FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ

Transkriptio

1 FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2013

2

3 1 1 SISÄLTÖ KUNTAYHTYMÄN ALUE... 2 FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON... KUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO... 3 YHTYMÄJOHTAJAN KATSAUS... 4 YHTYMÄHALLITUKSEN KERTOMUS... 6 YLEISHALLINTO PERUSTERVEYDENHUOLLON VASTUUALUE ERIKOISSAIRAANHOIDON VASTUUALUE MIELENTERVEYSPALVELUJEN VASTUUALUE SAIRAANHOIDOLLISTEN PALVELUJEN VASTUUALUE. 16 TUKIPALVELUJEN VASTUUALUE HOITOPALVELUJEN VASTUUALUE SUORITETOTEUMA VUODELTA TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT TASE JA SEN TUNNUSLUVUT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA SUORITTEET KUNNITTAIN KUNTIEN MAKSUOSUUDET 2013 (1000 ) KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERUSTEET... 34

4 2 Kuntayhtymän alue Jäsenkuntia 5 Asukasmäärä ( ) FORSSA Terveysasema/pääterveysasema - lääkärin vastaanotto - neuvola - hammashoitola - työterveyshuolto - lasten- ja nuorisopsykiatria Terveysasema/Korkeavaha - fysioterapia - osaamiskeskus - välinejakelu Kutomo - hammashoitola (toiminta siirtyi pääterveysasemalle 9/2013) Siurila -eläinlääkäriasema Ympäristöterveysasema A-klinikka Perheneuvola Sairaala - ea-poliklinikka (ilta- ja yöpäivystys) - sisätaudit - kirurgia - lastentaudit - naistentaudit ja äitiyspoliklinikka - neurologia - syöpätaudit - aikuispsykiatria - anestesia - radiologia - laboratorio HUMPPILA - lääkärin vastaanotto - neuvola - hammashoitola JOKIOINEN - lääkärin vastaanotto - neuvola - hammashoitola TAMMELA - lääkärin vastaanotto - neuvola - hammashoitola YPÄJÄ - lääkärin vastaanotto - neuvola - hammashoitola Sairaansijat: Muut hoitopaikat: Sisätaudit 40 Dialyysi 6 Kirurgia 32 Tehostettu valvonta 4 Naistentaudit 2 Päiväkirurgia 6 Psykiatria 33 Perusterveydenhuolto 25

5 3 3 Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio Y H T Y M Ä V A L T U U S T O Y HT Y M Ä H A L L I T U S Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Y H T Y M Ä J O H T A J A Hallintopalvelut -Yhtymähallinto - Tietohallintopalvelut Johtoryhmä Perusterveydenhuollon vastuualue koordinaatioryhmä (koordinaatioryhmä) Erikoissairaanhoidon vastuualue koordinaatioryhmä (koordinaatioryhmä) Mielenterveystyön vastuulalue koordinaatioryhmä (koordinaatioryhmä) Sairaanhoidollisten koordinaatioryhmä koordinaatioryhmä palveluiden Hoitopalveluiden Tukipalveluiden vastuualue vastuualue vastuualue koordinaatioryhmä (koordinaatioryhmä) (koordinaatioryhmä) koordinaatioryhmä (koordinaatioryhmä) koordinaatioryhmä perusterveydenhuollon hallinto erikoissairaanhoidon hallinto mielenterveystyön hallinto laboratorio hallintopalvelut tekniset palvelut avohoito pienet erikoisalat aikuispsykiatria lääkehuolto vuodeosastohoito ja poliklinikka materiaalihallinto työterveyshuolto kirurgia lasten- ja nuorten psykiatria fysioterapia pth:n avohoito erityistoiminnot naistentaudit ja synnytykset mielenterveystyön peruspalvelut radiologia välinehuolto (vo.hoito asti) osaamiskeskus sisätaudit A-klinikka suun terveydenhuolto lastentaudit ympäristöterveydenhuolto anestesia päivystystoiminta ulkopuoliset sairaalat

6 4 Yhtymäjohtajan katsaus Taloudellisesti toteutuma oli kahteen aikaisempaan vuoteen verrattuna erinomainen. Kuntayhtymän tilinpäätös on ylijäämäinen. Palveluiden käytössä oli jonkun verran vaihtelua kuntien välillä, hinnaston mukainen käyttö ylitti suunnitteen, myös sairaanhoitopiirin osalta käyttö ylittyi 6.9 %, mikä vaikeuttanee vuoden 2015 talousarvion laadintaa Forssan seudulla. Investointibudjetti alittui selkeästi, mikä paransi olennaisesti kuntayhtymän kassatilannetta. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän 13. toimintavuosi oli samalla tässä muodossaan yhtymän viimeinen. Vuoden 2014 alusta toimintaa on jatkanut Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, joka vastaa kaikista kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista niitä itse tuottamalla tai tilaamalla. Tämä horisontaalinen palveluiden integraatio Forssan seudulla oli Paras -puitelain aikaisen palvelurakenneselvityksen liikkeellepanema, ja toisaalta valmistautumista uuteen sote -järjestämislakiin. Tätä kirjoitettaessa ei vielä ole tarkkaa tietoa mihin valtakunnassa päädytään sote - järjestämislaissa, mutta on hyvin todennäköistä, että järjestämisvastuu tulee siirtymään Forssan seutua laajemmille väestöpohjille. Palveluiden tuotanto paikallisesti on kuitenkin jotenkin järjestettävä, ja tähän Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä sopii kaikissa olosuhteissa joko osana isompaa organisaatiota tai itsenäisenä hallinnollisena yksikkönä. Toiminta vuonna 2013 oli varsin suunnitelmallista, suoritteet, huomioiden yksikkökohtainen vaihtelu, toteutuivat varsin oletetusti. Trendit ovat suhteelliset selvät; vanhusten palvelutarve kasvaa, lasten ja nuorten psykososiaalisia ongelmia joudutaan jatkuvasti hoitamaan aikaisempaa enemmän ja hoitopäivät erikoissairaanhoidossa vähenevät. Toimintavuoden aikana erityisesti painottuen syksyyn, korostui hyvinvointikuntayhtymän valmistelu. Valmistelu tehtiin omana työnä ilman ulkopuolista apua, ja tämä huomioiden se onnistui suhteellisen hyvin. Kuntien kannoissa syksyn mittaan oli jonkin verran vaihtelua ja epävarmuuttakin, mutta lopulta oltiin varsin yksimielisiä kuntayhtymän toimintamallista ja toiminnan sisällöstä. Terveydenhuollon kuntayhtymän puolelta oikeastaan ainoa keskusteluttanut asia oli hoitotyön vastuualueen lakkauttaminen ja hoitotyön sisällyttäminen linjaorganisaation sisään. Päätökset tästä tehtiin ohjausryhmässä jo useita vuosia sitten, asiaa käsiteltiin useasti yhteistyöryhmässä ja luottamusmiespalavereissa, hallituksen budjettiseminaarissa sekä johtoryhmässä. Omistajakuntien ja päätöksentekijöiden tahtotila oli kuitenkin selkeästi se, että johtamisjärjestelmä pitää olla yksilinjainen ja asiakastarpeisiin perustuva, eikä ammatillisista lähtökohdista juontuva. Omalta osaltani tämä on myös viimeinen yhtymäjohtajan katsaus, ja haluan tässä vaiheessa eläkkeelle siirtyessäni kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita. Erityisesti haluan kiittää kaikkia Forssan seudun asukkaita, jotka ovat käyttäneet palveluitamme ja antaneet niistä palautetta. Niiden perusteella palveluita on pyritty kehittämään. Yhteistyö asiakkaiden kanssa on sujunut todella hienosti.

7 5 Myös kuntayhtymän työntekijät ansaitsevat suuren kiitoksen. Päättäjien ja omistajien kanssa yhteistyö on ollut mutkatonta, asioita on hoidettu suuressa yhteisymmärryksessä ilman turhia ristiriitoja. Keskustelu kehittämislinjoista on ollut asiallista ja tavoitteellista. Toivotan uudelle kuntayhtymälle ja erityisesti seuraajalleni ja hallituksen puheenjohtajille ja muille päättäjille hyvää ja menestyksekästä jatkoa vaativien tehtävien hoidossa. 23. maaliskuuta 2014 Markku Puro yhtymäjohtaja Poliklinikan henkilökuntaa. FSTKY:n yhtymävaltuusto valitsi kokouksessaan uudeksi yhtymäjohtajaksi Juha Heinon Tampereelta.

8 6 Yhtymähallituksen kertomus YLEISTÄ Vuosi 2013 oli Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän kolmastoista toimintavuosi. Kuntayhtymä tuottaa itse tai ostaa jäsenkunnille kaikki terveydenhuollon palvelut, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja ympäristöterveydenhuollon. Kuntayhtymässä toteutettiin useita kehittämishankkeita koskien koko kuntayhtymän toimintaa sekä eri toimintoja. Kuntayhtymässä on käytössä sopimusohjausjärjestelmä, joka noudattelee Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin sopimusohjausjärjestelmän periaatteita. Kuntien kaikki terveydenhuollon laskutus tapahtui kuntayhtymän kautta. Kiinteät sopimukset koskivat vuonna 2013 koko terveydenhuoltoa, myös ulkopuolista laitoshoitoa. TOIMINNALLINEN TULOS Perusterveydenhuollon suoritteet toteutuivat kokonaisuudessaan hieman alle suunnitteen, mutta toimintokohtaisia eroja oli. Hinnaston mukaisesti laskutettuna jäsenkuntien maksut olisivat toteutuneet 112,2 prosenttisesti. Erikoissairaanhoidon osalta suoritteet toteutuivat erikoisaloittain kokonaisuutena tarkasteltuna avohoidon osalta yli suunnitellun 2,8 % ja vuodeosastohoidon osalta hoitopäivät 2,1 % alle suunnitteen ja hoitojaksot 2,8 % yli suunnitteen. Hinnaston mukaisesti laskutettuna jäsenkuntien maksut olisivat toteutuneet 107,9 prosenttisesti. Mielenterveystyön vastuualueella aikuis- ja lastenpsykiatrian avohoitokäynnit ylittivät suunnitteen 1,1 prosenttiyksiköllä, nuorisopsykiatriassa ne ylittyivät 4,7 %. Psykiatrian vuodeosastohoidon suoritteet toteutuivat noin 11,7 % alle suunnitteen. Mielenterveystyön peruspalveluissa, joita ovat psykologitoiminta, puheterapia, perheneuvola ja oppilashuolto, kokonaissuoritemäärä ylitti suunnitteen 11,89 % -yksiköllä. A-klinikan käyttö ylitti suunnitteen 4,0 %. Hinnaston mukaisesti laskutettuna jäsenkuntien maksut olisivat toteutuneet 125,6 prosenttisesti tällä vastuualueella. Oma ulkopuolinen laitoshoito alittui 12,0 %:lla ja oli euroa. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja sitä kautta laskutettava ulkopuolisten laitosten käyttö ylitti suunnitteen ja hinnaston mukaisesti laskutettuna jäsenkuntien käyttö ylittyi näiden osalta 6,9 prosenttia. TALOUDELLINEN TULOS Toimintatuotot toteutuivat vuonna 2013 lähes suunnitellusti ja olivat 68,3 milj. muutettuun talousarvioon nähden. Toimintakulut olivat 66,3 milj. ja toteutumisprosentti oli vastaavasti 99,3 %. Vuosikate oli 1,96 milj. ja tulos Toimintavuoden ylijäämäksi muodostui Investointimenot vuonna 2013 olivat noin 0,82 milj. ja muutettuun talousarvioon verrattuna toteutuivat n. 74,1 prosenttisesti. Kuntayhtymän myynti ulkopuolisille kunnille ja kuntayhtymille oli 1,95 milj. ja se alittui 6,0 prosenttia. HENKILÖSTÖ Kuntayhtymässä oli vakituisia vakansseja yhteensä 573, joista 569 oli kokoaikaisia ja 4 osa-aikaista Yhtymähallinto Mielenterveystyö Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Sairaanhoidolliset palvelut Tukipalvelut Hoitopalvelut Yhteensä Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli vuonna 2013 naisten 48,9 ja miesten 50,6 vuotta. Keski-ikä on pysynyt edellisvuoteen verrattuna lähestulkoon samalla tasolla.tarkemmat henki-

9 7 löstöä koskevat tiedot löytyvät erillisestä henkilöstöraportista. Kuntayhtymä maksoi vuonna 2013 palkkoja ja palkkioita 22,2 milj. ja henkilösivukuluja 6,4 milj.. Henkilöstökorvauksia kuntayhtymä sai Kelalta ja vakuutusyhtiöiltä yhteensä euroa. Henkilöstökulut alittivat 0,6 milj. euroa talousarvioon varatun määrärahan. Sijaispalveluja ostettiin eurolla. KEHITTÄMISHANKKEET Kuntayhtymä tunnetaan innovatiiviseksi ja aloitteelliseksi terveydenhuollon toiminnan kehittäjäksi myösvaltakunnallisellakin tasolla. Kuntayhtymän strategian tavoitteiden mukaan on luotu hyviä uusia ja toimivia käytäntöjä alueen väestön terveyspalvelujen järjestämiseksi kustannustehokkaalla tavalla. Kuntayhtymässä on menneenä vuonna 2013 toteutettu ja osallistuttu edelleen aktiivisesti erilaisiin hankkeisiin. Valtaosa hankkeista on ollut useampivuotisia systemaattisia usean vastuualueen yhteisiä projekteja. Kuntayhtymän henkilökunta on kiitettävästi osallistunut oman toiminnan arviointiin ja kehittämiseen vuoden 2013 aikana. Kulunut vuosi oli ensimmäinen kokonainen toimintavuosi Etsivän nuorisotyön hankkeessa, joka alkoi lokakuussa Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä nuorisotyö etsii nuoren kanssa ratkaisuja nuoren pulmiin ja kysymyksiin ja auttaa nuorta saavuttamaan tarvitsemansa palvelut. Ensisijainen tehtävä on auttaa alle 29 -vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Kaiken kaikkiaan alueen etsivät nuorisotyöntekijät tavoittivat 140 nuorta koko alueella. Nuoria tavattiin toimistossa, kahviloissa, kunnantaloilla, kouluissa ja nuorten kotona. Lokakuun lopussa päästiin muuttamaan isompaan yhteiseen tilaan nuorisoneuvojan kanssa ja nuoria voitiin loppuvuodesta tavata paremmin isommissa tiloissa vanhassa puutalossa sairaalan takana. Muuton yksi tavoite olikin työajan tehokkaampi käyttö, kun nuoret tulevat eri kunnista asiointikäynneille toimistolle. Kehittämiseen ja työn mallintamiseen seutukunnallisesti ostettiin tukipalveluna Ajatustalo Oy:n palveluita. Forssassa mm. suunniteltiin nuorten matalan kynnyksen toimintamallia, johon haettiin oppia mm Vamoksen toiminnasta Helsingistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa alueen kunnat olivat mukana asukasmäärän mukaisesti. Kokonaisbudjetti hankkeelle (2013) oli , josta ministeriön osuus oli Rajanylittäjät-hankkeen viimeinen vuosi 2013 sujui tavoitteiden mukaisesti. Nuorisoneuvojan työ on kytkeytynyt suunnitellusti osaksi systemaattista nuorisopalveluiden viranomaisyhteistyötä ja -verkostoa. Monialaista seudullista yhteistyötä jatkettiin edelleen mm. osallistumalla moniin seudullisiin kehittämistyöryhmiin, joissa paikallisesti kehitetään esim. nuorten elinoloja mielenterveyden edistämisen, työttömyyden/toimeentulon ja syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta. Lisäksi varhaiseen puuttumiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn perustuvan keinovalikoiman kehittämiseksi Rajanylittäjät -hanke järjesti syksyllä 2013 kaksipäiväisen OMIN JALOIN -menetelmäkoulutuksen. Suunniteltu palvelupankki toteutettiin tietokantapohjaisesti nuorten ja seudun nuorten parissa toimivien ammattilaisten tueksi. Palvelupankista käy ilmi työttömille nuorille seudulla tarjolla olevat palvelut linkkeineen. Rajanylittäjien marraskuussa 2013 järjestetyssä, paikallisessa hankkeen päätösseminaarissa palvelupankkiin tuli lisää kehittämisideoita, joiden päivittämistä on tarkoitus jatkaa hankkeen päätyttyä, niin että se jää palvelemaan seudun nuoria ja ammattilaisia jatkossakin. ESR -rahoitteinen KOPPI - Kohti parempia työelämäpalveluita hanke jatkuu. Hanketoiminnan kautta seutukunnalla on lisääntynyt kuntouttavan työtoiminnan paikkojen määrä ja laatu. KOPPI -hanke on tuonut näkyviä myönteisiä muutoksia kaikkien kuntien kuntouttavan työtoiminnan kehitykseen. Hankkeen toimesta on ideoitu uusia mallinnuksia ja projektin aloitteesta on saatu seutukunnan kuntouttavaan työtoimintaan konkreettisia muutoksia ja kehitetty hyvät käytännöt, mm. kuntouttavasta työtoiminnasta hoiva-alalle kokonaisuus (kotihoidon- ja vanhustyön apuryhmät ja hoivaavustajan koulutus), LääKE (lääkärit ja Kela)- yhteistyöryhmän toiminta, foorumi ja kenttätoiminnan aktivointi, Intro-työpajan syntyminen, Hyvän mielen avaimet -koulutus yms. KOPPI - hanketta koordinoi kokonaisuudessaan THL. Forssan seudun hankkeen lisäksi muut osahankkeet ovat Vantaalla ja Espoossa.

10 8 Väli-Suomen kaste-ohjelmaan kuuluva POTKU II hanke ( on jatkohanke POTKU -hankkeelle ( ). FSTKY on mukana HämePotku osahankkeessa yhdessä Riihimäenseudun terveyskeskuksen kuntayhtymän ja Hämeenlinnan terveyspalvelut liikelaitoksen kanssa. Hankkeen tavoitteena on pitkäaikaissairauksien hoidon kehittäminen perusterveydenhuollossa. Pitkäaikaissairauksien hoitoa pyritään parantamaan tekemällä kehittämistyötä kaikilla Terveyshyötymallin (Chronic Care Model) osa-alueilla, joita ovat yhteisö, omahoidon tuki, palveluvalikoima, johto, kliiniset tietojärjestelmät sekä päätöksenteon tuki. Hankkeessa on edetty vuoden 2013 aikana lähinnä neljän ensiksi mainitun tavoitteen osalta. Tietojärjestelmien ja sähköisen asioinnin kehittämiseen on käynnistetty kuntayhtymässä muita hankkeita, joiden edistymistä ja tuotoksia seurataan ja hyödynnetään Potku II -hankkeessa mahdollisuuksien mukaan. Teknologiasta tuottavuutta palveluketjuihin - hanke on alkanut yhteishanke, johon osallistuvat osatoteuttajina FSHKY, HAMK ja Hämeenlinnan Terveyspalvelut liikelaitos. Koko hankkeen hallinnoijana toimii Innopark Programmes Oy. Hankkeen tavoitteena on rakentaa hyvinvointisuunnitelmalomake, joka sisältää sekä terveys- ja hoitosuunnitelman (THS) että hoito- ja palvelusuunnitelman. Lomake on asiakkaiden saatavilla sähköisesti Taltioni yhteyttä käyttäen. Lomakkeeseen tehtävät määritykset rakennetaan hankkeen aikana lomaketta pilotoiden. Tällä hetkellä hankkeessa on kilpailutettu tekninen toteuttaja ja määritelty ensimmäisen vaiheen sisältö lomakkeeseen. Ensimmäinen pilotointi on tarkoitus tehdä huhtikuussa Vuoden aikana jatkui Central Baltic ohjelman rahoittama emedic -hanke , jossa edistettiin etälääketieteen menetelmien käyttöönottoa ja vakiintumista mm. diabeteksen hoidossa. FSTKY toimi pilottialueena hankkeessa. Vuoden aikana käytettiin haavan hoidon ja diabeteksen seurannassa etälaitteita. Viidellä diabetesta sairastavalla potilaalla oli käytössä verensokerin etäseurantalaite. Hanke päättyi vuoden lopussa, mutta etäseurantaa on tarkoitus jatkaa hankkeen päättymisestä huolimatta. Omarahoituksena jatkui psykiatrisen palvelurakenteen selvittäminen ja uudelleen sijoittumisen suunnittelu. Psykiatrisen palvelurakenteen suunnitelma (osasto 13 muuttaminen avopalveluyksiköksi) valmistui. Potilasturvallisuustyötä vietiin eteenpäin omana työnä. THL:n tuottama Potilasturvallisuuden verkkokurssi käynnistyi. Potilasturvallisuuden painopisteinä olivat kaatumisten ehkäisy ja lääkehoito. Kuntayhtymä oli mukana Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirin Kaatumisten ehkäisy -projektissa. Kuntayhtymän omista kehittämismäärärahoista myönnettiin rahoitusta 13:llekohteelle vuoden aikana. Kohteina ovat olleet mm. Seudullinen saattohoidon kehittämisprojekti, poliklinikkatyön henkilöstöresurssien suunnittelu, työyhteisövalmennus, DKT- koulutus ja laatupalkinto. Vuoden 2012 aikana valmistuneista laatutöistä 3 ilmoitettiin kilpailuun. Palkittu työ koski Päihdeongelmaisten avokuntoutuskurssin kehittämistä FSTKY:ssä. ITE -arviointeja tehtiin kuntayhtymän 15 yksikössä vuonna 2013: A-klinikka, terveyden edistämisen yksikkö, radiologia, fysioterapia, työterveyshuolto, lääkekeskus, suun terveydenhuolto, poliklinikka, lasten ja nuorten psykiatria, perheneuvola, oppilashuolto, os.11, os.13,psykiatrian poliklinikka ja välinehuolto. Yhdeksän yksikköä teki toiminnan ja laadun kehittämisen jatkosuunnitelmat arvioinnin pohjalta. Asiakaspalautteita, asiakkaiden antamana palautteena joko suoraan, henkilöstön välityksellä kirjattuna tai lehtien sivuilta, saatiin vuoden aikana ennätysmäärä 312. Kaikki palautteet käsiteltiin johtoryhmässä ja nimellä tulleisiin palautteisiin vastattiin. Positiivisen palautteen määrä oli 41 % (v %, v %) tulleista palautteista. Korjaavaa palautetta kohdistettiin eniten kohteluun ja henkilökunnan käytökseen. Poliklinikalla ja päivystyksessä tehtiin asiakastyytyväisyyskysely saadusta palvelusta ja hoidosta. Kysely tehtiin viikolla 11. Tyytyväisimpiä oltiin asiakaspalveluun, yhteyden saantiin ja hoitoon pääsyyn. Tyytymättömyyttä aiheutti toimipisteen viihtyvyys ja odotusaika yli sovitun. Terveydenhuollon organisaatiot ryhtyvät käyttämään kansallista potilasarkistoa nykysuunnitelmien mukaan syksyyn 2014 mennessä. Tämän ns. KanTa -hankkeen ensimmäinen vaihe oli ereseptin käyttöönotto, jonka valmistelu aloitettiin FSTKY:ssä elokuussa Ohjelmisto otettiin käyttöön perusterveydenhuollossa aikataulun mukaisesti joulukuun alussa 2011 ja erikoissairaanhoidossa Kokonai-

11 9 suudessaan ereseptin käyttöönotto ei edennyt suunnitelmien mukaisessa tahdissa ohjelmassa ilmenneiden potilasturvallisuutta vaarantavia virheiden ja toiminnallisten puutteiden vuoksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusjärjestelmää laajennettiin vuonna 2012 siten, että perusterveydenhuollon avohoidosta (AvoHIL- MO) kerättiin yksilötason tietoja kansalliseen rekisteriin. Tähän saakka tiedot on kerätty pakollisina laitoshoidosta. Tietojen keruusta vastaa terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). FSTKY aloitti AvoHILMOn käyttöönoton valmistelun marraskuussa 2011 ja vuoden 2012 aikana aloitettiin Käyntisyyn kirjaaminen. AvoHILMON käyttöönoton laajentaminen jatkui Forssan seudun kehittämiskeskus ja Forssan kaupunki järjestivät syyskuun viimeisenä viikonloppuna Hyvinvointimessut urheilutalo Feeniksissä. Messuilla oli edustettuna seudun hyvinvointipalveluja tuottavia yksityisiä ja julkisia toimijoita. FSTKY oli messuilla edustettuna kahdella ständillä. Esillä oli palveluja ja hankkeita, jotka tukevat hyvinvointia ja auttavat selviytymään elämän kriisitilanteissa.

12 10 Yleishallinto Hyvinvointikuntayhtymän valmistelu ja valtuustokauden vaihtuminen näkyi luonnollisesti myös kuntayhtymän luottamuselinten toiminnassa. Jo aiemmin kunnissa sovittu hyvinvointikuntayhtymän valmistelu ei ollut edennyt vuoden 2012 aikana, mutta alkuvuodesta 2013 hykyn perustamista ryhdyttiin uudelleen suunnittelemaan eikä jääty enää odottamaan valtiovallan päätöksiä kuntarakenteesta tai sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista. Forssan seudun palvelurakennetyön ohjausryhmä ja ryhmän kuntajohtajista koostuva sihteeristö valmistelikin ripeästi terveydenhuollon kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista ja se hyväksyttiin jäsenkuntien valtuustoissa kesän ja syksyn 2013 aikana. Hyvinvointikuntayhtymän aloittamisen aikaistamisella - jo vuoden 2014 alusta- pyrittiin ja pyritään osoittamaan hyvin toimiva sosiaalija terveydenhuollon integraatiomalli ja sitä kautta turvaamaan toiminnan jatkuminen ja mahdollisen tarvittavan poikkeusluvan saaminen sote -järjestämislain osalta. Hyvinvointikuntayhtymä tuottaa ja järjestää entisten terveydenhuollon palveluiden lisäksi myös jäsenkuntien sosiaalipalvelut lasten päivähoitoa lukuun ottamatta. Perussopimus tuli voimaan ja samasta ajankohdasta käynnistyi uuden Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän toiminta. Valmistelu tehtiin syksyn aikana erittäin tiiviissä aikataulussa ns. omana työnä ilman ulkopuolista konsulttiapua niin kuntayhtymän henkilökunnan kuin jäsenkuntien perusturvan henkilöstön voimin seudullisen palvelurakenneohjausryhmän ohjauksessa ja koordinoimana. Kunnallisvaalit oli käyty syksyllä 2012 ja FSTKY:n yhtymävaltuusto kokoontui maaliskuussa 2013 ensimmäiseen kokoukseensa valiten uuden yhtymähallituksen ja tarkastuslautakunnan. Yhtymävaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Heidi Cavén ja yhtymähallituksen puheenjohtajaksi Sirkka-Liisa Anttila. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana aloitti Sakari Raiskio. Kesäkuussa yhtymävaltuusto hyväksyi tilinpäätöksen, sai tiedokseen tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen ja valitsi tilintarkastusyhteisön v Perussopimuksen muutos sisälsi muutoksia myös kuntayhtymän hallintoon. Yhtymävaltuuston tilalla hyvinvointikuntayhtymässä toimii yhtymäkokous, joten yhtymävaltuusto kokoontui viimeiseen kokoukseensa päättämään talousarviosta ja hyväksyi mm. tulevan yhtymäkokouksen työjärjestyksen sekä hyvinvointikuntayhtymän hallintosäännön. Yhtymävaltuusto valitsi myös uuden yhtymäjohtajan eläkkeelle siirtyvän Markku Puron seuraajaksi. Yhtymäjohtajaksi valittiin Juha Heino Tampereelta. FSTKY:n yhtymähallitus kokoontui v kertaa ja käsitteli 231 asiaa. Asialistalla oli mm. kaavalausuntoja lausuntoja ympäristöluvista käyttöönottoilmoituksia erilaisia vakanssiasioita, esim. vakanssimuutokset lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta savuttomuusohjelman ohjeiden tarkistaminen suun terveydenhuollon keskitetyn arkipäivystyksen palvelutuottajan valinta varhaisen tuen toimintamalli Forssan seudun ikäihmisten kuntalaislähtöinen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä -projekti , maksatuspäätös selvitys Etelä-Suomen aluehallintovirastolle koskien opiskeluterveydenhuollon lääkäripanosta osallistuminen Teknologialla tuottavuutta palveluketjuihin EAKR-hankkeen Terveys- ja hoitosuunnitelman integraatiot palvelusuunnitelmaan ja Taltioniin - osaprojektiin Hyvästä Parempi -hankkeen tuloksen ja taloudellisen loppuselvityksen hyväksyminen seudullinen Etsivän nuorisotyön kehittäminen hanke KOPPI- kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Lääkehoidon ketju kuntoon -hanke talousarviolainan ottaminen verensokerimittareiden ja -liuskojen hankinta hammaslääkäripäivystyksen palauttamista koskeva valtuustoaloite lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelutyöryhmän raportista

13 11 Forssan kaupungin konserniohjeiden tarkistaminen siirtosopimuksen hyväksyminen esitys Someron kaupungille FSHKY:n perussopimuksen hyväksymisestä ja osajäsenyyssopimuksen siirtäminen perussopimuksen liitteeksi hyvinvointikuntayhtymän yhtymäkokous ja pyyntö jäsenkunnille nimetä yhtymäkokousedustajat esitykset yhtymävaltuustolle yhtymäkokouksen työjärjestyksen ja hallintosäännön hyväksymisestä talousarvion 2013 muuttaminen ja ylitysoikeudet v talousarvioon yhtymähallinnon organisointi delegointisääntö alkaen henkilökunnan kelpoisuusvaatimukset omaishoidon tuen myöntämisen kriteerit ja palkkiot v asiakasmaksut v koneellista lääkejakelua koskeva suorahankinta. Tarkastuslautakunnan kokouksia oli kahdeksan, joista kaksi ns. vanhan lautakunnan ( ) ja kuusi uuden v valitun lautakunnan kokousta. Lautakunnan arviointisuunnitelmaan v talouden seurannan ohella on kirjattu omistajien äänen kuuluminen kuntayhtymässä, luottamushenkilöiden vaikuttaminen sekä kuntayhtymän muuttuminen hyvinvointikuntayhtymäksi ja tämän muutosprosessin arviointi. Vuonna 2013 tilastoitiin 25 työtapaturmaa, joista 5 työmatkalla sattunutta. Vuonna 2013 ei todettu yhtään ammattitautia. Vakuutusyhtiön korvaamia sairauspäiviä työtapaturmista oli 31 ja työmatkatapaturmista 11. Vakuutusyhtiö maksoi korvausta työtapaturmista 3500 ja työmatkatapaturmista Haipro -työturvallisuusilmoituksia tehtiin v yhteensä 53 kappaletta. Ilmoituksia tehtiin eniten osastolta 3 (10 kpl), A-klinikalta (7 kpl) ja osaamiskeskuksesta (4 kpl). Henkilöstölle toteutettiin yhdessä Kanta- Hämeen pelastuslaitoksen kanssa palokoulutuksia ja sammutusharjoituksia 10:ssä eri koulutustilaisuudessa. Koulutukseen osallistui n. 140 työntekijää. Koko henkilökunnan yhteinen syyspäivä pidettiin , tällä kertaa juhlapuhujana oli professori Jussi Huttunen. Kuntaliiton kultaisella ansiomerkillä palkittiin 20 työntekijää. Tilaisuudessa jaettiin myös laatupalkinto, sen sai työ Päihdeongelmaisten avokuntoutuskurssi. Vuoden hyvä työyksikkö kunniamaininnan sai vuonna 2013 Dialyysi -yksikkö. FSTKY:n hartaustilaisuus järjestettiin Forssan kirkossa Vuosittain uusiutuvassa hartaushetkessä oli tällä kertaa mahdollisuus sytyttää oma tuohus ja saada siunaus alttarilla.

14 12 Perusterveydenhuollon vastuualue Toiminnan sisältö ja määrä vastasivat pääosiltaan vuodelle 2013 asetettuja tavoitteita huolimatta siitä, että kaikkiin virkoihin ja toimiin ei saatu suunniteltua henkilöstömäärää. Avosairaanhoidon käyntejä ja hoito-ohjeen sisältäviä puhelinkontakteja yhteensä oli 6 % yli suunnitteen. Terveydenedistämistyön käynnit jäivät alle tavoitteen. Painopiste oli kokonaisvaltaisessa ohjauksessa ja neuvonnassa aikuisneuvonnassa, perhe- ja verkostotyössä neuvolatyössä ja asetuksen mukaisissa laaja-alaisissa terveystarkastuksissa kouluterveydenhuollossa. Suun terveydenhuollon käyntimäärä alittui 10 %, tärkeimpänä syynä hammaslääkärivaje. Arkipyhien ja viikonloppujen hammaslääkäripäivystys siirrettiin Varsinais-Suomen päivystysrenkaan hoidettavaksi TYKS:n päivystyspoliklinikalle. Maksuttomien sairaanhoitotarvikkeiden jakelun piiriin tulivat uutena ryhmänä pitkäaikaisen haavanhoidon tuotteet. Jakelun määrä ja käytön ohjaustarve jatkoivat kasvuaan, asiakasmäärä kasvoi 8 %. Ravitsemusterapiakäyntimäärä ylitti selvästi suunnitteen ja vuoden 2012 toteutuman. Someron kaupunki oli ensimmäistä vuotta FSTKY:n osajäsenenä ympäristöterveydenhuollon osalta. Yhteinen eläinlääkärikäyntien määrä ylitti suunnitteen 6 %:lla. Terveysvalvonnan tarkastusten määrä jäi 17 % alle suunnitteen toiminnan sisällön muutosvaiheesta johtuen. Osaamiskeskus tuotti intensiivikuntoutuksen, kuntouttavan jaksohoidon ja sen sisällä päiväsairaalan ja saattohoidon sekä hyvinvointiteknologian palveluja ja toimi hyvin läheisessä yhteistyössä mm FSTKY:n avosairaalan ja Forssan kaupungin Kotiin sairaalasta - tiimin ja muiden kuntien kotiutustiimien kanssa. Intensiivikuntoutus käytti keskimäärin 8.1 paikkaa ja jaksohoito 14.5 paikkaa. Intensiivikuntoutuksen suhteellisen osuuden nousu vuodesta 2012 oli tavoitteen mukaista tehokkaan kuntoutusprosessin toteuttamiseksi. Intensiivikuntoutuksen hoitojaksojen keskimääräinen pituus lyheni 23.3 hoitopäivään (v hpv) ja jaksohoidon hoitojaksojen pituus 4.8 hoitopäivään (v hpv). Hoidon tarpeen arvioinnissa tai hoitoon pääsyssä annetussa määräajassa ei ollut ongelmia. Puhelinliikenteen sujuvuuden parantamiseksi puhelinliikennettä analysoitiin tarkemmin ja vastaajapanosta kohdennettiin ruuhka-aikoihin ja soittoja asiakkaiden suuntaan lisättiin. Pitkäaikais- ja monisairaiden potilaiden ennalta ehkäisyn ja hoidon uudistamista jatkettiin terveyshyötymallin mukaiseksi HämePotku -hankkeessa. Avosairaanhoidon prosessien kehittämistyön Hyvästä parempi -hanke päättyi, mutta toiminnan uudistamista jatkettiin hankkeen tulosten mukaisesti ja tiimityömalli laajeni kaikkiin väestövastuuryhmiin. Vastuualueen talousarvion ulkoisten erien tulos ilman poistoja oli euroa (2,5 %) tavoitetta heikompi. Toimintatuotot ylittyivät eurolla (2,3 %), toimintakulut ylittyivät eurolla (2,4 %). Myyntituotot ylittyivät eurolla (10 %), selvimmin kiireellisten ja maksusitoumusasiakkaiden kotikuntakorvaukset ja työterveyshuollon myynti. Asiakasmaksutuotot jäivät euroa (5,6 %) alle tavoitteen, selvimmin suun terveydenhuollossa ja avohoidossa. Terveysvalvonnan taksakertymä ylitti tavoitteen. Toimintakuluissa palkkakulut sivukuluineen ylittivät niukasti budjetoidun ( euroa, 0,7 %). Asiakaspalvelujen ostot omaan toimintaan pysyivät budjetissa (alitus euroa, 3,7 %). Tärkein vastuualueen budjettiylitykseen vaikuttanut tekijä oli uusien tarvikeryhmien tulo maksuttomien hoitotarvikkeiden jakelun piiriin vuodelle 2013 sekä tarvikejakelun asiakasmäärän tuntuva kasvu. Vastuualueen vuoden 2013 toimintakate oli kuitenkin 1.3 % parempi kuin vuonna 2012.

15 13 Erikoissairaanhoidon vastuualue Vuosi 2013 oli erikoissairaanhoidolle varsin työntäyteinen ja taloudellisesti hyvä. Vastuualue teki ylijäämäisen tilinpäätöksen. Toimintatuotoissa jäimme hivenen alla tavoitteiden. Suoritteet ovat toteutuneet tavoitteiden mukaisesti, käyntimäärät ovat nousseet lähes :een, myös hoitojaksot ovat kasvaneet. Keskimääräiset hoitoajat ovat edelleen lyhentyneet kun hoitopäivät ovat vähentyneet reiluun hoitopäivään. Suhteellisesti merkittävin lasku suoritteissa on ollut naistentaudeilla ja äitiyspoliklinikan käynneissä, koska kesällä jouduttiin ensimmäistä kertaa sulkemaan poliklinikat kuukaudeksi lääkärivajeen takia. Neurologian ylilääkärin siirryttyä muihin tehtäviin, jouduttiin neurologian palveluja hankkimaan ostopalveluina. Lääkäritilanne on yleisesti pysynyt varsin hyvänä, rekrytointivaikeuksia on ollut neurologiassa ja naistentaudeilla. Merkittävin kasvu käynneissä oli urologiassa, talousarviovuonna potilaita oli kolmanneksen enemmän kuin vuotta aikaisemmin, käyntejä oli yli Lähetteiden määrä nousi ensimmäistä kertaa yli 11000:een, kasvua edellisestä vuodesta oli 5,6 %. Muuten ostopalveluissa, sairaanhoitopiirin ulkopuolisten sairaaloiden sekä keskussairaalan käytössä pysyttiin talousarviossa ja tehdyissä suunnitteissa. Päivystyksen ulkoistaminen on tuonut helpotusta ennen kaikkea siihen, että kuntayhtymän omien lääkäreiden päiväaikaista työpanosta sekä toiminnan sujuvuutta on voitu lisätä. Päivystys on toiminut varsin kustannustehokkaasti, keskimääräinen nettokustannus per päivystyspotilas on 131 euroa. Vuosi 2013 muodostui varsin hektiseksi uuden hyvinvointikuntayhtymän perustamishankkeen takia. Erikoissairaanhoito oli mukana omalla työpanoksellaan ja Hykyn toteutuksessa saavutettiin varsin hyvä lopputulos. Erikoissairaanhoidon osalta merkittävintä oli hoitopalvelujen lakkauttaminen ja hoitohenkilökunnan siirtyminen erikoissairaanhoidon palvelualueelle. Päätös tulee selkeyttämään johtamista. Erikoissairaanhoidon palvelualueelle siirtyi lisäksi radiologia, laboratorio ja lääkehuolto Hoitotakuun toteutumisen suhteen meillä ei ole ollut ongelmia, ja olemme edelleen osallistuneet Kanta-Hämeen keskussairaalan jononpurkuun painopisteen siirtyessä ortopediasta enemmänkin plastiikkakirurgiaan. 70 % leikkausalihenkilökunnasta vaihtui vuoden 2013 aikana, mikä aiheutti toimintaan omat haasteensa. Attendo Oy on hoitanut jo vuodesta 2005 lähtien kuntayhtymän päivystyksen. Päivystyspalvelut ovat toimineet sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Päivystyskäyntien määrä on erikoissairaanhoidossa noussut :een, ja kun perusterveydenhuollon käynnit ovat vähentyneet, yhteensä käyntejä kertyi viime vuonna Päivystyksen vastuulääkäri Heini Elo piti elvytyskoulutusta päivystyksen henkilökunnalle ja lääkäreille.

16 14 Mielenterveyspalvelujen vastuualue Vuoden 2013 aikana, loppuvuotta kohden kiihtyvällä tahdilla vastuualue osallistui hyvinvointikuntayhtymän perustamisen suunnitteluun. Mielenterveystyön vastuualueella muutokset kohdistuivat mielenterveystyön peruspalveluihin. Puheterapeutit, oppilashuolto ja perheneuvola valmistautuivat siirtymään perhepalvelujen palvelualueelle terveyskeskuspsykologien jäädessä mielenterveys- ja päihdetyön palvelualueelle ja nuorisoneuvojan siirtyessä aikuissosiaalityön alaisuuteen. Samoin päätettiin siirtää aiemmin kuntien sosiaalityöntekijöiden vastuulla olleet SHL-lain mukaiset mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut mielenterveys- ja päihdetyön palvelualueelle. Toimiva lapsi&perhe -menetelmien juurruttaminen jatkui. Vastuualue järjesti yhden päivän koulutuksen, jossa puolet päivästä tarjottiin tietoa menetelmästä koko FSTKY:n henkilökunnalle ja toinen puolikas päivästä syvennettiin menetelmään koulutettujen työntekijöiden osaamista. Kouluttajana toimi FT Mika Niemelä THL:sta. Edellisvuoteen verrattuna interventioiden määrä väheni, koska 2012 aikana toteutettuun koulutukseen liittyen TL&P-interventioita tehtiin runsaasti. Vuonna 2013 vastuualueelle myönnettiin kehittämisraha dialektisen käyttäytymisterapian (DKT) järjestämiseen. Vuonna 2014 toteutettavassa koulutuksessa tavoitellaan laajaa osaamisen lisäämistä tämän haasteellisen potilasryhmän kohdalla. Mielenterveystyön peruspalveluissa päästiin maaliskuussa 2013 tilanteeseen, jossa kaikki toimet olivat täytetty. Tämä mahdollisti palveluprosessien kehittämisen mm. kouluvalmiustutkimusten ja lasten psykologisten tutkimusten osalta. Oppilashuollossa kouluttauduttiin Työrauhaa kaikille menetelmään. Yksi perheneuvolan psykologi jatkoi asiantuntijana Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa oikeusministeriön Follo-projektissa. Projektin tavoitteena on kehittää asiantuntija-avusteista sovittelua huoltoriitoihin. Puheterapeutit muuttivat Kutomon hammashuollon alta Korkeavahaan joulukuussa A-klinikan käynneissä tapahtui kasvua. Kehittämishankkeena vuonna 2012 järjestetty A- klinikan avokuntoutuskurssi palkittiin laastupalkinnolla. Kurssi järjestettiin myös syksyllä 2013 ensimmäisen kurssin saaman myönteisen palautteen rohkaisemana. Asiakaspalveluostoihin varattu määräraha ylitettiin, kuten jo monena edeltävänä vuonna. Alkoholia myydään Forssassa noin neljä litraa enemmän/asukas kuin koko maassa. Ehkäisevässä päihdetyössä jatkettiin PAKKA -työtä (Anniskelutyöryhmä, Tarjontatyöryhmä) ja käynnistettiin seutulupalausuntokokeilu ja työryhmältä pyydettiin lausuntoa neljään alkoholilupahakemukseen. Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikoiden palveluiden kysyntä kasvoi selvästi edellisistä vuosista. Lastenpsykiatrian poliklinikan suoritteet ylittivät selvästi suunnitteen (128 %). Nuorisopsykiatrian poliklinikalla ei enää loppuvuodesta 2012 pystytty vastaamaan lisääntyneeseen palveluiden kysyntään hoitotakuun määräämissä ajoissa, minkä vuoksi nuorisopsykiatrian poliklinikalle palkattiin tilapäiseen työsuhteeseen sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijä on perheterapeutti ja lasten- ja nuorisopsykiatrian asiakkaiden sosiaalietuuksien hoitamisen lisäksi hän on ollut vahvasti mukana nuorisopsykiatrian perhetyössä. Yhtymähallitus edellytti, kun päätös tilapäisen työntekijän palkkaamisesta tehtiin, että palkkakulut katetaan ulkokuntalaskutuksella. Tässä tavoitteessa onnistuttiin, tulosyksikön vuoden 2013 ulkokuntalaskutus oli On ilmeistä, että vastaavanlaista lisäresurssointia tullaan tulevinakin vuosina tarvitsemaan lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikalla, koska nähtävissä on ennemminkin hoidon tarpeen lisääntyminen kuin väheneminen. Lastenpsykiatrian poliklinikan tutkimuksissa ja hoidoissa pyritään lisäämään nuorempien alle kouluikäisten ikäryhmien käyntejä. Tämän

17 15 vuoksi työryhmästä psykologi osallistui vauvojen varhaisen vuorovaikutuksen koulutukseen ja vs. psykoterapeutti osallistui vuorovaikutusarviointikoulutukseen. Lastenneuvolan kanssa jatkettiin myös yhteistyötä ns. korkean riskin pikkulapsiperheiden asioissa. Nuorisopsykiatrian poliklinikalla jatkettiin tiivistä yhteistyötä koulujen oppilashuollon sekä perheneuvolan nuorten kanssa työskentelevän henkilön kanssa. Aikuispsykiatrian hoitoprosesseja kuvattiin ITE-kyselyistä nousseen kehittämisidean pohjalta, kirjalliseen muotoon prosessikuvaukset tuotti poliklinikan psykiatrinen sairaanhoitaja lisäopintojensa lopputyönä. Toiminta aikuispsykiatrian poliklinikalla jatkui entisin rakentein: akuuttityöryhmä, kaksi solua ja vanhuspsykiatrinen vastaanotto. Avohoidon yksi haaste on nuorten aikuisten päihde- ja mielenterveysongelmien vyyhteytyminen yhdessä persoonallisuushäiriöiden, opintojen keskeytymisen, taloudellisten vaikeuksien ja sosiaalisen tuen puuttumisen vuoksi. Osasto 11A jatkoi katkaisuhoitojen sisältöjen ja päihdepsykiatrisia arvioiden kehittämistä yhteistyössä A-klinikan kanssa. Osasto 11A vastaa viikonloppuisin ja arkipyhinä opioidikorvaushoitopotilaiden lääkejaosta, ja kävijöiden määrä kasvoi merkittävästi. Kaiken kaikkiaan polikliinisia käyntejä osastolla 11 oli vuonna , kun vastaava luku oli vuonna Osasto 11B:lla hoidettiin psykoottisia, vaikeasti masentuneita ja orgaanisista syistä sekavia potilaita. Ajoittain muistisairaiden vanhuspotilaiden hoitoajat pitkittyivät sopivan jatkohoitopaikan löytymisvaikeuksien vuoksi. Kesällä 2013 osaston 11 kuormitus oli ajoittain erittäin matala, mikä huomioidaan vuoden 2014 kesän suunnittelussa. Syksyllä 2013 osaston 13, päiväosaston ja päivätoimintakeskuksen henkilökunta alkoi systemaattisesti informoida potilaita ja heidän läheisiään tulevasta muutoksesta. Osaston 13 toiminta viikko-osastona päättyi joulun alla, ja virallisesti kyseiset kolme yksikköä yhdistettiin Tehostetun tuen yksiköksi vuoden vaihteessa. Samalla Sopukan asuntojen vuokraustoiminta päättyi. Syksyn 2013 aikana jokaisen jaksohoitopotilaan ja hänen verkostonsa kanssa pidettiin hoitosuunnitelmapalaveri, ennakoitiin tulevaa muutosta ja tehtiin uusien olosuhteiden mukainen hoito- ja kuntoutussuunnitelma.. Vuoden 2012 aikana järjestettiin näiden kolmen yksikön henkilöstölle yhteinen kehittämiskoulutus, ja yhteisen toimintastrategian ja yhdessä sovittujen työkäytäntöjen kehittämistä jatkettiin vuoden 2013 aikana työnohjauksellisessa viitekehyksessä työnohjaaja Anne Saarnio-Jokisen johdolla. Syksyn kuluessa toimintoja alettiin yhdistää, vaikka virallista yhdistymistä ei vielä ollut tapahtunut. FSTKY:n aloitteesta järjestettiin koulutus, josta valmistui Toimiva lapsi & perhe -kliinikkoja Forssan ja Someron kaupungille sekä Forssan terveydenhuollon kuntayhtymälle. Koulutetut kliinikot toimivat työpaikoillaan lapsikeskeisen ennaltaehkäisevän työn asiantuntijana ja käyttävät Toimiva lapsi & perhe -työmenetelmiä. Nyt FSTKY:ssä työskentelee 17 koulutettua kliinikkoa, kun aiemmin koulutetut lasketaan mukaan.

18 16 Sairaanhoidollisten palvelujen vastuualue Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta toteutui pääsääntöisesti suunnitelman mukaisesti. Vastuualueen tulot ylittyivät sisäisessä myynnissä. Vastuualueella tavoitteena on edelleen ollut lähipalvelujen turvaaminen, palvelujen saaminen diagnostiikan ja hoidon vaatimassa ajassa ja laadukas toiminta. Toiminta on jatkunut omana toimintana täydentäviä palveluja ostaen ja alueellista toimintaa kehittäen. Sairaanhoidollisten palvelujen yksiköt ovat järjestäneet koulutusta muulle henkilökunnalle sekä sidosryhmille suunnitelman mukaisesti. Toiminnan kehittämisessä tärkeinä apuvälineinä ovat olleet ITE-arviointi ja työhyvinvointikysely sekä niiden perusteella tehdyt jatkosuunnitelmat. Vastuualueen suurin hankinta toimintavuonna oli radiologian yksikön mammografialaitteen hankinta. Hankinta, joka oli budjetoitu vuosille 2013 ja 2014, toteutettiin vuoden lopussa. Laitteen käyttöönotto ja koulutus toteutui vuoden 2014 alussa. Vastuualueen sisäiset tulot ylittyivät menoja enemmän ja tämä ylitys palautettiin tutkimuksia tilanneille tulosyksiköille tutkimusten käytön suhteessa. Radiologian osalta palautus oli noin euroa ja laboratorion osalta euroa. Radiologialla toimittiin toimintavuoden ajan ostettujen radiologipalvelujen varassa. Radiologipalvelut ostettiin sopimuksen mukaisesti ensisijaisesti Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriltä. Radiologipula hankaloitti toimintaa ja aiheutti tutkimusviiveitä erityisesti ultraäänitutkimuksissa kesän aikana. Lisäksi lausuntojen saanti viivästyi tavoitteeseen verrattuna. Täydentävästi tarvittiin myös yksityisten palveluntuottajien palveluja. Radiologian tutkimuksia tehtiin tavoitteen mukainen määrä. Magneettitutkimukset toteutuivat 93 %. Radiologien rekrytointi onnistui vuoden lopussa niin, että vuoden 2014 alusta alkaen radiologian yksikössä työskentelee kolme osaaikaista radiologia, joista yksi on vakituisessa virassa. Omassa laboratoriossa tehtyjen tutkimusten määrä lisääntyi maltillisemmin kuin edellisinä vuosina. Vuonna 2013 tehtiin itse tutkimusta, joka ylittää vuoden 2012 toteuman 1,5 % ja vuoden 2013 suunnitteen 5,1 %. Laboratorion omavaraisuusaste pysyi entisellä tasolla. Laboratoriossa otetaan ja tutkitaan myös keskussairaaloiden potilaiden näytteitä. Nämä tutkimukset nostavat osaltaan menoja, mutta näkyvät vastaavasti myös tuloissa. Verikeskusohjelman käyttöönotto siirtyi vuodelle Lääkekeskus on osallistunut Fimean moniammatillisen työryhmän työskentelyyn, jonka tarkoituksena on vanhusten lääkkeiden käytön järkevöittäminen. Vuoden lopussa alkoi myös Tekesin rahoittama lääkehoidon Ketjut kuntoon -hanke. Molemmat hankkeet jatkuvat vuonna Lääkekeskus on jatkanut osastofarmasian toteuttamista erikoissairaanhoidon osastoilla. Lisäksi syksyllä farmaseutti osallistui toisinaan myös lääkärikierroille. Lääkehoidon kokonaisarviointeja on tehty suunnitelman mukaan. Lääkekeskus jatkoi lääkehuollon palvelujen tuottamista Someron kaupungin toimipisteisiin ja Lamminniemen Hyvinvointikeskus Oy:lle. Fysioterapian suoritteet toteutuivat lähes suunnitellun mukaisesti ja saatu asiakaspalaute pysyi hyvänä. Asiakaskysely toteutettiin joulukuussa. Fysioterapeutit ovat edelleen osallistuneet hoitohenkilöstön potilaiden toimintakykyä edistävän hoitotyön kehittämiseen, mutta henkilökohtaisen opastuksen toimintamallin kehittäminen ei ole vielä toteutunut. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden kulut ylittivät budjetin eurolla, josta suurin osa meni henkilökohtaisiin apuvälineisiin (esim. proteesit ja ortopediset jalkineet). Terapiapalveluihin varatut määrärahat riittivät toimintaan kokonaisuutena, mutta kuntakohtaiset erot suunnitteiden ja toteuman välillä olivat suuria.

19 17 Tukipalvelujen vastuualue. Materiaalihallinnon osalta on vuonna 2013 jatkettu yhteistyötä niin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hankintatoimiston kuin Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirin materiaalitoimintojenkin kanssa. Näiden lisäksi yhteistyötahoja ovat olleet tavarantoimittajien ohella Kunta- Pro Oy sekä KL-Kuntahankinnat Oy. Kuntayhtymän omia materiaali- ja laitekilpailutuksia olivat mm. suun terveydenhuollon tarvikkeet, suoradigitaalinen mammografialaite sekä ultraäänilaite. Forssan sairaalassa jatkettiin aloitettua ikkunoiden vaihtotyötä. Forssan sairaalan paineilmakompressorit uusittiin normaali- sekä instrumenttiilmaverkostoon. Hallinnon uusien tilojen ensimmäisen vaiheen saneeraus aloitettiin. Modulaarisen osastotäydennyksen suorittamista on jatkettu edelleen vuonna Keskusvarastosta on myös jalkauduttu eri toimipisteisiin kuntien alueella tukemaan hoitotarvikkeiden hyllypaikkamerkintöjen tekemistä. Syksyllä 2013 ryhdyttiin materiaalihallinnossa valmistelemaan siirtymistä hyvinvointikuntayhtymään määrittelemällä asioita, jotka tuli ottaa huomioon organisaation muuttuessa. Näitä olivat esim. muuttuva kustannuslaskenta materiaalikulutuksen osalta, mikä vaati muutamia parametrien muutoksia materiaalihallinnon Keybox toiminnanohjausjärjestelmään. Teknisten palveluiden osalta yhteistyötä jatkettiin Forssan kaupungin teknisen toimen kanssa esimerkiksi yhteisillä tarjouspyynnöillä. Jokioisten kunnan puhelinvaihde siirrettiin kuntayhtymän vaihteeseen. Ilman laadun vuoksi jouduttiin luopumaan Kutomon hammashuollon tiloista ja rakentamaan pääterveysasemalle korvaavat tilat nk. hammashuollon siipeen. Kyseisistä tiloista puheterapeutit siirtyivät Korkeavahan terveysasemalle, jonne heille kunnostettiin tilat. Ypäjän kellarikerroksen sosiaalitilat kunnostettiin kosteusepäilyjen vuoksi. Humppilan terveysaseman käyttövesiverkosto uusittiin kokonaisuudessaan lukuisten vesivuotojen vuoksi. Samalla korjattiin vuodoista johtuvat vauriot. FSTKY:n Syyspäivän ( ) tunnelmia avoimin mieli uutta kohti.

20 18 Hoitopalvelujen vastuualue Hoitopalvelujen vastuualue on toiminut koko FSTKY:n 13-vuotisen toiminnan ajan. Vastuualueen tehtävänä oli tuottaa eri koulutuksen omaavien hoitajien, välinehuoltajien ja osastonsihteerien työpanos muiden vastuualueiden määrittämässä laajuudessa. Hoitopalvelujen vastuualueen tavoitteena oli hyvän ja laadukkaan hoitotyön toteuttaminen vastuualuerajoja ylittävällä yhteistyöllä. Viime vuoden toimintaa sävytti vastuualueen lakkauttaminen vuoden lopussa. Tulevasta palvelurakennemuutoksesta keskusteltiin osastonhoitajakokouksissa. Tutustumalla ohjausryhmän ja työvaliokunnan muistioihin saatiin kuvaa tulevasta. Työvaliokunnassa ei ollut hoitopalveluiden edustajaa. Vuonna 2013 sairauspoissaolot lisääntyivät yli 500 päivällä verrattuna edelliseen vuoteen. Perhevapaita pidettiin 1264 päivää enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Varahenkilöistä ns. kiertohoitajat sijaistavat pääsääntöisesti eri vuodeosastoilla enintään kolme työpäivää kerrallaan alkavaa sairauspoissaoloa kohden. Kiertohoitajien työpanoksella korvattiin muun henkilökunnan äkillisiä poissaoloja. Koska sijaisten saaminen äkillisiin poissaoloihin on heikentynyt, on kiertohoitajien toiminta koettu yksiköissä erityisen tarpeellisena niin hoitotyön toteuttamisen kuin henkilökunnan jaksamisenkin parantamiseksi ja turvaamiseksi. Varahenkilöt korvaavat muun henkilökunnan poissaoloja. Nykyisen toimintatavan mukaisesti varahenkilöt ovat pääsääntöisesti toimineet vain kotiosastoillaan. Varahenkilöiden työsuunnittelun ja koordinoinnin tehostamisen suunnittelu aloitettiin. Avoimeksi tulleet hoitotyön vakanssit jätettiin syksyllä vakinaisesti täyttämättä meneillään olleen palvelurakenneselvityksen vuoksi. Vakansseille oli rekrytoituna määräaikaiset työntekijät. Työkierron sulautuminen normaaliksi käytänteeksi on osoittautunut haasteelliseksi. Kuitenkin työkierron on todettu olevan yksi tehokkaimmista toimintatavoista henkilökunnan osaamisen vahvistamiseksi. Kuluneena toimintavuotena 10 henkilöä toteutti suunnitellun yhdeksän viikon työkierron. Hoitotyön sisällön kirjaamisen muutos ns. rakenteisen kirjaamisen mukaiseksi on iso haaste koko henkilökunnalle. Kirjaamisella varmistetaan potilaan hoidon perusasioiden kirjatuksi tuleminen kaikissa tilanteissa. Rakenteiseen kirjaamiseen siirtymisen tavoitteena on yhtenäistää kirjaamiskäytäntöjä, parantaa kirjaamisen ja hoidon laatua sekä saada laadukas hoitotyö näkyväksi. Uuden kirjaamismallin koulutus ja käytäntöön vienti aloitettiin. Yksikkötasolla suuri toiminnallinen muutos oli psykiatrian kuntouttavan osaston, osasto 13, lakkauttaminen ja muuttaminen uudeksi psykiatrisen avohoidon kuntoutusyksiköksi yhdessä avohoidon yksiköiden kanssa. Henkilökunnan toiminnan pääpaino oli potilaiden ohjaaminen ja valmentaminen tulevaan uuteen toimintatapaan. Muutostyössä henkilökunnalla oli apuna ulkopuolista suunnitelmallista työnohjausta. Taloudellisesti tarkasteltuna vastuualue onnistui hyvin, toteuma oli 1,1 % alle määrärahavarauksen. Tilitasolla tarkasteltuna ylitystä oli erilliskorvauksien käytössä sekä asiakaspalvelujen ostossa. Kate asiakaspalvelujen ostoon tuli vakinaisen henkilökunnan palkkavarauksista (avoimet vakanssit). Eläkemaksuja maksettiin vähemmän ja sairausvakuutuskorvauksia tuloutui enemmän kuin oli budjetoitu. Päivystyspoliklinikka toimii ympäri vuorokauden hoitaen kaikki ensiapua ja kiireellistä hoitoa vaativat potilaat. Yhteispäivystys hoitaa ajanvarauksella tulevat nopeasti hoidettavat päivystyspotilaat. Osa potilaista tulee päivystyslähetteellä, suurin osa ilman lähetettä. Lääkintävahtimestari Matti Hammarberg kipsaamassa potilaan jalkaa.