9 Perusturvapalvelut ,5 Sivistyspalvelut ,4 Tekniset palvelut ,0 Yhteensä ,5 Henkilöstön vaihtuvuus Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus-% Alkaneet palvelussuhteet 22 3,4% Päättyneet palvelussuhteet 27 4,2% Eläköityminen Seuraamalla toteutunutta eläkepoistumaa ja ennusteita ja yhdistämällä tiedot organisaation palvelustrategiaan kyetään ennakoimaan tulevaa työvoima- ja osaamistarvetta, työurien pituutta sekä henkilöstöjohtamisen haasteita. Eläkepoistumaennusteen avulla kunta voi ennakoida tulevaa työvoimatarvetta. Eläköityneet Yhteensä Keski-ikä Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 18 63v 3kk Osa-aikaeläkkeen aloittaneet 2 62v 4kk Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet % koko henkilöstön määrästä Lukumäärä Keskiikä Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet, joista: - Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 4 0,4% 57v 5kk -Kuntoutustuelle siirtyneitä 6 0,6% 49v 4kk - Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 1 0,1% 57v 0kk 141

142 Eläkemaksut 1000 e %-osuus palkkakustannuksista Varhemaksu 275 1,1 Eläkemenoperusteinen maksu ,7 Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Työvoimavaltaisella kunta-alalla työvoimakustannukset ja investoinnit henkilöstön työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen muodostavat merkittävän osan kunnan taloudesta. Työvoimakustannusten rakenteen ja kehityksen seuranta ovat siten keskeisiä myös henkilöstöraportoinnissa. Työvoimakustannukset kattavat kuntaan palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Kustannukset 1000 e Muutos-% ed. vuoteen Työvoimakustannukset yhteensä, josta: 1. Palkat yhteensä, josta ,6% Vuosiloma-ajan palkat ,6% Terveysper. poissaolojen palkat, netto (Kela-korvaukset väh.) Perhevapaiden palkat, netto 352 0,7% Muut lakisääteisten/sopimusperusteisten poissaolojen palkat ,6% 2. Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut ,5% 3. Muut Rekrytointikustannukset Vuokratyövoiman kustannukset 4. Henkilöstöinvestoinnit Työterveyshuolto, netto ,4 Koulutus ja muu kehittäminen Muut yhteensä (työpaikkaruokailu, virkistys, työmatkaliput, suojavaatteet jne ,0 142

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja katsaus

Kaupunginjohtaja katsaus VUOSIKERTOMUS 2014 1 Kaupunginjohtaja katsaus Nykyinen valtuustokausi on edennyt puoliväliin. Tätä aikaa ovat leimanneet monet valtakunnalliset kunnallishallintoa ja palveluita koskevat muutoshankkeet.

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

YLEISOHJE KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMAN LAATIMISESTA

YLEISOHJE KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMAN LAATIMISESTA KIRJANPITOLAUTAKUNNAN KUNTAJAOSTO Kauppa- ja teollisuusministeriö YLEISOHJE KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMAN LAATIMISESTA Helsinki 2006 Painetun julkaisun ISBN 952-213-163-6 Verkkojulkaisun ISBN

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013 Kaupunginvaltuusto 9.6.2014 1

Tilinpäätös 2013 Kaupunginvaltuusto 9.6.2014 1 Tilinpäätös Kaupunginvaltuusto 9.6.2014 1 1. Toimintakertomus... 4 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 4 1.1.1. Kaupunginjohtajan katsaus... 4 1.1.2. Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y.

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. 1 / 15 TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. Y-tunnus: 01.01.2012-31.12.2012 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2022 asti 2 / 15 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2012-31.12.2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. TASEKIRJA

Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. TASEKIRJA TASEKIRJA Tilikausi: 01.01.2010-31.12.2010 Tämä tilinpäätös on allekirjoitettava ja säilytettävä paperilla 31.12.2020 asti. Laatija: Nurmi Susanna Sivu 2(11) Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2010-31.12.2010

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Y-tunnus: 0582075-3 Kotipaikka: Joensuu Säilytä 31.12.2024 asti Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus

Lisätiedot

Asunto Oy - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Asunto Oy - Asteri kirjanpidon tulostusmalli T A S E V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Omistuskiinteistöt

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

AS Asteri Asunto Oy - laaja tase AS14L.WTR

AS Asteri Asunto Oy - laaja tase AS14L.WTR T A S E V A S T A A V A A Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Perustamismenot Tutkimusmenot Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineettomat hyödykkeet

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän rahoituslaskelman laatimisesta

Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän rahoituslaskelman laatimisesta Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto Kauppa- ja teollisuusministeriö Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän rahoituslaskelman laatimisesta ISBN 951-755-923-2 Suomen Kuntaliitto 2004 KIRJANPITOLAUTAKUNNAN KUNTAJAOSTO

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Directors' Institute of Finland - Hallitusammattilaiset ry TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013

Directors' Institute of Finland - Hallitusammattilaiset ry TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Directors' Institute of Finland - Hallitusammattilaiset ry Aleksanterinkatu 48 A 00100 Helsinki Kotipaikka: Helsinki Y-tunnus: 1831814-8 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

As Oy Atsoftin Asteri - ALV:n esittäminen omana oikaisueränä tuloslaskelmassa

As Oy Atsoftin Asteri - ALV:n esittäminen omana oikaisueränä tuloslaskelmassa TULOSLASKELMA Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet Hankeosuussuoritukset Kulutusperusteiset vastikkeet Erityisvastikkeet./. Rahastoidut vastikkeet Vuokrat Käyttökorvaukset Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

NAANTALIN TILINPÄÄTÖS 2014

NAANTALIN TILINPÄÄTÖS 2014 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen talouden tilanne jatkui vuonna 2014 huolestuttavana. Talouskasvu oli negatiivista kolmantena vuonna peräkkäin. Myös työllisyystilanne heikkeni. Naantalin työttömyys on

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

Turun Kiinteistöpalveluliikelaitoksen tilinpäätös

Turun Kiinteistöpalveluliikelaitoksen tilinpäätös Turun Kiinteistöpalveluliikelaitoksen tilinpäätös Sisällysluettelo Toimintakertomus 1. Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen 2. Henkilöstö 3. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020

Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 LEHDISTÖTIEDOTE julkaisuvapaa 21.3.2012 HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2012 Haminan elinkeinoelämässä tapahtui merkittäviä muutoksia. E18 Haminan kehätien rakentaminen

Lisätiedot

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 Kiint.Oy Peiponaho T U L O S L A S K E L M A Sivu 1 Y-tunnus 9017024-8 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013 Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS Kunnanhallitus 253 05.06.2014 Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016-2017 talousarviosuunnitelman laadintakehys sekä talouden tasapainottamisohjelman raja-arvojen päivitys 463/02.02.00/2014 >Kunnanhallitus

Lisätiedot

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13)

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot