TALOUSARVIO VUODELLE 2011 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSARVIO VUODELLE 2011 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2011-2014"

Transkriptio

1 SASTAMALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO VUODELLE 2011 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Kaupunginvaltuusto

2 Sisällysluettelo 1. SASTAMALAN TALOUS MUUTTUMASSA 1 2. SASTAMALAN STRATEGIA 4 3. SASTAMALAN TOIMINTAMALLI 7 4. HENKILÖSTÖ 8 5. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT SUUNNITELMAKAUDELLE TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA TALOUDEN TUNNUSLUVUT TALOUSARVION LAADINTAPERUSTEET, RAKENNE JA SITOVUUS TALOUSARVION LAADINTAPROSESSI TALOUSARVIOASETELMA TILIVELVOLLISET KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousmäärärahat, yhteenveto Toiminnan painopisteet, keskeiset kehittämiskohteet ja palveluverkkomuutokset suunnitelmakaudella, yhteenveto Kansalaisvaikuttaminen ja päätöksenteko Elinkeinot ja osaaminen Elävä maaseutu ja elämänlaatu Sosiaalinen hyvinvointi ja toimintakyky Lasten ja nuorten kasvatus ja ohjaus Yhdyskunta ja ympäristö INVESTOINNIT, EMOKAUPUNKI TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA, EMOKAUPUNKI SASTAMALAN TILAKESKUS LIIKELAITOS SASTAMALAN VESI LIIKELAITOS SASTAMALAN KONSERNI KONSERNIIN KUULUVILLE YHTIÖILLE ASETETTAVAT TAVOITTEET 82 LIITTEET LIITE 1: YHDISTYMISAVUSTUKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA LIITE 2: INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN 2017 JA INVESTOINTIEN PERUSTELUT Muu oheismateriaali erillisenä liitteenä

3 SASTAMALAN KAUPUNKI 1 1. SASTAMALAN TALOUS MUUTTUMASSA 1. Yleistilanne Vuoden 2011 talousarvion laadinta poikkeaa aikaisemmasta siinä, että olennainen huomio on kohdistettava yhtä vuotta etäämmälle tulevaisuuteen. Tasapainotamme vuotta 2011 siksi, että saamme vuoden 2012 tasapainoon. Tulorahoituksessa on silloin olennainen muutos, koska yhdistymisavustukset loppuvat. Toinen olennainen rakennetekijä on yhteisöverojen tilitysten määräaikaisen korotuksen päättyminen. Näiden yhteisvaikutus on noin 3 milj. euroa vastaten yhden tuloveroprosentin tuottoa. Talouden yleinen kehitys on monien tunnuslukujen mukaisesti kääntynyt taantumasta hienoiseen nousuun, jota häiritsee kansainvälinen talouskehitys. Ennusteissa on epävarmuutta siitä, tuleeko orastavan nousun jälkeen uusi taantuma ja vahvan kasvun kausi antaakin odottaa itseään. Kansainvälisessä tilanteessa tapahtuu koko ajan eri toimiala- ja yrityskohtaisia muutoksia. Jotkut menestyvät ja toiset joutuvat kilpailun puristuksessa supistamaan. Euroalueella valtioiden velkaantuminen, Kreikka ja viime päivinä myös Irlanti ovat nousseet otsikoihin. Euron puolustamiseksi ja korkotason kurissa pitämiseksi tarvitaan EU:n mittakaavassa tukitoimenpiteitä. Sastamalassa työllisyys on kohentunut ja paikallistalouden elpyminen näkyy siinä määrin verotilityksissä, että edellä mainituista rakennetekijöistä selvittäisiin 2012 suhteellisen helposti. Sastamalan kaupunki on kuitenkin päättänyt edetä vanhuspalvelujen rakenteessa kohti valtakunnallisia suosituksia. On laadittu suunnitelmat Hopunkallion hankkeen toteuttamiseksi. Lavian Heikkilän palvelukeskusta koskevien ratkaisujen johdosta käynnistyy oma muutosprosessinsa, jossa henkilöstö kasvaa 2011 vajaalla 10:llä Sastamalan kotipalvelujen kenttätyössä. Näiden vanhuspalvelujen yhteenlaskettu vuositason vaikutus on runsaat 2 milj. euroa. Vuonna 2012 on tasapainotusratkaisuun sisällytettävä vuodeosasto 3:n käyttötalousvaikutukset. Kotipalvelun kenttätyöhön on lisätty henkilöstöä viidellä sekä 2013 että Tämä talousarvioehdotus sisältää Saspen osalta palvelurakennemuutoksen kustannukset käytettävissä olevien laskelmien mukaisena. Talouden tasapainotusta on haettu muista kaupungin ydinprosesseista, jotta vanhuspalvelujen tarvitsema 2 milj. euron lisärahoitustarve on voitu kattaa. Tämä viestii vanhuspalvelujen vahvasta arvostamisesta, koska sen mukaisesti resurssien kohdennusta suunnitellaan. Koska käyttömenoista ei vuoden 2012 investointitarpeita ajatellen ole kyetty riittävästi säästämään ja vuosikatetta kasvattamaan, on Sastamalan vuokratalot Oy:n myyminen merkitty investointisuunnitelmaan tuloksi vuodelle Myynnin muut perustelut esitetään investointisuunnitelman kohdalla. 2. Veroprosentit Veroprosentit ovat vuonna 2011 samat kuin kuluvanakin vuonna: Tulovero 20 % Kiinteistövero - yleinen 0.75% - vakituinen asuinrakennus 0.45% - muu kuin vakituinen asuinrakennus 0.98% - voimalaitoksen kiinteistövero 2.85% - rakentamaton rakennuspaikka 1.00% Kun veroprosentit pidetään ennallaan, varaudutaan siihen tilanteeseen, että jossakin määrin on tulevina vuosina mahdollista tasapainottaa taloutta vuodesta 2012 lähtien myös verotuloja lisäämällä. Talouden optimismin varaan sekä marraskuun 2010 maksuunpanotilityksen perusteella on jo vuodelle 2011 laskettu euroa aikaisempia laskelmia korkeampi tulojen taso, pohjaksi siten myös vuodelle Verorahoitukseen saattaa tulla muutoksia seuraavalla eduskuntavaalikaudella päätellen eri tahoilla laadituista selonteoista, joihin hallitusohjelman valmistelu osaltaan perustuu. Pitkällä aikavälillä on esitetty valtakunnallisia arvioita merkittävästä veroprosenttien korotuspaineesta väestön ikärakennekehityksestä aiheutuvan palvelutarpeen täyttämiseksi. Vuonna 2011 tasapainottaminen kohdistuu käyttötalousmenojen kasvun hillitsemiseen.

4 SASTAMALAN KAUPUNKI 2 Vuodesta 2012 lähtien on verotuloissa euroa sen varaan arvioituna, että valtakunnallisin toimenpitein kuntien taloutta uuden hallitusohjelman mukaisesti vahvistetaan. 3. Tuloslaskelma Tuloslaskelmassa huomio kohdistuu ensimmäiseksi ylijäämään vuonna 2011, runsaat 4 milj. euroa. Talouden on oltava ylijäämäinen, koska yhdistymisavustus on mukana vuosikatteessa ja kulkee sen välittämänä yhdistymisavustusinvestointeihin osana rahoituslaskelman nettoinvestointeja. Kun vuosikatteesta vähennetään poistot, syntyy ylijäämää. Se kulkee tilinpäätöksessä taseeseen, mutta rahaa ei ole missään, koska se tulee käytetyksi investointeihin. Tarkennuksena tähän on todettava, että siltä osin, kuin se ei jää yleiskatteeksi kaupungin taloudelle. Sitten vuonna 2012 onkin jo alijäämää. Aikaisemmissa valmistelulaskelmissa oli varauduttu noin 0.5 milj. euron lisäkarsintaan, mutta tämä talousarvio ei sitä sisällä. Periaatteena on tarkistaa tilanne vuoden 2011 ensimmäisellä vuosipuoliskolla ja lisätä tarvittaessa säästötoimenpiteitä vuoden 2011 aikana. Käyttötalouden yhdistymisavustuskohteita kohdentuu hallinnon ja palvelujen järjestämissuunnitelman perusteella vuodelle 2011 yhteensä euron määrästä. Suunnitelmasta on tässä talousarviossa poikettu yksityisteiden perusparannusavustusten kohdalla. Talousarviossa on hyväksyttävänä yhdistymisavustusten käytön jaksotusta koskeva muutos siksi, että kaupunki noudattaa kohteiden ohjelmoinnissa valtion perusparannusavustusten mukaista mitoitusta ja kohdevalintaa. Valtio joutuu määrärahojen niukkuudesta johtuen karsimaan rahoitettavia kohteita ja siirtämään niitä myöhemmille vuosille. Valtion rahoitus on kuitenkin niin merkittävä, suuruusluokaltaan vähän vaihdellen noin 50 %, että kaupunki varautuu tiekohteiden avustamiseen myöhempinäkin vuosina. Näin kaupungin rahoituksella voidaan toteuttaa perusparannuskohteita kaksinkertainen määrä verrattuna siihen, että kaikki julkinen rahoitus otettaisiin yksinomaan kaupungin yhdistymisavustuksista kolmen vuoden aikana. Vammalan osalta arvioidaan perusparannusavustuksiin kohdennettujen avustusten vuoden 2011 kuluessa toteutuvan, Mouhijärven osalta taso on jo saavutettu, mutta Äetsän alueelle suunnitellun hankemäärän ei arvioida toteutuvan vielä vuonna Valtuuston hyväksyttäväksi esitetään tässä periaate, että toteutumatta jääviä perusparannuskohteita avustetaan 2011 jälkeen sitten, kun ne rahoitusta valtioltakin saavat. Vuoden 2011 talousarviossa on tasapainotuslistalla tämän asian kohdalla euroa. Vastaava määräraha on lisätty vuoden 2012 taloussuunnitelmalukuihin. Siinä tapauksessa, että tulevina vuosina joudutaan jälleen etsimään uusia säästöjä, pidetään kiinni siitä, yksityisteiden perusparannuskohteet toteutetaan hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen mukaisesti valtion rahoituksen mahdollistamassa aikataulussa. Kaupungin talouden kannalta olennainen erä on 12 milj. euron verotulotasaus. Suunnitelmakausikin on rakennettu tämän välttämättömän kuntien välisen tasausjärjestelmän säilymiseen luottaen. Suunnitelman mukaiset poistot ovat tilinpäätöksestä 2009 merkittävästi kasvaneet. Tietotekniikan alalla poistoaika on lyhyt, jopa 3 vuotta ja investointitaso on muutoin ollut korkea Sastamalassa. Suunnitelmavuosilla 2.5 %:n toimintakatteen kasvulla näkyvä alijäämän lisääntyminen viestii siitä, että toiminta ja niistä johtuvat käyttömenot on pidettävä kurissa ja keskeisesti kohdistettava huomiota tuottavuuden parantamiseen kaikin käytettävissä olevin keinoin. 4. Rahoituslaskelma Rahoituslaskelman ensimmäiseltä riviltä käy ilmi arvio supistuvasta vuosikatteesta vuoden 2011 jälkeen. Se merkitsee painetta investointien rajoittamiseen velan kasvun hillitsemiseksi. Investointisuunnitelmaan on sisällytetty eri syistä pakollisiksi katsottavat investoinnit. Tällä suunnitelmalla velkamäärä emokaupungilla ei kasvaisi, mutta konserniin tulevalla uudella Hopunkallion kiinteistöyhtiöllä on noin 9 milj. euron rakennushanke valmistumassa vuonna Tälle rahoitukselle kaupunki tulee myöntämään takauksen. Rakennushankkeen kustannukset kanavoituvat pääosin Sastamalan kaupungin maksettaviksi vuodeosasto 3:n sekä tehostetun asumispalvelun yksikön vuokrakustannuksina sekä ateriamaksuina eri organisaatioiden kautta. Siitä puolestaan seuraa vaatimuksia parantaa tuottavuutta, joka ilmeneekin aterioiden valmistuksessa. Kustannuksia hillitsee myös kolmen eri toiminnan sijoittaminen synergisesti samojen perustusten päälle ja saman katon alle käyttämään yhteistä talotekniikkaa.

5 SASTAMALAN KAUPUNKI 3 Velan määrää voidaan verrata kriisikuntarajaan, joka on noin 60 milj. euroa, ja todeta, että etäisyyttä siihen on, mutta lainakustannuksia kaupungin maksettavaksi kiertyy Hopunkalliosta johtuen konsernirakenteen kautta. Velan lisäksi valtiovalta seuraa muitakin kriteereitä, kuten mm. vuosikatteen positiivisuutta ja taseen alijäämää. Sastamalassa on taseessa nyt 12 milj. euron ylijäämä ja vuosikate kunnossa. 5. Investoinnit Talousarvioon on liitetty yhdistelmä, josta käyvät ilmi yhtenä kokonaisuutena kaikki kaupungin ja liikelaitosten investoinnit. Investointisuunnitelmassa on kertaluonteisia aineettoman käyttöomaisuuden eriä seuraavasti: - SasKy:n peruspääoma liikuntahalliin SasKy:n peruspääoma KOTI-hankkeen oppimisympäristöön Sastamalan ruoka- ja puhtauspalvelut Oy, osakepääoma Laajakaista-hanke Kuntien yhteisen jätevesien puhdistamon osakepääoma, Sastamalan Veden investointisuunnitelmassa edelliset yhteensä Hankkeiden avulla kehitetään olennaisesti Sastamalan alueen palveluja. Hankkeiden rahoittamiseksi kaupunki myy Sastamalan vuokratalot Oy:n osakekannan ja merkitsee investointisuunnitelmaan tuloksi euroa vuodelle Tästä kaupasta valtuusto päättää erikseen. Tämä kauppa ei vähennä Sastamalan alueen asumispalveluja, mutta siitä irroitettava pääoma on olennainen keino hillittäessä kaupungin velkamäärän kasvua. Samalla mahdollistetaan lainanoton suuntaaminen uusien asuntoalueiden rakentamiseen Mouhijärven Päivärinteen alueella, ja Anolankalliolla, Anolankalliolla toteutetaan suunniteltu omakotitalonäyttely Sastamalan tunnetuksi tekemiseksi sekä noin 100 tontin varaamiseksi rakentajille siltä alueelta. Investointisuunnitelma koostuu pääosin yhdistymisavustuksella rahoitettavista sekä eri syistä pakollisista hankkeista. Mm. vuotovesien vähentämiseen on sitouduttu jätevesien puhdistamojen lupaehdoissa. Samalla pyritään luomaan edellytykset pienentää Sastamala-Huittinen siirtoviemärin mitoitusta kustannusten alentamiseksi. Sammaljoen paloasema sisältyy investointiohjelmaan ja toteutetaan, kun siihen saadaan palosuojelurahaston avustus. Investoinnin lainanhoitokustannukset tulevat vuosien myötä rahoitetuiksi aluepelastuslaitoksen maksamina vuokrina. Investointeja koskevana sitovana perusteluna on, että hanketta ei voida toteuttaa ilman valtuuston uutta päätöstä, jos suunnitelmaan merkittyä avustusta ei saada. 6. Konsernihallinto Sastamalan kaupungin konserni on jatkuvassa muutostilassa. Asunto-osakeyhtiöitä fuusioidaan, perustetaan Hopunkallion kiinteistö Oy sekä Sastamalan ruoka- ja puhtauspalvelut Oy. Valtiovallan taholla valmistelussa olevat sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiosuunnitelmat ja omana päätösasianaan käsiteltävä yhteistoiminta-alueen hallintomallisuunnitelma vaikuttavat toteutuessaan konsernirakenteeseen. Kaupunginhallitus on asettanut konsernihallinnon kehittämiseksi ja yhtenäistämiseksi ohjausryhmän sekä työvaliokunnan ja perustanut palkkatyöryhmän. Tehtävänä on tarkistaa konserniohjausta koskevat asiakirjat ajantasaisiksi ja laatia kuntayhteistyön huomioonottava konsernistrategia vuoden 2011 loppuun mennessä kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

6 SASTAMALAN KAUPUNKI 4 2. SASTAMALAN STRATEGIA Kaupunginvaltuusto hyväksyi Sastamalan kaupungin strategian vuoden 2010 talousarviokäsittelyn yhteydessä. Visio KASVUN SASTAMALA pitää sisällään aineellisen ja henkisen kasvun väestömäärän kasvun lisäksi. Sastamalan kaupungin arvot: 1. Yhteinen vahva tahtotila Tämä toteutuu johdonmukaisuutena päätöksenteossa. Yhteinen vahva tahtotila edellyttää yhteistä valmisteluprosessia, yhteistoimintamenettelyä, strategisessa päätöksenteossa. Uuden kaupungin organisaation toiminnassa ja kehittämisessä lähiesimiesten rooli ja tehtävä on tärkeä. Sastamalan valtuusto on jo tehnyt päätöksiä, joilla on vaikuttavuutta ja voimaa juuri yhteisen tahtotilan ansiosta. Kasvun Sastamalassa tarvitaan toimenpiteitä painopisteissä ja yhteistä vahvaa koko kaupunkiyhteisön tahtotilaa toteuttaa niitä. 2. Asiakaslähtöisyys Hyvän hallinnon mukainen palveluperiaate lähtee asiakkaiden tarpeista. Sastamalan kaupunkikonsernin menestyminen riippuu onnistumisesta asiakaspalvelussa. Tämä merkitsee resurssien suuntaamista palveluihin. Sekä asiakaslähtöisyyden periaate että hallinnon tuottavuuden parantaminen edellyttävät organisaatiorajat ylittävien työketjujen, prosessien jatkuvaa kehittämistä. Tärkeimmäksi nousee sosiaali- ja terveyspalvelujen saattaminen yhteiselle prosessikartalle. Kaikkien toimijoiden yhteistyö on tärkeää, esimerkiksi koulujen rooli on terveyden edistämisessä keskeisessä asemassa. 3. Rohkea realismi Tällä arvolla tarkoitetaan ensinnäkin innovatiivisuutta ja toiseksi ilmapiiriä, jossa riskejäkin voidaan Sastamalan kehittämiseksi ottaa. Samalla on kuitenkin tunnustettava tosiasiat, mm. talouden realiteetit, kasvuvauhti ja velanhoitokyvyn taso, mahdollisuuksien rajaajina. Kasvun Sastamalaa on vaikeaa toteuttaa ilman rohkeutta, uudistumista. Kasvun mahdollisuutta ei kuitenkaan saa kadottaa epärealistisin ratkaisuin. Rohkeaa realismia ja strategista ketteryyttä osoittaa uusia ja muuttuneita hankkeita koskeva päätöksenteko pikaisella aikataululla, kun seudun yhteinen etu niin edellyttää. Tämä tuo uutta virettä koko kaupungille ja valoisampaa tulevaisuuden näkymää. 4. Kestävä kehitys Kestävä kehitys sisältää monta ulottuvuutta, osittain myös rohkean realismin. Tärkeitä näkökulmia ovat terveyden edistäminen ja ilmastomuutoksen hidastaminen sekä muu ympäristön vaaliminen. Ekologisuuden tulee arvona vaikuttaa kaikissa toiminnoissa, esimerkiksi energialähteitä koskevissa valinnoissa.

7 SASTAMALAN KAUPUNKI 5 Sastamalan kaupungin strategiset menestystekijät, niihin liittyvät tavoitteet sekä tärkeimmät toimenpiteet vuoteen 2012 mennessä: Kriittinen menestystekijä Ylivertainen ympäristö asukkaille, yrittäjyydelle ja elinkeinotoiminnalle Puoleensa vetävät työyhteisöt Kaupunkistrategian tavoite Selkeät, nopeat ja terveyttä edistävät hyvät palvelut kaupunkilaisille yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tavoitteena voimaantunut itsestään vastuuta ottava kansalainen. Sastamalassa on uudistettu ja turvallinen vesihuolto Yrittäjyys ja elinkeinotoiminta Sastamalassa toimii useita työnantajia, yrityksiä ja julkisia organisaatioita, jotka ovat yhdessä luoneet alueelle työntekijöitä houkuttelevan imagon. Sastamala-konserni on haluttu ja tavoiteltu työyhteisö Strategiaan 2009 kirjatut toimenpiteet, vuosi 2012 Syrjäytymistä ehkäisemällä ja terveitä elämäntapoja edistämällä on sairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen tarpeen kasvua kyetty hillitsemään. Oikea-aikaiset ja tarpeita vastaavat palvelut toimivat yhteisillä kartoilla, erityisesti Saspessa, aluesairaalassa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa koko mahdollisen tulevan sosiaali- ja terveyspiirin alueella 1. Prosessien rajapintoja ylittävä kehittämistyö valmis 2. Sosiaali- ja terveyspiirit, Pirkanmaan hanke alkaen 2010 Palvelurakenne on suositusten mukainen Ydinprosessien palveluverkko- ja rakenneselvitykset ja niistä koostuva palvelustrategia valmis keväällä 2010 ja muutokset tasapainottavat taloutta Harrastusmahdollisuuksia on lisätty 1. Sastamalan koulutuskuntayhtymän oppimis- ja liikuntakeskus valmis 2. Musiikinopetus on vahva koko Sastamalan alueella Jäteveden puhdistamo on uudistettu Sastamalassa toimii moderni innovaatioverkosto Sastamalan seutu tunnetaan palveluyrittäjyydestään edelläkävijänä Keskustaajamassa ja Häijäässä on kaupungin omistuksessa kaavoitetut uudet teollisuusalueet Kaalisaari on kehittymässä kulttuuriympäristöksi Yhteinen markkinointihanke Toimiva yhteistyö koulutuskuntayhtymän kanssa Uudistuva, välittävä ja huolehtiva työyhteisö 1. Varhaisen tukemisen mallit käytössä 2. Kannustus itsensä ja toiminnan kehittämiseen 3. Valmius joustavuuteen ja uusiutumiseen 4. Oikea henkilöstömitoitus käytössä Henkilöstön valta ja vastuu kohtaavat, mielekkäät työtehtävät Asiantuntijaorganisaatiolla on päättäjien tuki Ammattitaitoinen rekrytointi Tehtävien vaativuutta ja osaamistasoa vastaava palkkaus

8 SASTAMALAN KAUPUNKI 6 Kriittinen menestystekijä Kirjan ja kulttuurin Sastamala Lasten ja nuorten Sastamala Monimuotoinen, elinvoimainen maaseutu ja kaupunki Kaupunkistrategian tavoite Koko maa tuntee Sastamalan kirjaja kulttuurikaupunkina Taide, liikunta ja kulttuuriympäristö, eli kulttuuri on kaikkien asia ja se ymmärretään laajasti Kaupunki edistää kulttuurin toimijoiden yhteistyötä sekä tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämistä Sastamalassa on laadukkaat päivähoito- ja opetuspalvelut Kirja ja kulttuuriteema näkyy vahvasti lasten ja nuorten palveluissa Sastamalassa on kehitetty nuorten osallisuutta Monipuoliset liikunta- ja vapaa-ajan palvelut ovat lasten ja nuorten tukena Väkiluku kasvaa Asumaan ja yrittämään houkuttelevat kylät Vapaa-ajan asuntojen muuttamista vakituisiksi asunnoiksi on edistetty Kaupunkitaajamassa vireillä useita kehittämishankkeita Strategiaan 2009 kirjatut toimenpiteet, vuosi 2012 Tyrvään Pyhän Olavin kirkon Raamatun tekstejä kuvaavat maalaukset ja koko kirkko tunnetaan UNESCON maailmanperintökohteena Kirjan Keskus on avattu Bäckmanin talon saneerauksen valmistuttua Kirja ja kulttuuri ovat sastamalalaisine merkkihenkilöineen mukana kaupungin ja koko yhteisön markkinoinnissa Kulttuuriperinteen siirtäminen Toimiva tapahtumakalenteri Stormin monipalvelukeskus Uotsolan ja Häijään päiväkodit laatua mitataan kokonaisvaltaisesti yhtenäisen arviointijärjestelmän avulla Opetussisällöt, tapahtumat ja palvelut Aito mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon ja toteutukseen omista lähtökohdistaan. tonttitarjonta koko alueella yhteisten alueiden kunnostustoimien tukeminen Virkistysalueiden kehittäminen Häijään-Uotsolan yleiskaava Hanke Ketolan teollisuusalueen kehittäminen 1. Äijänkiven alikulku Roismalan risteysalueen kauppakeskus 1.Hyrkin kiertoliittymä 2.Asemakaavat Kymppikortteli 1.Asunto- ja liikerakennus Senioritalot Jäljempänä kappaleessa 13 prosessien tuloskorteilla esitetyt tavoitteet on johdettu kaupunkistrategian tavoitteista.

9 SASTAMALAN KAUPUNKI 7 3. SASTAMALAN TOIMINTAMALLI Toimintamalliin on aikaisempiin vuosiin verrattuna tehty seuraavat muutokset: - Konsernihallinnosta on muodostettu erillinen johtamis- ja ohjausprosessi, johon kuuluvat strategiat, kaupunkirakenteen kehitys, talousohjaus, konserniohjaus sekä sisäinen valvonta ja riskienhallinta. - Hallinnon Tukipalvelut tukiprosessin on lakkautettu Prosessin henkilöstö sijoittuu jatkossa suoraan eri ydinprosessein alaisuuteen. Tukiprosessiin kuuluneet hallinto- ja asiantuntijapalvelut ovat siirtyneet kansalaisvaikuttamisen ydinprosessiin. - Hyvinvoinnin ydinprosessiin kuuluvan Perhepalvelut -osaprosessin nimi on muutettu muotoon Lastensuojelun sosiaalityö Prosessijohtamisen periaatteita: - Kaupungin toimintoja tullaan jatkuvasti kehittämään prosessimallin pohjalta - Prosessijohtaminen keskittyy asiakkaalle lisäarvoa tuottavien prosessien johtamiseen. Nämä prosessit ovat perinteisiä organisaatiorajan ylittäviä prosesseja (esim. terveydenhuolto tai koulutus) - Prosessit luokitellaan o ydinprosesseihin, jotka ovat asiakkaita palvelevia, heille lisäarvoa tuottavia usein yli yksikkö- tai organisaatiorajojen toimivia prosesseja o tukiprosesseihin, jotka ovat ydinprosesseja tukevia ja niiden toiminnan mahdollistavia organisaation sisäisiä prosesseja o osaprosesseihin, jotka ovat johonkin isompaan prosessiin kuuluvia prosessikokonaisuuksia o aliprosesseihin, jotka ovat osaprosessiin kuuluvia pienempiä prosessikokonaisuuksia (toimintoja) o johtamisprosesseihin, jotka kuvaavat miten ja millä prosesseja hallitaan - Prosesseille on nimetty vastuuhenkilö (prosessinomistaja / -johtaja). Johtamisen tukena toimii prosessitiimi, joka koostuu prosessin eri osaajista ja vastuuhenkilöistä. Prosessitiimissä voi olla jäseniä myös oman organisaation ulkopuolelta. - Prosesseille määritellään toiminta-ajatus, prosessin pelisäännöt, tavoitteet, mittarit sekä toimintaperiaatteet eri prosessien rajapinnoissa. Prosessijohtaminen painottaa asiakasnäkökulmaa, mutta toiminnan tärkeitä raamittajia ovat myös tehokkuus, innovatiivisuus ja henkilöstövoimavarat - Prosesseissa voi olla toimijoita myös oman organisaation ulkopuolelta. Prosessi voi toimia myös verkostona. Yksilöt voivat tehdä työtä useaan eri prosessiin.

10 SASTAMALAN KAUPUNKI 8 4. HENKILÖSTÖ Valtuuston tekemään vakanssipäätökseen sisältyi 862 vakinaista henkilöä. Vuoden 2009 lopussa vakinaisen henkilöstön määrä oli 855 ja vuoden 2010 alussa 894. Vuoden 2011 alussa vakinaista henkilöstöä arvioidaan olevan 918. Vakinaisen henkilöstön määrä lisääntyi vuoden 2010 aikana lomituspalvelujen toiminta-alueen laajentamisen sekä opetustoimen virkojen ja toimien vakinaistamisen johdosta. Henkilöstön jakautuminen ydinprosesseille sekä vuoden 2010 aikana eläkkeelle jääneiden määrä on esitetty alla olevassa taulukossa. Vuoden 2011 talousarvio sisältää seuraavat uudet vakanssit tai vakanssien vakinaistamiset: - lastensuojelun päällikkö (0,45 %:n lisäys osa-aikaisen sosiaalityöntekijän virkaan) - lastentarhanopettajan toimi Stormin päiväkotiin - palvelusihteeri maaseutuviranomaispalveluihin (yhteistoiminta-alueen laajennus Ikaalisiin ja Kiikoisiin) - musiikkiopiston rehtorin viran vakinaistaminen musiikkiopiston tuntiopettajan toimen vakinaistaminen Henkilöstön rakenne ja määrä ydinprosesseittain , kokoaikaiset ja osa-aikaiset PROSESSIT Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä kokoaik. osa-aik. yht. kokoaik. osa-aik. yht. kokoaik. osa-aik. yht. Kansalaisvaikuttaminen ja päätöksenteko Elinkeinot ja osaaminen Elävä maaseutu ja elämänlaatu sis. Lomatoimi sis. Sastamalan Opisto Sosiaalinen hyvinvointi ja toimintakyky Lasten ja nuorten kasvatus ja ohjaus Yhdyskunta ja ympäristö sis. Sastamalan Vesi Tilakeskus Hallinnon tukipalvelut KAIKKI YHTEENSÄ Henkilöstöä koskevat yhteiset tavoitteet Sastamalan strategian yhdeksi menestystekijäksi on määritelty PUOLEENSA VETÄVÄT TYÖYHTEISÖT. Sastamalan kaupunkikonsernin tasolla henkilöstönäkökulman tavoitteena on, että SASTAMALA-KONSERNI ON HALUTTU JA TAVOITELTU TYÖYHTEISÖ. Henkilöstöä koskevat kaikkien ydinprosessien yhteiset tehtävät vuodelle 2011: - Konsernin yhteisen henkilöstöpolitiikan kehittäminen - Riskien arvioinnin toteuttaminen työpaikoittain - Henkilöstökyselyssä esille tulleiden kehittämiskohteiden toteuttaminen - Henkilöstökyselyn uusiminen - Johtamisen ja esimiestaitojen kehittäminen - Henkilöstön osaamistason kehittäminen - Henkilöstömäärän ja rakenteen kehittäminen toiminnan vaatimuksien mukaiseksi

11 SASTAMALAN KAUPUNKI 9 Talouden tasapainotustarpeesta johtuen ydinprosessien tulee selvittää ja ottaa käyttöön toimintatapoja ja uudelleenjärjestelyjä, jossa nykyistä henkilöstöä valmennetaan uusiin tehtäviin. Kaupungin talous ei mahdollista toimintalinjaa, jossa olemassa olevaa henkilöstövahvuutta kasvatetaan. Henkilöstön arvioitu eläköitymissuunnitelma ydinprosessien esitysten mukaan Kaupungin henkilöstöstä jää eläkkeelle vuosina arviolta 92 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä Vakinaisen henkilöstön määrä Eläkkeelle jääneet Arvioitu vakinaisen henkilöstön määrä Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma Yhteensä Kuntalaisvaikuttaminen ja päätöksenteko Arvioitu eläköityminen 2 2 Jätetään täyttämättä Elinkeinot ja osaaminen Arvioitu eläköityminen Jätetään täyttämättä Elämänlaatu ja elävä maaseutu Arvioitu eläköityminen Jätetään täyttämättä Sosiaalinen hyvinvointi ja toimintakyky Arvioitu eläköityminen Jätetään täyttämättä Lasten ja nuorten kasvatus ja ohjaus Arvioitu eläköityminen Jätetään täyttämättä 1 1 Yhdyskunta ja ympäristö Arvioitu eläköityminen Jätetään täyttämättä Tilakeskus Arvioitu eläköityminen Jätetään täyttämättä 0 Hallinnon tukipalvelut Arvioitu eläköityminen Jätetään täyttämättä Yhteensä Arvioitu eläköityminen Jätetään täyttämättä TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT SUUNNITELMAKAUDELLE Väestö Sastamalan kaupungin asukasluku oli vuoden 2010 alussa asukasta. Väestötietojärjestelmän mukaan asukasluku oli lokakuun 2010 lopussa eli vuodenvaihteen tasolla. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Sastamalan väkiluku pysyy nykyisellä tasolla vuoteen 2015 saakka. Sen sijaan väestön ikärakenteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Suuret ikäluokat saavuttavat eläkeiän ja vuotiaiden määrä kasvaakin voimakkaasti, yli 800:lla vuoteen vuotta- täyttäneiden määrä lisääntyy 259:lla. Samassa ajassa ja työikäisten määrän vähenee 885 asukkaalla. Päivähoito- ja kouluikäisten lasten määrä vähenee 185:llä. Väestönmuutokset asettavat erityisiä haasteita vanhustenhuollon palvelurakenteelle sekä ennaltaehkäisevien toimintamuotojen kehittämiselle. Myös päivähoito- ja opetuspalveluiden tulee joustavasti vastata kysynnän muutoksiin. Strategia-luvussa mainituilla strategisilla valinnoilla ja toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan myönteisesti yritysten sijoittumiseen, työvoiman saatavuuteen ja väestön määrän ja -rakenteen kehitykseen.

12 SASTAMALAN KAUPUNKI Talouden kehitysnäkymät yleisesti / Peruspalvelubudjettitarkastelu syyskuu 2010 Valtiovarainministeriön peruspalvelubudjettitarkastelussa syyskuussa 2010 todetaan, että kuntatalous näyttäisi selviävän talouskriisistä huomattavasti pelättyä pienemmin vaurioin. Useiden tekijöiden, kuten valtion kuntataloutta vahvistaneiden mittavien toimenpiteiden, odotettua suotuisamman työllisyyskehityksen, kustannustason nousun hidastumisen sekä kuntien omien menokasvua hillitsevien säästötoimenpiteiden yhteisvaikutus näkyi jo vuoden 2009 selvästi ennakoitua paremmissa tilinpäätöksissä. Kun lisäksi otetaan huomioon kuntien vuodelle 2010 tekemät tuntuvat kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset, maltillinen työmarkkinaratkaisu sekä taloudellisen aktiviteetin viriämisen vaikutus kuntien kuluvan ja ensi vuoden verotuloihin, kuntatalouden näkymiä voidaan luonnehtia huomattavasti aiemmin arvioitua myönteisimmiksi. Vaikka synkimmät ennusteet eivät näyttäisikään toteutuvan, kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää jatkossa tiukkaa menokuria. Kuntien verotulojen ennakoidaan kasvavan lähivuosina keskimäärin n. 3½ % eli selvästi taantumaa edeltänyttä poikkeuksellista aikaa hitaammin. Kuntatalouden positiivinen kehitys vaarantuukin heti, mikäli toimintamenojen kasvu ei sopeudu tulokehityksen asettamiin rajoihin. Keskeistä on palkkamenojen hallinta ja tuottavuutta parantavien toimenpiteiden läpivieminen. Kansantalouden toipumiseen liittyy yhä myös kansainvälisestä taloudesta kumpuavia epävarmuuksia, jotka saattavat toteutuessaan vaikuttaa nopeastikin työllisyyteen ja siten heikentää kuntien verotulokehitystä. 3. Tuloperusteet Kunnallisvero Talousarviovuoden kunnallisverokertymää on arvioitu vuoden 2010 verokertymien sekä Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön ennusteiden pohjalta. Sastamala-kuntien laskennallinen veroäyrimäärä kasvoi vuosina keskimäärin 4,1 % vuodessa. Kasvunopeus on ollut pienempi kuin valtakunnallinen kunnallisveron kasvu vastaavana aikana. Vuodesta 2008 vuoteen 2009 Sastamalan kunnallisverokertymä väheni 1,5 %, kun vähennys oli kunnissa keskimäärin 0,4 %. Peruspalvelubudjettitarkastelussa kuntien kunnallisverotulojen on arvioitu vähenevän 0,5 % vuonna 2010 ja kasvavan 2,5 % vuonna Sastamalan tuloveroprosentiksi vuodelle 2011 on vahvistettu 20,00 % eli sama kuin vuonna Yhden kunnallisveroprosentin tuotto Sastamalassa on noin kolme miljoonaa euroa. Kunnallisverotuloja arvioidaan kertyvän 60,7 miljoonaa euroa vuonna Yhteisövero Yhteisöveron tuotto kasvoi vuosina Sastamalan alueella nopeammin kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2008 yhteisöveron tuotto väheni edellisestä vuodesta noin 26 % (koko maa 24 %). Vuonna 2008 yhteisöverotuloja kertyi Sastamalassa 4,2 miljoonaa euroa ja 3,1 miljoonaa euroa vuonna Vähennystä edellisestä vuodesta oli 1,1 miljoonaa euroa, vaikka kuntien yhteisöveron jako-osuuden tilapäinen korotus lisääkin Sastamalan yhteisöveroja vuositasolla noin miljoona euroa. Peruspalvelubudjettitarkastelun mukainen yhteisöverotulojen kasvuarvio vuodelle 2011 on 15 %. Vuoden 2011 yhteisöveron määräksi arvioidaan 3,7 miljoonaa euroa. Yhteisöverotulot ovat 5 % kaupungin kaikista verotuloista. Kiinteistövero Kiinteistöverojen vaihteluvälin ala- ja ylärajoja on korotettiin vuoden 2010 alusta lukien kuntien verotuottojen lisäämiseksi. Sastamalan kaupunginvaltuusto tarkisti kiinteistöveroprosentteja vuodelle Vuonna 2011 prosentit ovat vuoden 2010 mukaiset. Kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän 4,1 miljoona euroa ja sen osuus kaupungin verotuloista on noin 6 %.

13 SASTAMALAN KAUPUNKI 11 Veroprosentit ja tuotot 2011 Koko maa Pirkanmaa Sastamala Tuotto, 1000 Yleinen kiinteistövero 0,75 % Vakituiset asuinrakennukset 0,45 % Muu asuinrakennus 0,98 % 430 Voimalaitokset 2,85 % 342 Rakentamaton rakennuspaikka 1,00 % 28 Tulovero 19,17 % 19,46 % 20,00 % Yhteisövero Yhteensä Valtionosuudet Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2010 alusta. Valtionosuus koostuu peruspalvelujen valtionosuudesta sekä muun opetus- ja kulttuuritoimen ylläpitäjäjärjestelmän mukaisesta valtionosuudesta. Peruspalveluiden yhden putken valtionosuus käsittää - yleisen osan korotuksineen (entinen yleinen valtionosuus) - sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset - esi- ja perusopetuksen vuotiaiden ikäluokan mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset - yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset - asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen valtionosuuden - kuntien kulttuuritoimen valtionosuuden - verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen - mahdolliset lisäosat - valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella olevat eräät valtionosuutta lisäävät ja vähentävät tekijät - Yhden putken järjestelmän mukainen omarahoitusosuus on /asukas vuonna 2011,. Omarahoitusosuus vähennetään laskennallisista kustannuksista. Omarahoitusosuus laskennallista kustannuksissa on Sastamalassa noin 53 %, joten valtionosuus kattaa noin 47 %. - Valtionosuuteen sisältyy myös mm. verokompensaatio 2010 ja järjestelmämuutokseen liittyvä tasaus. - Yhden putken järjestelmän valtionosuuksia on budjetoitu 57 miljoonaa euroa vuodelle Järjestelmä käsittää myös kotikuntakorvaukset, jotka käsitellään perusopetuksen osaprosessissa talousarvion toimintamenoina ja toimintakuluina. Ylläpitäjäjärjestelmän valtionosuuteen sisältyvät: - lukiokoulutus - aamu- ja iltapäivätoiminta - kansalaisopistot - tuntiperusteinen taiteen perusopetus - ammatillinen koulutus - ammattikorkeakoulu - liikunta - nuorisotyö - museo - teatteri ja orkesteri - opetusministeriön päätettävän yhden putken järjestelmän lisärahoituksen mm. lisäopetukseen, maahanmuuttajien valmistavaan opetukseen sekä pidennetyn oppivelvollisuuden kustannuksiin. - Ylläpitäjäjärjestelmän mukainen kunnan rahoitusosuus on 357,70 /asukas vuonna Rahoitusosuus vähennetään maksettavasta valtionosuudesta. - Ylläpitäjäjärjestelmän valtionosuudet vähennettynä rahoitusosuudella ovat 3,4 miljoona euroa negatiiviset. Toimintatuotot Kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset toimintatuotot ilman yhdistymisavustuksia ovat vuoden 2011 talousarviossa 24,8 miljoonaa euroa. Kaupungin ja liikelaitosten väliset ja yksiköiden omat sisäiset laskutukset ovat yhteensä 13,4 milj. euroa. Sastamalan kuntaliitoksen yhdistymisavustukset ovat yhteensä 7,7 miljoonaa euroa v

14 SASTAMALAN KAUPUNKI 12 v v Yhdistymisavustusta kohdennetaan talousarviossa hallinnon ja palveluiden järjestämissopimuksen mukaisin periaattein. Yhdistymisavustuskohteilla turvataan Sastamalan tulevaa kasvua, rakennetta ja panostusten kerrannaisvaikutuksia. Investointisuunnitelmassa yhdistymisavustusta on eräiden tiehankkeiden osalta kohdennettu uudelleen VT 11 alikulun ja Tiisalantie-Mustianojan rinnakkais-/kevyenliikenteen väylän rakentamiseen. Yksityisteiden perusparannuskohteisiin tarkoitettua kohdennusta on siirretty euroa vuodelta 2011 vuoteen Yhdistymisavustustulo budjetoidaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeen mukaisesti tuloslaskelman erään Tuet ja avustukset. 5. Menoperusteet Käyttötalous Sastamala-kuntien käyttötalouden nettomenot kasvoivat vuosina keskimäärin noin kuuden prosentin vuosivauhdilla. Sastamalan ensimmäinen toimintavuoden 2009 kustannuskehityksen vertailua aikaisempiin vuosiin on kaupungin perustamisvaiheessa toteutettujen rakenteellisten muutosten johdosta vaikea luotettavasti tehdä. Tällaisia muutoksia olivat vuokratalojen yhtiöittäminen, Väkky:n purkautuminen sekä vanhustenhuollon ja kehitysvammahuollon järjestämisvastuun muutokset. Talousarvion laadintaohjeessa lähtökohtana oli 2,5 prosentin toimintakatteen enimmäiskasvu suunnitelmakaudella. Vuoden 2010 toimintakatteen enimmäiskasvuksi määriteltiin 4,1 %. Talouden raamilaskelmassa henkilöstömenojen arvioitiin kasvavan 0,8 prosenttia vuonna 2011 ja muihin menoihin ja tuloihin tehtiin kahden prosentin inflaatiotarkistus. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon osalta raamiin arvioitiin peruspalveluohjelman mukaiset kysynnän muutosta vastaavat euromuutokset. Vuoden 2011 laskennallisen raamin mukainen toimintakate oli 108,4 miljoonaa euroa. Talousarviossa kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset toimintakulut ovat 137,8 miljoonaa euroa. Toimintakate on 110,7 miljoonaa euroa eli 2,3 miljoonaa euroa raamia suurempi. Toimintakate kasvaa tilinpäätöksestä 9,1 miljoonaa euroa (9 %) ja valtuuston hyväksymästä vuoden 2010 muutetusta talousarviosta 2,4 miljoonaa euroa (2,2 %). Investoinnit Vuonna 2011 nettoinvestointien määrä on 12,9 miljoonaa euroa. Pysyvien vastaavien myyntituloja on budjetoitu euroa. Vuosien investointiohjelma sisältää yhteensä 34,4 milj. euron nettoinvestoinnit eli keskimäärin 8,6 miljoonaa euroa vuodessa. Käyttöomaisuuden myynnistä arvioidaan saatavan tuloja suunnitelmakaudella 5,6 miljoonaa euroa. 5. Rahoitus Vuonna 2011 Talousarviossa vuoden 2011 tuloslaskelman vuosikatetta on käytettävissä investointien rahoittamiseen 10,4 miljoonaa euroa. Investointien rahoitukseen tarvitaan vuosikatteen lisäksi 2,3 miljoonaa euroa muuta rahoitusta. Sastamalan Vesi Liikelaitos rahoittaa osan investoinneista kassavaroillaan, joten kaupungin ja liikelaitosten yhteenlaskettu lainamäärä kasvaa vuonna 0,5 miljoonaa euroa. Sastamalan lainamäärä on vuoden 2011 lopussa 43,5 miljoonaa euroa. Lisäksi voidaan tarvittaessa ottaa kuntatodistusohjelman kautta lyhytaikaista lainaa maksuvalmiuden varmistamiseksi. Samanaikaisesti liikkeelle laskettavien kuntatodistusten enimmäismäärä on viisi miljoonaa euroa.

15 SASTAMALAN KAUPUNKI TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA Seuraavissa taulukoissa kaupungin ja sen kahden liikelaitoksen, Sastamalan Vesi Liikelaitoksen sekä Sastamalan Tilakeskus Liikelaitoksen, talousarvioehdotukset on yhdistelty. Liikelaitosten johtokunnat ovat valmistelleet ehdotuksensa liikelaitoksen talousarvioksi ja suunnitelmaksi. Kaupunginhallitus voi esittää muutoksia vain liikelaitosta koskeviin sitoviin eriin kunnan talousarviossa. Valtuusto voi muuttaa liikelaitosta koskevia sitovia eriä ja tavoitteita, mutta ei voi suoraan puuttua menon ja tulon määrään liikelaitoksen talousarviossa. Tavoitteiden ja sitovien erien muuttuessa liikelaitoksen johtokunta valmistelee tarvittaessa uuden ehdotuksen talousarvioksi ja -suunnitelmaksi. Liikelaitoksen talousarvion ja - suunnitelman hyväksyy liikelaitoksen johtokunta valtuuston talousarviokäsittelyn jälkeen. Emokaupungin ja liikelaitosten tulos- ja rahoituslaskelmat esitetään jäljempänä omana kokonaisuutenaan. SASTAMALAN KAUPUNKI JA LIIKELAITOKSET TULOSLASKELMA Muutettu TALOUSARVIO TS TS TS Ulkoinen/sisäinen Tilinpäätös TA TS Toimintatuotot Yhdistymisavustus Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Verotulotasaus Rahoitustuotot ja -kulut Korkotulot Muut rahoitustuotot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys/vähennys Varausten lisäys/vähennys Rahastojen lisäys/vähennys Tilikauden ylijäämä + /alijäämä Verotulojen muutosolettama on v ,5 %, v ,1 % euroa, v %. Yhteisöveron kuntien jako-osuuden tilapäinen korotus jää pois vuonna 2012, mikä vähentää Sastamalan verotuloja noin 1 milj. eurolla (sisältyy muutosolettamaan). Yhdistymisavustusta maksetaan vuosina Yhdistymisavustuksen päättyessä vuonna 2012 toimintatuotot vähenevät 2,3 milj. eurolla. Yhdistymisavustuksilla rahoitettavat käyttötalouskohteet n. 0,7 milj. on vähennetty suunnitelmavuosien laskentapohjista. Valtionosuudet on arvioitu vuodelle 2011 marraskuussa tiedossa olevien laskentaperusteiden mukaisesti. Suunnitelmavuosille on laskettu 2 %:n indeksikorotus. Ylijäämä euroa muodostuu: Emokaupunki euroa Tilakeskus liikelaitos euroa Vesi liikelaitos euroa

16 SASTAMALAN KAUPUNKI 14 TULOSLASKELMA 2011, SISÄISTEN ERIEN ELIMINOINNIT SASTAMALAN KAUPUNKI JA LIIKELAITOKSET TULOSLASKELMA TALOUSARVIO Kaupungin ja liikelaitosten välisten TALOUSARVIO TA 2011 TA 2011 TA sisäisten erien eliminoinnit 2011 KAUPUNKI TILAKESKUS VESI ulk. + sis. KAUPUNKI TILAKESKUS VESI Ulkoinen Toimintatuotot Yhdistymisavustus Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Verotulotasaus Rahoitustuotot ja -kulut Korkotulot Muut rahoitustuotot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Sumu-poistot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys/vähennys Varausten lisäys/vähennys Rahastojen lisäys/vähennys Tilik. ylijäämä + /alijäämä Sisäisten myyntien ja ostojen määrä on noin 13,4 milj. euroa. Sisäisiä myyntejä ovat mm. sisäiset vuokrat, ruoka- ja siivouspalvelut, erilaiset asiantuntijapalvelut sekä yhdyskuntasuunnittelun muille prosesseille tuottamat suunnittelu- ja alueiden hoitopalvelut. Sisäisiin toimintatuottoihin ja kuluihin sisältyy myös kaupungin avustus Sastamalan Vesi liikelaitokselle. Rahoitustuotoissa ja kuluissa on sisäisenä eränä liikelaitosten emikaupungille maksama peruspääoman korko.

17 SASTAMALAN KAUPUNKI 15 SASTAMALAN KAUPUNKI JA LIIKELAITOKSET RAHOITUSLASKELMA Muutettu TALOUSARVIO TS TS TS Ulkoinen/sisäinen Tilinpäätös TA Vuosikate Satunnaiset erät 0 Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vast. myyntitulot Investointien rahavirta Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainasaamisten lisäykset ulk Antolainasaamisten lisäykset sis Antolainasaam. Vähennykset ukk Antolainasaam. Vähennykset sis Lainakannan muutokset Pitkäaik. lainojen lisäys Pitkäaik. lainojen lisäys, sis Pitkäaik. lainojen vähennys, ulk Pitkäaik. lainojen vähennys,sis Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoiminnan nettokassavirta Rahavarojen muutos Lainamäärän lisäys (+) / vähennys (-) Lainamäärä /asukas Asukasluku

18 SASTAMALAN KAUPUNKI 16 RAHOITUSLASKELMA 2011, SISÄISTEN ERIEN ELIMINOINNIT TALOUSARVIO Kaupungin ja liikelaitosten välisten TALOUSARVIO TA 2011 TA 2011 TA sisäisten erien eliminoinnit 2011 KAUPUNKI TILAKESKUS VESI ulk. + sis. KAUPUNKI TILAKESKUS VESI ulkoinen Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vast. myyntitulot Investointien rahavirta Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainasaamisten lisäykset ulk Antolainasaamisten lisäykset sis Antolainasaam. Vähennykset ukk Antolainasaam. Vähennykset sis Lainakannan muutokset Pitkäaik. lainojen lisäys Pitkäaik. lainojen lisäys, sis Pitkäaik. lainojen vähennys, ulk Pitkäaik. lainojen vähennys,sis Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoiminnan nettokassavirta Rahavarojen muutos Rahoituslaskelmassa sisäisenä eränä ovat Sastamalan Veden sisäisen korottoman lainan lyhennykset kaupungille.

19 SASTAMALAN KAUPUNKI TALOUDEN TUNNUSLUVUT 2011 SASTAMALAN KAUPUNKI Muut Talouden tunnuslukuja TP 2009 TA 2010 TA2011 Asukasluku Veroprosentti 19,50 20,00 20,00 Verotulot 1000 eur Verotulojen muutos % 0,4 % 0,6 % 3,6 % Verotulot eur/asukas Toimintakulut (ulk.), eur Toimintatuotot (ulk.), 1000 eur Toimintatuotot/toimintakulut (ulk.) % 19,9 % 20,2 % 20,3 % -ilman yhdistymisavustusta 17,4 % 18,5 % 18,0 % Vuosikate, eur Vuosikate eur/asukas Vuosikate poistoista % 223 % 135 % 173 % Tilikauden tulos, 1000 eur Tilikauden ylijäämä, 1000 eur Tulorahoitus tasapainossa tasapainossa tasapainossa Investointien omahankintameno, 1000 eur Investointien tulorahoitus, % 113,4 % 76,7 % 80,6 % Investoinnit netto, eur/asukas Lainakanta, 1000 eur Lainat, eur/asukas Lainanhoitokate 0,95 1,28 1,58 Taulukko sisältää kaupungin ja liikelaitosten tiedot. Tunnuslukujen määritelmät: toimintatuotot/toimintakulut, % = kuinka paljon toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla Vuosikate, 1000 ja /asukas = kuinka paljon talousarviovuoden tulorahoituksesta jää investointien ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen Vuosikate, % = 100 x (vuosikate/(toimintatuotot + verotulot + valtionosuudet)) Investointien tulorahoitus, % = 100 x (vuosikateinvestointien omahankintameno (ilman rahoitusosuuksia) kuvaa tulorahoituksen ja investointien suhdetta Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) jos tunnusluku on 1 tai suurempi, tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluku on alle 1, joudutaan vähentämään kunnan toimintapääomaa esimerkiksi ottamalla lisälainaa tai tulouttamalla talletuksia, sijoituksia ja muita saatavia.

20 SASTAMALAN KAUPUNKI TALOUSARVION LAADINTAPERUSTEET, RAKENNE JA SITOVUUS Laadintaperusteet Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Sastamalassa taloussuunnitelma on laadittu nelivuotisena vuosille Investoinneista on lisäksi liitteessä 2 esitetty vuoteen 2017 asti ulottuva hahmotelma, joka toimii seuraavan taloussuunnitelman pohjamateriaalina. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Sastamalassa talousarvio laaditaan nettomääräisenä. Kaupunginvaltuusto hyväksyy käyttötalousosassa talousarvioasetelman mukaiset osaprosessien toimintatavoitteet ja nettomäärärahat sekä investointiosassa hankeryhmäkohtaiset nettomäärärahat ja hankenimikkeet. Talousarvion laadintaohje Kaupunginvaltuusto määritteli taloussuunnittelun perusteet ja taloudellisen raamin. Valtuuston päätöksen pohjalta kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2011 talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeen, jossa prosessien taloussuunnittelua ohjeistettiin seuraavasti: Vuoden 2011 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman valmistelun keskeisenä lähtökohtana on talouden tasapaino pitkäjänteisellä otteella siten, että resurssit riittävät myös tulevina vuosina palvelujen tuottamiseen ja kaupungin strategisten, kasvua tukevien investointien toteuttamiseen. Taloussuunnittelussa on varauduttava vuoden 2012 yhdistymisavustustulon päättymiseen ja samanaikaiseen yhteisöveron jako-osuuden väliaikaisen korotuksen poistumiseen. Nämä vähentävät Sastamalan kaupungin tuloja noin kolmella miljoonalle eurolla eli yhden tuloveroprosentin verran. Sastamalan ensimmäinen tilinpäätös 2009 päätyi 101,6 miljoonan euron toimintakatteeseen. Tämä antaa lähtötason seuraavien vuosien taloussuunnittelulle. Kaupunginvaltuuston päätti vuoden 2010 talousarvion tarkistamisesta sekä taloussuunnitelmaraamista seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päätti käynnistää lautakunnissa talouden tasapainottamisohjelman. Valtuusto antoi kaupunginhallitukselle tehtäväksi kohdentaa 3.5 %:n toimintakatteen kasvun lautakunnille raamiksi vuoden 2010 talousarvion määrärahamuutosten valmistelua varten. Valtuusto antoi kaupunginhallitukselle ja edelleen lautakunnille tehtäväksi toimenpideohjelman laatimisen niin, että talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma voidaan rakentaa 2.5 %:n vuotuiselle toimintakatteen kasvulle. Raamin lisäksi voidaan taloussuunnitelmiin sisällyttää vanhuspalvelujen rakennemuutosinvestoinneista johtuvat tulosvaikutukset. Sama koskee Pirkanmaan sairaanhoitopiirin investointiohjelmista johtuvia palvelujen hinnantarkistuksia. Valtuusto vahvistaa vuoden 2012 kohdalla suunnitteluperusteeksi nollatuloksen.

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

TA 2013 Valtuusto

TA 2013 Valtuusto TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Saimaan rannalla. Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Kaupunginhallitus 26.3.2018 Kaupunginvaltuusto 11.6.2018 Keskeiset tapahtumat vuonna 2017 Uusi luottamushenkilöorganisaatio ja palvelualueorganisaatiomalli

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011

45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011 Sastamalan Tilakeskuksen Sastamalan Tilakeskuksen Sastamalan Tilakeskuksen 45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011 Tilakeskuksen talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2012-2015 - liikelaitoksen talousarvion

Lisätiedot

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN 2020-2021 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Yleiset laadintaperusteet SAVUKOSKEN KUNTA Kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle 2019-2021.

Lisätiedot

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2019 6kk = 50% Verotulojen kertymä 30.6.2018 Talousarvio 30.6.2019 30.6.2019 Tot. % Kunnallisverot 3 846 943 3 456 000 3 727 292 53,9 Kiinteistöverot 35 134 373 500 8 904

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset. Määrärahojen ylityksiä on seuraavasti: Käyttötalousosa Tuotot/kulut Määräraha Toteuma Ylitykset

Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset. Määrärahojen ylityksiä on seuraavasti: Käyttötalousosa Tuotot/kulut Määräraha Toteuma Ylitykset SJK/387/02.02.00/2015 Kh 13.3.2017, 99 Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset Kuntalain 110 :ssä todetaan, että kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Yhteenveto vuosien talousarviosta

Yhteenveto vuosien talousarviosta Yhteenveto vuosien 219- talousarviosta Kaupunginhallitus 29.11.218 talous- ja hallintojohtaja Antti Peltola 7.9.218 Talousarvioesityksen pääkohdat Varaudutaan Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän palvelutuotannon

Lisätiedot

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille 2013-2014 laadinnan lähtökohdat Loviisan kaupungin talousnäkymät. Huhtikuun toteumatietojen perusteella tilikaudelle 2011 ennustetaan noin 0,9

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Kuopio konserni TASE VASTATTAVAA

Kuopio konserni TASE VASTATTAVAA Kuopio konserni 2018 2017 TASE 1000 1000 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 432 412 432 412 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma 23 14 Ylikurssirahasto 93 2 Arvonkorotusrahasto 68 68 Muut omat rahastot

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2018 6kk = 50% Verotulojen kertymä Kunnallisverot 3 859 476 3 300 000 3 846 943 58,3 Kiinteistöverot 9 718 367 500 35 134 4,8 Yhteisöverot 533 625 382 500 356 007 46,5 Yhteensä

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta KH 28.11.2017 Yleistä vuoden 2018 talousarviosta Suomen kuntien taloudellisessa tilanteessa näkyy selvä kahtiajako hyvin toimeentuleviin kuntiin ja vaikeuksissa oleviin kuntiin. Osa kunnista suunnittelee

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 2.1.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

TALOUSARVIO KEHYSLASKELMA TOIMIALOITTAIN Sisäiset ja ulkoiset toimintatulot ja toimintamenot

TALOUSARVIO KEHYSLASKELMA TOIMIALOITTAIN Sisäiset ja ulkoiset toimintatulot ja toimintamenot TALOUSARVIO 2018 14.8.2017 KEHYSLASKELMA TOIMIALOITTAIN Sisäiset ja ulkoiset toimintatulot ja toimintamenot OVK1 Ennuste 2017 KEHYS TAE 2018 Muutos talousarvioon 2017, euroa Kokonaismuutos-% TA 2017:een

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

VUODEN 2018 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2018 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 11.9.2017 Toimielimet ja valmistelevat viranhaltijat VUODEN 2018 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2019-2020 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Talousarvio 2019 Taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja

Talousarvio 2019 Taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Talousarvio 2019 Taloussuunnitelma 2019-2021 Kaupunginjohtaja 9.10.2018 Lahti rohkea ympäristökaupunki Eteläinen kehätie tuo uusia investointeja LUTin uudet opiskelijat Niemen kampukselle Lahti hakee Euroopan

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 17.4.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot aikavälillä

Lisätiedot

Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset

Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset 2019-2023 29.5.2018 1 Järvenpään kaupunki ja Järvenpään Vesi yhteensä, tuloslaskelma TP 2017 TPE 2018 Kehys 2019 2020 2021 2022 2023 Tuloslaskelma TP 2017 TPE 2018

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2019 Vuoden 2018 tilinpäätös Plussat: Hyvät palvelut säilyivät Talousarviossa pysyttiin, hyvää työtä toimialoilla Menojen kasvu alle

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2013 1 Kouvolan talouden yleiset tekijät 2 Väestökehitys Kouvolassa 2009-2017 3 Väestöennuste ikäryhmittäin 2015-2040 Ikäryhmä Muutos-% 2015/2040 0-14 -12,3 15-65 -17,1 65-20,4-12 % - 17 %

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

kk=75%

kk=75% 1 Talousarvion toteutuminen 01.01. - 30.09.2017 9 kk=75% Kokonaisuutena syyskuun lopun toteuma näyttää varsin hyvältä. Viime vuoteen verrattuna vuosikate on toteutunut noin 800 000 euroa paremmin ja tilikauden

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017

KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ Kotka-konsernin suunta on oikea s.3 Mitä kriisikuntakriteereillä tarkoitetaan? s.4 Kaupungin liikkumavara ja tasapaino s.5-6 Kaupunki tunnuslukujen näkökulmasta s.7-9 Konsernissa laaja-alaista

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 1..4.2019 Päiväys: 1.4.2019 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6167 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ

TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ VIHTI KASVUSSA Suomen talous jatkoi vuonna 2016 alkanutta kasvu-uraa -> bruttokansantuote +3,1 % Talouskasvu heijastui myös verotilityksiin ja mahdollisti talousarviota paremman

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Vuoden 2019 talousarvion laadintatilanne

Vuoden 2019 talousarvion laadintatilanne Vuoden 2019 talousarvion laadintatilanne Talousjaosto 21.11.2018 talous- ja hallintojohtaja Antti Peltola 7.9.2018 Valmistelutilanne Talousarvion valmistelu on edennyt suunnitelman mukaisesti Lähtökohtana

Lisätiedot

Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit Kaupunginvaltuusto

Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit Kaupunginvaltuusto Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit 2020-2022 Kaupunginvaltuusto 21.5.2019 2 3 4 5 6 ? 8 10 11 Kajaani 1 000 S Yhteenveto TILIVUOSI 2017 2018 2019** 2020** 2021** 2022** Verolaji Kunnallisvero

Lisätiedot

1 000 eur KV Konsernipalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

1 000 eur KV Konsernipalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate LIITE: Vuoden 2017 talousarvion muuttaminen Henkilöstön sivukulujen tarkennus: Konsernipalvelut Toimintatuotot 27 593 27 593 Toimintakulut 30 477-92 30 385 Toimintakate -2 884 92-2 792 Sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Talousarvio 2019 Taloussuunnitelma

Talousarvio 2019 Taloussuunnitelma Talousarvio 2019 Taloussuunnitelma 2019-2021 10.12.2018 Usko Lahden tulevaisuuteen ratkaisee. Lahti tarvitsee investointeja. Investori ostaa tulevaisuutta. 6 600 opiskelijaa on jo valinnut Lahden. Lahti

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2016

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2016 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 216,7 % 4,7 % 9,8 %,6 % 2,4 % 6,3 % 7,9 % 2,5 % 36,1 % 11, % Toimintakulut 37,13 mrd. : Palkat ja palkkiot 15,93 mrd. Henkilösivukulut 4,85 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA KESÄKUU 2019 Työttömyysaste/toukokuu: 2019 6,7 % 2018 7,4 % Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 50,0 % Näyttö: GL30 Kokkolan kaupunki Sivu: 1 Käyttäjä :

Lisätiedot

Talousarvion toteumaraportti..-..

Talousarvion toteumaraportti..-.. Talousarvion toteumaraportti..-.. 4kk = 33,3% Kokonaisuutena huhtikuun lopussa talousarvio on toteutunut taloudellisesti ja toiminnallisesti pitkälti arvion mukaisesti. Viime vuoteen verrattuna vuosikate

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2013 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 2012 TA 2013 TA 2013 Erotus TA 2013 Enn. enn. 4/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 378-9 1 375 3 Menot

Lisätiedot

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kunnanhallitus 286 19.11.2013 Kunnanhallitus 299 03.12.2013 Kunnanhallitus 314 09.12.2013 Vuoden 2014 talousarvio ja vuosien 2015-2016 taloussuunnitelma KHALL 286 Kunnanjohtaja Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot