HEINOLAN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2007 TASEKIRJA

Transkriptio

1 HEINOLAN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2007 TASEKIRJA KAUPUNGINHALLITUS

2 1 HEINOLAN KAUPUNKI - TASEKIRJA 2007 TOIMINTAKERTOMUS 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS 2 2. KAUPUNGIN HALLINTO-ORGANISAATIO 4 3. YLEINEN TALOUSKEHITYS 6 4. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA -MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA KONSERNITASE TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TALOUSARVION YLEISTAVOITTEET TILIKAUDEN TOIMINTA JA 28 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUS 27 TULOSLASKELMAOSA 59 INVESTOINNIT 62 RAHOITUS 65 TULOSLASKELMAT 66 RAHOITUSLASKELMA 68 TASEET 69 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 74 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 87 TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVAT TOIMET TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 88

3 2 TOIMINTAKERTOMUS KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vaikka vuosi 2007 oli maan talouskehityksessä kovan kasvun vuosi, muodostui siitä Heinolan kaupungille taloudellisesti tappiollinen monesta syystä. Tilikauden tulos on 3,993 miljoonaa euroa alijäämäinen. Luku on hälyttävä. Sen merkittävyyttä voi arvioida vertaamalla 2,5 M suuruiseen yhden veroprosenttiyksikön tuottoon. Ainakin sen verran olisi pitänyt veroprosentin olla suurempi jo vuonna Merkittävimmät poikkeamat talousarvioon nähden syntyivät perusturvassa, jossa nettomenojen ylitys oli 2,7 M johtuen erikoissairaanhoidon, muun perusterveydenhuollon ja vammaisten erityispalveluiden menoylityksistä. Erikoissairaanhoito tuotti jälleen vuonna 2007 monelle kunnalle ikäviä taloudellisia yllätyksiä. Lisäksi muiden sosiaalipalveluiden menoylitys oli 1,2 M. Olennainen syy tappiollisuuteen oli myös vesilaitoksen nettotuoton jääminen 0,6 M ennakoitua pienemmäksi. Heinolan verotulokehitys ei etene edelleenkään koko maan vauhtia. Kuntien verotulokasvun ollessa 5,7 % kasvoivat Heinolan verotulot vain 3,7 %. Valtionosuudet ja hyvä talousvuosi kompensoivat hitaampaa verotulojen kasvuvauhtia, ja niinpä verotulojen ja valtionosuuksien kertymä 81,0 M oli 0,6 M (0,8 %) ennakoitua suurempi. Huolestuneisuutta aiheuttaa investointien suuri määrä vuodesta toiseen. Vuoden 1997 jälkeen ainoastaan vuonna 2006 on vuosikate ollut nettoinvestointeja suurempi, vaikka talousoppien mukaan sen pitäisi olla joka vuosi korvausinvestointeja suurempi. Tästä syystä kaupunki on sekä purkanut varallisuuttaan että ottanut lisää lainaa. Olemme velkaantuneet merkittävästi lisää. Lainakantamme on jo 46,9 M merkiten asukasta kohti. Se on paljon. Edessä olevat mittavat investoinnit uhkaavat lisätä velkaisuuttamme ja syventää talouden epäsuhtaa. Tämä kehitys tulee katkaista samalla kun on katkaistava alijäämien synnyttäminen. Verojen korotus on väistämättä edessä. Energiarahasto on toiminut kaupungin hyväksi koko 2000-luvun. Tuotto on auttanut joka vuosi merkittävästi talouttamme. Vuonna 2007 energiarahaston sijoitusten nettotuotto oli odotusten mukaisesti 2,4 M, siis yhden veroprosenttiyksikön arvoinen apu kaupunkilaisille. Tämä on tapahtunut tuloslaskelmassa. Rahoituslaskelmassa energiarahastosta on kotiutettu 2000-luvulla yhteensä 17 M viitenä eri kertana investointimenojen katteeksi. Ilman näitä tuloutuksia olisi lisävelkamme määrä saman verran suurempi tai sitten olisimme jättäneet tekemättä tuon summan verran investointeja. Kuitenkin rahaston pääoma oli viime vuoden vaihteessa 59 M kun lähtövaiheessa se oli noin 52 M. Sijoitukset ovat tuottaneet hyvin. Kaupunkilaisilla meni hyvin vuonna 2007 ostovoiman kasvun myötä. Samoin kaupunki meni eteenpäin. Heinola P nimellä tunnetussa pohjoisessa moottoritieliittymässä aloitti ensimmäinen uusi palveluliike toimintansa vuoden lopulla, ja lisää on tulossa. Monta muutakin suunnitelmallista asiaa piristi kaupunkiamme vuonna 2007, ja nostureita näkyi edelleen useammassa paikassa. Kunnallistekniikkaa rakennettiin

4 uusille alueille ja Lyseonmäen koulua korjattiin. Tulevaisuuteen tähdäten vietiin uusia kaavaratkaisuja eteenpäin sekä neuvoteltiin mm. Tähtiniemen tulevista mahdollisuuksista UPM-Kymmenen kanssa. 3 Kertomusvuonna tehtiin selvitys Heinolan, Hartolan ja Pertunmaan kuntaliitoksesta. Kuntien valtuustot hylkäsivät neuvotellun liitossopimuksen, ja mahdolliset liitokset jäivät odottamaan tulevia vuosia. Paras-hankkeen myötä maassamme tapahtuu ennätyksellisen paljon kuntaliitoksia. Lähin suuri liitos syntyy vuoden 2009 alussa itä-kaakkoisen naapurimme Jaalan kautta, kun kuusi kuntaa liittyy yhdeksi Kouvola-nimiseksi kaupungiksi. Lahden seutukin ryhtyi pohtimaan näiden vuoksi Kouvolan ja Hämeenlinnan ym. seutujen suurten kuntaliitosten vuoksi - visiotaan suuremmasta kuntayksiköstä muutamien vuosien päästä. Maakunnan kesäpääkaupunki tarjosi kesällä 2007 elävää musiikkia, hauskoja teatterinautintoja ja maailmanmestaruus-löylykisoja ynnä monenlaista muuta tapahtumaa. Elävä tori oli jälleen vilkas kesäinen keidas. Sitä ryhdyttiin kertomusvuoden aikana kehittämään tarkoituksena luoda keskustasta kaupunkilaisten olohuone uusin ilmein. Työtä ja haasteita riittää, ja mielenkiintoiset kuntavuodet ovat edessä. Vuoden 2007 yhteistyöstä kiittäen Hannu Komonen Kaupunginjohtaja

5 KAUPUNGIN HALLINTO-ORGANISAATIO 4 Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat Puheenjohtaja Mauno Kuusela (sd.) I varapuheenjohtaja Timo Ihamäki (kok.) II varapuheenjohtaja Tarja Warpenius (kesk.) Kaupunginhallitus Puheenjohtaja Reijo Pantsari (kok.) I varapuheenjohtaja Raili Hildén (sd.) II varapuheenjohtaja Kirsi Timonen (kd.) Jäsen Juhani Ahonen (kok.) Jäsen Reijo Hovilainen (sd.) Jäsen Heidi Kantanen (vihr.) Jäsen Hannu Kokki (sd.) Jäsen Sirkku Orasmaa (kok.) Jäsen Martti Rauhala (Heinolaryhmä) Jäsen Hannele Rämö (sd.) Jäsen Timo Virtanen (kesk.) Poliittiset voimasuhteet kaupunginvaltuustossa ja hallituksessa: Puolue/ ryhmä Kaupungin- Kaupunginvaltuusto hallitus Sd Kok Vas. 3 - Heinolaryhmä 4 1 Kesk. 5 1 Kd. 4 1 Vihr. 2 1 Yhteensä 43 11

6 5 HEINOLAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO KAUPUNGINVALTUUSTO 43 KAUPUNGINHALLITUS 11 Henkilöstöjaosto 5 TERVEYSLAUTAKUNTA 11 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 11 SOSIAALILAUTAKUNTA 11 KOULUTUSLAUTAKUNTA 11 KULTTUURILAUTAKUNTA 11 VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 11 TEKNINEN LAUTAKUNTA 11 RAKENNUSLAUTAKUNTA 11 METSÄLAUTAKUNTA 7 MAASEUTULAUTAKUNTA 11 TARKASTUSLAUTAKUNTA 5 KESKUSVAALILAUTAKUNTA 5

7 6 3. YLEINEN TALOUSKEHITYS Suomen talouskasvu ylitti vuonna 2007 talousarvion laadintavaiheessa käytettävissä olleet ennusteet. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan BKT:n kasvuvauhdiksi muodostuu 4,4 % (-06: 5,0 %), mikä ylittää EU-maiden keskiarvon (2,9%). Erityisesti metalliteollisuustuotanto ja rakentaminen vilkastuivat. Vienti kasvoi 4,8 prosenttia ja tuonnin kasvuksi ennakoidaan 4,1%. Koko talouden investoinnit lisääntyivät 7,6%, mikä on suurin kasvu vuoden 1998 jälkeen. Koko maassa oli tilastokeskuksen mukaan työttömiä vuosikeskiarvolla mitattuna 6,8% (-06: 7,7%) ja vuoden lopussa työllisyysaste nousi 69,5%:iin (-06: 69,1%). Joulukuussa oli keskimäärin työtöntä ( /v). Työvoimaministeriön tilastointiperusteissa otetaan huomioon mm. lomautetut ja joulukuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli ( / v). Heinolassa työttömiä työnhakijoita oli vuoden lopussa 1034 eli 10,5% ja koko Päijät-Hämeessä keskimäärin 10,4%. Kuluttajahinnat nousivat ennusteiden mukaan vuonna ,4 % (-06: 1,6%). Talouskasvun myötä korkotaso nousi pitkin vuotta tasaisesti. Rahamarkkinakorot nousivat vuoden aikana prosenttiyksikön ja olivat vuoden lopussa keskimäärin tasolla 4,80%. Vuoden 2006 verotus valmistui lokakuussa. Heinolassa maksuunpannut kunnallisverot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,7 %. Koko maan maksuunpannut kunnallisverot kasvoivat 5,7%. Vuonna 2007 Heinolan kunnallisveroprosentti oli 19,00 ja asukasluvuilla painotettu koko maan keskimääräinen veroprosentti oli 18,45%. 4. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 4.1 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Alkuperäisen talousarvion vuosikate 4,605 M oli sumu-poistojen suuruinen ja tulosennuste vastasi nollatulosta (+0,005M ). Vuoden aikana käyttötalouden määrärahoja jouduttiin kokonaisuudessaan korottamaan 3,997 M mm. erikoissairaanhoidon ostopalveluissa ja sosiaalipalveluiden laitoshoidossa. Tuloslaskelmaosan verotuloja ja valtionosuuksia tai muiden rahoituserien kulu- ja tuottoarvioita ei vuoden mittaan tarkennettu. Energiarahaston sijoitustoiminnan kirjanpidolliseksi tuotoksi oli arvioitu 2,4 M. Vuoden aikana talousarvioon tehtyjen muutosten jälkeen talousarvion vuosikate oli 0,143 M, mikä arvioitujen poistokirjausten jälkeen ennakoi tulokseksi 4,457 M :n alijäämää.

8 7 TULOSLASKELMA (ulkoinen 1000 ) (negatiivinen luku tarkoittaa tuloa ja katelaskelmissa tulojen ylijäämää) Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Satunnaiset tuotot / kulut - - Tilikauden voitto (-) /tappio Poistoeron lisäys / vähennys (-) Varausten lisäys / vähennys (-) Rahastojen lisäys / vähennys(-) Tilikauden yli- (-) / alijäämä Suurimmat poikkeamat talousarviosta syntyivät terveyslautakunnan alaisissa tehtävissä, joissa nettomenojen ylitys oli 2,7 M johtuen mm. erikoissairaanhoidosta, muusta perusterveyshuollosta ja vammaisten erityispalveluista. Muissa sosiaalipalveluissa nettomenojen ylitys oli 1,2 M ja vesilaitoksen nettotuotto oli 0,6M ennakoitua pienempi. Toimintakatteeksi muodostui 81,709 M, mikä oli 4,239 M alkuperäistä talousarvioennustetta suurempi. Verotuloja ja valtionosuuksia kertyi yhteensä 81,032 M, mikä oli 0,642 M (0,8 %) ennakoitua enemmän. Energiarahaston sijoitusten nettotuotto oli lähes odotusten mukainen 2,405 M. Lainojen korkokulut ylittivät arvion 0,357 M :lla johtuen ennakoitua suuremmasta lainanottotarpeesta ja korotason noususta. Kokonaisuutena rahoitustuotoista ja -kuluista kirjattiin nettotuloa 1,313 M. Kun tuloslaskelman vuosikatteeksi muodostui 0,635 M ja käyttöomaisuudesta kirjattavia poistosuunnitelman mukaisia poistoja kertyi 4,628 M, tilikaudelta syntyi tappiota 3,993 M. Tilinpäätössiirtoina taseeseen poistoeroa kasvatetaan 0,057 M :lla ja puretaan varauksista 0,139 M. Taseeseen kirjattavaksi alijäämäksi muodostuu siten 3,911 M.

9 Tuloslaskelman tunnusluvut (vuoden 2006 luvut suluissa) Toimintatuotot / toimintakulut;% 16,1 % (18,1 %) Vuosikate/ poistot (%): 13,7 % (169,4 %) Vuosikate /asukas 31 (366) Asukasmäärä (20.609) Perusturvan talousarvion menoennusteiden pettäminen oli merkittävin tilikauden tuloksen alijäämäisyyteen vaikuttanut syy. Kun arvioidaan, että suunnitelmapoistot vastaavat vuosittain keskimääräisten korvausinvestointien tarvetta, vuosikatteen tarjoama investointien tulorahoitus ei ole ollut monenakaan vuotena riittävä. Kaupungin nettoinvestoinnit ovat myös selvästi ylittäneet korvausinvestointien tason (4,6 M ). Tulorahoituksen vaje on käytännössä rahoitettu velanotolla. Tulorahoituksen riittämättömyys ja samanaikainen voimakas investointitoiminta käyvät ilmi oheisesta kuviosta. 8 (1000 ) Vuosikate ja nettoinvestoinnit Vuosikate Nettoinvestoinnit Vuoden 2006 poikkeuksellisen suuri vuosikate johtui energiarahaston tuotosta (7,3M ), kun uudet sijoitussalkut muodostettiin myyntien kautta ja kaikki kertyneet arvojen nousut realisoituivat. Asukasluku

10 4.2 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Oheisessa laskelmassa rahoitusmenot ja -tulot on eroteltu siten, että miinus-merkki luvun edessä merkitsee rahoitustuloa ja yhteenlaskuriveillä, että rahoitustuloja on enemmän kuin rahoitusmenoja. 9 HEINOLAN KAUPUNKI - RAHOITUSLASKELMA (1000 ) Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate , ,76 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät , , , ,52 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit , ,48 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,54 Käyttöomaisuuden myyntituotot , , , ,70 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta , ,82 Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset , ,00 Antolainasaamisten vähennykset , , , ,44 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,67 Lyhytaikaisten lainojen muutos , , , ,33 Muut maksuvalmiuden muutokset Sijoitukset / muiden saamisten muutos , ,76 Toimeksiantojen varojen ja pääomien , ,54 Vaihto-omaisuuden muutos , ,53 Pitkäaikaisten saamisten muutos , ,53 Lyhytaikaisten saamisten muutos , ,27 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos , , , ,48 Rahoitustoiminnan nettokassavirta , ,37 Kassavarojen muutos , ,19 Kassavarat , ,83 Kassavarat , ,64

11 10 Rahoituslaskelman tunnusluvut (vuoden 2006 luvut suluissa) Investointien tulorahoitus: 6,4 % (106,3 %) (100 vuosikate/investointien omahankintameno) Pääomamenojen tulorahoitus: 3,8 % ( 53,1 %) 100 vuosikate/(inv. omahank. + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate: 0,26 (1,49) (vuosikate+korkokulut)/(korkokulut + lainanlyhennykset) Kun lainanhoitokate on suurempi kuin yksi, tulorahoitus riittää lainojen korko- ja lyhennysmenoihin. Vuonna 1999 suhdeluku oli 1,11. Lainanlyhennykset on laskettu keskiarvona jakamalla lainakanta kahdeksalla. Kassavarat : (62.012) Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Kassasta maksut, 1000 : ( ) Kassan riittävyys: 193 pv (211 pv) (365 x kassavarat / kassasta maksut tilikaudella) Kassan riittävyys ei kuvaa käytännön maksuvalmiutta, koska pääosa (58,456 M ) kassavaroista kuuluu Heinolan energiarahaston pitkäaikaisiin sijoituksiin, joita ei käytetä maksuvalmiuden ylläpidossa. Muiden kassavarojen riittävyyttä on pidetty yllä myymällä lyhytaikaisia kuntatodistuksia RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKET Aineettomat oikeudet , ,97 Muut pitkävaikutteiset menot 0, ,45 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET , ,42 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet , ,25 Rakennukset , ,36 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,87 Koneet ja kalusto , ,67 Muut aineelliset hyödykkeet , ,27

12 11 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,60 AINEELLISET HYÖDYKKEET , ,02 SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet , ,01 Muut lainasaamiset , ,90 Muut saamiset , ,23 SIJOITUKSET , ,14 PYSYVÄT VASTAAVAT , ,58 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot , ,21 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,62 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,83 VAIHTUVAT VASTAAVAT VAIHTO-OMAISUUS Valmiit tuotteet , ,33 VAIHTO-OMAISUUS , ,33 SAAMISET PITKÄAIKAISET SAAMISET Lainasaamiset , ,34 PITKÄAIKAISET SAAMISET , ,34 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,35 Lainasaamiset , ,78 Muut saamiset , ,44 Siirtosaamiset , ,02 LYHYTAIKAISET SAAMISET , ,59 SAAMISET , ,93 RAHOITUSARVOPAPERIT Osakkeet ja osuudet , ,73 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin , ,99 RAHOITUSARVOPAPERIT , ,72 RAHAT JA PANKKISAAMISET Rahat ja pankkisaamiset , ,11 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,09 V A S T A A V A A , ,50 Pysyvät vastaavat muodostuvat valtaosin kaupungin käyttöomaisuudesta sekä osuuksista kuntayhtymissä ja konserniyhteisöissä. Monet omat investoinnit lykkääntyivät ja käyttöomaisuuden muutos kokonaisuudessaan oli vähäinen.

13 Sijoituksiin kuuluvat muut saamiset ovat lisääntyneet 1,7 M Karelia-Upofloor parkettitehtaan rakentamisesta johtuen. Toimeksiantojen varoissa asukkaille välitettyjen valtion asuntolainojen pääomat jatkavat pienenemistään mutta kaupungin lahjoitusrahastojen sijoitukset ja rahalaitossaamiset ovat lisääntyneet. 12 Varastojen eli vaihto-omaisuuden arvo on laskenut mutta lyhytaikaiset ovat kasvaneet 2,3 M. Saamisten määrä on kasvanut sekä rakentamisen valtionosuuksissa että arvonlisäverosaatavissa. Rahoitusarvopapereiden muutos johtuu lähinnä energiarahaston rahasto-osuuksien kotiutuksesta. V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA PERUSPÄÄOMA , ,89 MUUT OMAT RAHASTOT , ,25 ED. TILIKAUSIEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,43 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,38 OMA PÄÄOMA , ,09 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,60 Vapaaehtoiset varaukset , ,00 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,60 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset , ,53 Muut pakolliset varaukset , ,00 PAKOLLISET VARAUKSET , ,53 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot , ,21 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,46 Muut toimeksiantojen pääomat , ,34 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,01 VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,67 Lainat julkisyhteisöiltä , ,40 Muut pitkäaikaiset velat , ,23 PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA , ,30

14 LYHYTAIKAINEN Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,86 Lainat julkisyhteisöiltä , ,08 Saadut ennakot , ,00 Ostovelat , ,10 Muut velat , ,86 Siirtovelat , ,07 LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA , ,97 VIERAS PÄÄOMA , ,27 V A S T A T T A V A A , ,50 Oman pääoman määrä on vähentynyt tilikaudelta kirjattavan alijäämän (3,911 M ) vuoksi. Muutos varauksissa ja poistoerossa on kokonaisuutena varsin pieni. Varauksista 2,3 M on investointivarausta Lyseonmäen koulun peruskorjaukseen. Peruskorjaus valmistuu loppuvuodesta Pakollisissa varauksissa ovat kaupungin eläkesäännön mukaiset eläkevastuut ja 0,250 M :n varaus Helsingin kaupungilta 1980-luvulla ostetun saha-alueen kunnostukseen. Vieraan pääoman määrä kasvoi 10,4 M, josta lainakannan kasvu oli 9,5M ja korottoman muun vpo:n lisäys oli 0,9 M. Taseen tunnusluvut (vuoden 2006 luvut suluissa) Omavaraisuus: 68,9 % (69,9 %) Omavaraisuusaste mittaa kaupungin vakavaraisuutta eli käytännössä oman pääoman ja investointivarausten osuutta taseen kokonaispääomasta. Tunnusluku on tyydyttävä, mutta se on viime vuosina laskenut tappiollisten tilinpäätösten ja lainakannan kasvun vuoksi. Kuntien keskimääräinen omavaraisuus oli vuonna %. Rahoitusvarallisuus: 1,78 /asukas (710 /as) Rahoitusvarallisuus kuvaa, miten saamiset, rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset kattavat vieraan pääoman. Tunnusluku on laskenut lainakannan kasvettua oleellisesti. Tunnusluvun positiivisuus johtuu energiarahaston sijoituksista, joiden tasearvo oli 58,456 M (2.835 /as). Kuntien keskimääräinen rahoitusvarallisuus oli vuonna / asukas. Suhteellinen velkaantuneisuus: 63,7 % (55,4 %) Suhteellinen velkaantuneisuus kuvaa, miten suuri osuus toimintatuottojen, verotulojen ja valtionosuuksien määrästä tarvittaisiin vieraan pääoman maksamiseen.

15 14 Koko maan keskimääräinen suhdeluku vuonna 2006 oli 42 % Lainakanta: 46,916 M (37,409 M ) /as (1.815 /as) Lainakannalla tarkoitetaan pitkä- ja lyhytaikaista vierasta pääomaa pois lukien saadut ennakot, osto- ja siirtovelat ja muut korottomat velat. Kuntien keskimääräinen lainakanta oli vuonna euroa/asukas ja vuonna 2007 ennakkotiedon mukaan euroa/asukas. 4.4 KOKONAISTULOT JA -MENOT Kokonaistulot ja -menot -asetelma perustuu tuloslaskelmaan ja taseeseen ja käsittää vain ulkoiset tulot ja menot. Kaupungin sisäisen laskutuksen tulot ja menot olivat 12,587 M (-06: 12,096). TULOT M % MENOT M % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 15,8 13,1 Toimintakulut 98,4 82,5 Verotulot 59,9 49,8 - Valmistus omaan käyttöön -0,6 Valtionosuudet 21,1 17,5 Korkotuotot 0,4 0,3 Korkokulut 1,6 1,3 Muut rahoitustuotot 3,9 3,2 Muut rahoituskulut 1,4 1,2 Satunnaiset tuotot 0,0 0,0 Satunnaiset kulut 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 0,0 +/- Pakollisten varausten muut. 0,0 0,0 - Käyttöomaisuuden myyntivoitot -0,3-0,2 - Käyttöomaisuuden myyntitappiot -0,3-0,3 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 2,0 1,7 Käyttöomaisuusinvestoinnit 11,1 9,4 Käyttöomaisuuden myyntitulot 1,1 0,9 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0,0 0,0 Antolainasaamisten lisäykset 0,0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 14,0 11,6 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 7,0 5,9 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 2,5 2,1 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0,0 0,0 Oman pääoman vähennykset 0,0 0,0 Kokonaistulot yhteensä 120,4 100,0 Kokonaismenot yhteensä 118,6 100,0

16 5. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA KONSERNITASE 15 Kuntakonsernin muodostavat kaupunki ja sen välittömästi tai välillisesti omistamat yhteisöt sekä sellaiset yhteisöt, joissa kaupungilla on määräysvalta. Tilinpäätöksessä konsernista laaditaan tase ja siihen liitetään myös omistuksen laajuuteen katsomatta kaikki kuntayhtymät, joihin kaupunki kuuluu jäsenyhteisönä. Heinolan Matkailupalvelu Oy:tä ei ole yhdistelty konsernitaseeseen, koska sillä ei ole toimintaa. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä (kpl) Tytäryhteisöt Yhdistetty Ei yhdistetty Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 7 Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt 4 1 Yhdistykset Säätiöt 1 Kuntayhtymät 5 Yhteensä 17 1 Vuoden 2007 tavoitteet on asetettu kaupungin talousarviossa. Asunnonvuokrausta harjoittavien yhteisöjen tavoitteet liittyivät kiinteistöjen hoitoon, peruskorjauksiin sekä saatavien valvontaan. Kiinteistöjen hoitoon, peruskorjauksiin ja saatavien valvontaan liittyvien konsernitavoitteiden arvioidaan toteutuneen riittävässä määrin. Konsernin ohjaus on tapahtunut kh:n kautta. HEINOLAN KAUPUNKI - KONSERNITASE (1000 ) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen varat

17 16 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet/tavarat Muu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Siirtosaamiset Muut saamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA HEINOLAN KAUPUNKI - KONSERNITASE (1000 ) VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Osuus kuntayhtymien oman po:n lisäyksestä Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET VARAUKSET Kertynyt poistoero Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraukset Pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen pääomat

18 17 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Muut pitkäaikaiset velat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Siirtovelat Muut lyhytaikaiset velat VASTATTAVAA Konsernitaseen tunnusluvut (määrittely s vuoden 2006 luvut suluissa) Konsernin omavaraisuus: 56,4 % (60,8%) Konsernin lainakanta (1000 ): (56.695) Konsernin lainat /asukas: (2.751) Lainasaamiset (1000 ) pysyvistä vastaavista : 118 (118)

19 18 6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TALOUSARVION YLEISTAVOITTEET T A L O U S (resurssit, talous) PÄÄMÄÄRÄ 2010: Talous tasapainossa Kriittiset menestystekijät Tavoitteet 2007 Mittarit / Arviointikriteerit 1. Käyttötalouden tasapainottaminen taloussuunnitelmassa Talous on tasapainossa. Tuottavuuden lisäämiseksi on tilaaja-tuottaja - malli otettu käyttöön soveltuvin osin v talousarviossa. Tulosaluekohtaiset palvelusopimusneuvottelut 9/2007 (uutta menettelytapaa tae09-valmistellaan). Nettomenokehys ei ylity. Velkaantumisaste ( / asukas) Veroprosentti Asiakkaiden osuutta palvelujen kustannuksiin on lisätty (maksukyky huomioon ottaen). Tulosalueita on ohjeistettu hintojen tarkistuksissa. Teknisen toimen taksat on tarkistettu alkuvuoden aikana. Terveystoimen taksat tarkistettiin 1.3. lukien, sosiaalitoimen 1.4.lukien paitsi laitoshoidon ja palveluasumisen maksut, jotka on tarkistettu joka toinen vuosi Uusia merkittäviä palvelumaksuja ei ole otettu käyttöön. Palvelumaksujen tuotto ja uusien palvelumaksujen käyttöönotto 2. Päämäärätietoinen ja ohjaava taloussuunnittelu Strategia - ja talousarviotyöskentely saatu ympärivuotiseksi. Tavoite toteutunut: - Henkilöstöstrategia kv Strategiaseminaarit ja Talousarvio-ohjeistus 2008 kh Kaupungin strategia kv Elinkeinostrategia kv Tae08 -materiaali valtuutetuille kv:n talousarvioseminaari kh:n talousarviokäsittelyt Valtuuston talousarviokäsittely Tulosseuranta on tehostunut. Osavuosikatsaukset (tilanne 1.5. ja 1.9.) kh:lle ja tiedoksi kv:lle. Vuosisuunnitelman toteutuminen Tulosraportointikerrat, raporttien tehostettu käsittely ja vaikuttavuus tavoitteiden toteutumiseen

20 3. Investointien sopeuttaminen taloudellisiin mahdollisuuksiin 4. Energiarahaston pääoman säilyminen ja sijoituspolitiikan onnistuneisuus 19 Nettoinvestoinnit ilman elinkeino-poliittisia investointeja ylittävät poistot enintään 1-2 M :lla (ylitys rahoitetaan energia-rahastosta). Talousarvion ja -suunnitelman investointitaso on 2-3 -kertainen poistoihin nähden. Rahaston peruspääoma ei alene. Tavoite: 6 %:n tuottokäyrä. Kotiutettu heinäkuussa 4,2 M Pitkän ajan tuottokäyrä ylittää tavoitetason Toteutuneet nettoinvestoinnit Pääoman arvo Sijoitusten tuotto Sijoitusten reaaliarvon kehitys 5. Henkilöstön määrä Uuden organisaation henkilöstösuunnitelmassa vuodelle 2008 henkilöstö vähenee luonnollista poistumaa hyväksi käyttäen. Uusi organisaatio lukien. Henkilöstömäärä on kehittynyt seuraavasti: Lakkautettavien vakanssien määrä Henkilöstömäärän muutokset 12/06 4/07 8/07 12/07 vakinaiset määräaik työllistetyt YHTEENSÄ Alueellisen kunnallisen henkilöstöhankintaorganisaation muodostamisessa ja käyttöönotossa ollaan mukana. Kh on ( 106) päättänyt ottaa käyttöön seudullisen henkilöstöhankinnan tietojärjestelmän. Käyttöönoton vaihe ja toiminnan vaikutukset Henkilöstön saanti 6. Tehokas elinkeinopolitiikka Pätkätöiden vähentyminen lukien on vakinaistettu - liikunnanohjaajan toimi - 2 lintutarhatyöntekijän tointa lukien on perustettu - 6 varahenkilön tointa (4 sairaanhoitajaa ja 2 perushoitajaa) Uusia yrityksiä ja yrityslaajennuksia saadaan Heinolaan. * Yritysten nettolisäys: perustettiin lopetettiin Netto Työpaikkojen määrä

21 20 * Työttömyysaste (%): 12/06 4/07 7/07 12/07 Heinola 12,1 10,3 10,9 10,5 Koko maa 9,5 7,2 8,9 8,4 Työttömyysaste suhteessa valtakunnalliseen keskiarvoon Tehokas kaavoitus, kohdennettu tonttimarkkinointi ja aktiivinen tonttien myynti - Kaavoituskatsausinfo kv:ssa Kaavoitustilanne selostettu sivulla 5. - Markkinoinnin selvitys kh:ssa 5/ Myynti : Omakotitontteja, rivitalotontti ja -kortteli, liikerakennustontteja, liike- ja huoltoasemarakennustontti, teollisuustontteja, Rajavuoren kaatopaikka, yhteensä Lisäksi vuokrattu 6 omakotitonttia ja 1 rivitalotontti, omakotitontteja varattuna 9 kpl. Tonttikaupat: määrä ja tuotto P R O S E S S I T JA R A K E N T E E T (resurssien toimivuus, organisaation toimivuus ja suorituskyky) PÄÄMÄÄRÄ 2010: Tehokkaat prosessit ja uusitut rakenteet käytössä Kriittiset menestystekijät Tavoitteet 2007 Mittarit / Arviointikriteerit 1. Palvelujen järjestäminen Kaikille keskeisille palveluille on asetettu tuottavuusvaatimukset. Valmisteilla. Käyttöasteet, /suorite, laatukuvaus Asiakaskyselyt (asteikko 1-5) Vertti-mittarit (vertailukunnat) Palvelujen määrä 2. Tehokas, osaava ja joustava henkilöstö Palvelujen tuotantoprosessien jatkuva kehittäminen on käynnissä. Kehittämistyö käynnissä. Tilanne on kuvattu erillisessä raportissa. Työtehtävien, vastuiden ja henkilöstötarpeen uudelleenarviointi on käynnissä. Uusi organisaatio käyttöön alkaen. Valmisteilla. Henkilöstön sisäisiä siirtoja on hyödynnetty tehokkaasti. Uusi organisaatio käyttöön alkaen. Kehittämistyön vaihe ja vaikutukset Uusittujen tehtäväkuvausten määrä Työyhteisökyselyn (kohdan 32) tuloksien vertaaminen Henkilömäärä/tuotettavat palvelut