Yhtymähallitus Tarkastuslautakunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhtymähallitus 22.3.2012 40 Tarkastuslautakunta 10.5.2012 43 1"

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011 Yhtymähallitus Tarkastuslautakunta

2 Sisällysluettelo 1. Kuntayhtymän johtajan katsaus 3 2. Kuntayhtymän hallinto 4 3. Yleinen ja alueen kehitys 6 4. Kuntayhtymän toiminta 6 5. Kuntayhtymän henkilöstö 6 6. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä 8 7. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 8 8. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 8 9. Talousarvion toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot 56 Liitteet 1. Henkilöstöraportti vuodelta Suoritteiden toteutuminen 78 2

3 1. Kuntayhtymän johtajan katsaus Peruspalvelukuntayhtymä Selänne järjestää ja tuottaa sosiaali-, terveydenhuolto- ja erikoissairaanhoidon palvelut sekä ympäristöterveydenhuollon, ympäristösuojelun, maa-aineslain, rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan palvelut jäsenkunnilleen eli Haapajärven ja Pyhäjärven kaupungeille sekä Kärsämäen ja Reisjärven kunnille. Kuntayhtymän toinen toimintavuosi on takana ja näkyviin alkaa tulla niin toiminnan kuin taloudenkin ominaispiirteitä. Selänteen toiselle vuodelle käännyttäessä aiheutti suurta hämmennystä Pyhäjärven kaupungin ilmaisema tahto erota kuntayhtymästä. Yhteisissä neuvotteluissa jäsenkuntien kanssa päädyttiin kriittisen pohdinnan jälkeen jatkamaan yhteisessä organisaatiossa. Vuoden aikana keskusteluissa nostettuja ns. kipupisteitä pohdittiin, tarkasteltiin ja kehitettiin, jotta jokaisen kuntalaisen peruspalvelut turvataan jäsenkuntien alueella mahdollisimman tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Yhteistä visiota kohden päädyttiin etenemään: kohti yhtenäistä kuntayhtymää, jolla on yhteinen tahto tuottaa peruspalvelut kuntalaisille ja myös kykyä ja halua sopeutua tuleviin haasteisiin. Edelleen jatkettiin sopeutumista neljän kunnan erilaisista toimintatavoista yhteisiin Selänteen tapoihin toimia ja tehdä työtä. Henkilöstön kanssa yhdessä eräätkin palvelu- ja hoitoketjujen kehittämispalaverit on pidetty, mutta toiminnan ja taloudenkin toteumien mukaan kehittäminen on tuottanut hyvää tulosta. Palvelutasosuunnitelman mukaisesti on palvelut tuotettu, vaikka jäsenkuntien taloudelliset resurssit ja toiminnalliset tarpeet asettavat todella haasteellisia tilanteita palveluita järjestävälle kuntayhtymälle. Tarkemmin niin taloudellisista kuin toiminnallisistakin onnistumisista ja haasteista vuonna 2011 kerrotaan tässä toimintakertomuksessa palvelulinjoittain. Kuluneen vuoden aikana on korostunut jäsenkunnittainen toteuman kuvaamisen tarve. Sekä osavuosikatsauksissa että tässä toimintakertomuksessa on myös kunnittain raportoitu keskeisimpiä toiminnan osaalueita ja talouden tunnuslukuja. Erillinen henkilöstöraportti on laadittu osaksi tätä toimintakertomusta. Raportti sisältää henkilöstöä ja sen työtä, kehitystä, tuottavuutta, tuloksia sekä terveyttä ja työkykyä koskevia tunnuslukuja ja tilastoja. Henkilöstöä Selänteen kuntayhtymässä on ollut vuonna 2011 vakituisesti työssä 674 henkeä ja lisäksi sijaisia noin 230. Henkilöstön saatavuus on ollut ajoittain vaikeaa kaikilla palvelulinjoilla. Rekrytointia ideoitiinkin henkilöstön ja työnantajan yhteisessä rekrytointityöryhmässä: pohdittiin toimia, joilla Selänteen haluttavuutta työpaikkana parannettaisiin ja päädyttiin mm. valtakunnallisen rekrytointijärjestelmän käyttöön ottoon. Työssäjaksamista on tuettu mm. työnohjauksilla, koulutuksilla, työkykyä ylläpitävällä toiminnalla ja myös työnkiertomahdollisuuksilla. Vuosi on ollut täynnä haasteita, mutta myös onnistumisia. Jäsenkuntien kanssa yhteistyössä on kehitetty toimintaa, pohdittu kriittisesti kipupisteitä, visioitu tulevaa ja pysähdytty kuntayhtymän olemassa olon perusteiden äärelle. Perustehtävässään eli kuntalaisten peruspalveluiden tuottamisessa Selänne on onnistunut sangen hyvin, taloudellisesti kuntayhtymä on pystynyt hallittuun kustannuskehitykseen ja laadullisesti palvelutuotanto on saatu vakautettua tyytyväisyyttä tuottavalle tasolle. Jäsenkuntien poliittisten päättäjien kanssa lisättiin yhteistyötä mm. yhteisiä seminaareja ja keskustelutilaisuuksia lisättiin edellisestä vuodesta. Mutta seuraaville vuosille vielä riittää haastetta yhteiseen keskusteluun, koskapa vuoden loppumetreillä Pyhäjärven kaupunki jälleen ilmoitti tahtonsa erota kuntayhtymästä. Haasteellisessa tilanteessa Johanna Kiiskilä, kuntayhtymän johtaja 3

4 2. Kuntayhtymän hallinto Luottamushenkilöhallinto Perussopimuksen mukaisesti jäsenkuntien valtuustot käyttävät yhtäpitävin päätöksin kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa. Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät: kuntayhtymän talousarvion ja taloussuunnitelman kuntayhtymän poistojen laskennan perusteet kuntayhtymän toimintaa koskevat johtosäännöt tilinpäätöksen vastuuvapauden myöntämisen sekä toimenpiteet, joihin tilintarkastajien kertomus antaa aihetta valtuustokaudeksi laaditun palvelutasosuunnitelman oman kunnan talousarvion yhteydessä hyväksyttävän kuntakohtaisen vuosisopimuksen muut yhtymähallituksen erikseen esittämät asiat. Muu päätöksenteko kuuluu yhtymähallitukselle, ellei päätösvaltaa ole hallinto- tai muilla säännöillä siirretty muulle toimielimelle tai viranhaltijalle. Yhtymäkokous kutsutaan koolle siinä tapauksessa, että jäsenkuntien valtuustot tai toimielimet eivät yhtymähallituksen päättämässä määräajassa ole tehneet asiassa yhtäpitäviä päätöksiä. Yhtymähallituksen jäseninä ovat toimineet Haapajärveltä Veikko Ekman (pj/varajäsen Raimo Kaisto), Heli Marjoniemi (varajäsen Sanna Isola), Jari Nahkanen (varajäsen Anne Nevasaari) ja Terttu Reponen (varajäsen Helena Mykkänen), Kärsämäeltä Eero Pesonen (Hanna Karsikas) ja Satu Pinola (varajäsen Mauno Ranto), Pyhäjärveltä Jukka Tikanmäki (varajäsen Tarmo Rapo), Aarne Liuska (1. vpj/varajäsen Laimi Shemeikka) ja Tyyne Tuikka (varajäsen Reijo Pennanen) sekä Resijärveltä Teuvo Nyman (2. vpj/varajäsen Anna-Liisa Leppälä) ja Tiina Kesänen (varajäsen Tapio Paalavuo). Yhtymähallitus on kokoontunut 12 kertaa ja käsitellyt 173 asiaa. Esittelijänä on toiminut kuntayhtymän johtaja Johanna Kiiskilä ja pöytäkirjanpitäjänä toimistosihteeri Seija Koirikivi. Yhtymähallituksessa on lisäksi yksilöjaos, joka käsittelee yksilöasioissa tehtyjä oikaisuvaatimuksia. Yksilöjaoksen jäseninä ovat toimineet Haapajärveltä Jari Nahkanen (pj/varajäsen Heli Marjoniemi), Kärsämäeltä Mauno Ranto (varajäsen Marjatta Seppä), Pyhäjärveltä Tyyne Tuikka (vpj/varajäsen Tarmo Rapo) ja Reisjärveltä Maria Tofferi (varajäsen Asmo Suorsa). Yksilöjaos on kokoontunut 8 kertaa ja käsitellyt 80 asiaa. Esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä on toiminut kuntayhtymän johtaja Johanna Kiiskilä. Ympäristölautakunnan jäseninä ovat toimineet Reisjärveltä Marko Saartoala (pj/ varajäsen Janne Paananen) ja Anja Muuttola (varajäsen Minna Aho), Haapajärveltä Veikko Finnilä (varajäsen Heli Marjoniemi) ja Mauri Tenkula (varajäsen Jorma Hiltunen), Pyhäjärveltä Erkki Ryynänen (varajäsen Seppo Laurikkala) ja Marja-Leena Våg (varajäsen Tea Aittokoski) ja Kärsämäeltä Jaana Salo (varajäsen Tuovi Mäki) ja Pauli Ojalehto (varajäsen Markku Koponen) 4

5 Ympäristölautakunta on kokoontunut 5 kertaa ja käsitellyt 67 asiaa. Esittelijänä on toiminut ympäristöjohtaja Jorma Turunen ja pöytäkirjanpitäjänä lupasihteeri Marja-Leena Haapakoski. Tarkastuslautakunnan jäseninä ovat toimineet Pyhäjärveltä Pekka Päivärinta (pj/varajäsen Raija Leppäharju) sekä Teija Mykkänen asti, Marja-Leena Våg ja lähtien Eveliina Karsikas (varajäsen Martti Savolainen asti ja lähtien Jorma Saastamoinen). Haapajärveltä Anna Paavola asti ja lähtien Marja Tiitto (varajäsen Kaarina Torkkola) sekä Paavo Ranua (varajäsen Ossi Savola), Kärsämäeltä Esko Vähätiitto (varajäsen Anne Ruha) ja Sirkka-Liisa Glad (varajäsen Aimo Remes) sekä Reisjärveltä Marjatta Mattila (varajäsen Helena Kinnunen) ja Esa Hirvinen (vpj/varajäsen Pentti Törmänen). Tarkastuslautakunta on kokoontunut 9 kertaa ja käsitellyt 63 asiaa. Esittelijänä on toiminut lautakunnan puheenjohtaja Pekka Päivärinta ja pöytäkirjanpitäjänä toimistosihteeri Paula Ilmonen. Organisaatio ja vastuuhenkilöt Kuntayhtymää johtaa kuntayhtymän johtaja Johanna Kiiskilä. Kuntayhtymällä on myös tukipalveluyksikkö (Taloushallinto SELMA), joka tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon sekä atk-palveluja kuntayhtymälle ja jäsenkunnille. Tukipalveluyksikköä johtaa talous- ja henkilöstöjohtaja Juha Uusivirta. Kuntayhtymän organisaatio jakaantuu palvelulinjoihin, joita ovat: lasten ja perheiden palvelut, esimiehenä palvelujohtaja Heleena Talala psykososiaaliset palvelut, esimiehenä palvelujohtaja Riitta Mikkilä hoito- ja vanhustyön palvelut, esimiehenä palvelujohtaja Salli Kumpulainen terveyden- ja sairaanhoidon avopalvelut ja erikoissairaanhoito, esimiehenä ylilääkäri Pekka Reinvuo ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut, esimiehenä ympäristöjohtaja Jorma Turunen. Tilivelvollisia viranhaltijoita ovat kuntayhtymän johtaja, talous- ja henkilöstöjohtaja sekä palvelulinjojen esimiehinä toimivat palvelujohtajat. Viranhaltijoiden nimet on lueteltu yllä. 5

6 3. Yleinen ja alueen kehitys Alueen keskeisiä haasteita on vanheneva ja vähenevä väestö. Syntyvyys osassa jäsenkuntia on maakunnan ja maan keskiarvoja runsaampaa. Selänteen jäsenkuntien asukasluvut , 2010 ja 2009 Kunta Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi Yhteensä Jäsenkuntien väestön ikärakenne vaihtelee kunnittain v. osuus väestöstä % v. osuus väestöstä % yli 65 v. osuus väestöstä % Haapajärvi 20,5 61,6 17, Kärsämäki 18,4 60,4 21,2 715 Pyhäjärvi 14,4 60,1 25, Reisjärvi 19,7 60,1 20,2 749 Yhteensä/ka 18,3 60,6 21, perheiden lukumäärä kpl 4. Kuntayhtymän toiminta Toimintavuosi oli kuntayhtymän toinen toimintavuosi. Palvelutoiminta on saatu toimimaan perustamisen jälkeen hyvin. Alkuvuodesta selvitettiin Pyhäjärven kaupungin mahdollista eroamista kuntayhtymästä ja Pyhäjärvi päätyi siihen, että se jatkaa kuntayhtymän jäsenenä. Asiaan palattiin Pyhäjärven aloitteesta loppuvuodesta ja asian selvittely jatkuu vuoden 2012 puolella. 5. Kuntayhtymän henkilöstö Kertomusvuoden lopussa vakinaista henkilökuntaa oli 695 henkilöä ja sijaisia 238 henkilöä, joista työllistettyjä oli 24. Vakituisesta henkilökunnasta osa-aikatyössä oli 54 työntekijää. Avoimia vakansseja oli hakijoiden puuttumisen takia tai meneillään olevan täyttöprosessin vuoksi. Määräaikaisista työntekijöistä suurin osa on vuosi-, sairaus- ja muiden työlomien sijaisia. Henkilöstökulut olivat yhteensä 32,7 miljoonaa euroa, josta palkkojen ja palkkioiden osuus oli 26,7 miljoonaa euroa ja henkilösivukulujen osuus 6,0 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut kasvoivat edellisvuodesta 1,8 miljoonalla eurolla eli kasvu oli 5,7 %. Selänteen henkilökunnasta lähes puolet työskentelee hoito- ja vanhustyön palvelulinjalla. Seuraavaksi eniten työntekijöitä on lasten ja perheiden palveluissa (erityisesti varhaiskasvatuksessa) ja terveyden- ja sairaanhoidon avopalveluissa. 6

7 Palvelulinja Palkat ja palkkiot (1000 euroa) Henkilösivukulut (1000 euroa) Yhteensä (1000 euroa) % Muutos 2010/2011 (1000 euroa/%) Hallinto ,1 0,015/7,5 Lasten ja perheiden ,7 0,3/5,2 palvelut Psykososiaaliset ,9 0,2/6,2 palvelut Hoito- ja vanhustyön ,4 0,9/5,8 palvelut Terveyden- ja sairaanhoidon ,8 0,3/5,0 avo- palvelut Ympäristöpalvelut ,1 0,2/21,7 Yhteensä ,8/5,7 Henkilöstökulujen jakaantuminen palvelulinjoittain: Liitteenä olevassa henkilöstöraportissa esitetään yksityiskohtaiset tiedot palvelulinjoittain mm. henkilökunnan määrästä, poissaoloista ja työhyvinvointitoiminnasta. 7

8 6. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Merkittävin riski on ollut ja tulee olemaan koulutetun ja ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus, mikä on olennainen henkilöriski. Henkilöriskeihin liittyvät myös toimitilakysymykset, joita selvitetään yhteistyössä toimitilat omistavien jäsenkuntien kanssa. Palvelujen kysynnän lisääntyminen väestön ikääntyessä sekä sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien lisääntyessä asettaa kuntayhtymän palvelutuotannolle haasteita. Palvelujen tarpeen lisääntyessä taloudelliset resurssit palvelujen tuottamiseen eivät lisäänny jäsenkunnilla samassa suhteessa. Toiminnallista tehokkuutta olisi lisättävä jatkuvasti. Toiminnassa tarvittavat tietojärjestelmät ja niiden toimivuus on riski, jota on hallittava mm. yhteistyösopimuksilla palvelun tuottajien kanssa sekä organisaation sisäisellä tietoturvatoiminnalla. Vuoden aikana valmistui kuntayhtymän tietoturva- ja tietosuojapolitiikan luonnos hyväksyttäväksi. Kuntayhtymällä on lakisääteisen tapaturmavakuutuksen lisäksi työnantajan työttömyysvakuutus, vapaaehtoisia työajan ja hoidonaikaisia tapaturmavakuutuksia erityisryhmille, omaisuusvakuutus toimitiloissa olevalle irtaimistolle, vastuuvakuutus tilivelvollisille viranhaltijoille ja luottamushenkilöille sekä toiminnan vastuuvakuutus. 7. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Määrärahojen käyttöä seurataan palvelulinjoilla taloushallinnon monipuolisten raporttien avulla, joista saa päiväkohtaista tietoa tilanteesta. Palvelujohtajat laativat toiminnasta ja taloudesta osavuosikatsaukset elo- ja syyskuun tilanteista sekä toimintakertomukset. Toimintaa kuvaavia raportteja saadaan mm. potilastieto- ja sosiaalihuollon tietojärjestelmistä. Viranhaltijoiden ratkaisuvalta on määritelty hallintosäännössä tai sen perusteella tehdyissä delegointipäätöksissä. Viranhaltijapäätökset tehdään tietojärjestelmiin (mm. ProConsona ja Dynasty), joten ne ovat asianomaisen esimiehen nähtävissä ja siten myös valvottavissa. Tehtävänkuvaukset on pääosin laadittu. Työntekijöiden tehtävät ja vastuut on siten määritelty ja sisäistä valvontaa tekevät osana työtehtäviään mm. palvelujohtajat ja päälliköt. Sisäisen valvonnan ohjeita on valmisteltu vuoden aikana. Asiahallintajärjestelmään kuuluvan sopimuksenhallintaosion käyttöön ottoa valmisteltiin ja käyttöönotto tapahtuu seuraavan vuoden aikana. 8. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Jäsenkuntien ennakkolaskutus perustui kuntayhtymähallituksen päätöksen mukaisesti oman toiminnan osalta talousarvioon ja erikoissairaanhoidon osalta sairaanhoitopiirien toteutuneeseen laskutukseen. Lisäksi ennakkolaskutusta tarkistettiin elokuun osavuosikatsauksen perusteella ja kunnille palautettiin yhteensä miljoonaa euroa. Yhteensä ennakkolaskutus oli euroa. Lopulliset jäsenkuntien maksuosuudet olivat yhteensä euroa, joten lisäperintä oli yhteensä euroa. Lisäperintä jakaantui kunnittain seuraavasti: Haapajärvi , Kärsämäki , Pyhäjärvi ja Reisjärvi euroa. 8

9 Talousarvion toteutuminen kunnittain hallinnon ja muiden palvelujen osalta: HALLINTO PALVELUT TA TOT Tot% TA TOT Tot% Haapajärvi ,98 104, ,86 101,84 Kärsämäki ,70 104, ,00 101,40 Pyhäjärvi ,39 104, ,76 102,81 Reisjärvi ,22 104, ,72 100,47 Yhteensä ,29 104, ,34 101,85 Talousarvion toteutuminen kunnittain, maksetut ennakkomaksuosuudet ja lisäperintä: HALLINTO JA PAL- VELUT YHTEENSÄ MAKSETUT ENNAKKO- MAKSU- OSUUDET EROTUS -LISÄ- PERINTÄ/ +PALAUTUS TA TOT Ero Tot% Haapajärvi , ,84 101, , ,28 Kärsämäki , ,70 101, , ,99 Pyhäjärvi , ,15 102, , ,10 Reisjärvi , ,94 100, , ,60 Yhteensä , ,63 101, , ,97 Yhtymähallitus hyväksyi talousarvioon joulukuussa yhteensä euron muutokset toimintakuluihin ja vastaavasti toimintatuotoissa oleviin kuntaosuuksiin sekä euron lisäyksen investointimenoihin. Talousarviomuutoksia selvitetään myöhemmin tarkemmin asianomaisissa kohdissa. Rahoitustuottoja kertyi huomattavasti ennakoitua ja edellisvuotta enemmän, mikä aiheutui pääosin maksuliikenteen kilpailuttamisesta ja sen mukaisista sopimusehdoista. Kuntayhtymän poistojen ylittyminen näkyy osaltaan hallinnon ja palvelulinjojen talousarvion toteutumisessa ylityksenä. Poistojen ylittyminen saattaa joissakin yksiköissä olla merkittävä ylityksiä aiheuttanut tekijä. Poistoihin liittyviä asioita selvitetään tarkemmin liitetiedoissa kohdassa 1. Käyttöomaisuus. Lomapalkkavelan määrittelyyn tuli loppuvuodesta 2011 muutos KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten takia. Yhteensä muutos aiheutti noin euron ennakoimattoman menon hallinnon ja palvelulinjojen toimintakuluihin. Lomapalkkavelkaan liittyviä asioita selvitetään tarkemmin liitetiedoissa kohdassa 3. Lomapalkkavelka. 9

10 8.1. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut TULOSLASKELMA Muutos 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä/alijäämä Toimintatuotot/toimintakulut % 100,6 100,7 Vuosikate/poistot % 100,0 100,0 Asukasmäärä

11 8.2. Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA euroa 1000 euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Muutos Investointien tulorahoitus, % 251,7 39,94 Pääomamenojen tulorahoitus, % 251,7 39,94 Lainanhoitokate, 1000 euroa Kassan riittävyys, pv 19,0 21,2 Asukasmäärä

12 8.3. Tase TASE euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa VASTAAVAA VASTATTAVAA A Pysyvät vastaavat A Oma pääoma I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet D Toimeksiantojen pääomat II Aineelliset oikeudet Valtion toimeksiannot Koneet ja kalusto Muut toimeksiantojen pääomat III Sijoitukset E Vieras pääoma Osakkeet ja osuudet II Lyhytaikainen C Vaihtuvat vastaavat Saadut ennakot 9 15 I Vaihto-omaisuus Ostovelat Aineet ja tarvikkeet Muut velat Valmiit tuotteet Siirtovelat II Saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset IV Rahat ja pankkisaamiset Omavaraisuusaste, % 43,37 45,44 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 11,59 11,15 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 euroa 0 0 Lainakanta Lainakanta /asukas 0 0 Lainasaamiset, Asukasmäärä

13 8.4. Kokonaistulot ja menot TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Korkotuotot Muut rahoituskulut Muut rahoitustuotot Investoinnit Investointimenot Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Tilikauden tuloksen käsittely Tuloslaskelman mukainen tulos toimintavuodelta on 0 euroa, kun vuosikatteesta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot euroa. Tämän mukaisesti yli-/alijäämätilille ei jää kirjattavaa. 13

14 9. Talousarvion toteutuminen TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TA Tot. Ero %-vert. TOIMINTATUOTOT ,9 % Myyntituotot ,0 % Maksutuotot ,2 % Tuet ja avustukset ,4 % Muut toimintatuotot ,3 % TOIMINTAKULUT ,7 % Henkilöstökulut ,2 % Palkat ja palkkiot ,9 % Henkilösivukulut ,0 % Eläkekulut ,9 % Muut henkilösivukulut ,3 % Palvelujen ostot ,6 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 % Avustukset ,4 % Muut toimintakulut ,3 % TOIMINTAKATE ,6 % RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut VUOSIKATE POISTOT JA ARVONALENTUM TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) Talousarvion sitovuus yhtymähallitukseen nähden ovat palvelulinjan kunnittaiset toimintakatteet. Palvelujohtaja voi siirtää käyttösuunnitelmassa tai sen tarkistuksessa toimintatuottoja tai kuluja palvelulinjan sisällä palveluyksiköiden välillä kunnittain. Yhtymähallitus hakee määrärahan ylitysoikeutta asianomaiselta kuntavaltuustolta, jos kunnittainen toimintakate on ylittymässä. Yllä olevassa tuloslaskelman toteutumisessa on huomioitu yhtymähallituksen hyväksymät ja jäsenkunnille esittämät talousarvion muutokset. Muutokset koskivat Kärsämäen erikoissairaanhoitoa ( euroa) ja lastensuojelua ( euroa) sekä Reisjärven erikoissairaanhoitoa ( euroa) ja lastensuojelua ( euroa). Yhteensä talousarviomuutokset olivat siis euroa. Lisäksi Kärsämäen terveyskeskuksen investointiosan kalustomäärärahaan hyväksyttiin euron lisämääräraha. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on esitetty talousarvion muutokset tuloslaskelmaan. 14

15 Talousarvion toteutuminen ja talousarviomuutokset tuloslaskelmamuodossa: TALOUSARVIOMUUTOKSET Alkuper. TA Muutos TA Tot. Ero TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE POISTOT JA ARVONALENTUM TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 0 (ALIJÄÄMÄ) Talousarvion toteutuminen ja talousarviomuutokset kunnittain: TALOUSARVIOMUUTOKSET Alkuper. TA Muutos TA Tot. Ero HALLINTO HAAPAJÄRVEN PALVELUT KÄRSÄMÄEN PALVELUT PYHÄJÄRVEN PALVELUT REISJÄRVEN PALVELUT TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 0 (ALIJÄÄMÄ) Talousarvioon verrattuna jäsenkuntien maksuosuudet olivat yhteensä 1,3 miljoonaa euroa suuremmat. Pyhäjärven maksuosuus oli noin euroa, Haapajärven noin euroa, Kärsämäen noin euroa ja Reisjärven noin euroa suurempi kuin talousarviossa oli varauduttu. Haapajärven osalta talousarviomäärärahat ylittyivät hallinnossa (henkilöstökulut ja poistot), lasten ja perheiden palveluissa (hallinto ja lastensuojelu), psykososiaalisissa palveluissa (aikuissosiaalityö ja vammaispalvelut) sekä hoito- ja vanhustyön palveluissa (kotiin annettavat palvelut ja asumispalvelut). Euromääräisesti suurimmat ylitykset olivat lastensuojelussa noin euroa, aikuissosiaalityössä noin euroa, kotiin annettavissa palveluissa noin euroa, asumispalveluissa noin euroa sekä suun ja hampaiden hoidossa noin euroa. Kärsämäen osalta talousarviomäärärahat ylittyivät hallinnossa (henkilöstökulut ja poistot), lasten ja perheiden palveluissa (hallinto ja lastensuojelu), psykososiaalisissa palveluissa (vammaispalvelut ja terapiapalvelut), hoito- ja vanhustyön palveluissa (vuodeosasto), terveyden- ja sairaanhoidon avopalveluissa (hallinto, työterveyshuolto ja erikoissairaanhoito). Euromääräisesti suurimmat ylitykset olivat lastensuojelussa noin euroa, vammaispalveluissa noin euroa, vuodeosastolla noin euroa ja erikoissairaanhoidossa noin euroa. 15

16 Pyhäjärven osalta talousarviomäärärahat ylittyivät hallinnossa (henkilöstökulut ja poistot), lasten ja perheiden palveluissa (hallinto, neuvolapalvelut ja lastensuojelu), psykososiaalisissa palveluissa (hallinto ja vammaispalvelut), terveyden- ja sairaanhoidon avopalveluissa (hallinto, kuntoutus, sairaankuljetus, suun ja hampaiden hoito ja erikoissairaanhoito) Euromääräisesti suurimmat ylitykset olivat lastensuojelussa noin euroa, vammaispalveluissa noin euroa ja erikoissairaanhoidossa noin euroa. Reisjärven osalta talousarviomäärärahat ylittyivät hallinnossa (henkilöstökulut ja poistot), lasten ja perheiden palveluissa (hallinto ja lastensuojelu), hoito- ja vanhustyön palveluissa (asumispalvelut) ja terveyden- ja sairaanhoidon avopalveluissa (hallinto, kuntoutus, suun ja hampaiden hoito sekä erikoissairaanhoito). Euromääräisesti suurimmat ylitykset olivat lastensuojelussa noin euroa, asumispalveluissa noin euroa ja erikoissairaanhoidossa noin euroa. 16

17 Toimintatuotot % Myyntituotot ,99 Maksutuotot ,24 Tuet ja avustukset ,29 Muut toimintatuotot ,48 Yhteensä ,00 Toimintakulut % Henkilöstökulut ,96 Palvelujen ostot ,96 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,11 Avustukset ,76 Muut toimintakulut ,20 Yhteensä ,00 17

18 Toimintatuotot Muutos % Myyntituotot ,18 Maksutuotot ,44 Tuet ja avustukset ,53 Muut toiminta tuotot ,65 Yhteensä ,41 Toimintakulut Muutos % Henkilöstökulut ,74 Palvelujen ostot ,76 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,41 Avustukset ,21 Muut toimintakulut ,48 Yhteensä ,51 18

19 Toimintakate kunnittain Muutos % Hallinto ,79 Haapajärven palvelut ,26 Kärsämäen palvelut ,39 Pyhäjärven palvelut ,07 Reisjärven palvelut ,46 19

20 Talousarvion toteutuminen kuukausittain: Riviotsikot Kuntayhtymän hallinto Haapajärven palvelut Kärsämäen palvelut Pyhäjärven palvelut Reisjärven palvelut Yhteensä Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kaikki yhteensä Joulukuussa toimintakuluja kertyi muita kuukausia enemmän, koska ko. kuukaudelle kirjautuvat mm. kahden kuukauden (marras- ja joulukuu) erikoissairaanhoidon ja asumispalvelujen ostopalvelut sekä lomapalkkavelan muutos ja poistot. Toimintatuotoissa joulukuulle kirjautuvat mm. marrasja joulukuun asiakasmaksutulot. 20

21 Talousarvion toteutuminen kunnittain ja palvelulinjoittain: TA muutos TA Tot. Ero %-vert. Kuntayhtymän hallinto ,85 % Hallinto ja toimistopalvelut ,93 % TOIMINTATUOTOT ,99 % TOIMINTAKULUT ,27 % RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Tukipalveluyksikkö ,37 % TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT ,78 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET Tarkastustoimi ,44 % TOIMINTAKULUT ,44 % Haapajärven palvelut ,84 % Lasten ja perheiden palvelut ,78 % TOIMINTATUOTOT ,12 % TOIMINTAKULUT ,05 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,89 % Psykososiaaliset palvelut ,57 % TOIMINTATUOTOT ,33 % TOIMINTAKULUT ,05 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,19 % Hoito- ja vanhustyö ,41 % TOIMINTATUOTOT ,70 % TOIMINTAKULUT ,04 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,68 % Terveyden ja sairaanhoidon avopalvelut ,75 % TOIMINTATUOTOT ,57 % TOIMINTAKULUT ,98 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,47 % Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut ,70 % TOIMINTATUOTOT ,17 % TOIMINTAKULUT ,27 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET Kärsämäen palvelut ,40 % Lasten ja perheiden palvelut ,72 % TOIMINTATUOTOT ,06 % TOIMINTAKULUT ,63 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET Psykososiaaliset palvelut ,54 % TOIMINTATUOTOT ,49 % 21

22 TA muutos TA Tot. Ero %-vert. TOIMINTAKULUT ,36 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET Hoito- ja vanhustyö ,60 % TOIMINTATUOTOT ,53 % TOIMINTAKULUT ,38 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,90 % Terveyden ja sairaanhoidon avopalvelut ,11 % TOIMINTATUOTOT ,56 % TOIMINTAKULUT ,91 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,86 % Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut ,35 % TOIMINTATUOTOT ,52 % TOIMINTAKULUT ,04 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET Pyhäjärven palvelut ,81 % Lasten ja perheiden palvelut ,65 % TOIMINTATUOTOT ,24 % TOIMINTAKULUT ,24 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET Psykososiaaliset palvelut ,02 % TOIMINTATUOTOT ,08 % TOIMINTAKULUT ,41 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,07 % Hoito- ja vanhustyö ,18 % TOIMINTATUOTOT ,44 % TOIMINTAKULUT ,07 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,67 % Terveyden ja sairaanhoidon avopalvelut ,71 % TOIMINTATUOTOT ,78 % TOIMINTAKULUT ,20 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,30 % Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut ,94 % TOIMINTATUOTOT ,78 % TOIMINTAKULUT ,62 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET Reisjärven palvelut ,47 % Lasten ja perheiden palvelut ,82 % TOIMINTATUOTOT ,14 % TOIMINTAKULUT ,00 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET Psykososiaaliset palvelut ,93 % TOIMINTATUOTOT ,28 % TOIMINTAKULUT ,65 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET

23 TA muutos TA Tot. Ero %-vert. Hoito- ja vanhustyö ,49 % TOIMINTATUOTOT ,01 % TOIMINTAKULUT ,46 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,99 % Terveyden ja sairaanhoidon avopalvelut ,81 % TOIMINTATUOTOT ,85 % TOIMINTAKULUT ,37 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,81 % Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut ,25 % TOIMINTATUOTOT ,02 % TOIMINTAKULUT ,26 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET

24 Talousarvion toteutuminen kunnittain tuloslaskelmamuodossa: TP2010 TA Tot. %-vert. Kuntayhtymän hallinto , ,34 101,85 % TOIMINTATUOTOT , ,02 102,00 % Myyntituotot , ,30 101,61 % Maksutuotot Tuet ja avustukset , ,48 Muut toimintatuotot 1 200, ,24 TOIMINTAKULUT , ,33 107,68 % Henkilöstökulut , ,35 106,26 % Palvelujen ostot , ,31 114,68 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,81 222,01 % Muut toimintakulut , ,86 86,31 % RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT , ,11 Korkotuotot , ,49 Muut rahoitustuotot 55, ,23 Muut rahoituskulut , ,61 POISTOT JA ARVONALENTUM , ,46 Haapajärven palvelut , ,86 101,84 % TOIMINTATUOTOT , ,34 103,39 % Myyntituotot , ,11 124,69 % Maksutuotot , ,12 92,11 % Tuet ja avustukset , ,49 87,68 % Muut toimintatuotot , ,62 86,40 % TOIMINTAKULUT , ,54 101,74 % Henkilöstökulut , ,74 101,97 % Palvelujen ostot , ,60 101,98 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,30 101,79 % Avustukset , ,33 102,96 % Muut toimintakulut , ,57 95,50 % POISTOT JA ARVONALENTUM , ,66 181,02 % Kärsämäen palvelut , ,00 101,40 % TOIMINTATUOTOT , ,11 105,46 % Myyntituotot , ,79 89,08 % Maksutuotot , ,38 121,14 % Tuet ja avustukset , ,52 96,93 % Muut toimintatuotot , ,42 68,73 % TOIMINTAKULUT , ,54 101,63 % Henkilöstökulut , ,04 102,98 % Palvelujen ostot , ,61 101,07 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,76 105,92 % Avustukset , ,41 94,63 % Muut toimintakulut , ,72 105,03 % POISTOT JA ARVONALENTUM , ,57 519,21 % 24

25 TP2010 TA Tot. %-vert. Pyhäjärven palvelut , ,76 102,81 % TOIMINTATUOTOT , ,15 125,74 % Myyntituotot , ,60 153,70 % Maksutuotot , ,52 117,83 % Tuet ja avustukset , ,65 77,77 % Muut toimintatuotot , ,38 113,24 % TOIMINTAKULUT , ,63 105,51 % Henkilöstökulut , ,64 97,89 % Palvelujen ostot , ,86 117,38 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,07 93,86 % Avustukset , ,67 87,95 % Muut toimintakulut , ,39 97,29 % POISTOT JA ARVONALENTUM , ,28 195,65 % Reisjärven palvelut , ,72 100,47 % TOIMINTATUOTOT , ,33 93,40 % Myyntituotot , ,80 129,55 % Maksutuotot , ,02 78,80 % Tuet ja avustukset , ,72 79,20 % Muut toimintatuotot , ,79 92,71 % TOIMINTAKULUT , ,94 99,28 % Henkilöstökulut , ,38 96,29 % Palvelujen ostot , ,12 102,79 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,75 97,21 % Avustukset , ,85 96,17 % Muut toimintakulut , ,84 91,58 % POISTOT JA ARVONALENTUM , ,11 184,87 % 25

26 9.1. Hallinto Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Hallinto ja toimistopalvelut Jäsenkuntien maksuosuusennakoiden laskutusta muutettiin edellisvuodesta yhtymähallituksen päätöksellä. Tammikuussa laskutettiin kuntien talousarvion mukainen osuus, mutta helmikuusta lähtien erikoissairaanhoidon sairaanhoitopiirien kustannukset laskutettiin toteutuneen mukaisesti. Lokakuussa ennakkolaskutusta tarkistettiin osavuosikatsauksen perusteella ja yhteensä ennakoita palautettiin 1,5 miljoonaa euroa. Erikoissairaanhoidon, asumis- ja ruokapalvelujen laskutus perustuu toteutuneiden palvelujen jälkikäteen tehtävään laskutukseen, jonka takia kuukauden palvelujen käyttö laskutetaan vasta seuraavassa kuussa. Tämä aiheuttaa sen, että joulukuun kirjanpitoon tulee kahden kuukauden menot eli joulukuussa maksettavat marraskuun laskut ja tammikuussa maksettavat joulukuun laskut. Vastaavasti tammikuulle ei tule ko. menoja juuri lainkaan. Kunnille on toimitettu talousarvion toteutumisesta tämän tilinpäätöksen lisäksi Kuntapaketti, jossa on mm. talousarvion toteutuminen kustannuspaikoittain. Käyttöomaisuuden poistot aiheuttavat hallinnossa ja palvelulinjoilla talousarviomäärärahojen ylityksiä, koska talousarviota tehtäessä syksyllä 2010 ei ollut vielä käytössä käyttöomaisuus ohjelmaa, mikä vaikeutti poistojen arviointia. Rahoitustuottoja kertyi arvioitua enemmän, mihin vaikutti maksuliikenteen kilpailuttamisen mukainen maksuliikennetilin korko. Lomapalkkavelan muutos kasvoi edellisvuodesta normaalia palkkojen nousua enemmän, koska valtakunnallisessa virka- ja työehtosopimuksessa sovittiin lomakorvauksen muutoksesta. Myös lomapalkkavelan kasvu näkyy osaltaan hallinnossa ja palvelulinjoilla määrärahojen käytössä. Toimistopalveluissa palkkausmäärärahat ylittyivät, koska mm. lääkäreiden sanelujen purkuun on jouduttu palkkaamaan sijaisia, jotta lausunnot yms. saadaan ajoissa eteenpäin. Henkilöstöhallinnossa työterveyshuollon KELA:n korvaus alitti arvioidun määrärahan yli eurolla, lisäksi henkilökunnan työterveyshuollon menot, kuntoremonttikurssit sekä uimahallimaksut olivat arvioitua suurempia. Tukipalveluyksikkö Tukipalveluyksikössä otettiin käyttöön uutena ohjelmana käyttöomaisuuskirjanpito ja muiden ohjelmien käyttöä kehitettiin ja toimintoja vakiinnutettiin ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella. Laadittiin palvelusopimukset, joilla määritellään asiakkaina olevien kuntien ja kuntayhtymän palvelutoiminnan periaatteet. Taloushallinnossa talousarvion määräraha ylittyi noin eurolla, mikä aiheutui sairausloman sijaisen palkkausmenoista, jäsenkuntien laskuttamista kirjanpitäjien työstä ja posti- ja kopiomaksuista sekä poistoista. Henkilöstöhallinnossa määräraha ylittyi noin eurolla mikä aiheutui pääosin poistoista. 26

27 TA Tot Ero euroa Tot % Muutos 2010/2011 euroa/% Hallinto yhteensä , / 5, , / 5,62 Hallinto ja toimistopalvelut Toimintatuotot ,99 Toimintakulut ,27 Poistot Tukipalveluyksikkö , / -3,70 Toimintatuotot Toimintakulut ,78 Poistot Tarkastuslautakunta , / 101,41 Toimintatuotot Toimintakulut ,44 Poistot 9.2. Lasten ja perheiden palvelut Hallinto Vastuuhenkilönä palvelujohtaja Heleena Talala. Lasten ja perheiden palveluissa strateginen päämäärä on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen. Painopistealueeksi v oli määritelty seuraavat: yksilöllinen ja asiakaslähtöinen palvelu perheen voimavarojen ja erityistarpeiden tunnistaminen ja huomiointi varhainen puuttuminen ja vanhemmuuden tukeminen terveellisiin elämäntapoihin ohjaaminen ja tukeminen henkilöstön osaamisen, pysyvyyden ja saatavuuden turvaaminen sekä oikea kohdentaminen sekä työyhteisön kehittäminen talous: kokonaisuuden hallinta, rajapintojen tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen sekä avopalveluiden painottaminen Toiminnallisia lakisääteisiä palvelualoja ovat neuvolat (äitiys- ja lastenneuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto) ja varhaiskasvatuspalvelut sekä lastensuojelun sosiaalityö mukaan lukien perhetyö. Lasten ja perheiden palveluissa toiminnan keskeiseksi painopisteeksi nousevat varhaisen puuttumisen malli ja ennalta ehkäisevä työote. Lisäksi lähipalveluina tuotettavia turvaavia palveluja tarjotaan akuuteissa kriiseissä oleville perheille. Mikäli tukevat palvelut eivät ole riittäviä, ohjataan (palveluohjaus) asiakkaat arvioinnin kautta edelleen korjaavien palveluiden piiriin. 27

28 Palvelulinjan sisällä on tehty koko henkilöstöä koskeva työhyvinvointikartoitus Tyrni hankkeen toimesta ja tulokset sekä tarvittavat kehittämistarpeet on käsitelty henkilöstöpalavereissa. Asiakastyytyväisyyskyselyt on tehty kattavasti varhaiskasvatuspalveluissa, jotka myös käsitelty esimiespalavereissa. Molempien kyselyjen tuloksia työstetään ja hyödynnetään palvelujen kehittämistarkoituksessa. Neuvolatyön ja perhetyön osalta vastaava asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan vuodenvaihteessa. Palvelujen kehittämistyössä, mm. suunnattuna varhaiseen tukeen, on ollut vahvana tukena Lasten hyvä arki hanke1, joka jatkuu Pakaste2:na. Selänteessä on kehitetty vertaistukitoiminnan malli, jota toteutettu perheleireinä Pyhäjärvi-Kärsämäki ja Haapajärvi-Reisjärvi kuntien lapsiperheille. Lisäksi on toteutettu Vasu-prosessit mm. lapsen varhaiskasvatussuunnitelmat, joissa mahdollistuu vanhempien osallisuus. Kasvatuskumppanuutta on lisätty kouluttamalla koko palvelulinjan henkilökuntaa Selänteen siihen koulutettujen työntekijöiden vetämänä. Varhaisen puuttumisen mallia toteuttaa koko henkilökunta moniammatillisesti. Hankkeesta ja sen toteutuksen tuloksista on saatavilla lisätietoja nettisivuilta Lasten ja perhepalvelujen kokonaismenojen ja tulojen ylistys arvioidusta on euroltaan samansuuruinen (toteutuma 100,5%). Lastensuojelumenojen varaukset, jotka tehty vuoden 2010 määristä, eivät ole riittäneet uusien sijotusten ja asiakkuuksien lisääntyessä. ATKmenojen varaukset eivät olleet realistisia v.2011 ylittyy toteutumassa erillisohjelmien osalta. Muutoin toiminnot ovat toteutuneet ennakoituna ja suunnitellusti. Neuvola ja opiskeluterveydenhuolto Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Äitiys-, lastenneuvola- ja perhesuunnittelupalvelut on järjestetty asiakkaille lähipalveluina palvelutasosuunnitelman mukaisesti. Omia lääkäreitä on saatu kuntiin aika hyvin poikkeuksena Kärsämäen kouluterveydenhuolto, jonne koululääkäreitä loppuvuodesta 2011 oli vaikea saada. Raskausajan vapaaehtoisia seulontatutkimuksia on keskitetty Haapajärvelle (niskaturvoke) ja Iisalmeen (rakenneultraäänitutkimus). Reisjärvellä käyvä gynekologi on tehnyt rakenneultraäänitutkimukset lähipalveluna reisjärvisille äideille, samoin Pyhäjärvellä käyvä gynekologi on tehnyt niskaturvokemittaukset normaalin alkuraskauden käynnin yhteydessä. Synnytykset, riskiraskauksien seuranta, lapsettomuushoidot, keskenmenot, ym. erityishoidot on järjestetty erikoissairaanhoidossa OYS:ssa, Oulaskankaalla ja Kokkolassa. Kuluneen vuoden aikana terveydenhoitajat ovat ottaneet vuosittain kutsuttavilta ikäryhmiltä naisten joukkotarkastusnäytteet. Osa neuvoloista keskitti näytteiden oton kesälle, osa otti niitä pitkin vuotta muiden töiden ohessa. Syksyn influenssarokotuksissa kävi kolmannes vähemmän asiakkaita mm. rokotteiden haittavaikutusepäilyjen takia. Moniammatillisia kuntakohtaisia työryhmiä on saatu uudelleen järjestymään ja toimimaan Selänteen tulon jälkeen. Samoin moniammatillista koulutusta on järjestetty Lapsen Hyvä Arki- hankkeen rinnalla mm. Kasvatuskumppanuus -koulutukset. Lomien aikana neuvolat toimivat supistetusti siten, että pitkiä leikki-ikäisten vuositarkastuksia ei tehty, mutta äitiysneuvolat ja pienten lasten tarkastukset ja rokotukset järjestettiin normaalisti. Kouluterveydenhoitajat ovat työskennelleet pääosin neuvoloissa koululaisten lomien aikana. Suoritteet liitteenä. 28

29 Laadullisten tavoitteiden toteutuminen: Selänteen neuvolatyö sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto toimivat uuden asetuksen (380/2009) mukaisesti ja laajat terveystarkastukset toteutuivat pääosin suunnitelmien mukaisesti. Uudistettu 4-vuotis havainnointikaavake on työryhmätyönä (neuvolat ja varhaiskasvatus) saatu valmiiksi ja se otetaan käyttöön uuden asetuksen mukaisena. Ennaltaehkäisevän työn merkitys ja sisältö lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisessä näkyvät henkilökunnan koulutuksissa ja osallistumisena mm. Lapsen hyvä arki -projektiin, jota kautta on mallinnettu uusia matalan kynnyksen toimintoja Selänteen alueelle (mm. perheleirit). Kouluterveydenhoitajat ovat osallistuneet kuntien, puolustusvoimien sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteisesti kehittämään Time Out- koulutukseen, jossa syrjäytymisuhan alla olevia nuoria kutsuntaikäisiä ohjataan aktiivisesti saamaan elämänhallinta raiteilleen. Toiminta on jatkunut kuluneen vuoden aikana kaikissa Selänteen kunnissa. Poikkeamat suunnitelmaan: Kärsämäelle ei ole saatu tarpeeksi kouluterveydenhuoltoon koululääkäripalveluita, josta syystä ennakoidut menot alittuu. Varhaiskasvatus Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Päivähoitopaikat on pystytty tuottamaan ja antamaan hoitoa hakeneille alle kouluikäisille, subjektiivisen valintaoikeuden piirissä oleville lapsille lain määräämin perustein ja aikarajoin. Hoitopaikkoja on lisätty tarpeen mukaan koko alueella perhepäivähoitoon ja ryhmäperhepäivähoitoon. Päivähoitopaikkojen mahdollisimman tehokkaaseen käyttämiseen on kiinnitetty erityistä huomiota jokaisessa hoitomuodossa. Painopistealueiden kehittäminen on jatkunut vuoden 2011 aikana omana työnä sekä Lapsen hyvä arki-hankkeen avustuksella. Asiakkaiden palveluohjaukseen ja mm. kunnallisen päivähoidon vaihtoehdoista tiedottamiseen on kiinnitetty huomiota. Palveluohjauksessa on pyritty perheitä ohjaamaan pienempään päivähoidon tarpeeseen silloin, jos jompikumpi huoltajista on kotona eikä perheellä ole erityisiä syitä kunnallisen päivähoidon tarpeeseen (osapäivähoito, max. 10 päivää kuukaudessa). Alle 3-vuotiaita lapsia on pyritty sijoittamaan mahdollisimman pieniin hoitoryhmiin ja perhepäivähoitopaikkoja on saatu lisättyä tarpeen mukaan. Päivittäisessä toiminnassa hoitopaikoissa edistetään lasten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia ja toimitaan aktiivisessa yhteistyössä perheiden kanssa. Kasvatuskumppanuuskoulutusta on vuonna 2011 järjestetty 4 eri koulutusjaksoa, joissa ollut yhteensä noin 50 lasten ja perheiden palvelulinjan työntekijää. Lapsen hyvä arki - hankkeessa on aloitettu kehittämään perhekeskustoimintaa, jonka on tarkoitus käynnistyä Haapajärvellä ja Pyhäjärvellä elokuussa Tavoitteena tässä palvelumuodossa on verkostoitua seurakuntien, MLL:n ja muiden toimijoiden kanssa rakentamalla yhteistoiminnallinen toimintamalli. Laadullisten tavoitteiden toteutuminen: Vuonna 2011 tehtiin koko varhaiskasvatuspalveluita koskien sekä asiakastyytyväisyyskysely että työhyvinvointikysely henkilöstölle. Kyselyiden tulokset on koottu yhteenvedoiksi ja ne ovat nähtävillä varhaiskasvatuksen johtajalla. Kyselyiden yhteenvedot on esitelty kuntayhtymähallituksessa syksyllä Pääsääntöisesti sekä asiakkaat että henkilökunta kokivat palvelut hyviksi ja toimiviksi sekä päivähoitoyksiköissä että kuntakeskusten palvelutoimistoissa. Kriittistä palautetta aiheuttaneet asiat nostetaan kehittämisen kohteiksi vuoden 2012 aikana. 29

30 Erityislastentarhanopettaja vakanssia ei ole saatu täytetyksi. Virka laitetaan uudelleen avoimeksi vuoden 2012 alussa. Varhaiskasvatuksessa Lapsen Vasua laadittaessa työryhmäläiset saivat vanhemmat aktiivisesti mukaan. Vasu-työn yhtenä lähtökohtana oli eri toimijoiden mahdollisuus olla osallisina heitä itseään koskevissa asioissa ja päätöksenteossa. Suoritteiden toteutuminen Varhaiskasvatuksen osalta talousarvio toteutui jokaisen kunnan kohdalla erittäin hyvin vuonna Toimintakulut toteutuivat suunniteltua pienempinä ja toimintatuotot olivat hieman arvioitua suuremmat. Pyhäjärven lastenhoidontuki ylittyy arvioidusta, joten kuntakohtainen lisä ei näytä vaikuttaneen mainittavasti kyseiseen järjestelmään (v.2010 toteutuma ja v ). Suoritteiden toteutuminen liitteessä. Varhaiskasvatuksen esimiehillä on vuonna 2011 ollut huomattavan paljon virkavapauksia (yhteensä 684 kalenteripäivää), jotka on hoidettu sisäisin järjestelyin työtä uudelleen jakamalla, jolloin olemme säästyneet ulkopuolisten sijaisten palkkaamiselta. Tämä sisältää mm. Kärsämäen varhaiskasvatuksen ohjaajan vakanssin, joka on ollut avoimena alkaen sekä toisen päiväkodin johtajan pitkän virkavapaan. Kuluja näistä ei ole siirretty kuntakohtaisesti, vaan palkkojen osalta kustannusten jako on ollut aikaisemman sovitun jaon mukainen. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. Kärsämäeltä on varhaiskasvatuksen ohjaajan palkkakustannukset säästyneet alkaen palkattoman virkavapaan ajalta. Hoitopäivien hinnat: Hoitopäivä/ Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi Perhepäivähoito 39,06 37,26 38,53 41,12 Ryhmis 58,74 63,98 50,49 62,35 Päiväkoti 44,57 52,60 36,31 43,56 Lastensuojelu Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Lastensuojelun sosiaalityö ja lastenvalvojatehtävät on hoidettu lähipalveluna palvelutasosuunnitelman mukaisesti, pääsääntöisesti kuntaparityönä Haapajärvi-Reisjärvi ja Kärsämäki- Pyhäjärvi. Perhetyöntekijät ovat toimineet peruskunnissa. Sosiaalipäivystys on alueellista yhteistyötä, johon ovat osallistuneet sosiaalityöntekijät ja ohjaajat. Lastensuojelun perhetyö on yksi lastensuojelun avohuollon tukimuoto. Perhetyössä on toteutunut kuntien tilaamat lähipalvelut siten, että perhetyöntekijöitä Haapajärvellä 2 (toinen hlö osan vuotta), Kärsämäellä 1, Pyhäjärvellä 1 ja Reisjärvellä 1. Tämän lisäksi on hoidettu myös Sosiaalihuoltolain 20 mukaiset lapsiperheiden kotipalvelun työtehtävät, jossa työntekijöitä Haapajärvellä 1, Kärsämäellä 1, Pyhäjärvellä 1, Reisjärven lapsiperheiden kotipalvelua on hoidettu Haapajärven resurssista. Tämä palvelu on tarkoitettu lapsiperheille, joita on kohdannut äkillinen avun tarve ja perheen tilanne edellyttää ammattihenkilön apua. Kotipalvelu on maksullista palvelua, johon voi hakea maksuhuojennusta mikäli perheen toimeentulo sitä edellyttää. Perhetyön asiakasmäärät per työntekijä vaihtelevat kunnittain, liite suoritteista. Lastensuojelun muina avopalveluina on käytetty päivähoidon palveluja ja tukiperheitä, joita ei ole tarpeeseen nähden riittävästi. Lastensuojelu on toiminut yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n kanssa sijais- ja tukiperheasioissa, mutta yhteistyöllä ei ole voitu estää kaikkia las- 30

31 tensuojelun muita toimenpiteitä mm. laitossijoitukset tai perhekuntoutukset. Tukiperheillä on ollut myönteistä vaikutusta lapsen ja perheen elämään. Selänteessä on lapsiperheille tarjottu yhteistyössä neuvolan, päivähoidon, seurakunnan ja järjestöjen kanssa vertaistukitoimintaa, jossa mukana ollut Lapsen hyvä arki hanke. Avohuollon toimenpiteissä on ikäluokasta (0 17 vuotiaat) yli 70 % 7 17 vuotiaita. Lastensuojelulaki (417/2007) asettaa eräitä ehdottomia lastensuojeluasian käsittelyn määräaikoja. Lastensuojelussa työntekijäresurssi on ollut vaihtelevaa ja ajoittainen lain pätevyyden edellyttämä työntekijäpuute on koettu kuormittavaksi. Maaliskuusta joulukuuhun vain kahdessa viidestä sosiaalityöntekijän virasta oli pätevä sosiaalityöntekijä. Päteviä sijaisia ei ole saatu. Työn kuormittaminen ja työtehtävien kasautuminen on johtanut siihen, että ostopalveluita on jouduttu käyttämään mm. käräjäoikeudelle annettavissa selvityksissä. Lastensuojelun asiakkaina on vuoden aikana ollut yht. 400 lasta koko Selänteen alueella. Suositusten mukainen samanaikainen asiakasmäärä yhtä sosiaalityöntekijää kohden on 35 lasta, joten työntekijäkohtaiset asiakasmäärät ylittyvät huomattavasti Selänteessä. Tästä johtuen ennaltaehkäisevää työtä ei ole juurikaan ollut mahdollista tehdä, vaan on jouduttu keskittymään korjaavaan lastensuojelutyöhön. Lastensuojelun sijoitusten käyttö/vuorokaudet ovat kasvaneet edellisvuodesta ja tämä on nostanut kustannuksia Selänteen jokaisessa jäsenkunnassa. Arvioidut määrärahat ovat ylittyneet. Avohultopainotteisuutta on palveluissa myös lisätty. Lastensuojelun työntekijät ovat osallistuneet moniammatillisiin työryhmiin mm. lastenasioiden ryhmiin peruskunnissa. Selänteen alueella toimii lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijaryhmä, joka kokoontuu kerran kuukaudessa. Työntekijät ovat osallistuneet moniammatillisiin koulutuksiin mm. Lapsen hyvä arki -hankkeen kautta sekä Kasvunkumppanuus-koulutuksiin. Lisäksi on saatu muuta ammatillista täydennyskoulutusta Lastensuojelulain muutoksiin ja lastenvalvojatehtäviin. Perhetyön henkilöstölle on myös järjestetty koulutusta. Laadullisten tavoitteiden toteutuminen: Lastensuojelun sosiaalityön työntekijöillä on ollut käytössään yhteneväiset toimintatavat mm. lastensuojelutarpeen selvitysten osalta. Perhetyötä on edelleen linjattu toiminnoiltaan ja sisällöltään samansuuntaiseksi kaikissa Selänteen kunnissa. Lastensuojelun työntekijöille on mahdollistettu asiantuntija-apu tarpeen mukaan ostopalveluita käyttäen mm. juridisissa asioissa tai haastavissa lapsen huolto- ja tapaamisoikeudellisissa asioissa. Kaikki lastensuojelun työntekijät ovat saaneet ulkopuolista työnohjausta ja tarpeen mukaan myös yksilöllistä työnohjausta. Vuoden 2011 aikana tehtiin Selänteen sosiaalityön resurssikartoitus ulkopuolisen konsultin toimesta. Selvityksen sisältö ja yhteenveto on esitetty yhtymähallitukselle. Yhteenvetona selvityksessä on todettu, että Selänteessä etenkään lastensuojelun sosiaalityön resurssit eivät ole riittävät ja että resurssivajetta ei voida työvoimavaltaisessa palvelutehtävässä korvata töiden jakamisella, prosessien tehostamisella tai resurssien rakennetta muuttamalla. Lastensuojelulain määräaikojen noudattamisesta Selänteen kuntayhtymässä on tehty selvitys Aluehallintovirastolle. Samalla on annettu selvitystä siitä, kuinka lastensuojelulain määräajoissa on pysytty lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelutarpeen selvitysten osalta. Osittain lain edellyttämissä määräajoissa ei ole pysytty, koska henkilöstömitoitus suhteessa asiakasmääriin on riittämätön. Lastensuojelun asiakkuudet ja prosessien monimutkaistuminen on lisännyt sekä työn sisällön ongelmatiikkaa että kustannuksia. Lastensuojelun kehittämistyölle ei perustyön hoitamiselta ole jäänyt tarpeeksi aikaa (asiakasmäärät kasvaneet edellisvuodesta). 31

32 Poikkeamat suunnitelmaan: Koko lastensuojelun toimintatuotot (asiakasmaksut) ovat vuodessa kaksinkertaistuneet, jotka kuvaavat asiakasmäärän kasvua. Toteutumien raportoinnissa on ko. menojen kasvukehitystä arvioitu. Haapajärven perhetyön määräraha ylittyy, koska esityksestä poistettiin yhden työntekijän palkka. Samoin perhekotimenot sijoitusten lisääntyessä ylittyy (menoja poistettiin esityksestä ). Kärsämäen lastensuojelun sijoituksissa sekä avopuolen että laitoshoidon osuus ylittyy Pyhäjärven lastensuojelun sosiaalityöstä on vähennetty esityksestä , joten se siltä osin ylittyy. Lisäksi perhehoidossa määräraha ylittyy (ta-esitys liian pieni, v toteutuma varaus v ) ja perhekotien osalta ylitys (toteutuma v varaus v ). Reisjärven lastensuojelun sijoituksissa on kasvua sekä avopuolen että laitoshoidon menoissa ylittyen varatuista määrärahoista. Suoritteiden toteutuminen erillisessä liitteessä. Lastensuojelun menot kunnittain ja kumulatiivisesti kuukausittain Haapajärven palvelut Kärsämäen palvelut Pyhäjärven palvelut Reisjärven palvelut Yhteensä Tammikuu , , , , ,64 Helmikuu , , , , ,98 Maaliskuu , , , , ,15 Huhtikuu , , , , ,66 Toukokuu , , , , ,15 Kesäkuu , , , , ,66 Heinäkuu , , , , ,88 Elokuu , , , , ,09 Syyskuu , , , , ,45 Lokakuu , , , , ,36 Marraskuu , , , , ,23 Joulukuu , , , , ,43 Kaikki yhteensä , , , , ,43 32

33 Lasten ja perheiden palvelut yhteensä TA Tot Ero euroa Tot % Muutos 2010/2011 euroa/% , / 9,44 Hallinto , / 21,33 Toimintatuotot Toimintakulut ,21 Poistot Neuvola , / 2,71 Toimintatuotot Toimintakulut ,31 Poistot Varhaiskasvatus , / 5,60 Toimintatuotot ,96 Toimintakulut ,34 Poistot Lastensuojelu / 19,19 Toimintatuotot ,07 Toimintakulut ,70 Poistot Psykososiaaliset palvelut Hallinto Psykososiaaliset palvelut jakaantuvat kolmeen tulosyksikköön aikuissosiaalityöhön, vammaispalveluihin ja terapiapalveluihin. Psykososiaalisten palveluiden palvelujohtajana toimii Riitta Mikkilä. Aikuissosiaalityöstä vastaa johtava sosiaalityöntekijä Anita Laitinen, vammaispalveluista vammaispalveluiden johtaja Päivi Jääskeläinen ja terapiapalveluista terapiapalveluiden johtaja Pirjo Erkinantti-Toivo. Psykososiaalisen palvelulinjan yhteisenä tavoitteena oli henkilökuntaresurssien ja osaamisen oikea kohdentaminen ja valmius työskennellä muuttuvissa palvelutarpeissa. Aikuissosiaalityössä sekä terapiapalveluissa on toimittu vajaalla henkilökuntaresurssilla. Sosiaalityössä tehtiin konsulttiselvitys henkilökuntaresurssien riittävyydestä. Selvityksen perusteella yksi osa-aikainen etuuskäsittelijän/ohjaan tehtävä on syytä täyttää kokonaan. Lisäksi terapiapalveluissa on ollut vaikeuksia psykologien sijaisuuksien ja erikoissairaanhoitajan paikan täyttämisessä. Henkilökuntaresursseja on pyritty kohdentamaan kiireellisesti hoidettaviin tehtä- 33

34 viin. Yksi uusi vakanssi saatiin Pyhäjärven ryhmäkotiin, mikä täytettiin heti alkuvuodesta. Henkilökunnan koulutusta on ollut vuodenaikana 2,5 työpäivää/työntekijä (v ,35). Toisena koko palvelulinjan kattavana tavoitteena oli asumispalvelujen ja toimivan asumisen porrastuksen kehittäminen. Selänteen omien palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen paikkamäärät ovat pysyneet samana kuin vuonna Tilapäisen hoidon tarve ja järjestämismahdollisuudet ovat vaikuttaneet hoitopäivien yhteismäärään. Vammaispalveluissa tuetun asumisen käynnit ovat lisääntyneet yli 50 % ja ostopalvelut ovat vastaavasti vähentyneet. Suunnitelmia vammaispalvelujen omien asumispalvelujen lisäämiseksi tehtiin vuoden aikana yhteistyössä hoito- ja vanhustyön palvelujen kanssa ja Reisjärven kunnan kanssa. Reisjärvi aloitti vuonna 2011 Mäntykodin laajentamisen. Asumispalvelujen ostopalvelut ovat lisääntyneet vuodesta 2010 ( vrk ) vuoteen 2011 ( vrk) 837 vuorokautta, kuitenkin vuoden 2011 tavoite (48 822) on alitettu 906 vrk. Talousarvion toteutuminen Talouden ja toiminnan toteutumista on seurattu säännöllisesti. Psykososiaalisten palvelujen taloudellinen tavoite saavutettiin, kun toimintakuluihin käytettiin varattuja määrärahoja 98,5 %, netto 99,61 %. Toimintatulojen osalta tavoitteesta jäätiin, toteuma 94,12 %, koska mm. toimeentulotukimenojen kasvun hidastuminen vaikutti valtionosuuksia pienentävästi ja asiakasmaksuja vähensi palveluntuottajien kanssa yhdenmukaistettujen sopimusten kustannusjako. Aikuissosiaalityö Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Aikuissosiaalityössä tuotettavia palveluita ovat toimeentulotuki, vaikeavammaisten palvelut, kuntouttava työtoiminta ja välitystiliasiakkaiden palvelut. Painopistealueena on ollut pitkäaikaisasiakkaiden asiakassuunnitelmien laatimisen aloittaminen. Suunnitelmilla pyritään ohjaamaan asiakasta omatoimiseen selviytymiseen. Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaiden suunnitelmia on tehty Haapajärvellä 12, Kärsämäellä 16, Pyhäjärvellä 3 ja Reisjärvellä 0. Vammaispalvelulain mukaisia palvelusuunnitelmia on tehty Haapajärvellä 21, Kärsämäellä 2, Pyhäjärvellä 16 ja Reisjärvellä 10 vaikeavammaiselle henkilölle. Toisena tavoitteena oli nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien aktivointi ja syrjäytymisen ehkäisy. Kuntouttavan työtoiminnan aktivointisuunnitelmien määrät on laskettu sen mukaisesti, että työntekijä on ollut mukana suunnitelman teossa. (Tilastointitapa muuttunut). Haapajärvellä niitä on tehty 29, Kärsämäellä 26, Pyhäjärvellä 123 ja Reisjärvellä 11 henkilölle. TE-toimistojen kanssa yhteistyössä tehtävät kuntouttavan työtoiminnan aktivointisuunnitelmat on tehty Haapajärvellä ja Pyhäjärvellä. Yhteistyötä on tehty eri toimijoiden kanssa, mm. tiivistä yhteistyötä Pate- hankkeen kanssa. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset Selänne aloitti marraskuussa Aikuissosiaalityö on aktiivisesti mukana kannustamassa asiakkaita tarkastuksiin. Laadullisten tavoitteiden toteutuminen: Asiakkaiden hakemukset on pystytty hoitamaan lakien velvoittamissa määräajoissa. Toimeentulotukipalveluita ovat hoitaneet kaikki (6,5) aikuissosiaalityön työntekijää, vaikeavammaisten palveluita kolme, kuntouttavaa työtoimintaa kaksi ja välitystiliasioita neljä. Henkilökunta (7) on toiminut 11 kuukautta vajaalla miehityksellä, kun etuuskäsittelijän vir- 34

35 ka on ollut täytettynä vain 50 %, mikä johtui sosiaalityön henkilöstöselvityksestä. Selvityksessä esitettiin, että aikuissosiaalityön työntekijätarve on jatkossakin 7. Asiakastyytyväisyys kysely on järjestetty ajalla Kaikkia palveluita on tuotettu lähipalveluina. Talousarvion toteutuminen: Ta 2011 Tot Tot % Aikuissosiaalityö ,74 Taloudellinen tavoite saavutettiin, kun aikuissosiaalityöhön varatut määrärahat alitettiin Haapajärven (106 %) ja Reisjärven (111 %) osalta aikuissosiaalityön määrärahat ylittyivät, mikä johtui molemmissa kunnissa vammaispalvelulain mukaisten menojen noususta. Haapajärven Vpl:n mukaisia menoja nosti KHO:n päätöksen toimeenpano, jonka johdosta maksettiin korvauksia euroa. Tähän ei ollut budjetissa osattu varautua. Kärsämäen (90 %) ja Pyhäjärven (87 %) aikuissosiaalityön määrärahat alittuivat. Suoritteiden toteutuminen: Hpjärvi Kmäki Pjärvi Rjärvi Selänne Toimeentulotuki kotitaloudet Toimeentulotuki /kotitalous Yhteenveto suoritteista liitteessä Vammaispalvelut Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Kehitysvammaisten asumispalveluiden kehittämistä on jatkettu. Suunnitelmia omien asumispalvelujen lisäämiseksi tehtiin vuoden aikana yhteistyössä hoito- ja vanhustyön palvelujen kanssa Haapajärven Männistökodin osalta ja Reisjärven kunnan kanssa Mäntykodin laajentamisen osalta. Laitoshoidosta on siirtynyt yksi paikka tehostettuun palveluasumiseen vuoden aikana. KeRava- toimintakykymittaria on hyödynnetty asumispalveluiden valintapäätöksiä tehtäessä. Itsenäisesti asuvien kehitysvammaisten asumisen ohjaamisen tarve on kasvanut joka kunnassa. Tuettua asumista on pystytty kehittämään entistä paremmaksi. Tuetun asumisen lähiohjaaja -toimintaan on siirretty henkilökuntaresurssia osa-aikaisesti ja määräaikaisesti Reisjärvellä. Haapajärvellä ja Pyhäjärvellä tuetun asumisen resurssit ovat pysyneet samana. Kärsämäelle on suunniteltu vuoden aikana tuetun asumisen henkilökuntaresurssia toimintakeskuksen uusien tilojen käyttöönottoon liittyen v Palveluohjausmallia on selkeytetty ja yhdenmukaistettu. Palveluohjausta toteutettiin lähipalveluna jokaisessa kunnassa. Pyhäjärvellä vastaavan ohjaajan virka muutettiin palveluohjaajan viraksi. Kärsämäellä vapautunut ohjaajan toimi muutettiin palveluohjaajan viraksi. Laadullisten tavoitteiden toteutuminen: Asumispalveluiden kehittäminen on jatkunut yhteistyössä Selänteen muiden palvelulinjojen, Selänteen alueen yksityisten palvelutuottajien, Oulun eteläisten kuntien sekä Tahkokankaan palvelukeskuksen kanssa. Kehitysvammaisten palvelut ovat toteutuneet palvelutasosuunnitelman mukaisesti lähipalveluina jokaisessa kunnassa. Palvelujen tarpeen arviointia on selkiyttänyt yhteisen hakemuslomakkeen käyttö. Vammaisten tarvitsemat yksilölliset palvelut on varmistettu tekemällä palvelusuunnitelmia. Erityishuolto-ohjelmia on vahvistettu 80 vammaiselle vuoden aikana. Asiakastiedon hallintaa on edesauttanut Pro consona- ohjelman käyttö. Ohjelmaa on käytetty palvelusuunnitelmien ja erityishuolto-ohjelmien teossa sekä asiakaskirjausten dokumentoinnissa. 35

36 Poikkeamat suunniteltuun toimintaan: Laitoshoitoa ei ole onnistuttu purkamaan odotetulla tavalla, koska asiakkaille ei löytynyt soveltuvia asumispaikkoja, minkä vuoksi omien asumispalvelujen kehittäminen käynnistettiin vuoden 2011 aikana. Reisjärven Mäntykodin laajennustyöt ovat vaikeuttaneet tilapäishoidon toteuttamista suunnitellulla tavalla. Laajennushankeen vuoksi Mäntykodin asukkaat ovat olleet väliaikaistiloissa osan vuotta. Talousarvion toteutuminen: Ta 2011 Tot Tot.% Vammaispalvelut Taloudellinen tavoite saavutettiin vammaispalvelujen toimintatuottojen osalta (128 %). Asiakasmaksut yhdenmukaistettiin vuoden alussa, mikä vaikutti tulokertymään. Toimintakulujen osalta taloudellista tavoitetta ei saavutettu, kun varatut määrärahat ylitettiin (106 %). Nettomenot (104 %) pysyivät hallinnassa toimintatuottojen kasvun myötä. Haapajärven (103 %) ja Kärsämäen (107 %) ja Pyhäjärven (109 %) osalta vammaispalvelujen määrärahat ylittyivät, mikä johtui Haapajärvellä (474 vrk) ja Kärsämäellä (523 vrk) tehostetun palveluasumisen tarpeen lisääntymisestä sekä lisäksi kaikissa kunnissa Haapajärveä lukuun ottamatta laitoshoidon tarpeen tilapäisestä kasvusta. Laitoshoidon (Tahkokankaan) käyttö laski vuodesta 2010 vuoteen vrk, kuitenkin tavoite ylitettiin 340 vrk. Laitoshoitoon varatut määrärahat ylittyivät Kärsämäen osalta 156 %, Pyhäjärven osalta 176 % ja Reisjärven osalta 150 %. Ainoastaan Haapajärven määrärahat alittuivat 75 %. Suoritteiden toteutuminen: Hpjärvi Kmäki Pjärvi Rjärvi Selänne Toimintakeskuskäynnit Toimintakeskuskäynti /käynti Tehost. palveluasuminen ostop Tehost. palv.asuminen /hpv Tehost. palveluasuminen omat Tehost. palveluasuminen /hpv. 100 Yhteenveto suoritteista liitteessä Terapiapalvelut Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Palvelut on tuotettu suunnitelman mukaisesti. Pyhäjärven osalta lisäresurssia on siirretty sisäisin työjärjestelyin mielenterveystyöhön sekä päihdetyöhön. Pyhäjärven Ryhmäkodilla täytetty suunnitelman mukainen uusi vastaavan ohjaajan virka. Resursseja ja kuormitusta on arvioitu jatkuvasti ja pyritty tasaamaan työkuormaa eri toimintojen ja työntekijöiden kesken. Sijaisten palkkaamisessa on ollut vaikeuksia, psykologityön ja osittain sairaanhoitajien osalta, minkä vuoksi jouduttu turvautumaan ostopalveluihin. Laadullisten tavoitteiden toteutuminen: Toimintaprosesseja ei ole kyetty avaamaan tai yhtenäistämään riittävän hyvin mutta asiakkaat ovat saaneet tarvitsemansa palvelut lain määräämissä aikarajoissa. Omissa asumisyksiköissä on alettu tuottaa hoitosuunnitelmaan perustuvaa intervalliasumista tavoitteena erikoissairaanhoidon sairaalaintervallien väheneminen. Pyhäjärven Ryhmäkodilla on tarkasteltu toimintaa asiakaslähtöisemmin, mistä esimerkkinä työvuorojen uudelleenjärjestely. Suoritteiden toteutuminen: Perheneuvolatyössä käyntimäärätoteuma 85 %, mitä selittää työntekijävajaus sekä Haapajärvellä että Pyhäjärvellä. Kärsämäen osalta perheneuvolakäynnit ovat ylittyneet koulujen palvelutarpeen suuruudesta johtuen. Päihdetyön käynnit ovat 36

37 ylittyneet selvästi Reisjärvellä ja Pyhäjärvellä. Kärsämäen osalta käyntimäärä on jäänyt selvästi tavoitteesta. Katkaisu- ja kuntoutuslaitoshoitopäivät ovat pysyneet hyvin tavoitteessa suunnitelmallisen toiminnan johdosta. Mielenterveyspalvelukäynnit ylittyneet Kärsämäellä jälleen selvästi, mikä kertoo resurssivajeesta. Muiden kuntien osalta mielenterveystyön käyntimäärissä on tapahtunut tasoittumista edelliseen vuoteen verrattuna. Päivätoiminta on toteutunut kunnissa suunnitellusti. Omana toimintana tuotetut asumispalvelut jäävät Haapajärven Kirsikkakodin osalta jonkin verran tavoitteesta, Pyhäjärven Ryhmäkodin kuormitus on ollut suunnitelman mukaista. (Yhteenveto suoritteista liitteessä.) Talousarvion toteutuminen: Ta 2011 Tot Tot.% Terapiapalvelut Taloudellinen tavoite saavutettiin, kun terapiapalveluihin varatut määrärahat alitettiin (94 %). Haapajärven (98 %), Pyhäjärven (94 %) ja Reisjärven (71 %) terapiapalveluihin varatut määrärahat alittuivat, ainoastaan Kärsämäen osalta ylitystä oli hieman (102 %). Terapiapalvelujen asiakasmaksutuloissa tavoite alitettiin, joihin vaikuttivat palveluntuottajien kanssa yhdenmukaistettujen sopimusten kustannustenjaon muutos. Suurin vaikutus oli Haapajärven ja Kärsämäen tuloihin. Suoritteiden toteutuminen: Hpjärvi Kmäki Pjärvi Rjärvi Palveluasuminen ostop. hpvt Palv.asuminen /hpv. 49,30 48,10 63,45 42,57 Palveluasuminen omat. hpvt 4836 Palveluasuminen omat. /hpv. 18,22 Yhteenveto suoritteista liitteessä. 37

38 TA Tot Ero euroa Tot % Muutos 2010/2011 euroa/% Psykososiaaliset palvelut yhteensä , / 8,34 Hallinto , / 7,87 Toimintatuotot Toimintakulut ,70 Poistot Aikuissosiaalityö , / 6,34 Toimintatuotot ,75 Toimintakulut ,01 Poistot Vammaispalvelut , / 6,84 Toimintatuotot ,07 Toimintakulut ,88 Poistot Terapiapalvelut , / 13,01 Toimintatuotot ,32 Toimintakulut ,39 Poistot Hoito- ja vanhustyönpalvelut Hallinto Vastuuhenkilönä palvelujohtaja Salli Kumpulainen, alueelliset palvelupäälliköt, hoito- ja vanhustyönjohtajat Leena Kivioja (Haapajärvi ja Reisjärvi) ja Corinne Soini (Kärsämäki ja Pyhäjärvi). Selänteen hoito- ja vanhuspalvelut koostuvat kotiin annettavista palveluista, kotona asumista tukevista palveluista, asumispalveluista ja vuodeosastohoidosta. Kaikki palvelut ovat asiakkaan asuinkunnassa annettavaa lähipalvelua. Kotiin annettavia ja kotona asumista tukevia palveluita ovat omaishoito ja kotihoito erilaisine tukipalveluineen. Asumispalveluita ovat palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen sekä päivätoiminta ja vuorohoito, jotka samalla ovat myös kotona asumista tulevia palveluita. Vuodeosastopalveluina tarjotaan lyhytaikais- ja pitkäaikaishoitoa terveyskeskusten vuodeosastoilla. Painopisteenä hoito- ja vanhustyön alueella on yli 75 -vuotiaiden kotona asumisen turvaaminen kotiin annettavia ja kotona asumista turvaavia palveluja kehittämällä. 38

39 Vuonna 2011 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ei ole tarvinnut maksaa lainkaan sakkopäivistä sairaanhoitopiireille, sillä kaikki potilaat on pystytty hoitamaan Selänteen omilla vuodeosastoilla heti, kun heitä on sinne hoitoon tarjottu. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Kotihoito Seniorineuvolan terveystarkastuksia on jatkettu kuluvana vuonna 75 vuotta täyttäville osassa Selänteen kuntia. 80-vuotiaiden, ei palveluiden piirissä, olevien vanhusten ennaltaehkäisevät kotikäynnit on aloitettu. Turvapuhelinpalvelut on kilpailutettu. Muistihoitajan vastaanotto on toiminut muiden kuntien lisäksi myös Reisjärvellä elokuusta 2011 alkaen. Geriatrin vastaanotto on toiminut suunnitellusti. Kriteerit palvelujen järjestämiseen ja perittäviin maksuihin on tarkistettu. Yöhoitopalvelut ovat toteutuneet ostopalveluna Pyhäjärvellä, Haapajärvellä ja Kärsämäellä. Reisjärvellä ei ole ollut vielä tarvetta kyseiseen palveluun. Haapajärvi: Pitkäaikaisosaston paikkojen vähenemisen myötä on 2 lähihoitajaa ja 1 työllistetty toimipohjineen siirtynyt kotihoitoon. Vuoden 2012 alusta palkataan kuntayhtymähallituksen luvalla lisähenkilöstöä, mikä helpottaa jonkin verran ilta- ja viikonlopputyötä. Omaishoidontukea ei ole myönnetty Kuntayhtymähallituksen päätöksellä uusille, luokkaan I kuuluville (alin luokka). Kärsämäki: Kotihoidossa yöhoito on aloitettu ja se on parantanut vanhusten kotona pärjäämistä. Kotihoito tarvitsisi kehittyäkseen edelleen lisää henkilöstöresurssia. Suunniteltuja hyvinvointia tukevia kotikäyntejä ei ole voitu aloittaa henkilöstöresurssien vajeen takia. Pyhäjärvi: Kotihoitoon siirrettiin toimipohjineen kaksi lähihoitajaa syksyllä 2011 vahvistamaan ilta- ja viikonloppumiehitystä. Reisjärvi: Yksi kodinhoitajan toimi muutettiin sairaanhoitajan toimeksi, joka on aloittanut tehtävän maaliskuussa Kotihoidon toiminnan sisältöä on kehitetty edelleen, mikä näkyy kotihoidon käyntikertojen kasvuna sekä asumispalvelun ja vuodeosaston kuormitusprosenttien normalisoitumisena. Vanhusten asumispalvelut Asukkaiden hoitotuet ja takuueläkkeet on tarkistettu järjestelmällisesti alkuvuoden aikana. Työllistettyjä ja hoitoapulaisia koulutetaan oppisopimuksella lähihoitajaksi. Palveluseteli on otettu käyttöön, eikä uusia suoraostoja yksityiseen palveluasumiseen enää tehdä. Tämä parantaa asiakkaiden valinnanvapautta. Haapajärvi: Haapakodissa (palveluasuminen oma toiminta) on alkuvuodesta ollut paikkoja täyttämättä, myöhemmin kesällä paikat täyttyneet. Karjalahdessa ja Olavituvalla paikat ovat täynnä. Vuorohoitoyksikössä ja vuodeosastolla on jonottamassa asukkaita (dementiaa sairastavia) tehostettuun asumispalveluun. Kuntayhtymähallituksen päätöksellä on ostettu yhdelle sotainvalidin puolisolle tehostettua asumispalvelua Taukokankaalta. Tähän ei oltu vuoden 2011 budjetissa varauduttu. Lisäksi 2011 voimaan tulleen kotikuntalain mukaan on siirtynyt 39

40 yksi vanhus tehostettuun asumispalveluun toiselle paikkakunnalle, mistä aiheutuu kustannuksia. Tähän budjetissa ei ollut varauduttu. Karjalahdella ja Olavituvalla on ollut sisäilmaongelmia ja niiden aiheuttamia remontteja, jotka ovat hidastaneet hoidon optimaalisen porrastamisen toteuttamista. Kärsämäki: Koivupuiston ja vuodeosaston yhteistyön on toiminut hyvin ja vuodeosaston jälkeinen jatkokuntoutus on järjestynyt Koivupuistossa. Pyhäjärvi: Köpsinrinteen rivitalojen remontti valmistui alkukesästä ja samassa yhteydessä vuorohoito muuttui 12-paikkaiseksi ja asumispalveluihin jäi 59 paikkaa. Remontin viivästyminen säästi ateria- ja henkilöstökuluja, sillä remontin aikana oli asumispalveluissa talousarviossa suunniteltua vähemmän asukkaita ja henkilökuntaa. Asumispalveluiden ostoissa on ennakoimaton ylitys, joka johtuu yksilöjaoksen päätöksestä ostaa asumispalveluja talousarvioon varattua enemmän. Reisjärvi Honkalinnan kuormitusprosentti on hoidon porrastuksen tehostumisen myötä normalisoitunut. Oman toiminnan lisäksi palveluja on ostettu hoivakoti Paavolasta ja palvelukoti Mansikasta. Vuodeosastohoito Haapajärvi Pitkäaikaisosastolla potilaspaikkamäärä on vähentynyt viime vuoden lopulla 20:een. Henkilöstö on mitoitettu sen mukaiseksi. Akuuttiosaston potilaita on hoidettu myös Pyhäjärven terveyskeskuksen vuodeosastolla Haapajärven paikkapulan vuoksi, jotta sakkopäivämaksuja sairaanhoitopiiriltä ei tulisi. Kärsämäki: Kärsämäen vuodeosastolla oli alkuvuodesta vaikeuksia sairaanhoitajien rekrytoinnissa, mikä on ollut omiaan vaikeuttamaan osaston toiminnan kehittämistä. Loppuvuodesta sairaanhoitajan vakanssit on saatu täytettyä. Vuodeosaston keskimääräinen hoitojakso on 7 vrk, eli osasto on todella pysynyt akuuttiosastona. Pyhäjärvi Akuuttivuodeosasto on pystynyt vastaanottamaan myös muista Selänne-kunnista tulevia potilaita, jolloin sakkomaksut erikoissairaanhoitoon myös muilta kunnilta on yhteistyön myötä vähentyneet. Pitkäaikaisosastolla potilaiden määrä oli vuoden lopussa 9. Henkilöstöresursseja on vuoden aikana mitoitettu kulloistakin tarvetta vastaavaksi ja säästöä henkilöstökuluissa on tullut. Reisjärvi Vuodeosastohoito: Kuormitusprosentti on pienentynyt ja potilaiden hoitoaika lyhentynyt. Hoidon porrastus on kaiken kaikkiaan tehostunut ja erikoissairaanhoidon menoja on saatu hillityksi. Pitkäaikaispotilaita on ollut hoidettavana keskimäärin 2-4 kerrallaan. Laadullisten tavoitteiden toteutuminen: Hoito- ja vanhuspalveluissa syksyllä 2009 alkaneiden Sonectus- ja Tyrni- hankkeiden koulutukset ovat jatkuneet vielä alkuvuoden Kehittämisen kohteena on ollut kuntouttavan työotteen juurruttaminen kaikissa palvelumuodoissa. Syksyllä 2011 on alkanut kuntoutuksen 40

41 osaamisalan opinnot lähihoitajille. Koulutukseen osallistuu 17 Selänteen hoito- ja vanhuspalveluiden työntekijää. Koulutus liittyy erikoistumisopintoihin. Loppusyksystä 2011 on käynnistynyt kolmivuotinen Voimaa Vanhuuteen -hanke yhteistyössä kuntien liikuntapalveluiden ja eri järjestöjen kesken. Lääkehoitosuunnitelma on yhtenäistetty ja lähihoitajien lääkehoitokoulutukset ovat jatkuneet. Henkilöstön saatavuus on ollut erittäin ongelmallista niin lyhyissä kuin pitkäaikaisissa sijaisuuksissa. Työntekijät ovat vaihtaneet työpisteitä, työvuoroja, tulleet vapaapäiviltä töihin ja tehneet tarvittaessa ylipitkiä vuoroja. Lisäksi lähihoitajien lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on palkattu hoitoapulaisia. Henkilöstön koulutustasoa on arvioitu ja kohennettu eläköitymistilanteissa. Vakituisiin tehtäviin on ollut hakijoita. Työllistämistuen palkkatukipaikoissa on oppisopimuksella lähihoitajiksi opiskelevia työntekijöitä. Asiakkaiden toimintakyky on arvioitu Ravatar menetelmällä puolivuosittain. Tällöin on arvioitu myös hoidonporrastus ja yksilökohtaiset hoito- ja palvelusuunnitelmat. Asiakastyytyväisyyskyselyt on tehty kotihoidon asiakkaille joulukuussa Suoritteiden toteutuminen esitetään erillisellä liitteellä Hoito- ja vanhustyön palvelujen kustannukset kunnittain / yli 75 vuotias Henkilömäärä TA2011 TP2011 /yli 75-vuotias Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi Yhteensä Haapajärven talousarvio ylittyi seuraavista syistä: Haapajärvellä yhtymähallituksen päätöksellä ostetaan tehostettua asumispalvelua yhdelle henkilölle Taukokankaalta. Tähän ei ollut varattu määrärahoja. Lisäksi budjettileikkauksen yhteydessä asiakastuloja perusteettomasti korotettiin ja sijaismenoja leikattiin. Ostopalvelusopimuksia myös muutettiin talousarvion valmistumisen jälkeen, mikä vähensi asiakasmaksutuloja ja nosti menoja. Myös vuokrien kirjaaminen Selänteen asemesta Haapajärven kaupungille tuli tiedoksi vasta talousarvion valmistumisen jälkeen. Kärsämäellä budjettileikkauksesta johtuen tilanne on ollut hyvin tiukka, kuntalaisiin tiukkuus näkyy hyvinvointia tukevien kotikäyntien puuttumisena. Talousarvioylitys n euroa. Pyhäjärvellä talousarvio alittui edelleen kehittyneen hyvän hoidonporrastuksen ansiosta. Pyhäjärvellä on hankittu investoinneissa suunnitellut kattonosturit kahteen potilashuoneeseen, sähkösänkyjä palvelukeskukseen ja rikkoutuneen kattonosturin tilalle Köpsinrinteelle uusi nosturi. Tulot (sotilasvammalain mukaiset korvaukset, sosiaalitoimen maksut ja akuuttiosaston sisäinen palvelu) ylittyvät ennakoidusta. Hallinnon menot ylittyivät, koska Pyhäjärven kaupunki laskutti joulukuussa 2011 yllättäen lähettitoiminnan ja taloussihteerin palkkoja vuosilta 2010 ja 2011, mihin lisämenoon ei hoito- ja vanhustyön talousarviossa ollut osattu varautua. 41

42 Reisjärven talousarvio ylittyi lähinnä tulojen toteutumattomuudesta johtuen. Honkalinnan tulot eivät ole toteutuneet suunnitellusti koska tulot on laskettu aikaisemmin ylipaikalla hoidettujen mukaan, nyt käyttöaste normalisoitunut. Tulojen alitusta tapahtui myös yksityisten palvelujen ostoissa, jossa tehtiin sopimusmuutoksia talousarvion valmistumisen jälkeen. Menojen ylitystä tapahtui ainoastaan ostopalveluissa, joissa sopimusneuvottelut käytiin talousarvion valmistumisen jälkeen eikä hinnannousuun palveluasumisessa ehditty varautua. Kaiken kaikkiaan myös bruttomenot alittuivat, mutta eivät niin paljon, että olisivat pystyneet korvaamaan tapahtuneen tulojen laskun. Hoito- ja vanhustyönpalvelut yhteensä TA Tot Ero euroa Tot % Muutos 2010/2011 euroa/% , / 7,75 Hallinto , / 18,48 Toimintatuotot Toimintakulut ,14 Poistot Kotiin annettavat palvelut , / 12,85 Toimintatuotot ,77 Toimintakulut ,23 Poistot Asumispalvelut , / 4,79 Toimintatuotot ,53 Toimintakulut ,47 Poistot Vuodeosastohoito , / 7,33 Toimintatuotot ,16 Toimintakulut ,85 Poistot Terveyden- ja sairaanhoidon avopalvelut Toiminnallisten ja laadullisten tavoitteiden toteutuminen Vastaanottopalveluissa puhelinpalvelua on kehitetty yhdessä henkilökunnan kanssa tutustumalla eri järjestelmien mahdollisuuksiin parantaa palvelua. Samalla mietittiin millä käytännön keinoilla ja toiminnan muutoksilla puheluiden määrät saadaan pienenemään ja hoitoketjut toimimaan. STM:n ohjeistuksen mukaisesti on kuntalaisille taattava mahdollisuus jonotus- ja takaisinsoittopalveluun. TeleQ-puhelinpalveluohjelmisto otettiin käyttöön Tällöin ajanvaraus- ja päivystysnumerot muuttuivat yhtenäisiksi Selänteessä. TeleQ-järjestelmä on käytössä kiireettömässä ajanvarauksessa, päivystyksessä ja hammashuollossa. Järjestelmä on toiminut hyvin ja yhteydenotto on helpottunut. 42

43 Selänteen päivystys on toiminut alueella klo 8-20 sekä arkisin että viikonloppuisin. Päivystyksen lääkäripalvelut on ulkoistettu MedGroupille. Palvelujen saatavuus on ollut hyvä, eikä toimituskatkoksia ole ollut. Kärsämäkisillä oli päivystyskäyntejä 457 kpl (2010/495kpl) Haapajärven ja Pyhäjärven päivystyksessä. Reisjärvisillä oli päivystyskäyntejä 878 kpl(2010/1067 kpl) Haapajärven ja Pyhäjärven päivystyksessä. Haapajärvisillä oli päivystyskäyntejä 347 kpl (2010/390 kpl) Pyhäjärvellä ja pyhäjärvisillä oli päivystyskäyntejä 320 kpl(2010/303 kpl) Haapajärvellä. Päiväaikaiset toiminnot on toteutettu entisin resurssein. Ennaltaehkäisevä työote on osa arkipäivää asiakkaiden hoidossa. Henkilökunnan saatavuus sijaisiksi on ollut vaikeaa varsinkin lyhytaikaisissa tarpeissa. Lääkäreiden ja hoitajien vuosilomat on onnistuttu hoitamaan sijaisten avulla ajoittaisesta resurssipulasta huolimatta. Asiakastyytyväisyyskysely poliklinikkapalveluiden osalta on tehty aivan loppuvuodesta Tulokset valmistuivat esitettäväksi yhtymähallitukselle vuoden 2012 puolella. Täydentävät palvelut toteutuivat suunnitelman mukaisesti. Sijaisia on jouduttu käyttämään asiakkaiden hoidon ja palveluiden turvaamiseksi. Kuntoutuksessa palveluseteli on otettu käyttöön onnistuneesti suunnitelman mukaisesti yli 18-v. lääkinnällisen kuntoutuksen terapioissa. Työyhteisöllisyyttä kehitettiin edelleen yhteisissä palavereissa mm. yhtenäisiä toimintamalleja miettien. Kehittämistä ja yhteisten mallien käyttämistä hankaloittavat kuntien erilaiset henkilöstöresurssit toimintatavat kuntoutuksessa. Työterveyshuollossa on ollut virkavapauksia ja koulutuspäiviä suunniteltua enemmän johtuen siitä, että kaksi työterveyshoitajaa on osallistunut reseptinkirjoitusoikeus-koulutukseen ja sijaisia ei ole juurikaan ollut. Tämän vuoksi suoritemäärät ovat normaalia pienemmät. Henkilöstöä on vaihtunut vuoden aikana ja uutta henkilöstöä perehdytetään edelleen. Pieni osa työpanoksesta on käytetty edelleen kansanterveystyöhön Haapajärvellä, Kärsämäellä ja Pyhäjärvellä. Tilapäisjärjestelyin työfysioterapeutin palveluja on tuotettu myös Kärsämäelle ja Reisjärvelle, jotta palvelun taso koko kuntayhtymän alueella olisi suunnilleen samanlaista. Työterveyslääkärin rekrytoinnissa ei ole onnistuttu, vaikka paikka oli avoinna. Lääkäripalveluja on ostettu yksityisiltä palvelujentuottajilta, mikä vaikuttaa tulokseen kalliimman hinnan muodossa. Lisäksi tulokseen vaikuttaa myös se, että lääkäripalveluja ei ole riittävästi. Laboratorio- ja röntgentutkimusten osalta tulo on vain 7,5 % asiakkailta tulevista maksuista kun sen pitäisi olla 15 %. Kärsämäen työterveyslääkäripalvelussa on ollut loppuvuonna vajausta, muuten palvelut on voitu tilapäisjärjestelyjen turvin tuottaa kohtuullisesti. Suun ja hampaiden terveydenhuollossa ennaltaehkäisevän työn toimintamallia on toteutettu onnistuneesti koko alueella. Suuhygienistin palveluita on lisätty Haapajärvelle (2pv/viikko) ja Reisjärvelle (1pv/viikko) hammashoitajan työloman aikana. Hammaslääkäreiden huono saatavuus vaikeutti hammashuollon toteutumista ja suunnittelua varsinkin Haapajärvellä. Selänteen yhteistä toimintaa kehitettiin yhteistyössä henkilökunnan kanssa asiakkaiden palveluiden tasavertaisen saatavuuden turvaamiseksi. Sekä henkilökunta että asiakkaat ovat liikkuneet Selänteen alueella eri hammashoitoloissa. Kesän aikana hammaslääkäripalveluita tuettiin ostopalveluilla ja vuorotellen päivystys hoidettiin Selänteen hammashoitoloissa. Haapajärvellä hammaslääkäritilanne on ollut tukala koko vuoden, joten asiakkaita on hoidettu Selänteen muissa hammashoitoloissa tai jouduttu laittamaan jonoon kiireettömän hoidon tarpeen osalta. 43

44 Kärsämäen uuden terveyskeskuksen kalusteisiin oli varattu Tällöin oli vielä avoinna mitkä kalusteet hankkii Kärsämäen kunta ja mitkä Selänne. Tällöin sovittiin Kärsämäen kunnan teknisen toimen kanssa, että Selänne varaa osan kalusteisiin tarvittavaa määrärahaa ja kunta osan. Kuitenkin päädyttiin siihen, että kaikki irtokalusteet hankkii Selänne, myös kiinteät hoitotyöhön liittyvät kalusteet. Kärsämäen terveyskeskukseen kalusteita on hankittu ,11 :lla. Erikoissairaanhoidon talousarvion toteutumassa on mukana koko vuosi Koko vuoden tilanteen perusteella Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin palvelujen käyttö on ollut arvioitua suurempaa psykiatrian ja Visalan sairaalan tulosalueilla. Selänteen talousarvioon varatut erikoissairaanhoidon määrärahat poikkeavat sairaanhoitopiirin vastaavista arvioista, koska talousarvion teon yhteydessä muutamat kunnat päättivät pienentää esitettyjä määrärahoja. Koko Selänteen osalta PPSHP:n erikoissairaanhoito on toteutunut 94 %:sti suhteessa sairaanhoitopiirin myyntiarvioon. Kunnittain PPSHP:n esh on toteutunut seuraavasti: v.2010 v.2011 Muutos % vrt /asukas 2010/ Muutos euroa/asukas Haapajärvi ,4%/ Kärsämäki ,7%/ Pyhäjärvi ,7%/ Reisjärvi ,8%/ Selänne yht ,3%/ KPKS:n käyttö Haapajärvellä on 17,6 /asukas ja Reisjärvellä 233 /asukas. 44

45 Erikoissairaanhoidon menot kunnittain ja kumulatiivisesti kuukausittain Haapajärven palvelut Kärsämäen palvelut Pyhäjärven palvelut Reisjärven palvelut Yhteensä Tammikuu , , , , ,83 Helmikuu , , , , ,04 Maaliskuu , , , , ,01 Huhtikuu , , , , ,66 Toukokuu , , , , ,05 Kesäkuu , , , , ,82 Heinäkuu , , , , ,08 Elokuu , , , , ,42 Syyskuu , , , , ,96 Lokakuu , , , , ,96 Marraskuu , , , , ,06 Joulukuu , , , , ,46 Kaikki yhteensä , , , , ,46 45

46 Terveyden- ja sairaanhoidon avopalvelut yhteensä TA Tot Ero euroa Tot % Muutos 2010/2011 euroa/% , / 2,21 Hallinto , / 14,76 Toimintatuotot Toimintakulut , Poistot Vastaanottopalvelut Toimintatuotot ,86 Toimintakulut ,58 Poistot , / -2,56 Täydentävät palvelut , / -2,75 Toimintatuotot ,44 Toimintakulut ,72 Poistot Kuntoutus , / 9,43 Toimintatuotot ,33 Toimintakulut ,59 Poistot Sairaankuljetus -455, , / 8,28 Toimintatuotot Toimintakulut , / 8,28 Poistot Työterveyshuolto / -11,86 Toimintatuotot ,53 Toimintakulut ,77 Poistot Suun ja hampaiden huolto , / 12,99 Toimintatuotot ,41 Toimintakulut ,05 Poistot Erikoissairaanhoito , / 2,20 Toimintatuotot ,74 Toimintakulut ,3 Poistot 46

47 9.6. Ympäristöpalvelut Ympäristölautakunta kokoontui vuoden 2011 aikana viisi kertaa. Pöytäkirjoihin kirjattiin yhteensä 67 :ää. Ympäristölautakunta hyväksyi Selänteen ympäristölautakunnan johtosäännön, jolla siirrettiin päätös- ja toimivaltaa lautakunnan alaisille viranhaltijoille. Johtosääntöä päivitettiin ympäristölautakunnan päätöksillä ja Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Hallintoon käytettiin 184 henkilötyöpäivää eli yli 80 % ympäristöjohtajan työajasta. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaan kirjatuista maidon-tuotantotiloista (266) tarkastettiin 28. Eläinsuojelutarkastuksia tehtiin 58 kpl, joista 9:ssä oli mukana myös ympäristötarkastaja. Kunnan pitää laatia eläinlääkintähuollosta suunnitelma, joka sisältää tiedot eläinlääkäripalveluiden tuottamistavasta, saatavuudesta ja ladusta sekä valvontaan kuuluvista tarkastuksista, näytteenotoista ja muista toimenpiteistä. Suunnitelma tehdään ensimmästä kertaa ja sen laatimisesta on vastannut valvontaeläinlääkäri ja sen toteutumista valvoo aluehallintovirasto. Viime vuonna oli eläinlääkintähuollossa poikkeuksellisen paljon erilaisia selvityksiä, jotka veivät em. suunnitelman laatimisen ohella resursseja valvontasuunnitelman mukaisesta toiminnasta. Valvontaeläinlääkäri teki osa-aikaista virkaa (80 %). Muu ympäristöterveydenhuollon (elintarvike-, terveydensuojelu-, tupakka- ja tuoteturvallisuusvalvonta) valvontasuunnitelman mukainen toiminta on saatu toteutettua kohtalaisen hyvin. Ympäristöterveysvalvonnassa on ollut maalliskuun 2011 alusta lukien 2,5 htv:n resurssit. Ympäristöterveysvalvonta on osallistunut pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien, vesilaitosten valvontatutkimusohjelmien ja valmiussuunnitelmien laatimiseen sekä Selänteen sisäilmatyörymien toimintaan. Lakimuutoksiin perehtyminen, taksamuutokset ja koulutukset ovat vieneet työaikaa. Kaikki lupahakemukset ja asiakkaiden pyytämät tarkastukset on pystytty käsittelemään kohtuullisessa ajassa. Ympäristönsuojelun toiminnassa (lupahakemusten käsittely, tarkastukset, neuvonta, lausunnot) otettiin huomioon ympäristönsuojelun edistäminen sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisy. Maa-ainesvalvonta rajoittui resurssipulan vuoksi lähinnä lupahakemusten käsittelyyn sekä asiakkaiden neuvontaan. Lisäksi Kärsämäellä aloitettiin riskikohteiden tarkastus, maa-ainesvalvonnat tärkeillä pohjavesialueilla. Sekä ympäristönsuojelun, että maa-ainesvalvonnan työtehtävät painottuivat akuutteihin tapauksiin, jotka tulivat lähinnä asiakkaiden ja muiden viranomaisten kautta. Valvontakohteiden riskikartoitukseen perustuvan valvontasuunnitelman laadinta on aloitettu ympäristönsuojelun osalta, ei vielä maa-ainesvalvonnan osalta. Asiakkaiden neuvonta, erilaiset selvitykset ja jo yhdenkin luvan käsittely vaativat aikaa ja paneutumista. Ympäristönsuojelun ja maa-ainesvalvonnan resurssit paranivat, kun ympäristö- ja rakennustarkastajan virka saatiin täytettyä kesäkuun alusta. Maa-ainesasioiden valvonta on suurimmaksi osaksi jäänyt hoitamatta jo pidemmältä ajalta, koska resurssit ovat olleet vähäiset valvontakohteiden määrään nähden. Lisäksi on ollut viranhaltijoiden vaihtumista ja toiminta-alueen laajentumista. Työnteko on hidasta ja vaatii aikaa saada valvontakohteet lupaehtojen mukaiseen kuntoon. 47

48 Rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan hakemukset pystyttiin käsittelemään palvelutasosuunnitelman mukaisesti. Ympäristö- ja rakennusvalvontapalveluissa oli tilapäistä vajetta (virkavapaat ym) 287 päivää ja lisäksi avoinna olevien virkojen (ympäristöterveysvalvonta) osalta 60 päivää. Ympäristöja rakennustarkastajan virka saatiin täytettyä vasta Tässä ei ole huomioitu praktikkoeläinlääkäreitä. Laadullisten tavoitteiden toteutuminen: Ympäristöterveysvalvonnan valvontasuunnitelman mukainen toiminta saatiin käynnistettyä elintarvike-, terveydensuojelu- ja tupakkalain sekä tuoteturvallisuusvalvonnan osalta ja oli lähes palvelutasosuunnitelman mukaista. Peruseläinlääkäripalvelut pystyttiin hoitamaan kohtalaisen hyvin. Kärsämäen toimipisteen sijaisuudet olivat 2011 aiempaa paremmat. Valvontaeläinlääkäri pystyy jatkossa tarjoamaan eläinten hyvinvointiin liittyvää neuvontaa tuotantotilatarkastusten yhteydessä. Ympäristönsuojelussa ja maa-ainesvalvonassa käytettävissä olleilla resurseilla ei päästy palvelutasosuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin. Rakennusvalvonnan osalta suunnitelmallisen rakentamisen merkitystä on rakennuttajille korostettu rakentamisen ennakko-ohjauksessa, suunnittelutyön alkaessa sekä aloituskokouksien yhteydessä. Suoritteiden toteutuminen: Ympäristöterveysvalvonnan keskeisimmät suoritteet Peruste Päätökset Tarkastukset Lausunnot Näytteet Terveydensuojelulaki Elintarvikelaki KuTuL Tupakkalaki Nikotiini Ympäristöterveysvalvonnan kaikista suoritteista noin 84 % kohdistui elintarvike- ja terveydensuojelulain mukaisiin tehtäviin. Ympäristönsuojelun ja maa-ainesvalvonnan keskeisimmät suoritteet Lannan patterointiilmoitukset Jätepäätökset Lausunnot Maaainesluvat Melupäätökset Tarkastuskertomukset Ympäristöluvat Ympäristönsuojelulain mukaisten lupien, päätösten ja ilmoitusten käsittelyyn kului työajasta 0,3 henkilötyövuotta. Lausuntoihin ja tarkastuksiin kului 0,6 htv, maa-ainesvalvonta kokonaisuudessaan 0,80 htv, yhteydenottoihin, neuvontaan ja erilaisiin selvityksiin 0,55 htv sekä palavereihin, kokouksiin, koulutuksiin ja yleisötilaisuuksiin 0,25 htv työajasta. Resursseja on käytettävissä yhteensä 2,5 henkilötyövuotta. Rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan keskeisimmät suoritteet 48

49 Rakennus- ja toimenpideluvat 325 Toimenpideilmoitukset 101 Katselmukset ja tarkastukset 445 Korjausavustuspäätökset 35 Energia-avustuspäätökset 88 Talousarvion toteutuminen tulosyksiköittäin Hallinto TA 2011 TO 2011 Ha Kä Py Re Toimintakulut Toimintatuotot Poistot Toimintakate Toteutuma ja kuntaosuudet 103 % 39 % 15 % 31 % 15 % Ympäristönsuojelu TA 2011 TO 2011 Ha Kä Py Re Toimintakulut Toimintatuotot Toimintakate Toteutuma ja kuntaosuudet 91.7 % 34.5 % 15.5 % 27.5 % 22.5 % Korjatut kuntaosuudet huomioituna 33.2 % 14.9 % 26.5 % 25.4 % Maa-ainesvalvonta TA 2011 TO 2011 Ha Kä Py Re Toimintakulut Toimintatuotot Toimintakate Toteutuma ja kuntaosuudet 41.8 % 34.5 % 15.5 % 27.5 % 22.5 % Ympäristöterveysvalvonta TA 2011 TO 2011 Ha Kä Py Re Toimintakulut Toimintatuotot Toimintakate Toteutuma ja kuntaosuudet 69.0 % 39.5 % 14.5 % 29.5 % 16.5 % Eläinlääkintähuolto TA 2011 TO 2011 Ha Kä Py Re Toimintakulut Toimintatuotot Toimintakate Toteutuma ja kuntaosuudet % 34 % 18 % 29 % 19 % Korjatut kuntaosuudet huomioituna 33.7 % 17.8 % 28.7 % 19.8 % Rakennusvalvonta TA 2011 TO 2011 Ha Kä Py Re Toimintakulut Toimintatuotot Toimintakate Toteutuma ja kuntaosuudet 66.5 % 34 % 14 % 32 % 20 % 49

50 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut yhteensä TA 2011 TO 2011 Ha Kä Py Re Toimintakulut Toimintatuotot Toimintakate Toteutuma ja kuntaosuudet 91.9 % 35.0 % 16.2 % 29.1 % 19.7 % Toimintakulut aliittuivat , toimintatulot ylittyivät ja toimintakate alittui Pohjois-Suomen aluehallintovirasto maksoi valtiolle kuuluvien tehtävien hoidosta Selänteelle Ympäristönsuojelussa ja eläinlääkintähuollossa on huomioitu vuoden 2010 korjaukset vähennyksenä toimintatuotoissa. Eläinlääkintähuollon netto ylittyi Hallintoon on kirjattu poistoina TA Tot Ero euroa Tot % Muutos 2010/2011 euroa/% Ympäristöpalvelut yhteensä , / 15,92 Hallinto , / 17,95 Toimintatuotot Toimintakulut ,18 Poistot Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut , / 15,71 Toimintatuotot ,35 Toimintakulut ,74 Poistot 50

51 9.7. Investointien toteutuminen Suurin investointikohde oli Kärsämäen uuden terveyskeskuksen hoito- ja muut kalusteet, joihin oli varattu euron määräraha. Kokonaisuudessaan kyseiset kalustehankinnat olivat kuitenkin yhteensä euroa eli määräraha ylittyi eurolla. Yhtymähallitus on hyväksynyt osaltaan ylityksen talousarvion muutoksia käsitellessään ja esittänyt sen edelleen Kärsämäen kunnalle hyväksyttäväksi. Muut investointimenot olivat terveyskeskusten ja palvelukeskusten hoitokalusteita sekä Haapajärven toimintakeskuksen auto. Terveyskeskusten vastaanottojen puhelinajanvarausjärjestelmän hankintaan ei tarvittu varattua investointimäärärahaa, koska hanke toteutettiin sellaisella järjestelmällä, josta aiheutuu ainoastaan toimintakuluihin kuuluvia palvelumaksuja. Pyhäjärven terveyskeskuksen ja palvelukeskuksen hoitokalusteiden hankinnat tarkentuivat vuoden aikana siten, että terveyskeskuksen kalustehankinnat ylittyivät, mutta vastaavasti palvelukeskuksen hankinnat alittuivat, mikä kattoi ylityksen. Lisäksi yhtymähallitus päätti merkitä Tiera Oy:n yhden osakkeen 1 eurolla jäsenkuntien linjaratkaisun perusteella. Investointimenot olivat yhteensä ,59 euroa. Investointimenot/kohde TA+ talousarvion muutos Tot 203/Haapajärven toimintakeskuksen ,18 auto 204/Haapajärven palvelukeskuksen ,30 kalusteet 303/Kärsämäen terveyskeskuksen / ,11 kalusteet 405/Pyhäjärven palvelukeskuksen ,00 kalusteet 406/Pyhäjärven terveyskeskuksen ,00 kalusteet Vastaanottopalvelujen yhteinen ajanvarausjärjestelmä 108/Osakkeet 1,00 Yhteensä / ,59 51

52 9.8. Rahoitusosan toteutuminen RAHOITUSLASKELMA TA TOT Tot% Toiminnan rahavirta Vuosikate ,87 Investointien rahavirta Investointimenot ,55 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Muutos

53 10. Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma TULOSLASKELMA Toimintatuotot , ,06 Myyntituotot , ,59 Maksutuotot , ,07 Tuet ja avustukset , ,73 Muut toimintatuotot , ,67 Toimintakulut , ,31 Henkilöstökulut , ,53 Palkat ja palkkiot , ,98 Henkilösivukulut , ,55 Eläkekulut , ,44 Muut henkilösivukulut , ,11 Palvelujen ostot , ,71 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,03 Avustukset , ,12 Muut toimintakulut , ,92 Toimintakate , ,75 Rahoitustuotot ja kulut , ,54 Korkotuotot , ,62 Muut rahoitustuotot ,23 55,60 Muut rahoituskulut , ,68 Vuosikate , ,29 Poistot ja arvonalentumiset , ,29 Suunnitelman mukaiset poistot , ,29 Tilikauden tulos 0 0 Tilikauden ylijäämä/alijäämä

54 Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,29 Investointien rahavirta Investointimenot , ,12 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,83 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset ,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien , ,84 muutokset Vaihto-omaisuuden muutos , ,33 Saamisten muutos , ,11 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen , ,83 muutos Rahoituksen rahavirta , ,23 Rahavarojen muutos , ,30 Rahavarat , ,40 Rahavarat ,40 0 Muutos , ,40 54

55 Tase TASE VASTAAVAA , ,67 Pysyvät vastaavat , ,83 Aineettomat hyödykkeet , ,70 Aineettomat oikeudet , ,70 Aineelliset hyödykkeet , ,13 Koneet ja kalusto , ,13 Sijoitukset 1,00 Osakkeet ja osuudet 1,00 Vaihtuvat vastaavat , ,84 Vaihto-omaisuus , ,33 Aineet ja tarvikkeet , ,33 Valmiit tuotteet , ,00 Saamiset , ,11 Lyhytaikaiset saamiset , ,11 Myyntisaamiset , ,09 Muut saamiset , ,89 Siirtosaamiset , ,13 Rahat ja pankkisaamiset , ,40 VASTATTAVAA , ,67 Oma pääoma , ,00 Peruspääoma , ,00 Toimeksiantojen pääomat , ,84 Valtion toimeksiannot 9 947, ,00 Muut toimeksiantojen pääomat , ,84 Vieras pääoma , ,83 Lyhytaikainen , ,83 Saadut ennakot 9 428, ,80 Ostovelat , ,90 Muut velat , ,25 Siirtovelat , ,88 55

56 11. Tilinpäätöksen liitetiedot 1. Käyttöomaisuus Käyttöomaisuusinvestointien poistosuunnitelma on hyväksytty yhtymähallituksessa ja jäsenkuntien valtuustoissa. Poistoajat ja menetelmät: Tasapoisto/vuotta Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot 5 vuotta Aineettomat oikeudet 5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot - atk-ohjelmat 3 vuotta - muut 5 vuotta Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet - puhelin- tai atk-verkko 15 vuotta - muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 15 vuotta Koneet ja kalusto - kuljetusvälineet/autot 5 vuotta - muut liikkuvat työkoneet 5 vuotta - muut kevyet koneet 5 vuotta - sairaala-, terveydenhuoltoyms. laiteet 5 vuotta - atk-laitteet 3 vuotta - muut laitteet ja kalusteet 3 vuotta Käyttöomaisuuskirjanpitoon aktivoidaan aineellisen ja aineettoman omaisuuden hankintamenot, jotka ovat oli euroa. Hyödyke, joka koostuu useasta eri komponentista ja joiden yhteenlaskettu hankintameno ylittää euroa, aktivoidaan käyttöomaisuuskirjanpitoon. Alle euron pienhankinnat ovat käyttöönottovuoden kulua, mutta niistä pidetään erillistä irtaimistoluetteloa. Yhtymähallitus antaa irtaimistoluettelon pitämisestä ohjeet. Kuntayhtymän perustamisen yhteydessä jäsenkunnilta siirtyneet pysyvien vastaavien hyödykkeet (irtaimisto) poistetaan kahden vuoden aikana tase-erittäin yhdisteltyinä nimikkeinä, jotka ovat tulleet siis vuonna 2011 loppuun poistettua. Vuoden 2011 talousarviota laadittaessa syksyllä 2010 kuntayhtymällä ei ollut vielä käytössä käyttöomaisuuskirjanpito-ohjelmaa eikä vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaista ratkaisua atk-ohjelmien siirtämisestä investointimenoihin oltu tehty. Tämän takia talousarvion mukaiset poistot ovat pienemmät kuin toteutuneet poistot. Talousarviossa varauduttiin euron poistoihin, mutta toteutuneet poistot olivat ,08 euroa. Arvioitua suuremmat poistot näkyvät osaltaan myös palvelulinjojen kunnittaisten määrärahojen toteutumissa. 56

57 Vertailussa vuoden 2010 tietoihin on huomioitava jäsenkunnilta siirtynyt käyttöomaisuus, jonka arvo oli ,77 euroa. Siirtynyt käyttöomaisuus poistetaan kahden vuoden aikana. Siirtyneen käyttöomaisuuden poistot vuonna 2011 olivat ,38 euroa. Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Yhteensä Poistamaton hankintameno , , , Lisäykset tilikauden ,59 1, ,59 aikana Tilikauden poisto , , ,08 Poistamaton hankintameno , ,50 1, ,34 Kirjanpitoarvo , ,50 1, ,34 2. Peruspääoma Perussopimuksen mukaisesti 13 :n mukaan peruspääoma mitoitetaan kuukauden toimintamenojen mukaiselle tasolle. Se jakaantuu kuntien peruspääomasijoituksiksi mukaisten asukaslukujen perusteella. Peruspääoma on määritelty vuoden 2010 tilinpäätöksessä perussopimuksen mukaisesti. Peruspääoman muutoksista päätetään jäsenkuntien valtuustojen yhtäpitävin päätöksin. Vuoden 2010 tilinpäätöksessä määritelty peruspääoman jakaantuminen kunnittain: Kunta Osuus peruspääomasta/euroa Osuus peruspääomasta/% Haapajärvi ,97 40,08 Kärsämäki ,56 Pyhäjärvi ,35 31,44 Reisjärvi ,65 14,92 Yhteensä ,00 100,00 Peruspääoma , ,00 Yhtymähallitus on nimennyt työryhmän selvittämään perussopimuksen muuttamista peruspääoman määrittelyä koskevalta osin. Työryhmä on pyytänyt peruspääoman määrittelyvaihtoehdoista asiantuntijalausuntoa. Jäsenkuntien peruspääomaosuudet ovat edelleenkin kuntayhtymän kirjanpidossa pitkäaikaisissa saamisissa, koska perussopimusta ei ole muutettu jäsenkuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. 57

58 3. Lomapalkkavelka Kirjanpidon mukainen lomapalkkavelka vuodelle 2011 oli ,00 euroa. Laskennallisen lomapalkkavelka vuodelle 2012 on ,62 euroa, joten lomapalkkavelan muutos on ,92 euroa. Lomapalkkavelka on laskettu muutoin samalla tavalla kuin edellisenäkin vuonna, mutta KVTES:n koskeva lomakorvausta koskeva muutos on huomioitu kahden laskennallisen lomapäivän palkkasummalla, mikä on yhteensä ,21 euroa. Alla lomapalkkavelan laskentakaava. Lomapalkkavelan laskenta Syys-joulukuussa 2011 maksettujen kuukausipalkkasummien keskiarvo (maksettu rahapalkka normaalivero) ,03 Lomanmääräytymisvuodelta 11/12 kertyneet vuosilomat: 9/12 kuukauden palkkasumma ,52 Vuosilomauudistuksesta aiheutuva lomanmääräytymisvuoden 11/12 vuosilomia koskeva lomakorvauksen muutos: (keskimäärin 2 päivää/työntekijä) kkpalkkasumma/20,83*2 päivää ,21 Lomarahan osuus: 50 % 9/12 kuukauden palkkasummasta ,26 Edellisen lomamääräytymisvuoden 10/11 vuodelle 2012 siirtyvät vuosilomat: (keskimäärin 6 päivää/työntekijä) kk-palkkasumma/20,83*6 päivää ,64 Jaksotettavat lomapalkka- ja lomarahakustannukset yhteensä ,64 Eläke- ja sosiaaliturvamaksut (21,818 %) ,98 LOMAPALKKAVELKA YHTEEN- SÄ VUODELLE ,62 Lomapalkkavelka vuodelle ,70 Muutos 2011/ ,92 58

59 4. Tasetta koskevat liitetiedot Käyttöomaisuutta koskevat asiat on selvitetty kohdassa 1. Käyttöomaisuus. Saamiset: Lyhyaikaiset saamiset: Myyntisaamiset Myyntisaamiset jäsenkunnilta ja muilta 1725 Myyntisaamiset jäsenkunnilta , , Myyntisaamiset muilta , ,06 Asiakasmaksujen myyntisaamiset Avohoidon maksut , , Hoitopäivämaksut ,19 121,995, Hammashoitomaksut , , Erikoissairaanhoidon maksut , , Työterveyshuollon maksut , , Kuntalaskutus , , Kotipalvelumaksut , , Päivähoitomaksut , , Palveluasumismaksut , , Toiminta- ja työkeskusmaksut , , Terveyskeskuslaskut 2 071, ,20 Ympäristöpalvelujen myyntisaamiset 1742 Lupamaksut 3 709,00 913, Ympäristövalvontamaksut , ,00 Muut saamiset 1808 Palautuskelpoiset , ,26 Muut siirtosaamiset 1826 Muilta , ,13 Saamiset yhteensä , ,00 Peruspääomaa koskevat tiedot on esitetty kohdassa 2. peruspääoma. Lyhytaikainen vieraspääoma Saadut ennakot Muilta 9 428, ,80 Ostovelat 2549 Muille , ,90 Muut velat 2557 Ennakonpidätysvelka , , Sosiaaliturvamaksuvelka , ,87 59

60 2559 Tulojen selvittelytili 569, Jäsenmaksut 2 585, , Perheiden selvittelytili 5 179, , Ulosotot 518, , Nettopalkat , , KueL-maksut/työnantaja , , Tapaturmavakuutusmaksu/työnantaja 2 167, , Työttömyysvakuutusmaksu/työnantaja , , KueL alle 53-v/työntekijät , , Työttömyysvakuutusmaksut/työntekijät 1 120, , Palkkojen selvittelytili 233,80 Siirtovelat 2580 Lomapalkkajaksotus , ,51 Muut siirtovelat 2588 Muille , ,37 Yhteensä , ,83 60

61 Tilinpäätöksen allekirjoitukset Pyhäjärvellä 22. maaliskuuta 2012 Kuntayhtymän johtaja Johanna Kiiskilä Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen yhtymähallitus Veikko Ekman, yhtymähallituksen puheenjohtaja Tilintarkastusmerkintä Olemme antaneet suorittamastamme tilintarkastuksesta kertomuksen Haapajärvellä. toukokuuta 2012 Oulun HTM&JHTT-Tarkastus Oy, JHTT-yhteisö Pentti Malinen, JHTT,HTM 61

62 Liitteet: Henkilöstöraportti Suoritteet 62

63 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA

64 1 YLEISTÄ Henkilöstöraportti on kiinteä osa edellisen vuoden talouden ja toiminnan tarkastelua ja se antaa pohjaa henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon tueksi. Henkilöstö tulee nähdä palvelujen tuottajaroolin ohessa organisaation investointina, voimavarana ja kilpailuetujen lähteenä. Henkilöstöjohtaminen kehittää jatkuvasti työelämää, henkilöstöä, palveluja ja niiden tuottamisen menetelmiä sekä kuntayhtymää siten, että kuntayhtymä voi saavuttaa strategiansa mahdollisimman tuloksellisesti ja menestyä palvelujen tuottajana pitkällä tähtäyksellä tulevaisuudessa. Henkilöstöraportti kuvaa toteutunutta kehitystä, mutta sen tarkoituksena on auttaa varautumisessa tulevaan. Henkilöstöraportti on laadittu henkilöstöjohtamisen apuvälineeksi kuntayhtymän johdolle, esimiehille, henkilöstölle itselleen sekä luottamushenkilöille. Henkilöstöraportti sisältää henkilöstöä ja sen työtä, kehitystä, tuottavuutta, tuloksia sekä terveyttä ja työkykyä koskevia tunnuslukuja ja tilastoja. Lasten ja perheiden palvelujen henkilökunnan työtyytyväisyyttä on mitattu vuonna 2010 Tyrni-hankkeen toimesta. Koko henkilökunnan työtyytyväisyyttä mitataan ensimmäisen kerran vuonna KÄSITTEITÄ Henkilöstöllä tarkoitetaan tässä henkilöstötilinpäätöksessä päätoimista henkilökuntaa työllistetyt mukaan lukien. Päätoimiseksi katsotaan henkilö, jonka työaika on vähintään puolet täydestä työajasta. Henkilöstöön kuuluu sekä kuukausi- että tuntipalkkaisia työntekijöitä/ viranhaltijoita. Henkilökunnan palvelussuhteet ovat joko pysyviä, sijaisuuksia tai määräajan voimassa olevia. Tiedot henkilöstön määrästä ja rakenteesta ovat vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaisia. Osa tiedoista, kuten poissaolo-, kustannus-, koulutus- ja työpanostiedot ovat koko vuodelta. 3 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Kertomusvuoden lopussa (taulukko 1) vakinaista henkilökuntaa oli 695 henkeä ja sijaisia 238 henkeä, joista työllistettyjä 24. Vakituisesta henkilökunnasta osa-aikatyössä oli 46 henkeä, joka henkilötyövuosiksi muutettuna on 25 henkilötyövuotta. Siten vuoden lopussa vakituisen henkilöstön määrä oli 674 henkeä. Osa-aikatyössä olevasta henkilökunnasta suurin osa on osa-aika-eläkkeellä. Vuoden 2010 henkilöstömäärä oli ilmoitettu edellisessä henkilöstöraportissa virheellisesti tietoteknisistä ongelmista johtuen. Vuoden 2010 henkilöstömäärä on korjattu tähän raporttiin ja siten vakinaisen henkilökunnan määrä on kasvanut kuudella henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Kertomusvuoden aikana on vakinaiseen virka-/työsuhteeseen vakinaistettu mm. perhepäivähoitajia, erikoissairaanhoitaja, sairaanhoitajia, terveyskeskuslääkäri, valvontaeläinlääkäri ja ympäristötarkastaja. Kaikkia avoimia virkoja/työsuhteita ei ole täytetty hakijamäärän puuttumisen vuoksi. Työllistettyjä on vakinaistettu sitä mukaa kun heidän oppisopimuksensa on päättynyt. Vakinaisen henkilökunnan määrään vaikuttaa vuoden lopussa avoinna olevien työpaikkojen määrä. Kuntayhtymän sijaiset ovat pääasiassa erilaisten virka-/työlomien sijaisia. Määräaikaisia sijaisia on palvelutarpeesta johtuen lähinnä lasten ja perheiden palveluissa. Sijaisten lukumäärään ei ole laskettu perhe- ja omaishoitajia. Vakinaisessa palvelussuhteessa on vuoden lopussa ollut 74,5 % henkilökunnasta, määräaikaisessa palvelussuhteessa 22,9 % ja työllistettynä 2,6 %. Koko kunta-alan henkilöstöstä lokakuussa 2010 on ollut vakinaisessa palvelussuhteessa 77 %, määräaikaisessa 21 % ja työllistettynä 2 %. Kuntayhtymän vakinaisesta henkilökunnasta 45,5 % työskentelee hoito- ja vanhustyönpalveluissa. Lasten ja perheiden palveluissa työskentelee toiseksi suurin henkilöstöryhmä eli 20,7 % henkilökunnasta. 64

65 Taulukko 1. Henkilökunnan määrä vuonna Palvelulinja Vuonna 2010 Vuonna 2011 Hallinto- ja toimistopalvelut Lasten ja perheiden palvelut Psykososiaaliset palvelut Hoito- ja vanhustyönpalvelut Terveyden- ja sairaanhoidon avopalvelut Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut YHT. VAKINAINEN HENKILÖKUNTA Hallinto- ja toimistopalvelut 10 8 Lasten ja perheiden palvelut Psykososiaaliset palvelut Hoito- ja vanhustyönpalvelut Terveyden- ja sairaanhoidon avopalvelut Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut 1 2 YHT. SIJAISET, MÄÄRÄAIKAISET JA TYÖLLISTETYT KAIKKI YHTEENSÄ HENKILÖSTÖRAKENNE 4.1 Keski-ikä toimialueittain ja ikäjakauma Vakinaisten henkilökunnan keski-ikä oli 49,1 vuotta. Miesten keski-ikä oli alentunut 0,8 vuodella edelliseen vuoteen verrattuna ollen 52 vuotta. Naisten keski-ikä oli 42,2 vuotta, mikä oli alentunut yhdellä vuodella edelliseen vuoteen verrattuna. Kunta-alan vakinaisen henkilökunnan keski-ikä lokakuussa vuonna 2010 oli 45,5 vuotta, miesten 45,6 ja naisten 45,5. Määräaikaisen henkilökunnan keski-ikä kunta-alalla oli 38,2 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Kuntien nykyisestä henkilöstöstä lähes kaksi kolmasosaa jää eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Palvelulinjoittain tarkasteltuna korkein keski-ikä oli lasten ja perheiden palveluissa 51,7 vuotta. Hallinto- ja toimistopalveluissa keski-ikä oli 51,1 vuotta, psykososiaalisissa palveluissa 47,9 vuotta ja terveyden- ja sairaanhoidon palveluissa 45,8 vuotta. Keski-iältään nuorin henkilökunta oli hoito- ja vanhustyönpalveluissa 45,3 vuotta ja ympäristöpalveluissa 45,6 vuotta. Keski-iän vaihtelu palvelulinjoilla on vähäistä edelliseen vuoteen verrattuna. Lasten ja perheiden palveluissa keski-ikä oli noussut edelliseen vuoteen verrattuna kolmella vuodella ja laskenut 1,2 vuodella ympäristöpalveluissa ja psykososiaalisissa palveluissa. Kuten taulukosta kaksi voidaan todeta, hallintopalveluissa henkilökunnasta vuotiaita oli 76,97 % (v ,7 %), lasten ja perheiden palveluissa 54,9 % (v ,2 %), psykososiaalisissa palveluissa 59,7 % (v ,5 %), hoito- ja vanhustyön palveluissa 55,4 % ( (vuonna ,1 %), terveyden- ja sairaanhoidon palveluissa 52,3 % (v ,5 %) ja ympäristö- ja rakennuspalveluissa35,7 % (vuonna %). Vakinaisesta henkilökunnasta 20,3 % on alle 40-vuotiaita ja 10,9 % yli 60- vuotiaita. 65

66 Taulukko 2. Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilökunnan ikäjakauma vuonna 2011 Ikäryhmä/henkilölukumäärä Palvelulinja Yht. Hallinto- ja toimistopalvelut Lasten ja perheiden palvelut Psykososiaaliset palvelut Hoito- ja vahustyönpalvelut Terveyden- ja sairaanhoidon avopalvelut Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut YHTEENSÄ Ikääntyminen Vuoden 2005 alusta on toteutettu suuri eläkeuudistus. Henkilö voi jäädä valintansa mukaan eläkkeelle vuotiaana. Taulukossa kolme on arvioitu henkilökunnan eläkkeelle jäämistä. Tau-lukossa kolme on mukana Kevan ilmoittamat henkilöt, jotka täyttävät vanhuuseläkeikänsä vuoteen 2025 mennessä. Vuosien aikana on jäämässä eläkkeelle yhteensä 79 työntekijää, joista 26 on lähi- /perushoitajia tai kodinhoitajia ja 17 perhepäivähoitajaa. Taulukko 3. Vakinaisen henkilökunnan laskennallinen eläköityminen vuosina VAKINAISEN HENKILÖKUNNAN LASKENNALLINEN ELÄKÖITYMINEN VUOSINA Lasten ja perheiden palvelut Psykosos iaaliset palvelut Hoito- ja vanhustyö n palvelut Th:n ja sh:n palvelut ja esh Yhteen sä vuodes sa Vuosi Hallint o Ymp.th. huolto YHTEENSÄ Sukupuoli (vakinainen henkilökunta) Vakinaisesta henkilöstöstä oli naisia 94 % eli 653 henkilöä ja miehiä 6 % eli 42 henkilöä (kuvio 1). Vakinaisen henkilökunnan sukupuolijakauma on sama kuin edellisenä vuonna. Koko maassa kunnallisesta henkilöstöstä naisten osuus vuonna 2010 oli koko henkilöstöstä 79 %. Eniten miehiä vakinaisesta henkilökunnasta oli terveyden- ja sairaanhoidon avopalveluissa eli 1,7 %, toiseksi eniten psykososiaalisissa palveluissa eli 1,4 % ja hoito- ja vanhustyön palveluissa 1 %. Muilla palvelulinjoilla miehiä oli 4-6 henkilöä. 66

67 Kuvio 1. Vakinaisen henkilökunnan sukupuolijakauma vuonna Keskimääräinen työhistoria työnantajalla Henkilökunnan työhistoria on työnantajalla kahden vuoden mittainen. Henkilökunta siirtyi Haapajärven ja Pyhäjärven kaupungeista ja Kärsämäen ja Reisjärven kunnista lukien kuntayhtymään ns. vanhoina työntekijöinä. Suurimmalla osalla henkilökunnasta on ollut pitkä työhistoria omassa kunnassaan. 4.5 Henkilökunnan vaihtuvuus ja rekrytointi Vakinaisen henkilökunnan virka-/työsuhteita päättyi kertomusvuoden aikana yhteensä 48 eli 6,9 % koko henkilökunnan määrästä seuraavista syistä: - eläke 27 - irtisanoutuminen/muu syy 21. Osa-aikaeläkkeelle henkilökunnasta jäi 15 henkilöä. Kuntayhtymästä vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 63,2 vuotta. Muulle eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 60,9 vuotta. Kevan Kunta-alan eläkkeet 2010 vuosikirjan mukaan kaikkien KuEL-eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 59,7 vuotta ja vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä 63,5 vuotta. Työharjoittelussa eri oppilaitoksista on ollut opiskelijoita. TET-jaksoille tulevia koululaisia kuntayhtymä ottaa mielellään tutustumaan sosiaali- ja terveydenhuollon työelämään. 5 TYÖPANOS LASKENNALLISINA VIRKOINA/TYÖSUHTEINA Koko henkilökunnan nettotyöpanos on esitetty kuviossa kaksi palvelulinjoittain. Hoito- ja vanhustyönpalvelujen palvelulinja on suurin palvelujen tuottaja kuntayhtymän alueella ja siellä vaki-naisen henkilökunnan nettotyöpanos oli 49,1 % koko henkilökunnan nettotyöpanoksesta. Toiseksi suurin palvelujen tuottaja oli lasten ja perheiden palvelujen palvelulinja 20,5 %:lla. Terveyden ja sairaanhoidon avopalvelujen nettotyöpanos oli 13,4 %, psykososiaalisten palvelujen 8 %, hallinto- ja toimistopalveluiden 6,6 % ja ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen 2 %. Kaikkiaan kuntayhtymässä on tehty 697 henkilötyövuotta. Vuonna 2010 henkilökunnan työpanos oli 680 henkilötyövuotta. Nettotyöpanos on pysynyt samana psykososiaalisissa ja ympäristö- ja rakennus-valvontapalveluissa edelliseen vuoteen verrattuna, mutta laskenut terveyden- ja sairaanhoidon avopalveluissa (0,6 %) ja hallinto- ja toimistopalveluissa (0,4 %). Hoito- ja vanhustyön palvelu-linjan nettotyöpanos on noussut 0,1 % ja lasten ja perheiden palvelujen 0,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. 67

68 Kuvio 2. Koko henkilökunnan nettotyöpanos henkilötyövuosina vuonna 2011 Nettotyöpanokseen vaikuttaa merkittävimmin pitkät vuosilomat, sairauspoissaolot ja muut laki-sääteiset poissaolot. Myös vakinaisten virkojen ja työsuhteiden täyttöaste vaikuttaa työpanoksen määrään. Koulutuspäivät on nettotyöpanoksessa huomioitu osittain, koska kaikkia koulutuksia ei ole kirjattu palkkaohjelmaan. Vakinaisen henkilökunnan nettotyöpanos (kuvio 3) on 475 henkilötyövuotta, mikä on yksi virka/työsuhde enemmän kuin vuonna Kuten taulukosta kolme voidaan havaita, hoito- ja vanhustyönpalvelujen alueella nettotyöpanos henkilötyövuosina oli vakinaisella henkilökunnalla 220 (212), lasten ja perheiden palveluissa 99 (104), psykososiaalisissa palveluissa 41 (44), terveyden- ja sairaanhoidon avopalveluissa 66 (67), ympäristö- ja rakennusvalvontapalveluissa 11 (9) ja hallinto- ja toimistopalveluissa 38 henkilötyövuotta. Kaikkiaan vakinaisen henkilökunnan työpanos oli 475 henkilötyövuotta. Poissaoloista johtuvaa työvoiman vajausta on korvattu sijaishenkilöstöllä. Kuvio 3. Vakinaisen henkilökunnan nettotyöpanos henkilötyövuosina vuosina

69 6 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 6.1 Osaamisen kehittäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ammatilliseen täydennyskoulutukseen ja muuhun koulutukseen osallistui yhteensä 663 henkilöä eli 21 henkilöä vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Koulutuspäiviä oli työpäivinä laskettuna päivää, kuten taulukko neljä osoittaa. Koulutuspäiviä toteutui 824 päivää vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna, mikä johtuu mm. koko henkilökunnalle kohdennetun Tyrni-hankkeen muutoskoulutuksen päättymisestä. Taulukko 4. Koulutukseen osallistuneet pv/hlö vuonna 2011 Yhteensä Toimialue Pv Hlö Pv Hlö Pv Hlö Pv Hlö Pv Hlö Pv Hlö Pv Hlö Pv Hlö Pv Hlö Pv Hlö Hallinto Lasten ja perheiden palvelut Psykososiaaliset palvelut Lääkärit ja hammaslääkärit Sosiaalityöntekijät Muu korkeako ulutettu sos- ja terv.huoll on hlöstö Sos- ja terv.alan amktutkinnon suorittaneet mm. sh, sos.ohj., last.tarhano pett. Sos.- ja terv.alan perustutkinnon suorittaneet Muu palveluketjussa toimiva hlöstö mm. pph, tstohlöstö Opintova paalain ja - asetukse n mukaine n koulutus Oppisopi muskoulu tus Hallinnon ja muu hlökunnan koulutus Hoito- ja vanhustyönpalvelut Terveyden- ja sairaanhoidon avopalvelut Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut Yhteensä Johtamisen kehittäminen Sosiaali- ja terveyspalvelulaki edellyttää, että koulutuspäiviä järjestetään vakinaiselle henkilö-kunnalle 3-10 päivää vuodessa. Kaikille halukkaille on pystytty järjestämään lain vaatima koulutus. Henkilökunnalle järjestetään vuosittain lääkehuollon koulutuksia. Lain mukaan yksilön tulee päivittää viiden vuoden välein lääkehuollon osaamisensa. Tyrni-hankeen muutoskoulutus ja Sonectus-koulutus päättyivät keväällä. Ppky Selänteen strategiassa olevan työhyvinvointinäkökulman pohjalta esimiehiä on koulutettu Tyrnihankkeen avulla mm. työn vaativuuden arviointiin, kehityskeskustelujen käymiseen (osa osaamisen johtamista), esimiesten oman työhyvinvoinnin johtamiseen ja talouden termien ja tunnuslukujen lukutaitoon. Kuntayhtymän ensimmäisenä toimintavuonna aloitettu muutoskou-lutus koko henkilökunnalle Tyrni-hankkeena päättyi keväällä Tyrni-hankkeen loppupalaverissa henkilökunnalta saatiin palautetta mm. seuraavista asioista: henkilöstön verkostoituminen on koettu voimavarana (kuntarajojen yli saman ammattiryhmän kesken), lisääntyneet yhteistyö-kumppanit lisäävät haastetta arjen työssä, työhyvinvoinnin on koettu parantuneen (lisääntyneen henkilöstön vuoksi), tiedonkulku on ollut osin heikkoa, henkilöstön sopeutuminen uuteen työyhteisöön on pidemmällä toisissa kuntakeskuksissa ja toisissa muutosprosessi on vasta alkutaipaleella, työyksikkökohtaisia eroja on. Henkilökunnalle on järjestetty paikkakunnittain ja toimialoittain infotilaisuuksia kuntayhtymän toiminnasta. Säännöllisiä työpaikkakokouksia pidettiin palvelulinjoittain ja työyksiköittäin. 69

70 7 POISSAOLOT Koko henkilöstölle poissaolopäiviä kertyi tilinpäätösvuonna kalenteripäivää, mikä laskennallisina virka-/työsuhteina on 217 virka-/työsuhdetta eli noin kuusi virka-/työsuhdetta enemmän kuin vuonna Poissaoloista 46,7 % (kuvio 4) aiheutui vuosilomista ( pv), 20,7 % sairauslomista ( pv), 23,6 % lakisääteisistä virkavapaista/ työlomista ( pv) ja muista poissaoloista 9 % (7 152 pv), joista suurin osa toteutui talon sisällä sisäisinä työnkiertoina. Kuvio 4. Koko henkilökunnan kaikki poissaolot syyn mukaan Vuoteen 2010 verrattuna koko henkilökunnan sairauspoissaolot laskivat päivällä. Vakinaisen henkilökunnan sairauslomat vähenivät päivää ja sijaisten lisääntyivät 622 päivää. Laki-sääteiset poissaolot lisääntyivät 475 päivää, johtuen pääasiassa äitiys- ja hoitovapaista. Muut poissaolot olivat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna päivää, mikä johtui lisääntyneistä palkattomista työ- ja virkavapaista ja koulutuspoissaolojen kirjaamisista palkkaohjelmaan. Koko henkilökunnasta vakinaisen henkilökunnan vuosilomapäivien määrä lisääntyi päivää. Vuosilomapäivien määrän lisääntymiseen vaikuttaa henkilökunnan vuosilomaoikeuden pidentyminen työkokemuslisien karttuessa ja siitä missä vaiheessa vuotta vuosilomia pidetään. Kaikkiaan poissaolopäivien määrä lisääntyi päivää edelliseen vuoteen verrattuna. Poissaolojen (sairaus- ja äitiysloman sijaisten, vuosiloman ja muiden sijaisten palkat) palkkakustannukset sivukuluineen olivat noin 4,2 milj. eli noin 119 virka-/työsuhdetta. Sijaisten palkkakustannuksista suurin osa muodostuu vuosiloman sijaisten palkoista. Kuviosta viisi voidaan todeta, että vakinaisen henkilökunnan kaikki poissaolot ovat laskeneet yhdellä laskennallisella viralla/työsuhteella vuoteen 2010 verrattuna. Hallinto- ja toimistopalveluissa poissaolot ovat nousseet yhdellä viralla/työsuhteella, psykososiaalisissa palveluissa kahdel-la viralla/työsuhteella ja terveyden- ja sairaanhoidon avopalveluissa kymmenellä viralla/työsuhteella edelliseen vuoteen verrattuna. Vakinaisen henkilökunnan laskennalliset poissaolot ovat vähentyneet lasten- ja perheiden palveluissa yhdellätoista viralla/työsuhteella ja hoito- ja vanhus-työssä kolmella viralla/työsuhteella. Ympäristö- ja rakennusvalvontapalveluissa poissaolojen määrä on pysynyt samana edelliseen vuoteen verrattuna. 70

71 Kuvio 5. Vakinaisen henkilökunnan kaikki poissaolot laskennallisina virkoina vuosina TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI 8.1 Henkilöstön sairastavuus Koko henkilöstön sairauspoissaoloja kertyi vuodelta 2011 kalenteripäivinä päivä, josta tapaturman vuoksi poissaolopäivä 252 päivää. Työtapaturmista 80,5 % tapahtui työssä tai työliikenteessä, kun edellisenä vuonna työtapaturmista 60,5 % tapahtui työmatkalla.. Sairauspäivä/sairastaneet henkilöt oli 23,3 kalenteripäivää. Kunta-alan henkilöstön sairauspoissaolojen määrä vuonna 2010 oli keskimäärin 18,4 päivää. Koko työajasta laskettuna sairauspäivien osuus oli 4,9 %, laskua edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,4 %. Sairausajan palkkoja sivukuluineen ei ole voitu selvittää, mutta niitä vastaavia korvauksia on saatu Kansaneläkelaitokselta ja vakuutusyhtiöltä yhteensä ,63. Vakinaisen henkilökunnan sairauslomien pituus kalenteripäivinä/henkilöä kohti laskettuna on ollut hallinto- ja toimistopalveluissa 11,6 päivää, lasten ja perheiden palveluissa 23,9 päivää, psykososiaalisissa palveluissa 24,2 päivää, hoito- ja vanhustyönpalveluissa 24,5 päivää, terveyden- ja sairaanhoidon avopalveluissa 15,1 päivää ja ympäristö- ja rakennusvalvontapalveluissa 32,4 päivää. Henkilökunnan sairauslomien pituus vaihtelee palvelulinjoilla suurestikin esim. pitkien sairauslomien vuoksi. Kuviosta kuusi voidaan todeta, että henkilökunnan sairauslomapäivistä pisimmät sairauslomat olivat lasten ja perheiden palveluissa ja hoito- ja vanhustyönpalveluissa, kuten edellisenäkin vuonna. Sairauslomista 48,2 % (vuonna %) oli kestoltaan päivää (7 914 pv), 18,9 (vuonna %) sairauslomista kesti 4-10 päivää (3 115 pv), 14,1 % (vuonna %) sairauslomista kesti 1-3 päivää (2 317 pv), 6,1 % (vuonna %) sairauslomista kesti päivää (1 007) ja 12,5 % (vuonna %) sairauslomista kesti yli 60 päivää (2 061 pv). 71

72 Kuvio 6. Koko henkilökunnan sairauspoissaolot kalenteripäivää/hlö vuonna 2011 Kuviosta seitsemän voidaan todeta, että vakinaisen henkilökunnan sairaudesta aiheutuvat poissaolot laskivat hallinto- ja toimistopalveluissa 395 päivää, lasten ja perheidenpalveluissa 734 päivää, hoito- ja vanhustyön palveluissa päivää, terveyden- ja sairaanhoidon avopalveluissa 696 päivää. Sairauslomapäivät nousivat psykososiaalisissa palveluissa 519 päivä ja ympäristö- ja rakennusvalvontapalveluissa 131 päivää edelliseen vuoteen verrattuna. Kuvio 7. Vakinaisen henkilökunnan sairastavuus vuosina Kuviossa kahdeksan on vertailtu suurimpien ammattiryhmien sairastavuutta. Toimistohenkilö-kunnan keskimääräinen sairausloman pituus on 20,6 kalenteripäivää sairaanhoitajien/terveyden-hoitajien 17,2, kouluasteen hoitajien 25,3 ja perhepäivähoitajien 25,9 kalenteripäivä. Edelliseen vuoteen verrattuna toimistohenkilökunnan sairauslomien pituus kalenteripäivinä oli laskenut 2,4 kalenteripäivää/henkilö ja kouluasteen hoitajien 4,7 kalenteripäivää/henkilö. Sairaanhoitajien/terveydenhoitajien sairauslomien pituus oli noussut edelliseen vuoteen verrattuna 3,2 kalenteripäivää/henkilö ja perhepäivähoitajien sairastavuus 1,9 kalenteripäivää/henkilö. 72

73 Kuvio 8. Suurimpien ammattiryhmien sairastavuus vuonna 2011 kalenteripv/hlö Työnantaja seuraa työsuojeluohjelman mukaisesti työoloja ja työhyvinvointia. Yli 30 päivän sairauspoissaolot selvitetään lähiesimiehen toimesta. Keskustelun tarkoituksena on vahvistaa työn-tekijän voimavaroja työssään, edistää hänen työhön paluutaan ja sopia tarvittavista toimenpiteistä. 8.2 Henkilöstön jaksamisen tukeminen ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilökunnan työnkiertoa eri tehtäviin/työpisteisiin on tuettu mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi henkilökunnan osa-aikaeläkkeelle siirtymiseen on suhtauduttu myönteisesti ja siten tuettu mahdollisuutta olla työelämässä pitempään. Henkilökuntamäärään nähden työkyvyttömyyseläkkeitä on toimintavuoden aikana toteutunut vähäinen määrä. Tampereen yliopiston tutkimuksessa on tarkasteltu työelämän laadun kehittymistä Paras-hankkeen aikana. Tutkimukseen on osallistunut 40 Paras-arviointitutkimusohjelman (ARTTU) kuntaa. Tutkimuksen mukaan työelämän laatu on pysynyt kunnissa vakaana rakenteellisista muutoksista kuten Parashankkeesta huolimatta. Kuntien työntekijöistä pienten lasten kanssa työskentelevien työelämän laatu on kaikkein korkein. Heikointa työelämän laatu on terveyskeskuksissa ja vanhus-työssä, vaikka toisaalta vanhustyössä työskentelevien työelämän laatu on noussut keskimääräistä enemmän viimeisten viiden vuoden aikana. Viimeisten viiden vuoden aikana myös erot eri toimi-alojen välillä ovat kaventuneet. Tutkimushankkeen mukaan työelämän laadun osa-alueista ristiriitojen hallitsemiseen ei ole tullut parannuksia ja työmenetelmiä koskevat ristiriidat ovat jopa hieman lisääntyneet. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen henkilökunnan työelämän laadun osa-alueista ristiriitojen hallitsemiseen on pyritty vaikuttamaan heti kuntayhtymän perustamista lähtien Tyrni työn kehittämisen - hankkeen avulla. Ristiriitoja vähentänee myös se, että henkilökunta on ollut mukana kehittämässä kuntayhtymää alusta alkaen. Kuntayhtymän henkilökunnan työelämän laatuun saadaan tarkempi selvyys syksyllä 2012 toteutettavan työtyytyväisyyskyselyn avulla. lisäksi Alue-hallintovirasto tekee työtyytyväisyyskyselyn työsuojelun näkö-kulmasta kotihoidon henkilökunnalle vuoden 2012 aikana. Tyrni yhteistoiminta alueiden työhyvinvoinnin ja rakenteiden tukemisen hankkeen päätöstilaisuus pidettiin Hankkeessa oli hyvin vahvasti mukana työhyvinvointi ja kuntayhtymän organisointi ja työtavat ja ne ovat tässä muutoksessa n. 80 % toteutuneet yhdessä henkilöstön kanssa tehden. Henkilöstö on ollut kuntayhtymän kehittämistyössä alusta alkaen mukana. Tyrni-hankkeeseen on osallistunut 711 henkilöä kahden vuoden aikana. Hankkeen järjestämät työpäivät eivät toteutuneet suunnitellusti esim. päällekkäisen Sonectus-koulutuksen vuoksi. Yhteenvetona Tyrni-hankkeesta voidaan todeta, että se tutustutti neljän eri kunnan henkilökunnan toisiinsa ja edisti merkittävästi työhyvinvointia ja uusien toimintatapojen luomista ja hyväksymistä uudessa organisaatiossa. Tyrni-hankkeen avulla järjestettiin mm. Haasteelliseen asiakkaan kohtaamisen koulutus, johon osallistui noin 165 henkilöä. Savuton Se- 73

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen.

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen. Kuntayhtymähallitus 17 28.02.2013 Tarkastuslautakunta 28 16.05.2013 Tarkastuslautakunta 35 28.05.2013 Tilinpäätös vuodelta 2012 23/02.02.02/2013 KYHALL 28.02.2013 17 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2015

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2015 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Yhteistyötoimikunta 23.2.2016 Kuntayhtymähallitus 25.2.2016 Sisällysluettelo 1. Kuntayhtymän johtajan katsaus 3 2. Kuntayhtymän hallinto 4 3. Yleinen ja alueen kehitys

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 23.11.2015 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE PÖYTÄKIRJA 6/2013 65. Tarkastuslautakunta 20.06.2013. AIKA 20.06.2013 klo 09:00-11:15

PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE PÖYTÄKIRJA 6/2013 65. Tarkastuslautakunta 20.06.2013. AIKA 20.06.2013 klo 09:00-11:15 PÖYTÄKIRJA 6/2013 65 Tarkastuslautakunta 20.06.2013 AIKA 20.06.2013 klo 09:00-11:15 PAIKKA Haapajärven kaupungintalo, kokoushuone 2 KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 38 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 1 KÄYTTÖTALOUS 1.1 Raportointi talousarvion toteutumasta Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisella raportoinnilla, joka toteutetaan kaupunginhallitus

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.212 ALUSTAVA ARVIO Maakunnan talousarvio 212 ja toimintasuunnitelma 213 215 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 28.11.211 62. Käyttösuunnitelma

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511 00002105 SOSIAALITYÖ (03) 2014 / 2015 3001 Myyntituotot 1.500 499,77 33,3 997,71-497,94 1.146,48 2.144 1.646 1.500 3200 Maksutuotot 31.330 11.461,81 36,6 7.786,05 3.675,76 23.950,20 31.736 35.412 31.330

Lisätiedot

PoSan talouden toteutuminen ajalla Kustannuskehitys. Toiminta ja suoritemäärät

PoSan talouden toteutuminen ajalla Kustannuskehitys. Toiminta ja suoritemäärät PoSan talouden toteutuminen ajalla 1.1. 31.3.2017 Kustannuskehitys Talousarvion mukaisista tuotoista toteutui 24,9% ja ulkoisista kuluista 23,5%. Toimintatuotot laskivat -1,0% verrattuna edelliseen vuoteen.

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.7.21 Maakunnan talousarvio 21 ja toimintasuunnitelma 21 213 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 14.12.29 134. TOIMINTATUOTOT Maakunnan

Lisätiedot

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI RISKIENHALLINTAPÄIVÄ 4.5.2017 HELSINKI Faktaa Juvasta Pinta-ala 1 345,7 km2 Maapinta-ala 1 162,9 km2 -vesistöjä 182,8 km2 (13,5%) Väkiluku (31.12.2016) 6 424 henk. Väestöntiheys 5,7 as/km2 Työttömyysaste

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016 Juankosken kaupunki Tilinpäätös 2016 Väestömuutokset ja rakentaminen Juankosken virallinen väkiluku 31.12.2016 on 4727. Vähennystä edelliseen vuoteen 77. Syntyneiden enemmyys -37. Kuntien välinen nettomuutto

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,8 0, ,8 0,

TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,8 0, ,8 0, 00002110 TOIMEENTULOTUKI (04) Tuet ja avustukset 258.712 296.446 267.000 3,2-9,9 267.000 3,2-9,9 267.000 267.000 267.000 Muut toimintatuotot 31.858 30.000 20.000-37,2-33,3 20.000-37,2-33,3 20.000 20.000

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS

SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 4/2011 SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS Aika: tiistaina 24.5.2011 klo 9.00 9.15 Paikka: Nivalan, kaupungintalo valtuustosali Jäsenet (alleviivatut paikalla) Maija-Liisa Veteläinen Raimo Kaisto Riitta

Lisätiedot

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 Kaupunginhallitus 31.10.2016 Liite 1 388 Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 KH 31.10.2016 Tulosennuste 9/ 2016 MIKKELIN KAUPUNKI, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1-9/ 2016,

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset ja kirjelmät

Espoon kaupunki Pöytäkirja Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset ja kirjelmät 20.03.2013 Sivu 1 / 1 890/00.01.01/2013 30 terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset ja kirjelmät Valmistelijat / lisätiedot: Hietanen Tommi, puh. (09) 816 23001 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA Yhtymäkokous 3 24.05.2016 VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA 1.1. - 31.12.2015 106/02.020.201/2013 Yhtymäkokous 3 Hallitus 37 29.3.2016

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko 2016 vt talousjohtaja Jerry Retva 9.1.2017 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI ELOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat Salon

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Tammikuun tulos 2017 ETE T LÄ-KAR - J KAR ALAN J SOSIAALI- JA J TE T RVEYSPIIRI Y

Tammikuun tulos 2017 ETE T LÄ-KAR - J KAR ALAN J SOSIAALI- JA J TE T RVEYSPIIRI Y Tammikuun tulos 2017 Eksote Tammikuun tulos ja ennuste 2017 EKSOTE 2017 Tammi-marraskuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 36,7 36,7 0,0 440,2 440,2 0,0

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammitoukokuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammitoukokuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammitoukokuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 22.6.2015 Koko kunta - Toteumavertailu Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen kuukausitoteuma

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-syyskuu 2014

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-syyskuu 2014 Raportointi jäsenkunnille Tammi-syyskuu 2014 Eksoten tulos Tammi-syyskuu 2014 Muutos 2014 Tammi-syyskuu 2014 Koko vuosi TP 2013 EKSOTE YHTEENSÄ 1000 EUR E2014 vs. TP 2013 Toteuma Budjetti Erotus Ennuste

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Tammi-helmikuun tulos 2017

Tammi-helmikuun tulos 2017 Tammi-helmikuun tulos 2017 Eksote Tammikuun tulos ja ennuste 2017 EKSOTE 2017 Tammi-helmikuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 73,4 73,4 0,0 440,2 440,2

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

Tammi-toukokuun tulos 2017

Tammi-toukokuun tulos 2017 Tammi-toukokuun tulos 2017 Eksote Toukokuun tulos ja ennuste 2017 EKSOTE 2017 Tammi-toukokuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 183,4 183,4 0,0 440,2

Lisätiedot

LOIMAAN VESI OSAVUOSIKATSAUS I / 2017

LOIMAAN VESI OSAVUOSIKATSAUS I / 2017 LOIMAAN VESI OSAVUOSIKATSAUS I / 2017 LOIMAAN VESI LOIMAAN VEDEN OSAVUOSIKATSAUS 1 YLEISTÄ Loimaan veden johtosäännössä mainitaan kaupunginvaltuuston ja kuntalain liikelaitokselle määrittämät oikeudet

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HUHTIKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE PÖYTÄKIRJA 5/2013 51. Tarkastuslautakunta 28.05.2013. AIKA 28.05.2013 klo 12:00-15:10

PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE PÖYTÄKIRJA 5/2013 51. Tarkastuslautakunta 28.05.2013. AIKA 28.05.2013 klo 12:00-15:10 PÖYTÄKIRJA 5/2013 51 Tarkastuslautakunta 28.05.2013 AIKA 28.05.2013 klo 12:00-15:10 PAIKKA Haapajärven kaupungintalo, kokoushuone 2 KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 32 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-31.3.2014 Kinnulan kunta 01-03/2012 01-03/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-03/2014

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot