Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 31.8.2015. Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 1"

Transkriptio

1 Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 1

2 Sisällys 1 TAUSTAA Kokonaissuunnitelman tavoitteet ja organisointi Lähtökohdat Lähtöaineisto Kauppatorin historiallinen luonne Nykytila Suunnittelutilanne TARPEET Koettavuutta koskevat tarpeet Toiminnalliset tarpeet Tekniset uudistustarpeet KOKONAISSUUNNITELMA Kauppatorin kehittämisen pääperiaatteet Suunnitteluaikataulu ja vastuutahot Alustava toteutusaikataulu Alustava kustannusarvio...19 Liitteet...21 Lähtöaineisto...21 Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 2

3 1 TAUSTAA 1.1 Kokonaissuunnitelman tavoitteet ja organisointi Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä merkitä tiedoksi Kauppatorin ilme -työryhmän päivätyn loppuraportin. Samalla kaupunginjohtaja päätti kehottaa kaupunginkansliaa jatkamaan Kauppatorin ilmeen kehittämistyötä loppuraportin pohjalta yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, tukkutorin ja muiden asianomaisten hallintokuntien sekä tarvittavien muiden tahojen kanssa siten, että kokonaissuunnitelma Kauppatorin alueesta valmistuu mennessä. Koska kokonaissuunnitelman laatiminen on monitahoinen, useita hallintokuntia sekä kaupungin ulkopuolisia toimijoita koskeva asia, on tarkoituksenmukaista, että kokonaissuunnitelman laatimista vetää kaupunginkanslia. Kokonaissuunnitelmaa varten on konsultilta tilattu Kauppatorin konseptisuunnitelma ja suunnitelmavaihtoehtojen tarkasteluja. - Kokonaissuunnittelun ohjausryhmässä ovat edustettuina: Marko Härkönen, puheenjohtaja, kaupunginkanslia - kaupunkisuunnitteluvirasto, Marjaana Yläjääski, Anu Lamminpää ja Pekka Nikulainen - rakennusvalvontavirasto, Sari Viertiö - rakennusvirasto, Anu Kiiskinen - kiinteistövirasto, Merja Sorakari - kaupunginmuseo, Johanna Björkman - liikuntavirasto, Teemu Lintunen - kaupunginkanslia, elinkeino-osasto, Elina Siltanen ja Annikka Alanko - Tukkutori, Timo Taulavuori - Helsingin Satama Oy, Satu Aatra Suunnitelmasta on keskusteltu myös Helsingin kaupungin liikenteen ja Suomenlinnan hoitokunnan kanssa. Kauppatorin ja sen ympäristön hallinta jakautuu usealle eri hallintokunnalle. Rakennusvirasto hallinnoi katuja, Tukkutori toritoimintoja, liikuntavirasto ja HKL vesiliikenne laitureita, kiinteistövirasto rakennuksia ja osaa rannoista torilla. Helsingin Satama Oy vastaa kauppamerenkulkuun liittyvistä laitureista ja väylistä, jotka sijaitsevat torin ulkopuolella mutta vaikuttavat alueen käyttöön ja liikennevirtoihin. Lisäksi Kauppatori on merkittävä, koska sen kautta kulkevat liikenneyhteydet Suomenlinnaan. Kauppatorin ympäristön kokonaissuunnitelmassa esitetään eri toimintojen (mm. toritoiminta, liikenne jne.) sijoittuminen alueelle sekä kytkeytyminen lähialueisiin ja niiden suunnitelmiin sekä aiemman Kauppatorin ilme -työryhmän esittämien yksittäisten kehittämistoimenpiteiden liittäminen osaksi suunnittelua. Suunnitelmassa kootaan yhteen eri toimijoiden tarpeet alueella ja sovitetaan yhteen siten, että varmistetaan alueen toimivuus ja samalla otetaan huomioon alueen kulttuurihistoriallinen perintö ja muu ilme. Lisäksi esitetään tavoitteellinen aikataulu ja vastuutahot kokonaissuunnitelman eri toimenpiteille sekä alustava arvio kokonaissuunnitelman toteuttamisesta aiheutuvista kustannuksista kaupungille. Kokonaissuunnitelma on konseptitasoinen suunnitelma, joka ilmaisee kaupungin tahtotilan ja etenemisen vaiheet. Jatkosuunnittelussa laadittava yleissuunnitelma on strateginen suunnitelma, jonka mukaan kaupungin hallintokunnat yhdessä kehittävät ja ylläpitävät Kauppatoria ympäristöineen sovitulla tavalla. Yleissuunnitelmaa käytetään asemakaavatyön, liikenne- ja katusuunnittelun sekä toimintojen suunnittelussa lähtötietona ja runkona. Suunnitelmien toteuttamisvastuu jakautuu usealle hallintokunnalle. Kauppatorin kehittäminen ja uudistusten toteutus tapahtuu vaiheittain hallintokuntien toteuttamien Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 3

4 hankkeiden kautta. Hankkeiden vastuutahot, priorisointi, aikataulutus ja alustava kustannusarviot on esitetty raportin lopussa luvuissa 4 ja Lähtökohdat Lähtöaineisto Kokonaissuunnitelmaa laadittaessa on käytetty lähtötietona aikaisempia suunnitelmia, Helsingin kaupungin strategiaohjelmaa, rakennusviraston aluesuunnittelun yhteydessä saatua palautetta sekä Eteläsataman suunnitteluperiaatteita (Kslk ). Lisäksi on haastateltu työn valmisteluvaiheessa eri toimijoita ja hallintokuntien edustajia. Kokonaissuunnitelma on jatkoa Kauppatorin ilmeen parantaminen -työryhmän työlle. Lähtöaineistoluettelo on tämän raportin lopussa Kauppatorin historiallinen luonne Helsingin kauppatori on sekä valtakunnallisesti merkittävä kaupunkirakenteellinen kohde että tärkeä ja olennainen osa empirekeskustan kaupunkirakennetta. Kauppatorin rakentumisen voidaan katsoa alkaneen Ehrenströmin asemakaavasta, jonka Venäjän keisari vahvisti pääkaupungin rakentamisen perustaksi vuonna 1812, ja jota täydensi tarkempi vuonna 1817 laadittu lopullinen kaava. Itse torialue kivestä rakennettuine rantapenkereineen, kivettyine pintoineen ja kaupunkitilaa muodostavine rakennuksineen, valmistui hiljalleen luvulla ja saavutti siten eräänlaisen alkuperäisen asun, joka vuosikymmenten varrella on kehittynyt nykyiseen muotoonsa. Ehrenströmin suunnitelma suoraviivaisesti linjatuista rantapenkereistä ja sisäänvedetyistä satama-altaista toteutui Esplanadin puolella (itä-länsi-suuntaan), kun taas Eteläsataman puolella (etelä-pohjois-suuntaan) jouduttiin laiturialuetta syventämään (1840-l) ja rakentamaan rantaviivalle ideaalia polveilevampi rytmi. Torin tilarakenne ja osa rantapenkereistä sekä satama-altaista ovat säilyneet alkuperäisessä 1800-luvun alun muodossa, mutta 1800-luvun lopulla rakennetut täyttömaa-alueet sekä erinäiset maaliikenteen uudelleenjärjestelyt 1900-luvun loppupuoliskolla, ovat muokanneet ja muuttaneet toria historiallisesti kerrostuneeksi kaupunkirakenteeksi. Alkuperäiseen nähden merkittävä rantaviivan muutos tapahtui satamaradan yhteydessä 1894, kun Keisarinluodonlaituriksi nimetty täyttöalue rakennettiin. Penkereen levennyksen rakentamista oli tosin harkittu jo pidemmän aikaa sataman käyttöä haitanneen matalikon takia. Kaartuvan ratageometrian johdosta myös Etelärannan puoleinen Vironaltaan pohjoisosa päädyttiin täyttämään ja lisäksi satamaradan kääntösilta muodosti Kolera-altaan edustalle meriliikennettä rajoittavan portin. Suurin rantalinjaa koskeva muutos 1800-luvun jälkeen oli Eteläsataman puolella olevan Pakkahuoneen laiturin uudelleenrakentaminen 1920-luvulla. Samassa yhteydessä laituria myös tiettävästi syvennettiin nykyiseen linjaansa luvulla rakennettiin paviljonki ja laiturijärjestelyt Suomenlinnan lauttaa varten ja tehtiin kivettyjen rantapengerten laajat kunnostukset. Ehrenströmin vuoden 1812 asemakaavaan kirjattu visio Kauppatorin alueesta ei ollut ensisijassa kaupankäyntiin tarkoitetun torialueen rakentaminen, vaan ennemminkin kaupunkirakenteen edustavan rantajalustan, merellisen paraatiaukion luominen. Varhaisissa suunnitelmissa alue on Esplanadin itäinen pääte, suuri rantakatu (den stora Quaien). Ehrenström kirjoittaa, että sen leveys, joka olennaisesti vaikuttaa kaupungin kauneuteen, ja joka tekee alusten lastauksen ja purkamisen myös Kruunun joukkoosastojen ja tavaroiden osalta hyvin mukavaksi, määräytyy myös maaperän laadun mukaan, joka ei salli tiilitalojen rakentamista lähemmäs rantaa. Vasta rakenteilla olleesta ranta-aukiosta muodostui kuitenkin Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 4

5 jo 1820-luvulla paikka torikaupalle, ja torin käyttö päivittäistavaran kauppapaikkana on jatkunut vuosisadasta toiseen. Kaupunkirakenteellisen monumentaalisommitelman ja panoraamana avautuvan Eteläsataman lisäksi Kauppatorin alueen erityinen luonne on sen äärimmäinen monikäyttöisyys. Historiallisesti alue on toiminut meriliikenteen terminaalialueena, josta on lähdetty niin saaristoon kuin ulkomaille, tai, toisin päin katsoen, kaupunkiin saapumisen tunnelmaa kohottavana edustusalueena. Kauppiaat ovat pystyttäneet päivittäiset kojunsa ja navigoineet veneensä satama-altaisiin myydäkseen kaupunkilaisille päivittäiset elintarvikkeet. Avoin laaja kivetty kenttä on toiminut näyttämönä lukuisille tapahtumille, sotilasparaateille ja konserteille. Esplanadia käveleskelevät kaupunkilaiset ovat saapuneet torille ihailemaan horisonttiin aukeavaa merimaisemaa, ja toisinaan hyytävänä puhaltavaa merituulta, palatakseen jälleen suojaisampien korttelikatujen siimekseen. Kauppatorin erityinen ja vaalittava immateriaalinen piirre onkin se täyttyvän ja tyhjenevän tilan rytmi, jolla eri toiminnat asettuvat päivittäin ja vuodenaikoja heijastaen torille. Kaupungin ja meren rajapinnassa on mahdollisuus aistia Itämeren kosketus turvallisen tukevalta laiturilta. Helsingin kaupungin ajoneuvoliikenteen kehityskulku on niin ikään luettavissa Kauppatorin rakenteessa. Alun perin tasaista, porrastamatonta kivipintaa on kuljettu vapaamuotoisesti hevosvankkurein luvulla torille linjattiin kaksi raitiotiereittiä, joiden muodoksi vakiintui erinäisten kehitysvaiheiden jälkeen luvulla ratkaisu, jossa yksi linja kulki torin myötäisesti Pohjoisesplanadia pitkin Katajanokalle ja toinen torin poikki Etelärantaa pitkin (etelä-pohjoissuuntaisena). Sittemmin tähän järjestelyyn on tehty muutoksia ja geometrisia tarkistuksia, perusratkaisu ollen kuitenkin 1910-luvulta luvun alussa autoliikenteen varhaisimmat merkit näkyivät juuri Kauppatorilla, mihin ryhmittyivät vuokra-autot eli taksit, tarjoten palveluja laivasatamaa käyttäville asiakkaille. Kiihtyvää tahtia edenneen autoistumisen merkit alkoivat tuntua 1920-luvulta lähtien torin jakautuessa kenttäalueiksi ja liikennealueiksi. Toden teolla vaikutukset alkoivat näkyä 1950-luvulta lähtien, jolloin eri liikennemuotojen soljuvaa ja turvallista etenemistä varten leveät ajoradat ja raitiotieverkostot laitureineen rajattiin reunuskivin ja suoja-aidoin muista vapaa-alueista. Samalla torialueelle kohosivat aiempaa korkeammat lyhty- ja raitiotiejohdinpylväät, muodostaen teräksisen, harvan metsikön, sekä erinäiset kunnallistekniset pienelementit: lipputangot, muuntajat, parkkimittarit ja ilmoitustaulut. Kauppatorin alueella on jo varhaisista vaiheista lähtien sijainnut joitain kiinteitä rakennuksia ja rakennelmia. Varhaisimpia olivat keittotalo, josta tarjottiin ruokaa satamassa työskenteleville ja merenkävijöille, sekä liiketoimintaan liittynyt vaakahuone 1830-luvulta ja 1890-luvulla Kauppatori sai ehjän kerrostuman uusrenessanssityyliin rakennettuja katos- ja paviljonkirakennuksia, joiden suunnittelusta vastasi mm. Gustaf Nyström. Hänen suunnitelmiensa mukaan rakennettiin myös Kauppahalli (1888), johon torilta siirtyivät hygieniasyistä lihan ja kalan myynti. Vuosikymmenten saatossa kauniit puurakennukset poistuivat Eteläsataman alueelta. Suomenlinnan lauttapaviljonki (Hytönen-Luukkonen) vuodelta 1951 on Kauppatorin uudemmista rakennuksista merkittävin. Myöhemmin torille ilmaantui mm. nakkikioskeja, jotka on sittemmin korvattu uudenaikaisemmilla mutta puolihuolimattomasti sijoitelluilla design-kioskeilla Nykytila Kauppatori on osa näyttävintä kaupungin julkisivua ja kaupungin yksi tärkeimmistä matkailukohteista. Se on kehittyvä ja vetovoimainen alue, johon kohdistuu paljon kiinnostusta ja elävöittämistoiveita. Parhaillaan on suunnitteilla tai käynnissä matkailua palvelevia väliaikaisia hankkeita kuten maailmanpyörä ja Allasmeriuimala. Pysyvämpiä kehityshankkeita ovat Guggenheim-museo ja Torikortteleiden kehittäminen. Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 5

6 Kauppatori on harvinaisen hieno merellinen kauppapaikka maailman mittakaavassa. Torilla on merkittävä kaupallinen vaikutus myös lähialueen yrityksille. Vaikutusalueella toimii yli kaksisataa yritystä, joista moni on niin sanottuja mikroyrityksiä: käsityöläiset, halli- ja torikauppiaat. Torilla järjestetään myös tapahtumia, joista tärkein on vuosittaiset Stadin silakkamarkkinat. Kaupunkikuva ja toiminnot Kauppatorin toimintoihin ja teknisiin ratkaisuihin liittyviä rakenteita on tuotu ympäristöön ilman kokonaisuuden suunnittelua. Toriympäristön visuaalisesta ilmeestä on muodostunut sekava ja epäsiistin näköinen: torialue on liian tukossa, teltat huonokuntoisia, parkkipaikat dominoivat Helsingin parasta rantaa, jalankulkuliikenteen väylät eivät ole riittävän leveitä. Vähitellen tapahtunutta varustelun muutosta ja eriaikoina lisättyjen teknisten laitteiden ja rakenteiden kaupunkikuvallista kokonaisuutta ei ole pystytty ohjaamaan riittävästi. Kaupunkikuva on sekava ja ränsistyneen näköinen. Torimyynnin laajeneminen raaka-aineista käsittämään myös jalostetumpaan, torilla valmistettuihin ja nautittaviin annoksiin, on edellyttänyt kojujen varustamista uudenlaisella välineistöllä ja lisännyt rakenteita kuten torisähkönjakolaatikot ja niistä pintavetoina vedetyt voimajohdot. Torilla yleistynyt ateriointi on kasvattanut lokkiongelmaa, jota on tuonut mukanaan lokkientorjuntaverkot pylväineen ja niiden betonijalustat. Jätehuolto ja varastointi ovat lisääntyneet ja ne tulee järjestää uudelleen. Myös alueen kuluneet kadunkalusteet ja erimalliset opasteet antavat sekavan vaikutelman. Tori on usein iltaisin ja viikonloppuisin hiljainen. Hiljaisella torilla kiinteiden asennusten ja kalusteiden satunnainen sijainti ja nuhjuisuus korostuvat ja hämärtävät torin kaupunkikuvallista ja tilallista merkitystä ja vähentävät edelleen sen potentiaalista vetovoimaa monin paikoin Helsingissä lisääntyneen kaupunkielämän julkisena oleskelu- ja tapahtuma paikkana. Liikenne Kauppatorilla risteävät useat liikennemuodot. Se on Helsingin merkittävä jalankulkureittien risteys ja rantapromenadi. Torin ranta on merellisen Helsingin matkailuliikenteen merkittävin satama. Sataman raskasliikenne kulkee myös torin kautta. Liikennevirrat ja niiden vuorokausirytmi ovat osa torin luonnetta ja vaikuttavat toimintoihin vahvasti. Alueella toimii lukuisia vesiliikenneyrityksiä ja se onkin Helsingin vesiliikenteenkeskus. Eteläsataman alueen vesiliikennepaikat ovat olleet jo pitkään täynnä, ja hakemuksia tulee koko ajan lisää. Nykyisellään vesiliikennepaikkoja on liian vähän tarjolla yrittäjille. Kolera-altaissa on yhteensä yhdeksän vesiliikennepaikkaa, joissa toimii 7 yrittäjää. Altaiden kautta kulkee noin sightseeing-matkustajaa vuodessa ja noin yhdensuuntaista matkustajaa Suomenlinnaan. Tämän lisäksi vuonna 2016 altaista aletaan liikennöidä myös Vallisaareen. Suomenlinnan liikennettä operoidaan Linnalaiturin ja Keisarinluodonlaiturin väliseltä alueelta. Linnalaiturissa on kolme vesiliikennepaikkaa, ja sieltä liikennöidään Korkeasaareen, Porvooseen sekä tilausajoliikennettä. Katajanokan laiturissa on Suomenlinnan liikenteen huolto- ja taukopaikka sekä yksi paikka, josta viime vuodet on operoineet purjealukset Gerda ja Linden. Linna-altaasta on kokeiluluontoisesti vuodesta 2014 alkaen operoitu sightseeing-risteilyjä. Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 6

7 Kauppatorin alueella on myös kaksi vesiliikenteen yhteiskäytössä olevaa otto- ja jättölaituria, Keisarinluodonlaituri ja Lyybekinlaituri, jotka ovat tärkeitä pysähdyspaikkoja kaikille Helsingissä toimiville vesiliikenneyrittäjille Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, suojelu ja kulttuurihistorialliset arvot Merellinen Helsinki, Eteläsataman maisema ja Suomenlinna saarineen, on nimetty kansallismaisemaksi. Vuonna 1994 ympäristöministeriössä valitut Suomen kansallismaisemat ovat Suomen kansallista identiteettiä kuvastavia maisemia, joihin tiivistyvät maan erityispiirteet. Valinta liittyi Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuoteen Kansallismaisemat eivät ole lainsäädännöllä suojeltuja, mutta niiden säilymiseen on kiinnitettävä huomiota kaavoituksessa ja alueiden käytössä. Helsingin kaupunkikuvalle olennainen elementti Ehrenströmin asemakaavan ja Engelin suunnittelemien rakennusten ohella on kaupungin avautuminen merelle: Suomenlinnan linnoitussaaret, Kustaanmiekan kapeikot ja Kauppatori antavat Helsingille sen ominaisluonteen. Osa Kauppatorista ja sen ympäristöstä on muinaismuistolailla suojeltua muinaismuistoaluetta. Kauppatori ja empire-keskusta kuuluvat Helsingin historiallisen keskustan museoviraston listaamiin valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin ympäristöihin (RKY 2009, Helsingin Kauppatori rakennuksineen). Alueiden käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtina. Eteläsataman alueella on kaksi uudempaa rakennusta, jotka on huomioitu ns. DOCOMOMO- listauksessa ( > kohteet). DOCOMOMO on kansainvälinen modernin arkkitehtuurin tutkimus- ja suojelujärjestö ja kansallisesti Kauppatorin alueelta Suomen modernin arkkitehtuurin merkkiteoksiin kuuluvat (järjestön listaamina) Teollisuuskeskuksen rakennus ( ) ja Olympiaterminaali ( ). Kolmas modernismin merkkiteoksiin kuuluva rakennus Eteläsatamassa on Alvar Aallon suunnittelema Enso- Gutzeitin pääkonttori (1962), joka on vuonna 2010 suojeltu rakennussuojelulailla ja jolla on siten huomattavaa valtakunnallista merkitystä. Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 7

8 Maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta. Lisäksi alue on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue ja satama. Alueen halki kulkee jätevesitunneli. Ympäristöministeriön vahvistamassa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta. Lisäksi se on kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeä alue, tie tai kohde, valtakunnallisesti merkittävä (RKY 2009). Yleiskaava Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto , tullut suunnittelualueella voimaan ) alue on osa kävelykeskustaa. Lisäksi suunnittelualue on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä alue, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Torialueet rajautuvat pohjoisessa ja idässä keskustatoimintojen alueeseen, jota kehitetään hallinnon, kaupan ja julkisten palvelujen, asumisen ja virkistyksen sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Kauppatorin alue on päätteenä Esplanadien muodostamalle yleiskaavassa osoitetulle kaupunkipuistoalueelle, jota kehitetään monipuolisena toiminta-, kohtaamis-, kulttuuri- ja luontoympäristönä. Alueelle saa rakentaa tarpeellisia yhdyskuntateknisen huollon tiloja ja liikenneväyliä. Etelässä ja idässä rannat jatkuvat satama-alueena. Idässä torialuetta rajaa Katajanokan kerrostalovaltainen alue, asuminen/toimitila. Yleiskaavaan on pääkatuna merkitty kauppatorilta alkava Pohjoisranta. Helsingissä valmistellaan uutta yleiskaavaa. Yleiskaavaluonnoksessa (kslk ) kauppatorin alue on liike- ja palvelukeskusta-aluetta. Kaavassa on osoitettu rantaraitti, joka on jatkuva rantavyöhykettä seuraileva koko kaupungin kattava rantareitti. Lisäksi yleiskaavaluonnoksessa on osoitettu raideliikenteen runkoyhteys ja raideliikenteen yhteystarve Helsingin ydinkeskustasta itään. Kaavamääräyksissä määrätään, että kaupunkiympäristö suunnitellaan ottaen huomioon kulttuuriympäristöt. Kävely- ja pyöräilyolosuhteita sekä joukkoliikennesaavutettavuutta parannetaan koko kaupungin alueella. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa asemakaava nro 480 vuodelta Kaavassa on esitetty kauppatori ja sitä rajaava korttelirakenne, kauppahalli, Pohjois- ja Eteläesplanadit sekä satama-altaat. Kaavaan on myös merkitty satamaa palveleva junaraide, joka yhdistää sillalla Keisarinluodonlaiturin ja Lyypekinlaiturin. Kauppatorille on valmisteltu asemakaavan muutosehdotus (nro 10475, kslk 1997) kun kaupungin virastojen yhteinen kauppatorin kehittämisryhmä selvitti kauppatorin kehittämistarpeet ja toimenpide-ehdotukset. Esitystä ei viety eteenpäin ja lopulta se hylättiin (Khs ). Perusteluna oli, että ehdotuksen toimenpiteet voidaan toteuttaa ilman asemakaavaa ja kalaravintola kauppahallin vieressä on väärässä paikassa, koska se on varjossa iltapäivän ja illan aikaan kun taas Katajanokan puoli olisi oikea valoisa paikka. Kirjava Satama hanke Helsingin kaupunki suunnittelee parhaillaan Eteläsataman kehittämistä ja alueen liittämistä osaksi keskustaa. Tavoitteena on satama-alueen liittäminen osaksi kaupungin keskustaa, kävelykeskustaa ja sen julkisia kaupunkitiloja sekä jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä meren äärellä. Tavoitteena oli myös satamaalueen täydennysrakentaminen ja matkustajaliikenteen säilyttäminen keskustassa. Alueen mahdollisuuksia on tarkasteltu idea- ja konseptisuunnitelmassa (ALA Arkkitehdit, 2008). Suunnitelmassa on tarkasteltu koko Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 8

9 alueen kaupunkirakennetta, jalankulkuyhteyksien ja julkisten tilojen ja jalankulkuyhteyksien kehittämistä sekä lisärakentamismahdollisuuksia Katajanokan puolella sekä Makasiiniterminaalin alueella ja Olympiaterminaalin läheisyydessä. Konseptisuunnitelma on luonteeltaan suunnittelualueen ennakkoluuloton kokonaistarkastelu. Työ painottuu maankäytön, julkisen tilan ja kaupunkikuvan ideointiin. Eteläsataman ympärillä käynnistyneet hankkeet koottiin kokonaisuudeksi, joka esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Eteläsataman suunnitteluperiaatteet hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa Keskeisiä kaupunkirakenteeseen ja kaupunkikuvaan liittyviä periaatteita ovat muun muassa matkustajasataman säilyttäminen, ympäristön historiallisen kerroksellisuuden säilyttäminen, olemassa olevan kaupunkiympäristön ja myönteisten ominaispiirteiden vahvistaminen, uudisrakentamisen sijoittuminen ja mahdolliset toiminnot. Toimintoihin, yhteyksiin ja liikenteeseen liittyviä periaatteita ovat muun muassa jalankulun ja pyöräilyn edellytysten parantaminen, tapahtumapaikkojen luominen sekä pysäköinnin sijoittumiseen liittyvät muutokset. Alueella on ollut käynnissä useita asemakaavan muutoshankkeita, kuten Katajanokan Waterfront-hotellin asemakaavoitus ( ), Katajanokan maanalaisen pysäköintilaitoksen asemakaavoitus (kaavaehdotus kslk:ssa ) ja Eteläsataman länsiosan asemakaavan muutos (2008-). Kaupunki järjesti alueesta kansainvälisen Kirjava satama -ideakilpailun Kilpailun kärkityöt havainnollistavat mm. julkisen rakennuksen sijoittumisratkaisuja suhteessa edessä avautuvaan satamaan, taustalla nousevaan Tähtitorninvuoreen, Etelärannan kortteliriviin, Vanhaan kauppahalliin ja sen etelän puoleiseen aukioon sekä museon kilpailualueeseen. Kärkityöt havainnollistavat myös miten Laivasillankadun jalankulkupromenadi ja julkiset tilat muodostuvat Laivasillankadun varteen ja miten ne laajenevat julkisiksi tiloiksi ja kansivyöhykkeeksi Olympiaterminaalilta alkaen. Hanke Eteläsataman alueen kehittämiseksi jatkuu. Maankäytön periaatteet Kaupunkisuunnitteluvirasto laatii Etelä-Sataman maankäytön periaatteet Kirjava Satama -kilpailun ja kauppatorin kokonaissuunnitelmaan sisältyvän konseptisuunnitelman antamista lähtökohdista. Maankäytön periaatteet on tarkoitus laatia vuoden 2015 aikana ja hyväksyttää kaupunkisuunnittelulautakunnalla. Maankäytön periaatteiden pohjalta laaditaan asemakaavan muutosehdotus. Helsingin kaupungin strategiset tavoitteet Kauppatorin kokonaissuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet tähtäävät seuraavien Helsingin kaupungin strategisten tavoitteiden edistämiseen: - merellisen Helsingin kehittäminen: kauppatoria ympäröivät satamat on matkailupalveluiden ja meriliikenteen tärkein solmukohta: Kaupunki edistää yritystoiminnan, matkailun ja vapaa-ajan mahdollisuuksia ranta-alueilla ja saaristossa sekä vesiliikenteen kehittymistä - Kauppatori ympäristöineen toimii runsaalle parille sadalle yritykselle tärkeänä myyntipaikkana: Toimiva kaupunki: Suomen yritysystävällisin kaupunki - Toimiva Helsinki: Kaupunkirakenteen eheyttäminen parantaa saavutettavuutta ja sujuvuutta. - Toimiva Helsinki: Edistetään kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta liikenteestä. Tavoitteena on lisäys prosenttiyksiköllä vuosittain. Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 9

10 - arvoympäristöjen ominaispiirteiden säilyttäminen - viihtyisät, toimivat ja turvalliset yleiset alueet - esteettömyyden edistäminen Muut aikaisemmat suunnitelmat ja inventoinnit - Torikortteleiden elävöittäminen, Keskustan elävöittämistyöryhmän selvitys, Havis Amandan aukion toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen selvitys 1978, Arkkitehtitoimisto Petri Blomstedt, KSV:n julkaisu AB 3/79 - Helsingin vanhan kaupunginosan valaistussuunnitelma osa I, Antero Markelin, KSV:n julkaisuja AB: 2/82 ja osa II, Antero Markelin, KSV:n julkaisuja AB: 12/83 - Kauppatorin alueen kokonaissuunnitelma (KSV) - Kauppatorin alueen kokonaissuunnitelma, Rakennushistoriallinen selvitys 1986 (KSV; Sten Björkman) - Kauppatorin alueen kokonaissuunnitelman tilannekatsaus (KSV) - Kauppatorin kokonaissuunnitelma, Bosse Österberg, KSV:n julkaisuja 1995:4 - Museovirasto / Teemu Mökkönen 2002, Helsinki Helsingfors kaupunkiarkeologinen inventointi - Kaupungintalokorttelit, konsepti ja ideasuunnitelma (K2S Oy + työryhmä) - Torikorttelit, rakentamistapaohje ja julkisten ulkotilojen, valaistuksen ja opastuksen yleissuunnitelma (K2S Oy + työryhmä, 2009) - Torikorttelit Katu ja torialueiden päällysteet, rakennushistoriallinen selvitys, Katu ja puisto-osaston julkaisu 2011:2 - Valaistussuunnitelma 2012 (Helen, RAKENNUSVIRASTO) - Kauppatorin korjaussuunnitelma, Korkeasaaripaviljonki (inventoinnit, kehittämissuunnitelma ja korkeasaaripaviljonki), RAKENNUSVIRASTO/Taloussuunnitteluosasto 8/1991, Arkkitehtitoimisto Pertti Pääsky Oy) - Katajanokan ja Kruununhaan aluesuunnitelma (RAKENNUSVIRASTO 2013) - Suunnitelmassa todetaan, että Kauppatorin ympäristön kehittämiseksi ja peruskorjauksen taustaksi tarvitaan selvitys teknisistä, toiminnallisista ja kaupunkikuvallisista tarpeista. Yleisten töiden lautakunta on hyväksynyt aluesuunnitelman ohjeellisesti noudatettavaksi Kauppatorin ilme -työryhmän raportti Kaupunginjohtaja päätti asettaa Kauppatorin ilme -työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää ja tehdä tarvittavat ehdotukset yhtenäisestä ilmeestä Kauppatorin torialueelle ja sen myyntikojuille. Loppuraportissaan ( ) työryhmä ehdottaa kauppatorin kehittämiseksi yksittäisiä kehittämisehdotuksia ja niiden rinnalle kokonaissuunnitelman laatimista. Yksittäiset ehdotukset liittyvät kuuteen aihepiiriin: merellisyyden vahvistaminen, Kauppatorin ja Vanhan kauppahallin tiiviimmän yhteenkuuluvuuden palauttaminen, orientoitavuuden parantaminen, toiminnallinen ja visuaalinen selkiyttäminen, torin saavutettavuuden parantaminen sekä toriajan ulkopuolisen toiminnan lisääminen ja tyhjän torin kaupunkitilallisen hahmotettavuuden parantaminen. Kokonaissuunnitelmassa työryhmä esittää huomioitavaksi alueen kaupalliset toiminnot, liikenne ja niiden sovittaminen tämän päivän tarpeisiin ja kehittyvän alueen tavoitteisiin huomioiden sujuva liikkuminen. Kaupunkikuvaneuvottelukunta on antanut lausunnon työryhmän raportista. Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 10

11 Muita huomioitavia hankkeita Guggenheim -hanke Guggenheim-säätiö on jo pitkään halunnut avata viidennen museonsa Helsinkiin. Helsingin kaupunginhallitus päätti varata Etelärannassa sijaitsevan tontin arkkitehtuurikilpailua varten. Avoin kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu Guggenheim-museosta järjestettiin vuosien aikana yhteistyössä Guggenheim säätiön, Suomen arkkitehtiliiton, Helsingin kaupungin ja Suomen valtion kanssa. Kaksivaiheiseen kilpailuun osallistui 1715 työtä 77 maasta. Kuudesta finalistista kilpailun voittajaksi valittiin Pariisilaistoimisto Moreau Kusunoki Architectes ehdotuksellaan Art in the City, joka koostuu useasta toisiinsa linkittyvästä paviljongista ja yhdestä korkeammasta majakkamaisesta tornista. Museo on yhteydessä ympäröivään kaupunkitilaan eri tavoilla: vieraat pääsevät kulkemaan Tähtitorninvuoren puistoon kävelysiltaa pitkin, kun taas meren puolella rantapromenadi yhdistää rakennuksen Eteläsatamaan. Rakennuksen toteutuminen on toistaiseksi epävarmaa. Toteutuessaan Guggenheim Helsinki lisäisi liikenneja kävijävirtoja alueella, elävöittäisi Eteläsataman aluetta ja kasvattaisi alueen yritysten asiakasmääriä ja liikevaihtoa. Erityisesti matkailualan yritysten toimintaedellytykset paranisivat hankkeen myötä. Suomenlinnan lauttaterminaalin parantaminen Suomenlinnan lauttaterminaali on matkailukauden käyttöön liian ahdas ja vaatii uudelleen järjestelyjä. Myös terminaalin näkyvyys torilla on heikko ja sen opastusta torilla tulisi parantaa. Terminaalin uudistamisesta vastaa Helsingin kaupungin liikennelaitos. Uudistaminen tulisi suunnitella ja toteuttaa tiivissää yhteistyössä Suomenlinnan hoitokunnan kanssa muun suunnittelutyön yhteydessä. Allas-hanke Katajanokan puolelle entiselle Kanavaterminaalin tyhjälle tontille on muodostunut matkailupalveluita täydentävä väliaikaisten pop up -toimintojen ranta. Allas-hanke on saanut rakennusluvan elokuussa 2015 ja tavoitteena on sen toteuttaminen vuonna Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 11

12 2 TARPEET Tarpeet on koottu lähdeaineistosta, saadusta palautteesta niin asukkailta kuin torikauppiailta sekä hallintokuntien kanssa käydyistä keskusteluista, lausunnoista ja päätöksistä. 2.1 Koettavuutta koskevat tarpeet Empire-keskusta, Suomenlinnan saaret, Kauppatori ja Eteläsatama muodostavat Helsingin vetovoimaisen merellisen kansallismaiseman. Kauppatorin ympäristöä tulee kehittää säilyttäen historiallisen ympäristön ja maiseman arvokkaat piirteet ja vetovoima. Historiallisen keskustan, sataman ja Suomenlinnan yhteyden ja imagon kirkastamiseen on tarve. Kauppatorin ilme -työryhmä haluaa säilyttää alueen telttatorina historiallista, taloudellisista ja käytännöllisistä syistä. Telttojen värinä halutaan säilyttää edelleen oranssi/oranssinpunainen, joka viestii tehokkaasti ympäristölle, että tori on auki ja kauppiaat paikalla. Niin sanottuja hyväksyttyjä värejä voisi olla useampi, jolloin tori olisi iloisen värikäs mosaiikki. Oranssia pidettiin yhtenä ns. Helsingin omista väreistä ja se luo kaupallisena markkinapaikkana hyvän kontrastin pastellinsävyisille hallintokortteleille ja valkoiselle kirkolliselle mahtirakennukselle. Oranssi väri on tullut käyttöön 1950-luvulla, jolloin yleinen markkinoille ollut markiisikangas oli oranssia. Väri vakiintui toritelttojen vakituisten toripaikkojen ohjeelliseksi markiisien väriksi. Samaa oranssi väri oli myös kaupungintalokortteleiden markiiseissa. Eteläsataman ympäristön rakenteet, pintamateriaalit, kalusteet ja tekniset laitteet tulee olla paikan arvon mukaisia ja historialliseen miljööseen sopivia, yhtenäisesti suunniteltuja ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisia. Koko alueelle tarvitaan valaistuksen kokonaissuunnitelma. Kauppatorin merkitykselliseksi tekevä historiallinen aikakokemus, koettavuus, syntyy torin alueella sen pinnan, kuten kiveyksien ja sitä reunustavien elementtien kuten rantapenkereen muurien ja vanhojen rakenteiden ja rakennelmien aidoista vanhoista materiaaleista, muodoista ja järjestelyistä. Muuttuneiden toiminnallisten tarpeiden ja tilan siistiminen edellyttää äärimmäisen huolellista, materiaalin arvosta, kerroksellisuudesta sekä vanhoista rakennustavoista tietoista suunnittelua ja toteutusta. Koettavuuden säilyttäminen ja ylläpitäminen edellyttää että torin toimenpiteiden suunnittelussa on aina mukana konkreettisesti aikakokemusta suojeleva näkökulma. 2.2 Toiminnalliset tarpeet Suurin osa vuorovaikutuksessa ilmi tulleista tarpeista liittyvät alueen yhteyksien ja liikennejärjestelyjen sujuvuuteen ja toimivuuteen. Kokonaisvaltaisen liikennesuunnitelman laatiminen toimintojen uudelleen järjestelyistä on tehtävä yleissuunnittelun yhteydessä. Kauppatori on suuri matkailuliikenteen solmukohta, jota tulee kehittää tärkeänä matkailuliikenteen satamana osana merellisen Helsingin kehittämistä. Tulevaisuudessa saariston ja vesiliikenteen kehittäminen kulkevat käsi kädessä, ja uusien saarikohteiden aukeaminen tulee lisäämään painetta myös Kauppatorin alueen vesiliikennepaikkojen lisäämiseen. Lisäksi kasvava liikenne tarvitsee terminaalipalveluja. Helsingin Satama Oy hallinnoi Helsingin kauppamerenkulun satamia ja laitureita (Länsisatama, Eteläsatama, Katajanokka, Vuosaari sekä kaupungin energiatuotannon laitureita Sompasaaressa ja Salmisaaressa) ja Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 12

13 tarjoaa kauppamerenkulkuun liittyviä palveluita Suomen ulkomaan kaupan yrityksille. Eteläsataman terminaalit, Olympiaterminaali, Makasiiniterminaali ja Katajanokan terminaali, sijaitsevat Kauppatorin välittömässä läheisyydessä. Sekä säännöllinen matkustaja-autolautta- että kansainvälinen risteilyliikenne luovat aktiivista ja elävää kaupunkia. Eteläsataman kautta kulkee vuodessa noin 4,5 miljoonaa matkustajaa, joista valtaosa kävellen ja julkisella liikenteellä. Kauppatori on sataman matkustajien solmukohta orientoiduttaessa kaupunkiin. Liikennettä, tori-ilmeeseen ja toimintoihin liittyviä kehittämistarpeita on käsitelty Kauppatorin ilme - työryhmän raportin toimenpide- ja kehittämisehdotuksissa Näitä tarpeita ja toteutusedellytyksiä on tarkasteltu tässä työssä: - Autojen parkkipaikoista Lyypekinlaiturilla ja osin Keisarinkivenlaiturilla on luovuttava ja tehtävä näistä osa torialuetta. Kaupungin tulee hyödyntää monipuolisesti kaupungin merkittävintä ranta-aluetta. - Jalankulkuyhteyksiä tulee parantaa. On ehdotettu muun muassa vanhan rautatiesillan muuttamista kävelysillaksi, mihin liittyy kaupunkikuvallisia ja satamantoimintaa häiritseviä haittoja. - Pyöräilyn pääväylä tulee siirtää turvallisuuden parantamiseksi pois torilta. - Vesibussit ja pienet matkustaja-alukset siirrettäisiin lähtemään Lyypekinlaiturilta ja osin Keisarinkivenlaiturilta ja ns. Kolera-altaaseen tuotaisiin pienveneillä myyntipaikkoja ja esim. pienimuotoista venevuokrausta jne. - Yhteisöllisyyden lisääminen. Torille kaivattaisiin tapahtumatoimintaa iltaisin ja viikonloppuisin, kun varsinainen toritoiminta ei ole käynnissä. Tätä tukevaa infraa tulisi lisätä. - olisi tutkittava mahdollisuutta sijoittaa kevyt paviljongin Vanhan kauppahallin edustalle. Vanhan kauppahallin edustasta tehtäisiin kahvila- ja ravintola-alue, joka tarvitsisi tuekseen paviljongin, jonne sijoitettaisiin ruoanvalmistuksen aputiloja, wc-tiloja ja mahdollisesti ns. talviasiakaspaikkoja. Rannassa on ollut aikaisemmin lastausasematyyppinen rakennus. - Varsinainen torialue muutettaisiin korttelimalliseksi niin, että yksi kortteli koostuu neljästi yhdessä tai erikseen vuokrattavasta myyntipaikasta, jonka koko on 3 x 3 metriä. Toritelttojen siisteyttä lisää sinällään jo uusi korttelikaava, joka ryhdistää ja väljentää toria. Helsingin Tukkutorin tehtäväksi jää rajojen, materiaalien ja niiden kunnon ja puhtauden valvonta. Tori saa edelleen näyttää torimaiselta, mutta sen siisteyteen ja ylimääräisen materiaalin karsimiseen kiinnitetään huomiota. Niin ikään toritelttojen rakenteeseen ei aseteta erillistä säännöstöä, sillä erityyppisillä toriteltoilla on omat tarkoituksensa. Ympärivuoden toimivilla yrittäjillä on käytössään säätä ja tuulta kestävämmät mallit ja osa siirtyy mahdollisuuksien mukaan ns. helposti koottavampiin pop up -telttoihin. - opastuksen parantaminen (Opastepilotin hankeohjelma tekeillä) - pyöräpysäköinti on ratkaistava Oleskelupaikkojen, kalusteiden, varusteiden, myyntikojujen ja opasteiden sijoitusperiaatteet tulee suunnitella kokonaisuutena. Tori tulee toteuttaa esteettömyyden erikoistason ympäristönä Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 13

14 2.3 Tekniset uudistustarpeet Torin ja Empirekeskustan tulvasuojelun parantaminen tulee toteuttaa peruskorjauksen yhteydessä. Torin pinta jouduttaneen korjaamaan ja siinä yhteydessä toripinnan kaadot, vesi- ja viemärijärjestelmät kunnostetaan vastaamaan todellista tarvetta. Nykyisin meri vesi nousee torin rakenteita pitkin torin alle. Tulvaa on jouduttu torjumaan mm. hiekkasäkein. Satamalaitureiden rakenteiden peruskorjaustarve tulee selvittää ja mahdolliset korjaukset tehdä samassa yhteydessä. Toritoiminnan jätehuolto tulee sijoittaa uudelleen. Nykyinen tekniikka nykyisellä paikalla ei ole toimiva ratkaisu; merivesi pääsee jätesäiliöihin, huoltoliikenne kulkee torin läpi, sijainti on parhaimmalla rannalla, järjestelmä on teknisesti huonokuntoinen sekä hajuhaitat. Torin valaistus vaatii peruskorjauksen. Valaistuksen sijoitus ja parantaminen tutkitaan peruskorjauksen yhteydessä uudestaan osana muuta suunnittelua. Samassa yhteydessä tulee uudistaa torisähkön jakelupisteet. Lokkientorjuntaa on kehitetty viime vuosina. Ratkaisut ovat kaupunkikuvallisesti sekavia. Erilaiset verkkojen kiinnitysjärjestelmät ja -pylväät tulee toteuttaa osana muita teknisiä ratkaisuja. Suunnittelun yhteydessä tulee tutkia mahdollisuutta käyttää verkkojen kiinnittämiseen valaisinpylväitä ja muita rakenteita. Erillisistä lokkiverkkojen kannatinpylväistä tulee päästä eroon. Kioskeista on tehty kuntoarviointi rakennusvirastossa Vanhat puiset kioskirakennukset vaativat peruskorjauksen. Modernit tyyppihyväksytyt kioskit eivät enää mahdollista nykyisten elintarvikkeiden käsittelyn vaatimusten mukaista toimintaa. Ne ovat käyneet liian pieniksi. Nykyiset kioskit tullaan korvamaan uusilla mallihyväksytyillä kioskeilla. Matkailijoiden opastaminen ja jalankulku- ja polkupyöräliikenteen ohjaus on riittämätöntä. Opastusta tulisi parantaa ja sen tulee olla osa kävelykeskustan opastamista. Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 14

15 3 KOKONAISSUUNNITELMA 3.1 Kauppatorin kehittämisen pääperiaatteet Prosessit ja vastuujaot Konseptitasoisen kokonaissuunnitelman lähtökohtana ovat selkeät prosessit ja vastuujaot. Kauppatorille esitetään kokonaisvisio, joka mahdollistaa erilliset hankkeet ja ohjaa niiden ratkaisuja tukemaan tavoiteltua torin kaupunkitilan luonnetta ja toiminnallista rakennetta. Eräs Kauppatorin kehittämisen haasteista on kaupungin aluetta hallinnoivien ja sillä toimivien hallintokuntien runsaslukuisuus. Alueiden käytön hallinnointia tulee selkeyttää keskittämällä se esimerkiksi yhdelle hallintokunnalle. Historiallisen viitekehyksen ymmärtäminen Kauppatorin ja Vanhan kauppahallin ympäristöstä kehitetään uudistusten myötä nimensä mukaisesti Euroopan mieleenpainuvinta ja viihtyisintä kauppapaikkaa, jossa huomioidaan sekä kaupunkilaisten että matkailijoiden kehittyvät tarpeet. Kauppatorin ja sen lähiympäristön merkitys Suomen tärkeimpänä matkailunähtävyytenä ja käyntikorttina vahvistuu entisestään. Kauppatori toimii Empire-keskustan edusaukiona ja historiallisena sisääntulona Helsingin ytimeen. Kauppatoria uudistetaan historiaa kunnioittaen toimivaksi merellisen Helsingin keskukseksi, jossa yhdistyvät sekä kaupalliset että matkailun toiminnat hyvin toimivaan kaupunkiliikenteeseen. Maankäytön periaatteet ja liikenne Kauppatorin kehittämisen pääperiaatteista päätettäessä tulee priorisoida Empire-keskustan tyylipiirteiden säilymistä, kävelykeskustan, merellisen Helsingin ja vesiliikenteen kehittämistä sekä matkailun palveluiden parantamista. Kauppatorin kokonaisuutta tulee laajentaa, jonka myötä mahdollistuu väljentäminen, ihmisten parempi yhteys rantaviivaan, torikaupan olosuhteiden parantaminen sekä liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantaminen. Alueen väljentyminen on edellytys profiloiduimmille toimintojen sijoittamiselle, orientoitavuuden parantamiselle, selkeämmille väylille ja torin tiiviimmälle liittämiselle Kukkatoriin, Esplanadiin ja Torikortteleihin sekä Suomenlinnaan. Tavoitteena tulee olla laajentaminen torin pohjukan alueelta pidemmälle Pohjoisrannan ja Katajanokan rannoille. Kauppatori on nykyisinkin matkailun ja vesiliikenteen tärkein solmukohta. Merellisen Helsingin kehittäminen edellyttää, että vesiliikennepalveluita kehitetään ja niille varataan riittävästi uutta tilaa Eteläsataman ja Pohjoisrannan alueelta. Kaupallista torialuetta laajennetaan suunnitelman mukaan nykyisille pysäköintialueille ja rannat otetaan virkistyskäyttöön. Näiden tavoitteiden mukaisesti alueen liikenne (jalankulku, pyöräily, joukkoliikenne ja autoilu) ja oheistoiminnot kauppiaille ja heidän asiakkaille tarvitsevat uudistuksia vastaamaan tulevaisuuden tarpeita ja vaatimuksia. Jalankulkuyhteyksiä tulee parantaa kävelysiltojen avulla. Esplanadin ja Katajanokan välistä kävelyakselia sekä Vanhan kauppahallin ja Torikorttelien välisiä akseleita tulee selkeyttää ja vahvistaa. Pyöräilyn tulee olla alisteinen torialueen jalankululle. Pyöräilyreitit tulee sovittaa merkittävän toritoiminnan ja jalankulun luonteeseen. Torikaupan ja matkailupalveluiden kehittäminen Matkailu- virkistys-, ravintola- sekä kahvilapalveluita lisätään ja alueelle tuodaan näiden tarvitsemia tukitoimia. Uudet matkailunähtävyydet ja saaristomeren kohteiden avautuminen täydentävät hyvin nykyisiä toimintoja ja lisäävät alueen liikennettä sekä kaupallisten palveluiden tarvetta. Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 15

16 Torikaupan säilymiseen, monipuolisuuteen ja edellytysten ylläpitoon on panostettava kaupallista konseptia kehittämällä, torikaupan ilmettä uudistamalla ja talvitoimintaa aktivoimalla. 3.2 Suunnitteluaikataulu ja vastuutahot Kokonaissuunnitelma 2015, kaupunginkanslia Kokonaissuunnitelman periaatteita ja suunnitteluvaihtoehtoja tutkitaan jatkosuunnittelussa. Suunnittelu käynnistyy maankäytönperiaatteiden laatimisella ja tarvittavien selvitysten tekemisellä. Kiireelliset siistimisja kunnostustoimet käynnistetään Kauppatoria kehitetään hallintokuntien toteuttamien hankkeiden ja investointien kautta. Maankäytönperiaatteet 2015, kaupunkisuunnitteluvirasto - lähtökohta asemakaavan muutosehdotukselle Kauppatorin ympäristön yleissuunnitelma , kaupunginkanslia, kaupunkisuunnitteluvirasto, rakennusvirasto Yleissuunnitelma on strateginen suunnitelma, jonka mukaan kaupungin hallintokunnat yhdessä kehittävät ja ylläpitävät kauppatoria ympäristöineen sovitulla tavalla. Yleissuunnitelmaa käytetään asemakaavatyön, liikenne- ja katusuunnittelun sekä toimintojen suunnittelussa lähtötietona ja runkona. Suunnitelmien toteuttamisvastuu jakautuu usealle hallintokunnalle. Kauppatorin kehittäminen ja uudistusten toteutetaan vaiheittain hallintokuntien toteuttamien hankkeiden kautta. Yleissuunnitelmassa esitetään toimintojen, liikennejärjestelyjen katuympäristöön sijoittuminen ja periaatteet, kaupunkikuvallisesti korkeatasoiset ratkaisut. Suunnittelun yhteydessä laaditaan tarvittavat selvitykset. Rakennushistoriallisen selvityksen päivittäminen , kaupunginmuseo, kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitelma , kaupunkisuunnitteluvirasto - jalankulkureittien ja esteettömyyden parantaminen - pyöräreitin siirtäminen - pysäköintiratkaisut: autot ja polkupyörät - huoltoliikenne - paikallinen vesiliikenne: vesibussit ja matkailupalveluita tarjoavat matkustajalaivat - Kauppatorin vesiliikenne Asemakaavan muutosehdotus , kaupunkisuunnitteluvirasto - laaditaan samanaikaisesti liikennesuunnitelman kanssa Tekniset selvitykset tulvasuojelu ja kuivatus, rakennusvirasto - satamalaitureiden kuntotutkimus, rakennusvirasto/ksv - Suomenlinnan lauttaterminaalin parantaminen, HSL ja Suomenlinnan hoitokunta - jätehuollon uudelleen sijoittaminen ja sen tekniset ratkaisut , rakennusvirasto ja Tukkutori Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 16

17 - valaistuksen ja torin sähkönjakelun parantaminen 2016, myös tapahtumien sähkönjakelu huomioidaan - työn aikaiset vaikutukset ja työmaajärjestelyt - kioskirakennusten peruskorjaus, kiinteistövirasto - lokkien torjunnan tekniset ratkaisut 2016, Tukkutori Valaistuksen ja torisähkön suunnitelma 2016, rakennusvirasto, Helen, Tukkutori Opastuksen yleissuunnittelu Valaistuksen ja torisähkön korjaukset toteutetaan peruskorjauksen yhteydessä, Tukkutori, rakennusvirasto, Helen Tukkutori laatii torisähkön uudistamissuunnitelman, Tukkutori. Katusuunnitelma Rakennussuunnittelu Katujen rakennussuunnittelu, rakennusvirasto Valaistus ja sähkösuunnittelu, rakennusvirasto Jätehuollon rakennussuunnittelu, rakennusvirasto, Tukkutori Kioskien peruskorjauksien rakennussuunnittelu, kiinteistövirasto Opastuksen sijoitus ja rakennesuunnittelu, kaupunginkanslia, rakennusvirasto, HSL, Suomenlinnan hoitokunta Muut varusteet ja kalusteet: lokkien torjunta verkojenrakenteet ja niiden kiinnitys, kadunkalusteet ja varusteet, rakennusvirasto, Tukkutori 3.3 Alustava toteutusaikataulu Torikaupan ilme ja korttelijärjestelyt, , Tukkutori Kauppatorin peruskorjaus , rakennusvirasto, kiinteistövirasto, HKL, HSL ja liikuntavirasto Valaistuksen ja torin sähkönjakelun uusiminen , rakennusvirasto, Tukkutori ja Helen Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 17

18 Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 18

19 3.4 Alustava kustannusarvio Tässä kokonaissuunnitelmassa esitettyjen investointien kustannusarviot ovat alustavia. Yleissuunnittelussa kustannukset tarkentuvat, kun korjaustoimenpiteiden laajuus saadaan määriteltyä. Kauppatorin uudistamisen investointikustannukset olisivat tämän arvion mukaan noin 40 miljoonaa euroa. Arvio ei sisällä kaikkia mahdollisia uudistustarpeita kuten pohjanvahvistusta ja tulvasuojelun aiheuttamia kustannuksia. Ilman rantarakenteiden tulvasuojelua investointikustannukset ovat 23 miljoonaa euroa. Rantarakenteet ja tulvasuojelu Tulvasuojelusta ja sen teknisestä toteutuksesta laaditaan yleissuunnittelun yhteydessä tulvasuojelun tekniset toteutusvaihtoehdot ja tehdään suunnitelma torin tulvasuojelusta. Tässä tulvasuojelun kustannuksia on arvioitu rantarakenteiden korjaamisen osana. Muita tulvasuojelun ratkaisuja ei ole voitu vielä arvioida. Rantamuurien korjaamisen kustannusarvio on 27 miljoonaa euroa. Kadut ja tori Katusuunnitelmien uusiminen sekä torin ja katujen peruskorjauksen kustannusarvio on 6,4 miljoona euroa. Arvio sisältää päällysrakenteiden korjauksen. Kauppatorille on tehty valaistuksen peruskorjaussuunnitelma, jonka kustannusarvio on euroa. Torisähkön uudistamisesta ei ole suunnitelmaa, joten sen osuutta ei ole tässä arvioitu. Kevyenliikenteen sillan korjauskustannuksiksi on arvioitu euroa. Uuden kävelysillan kustannukset riippuvat valittavasta ratkaisusta eikä tässä ole arvioitu sen kustannuksia. Liikennejärjestelyt Raitiovaunupysäkkien siirtämisen kustannuksiksi on arvioitu euroa. Uusien vesiliikenteen terminaalien kustannukset on arvioitu keskihintaisen uudisrakennuksen mukaan. Rakennuksen pinta-alaksi on tässä arvioitu 600 neliömetriä. Rakennusten kustannuksiksi viemäröinteineen on arvioitu 5 miljoonaa euroa. HKL:n hallinnoiman Suomenlinnan lautan terminaalin korjauskustannuksia ei ole tässä arvioitu. Rakennus on suojeltu, mikä saattaa nostaa korjauskustannuksia. Kävelykeskustan opastusjärjestelmää ollaan suunnittelemassa ja uuden opastuksen alustava kustannusarvio on euroa. Toimintojen ja palveluiden parantaminen Yhden City-WC:n kustannus on euroa sisältäen viemäröinnin. Tässä kustannusarviossa on varauduttu kahden uuden WC:n rakentamiseen. Uuden syväkeräyssäiliöihin perustuvan jätehuoltoratkaisun hinnaksi on arvioitu euroa. Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 19

20 Hankeosa Laajuus Kustannus Katuväylän päällysrakenne 8800 m2 1.7 M Katu-/toriaukio (sis. kevyt liikenne ja mahdollinen pysäköinti) m2 4.7 M Rantamuuri (h = 6 12 m) ja tulvasuojelu 1390 m 27.1 M Uusi raitiotiepysäkki ja vanhan purku (katoksen siirto) 2 kpl 0.04 M Valaistus 0.06 M Paviljonkirakennus (sis. viemäröinti) 2 kpl 4.8 M City WC (sis. viemärointi) 2 kpl 0.2 M Kevyen liikenteen silta (avattava) 1 kpl 0.6 M Syväkeräyssäiliö 5 kpl 0.03 M Opastus 0.15 M Yhteensä 40 M Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 20

21 Liitteet Kauppatori 2015, Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma, Teema- ja tavoitekartat -liite, Arkkitehtitoimisto Huttunen - Lipasti - Pakkanen Lähtöaineisto Carl Ludvig Engel Näyttely Helsingin tuomiokirkon kryptassa , Helsinki Do.co.mo.mo. Modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa. Alvar Aalto Akatemia, do.co.mo.mo Suomi-Finland ry, Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki Helsinki Helsingfors kaupunkiarkeologinen inventointi, Museovirasto / Teemu Mökkönen 2002 Havis Amandan aukion toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen selvitys 1978, Arkkitehtitoimisto Petri Blomstedt, KSV:n julkaisu AB 3/79 Helsingin vanhan kaupunginosan valaistussuunnitelma osa I, Antero Markelin, KSV:n julkaisuja AB: 2/82 ja osa II, Antero Markelin, KSV:n julkaisuja AB: 12/83 Katajanokan ja Kruununhaan aluesuunnitelma (RAKENNUSVIRASTO 2013) Kauppatorin alueen kokonaissuunnitelma (KSV) Kauppatorin alue, rakennushistoriallinen selvitys, Sten Björkman, Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto. Julkaisu AB: 3/86. Kauppatorin alueen kokonaissuunnitelman tilannekatsaus (KSV) Kauppatorin kokonaissuunnitelma, Bosse Österberg, KSV:n julkaisuja 1995:4 Kauppatorin ilme -työryhmän raportti 2014 Kauppatorin korjaussuunnitelma, Korkeasaaripaviljonki (inventoinnit, kehittämissuunnitelma ja korkeasaaripaviljonki), RAKENNUSVIRASTO/Taloussuunnitteluosasto 8/1991, Arkkitehtitoimisto Pertti Pääsky Oy) Kauppiaskortteleiden elävöittäminen, Keskustan elävöittämistyöryhmän selvitys 1979 Kaupungin Leijona-sydän, Narinkka 1998, Helsingin kaupunginmuseo, 1998 Kaupungintalokorttelit, konsepti ja ideasuunnitelma (K2S Oy + työryhmä) Kaupunkikuvaneuvottelukunnan lausunto Kauppatorin ilme -työryhmän raportista 2014 Kervanto Nevanlinna Anja, Kadonneen kaupungin jäljillä. Teollisuusyhteiskunnan muutoksia Helsingin historiallisessa ytimessä, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki Kiinteistöviraston hallinnassa olevien suojeltujen kioskien inventointi 2013, Pirjo Pajarinen, RAKENNUSVIRASTO-ARK Kirjava satama -kilpailun tulokset? Kärki Pekka, Svenska ambassaden i Helsingfors. En byggnadshistorik, Ekenäs Linna. The Presidential Palace, Helsinki, Otava, Kauppatorin ympäristön kehittämisen kokonaissuunnitelma 21

Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Esityslista 6/2016 1 (5) 2 Kauppatorin ja Lyypekinlaiturin pysäköintisuunnitelma (b-asia) HEL 2016-001199 T 08 01 03 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut päättää hyväksyä

Lisätiedot

MITEN? Tutustu kaupunkitilaohjeeseen osoitteessa

MITEN? Tutustu kaupunkitilaohjeeseen osoitteessa 31.5.2016 MIKÄ? Helsingin kaupunkitilaohje on julkisen tilan hankintojen, suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon käsikirja suunnittelijoille, viranomaisille ja päättäjille. Lisäksi ohje toimii taustatietona

Lisätiedot

MERELLISEN HELSINGIN YLEISSUUNNITELMA

MERELLISEN HELSINGIN YLEISSUUNNITELMA MERELLISEN HELSINGIN YLEISSUUNNITELMA Merellisten alueiden maankäytön suunnittelun jatkaminen yleiskaavasta asemakaavaosastolle Osa yleiskaavan toteuttamisohjelmaa Tavoitteet 1. Merellisten alueiden kehittyminen

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Asianro 1023/ /

Asianro 1023/ / Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 422 18.11.2013 Tekninen lautakunta 52 29.4.2014 Asianro 1023/10.02.03/2013 276 Raision kaupungin 2. kaupunginosan (Varppeenseutu) korttelin 201 tontteja

Lisätiedot

KUNNALLISEN ASEMAKAAVAN MUUTOS NO KAUPUNGINOSAN KATU-

KUNNALLISEN ASEMAKAAVAN MUUTOS NO KAUPUNGINOSAN KATU- KUNNALLISEN ASEMAKAAVAN MUUTOS NO 7579. 111-KAUPUNGINOSAN KATU- JA TORIALUETTA, KAUPUNGINOSAN RAJAA (ALEKSIS KIVEN KATU VÄLILLÄ HALLITUSKATU - HÄMEENKATU, KIRKKOKATU VÄLILLÄ HALLITUSKATU - KESKUSTORI JA

Lisätiedot

Oas /18 1 (6) Hankenro 4885_3 HEL

Oas /18 1 (6) Hankenro 4885_3 HEL Kaupunkiympäristön toimiala Asemakaavoitus Oas 1346-00/18 1 (6) Hankenro 4885_3 HEL 2016-011236 19.3.2018 KAUPPATORIN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 LINNANMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0944_18 HEL

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0944_18 HEL HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1246-00/16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0944_18 HEL 2016-004225 10.5.2016 ANNALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun tavoitteet ja

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus

Keskustelutilaisuus 17.8.2016 Keskustelutilaisuus Liisankatu 14 Asemakaavan muutos OAS + Luonnos Kaupunkisuunnitteluvirasto Marjaana Yläjääski Mitä alueelle suunnitellaan? - Kaksi uutta asuinkerrostaloa - yht. 3400 k-m² -

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0890_6 HEL

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0890_6 HEL HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1252-00/16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0890_6 HEL 2016 004230 19.5.2016 SÄÄTALON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun tavoitteet ja

Lisätiedot

1 (5) Ksv:n hankenro 1541_8 HEL Oas /16 TÄHTITORNINKATU 16 18, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

1 (5) Ksv:n hankenro 1541_8 HEL Oas /16 TÄHTITORNINKATU 16 18, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TÄHTITORNINKATU 16 18, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun tavoitteet ja alue 1 (5) Ksv:n hankenro 1541_8 HEL 2015-010121 9.2.2016 Oas 1232-00/16 Suomen Lähetysseuran

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee:

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee: 1 ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014 Asemakaavan muutosluonnos koskee: Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 31119 tontteja 1 ja 12 Hankenumero:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/2015 1 (5) 397 Länsisatamankadun ja Hyväntoivonkadun liikennesuunnitelma HEL 2015-001788 T 08 00 00 Hankenro 0848_2 Päätös päätti hyväksyä liikennesuunnitteluosaston piirustuksen

Lisätiedot

RATKAISU - KAUPPATORI JA ASEMA-AUKIO

RATKAISU - KAUPPATORI JA ASEMA-AUKIO RATKAISU - KAUPPATORI JA ASEMA-AUKIO SUUNNITTELUPERIAATTEET Kauppatorin liikenteellinen ratkaisu perustuu valitun verkkovaihtoehtoon 2, Alueen kokonaisuudessa hahmottuu kolme osa-aluetta: asema-aukio,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/2 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 29.4.2010

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/2 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 29.4.2010 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/2 1 a 2 HANASAAREN YLEISTEN ALUEIDEN YLEISSUUNNITELMA Kslk Karttaruutu H3/R4, hankenro 0942 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä Hanasaaren yleisten

Lisätiedot

OULAISTEN KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKIEN 1. OULAS KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTTIA 5.

OULAISTEN KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKIEN 1. OULAS KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTTIA 5. OULAISTEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKIEN 1. OULAS KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTTIA 5. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.12.2017 Suunnitelman tarkoituksena on maankäyttö- ja rakennuslain 63

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2012 1 (5) 489 V Ryj / Vt Mari Holopaisen aloite Hakaniemen torin rakennustöiden haittojen vähentämisestä päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 LINJA-AUTOASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63

Lisätiedot

Kävelykeskustan laajentaminen ja maanalainen kokoojakatu

Kävelykeskustan laajentaminen ja maanalainen kokoojakatu Kävelykeskustan laajentaminen ja maanalainen kokoojakatu Valtuustoseminaari 31.1.2019 Projektinjohtaja Katariina Baarman Kaupunkistrategia 2017 2021 Vetovoimainen keskusta on Helsingin käyntikortti ja

Lisätiedot

AMOS ANDERSON LASIPALATSI

AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 5164_1 HEL

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 5164_1 HEL HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1268-00/16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 5164_1 HEL 2014-011588 4.10.2016 LEPPÄSUONKATU 7 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun tavoitteet

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUSRAPORTTI. Wäinö Aaltosen tie 7 asemakaavan muutos (nro 12459) Vuorovaikutusraportin sisältö

VUOROVAIKUTUSRAPORTTI. Wäinö Aaltosen tie 7 asemakaavan muutos (nro 12459) Vuorovaikutusraportin sisältö Kaupunkiympäristön toimiala Asemakaavoitus Kaavakartta nro 12459 1 (5) Hankenro 5344_2 HEL 2016-013448 11.4.2017, täydennetty 1.12.2017 VUOROVAIKUTUSRAPORTTI Wäinö Aaltosen tie 7 asemakaavan muutos (nro

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 38/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/

Helsingin kaupunki Esityslista 38/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/ Helsingin kaupunki Esityslista 38/2016 1 (5) 3 Jalankulkijan kantakaupunki (a-asia) Pöydälle 22.11.2016 HEL 2016-011208 T 08 00 04 Ksv 4465_1 Päätösehdotus päättää hyväksyä liitteen 1 mukaisen, 22.11.2016

Lisätiedot

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Lähtökohtia, tavoitteita ja alustavaa suunnittelua Sito Parhaan ympäristön tekijät Mitä tehdään, milloin ja miksi Puiston peruskorjaus liittyy muihin keskusta-alueen hankkeisiin

Lisätiedot

1 (5) Ksv:n hankenro 0740_43 HEL Oas /16 IDA AALBERGIN PUISTON LÄNSIOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS

1 (5) Ksv:n hankenro 0740_43 HEL Oas /16 IDA AALBERGIN PUISTON LÄNSIOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 (5) Ksv:n hankenro 0740_43 HEL 2015-013800 19.1.2016 Oas 1230-00/16 IDA AALBERGIN PUISTON LÄNSIOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun tavoitteet ja alue Ida Aalbergin

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

Merellinen Helsinki Sinikämmen rantareitteineen

Merellinen Helsinki Sinikämmen rantareitteineen Merellinen Helsinki Sinikämmen rantareitteineen Helsingin merialueet, rannat ja saaristo muodostavat Sinikämmenen, joka on osa viher- ja virkistysalueiden runkoa. Aukeaman s. 70-71 kartalla on luonnehdittu

Lisätiedot

Oas /18 1 (5) Hankenro 1861_5 HEL

Oas /18 1 (5) Hankenro 1861_5 HEL Kaupunkiympäristön toimiala Asemakaavoitus Oas 1352-00/18 1 (5) Hankenro 1861_5 HEL 2017-013216 11.4.2018 KORKEASAAREN VASTAANOTTORAKENNUKSET JA MUSTIKKAMAAN LEIKKIPUISTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh. (06) 828 9111 Faksi

Lisätiedot

Oas /18 1 (5) Hankenro 0592_13 HEL

Oas /18 1 (5) Hankenro 0592_13 HEL Kaupunkiympäristön toimiala Asemakaavoitus Oas 1349-00/18 1 (5) Hankenro 0592_13 HEL 2017-010023 4.4.2018 VUOSAARI, MERIKORTTIKUJA 6, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/2015 1 (5) 396 Atlantinkaaren alueen liikennesuunnitelma HEL 2014-014704 T 08 00 00 Hankenro2361_2 Esitys esitti kaupunginhallitukselle Atlantinkaaren alueen liikennesuunnitelman

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Sisältö KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ASEMAKAAVAOSASTO ROIHUVUORI LASITUSLIIKKEEN TONTIN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Sisältö KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ASEMAKAAVAOSASTO ROIHUVUORI LASITUSLIIKKEEN TONTIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Sisältö Sijainti Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet ja suunnittelun taustaa Suunnittelualueen rajaus Valokuvia nykytilanteesta Maisemarakenne Luontotiedot, rakennettu ympäristö, ympäristöhäiriöt

Lisätiedot

Oas /17 Hankenro 2121_6 HEL (6) Kaupunkiympäristön toimiala Asemakaavoitus RATAKATU 9, ASEMAKAAVAN MUUTOS

Oas /17 Hankenro 2121_6 HEL (6) Kaupunkiympäristön toimiala Asemakaavoitus RATAKATU 9, ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupunkiympäristön toimiala Asemakaavoitus RATAKATU 9, ASEMAKAAVAN MUUTOS Oas 1300-01/17 Hankenro 2121_6 HEL 2017-002905 22.9.2017 1 (6) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2.2.2015 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä

Lisätiedot

HEL KALASATAMAN KESKUS 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HEL KALASATAMAN KESKUS 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Oas 1269-00/16 Hankenro 2123_6 HEL 2016-006416 24.10.2016 1 (5) KALASATAMAN KESKUS 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kalasataman keskuksen

Lisätiedot

3D-IDEAKILPAILU. Kaupunkikudelmia - kilpailuohjelma

3D-IDEAKILPAILU. Kaupunkikudelmia - kilpailuohjelma keltainen rajaus = ohjeellinen kilpailualue Kaupunkikudelmia - kilpailuohjelma Hyvinkäällä on parhaillaan käynnissä kansainvälinen Europan 15-suunnittelukilpailu, jossa nuoret kaupunkisuunnittelijat ideoivat

Lisätiedot

SAAREN KOULU LIIKENNESELVITYS. Tilanne

SAAREN KOULU LIIKENNESELVITYS. Tilanne SAAREN KOULU LIIKENNESELVITYS Tilanne 7.12.2028 LÄHTÖKOHTIA Suunnittelukohteena Saaren koulu keskustaajamassa Nykyisiä rakennuksia korvataan uudisrakennuksilla Etäisyyskartta 3/5 km Ala- ja yläkoulurakennukset

Lisätiedot

HEL RATAKATU 9, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HEL RATAKATU 9, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Oas 1300-00/17 Hankenro 2121_6 HEL 2017-002905 2.5.2017 1 (6) RATAKATU 9, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osoitteessa Ratakatu 9 sijaitsee

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-

Lisätiedot

Liikenne. Asukastilaisuus Salla Karvinen Suunnitteluinsinööri Kaupunkisuunnittelukeskus, liikennesuunnitteluyksikkö

Liikenne. Asukastilaisuus Salla Karvinen Suunnitteluinsinööri Kaupunkisuunnittelukeskus, liikennesuunnitteluyksikkö Liikenne Asukastilaisuus 3.5.2017 Salla Karvinen Suunnitteluinsinööri Kaupunkisuunnittelukeskus, liikennesuunnitteluyksikkö Liittyminen liikenneverkkoon Alueen pää- ja kokoojakatuverkko täydentyy: Finnoonsilta-kadun

Lisätiedot

HEL WÄINÖ AALTOSEN TIE 7 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HEL WÄINÖ AALTOSEN TIE 7 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Oas 1275-00/17 Hankenro 5344_2 HEL 2016-013448 17.1.2017 1 (5) WÄINÖ AALTOSEN TIE 7 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kulosaaressa Itäväylän

Lisätiedot

1 (5) Ksv:n hankenro 0740_44 HEL Oas /16 HAAGA, KAUPPALANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS

1 (5) Ksv:n hankenro 0740_44 HEL Oas /16 HAAGA, KAUPPALANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 (5) Ksv:n hankenro 0740_44 HEL 2015-011519 13.4.2016 Oas 1241-00/16 HAAGA, KAUPPALANTIE 27 29 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun tavoitteet ja alue Osallistuminen ja

Lisätiedot

Amurin yleissuunnittelun tilannekatsaus Sakari Leinonen

Amurin yleissuunnittelun tilannekatsaus Sakari Leinonen Amurin yleissuunnittelun tilannekatsaus 1 11.1.2018 Sakari Leinonen 2 11.1.2018 Sakari Leinonen AMURIN YLEISSUUNNITELMA KESKUSTAN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHTIA Amurin ja Pyynikintorin alue on perinteikästä

Lisätiedot

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava Ymp.ltk 14.4.2015 / 26 Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava Asemakaava koskee Kalman kylän osaa kiinteistöstä (6:13) sekä lähiympäristöä. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2014

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmun johtokunta 60 Kaupunginmun johtokunnan lausunto asemakaavaehdotuksesta Kluuvi Kameeli b-kortteli Lausunto Kaupunginmun johtokunta antoi seuraavan

Lisätiedot

Valaistus kaupunki- ja liikennesuunnittelussa Suunnittelijan kokemuksia

Valaistus kaupunki- ja liikennesuunnittelussa Suunnittelijan kokemuksia Liikenteen humua vai hämärää hiljaisuutta? 26.2.2015 Valaistus kaupunki- ja liikennesuunnittelussa Suunnittelijan kokemuksia Marjut Kauppinen, arkkitehti SAFA Marjut Kauppinen Arkkitehti (SAFA) Rakennukset,

Lisätiedot

MUNKKINIEMI, TIILIMÄKI 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MUNKKINIEMI, TIILIMÄKI 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaupunkiympäristön toimiala Asemakaavoitus Oas 1404-00/19 1 (5) Hankenro 0740_58 HEL 2018-012908 7.2.2019 MUNKKINIEMI, TIILIMÄKI 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) 9 Munkkiniemen Kartanontie 22:n asemakaavan muuttaminen (nro 12255, tontti 30008/22) HEL 2011-006696 T 10 03 03 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Oulujoen etelärannan pyörätieyhteys. Suunnitelmien esittely Tapio Siikaluoma

Oulujoen etelärannan pyörätieyhteys. Suunnitelmien esittely Tapio Siikaluoma Oulujoen etelärannan pyörätieyhteys Suunnitelmien esittely 4.6.2014 Tapio Siikaluoma Pyöräilyn merkitys liikennemuotona Oulussa 1962 1989 2009 27 % 42 % 17 %9 % 16 % 28 % 48 % 6 % 19 % 21 % 54 % 5 % Kävely

Lisätiedot

Porin Jokikeskuksen asemakaavaehdotus (Eteläranta)

Porin Jokikeskuksen asemakaavaehdotus (Eteläranta) LAUSUNTO VARELY/93/07.01/2013 7.11.2018 Porin kaupunki kaupunkisuunnittelu@pori.fi risto.reipas@pori.fi Porin Jokikeskuksen asemakaavaehdotus (Eteläranta) Hanke ja suunnittelutilanne Kaavamuutoksen tarkoituksena

Lisätiedot

KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS

KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 14.4.2015 / 25 KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2015 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0742_50 HEL

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0742_50 HEL HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1260-00/16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0742_50 HEL 2016-007170 4.8.2016 TAPANILAN ALA-ASTEEN, VELJESTENPIHA 7, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENTAMISTAPAOHJEET RAKENTAMISTAPAOHJEET 9. kaupunginosa kortteli 9024 tontti, Teollisuustie ROVANIEMI 27.2.2018 Bernadett Lits Zoltàn Fodor 1 Yleistä Suunnittelualue sijaitsee näkyvällä paikalla Eteläkeskuksen liike- ja

Lisätiedot

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014

Lisätiedot

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376 FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue

Lisätiedot

KAUPPATORIN JA YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAN MUUTOS KÄYNNISTYY KAAVAMUUTOKSELLA RATKAISTAAN TORIN RAKENTAMISMAHDOLLISUUDET

KAUPPATORIN JA YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAN MUUTOS KÄYNNISTYY KAAVAMUUTOKSELLA RATKAISTAAN TORIN RAKENTAMISMAHDOLLISUUDET KAUPPATORIN JA YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAN MUUTOS KÄYNNISTYY KAAVAMUUTOKSELLA RATKAISTAAN TORIN RAKENTAMISMAHDOLLISUUDET Antti Rissanen, J-P Vartiainen I kaavoittajat I 31.1.2019 Carelicumin auditorio 18.00

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAHKOLAN KAUPUNGINOSAN (3) VÄHÄINEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSA KORTTELIA 16 KIINTEISTÖT 143-406-12-5, 143-406-12-7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.6.2019 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2019 1.

Lisätiedot

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9.

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9. : : :0 : :9 :0-9- -9- Mujuseniha 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 0 9 0 o 9 0 9 0 9 9 0 0 0 9 0 9 0 0 0 9 9 00 0 0 0 0 0 0 e=0. LAITILANPUISTO NOLJAKANKAARI WALLENKATU sv- sr- sr- sr- 0 00 900

Lisätiedot

Nahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku

Nahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku Nahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku Kumppanuushaun kaavalliset lähtökohdat ja alueen käytön tavoitteet Nahkurintorin alue sijaitsee Lohjan kaupunkikeskustan kaupallisella ydinalueella. Kehittämisalue

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011 HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) ALVAR AALTO -SUOJELUKOHDE, STORA ENSO OYJ:N PÄÄKONTTORIRAKENNUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 12048) Hankenro 0685_1 Kslk dnro 2005-415 SISÄLLYS Osallistumis-

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 Pro-Olympiamaneesi ry:n aloite 15.4.2009 RUSKEASUON RATSASTUSHALLIN PALAUTTAMINEN ALKUPERÄI- SEEN ASUUNSA JA KÄYTTÖÖNSÄ Kaupunginmuseo on tutustunut Pro-Olympiamaneesi

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0888_22 HEL

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0888_22 HEL HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1273-00/16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0888_22 HEL 2015-009471 14.12.2016 WUORION TALON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun tavoitteet

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet

Lisätiedot

Kaupunkirakenteen kehittäminen keskustan alueella

Kaupunkirakenteen kehittäminen keskustan alueella Kaupunkirakenteen kehittäminen keskustan alueella Opiskelijafoorumi 24.3.2015 Jyväskylän keskustan kehittämishanke Projektipäällikkö Pirkko Flinkman Keskustan kehittämisen vaiheet 1. Vaihe Ohikulkutie,

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 1 / 1 5171/2015 10.02.03 41 Itä-Suviniitty, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 613302, 40. kaupunginosa, Espoon keskus Valmistelijat / lisätiedot: Minna

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/2012 1 (5) 1304 Taka-Töölön tontin 507/12 ja Vuosaaren tontin 54200/1 (Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset) rakennuskiellon pidentäminen (nro 12156 ja 12157) HEL 2012-013440

Lisätiedot

Oas /18 1 (5) Hankenro 0740_53 HEL

Oas /18 1 (5) Hankenro 0740_53 HEL Kaupunkiympäristön toimiala Asemakaavoitus Oas 1340-00/18 1 (5) Hankenro 0740_53 HEL 2017-013231 24.1.2018 HAAGA, NÄYTTELIJÄNTIE 15 17, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 5315_1 HEL

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 5315_1 HEL HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1256-00/16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 5315_1 HEL 2016-006570 14.6.2016 KELLOSAARENRANTA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun tavoitteet

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUSRAPORTTI

VUOROVAIKUTUSRAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Kaavakartta nro 12459 Hankenro 5344_2 HEL 2016-013448 11.4.2017 1 (11) VUOROVAIKUTUSRAPORTTI Wäinö Aaltosen tie 7 asemakaavan muutos (nro 12459) Vuorovaikutusraportin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KUHALA III D ASEMAKAAVAMUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KUHALA III D ASEMAKAAVAMUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA ORTOKUVA ALUEELTA 2011 KAAVA-ALUEEN RAJAUS Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavan tark. Maakuntakaava Asemakaava ja asemakaavan muutos: Kuhala III D: Keskustan kaupunginosan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) 4 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi ja tonttien myymiseksi (Kaartinkaupunki, Kasarmitori, tontit

Lisätiedot

KYMIJOEN ULKOILUREITTI YLEISSUUNNITELMAN TARKENNUS

KYMIJOEN ULKOILUREITTI YLEISSUUNNITELMAN TARKENNUS Kouvolan kaupunki Yhdyskuntatekniset palvelut OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KYMIJOEN ULKOILUREITTI YLEISSUUNNITELMAN TARKENNUS Pvm. 18.7.2018 Täyd. Diaari 1857/10.02.01/2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (6) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (6) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2013 1 (6) 229 Töölöntorin tilapäiset pysäköintijärjestelyt HEL 2013-006803 T 08 01 03 Päätös Käsittely päätti hyväksyä liikennesuunnitteluosaston piirustuksen 6209-3 mukaiset

Lisätiedot

HEL TOPELIUKSENKATU 16, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HEL TOPELIUKSENKATU 16, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HELSINKI ASEMAKAAVOITUS Oas 1310-00/17 Hankenro 0834_1 HEL 2013-009433 22.5.2017 1 (5) TOPELIUKSENKATU 16, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Topeliuksenkadulla suunnitellaan koulurakennuksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 4. kaupunginosa kortteli 422 ja virkistysalueet, Hiihtomajantie

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 4. kaupunginosa kortteli 422 ja virkistysalueet, Hiihtomajantie OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 4. kaupunginosa kortteli 422 ja virkistysalueet, Hiihtomajantie Rovaniemen kaupunki Tekniset palvelut/kaavoitus Päivitetty 16.1.2018 1 Osallistumis-

Lisätiedot

Asianro 1023/ /

Asianro 1023/ / Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 422 18.11.2013 Tekninen lautakunta 52 29.4.2014 Kaupunginhallitus 276 15.9.2014 Kaupunginhallitus 300 6.10.2014 Asianro 1023/10.02.03/2013 82 Raision

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI AKM 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys

RAAHEN KAUPUNKI AKM 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys Tilaaja Raahen kaupunki Päiväys 14.1.2019 RAAHEN KAUPUNKI AKM 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavanlaatijan vastineet 10.9.2018 9.10.2018 nähtävillä olleeseen kaavaehdotukseen 1 1 LAUSUNNOT

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA V kaupunginosan korttelia 10 tonttia nro 3 sekä katualuetta koskeva asemakaavan muutos (Uusikatu 72) AM2070 26.1.2010 asemakaavan

Lisätiedot

KAUPPAKATU 13. asemakaavan muutos ASUKAS- TILAISUUS Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija (Jyväskylän kaupunki)

KAUPPAKATU 13. asemakaavan muutos ASUKAS- TILAISUUS Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija (Jyväskylän kaupunki) KAUPPAKATU 13 asemakaavan muutos ASUKAS- TILAISUUS 16.1.2019 Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija (Jyväskylän kaupunki) tilaisuuden kulku 1. Asemakaavahankkeen esittely - lähtökohdat - tavoitteet - suunnittelu-

Lisätiedot

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Jyväskylä 8.8.2014 Leena Kaanaa Ympäristösi parhaat tekijät 2 Laadukas valaistus Pitkä elinikä, kestää aikaa ja kulutusta Kestävät ja toimivat materiaalit Muotoilu, ulkonäkö,

Lisätiedot

STANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä Kaupunkisuunnitteluvirasto

STANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä Kaupunkisuunnitteluvirasto STANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä 18.5. - 5.6.2015 Kaupunkisuunnitteluvirasto 18.5.2015 Stansvikinnummen alustavat suunnitteluperiaatteet Nähtävillä 18.5. - 5.6.2015 Kaupunkisuunnitteluvirasto

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto, Snellmaninkatu 10 asemakaavan muutos, valmisteluvaihe

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto, Snellmaninkatu 10 asemakaavan muutos, valmisteluvaihe LAUSUNTO KASELY/617/2018 22.5.2018 Lappeenrannan kaupunki Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimiala PL 11, 53101 Lappeenranta kirjaamo@lappeenranta.fi Viite: Lausuntopyyntö 3.5.2018 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA KORTTELI 2502 SEKÄ VIRKISTYSALUE Puustellin alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA KORTTELI 2502 SEKÄ VIRKISTYSALUE Puustellin alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA KORTTELI 2502 SEKÄ VIRKISTYSALUE Puustellin alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ 2014 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ 2016 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Suomun matkailukeskuksessa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.1.2017 Asemakaavan muutos 3. kaupunginosa, kortteli 130 tontti 11, Koskikatu OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ilmakuva suunnittelualueesta, suunnittelualue rajattu punaisella viivalla. Pictometry,

Lisätiedot

kaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen lautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutoksen ASEMAKAAVAN- MUUTOSALUE

kaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen lautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutoksen ASEMAKAAVAN- MUUTOSALUE ASEMAKAAVAN SELOSTUS 16.12.2011 päivättyyn Oulun kaupungin Kiviniemen kaupunginosan korttelin 86 tonttia nro 2 koskevaan asemakaavan muutokseen (Kultasirkuntie 21) kaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki 1 (3) Kaupunkisuunnitteluvirasto

Helsingin kaupunki 1 (3) Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsingin kaupunki 1 (3) Kaupunginhallitus Itä-Pasilan Allianssin tonttia 17023/2 ja tontin itäpuolista katu- ja puistoaluetta koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta annetut lausunnot (nro 12077) HEL

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /17 1 (5) ASEMAKAAVOITUS Hankenro 5364_1 HEL

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /17 1 (5) ASEMAKAAVOITUS Hankenro 5364_1 HEL HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1313-00/17 1 (5) ASEMAKAAVOITUS Hankenro 5364_1 HEL 2013-016355 7.7.2017 DECKERIN HUVILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Laajasalossa osoitteessa Adelenpolku

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELISSA 8216

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELISSA 8216 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELISSA 8216 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ 2019 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Suomun matkailukeskuksessa itä-suomun

Lisätiedot