TASEKIRJA. Kunnanhallitus

Transkriptio

1 TASEKIRJA Kunnanhallitus

2 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen taloudellinen kehitys Kuntatalouden näkymät Janakkalan taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Janakkalan visio Päämäärät ja niiden kriittiset menestystekijät näkökulmittain Liikelaitokselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen TOIMIELIN KESKUSVAALILAUTAKUNTA TULOSALUE VAALIT TOIMIELIN TARKASTUSLAUTAKUNTA TULOSALUE TARKASTUSTOIMI TOIMIELIN KUNNANHALLITUS TULOSALUE YLEISHALLINTO TULOSALUE HALLINTOPALVELUT TULOSALUE TALOUSPALVELUT TULOSALUE HENKILÖSTÖPALVELUT TULOSALUE TYÖLLISTÄMINEN TULOSALUE ELINKEINOPALVELUT TULOSALUE PELASTUSLAITOS TOIMIELIN MAASEUTULAUTAKUNTA TULOSALUE MAASEUTU- JA KYLÄPALVELUT TOIMIELIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA

3 TULOSALUE YMPÄRISTÖPALVELUT TOIMIELIN TEKNINEN LAUTAKUNTA TULOSALUE TEKNISEN TOIMEN HALLINTO TULOSALUE RUOKAPALVELUT TULOSALUE KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖ TULOSALUE KADUNPITO TULOSALUE ALUETEKNIIKKA TULOSALUE TILAPALVELU TULOSALUE KUNNAN ULKOPUOLISTEN TILOJEN YLLÄPITO TULOSALUE SIIVOUSPALVELUT TOIMIELIN PERUSTURVALAUTAKUNTA TULOSALUE TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT TULOSALUE VANHUSTYÖ JA PITKÄAIKAISHOITO TULOSALUE SOSIAALITYÖ JA TOIMEENTULOTURVA TULOSALUE VAMMAISTYÖ TOIMIELIN TERVEYSJAOSTO TULOSALUE YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT. 168 TULOSALUE JANAKKALAN TERVEYDENHUOLTO TULOSALUE HATTULAN TERVEYDENHUOLTO TOIMIELIN KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA TULOSALUE SIVISTYSTOIMEN HALLINTO TULOSALUE VARHAISKASVATUS TULOSALUE OPETUSTOIMI TULOSALUE KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMIELIN KIRJASTO- JA KULTTUURILAUTAKUNTA TULOSALUE KIRJASTOPALVELUT TULOSALUE KULTTUURIPALVELUT TOIMIELIN LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA TULOSALUE LIIKUNTAPALVELUT TULOSALUE NUORISOPALVELUT Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot tehtäväalueittain Verotulojen erittely Valtionosuuksien erittely Satunnaisten tuottojen ja kulujen (erien) erittely Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuus Pakollisten varausten muutokset

4 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja tappiot Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat tase-eräkohtaisesti Olennaiset kuntayhtymäosuuksien arvon muutokset Omistuksia muissa yhteisöissä Saamisten erittely Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Vieras pääoma Velkojen erittely Sekkilimiitti Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Huollettavien varat Elatustuen takautumissaatava Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Kiinteistökiinnitykset Leasingvastuiden yhteismäärä Vastuusitoumukset Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista Muut taloudelliset vastuut Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä Henkilöstökulut ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Janakkalan Veden erillistilinpäätös Toimintakertomus Talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Tilinpäätöksen liitetiedot Liikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITTEIDEN LAJEISTA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

5 ESIPUHE Vuoden 2011 tasekirja on laadittu noudattaen kirjanpitolautakunnan kuntajaoston 2009 antamaa yleisohjetta kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadinnasta. Tasekirja sisältää toimintakertomuksen, talousarvion toteutumisvertailun, tilinpäätöslaskelmat, tilinpäätöksen liitetiedot, kunnallisen liikelaitoksen Janakkalan Veden erillistilinpäätöksen, luettelon kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista sekä tilinpäätöksen allekirjoituksen ja tilinpäätösmerkinnän. Toimintakertomuksen on laatinut ja koonnut talousjohtaja Jenni Jokela. Talousarvion toteutumisvertailu perustuu toimielinten käsittelemiin toimintakertomuksiin. Tilinpäätöslaskelmat liitetietoineen on laadittu Seutukeskus Oy Hämeessä pääkirjanpitäjä Pirjo Weckmanin johdolla. 5

6 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Toimintavuotta 2011 sävytti edelleen epävarmuutta luova maailmantalouden tilanne. Pitkään jatkuneen vaikean ja epävakaan kauden jälkeen maailman talouskasvun vakiintumisesta alkoi näkyä merkkejä vuoden 2011 lopulla, ja uusimpien tietojen mukaan kehitys on vuoden 2012 alussa jatkunut samansuuntaisena. Rakenteellisten vaikeuksien odotetaan kuitenkin keskipitkällä aikavälillä edelleen jossain määrin rajoittavan maailmantalouden kasvuvauhtia. Vaikeudet liittyvät pääasiassa työ- ja asuntomarkkinoiden heikkouteen joissakin tärkeimmissä kehittyneissä talouksissa, sekä tarpeeseen jatkaa sekä julkisen että yksityisen talouden taseiden korjaamista. Bruttokansantuotteen on ennustettu supistuvan vuonna 2012 ja hitaan nousun alkavan vuonna Eurooppaa koskeva finanssikriisi jatkui koko vuoden 2011 saaden matkan varrella erilaisia käänteitä. Esimerkiksi elokuussa tilanne oli erittäin jännitteinen, minkä seurauksena EKP toteutti ylimääräisiä rahoitusoperaatioita. Mielialat rahoitusmarkkinoilla paranivat tammikuussa 2012, mistä seurasi euron valuuttakurssin vahvistumista suhteessa Yhdysvaltain dollariin ja Japanin jeniin. Kuitenkin euroalueen maiden finanssipolitiikan ja talouden näkymien suhteen epävarmuus ja huoli jatkuvat kevättä kohti mentäessä edelleen. Kotimaassa kevään 2011 eduskuntavaalien jälkeen maahan saatiin uusi hallitus pitkien hallitusneuvotteluiden tuloksena. Tuore hallitus käynnisti heti koko maan laajuisen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, jonka tavoitteena on vähentää kuntien määrää merkittävästi. Hallitus päätyi etenemään virkamiestyöryhmän valmistelun kautta siten, että työryhmän selvitys uudeksi kuntarakenteeksi julkaistiin helmikuussa Virkamiestyöryhmä esitti selvitysalueen perustamista Hämeenlinnan seudulle, tavoitteena Janakkalan ja Hattulan kuntien liittyminen Hämeenlinnaan. Janakkalan valtuusto hyväksyi kunnan vastauksen valtiovarainministeriölle, jonka keskeisenä viestinä Janakkala ilmoitti aikovansa edelleen jatkaa itsenäisenä. Hallitusohjelmaan nojaava kuntarakenneuudistus edustaa suomalaisen kunnallisalan historiassa lähes ainutlaatuisen voimakasta valtiovallan ohjaamispyrkimystä. Samanaikaisesti vireillä on kuntien rahoitusjärjestelmän uudistus ja kuntien tehtävien tarkastelu, ja lisäksi koko sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäväkokonaisuuden selvittäminen ja suunnittelu. Hyvällä syyllä voidaan sanoa että kuntakenttä on kuluneen vuoden aikana ollut myllerryksessä, jonka kaltaista ei ole ennen nähty. Tulevaisuuden ennakointi ja siihen varautuminen on aina vaikeaa, ja erityisen vaikeaa se on kuntien kannalta juuri nyt. Janakkalan väestönkasvun osalta tahti hiipui hieman edellisvuodesta ja kasvuprosentiksi saatiin lopulta 0,4 %. Viime vuosi oli viime vuosien aikana toistaiseksi hitaimman kasvun aikaa, kasvuennusteena on käytetty 1,2 %. Muuttoliike hidastui talouden epävarmojen näkymien vuoksi, mutta todellinen työllisyyden kehitys oli kuitenkin Janakkalassa parempaa kuin Kanta-Hämeessä keskimäärin. Investointien osalta merkittävimpinä hankkeina työmaavaiheessa olivat keskuskeittiöuudisrakennuksen rakentaminen Turenkiin ja entisen Puuvanhainkodin, tulevan työterveyshuollon toimitilan, peruskorjaaminen samassa Tapailan korttelissa. Sekä investointirakentamisen että käyttötalouden osalta paineita aiheutui toimintavuoden aikana erilaisten sisäilmaongelmien ratkaisemiseen. Nämä ongelmat vaativat välittömiä toimia, mistä seurasi ylityksiä tilapalveluiden tulosalueen määrärahoissa. Naapurikuntien kanssa tehtiin laajaa yhteistyötä. Maaseutuhallinnon osalta Janakkalasta tuli vuoden 2012 alusta isäntäkunta kuuden kunnan muodostamalle yhteistoiminta-alueelle. Ympäristöterveydenhuollon osalta sen sijaan päätettiin vielä odottaa ja katsoa valtionhallinnon tulevia rakennelinjauksia ennen lopullisten päätösten tekemistä. Rakennelinjauksilla on ympäristöterveydenhuollossa merkitystä erityisesti eteläisille kuntakumppaneille. Samoin PARAS-lain sisältämän sosiaalitointa koskevan velvoitteen täytäntöönpanoa päätettiin lykätä ministeriön ohjeen mukaisesti. Perusterveydenhuollon osalta Hattulan ja Janakkalan yhteistoiminta jatkui sujuvana ja hyvänä. Kunnan taloudellinen kehitys oli hieman parempaa kuin alkuperäisessä talousarviossa oli arvioitu, mutta selvästi huonompaa kuin muutetussa talousarviossa oli ennakoitu. Verotulojen kasvu on hidastunut aiemmista vuosista selvästi. Muutetussa talousarviossa ennakoitua verotulokehitystä ei saavutettu johtuen 6

7 mm. valtiovarainministeriön asetuksen 796/2011 mukaan tekemistä jako-osuuksien muutoksista koskien verovuosia 2010 ja Oikaisujen vaikutus Janakkalalle oli n Pitkään nousussa ollut lainakanta laski hieman edellisestä vuodesta, mutta korkea investointitahti ja siis velkaantumisen kasvu jatkuu kuluvana vuonna edelleen ja kääntyy uudelleen laskuun vuonna Janakkalassa tilikauden alijäämäksi muodostui euroa. Maaliskuussa 2012 julkistettujen uusien valtionosuusleikkausten tuloksena lähes koko kuntakenttä joutuu jälleen uusien veronkorotus- ja palvelutason laskemispäätösten eteen. Toimintaympäristössä edelleen tapahtuvien muutosten aiheuttama epävarmuus tekee kurinalaisesta ja vastuullisesta taloudenpidosta entistäkin tärkeämpää. Tämä koskee sekä käyttö- että investointitaloutta. Tulevaisuuteen katsoen ei juuri tällä hetkellä näe kauaksi, ja se mitä näkyy, on jossain määrin huolestuttavaa. Janakkalalla on kuitenkin Suomen kuntien joukossa monessa suhteessa eräänlainen etulyöntiasema sekä optimaalisen kokonsa että loistavan sijaintinsa vuoksi. Arvokkaasta perinnöstä on nyt syytä pitää hyvää huolta. Janakkalassa Anna-Mari Ahonen Kunnanjohtaja 7

8 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Janakkalan kunnan hallinto-organisaatio Kunnanjohtaja Pekka Harju Konsernipalvelut Perusturva Perusturvajohtaja Matti Valtonen Sivistystoimi Sivistystoimenjohtaja Tekniikka ja ympäristö ö Teknisen Tekninen toimen johtajaja maankäytön Anna-Mari Ahonen johtaja Janakkalan Vesi Toimitusjohtaja Toimitusjohtaja Seppo Palmanto Hallintopalvelut Hallintojohtaja Hallintojohtaja Liisa Puranen Talouspalvelut Talousjohtaja Talousjohtaja Jenni Jokela Henkilöstöpalvelut Henkilöstöpäällikkö Henkilöstöjohtaja Vs. Merja Elinkeinotoiminta Viestintä ja markkinointi Ja viestintä Viestintäpäällikkö Viestintäpäällikkö Johanna Rosnell-Varjo Janakkalan kunnan luottamushenkilöorganisaatio Janakkalan kunnan luottamushenkilöorganisaatiossa ei tapahtunut vuoden 2011 aikana merkittäviä muutoksia. Valtuusto Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Keskusvaalilautakunta Ympäristölautakunta Maaseutulautakunta Perusturvalautakunta Kasvatus- ja Koulutuslautakunta Kirjasto- ja kulttuuri lautakunta Liikunta- ja nuoriso lautakunta Janakkalan Vesi johtokunta Tiejaosto Terveysjaosto Varhaiskasvatukseen kuuluvien Yksiköiden Ja koululaitokseen kuuluvien koulujen johtokunnat 8

9 Valtuusto Valtuusto on pitänyt 8 kokousta, joissa käsiteltiin 75 asiaa. Ennen kutakin varsinaista valtuuston kokousta on valtuutetuille järjestetty informaatiotilaisuus kokouksessa käsiteltävistä asioista. Lisäksi valtuustoa on informoitu Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eteneminen sosiaali- ja terveyshuollossa, Paras II lainsäädännön muutosten valmistelutilanteesta Janakkalan ja Hattulan kanssa, kuntauudistustilanteesta ja Hämeenlinnan seudun joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden määrittelystä vuosille 2012 Valtuusto piti elokuussa strategia- ja talousseminaari Millä eväillä vuoteen Seminaarin tavoitteena oli saada aikaan yhteinen näkemys v talouden päälinjoista talousarviovalmistelun pohjaksi. Kertomusvuonna järjestettiin yksi suullinen kyselytuntia, jonka aiheena oli - Miten Janakkalan opettajilla on mahdollisuus käyttää tietoteknisiä apuvälineitä oman opetuksensa tukena? Miten teknologiaa hyödynnetään erilaisten oppijoiden oppimisen tukemisessa? Miten teknologia tukee oppilasta aktiivisena tiedonkäsittelijänä? Kertomusvuonna jätettiin 6 valtuustoaloitetta. Valtuuston puheenjohtajana on toiminut yrittäjä Esa Silvennoinen (KOK), 1. varapuheenjohtajana liikuntatoimenjohtaja Raija Ranta-Porkka (SDP), 2. varapuheenjohtajana lakiasiainsihteeri Irja Pynnönen (KESK) ja 3. varapuheenjohtajana pääluottamusmies Ari-Pekka Jaatinen (VAS). Valtuuston sihteerinä on toiminut hallintojohtaja Liisa Puranen. 9

10 Kokoonpano: osallistuminen kokouksiin Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (13) Aho Soini (7) Ahonen Heikki (8) Alijärvi Pirjo (5) Hautamäki Maria (8) Ilmarinen Kalevi (8) Koskela Satu (8) Löytynoja Reijo (7) Nylund Piia (8) Pohjantähti Esa (7) Ranta-Porkka Raija (8) Rissanen Titta (7) Salmi Heikki (8) Virtanen Janne (7) kokouksiin osallistuneet varavaltuutetut: Lindstén Tomi (5) Hämäläinen Janne (2) Heinämäki Markus (1) Suomen Keskusta (10) Autio Sirpa (5) Forsström Tarja (8) Kautto Mikko (7) Lamberg Jaana (7) Murronmaa Markku (8) Pynnönen Irja (7) Taponen Merja (8) Tokeensuu Osmo (6) Virtanen Markku (8) Välilä Päivi (8) kokouksiin osallistuneet varavaltuutetut: Linna Heljä (5) Vesala Terhi (2) Virtanen Kalevi (1) Kansallinen Kokoomus (10) Elo Irmeli (8) Hiidenkari Tiina (8) Laivola Ari (7) Lintumäki Aki (8) Mattila Jussi (8) Saarinen Kari (6) Saarinen Teemu (6) Selin Sanna (8) Silvennoinen Esa (8) Silvennoinen Mika asti (0) Aronen Riikka alkaen (4) kokouksiin osallistuneet varavaltuutetut: Aronen Riikka (4) Pikivirta Anna (3) Keipilä Leenamaria (2) Vasemmistoliitto (5) Helle Esko (7) Jaatinen Ari-Pekka (3) Kivistö Jaana (7) Puistola Helena (8) Vilkman Marko (7) 10

11 kokouksiin osallistuneet varavaltuutetut: Haanperä Kirsti (1) Lampen Arto (1) Ruokonen Matti (2+1 osakokous) Stolt Veikko (4) Vihreä liitto (3) Lepistö Anssi (8) Marttinen Piia (8) Ojanen Petri (6) kokouksiin osallistuneet varavaltuutetut: Ahola Tanja (2) Suomen Kristillisdemokraatit (1) Pöhö Mirja (8) Perussuomalaiset (1) Laakso Marko asti (6) Sippala Teuvo alkaen (2) Valtuuston tärkeimmät päätökset: Valtuuston puheenjohtajien ja kunnanhallituksen vaali vuosiksi Sivistystoimenjohtajan viran vaali Rastikankaan yritysalueen asemakaavan hyväksyminen Rastikangas II, Lidl Suomi Ky Keskuskeittiön uudisrakennuksen luonnossuunnitelmien ja kustannusarvion hyväksyminen Tervakosken Elsakodin alueen rakennuskaavan muutoksen hyväksyminen Kunnan energiatehokkuusohjelman hyväksyminen Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen muodostaminen isäntäkuntana Janakkalan kunta Vuoden 2010 tilinpäätöksen vahvistaminen Turengin koulun laajennuksen ja peruskorjauksen tarveselvityksen hyväksyminen Perusterveydenhuoltoa koskevan Janakkalan ja Hattulan yhteistoiminta-alueen laajentamisen suunnittelun aloittaminen koskemaan koko sosiaalihuoltoa ja perusterveydenhuolto siten, että laajennettu yhteistoiminta-alue on toiminnassa viimeistään Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen Hämeenlinnan kaupungin lukiokoulutuksen järjestäminen Kunnan omavelkaisen takauksen antaminen Janakkalan Asunnot Oy:lle Vuoden 2011 talousarvion muutoksien hyväksymiset Palvelurakennemuutos ikäihmisten palveluissa kuntalaiset saavat tarvitsemansa hoidon ja hoivan palvelutarpeensa mukaisessa ja tarkoituksenmukaisessa toimintaympäristössä Kanta-Hämeen alueellisen pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen tarkistaminen Vuoden 2012 tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen Hallintosäännön muutoksien hyväksymiset Tervakosken Eväsojan alueen tonttien hinnoittelun ja luovutusehtojen hyväksyminen Vuoden 2012 talousarvio ja v taloussuunnitelman hyväksyminen 11

12 Yleinen taloudellinen kehitys Valtiovarainministeriön joulukuussa 2011 julkaiseman suhdannekatsauksen (2/2011) mukaan vuoden 2011 BKT:n kasvuksi ennustetaan 2,6 %. Kuluvana vuonna kasvua ennustetaan kertyvän 0,4 %. VM:n ennuste pitää sisällään taantuman mahdollisuuden. Suomen talouden kasvu on pitkälti kotimaisen kysynnän varassa. Kasvun hidastuminen lisää Suomen taloudessa ilmeneviä epätasapainoja. Heikkenevä kansainvälinen ja kotimainen kysyntä vähentää investointitarvetta. Ennusteen mukaan yksityiset investoinnit supistuvat vuonna ½ %. Vuonna 2012 työttömyys kääntyy lievään nousuun. Työvoiman kysynnän laskiessa työttömyysaste nousee 8,1 prosenttiin. Yksityisen kulutuksen määrän kasvu on ensi vuonna ½ %. Kotitalouksien kokeman epävarmuuden odotetaan heijastuvan myös kulutuksen rakenteeseen. Kestokulutushyödykkeiden kysyntä kääntyy ensi vuonna laskuun. (VM:n suhdannekatsaus 2/2011) Vuoden 2012 kuluttajahintojen vuosimuutokseksi ennustetaan 2,7 %, kun aikaisempaa vaatimattomammat talouden näkymät laimentavat kuluttajahintojen nousupaineita. Inflaatio Suomessa on silti nopeampaa kuin monissa kilpailijamaissa. Toisaalta marraskuussa sovittu kattava palkkaratkaisu oli tasoltaan hieman odotuksia korkeampi, mikä ei ainakaan kevennä tuottajien kustannuspaineita. (VM:n suhdannekatsaus 2/2011) Heikentyneet kasvunäkymät heijastuvat suoraan julkisen talouden rahoitusasemaan. Julkisen talouden alijäämä syvenee ensi vuonna -1,4 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon, kun vielä syyskuussa julkisyhteisöjen arvioitiin olevan vain runsas puoli prosenttiyksikköä alijäämäinen. Julkisen talouden alasektoreista erityisesti valtion rahoitusaseman näkymät ovat heikentyneet tuntuvasti alkusyksystä. Verotuloarvioita on alennettu, siksi että keskeisten veropohjien, kuten yksityisen kulutuksen, ansio ja pääomatulojen sekä yritysten toimintaylijäämän arvioidaan kasvavan aiemmin arvioitua hitaammin. Lisäksi ennustejaksolla työmarkkinajärjestöjen raamisopimuksen kustannukset valtiolle ovat ensi vuonna runsas 400 milj. euroa ja v noin 550 milj. euroa. Valtiontalouden arvioidaan olevan ensi vuonna noin 7,4 mrd. euroa alijäämäinen kansantalouden tilinpidon käsittein, mikä on noin 3,8 % suhteessa kokonaistuotantoon. (VM:n suhdannekatsaus 2/2011) Kuntatalouden näkymät Valtiovarainministeriön joulukuussa 2011 julkaiseman suhdannekatsauksen (2/2011) mukaan kuntatalous on lievästi alijäämäinen. Kuntien verotulojen kasvu on hidastunut samalla kun palkkamenojen kasvu on nopeutunut loppuvuotta 2011 kohti. Verotulojen kasvun hidastumisen taustalla ovat muun muassa vuoden 2010 verotuksen valmistumisen jälkeen tehdyt kunnallisveron kertymää vähentävät jako-osuuksien oikaisut. Vuonna 2012 kuntien verotulot ja valtionosuudet kasvavat selvästi kuluvaa vuotta hitaammin, vaikka kunnat nostavat keskimääräistä kunnallisveroprosenttiaan 0,09 prosenttiyksiköllä. Vaikka kuntien menojen kasvu hidastuu tuntuvasti ja kunnat myöhentävät investointien aloituksia, syvenee kuntatalouden alijäämä vuonna Myös kuntien lainakannan kasvu uhkaa jatkua. Vuonna 2013 kustannusten nousun arvioidaan hidastuvan maltillisten palkankorotusten seurauksena, verotulojen kasvu nopeutuu, mutta kuntatalous pysyy edelleen alijäämäisenä Janakkalan taloudellinen kehitys Tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella Janakkalan kunnan asukasmäärä on kasvanut vuoden 2011 aikana 72 henkilöä ollen vuoden lopussa Kasvua edelliseen vuoteen kertyi siis 0,4 %. Voimakkainta väestönkasvu oli huhti-toukokuussa, jolloin kunnan väkiluku kasvoi n. 70 hengellä. Vuoden 2011 suunnitteluoletuksena käytettiin 1,2 %:n väestönkasvua. Vuotuinen väestönkasvu on vaihdellut vuosina Janakkalassa 0,4 1,8 % välillä, joista viime vuosi oli hitaimman kasvun aikaa. Kuuden vuoden asukasmäärän kasvun keskiarvo on 1,1 %. 12

13 Väestökehitys v Asukasta * Lähde: Hämeen Liitto (Tilastokeskus) * = ennakkotieto Työllisyys kehittyi Janakkalassa paremmin kuin Kanta-Hämeessä keskimäärin. Janakkalassa trendi on ollut samansuuntainen, mutta työttömyysaste on säännönmukaisesti keskimäärin 1,1 % alhaisemmalla tasolla kuin Kanta-Hämeessä ja 1,3 % alhaisemmalla tasolla kuin koko maassa. Janakkalan vuoden 2011 keskimääräinen työttömyysaste oli 7,9 %. Muutosta edelliseen vuoteen on tapahtunut -1,3 %. Työttömyysaste v kuukausittain (ml lomautetut) 10,5 10,0 9,5 9,0 % 8,5 8,0 7,5 7,0 tammi 2011 helmi 2011 maalis 2011 huhti 2011 touko 2011 Janakkala 8,9 8,7 8,1 7,8 7,2 7,8 8,3 7,2 7,1 7,5 7,4 8,3 Kanta-Häme 10,2 9,9 9,5 8,9 8,4 9,0 9,5 8,3 8,2 8,2 8,4 9,3 Koko maa 10,1 9,8 9,4 8,6 8,2 9,2 9,9 8,7 8,3 8,6 8,8 9,7 kesä 2011 heinä 2011 elo 2011 syys 2011 loka 2011 marras 2011 joulu 2011 Lähde: Hämeen Liitto (Tilastokeskus) Elinkeinotoimintaa hoitaa Janakkalan kunnassa kunnanjohtaja yhteistyössä Janakkalan Teollisuusalueet Oy:n kanssa. JTA Oy järjestää kunnalle yritysasiamiespalvelut. Yritysasiamies huolehtii mm. yhteydenpidosta nykyisiin yrityksiin, yrittäjäjärjestöihin ja muihin sidosryhmiin sekä edistää uusien yritysten syntymistä yhteistyössä Hämeen Uusyrityskeskuksen kanssa. Taloudellinen epävarmuus näkyy uusien yrittäjien ja toimintansa lopettaneiden yritysten määrässä. Vuonna 2010 elinkeinoelämä virkistyi laimean edellisvuoden jälkeen, mutta elinkeinoelämän imu hiipui hieman. 13

14 Janakkala Uusien yritysten määrä, kpl Toimintansa lopettaneita yrityksiä, kpl Netto Yritystontteja myytiin neljä kappaletta ja niiden pinta-ala on yhteensä 17,4 ha. Janakkala Myydyt yritystontit, kpl Myydyt yritystontit,ha ,6 17,4 Vuoden 2011 marraskuussa valmistui vuoden 2010 lopullinen verotus, jonka mukaan janakkalalaisten ennakonpidätyksen alaiset tulot v olivat yhtensä 311,1 milj. euroa. Kasvua edelliseen verovuoteen verrattuna oli 3,5 %. Tulolajeittain tarkasteltuna muutokset (euroissa) edelliseen verovuoteen 2010 verrattuna olivat seuraavat: palkkatulot + 2,9 %, eläketulot + 3,5 %, työttömyyskorvaukset +19,8 % ja sosiaalietuudet +2,7 %. Verotettavat ansiotulot tulolajeittain 2010 eläketulot 22,9 % tyött.korvaus 3,0 % sos.etuudet 2,5 % palkkatulot 71,6 % Lähde: Verohallinto, tulokehitystilasto 2010 Janakkalan kunnan taloudellinen kehitys oli hieman parempaa (n ) kuin alkuperäisessä (ulk. ja sis. tulot ja menot) talousarviossa ennakoitiin, mutta huomattavasti huonompaa kuin muutetussa talousarviossa. Muutetussa talousarviossa ennakoitu 1,3 milj. euron tilikauden ylijäämä vaihtui loppuvuodesta n euron alijäämään. Notkahdus johtuu pääosin toimintakulujen ennakoitua suuremmasta määrärahojen ylityksestä (2,4 milj. ) ja joulukuun huomattavasti normaalia pienemmästä verotilityksestä (n ). Vuoden 2011 tilikauden alijäämää on selostettu luvussa olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa. Janakkalan verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 2,8 %, kun verotulojen vuosittainen kasvu on vuosina Janakkalassa ollut n. 5,9 %. Verotulojen kasvu on siis hidastunut selvästi. Vuoden 2011 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna verotulot kasvoivat vain 0,7 % eli n eikä muutetun talousarvion verotuloarviota saavutettu. Verotulot alittivat muutetun talousarvion 1,1 % eli jopa n euroa. Vuonna 2011 verotulot /asukas kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 72, kun vuonna 2010 kasvu oli 135 /asukas (vrt. ed. vuoteen). Verotulojen tarkempi erittely lajeittain vuoden 2011 osalta löytyy kappaleen lisätiedoista sekä vertailu edelliseen vuoteen tuloslaskelman liitetiedoista luvusta

15 Verotulot, /as Janakkala as. kunnat Kanta-Häme Manner-Suomi Verotulot, /as Janakkala as. kunnat * Kanta-Häme * Manner-Suomi * Lähde: Kuntaliitto, * ennakkotieto Valtionosuudet kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 10,7 %. Valtionosuuksien vuosittainen kasvu on vuosina Janakkalassa ollut n. 7,9 %. Valtionosuuksien kasvu alkuperäiseen talousarvioon verrattuna oli 6,9 % ja muutettuun talousarvioon 1,7 %. Valtionosuuksien tarkempi erittely lajeittain vuoden 2011 osalta löytyy kappaleen lisätiedoista sekä vertailu edelliseen vuoteen tuloslaskelman liitetiedoista luvusta Valtionosuudet, Lähde: Kuntaliitto 15

16 Vos /asukas Janakkala as. kunnat Kanta-Häme Manner-Suomi Lähde: Kuntaliitto Lähde: Kuntaliitto, * ennakkotieto Vuonna 2011 Janakkalan kunnan vuosikate (ulk. ja sis. tulot ja menot) ilman kunnallista liikelaitosta Janakkalan Vettä on 2,3 milj. euroa ja tilikauden alijäämä n euroa (luku Tuloslaskelman toteutuminen). Kun lasketaan yhteen Janakkalan kunta ja Janakkalan Vesi, koko organisaation vuosikatteeksi (ulk. tulot ja menot) muodostuu n. 3,4 milj. euroa ja tilikauden alijäämäksi n euroa (luku Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut). Liikelaitoksen vaikutusta kunnan tilikauden tuloksen muodostumiseen voi tarkastella luvusta Janakkalan kunnan vuosikate /asukas (ulk. tulot ja menot, Janakkalan Vesi mukaan lukien) on noussut hieman edellisestä vuodesta. Positiivinen suunta on kuitenkin vaihtunut negatiiviseksi viime vuonna Kanta- Hämeessä, asukkaan kunnissa sekä Manner-Suomessa. Vuosikate, /as Janakkala as. kunnat Kanta-Häme Manner-Suomi Vuosikate, /as Janakkala as. kunnat Kanta-Häme Manner-Suomi Lähde: Kuntaliitto Lähde: Kuntaliitto, * ennakkotieto Kunta nosti uutta pitkäaikaista lainaa 2,5 milj. ja lyhensi talousarviolainojaan n. 5 milj.. Janakkalan Vesi ei nostanut uutta talousarviolainaa lainkaan, mutta lyhensi vanhoja lainoja n Lainakanta kääntyi siis monen vuoden jälkeen laskuun. 16

17 Lainakanta , milj. 40,0 35,0 33,7 35,8 32,4 30,0 27,4 25,0 20,0 17,1 20,6 15,0 12,7 10,0 5,0 0, (ml. Janakkalan Vesi) Janakkalan kunnan lainakanta (Janakkalan Vesi mukaan lukien) vuoden 2011 lopussa oli 32,4 milj.. Lainakanta laski edellisestä vuodesta n. 3,3 milj. euroa. Samoin lainakanta /asukas-tunnusluku laski edelliseen vuoteen verrattuna 206 euroa. Janakkalan lainakanta on noussut nopeasti vuodesta 2003 lähtien, johtuen pitkään jatkuneesta korkeasta vuosittaisesta investointitasosta. Vuosi 2011 on lainakannan kehityksen osalta tilapäinen poikkeus, sillä korkea investointitahti jatkuu edelleen kuluvalla taloussuunnitelmakaudella. Taloussuunnitelman mukaan velkaantuminen pysähtyy vuonna 2015, jolloin lainakanta kääntyy uudelleen laskuun Lainakanta , /as Janakkala as.kunnat Kanta-Häme Manner Suomi Lainakanta , /as Janakkala as.kunnat Kanta-Häme Manner Suomi Lähde: Kuntaliitto (ml. Janakkalan Vesi) 17

18 Janakkalan kunnan lainakanta ilman kunnallista liikelaitosta Janakkalan Vettä on vuoden 2011 lopussa 27,7 milj., kun se vuonna 2010 oli 30,2 milj.. Kunnan lainakanta on siis laskenut n. 2,5 milj.. Lainakanta /asukas oli /asukas. Vastaava tunnusluku vuonna 2010 oli /asukas. Laskua edelliseen vuoteen on 154 /asukas Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Syksyllä 2011 valmistui kunnan maaomaisuuden tarkistustyö, jonka myötä nykyinen maaomaisuus arvostettiin hankintamenoon. Tarkistuksen tuloksena kirjanpitoon merkittyä maa- ja vesialueiden arvoa korotettiin ,69 :lla. Korjaus tehtiin edellisten tilikausien ylijäämään. Edellisten tilikausien ylijäämää olisi ollut edellä mainitun muutoksen jälkeen n. 4,4 milj. euroa, mutta tilikauden 2011 ollessa n. 0,5 milj. alijäämäinen, edellisten tilikausien ylijäämäksi muodostuu n. 3,9 milj. euroa. Edellä mainitun lisäksi olennaisina muutoksina voidaan mainita valtion taholta kunnalle määrätyt seuraavat uudet lakisääteiset tehtävät (muun muassa): Tekniikka ja ympäristö toimiala: - rakennuslain ja -asetuksen muutokset vaikuttavat tilapalvelujen toimintaan (mm. energiatodistukset, lämpöeritykset, iv-määräykset) nousevina käyttötalous- ja investointimenoina - Palo- ja pelastuslaki vaikuttavat rakennuksiin ja niiden varusteisiin (mm. sprinklaus) Perusturvan toimiala - Kotikuntalaki muuttui siten, että laitoshoidossa tai asumispalveluissa oleva asiakas voi vaihtaa kotikuntaa. Uusi kotikunta järjestää palvelut ja vanha kotikunta maksaa kustannukset. Janakkalasta on yksi asiakas muuttanut toiseen kuntaan. - Kunnan tuli laatia maahanmuuttajien kotouttamisohjelma. Uudet säädökset velvoittavat kuntaa kehittämään laaja-alaisesti palveluja maahanmuuttajien kotouttamisen edistämiseksi. Lisäksi kuntaa velvoitetaan laatimaan alkukartoitus ja sen mahdollisena seurauksena yksilökohtainen suunnitelma maahanmuuttajalle, joka on sosiaalitoimen asiakas. Alkukartoitus tulee tehdä muutoinkin, jos maahanmuuttaja sitä vaatii. - Lastensuojelulakia muutettiin Laki velvoittaa kuntaa järjestämään lapsen tarpeiden mukaisia palveluita. Palvelut tulee järjestää, vaikka niitä ei tosiasiallisesti olisikaan eikä palveluiden järjestämiselle saa asettaa taloudellisia esteitä. Ko. palveluista tehtävä päätös on valituskelpoinen. - Vammaispalvelulain muutoksessa alkaen henkilökohtainen apu laajeni 30 tuntiin (aikaisemmin 10 tuntia). - Terveyskeskuksen asiakkaalla on lähtien ollut valinnan vapaus siitä, minkä perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen terveysaseman palveluja käyttää. - Laajennetut määräaikaiset terveystarkastukset aloitettiin neuvola-, koulu ja opiskelijaterveydenhuollossa. Sivistystoimen toimiala - Perusopetuslain muutokset tulivat voimaan Perusopetuslain muutosten mukainen esiopetuksen erityisopetus; erityisopetuksen antamisen velvoite ja erityisen tuen kolmiportaisuus - Em. perusopetuslain muutosten mukaiset opetussuunnitelmat otettiin käyttöön Lakimuutos koskee oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämistä ja arviointia. Muutos on aiheuttanut lisäresurssin tarvetta oppilaiden lainmukaisten tukitoimien järjestämiseen. - Perusopetuslain 8a luvun mukainen aamu- ja iltapäivätoiminta on pitänyt järjestää alkaen uudistettujen perusteiden ja uudistetun paikallisen opetussuunnitelman mukaisesti. Muutos on aiheuttanut lisäresurssin tarvetta oppilaiden lainmukaisten tukitoimien järjestämiseen. - Nuorisolain mukainen etsivä nuorisotyö sekä kunnille asetettu velvoite perustaa nuorten monialainen ohjaus- ja palveluverkosto. Edellä mainitut lakimuutokset tulivat voimaan ja merkitsivät lisätyötä nuorisopalveluille. Kunnan talouteen vaikuttaa voimakkaasti myös suunnitelmakauden suurimman investointihankkeen, ruokapalvelukeskuksen rakentamisen käynnistyminen ja sen kustannusarvion nousu alkuperäisestä 2,6 miljoonasta 18

19 3,8 miljoonaan euroon. Toisen suuren investointihankkeen suunnittelu, Turengin terveysaseman peruskorjaus, on myös käynnistynyt. Turengin terveysaseman peruskorjauksen kustannusarvio on 4,1 milj. euroa. Merkittävimmät poikkeamat kunnan tuloslaskelmassa (ulk. ja sis. tulot ja menot, ilman Janakkalan Vettä) tilinpäätösvuoden muutettuun talousarvioon nähden olivat: - Toimintatuotot toteutuivat 1,3 milj. suurempina kuin oli arvioitu. Myyntituottoja kertyi n arvioitua enemmän, johtuen mm. kotikuntakorvauksista (n ) ja muista yhteistoimintakorvauksista (n ) Tuet ja avustukset ylittyivät n (mm. tuet ja avustukset valtiolta n ) Muut toimintatuotot ylittyivät n (mm. käyttöomaisuuden myyntivoitot ) - Toimintakulut toteutuivat 2,4 milj. suurempina kuin oli arvioitu. Palkat ja palkkiot ylittyivät n. 1,4 milj., josta jaksotettujen palkkojen osuus oli Jaksotettuja palkkoja ei ole talousarviossa budjetoitu, joten todellinen henkilöstökulujen ylitys oli 1,0 milj.. Vakinaisten kuukausipalkat alittuivat n. 2,1 milj., mutta sijaisten ja tilapäisten palkat (1,5 milj.) sekä sairas- ja äitiyslomasijaisten palkat (0,9 milj.) ylittyivät arvioidusta. Myös vuosilomasijaisten palkat (n ) ja erilliskorvaukset (0,5 milj. ) ylittyivät. Palvelujen ostot ylittyivät n. 1,0 milj.. Asiakaspalvelujen ostot kuntayhtymiltä ylittyivät n ja asiakaspalvelujen ostot muilta ylittyivät n Suurin ylitys oli tulosalueella sosiaalityö ja toimeentuloturva, jossa ylitys oli (mm. perheryhmäkodit , lastensuojelun avohuolto , lastensuojelun ennaltaehkäisevä työpari ja päihdehuollon laitoshoito ). Janakklalan terveydenhuolto ylittyi n (mm.erikoissairaanhoito/lisälasku , Koivikkokoti , sairaankuljetus sekä sosiaali- ja terveyspalvelut ). - Verotuloja kertyi n vähemmän kuin muutetussa talousarviossa ennakoitiin. Tämä johtui joulukuun ennakoitua pienemmästä tilityserästä. - Valtionosuudet ylittyivät n Talousarviossa ennakoitua varauksen purkua ei toteutettu (maanhankinta) Janakkalan Veden osalta käyttötalouden toteutumaa ja sen poikkeamaa selvitetään tasekirjan luvussa Tilikauden päättymisen jälkeen, maaliskuun 2012 lopulla, on valtion taholta ilmoitettu uusista valtionsosuuksien leikkauksista, jotka kohdistuvat taloussuunnitelmakaudelle Leikkausten euromääräistä vaikutusta ei vielä tiedetä, mutta leikkaus tullee vaikuttamaan jatkossa merkittävästi kunnan tuloperustaan Kunnan henkilöstö Kunnan henkilöstömäärä oli henkilöä (kasvua ed. vuoteen + 17 henkilöä, + 1,5 %). Vakituisessa työ-/virkasuhteessa toimi 812 henkeä eli 72 % henkilöstöstä (% osuus sama kuin ed. vuonna). Tilapäisessä palvelussuhteessa toimi 318 henkilöä eli 28 % henkilöstöstä (% osuus sama kuin ed. vuonna). Naisten osuus henkilöstöstä oli 85,4 % (v.2010, 86,25 %) ja henkilöstön keski-ikä oli 46,3 vuotta (v.2010, 46,4 vuotta). Vuonna 2011 koko henkilöstön sairauspäivien määrä oli työpäivää (v tpv) ja henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 6,4 % (v.2010, 7,4 %). Sairauspäivien määrä on hieman kasvanut, mutta henkilöstön vaihtuvuusprosentti on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnan henkilöstöstä on laadittu erillinen henkilöstökertomus, josta saa tarkempaa tietoa henkilöstöstä. Tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 4.6. on esitetty keskeiset henkilöstön määrää ja henkilöstökuluja koskevat tiedot. 19

20 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Kunnassa on käytössä vuonna 2007 kunnanhallituksen hyväksymä riskienhallinnan toimintaohje ja riskianalyysi. Riskianalyysi sisältää tarkastelun seuraavista olennaisista riskiluokista: toiminta-, henkilö-, tieto- ja tietojärjestelmien, sopimus- ja vastuu-, yhteiskunnan, talous-, ympäristöriskit ja omaisuuden vahinkoriskit. Vuoden 2011 riskianalyysi on käsitelty johtoryhmässä ja kunnanhallituksessa Riskianalyysissä ei havaittu mitään suurta tai poikkeavaa negatiivista muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Mieluumminkin voisi mainita joitakin parannuksia mm. henkilöriskien osalta. Kunnan riskienhallintajärjestelmää aloitettiin uudistamaan vuonna Vuoden 2012 aikana sisäisen valvonnan yleisohjeet tulevat uudistumaan ja kunnalle ollaan parhaillaan laatimassa riskienhallintapolitiikkaa. Riskienhallintajärjestelmästä tehdään kunnan toimintaa ja sen kehittämistä paremmin palveleva kokonaisvaltainen järjestelmä. Riskeihin liittyvien seikkoja on tarkasteltu myös luvussa 1.2. (Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä) ja luvussa (Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä) Ympäristötekijät Ympäristönsuojelun viranomaistehtävistä, lupa- ja valvontamenettelystä sekä ympäristön tilan seurannasta ja ympäristön kunnostamisesta on vastannut ympäristölautakunta oman talousarvionsa puitteissa. Lisäksi lautakunta vastaa maa-aineslain mukaisista lupa- ja valvontatehtävistä. Lupakäsittely ja valvonta ovat osin maksullista, mutta maksut kattavat vain pienen osan toiminnan kuluista. Yllättäviin ympäristövahinkoihin tai laajempiin tutkimuksiin ei ole talousarviossa varauduttu. Aiesopimus ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen perustamisesta Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän kanssa on hyväksytty valtuustossa ja sopimuksen kestoa on jatkettu vuoden 2012 loppuun kunnanhallituksen päätöksellä Lain edellyttämä ja sopimuksen mukainen yhteistoiminta-alue aloittaa toimintansa vuoden 2013 alusta. Tällöin kunnan palveluksessa olevat kaksi terveystarkastajaa ja kunnaneläinlääkäri siirtyvät Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän palvelukseen, joka jatkossa hoitaa kunnan velvollisuuden olevat ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkinnän tehtävät. Kertomusvuoden merkittävin ympäristöinvestointi oli Janakkalan Veden Matinvuoren vedenottamon rakentamisen aloittaminen. Uudella vedenottamolla pystytään varautumaan veden kulutuksen kasvuun sekä mahdolliseen ongelmatilanteeseen muulla olemassa olevalla vedenottamolla. Vedenottamoiden sijainti keskellä tiheää asutusta ja vilkkaita liikenneväyliä aiheuttavat merkittävän riskin ottamon saastumiselle ja poistamiselle käytöstä. Lisäksi jätevesiverkoston saneerauksella on Tervakoskella saavutettu vuotovesimäärien selvää alentumista Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Selonteon laatiminen Velvollisuus laatia selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä perustuu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeeseen kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Yleisohjeen mukaan kunnanhallituksen on tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Selonteko perustuu kunnanviraston johtoryhmässä päätettyyn menettelyyn, jossa toimialajohtajat arvioivat sisäisen valvonnan onnistumista edellisen vuoden osalta itsearviointilomakkeen avulla. Talousjohtaja on koostanut toimialajohtajien vastauksista tämän selonteon. Johtamis- ja hallintojärjestelmä Kunnan johtamis- ja hallintojärjestelmä on asianmukainen eikä säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisessa ole havaittu puutteita. Toimialajohtajat ovat omilla toimialoillaan riskien hallinnan ja sisäisen val- 20