Tiehallinnon kehittämisprojektien ohje Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 51/2008
|
|
- Petri Pesonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tiehallinnon kehittämisprojektien ohje 2008 Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 51/2008 gg
2
3 Tiehallinnon kehittämisprojektien ohje 2008 Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 51/2008 Tiehallinto Helsinki2008
4 VERSIOHISTORIA Versio Päiväys Laatija Muutoksen kuvaus Leena Sälejoki-Hiekkanen Sisäisiä julkaisuja 1/ Tom Warras Sisäisiä julkaisuja 14/ Seppo Oinonen Sisäisiä julkaisuja 51/2008 ISSN TIEH TIEH v Verkkojulkaisu pdf ( Helsinki 2008 TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelin
5 Tiehallinnon kehittämisprojektien ohje Helsinki Tiehallinto, Keskushallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 51/2008, 29 s. + liitt. 15 s. ISSN , TIEH v. Asiasanat: Projektit, ohjeet, kehittäminen Aiheluokka: 01 TIIVISTELMÄ Tiehallinnon toimintastrategiassa tutkimus- ja kehittämistoiminta jaetaan operatiiviseen toimintaan liittyvään kehittämistyöhön, tienpidon T&Ktoimintaan sekä Tiehallinnon toiminnan kehittämiseen. Toiminnan kehittäminen jakaantuu prosessien kehittämiseen ja tiedonhallinnan kehittämiseen. Kehittämisohjelmat suunnitellaan ja toteutetaan pääsääntöisesti hankekokonaisuuksina. T&K-ohjelman hankekokonaisuuksia kutsutaan yleensä T&Kteemoiksi. Kehittämisohjelmat sisältyvät Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelmaan, ja ne koostuvat joko hankekokonaisuuksista (ryhmä hankkeita) sekä erikseen nimetyistä hankkeista tai projekteista. Hankkeet jakaantuvat projekteihin ja projektit on jaettavissa toimenpiteisiin. Tiehallinnon johto hyväksyy ohjelmat ja hankekokonaisuudet sekä asettaa niille vetäjät. Hankkeiden vetäjät vastaavat hankkeiden projektoinnista. Hanke ja projekti ovat kehittämisohjelmien toimeenpanevia tasoja ja projektin asettamiselle, toteuttamiselle ja lopettamiselle on tässä projektiohjeessa annettu muoto. Projektiin sisältyy useimmiten yksi tai useampi toimeksianto tai tilaus. Usean rahoittajan projektissa päävastuu voi olla joko Tiehallinnolla tai jollakin muulla organisaatiolla, ja projektiohjetta tulee käyttää soveltuvin osin Tiehallinnon vastuulla olevaan osuuteen. Projekti asetetaan eli hyväksytään käynnistettäväksi käyttäen ns. projektikorttia. Projektin vetäjänä on projektipäällikkö. Projektinhallinta on projektiorganisaation vastuulla kunnes projekti valmistuu ja (hallinnollinen) loppuraportti hyväksytään. Kehittämisprojektit toteutetaan tässä projektiohjeessa esitetyn projektivaiheistuksen mukaisesti, siten että kohdat 2 7 kuuluvat varsinaiseen projektivaiheeseen: 1 Projektiesitys 2 Projektin suunnittelu 3 Projektissa tehtävät hankinnat 4 Projektin toteutuksen aloitus 5 Projektin toteutus 6 Tulosten käyttöönotto 7 Projektin lopetus 8 Jälkiseuranta. Projektiohjeessa on apuneuvoja projektin eri vaiheisiin. Projektin ja projektisalkun hallinnan kannalta välttämättömiä dokumentteja ovat projektikortti, väliraportit ja hallinnollinen loppuraportti, tulosten käyttöönottosuunnitelma sekä muodolliset hankintapäätökset, jotka tehdään hankintaprosessin ohjeistuksen mukaan. Projektien tuloksellisuutta seurataan väliraportoinnissa mittareilla. Jos tehdään pienempiä selvityksiä, jotka eivät ole projekteja, projektiohjetta käytetään soveltaen.
6
7 ESIPUHE Tämä ohje on Tiehallinnon yhtenäinen kehittämisprojektien hallintamalli. Projektiohje koskee kaikkia kehittämistoimintaan kuuluvia kehittämisprojekteja ja sitä voidaan soveltaa myös muihin projektiluonteisiin tehtäviin, kuten esimerkiksi ohjeiden ja laatuvaatimusten kehittämiseen ja ylläpitoon. Projektiohje on tullut voimaan vuoden 2006 alussa ja sen pohjana ovat osittain vanhentuneet ja päällekkäiset T&K-projektiohje vuodelta 1995 ja tiedonhallinnan kehittämishankkeiden hallinnan ohje vuodelta Kehittämisprojektien ohjeessa esitetään projektien hallintaan yhtenäinen menettely. Ohje soveltuu kaikkiin Tiehallinnon kehittämisprojekteihin. Sisältö perustuu kahdeksaan projektivaiheeseen, jotka on kuvattu samansisältöisinä Tiehallinnon Toimintajärjestelmän osassa Kehittäminen. Tämä ohje tukee Tiehallinnon toimintajärjestelmässä olevaa kehittämisprojektien osaa. Tiehallinnon kehittämisprojektien ohjeen laadinta oli Asiantuntijapalvelutyksikön työryhmän vastuulla ja siihen kuuluivat Leena Sälejoki-Hiekkanen projektipäällikkönä, sekä Marja Koski, Antti Rytkönen, Seppo Leppäniemi ja Olli Haavisto. Päivitysversion 2.0 toteutti työryhmä, johon kuuluivat Tom Warras, Marja Koski, Seppo Leppäniemi ja Leena Sälejoki-Hiekkanen. Työryhmään, joka toteutti päivitysversion 3.0, kuului edellisten lisäksi Seppo Oinonen. Projektiohjeen päivitysversiossa 3.0 on otettu huomioon kokemukset ja kommentit kahden ensimmäisen käyttövuoden ajalta. Oleellisia tarkennuksia on tehty yhteistyöprojektien toimintatapoja kuvaaviin kappaleisiin 1.4 ja 2.4. sekä kehitetty riskienhallinnan suunnittelua (liite 6) ja tulosten käyttöönottoa koskevia osia. Terminologian osalta on tarkistettu, ettei se ole ristiriidassa käynnissä olevan toiminnanohjauksen kehittämisprojektin (Sampo) kanssa. Sampo -kehitystyön myötä tulee hankkeistukseen perustuvan suunnittelun ja seurannan merkitys lisääntymään sekä menettelyt yhdenmukaistumaan. Samalla saadaan käyttöön tehokkaat suunnittelun ja seurannan työvälineet. Projektimainen toimintatapa vaatii jatkuvaa kehittämistä ja ohjeen käyttäjiltä odotetaan palautetta ja aktiivista otetta projektinhallinnan kehittämisessä. Helsinki syyskuu 2008 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut
8
9 Tiehallinnon kehittämisprojektien ohje Sisältö 1 KEHITTÄMISTOIMINNAN KOKONAISUUS Hankekokonaisuudet Hankekokonaisuuden organisointi ja päätösvalta Kehittämisprojektien asettaminen Yhteistyöprojektit 11 2 KEHITTÄMISPROJEKTIEN OHJAUS Projektiorganisaatio Kehittämisprojektin ohjausryhmä Raportointi Muun organisaation vetämän projektin ohjaus ja seuranta 14 3 PROJEKTIN VALMISTELU JA TOTEUTUS Projektiesitys Projektin suunnittelu Projektissa tehtävät hankinnat Projektin toteutuksen aloitus Projektin toteutus Tulosten käyttöönotto Projektin lopetus Jälkiseuranta 27 4 LIITTEET 29
10
11 Tiehallinnon kehittämisprojektien ohje KEHITTÄMISTOIMINNAN KOKONAISUUS 1 KEHITTÄMISTOIMINNAN KOKONAISUUS Tiehallinnon kehittämistoiminta jaetaan tienpidon T&K-toimintaan, Tiehallinnon toiminnan kehittämiseen ja operatiiviseen toimintaan liittyvään kehittämistyöhön. Toiminnan kehittäminen jakaantuu prosessien kehittämiseen ja tiedonhallinnan kehittämiseen. Tienpitoon liittyvää tutkimus- ja kehittämistä toteutetaan T&K-ohjelmalla. Toiminnan kehittämisen painopisteinä ovat prosessit ja tiedonhallinta, joita toteutetaan prosessien kehittämisohjelmilla sekä tiedonhallinnan kehittämisohjelmalla. Myös operatiiviseen toimintaan liittyvä kehittämistyö tehdään tavallisesti projektina. Projektiohjetta noudatetaan näissä kehittämisprojekteissa. 1.1 Hankekokonaisuudet Kehittämisohjelmat suunnitellaan ja toteutetaan pääsääntöisesti hankekokonaisuuksina. Tiedonhallinnan kehittämisohjelmassa jäävät hankekokonaisuuksien ulkopuolelle ns. erilliskohteet. T&K-ohjelman hankekokonaisuuksia kutsutaan yleensä T&K-teemoiksi. Tiehallinnon johto vastaa kehittämistoiminnan painotuksista ja linjauksista sekä kehittämisohjelmien valmistelusta. Ohjelmiin sisältyvät hankekokonaisuudet määritetään tehtyjen strategisten linjausten pohjalta. Hankekokonaisuuksien valmistelu tehdään johdon valitseman vastuuhenkilön johdolla, kullekin hankekokonaisuudelle ominaisen valmisteluryhmän avulla. Sisällön määrittelyyn osallistuvat prosessinomistajat tukenaan kehittämisryhmät, asiantuntijaverkot sekä tulosten tulevat käyttäjät. Hankekokonaisuuksien käynnistämispäätökset tehdään Tiehallinnon johtoryhmässä. Samalla hyväksytään kokonaisuuden aikajänne ja monivuotinen rahoituskehys. Kuva 1 Hankekokonaisuudet ja projektointi.
12 10 Tiehallinnon kehittämisprojektien ohje 2008 KEHITTÄMISTOIMINNAN KOKONAISUUS 1.2 Hankekokonaisuuden organisointi ja päätösvalta Kehittämisohjelmista vastaavat johtajat nimittävät hankekokonaisuuksien ohjausryhmät, ohjausryhmien puheenjohtajat ja hankekokonaisuuksien vetäjät. Eri kehittämisohjelmissa on vastuujako järjestetty hiukan eri lailla: - T&K-ohjelmassa hankekokonaisuuksia ovat T&K-teemat. Hankekokonaisuuden vetäjälle eli teemavastaavalle on delegoitu toimeenpanovalta teeman toteutuksessa. - Prosessien ja tiedonhallinnan kehittämisohjelmat on jaettu hankekokonaisuuksiin. Ohjausryhmän puheenjohtajalle on delegoitu toimeenpanovalta hankekokonaisuuden toteutuksessa. Hankekokonaisuuden vetäjä eli hankevastaava vastaa hankekokonaisuuden etenemisestä. Hankekokonaisuuden vetäjän tehtävänä on projektien asettaminen. Tämän ohjeen alueella hän on siis projektien omistaja. Hänellä on valtuudet hankekokonaisuudelle myönnetyn rahoituksen kohdentamisesta projekteille. Hän asettaa ohjausryhmää kuunneltuaan hankekokonaisuuden projektit ja niille projektipäälliköt, varmistaa projektien toteutuskelpoisuuden sekä seuraa projektin onnistumista. Jos projekti asetetaan niin, että siihen sisältyy projektiorganisaatiosta riippumattomia päätöksentekopisteitä projektin aikana, projektin omistaja vastaa päätöksentekopisteistä ja niiden edellyttämästä päätöksentekovalmiudesta projektiorganisaation ulkopuolella esim. linjaorganisaatiossa. Hankekokonaisuus saattaa jakautua hankkeisiin, jolloin projektit on ryhmitelty niiden alle. Projektin omistajalla on vastuu projektien toteutuksen valvonnasta. 1.3 Kehittämisprojektien asettaminen Hankekokonaisuuden toiminta koostuu projekteista. Projektit valmistellaan ohjausryhmän päättämin painotuksin ja tarvittaessa ohjausryhmää kuullen. Projektien valmistelussa on tärkeää muodostaa projektit hyvin niin tavoitteiltaan kuin vaikutuksiltaan. Projektien tulee olla sopivan kokoisia ja kestoisia ja harkinnan mukaan tarpeeksi laajoja tai tarpeeksi fokusoituja. Tulosten käyttäjät tulee ottaa projektin valmisteluun mukaan. Kehittämisprojektien projektointi tehdään hankekokonaisuuden sisällä. Hankekokonaisuus suunnitellaan ja muodostetaan projektit niin, että se parhaiten palvelee hankekokonaisuuden tavoitetta. Projekti on kehittämisohjelmien toimeenpaneva taso ja projektin asettamiselle, toteuttamiselle ja lopettamiselle on tässä projektiohjeessa annettu muoto. Projektiin sisältyy useimmiten yksi tai useampi sopimus ja toimeksianto tai tilaus. Yksittäisen projektin hallinta mahdollistaa hankekokonaisuuksien hallinnan ja sitä kautta kehittämisohjelmien (projektisalkun) hallinnan.
13 Tiehallinnon kehittämisprojektien ohje KEHITTÄMISTOIMINNAN KOKONAISUUS Kuva 2 Kehittämisohjelmien ja projektien hierarkia. 1.4 Yhteistyöprojektit Yhteistyöprojekteiksi kutsutaan projekteja, joissa on useita rahoittajia. Usean rahoittajan projektissa päävastuu (vetovastuu) voi olla joko Tiehallinnolla tai jollakin muulla organisaatiolla, ja projektiohjetta tulee käyttää soveltuvin osin Tiehallinnon vastuulla olevaan osuuteen. Projekteissa, joiden vetovastuu on Tiehallinnolla, noudatetaan projektiohjeessa kuvattua prosessia. Projekteissa, joiden vetovastuu on muulla organisaatiolla, on päätettävä onko kysymyksessä rahoittavan hankekokonaisuuden kannalta niin merkittävä rahoitus ja muu panostus, että Tiehallinto käsittelee sitä kehittämisprojektina. Tällaisen projektin ohjaus ja seuranta on esitetty kohdassa 2.4.
14 12 Tiehallinnon kehittämisprojektien ohje 2008 KEHITTÄMISPROJEKTIEN OHJAUS 2 KEHITTÄMISPROJEKTIEN OHJAUS 2.1 Projektiorganisaatio Projektin valmisteluvaiheessa tehdään esisuunnittelua, jonka tuloksena syntyy esitys projektin käynnistämisestä. Valmistelu voi viedä aikaa, ja on projektiohjeen mukaista valmistella kehitysprojektit huolella. Kun projekti on asetettu eli käynnistetty, projektiorganisaatio perustetaan. Vetäjänä on projektipäällikkö. Projektinhallinta on projektiorganisaation vastuulla kunnes projekti valmistuu ja loppuraportti hyväksytään. Kuva 3 Projektiorganisaation vastuulla oleva osa projektin vaiheista. Projektipäällikkö vastaa projektista kokonaisuutena: projekti toteutetaan annetussa aikataulussa, annetuin henkilöresurssein ja rahoitusresurssein, ja projektin tavoite saavutetaan. Projektipäällikkö raportoi etenemisestä hankekokonaisuudelle siten kuin kussakin hankekokonaisuudessa on sovittu. Projektin omistaja tekee toimivaltaa edellyttävät hallinnolliset päätökset kuten hankintapäätökset ja tilaukset. Projektipäällikkö toimii esittelijänä projektia koskevissa päätöksissä.
15 Tiehallinnon kehittämisprojektien ohje KEHITTÄMISPROJEKTIEN OHJAUS 2.2 Kehittämisprojektin ohjausryhmä Kehittämisprojektin valmistelussa keskeinen asiakirja on hankekokonaisuuden sisältösuunnitelma, ja vetäjä ja hankekokonaisuuden ohjausryhmä ovat vaikuttamassa projektin tavoitteeseen ja projektointiin. Kun projekti käynnistyy, projektin ohjauksen vastuu siirtyy projektin ohjausryhmälle. Minimissään projektin ohjausryhmä on yhden hengen ryhmä eli projektin omistaja. Tiedonhallinnan hankkeissa hankekokonaisuuden ohjausryhmä on yleensä toiminut myös siihen kuuluvien projektien ohjausryhmänä. Projektin ohjausryhmä ohjaa ja valvoo projektin toteutusta ja sen tulosten käyttöönottoa. Ohjausryhmä hyväksyy projektisuunnitelman ja siihen myöhemmin tehtävät muutokset. Ohjausryhmä käsittelee projektin väliraportit, ja kohdassa 3.5 ja 3.7 mainitut hallinnolliset väli- ja loppuraporttien hyväksymiset tehdään ohjausryhmän kannan perusteella. Ohjausryhmä hyväksyy projektin tulokset ja varmistaa vastuun siirron projektilta linjaorganisaatiolle. Projektin päättymisaikataulua ja kustannuksia koskevat muutokset käsitellään ja hyväksytään projektin ohjausryhmässä. Projektipäällikkö voi kutsua ja perustaa projektiryhmän ja muitakin ryhmiä kuten yhteistyöryhmän. Ulkopuolisen palvelun toimittajan kanssa tehtyä sopimusta valvomaan voidaan perustaa seurantaryhmä, jossa ovat edustettuina molemmat osapuolet. Kuva 4 Tiehallinnon ja projektitoimittajan suhde.
16 14 Tiehallinnon kehittämisprojektien ohje 2008 KEHITTÄMISPROJEKTIEN OHJAUS 2.3 Raportointi Projektipäälliköt raportoivat omille hankekokonaisuuksien vetäjille väliraporttien ja loppuraporttien avulla käyttäen tämän ohjeen lomakkeita. Raportoinnin laajuudesta ja ajankohdista päätetään projektin käynnistyksen yhteydessä. Tiehallintotason ja hankekokonaisuustason raportointia kokoavat myös T&K-koordinaatio ja tiedonhallinnan koordinaatio. Nämä sekä esim. tiedonhallinnan kehittämisen laaturyhmä rytmittävät ja ohjeistavat raportointia ja tiedon keräystä projektitasolta. Projektipäälliköt hoitavat oman osansa raportoinnista ja tiedon tuottamisesta projektikortin, väli- ja loppuraporttien, sekä hankinnan asiakirjojen yhteydessä, sekä tallentamalla projektin asiakirjat ohjeistuksen mukaan. Seurattavia ja tuloksellisuuden mittaamiseen vaikuttavia asioita ovat (Liite 2): - budjetin toteutuminen (raha) - aikataulun pitävyys (aika) - työskentelymenetelmät, projektin vaiheistus (laatu) - asetettujen tavoitteiden saavuttaminen (tulokset ja niiden käyttöönotto) ja - hankintapäätökset. Tämän ohjeen tarkoittamassa projektiraportoinnissa kerrotaan projektin taloudesta sanallisesti ja pisteytystä käyttäen. Kustannusten euromääräinen seuranta ja kustannusarvioennusteet tehdään erillisten ohjeiden mukaan. Hankinnan toteutuminen raportoidaan erikseen hankintojen yhteydessä. Lisäksi projektia voi esitellä ja siitä voi kertoa vapaamuotoisesti esim. hankekokonaisuuden ohjausryhmän kokouksissa. Raportointiin liittyen katso myös kulloinkin voimassa oleva Tiehallinnon raportointiohje. Vuosittain päivitettävässä ohjeessa kerrotaan, miten usein kehittämisprojektien tilanne raportoidaan Tiehallinnon johtoryhmälle ja miten raportointi vaikuttaa projektipäällikköjen ja teemavastaavien toimintaan. Tiehallinnon raportointiohje löytyy dokumenttien hallintajärjestelmästä nimellä "Tiehallinnon raportointiohje vvvv" (vvvv=vuosiluku) ja myös tästä linkistä: Tiehallinnon raportointiohje. 2.4 Muun organisaation vetämän projektin ohjaus ja seuranta Tiehallinnon kehittämisohjelmien tavoitteita voidaan savuttaa myös yhteistyöprojektien avulla, ja se on vaihtoehto omien kehittämisprojektien käynnistämiselle. Muun organisaation vetämään yhteistyöprojektiin osallistumista ohjaavat hankeen tavoitteet ja suunnitelmat. Vetäjä ja hankekokonaisuuden ohjausryhmä ovat vaikuttamassa yhteistyöprojektin tavoitteeseen ja projektointiin. Tiehallinnon rahoituksen avulla yhteistyöprojektin tavoitteita voidaan ohjata Tiehallinnon toivomaan suuntaan. Muun organisaation vetämään projektiin osallistuminen kirjataan osallistumispäätöksellä käyttäen projektikorttia. Hankekokonaisuuden vetäjä valmistelee tämän osallistumispäätöksen ja hän vastaa Tiehallinnon tavoitteiden toteutumisesta projektissa. Tiehallinto nimeää tarvittaessa jäsenen projektin
17 Tiehallinnon kehittämisprojektien ohje KEHITTÄMISPROJEKTIEN OHJAUS johtoryhmään ja mahdolliset muut yhteistyöprojektiin osallistuvat tiehallintolaiset. Hankekokonaisuuden vetäjä tai hänen nimeämänsä henkilö huolehtii siitä, että tieto yhteistyöprojektin käynnistymisestä, etenemisestä, päättymisestä ja Tiehallintoa hyödyttävistä tuloksista saadaan osaksi hankekokonaisuuden seurantaa. Minimissään tämä tarkoittaa projektikortin ja hallinnollisen loppuraportin tuottamista. Loppuraportti tehdään ja hyväksytään, kun projektin tulokset Tiehallinnon kannalta on saavutettu. Muun organisaation vetämässä projektissa hallinnollinen loppuraportti on avainasemassa kun tarkastellaan projektin tuloksia Tiehallinnon kannalta ja kun ryhdytään toimenpiteisiin niiden käyttöön ottamiseksi.
18 16 Tiehallinnon kehittämisprojektien ohje 2008 PROJEKTIN VALMISTELU JA TOTEUTUS 3 PROJEKTIN VALMISTELU JA TOTEUTUS Kehittämisprojektit perustetaan seuraaville periaatteille - projekteille asetettu tavoite saavutetaan - työ kyetään tekemään sovitussa aikataulussa - työ tehdään annettujen resurssien puitteissa - projektin aikaisia muutoksia hallitaan - projektien tilan, tulosten ja vaikuttavuuden raportointi on selkeästi määritelty - työ vaiheistetaan hallittaviin osakokonaisuuksiin - syntyneet tulokset, asiakirjat, seuranta-arviot ja palautteet dokumentoidaan - varmistetaan tulosten käyttöönotto - työn tuloksista ja tulosten käyttöönotosta tiedotetaan vaiheiden tulokset varmistetaan tarkistuspisteissä. Tiehallinnon vetämät kehittämisprojektit toteutetaan oheisen projektivaiheistuksen mukaisesti. Pienemmissä selvityksissä projektiohjetta käytetään soveltaen. Kehittämishanke tehdään yleensä useampana projektina, esim. määrittely- ja toteutusprojektina. Tämä projektimalli ja projektin vaiheistus toistuu jokaisessa projektissa. Projektin vaiheet ovat 1 Projektiesitys 2 Projektin suunnittelu 3 Projektissa tehtävät hankinnat 4 Projektin toteutuksen aloitus 5 Projektin toteutus 6 Tulosten käyttöönotto 7 Projektin lopetus 8 Jälkiseuranta. Vaihe 1 (Projektiesitys) ajoittuu ennen projektia ja vaihe 8 (Jälkiseuranta) ajoittuu projektin jälkeen. Käyttöönoton valmistelu aloitetaan jo kohdassa 5 (Projektin toteutus). Kuva 5 Kehittämisprojektin vaiheet ja päätökset.
19 Tiehallinnon kehittämisprojektien ohje PROJEKTIN VALMISTELU JA TOTEUTUS 3.1 Projektiesitys Ennen vaihetta Kehityskohteet tunnistetaan linjaorganisaation tai hankekokonaisuuksien valmisteluryhmissä pohjautuen eri aloitteisiin omassa keskuudessa, aloitteisiin Tiehallinnon sisältä tai ulkopuolisiin aloitteisiin. Hankekokonaisuuksien suunnitelmissa tai tutkimusohjelmissa saattaa olla valmiita projektiaihioita. Aina projektiesitystä valmisteltaessa on tärkeää varmistua siitä, onko aihetta tutkittu muualla aikaisemmin, onko aihealueelta projekteja käynnissä tai käynnistymässä (vrt. ns. Ruotsin malli). Aloitteiden perusteella on valittu valmisteltavat aihiot johdon antamien suuntaviivojen ja kommenttien perusteella ja niistä on ryhdytty valmistelemaan projektiesitystä. Jos projekti on jonkin edeltävän projektin jatko, sen valmistelusta on voitu tehdä päätös edeltävässä projektissa. Hankekokonaisuuden vetäjä on tehnyt ehdotuksen esitysvaiheen valmistelijasta ja kyseisen yksikön päällikkö / tiimin vetäjä on nimennyt valmistelijan. Vastuuyksikössä on huolehdittu, että valmistelijalla on projektiesityksen valmisteluun tarvittava aika. Yhteistyöohjelmissa projekti valmistellaan ohjelman oman käytännön mukaan. Jos yhteistyöprojektin vetäminen ei tule Tiehallinnon vastuulle, Tiehallinnon tehtävät liittyvät rahoitukseen ja tulosten hyödyntämiseen ja niistä vastaavat hankekokonaisuuden vetäjä tai hänen nimeämänsä yhdyshenkilö. Jos yhteistyöprojektin vetäminen tulee Tiehallinnon vastuulle, noudatetaan samaa menettelyä kuin omissa kehitysprojekteissa Tehtävät Valmistelija valmistelee projektiesityksen ja se tehdään projektikortin muotoon. Siinä kuvataan projekti ja perustellaan sen tarpeellisuus sekä tehdään esitys projektipäälliköksi. Työvaihe vaatii tiivistä yhteistyötä projektinasettajan kanssa. Myös muun organisaation vetämissä yhteistyöprojekteissa tehdään projektikortti, jolla päätös projektin rahoituksesta ja osallistumisen perustelu kirjataan. T&K-projektin käynnistämispäätöksen tekee teemavastaava (hankekokonaisuuden vetäjä), tarvittaessa kuultuaan hankekokonaisuuden ohjausryhmää tai sen puheenjohtajaa. Tiedonhallinnan hankekokonaisuuteen kuuluvan projektin käynnistämispäätöksen tekee kyseisen hankekokonaisuuden ohjausryhmän puheenjohtaja. Erillishankkeiden käynnistämispäätöksen tekee tietojohtaja.
20 18 Tiehallinnon kehittämisprojektien ohje 2008 PROJEKTIN VALMISTELU JA TOTEUTUS Hankekokonaisuuden vetäjä vastaa siitä, että talousassistentti avaa sopimuskokonaisuuden hankintojen hallintajärjestelmässä (HHJ) ja huolehtii, että projektikortti on dokumentoitu ja arkistoitu asianmukaisesti. Hankekokonaisuuden vetäjä vastaa siitä, että valmistelu tehdään asettajan ja muun organisaation (mm. prosessinomistajat ja palveluvastaavat) kanssa yhteistyössä ja että projektin käynnistyminen tulee koordinaation tietoon (T&Kkoordinaattori, tiedonhallinnan projektikoordinaattori) ja projektille perustetaan harkinnan mukaan projektisivu Sinettiin. Tulokset Päätökset A - Projektikortti, projektin käynnistyspäätös. - Henkilöresurssivaraukset. - Sopimuskokonaisuuden avaus HHJ:ssä projektin kustannusarvion suuruisena tilausvaltuutena (tili- ja kustannustunnukset). - Projektin yksilöintitiedot sekä diaari- ja arkistointitunnukset. - Projektitieto koordinaation tietokannassa (taulukossa) ja harkinnan mukaan Sinetissä. Kehittämisprojektin käynnistämispäätös (päätös A) tehdään hankekokonaisuudessa sovittujen valtuuksien puitteissa. Valmistelija toimii esittelijänä. HUOM. Projektin käynnistysesitys voidaan myös hylätä. Nimetään projektille projektipäällikkö ja projektin ohjausryhmä, joka minimissään on yhden hengen ryhmä eli projektin omistaja. Muun organisaation vetämissä yhteistyöprojekteissa projektipäällikölle kuuluvista tehtävistä vastaa hankekokonaisuuden vetäjä ja hänen nimeämänsä yhdyshenkilö. Työkalut Tekijät Tuki ja laadunvarmistus Projektikortin pohja - Projektin valmistelija - Hankekokonaisuuden puitteissa sovittu toimivallan omistaja - Hankekokonaisuuden vetäjä (sama tai eri kuin ed. mainittu) - Yhteistyöprojektin yhdyshenkilö - Talousassistentti (HHJ tietojen perustaminen) - Koordinaattorit (T&K-koordinaattori, tiedonhallinnan projektikoordinaattori) T&K-koordinaatio, T&K-teemavastaavien ryhmä ja pääkonttorin T&K-vastuuhenkilö tukevat T&K-projektien valmisteluvaihetta sovittavalla tavalla. T&K-teeman ohjausryhmä, teemavastaava ja T&K-koordinaatio varmistavat projektiesitysten valmistelun laadun ja tukevat projektin perustietojen perustamisessa, asiakirjojen hallinnan sekä raportoinnin suunnittelussa.
21 Tiehallinnon kehittämisprojektien ohje PROJEKTIN VALMISTELU JA TOTEUTUS Prosessinomistajat ja prosessien kehittämisryhmät tukevat tiedonhallinnan projektien valmisteluvaihetta ja varmistavat projektiesityksen valmistelun laadun. Tiedonhallinnan kehittämisen laaturyhmä ja projektikoordinaattori tarkistavat projektikortin ja ottavat projektin koordinaation ja laadunvarmistuksen piiriin. 3.2 Projektin suunnittelu Ennen vaihetta Tehtävät Projektin suunnittelun alkaessa on tehty projektikortti, saatu käynnistyslupa ja nimetty vastuullinen projektipäällikkö ja projektin ohjausryhmä. Projektipäällikkö muodostaa projektiorganisaation, joka voi täydentyä suunnittelun edetessä. Hankekokonaisuuden ulkoinen sihteeri tai ulkoinen koordinaattori voi avustaa projektia ja kuulua projektiryhmään. Projektipäällikkö apunaan projektiryhmä tarkentaa projektiesityksen projektisuunnitelmaksi. Suunnitelman laajuus ja sisältö päätetään ottaen huomioon projektin koko ja vaativuus projektinjohtamisen kannalta. Projekti voi jättää projektisuunnitelman teknisen sisällön tai muita yksityiskohtia avoimiksi ja hakea niihin sisältöä hankintavaiheessa. Projektisuunnitelmaa täydennetään tällöin esimerkiksi konsultin laatimalla toteutusvaiheen projekti/työsuunnitelmalla. T&K-projektisuunnitelman laajuutta suunnitellessaan projektipäällikkö arvioi projektin vaativuutta käyttäen projektipäällikön tarkistuslistaa. Projektisuunnitelmassa kuvataan projektin tehtävät, vaiheet, aikataulu ja tarvittavat resurssit tarvittavassa laajuudessa projektin hankintaa varten. Suunnitelmassa arvioidaan projektin tuottavuus- ja muita vaikutuksia sekä valmiuksia projektin toteutukseen. Projektin tulosten käyttöönoton valmistelu alkaa jo suunnitteluvaiheessa ja siksi projektisuunnitelmaan liittyvässä käyttöönottosuunnitelmassa kuvataan projektin tulos ja miten se otetaan käyttöön. Riskienhallintasuunnitelma tehdään osana projektisuunnitelmaa. Riskienhallinnalla varmistetaan projektin suunnitelman mukainen eteneminen ennaltaehkäisemällä projektia uhkaavien riskien toteutuminen. Lisäksi tehdään viestintäsuunnitelma, jossa kuvataan erikseen tiedottaminen ja markkinointitoimenpiteet. Projektin kustannusarvio tarkennetaan. Hankekokonaisuuden käytännön mukaan tehdään investointilaskelma, jossa myös oman toiminnan kustannukset arvioidaan.
22 20 Tiehallinnon kehittämisprojektien ohje 2008 PROJEKTIN VALMISTELU JA TOTEUTUS Projektisuunnitelmassa sovitaan mittarit ja raportointi, joilla seurataan projektin onnistumista. Projektipäällikkö sopii ja tekee tarvittavat työaikavaraukset henkilöresursseista vastuuyksikön ja muiden yksiköiden kanssa niiden lisäksi, jotka on tehty käynnistyksen yhteydessä. Projektisuunnitelmassa esitetään ulkoisten työpanosten hankintamenettely, jos projekti on luonteeltaan sellainen, että Tiehallinto hankkii ulkoiset resurssit. Tulokset Muun organisaation vetämissä yhteistyöprojekteissa Tiehallinto ei tee erillistä omaa projektisuunnitelmaa. Projektisuunnitelma, johon sisältyy käyttöönottosuunnitelma, riskienhallintasuunnitelma ja viestintäsuunnitelma. Projektiorganisaatio (vetäjä, ohjausryhmä, projektiryhmä) on perustettu. Projektin kohteen hankinta- ja toteutustapa on määritelty. Päätökset B Työkalut Tekijät Projektin ohjausryhmä hyväksyy projektisuunnitelman kaikkine osineen ja liitteineen. Päätetään projektin ulkoisten työpanosten hankintamenettely (päätös B). Tämä voidaan tehdä ohjausryhmän kokouksen pöytäkirjamerkintänä. Projektipäällikön tarkistuslista Projektisuunnitelman sisältö Käyttöönottosuunnitelman sisältö Riskienhallintasuunnitelman sisältö Viestintäsuunnitelman sisältö Projektin suunnitteluvaiheen työtä tukevat projektin ohjausryhmän jäsenet, koordinaatio sekä hankintaprosessin asiantuntijat. Projektin omistaja ja linjaorganisaatio auttavat projektin organisoinnissa. Tiedonhallinnan projekteissa kehittämisen laaturyhmä tarkistaa projektisuunnitelman ja palvelun arkkitehtuurinmukaisuuden. Tuki ja laadunvarmistus Projektin suunnitteluvaiheen työtä tukevat projektin ohjausryhmän jäsenet, koordinaatio sekä hankintaprosessin asiantuntijat. Projektin omistaja ja linjaorganisaatio auttavat projektin organisoinnissa.
23 Tiehallinnon kehittämisprojektien ohje PROJEKTIN VALMISTELU JA TOTEUTUS Tiedonhallinnan projekteissa kehittämisen laaturyhmä tarkistaa projektisuunnitelman ja palvelun arkkitehtuurinmukaisuuden. 3.3 Projektissa tehtävät hankinnat Ennen vaihetta Projektisuunnitelmassa on määritelty hankittavat kokonaisuudet ja tässä kohdassa kuvattu hankinta sisältyy niihin. Hankintamenettelystä on tehty päätös. Hankinnan kaikille vaiheille on projektisuunnitelmassa varattu tarpeeksi aikaa. Muun organisaation vetämissä yhteistyöprojekteissa tehtävät hankinnat toteutetaan kyseisen organisaation toimintatavalla. Tehtävät Hankinta toteutetaan Toimintajärjestelmässä esitetyllä tavalla: - hankinnan valmistelu - hankinnasta ilmoittaminen ja tarjoajien valinta - tarjousten pyytäminen - tarjousten käsittely - hankintapäätös ja tuloksesta ilmoittaminen - sopimuksen solmiminen. Projektin ohjausryhmä päättää missä laajuudessa se osallistuu hankintaan. Ohjausryhmälle voidaan esitellä hankintaesitys ennen hankintapäätöstä. Vaihtoehtoisesti ohjausryhmä voi osallistua hankintaesityksen tekoon, mutta hankintaesitys on aina projektipäällikön vastuulla. Hankintapäätös ja muut hankinnan asiakirjat saatetaan koordinaation tietoon. Koordinaatio varmistaa hankintaan liittyvien tietojen kirjaamisesta seurantajärjestelmiin (esim. hankinnan mittarit). Tulokset Päätökset C Päätös hankinnasta Sopimus palvelun toimittajan kanssa Päätös hankinnasta (päätös C) tehdään jollakin seuraavista tavoista. Kilpailuttamisen tapauksessa hankintapäätös tehdään hankekokonaisuuden valtuuksien puitteissa ja projektipäällikön esittelystä. Päätöstä tehtäessä huomioidaan projektin budjetti (rahoituskehys) ja sen vuosijakauma. Jos hankinta toteutetaan suorahankintana, projektipäällikkö tekee tästä esityksen. Projektin omistaja hyväksyy, että hankinta tehdään toimittajalta NN suorahankintana. Puitejärjestelyn voimassa ollessa hankinta tehdään siinä määritellyllä tavalla.
24 22 Tiehallinnon kehittämisprojektien ohje 2008 PROJEKTIN VALMISTELU JA TOTEUTUS Työkalut Tarjouspyyntö- ja sopimusmallit ja muut hankintaohjeet, hankinnan ohjeistus toimintajärjestelmässä. Tekijät - projektipäällikkö - projektiryhmä - muu tukiryhmä - hankekokonaisuuden ulkoinen sihteeri - Tiehallinnon hankinta-asiantuntijat - Tiehallinnon hankintajuristit - projektin omistaja (päätös C) Tuki ja laadunvarmistus Tekijöinä luetellut henkilöt ja ryhmät toimivat hankinnassa projektipäällikön tukena. Toimintajärjestelmän mukaiset asiakirja- ja toimintamallit auttavat hankinnan oikeaan toteuttamiseen. Tiedonhallinnan projekteissa Tiedonhallinnan kehittämisen laaturyhmä tarkistaa tarjouspyynnön ja sen liitteenä olevat asiakirjat sekä tarjouksen sopivuuden Tiehallinnon arkkitehtuureihin. 3.4 Projektin toteutuksen aloitus Ennen vaihetta Tehtävät Ennen toteutuksen aloittamista on selvinnyt mitä tehdään omana työnä ja mitä hankitaan ulkoa. Ulkoisista hankinnoista solmitaan sopimus projektin toimittajan tai toimittajien kanssa. Projektipäällikkö täydentää projektiorganisaation ja yhteistyö mahdollisen toimittajan kanssa käynnistetään. Sisäisten yhteistyötahojen kanssa sovitaan käsiteltävät asiat ja etenemisjärjestys. Ulkopuolisen palvelun toimittajan kanssa tehtyä sopimusta valvomaan voidaan perustaa seurantaryhmä, jossa ovat edustettuina molemmat osapuolet. Projektisuunnitelma tarkennetaan, kun projektin toteutusresurssit ovat selvillä: työsuunnitelma täsmennetään, tehtäväluettelo muodostetaan. Varmistetaan, että projektin sopimukset, asiakirjat ja rahoitus ja sen seuranta ovat hallinnassa. Projektiryhmä perehdytetään ja yhteinen aloituskokous (tavoitteet, ohjeet) pidetään. Tulokset Päätökset Työkalut Projektin tarkennettu suunnitelma ja palvelun toimittajan (konsultin) työsuunnitelma. Projektikokousten aikataulu. Projektin ohjausryhmä hyväksyy tarkennetun projektisuunnitelman ja projektin organisaation tarkennukset. Projektipäällikön tarkistuslista Aloitustilaisuudet, projektin Sinetti-sivut.
25 Tiehallinnon kehittämisprojektien ohje PROJEKTIN VALMISTELU JA TOTEUTUS Tekijät Tuki ja laadunvarmistus Projektipäällikkö Projektiryhmä Projektin konsultti (palvelun toimittaja) Projektin ohjausryhmä (tarkennetun suunnitelman hyväksyntä) Hankekokonaisuuden vetäjä varmistaa, että projektipäällikkö tuntee projektityössä tarvittavan ohjeiston ja noudattaa sovittuja menettelyjä. Tiedonhallinnan projekteissa Tiedonhallinnan kehittämisen laaturyhmä tarkistaa tarkennetun projektisuunnitelman. Ulkopuoliselta toimittajalta tilatusta projektista varmistetaan sen osuus kokonaissuunnitelmasta (mitä tekee toimittaja ja mitä jää tilaajan tehtäväksi). Sovitaan katselmointipisteet ja laadunvarmistusmenettelyt. 3.5 Projektin toteutus Ennen vaihetta Projektin toteutus perustuu tarkennettuun projektisuunnitelmaan ja työsuunnitelmaan. Projektiin voi sisältyä ulkopuoliselta toimittajalta tilattu suoritus (tai useampia). Työsuunnitelmassa on kuvattu sekä sisäinen että ulkoinen työ. Yhteistyöprojektien osalta Tiehallinnon yhdyshenkilö seuraa projektin etenemistä ja tulosten saavuttamista tehtyjen sopimusten mukaisesti. Tiehallinnon yhdyshenkilö on projektin ohjaus- tai tukiryhmän jäsen, jos näin on sovittu, ja hän vaikuttaa projektin toteutukseen ryhmän kautta. Tehtävät Suoritetaan projektisuunnitelman tehtävät ja saadaan toteutetuksi projektin tulokset. Varmistetaan tulosten käyttöönottokelpoisuus. Projektipäällikkö vastaa projektin läpiviennistä ja hänellä on kokonaisvastuu toteutuksen aikataulusta, kustannuksista ja tuloksista. Projektipäällikkö valvoo toteuttavien konsulttien toimintaa ja sopimusten toteutumista. Projektipäällikkö vastaa projektin kustannusohjauksesta ja huolehtii sisäisten henkilöresurssien tehokkaasta käytöstä. Projektipäällikkö huolehtii toteutuksen aikaisten dokumenttien ja projektin lopputuloksen dokumenttien tallentamisesta dokumenttien hallintajärjestelmään yhtenäisin kuvailutiedon. Projektipäällikkö valmistelee projektin ohjausryhmän kokoukset ja tarvittavat ohjauspäätökset. Ohjausryhmä tukee projektia ja valvoo, että projektin kaikki vaiheet tehdään ja projekti noudattaa sovittuja menettelytapoja. Projektipäällikkö raportoi projektin etenemisestä projektisuunnitelman mukaisesti hankekokonaisuuden vetäjälle. Raportointi annetaan koordinaattorille tiedoksi.
26 24 Tiehallinnon kehittämisprojektien ohje 2008 PROJEKTIN VALMISTELU JA TOTEUTUS Riskien hallintasuunnitelman mukaan ylläpidetään riskiluetteloa ja toteutetaan riskien toteutumista estävät toimenpiteet. Projekti viestii viestintäsuunnitelman mukaan toteutuksen etenemisestä. Projektin muutokset toteutetaan projektisuunnitelmassa päätetyllä tavalla. Merkittävät muutokset esitetään projektin ohjausryhmän päätettäväksi. Tulokset Päätökset D Työkalut Projektin tavoitteen mukaiset tulokset. Hankekokonaisuuden vetäjä (T&K-teemavastaava) hyväksyy väliraportit. Projektipäällikkö toimii väliraporttien esittelijänä. Ohjausryhmä hyväksyy projektin väli- ja lopputulokset. Väliraportin pohja Projektin toteutusvaiheessa tukeudutaan projektisuunnitelmaan, käyttöönottosuunnitelmaan, riskienhallintasuunnitelmaan, viestintäsuunnitelmaan ja projektin Sinetti-sivuihin. Tekijät - Projektipäällikkö - Projektiryhmä ja muut projektiin osallistuvat - Ulkopuolinen toimittaja - Projektin ohjausryhmä Tuki ja laadunvarmistus Projektin omistaja, prosessinomistajat, prosessien kehittämisryhmät, koordinaattorit ja asiantuntijat linjaorganisaatiossa tukevat projektin toteutusta. Varmistetaan, että työssä noudatetaan annettuja ohjeita ja linjauksia. Tiedonhallinnan projekteissa Tiedonhallinnan kehittämisen laaturyhmä tarkistaa projektin väli- ja lopputulokset omalta osaltaan. Projektin viimeinen tarkistuspiste on lopputuloksen viimeistely ja hyväksyminen ja jatkotoimenpiteistä sopiminen. Varmistetaan, että projektin tuotos vastaa tavoitetta.
27 Tiehallinnon kehittämisprojektien ohje PROJEKTIN VALMISTELU JA TOTEUTUS 3.6 Tulosten käyttöönotto Ennen vaihetta Projektin tulosten käyttöönottoa edeltää projektisuunnitelman mukainen projektin lopputulos ja käyttöönottosuunnitelman tarkentaminen. Käyttöönottoon liittyvät tehtävät limittyvät usein toteutuksen kanssa, jolloin tulosten käyttöönotto alkaa joiltakin osin ennen kaikkien projektin tulosten valmistumista. On myös huomattava, että strategisluonteisten projektien tulosten käyttöönotto on useita vuosia kestävä työvaihe ja vaatii oman projektisuunnitelmansa. Tehtävät Projektipäällikkö varaa riittävät henkilö- ja muut resurssit tulosten käyttöönottoon tarkennetun käyttöönottosuunnitelman mukaisesti. Projektin aikana pohjustetaan käyttöönottoa kertomalla välituloksista linjaorganisaatiolle ja lopputulosten tuleville käyttäjille. Käyttöönottosuunnitelmassa määritellyt tulokset koskevat tyypillisesti Tiehallinnon tulosyksiköitä, joko yksin tai yhdessä muiden organisaatioiden kanssa. Mahdollisuuksien mukaan tulevat käyttäjät otetaan mukaan projektiryhmän työhön. Linjaorganisaation (taho jolle vastuu projektin tuloksista siirtyy) kanssa sovitaan projektin tulosten käyttöönottamisen toimenpiteet. Linjaorganisaatio ottaa Tiehallinnon osalta vastuun lopputuloksesta ja nimeää vastuuhenkilöt. Laaditaan tarvittavat sopimukset (esim. ylläpito-, tuki- ja käyttösopimukset). Projektin tuloksen käyttöönotosta viestitään viestintäsuunnitelman mukaisesti. Projektiorganisaatio kouluttaa tuloksen käyttäjät käyttöönottosuunnitelman mukaisesti. Muun organisaation vetämissä yhteistyöprojekteissa hankekokonaisuuden vetäjä tai hänen nimeämänsä henkilö huolehtii tulosten käyttökelpoisuudesta Tiehallinnon kannalta. Tulokset Päätökset Projektin tulos (kuten uusi toimintatapa, tietojärjestelmä, raportti tai ohje) on otettu käyttöön. Ohjausryhmä valvoo käyttöönoton toteutusta ja tekee tarvittavat päätökset käyttöönoton vaiheista ja ajoituksesta linjaorganisaation kanssa sovitulla tavalla. Linjaorganisaatio tekee tässä vaiheessa käyttöönottopäätöksen, joka ottaa huomioon projektin tuloksen valmistumisajankohdan ja jossa sovitaan vastuuhenkilöt ja kuvataan muuttunut toiminta.
28 26 Tiehallinnon kehittämisprojektien ohje 2008 PROJEKTIN VALMISTELU JA TOTEUTUS Projektin lopettamispäätöksessä (kohta 3.7) tulosten käyttöönoton toteutus on oleellinen laatutekijä. Työkalut Väliraportin pohja Projektin käyttöönottovaiheessa tukeudutaan projektisuunnitelmaan, käyttöönottosuunnitelmaan, viestintäsuunnitelmaan ja projektin Sinetti-sivuihin. Viestintäsuunnitelman sisältö Käyttöönottosuunnitelman sisältö Tekijät - Projektipäällikkö - Linjaorganisaatio - Projektiryhmä - Projektin konsultti (palvelun toimittaja) - Projektin ohjausryhmä (väliraportti) - Uuden tuotteen, palvelun, toiminnan tai työtavan käyttäjät - Tietojärjestelmän tai menetelmän (tulevat) käyttäjät - Tilaaja (järjestelmän omistaja) ja tietohallinto. - Käyttöpalvelutoimittaja (teknisissä tietojärjestelmien käyttöönottoprojektin tehtävissä) Käyttöönottovaiheeseen osallistuu usein joukko eri alan asiantuntijoita; he eivät kuitenkaan ole projektiryhmän jäseniä. Tuki ja laadunvarmistus Projektin omistaja, prosessinomistajat, prosessien kehittämisryhmät, T&K-koordinaattorit ja linjaorganisaatio, jonka vastuulle tulokset siirtyvät, tukevat tulosten / palvelun käyttöönotossa. Tiedonhallinnan projekteissa Tiedonhallinnan kehittämisen laaturyhmä varmistaa, että käyttöönottovaiheen kaikki tehtävät tulee tehtyä ja että etenkin uuden palvelun omistajuus ja vastuut on sovittu. 3.7 Projektin lopetus Ennen vaihetta Projektin tavoite on saavutettu ja tulos on valmistunut. Voi myös olla todettu, että projekti on sisäisistä tai ulkoisista tekijöistä johtuen syytä keskeyttää tai organisoidaan uudelleen. Projektin lopputulokset on otettu käyttöön onnistuneesti käyttöönottosuunnitelmassa määrätyssä laajuudessa ja kaikki vaiheet on dokumentoitu. Tehtävät Projektipäällikkö laatii projektin hallinnollisen loppuraportin. Ohjausryhmä varmistaa, että linjaorganisaation vastuuhenkilöiden kanssa on sovittu jatkotoimenpiteistä. Projektiorganisaatio puretaan ja projektin tulokset siirretään linjaorganisaation vastuulle.
29 Tiehallinnon kehittämisprojektien ohje PROJEKTIN VALMISTELU JA TOTEUTUS Projektin päättämisestä viestitään, vähintään projektin omilla Sinetti- ja internet-sivuilla. Muun organisaation vetämissä yhteistyöprojekteissa nämä toimenpiteet toteutuvat soveltaen. Projektin päättymisestä ilmoitetaan lähettämällä koordinaatiolle hallinnollinen loppuraportti. Tulokset Päätökset Hyväksytty hallinnollinen loppuraportti. Päivitetyt projektin Sinetti- ja internet-sivut. Projektin ohjausryhmä käsittelee hallinnollisen loppuraportin ja projektin omistaja hyväksyy sen ja päättää projektin. (Päätös E) Työkalut Loppuraporttipohja, projektin Sinetti-sivut. Tekijät - Projektipäällikkö - Linjaorganisaatio (tulosten käyttöönottaja) - Projektin ohjausryhmä - Projektin omistaja Tuki ja laadunvarmistus Varmistetaan, että projektiorganisaatio saadaan purettua, projektille annetut tehtävät on tehty ja jatkotoimenpiteistä on sovittu. Merkittävissä projekteissa tehdään projektin välitön projektitoiminnan jälkiarviointi, jossa arvioidaan projektin läpivientiä, työskentelytapaa, onnistumista ja epäonnistumista. Projektin tulosten arviointi on osa jälkiseurantaa ja tehdään myöhemmin (kohta 3.8). 3.8 Jälkiseuranta Ennen vaihetta Tehtävät Linjaorganisaatio käyttää projektin tuloksia. Jälkiseurannassa arvioidaan projektin tulosten käyttökelpoisuutta. Mahdollisesti projektin päätöskokouksessa sovitusti tai johtuen muusta tarpeesta seurata kehittämistyön tuloksia, voidaan jonkin ajan jälkeen projektin päättymisestä kokoontua arvioimaan saavutettuja hyötyjä sekä keräämään palaute ja parannusehdotukset. Selvitys- ja määrittelyprojektien jälkeen valvotaan, johtiko saatu tulos jatkotoimenpiteisiin: käsiteltiinkö jatkotoimenpideehdotukset, tehtiinkö jatkopäätös ja aiheuttiko se toimenpiteitä.
30 28 Tiehallinnon kehittämisprojektien ohje 2008 PROJEKTIN VALMISTELU JA TOTEUTUS Jos projektin tuloksena syntyy raportti, jonka halutaan ohjaavan toimintaa (esim. ohje, toimintastrategia tms.), niin käyttöönottopäätöksessä sovittu valvoja valvoo, että sitä myös noudatetaan. Järjestelmän toteutusprojektin jälkeen seurataan järjestelmän käyttöä ja sen toimivuutta. Tulokset Päätökset Työkalut Tekijät Seurantaraportti ja korjaavat toimenpiteet. Päätökset korjaavista toimenpiteistä. - projektin tulosten käyttäjät - järjestelmävastuuhenkilö - projektin tulosten omistaja / prosessinomistaja - koordinaatio. Projektin tulosten käyttämisen ja vaikutusten arvioinnin vastuu on linjaorganisaatiolla. Tuki ja laadunvarmistus Linjaorganisaatio. Kehittämisohjelmien johto ja laadunvarmistajat.
31 Tiehallinnon kehittämisprojektien ohje LIITTEET 4 LIITTEET Liite 1 Projektisanastoa Liite 2 Projektikortin pohja Projektin seuranta ja tuloksellisuuden mittaaminen Liite 3 Projektipäällikön tarkistuslista Liite 4 Projektisuunnitelman sisältö Liite 5 Riskienhallintasuunnitelman sisältö Liite 6 Viestintäsuunnitelman sisältö Liite 7 Väliraporttipohja Liite 8 Hallinnollisen loppuraportin pohja Liite 9 Sinetin projektisivun pohja
32 Liite 1 Tiehallinnon kehittämisprojektien ohje 2008 LIITTEET Projektisanastoa Kehittämisohjelma Projektisalkku Hankekokonaisuus T&K-teema Hanke Projekti Toimenpide Yhteistyöprojekti Projektin omistaja Linjaorganisaatio Hankekokonaisuuden vetäjä Projektipäällikkö Koordinaatio Toimittaja Sopimus Tiehallinnon toimintastrategian kehittämisohjelmia ovat: tienpidon kehittämisohjelma (T&K-ohjelma), tiedonhallinnan kehittämisohjelma ja prosessien kehittämisohjelmat. Aktiivisena olevien projektien joukko. Projektisalkkuja voi olla useita. Projektisalkun hallinta tarkoittaa toimintamallia ja -tapoja, joilla arvioidaan projekteja sekä tasapainotetaan ja seurataan projektisalkkua. Laajempi projektikokonaisuus, jossa on useampia hankkeita ja/tai projekteja. Hankekokonaisuus kuuluu johonkin kehittämisohjelmaan. T&K-ohjelmassa oleva hankekokonaisuus. Hankekokonaisuuden osa, jolle on asetettu tavoitteet. Hanke koostuu useasta projektista. Selvästi määritelty tehtäväkokonaisuus, jolla on selkeä tavoite, aikataulu, budjetti ja oma organisaatio. Projekti koostuu toimenpiteistä eli tehtävistä, joilla tulos saadaan aikaan (vrt. työsuunnitelman kohteet). Projekti, jota rahoittaa Tiehallinnon lisäksi yksi tai useampi organisaatio. Henkilö, joka asettaa projektin ja hyväksyy projektin tuloksen. Hän on hankekokonaisuudesta vastaava päättäjä ja toimivallan omistaja. Yksikkö, joka vastaa kohteena olevan toiminnon kehittämisestä ja toiminnon hallinnasta. Hankekokonaisuudesta vastaava: T&K:ssa teemavastaava, tiedonhallinnassa hankevastaava. Projektipäällikkö vastaa projektista, projektin vetäjä. T&K-kehittämisohjelmalla ja tiedonhallinnan kehittämisohjelmalla on omat projektikoordinaattorinsa, joiden tehtävät liittyvät kehittämisohjelman hallinnointiin. Ulkopuolinen palvelun tarjoaja, konsultti. Toimittajan kanssa laadittava hankinta-asiakirja, johon perustuen tilaukset tehdään.
33 Tiehallinnon kehittämisprojektien ohje 2008 Liite 2 (1/4) LIITTEET Projektikortin pohja PROJEKTIKORTTI Projektin nimi ja lyhenne Hankekokonaisuus Julkaistava kuvaus projektista <Kirjoita tähän> Tavoite ja lopputulos <Kirjoita tähän> Tausta ja projektin käynnistysesityksen perustelu <Kirjoita tähän> Aloituspäivämäärä <Kirjoita tähän> Päättymispäivämäärä <Kirjoita tähän> Kirjoita vuosiluku ensimmäiseen sarakkeeseen. Sen jälkeen päivitä muut vuosiluvut seuraavalla tavalla: Valitse kameleon-työkaluriviltä Muut toiminnot > Päivitä kentät Yhteensä Projektin kokonaiskustannukset [ ] 0,00 Esitetty rahoitus Tiehallinnolta [ ] 0,00 Sisäinen henkilöresurssitarve [htkk] 0,0 Projektin rahoitusyhteistyö ja projektin omistaja jos muu kuin Tiehallinto <Kirjoita tähän> Allekirjoitukset Päivämäärä <Kirjoita tähän> Päivämäärä <Kirjoita tähän> Esittelijä Hyväksyjä <Kirjoita nimi> <Kirjoita nimi>
34 Liite 2 (2/4) Tiehallinnon kehittämisprojektien ohje 2008 LIITTEET PROJEKTIKORTTI Sisällön kuvaus Projektin sisältö, osaprojektit ja tehtävät. Projektin tulos ja sen uutuusarvo. Projektissa kehitettävä osaaminen. <Kirjoita tähän> Tulosten käyttöönotto ja hyödyntäminen Projektin tulosten käyttäjät ja hyödyn saajat sekä suunniteltu projektityön tulosten käyttöön otto ja sen vaiheistus (päätöksentekopisteet). Käyttöön ottava yksikkö. <Kirjoita tähän> Vaikutukset Projektin vaikutukset tienpitoon, vaikutukset koko liikennejärjestelmässä tai vaikutukset alan osaamisen kehittymiseen tai vaikutukset Tiehallinnon toimintaan tai julkiseen hallintoon laajemmin. <Kirjoita tähän> Toteutusorganisaatio a. Kuvataan millainen toteutusorganisaatio projektille on ajateltu ("suunnitteluyritys" tms. tai mainitaan nimi, jos on tiedossa). b. Tiehallinnon henkilöstön tarve projektityöhön (minkä tyyppisiä henkilöitä ja kuinka paljon, tai nimiä). Projektipäällikkö ja projektiryhmä merkitään, jos päätetty. (Henkilötyökuukaudet etusivun taulukkoon.) <Kirjoita tähän> Projektin perustiedot ja seuranta Kuvataan tietojärjestelmissä käytettävät projektin perustiedot sekä sovitut seurantakohteet. Seurantakohteet sovitaan hankepäällikön ja koordinaattorin kanssa työn käynnistyessä. <Kirjoita tähän> (solu kasvaa pystysuunnassa) Projektin rahoitusorganisaatiot (yhteistyökumppanit) LVM Väylävirastot (RHK, AKE, MKL) Tutkimuslaitos tai yliopisto tai korkeakoulu Tekes Muu julkinen organisaatio (paitsi mainitut) Tiehallinnot tai tielaitokset muissa maissa tai Euroopan komissio Konsultti-, ohjelmisto ja muu palveluyritys ja niiden järjestöt Urakoitsija ja muu fyysisen palvelun tarjoaja ja niiden järjestöt Muu yksityisoikeudellinen organisaatio (Oy, liikelaitos, tms.)
35 Tiehallinnon kehittämisprojektien ohje 2008 Liite 2 (3/4) LIITTEET Projektikortin luominen dokumenttien hallintajärjestelmää varten (doku) Toiminto valitaan valikosta Diaarinumero Otsikko jätetään tyhjäksi Hankekokonaisuus valitaan valikosta (siirtyy DOKUssa kenttään "Projekti tai hanke") Projektin nimi ja lyhenne (siirtyy DOKUssa sekä kenttään "Nimi tai otsikko" että kenttään "Projekti tai hanke") Kuva 6 T&K-projektit kohdistetaan toiminnolle 24 (Tiedonhallinnan projektit toiminnolle 43). Asiatunnuksen (diaarinumero) projektille sitä perustettaessa saa yksikön sihteeriltä (jatkossa se toimii projektin diaarinumerona ja lisättäessä uusia asiakirjoja diaariin vain viimeinen numero, joka on juokseva, muuttuu). Asiatunnuksella diaariin rekisteröidään mm. asiakirjat, jotka liittyvät hankintoihin, sopimuksiin, muille riittää dokumenttien hallintajärjestelmään tallentaminen. Huomaa, että "Projekti tai hanke" -kenttään talletettava projektin nimi toimii dokumenttien hallintajärjestelmässä (doku) hakukriteerinä, esim. haulla METKA* löydetään METKA -projektille dokuun talletetut asiakirjat.
36 Liite 2 (4/4) Tiehallinnon kehittämisprojektien ohje 2008 LIITTEET Projektin seuranta ja tuloksellisuuden mittaaminen Hankkeista ja projekteista kerätään tietoja toiminnan suunnittelua ja seurantaa varten eri tahoille. Tietoja tarvitaan mm. Tiehallinnon tulosohjauksen, T&K -toiminnan ja hankintojen hallinnan sekä kehittämisen tarpeisiin. Projektin käynnistämisen yhteydessä - annetaan projektille nimi - määritellään asiakirjojen tallentamiseen dokumenttien hallintajärjestelmään (Doku) ja diariointiin (projektin virallinen kirjeenvaihto ja päätökset) tarvittavat tunnukset. Dokussa tunnisteena käytetään projektin yksikäsitteistä lyhennettä, ja se annetaan projektin kaikille asiakirjoille. - liitetään projekti hankekokonaisuuteen (HHJ -seuranta) - määritellään kustannuspaikka - määritellään tilausvaltuuden seurannassa ja määrärahojen käytön seurannassa ja laskujen kohdistamisessa tarvittavat tunnisteet ja viitetiedot - sovitaan ja kirjataan raportointi/yhteydenpitomenettelyt (prosessit ja palveluvastaavat) - sovitaan seurantakohteista - sovitaan raportoinnista - Tämä vaihe tehdään yhdessä koordinaation kanssa. Hankintamenettely Projektiin liittyvä hankintapäätös diarioidaan. Hankintapäätös toimitetaan tiedoksi koordinaatiolle, joka ylläpitää seurantatietoja. Projektin seuranta Hankekokonaisuuden vetäjä ohjeistaa raportointiaikataulun. Ohjeen mukaiset väliraportit tehdään pääsääntöisesti vuosineljänneksittäin. Hallinnollinen raportti tehdään projektin lopussa. Projektin onnistumista arvioidaan asteikolla 5-1. Asteikossa tavoitteen mukainen tulos on 3, tavoitetta parempi tulos 4 tai 5. Kun tavoitetta ei saavuteta, on arvosana 2 tai 1. Arviointikohteina ovat: - Raha. Arvioidaan budjetissa pysymistä. Budjetin ylittyessä arvosana on 2 tai 1. - Aika. Arvioidaan asetetun aikataulun toteutumista. Arvosanaksi tulee 2 tai 1, kun aikataulu on ylitetty. - Laatu. Vastaako laatu projektiohjeessa suositeltuja menettelytapoja. Onko projektin organisointi onnistunut ja tarvittavat laadunvarmistukset tehty. Jos havaitaan laatupuutteita, arvosanaksi tulee 2 tai 1. - Tulokset ja niiden käyttöönotto. Arvioidaan väli- ja koko projektia koskevien tavoitteiden saavuttamista ja saadaanko tulokset otettua käyttöön. Projektin alkuvaiheessa arvioidaan suunnitelmia (onko käyttöönottosuunnitelma tehty) ja lopussa niiden toteutumista (miten käyttöönottosuunnitelmassa suunnitellut toimenpiteet ovat edenneet, ovatko suunnitellut tulokset valmistuneet ja saatu otettua käyttöön). Tavoitteen mukaisesta etenemisestä arvosana on 3.
37 Tiehallinnon kehittämisprojektien ohje 2008 Liite 3 (1/2) LIITTEET Projektipäällikön tarkistuslista
38 Liite 3 (2/2) Tiehallinnon kehittämisprojektien ohje 2008 LIITTEET
Tiehallinnon kehittämisprojektien ohje. Sisäisiä julkaisuja 1/2006
Tiehallinnon kehittämisprojektien ohje Sisäisiä julkaisuja 1/2006 Julkaisun nimi 1 Tiehallinnon kehittämisprojektien ohje Sisäisiä julkaisuja 1/2006 Tiehallinto Helsinki 2006 2 Julkaisun nimi Verkkojulkaisu
LisätiedotRaahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004
Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi
LisätiedotEspoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro
Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro EU- ja kv-verkoston tapaaminen Kuntatalo 2.10.2013 Strategiajohtaja Jorma Valve, Espoon kaupunki Mikä on projektimalli? Projektimalli on projektimuotoisen
LisätiedotJHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja
JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja Versio: 1.0 Julkaistu: 15.12.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä
LisätiedotVÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI
Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille
LisätiedotJHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja
JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä
LisätiedotYLÄ-SAVON SOTE KUNTAYHTYMÄN PROJEKTIOHJE
YLÄ-SAVON SOTE KUNTAYHTYMÄN PROJEKTIOHJE Yhtymähallitus 14.6.2017 106 Sisällys 1 Yleistä...1 2 Kehittämisehdotusten käsittelyprosessi kuntayhtymässä...2 3 Kehittämistyön toteutus, seuranta ja arviointi...3
LisätiedotKuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma)
Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon (Kuntatieto ohjelma) hallintamalli (luonnos) 26.6.2013 Tommi Oikarinen Ohjauksen ja hallinnan tehtävät Johtoryhmä Ohjaus Tavoitteiden asettaminen
LisätiedotOhjelmajohtamisen käyttöönotto yrityksissä STRAP PPO-tutkimusprojektin loppuseminaari
Ohjelmajohtamisen käyttöönotto yrityksissä 20.5.2008 STRAP PPO-tutkimusprojektin loppuseminaari 20.5.2008 Lassi Lindblom, Projektijohtamisen konsultti, Suomen Projekti-Instituutti Sisältö Suomen Projekti-instituutti
LisätiedotGreen Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit Motiva 1
Green Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit 7.9.2018 Motiva 1 Toimintamalli 1. ryhmien kokoaminen ja sitouttaminen 8. Viestintä ja vertaistuki 2. Green Deal sopimuksen solmiminen 7. Sopimuskauden aikainen
LisätiedotKokemuksia projektimallin misestä sprinttimallilla. Jani Lehtinen Tulosyksikön johtaja, Sovelluspalvelut Solteq Oyj 12.8.2009
Kokemuksia projektimallin kehittämisest misestä sprinttimallilla Jani Lehtinen Tulosyksikön johtaja, Sovelluspalvelut Solteq Oyj 12.8.2009 Solteq Oyj Solteq on ohjelmistopalveluyhtiö, joka tukee asiakkaidensa
LisätiedotELY-keskusten infrahankintojen kehittäminen. Jukka Karjalainen, Liikennevirasto Matti Hermunen, Työ- ja elinkeinoministeriö
ELY-keskusten infrahankintojen kehittäminen Jukka Karjalainen, Liikennevirasto Matti Hermunen, Työ- ja elinkeinoministeriö ELY-infrahankinnat ELY-Infrahankinnoilla tarkoitetaan Elinkeino-,Liikenne ja Ympäristökeskusten
LisätiedotTietojärjestelmien hankinta ja ICT-projektit
Tietojärjestelmien hankinta ja ICT-projektit Lauri Tapola Kevät 2017 Miksi aihe on tärkeä? IT projekteista onnistuu: 34 % kustannusarvion ja aikataulun mukaisina 51 % ylittää arviot (80 % aikatauluylityksiä)
LisätiedotKieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä
Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Omistaja Tyyppi Tiedoston nimi Turvaluokitus Kohderyhmä Turvaluokituskäytäntö --- SE/Pekka Järveläinen Projektisuunnitelma projektisuunnitelma_kielihallinto.doc
LisätiedotPROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS
PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS 10 KEYS TO SUCCESSFUL SOFTWARE PROJECT 1. Clear Vision 2. Stable, Complete, Written Requirements 3. Detailed User Interface Prototypes
LisätiedotJärjestelmäsalkun hallinta TTY:llä
1 Järjestelmäsalkun hallinta TTY:llä Osa kokonaisarkkitehtuurin ja toiminnan kehittämistä! 2 TTY:n tunnuslukuja Työntekijöitä 2.300 Opiskelijoita 12.500 Keskitettyjä järjestelmiä 79 kpl Opiskelu/opetus
LisätiedotTekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä
Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Periaatteet ja käytännöt Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus Sisältö Tekesin rahoittaman tutkimusprojektin roolit ja tehtävät
LisätiedotPROJEKTITOIMIN N A N O HJE
RANUAN KUNTA Aapiskuja 6 B 97700 Ranua X 1 PROJEKTITOIMIN N A N O HJE HISTORIA Pvm. Versio Tekijä Hy väks y j ä / p vm 5.5. 2014 0. 1 Kunnanhallitus 1 Johdanto Projektitoiminnan ohje on suunnitelma toimintatavasta,
LisätiedotHYVE -JOHTAMISEN KARTTA -HANKE 1.3.2012-31.10.2014 Kainuun osahankkeen riskienarviointi Pvm:30.7.2013 Laatijat: PirjoJokelainen Niina Komulainen Riskin vaikutus Vähäinen (1) Vakava (2) Erittäin vakava
LisätiedotSOPIMUS [SOVELLUSHANKINNASTA]
Julkisen hallinnon IT- hankintojen sopimusehdot (JIT 2007) 1 ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- [JHS 166
LisätiedotToimintaohjeiden rakenne ja käyttö
Toimintaohjeiden rakenne ja käyttö Tiensuunnittelun laatujärjestelmä TILAAJAN MENETTELYT KONSULTIN TOIMINTA/ LAATUJÄRJESTELMÄ TIEPIIRIKOHTAISET TÄSMENTÄVÄT OHJEET S U U N N I T T E L U N T O I M I N T
LisätiedotMaakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu Ohjeet vastuuvalmistelijoille
Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu Ohjeet vastuuvalmistelijoille 19.12.2017 Vastuuvalmistelijoiden tehtäviä Vastuuvalmistelijoiden tehtävänä on valmistella maakunta- ja sote-uudistus Päijät-Hämeessä
LisätiedotSuurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala 21.4.2005
Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala 21.4.2005 Suuren tutkimusprojektin hallinto Johtoryhmä Projektin strateginen ja hallinnollinen ohjaus 5-8 henkilöä yrityksistä Vastaa yrityksen
LisätiedotPJU osuuden projektisuunnitelma -malli
Projektinjohtourakkaosuus PJU osuuden projektisuunnitelma - 12.8.2015 2 (7) Sisällysluettelo 1 PROJEKTISUUNNITELMAN TARKOITUS... 4 2 URAKAN YLEISTIEDOT... 4 3 URAKANORGANISAATIO... 4 4 PROJEKTIN TAVOITTEET
LisätiedotTarja Miettinen, pj ( - ) Tuomo Pekkarinen, vpj ( x ) Sari Korhonen ( x ) Pauli Kuosmanen ( x ) Jan Blomberg ( - ) Mikko Korhonen ( x )
Pöytäkirja Numero 1 (5) ICT & DIGI alajaosto Aika 18.3.2019 klo 14:00 16:00 Paikka Jäsenet Pohjois-Savon liitto, Sepänkatu 1, Kuopio (Pihlaja) Tarja Miettinen, pj ( - ) Tuomo Pekkarinen, vpj ( x ) Sari
LisätiedotTietoturvapolitiikka
Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...
LisätiedotKehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012
Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Kehittämisprosessi Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus Projektitoiminnan ulottuvuudet Johtamisjärjestelmä
LisätiedotOheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata.
09.12.2015 1 (5) n käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä tehdään paljon hyvää kehittämistyötä eri vastuualueilla ja yksiköissä. Laajan kehittämistyön näkyväksi tekemisen
LisätiedotAvoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan
LisätiedotPROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1
OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4
LisätiedotProjektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki
KEHITTÄMISKESKUS OY 28. 29.2.2012 Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki Pertti Melonen, toimitusjohtaja, Pro HR Consulting Oy Erkki Rajala,
LisätiedotOHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet. Ohjelmistoprojektin hallinta
OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet Ohjelmistoprojektin hallinta 1 Sisältö Projektiorganisaatio ja sidosryhmät Ohjelmistoprojektin kulku Projektin suunnittelu Ositus Osallistujat Työmäärän arviointi
LisätiedotOhjausryhmä. EAKR-hankkeiden starttikoulutus ja
Ohjausryhmä EAKR-hankkeiden starttikoulutus 2.10. ja 4.10.2018 Ohjausryhmä Pääsääntöisesti rahoittaja edellyttää hankkeelle ohjausryhmää Tarkista hankepäätöksestä edellytetäänkö hankkeeltasi ohjausryhmää
LisätiedotAvoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)
LisätiedotTARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) Palvelukuvaus 5036/ / PALVELUKUVAUS. Hankittavan palvelun yksilöinti
TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) PALVELUKUVAUS Hankittavan palvelun yksilöinti Espoon kaupunki (jäljempänä myös Asiakas) hankkii johdon konsultointipalveluja kolme vuotta kestävään espoolaisen johtamisen
LisätiedotStrategiatyön toimintasuunnitelma 2013
Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.
Lisätiedot<Viitearkkitehtuurin nimi> toimeenpanosuunnitelma
toimeenpanosuunnitelma XX.X.201X Versio: 0.X toimeenpanosuunnitelma XX.XX.201X 2 (7) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin vaikutukset... 3 2.1. Viitearkkitehtuurin vaikutukset toimintaympäristöön...
LisätiedotHanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus
AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä
LisätiedotProjektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci
Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Esityksen sisältö: Hankkeen johtaminen ja partneriyhteistyö Seuranta ja raportointi Levitys ja hankkeen vaikuttavuus Hankkeen
LisätiedotSOVELLUSALUEEN KUVAUS
Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000
LisätiedotLiikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari
Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston t&k Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi
LisätiedotCase Tampere3: PMO:n rooli organisaatioiden yhdistyessä
Case Tampere3: PMO:n rooli organisaatioiden yhdistyessä Kirsi Vikström, Erikoissuunnittelija, Tietohallinto, ICT-tuotanto ja kehityspalvelut Projektipäällikkö, Tampere3 PMOn käynnistäjä Tampereen Ammattikorkeakoulu
LisätiedotRaitiotieallianssin riskienhallintamenettelyt
Riskienhallintamenettelyt 1 (7) Raitiotieallianssin riskienhallintamenettelyt Riskienhallintamenettelyt 2 (7) SISÄLTÖ 1 PERIAATTEET JA TAVOITTEET... 3 2 ORGANISOINTI JA VASTUUT... 4 3 RISKIENHALLINTAPROSESSI...
LisätiedotLiikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola
Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 21.5.2014 Avustuksen tausta: lainsäädäntö Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen tähtääviä hankkeita
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kaupunginvaltuusto 4.3.2014 16 Voimaantulo 1.4.2014 2 1. LAINSÄÄDÄNTÖPERUSTA JA SOVELTAMISALA Kuntalain 13 :n
LisätiedotProjektin seuranta ja sen linkitys raportointiin
Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin 2.10.2012 TOI hankkeiden aloituskoulutus Projektin johtaminen Projektin hallinto Taloushallinto Sopimussuhteet Toiminnan ja talouden seuranta Dokumentointi
LisätiedotToimintojen vahvistaminen rakennejärjestelyn avulla
Rovaniemen Energia Oy ja Napapiirin Vesi Toimintojen vahvistaminen rakennejärjestelyn avulla en alustava työsuunnitelma elokuu 2006 Alustava kokonaisaikataulu 2 4/2006 5/2006 11/2006 3-6/2007 Kaupungin
LisätiedotKetterät hankinnat Avoin Ohjelmistokehitys: Peter Lunberg Hankinta-asiantuntija: Mikael Vakkari
Ketterät hankinnat Avoin Ohjelmistokehitys: Peter Lunberg Hankinta-asiantuntija: Mikael Vakkari 1 Mitä ketterät hankinnat ovat? Hankintaprosessissa ei ole oikoteitä prosessia määrittävät hankintalaki ja
LisätiedotTAHE-projekti Kymenlaaksossa
TAHE-projekti Kymenlaaksossa I. valinnanvapauspilotti 1.7.2018 II. vapaaehtoinen sote ky 1.1.2019 III.sote- ja maakunta 1.1.2020 1.1.2017-31.1.2019 Tähän mennessä TAHE-tietojärjestelmä Tehty esiselvitykset
LisätiedotOrientaatio ICT-alaan. Projekti
Orientaatio ICT-alaan Projekti Projekti Ajallisesti rajoitettu, kertaluonteinen tehtävä määrätyt resurssit sekä oma (linjaorganisaatiosta poikkeava) organisaatio Toteutus tapahtuu suunnitelmallisesti ennalta
LisätiedotKoordinaattorin roolikartta
Projektin johtaminen Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin 2.10.2013 TOI hankkeiden aloituskoulutus Projektin hallinto Taloushallinto Sopimussuhteet Toiminnan ja talouden seuranta Dokumentointi
LisätiedotLiite 2. Alustava projektisuunnitelma. JulkICTLab tehtävien toimeenpanosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ja Valtiovarainministeriön välillä
Liite 2. Alustava projektisuunnitelma JulkICTLab tehtävien toimeenpanosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ja Valtiovarainministeriön välillä 16.10.2013 Versio: 0.4 Laatija: Kirsi Pispa 1 Sisältö
LisätiedotOhjausryhmä. Petri Veijalainen
Ohjausryhmä Petri Veijalainen 1 Ohjausryhmä Ohjausryhmä asetetaan, jos tuensaaja tai rahoittaja katsoo sen tarpeelliseksi Edellytetään esim. kun toiminta ulottuu useammalle alueelle tai on muuten laaja-alaista,
LisätiedotLopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä
Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä
LisätiedotWWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014
Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus
LisätiedotTuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli
Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen
LisätiedotPuitekonsultteja haettiin seitsemään aihealueeseen. Jokaiseen aihealueeseen pyrittiin valitsemaan 3 5 konsulttia.
Hallitus 3 24.01.2017 KONSULTTIEN VALINTA HELSINGIN SEUDUN MAL 2019 -SUUNNITELMAN JA SEN SISÄLTÄMÄN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ) KONSULTOINNIN PUITEJÄRJESTELYYN VUOSINA 2017 2019 59/08.00.00.00/2017
LisätiedotOhjausryhmä Päivi Kähönen-Anttila Pasaati Oy
Ohjausryhmä Päivi Kähönen-Anttila Pasaati Oy Päivi Kähönen-Anttila Vanhempi projektipäällikkö Projektitoiminnan kehittämisen asiantuntija paivi.kahonen@pasaati.com 15,5 v Nokia, 4 v Pasaati Oy Ohjausryhmän
LisätiedotPIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS
PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus osahankkeen
LisätiedotKansainvälisten hankkeiden ajankohtaisia asioita Mavista Susanna Ollila ja Merja Uusi-Laurila
27.3.2018 Kansainvälisten hankkeiden ajankohtaisia asioita Mavista Susanna Ollila ja Merja Uusi-Laurila Kansainvälisen toiminnan muodot Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 1. Varsinaiset kansainväliset
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET
P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 249. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 02.09.2013 Sivu 1 / 1 3726/00.01.02/2013 249 Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjelmakuvausten hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Hoverfält, puh. (09) 816 84862 Jorma
LisätiedotKEHITYSVAIHEEN PROJEKTISUUNNITELMA OSA 2 Keskusta-Lentävänniemi
PROJEKTISUUNNITELMA 1 (10) Tampereen raitiotiehanke KEHITYSVAIHEEN PROJEKTISUUNNITELMA OSA 2 Keskusta-Lentävänniemi PROJEKTISUUNNITELMA 2 (10) Sisällys 1. Osan 2 kehitysvaiheen sisältö ja tavoitteet...
LisätiedotHankinnasta ja hankintayhteistyösopimuksesta
Hankinnasta ja hankintayhteistyösopimuksesta 20.6.2016 Kuva: Yhteistyö-karamellipaperi. Helsingin kaupunginmuseo. Lähde: finna.fi Kuva: Helsingin kaupunginmuseo (lähde: finna.fi) Hankinnan vaiheita Mukaan
LisätiedotLego Mindstorms anturit
Lego Mindstorms anturit Metropolia Ammattikorkeakoulu Projektisuunnitelma Tomi Ilonen KA09 Tommi Nuotiomaa KA09 Matias Pitkänen KA09 20.1.2012 Insinöörityö Päivämäärä Sisällys 1 Projektin kuvaus 1 1.1
LisätiedotALUEELLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISOHJE
ALUEELLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISOHJE 2 Versionhallinta Versio Tehnyt Hyväksynyt 0.1 Pia Järvinen- Hiekkanen Pvm Muutoksen lyhyt kuvaus 2.2.2010 Peruspohja käyttöönottajaraadille kommentoitavaksi.
LisätiedotVIESTINTÄ PROJEKTISSA
VIESTINTÄ PROJEKTISSA JOUNI HUOTARI VIIMEISIN PÄIVITYS: 30.9.2010 1 POHDINTAA Miksi projektissa viestitään? Mitä tyypillisiä yleisiä ongelmia liittyy viestintään? Miten ongelmat voitaisiin ratkaista? Mitä
LisätiedotPALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x
JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio
LisätiedotSeuranta ja raportointi KA2-hankkeessa. CIMO, Helsinki
Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa CIMO, Helsinki 15.9.2016 Projektin sisäinen seuranta Seurataan hankkeen etenemistä tavoitteita kohti: Vahvuudet / heikkoudet Keskeiset asiat: sisältö, raha ja aika
LisätiedotMS Project 2016 perusteet projektiarkkitehdeille ja -insinööreille ver Hannu Hirsi 2018
MS Project 2016 perusteet projektiarkkitehdeille ja -insinööreille ver. 7.2 Hannu Hirsi 2018 1 Yleistä : 1. Yksi käytetyimmistä projektien hallintaohjelmista on Microsoft Project, joka on tehokas ja joustava
Lisätiedot6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.
Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen
LisätiedotProjektin seuranta ja sen linkitys raportointiin
Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin 13.10.2011 TOI hankkeiden aloituskoulutus TOI-projektin johtaminen Projektin hallinto Taloushallinto Sopimussuhteet Toiminnan ja talouden seuranta ja dokumentointi
LisätiedotTIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA
ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä
LisätiedotCAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010
CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Alustava työohjelma 4 2.1 Yleistä 4 2.2 Osa 1; Ohjeen päivittäminen 4 2.3 Osa 2; Suunnittelujärjestelmät
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET
Ohje - Sivu 1/5 MÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET 2017-2019 Hyväksytty: Kh 12.6.2017 / 7 Ohje - Sivu 2/5 Mäntsälän kunnan hankintojen strategiset tavoitteet 2017-2019 1. Johdanto 1.1
LisätiedotYhtymähallitus Yhtymävaltuusto Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
Yhtymähallitus 23.11.2017 Yhtymävaltuusto 1.12.2017 Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 2(5) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala...
LisätiedotSISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA
31.8.2012 SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA Hankkeen hallittu päättäminen Rahoituskoordinaattori Merja Rossi Kaakkois-Suomen ELY-keskus HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Päättäminen on osa hankkeen suunnitelmaa ja toteuttamista
LisätiedotSeuranta ja raportointi KA2-hankkeessa. CIMO, Helsinki
Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa CIMO, Helsinki 16.9.2016 Esityksen sisältö 1. Hankkeen sisäinen seuranta ja raportointi 2. Raportointi kansalliselle toimistolle & hankkeiden monitorointi a) Väliraportti
LisätiedotSOPIMUSLUONNOS Opintojaksopalautejärjestelmän rakentamisesta
1 (5) SOPIMUSLUONNOS Opintojaksopalautejärjestelmän rakentamisesta 1 SOPIJAPUOLET Tilaaja: HAAGA-HELIA Oy Ab konserni Y- tunnus: 2029188-8 Osoite: Ratapihankatu 13, 00520 Helsinki Tilaajan yhteyshenkilö
LisätiedotDnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle
Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala
LisätiedotFiDiPro -hankkeen projektinhallintahyvät. Hanna Rantala FiDiPro info 17.12. 2014
FiDiPro -hankkeen projektinhallintahyvät käytännöt Hanna Rantala FiDiPro info 17.12. 2014 FiDiPro hankkeen käynnistäminen FiDiPro hankkeissa noudatetaan kaikilta osin Tekesin normaaleita julkisen tutkimuksen
LisätiedotOpetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden rakenteistaminen
Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden rakenteistaminen Toiminnallinen määrittely: Työsuunnitelma TYÖSUUNNITELMAN TIEDOT Versio 0.1 Laatija Ulla Angervo Laatimispäivämäärä Hyväksyjä Hyväksymispäivämäärä
Lisätiedot1. Johtaminen ja riskienhallinta 2. Toiminnan jatkuvuuden hallinta 3. Turvallisuus kehittämisessä 4. Turvallisuuden ylläpito 5. Seuranta ja arviointi
Nimeämispyyntö 1 (2) VM/2155/00.01.00.01/2016 Liite 1 Liite 2 25.01.2017 Julkinen JulkICT Kimmo Rousku Nimeämispyyntö Julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden johtoryhmän sihteeristöön (VAHTIsihteeristö)
LisätiedotDigipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo
Digipäivä, Hallintoryhmä 25.8.2015 Sipoo NURMIJÄRVEN SÄHKÖINEN ASIOINTI 2 Tero Kulha Taustaa Sähköisestä arkistoinnista on puhuttu Nurmijärvellä kauan ja se ollut budjetissakin useampana vuonna. Nyt teema
LisätiedotTurun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä
Turun kaupungin tietohallintostrategia 2017 2021 Tiivistelmä Tietohallintostrategian tavoitteet ja linjaukset Tietohallintostrategian tavoitteet 1. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää. 6. Vauhditamme
LisätiedotKuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä
Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kurttu-seminaari 2013 18.4.2013 Helsinki Heini Holopainen, Sari Valli Sisältö Tiedon- ja asianhallinnan viitearkkitehtuuri
LisätiedotKeski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelun johtoryhmän 2. kokous
ESITYSLISTA 9.11.2016 1(5) Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelun johtoryhmän 2. kokous Aika: ma 14.11.2016, klo 13-16 Paikka: Cygnaeustalo, kokoustila Veranta, Cygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä
LisätiedotPMhankintajärjestelmä
PMhankintajärjestelmä Yleisesitys kumppaneille 19.1.2015 Tuomme tilalle ratkaisut Sisältö Hankintojen sähköistys projekti Senaatti-kiinteistöissä Ylläpidon hankintatoimen sähköistäminen Hankintajärjestelmän
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen
Lisätiedot19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7)
Kunnanhallitus 39 06.02.2017 Kunnanvaltuusto 19 20.02.2017 19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Khall 06.02.2017 39 Sote-kilpailutukseen asetettu
LisätiedotPOP MAAKUNNAN ICT-VALMISTELU SOPIMUS PROJEKTIN TOTEUTTAMISESTA
POP MAAKUNNAN ICT-VALMISTELU SOPIMUS PROJEKTIN TOTEUTTAMISESTA 1. SOPIMUSOSAPUOLET Projektin toteuttaja: Y-tunnus: Osoite: Projektin tilaaja: Pohjois-Pohjanmaan liitto Y-tunnus: 0922484-4 Osoite: Sepänkatu
LisätiedotKONSULTTIPALVELUIDEN PUITESOPIMUSLUONNOS
KONSULTTIPALVELUIDEN PUITESOPIMUSLUOOS 2017-2018 1. Yleistä Puitesopimus edellyttää yhteistyötä, joka vaatii molemmilta osapuolilta käytännön tasolla ansaittua luottamusta, paneutumista toisen toimintaan,
LisätiedotHAVAINTOJA HANKINNOISTA. Mårten Hellbom hankintapäällikkö Helsingin kaupungin pelastuslaitos
HAVAINTOJA HANKINNOISTA Mårten Hellbom hankintapäällikkö Helsingin kaupungin pelastuslaitos Sisällysluettelo 1 HANKINNAT 5 1.1 Hankintojen yleiset säännöt 5 1.2 Hankinnan suunnittelu ja valmistelu 5 1.3
LisätiedotMaakuntien tietohallinnon perustamisen
Liite 2 Kymenlaakson maakuntaliitto 10.10.2017 Maakuntien tietohallinnon perustamisen suunnitelma Kymenlaakso Hankesuunnitelma Tiivis Versio 1.1 10.10.2017 Kymenlaakso 2 (15) Sisällys Sisällys... 2 Dokumentin
LisätiedotTEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO
TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminnalliset muutokset... 1 2. Hallinnolliset - ja sopimusmuutokset... 1 3. Henkilöstöä koskevat muutokset... 1
LisätiedotMikä on projekti? J Ä R J E S T Ö H A U T O M O. Matti Forsberg järjestökonsultti Järjestöhautomo Matti Forsberg
Mikä on projekti? järjestökonsultti Järjestöhautomo Hanke eli projekti aikataulutettu tietyillä panoksilla kestäviin tuloksiin pyrkivä tehtäväkokonaisuus sillä on oma projektiorganisaatio omat, juuri kyseistä
LisätiedotTurvallisuuskoordinaattorin tehtävään nimeäminen
Nimitys 1 (5) Eteläisen hankinta-alueen kunnossapidon laadunvalvontaurakka 2017-2020 Turvallisuuskoordinaattorin tehtävään nimeäminen ELY-keskus on rakennuttajan ominaisuudessa nimennyt
Lisätiedot