OPINTO JA TYÖELÄMÄPALAUTE MATEMAATTIS LUONNONTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA VUONNA 2005 TUTKINNON SUORITTANEET

Transkriptio

1 OPINTO JA TYÖELÄMÄPALAUTE MATEMAATTIS LUONNONTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA VUONNA 2005 TUTKINNON SUORITTANEET Helsigi yliopisto ura ja rekrytoitipalvelut kehittää yhteistyössä tiedekutie ja hallio sovelluspalvelut yksikö kassa opito ja työelämäpalautejärjestelmää, jota varte tutkitoo valmistuvia/vastavalmistueita o pyydetty täyttämää työelämää sijoittumista ja yliopistoopitoja koskeva kyselylomake. Lomakkee o voiut täyttää joko paperi tai web versioa. Esimmäiset tulokset palautteesta saatii keväällä 2005 ja e koskivat vuoa 2004 Helsigi yliopistossa tutkio suorittaeita. Käsillä oleva tilastokooste perustuu vuoa 2005 Helsigi yliopisto matemaattisluootieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeide vastauksii. Kuki vastaaja esiityy aieistossa ylimmä Helsigi yliopistossa vuoa 2005 suorittamasa tutkio perusteella. Tilastokoostee tulokset ovat osa opito ja työelämäpalautejärjestelmä kehittämisvaihetta. Vaikka palauttee vastausprosetti o edellisvuodesta (34,4) kasvaut jäi vastausaktiivisuus edellee joideki tiedekutie ja tutkitoasteide kohdalla varsi alhaiseksi. Tämä vuoksi tilastokoostee tuloksia ei tule yleistää koskemaa kaikkie vuoa 2005 valmistueide työllisyystilaetta tai mielipiteitä. Jatkossa vastavalmistueide aktiivisuutta vastata palautteesee tulisi yhä pyrkiä lisäämää luotettavie ja vertailukelpoiste tuloste saamiseksi. Vastausaktiivisuude lisäätymie ataisi paremmat edellytykset muu muassa pääaieittaiste yhteevetoje tekemisee. Tilastokooste pohjautuu Helsigi yliopisto hallio sovelluspalveluide tietokaasta poimittuu dataa. Aieisto o aalysoitu SPSS 13.0 tilastoohjelmalla. Opito ja työelämäpalauttee rialle kehitetää automaattista raportoitijärjestelmää, joka o määrä jatkossa korvata tilasto ohjelma avulla tehdyt aalyysit. URA JA REKRYTOINTIPALVELUT 2006

2 KOOSTEESEEN SISÄLTYVÄT TAULUKOT Taulukko 1. Helsigi yliopistossa vuoa 2005 suoritetut tutkiot, opito ja työelämäpalautteesee vastaeide lukumäärä sekä palauttee vastausprosetti se tiedekua mukaa, jossa vastaaja suoritti tutkitosa vuoa Taulukko 2. Helsigi yliopistossa vuoa 2005 suoritetut tutkiot, opito ja työelämäpalautteesee vastaeide lukumäärä sekä palauttee vastausprosetti vastaaja Helsigi yliopistossa vuoa 2005 suorittama tutkio astee sekä tiedekua mukaa... 2 Taulukko 3. Vastaajie matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 suorittama yli tutkito sukupuole mukaa. N= Taulukko 4. Opitoje hidastumisee joki verra tai paljo vaikuttaeet syyt matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeilla. N= Taulukko 5. Muodollise valmistumise siirtämisee joki verra tai paljo vaikuttaeet syyt matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeilla. N= Taulukko 6. Yliopisto opitoje kehittämät tieto ja taitoalueet matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeilla. N= Taulukko 7. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide työtilae palautteesee vastaamishetkellä tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 8. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide työhakutilae palautteesee vastaamishetkellä tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 9. Työhakumeetelmä, joka avulla matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeet saivat/löysivät ykyise työsä. N= Taulukko 10. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide tärkeimmät työtehtävät ykyisessä työssä aielaitokse mukaa. N= Taulukko 11. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide ykyise työ työatajaryhmä tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 12. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide asema ykyisessä työssä/orgaisaatiossa tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 13. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide työsuhtee laatu ykyisessä työssä tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 14. Nykyisessä työssä viihtymie matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeilla tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 15. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide ykyise työ ja opiskeluala vastaavuus tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 16. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide ykyise työ vaatimustaso ja akateemise koulutukse vastaavuus tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 17. Yliopistossa opitu hyödyettävyys ykyisessä työssä matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeilla tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 18. Nykyisee työhö valituksi tulemisee vaikuttaeet tekijät matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeilla. N= Taulukko 19. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide vastaajie äkemys juuri suoritettuu tutkitoo johtaee koulutuksesa parhaista puolista aielaitokse mukaa Taulukko 20. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide vastaajie omaa koulutustaa koskevat korjaus ja kehitysehdotukset aielaitokse mukaa Taulukko 21. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide äkemys aiemmi suoritetu sama ala tutkio hyödyistä OPINTO JA TYÖELÄMÄPALAUTE 2005 MATEMAATTIS LUONNONTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA TUTKINNON SUORITTANEET URA JA REKRYTOINTIPALVELUT Mari Pulkkie 2006

3 1 VASTAUSAKTIIVISUUS JA VASTAAJIEN PERUSTIEDOT Opito ja työelämäpalautteesee vastasi yhteesä hekilöä, joide publiikkipäivä sijoittui vuodelle Helsigi yliopistossa suoritettii vuoa 2005 yhteesä tutkitoa 1, jote opito ja työelämäpalauttee vastausprosetiksi muodostui 38,1. Naiset vastasivat kyselyy huomattavasti miehiä aktiivisemmi: aiste vastausprosetti oli 41,9 ja mieste vai 29,9. Tiedekuittai tarkasteltua vastausprosetit vaihtelivat merkittävästi. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeet vastasivat kyselyy selvästi keskimääräistä passiivisemmi, heitä alhaisempi vastausprosetti oli aioastaa lääketieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeilla. Erityisesti lääketieteilijöide kohdalla erääksi syyksi alhaisee vastausaktiivisuutee voidaa arvioida lomakkee osittaista sopimattomuutta vastaajie tilatee kuvaamisee sekä vastaajie verrattai hyvää valmistumisejälkeistä työtilaetta. Muita selvästi aktiivisemmi palautteesee vastasivat teologisessa ja humaistisessa tiedekuissa tutkio suorittaeet. Molemmista ryhmistä lähes kaksi kolmaesta vastasi kyselyy. Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeista lähes puolet vastasi palautteesee ja myös oikeustieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeet ylsivät yli 45: vastausaktiivisuutee. Opito ja työelämäpalauttee tiedekuittaiset vastausprosetit käyvät ilmi seuraavasta taulukosta. 2 Taulukko 1. Helsigi yliopistossa vuoa 2005 suoritetut tutkiot, opito ja työelämäpalautteesee vastaeide lukumäärä sekä palauttee vastausprosetti se tiedekua mukaa, jossa vastaaja suoritti tutkitosa vuoa tiedekuta vuoa 2005 HY:ssa suoritetut tutkiot* palautteesee vastaeet vastausprosetti Biotieteellie tiedekuta ,0 Eläilääketieteellie tiedekuta ,0 Farmasia tiedekuta ,9 Humaistie tiedekuta ,4 Käyttäytymistieteellie tiedekuta ,4 Lääketieteellie tiedekuta ,1 Maatalous metsätieteellie tiedekuta ,3 Matemaattis luootieteellie tiedekuta ,3 Oikeustieteellie tiedekuta ,2 Teologie tiedekuta ,7 Valtiotieteellie tiedekuta ,7 tiedekuta ei tiedossa 4 yhteesä ,1 * Lähde: Helsigi yliopisto tilastot 2005 [ 1 Luku ei sisällä erikoislääkäri, erikoishammaslääkäri ja erikoiseläilääkäri ammatillisia erikoistumistutkitoja, joita suoritettii vuoa 2005 yhteesä 353 eikä erityisopettaja tutkio suorittaeita, joita oli vuoa 2005 yhteesä 65. Lähde: Helsigi yliopisto tilastot 2005 [ ja Helsigi yliopisto Opiskelijarekisteri. 2 Vastausprosetteja tarkasteltaessa o huomioitava, että eljä vastaajaa ei ilmoittaut tiedekutaa, jossa oli suorittaut tutkitosa vuoa Eläilääketieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeisii eivät sisälly erikoiseläilääkäri tutkio suorittaeet. 4 Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeisii eivät sisälly erityisopettaja opiot suorittaeet. Palautteesee vastaeista käyttäytymistietelijöistä kolme ilmoitti kuiteki suorittaeesa vuoa 2005 erityisopettaja opiot. Nämä vastaajat poislukie käyttäytymistieteilijöide vastausprosetiksi muodostuu 48,8. 5 Lääketieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeisii eivät sisälly erikoislääkäri eivätkä erikoishammaslääkäri tutkio suorittaeet. 6 Valtiotieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeisii sisältyvät myös Sveska Social och Kommual Högskolaissa tutkio suorittaeet. Palautteesee vastaeista kymmee ilmoitti suorittaeesa vuoa 2005 alemma korkeakoulututkio Sveska Social och Kommual Högskolaissa. 1

4 Tarkasteltaessa palauttee vastausprosetteja sekä tiedekua että tutkitoastee tasolla, vastasivat kyselyy aktiivisimmi ylemmä korkeakoulututkio suorittaeet teologit ja humaistit. Myös alemma korkeakoulututkio humaisessa tiedekuassa suorittaeet saavuttivat hyvä vastausaktiivisuude. Kahdesta esi maiitusta ryhmästä kyselyy vastasi lähes kolme eljäestä ja alemma korkeakoulututkio suorittaeista humaisteistaki lähes 65. Yli 50: vastausaktiivisuutee ylsivät edellä maiittuje lisäksi myös alemma korkeakoulututkio suorittaeet teologit sekä ylemmä korkeakoulututkio suorittaeet käyttäytymis ja oikeustieteilijät. Usea tiedekua kohdalla joko lisesiaati tai tohtori tutkio suorittaeet jättivät kokoaa vastaamatta palautteesee. Matemaattisluootieteellisessä tiedekuassa ylemmä korkeakoulututkio suorittaeista palautteesee vastasi 37 mutta alemma korkeakoulututkio suorittaeista vai 4. Sekä lisesiaati että tohtori tutkio matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 suorittaeet se sijaa vastasivat palautteesee ryhmiesä keksimääräistä vastausaktiivisuutta ahkerammi. Opito ja työelämäpalauttee vastausprosetit tiedekua ja tutkitoastee mukaa käyvät ilmi seuraavasta taulukosta. 7 Taulukko 2. Helsigi yliopistossa vuoa 2005 suoritetut tutkiot, opito ja työelämäpalautteesee vastaeide lukumäärä sekä palauttee vastausprosetti vastaaja Helsigi yliopistossa vuoa 2005 suorittama tutkio astee sekä tiedekua mukaa. alempi korkeakoulututkito vuoa 2005 HY:ssa suoritetut tutkiot* palautteesee vastaeet ylempi korkeakoulututkito vuoa 2005 HY:ssa suoritetut tutkiot* vastausprosetti palautteesee vastaeet vuoa 2005 HY:ssa suoritetut tutkiot* * Lähde: Helsigi yliopisto tilastot 2005 [ lisesiaati tutkito vastausprosetti palautteesee vastaeet vuoa 2005 HY:ssa suoritetut tutkiot* tohtori tutkito vastausprosetti palautteesee vastaeet vastausprosetti BIO , , , ,0 ELÄIN , ,0 FARM , , , ,5 HUM , , , ,0 KÄYT , , , ,7 LÄÄK , ,1 MM , , , ,7 ML , , , ,5 OIK 4 0 0, , , ,0 TEOL , , , ,5 VALT , , , ,9 KOKO HY , , , ,7 7 Vastausprosetteja tarkasteltaessa tulee huomioida, että eljä vastaajaa ei ilmoittaut tiedekutaa, jossa suoritti tutkitosa vuoa Aieistossa ollee epätarkkuude vuoksi kolmesta käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa erityisopettaja tutkio suorittaeesta vastaajasta yksi sisältyy alemma korkeakoulututkio suorittaeisii ja kaksi ylemmä korkeakoulututkio suorittaeisii. Käyttäytymistieteellistä tiedekutaa koskevassa erillisraportissa erityisopettajat o jätetty tilastoaalyysie ulkopuolelle. 2

5 Taulukko 3. Vastaajie matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 suorittama yli tutkito sukupuole mukaa. N=136. vuoa 2005 matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa suoritettu tutkito yhteesä alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaatti tohtori sukupuoli mies aie yhteesä ,5 38,5 100, ,8 54,2 100, ,0 60,0 100, ,5 54,5 100, ,1 52,9 100,0 3

6 2 OPINTOJEN HIDASTUMINEN JA VALMISTUMISEN SIIRTÄMINEN Taulukko 4. Opitoje hidastumisee joki verra tai paljo vaikuttaeet syyt matemaattisluootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeilla. N= koulutusta vastaava tai siihe liittyvä asiotyö tekemie 86 opiskelumotivaatio puute ylimääräiset opiot riittämätö ohjaus opitoje suuitteluu koulutusta vastaamattoma asiotyö tekemie tutkitoi suorittamiselle välttämättömiä kursseja ei järjestetty varusmies tai siviilipalvelukse suorittamie kotityöt, lastehoito tmv. opiskelijajärjestöissä tai yliopisto halliossa toimimie äitiys tai isyysloma, vahempaivapaa sairaus tai vamma maiitaa Taulukko 5. Muodollise valmistumise siirtämisee joki verra tai paljo vaikuttaeet syyt matemaattisluootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeilla. N=13. Yhteesä 13 eli 9,6 matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeista vastaajista ilmoitti joki syy/joideki syide ojalla siirtäeesä muodollista valmistumistaa. halu hyödytää opitososiaalisia etuja 9 ylimääräiset opiot 7 työpaika puuttumie 6 koulutusta vastaava tai siihe liittyvä asiotyö tekemie 4 äitiys tai isyysloma, vahempaivapaa maiitaa 4

7 3 OPINTOJEN KEHITTÄMÄT TIETO JA TAITOALUEET Taulukko 6. Yliopisto opitoje kehittämät tieto ja taitoalueet matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeilla. N= tiedolliset ja taidolliset valmiudet tutkimus ja ammattietiika taju selkeä kuva oma ala työmarkkioista luova ajattelu taito valmius toimia oma ala asiatutijaa valmius soveltaa opittua käytätöö valmius hakkia lisätietoja ja taitoja oma ala teoreettie osaamie kielitaito tietotekiika käyttötaito oma ala käytäö taidot valmiudet kasaivälisee vuorovaikutuksee sosiaaliset taidot viestitä ja kommuikaatiotaidot joustavuus ja sopeutumiskyky yritystoimia perusteide tutemus tiimityötaidot oppimiskyky ogelmaratkaisukyky aalyyttiset, systemaattise ajattelu taidot erilaiste tutkimusmeetelmie tutemus oma aloitteisuus ei laikaa joki verra melko paljo paljo 5

8 4 VASTAAMISHETKEN TYÖTILANNE JA TYÖNHAKUTILANNE Taulukko 7. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide työtilae palautteesee vastaamishetkellä tutkitoastee mukaa. N=130. työtilae vastaamishetkellä työssä päätoimie jatko opiskelija kotoa (äitiys /isyys /vahempaivapaa, lastehoito tms.) työpaikka tiedossa työtö työhakija muu tilae yhteesä alempi korkeakoulututkito vuoa 2005 suoritettu tutkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaatti tohtori yhteesä ,2 62,4 40,0 72,7 60, ,4 13,9 20,0 13, ,7 2,0 18,2 3, ,0 3, ,4 11,9 40,0 9,1 13, ,4 5,9 6, ,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Taulukko 8. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide työhakutilae palautteesee vastaamishetkellä tutkitoastee mukaa. N=130. Työhakutilaetta koskevia lukuja tarkasteltaessa o syytä huomioida, että esimerkiksi jatko opiskelijat ja äitiys /vahempaivapaalla työstää olevat ovat saattaeet työhakutilaetta koskevissa kysymyksissä tulkita kuuluvasa työssä olevie joukkoo. Tästä syystä työssä olevie määrä vaikuttaa suuremmalta kui esimerkiksi työtilaetta kuvaavassa taulukossa. vuoa 2005 suoritettu tutkito työhakutilae vastaamishetkellä ei hae työtä, koska o jo työssä työssä, mutta hakee uutta työtä ei ole saaut työtä, vaikka o hakeut ei ole hakeutkaa työtä ei ole vielä aloittaut työhakua yhteesä alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaatti tohtori yhteesä ,5 61,4 40,0 54,5 57, ,7 17,8 20,0 27,3 17, ,1 9,9 40,0 9,1 12, ,8 7,9 9, ,0 9,1 3, ,0 100,0 100,0 100,0 100,0 6

9 Taulukko 9. Työhakumeetelmä, joka avulla matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeet saivat/löysivät ykyise työsä. N=78. muista verkkorekrytoitipalveluista (esim. aarresaari.et, oikotie.fi, mol.fi) 13 itse luodu verkosto/kotaktie kautta 9 ottamalla yhteyttä sopivii/mielekiitoisii orgaisaatioihi 9 ottamalla yhteyttä etisee harjoittelu/opiäyteyhteistyöpaikkaa 8 seuraamalla saomalehti ilmoittelua 8 yliopisto/tiedekutie/laitoste tmv. ilmoitustauluilta 8 sukulais tai tuttavaverkosto avulla 7 yrityste ja orgaisaatioide iteretsivuilta 7 tarjottii työtä/pyydettii työhö 4 ottamalla yhteyttä etisee kesätyöpaikkaa 3 työvoimatoimistosta (virkailija avustuksella) 1 yliopisto rekrytoitipalveluide tietokaasta (RekryForum) maiitaa Lisäksi 12 vastaajaa ilmoitti saaeesa/löytäeesä ykyise työsä jollaki muulla kui yllä olevassa taulukossa maiitulla tavalla. 7

10 5 NYKYINEN TYÖ Opito ja työelämäpalautejärjestelmässä ollee tekise virhee vuoksi vuoa 2005 valmistueide osalta ei ole saatavissa tietoa vastaajie ammatti /tehtävä /virkaimikkeestä eikä työatajaorgaisaatiosta. Taulukko 10. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide tärkeimmät työtehtävät ykyisessä työssä aielaitokse mukaa. N=72. Fysikaaliste tieteide laitos Ilmastomallie atamie tuloste alysoiti sekä opetus. Kiderakee mallius, pakkaus simuloiti opetus (2 vastaajaa) opetus, atk tuki Sääeusteide teko eri medioille ja puhelipalvelu Tutkimus ja opetus tutkimus, kalibroiti Geologia laitos pilaatueide maide työmaavalvota rakeustyömailla suuittelu ja avustavat tehtävät Kemia laitos Aalyysimeetelmie kehittämie Aestesia / tehohoitojärjestelmä asiatutijatehtävät ilma ja sadevesiäytteide aalysoiti ICP MS:lla ja IC:llä sekä uude aalysoitimeetelmä käyttööotto koulutukse suuittelu laboratoriotyöt, projekti suorittamie myyjä työt omatoimie tutkimustyö opettamie, luokavalvoja Tuotehuolto ja tuotteide elämäkaare hallita Tuotekehitys Tutkimus tutkimustyö tekemie, artikkeleide yms. julkaisemie, opetustyö vähäisessä määri vastaamie radiokemiallisista aalyyseista, laaduvalvota Maatietee laitos Alueide käytö suuittelu ja tutkimus hallio tarkoituksemukaisuude tutkimie ilmastomuutokse ja yhdyskutasuuittelu väliste yhteyksie tutkimie Kaupukipolitiikka, alueellise kehitykse seurata opeta maatietee ja biologia kursseja lukiossa 5 tutia per viikko ortokuvatuotao orgaisoiti tutkimus, opetus, halliolliset tehtävät Ympäristömiisteriö alueraketee ja alueidekäytö kehityskuva valmistelu Matematiika ja tilastotietee Asiatutijaa toimimie erilaisissa IT ala kosultoitiprojekteissa laitos digitaalise oppimateriaali tekemie Matematiika opettamie ohjelmistokehitys ja vakuutuskaa tilastolliset aalyysit opettamie (3 vastaajaa) pitkä matematiika ja fysiika opetus shakkipalstoje toimittamie väitöskirja teko 8

11 Tietojekäsittelytietee laitos Asiatutijatehtävät, ohjelmistosuuittelu, tukitoimiot. IT järjestelmähakkeide arvioiti, suuittelu ja johtamie Itseäie tutkimus järjestelmie määrittely/suuittelu/toteutus Kehittää WebOodia laadusta vastaamie, prosessi kehitys, testaustiimi veto Laajakaistatuotteide middleware, tiedovälitys asiakashallitajärjestelmä ja palvelite välillä. Mobiiliohjelmistoje kehittämie Ohjelmistoarkkitehtuurisuuittelu, Web ja mobiilisovelluskehitys ohjelmistoje laadu hallita ja mittaus ym.s Ohjelmistoje prototyyppie kehittämie ja ideoiti ohjelmistoje suuittelu ja toteutus, kosultoiti Ohjelmistoje suuittelu, toteuttamie, ylläpito ja kehitys Ohjelmistoje suuittelu/toteutus Ohjelmistoje ylläpito ja taustajärjestelmie kehitys Ohjelmistokehitys Ohjelmisto kehittely Ohjelmistosuuittelu (ohjelmisto määrittely, koodaamie, testaus) Ohjelmoiti, suuittelu Ohjelmoiti, verkohallita, tietokatahallita palveliifrastruktuurie määrittely, suuittelu ja toteutustehtävät projektie suuittelu, projektie johtamie, tekiste osa alueide valvota, käyttöliittymäsuuittelu ja taloushallito projektiveto, sovelluste teko, tietoje muokkaus, käyttöliittymä asiatutija riippuu projektista: käytettävyystestaus, ohjelmoiti... suuittelu, ohjelmoiti, koulutus tietojärjestelmie ylläpito ja jatkokehitys Tietojärjestelmie ylläpito ja kehitys Tietotekiikkaa / kielitekologiaa liittyvä tutkimus Tutkimusasiatutija tehtävät tutkimustyö Yritykse tietoturvallisuude kehittämie 9

12 Taulukko 11. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide ykyise työ työatajaryhmä tutkitoastee mukaa. N=76. työatajaryhmä yliopisto, korkeakoulu tai Suome Akatemia muu valtio virasto, laitos tai liikelaitos kuta tai kutailiitto järjestö tai säätiö yksityie yritys ole itseäie yrittäjä/freelacer yhteesä alempi korkeakoulututkito vuoa 2005 suoritettu tutkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaatti tohtori yhteesä ,3 50,0 75,0 23, ,7 12,5 18, ,7 50,0 6, ,7 1, ,0 48,3 12,5 47, ,3 2, ,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Taulukko 12. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide asema ykyisessä työssä/orgaisaatiossa tutkitoastee mukaa. N=76. asema ykyisessä työssä johto keskijohto asiatutija, tutkija, opettaja tms. toimihekilö työtekijä harjoittelija muu yhteesä alempi korkeakoulututkito vuoa 2005 suoritettu tutkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaatti tohtori yhteesä 1 1 1,7 1, ,7 1, ,3 75,0 100,0 100,0 78, ,7 5, ,7 11,7 10, ,7 1, ,7 1, ,0 100,0 100,0 100,0 100,0 10

13 Taulukko 13. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide työsuhtee laatu ykyisessä työssä tutkitoastee mukaa. N=76. työsuhtee laatu määräaikaie jatkuva oma yritys toimiimi/freelacer yhteesä alempi korkeakoulututkito vuoa 2005 suoritettu tutkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaatti tohtori yhteesä ,3 50,0 62,5 42, ,0 53,3 50,0 37,5 55, ,7 1, ,7 1, ,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Taulukko 14. Nykyisessä työssä viihtymie matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeilla tutkitoastee mukaa. N=76. vuoa 2005 suoritettu tutkito ykyisessä työssä viihtymie 1 = e viihdy laikaa = viihdy eriomaisesti yhteesä alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaatti tohtori yhteesä 1 1 1,7 1, ,7 5, ,7 16,7 12,5 15, ,0 43,3 50,0 43, ,3 31,7 100,0 37,5 34, ,0 100,0 100,0 100,0 100,0 11

14 6 TYÖN JA OPINTOJEN VASTAAVUUS Taulukko 15. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide ykyise työ ja opiskeluala vastaavuus tutkitoastee mukaa. N=74. mite ykyie työ vastaa opiskelualaa ei laikaa joki verra täysi yhteesä alempi korkeakoulututkito vuoa 2005 suoritettu tutkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaatti tohtori yhteesä 2 2 3,4 2, ,7 18,6 14,3 17, ,3 78,0 100,0 85,7 79, ,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Taulukko 16. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide ykyise työ vaatimustaso ja akateemise koulutukse vastaavuus tutkitoastee mukaa. N=76. mite ykyie työ vastaa vaatimustasoltaa akateemista koulutusta yhteesä ei laikaa joki verra täysi alempi korkeakoulututkito vuoa 2005 suoritettu tutkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaatti tohtori yhteesä 2 2 3,3 2, ,3 31,7 31, ,7 65,0 100,0 100,0 65, ,0 100,0 100,0 100,0 100,0 12

15 Taulukko 17. Yliopistossa opitu hyödyettävyys ykyisessä työssä matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeilla tutkitoastee mukaa. N=76. yliopistossa opitu hyödyettävyys ykyisessä työssä opitusta ei juurikaa hyötyä voi hyödytää oppimaasa joki verra käyttää hakkimiaa tietoja/taitoja joka päivä yhteesä alempi korkeakoulututkito vuoa 2005 suoritettu tutkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaatti tohtori yhteesä ,0 12,5 5, ,3 33,3 28, ,7 61,7 100,0 87,5 65, ,0 100,0 100,0 100,0 100,0 13

16 7 TYÖLLISTYMISEEN VAIKUTTANEET TEKIJÄT Taulukko 18. Nykyisee työhö valituksi tulemisee vaikuttaeet tekijät matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeilla. N= akateemie tutkito pääaie sivuaieet tutkielma/pro gradu aihe opiäyteyhteistyö opitomeestys muut opiot tai muu koulutus opiskeluaikaie harjoittelu oma ala työkokemus muu työkokemus aikaisempi työsuhde samaa työatajaa ulkomailla työsketely tai opiskelu kielitaito atk taidot itse luotu verkosto ja kotaktit (esim. työ /opiskelukaverit) harrastukset hekilökohtaiset omiaisuudet ja persooa oma aktiivie työhaku suosittelijat sattuma ja/tai hyvä oi vaikutti paljo vaikutti hiema ei merkitystä e osaa arvioida/ei relevatti kysymys 14

17 8 PALAUTE YLIOPISTO OPINNOISTA Taulukko 19. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide vastaajie äkemys juuri suoritettuu tutkitoo johtaee koulutuksesa parhaista puolista aielaitokse mukaa. Fysikaaliste tieteide laitos gradu. Sitä tehdessä sai tehdä itseäisesti omaa tahtii töitä, ja oli itse vastuussa aikataulusta. Oppi tutemaa omat työtavat ja arvioimaa työtehtävie viemää aikaa. Gradu tuli suoritettua tavoiteajassa tavoitesuoritustasolla. Tätä tehdessä myös tiimityösketelytaidot ja sosiaaliset taidot kehittyivät. Gradu ja lisesiaattityö kirjoitamisprosessi opetti paljo. Hyvä opetus ja joustavat opiskelutavat. hyvät kurssit Joustavuus. Vaikka tutkio suorittamie veyi, opiskeluoikeus jatkui. kehittymie omalla alalla Laboratoriotyöt, matetmaattiste taitoje kehittymie Mahdollisuus lähteä ulkomaille osaksi aikaa Mahdollisuus olla kesätöissä ja harjoittelussa yliopistossa ja muualla se kautta. Melkoise laaja mahdollisuus päättää itse tutkitoo sisältyvistä opioista. Opi oppimaa ja "ajattelemaa". Sai paljo hyödyllistä tietoa miua kiiostavista aiheista. Opiskelu o kivaa, ja kaike lisäksi opiskelu jälkee saa hyvä palka. Sai aika vapaasti valita mitkä kurssit sisältyi jatko opitoihi, jolloi pystyi lukemaa sitä mitä kiiosti. Suoritettavie kurssie valia vapaus. Muodollisesti pätevät opettajat. Syvetävät pääaiee opiot Työelämäläheisyys (aieeopettaja opiot!) Geologia laitos Kettä ja laboratoriokurssit ovat olleet hieoja, sillä pidä käytäössä ja työ tekemise ohessa oppimisesta. Laaja alaisuus, matemaattisii ja tilastollisii meetelmii tutustumie. Suutautumismahdollisuus, mahdollisuus soveltaa opittua teoriaa käytäössä Kemia laitos akateemie vapaus, opiskelumahdollisuuksie moipuolisuus Atoi valmiudet radiokemia opiskeluu. Huoo puoli: ei työpaikkoja. Orgaaie ja aalyyttie: hyvät valmiudet. Huoo puoli: Lopeti ämä opiskelut ee gradua ja siirryi radiokemiaa. Ei siksi ehkä saottavasti muuta hyötyä äistä kui perusteide tutemus. Työatajat taas eivät hyväksy pelkästää perusteide tutemusta. Erittäi suuri akateemie vapaus. Ettei lueoilla ollut läsäolopakkoa. Itseäie työ väitöskirja parissa, joka o opettaut omatoimisuutta työ suuittelussa ja toteutuksessa, tuout itsevarmuutta omalla ammatillisella alueella, kasvattaut yhteistyötaitoja, parataut ogelmaratkaisukykyä.. Mielestäi ole paljo valmiimpi työelämää yt kui maisteri opitoje jälkee. Jag fick e mycket djupare iblick i mitt ämesområde ä vad jag hade är jag började studera. Mia sommarjob vid uiversitetet som praktikat har hjälpt mig eormt med att få praktiska färdigheter i laboratoriet, och med att få e uppfattig om vad det iebär att vara forskare. Studietide har väckt mitt itresse för fortsättigsstudier som jag u skall börja på. E aa sak som har utvecklats är förmåga att 15

18 söka iformatio, både vad gäller iformatio om själva ämesområdet och plaerig för framtide. Joustavauus, valia vapaus Kasvatustietee opiot, erityisesti harjoittelu. Kayto osaamise lisaatymie Kiiostavat pääaieopiot, laboratoriotyöt, gradu tekemie Käytäö harjoitustyöt sekä ala uusie sovelluste laaja käsittely luetokursseilla. Laaja kurssitarjota, joustavuus Laboratorio kurssit ja syvetävät opiot. Erikoistyö! laboratoriokurssit ja kaikki käytäölliset opiot Loppuvaihee käytäö tutkimustyöhö osallistumie. Itseäisyys, opiot pystyi ajoittamaa ja kokoaisuude suuittelemaa mielekiio ja kykyjesä mukaa. mielekäs opiskeluilmapiiri ja saaut olla mukaa projektissa, mikä edesauttaa äkemää työelämä vaatimuksia Moipuoleisuus. O saaut ähdä ja kokea paljo paljosta ja saaut valmiudet siirtyä työelämää ja hakkiä sieltä se viimeie silaus tullaksee hyväksi omassa työssää.. moipuolisuus ja vapaus tehdä ";kaksoistutkito";, sekä ammatti että ala opettaja pätevyys Oma ala osaamise merkittävä kasvu. Valmius toimia tutkijaa. Opiskelijatoverit Osaamise teoreettie pohja ja kyky oppia uutta omalta alalta Tutustumie täysi "uutee" alaa (molekyylimallitus). Mahdollisuus opsikella ulkomalilla, kehittää kielitaitoa ja saada tieto taitoa ala ihmisiltä. Työsketely tutkimusprojektissa uelma ammattiii valmistava koulutus o ollut mielekiitoista. omie opitoje suuittelussa o ollut vapaat kädet. Tutkio o mielestäi saaut suorittaa omaa tahtii, mikä o ollut mukavaa.kuitekaa opitoi eivät ole liia kaua kestäeet. Vapaus opitoje suorittamisessa ja tutkimustyö järjestelyssä, kettäkurssit, kotaktit eri aloje tutkijoihi, kogressit ja muut tapaamiset. Maatietee laitos harjoituskurssit, joilla o itse tehty asoita Itseäie tutkimustyö j atoisaalta vuorovaikutus muide tutkijoide kassa. Itseäise työsketely ja tiedohau oppimie; vapaus valita, mitä opiskelee Koulumaisuus, joka ohjasi opiskelut vauhdikkaasti loppuu asti. Koulutuksessai o ollut kiitettävästi käytäöläheisyyttä, se o ollut moipuolista ja mahdollistaa asioide tarkastelu eri äkökulmista. Kurssit (esimerkiksi geoiformatiika), joihi o sisältyyt harjoitustöitä ja esimerkiksi osallistumie johoki meeillää olevaa tutkimushakkeesee. Kurssit, joissa teoreettista tietoa o sovellettu käytätöö. laudatur opiot ja kettäkurssit Moipuolisuus, mahdollisuus valita kiiostavia aieita. Kiiostukse kohteita oli ii rusaasti, että välillä oli vaikea päättää mihi keskittyä. Moipuolisuus, mahdollisuus valita laajasti sivuaieita Helsigi yliopisto lähes kaikki alat kattavasta tarjoasta sekä JOO opitoje myötä muistaki korkeakouluista. Saavutettu mahdollisuus hakea "hyvää" työpaikkaa. Suuittelumaatietee opiot ovat ataeet laajat tiedot suuittelu ketästä ja äi olle mahdollisuude toimia erilaisissa haasteellisissa työtehtävissä. 16

19 Valmistaa kohtalaise hyvi työmarkkioille Vapaus raketaa omaa tutkitoasa mielekkäiksi ja hyödyllisiksi kokemista Vapaus valita mielisiä kursseja ja suuitella omat väitöskirjaa tähtäävät opiot itse. Ylipäätää työsketely vapaus ja mahdollisuudet viettää aikaa myös ulkomailla. vapaus, vastuu, mahdollisuus opiskella juuri iitä aiheita jotka kiiostavat ja edistävät kirjallista opiäytetyötä, semiaarit ja ulkomaamatkat yhteys työelämää, tutkimukse tekemisestä itoutumie, laajoje asiayhteyksie äkemie Yleissivistävä, maailmaa syleilevä koulutus, sivussa hiema tietotekiikkataitoja. Tuttuja, kotakteja ja kivaa toimitaa koulukaveriporuka sisällä. Leppoisaa vapautta. Mahdollisuus vaihtoo ulkomaille. Matematiika ja tilastotietee laitos Akateemie vapaus, joustavat laitokset, korkea taso. Harjoittelu koulussa! Aioa juttu opiskeluissa, josta oli iha Oikeasti hyötyä ammati kaalta. Itse asiassa joudui suorittamaa kaditutkio, jotta saa hakea lisää opito oikeutta sivuaieeseei. Tämä o paras juttu (ja varmaaki aioa), joka tähde suoriti ylipäätäsä kadi tutkio. Muute olisi tähdäyt suoraa maisteritutkitoo. Itse opiskelu. Koe jatkuva oppimise tärkeää ja se motivoi. Lisäksi sosiaalie verkosto Joustavuus. Mahdollisuus tehdä opitoja kotoa käsi esim. äitiyslomalla. Koulutusta vastaava työpaika saamie. Mahdollisesti selkeää ammattisuutautumisee. Tehtäväi tulevat todeäköisesti olemaa opetustehtäviä ja o siis hyvä suutautua myös luootieteide opettajaksi ii pää kui sivuaieissa. Opetusharjoittelu ja kemia laboratoriokurssit pitkäjäteie projekti päätöksee saattamie Praktikumit, eli opetusharjoittelut, ja aiedidaktiikat Soveltava kasvatustietee laitoksella. Ne ovat kehittäeet juuri opettajaa tarvittavia taitoja ehdottomasti eite. Pääaieei opiot, koska iitä o voiut suorittaa omaa tahtiisa ja esimerkiksi vai käymällä teteissä jos muute ei ole aikaa. Lisäksi ilmapiiri pääaielaitoksella o ollut kaustava. Sai mahdollisuude suorittaa opettaja opitoi kokeiluryhmässä kasvatyspsykologia yksikössä. Koe saaeei sieltä merkittävästi paremmat valmiudet opettajaa toimimisee kui kasvatustieteellise ormaaleista opettaja opioista. Tutkijakoulupaikka Vapaus valita itselle sopiva ja omia kiiostukse kohteita tukeva koulutuspaketti pää ja (ylimääräisie) sivuaieiee, ts. kaikkia ei pakoteta tekeämää samalaista tutkitoa. Vapaus suorittaa kurssit haluamassai järjestyksessä. Koulutus itsessää. Tietojekäsittelytietee laitos Akateemie vapaus. Pakkoa ei juuri ole ollut, vaa ole saaut paattaa kaikesta itse. Lisaksi tietylaie laaja alaisuus. Miulla o yt mielestai hyva yleiskuva matemaattis luootieteellisesta ketasta. Hyvät lueoitsijat, mm. Arto Wikla (tietojekäsittely), Jukka Paakki (tietojekäsittely) ja Juha Partae (matematiika laitos). Tilastotietee laitokselle pisteet erittäi opeasta tettie arvostelusta ja opiskelijaystävällisestä aseteesta. Kattava ala perusteide teoreettie osaamie Käyttöliittymäkoulutus 17

20 Käytäö projektityöt ja harjoitustyöt Lajaa alaie äkymä alaa. Mahdollisuus keskittyä itseää kiiostavii asioihi laudatur opioissa, sivuaieissa sekä gradua tehdessä. Lisäksi jälkeepäi ajatelle pakolliset kurssit kattoivat tärkeitä asioita jotka eivät juuri silloi tutueet kovi tarpeellisilta. Mahdollisuus opiskella joustavasti ja erikoistua tietylle osa alueelle (käyttöliittymät). Mahdollisuus valita laajasta valikoimasta opiskeluaieita itselle sopivat. Ryhmä ja pieryhmätyösketely (semiaarit, ryhmässä tehtävät harjoitustyöt ja laskuharjoitukset) Melko käytäöläheistä ja moipuolista opetusta, ataa hyvä pohja työssä oppimiselle. Mielekiitoie ja laaja kurssitarjota. Moipuoliset kurssit tkt: laitoksella ja mahdollisuus opiskella työ ohessa. Päätoimie työteko omalla alalla motivoi opitoja ja päivastoi. moipuolisuus sivuaieissa Moipuolisuus, mielekiitoiset kurssit ja semiaarit vuosie varrella, tiedohau ja tieteellise kirjoittamise oppimie. Myös muide kui oma suutautumislija kurssie suorittamie Ohjelmoitikurssit, eteki Java. Java ohjelmoitiosaamie mahdollisti työelämää astumise sama aikaa, ku aloiti opiot yliopistolla. Työstä saatu työkokemus o ollut kulla arvoista uralla eteemiseksi. JOO opitoje kautta hakitut yrittäjyys opiot mahdollistivat oma osakeyhtiö perustamise ja pyörittämise 4 vuode aja. Se oli hyvä kokemus. ohjelmoitikurssit, semiaarit ja gradu Omatoimisuus, tiedokeruu opettelu, tieteellise tutkimukse ja ajattelu meetelmie opettelu. Parasta koulutuksessai o ollut matematiika kurssit (sivuaie, cumu) sekä tietojekäsittelytietee (pääaie) Tieteellise kirjoittamise kurssi sekä Pro Gradu tutkielma. Loput o ollut eimmäksee suorittamista. Matematiika arvosta korkealle, koska se o oikeasti kehittäyt aalyyttistä ajatteluai. Tieteellise kirjoittamise kurssi ja gradu arvosta korkealle siksi, että e olivat lähimpää tutkimusta. Perusteide ja tausta osaamie mahdollistaa jatkuva oppimise ja uude ymmärtämise. perustietoje laaja hallita Pääaieopitoje laaja alaisuus, joka tosi oli oma valitai. Virallisesta työtehtävästä riippumatta o aia ollut tarvetta tietää paljo oma tehtäväaluee ulkopuolelta. Työtehtävistä suoriutumise kaalta ero siiä, mitä tutkitoo vaaditaa ja mitä kaikkea o hyödyllistä osata, o suuri. Saaut hyödyllisiä taitoja. Osa ollut vaikeitaki eli sellaisia, joita kuka tahasa ei opi parissa viikossa kirjaa selaamalla. Vaikka moet opiskelijat osaavat tietotekiikkaa paljoki aloittaessaa opitoja, kurssit oli kuiteki tehty ii, että myös me todelliset aloittelijat pysyimme kärryillä. Harjoitustyöt. Se että ole vihdoi läytäyt sellaise ala joka oikeasti kiiostaa. Se, että saa töitä. Suomalaise yliopisto opiskelu vapaus ja joustavuus, mahdollisuus oppia myös pääaiee ja jopa tutkio ulkopuolisia asioita huomattava vapaasti. Tämä o tärkeää, se mahdollistaa muodostamaa hekilökohtaise, itselle oikea raketee opitoihi. Teoreettiset tiedot ja taidot sekä siihe sopivasti yhdistellyt käytäö harjoitustyöt. Uusii ihmisii tutustumie ja koulutukse hyvä taso. 18

21 Vahva perusta, joka ataa hyvä mukautumisvalmiude opeasti kehittyvälle alalle sekä saadut valmiudet itseäisesti hakea tietoa ja suodattaa oleaie epäoleaisesta. Vaikeustaso o ollut aika korkea. Asioita o joutuut usei pohtimaa oikei kuolla. Kursseilla ei yleesä ole riittäyt, että o lukeut tettikirja kerra läpi ee tettiä. Vapaus valita juuri miua kiiostavia opitojaksoja. Vapaus valita moista mielekiitoisista kursseista. JOS koulutus. Vapaus valita sivuaieet ja suuitella oma äköie tutkito. Vapaus yhdistellä haluamiaa opitokokoaisuuksia. Ajakohtaiset kurssit. Yleiste teoreettiste valmiuksie saamie Taulukko 20. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2005 tutkio suorittaeide vastaajie omaa koulutustaa koskevat korjaus ja kehitysehdotukset aielaitokse mukaa. Fysikaaliste tieteide laitos eräitä yksittäisiä kursseja Esiitymis sekä viestitä ja kommuikaatiotaitoje opetus pitäisi aloittaa. Hekilökohtaista ohjausta o aiva liia vähä, mikä johtuee suurista opiskelijamääristä hekilökutaa ähde. Myös jotkut (teoreettise fysiika) kurssit ovat liia täytee ahdettuja, jolloi asioita ei ehdi omaksua kuolla. Koulutus oli moipuolista ja osavaa. KÄytäö taitoja, mm. ATK valmiuksia. Laskari/kurssiassistettie pedagogisia taitoja! Opettajie ja opiskelijoide välistä vuorovaikutusta. Vahempie opiskelijoide/jatkoopiskelijoide ja uusie opiskelijoide välistä vuorovaikutusta. ohjaus pitäisi saada järjestelmällisemmäksi ja tehokkaammaksi Opio ohjaus. opitoje ohjauksee tulisi huomattavasti ykyistä eemmä Opitoeuvotaa! Perusopitoja (kursseja, harjoituksia), opitoje ohjausta Pro gradu tekemise ohjauksee pitäisi alkaa kiiittää laitoksilla huomiota. Moilla valmistumie jää lopputyö loppumattomuude takia. Esimerkiksi kurssi, jolla käytäisii läpi ja aalysoitaisii omalla alalla aikaisemmi hyväksyttyjä graduja olisi mielestäi hyödyllie. Opiskelijat oppisivat huomaaamaa mitä vaaditaa, eikä gradusta tulisi ylitsepääsemättömä tutuista. Teteissä voisi suosia eemmä meetelmää jossa materiaalia (kirjat, taulukot, vaika muistiipaotki) saavat olla mukaa, jolloi kysymykset testaisivat eemmä opitu soveltamista kui ulkomuistia. Geologia laitos Eemmä paleotologiaa. Opetusaieisto sekä meetelmät ajatasalle, opetukse ja työelämä vaatimuste pitäisi pysyä tasapaiossa Suorittamai tutkio tieteellie Kemia laitos Eemmä harjoitteluita ja käytäö asioita Eemmä ohjausta väitöskirja tekemisee, seurata esimerkiksi joka toie viikko. Työtä pitäisi saada selkeästi projektimaisemmaksi: pitäisi olla selkeät tavoitteet ja milestoet. Eakkotietoje saati Gradu ohjaus oli heikkoa Jatko opitoje ohjaus / suuittelu o oetota. "Jatkoopitosuuitelma" oli lähiä pakollie vitsi. Suuitelmaa ei tarkastettu, ei korjattu, tai huomioitu myöhemmi. Myös projektie 19

22 suuitelusta ja toteuttamisesta sysättii aiva liia suuri vastuu suoraa aloittaeelle jatko opiskelijalle. Jatko opiskelijoide ohjausta, erityisesti opitoje alussa, tulisi parataa: koulu pekiltä tutkijaksi siirtyvä opiskelija ei ole valmis tutkija, vaikka osa ohjaajista tutuu äi olettava. Tutkijauraasa aloittelevalta jatkoopiskelijalta saattaa kulua tolkuttomasti aikaa sellaise ogelma parissa, joka saattaisi ratketa lyhyellä keskustelulla kokeeemma tutkija kassa. Jatko opiskelijoita ei myöskää pitäisi ottaa projekteihi, joita ei ole laikaa ealta suuiteltu tai edes toteuttamiskelpoisuutta mietitty. Joskus tuli ajatus tai tue että okoha kaikki koulutus ajatasalla, eli työtavat ja välieet eivät varmasti aia vastaeet työelämässä käytettäviä. Toisaalta peruasaiat o myös erittäi tärkeä osata ja ymmärtää.. lisää pakollista harjoittelua (yt ei ole ollekaa)ja työelämää tutustumista Markkioiti ei kuuluu ollekaa opetuksee, mikä o todella suuri miius, koska ykyää melkei kaikissa korkeammissa ammateissa tarvitaa aiaki jokilaista ymmärtämystä markkioiista ja useissa paikoissa se kuuluu työkuvaa. Lisäksi tutkitoje suorittajia voisi eemmä rohkaista valitsemaa sivuaieita muista tiedekuista. Eglai kieli o hyvi tärkeä kemia alalla väitöskirjaa tehdessä, koska kaikki luettava ja itse tuotettava teksti o eglaiksi, jote räätälöityjä kielikursseja (vaihtoehtoisia) voisi olla tarjolla eemmä tai aiaki iitä voisi maiostaa eemmä. Något som jag sakade vid måga föreläsigskurser är mera aalys geom diskussio. Ett problem som jag upplevde på vissa kurser, var är jag frågade efter tetamesfrågor atige på sveska eller egelska och så fas de edast på fiska är jag skulle skriva tete. Det gjorde att det tog lägre att skriva tete och att jag fick sämre vitsord ä om frågora skulle ha fuits översatta. Ohjaukse tasoa, väitöskirjatyö etukäteissuuittelua. Nyt tutui, että suuitelmassa o vaa puuhastelua, josta sitte ehkä joskus sytyy jotai julkaistavaa. Ohjaajaa ei juurikaa kiiostaut mitä sai aikaa. Ohjausta opitoje suuitteluu Omassa koulutusalai ihmiste tulisi taitaa eemmä käytäö taitoja. Tähä voitaisii vaikuttaa lisäämällä kursseja joihi liittyy käytäö työsketelyä. Opito ohjaus. Opitojaksoje sykrooiti keskeää opitoje ohjaus, selkeämmä kuva atamie tulevista työmahdollisuuksista opitoje ohjausta Opitoje ohjausta pitää lisätä; vaikka itsekää e tarviut paljo ohjausta, olisi silti ollut hyvä keskustella valioistaa. E usko lukeeei paljo turhaa, mutta ohjauksessa olisi saattaut joitaki asioita karsiutua. Kaikille opiskelijoille pitäisi opettaa laatujärjestelmiä, perusaalytiikkaa ja joki verra ympäristöasioita. Opiskelija ohjausta sekä asioide tiedotusta iteretissä. Esim. moee asiaa puuttuu selkeät ohjeet ja kurssitarjotaa, ilmoittautumista etissä, luetoprujuja etissä ym. pitäisi kehittää. Ole juuri aloittaut jatkoopiot, ja etsi etistä tietoa, mutta sieltä ei löydy kui yleispäteviä lauseita; olisi kuiteki ollut kiiostuut mite jatko opitoje aloittamie oistuu, kehe pitää ottaa yhteyttä, mitä lomakkeita täyttää je. Opiskelu ohjausta, eteki gradu teko vaiheessa. Aiaki aalyyttise kemia osastolla graduje ohjaus o todella heikkoa. Ja muuteki ylipäätää ohjaus opitoje suhtee. Tiedo kaivamie tieteki parataa oma aloitteisuutta, mutta ei välttämättä motivoi ja voi hidastaa esimerkiksi gradu kirjoittamista. Myös eemmä pakollisia kielte 20

23 kursseja voi olla, jotta lukiossa hakittu kielitaito ei huooisi yliopistossa. Osa peruskurssie sisällöstä o mielestäi turhaa ja osi vahetuuttaki tietoa. Harjoittelujaksoja voisi olla lisää sekä työelämää tutustumise kursseja. Myös opito ohjaus voisi olla pakollista. Pakolliset cum laude kurssit eivät kata kaikkia kemia alueita. Opitoviikkomäärät eivät vastaa työmäärää (cumu kursseilla). Opitoohjausta ei ollut laikaa silloi, ku miä aloiti opiot. Pakolliset äidikiele opiot auttaisivat graduvaiheessa. Radiokemia opiskelijoille pitää ehdottomasti saoa, että alalta ei mahdollisesti löydy työpaikkoja. Radiokemia joideki opettajie opettamismotivaatio puutteellie, osalla taas erittäi hyvä. Tyoelama ja opitoje yhtee sovittamie ii etta valmistumie johtaa tyollistymisee. Eli taidot vastaisivat tyoelama tarpeita. Työharjoittelu pitäisi olla pakollista tai aiaki harjoittelupaikkoja tulisi olla kaikille saatavi valmistumisesta o tehty hirvittävää "paperisotaa". Systeemi o kakea, vahaaikaie ja moimutkaie. Itselläi valmistumie ja oikeide paperie toimittamie oikeide ihmiste allekirjoittamaa oikeaa paikkaa vei mota päivää! Tutui ettei hekilökutakaa tieyt mitä olisi pitäyt tehdä ja miua pompoteltii ympäri taloa. Kamala kokemus oeksi se o yt oellisesti ohi! Voisi olla eemmä kotakteja yritysmaailmaa. Yliopisto opiskelu ylipääsä perus Maatietee laitos Eemmä aikaa varsiaisille kursseille (=karsitaa kirjoje pättäämistä) ja ehdottomasti eemmä resursseja ja taitavaa ohjausta gradu parii. Eemmä yhteistyötä työelämä kassa! Harjoittelujakso mielellää pidempi kui 3 kk. Etistä vahvempi kytky tutkimukse ja opetukse välille ataisi opiskelijoille suurempia valmiuksia tutustua ja osallistua tutkimustyöhö jo opitoje loppuvaiheessa ja aletaisi kyystä jatko opiskeluu. Kielehuolto pitäisi myös saada osaksi tutkitoa. Nyt sellaisesta ei ole oikeasti tietoakaa, vaikka se saaheliää ehkä jossaki opito oppaa liturgiassa oki. järkevie opitokokoaisuuksie suorittamie ja siihe ohjaus Laudatur kirjatetteihi lueto osuuksia, oma opiskelu varaa jäi paljo vieraita asioita. Lisää tietotekiika hyödytämise opetusta, "työelämävalmeusta" Mielestäi tohtori väitöskirjasta ei tarvitsisi ataa arvosaaa. Parhaille töille (esim. 15 ) voisi ataa erillise kuiamaiia. Opetukse tiedollie sisältö pitäisi saattaa aja tasalle Opio ohjausta ja tukea omii opitoihi ja eteki gradutekoo olisi voiut olla eemmä. opitoje loppuvaiheessa ohjattua työsketelyä gradua ja semiaaritöitä varte peruskurssie meetelmäopit ehtivät uohtua ee omie "oikeide" tutkimuste tekoa. opitoje ohjaus voisi jatkua läpi tutkio suorittamise aja. Saisi vaikka joka vuosi yhde opitopistee siitä. selkeyttä, pitki matkaa o tehty korjauksia tutkitovaatimuksii (parempaa suutaa), mikä o tehyt opiot sekaviksi teoreettista koulutusta. eemmä keskustelua, pieryhmätyösketelyä, vertaistukea, ohjaaja kassa keskusteluja Tieteealoje käytäö sovellutuksia pitäisi paiottaa eemmä. Tilastotiedettä valtiotieteellise tiedekua tapaa pakollie paketti. Opitojeohjausta esimerkiksi vuode tai pari välei pakollie tapaamie ja opitosuuitelma tekemie. Samalla keskustelua 21

24 työmahdollisuuksista. Väitöskirjoje ohjaamista pitäisi kehittää. Yhteyksiä yritysmaailmaa, ks. vastaus aiemmi. Matematiika ja tilastotietee laitos Aieeopettaja kulutuksessa pitäisi ehdottomasti olla eemmä harjoittelua luokkatilateessa ja simuloimalla erilaisia tilateita ja erityisesti koulutukse alkuvaiheessa. Ole kuullut, että sitä o yt muutettu, mutta miu kohdallai praktikum oli koulutukse loppuvaiheessa. Tämä johti siihe, että jos huomasi silloi olevasa väärässä paikassa, oli vaikeaa eää vaihtaa lijaa. Myös aieopetuksessa kaattaisi eemmä pohtia sitä, mitä opettaja tarvitsee tietää. Pakollisia aieita ei välttämättä tarvitsisi olla ii paljo vaa opiskelija voisi valita millä alalla syvetyisi. Erittäi vaikeat matemaattiset kurssit saattavat tiputtaa mahdollset erittäi hyvät opettajat lijalta kokoaa. Tämähä o egatiivie asia ii ko hekilölle kui koko yhteiskualle. Ehkä hiema eemmä mahdollisuuksia opiskella myös kesällä. Muuteha tämä o lehittyyt tosi paljo, esimerkiksi verkko opitoje asiosta. Erityisesti sivuaieidei tiedekuassa (käyttäytymistieteellie) pitäisi kehittää opiskelijoille asioide iformoimista. Eri tietolähteistä saa erilaista tietoa esimerkiksi eri opito oikeuksista ja iide hakemisista. Kaikkea saa kysyä useasta tietolähteestä, että asia hoituu. Esimerkiksi etissä ei iformoida oikeaa tiedekua kaslia paikkaa ja opiskelija saa juosta paikasta toisee. Koulutus siäsä o ollut hyvää, mutta ämä sivuseikat, jotka ovat myös tärkeitä, olisivat parauske tarpeessa. Kampusta ei saisi siirtää syrjää keskustasta!!! Kumpula o liia eristäytyyt! Leipäprofessoreista tulisi päästä eroo. Itse suoriti yli 40 opitoviikkoa opitoja, joista ei ollut muuta hyötyä, kui suoritusmerkitä. Ogelma äissä opioissa oli imeomaa opettajat, joita ei voiut vähempää kiiostaa kyseise kurssi opettamie. Jos tämä ogelma saataisii kutoo, voitaisii alkaa puhua opetussisällöistä. Nykytilateessa opetussisällöt saattavat olla hyviki hyödyllisiä, mutta iide oppimie ei toteudu. (Huom! Moet hyödyttömistä opitojaksoista suoriti parhaalla mahdollisella arvosaalla.) Leipäprofessoriogelma o suuri imeomaa fysiika laitokse peruskursseilla ja joillai didaktise fysiika kursseilla, mutta esiityy sitä muuallaki. lisää tukea opitoje suuittelemisee ja aikatauluttamisee Matematiika ja tietojekäsittelytietee raja aitaa pitäisi madaltaa. matematiika laitos ulos lapse kegistä, ja opettajaopitoja kehittämää. O aurettavaa, että matematiika laitos järjestää 2 kurssia opettajille koko laitoksessa (vrt. esim. fysiika 20ov suoraa opettajille suuattuja kursseja) Matematiika opetusta, joka o tällä hetkellä ala arvoista. Matematiika opettajalijaa tulisi kehittää todella paljo. Vaikka opettajia kehotetaaki ykyää tutkivaa opettajuutee, ei se tarkoita, että opettajakoulutus tulee olla samaa kui matematiika tutkija koulutus. Matematiika käytäötaitoja ja matematiika opetukse saloja tulisi opettaa myös matematiika laitoksella. Yliopisto opettajia valittaessa kaattaisi kiiittää huomiota myös heidä pedagogisee pätevyyteesä. Opitoeuvota oli huooa tullessai yliopistolle Se lieee paratuut tähä päivää meessä, mutta e koskaa päässyt se piirii "vahaa" opiskelijaa. Sekä matematiika että eteki tietojekäsittelytietee laitokse kohdalla kaipaisi erityisesti opettajille suuattuja kursseja huomattavasti eemmä, yt iitä ei ole oikeastaa ollekaa. Tietojekäsittelyssä 22

25 kaivattaisii miusta opettajille suuattua opitolijaa. Tiedotusta, aieeopettaja opioissa. Kursseista ja aikatauluista saa huoosti tietoa, esimerkiksi www sivut ovat sekavat ja aikataulut muuttuvat yms. Mielestäi myöski joustavuutta voisi olla pedagogisissa opioissa eemmä, moilla o useita kursseja päällekkäi yms. ja silti vaaditaa pakollista läsäoloa. Työmahdollisuuksia? Jos ei halua opettaa tai olla tutkijaa, ii mitä muuta voidaa tehdä? Kuulemma vaikka mitä, mutta kokreettisesti MITÄ? Jos e olisi sattumalta huomaut harjoittelupaika tilastokeskuksee miulla ei olisi hajuakaa... Valtiotieteellisessä tiedekuassa byrokratia o tähtitieteellisellä tasolla, eikä siitä ole mahdollista evuotella. Heidä kaattaisi korjata asiaa. Opettajat voisivat ilmoittaa selkeä yksikäsitteisesti opetukse järjestämisestä ja perumisesta, kuulusteluje ajoista ja tutkitovaatimuksista. Käsikirjoitetu muistilapu kopio kopio lokerikossa ei ole hyvää tiedottamista. Matematiika cum laude kursseissa saattaa olla joki verra ilmaa. Esiäki vaatimustasossa tutuu selvä hyppäys syvetävii opitoihi siirryttäessä, ja toiseksee esim. TKK: muodollisesti samalaajuiset matematiika peruskurssit edellyttävät laajempaa osaamista (s. L kurssit). Tietojekäsittelytietee laitos Akateemie ideaali ajattelumalli ei vastaa useikaa työelämä todellisuutta. Ei kai tässä mitää ehdottomasti ole korjattava. Pitäisi kuiteki 120 ov kadidaati tutkitoa riittävää työelämää, kuha e 120 ov muodostavat sopiva kokoaisuude. Maisteri 160 ov jää ii laihaksi, ettei ero kadii ole oikeasti merkittävä. Yliopisto ei kuitekaa pysty opettamaa taitoja, jotka ovat välttämättömiä työelämässä e opitaa oikeasti vasta töissä. eemmä paiotusta esiitymiselle ja kielitaidolle Hyviä ja vähemmäh hyviä uudistuksia tullut jo paljo opiskeluaikaa. Mahdollisuus suorittaa opitoja tiiviimmissä, koko lukukautta lyhyemmissä kokoaisuuksissa tutuu hyvältä uudistukselta. Se sijaa akateemie vapaus edellyttäisi rajatota opiskeluaikaa ii pitkää kui opiot eteevät edes hitaasti. Opitotue maksamise voi toki lopettaa esim. 5 vuode jälkee, mutta omakustateista opiskelua ei pitäisi rajoittaa. Jollai tavalla ohjata opiskelua, rikkomatta opiskelu vapautta. Koetulokset ja merkiät tulivat aiva liia hitaasti. Kokeide tarkastus yt kuitekaa ei vie viikkoa pidempää, miksi tarkastustyölle ei ole varattu aikaa heti kokeide jälkee. Aiaki Käyttöliittymät I kurssilla äi tehtii ja koetulokset tulivatki merkittävästi muita kursseja opeammi (vajaassa viikossa). Kokeista pitäisi myös saada selvemmi palautetta. Harva opiskelija vaivautuu kokeide jälkeisii keskustelutilaisuuksii, koska kokee suorituksesta o meyt jo ii kaua aikaa ja keskustelutilaisuutee meemie vaatii rohkeutta ja vaivaa. Jos tarkastetut kokeet olisi opeammi ja helpommi ähtävillä useampi opiskelija varmasti tutustuisi koetuloksiisa. Käytäö osaamista tutkito ei suuresti kehitä. Pitäisikö tosi edes tarjota, e tiedä. Käytäö taitoja ei ole koskaa liikaa. Lisää kursseja ja lueot useammi. Mielestai opettajaopitoje pitaisi alkaa harjoittelujaksolla, jossa tehdaa oikeaa opetustyota. Se jalkee teoriaa o helpompi opiskella, koska sille o kokreettie tarttumispohja. Teoriatieto raketuu aiemmille kokemuksille. Jos kokemuksia ei ole, teoria meee toisesta korvasta sisaa ja toisesta ulos. Olisi hyvä jos kurssie välisistä suhteista olis paremmmi tietoa. Lisäksi 23