KIHNIÖN HYVINVOINTIKERTOMUS

Transkriptio

1 KIHNIÖN HYVINVOINTIKERTOMUS HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA

2 Kihniö: Laaja hyvinvointikertomus HYVINVOINTIKERTOMUKSEN VASTUUTAHO JA LAATIJAT "Hyvinvoinnin edistämisellä tarkoitetaan niitä toimenpiteitä ja tehtäviä, joiden tavoitteena on kuntalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn lisääminen, sairauksien ja syrjäytymisen ehkäisy sekä osallisuuden vahvistaminen." Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntalain mukaan kunnan perustehtävä on tullut voimaan terveydenhuoltolaki (12 ), joka velvoittaa kunnat nimeämään terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot sekä eri toimialat tekemään yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Lisäksi tulee asettaa kunnan strategisessa suunnittelussa paikallisiin tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet. Lisäksi tulee määritellä toimenpiteitä ja käyttää niiden perustana kuntakohtaisia indikaattoreita, joilla seurataan asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia väestöryhmittäin sekä raportoidaan toimenpiteitä ja tavoitteita valtuustolle vuosittain ja valmistellaan hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa. Kihniön kunnan hyvinvointikertomuksessa selvitetään ja analysoidaan kunnassa vallitsevan hyvinvoinnin tasoa ja palveluiden kykyä vastata olemassa oleviin tarpeisiin. Hyvinvointikertomuksessa on keskitytty kuvaamaan hyvinvointia erilaisten indikaattoreiden kautta. Hyvinvointia on haluttu tarkastella eri väestöryhmissä ja eri-ikäisten kohdalla. Esille on pyritty saamaan haastavimmat tarpeet ja tavoitteet hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Kihniön kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuuhenkilönä toimii kunnanjohtaja Petri Liukku. Hyvinvointityöryhmään kuuluvat kunnan johtoryhmän jäsenet: kunnanjohtaja Petri Liukku, hallintojohtaja Hannele Nevanperä, perusturvajohtaja Markku Yli-Salomäki sekä tekninen johtaja Pertti Jalonen. Lisäksi hyvinvointityöryhmään on kutsuttu johtava lääkäri Jaak Roosimägi, johtava hoitaja Heli Yli-Kauhaluoma, kotihoidon vastaava sairaanhoitaja, hyvinvointikoordinaattori Leila Pusa sekä liikunta- ja vapaa-aikaohjaaja Jyrki Järventausta. Tarvittaessa hyvinvointityöryhmään kutsutaan asiantuntijoita eri yhteistyösidosryhmistä. 1

3 JOHDANTO Kihniön kunnan hyvinvointikertomus osoittaa keskeisesti kunnan hyvinvointipolitiikan suuntaviivoja. Hyvinvointikertomus on toiminnan ja suunnittelun apuväline, jonka tarkoituksena on tuoda esille paikallisesti hyvinvoinnin vahvuuksia ja heikkouksia sekä viimeaikaista kehitystä. Hyvinvointikertomuksen laadinnan taustalla korostuu Kihniön kunnan tehtävät ja vastuu huolehtia kuntalaisista ja järjestää tarvittavia palveluita sekä lakisääteisyyteen perustuen, mutta myös alueellisten kehitystarpeiden mukaisesti. Hyvinvointikertomuksella on tiivis yhteys Kihniön kunnan strategiseen suunnitteluun ja toiminnallisten tavoitteiden määrittelyyn ja päätöksentekoon. Kunnallinen päätöksenteko vaikuttavaa merkittävällä tavalla kuntalaisten hyvinvointiin ja hyvinvoinnin edellytyksiin. Hyvinvointikertomus sisältää päätöksenteon taustalle tarvittavaa tietoa kuntalaisten hyvinvoinnista, tarpeista ja hyvinvoinnin kehityssuunnista. Saatavilla olevat hyvinvointi - ja peruspalvelut kertovat Kihniön kunnan elintasosta, toimintamallista ja siitä arvopohjasta, jonka keskellä kunnassa eletään. Hyvinvointipalveluiden kautta mahdollistetaan kuntalaisten sosiaalisten oikeuksien toteutuminen ja tasa-arvo universaaleihin peruspalveluihin nähden. Universalismi liitetään palveluiden ja etuuksien laajaan kattavuuteen kunnan väestössä ja myös hyvään laatuun. Hyvinvointivaltiossa toimivan kunnan ideaan kuuluu järjestää sosiaalisen kansalaisoikeuden perusteella riittävät ja kattavat hyvinvointipalvelut. Kaikki kuntalaiset ovat universaalin periaatteen mukaisesti yhtäläisesti ja samoilla kriteereillä hyvinvointipalveluiden saajina. Kunnalliset hyvinvointipalvelut ovat yhdenmukaistettu samoilla normeilla ja arvopohjalla. Suomalainen hyvinvointijärjestelmä on kattava ja laaja ja hyvinvointikertomuksessa otetaan kantaa palveluiden toimintatapoihin ja niiden riittävyyteen sekä vastaavuuteen erilaisissa tarpeissa ja tavoitteissa. Hyvinvointia määritettäessä voidaan tarkastella sekä resurssinäkökulmaa että aineellista näkökulmaa. Resurssinäkökulma painottaa käytettävissä olevia resursseja, kun taas aineellinen näkökulma keskittyy tarkastelemaan materiaalista hyvinvointia. Tärkeää on myös määrittää hyvinvointia terveyden, fyysisen ympäristön, tasa-arvon, vuorovaikutuksen ja sosiaalisen yhteisön laatuun liittyvistä näkökulmista. Hyvinvointi voidaan jakaa myös objektiivisiin ja subjektiivisiin ulottuvuuksiin. Objektiivisiksi hyvinvoinnin tekijöiksi voidaan määrittää elinolot, toimeentulo ja terveys, kun taas subjektiivisen hyvinvoinnin tekijöiksi määrittyvät sosiaaliset suhteet, arvot ja itsensä toteuttaminen. Subjektiivinen hyvinvointi heijastuu kuntalaisten hyvän terveyden ja hyvien elinolojen kautta, joten perustarpeet tyydyttävä minimielintaso on ehto subjektiiviselle hyvinvoinnin kokemukselle. Kihniön kunnan hyvinvointikertomuksen taustalla vaikuttaa sekä humanistinen että holistinen ihmiskäsitys. Yksilö nähdään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena. Fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi mielletään usein arkiajattelussa terveydeksi, hyväksi toimintakyvyksi ja henkiseksi tasapainoksi. Sosiaalinen hyvinvointi määrittyy sosiaalisesta ympäristöstä, jossa kuntalaiset elävät. Sosiaalinen elinympäristö vaikuttaa yksilön terveyteen ja hyvinvointiin, mutta myös koko kunnan kehitykseen ja hyvinvointiin. Sosiaalinen ympäristö määrää pitkälti yksilön elämäntavan, vaikuttaa yksilöllisiin ratkaisuihin ja päätöksentekoon. Hyvinvoinnin toteutumisessa varsinkin hyvinvointiriskien ennaltaehkäisy on noussut merkittäväksi tavoitteeksi. Ennaltaehkäisyyn panostetaan sekä taloudellisilla resursseilla, että myös erilaisten uusien työmuotojen ja toimintojen kautta. Hyvinvoinnin edistämisen ja ennaltaehkäisyn tavoitteet pe- 2

4 rustuvat hyvinvoinnin nykytilaan, paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisiin sekä myös kansallisiin hyvinvointipoliittisiin linjauksiin. Hyvinvointikertomuksessa otetaan kantaa myös kustannusten jakautumiseen ehkäiseviin ja korjaaviin palveluihin. Ennaltaehkäisy nousee merkittävään asemaan ja sitä pyritään kehittämään yhä enemmän kuin korjaavia palveluita. Hyvinvointia huomioidaan kaikilla kunnan hallinnonaloilla ja yhteistyötä pyritään aktivoimaan virkamiesjohdon ja luottamushenkilöiden välillä. HYVINVOINNIN KÄSITTEELLISTÄMINEN Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa. Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä, lähiympäristönsä ja palvelujärjestelmän toiminnan sekä yhteiskuntapolitiikan tuloksena. Hyvinvoinnin tekijöitä ovat terveyden ja toimintakyvyn lisäksi elinolosuhteet ja elinympäristö, asuminen, toimeentulo, mielekäs tekeminen, ihmissuhteet, yhteisöllisyys, osallisuus ja turvallisuus. Hyvinvointi merkitsee erilaisia asioita ihmiselle elämänkaaren eri vaiheissa. Hyvinvoinnin osatekijät voidaan jakaa kolmeen ulottuvuuden: terveyteen, materiaaliseen hyvinvointiin ja koettuun hyvinvointiin. Hyvinvointi-käsite viittaa sekä yksilölliseen että yhteisötason hyvinvointiin. Yhteisötason hyvinvoinnin ulottuvuuksiin kuuluvat elinolot, työllisyys ja työolot sekä toimeentulo. Yksilöllisen hyvinvoinnin osatekijäksi luetaan sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen, onnellisuus sekä sosiaalinen pääoma. Jokaisella yksilöllä on oma käsityksensä terveydestään, hyvinvoinnistaan sekä niistä tekijöistä, jotka muodostavat yksilön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin. Yksilön hyvinvointikäsityksen perustana on henkilökohtainen tieto voimavaroista, vahvuuksista ja siitä, millaiseksi yksilö missäkin elämäntilanteessa tuntee olonsa ja hyvinvointinsa. Hyvinvoinnin yksilöllisen kokemuksen vuoksi yhtä ja oikeaa mallia hyvinvoinnista on vaikea määritellä. Nyky-yhteiskunnassamme perinteinen bruttokansantuotteella mitattu hyvinvointikäsitys on väistymässä tällä hetkellä muiden hyvinvoinnin mittaamistapojen tieltä. On todettu, että perustarpeiden tyydyttymisen jälkeen bruttokansantuotteen kasvu ei enää lisää hyvinvointia entiseen tapaan. Hyvinvoinnin käsitteellistämisen ja mittaamisen painopiste onkin siirtymässä aineellisen vaurauden korostamisesta elämisen merkityksellisyyden korostamiseen ja ihmissuhteiden arvostamiseen sekä huono-osaisuuden välttämiseen. Hyvinvointiin liittyvät arvot ja subjektiiviset kokemukset eivät ole suoraan mitattavissa, mutta niiden analysointi ja arviointi olisi yhteiskunnassamme jatkossa tarpeen. Hyvinvoinnin keskusteluissa olisi tärkeää liittää arvot ja tarpeet yhteiskuntamme rakenteisiin ja laajentaa keskustelu koskemaan koko yhteiskunnan hyvinvoinnin tilannetta. Hyvinvointi voidaan jakaa yhä pienempiin osa-alueisiin, jotta voidaan ymmärtää hyvinvoinnin eri ulottuvuuksia yhä paremmin. Hyvinvointi voidaan nähdä fyysisenä, psyykkisenä, sosiaalisena ja materiaalisena hyvinvointina. 3

5 Fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi Fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi mielletään arkiajattelussa terveydeksi, hyväksi toimintakyvyksi ja henkiseksi tasapainoksi. Fyysisen hyvinvoinnin taustalla merkittävänä ohjaavana näkemyksenä on ihmiskäsitys. Ihminen nähdään kokonaisuutena, merkityksellisenä ja ainutlaatuisena yksilönä. Fyysinen terveys tarkoittaa somaattista eli ruumiillista terveyttä. Fyysinen terveys korostaa toiminnallisuutta, omatoimisuutta ja päivittäistä selviytymistä. Arjen hyvinvoinnissa toiminnallisuus on tärkeässä asemassa. Fyysinen terveys voidaan määrittää myös lääketieteellisesti, mutta toisaalta vaikka lääketieteellisesti olisi diagnosoitu sairauksia, yksilö voi subjektiivisesti kokea olevansa fyysisesti terve ja toimintakykyinen. Psyykkinen tasapaino mahdollistaa arkielämän toiminnot, itsensä toteuttamisen ja mielekkään toiminnan, jotka ylläpitävät psyykkistä hyvinvointia. Psyykkinen hyvinvointi ohjaa elämäämme. Se on eräänlainen hyvinvoinnin tila, jossa jokainen yksilö ymmärtää omat mahdollisuutensa selviytyä arkielämästä ja päivittäisistä toiminnoista. Sosiaalinen hyvinvointi Yksilön hyvinvointiin vaikuttaa myös oleellisesti sosiaalinen ympäristö, jossa hän elää ja toimii. Sosiaalinen elinympäristö vaikuttaa yksilön terveyteen ja hyvinvointiin, mutta toisaalta myös koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Sosiaalinen ympäristö vaikuttaa yksilön elintapoihin ja päätöksentekoon. Sosiaaliseen hyvinvointiin vaikuttaa myös sosiaaliset suhteet ja verkostot. Sosiaalisen hyvinvoinnin tuntemukset syntyvät subjektiivisten hyvinvoinnin kokemusten myötä. Yhteisöllisyys liittyy myös kiinteästi sosiaalisen hyvinvoinnin kokemukseen. Yksilön sosiaalisuus mahdollistuu yhteisöllisessä toiminnassa ja yksilö kokee yhteisössä hyväksyntää ja turvallisuutta. Ihminen elää pääosin yhteisöllisesti ja tarvitsee sekä yhteisöjä että yhteiskuntaa hyvinvoinnin turvaamiseen. Sosiaalinen hyvinvointi edellyttää myös, että kunta takaa kuntalaisille toimintavalmiuksia ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Kuntalaisten osallisuuden voidaan nähdä tuottavan enenevästi hyvinvoinnin kokemuksia. Materiaalinen hyvinvointi Materiaalinen eli aineellinen hyvinvointi on yhteiskunnassamme korkealla tasolla. Riittävillä aineellisilla resursseilla on merkitystä hyvinvoinnin ilmentymiseen. Toimeentulo ja elinolot rakentavat pohjaa hyvinvoinnille ja tarpeiden tyydyttymiseen. Materiaalista hyvinvointia voidaan myös luonnehtia tilaksi, jolloin keskeiset tarpeet voidaan tyydyttää. Aineelliset resurssit ilmentävät mahdollisuuksia toimintaan ja elämiseen. Materiaalista hyvinvointia voidaan mitata suoranaisesti bruttokansantuotteella. Bruttokansantuote on käsitteenä tarpeellinen, jotta voidaan mitata ja määrittää kulutusmahdollisuuksia ja markkinahyödykkeiden tuotantoa. Bruttokansantuote ei ole hyvinvoinnin merkittävä mittari, vaan se kertoo vain osatotuuden hyvinvoinnista. Bruttokansatuote ei erottele taloudellista toimintaa hyvinvointivaikutusten mukaisesti. 4

6 HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN JA KUNTASTRATEGIA Kunnallisen hyvinvointipolitiikan tavoitteena on turvata kaikille kuntalaisille tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvinvointiin ja hyvään elämään. Hyvinvoinnin edistäminen liittyy oleellisesti Kihniön kunnan kuntastrategiaan ja hyvinvointi sekä terveys pyritään ottamaan huomioon sosiaalipolitiikassa ja toiminnan rakenteissa. Hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet kehystävät kunnan hyvinvointi- ja terveysjohtamisen suunnittelua ja seurantaa. Poliittiset päätökset, hallintorakenteet ja palveluiden toimintatavat ovat perusta, jonka kautta vaikutetaan kuntalaisten käyttäytymiseen; sillä puolestaan on välitön vaikutus hyvinvointiin ja terveyteen. Kihniö on elinvoimainen maalaiskunta, joka on sosiaalisesti eheä, tasapainoinen ja tasa-arvoinen. Kihniössä pyritään hyödyntämään hyvinvoivan väestön voimavaroja ja työpanosta. Väestö pystyy sopeutumaan nopeisiinkin muutoksiin vahvan sosiaalisen pääoman ansiosta. Sosiaalinen pääoma viittaa sosiaalisten rakenteiden ulottuvuuksiin, kuten yhteisöllisyyteen, sosiaalisiin verkostoihin, luottamukseen ja normeihin, jotka edistävät sosiaalista vuorovaikutusta sekä tehostavat yhteisöjen toimintakykyä. Kunnan toimintoihin kuuluu seurata lasten, nuorten, työikäisten ja iäkkäiden hyvinvoinnin kehitystä ja seurata myös kuinka päätökset eri hallinnon aloilla vaikuttavat hyvinvointiin ja sen kehitykseen. Seurantatietoa voidaan hyödyntää kuntalaisten tarpeita vastaavien palveluiden kehittämiseen ja esimerkiksi jatkossa hyvinvointikertomuksen päivittämiseen. Kihniön kunnan jokaisen hallintokunnan päätöksellä on vaikutusta kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen. Ennakkoarviointi on myös tarpeen, jotta voidaan selvitellä etukäteen, millaisia ja kuinka laajoja vaikutuksia päätöksillä mahdollisesti tulee olemaan. Ennakoiva arviointi on luonteva jatke kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden seurannalle ja arvioinnissa voidaan hyödyntää erilaisia kuntakohtaisia tietovarantoja. Kunnallisten päätösten vaikutusten arvioiminen ennakoivasti kuuluu hyvään hallintotapaan, kuten tiedon kerääminen eri väestöryhmien hyvinvoinnista, sen raportointi hyvinvointikertomuksessa ja tavoitteiden asettaminen hyvinvoinnille. KUNNAN ITSEHALLINTO Kuntalaissa ( /365) määritetään, että kunnan tulee toteuttaa itsehallinnon nojalla lain määräämiä tehtäviä, mutta myös tiettyjä vastuutehtäviä. Kuntalain 1 :ssä säädetään kunnan tehtäväksi edistää asukkaidensa hyvinvointia ja myös tulevaisuudessa kestävää kehitystä. Hyvinvointivaltio toimii pitkälti kunnallisen itsehallinnon varassa. Tulevaisuudessa itsehallinnon turvaaminen on haasteellista, koska monia uusia tavoitteita on edessä ja kunnallisen itsehallinnon toimintakenttä joutuu etsimään uusia keinoja selviytyä ja myös uudistuneita toimintatapoja. Kunnallisen itsehallinnon toimintakenttä on tulevaisuudessa huomattavasti monimutkaisempi, johon liittyy vahvat kunnat, erilaiset palveluntuottajat ja myös verkostoitunut palvelutuotanto. Kunnallisen itsehallinnon tehtävä toteutuu, kun se mahdollistaa ja luo edellytykset ja järjestelyt kuntalaisten hyvinvointiin. Kunnallisessa itsehallinnossa ja sen toimintastrategiassa on tärkeää huomioida hyvinvoinnin moniulotteisuus. Moniulotteinen käsitys ja analyysi kuntalaisten hyvinvoinnista toteutuvat tarkasteltaessa hyvinvoinnin yhdistelmiä. Varsinkin elinoloihin ja elintasoon voidaan vaikuttaa osittain kunnallisen päätöksenteon kautta, mutta huomioitava on myös kansalliset ja globaalit tekijät. 5

7 Kunnallisen itsehallinnon piirissä tuotetaan julkisen sektorin korkeatasoiset hyvinvointipalvelut. Yhä enemmän kuitenkin laajennetaan keskustelua kuntalaisten omavastuun lisäämisestä. Julkisen talouden ongelmat ovat kiihdyttäneet edelleen keskustelua hyvinvoinnin vaihtoehtoisista tuottajatahoista ja yksityisen sektorin osuudesta osana kunnallista palvelujärjestelmää. KUNNALLINEN SOSIAALIPOLITIIKKA Kunnallisen sosiaalipolitiikan perustan luovat perustuslain 19 :n sisältämät sosiaaliset, taloudelliset ja sivistykselliset oikeudet. Lainsäädännön määrittelemän perustarkoituksen avaaminen on tärkeä lähtökohta kunnallisen sosiaalipolitiikan toteuttamiselle. Kunnallinen sosiaalipolitiikka sisältää ulottuvuuksia julkishallinnon, paikallisen demokratian sekä kansalaisyhteiskunnan toiminnoista. Toisaalta kunnallisessa sosiaalipolitiikassa yhdistetään sekä valtiollisia että kunnallisen itsehallinnon että paikallisen demokratian tavoitteita. Sosiaalipolitiikka ja hyvinvointi- sekä talouspolitiikka kulkevat kuntasektorilla rinnakkain ja niiden yhteys voimistuu yhä enemmän ja radikaalisti. Sosiaalipolitiikalla ja hyvinvointipolitiikalla on samoja kokonaistavoitteita, kuten esimerkiksi kuntalaisten elintason kohottaminen, elämänlaadun parantaminen, huono-osaisuuden poistaminen ja toimeentuloerojen tasoittaminen. Kunnallisessa sosiaalipolitiikassa on tapahtunut ja tapahtuu toimintaympäristön muutoksia ja tulevaisuudessa onkin yhä vaikeampaa muodostaa kokonaiskuvaa kunnallisen sosiaalipolitiikan kentästä ja vaikeaa on myös arvioida sosiaalipolitiikan vaikutuksia organisatoristen ratkaisujen perusteella. Kunnallisen sosiaalipolitiikan sisältö muodostuu pääpiirteittään kansallisista tavoitteista ja päämääristä, mutta myös kuntalaisten tarpeista nousevista toiminnoista. Paikallinen sosiaalipolitiikka ankkuroi kansallisesti määritellyn sosiaalipolitiikan paikallisiin olosuhteisiin ja kuntalaisten elämään. Kunnallisen sosiaalipolitiikan ratkaisut heijastuvat paikalliselle ja seudulliselle tasolle sekä myös kansallisiin ja kansainvälisiin instituutioihin. 6

8 OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. KUNNAN RAKENTEET, TALOUS JA ELINVOIMA Kihniön kunnan kuntarakenteen elinvoimaisuus muodostuu väestöstä, työpaikoista, taloudesta, palveluista, yhdyskuntarakenteesta ja demokratiasta. Elinvoimaisen kuntarakenteen vahvuus riippuu siitä, kuinka hyvin rakenne perustuu edellä mainituille tekijöille. Vahvuus saattaa kuitenkin muuttua heikkoudeksi, jos joku keskeisistä tekijöistä, esimerkiksi talous, heikentyykin merkittävästi. Elinvoimaisella kuntarakenteella pyritään varmistamaan hyvinvointipalvelujen riittävä järjestäminen tulevaisuudessakin. Suomalainen palvelujärjestelmä on vanhastaan rakentunut kuntien toiminnan varaan. Palveluiden järjestämisvastuu ja rahoitusvastuu on edelleenkin pääosin kunnilla. Väestörakenne muodostaa pohjan Kihniön kunnan taloudelle. Kunnan taloudellisen kehityksen lähtökohtana on myös alueen elinkeinotoiminta. Kunnan tulisi olla elinkeinopolitiikassaan vahva toimija paikallisesti, alueellisesti sekä valtakunnallisesti. Vahva väestörakenne ja talous luovat pohjaa terveelle kilpailulle myös alueellisesti. Kihniö on ikärakenteeltaan vanhuspainotteinen kunta ja huoltosuhde on korkealla tasolla. Huoltosuhteen heikentyessä työssäkäyvien kuntalaisten maksamilla veroilla ei tulevaisuudessa enää kyetä hoitamaan ja järjestämään tarvittavia hyvinvointipalveluita. Väestöennusteen mukaan huoltosuhde ei parane tulevaisuudessa yhdessäkään Suomen kunnassa ja vuonna 2020 Suomessa lasketaan olevan lähes 100 kuntaa, joissa huoltosuhde nousee yli 100:n eli lapsia ja vanhuksia on enemmän kuin työikäisiä. Työssäkäyvien määrä heijastuu kunnan maksukykyyn. Huoltosuhteeseen vaikuttaa siis myös taloustilanne ja työllisyystilanne. Tulevaisuudessa muuttoliike vie kuntalaisia muualle ja ikäihmisten osuus kunnan väestöstä lisääntyy. 2. KAIKKI IKÄRYHMÄT vuotiaiden osuus Kihniön kunnan väestöstä, % , vuotiaiden osuus Kihniön kunnan väestöstä, % ,5 Väkiluvun muutos, % ,7 Kihniön kunnan väkiluku on ( ). Väkiluvun muutos (%) välillä on - 1,7. Väestöstä yli 64-vuotiaita on 27 prosenttia. Kihniössä väestö osallistuu ja haluaa vaikuttaa mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi kuntalaiset ovat halukkaita äänestämään ja näin vaikuttamaan sekä kansallisiin että paikallisiin olosuhteisiin. Sairastavuusindeksillä mitattuna Kihniössä asuu vertailukuntiin (Juupajoki, Karvia, Jämijärvi, Multia) nähden sairaampaa väestöä, mutta selvää tasoittumista on kuitenkin tapahtunut viime vuosina. Tulevaisuudessa halutaan kuitenkin vaikuttaa väestön mahdollisuuksiin oman terveyden ylläpitämisessä. Kattavat oman kunnan terveys- ja sosiaalipalvelut mahdollistavat hyvinvointia. Kuntalaisille halutaan osoittaa liikuntapaikkoja ja tuetaan omaehtoiseen ja ryhmäliikuntaan. Kihniö on asuinpaikkana turvallinen. Henkeen ja terveyteen koh- 7

9 distuneet rikokset ovat minimaalisia. Kihniössä varsinkin luonto on merkittävässä asemassa hyvinvoinnin turvaajana. 3. LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET Kihniössä lapsille ja varhaisnuorille on tarjolla hyviä ja kattavia peruspalveluita. Esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvonta tarjoaa laadukkaita ja ammattitaitoisia palveluita. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaaksi hakeudutaan kun tarvitaan apua ja neuvoja lapsen kehityksen turvaamiseksi tai perhetilanteiden selvittämiseksi. Kasvatus- ja perheneuvonta tavoittaa hyvin palvelujen tarpeessa olevia kuntalaisia. Neuvonta pyrkii olemaan matalan kynnyksen palvelupaikka. Kihniössä kasvatusja perheneuvonta toimii oikea-aikaisesti ja mahdollistaa pitkälti ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Toiminnan painotus on ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa. Tarpeeksi varhain huomatut orastavat ongelmat huomioidaan ja palveluita tarjotaan lapsiperheiden arjen turvaamiseksi. 4. NUORET JA NUORET AIKUISET Kihniössä varsinkin koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten ryhmän (17-24-vuotiaat) huomioiminen on tulevaisuuden tavoitteena. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus on ollut laskussa, mutta tulevaisuudessa Kihniössä halutaan huomioida nuorten koulutusmahdollisuudet ja tavoitteet. Tavoitteena on kaiken kaikkiaan ehkäistä nuorten aikuisten sosiaalista ja alueellista syrjäytymistä. Kihniössä pyritään aktivoimaan koulutuksen ulkopuolelle jääneitä nuoria huomioiden heidän psykososiaaliset ja terveydelliset ongelmat. Kunnalla on vastuu nuorten aktivoinnista, kuntoutuksesta ja terveydenhuollosta. Moniammatillisen työyhteisön hyödyntäminen on tällöin tarpeellista ja tuloksia tuottavaa. 5. TYÖIKÄISET Kihniössä vaikeasti työllistettävät (15 64-vuotiaat) liikkuvat työttömyyden ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden välillä. Heidän kohdallaan on vaikeuksia työllistyä avoimilla työmarkkinoilla. He monesti työllistyvät lyhyiden työsuhteiden kautta. Työllistymisessä saattaa vaikeuksia aiheuttaa myös psykososiaaliset ja terveydelliset ongelmat, kuin myös koulutuksen puutteesta aiheutuvat ongelmat. Kihniössä pyritään löytämään vaikeasti työllistyville koulutus-, tai harjoittelupaikka. Kihniön kunnalla on vastuu näiden henkilöiden aktivoinnista, kuntoutuksesta ja terveydenhuollosta. 6. IKÄÄNTYNEET 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % ,0 Vanhustenhuollon kehittäminen tulevaisuudessa asettaa mittavia haasteita sekä taloudellisesti että organisatorisesti. Positiivista kehitystä on se, että tulevaisuuden ikäihmiset ovat oletettavasti toimintakykyisempiä ja terveempiä ja kykeneviä jatkamaan asumista kotiolosuhteissa tarvittavien palve- 8

10 luiden tukemana. Varsinkin kotihoidon ja kotisairaanhoidon merkitys korostuu ja palveluita pyritään kehittämään yhä enemmän avohuollon palveluiksi ja toiminnoiksi. Laitoshoidon painotuksessa tulee muutoksia ja varsinkin tehostetun palveluasumisen tarve lisääntyy. Vanhustenhuollon toiminta perustuu tällä hetkellä pitkälti laitoshoitoon. Hyvänä vaihtoehtona on mitoittaa päivätoimintaa ja palvelukeskustoimintaa tulevaisuudessa. Tärkeää on resurssien mitoittaminen ja varmistaminen ikäihmisten palveluiden tarpeen mukaisesti. Huomioitava on ikäihmisten asumisen turvaaminen ja elinympäristön esteettömyys ja virikkeellisyys. Oikeiden palveluiden tarjoaminen oikeaan aikaan tulee myös taata ja palveluiden rakenne tulee huomioida yksilöllisesti. Vanhuspalvelulaki toimii myös palveluiden mitoittamisessa ja suunnittelussa apuna, koska se velvoittaa kunnan kehittämään palveluitaan. 9

11 2. Keskeiset opit ja evästykset päättyvältä valtuustokaudelta 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima V1 = Juupajoki V2 = Karvia V3 = Jämijärvi V4 = Multia V5 = Pirkanmaa V6 = Tampere Teema Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Perusindikaattori Kihniö Arvo Muutos V1 Juup V2 Karv V3 Jämi V4 Mult V5 Pirk V6 Tamp Väestö (2012) Info Huoltosuhde, demografinen (2012) Info 65,5 69,7 69,2 67,6 82,0 54,1 44,5 Väestöennuste 2030 (2012) Info 1 874??? Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kuntien välinen nettomuutto / asukasta (2012) Info Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / asukasta (2012) Info -8,4-12,4-10,6-8,1-7,7 5,2 7,1 11,6 11,9 18,5 7,0 9,9 36,2 58,6 Lapsiperheet, % perheistä (2012) Info 31,8 36,2 29,2 31,3 31,4 39,6 36,7 10

12 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (2012) Info 11,5 21,3 12,7 20,1 21,6 20,1 25,3 Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista (2012) Info 35,2 38,6 39,6 34,2 40,4 42,1 48,4 Työlliset, % väestöstä (2012) Info 37,9 39,9 38,4 39,2 34,3 42,9 44,2 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Koulutustasomittain (2011) Info Kunnan lisäämät indikaattorit Perusindikaattori Kihniö V1 V2 V3 V4 V5 V6 Arvo Muutos Juup Karv Jämi Mult Pirk Tamp Väestöennuste 2020, vuotiaat (2012) Info 7??? Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, 1000 euroa (2012) Info Yksityisen tutkimuksen ja hoidon korvaukset, euroa (2012) Info Yksityisen tutkimuksen ja hoidon kustannukset, euroa (2012) Info Omaishoidon tuki, hoitopalkkiot yhteensä, 1000 euroa (2012) Info Terveystoimen nettokustannukset, 1000 euroa (2012) Info Lasten perhepäivähoidon käyttökustannukset yhteensä, 1000 euroa (2006 alkaen) (2012) Info

13 Keskeisimmät havainnot ja arviointi paketista Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Huoltosuhde indikaattori tarkoittaa yleisesti tilastoidun työvoiman ulkopuolella olevien määrää suhteessa varsinaisen työvoiman määrään. Kihniö on ikärakenteeltaan vanhuspainotteinen kunta ja huoltosuhde on korkealla tasolla. Huoltosuhteen heikentyessä työssäkäyvien kuntalaisten maksamilla veroilla ei tulevaisuudessa enää kyetä hoitamaan ja järjestämään tarvittavia hyvinvointipalveluita. Työssäkäyvien määrä heijastuu kunnan maksukykyyn. Huoltosuhteeseen vaikuttaa siis myös taloustilanne ja työllisyystilanne. Tulevaisuudessa muuttoliike vie kuntalaisia muualle ja ikäihmisten osuus kunnan väestöstä lisääntyy. Tällä hetkellä Kihniön kunnan väkiluku on ( ). Väestöstä yli 64-vuotiaita on 26 prosenttia. Kihniön kunnan tärkeimmät toimialat ovat metalli - ja puunjatkojalostus, turvetuotanto ja maatalous. Kunnallisveroprosentti on 20,50. Väestörakenne muodostaa pohjan kunnan taloudelle. Kunnan taloudellisen kehityksen lähtökohtana on myös alueen elinkeinotoiminta. Kunnan tulisi olla elinkeinopolitiikassaan vahva toimija paikallisesti, alueellisesti sekä valtakunnallisesti. Vahva väestörakenne ja talous luovat pohjan terveelle kilpailulle myös alueellisesti. Ikääntyvän väestön hyvinvoinnin seuranta ja palvelutuotannon organisointi ja kehittäminen tulevaisuudessa asettaa mittavia haasteita sekä taloudellisesti että organisatorisesti. Positiivista kehitystä on se, että tulevaisuuden ikäihmiset ovat oletettavasti toimintakykyisempiä ja terveempiä ja kykeneviä jatkamaan asumista kotiolosuhteissa tarvittavien palveluiden tukemana. Varsinkin kotihoidon ja kotisairaanhoidon merkitys korostuu ja 12

14 palveluita pyritään kehittämään yhä enemmän avohuollon palveluiksi ja toiminnoiksi. Laitoshoidon painotuksessa tulee muutoksia ja varsinkin tehostetun palveluasumisen tarve lisääntyy. Vanhustenhuollon toiminta perustuu tällä hetkellä pitkälti laitoshoitoon. Hyvänä vaihtoehtona on mitoittaa päivätoimintaa ja palvelukeskustoimintaa tulevaisuudessa. Tärkeää on resurssien mitoittaminen ja varmistaminen ikäihmisten palveluiden tarpeen mukaisesti. Huomioitava on ikäihmisten asumisen turvaaminen ja elinympäristön esteettömyys ja virikkeellisyys. Oikeiden palveluiden tarjoaminen oikeaan aikaan tulee myös taata ja palveluiden rakenne tulee huomioida yksilöllisesti. Vanhuspalvelulaki toimii myös palveluiden mitoittamisessa ja suunnittelussa apuna, koska se velvoittaa kunnan kehittämään palveluitaan. Väestöennusteen mukaan huoltosuhde ei parane tulevaisuudessa yhdessäkään Suomen kunnassa ja vuonna 2020 Suomessa lasketaan olevan lähes 100 kuntaa, joissa huoltosuhde nousee yli 100:n eli lapsia ja vanhuksia on enemmän kuin työikäisiä. Paketti 2: Kaikki ikäryhmät V1 = Juupajoki V2 = Karvia V3 = Jämijärvi V4 = Multia V5 = Pirkanmaa V6 = Tampere Teema Perusindikaattori Kihniö V1 V2 V3 V4 V5 V6 Arvo Muutos Juup Karv Jämi Mult Pirk Tamp Osallisuus Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % (2012) Info 69,9 63,7 71,3 69,5 62,4 59,1 56,2 Terveys ja toimintakyky Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu (2012) Info 114,4 101,5 107,0 103,1 110,8-97,0 Turvallisuus Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2011) Info 1,4 3,9 1,5 3,0 2,7 6,8 8,3 Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (2011) Info 26,7 25,4 27,2 26,0 26,9 28,0 30,6 Asuminen ja ympäristö Info Asunnottomat yksinäiset / asukasta (2012) 0,0??? ,9 1,5 Toimeentulo Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2011) Info 20,8 15,4 23,2 18,3 22,4 15,8 19,2 Kuntalaisten palvelutegisessa johtamisessa, pistemäärä (2013) Info Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan stra- -??? 43,9 60, ,7 86,3 13

15 Keskeisimmät havainnot ja arviointi paketista Kaikki ikäryhmät Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu ikävakioituna. Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. 14

16 Sairastavuusindeksillä mitattuna Kihniössä asuu vertailukuntiin nähden sairaampaa väestöä, mutta tasoittumista on tapahtunut kuitenkin viime vuosina. Luku kertoo nopeasti yleistilanteen kunnan tai sitä suuremman alueen sairastavuudesta, ja aikasarja osoittaa onko kunta etääntynyt maan keskiarvosta vai lähestynyt sitä. Indeksin osista kaksi eli työkyvyttömyys ja pitkäaikaissairastavuus (erityiskorvausoikeudet) ovat rekisterikantamuuttujia ja vuodesta toiseen melko stabiileja. Kuolleisuus vaihtelee etenkin pienissä kunnissa vuodesta toiseen, minkä vuoksi laskelmissa on käytetty kolmen peräkkäisen vuoden keskiarvoa. Sairastavuusindeksillä mitattuna Kihniössä asuu vertailukuntiin nähden sairastavampaa väestöä, joskin vuodesta 2009 tilanne on lähtenyt korjaantumaan. Paketti 3: Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet V1 = Juupajoki V2 = Karvia V3 = Jämijärvi V4 = Multia V5 = Pirkanmaa V6 = Tampere Teema Elämänlaatu Henkinen hyvinvointi Terveys ja toimintakyky Turvallisuus Asuminen ja ympäristö Perusindikaattori Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (2011) Info Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % luokan oppilaista (2011) Info Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8.- ja 9. luokan oppilaista (2011) Info Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista (2011) Info Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (2012) Info Kihniö Arvo Muutos V1 Juup V2 Karv V3 Jämi V4 Mult V5 Pirk V6 Tamp -??? ,7 8,8 -??? ,5 12,0 -??? ,2 15,8 -??? ,5 21,9 43,2 34,7 39,7 38,2 50,0 28,6 30,9 15

17 Toimeentulo Lasten pienituloisuusaste (2011) Info 20,5 14,1 21,5 16,3 21,2 15,0 19,9 Kuntalaisten palvelut aikana / 1000 alle 18-vuotiasta (2012) Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden 120,9 87,9 53,9 56,6 30,6 80,7 60,8 Info Kunnan lisäämät indikaattorit Perusindikaattori Lasten päivähoidossa olleet 3-5-vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info Kihniö Arvo Muutos V1 Juup V2 Karv V3 Jämi V4 Mult V5 Pirk V6 Tamp 64,3 68,4 50,0 61,7 61,1 72,1 75,1 Keskeisimmät havainnot ja arviointi paketista Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Indikaattori ilmaisee vuoden aikana sosiaalihuoltolain mukaisia kasvatus- ja perheneuvolapalveluja saaneiden (sekä lasten että aikuisten) määrää suhteessa alle 18-vuotiaaseen väestöön. Suhteutus tehdään alle 18-vuotiaaseen väestöön, koska on kyse lapsiperheille tarkoitetusta palvelusta. 16

18 Kasvatus - ja perheneuvonnassa työskentelee psykologi ja perheneuvoja. Palveluita on saatavissa kerran viikossa. Perheneuvonnan puoleen voi kääntyä, kun lapsen tai nuoren kehitys, oppiminen tai käyttäytyminen huolestuttaa. Lapsella tai nuorella on jännitystiloja, erilaisia pelkoja, alavireisyyttä, masentuneisuutta, vaikeuksia päiväkodissa, koulussa tai kavereiden kanssa. Perheessä on tapahtunut tai tulee tapahtumaan muutoksia tai jos vanhemmuus, kasvatuskysymykset tai parisuhdeasiat askarruttavat. Kasvatus- ja perheneuvonnan työmuotoja ovat keskustelut, neuvonta, ohjaus, tutkimukset, kuntoutus, tukikäynnit ja erilaiset terapiat. Lastenpsykiatrian kuntakonsultaatiot ovat mahdollisia perheneuvolan kautta. Perheneuvontapalvelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Kasvatus- ja perheneuvolan palvelut tavoittavat hyvin palveluiden tarpeessa olevia kohderyhmiä, perheitä ja nuoria. Palveluiden tarve on suuri ja varsinkin ennakoivat ja ennaltaehkäisevät työmuodot korostuvat ja niihin panostaminen on myös tulevaisuudessa ensiarvoisen tärkeää. Kasvatus- ja perheneuvonnan tavoitteena on tarjota laadukkaita ja kestoltaan riittäviä ammattitaitoisia palvelumuotoja. Henkilöstöresursseja ja mitoitusta täytyy tarkistaa, jotta voidaan taata tarpeita vastaavia palveluita. Työmuotojen monipuolistaminen ja uusien työmuotojen ja välineiden hyödyntäminen taataan tarvittavilla resursseilla. Tärkeää on vanhemmuuden tukeminen ja sen kautta hyvinvoinnin mahdollistuminen perheiden arjessa ja elämässä. Paketti 4: Nuoret ja nuoret aikuiset V1 = Juupajoki V2 = Karvia V3 = Jämijärvi V4 = Multia V5 = Pirkanmaa V6 = Tampere Teema Elämänlaatu Elämänlaatu Henkinen hyvinvointi Perusindikaattori Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Info Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Info Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisistä (2012) Info 17 Kihniö Arvo Muutos V1 Juup V2 Karv V3 Jämi V4 Mult V5 Pirk V6 Tamp -??? ,6 6,3 -??? ,3 6,6 -??? ,8 0,7

19 Terveys ja toimintakyky Turvallisuus Opiskelu ja työ Asuminen ja ympäristö Toimeentulo Kuntalaisten palvelut Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Info Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Info Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Info Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / vastaavanikäistä (2012) Info -??? ,5 18,8 -??? ,9 21,4 10,4 11,4 7,6 11,6 14,0 9,9 9,4 -??? ,0 37,0 4, ,2 3,1 0,0??? ,5 1,9 Kunnan lisäämät indikaattorit Perusindikaattori Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä (2011) Info Kihniö Arvo Muutos V1 Juup V2 Karv V3 Jämi V4 Mult V5 Pirk V6 Tamp 10,4 11,4 7,6 11,6 14,0 9,9 9,4 18

20 Keskeisimmät havainnot ja arviointi paketista Nuoret ja nuoret aikuiset Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä valittiin seurattavaksi hyvinvointityöryhmässä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on viime vuosina ollut laskussa, mutta Kihniön kunnassa halutaan huomioida nuorten koulutusmahdollisuudet ja tavoitteet. Tavoitteena on myös ehkäistä sosiaalista ja alueellista syrjäytymistä. 19

21 Paketti 5: Työikäiset V1 = Juupajoki V2 = Karvia V3 = Jämijärvi V4 = Multia V5 = Pirkanmaa V6 = Tampere Teema Henkinen hyvinvointi Terveys ja toimintakyky Opiskelu ja työ Toimeentulo Kuntalaisten palvelut Perusindikaattori Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (2012) Info Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info Vaikeasti työllistyvät, % vuotiaista (2012) Info Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / vastaavanikäistä (2012) Info Kihniö Arvo Muutos V1 Juup V2 Karv V3 Jämi V4 Mult V5 Pirk V6 Tamp 18,3 14,7 16,3 11,3 19,1 20,6 20,8 13,2 10,5 11,5 10,3 13,1 7,7 6,8 3,1 4,7 4,6 4,3 4,9 4,6 5,7 1,1 0,9 0,7 0,6 2,1 2,0 2,7 0,0??? ,9 4,2 20

22 Keskeisimmät havainnot ja arviointi paketista Työikäiset Vaikeasti työllistyvät ovat työikäisiä, jotka liikkuvat työttömyyden, työvoimapoliittisten toimenpiteiden ja lyhyiden työsuhteiden välillä ja heillä on vaikeuksia työllistyä avoimilla työmarkkinoilla. Elinkeinorakenteen muutos ja työelämän vaativuus voivat olla syynä siihen, että työttömän ammatillista osaamista vastaavia työpaikkoja ei ole tarjolla. Lisäksi ikä, vajaakuntoisuus, terveydelliset ja psykososiaaliset ongelmat voivat vaikeuttaa työllistymistä. Kunta ja valtio yhdessä kustantavat 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden perustoimentulon. Kunnalla on tämän lisäksi vastuu näiden henkilöiden viimesijaisesta aktivoinnista, kuntoutuksesta ja terveydenhoidosta. Kihniön tilanne vertailukuntiin verrattuna näyttää olevan erittäin hyvä. Kihniössä pyritään löytämään vaikeasti työllistyville nopeasti jokin mielekäs harjoittelu-, koulutus- tai työpaikka. 21

23 Paketti 6: Ikäihmiset V1 = Juupajoki V2 = Karvia V3 = Jämijärvi V4 = Multia V5 = Pirkanmaa V6 = Tampere Teema Henkinen hyvinvointi Terveys ja toimintakyky Asuminen ja ympäristö Toimeentulo Kuntalaisten palvelut Perusindikaattori Kunnan lisäämät indikaattorit Kihniö Arvo Muutos Dementiaindeksi, ikävakioitu (2009) Info 100,0??? 70,3 64,9 84,2-90,6 92,1 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info V1 Juup V2 Karv V3 Jämi V4 Mult V5 Pirk V6 Tamp 67,6 65,7 68,3 66,8 72,9 63,6 63,0 89,5 88,4 90,5 85,7 83,0 91,0 91,5 3,0 2,2 2,8 2,0 4,5 2,2 2,0 13,7 16,6 10,6 7,9 18,5 12,1 12,8 Perusindikaattori Laitoshoidon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä (2012) Info Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät vuotiailla / vastaavanikäistä (2011) Info Kihniö Arvo Muutos V1 Juup V2 Karv V3 Jämi V4 Mult V5 Pirk V6 Tamp , , , , , , ,4 329,5 113,5 44,5 32,3 65,7 274,5 174,0 22

24 Keskeisimmät havainnot ja arviointi paketista Ikäihmiset Tietolähteenä on THL:n kotihoidon asiakaslaskenta, johon kerätään tiedot kaikista niistä asiakkaista, joilla on palvelu- tai hoitosuunnitelma tai jotka saavat kotipalvelua, kotisairaanhoitoa tai päiväsairaalahoitoa vähintään kerran viikossa. Tätä indikaattoria varten poimittiin vain ne asiakkaat, jotka ovat saaneet kotipalvelua tai kotisairaanhoitoa (mukaan ei siis otettu kaikkia kotihoidon laskennassa ilmoitettuja asiakkaita). Asiakkaisiin ei sisälly niitä henkilöitä, jotka ovat laitoshoidossa tai asumispalvelujen piirissä laskentapäivänä, vaikka heillä olisi palvelu ja hoitosuunnitelma voimassa. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. 23

25 Kihniön hyvinvointityöryhmä valitsi tämän indikaattorin seurattavaksi ja haluaa kehittää ja lisätä kotihoidon palveluita yli 75 vuotta täyttäneille ja samalla vähentää laitoshoidon osuutta vanhusten hoidossa. Kihniön vanhustyön strategiassa vuosille (liite) on myöskin kirjattuna tavoite kotihoidon tehostamisesta ja lisäämisestä. Terveys ja hyvinvointi vaikuttavat oleellisesti ikäihmisten palvelujen tarpeeseen. Toimintakykyä ylläpitävällä toiminnalla voidaan ehkäistä ja siirtää hoidon ja palveluiden tarvetta myöhäisemmäksi. Vanhustyön strategiassa onkin kirjattuna ennaltaehkäisevien kotikäyntien toteuttaminen jo 70 vuotta täyttäneille. Tätä tavoitetta lähdetään toteuttamaan vuoden 2014 alusta. Ennaltaehkäisevänä toimintana on jo kaksi vuotta toiminut vanhusten päivätoiminta yhtenä päivänä viikossa. Toiminta on koettu hyväksi ja vanhukset ovat ottaneet sen omakseen, niinpä tavoitteena onkin lisätä toimintaa kahteen päivään viikossa. Ehkäisevät toiminnat ja kotona asuminen nähdään ensisijaisena toimintamallina, niitä tulee tukea henkilökohtaisen palvelutarpeen arvioinnilla. Kotona asuvien arkea ja asumista pyritään tukemaan kotiin vietävillä palveluilla. Tarve kotihoidon palveluihin voi syntyä sairauden vamman tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi. Kotona annettavat palvelut perustuvat yhteisesti asiakkaan ja hänen omaistensa kanssa laadittuun hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Myös omaishoitajien rooli on koettu Kihniössä tärkeäksi ja heidän työtään pyritään tukemaan mahdollisimman hyvin. 24

26 Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattoria laskettaessa kotona asuviksi laskettiin muut kuin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa pitkäaikaishoidossa, vanhainkodeissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa, kehitysvammalaitoksissa tai kehitysvammaisten autetussa asumisessa olleet. Väestötietoina käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Indikaattoritiedon perusteella voidaan todeta Kihniössä olevan hyvän tilanteen vertailukuntiin nähden, tieto on vuodelta Tilanne on viimeisten kahden vuoden aikana muuttunut huonompaan suuntaan. 25

27 Laitoshoidon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä Kihniö , , , , , , , , ,3 - Juupajoki , , , , , , , , ,8 - Karvia , , , , , , , , ,0 - Jämijärvi , , , , , , , , ,7 - Multia , , , , , , , , ,1 - Pirkanmaa , , , , , , , , ,5 - Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kaikkien sairaaloissa, terveyskeskusten vuodeosastoilla, vanhainkodeissa, kehitysvammalaitoksissa sekä päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden 75 vuotta täyttäneiden hoitopäivien lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Mukana ovat sekä lyhyt että pitkäaikaishoito (yli 3 kuukautta) yksityisellä ja julkisella sektorilla (kunta/ kuntayhtymä ja valtio). Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Hoitopäivät vuoden aikana sisältävät kalenterivuodelle osuvat hoitopäivät. Hoitopäivät saadaan lähtöpäivän (tai 31.12) ja tulopäivän (tai 1.1) erotuksena, joten lähtöpäivä ei tule mukaan. Jos lähtö- ja tulopäivä ovat samat, hoitopäivien lukumääräksi tulee yksi. 26

28 OSA II TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU 3. Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Yleiset strategiset tavoitteet suunnitelmakaudella: Sosiaali- ja terveystoimen kustannusten kasvun hillintä uusia toimintatapoja kehittämällä: Vanhustyön strategian päivittäminen. Muistisairaiden palveluiden kehittäminen. Selvitetään sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelutuotanto mahdollisuus yksityisen palveluntuottajan kumppanuudella. Verrataan samankokoisten noin asukkaan kuntien ja Kihniön kunnan yksikkökustannuksia. Tutustutaan muiden kuntien parhaisiin käytäntöihin palvelutuotannossa. Parhaista käytännöistä tehty myös valtakunnallinen hanke (excursio). Jatkuva kriittinen tarkastelu omaan palvelutuotantoon, mitä voitaisiin tehdä toisin? Erilaiset kokeilut. Konkreettisen yhteistyön lisääminen muiden kuntien kanssa: Kuntarakennelain edellyttämä selvitys Alueen kuntien hallintokuntien yhteiset tapaamiset säästöjen aikaansaamiseksi ja tehokkuuden lisäämiseksi. Lain noudattamien: mm. erilaiset yhteistoiminta-alueet (palo ja pelastus, ensihoito, maaseutuhallinto, ympäristöterveydenhuolto ja nyt vireillä oleva yhteispalvelupisteverkoston alueellinen toteuttaminen). Kunnan ja yrittäjien välisen yhteistyön kehittäminen: Kehitys-Parkin palveluiden kehittäminen ja hyödyntäminen. Kehitys- /markkinointityöryhmän perustaminen. Yrityskäynnit Kehitys-Parkin ja muiden elinkeinoelämää lähellä olevien yhteisöjen (mm. rahoittajat) sekä paikallisten yrittäjien info-tilaisuudet. Kihniön yrittäjien ja SASKY-koulutuskuntayhtymän toiminta-alueen elinkeinoelämän edunvalvojana/ Yrittäjä jäsenen nimeäminen toisen asteen koulutuksen alueelliseen neuvottelukuntaan. 27

29 Toimivan kunnallistekniikan turvaaminen, tehokas kiinteistöistä huolehtiminen sekä kiinteistöjen määrän supistaminen: Rivitalojen peruskorjauksen aloittaminen Selvitetään tarkoituksen mukainen teknisten palveluiden tuottamistapa Kunnan teollisuuskiinteistöt ovat tarpeen mukaan myynnissä. Kunnalla neuvotteluvalmius. Kunnan omistajapolitiikan selkeyttäminen. Henkilöstön osaamisesta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen. Toteutetaan työhyvinvointitutkimus 2014 ja jatkotoimenpiteet tutkimusten tulosten perusteella 2015 ja 2016 Jatketaan Tykyrahan käyttöä/ Smartum kulttuuri- ja liikuntasetelit Henkilökunnan koulutustarpeen huomioiminen tehdyn ohjeistuksen mukaisesti. 28

30 4. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Pirkanmaan mielenterveys- ja päihdestrategia Pirkanmaan Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma vuosille Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen ravitsemussuunnitelma Pirkanmaan ympäristöohjelma KIHNIÖN KUNNAN VANHUSTYÖN STRATEGIA Kihniön kunnassa on voimassa oleva vanhustyön strategia vuosille Strategian päivitys tapahtuu vuoden 2014 aikana. Paineet vanhustyöhön toimintojen kehittämiseen ja kustannuksiin ovat koko ajan kasvamassa. Kihniössä vanhustenhuollossa painopiste on laitoshoidossa, johon on saatava muutosta mahdollisimman nopealla aikataululla. Vanhustyön strategia / sen päivitys on vanhuspalvelulain 5 :n vaatima suunnitelma. Kihniön kunnan yhtenä yleisenä strategisena tavoitteena on nykyisellä suunnitelmakaudella talousarvioasiakirjan mukaan sosiaali- ja terveystoimen kustannusten kasvun hillintä uusia toimintatapoja kehittämällä. Näillä tarkoitetaan vanhustyön strategian päivittämistä ja muistisairaiden palvelujen kehittämistä. Kihniön kunnan vanhustyön strategia asiakirjasta tulee selvitä vanhuspalvelulain vaatimat tavoitteet, niiden vaatimat toteuttamistoimenpiteet kustannusarvioineen. Ensisijaisina tavoitteina on laitospaikkojen vähentäminen ja kotihoidon toimintojen kehittäminen kotona asumisen tukemiseen. Kihniön kunnan valmiussuunnitelma Kansanterveyslaki ( /66) Kansallinen lihavuusohjelma vuosille Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( /980) Laki omaishoidon tuesta ( /937) Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi STM julkaisuja 2013 Lastensuojelulaki ( /417) Nuorisolaki ( /72) Perusopetuslaki ( /628) 29

31 Sosiaalihuoltolaki ( /710) Sosiaali- ja terveysministeriö (2007) Hyvinvointi 2015 ohjelma, Sosiaalialan pitkän aikavälin tavoitteita Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Sosiaali- ja terveysministeriö (2008) Ikäihmisten palveluiden laatusuositus Sosiaali- ja terveysministeriö (2010) Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020, Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia Terveys 2015 kansanterveysohjelma Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma PIRKANMAAN ALUEELLINEN TERVEYSLIIKUNTASUUNNITELMA: Tavoitteena on väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen, suunnitelman ydin on "Terveysliikuntaa ryhmittäin. Terveydenhuoltolaissa velvoitetaan, että väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen koskee kaikkia kunnan toimialoja. Yhteistyötä on tehtävä myös muiden kunnassa toimivien tahojen kanssa. STM/2010, Suositukset liikunnan liusäämiseksi kunnassa sisältää muistilistoja siitä miten väestön liikunta-aktiivisuutta voisi lisätä. STM/2013, sisältää linjaukset vuoteen 2020, keskeistä on, miten vähentää istumista ja aktivoida liikkumaan. PIRKANMAAN ALUEELLINEN TERVEYSLIIKUNTASUUNNITELMA KIHNIÖSSÄ, kuntakierroksen yhteenvetoa : Tavoitteena hyvinvoiva kuntalainen. Kunnan tehtävänä on luoda edellytykset ja kunnossapito. Pirkanmaan alueellisessa terveysliikuntasuunnitelmassa on suositukset eri ikäisten liikunnalle. Kuntalaisten motivoiminen terveysliikunnan eri osa-alueiden toiminnan toteuttamiseen. Haasteena saada eri ikäiset liikkumaan säännöllisesti. Asenteisiin vaikuttaminen. Lisää yhteisiä tapahtumia, liikuntaprojekteja, kuten haastepyöräily. Liikunnallisuus osaksi koko perhettä. Myös vanhemmat perheessä kiinnostumaan liikkumisesta. Yksityisyrittäjien motivoiminen liikunnan pariin. Omaehtoisen liikkumisen tärkeys, kuntoutuminen. Enemmän tietoa kuntalaisille oman terveytensä kohentamisesta/ sairauksien hoitamisesta. Liikuntareseptin tarjoaminen? Työterveyshuollon puitteissa liikuntasuunnitelma. 30