TALOUSARVIO VUODELLE 2011 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSARVIO VUODELLE 2011 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2011-2014"

Transkriptio

1 SASTAMALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO VUODELLE 2011 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Kaupunginvaltuusto

2 Sisällysluettelo 1. SASTAMALAN TALOUS MUUTTUMASSA 1 2. SASTAMALAN STRATEGIA 4 3. SASTAMALAN TOIMINTAMALLI 7 4. HENKILÖSTÖ 8 5. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT SUUNNITELMAKAUDELLE TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA TALOUDEN TUNNUSLUVUT TALOUSARVION LAADINTAPERUSTEET, RAKENNE JA SITOVUUS TALOUSARVION LAADINTAPROSESSI TALOUSARVIOASETELMA TILIVELVOLLISET KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousmäärärahat, yhteenveto Toiminnan painopisteet, keskeiset kehittämiskohteet ja palveluverkkomuutokset suunnitelmakaudella, yhteenveto Kansalaisvaikuttaminen ja päätöksenteko Elinkeinot ja osaaminen Elävä maaseutu ja elämänlaatu Sosiaalinen hyvinvointi ja toimintakyky Lasten ja nuorten kasvatus ja ohjaus Yhdyskunta ja ympäristö INVESTOINNIT, EMOKAUPUNKI TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA, EMOKAUPUNKI SASTAMALAN TILAKESKUS LIIKELAITOS SASTAMALAN VESI LIIKELAITOS SASTAMALAN KONSERNI KONSERNIIN KUULUVILLE YHTIÖILLE ASETETTAVAT TAVOITTEET 82 LIITTEET LIITE 1: YHDISTYMISAVUSTUKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA LIITE 2: INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN 2017 JA INVESTOINTIEN PERUSTELUT Muu oheismateriaali erillisenä liitteenä

3 SASTAMALAN KAUPUNKI 1 1. SASTAMALAN TALOUS MUUTTUMASSA 1. Yleistilanne Vuoden 2011 talousarvion laadinta poikkeaa aikaisemmasta siinä, että olennainen huomio on kohdistettava yhtä vuotta etäämmälle tulevaisuuteen. Tasapainotamme vuotta 2011 siksi, että saamme vuoden 2012 tasapainoon. Tulorahoituksessa on silloin olennainen muutos, koska yhdistymisavustukset loppuvat. Toinen olennainen rakennetekijä on yhteisöverojen tilitysten määräaikaisen korotuksen päättyminen. Näiden yhteisvaikutus on noin 3 milj. euroa vastaten yhden tuloveroprosentin tuottoa. Talouden yleinen kehitys on monien tunnuslukujen mukaisesti kääntynyt taantumasta hienoiseen nousuun, jota häiritsee kansainvälinen talouskehitys. Ennusteissa on epävarmuutta siitä, tuleeko orastavan nousun jälkeen uusi taantuma ja vahvan kasvun kausi antaakin odottaa itseään. Kansainvälisessä tilanteessa tapahtuu koko ajan eri toimiala- ja yrityskohtaisia muutoksia. Jotkut menestyvät ja toiset joutuvat kilpailun puristuksessa supistamaan. Euroalueella valtioiden velkaantuminen, Kreikka ja viime päivinä myös Irlanti ovat nousseet otsikoihin. Euron puolustamiseksi ja korkotason kurissa pitämiseksi tarvitaan EU:n mittakaavassa tukitoimenpiteitä. Sastamalassa työllisyys on kohentunut ja paikallistalouden elpyminen näkyy siinä määrin verotilityksissä, että edellä mainituista rakennetekijöistä selvittäisiin 2012 suhteellisen helposti. Sastamalan kaupunki on kuitenkin päättänyt edetä vanhuspalvelujen rakenteessa kohti valtakunnallisia suosituksia. On laadittu suunnitelmat Hopunkallion hankkeen toteuttamiseksi. Lavian Heikkilän palvelukeskusta koskevien ratkaisujen johdosta käynnistyy oma muutosprosessinsa, jossa henkilöstö kasvaa 2011 vajaalla 10:llä Sastamalan kotipalvelujen kenttätyössä. Näiden vanhuspalvelujen yhteenlaskettu vuositason vaikutus on runsaat 2 milj. euroa. Vuonna 2012 on tasapainotusratkaisuun sisällytettävä vuodeosasto 3:n käyttötalousvaikutukset. Kotipalvelun kenttätyöhön on lisätty henkilöstöä viidellä sekä 2013 että Tämä talousarvioehdotus sisältää Saspen osalta palvelurakennemuutoksen kustannukset käytettävissä olevien laskelmien mukaisena. Talouden tasapainotusta on haettu muista kaupungin ydinprosesseista, jotta vanhuspalvelujen tarvitsema 2 milj. euron lisärahoitustarve on voitu kattaa. Tämä viestii vanhuspalvelujen vahvasta arvostamisesta, koska sen mukaisesti resurssien kohdennusta suunnitellaan. Koska käyttömenoista ei vuoden 2012 investointitarpeita ajatellen ole kyetty riittävästi säästämään ja vuosikatetta kasvattamaan, on Sastamalan vuokratalot Oy:n myyminen merkitty investointisuunnitelmaan tuloksi vuodelle Myynnin muut perustelut esitetään investointisuunnitelman kohdalla. 2. Veroprosentit Veroprosentit ovat vuonna 2011 samat kuin kuluvanakin vuonna: Tulovero 20 % Kiinteistövero - yleinen 0.75% - vakituinen asuinrakennus 0.45% - muu kuin vakituinen asuinrakennus 0.98% - voimalaitoksen kiinteistövero 2.85% - rakentamaton rakennuspaikka 1.00% Kun veroprosentit pidetään ennallaan, varaudutaan siihen tilanteeseen, että jossakin määrin on tulevina vuosina mahdollista tasapainottaa taloutta vuodesta 2012 lähtien myös verotuloja lisäämällä. Talouden optimismin varaan sekä marraskuun 2010 maksuunpanotilityksen perusteella on jo vuodelle 2011 laskettu euroa aikaisempia laskelmia korkeampi tulojen taso, pohjaksi siten myös vuodelle Verorahoitukseen saattaa tulla muutoksia seuraavalla eduskuntavaalikaudella päätellen eri tahoilla laadituista selonteoista, joihin hallitusohjelman valmistelu osaltaan perustuu. Pitkällä aikavälillä on esitetty valtakunnallisia arvioita merkittävästä veroprosenttien korotuspaineesta väestön ikärakennekehityksestä aiheutuvan palvelutarpeen täyttämiseksi. Vuonna 2011 tasapainottaminen kohdistuu käyttötalousmenojen kasvun hillitsemiseen.

4 SASTAMALAN KAUPUNKI 2 Vuodesta 2012 lähtien on verotuloissa euroa sen varaan arvioituna, että valtakunnallisin toimenpitein kuntien taloutta uuden hallitusohjelman mukaisesti vahvistetaan. 3. Tuloslaskelma Tuloslaskelmassa huomio kohdistuu ensimmäiseksi ylijäämään vuonna 2011, runsaat 4 milj. euroa. Talouden on oltava ylijäämäinen, koska yhdistymisavustus on mukana vuosikatteessa ja kulkee sen välittämänä yhdistymisavustusinvestointeihin osana rahoituslaskelman nettoinvestointeja. Kun vuosikatteesta vähennetään poistot, syntyy ylijäämää. Se kulkee tilinpäätöksessä taseeseen, mutta rahaa ei ole missään, koska se tulee käytetyksi investointeihin. Tarkennuksena tähän on todettava, että siltä osin, kuin se ei jää yleiskatteeksi kaupungin taloudelle. Sitten vuonna 2012 onkin jo alijäämää. Aikaisemmissa valmistelulaskelmissa oli varauduttu noin 0.5 milj. euron lisäkarsintaan, mutta tämä talousarvio ei sitä sisällä. Periaatteena on tarkistaa tilanne vuoden 2011 ensimmäisellä vuosipuoliskolla ja lisätä tarvittaessa säästötoimenpiteitä vuoden 2011 aikana. Käyttötalouden yhdistymisavustuskohteita kohdentuu hallinnon ja palvelujen järjestämissuunnitelman perusteella vuodelle 2011 yhteensä euron määrästä. Suunnitelmasta on tässä talousarviossa poikettu yksityisteiden perusparannusavustusten kohdalla. Talousarviossa on hyväksyttävänä yhdistymisavustusten käytön jaksotusta koskeva muutos siksi, että kaupunki noudattaa kohteiden ohjelmoinnissa valtion perusparannusavustusten mukaista mitoitusta ja kohdevalintaa. Valtio joutuu määrärahojen niukkuudesta johtuen karsimaan rahoitettavia kohteita ja siirtämään niitä myöhemmille vuosille. Valtion rahoitus on kuitenkin niin merkittävä, suuruusluokaltaan vähän vaihdellen noin 50 %, että kaupunki varautuu tiekohteiden avustamiseen myöhempinäkin vuosina. Näin kaupungin rahoituksella voidaan toteuttaa perusparannuskohteita kaksinkertainen määrä verrattuna siihen, että kaikki julkinen rahoitus otettaisiin yksinomaan kaupungin yhdistymisavustuksista kolmen vuoden aikana. Vammalan osalta arvioidaan perusparannusavustuksiin kohdennettujen avustusten vuoden 2011 kuluessa toteutuvan, Mouhijärven osalta taso on jo saavutettu, mutta Äetsän alueelle suunnitellun hankemäärän ei arvioida toteutuvan vielä vuonna Valtuuston hyväksyttäväksi esitetään tässä periaate, että toteutumatta jääviä perusparannuskohteita avustetaan 2011 jälkeen sitten, kun ne rahoitusta valtioltakin saavat. Vuoden 2011 talousarviossa on tasapainotuslistalla tämän asian kohdalla euroa. Vastaava määräraha on lisätty vuoden 2012 taloussuunnitelmalukuihin. Siinä tapauksessa, että tulevina vuosina joudutaan jälleen etsimään uusia säästöjä, pidetään kiinni siitä, yksityisteiden perusparannuskohteet toteutetaan hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen mukaisesti valtion rahoituksen mahdollistamassa aikataulussa. Kaupungin talouden kannalta olennainen erä on 12 milj. euron verotulotasaus. Suunnitelmakausikin on rakennettu tämän välttämättömän kuntien välisen tasausjärjestelmän säilymiseen luottaen. Suunnitelman mukaiset poistot ovat tilinpäätöksestä 2009 merkittävästi kasvaneet. Tietotekniikan alalla poistoaika on lyhyt, jopa 3 vuotta ja investointitaso on muutoin ollut korkea Sastamalassa. Suunnitelmavuosilla 2.5 %:n toimintakatteen kasvulla näkyvä alijäämän lisääntyminen viestii siitä, että toiminta ja niistä johtuvat käyttömenot on pidettävä kurissa ja keskeisesti kohdistettava huomiota tuottavuuden parantamiseen kaikin käytettävissä olevin keinoin. 4. Rahoituslaskelma Rahoituslaskelman ensimmäiseltä riviltä käy ilmi arvio supistuvasta vuosikatteesta vuoden 2011 jälkeen. Se merkitsee painetta investointien rajoittamiseen velan kasvun hillitsemiseksi. Investointisuunnitelmaan on sisällytetty eri syistä pakollisiksi katsottavat investoinnit. Tällä suunnitelmalla velkamäärä emokaupungilla ei kasvaisi, mutta konserniin tulevalla uudella Hopunkallion kiinteistöyhtiöllä on noin 9 milj. euron rakennushanke valmistumassa vuonna Tälle rahoitukselle kaupunki tulee myöntämään takauksen. Rakennushankkeen kustannukset kanavoituvat pääosin Sastamalan kaupungin maksettaviksi vuodeosasto 3:n sekä tehostetun asumispalvelun yksikön vuokrakustannuksina sekä ateriamaksuina eri organisaatioiden kautta. Siitä puolestaan seuraa vaatimuksia parantaa tuottavuutta, joka ilmeneekin aterioiden valmistuksessa. Kustannuksia hillitsee myös kolmen eri toiminnan sijoittaminen synergisesti samojen perustusten päälle ja saman katon alle käyttämään yhteistä talotekniikkaa.

5 SASTAMALAN KAUPUNKI 3 Velan määrää voidaan verrata kriisikuntarajaan, joka on noin 60 milj. euroa, ja todeta, että etäisyyttä siihen on, mutta lainakustannuksia kaupungin maksettavaksi kiertyy Hopunkalliosta johtuen konsernirakenteen kautta. Velan lisäksi valtiovalta seuraa muitakin kriteereitä, kuten mm. vuosikatteen positiivisuutta ja taseen alijäämää. Sastamalassa on taseessa nyt 12 milj. euron ylijäämä ja vuosikate kunnossa. 5. Investoinnit Talousarvioon on liitetty yhdistelmä, josta käyvät ilmi yhtenä kokonaisuutena kaikki kaupungin ja liikelaitosten investoinnit. Investointisuunnitelmassa on kertaluonteisia aineettoman käyttöomaisuuden eriä seuraavasti: - SasKy:n peruspääoma liikuntahalliin SasKy:n peruspääoma KOTI-hankkeen oppimisympäristöön Sastamalan ruoka- ja puhtauspalvelut Oy, osakepääoma Laajakaista-hanke Kuntien yhteisen jätevesien puhdistamon osakepääoma, Sastamalan Veden investointisuunnitelmassa edelliset yhteensä Hankkeiden avulla kehitetään olennaisesti Sastamalan alueen palveluja. Hankkeiden rahoittamiseksi kaupunki myy Sastamalan vuokratalot Oy:n osakekannan ja merkitsee investointisuunnitelmaan tuloksi euroa vuodelle Tästä kaupasta valtuusto päättää erikseen. Tämä kauppa ei vähennä Sastamalan alueen asumispalveluja, mutta siitä irroitettava pääoma on olennainen keino hillittäessä kaupungin velkamäärän kasvua. Samalla mahdollistetaan lainanoton suuntaaminen uusien asuntoalueiden rakentamiseen Mouhijärven Päivärinteen alueella, ja Anolankalliolla, Anolankalliolla toteutetaan suunniteltu omakotitalonäyttely Sastamalan tunnetuksi tekemiseksi sekä noin 100 tontin varaamiseksi rakentajille siltä alueelta. Investointisuunnitelma koostuu pääosin yhdistymisavustuksella rahoitettavista sekä eri syistä pakollisista hankkeista. Mm. vuotovesien vähentämiseen on sitouduttu jätevesien puhdistamojen lupaehdoissa. Samalla pyritään luomaan edellytykset pienentää Sastamala-Huittinen siirtoviemärin mitoitusta kustannusten alentamiseksi. Sammaljoen paloasema sisältyy investointiohjelmaan ja toteutetaan, kun siihen saadaan palosuojelurahaston avustus. Investoinnin lainanhoitokustannukset tulevat vuosien myötä rahoitetuiksi aluepelastuslaitoksen maksamina vuokrina. Investointeja koskevana sitovana perusteluna on, että hanketta ei voida toteuttaa ilman valtuuston uutta päätöstä, jos suunnitelmaan merkittyä avustusta ei saada. 6. Konsernihallinto Sastamalan kaupungin konserni on jatkuvassa muutostilassa. Asunto-osakeyhtiöitä fuusioidaan, perustetaan Hopunkallion kiinteistö Oy sekä Sastamalan ruoka- ja puhtauspalvelut Oy. Valtiovallan taholla valmistelussa olevat sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiosuunnitelmat ja omana päätösasianaan käsiteltävä yhteistoiminta-alueen hallintomallisuunnitelma vaikuttavat toteutuessaan konsernirakenteeseen. Kaupunginhallitus on asettanut konsernihallinnon kehittämiseksi ja yhtenäistämiseksi ohjausryhmän sekä työvaliokunnan ja perustanut palkkatyöryhmän. Tehtävänä on tarkistaa konserniohjausta koskevat asiakirjat ajantasaisiksi ja laatia kuntayhteistyön huomioonottava konsernistrategia vuoden 2011 loppuun mennessä kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

6 SASTAMALAN KAUPUNKI 4 2. SASTAMALAN STRATEGIA Kaupunginvaltuusto hyväksyi Sastamalan kaupungin strategian vuoden 2010 talousarviokäsittelyn yhteydessä. Visio KASVUN SASTAMALA pitää sisällään aineellisen ja henkisen kasvun väestömäärän kasvun lisäksi. Sastamalan kaupungin arvot: 1. Yhteinen vahva tahtotila Tämä toteutuu johdonmukaisuutena päätöksenteossa. Yhteinen vahva tahtotila edellyttää yhteistä valmisteluprosessia, yhteistoimintamenettelyä, strategisessa päätöksenteossa. Uuden kaupungin organisaation toiminnassa ja kehittämisessä lähiesimiesten rooli ja tehtävä on tärkeä. Sastamalan valtuusto on jo tehnyt päätöksiä, joilla on vaikuttavuutta ja voimaa juuri yhteisen tahtotilan ansiosta. Kasvun Sastamalassa tarvitaan toimenpiteitä painopisteissä ja yhteistä vahvaa koko kaupunkiyhteisön tahtotilaa toteuttaa niitä. 2. Asiakaslähtöisyys Hyvän hallinnon mukainen palveluperiaate lähtee asiakkaiden tarpeista. Sastamalan kaupunkikonsernin menestyminen riippuu onnistumisesta asiakaspalvelussa. Tämä merkitsee resurssien suuntaamista palveluihin. Sekä asiakaslähtöisyyden periaate että hallinnon tuottavuuden parantaminen edellyttävät organisaatiorajat ylittävien työketjujen, prosessien jatkuvaa kehittämistä. Tärkeimmäksi nousee sosiaali- ja terveyspalvelujen saattaminen yhteiselle prosessikartalle. Kaikkien toimijoiden yhteistyö on tärkeää, esimerkiksi koulujen rooli on terveyden edistämisessä keskeisessä asemassa. 3. Rohkea realismi Tällä arvolla tarkoitetaan ensinnäkin innovatiivisuutta ja toiseksi ilmapiiriä, jossa riskejäkin voidaan Sastamalan kehittämiseksi ottaa. Samalla on kuitenkin tunnustettava tosiasiat, mm. talouden realiteetit, kasvuvauhti ja velanhoitokyvyn taso, mahdollisuuksien rajaajina. Kasvun Sastamalaa on vaikeaa toteuttaa ilman rohkeutta, uudistumista. Kasvun mahdollisuutta ei kuitenkaan saa kadottaa epärealistisin ratkaisuin. Rohkeaa realismia ja strategista ketteryyttä osoittaa uusia ja muuttuneita hankkeita koskeva päätöksenteko pikaisella aikataululla, kun seudun yhteinen etu niin edellyttää. Tämä tuo uutta virettä koko kaupungille ja valoisampaa tulevaisuuden näkymää. 4. Kestävä kehitys Kestävä kehitys sisältää monta ulottuvuutta, osittain myös rohkean realismin. Tärkeitä näkökulmia ovat terveyden edistäminen ja ilmastomuutoksen hidastaminen sekä muu ympäristön vaaliminen. Ekologisuuden tulee arvona vaikuttaa kaikissa toiminnoissa, esimerkiksi energialähteitä koskevissa valinnoissa.

7 SASTAMALAN KAUPUNKI 5 Sastamalan kaupungin strategiset menestystekijät, niihin liittyvät tavoitteet sekä tärkeimmät toimenpiteet vuoteen 2012 mennessä: Kriittinen menestystekijä Ylivertainen ympäristö asukkaille, yrittäjyydelle ja elinkeinotoiminnalle Puoleensa vetävät työyhteisöt Kaupunkistrategian tavoite Selkeät, nopeat ja terveyttä edistävät hyvät palvelut kaupunkilaisille yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tavoitteena voimaantunut itsestään vastuuta ottava kansalainen. Sastamalassa on uudistettu ja turvallinen vesihuolto Yrittäjyys ja elinkeinotoiminta Sastamalassa toimii useita työnantajia, yrityksiä ja julkisia organisaatioita, jotka ovat yhdessä luoneet alueelle työntekijöitä houkuttelevan imagon. Sastamala-konserni on haluttu ja tavoiteltu työyhteisö Strategiaan 2009 kirjatut toimenpiteet, vuosi 2012 Syrjäytymistä ehkäisemällä ja terveitä elämäntapoja edistämällä on sairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen tarpeen kasvua kyetty hillitsemään. Oikea-aikaiset ja tarpeita vastaavat palvelut toimivat yhteisillä kartoilla, erityisesti Saspessa, aluesairaalassa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa koko mahdollisen tulevan sosiaali- ja terveyspiirin alueella 1. Prosessien rajapintoja ylittävä kehittämistyö valmis 2. Sosiaali- ja terveyspiirit, Pirkanmaan hanke alkaen 2010 Palvelurakenne on suositusten mukainen Ydinprosessien palveluverkko- ja rakenneselvitykset ja niistä koostuva palvelustrategia valmis keväällä 2010 ja muutokset tasapainottavat taloutta Harrastusmahdollisuuksia on lisätty 1. Sastamalan koulutuskuntayhtymän oppimis- ja liikuntakeskus valmis 2. Musiikinopetus on vahva koko Sastamalan alueella Jäteveden puhdistamo on uudistettu Sastamalassa toimii moderni innovaatioverkosto Sastamalan seutu tunnetaan palveluyrittäjyydestään edelläkävijänä Keskustaajamassa ja Häijäässä on kaupungin omistuksessa kaavoitetut uudet teollisuusalueet Kaalisaari on kehittymässä kulttuuriympäristöksi Yhteinen markkinointihanke Toimiva yhteistyö koulutuskuntayhtymän kanssa Uudistuva, välittävä ja huolehtiva työyhteisö 1. Varhaisen tukemisen mallit käytössä 2. Kannustus itsensä ja toiminnan kehittämiseen 3. Valmius joustavuuteen ja uusiutumiseen 4. Oikea henkilöstömitoitus käytössä Henkilöstön valta ja vastuu kohtaavat, mielekkäät työtehtävät Asiantuntijaorganisaatiolla on päättäjien tuki Ammattitaitoinen rekrytointi Tehtävien vaativuutta ja osaamistasoa vastaava palkkaus

8 SASTAMALAN KAUPUNKI 6 Kriittinen menestystekijä Kirjan ja kulttuurin Sastamala Lasten ja nuorten Sastamala Monimuotoinen, elinvoimainen maaseutu ja kaupunki Kaupunkistrategian tavoite Koko maa tuntee Sastamalan kirjaja kulttuurikaupunkina Taide, liikunta ja kulttuuriympäristö, eli kulttuuri on kaikkien asia ja se ymmärretään laajasti Kaupunki edistää kulttuurin toimijoiden yhteistyötä sekä tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämistä Sastamalassa on laadukkaat päivähoito- ja opetuspalvelut Kirja ja kulttuuriteema näkyy vahvasti lasten ja nuorten palveluissa Sastamalassa on kehitetty nuorten osallisuutta Monipuoliset liikunta- ja vapaa-ajan palvelut ovat lasten ja nuorten tukena Väkiluku kasvaa Asumaan ja yrittämään houkuttelevat kylät Vapaa-ajan asuntojen muuttamista vakituisiksi asunnoiksi on edistetty Kaupunkitaajamassa vireillä useita kehittämishankkeita Strategiaan 2009 kirjatut toimenpiteet, vuosi 2012 Tyrvään Pyhän Olavin kirkon Raamatun tekstejä kuvaavat maalaukset ja koko kirkko tunnetaan UNESCON maailmanperintökohteena Kirjan Keskus on avattu Bäckmanin talon saneerauksen valmistuttua Kirja ja kulttuuri ovat sastamalalaisine merkkihenkilöineen mukana kaupungin ja koko yhteisön markkinoinnissa Kulttuuriperinteen siirtäminen Toimiva tapahtumakalenteri Stormin monipalvelukeskus Uotsolan ja Häijään päiväkodit laatua mitataan kokonaisvaltaisesti yhtenäisen arviointijärjestelmän avulla Opetussisällöt, tapahtumat ja palvelut Aito mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon ja toteutukseen omista lähtökohdistaan. tonttitarjonta koko alueella yhteisten alueiden kunnostustoimien tukeminen Virkistysalueiden kehittäminen Häijään-Uotsolan yleiskaava Hanke Ketolan teollisuusalueen kehittäminen 1. Äijänkiven alikulku Roismalan risteysalueen kauppakeskus 1.Hyrkin kiertoliittymä 2.Asemakaavat Kymppikortteli 1.Asunto- ja liikerakennus Senioritalot Jäljempänä kappaleessa 13 prosessien tuloskorteilla esitetyt tavoitteet on johdettu kaupunkistrategian tavoitteista.

9 SASTAMALAN KAUPUNKI 7 3. SASTAMALAN TOIMINTAMALLI Toimintamalliin on aikaisempiin vuosiin verrattuna tehty seuraavat muutokset: - Konsernihallinnosta on muodostettu erillinen johtamis- ja ohjausprosessi, johon kuuluvat strategiat, kaupunkirakenteen kehitys, talousohjaus, konserniohjaus sekä sisäinen valvonta ja riskienhallinta. - Hallinnon Tukipalvelut tukiprosessin on lakkautettu Prosessin henkilöstö sijoittuu jatkossa suoraan eri ydinprosessein alaisuuteen. Tukiprosessiin kuuluneet hallinto- ja asiantuntijapalvelut ovat siirtyneet kansalaisvaikuttamisen ydinprosessiin. - Hyvinvoinnin ydinprosessiin kuuluvan Perhepalvelut -osaprosessin nimi on muutettu muotoon Lastensuojelun sosiaalityö Prosessijohtamisen periaatteita: - Kaupungin toimintoja tullaan jatkuvasti kehittämään prosessimallin pohjalta - Prosessijohtaminen keskittyy asiakkaalle lisäarvoa tuottavien prosessien johtamiseen. Nämä prosessit ovat perinteisiä organisaatiorajan ylittäviä prosesseja (esim. terveydenhuolto tai koulutus) - Prosessit luokitellaan o ydinprosesseihin, jotka ovat asiakkaita palvelevia, heille lisäarvoa tuottavia usein yli yksikkö- tai organisaatiorajojen toimivia prosesseja o tukiprosesseihin, jotka ovat ydinprosesseja tukevia ja niiden toiminnan mahdollistavia organisaation sisäisiä prosesseja o osaprosesseihin, jotka ovat johonkin isompaan prosessiin kuuluvia prosessikokonaisuuksia o aliprosesseihin, jotka ovat osaprosessiin kuuluvia pienempiä prosessikokonaisuuksia (toimintoja) o johtamisprosesseihin, jotka kuvaavat miten ja millä prosesseja hallitaan - Prosesseille on nimetty vastuuhenkilö (prosessinomistaja / -johtaja). Johtamisen tukena toimii prosessitiimi, joka koostuu prosessin eri osaajista ja vastuuhenkilöistä. Prosessitiimissä voi olla jäseniä myös oman organisaation ulkopuolelta. - Prosesseille määritellään toiminta-ajatus, prosessin pelisäännöt, tavoitteet, mittarit sekä toimintaperiaatteet eri prosessien rajapinnoissa. Prosessijohtaminen painottaa asiakasnäkökulmaa, mutta toiminnan tärkeitä raamittajia ovat myös tehokkuus, innovatiivisuus ja henkilöstövoimavarat - Prosesseissa voi olla toimijoita myös oman organisaation ulkopuolelta. Prosessi voi toimia myös verkostona. Yksilöt voivat tehdä työtä useaan eri prosessiin.

10 SASTAMALAN KAUPUNKI 8 4. HENKILÖSTÖ Valtuuston tekemään vakanssipäätökseen sisältyi 862 vakinaista henkilöä. Vuoden 2009 lopussa vakinaisen henkilöstön määrä oli 855 ja vuoden 2010 alussa 894. Vuoden 2011 alussa vakinaista henkilöstöä arvioidaan olevan 918. Vakinaisen henkilöstön määrä lisääntyi vuoden 2010 aikana lomituspalvelujen toiminta-alueen laajentamisen sekä opetustoimen virkojen ja toimien vakinaistamisen johdosta. Henkilöstön jakautuminen ydinprosesseille sekä vuoden 2010 aikana eläkkeelle jääneiden määrä on esitetty alla olevassa taulukossa. Vuoden 2011 talousarvio sisältää seuraavat uudet vakanssit tai vakanssien vakinaistamiset: - lastensuojelun päällikkö (0,45 %:n lisäys osa-aikaisen sosiaalityöntekijän virkaan) - lastentarhanopettajan toimi Stormin päiväkotiin - palvelusihteeri maaseutuviranomaispalveluihin (yhteistoiminta-alueen laajennus Ikaalisiin ja Kiikoisiin) - musiikkiopiston rehtorin viran vakinaistaminen musiikkiopiston tuntiopettajan toimen vakinaistaminen Henkilöstön rakenne ja määrä ydinprosesseittain , kokoaikaiset ja osa-aikaiset PROSESSIT Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä kokoaik. osa-aik. yht. kokoaik. osa-aik. yht. kokoaik. osa-aik. yht. Kansalaisvaikuttaminen ja päätöksenteko Elinkeinot ja osaaminen Elävä maaseutu ja elämänlaatu sis. Lomatoimi sis. Sastamalan Opisto Sosiaalinen hyvinvointi ja toimintakyky Lasten ja nuorten kasvatus ja ohjaus Yhdyskunta ja ympäristö sis. Sastamalan Vesi Tilakeskus Hallinnon tukipalvelut KAIKKI YHTEENSÄ Henkilöstöä koskevat yhteiset tavoitteet Sastamalan strategian yhdeksi menestystekijäksi on määritelty PUOLEENSA VETÄVÄT TYÖYHTEISÖT. Sastamalan kaupunkikonsernin tasolla henkilöstönäkökulman tavoitteena on, että SASTAMALA-KONSERNI ON HALUTTU JA TAVOITELTU TYÖYHTEISÖ. Henkilöstöä koskevat kaikkien ydinprosessien yhteiset tehtävät vuodelle 2011: - Konsernin yhteisen henkilöstöpolitiikan kehittäminen - Riskien arvioinnin toteuttaminen työpaikoittain - Henkilöstökyselyssä esille tulleiden kehittämiskohteiden toteuttaminen - Henkilöstökyselyn uusiminen - Johtamisen ja esimiestaitojen kehittäminen - Henkilöstön osaamistason kehittäminen - Henkilöstömäärän ja rakenteen kehittäminen toiminnan vaatimuksien mukaiseksi

11 SASTAMALAN KAUPUNKI 9 Talouden tasapainotustarpeesta johtuen ydinprosessien tulee selvittää ja ottaa käyttöön toimintatapoja ja uudelleenjärjestelyjä, jossa nykyistä henkilöstöä valmennetaan uusiin tehtäviin. Kaupungin talous ei mahdollista toimintalinjaa, jossa olemassa olevaa henkilöstövahvuutta kasvatetaan. Henkilöstön arvioitu eläköitymissuunnitelma ydinprosessien esitysten mukaan Kaupungin henkilöstöstä jää eläkkeelle vuosina arviolta 92 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä Vakinaisen henkilöstön määrä Eläkkeelle jääneet Arvioitu vakinaisen henkilöstön määrä Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma Yhteensä Kuntalaisvaikuttaminen ja päätöksenteko Arvioitu eläköityminen 2 2 Jätetään täyttämättä Elinkeinot ja osaaminen Arvioitu eläköityminen Jätetään täyttämättä Elämänlaatu ja elävä maaseutu Arvioitu eläköityminen Jätetään täyttämättä Sosiaalinen hyvinvointi ja toimintakyky Arvioitu eläköityminen Jätetään täyttämättä Lasten ja nuorten kasvatus ja ohjaus Arvioitu eläköityminen Jätetään täyttämättä 1 1 Yhdyskunta ja ympäristö Arvioitu eläköityminen Jätetään täyttämättä Tilakeskus Arvioitu eläköityminen Jätetään täyttämättä 0 Hallinnon tukipalvelut Arvioitu eläköityminen Jätetään täyttämättä Yhteensä Arvioitu eläköityminen Jätetään täyttämättä TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT SUUNNITELMAKAUDELLE Väestö Sastamalan kaupungin asukasluku oli vuoden 2010 alussa asukasta. Väestötietojärjestelmän mukaan asukasluku oli lokakuun 2010 lopussa eli vuodenvaihteen tasolla. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Sastamalan väkiluku pysyy nykyisellä tasolla vuoteen 2015 saakka. Sen sijaan väestön ikärakenteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Suuret ikäluokat saavuttavat eläkeiän ja vuotiaiden määrä kasvaakin voimakkaasti, yli 800:lla vuoteen vuotta- täyttäneiden määrä lisääntyy 259:lla. Samassa ajassa ja työikäisten määrän vähenee 885 asukkaalla. Päivähoito- ja kouluikäisten lasten määrä vähenee 185:llä. Väestönmuutokset asettavat erityisiä haasteita vanhustenhuollon palvelurakenteelle sekä ennaltaehkäisevien toimintamuotojen kehittämiselle. Myös päivähoito- ja opetuspalveluiden tulee joustavasti vastata kysynnän muutoksiin. Strategia-luvussa mainituilla strategisilla valinnoilla ja toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan myönteisesti yritysten sijoittumiseen, työvoiman saatavuuteen ja väestön määrän ja -rakenteen kehitykseen.

12 SASTAMALAN KAUPUNKI Talouden kehitysnäkymät yleisesti / Peruspalvelubudjettitarkastelu syyskuu 2010 Valtiovarainministeriön peruspalvelubudjettitarkastelussa syyskuussa 2010 todetaan, että kuntatalous näyttäisi selviävän talouskriisistä huomattavasti pelättyä pienemmin vaurioin. Useiden tekijöiden, kuten valtion kuntataloutta vahvistaneiden mittavien toimenpiteiden, odotettua suotuisamman työllisyyskehityksen, kustannustason nousun hidastumisen sekä kuntien omien menokasvua hillitsevien säästötoimenpiteiden yhteisvaikutus näkyi jo vuoden 2009 selvästi ennakoitua paremmissa tilinpäätöksissä. Kun lisäksi otetaan huomioon kuntien vuodelle 2010 tekemät tuntuvat kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset, maltillinen työmarkkinaratkaisu sekä taloudellisen aktiviteetin viriämisen vaikutus kuntien kuluvan ja ensi vuoden verotuloihin, kuntatalouden näkymiä voidaan luonnehtia huomattavasti aiemmin arvioitua myönteisimmiksi. Vaikka synkimmät ennusteet eivät näyttäisikään toteutuvan, kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää jatkossa tiukkaa menokuria. Kuntien verotulojen ennakoidaan kasvavan lähivuosina keskimäärin n. 3½ % eli selvästi taantumaa edeltänyttä poikkeuksellista aikaa hitaammin. Kuntatalouden positiivinen kehitys vaarantuukin heti, mikäli toimintamenojen kasvu ei sopeudu tulokehityksen asettamiin rajoihin. Keskeistä on palkkamenojen hallinta ja tuottavuutta parantavien toimenpiteiden läpivieminen. Kansantalouden toipumiseen liittyy yhä myös kansainvälisestä taloudesta kumpuavia epävarmuuksia, jotka saattavat toteutuessaan vaikuttaa nopeastikin työllisyyteen ja siten heikentää kuntien verotulokehitystä. 3. Tuloperusteet Kunnallisvero Talousarviovuoden kunnallisverokertymää on arvioitu vuoden 2010 verokertymien sekä Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön ennusteiden pohjalta. Sastamala-kuntien laskennallinen veroäyrimäärä kasvoi vuosina keskimäärin 4,1 % vuodessa. Kasvunopeus on ollut pienempi kuin valtakunnallinen kunnallisveron kasvu vastaavana aikana. Vuodesta 2008 vuoteen 2009 Sastamalan kunnallisverokertymä väheni 1,5 %, kun vähennys oli kunnissa keskimäärin 0,4 %. Peruspalvelubudjettitarkastelussa kuntien kunnallisverotulojen on arvioitu vähenevän 0,5 % vuonna 2010 ja kasvavan 2,5 % vuonna Sastamalan tuloveroprosentiksi vuodelle 2011 on vahvistettu 20,00 % eli sama kuin vuonna Yhden kunnallisveroprosentin tuotto Sastamalassa on noin kolme miljoonaa euroa. Kunnallisverotuloja arvioidaan kertyvän 60,7 miljoonaa euroa vuonna Yhteisövero Yhteisöveron tuotto kasvoi vuosina Sastamalan alueella nopeammin kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2008 yhteisöveron tuotto väheni edellisestä vuodesta noin 26 % (koko maa 24 %). Vuonna 2008 yhteisöverotuloja kertyi Sastamalassa 4,2 miljoonaa euroa ja 3,1 miljoonaa euroa vuonna Vähennystä edellisestä vuodesta oli 1,1 miljoonaa euroa, vaikka kuntien yhteisöveron jako-osuuden tilapäinen korotus lisääkin Sastamalan yhteisöveroja vuositasolla noin miljoona euroa. Peruspalvelubudjettitarkastelun mukainen yhteisöverotulojen kasvuarvio vuodelle 2011 on 15 %. Vuoden 2011 yhteisöveron määräksi arvioidaan 3,7 miljoonaa euroa. Yhteisöverotulot ovat 5 % kaupungin kaikista verotuloista. Kiinteistövero Kiinteistöverojen vaihteluvälin ala- ja ylärajoja on korotettiin vuoden 2010 alusta lukien kuntien verotuottojen lisäämiseksi. Sastamalan kaupunginvaltuusto tarkisti kiinteistöveroprosentteja vuodelle Vuonna 2011 prosentit ovat vuoden 2010 mukaiset. Kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän 4,1 miljoona euroa ja sen osuus kaupungin verotuloista on noin 6 %.

13 SASTAMALAN KAUPUNKI 11 Veroprosentit ja tuotot 2011 Koko maa Pirkanmaa Sastamala Tuotto, 1000 Yleinen kiinteistövero 0,75 % Vakituiset asuinrakennukset 0,45 % Muu asuinrakennus 0,98 % 430 Voimalaitokset 2,85 % 342 Rakentamaton rakennuspaikka 1,00 % 28 Tulovero 19,17 % 19,46 % 20,00 % Yhteisövero Yhteensä Valtionosuudet Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2010 alusta. Valtionosuus koostuu peruspalvelujen valtionosuudesta sekä muun opetus- ja kulttuuritoimen ylläpitäjäjärjestelmän mukaisesta valtionosuudesta. Peruspalveluiden yhden putken valtionosuus käsittää - yleisen osan korotuksineen (entinen yleinen valtionosuus) - sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset - esi- ja perusopetuksen vuotiaiden ikäluokan mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset - yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset - asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen valtionosuuden - kuntien kulttuuritoimen valtionosuuden - verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen - mahdolliset lisäosat - valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella olevat eräät valtionosuutta lisäävät ja vähentävät tekijät - Yhden putken järjestelmän mukainen omarahoitusosuus on /asukas vuonna 2011,. Omarahoitusosuus vähennetään laskennallisista kustannuksista. Omarahoitusosuus laskennallista kustannuksissa on Sastamalassa noin 53 %, joten valtionosuus kattaa noin 47 %. - Valtionosuuteen sisältyy myös mm. verokompensaatio 2010 ja järjestelmämuutokseen liittyvä tasaus. - Yhden putken järjestelmän valtionosuuksia on budjetoitu 57 miljoonaa euroa vuodelle Järjestelmä käsittää myös kotikuntakorvaukset, jotka käsitellään perusopetuksen osaprosessissa talousarvion toimintamenoina ja toimintakuluina. Ylläpitäjäjärjestelmän valtionosuuteen sisältyvät: - lukiokoulutus - aamu- ja iltapäivätoiminta - kansalaisopistot - tuntiperusteinen taiteen perusopetus - ammatillinen koulutus - ammattikorkeakoulu - liikunta - nuorisotyö - museo - teatteri ja orkesteri - opetusministeriön päätettävän yhden putken järjestelmän lisärahoituksen mm. lisäopetukseen, maahanmuuttajien valmistavaan opetukseen sekä pidennetyn oppivelvollisuuden kustannuksiin. - Ylläpitäjäjärjestelmän mukainen kunnan rahoitusosuus on 357,70 /asukas vuonna Rahoitusosuus vähennetään maksettavasta valtionosuudesta. - Ylläpitäjäjärjestelmän valtionosuudet vähennettynä rahoitusosuudella ovat 3,4 miljoona euroa negatiiviset. Toimintatuotot Kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset toimintatuotot ilman yhdistymisavustuksia ovat vuoden 2011 talousarviossa 24,8 miljoonaa euroa. Kaupungin ja liikelaitosten väliset ja yksiköiden omat sisäiset laskutukset ovat yhteensä 13,4 milj. euroa. Sastamalan kuntaliitoksen yhdistymisavustukset ovat yhteensä 7,7 miljoonaa euroa v

14 SASTAMALAN KAUPUNKI 12 v v Yhdistymisavustusta kohdennetaan talousarviossa hallinnon ja palveluiden järjestämissopimuksen mukaisin periaattein. Yhdistymisavustuskohteilla turvataan Sastamalan tulevaa kasvua, rakennetta ja panostusten kerrannaisvaikutuksia. Investointisuunnitelmassa yhdistymisavustusta on eräiden tiehankkeiden osalta kohdennettu uudelleen VT 11 alikulun ja Tiisalantie-Mustianojan rinnakkais-/kevyenliikenteen väylän rakentamiseen. Yksityisteiden perusparannuskohteisiin tarkoitettua kohdennusta on siirretty euroa vuodelta 2011 vuoteen Yhdistymisavustustulo budjetoidaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeen mukaisesti tuloslaskelman erään Tuet ja avustukset. 5. Menoperusteet Käyttötalous Sastamala-kuntien käyttötalouden nettomenot kasvoivat vuosina keskimäärin noin kuuden prosentin vuosivauhdilla. Sastamalan ensimmäinen toimintavuoden 2009 kustannuskehityksen vertailua aikaisempiin vuosiin on kaupungin perustamisvaiheessa toteutettujen rakenteellisten muutosten johdosta vaikea luotettavasti tehdä. Tällaisia muutoksia olivat vuokratalojen yhtiöittäminen, Väkky:n purkautuminen sekä vanhustenhuollon ja kehitysvammahuollon järjestämisvastuun muutokset. Talousarvion laadintaohjeessa lähtökohtana oli 2,5 prosentin toimintakatteen enimmäiskasvu suunnitelmakaudella. Vuoden 2010 toimintakatteen enimmäiskasvuksi määriteltiin 4,1 %. Talouden raamilaskelmassa henkilöstömenojen arvioitiin kasvavan 0,8 prosenttia vuonna 2011 ja muihin menoihin ja tuloihin tehtiin kahden prosentin inflaatiotarkistus. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon osalta raamiin arvioitiin peruspalveluohjelman mukaiset kysynnän muutosta vastaavat euromuutokset. Vuoden 2011 laskennallisen raamin mukainen toimintakate oli 108,4 miljoonaa euroa. Talousarviossa kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset toimintakulut ovat 137,8 miljoonaa euroa. Toimintakate on 110,7 miljoonaa euroa eli 2,3 miljoonaa euroa raamia suurempi. Toimintakate kasvaa tilinpäätöksestä 9,1 miljoonaa euroa (9 %) ja valtuuston hyväksymästä vuoden 2010 muutetusta talousarviosta 2,4 miljoonaa euroa (2,2 %). Investoinnit Vuonna 2011 nettoinvestointien määrä on 12,9 miljoonaa euroa. Pysyvien vastaavien myyntituloja on budjetoitu euroa. Vuosien investointiohjelma sisältää yhteensä 34,4 milj. euron nettoinvestoinnit eli keskimäärin 8,6 miljoonaa euroa vuodessa. Käyttöomaisuuden myynnistä arvioidaan saatavan tuloja suunnitelmakaudella 5,6 miljoonaa euroa. 5. Rahoitus Vuonna 2011 Talousarviossa vuoden 2011 tuloslaskelman vuosikatetta on käytettävissä investointien rahoittamiseen 10,4 miljoonaa euroa. Investointien rahoitukseen tarvitaan vuosikatteen lisäksi 2,3 miljoonaa euroa muuta rahoitusta. Sastamalan Vesi Liikelaitos rahoittaa osan investoinneista kassavaroillaan, joten kaupungin ja liikelaitosten yhteenlaskettu lainamäärä kasvaa vuonna 0,5 miljoonaa euroa. Sastamalan lainamäärä on vuoden 2011 lopussa 43,5 miljoonaa euroa. Lisäksi voidaan tarvittaessa ottaa kuntatodistusohjelman kautta lyhytaikaista lainaa maksuvalmiuden varmistamiseksi. Samanaikaisesti liikkeelle laskettavien kuntatodistusten enimmäismäärä on viisi miljoonaa euroa.

15 SASTAMALAN KAUPUNKI TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA Seuraavissa taulukoissa kaupungin ja sen kahden liikelaitoksen, Sastamalan Vesi Liikelaitoksen sekä Sastamalan Tilakeskus Liikelaitoksen, talousarvioehdotukset on yhdistelty. Liikelaitosten johtokunnat ovat valmistelleet ehdotuksensa liikelaitoksen talousarvioksi ja suunnitelmaksi. Kaupunginhallitus voi esittää muutoksia vain liikelaitosta koskeviin sitoviin eriin kunnan talousarviossa. Valtuusto voi muuttaa liikelaitosta koskevia sitovia eriä ja tavoitteita, mutta ei voi suoraan puuttua menon ja tulon määrään liikelaitoksen talousarviossa. Tavoitteiden ja sitovien erien muuttuessa liikelaitoksen johtokunta valmistelee tarvittaessa uuden ehdotuksen talousarvioksi ja -suunnitelmaksi. Liikelaitoksen talousarvion ja - suunnitelman hyväksyy liikelaitoksen johtokunta valtuuston talousarviokäsittelyn jälkeen. Emokaupungin ja liikelaitosten tulos- ja rahoituslaskelmat esitetään jäljempänä omana kokonaisuutenaan. SASTAMALAN KAUPUNKI JA LIIKELAITOKSET TULOSLASKELMA Muutettu TALOUSARVIO TS TS TS Ulkoinen/sisäinen Tilinpäätös TA TS Toimintatuotot Yhdistymisavustus Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Verotulotasaus Rahoitustuotot ja -kulut Korkotulot Muut rahoitustuotot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys/vähennys Varausten lisäys/vähennys Rahastojen lisäys/vähennys Tilikauden ylijäämä + /alijäämä Verotulojen muutosolettama on v ,5 %, v ,1 % euroa, v %. Yhteisöveron kuntien jako-osuuden tilapäinen korotus jää pois vuonna 2012, mikä vähentää Sastamalan verotuloja noin 1 milj. eurolla (sisältyy muutosolettamaan). Yhdistymisavustusta maksetaan vuosina Yhdistymisavustuksen päättyessä vuonna 2012 toimintatuotot vähenevät 2,3 milj. eurolla. Yhdistymisavustuksilla rahoitettavat käyttötalouskohteet n. 0,7 milj. on vähennetty suunnitelmavuosien laskentapohjista. Valtionosuudet on arvioitu vuodelle 2011 marraskuussa tiedossa olevien laskentaperusteiden mukaisesti. Suunnitelmavuosille on laskettu 2 %:n indeksikorotus. Ylijäämä euroa muodostuu: Emokaupunki euroa Tilakeskus liikelaitos euroa Vesi liikelaitos euroa

16 SASTAMALAN KAUPUNKI 14 TULOSLASKELMA 2011, SISÄISTEN ERIEN ELIMINOINNIT SASTAMALAN KAUPUNKI JA LIIKELAITOKSET TULOSLASKELMA TALOUSARVIO Kaupungin ja liikelaitosten välisten TALOUSARVIO TA 2011 TA 2011 TA sisäisten erien eliminoinnit 2011 KAUPUNKI TILAKESKUS VESI ulk. + sis. KAUPUNKI TILAKESKUS VESI Ulkoinen Toimintatuotot Yhdistymisavustus Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Verotulotasaus Rahoitustuotot ja -kulut Korkotulot Muut rahoitustuotot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Sumu-poistot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys/vähennys Varausten lisäys/vähennys Rahastojen lisäys/vähennys Tilik. ylijäämä + /alijäämä Sisäisten myyntien ja ostojen määrä on noin 13,4 milj. euroa. Sisäisiä myyntejä ovat mm. sisäiset vuokrat, ruoka- ja siivouspalvelut, erilaiset asiantuntijapalvelut sekä yhdyskuntasuunnittelun muille prosesseille tuottamat suunnittelu- ja alueiden hoitopalvelut. Sisäisiin toimintatuottoihin ja kuluihin sisältyy myös kaupungin avustus Sastamalan Vesi liikelaitokselle. Rahoitustuotoissa ja kuluissa on sisäisenä eränä liikelaitosten emikaupungille maksama peruspääoman korko.

17 SASTAMALAN KAUPUNKI 15 SASTAMALAN KAUPUNKI JA LIIKELAITOKSET RAHOITUSLASKELMA Muutettu TALOUSARVIO TS TS TS Ulkoinen/sisäinen Tilinpäätös TA Vuosikate Satunnaiset erät 0 Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vast. myyntitulot Investointien rahavirta Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainasaamisten lisäykset ulk Antolainasaamisten lisäykset sis Antolainasaam. Vähennykset ukk Antolainasaam. Vähennykset sis Lainakannan muutokset Pitkäaik. lainojen lisäys Pitkäaik. lainojen lisäys, sis Pitkäaik. lainojen vähennys, ulk Pitkäaik. lainojen vähennys,sis Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoiminnan nettokassavirta Rahavarojen muutos Lainamäärän lisäys (+) / vähennys (-) Lainamäärä /asukas Asukasluku

18 SASTAMALAN KAUPUNKI 16 RAHOITUSLASKELMA 2011, SISÄISTEN ERIEN ELIMINOINNIT TALOUSARVIO Kaupungin ja liikelaitosten välisten TALOUSARVIO TA 2011 TA 2011 TA sisäisten erien eliminoinnit 2011 KAUPUNKI TILAKESKUS VESI ulk. + sis. KAUPUNKI TILAKESKUS VESI ulkoinen Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vast. myyntitulot Investointien rahavirta Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainasaamisten lisäykset ulk Antolainasaamisten lisäykset sis Antolainasaam. Vähennykset ukk Antolainasaam. Vähennykset sis Lainakannan muutokset Pitkäaik. lainojen lisäys Pitkäaik. lainojen lisäys, sis Pitkäaik. lainojen vähennys, ulk Pitkäaik. lainojen vähennys,sis Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoiminnan nettokassavirta Rahavarojen muutos Rahoituslaskelmassa sisäisenä eränä ovat Sastamalan Veden sisäisen korottoman lainan lyhennykset kaupungille.

19 SASTAMALAN KAUPUNKI TALOUDEN TUNNUSLUVUT 2011 SASTAMALAN KAUPUNKI Muut Talouden tunnuslukuja TP 2009 TA 2010 TA2011 Asukasluku Veroprosentti 19,50 20,00 20,00 Verotulot 1000 eur Verotulojen muutos % 0,4 % 0,6 % 3,6 % Verotulot eur/asukas Toimintakulut (ulk.), eur Toimintatuotot (ulk.), 1000 eur Toimintatuotot/toimintakulut (ulk.) % 19,9 % 20,2 % 20,3 % -ilman yhdistymisavustusta 17,4 % 18,5 % 18,0 % Vuosikate, eur Vuosikate eur/asukas Vuosikate poistoista % 223 % 135 % 173 % Tilikauden tulos, 1000 eur Tilikauden ylijäämä, 1000 eur Tulorahoitus tasapainossa tasapainossa tasapainossa Investointien omahankintameno, 1000 eur Investointien tulorahoitus, % 113,4 % 76,7 % 80,6 % Investoinnit netto, eur/asukas Lainakanta, 1000 eur Lainat, eur/asukas Lainanhoitokate 0,95 1,28 1,58 Taulukko sisältää kaupungin ja liikelaitosten tiedot. Tunnuslukujen määritelmät: toimintatuotot/toimintakulut, % = kuinka paljon toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla Vuosikate, 1000 ja /asukas = kuinka paljon talousarviovuoden tulorahoituksesta jää investointien ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen Vuosikate, % = 100 x (vuosikate/(toimintatuotot + verotulot + valtionosuudet)) Investointien tulorahoitus, % = 100 x (vuosikateinvestointien omahankintameno (ilman rahoitusosuuksia) kuvaa tulorahoituksen ja investointien suhdetta Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) jos tunnusluku on 1 tai suurempi, tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluku on alle 1, joudutaan vähentämään kunnan toimintapääomaa esimerkiksi ottamalla lisälainaa tai tulouttamalla talletuksia, sijoituksia ja muita saatavia.

20 SASTAMALAN KAUPUNKI TALOUSARVION LAADINTAPERUSTEET, RAKENNE JA SITOVUUS Laadintaperusteet Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Sastamalassa taloussuunnitelma on laadittu nelivuotisena vuosille Investoinneista on lisäksi liitteessä 2 esitetty vuoteen 2017 asti ulottuva hahmotelma, joka toimii seuraavan taloussuunnitelman pohjamateriaalina. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Sastamalassa talousarvio laaditaan nettomääräisenä. Kaupunginvaltuusto hyväksyy käyttötalousosassa talousarvioasetelman mukaiset osaprosessien toimintatavoitteet ja nettomäärärahat sekä investointiosassa hankeryhmäkohtaiset nettomäärärahat ja hankenimikkeet. Talousarvion laadintaohje Kaupunginvaltuusto määritteli taloussuunnittelun perusteet ja taloudellisen raamin. Valtuuston päätöksen pohjalta kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2011 talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeen, jossa prosessien taloussuunnittelua ohjeistettiin seuraavasti: Vuoden 2011 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman valmistelun keskeisenä lähtökohtana on talouden tasapaino pitkäjänteisellä otteella siten, että resurssit riittävät myös tulevina vuosina palvelujen tuottamiseen ja kaupungin strategisten, kasvua tukevien investointien toteuttamiseen. Taloussuunnittelussa on varauduttava vuoden 2012 yhdistymisavustustulon päättymiseen ja samanaikaiseen yhteisöveron jako-osuuden väliaikaisen korotuksen poistumiseen. Nämä vähentävät Sastamalan kaupungin tuloja noin kolmella miljoonalle eurolla eli yhden tuloveroprosentin verran. Sastamalan ensimmäinen tilinpäätös 2009 päätyi 101,6 miljoonan euron toimintakatteeseen. Tämä antaa lähtötason seuraavien vuosien taloussuunnittelulle. Kaupunginvaltuuston päätti vuoden 2010 talousarvion tarkistamisesta sekä taloussuunnitelmaraamista seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päätti käynnistää lautakunnissa talouden tasapainottamisohjelman. Valtuusto antoi kaupunginhallitukselle tehtäväksi kohdentaa 3.5 %:n toimintakatteen kasvun lautakunnille raamiksi vuoden 2010 talousarvion määrärahamuutosten valmistelua varten. Valtuusto antoi kaupunginhallitukselle ja edelleen lautakunnille tehtäväksi toimenpideohjelman laatimisen niin, että talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma voidaan rakentaa 2.5 %:n vuotuiselle toimintakatteen kasvulle. Raamin lisäksi voidaan taloussuunnitelmiin sisällyttää vanhuspalvelujen rakennemuutosinvestoinneista johtuvat tulosvaikutukset. Sama koskee Pirkanmaan sairaanhoitopiirin investointiohjelmista johtuvia palvelujen hinnantarkistuksia. Valtuusto vahvistaa vuoden 2012 kohdalla suunnitteluperusteeksi nollatuloksen.

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011

45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011 Sastamalan Tilakeskuksen Sastamalan Tilakeskuksen Sastamalan Tilakeskuksen 45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011 Tilakeskuksen talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2012-2015 - liikelaitoksen talousarvion

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä Kaupunginhallitus 10.11.2014 TP13 TA14 TPE14 TE-ehd15 TA15 TS16 TS17 TS18 TOIMINTATUOTOT ulk. 54 938 394 54 714 021 54 278 135 49 982 333 48 746 164 46 636 204 48 026 075

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Kunnanhallitus 201 07.09.2015 Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Khall 07.09.2015 201 Uusi Kuntalaki VI Osa Talous 13 luku

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate 130 TULOSLASKELMAOSA Toimintakate Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen välistä erotusta, joka kunnallistaloudessa on aina miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate 115 TULOSLASKELMAOSA Toimintakate Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen välistä erotusta, joka kunnallistaloudessa on aina miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014

KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014 VALTIOVARAINMINISTERIO KIRJE VM/1042/02020601/2014 1(3) 20.5.2014 Kunnan- ja kaupunginhallituksille KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014 Kunnan valtionosuutta voidaan

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki

LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki 1 LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Heikki Tyvi, puh. 040 063 3416 kaupunginjohtaja Markku

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Johtokuntakoulutus 20.2.2013 Tampere talo 1 Talous ja liiketoimintaryhmä Sisältö Talouden ohjauksen elementit Talouden toiminnot ja toimijat Tampereen kaupungissa

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kuntalain 65 :ssä on talousarvioperiaatteita koskevat säännökset. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Kuntatalous ja konserniohjaus

Kuntatalous ja konserniohjaus Yleinen talouskehitys YLEINEN TALOUSTILANNE 1) Talouden epävarmuus ja kansantalouden heikko kehitys 2) Välimerenmaiden velkaongelmat ja EU-alueen talouden kasvun epätasainen jakautuminen 3) Maan hallituksen

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015 Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu Hallitus 14.1.2015 Yhteenveto Armilan ja keskussairaalan toiminnan yhdistäminen näyttää kannattavalta sekä

Lisätiedot

ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Talouspalvelut liikelaitos jakaantuu hankintapalvelut -palveluyksikköön sekä

Lisätiedot

Talousarviomuutos 3/2013

Talousarviomuutos 3/2013 Kunnanhallitus 266 25.11.2013 Kunnanvaltuusto 71 09.12.2013 Talousarviomuutos 3/2013 355/02.02.00/2013 Kunnanhallitus 25.11.2013 266 Valmistelija: kunnansihteeri Eeva Suomalainen Vuoden 2013 talousarvion

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot