SAVONLINNAN KAUPUNKI TASEKIRJA TILINPÄÄTÖS VUODELTA

Transkriptio

1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TASEKIRJA TILINPÄÄTÖS VUODELTA

2 Sisällys TOIMINTAKERTOMUS... 3 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 3 Kaupunginjohtajan katsaus... 3 Savonlinnan kaupungin hallinto-organisaatio... 4 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 6 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa... 8 Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamistoimenpiteet TOTEUTUMISVERTAILU Tavoitteiden toteutuminen Keskushallinto Perusturvan toimiala Sivistystoimen toimiala Tekninen toimiala Savonlinnan Vesi Investointiosa Konserniosien tiedot Avustukset Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Kunnan liitetiedot Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Savonlinnan Vesi ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä LUETTELOT JA SELVITYKSET Luettelot ja selvitykset

3 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Vuoden 2013 alusta astui voimaan kuntaliitos Punkaharjun ja Kerimäen kanssa. Uudessa Savonlinnassa asuu runsaat asukasta. Kiitos hyvin sujuneen valmistelun vuonna 2012, kuntaliitoksen toimeenpano sujui hyvin. Kuntaliitos on työllistänyt paljon, mutta organisaatio on selviytynyt urakastaan. Toinen iso rakenneasia oli valtion tasolla valmistelussa oleva soteuudistus, jonka valmistelu takelteli pahasti ja aiheutti hyvin paljon turhaa työtä. Vuoden aikana valtiolta tuli eri vaiheissa kolme erilaista mallia, joista viimeisin Orpon työryhmän malliesitys oli Savonlinnan kannalta kannatettava. Valtion tekemät jättimäiset valtionosuusleikkaukset ovat suistaneet kaupungin vielä hyvässä asemassa olleen talouden hyvin nopeaan syöksykierteeseen vuodesta 2012 lukien. Lähes kaikki Suomen kunnat ovat tämän seurauksena ajautuneet erittäin pahoihin ja syveneviin talousongelmiin. Savonlinnan kaupungissa ryhdyttiin jo elokuussa 2012 valmistelemaan tasapainottamisohjelmaa, jonka suuruus kasvoi valtion tekemien leikkausten paineessa, ja niinpä valtuusto hyväksyi heinäkuussa 2013 vuoteen 2019 ulottuvan 32 miljoonan euron suuruisen tasapainotusohjelman, jonka toimeenpano aloitettiin välittömästi. Ohjelma jaettiin toimenpidelinjoihin: palveluverkon karsiminen, palvelujen priorisointi, henkilöstön vähentäminen, toimitilojen vähentäminen, tuotantotapojen muutokset, omaisuuden realisointi, työllisyyden ja talouskasvun parantaminen sekä verojen korotukset. Yksi keskeinen osa talouden tasapainottamista on sosiaali- ja terveysmenojen kustannuskehityksen ja menokasvun hillitseminen. Tätä varten käynnistettiin asiantuntijaryhmän avulla rakennevalmistelu ja uuden toimintamallin selvittäminen, joka valitettavasti on edelleen Sosterissa vaiheessa. Onnistuminen edellyttää Sosterissa huolellista valmistelua, johon myös henkilöstö sitoutuu. Talouden tasapainottamisohjelman tavoitteesta lähes puolet on laitettu Sosterin menojen osalle. Tarvitaan merkittävästi myös muita toimenpiteitä. Olennainen osa on myös työllisyyden ja talouskasvun parantamisessa verotulopohjan parantamiseksi. Savonlinnan kaupunki on pystynyt vuosina kattamaan suuret alijäämät ja nostamaan talouden ylijäämäiseksi sekä samaan aikaan tekemään noin 90 miljoonan euron investoinnit ja painamaan velan selvästi alle valtakunnan keskitason onnistuneen talouden tasapainotusohjelman laatimisen, päättämisen ja toimeenpanon avulla. Kaupungin netto-omaisuus kasvoi yli 40 miljoonalla eurolla ja korjausvelka putosi alle kolmasosaan. Vuosina on toteutettu lähes 50 miljoonan euron investoinnit ja edessä on lähivuosina vielä reilun 90 miljoonan euron investoinnit yhä pahenevassa kuntatalouden tilassa. Suurten, mutta välttämättömien investointien myötä kaupungin velka uhkaa kasvaa aivan liian suureksi. Siksi käyttötaloutta on tehostettava ja menoja leikattava merkittävästi, saatava omaisuuden realisointituloja sekä harkituilla elinvoimaisuuden kehittämispanostuksilla saatava myös verotulopohjaa kasvatetuksi. Talousnäkymät Suomen ja Euroopan tasolla ovat koko ajan heikentyneet, joten haasteet ovat isot. Valitettavasti jo hyväksyttykään tasapainotusohjelma ei riitä, koska viime vuodelta tehtiin 2,9 miljoonaa euroa alijäämää, vaikka viime vuodelle tuli kertaluonteisia verotilityksiä lähes kaksi miljoonaa euroa. Talouden tasapainottamisohjelmaa joudutaankin tarkentamaan ja kehyksiä edelleen leikkaamaan. Myös valtion joulukuussa päättämät kuntien velvoitteita vähentävät päätökset ovat edenneet ministeriöissä huonosti eikä lainsäädäntöä ole vieläkään olemassa. Erittäin myönteinen asia oli, että kaupungin henkilöstötyytyväisyyskyselyssä kaupunki sai kokonaisuudessaan hyvin mairittelevat arvosanat, mutta tekemistäkin riittää edelleen henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämistyössä. Tätä varten käynnistettiin yhteistyössä Kevan kanssa ohjelma henkilöstön työhyvinvoinnin edelleen parantamiseksi. 3

4 Savonlinnan kaupungin hallinto-organisaatio 4

5 Tilivelvolliset tehtäväalueittain v Tilivelvollisia ovat kaupunginhallituksen ja kaikkien lauta- ja johtokuntien jäsenet sekä viranhaltijat kunkin toimielimen tehtäväalueilta seuraavasti: Tehtäväalue KESKUSHALLINTO Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi Kaupunginhallitus Hallintopalvelut Kehittämis- ja elinkeinopalvelut Talous- ja henkilöstöpalvelut PERUSTURVAN TOIMIALA Perusturvalautakunta Hallintopalvelut Sosiaali- ja perhepalvelut Sosiaalipalvelut terveyspiiriltä Terveyspalvelut SIVISTYSTOIMIALA Sivistyslautakunta Hallintopalvelut Varhaiskasvatus Perusopetuspalvelut Lukiopalvelut Muut koulutuspalvelut Vapaa-aikajaosto Vapaa-aikapalvelut Kulttuurilautakunta Kulttuuritoimipalvelut TEKNINEN TOIMIALA Tekninen lautakunta Hallintopalvelut Kunnallistekniset palvelut Maankäyttöpalvelut Toimitilapalvelut Savonlinnan Vesi Tiejaosto Tiepalvelut Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennusvalvontapalvelut Ympäristönsuojelupalvelut Tilivelvollinen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Kansliapäällikkö Kehitysjohtaja Talous- ja strategiajohtaja Perusturvajohtaja Perusturvajohtaja Perusturvajohtaja Perusturvajohtaja Sivistystoimenjohtaja Varhaiskasvatuspäällikkö Opetuspäällikkö Sivistystoimenjohtaja Sivistystoimenjohtaja Vapaa-aikapäällikkö Kulttuuritoimenjohtaja Tekninen johtaja Rakennuspäällikkö Kaupungingeodeetti Kiinteistöjohtaja Toimistoinsinööri Kiinteistöinsinööri Rakennustarkastaja Ympäristöpäällikkö 5

6 Puoluejakautuma vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Valtuutetut (kokoontui ensimmäisen kerran ) Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. 14 Kansallinen Kokoomus r.p. 8 Vasemmistoliitto r.p. 2 Suomen Kristillisdemokraatit r.p. 3 Vihreä liitto r.p. 3 Suomen Keskusta r.p. 15 Perussuomalaiset r.p. 6 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys MAAILMAN- JA EUROTALOUDEN KEHITYS VUONNA 2013 Maailmantalouden kasvu on ollut hidasta ja selvästi aiempaa heilahtelevampaa vuoden 2011 loppupuolelta lähtien. Kasvun hidastumisen taustalla ovat julkisten talouksien kasvaneet vakauttamistarpeet sekä yksityisen kysynnän hauraus. Euroalueen kriisi on jarruttanut taloutta muuallakin maailmassa. Maailman kokonaistuotannon kasvu vuonna 2011 oli 3,5 %, ,8 % ja viime vuonna noin 2,5 %. Euroalueen ja EU:n lähinnä heikentyneestä kilpailukyvystä ja joidenkin euromaiden julkistalouden mittavista vakauttamistarpeista johtunut taantuma jatkui vuonna Euromaiden kokonaistuotanto v kasvoi 1,5 % ja viime vuonna noin 1 %. Talouskehitys on varsin riskialtista etenkin kun valtioiden velkaantuminen jatkuu kriisimaissa, ja lisääntyy muullakin euroalueella. SUOMEN TALOUDELLINEN KEHITYS VUONNA 2013 Valtiovarainministeriön joulukuussa antaman suhdannekatsauksen mukaan Suomen kokonaistuotanto aleni 1,2 % vuonna 2013 lähinnä viennin ja kulutuksen heikon kehityksen vuoksi. Edellisvuonna kasvu oli 0-tasoa. Teollisuustuotanto väheni 2,4 % ja palvelutuotanto 0,7 %. Heikon kysynnän vuoksi yritysten investoinnit myös edelleen supistuivat. Vain julkinen kulutus ja julkiset investoinnit kasvoivat. Sekä vienti että tuonti vähenivät. Kauppataseen alijäämä pysyi edellisvuoden runsaan 2 miljardin euron tasolla. Työvoima ja ansiokehitys Työvoimavaltaisten palvelualojen vielä vuonna 2012 hieman lisääntynyt työpaikkatarjonta kääntyi selvään laskuun vuonna 2013, mikä yhdessä teollisuustuotannon jatkuneen supistumisen kanssa nosti virallisen työttömyysasteen jo 8,2 prosenttiin edellisvuoden 7,7 prosentista. Työvoimaviranomaisten tilastoima työttömyys on kuitenkin noin kolme prosenttiyksikköä virallisia tilastokeskuksen työttömyyslukuja isompi. Työmarkkinoilta on jo vuodesta 2011 lähtien poistunut eläkkeelle enemmän väkeä kuin uusia tullut tilalle, mikä osaltaan vähentää työttömyyttä, muttei helpota taloutta. Ansiotasoindeksi nousi 2,0 % vuonna 2013, edellisvuonna 3,2 %. Hinnat, korot, veroaste Kuluttajahinnat kohosivat keskimäärin 1,5 prosenttia 2,8 % vuonna kuluttajahintaindeksillä mitattuna. Korkotaso pysyi erittäin matalana koko vuoden: kolmen kuukauden euribor runsaat 0,2 (0,6 v 2012) ja 10 v korko 1,9 % eli vuoden 2012 tasolla. Veroaste bruttokansantuotteeseen suhteutettuna nousi 45,4 prosenttiin (44,0 % v 2012) lähinnä arvonlisäveron ja kuntaverokorotusten johdosta. JULKISEN TALOUDEN KEHITYS VUONNA 2013 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen julkisyhteisöjen velka kasvoi vuonna 2013 jo 110,2 miljardiin euroon eli 57 prosenttiin bruttokansantuotteesta. EU:n kasvu- ja vakaussopimuksessa on aiemmin julkisen velan kriisirajaksi määritelty 60 % bkt:sta. Se saavutetaan Suomessa vuonna Vuoden 2012 lopussa velkaa oli 103 mrd. ja velkasuhde 53 %. Valtion velka kasvoi 5 mrd. ja kuntasektorin 2,2 mrd. euroa. Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi 2,6 prosenttiin, kun vuotta aikaisemmin alijäämä oli 1,9 prosenttia. Vuonna 2013 julkisyhteisöjen rahoitusasema oli 3,9 miljardia euroa alijäämäinen, mistä valtiohallinnon alijäämä noin 6,5 mrd. pysyi lähes ennallaan - ja kuntasektorin noin 1,5 miljardia euroa. Kuntien menokasvun hidastuminen ja verotulojen lisääntyminen paransivat rahoitusasemaa hieman. Työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvarahastot keräsivät 4,1 miljardin ylijäämän, missä oli vähennystä 1 mrd. edellisvuodesta. 6

7 Kuntien toimintamenot kasvoivat 1,2 miljardia euroa eli 3,0 prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 2012 nousu oli 1,8 mrd. ja 5 %. Henkilöstömenot nousivat 2,2 % ja ostopalvelut 2,4 %, kun niiden kasvu oli 4 ja 6 % vuonna Verotulot lisääntyivät 6,8 % ja valtionosuudet 2,9 prosenttia, edellisvuonna yhteensä 2,5 %. Em. tekijöistä johtuen kuntien vuosikate parani 0,7 mrd. euroa, kun se v 2012 heikkeni 0,8 mrd. euroa. Toimintatulot lisääntyivät 1,5 % (2 % vuonna 2012). Kuntien investoinnit kasvoivat 3,7 %, kun edellisvuonna kasvu oli 6 %. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta ilman liikelaitoksia vuoden 2013 lopussa oli 13,8 miljardia euroa, missä kasvua edellisvuodesta oli 1,6 mrd. eli peräti 13,4 %. Tosin lainamäärän kasvu vuonna 2012:kin oli lähes samaa luokkaa. Asukasta kohti kuntalainoja oli euroa vuoden 2013 lopussa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen, valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton ennakkotietoihin. Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat kunnittain ELY-keskus: Etelä-Savo Kunta ENONKOSKI ,0 14, HEINÄVESI ,0 13, RANTASALMI ,5 14, SAVONLINNA ,1 14, SULKAVA ,0 12, SAVONLINNAN SEUTUKUNTA ,7 14, Työvoima Tyött.aste, % Vert. jouluk Työttömät yhteeensä Miehet Naiset Alle 20 v. Alle 25 v. Yli 50 v. Pitkäaik. tyött. ETELÄ-SAVO , KOKO MAA ,6 10, Avoimet työpaikat 7

8 Väestö Suomen virallinen väkiluku oli Väkiluku kasvoi vuoden 2013 aikana yhteensä henkilöllä. Edellisten vuosien tapaan muuttovoitto ulkomailta oli luonnollista väestönkasvua voimakkaampaa. Savonlinnan väkiluku oli ja yhteensä henkilöä, vähennystä 315 henkilöä. Väestö keskittyy yhä enemmän suurimmille kaupunkiseuduille pienten kuntien menettäessä väestöään. Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Kerimäen ja Punkaharjun kunnat yhdistyivät vuoden 2013 alusta Savonlinnan kaupunkiin. Vertailutietona käytettäviä vuoden 2012 tilinpäätöstietoja käsitellään pääsääntöisesti yhdistettynä. Savonlinnan kaupungin henkilöstömäärä kasvoi 362 henkilöllä vuoden 2013 alusta kuntaliitoksen johdosta. Liitoksen tapahtuessa kuntien yhteinen henkilöstömäärä oli ja vuoden 2013 lopussa kaupungin palveluksessa oli yhteensä henkilöä. Henkilöstön määrä on vähentynyt 20:llä vuoden 2013 aikana. Henkilöstömäärässä eivät ole mukana työllistämistoimenpitein palkatut työntekijät. Savonlinnan työttömyysaste oli joulukuun lopussa 16,1 %, kun koko maan vastaava luku oli 12,6 %. Savonlinnan kaupunki on vahvasti panostanut erityisesti pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen ja panostus entisestään kasvaa vuonna Taloustilanteen kiristymisestä johtuen keväällä 2013 valmisteltiin uusi talouden tasapainotusohjelma, jonka valtuusto hyväksyi Ohjelmaa ryhdyttiin toteuttamaan välittömästi. Keskeisiä tulos- ja rahoituslaskelman toteumavertailutietoja Vuosikate on runsaat 4,7 milj. euroa ylijäämäinen; lähes 1,3 milj. lopullista budjettia parempi, mutta lähes 1,6 milj. alkuperäistä heikompi. Tulos on noin 2,9 milj. euroa alijäämäinen eli runsaat 0,3 milj. euroa lopullista talousarviota parempi, mutta 2,5 milj. euroa alkuperäistä talousarviota heikompi. Verotulot ja valtionosuudet yhteensä ylittivät lopullisen budjetin 1,3 milj. eurolla ja muun rahoituksen nettokulut jäivät 0,2 milj. alle budjetoidun, mutta toimintakate ylittyi 0,3 milj. eurolla ja poistot 0,9 milj. eurolla. Toimintatuottoja kokonaisuutena kertyi 0,6 milj. euroa budjetoitua enemmän. Muita toimintatuottoja eli pääosin omaisuuden tasearvon ylittäviä myyntituloja saatiin 0,7 milj. euroa lopullista budjettia enemmän, tosin samalla 1,7 milj. alkuperäistä arviota vähemmän. Myös tilojen vuokratuotot ylittivät arvion. Kun hankekulut jäivät alle budjetoidun, myös niihin saatavat avustukset alittivat arvion. Toimintakulut ylittivät budjetin lähes 1,0 milj. eurolla. Henkilöstökuluissa eläkemaksut ylittyivät 0,5 milj. euroa, kun Kuntien eläkevakuutus nosti eläkemenoperusteisia eläkevakuutusmaksuja lokakuussa 0,6 milj. euroa takautuvasti koko vuodelle. Palvelujen ostoissa Sosteri-menojen kertymä oli 0,2 milj. euroa arviota enemmän; muu ylitys johtuu lähinnä sosiaalitoimen asumis- ja perhepalveluiden tarpeen kasvusta. Kun aluejohtokuntien määrärahat on talousarviossa kirjattu pääosin muihin toimintakuluihin, niiden jakamat kokonaisuutena huomattavat avustukset näkyvät avustusmenojen ylityksenä ja vastaavasti muiden toimintakulujen alituksena budjettiin nähden. Talousarvion meno- ja tulolajit eivät ole sitovia, vaan bruttomäärärahat ja tuloarviot tulosalueittain. Rahoituksessa verotuloja kertyi 125,7 milj. euroa eli 2,1 milj. euroa budjetoitua enemmän: ansiotuloverossa 1,4, yhteisöverossa 0,6 ja kiinteistöveroissa 0,1 milj. euroa yli arvion. Pääosin ylitys johtui edellisvuosien jälkitilityskertymistä sekä tuloutusta nopeuttaneista tilitysteknisistä muutoksista. Valtionosuudet 79,8 milj. euroa jäivät 0,8 milj. alle arvion, lähinnä opetus- ja kulttuuritoimessa kunnan omarahoitusosuuden nousun sekä kaupungin lukioiden oppilasmäärän alenemisen johdosta. Korkokulut jäivät alle arvion, hieman budjetoitua vähemmästä lainanotosta, mutta etenkin alhaisesta korkotasosta johtuen, samoin tosin merkitykseltään vähäisemmät korkotulot. Käyttöomaisuuden poistot 7,7 milj. euroa ovat 0,9 milj. euroa budjetoitua isommat. Ylitys johtuu valtuuston keväällä 2013 hyväksymän uuden poistosuunnitelman käyttöönotosta, budjetissa leasingilla rahoitettavaksi kaavaillun Kellarpellon päiväkodin toteuttamisesta tarvittavilta osin normaalilla lainarahoituksella sekä runsaan 0,2 milj. euron kertapoistoista (Kotikallio). Talousarvion rahoituslaskelmassa investointimenoihin ei sisälly talousarviossa leasingilla rahoitettavaksi aiottuja 7,5 milj. euron investointeja - lähinnä päiväkotirakentaminen - kun niiden leasingmaksut olisivat olleet käyttötalousmenoa. Leasing-rahoitus ei sovellu kohteisiin, joissa tehdään sekä uudisrakentamista että peruskorjausta, ellei jo suunnittelun alkuvaiheesta lähtien ole otettu leasing-menettelyä ja sen edellyttämiä 8

9 omistus- ym. järjestelyjä huomioon. Investointimenot kokonaisuutena ovat siis toteutuneet 2,5 milj. euroa alle budjetin, eivät lähes 5 milj. yli, kuten vertailussa leasing-rahoitteiseksi aiotulla hankemäärällä 7,5 milj. eurolla pienennetty määräraha näyttää. Kaupungin investoinnit vuonna 2013 olivat 27 miljoonaa euroa. Investointeja rahoitettiin avustuksilla 3,2 miljoonaa euroa ja investointien myyntituloilla 1,1 miljoonaa euroa. Lainakanta kasvoi em. leasing-järjestelyn toteutumattomuudesta huolimatta budjetoitua vähemmän. Lainakanta vuoden 2013 lopussa oli 99 miljoonaa euroa, euroa/asukas (koko maan arvio euroa/ asukas). Arvioitu lainakanta taloussuunnittelukauden lopussa vuonna 2017 on euroa/ asukas. Suhteellinen velkaantuneisuus oli 55,7 % ja omavaraisuusaste 49,7 %. Kaupungin tasealijäämä oli vuoden 2012 lopussa vajaat 11,4 milj. euroa. Tulosalijäämä 2,9 milj. euroa vuodelta 2013 kasvattaa sen lähes 14,3 milj. euroon. Lisäksi tilintarkastaja edellyttää kirjanpitolautakunnan kuntajaoston vuonna 2008 antamiin lausuntoihin 84 ja 85 vedoten, että taseoikaisuna on oman pääoman erään edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä kirjattava alijäämänä runsaat 0,6 milj. euroa Kerimäen kunnan Rantasalmen kanssa vuonna 2007 tehdystä vastavuoroisesta osakekaupasta/osakevaihdosta kunnalle tuolloin kirjatun myyntivoiton peruminen. Täten tasealijäämä vuoden 2013 lopussa on 14,9 milj. euroa. Kaupungin kiinteistöihin sisältyvä varallisuus on tilinpäätösvuonna ja sitä edeltävinä vuosina kasvanut merkittävästi, mikä osaltaan antaa mahdollisuuksia talouden tasapainottamiseen myyntituottoja lisäämällä ensisijaisten toimintamuutosten ja karsintojen ohella. 9

10 Henkilöstö 10

11 HENKILÖSTÖ Savonlinnan kaupungin henkilöstövoimavarat kasvoivat vuoden 2013 alusta, kun Savonlinnan kaupungin, Kerimäen ja Punkaharjun kuntien kuntaliitos toteutui. Henkilöstömäärä kasvoi 362 henkilöllä kuntaliitossopimuksen mukaisesti. Taulukossa on esitetty henkilöstömäärä kunnittain ennen kuntaliitosta tilanteessa. Henkilöstömäärä kunnittain Savonlinna 1025 Kerimäki 222 Punkaharju 140 Yhteensä 1387 Savonlinnan kaupunkiin oli palvelussuhteessa vuoden 2013 lopussa yhteensä 1367 henkilöä, joista vakinaisia oli 1138 ja määräaikaisia oli 229. Henkilöstömäärässä ei ole mukana työllistetyt työntekijät. Savonlinnan kaupunki, henkilöstömäärä Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Muutos % ed. vuodesta Vakinaiset ,64 % Määräaikaiset (- työllistetyt) 64 (25) 165 (24) 229 (49) 23,11 % (81,48) % Yhteensä Seuraavilla sivuilla olevissa taulukoissa on esitetty henkilötyövuodet toimialoittain tilanteessa sekä henkilöstökustannukset vuonna Henkilöstöä koskevat tarkemmat koko kaupungin ja toimialojen tiedot sekä tunnusluvut on koottu erilliseen vuoden 2013 henkilöstöraporttiin, joka käsitellään yhtä aikaa tilinpäätöksen kanssa. 11

12 HENKILÖSTÖ Koko kaupunki TA 2013 TP 2013 TS 2014 TS 2015 Eläköityi Saavuttaa henk.koht. eläkeiän yht Henkilöstö yhteensä, htv 1265, , , ,66 44,10 57,00 37,5 138,60 joista määräaikaiset 136,52 103,03 88,82 8,00 Keskushallinto TA 2013 TP 2013 TS 2014 TS 2015 Eläköityi Saavuttaa henk.koht. eläkeiän Tarkastustoimi 0,5 0,5 0,5 0,5 0 0,5 0 Hallintopalvelut 110,2 100,6 92,6 92,6 6,1 4 5 Monipalvelukeskus 100,2 90,6 82,6 82,6 5,1 2 5 Kehittämis- ja elinkeinopalvelut 5,5 4,5 4,5 4,5 0 0,5 0 Talous- ja henkilöstöpalvelut 11,23 12,5 12,5 12, Yhteensä 127,43 118,1 110,1 110,1 7,1 6 5 vakinaiset 125,93 117,1 110,1 110,1 määräaikaiset 1, Perusturvan toimiala TA 2013 TP 2013 TS 2014 TS 2015 Eläköityi Saavuttaa henk.koht. eläkeiän Hallintopalvelut Aikuissosiaalityö ja vammaispalvelut ,85 121,5 116, Yhteensä ,85 126,5 121, vakinaiset 86 85,85 114,5 114,5 määräaikaiset Sivistystoimiala TA 2013 TP 2013 TS 2014 TS 2015 Eläköityi Saavuttaa henk.koht. eläkeiän Hallintopalvelut 3,00 4,00 4,00 4,00 0,00 0,00 0,00 Varhaiskasvatus 334,87 319,84 319,84 319,84 11,00 8,00 9,00 Perusopetus 298,13 295,86 292,89 287,89 12,00 20,00 11,00 Lukiokoulutus 68,28 66,72 66,86 66,86 0,00 7,00 1,00 Muu koulutus/puruvesiopisto 11,22 9,02 9,02 9,02 0,00 0,00 0,00 Kulttuuri 34,65 33,75 32,75 32,75 1,00 2,00 1,00 Vapaa-aika 25,00 25,70 26,20 26,20 1,00 0,00 3,00 Yhteensä 775,15 754,89 751,56 746, vakinaiset 678,01 682,86 678,01 678,01 määräaikaiset 117,52 72,03 74,32 0,00 Tekninen toimiala TA 2013 TP 2013 TS 2014 TS 2015 Eläköityi Saavuttaa henk.koht. eläkeiän Hallintopalvelut Kunnallistekniset palvelut 38, ,5 1 2 Maankäyttöpalvelut Toimitilapalvelut Ruoka- ja siivouspalvelut ,5 5 3 Savonlinnan Vesi 29,5 28,5 29,5 29, Rakennusvalvontapalvelut Ympäristönsuojelupalvelut 6,5 5, ,5 Yhteensä 266, ,5 260, ,5 vakinaiset 259, ,5 määräaikaiset 6,5 11 2,5 1 12

13 13

14 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Toiminnan riskit Henkilöstön osalta on mm. - henkilöstön saatavuus tietyillä ammattialoilla (esim. sosiaalityöntekijät, psykologit, koulukuraattorit, atk-ammattilaiset, lääkärit) - erityisosaamisen keskittyminen yksille henkilöille/työparit, sijaiset - kunta-alan palkkaustaso - henkilöstön ikärakenne/kokemuksen, tiedon siirto - ammattitaidon kehittäminen ja osaamisen laajentaminen/taloudelliset mahdollisuudet Palvelujen ostosopimukset Sosiaali- ja terveydenhuollon menot kasvavat väestön ikääntyessä edelleen. Itä-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alue on pieni, ja etenkin erikoissairaanhoidon kiinteät kulut suuret suhteessa väestöpohjaan. Useiden jäsenkuntien eroaminen Itä-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymästä on aiheuttanut jäljelle jääneille kunnille useiden miljoonien eurojen lisäkustannukset, koska kiinteät kustannukset joudutaan jakamaan pienemmälle käyttäjämäärälle. Em. riski on viime vuosina realisoitunut. Ongelman ratkaisemista on vaikeuttanut valtionhallinnon valmisteleman sote-uudistuksen viipyminen. Valtiovallan juuri tekemä linjaus viidestä pääosin nykyisten erityisvastuualueiden mukaan määräytyvästä kuntayhtymäperusteisesta sote-alueesta vuodesta 2017 lähtien selkiyttää tilannetta jatkossa, mutta sitä ennenkin täytyy sote-kustannusten kasvu pitää kurissa. Valtuuston hyväksymän tasapainotusohjelman riittävä konkretisointi toimenpiteiksi ja tinkimätön toteuttaminen kaikissa sotetoiminnoissa ovat iso haaste, jonka jääminen suurelta osin toteutumatta merkitsee huomattavaa talousriskiä kaupungille. Valtiovallan linjaus viidestä sote-alueesta sisältää merkittävän riskin siitä, että kunnat käytännössä menettävät oman nykyisinkin tosin varsin rajallisen - päätösvaltansa sote-asiossa. Lisäksi suuressa kokonaisuudessa sote-palveluiden säilyminen paikallisesti ja erikoissairaanhoidon työnjako, joka säilyttää palvelutuotantoa merkittävästi myös Savonlinnassa, ovat ratkaistavia kysymyksiä, joissa riskit menetyksiin ovat isot. Palvelujen ostosopimuksiin liittyen sivistystoimialalla ei ole merkittäviä riskejä. Suhdannevaihtelut Eurokriisin jatkuminen ja maailmantalouden epävarmuus heikentävät tulevien vuosien talouskehitystä. Suomen valtion talous on jo pahasti alijäämäinen ja alijäämä syvenee. Kuntien valtionosuusleikkaukset jatkuvat, ja ratkaisut kunnille määrättyjen tehtävien karsimisesta viipyvät. Samalla on uhkana, että valtiovalta edelleen määrää kunnille uusia velvoitteita. Tuloverokasvu pysähtyy, kun vienti ei vedä ja työllisyys heikkenee. Kuntien, myös Savonlinnan kaupungin, talous heikkenee entisestään ja sen tasapainottaminen vaatii rankkoja toimenpiteitä. Suomessa, etenkin Itä-Suomessa Venäjän-Ukrainan kriisitilanne ja Venäjän ruplan jatkuva heikentyminen suhteessa euroon vähentävät venäläisten ostoja ja matkailua todella merkittävästi. Se syö pahasti yritysten liikevaihtoa, heikentää työllisyyttä ja siten vähentää verotuloja entisestään. Rahoitusriskit Kaupungin lainasalkku jakautuu vaihtuva- (20,4 %) ja kiinteäkorkoisiin (79,6 %) lainoihin. Korkoriski kohdistuu vaihtuvakorkoisiin lainoihin, yhteensä 25,7 miljoonaa euroa, josta lyhytaikaisten lainojen osuus oli 16,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 nostettiin 25,0 miljoonaa euroa kiinteäkorkoista pitkäaikaista lainaa. Kaikki kaupungin lainat ovat euromääräisiä, joten valuuttakurssiriskiä ei ole. Suurin rahoitusriski on kaupungin takaamissa lainoissa. Takauslainojen määrä on 29,3 miljoonaa euroa, näistä kaupungin konserniyhteisöille 25,8 milj. euroa. Konsernitakauksissa riski on hieman muita takauksia pienempi, kun kaupungilla on ko. yhteisöissä määräysvalta. Vuoden 2013 aikana takauslainoja on lyhennetty ja takauksia päättynyt yhteensä 1,4 milj. euroa ja uusia takauslainoja nostettu 0,9 milj. euroa. Vastavakuuksia takauksille on 10,0 miljoonaa euroa. Kaupungille ei ole realisoitunut maksettavaksi takauslainoja. Takauksiin sisältyy kuitenkin huomattavat taloudelliset riskit. Takauslainojen maksamisen välttämiseksi kaupunki voi joutua tekemään pääomasijoituksia yhtiöihin. Takausten realisoitumisriskiarvio on nyt noin 20 % takausten määrästä. Taloussuunnittelukaudella ylivelkaantumisriski on suuri isojen, pääosin välttämättömien investointien johdosta, kun kaupungin käyttötalous tasapainotustoimenpiteistä huolimatta heikkenee, mikä johtaa lainarahoituksen merkittävään kasvuun investoinneissa. Kiinteistö- ja palveluverkkoa pitäisi pystyä supistamaan ja omaisuuden realisointia lisäämään taloussuunnitelman mukaisesti. Omaisuuden myyntituottojen toteutumatta jääminen huomattavalta osin on merkittävä riski. 14

15 Vahinkoriskit Kaupunginhallitus on hyväksynyt kaupungin vakuuttamispolitiikan Vakuutukset on kilpailutettu vuonna Vakuuttamispolitiikan uusimista/päivittämistä on valmistelu syksystä 2013 lähtien ja se tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn loppukeväällä Vakuutukset on tarkoitus kilpailuttaa vakuuttamispolitiikan uusimisen jälkeen. Vahinkoriskeihin kaupunki on varautunut siirtämällä vakuutussopimuksella riskejä vakuutusyhtiön kannettavaksi. Vakuutusmaksujen pienentämiseksi vakuutukset on otettu rakennuksille euron omavastuuosuuksilla ja vastuuvakuutukset euron omavastuuosuuksilla. Lisäksi kaupungilla on euron vahinkorahasto. Kaupunki maksoi vuonna 2013 vakuutusmaksuja lakisääteiset vakuutukset mukaan luettuna lähes 2,1 miljoonaa euroa. Toimitilariskit Työturvallisuuteen ja paloturvallisuuteen liittyviä riskejä on pystytty vähentämään mm. uusien työturvallisuusmääräysten käyttöönotolla, riskipaikkojen sprinklaus asennuksilla, pelastussuunnitelmilla/-harjoituksilla, työ- ja paloturvallisuuden huomioiminen tilojen käytössä, korjauksissa ja investoinneissa. Edelleen riskinä on riskien välttämiseen liittyvien määrärahojen karsinta, mistä johtuen tavoitteena oleva riskien ennaltaehkäisy on edelleen liian paljon hätäkorjauksia. Korjausten suunnitteluun jää liian vähän aikaa, joten kiireessä tehtäviin päätöksiin sisältyy merkittäviä riskiä. Isoissa hankkeissa ennakkoon tehtävillä rakenteiden tutkimuksilla ja selvityksillä voidaan tehdä oikeita johtopäätöksiä ja vältytään edes osittain kalliiksi tulevilta lisä- ja muutostöiltä. Kaupungin toimintojen laajeneminen Kerimäen ja Punkaharjun toimitiloihin on merkittävästi lisännyt käytettävien toimitilojen määrää ja samalla muutos- ja korjauspaineita riskien vähentämiseksi. Oikeudenkäyntitapaukset Vireillä olevista oikeudenkäyntitapauksista ei todennäköisesti ole kaupungille tulossa merkittäviä korvauksia maksettavaksi. Savonlinnan kaupunki on kantajana kahdessa vahingonkorvauskanteessa, joista voi tulla oikeudenkäyntikuluvaatimuksia, mikäli kanteet hylätään. Vuoden 2013 lopulla oli vireillä viisi valitusta hallinto-oikeudessa. Valitukset liittyvät kaupunginvaltuuston kaavoitusta ja terveyskeskuksen vuodeosaston lakkauttamista koskeviin päätöksiin, teknisen lautakunnan teiden nimeämiseen liittyvään päätökseen, ympäristöpäällikön henkilöstöä koskevaan päätökseen ja rakennustarkastajan päätökseen. Hallinto-oikeudessa on muutamia valituksia koskien pysäköintivirhemaksujen oikaisuvaatimuksista annettuja päätöksiä. Perinnässä on muutamia merkittäviä yksittäisiä saatavia oikeushenkilöiltä ja yksityishenkilöiltä. Yhteensä perinnässä olevia saatavia sisältyy tilinpäätökseen ,25 euroa. Ympäristötekijät Suurin pilaantuneita maita koskeva ympäristökysymys, joka oli vireillä vuonna 2013, koski Linnansalmenkujan rakentamattomia tontteja. Kaupungilla on vaatimus UPM:n puhdistamisvastuusta. Kaupungin taloudelliseen tulokseen tai asemaan sillä ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta kävi asiassa lopullisesti miten tahansa Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Kaupungin sisäisen valvonnan ohje on hyväksytty kaupunginhallituksessa ja päivitetty Hallintokunnat laativat tämän ohjeen pohjalta omat sisäisen valvonnan suunnitelmansa. Ohjeen mukaan tilivelvollisen pitää dokumentoida kirjallisesti vuoden aikana tekemänsä valvontasuunnitelman mukainen valvonta, joka on osa tilivelvollisen sisäisen valvonnan materiaalia. Dokumentoinnin pohjalta tehdään raportti valvontasuunnitelman mukaisesta valvonnasta puolivuosittain. Raportissa esitetään valvontakohteiden valvonnan johdosta tehdyt havainnot ja toimenpiteet. Sisäisestä valvonnasta raportoidaan puolivuosittain kaupunginhallitukselle ja lautakunnille. Lautakunnat hyväksyvät toimialojensa sisäisen valvonnan suunnitelman. Kaupunginhallitus hyväksyy keskushallinnon toimialan sisäisen valvonnan suunnitelman. Vuoden 2013 sisäisen valvonnan kohteita olivat mm. toimintaperiaatteiden yhdenmukaisuus liitoskunnissa ja henkilöresurssien tarkoituksenmukainen ja tehokas käyttö, talouden tasapainottamistoimenpiteiden toteuttaminen siten, että annetuissa kehyksissä pysytään, sopimusten mukainen toiminta (mm. laskutus), vakuuksien käsittely ja ajantasaisuus sekä riskienhallintaan liittyen erilaiset täsmäytykset, tehtävien eriyttäminen ja vaaralliset työyhdistelmät, omaisuuden turvaamistoimenpiteet, vakuutusturvan ajantasaisuus ja kattavuus, irtaimistokirjanpito, kehityskeskustelujen toteutuminen, kaupunginvaltuuston myöntämät takaukset. Riskienhallinnan erityisiin toimenpiteisiin sisältyi riskienhallintapolitiikan päivitys (kh ), konserniyhtiöiden palo- ja pelastussuunnitelmien tarkistaminen ja päivitys sekä yksiköiden työsuojelusuunnitelmien tarkistaminen siten, että ne täyttävät lain edellytykset. Tietoturvapolitiikkaan liittyen jatkettiin tietojärjestelmä- ja henkilörekisteriselosteiden päivittämistä ajan tasalle kuntaliitoksen jälkeen. 15

16 Sisäisen valvonnan havainnot ja raportit käsiteltiin vuoden 2013 aikana lautakunnissa ja kaupunginjohtajan johtoryhmässä ja sovittiin tehtävistä toimenpiteistä. Sisäisen valvonnan havainnoista raportoitiin myös kaupunginhallitukselle puolivuosittain. Kaupunginhallitus on käsitellyt sisäisen valvonnan raportteja vuodelta 2013 kokouksessaan ja edellyttää, että sisäisessä valvonnassa tehtyjen tarkastushavaintojen osalta ryhdytään toimenpiteisiin. Sopimustoiminta Kaupunginlakimiehen ohje kaupungin sopimusten laatimisesta, ennakkotarkastuksesta ja tallentamisesta Dynasty-asiahallintajärjestelmän sopimuskantaan on annettu Kaupunginlakimies on vuoden 2012 aikana tarkastanut satunnaisotannalla kaikkien toimialojen Dynasty-sopimuskantaan talletettuja sopimuksia. Vuonna 2013 sisäisen tarkastuksen raportissa on todettu, että kaikkia kuntaliitoksessa kaupungin vastuulle siirtyneitä sopimuksia ei ole vielä viety sopimuskantaan. Sopimukset käydään laajemmin läpi kaupunginlakimiehen ja sisäisen tarkastajan toimesta sen jälkeen, kun sopimushallinta on ajan tasalla. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kaupunginjohtajan alaisuudessa toimiva sisäinen tarkastaja suoritti vuonna 2013 sisäistä tarkastusta kaupunginhallituksen vahvistaman vuosisuunnitelman mukaisesti. Vuosisuunnitelman mukaisia sisäisen tarkastuksen kohteita vuonna 2013 olivat talousarvioavustukset, kehityskeskustelut, hankehallinnointi, riskienhallinta, harkinnanvaraiset hankinnat, talouden tasapainottaminen, Asemantien päiväkoti, ostopalvelut ja kokouskäytännöt. Lisäksi sisäinen tarkastaja on suorittanut tarkastussuunnitelman ulkopuolisia tarkastuksia erillisten toimeksiantojen perusteella. Sisäisestä tarkastuksesta on raportoitu puolivuosittain johtoryhmälle ja kaupunginhallitukselle. Sisäisen tarkastuksen raportit on käsitelty kaupunginjohtajan johtoryhmässä sekä kaupunginhallituksessa ja Kaupunginhallitus on vahvistanut sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman vuodelle 2014 kokouksessaan Hallituksen kannanotto sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan järjestämisestä Hallitus esittää kannanottonaan, että sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen perusteella on saatu kohtuullinen varmuus siitä, että toimintoja on hoidettu olennaisilta osin sääntöjen, ohjeiden ja päätösten mukaisesti. Sisäisen valvonnan havaintojen perusteella toiminnassa ei ole ollut vakavia ongelmia tai puutteita. Esille tulleet epäkohdat ja puutteet on pyritty korjaamaan heti. Kaupungin sisäinen valvonta ja tarkastus on järjestetty vuosittain suunnitelmiin perustuvaksi. Suunnitelmien pohjalta on laadittu dokumentointi ja raportointi. Riskienhallinnan toimenpiteitä tehdään vuosittain osana sisäistä valvontaa. Vuoden 2013 alussa, heti kuntaliitoksen jälkeen Vahinkovakuutusyhtiö IF Oy:n toimesta tehtiin koko kaupunkia koskeva riskienhallinnan laatuarvio, josta laadittiin raportti. Raportissa havaittujen epäkohtien ja puutteiden korjaamiseksi laadittiin aikataulutetut toimenpiteet, jotka käsiteltiin kaupunginhallituksessa Riskienhallinnan vastuut on määritelty Savonlinnan kaupungin riskienhallintapolitiikassa, jonka päivitetty versio hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Toimialojen riskienhallinnan vastuuhenkilöistä on tehty päätökset. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Savonlinnan kaupungin valmiussuunnitelmat kokonaisuudessaan Valmiussuunnitelman yleisen osan päivitys hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Päivityksessä otettiin huomioon kuntaliitokset ja muut muuttuneet asiat sekä uudet ohjeet valmiussuunnitelman yleisen osan laatimiseksi kaupunginhallitus hyväksyi Savonlinnan kaupungin päivittäistavarahuoltosuunnitelman sekä merkitsi tiedoksi teknisen-, perusturvan- ja sivistystoimen toimialojen valmiussuunnitelmat. Tärkeä osa kaupungin riskienhallintaohjelmaa on tietoturvapolitiikka, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt Sisäisen valvonnan suunnitelmaan kuuluu riskienhallintaohjelman toimenpiteiden lisäksi myös tietoturvapolitiikan toteuttamisen edellyttämät toimenpiteet. Päivitetty turvallisuussuunnitelma, jossa on myös otettu huomioon tapahtuneet kuntaliitokset, on hyväksytty kaupunginhallituksessa Samassa yhteydessä kaupunginhallitus hyväksyi raportin vuonna 2012 suoritetuista turvallisuutta edistävistä toimenpiteistä ja suunnitelman vuonna 2013 suoritettavista toimenpiteistä. Kaupungin omistamien kiinteistöjen pelastussuunnitelmat on päivitetty viimeksi vuoden 2011 aikana, jolloin pelastussuunnitelmat laadittiin kiinteistöihin, joista ne puuttuivat. Vuoden 2013 sisäisen valvonnan suunnitelman mukaisesti kaikilla toimialoilla on huomioitu työturvallisuus työntekijöiden perehdytyksessä ja teknisen toimialan riskienhallinnan toimenpiteisiin on sisältynyt toimitilojen turvallisuuden läpikäyminen. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen kehittämistä jatketaan edelleen niin, että varmistetaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuus kaikilla tehtäväalueilla. Kuntalakiin ( /325) on tehty sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevia muutoksia, jotka tulevat voimaan Nämä muutoksetkin edellyttävät systemaattista riskien tunnistamista, arviointia ja hallintaa. 16

17 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) Tilikauden yli-/alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 13,7 14,6 Vuosikate/Poistot, % 62,6 15,0 Vuosikate,euro/asukas Asukasmäärä Toimintatuotot/toimintakulut 13,7 % Tunnusluku osoittaa paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi varsinaisen toiminnan tuotoilla. 100 * toimintatuotot(ulkoiset) ,7 toimintakulut(ulkoiset) Vuosikate-% poistoista 62,6 % 100 * vuosikate ,6 poistot Vuosikate /asukas 134 vuosikate ,59 asukasluku

18 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Keskener. hankkeiden korj Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 20,4 Pääomamenojen tulorahoitus, % 14,7 Lainanhoitokate 0,6 Kassan riittävyys, pv 0 Asukasmäärä

19 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2013 Investointien tulorahoitus 20,4 % Luku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella 100 * vuosikate ,4 % invest. omahank.meno Investointien omahankintameno: Investointimenot inv. rahoitusosuudet Pääomamenojen tulorahoitus 14,7 % Luku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. 100 * vuosikate invest. omahank.meno + antolain.nettolis.+lain.lyh Lainanhoitokate 0,61 Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. vuosikate + korkokulut ,61 korkokulut + lainanlyh Kassavarat ,26 m Kassavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset rahoitusarvopaperit rahat ja pankkisaamiset Kassastamaksut M 269,08 m Kassastamaksut: Toimintakulut (ulkoiset) Korkokulut Muut rahoituskulut Käyttöomaisuusinvestoinnit Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen väh. (lyh.) Kassan riittävyys pv 0 pv Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla 365 * kassavarat kassastamaksut

20 Rahoitusasema ja sen muutokset TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset PYSYVÄT VASTAAVAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Saamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTAAVAA YHTEENSÄ

21 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) OMA PÄÄOMA POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET Poistoero POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöltä Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VIERAS PÄÄOMA VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 49,7 51,1 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 55,7 50,5 Kertynyt yli-/alijäämä, milj Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , milj Lainakanta , /asukas Lainasaamiset, milj. 9 9 Asukasmäärä

22 Omavaraisuusaste 49,7 % Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäyksellä 100 * oma pääoma+poistoero ja vap.eht.var ,7 koko pääoma - saadut ennakot Oman pääoman sidottujen erien osuus 54,8 % Sidotun pääoman osuus taseen loppusummasta kuvaa kunnan taserakenteen vakautta 100 * peruspääoma+arvostuserät ,8 koko pääoma - saadut ennakot Rahoitusvarallisuus /asukas Rahoitusvarallisuus osoittaa kattavatko rahoitusomaisuus ja pitkäaikaiset sijoitukset vieraan pääoman Rahoitusvarallisuus : Saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Vieras pääoma Saadut ennakot Suhteellinen velkaantuneisuus 55,7 % Suhteellinen velkaintuneisuusprosentti kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun 100 * (vieras pääoma-saadut ennakot) ,7 käyttötulot Lainakanta M 99,0 m Lainakanta: Vieras pääoma saadut ennakot ostovelat (lyhyt ja pitkä) siirtovelat muut lyhytaikaiset velat liittymismaksut ,26 Lainat /asukas Lainasaamiset ,8 M Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset 22

23 Kokonaistulot ja menot 2013 TULOT euroa MENOT euroa Toiminta Toiminta Toimintatuotot ,61 Toimintakulut ,01 Verotulot ,36 - Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet ,00 Korkokulut ,61 Korkotuotot ,13 Muut rahoituskulut ,22 Muut rahoitustuotot ,62 Satunnaiset kulut ,00 Satunnaiset tuotot 0,00 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien - Pakollisten varausten lis. (-), väh. (+) ,28 hyödykkeiden luovutusvoitot ,64 - Pysyvien vastaavien Investoinnit hyödykkeiden luovutustappiot ,92 Rahoitusosuudet investointimenoihin ,66 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödyk- Investointimenot ,90 keiden luovutustulot ,70 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 0,00 Antolainasaamisten vähennykset 8 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,97 Pitkäaikasten lainojen lisäys ,00 Lyhytaikasten lainojen vähennys ,32 Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,00 Oman pääoman vähennykset Oman pääoman lisäykset Kokonaismenot yhteensä ,39 Kokonaistulot yhteensä ,44 Täsmäytys Kokonaistuotot - kokonaismenot ,95 Muut maksuvalmiuden muutokset ,81 Rahavarojen muutos , ,95 Kuntakonsernin toiminta ja talous Omistajaohjauksen periaatteet Omistajaohjauksen tarkoituksena on varmistaa, että kuntakonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja omaisuus sekä voimavarat turvataan. Talousarviossa valtuusto päättää konsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista. Talousarvioon sisältyy konserniyhteisöjen tavoitekortit. Toimintaohjeiden antamisesta vastaa kaupunginhallitus tai kaupunginjohtaja. Konsernin vastuuhenkilön vastuulla on seurata ja valvoa vastuulleen annetun konserni- ja tuottajayksikön sekä takauksia saaneiden yhteisöjen toimintaa ja valmistella kaupunginhallitukselle tai kaupunginjohtajalle kaupungin edun niin vaatiessa toimintaohje päätettäväksi. Konsernivastuuhenkilöllä on pääsääntöisesti puhe- ja läsnäolo-oikeus valvomiensa yhteisöjen hallituksissa. Vastuuhenkilöt saavat myös valvomiensa yhteisöjen toimielinten esityslistat ja pöytäkirjat sekä muun tarvitsemansa materiaalin. Lisäksi vastuuhenkilöt toimivat pääsääntöisesti kaupungin edustajana valvomiensa yhteisöjen yhtiökokouksissa tai vastaavissa. Kokonaisvastuu kaupunkikonsernin kehittämis- ja omistajaohjauspalveluista on keskitetty kehitysjohtajalle. Kuntalain 68 a :ssä on säädetty konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta ja sisällöstä sekä niihin liittyvistä poikkeuksista. Kuntakonsernin tulee laatia täydellinen tilinpäätös, joka sisältää konsernitaseen, konsernintuloslaskelman ja konsernin rahoituslaskelman sekä liitetiedot. Täydellinen konsernitilinpäätös laadittiin ensimmäisen kerran vuodelta Tavoitteet Konserniohjausjärjestelmän ja -rakenteen edelleen kehittäminen Takaukset Kaupungin takausvastuut konserniyhtiöiden lainoista olivat 25,8 miljoonaa euroa. Takaukset on myönnetty omavelkaisina takauksina, joissa takaaja vastaa velasta kuin omastaan. Vastavakuuksia ei yleen- 23

24 sä ole edellytetty. Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että kaupungin aiemmin myöntämille takauksille haetaan vastavakuudet, panttikirjat tai lainojen ensisijaisena vakuutena oleviin panttikirjoihin jälkipanttaus ja peritään uusista ja uudistettavista takauksista takausprovisio. Kaupungin talouspalveluissa valmistunut Savonlinnan riskianalyysi on arvioitavana. Kaupunginvaltuusto päätti vuodelle 2013 takausprovision suuruudeksi 0,50 2,00 %. Tavoitteiden toteutuminen Konserniohjausjärjestelmän ja rakenteen kehittäminen aiempien suunnitelmien mukaisesti eteni vuonna 2013 siten, että Savonlinnan innovaatiokeskus Oy:n osakkeiden lopullinen kauppa Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän kanssa hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa. Vuoden 2014 aikana saadaan konsernirakenteen kehittämistä eteenpäin, kun Savonlinnan seudun kuntayhtymän purkaminen toteutuu ja Innovaatiokeskuksen fuusiointi voidaan toteuttaa. SAVONLINNAN KAUPUNGIN KONSERNIKAAVIO Tytäryhteisöt Kuntayhtymät Osakkuusyhteisöt SAVONLINNAN KAUPUNKI 57,08 % Savonlinnan Asunnontuotanto Oy 72,16 % 95,77 Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy 84,80 % Savonlinnasali Oy 85,10 % YH-Itä-Savo Oy 86 % Sln:n Opiskelijaasunnot Oy 96 % 17,54 % 97,95 % 62,15 Savonlinnan 37,42 % Innovaatiokeskus Oy 72,52 % 2,05 % 0,36 % 49 % 20 % Savonlinnan Yritystilat Oy 100 % Savonlinnan yrityspalvelut Oy 100 % Savonlinnan Vuokratalot Oy 99,71 % Kiinteistöpalvelu Savotek Oy 98,62 % 31 % 100 % Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä 27,70 % Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky 80,30 % -Sln:n Keskussairaalan Kiint. Oy 100 % -Itä-Suomen laboratoriokeskuksen llky 6,82 % Itä-Savon koulutuskuntayhtymä 81,63 % Itä-Suomen päihdehuollon ky 4,93 % Vaalijalan ky 9,07 % Kiint.Oy Sln musiikkiopisto 42,50 % Kiint.Oy Pihlajaniemen srk-keskus 42,86 % KOY Sanski 49 % KOY Kerimäen Linja-autoasema 49,2 % Itä-Savon Vesi Oy 60 % Kiint.Oy Sln:n Ainonkatu 18 98,62 % Etelä-Savon maakuntaliitto 24,72 % Kerimäen Kaukolämpö Oy 60 % Kerimäen Vuokratalot Oy 100% As Oy Sln:n Pesätupa (90 %) 89,74 % As Oy Sln:n Kyrönkaari (67,70 %) 67,50 % KOY Punkaharjun Nobelinniemi 94,45 % 49 % Savonlinnan seudun kuntayhtymä 88,68 % -KtOy Sln:n Satelliittipuisto 1 51 % -KtOy Schaumanintien Yritystalo 100 % As Oy Alhonpelto 76,24 % Punkaharjun Lämpö Oy 70 % As Oy Eenokkila 88,85 % Punkaharjun Keilahalli 51,95 % KOY Säästökeskus 72,92 % Bio Port Oy 100 % KOY Kerimetalli 51 % KOY Punkaharjun Vuokratalot 100 % 24

25 Konsernin toiminnan ohjaus Savonlinnan kaupungin konserniohjaus rakentuu siten, että kaupunkikonsernin yhtiöitä koskevat tavoitteet asettaa kunkin yhtiön kohdalla kaupunginvaltuusto. Tämän lisäksi valtuusto on asettanut koko konsernin kehittämistä koskevat tavoitteet. Tavoitteiden asettaminen konsernin osille tapahtuu siten, että osana talousarvioprosessia konserniyhtiöt tekevät luonnokset omista tavoitekorteistaan. Näiden luonnosten pohjalta käydään yhtiöiden kanssa tavoiteneuvottelut, joissa kaupungin puolelta neuvottelijoina ovat kaupunginjohtaja ja kehitysjohtaja. Neuvotteluissa asetetut tavoitteet kirjataan yhtiöiden tavoitekortteihin, jotka ovat osana kaupungin talousarviokirjaa. Yhtiöitä koskevat tavoitteet ja niiden toteutuminen on raportoitu kunkin yhtiön tavoitekortissa. Konserniyhtiöiden valvonta- ja seurantavastuu on määritetty talousarviossa. Kullekin yhtiölle on nimetty konsernivastuuhenkilö, jonka tehtävänä on valvoa yhtiön toimintaa sekä raportoida tarvittaessa kaupunginjohtajalle sekä edelleen kaupunginhallitukselle, jotka antavat tarvittaessa yhtiöille toimintaohjeita. Kokonaisvastuu konsernivalvonnan järjestämisestä on hallintosäännön mukaan kehitysjohtajalla. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Vuokrataloyhtiöiden osalta talouden tervehdyttämissuunnitelmia on toteutettu. Savonlinnan vuokratalot Oy teki päätöksen yhden rivitalon purkamisesta ja toteutti yhden kerrostalon purkamisen suunnitelman mukaisesti. Tarkemmat tiedot eri yhtiöiden taloudellisesta tilanteesta sekä tavoitteiden toteutumisesta on esitetty kunkin yhtiön tavoitekortissa. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernivalvonnan järjestämisen kokonaisvastuu on kehitysjohtajalla. Yksittäisten yhtiöiden valvontavastuut on määritelty talousarviossa. Kullekin yhtiölle on nimetty konsernivastuuhenkilö, jonka tehtävät on kirjattu kaupunginhallituksen hyväksymään konserniohjeeseen. Konserniyhtiöiltä edellytetään sisäisen valvonnan suunnitelmien laatimista sekä raportointia sisäisen valvonnan toteutuksesta. Konsernivastuuhenkilön vastuulla on raportoida kaupunginjohdolle, mikäli yhtiön toiminnassa havaitaan jotain puutteita tai ongelmia. Tarvittaessa näihin valmistellaan kaupunginhallitukselle päätettäväksi toimintaohje. Konserniyhtiöiden yhtiökokouspöytäkirjat on viety kaupunginhallitukselle tiedoksi vuonna Konsernivalvontaa on tuettu myös kaupungin sisäisen tarkastuksen avulla. Sisäisen tarkastuksen vuosittaiseen suunnitelmaan sisältyy myös konserniyhtiöiden valvontaa. Toimivallan ja -vastuunjako konserniohjauksessa Kaupunginhallituksen hyväksymässä konserniohjeessa on määritelty konserniohjauksen toimivallan ja vastuunjako. Lähtökohtana on, että kehitysjohtaja tai muu nimetty konsernivastuuhenkilö seuraan ja valvoo yhtiön toimintaa ja raportoi tarvittaessa kaupunginjohtajalle ja kaupunginhallitukselle. Lisäksi vuosittain kaupunginjohtaja, kehitysjohtaja ja mahdollinen muu vastuuhenkilö käyvät konserniyhtiöiden kanssa talousarvion valmisteluun liittyen tavoitekeskustelut. Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä Kaupunginhallitus ohjeistaa tarvittaessa yhtiökokousedustajia sekä konsernivastuuhenkilöitä. Merkittävin ohjeistus liittyy henkilövalintoihin yhtiöiden hallituksiin. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Kaupunkikonsernin yhtiöiden taloudellisen aseman arvioimiseksi on poimittu taloudellisia tunnuslukuja, joita seurataan kaikkien yhtiöiden osalta. Nämä talouden tunnusluvut on kirjattu kunkin konserniyhtiön tavoitekorttiin ja niitä koskien asetetaan vuosittain tavoitteita. Keskitettyjen konsernitoimintojen käyttö Konserniohjeessa on annettu ohjeita keskitettyjen toimintojen osalta. Konserniyhtiöt ovat melko kattavasti mukana yhteisissä hankinnoissa. Lisäksi konserniyhtiöiden talouden ja rahoituksen järjestämisestä on annettu linjauksia konserniohjeessa. Näiden osalta toiminta on yhtiöissä konserniohjeen mukaista. Konserniyhtiöiden välisten liiketoimien hinnoittelu on lähtökohtaisesti markkinaehtoista. Osin yhtiöiden välinen liiketoiminta on myös kilpailutuksen tuloksena syntynyttä, jolloin markkinaehtoisuus on myös todellisuudessa testattu. 25

26 Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä Kaupunkikonsernin yhtiöiden riskienhallinnan toimenpiteenä konsernin palo- ja pelastussuunnitelmien tilanne kartoitettiin syksyn konsernineuvotteluiden yhteydessä. Yhtiöiltä pyydettiin neuvottelumateriaalina ajantasaiset suunnitelmat tai vähintään raportti päivityksen tilanteesta. Kartoituksen perusteella voidaan todeta, että yhtiöt ovat hoitaneet palo- ja pelastussuunnitelmien päivittämisen hyvin. Suunnitelmat ovat ajan tasalla ja niitä päivitetään säännöllisesti. 26

27 KONSERNITULOSLASKELMA SEN TUNNUSLUVUT 2013 Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 38,5 Vuosikate/Poistot, % 85,7 Vuosikate, euroa/asukas 437 Asukasmäärä

28 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta yhteensä Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta yhteensä Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja po. muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 45,4 Pääomamenojen tulorahoitus, % 28,3 Lainanhoitokate 0,8 Kassan riittävyys 10 28

29 KONSERNITASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Mut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset PYSYVÄT VASTAAVAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTAAVAA YHTEENSÄ

30 KONSERNITASE VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste %, 33,2 31,3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 86,1 178,3 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas Konsernilainat, /asukas Konsernilainakanta , Kunnan asukasmäärä Konsernin omavaraisuusaste prosentteina lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti: Omavaraisuusaste, %, = 100 x (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/ (Koko pääoma - Saadut ennakot) 30

31 KONSERNIN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA KEHITYS Yhdistelmässä mukana: Savonlinnan kaupunki, Itä-Savon Sairaanhoitopiirin ky, Itä-Savon koulutuskuntayhtymä, YH-Itä-Savo Oy, Kiinteistöpalvelu Savotek Oy, Savonlinnan Yrityspalvelut Oy, Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy, Savonlinnasali Oy ja Savonlinnan Asunnontuotanto Oy Kerimäeltä ja Punkaharjulta Savonlinnalle siirtyneissä yhtiöissä ei ole omaa palkattua henkilöstöä, lukuun ottamatta Itä-Savon Vesi Oy:n osa-aikaista toimihenkilöä, 60 %. KONSERNIN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Määräaikaisten lukumääriin sisältyy myös sijaiset. AJANKOHTA YHTEENSÄ VAKINAISET MÄÄRÄAIK. (pl työllistetyt) muutos 12/ henkilöä henkilöä + 10 henkilöä muutos % + 8,47 + 9,86 + 1,80 KONSERNIN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ YHTEENSÄ , , , YHTEENSÄ VAKINAISET MÄÄRÄAIK. (pl työllistetyt) TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHOIN PALKATUT AJANKOHTA TYÖLLISTETTY

32 KAUPUNKIKONSERNIN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ ERITELTYNÄ (pl työllistetyt) YHT -13 YHT -12 VAK -13 VAK -12 MA -13 MA -12 Savonlinnan kaupunki Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky Itä-Savon koulutuskuntayhtymä YH-Itä-Savo Oy Kiinteistöpalvelu Savotek Oy Savonlinnan Yrityspalvelut Oy Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy Savonlinnasali Oy Savonlinnan Asunnontuotanto Oy YHTEENSÄ KONSERNIN HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE VIIDEN VUODEN VÄLEIN V < ikäluokat henkilö lkm lkm KONSERNIN HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE V < ikä vuosina Henkilöstön keski-ikä 44,7 vuotta. KONSERNIN PALKAT, PALKKIOT JA HENKILÖSIVUKULUT V PALKAT JA HENKILÖ- YHTEENSÄ PALKKIOT SIVUKULUT

33 Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tulos tilikaudelta on ,16 euroa alijäämäinen. Tilikauden alijäämä kirjataan oman pääoman yli-/alijäämätilille omaa pääomaa vähentävänä eränä. Kertyneitä alijäämiä tilinpäätöksen mukaan on ,33 euroa. Talouden tasapainottamistoimenpiteet Jo vuoden 2013 talousarvioon sisältyi merkittävä talouden tasapainottamisohjelma. Uusien valtionosuusleikkausten ja kuntatalouden muun kiristymisen johdosta keväällä 2013 valmisteltiin uusi entistä tiukempi, määrältään 32 miljoonan euron talouden tasapainotusohjelma vuosille Valtuusto hyväksyi ohjelman ja tarkensi sitä talousarviokäsittelyn yhteydessä marraskuussa Valtion talouden jatkuvan kiristymisen johdosta maan hallitus on budjettikehysriihessään päättänyt suurelta osin mm. kuntataloutta koskevista lisätiukennuksista, joiden vuoksi tasapainotusohjelmaan joudutaan vielä loppukeväällä 2014 tekemään kustannuksia karsivia merkittäviä lisäyksiä. 33

34 TOTEUTUMISVERTAILU Tavoitteiden toteutuminen 34

35 Keskushallinto 35

36 Savonlinnan kaupunki Toimiala KESKUSHALLINTO Palvelusuunnitelman kuvaus Keskushallinnon tehtävänä on tuottaa tarvittavia hallinto-, kehittämis-, elinkeino-, maaseutuelinkeino-, maaseutuhallinto-, talous- ja henkilöstöpalveluja. 6. Kannustetaan henkilöstöä sitoutumaan tavoitteisiin Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittari Tavoitetaso 2013 Toteutuminen Hyvä henkilöstöjohtaminen turvaten kokonaisvaltaisesti henkilöstön työhyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden työuran eri vaiheissa Kehityskeskustelut Asetetut tavoitteet tulee saattaa henkilöstön tietoisuuteen Hyvät esimies- ja työyhteisötaidot Esimieskoulutus ja koko henkilöstön työyhteisökoulutus Kahdenkeskisten kehitys- ja tiimikeskustelujen toteutuminen Kehityskeskustelutoteuma 100 % Osallistuminen 100 % Kehityskeskustelut toteutettu n. 90 % Johtamisen erikoisammattitutkinto käynnistyi syksyllä 2013, koulutuksen aloitti keskushallinnosta 4 henkilöä 6.2. Henkilöstön yhdenvertainen, tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu Osallistumisen mahdollisuus ja palaute Henkilöstö- ja työtyytyväisyyskysely Vastausprosentti 80% ja kussakin työyksikössä vähintään 60%, keskiarvo 2,0 Työhyvinvointikyselyn (Keva) vastausprosentti koko kaupungin osalta oli 65,3% Henkilöstön osaamisen selvittäminen suhteessa tuotettaviin palveluihin ja palvelurakenteeseen 6.4. Kilpailukykyinen palkkausjärjestelmä 6.5. Tulosvastuullisuus Taloudelliset mahdollisuudet Talousarviossa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Toiminnan yleinen Ammattitaitoinen henkilöstö ja koulutustarve Kehityskeskusteluiden yhteydessä tehtyjen osaamiskartoitusten toteutuminen, sekä kartoitetaan koulutuksen tarve Vertailu asukaan kuntiin Kaikille asetetaan talousarviosta johdettuna Toteuma 100 % Henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat Palkkaus samankokoisten vertailukuntien tasolla Toteuma 100%. Tuloksellisuuskriteerit laadittu. Toteutettu n. 90 % Osaamiskartoituksia on tehty kehityskeskustelujen yhteydessä. Vertailutietoja koottu. Kuntaliitoksen jälkeisen palkkojen yhteensovittamisen myötä, lähestytään vertailutasoa, mutta palkkakilpailuun ei ole talousresursseja eikä perusteitakaan. Työteht. vaativuuden arviointijärjestelmän ja henkilökoht. lisän järjestelmän kehittämissuunnitelma lomakkeineen valmistui työryhmäesityksenä v lopussa. Sitä testataan kevään 2014 aikana ja otetaan käyttöön syksyllä Tuloskorteissa tulosalueittaiset tavoitteet. Kohdennettu henkilötasolle kehityskeskusteluissa ja osin 36

37 tehokkuus ja tuloksellisuus Tulospalkkausjärjestelmä Suunnitelma valmis 4/2013 ryhmäpalavereissa. Tulospalkkausvalmisteluun perustettu työryhmä valmistelee esityksen tulospalkkausjärjestelmäksi 5/2014 loppuun mennessä ja samalla tuloksellisuuskriteerit yleisesti. Tulosvastuullisuuden ymmärtäminen 6.6. Uudistuva, muutoskykyinen, hyvinvoiva työyhteisö ja ajanmukaiset toimintatavat Työhyvinvointisuunnitelman toteuttaminen Henkilöstö- ja työtyytyväisyyskysely Sairauspoissaolot Sairauspoissaolot<vuonna 2011 (14,4 pv/htv) Sairauspoissaoloja koko kaupunkitasolla oli 12,6 kalenteripäivää/hlö, Henkilöstökyselyn ja kehityskeskustelujen hyödyntäminen Kehittämistoimenpiteet Sovittujen kehittämistoimenpiteiden toteutuminen 100 % Työhyvinvointikyselyn tuloksien pohjalta on laadittu työyksiköiden kehittämissuunnitelmat toimenpiteineen. 37

38 Savonlinnan kaupunki Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö KESKUSHALLINTO Tarkastuslautakunta 100 Tarkastustoimi Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Markku Nousiainen Palvelusuunnitelman kuvaus Toiminnalliset tavoitteet 5. Kehitetään ja turvataan laadukkaiden palvelujen saatavuus Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2013 Toteutuminen Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi sekä kuntalaisten kuuleminen Tilintarkastus järjestetään ja suoritetaan laadukkaasti hyvää kunnallista ja julkishallinnon tilintarkastustapaa noudattaen. Kv on valinnut tarkastuslautakunnan esityksestä vuosien hallinnon ja talouden tarkastusyhteisön. Arviointikertomus vuodelta 2012 valmistuu mennessä. Vuoden 2012 arviointikertomus on allekirjoitettu Toiminnan tunnusluvut Kysyntä ja laajuustiedot TP 2012 TA 2013 TP 2013 Netto/asukas 0,56 1,74 Tarkastuslautakunnan kokoukset, arviointipäivät yms., Talous TP 2012 TA 2013 Ta-muutos TA TP 2013 Poikkeama TA-muutos Toimintatulot M uutosprosentti 25,0 % Toimintamenot M uutosprosentti 22,5 % Toimintakate , M uutosprosentti 19,9 % Suunnitelmapoistot M uutosprosentti Yli-/alijäämä M uutosprosentti 19,9 % 38

39 Tasapainottamistoimenpiteet Tasapainottamistoimenpide TA 2013 TS 2014 TS 2015 TS 2016 Yhteensä Tavoitteiden toteutuminen Tarkastustoimen kustannukset ovat ylittyneet, koska kuntaliitoksen jälkeen kevään 2013 ajan ovat toimineet vielä sekä Savonlinnan kaupungin että Kerimäen ja Punkaharjun vanhat tarkastuslautakunnat uuden tarkastuslautakunnan ohella. Kokouspalkkioiden ja matkakulujen määrä on siten ollut edellistä vuotta suurempi, myös nettikorvaukset ovat lisääntyneet edellisestä vuodesta uuden palkkiosäännön myötä. Uuden tarkastuslautakunnan jäsenmäärä on myös kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Lisäksi Kerimäen ja Punkaharjun varsinaiset tilintarkastukset matkakuluineen ovat olleet merkittävänä lisäkuluna ja uudelle kaudelle kilpailutettu tilintarkastus on ollut aiempaa kalliimpaa. Loppuvuodesta menoksi on kirjattu vielä sisäisen tarkastajan työpanos tarkastussihteerin sijaisena, mikä on tavallista suurempi menoerä, kun sijaista on tarvittu kahden tarkastuslautakunnan työskennellessä kevään ajan yhtä aikaa. Kokouksia on pidetty vain välttämätön tarve ja menotalous muutenkin tiukkana, mutta kokonaiskulujen pitäminen vuodelle 2013 budjetoidulla vuoden 2012 tasolla ( euroa), on ollut mahdotonta. Kaupunginvaltuuston myöntämästä lisämäärärahasta huolimatta määrärahat ovat hieman ylittyneet. Toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet. 39

40 Savonlinnan kaupunki Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö KESKUSHALLINTO Kaupunginhallitus 110 Hallintopalvelut Kansliapäällikkö Antti Erämaa Palvelusuunnitelman kuvaus Hallintopalvelut tukee ja ohjaa toimialoja ja konsernin toimintayksiköitä kaupungin tavoitteiden saavuttamisessa. Hallintopalvelut tukee demokraattista päätöksentekoa sekä kaupungin strategista ja operatiivista johtamista ja huolehtii osaltaan kaupungin johtamisjärjestelmän toimivuudesta ja jatkuvasta kehittämisestä. Palvelujen kehittämissuunnitelma Kehitetään yhdistyvien kuntien sekä uusiutuvan sote-tuotannon palvelurakenteita ja päätöksenteko- järjestelmää huomioiden kuntatalouden asettamat tehostamisvaateet. Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 5. Kehitetään ja turvataan laadukkaiden palvelujen saatavuus Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2013 Toteutuminen Palvelu- ja hallintoprosesseja tehostetaan tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntämällä TVT-suunnitelma yhdistyneen kunnan tarpeisiin Hyväksytty TVTsunnitelma Valmis mennessä Kaupunginhallitus hyväksyi TVT- suunnitelman päivityksen Talous tasapainotetaan 7.4. Hallintokunnissa Yhdistyneen kaupungin tukipalvelui- toteutetaan tuottavuus- ja kustannustehokkuusohjelmavitys, johon sisältyy den organisointisel- sekä palvelujen sopeuttaminen talouspalvelutoiminnot kuntayhtymien tukikehyksiin Hyväksytty tukipalveluiden organisointiselvitys Valmis mennessä Tukipalvelujen tilaa koskeva selvitys valmistui Kaupunginhallitus myönsi tukipalvelujen järjestämistä koskevan suunnitelman tekemiseen lisäaikaa saakka. 8. Uudistetaan päätöksenteko- ja hallintojärjestelmää 8.7. Asiakaslähtöinen prosessiorganisaatio Asiakaslähtöisen prosessiorganisaation rakentamisen aikataulutus Hyväksytty asiakaslähtöisen prosessiorganisaation rakentamisen aikataulu Aikataulu on valmis ja hyväksytty 2013 kaupunkistrategian hyväksymisen yhteydessä Kaupunginvaltuusto hyväksyi aikataulun asiakaslähtöisen prosessiorganisaation valmistelulle. Toiminnan tunnusluvut Kysyntä ja laajuustiedot TA 2013 TP 2013 Asukasmäärä Nettomenot/asukas 38,78 32,73 40

41 Talous TP 2012 TA 2013 Ta-muutos TA TP 2013 Poikkeama TA-muutos Toimintatulot M uutosprosentti 4,1 % Toimintamenot M uutosprosentti -35,3 % Toimintakate M uutosprosentti -79,0 % Suunnitelmapoistot M uutosprosentti -56,2 % Yli-/alijäämä M uutosprosentti -78,7 % TP 2012 lukuihin sisältyy myös Talous- ja henkilöstöpalvelujen TP 2012 luvut. Tasapainottamistoimenpiteet Tasapainottamistoimenpide TA 2013 TS 2014 TS 2015 TS 2016 Yhteensä Tavoitteiden toteutuminen Toimintatuotot alittuivat ,09 eur, koska monipalvelukeskuksen sisäinen myynti jäi alle talousarvion, vastaavasti menot jäivät myös alle talousarvion. 41

42 Savonlinnan kaupunki Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö KESKUSHALLINTO Kaupunginhallitus 120 Kehittämis- ja elinkeinopalvelut kehitysjohtaja Hannu Kurki Palvelusuunnitelman kuvaus Elinkeinopalvelut organisoidaan Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:lle ostopalvelusopimuksella. Sopimuksen kokonaissumma on euroa (alv 0 %) vuodessa ja sopimuksen kesto on vähintään yksi valtuustokausi (4 vuotta). Palvelujen kehittämissuunnitelma Kehitysyhtiön ja kaupungin palveluiden yhteistyön kehittämisen tavoitteena on mahdollisimman saumaton yhden kontaktin palveluperiaatteen toteuttaminen. Sisältää avustukset: Savonlinnan Oopperajuhlien kannatusyhdistys ry, Savonlinnan Balettijuhlien kannatusyhdistys ry, Savonlinnan kansainvälisten elokuvafestivaalien kannatusyhdistys ry, Punkaharjun Matkailu ry ja Taidekeskus Retretti. Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 2. Savonlinnassa tehdään strategista elinkeinopolitiikkaa, joka on yritys- ja yrittäjälähtöistä Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2013 Toteutuminen Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan taajamien elin- ja vetovoimaisuuden kehittäminen sekä rakennushistoriallisten ja luonnonarvoiltaan arvokkaiden alueiden suojeleminen. Koko kaupungin maaseutukylien kehittäminen ja kylätoiminnan tukeminen kylien järjestöjen kanssa. Uudisrakentaminen verrattuna viime vuosien tasoon. Kiinteistöjen hintakehitys verrattuna lähiseudun vastaaviin taajamiin Venäjän markkinoiden hyödyntäminen ja yritysten liiketoimintaedellytysten kehittäminen Venäjän markkinoille sekä venäläisten yritysten sijoittuminen Savonlinnaan, osana EU:n pohjoista ulottuvuutta Toimiva Venäjäpalvelukokonaisuus Vienti alueelta Venäjälle Venäläisten yritysten määrä seudulla Venäjä-ohjelman toimeenpano Uudisrakentaminen on edelleen heikolla tasolla. Pienten keskusten kehittämishanketta (Kerimäki, Punkaharju, Savonranta) on valmisteltu toteutettavaksi alkavalla ohjelmakaudella. Ohjelman toimeenpano on siirtynyt vuodelle Venäjään liittyviä toimenpiteitä on kuitenkin valmisteltu ja toteutettu toimialoilla. Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämistä on viety eteenpäin ja uuden ohjelmakauden ENI-hankkeita on valmisteltu. (ENI on Euroopan Unionin rajaalueohjelma.) 42

43 2.2. Itä-Suomen yrittäjämyönteisin kunta, missä kaikki kaupungin toiminnot viritetään yrittäjyyden edistämiseen strategisen elinkeinopolitiikan avulla Eri toimijoiden saumaton yhteistyö 2.3. Savonlinnasta tulee järvimatkailun pääkaupunki, jolloin Savonlinna on yksi johtavista ja innovatiivisista ympärivuotisista matkailukeskuksista, jossa kaupunkikeskusta sekä siihen verkottuvat lomakylät, Punkaharjun harjualue ja Tuunaansaaren alue, Kerimäen Kirkkoranta- Herttua -alue sekä Savonrannan alue ja Oravinseutu muodostavat yhdessä valtakunnallisesti merkittävän matkailukeskittymän. Matkailuinvestointien toteutuminen ja niiden mahdollistaminen kaavoituksen avulla ja Invest in Savonlinna - ohjelma Punkaharjun matkailun Master Plan jatkotoimenpiteet Matkailijamäärä Investointikanta Talviajan tapahtumien määrää Savonlinnassa lisätään. Matkailuinvestointiaiekannan (250 milj. ) toteutumisen eteneminen Suomen yrittäjien ja EK:n kyselytutkimukset Yrittäjyysvaikutusarviointijärjestelmän toimeenpano Yrittäjyysvaikutusarviointijärjestelmä on käytössä. Sen toteutumista arvioidaan pistokokein. Käytäntöön viemisessä on vielä parantamisen tarvetta. Yrittäjäkyselyn myötä esille nousseita havaintoja ovat. - omistajanvaihdosten huomattava määrä lähivuosina, - kehittämissuunnitelmia lähitulevaisuudessa lähes puolella yrityksistä ja merkittävämpiä investointisuunnitelmia neljänneksellä, - yritysilmapiiri koettiin pääsääntöisesti hyväksi tai kohtalaiseksi - yrittäjillä on vahva sidos Savonlinnaan - yhteistyön lisääminen nähtiin merkittäväksi voimavaraksi samoin kuin verkostojen luominen - kilpailukyvyn vahvistaminen koettiin tärkeäksi yhteiseksi päämääräksi Yöpymisvuorokaudet kasvaneet merkittävästi, matkailijamäärä , + 10,9 %. Invest-in-ohjelmaa toteutettu yhteistyössä Finpron ja Invest in Finlandin kanssa, investoinnit Kasinonsaarella, Tynkkylänjoella ja Saarilandiassa etenemässä. Investorihaku käynnissä seuravissa kohteissa: Punkaharju Resort, Tanhuvaara, Kääpäsaari, Vuohimäki. Lisäksi kaavoitus- ja valmisteluvaiheessa olevia investointikohteita. Kumppanuus Savonlinnan Oopperajuhlien ja Savonlinnan Seu- 43

44 Kehitetään terveysmatkailua Maailmalla merkittävä paperija selluloosateollisuuden koneita ja laitteita suunnitteleva sekä valmistava teknologiateollisuuskeskittymä, Savonlinnan teknologiapuisto Noheva Kuitulaboratorion ympärillä toimiva kehittämiskonsortion t&ktoiminta vahvistuu (T&K on tutkimusja tuotekehityspalvelumyynti). LUT (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja MAMK (Mikkelin ammattikorkeakoulu) vahvistavat toimintojaan alueella. Toimialan työpaikkojen määrä, Tekeshankkeet (volyymi ja määrä) Savonlinnan Teknologiapuiston aluekehittämissuunnitelman toimeenpano Nohevatoimitilojen käyttöasteen parantamiseksi ja toimitilojen mahdolliseksi laajentamiseksi dun matkailun kanssa: matkailun ympärivuotisuuden kehittäminen. Aluerakennemallissa määritettiin kehittämisvyöhykkeet. Liiketoiminnan kehittämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä veturiyritysten kanssa. Tekes-hankekanta kehittynyt myönteisesti, yritysten innovaatiotoiminta voimistunut ja kuitulaboratorion laajennus käynnissä. Nohevan käyttöaste lähes 100-prosenttia ja neuvottelut vaihe 2. osalta jatkuvat. Teknologiapuisto myös invest in -salkussa (tuotekehitys) Kasvava energia- ja ympäristöalan liiketoiminta Osapuolten välinen tavoitteellinen yhteistyö investointihankkeiden toteutumiseksi Toimialan työpaikkojen määrä Ensimmäisen bioöljylaitoksen rakentaminen käynnistyy syksyllä 2013 Bioetanolitehtaan investointihankkeen toteutumisen aktiivinen edistäminen Hankkeen toteutuminen on viivästynyt johtuen EU:n ja kansallisen energiapolitiikan heikosta ennustettavuudesta. 2.7 Merkittävä mekaaninen metsäteollisuus Luottamuksellinen yhteistyö teollisuuden kanssa uusien liiketoimintojen kehittämisessä Toimialan työpaikkojen määrä Mekaanisen metsäteollisuuden suuryksiköiden kilpailukyky markkinoilla Toimiala on pärjännyt hyvin kovassa kilpailussa Maailman tunnetuimpiin kuuluvan Savonlinnan oopperajuhlien, kansallisesti merkittävien Retretin ja Luston, luovan talouden, kulttuurimatkailun ja yrittäjyyden avulla syntyvä vahva elinkeinoala Luottamuksellinen yhteistyö kulttuuritoimijoiden ja alan yritysten kanssa uusien liiketoimintojen kehittämisessä Viiden kärkitapahtuman kokonaiskävijämäärä Matkailullisesti merkittävien tapahtumien kehittyminen ja uusiutuminen matkailutuotteena, Retretin uusiutuminen matkailutuotteena Kävijämäärät ovat kehittyneet myönteisesti, Retretin näyttelytoiminnan käynnistämiseen ei ole löytynyt ratkaisua. Korkeatasoisen taidenäyttelyn järjestämistä valmistellaan vuodelle

45 Yhteistyötä matkailun kehittämisessä ja kaupunkimarkkinoinnissa rakennetaan Saseman (Savonlinnan seudun matkailu) ja Oopperajuhlien kanssa. Kysyntä ja laajuustiedot TA 2013 TP 2013 asukasmäärä nettomenot/asukas 85,19 89,52 Talous TP 2012 TA 2013 Ta-muutos TA TP 2013 Poikkeama TA-muutos Toimintatulot M uutosprosentti 363,6 % Toimintamenot M uutosprosentti 52,8 % Toimintakate M uutosprosentti 49,2 % Suunnitelmapoistot M uutosprosentti #JAKO/0! Yli-/alijäämä M uutosprosentti 49,3 % 45

46 Savonlinnan kaupunki Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö KESKUSHALLINTO Kaupunginhallitus 130 Talous- ja henkilöstöpalvelut Talous- ja strategiajohtaja Kari Rannanpiha Palvelusuunnitelman kuvaus Talouden ja henkilöstöresurssien hallinta palvelujen järjestämisessä ja strategisten päämäärien saavuttamisessa Palvelujen kehittämissuunnitelma Uusi kaupunkikonsernin strategia. Talouden vakauttaminen. Velkaantumisen suhteuttaminen tulorahoitukseen. Tuottavuuden kehittäminen. Henkilöstön saatavuus ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen. Omistajaohjauksen vahvistaminen ja toiminnan seurannan tehostaminen. Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 6. Kannustetaan henkilöstöä sitoutumaan tavoitteisiin Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2013 Toteutuminen Kilpailukykyinen palkkausjärjestelmä Taloudelliset mahdollisuudet 6.5. Tulosvastuullisuus Talousarviossa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Vertailu asukkaan kuntiin Kaikille asetetaan talousarviosta johdettuna Palkkaus samankokoisten vertailukuntien tasolla Toteuma 100 % Tuloksellisuuskriteerit laadittu Vertailutietoja koottu. Kuntaliitoksen jälkeisen palkkojen yhteensovittamisen myötä lähestytään vertailutasoa, mutta palkkakilpailuun ei ole talousresursseja eikä perusteitakaan. Työteht. vaativuuden arviointijärjestelmän ja henkilökoht. lisän järjestelmän uudistus lomakkeineen valmistui työryhmäesityksenä v lopussa. Sitä testataan kevään 2014 aikana ja otetaan käyttöön syksyllä Tuloskorteissa tulosalueittaiset tavoitteet. Kohdennettu henkilötasolle kehityskeskusteluissa ja osin ryhmäpalavereissa. Toiminnan yleinen tehokkuus ja tuloksellisuus Tulospalkkausjärjestelmä Suunnitelma valmis 4/2013 Tulospalkkausvalmisteluun perustettu työryhmä valmistelee esityksen tulospalkkausjärjestelmäksi 5/2014 loppuun mennessä ja samalla tuloksellisuuskriteerit yleisesti. Talouden tasapainottamisessa koordinointivastuu on talous- ja henkilöstöpalveluissa. 46

47 7.Talous tasapainotetaan. Koko kaupunkia koskevat tavoitteet Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2013 Toteutuminen Henkilöstön saatavuus ja oikea mitoitus Henkilöstön kokonaismäärän hallinta Eri toimialoilla vaadittavan kelpoisuuden omaava henkilöstö, henkilöstön määrä suhteutettuna tuotettuihin palveluihin Henkilöstön oikea määrä ja oikea kohdentaminen Laaditaan sisäisen rekrytoinnin ohjeistus, valmis 4/2013 Jatkuva prosessi v osana kuntaliitoksen toteuttamista, kyettiin hoitamaan lähes ilman ulkoista rekrytointia. Täyttölupamenettelystä ja lupahakuperusteista laadittu selvät ohjeet. Henkilöstöhallinto koordinoi sisäistä rekrytointia. Säästötavoite henkilöstökuluissa vuosina euroa euroa/2013 V henkilöstökulusäästötavoite toteutui, mutta pääosa siitä sisältyi jo talousarvioon Alijäämien kattaminen 7.3. Tavoitteena on, että uusi kunta täyttää terveen talouden kriteerit lähivuosina. Palvelujen järjestäminen tehokkaasti ja taloudellisesti Ei alijäämiä Vuonna 2013 ei synny uutta alijäämää.. Suunnittelukauden Tunnusluvuista korkeintaan kaksi saa ylittää lopussa 2017 on omavaraisuusaste terveen talouden kriteerit yli 50 % ja suhteellinen velkaantuneisuus alle 50 % Ei toteutunut Alijäämää kertyi talouden tasapainotustoimenpiteet huomion ottaenkin lähes 3 milj. euroa lähinnä omaisuuden myynnin tuottovajeen, valtionosuusalijäämän sekä sote-menokasvun johdosta. Vuonna 2013 neljä tunnuslukua tuloveroprosentti, alijäämä, omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus - terveen talouden raja-arvoja heikommat. Syksyllä 2013 tehty energiaosakkeiden arvonkorotus ei aivan riittänyt pitämään omavaraisuusastetta yli 50 % raja-arvon. (Lainan määrä asukasta kohden ei kasva suunnittelukaudella yli euroa/ asukas) Alle euroa/ asukas Lainakanta 2013 nousi 2729 euroon/asukas eli kasvoi alle ta:n, mutta jo v se ylittää 3000 euroa/asukas, vaikka tasapainotusohjelma toteutetaan. 47

48 7.4. Hallintokunnissa Alenevaan palvelutarpeeseen reagoi- toteutetaan tuottavuus- ja kustannustehokkuusohjelmat sekä palvelujen minen sopeuttaminen talouskehyksiin Toimintakulujen kasvu Etelä-Savon kuntien keskiarvo Toimintakulujen kasvu 2013 E-Savon kuntien keskitasoa. Valtuuston hyväksymää talouden tasapainotusohjelmaa on ryhdytty välittömästi toteuttamaan jatkona ta:oon 2013 sisält. ohjelmalle. Peruspalvelujen palveluverkko ja tilakustannukset rationalisoidaan Sopeutettu palveluverkko Säästötavoite vuosina euroa Kokonaisvaltainen esitys uuden Savonlinnan palveluverkkosuunnitelmaksi valmis 4/2013 Tasap.ohjelmaan sisältyvä kokonaisvaltainen palveluverkkosuunnitelma oli työryhmäesityksenä valmis 4/2013. Toimitilojen vähentäminen ja sen omaisuuden realisointi euroa/2013 V ohjelmatavoite toteutui. Säästötavoite vuosina euroa Palvelujen priorisointi Säästötavoite vuosina euroa euroa/ euroa/2013 Palvelujen priorisointisäästöjä kertyy kv:n hyväksymän ja ta-käsittelyn yhteydessä tarkistaman ohjelman mukaan v yli 5,8 milj. euroa, mutta tästä vain euroa v Sosteri-säästöjä lukuunottamatta Osaava palvelujen ostaminen ja ostopalveluiden kriittinen tarkastelu (omatyö vai ostopalvelu) Omaisuuden myyntituotot 10 milj. euroa vuosina Kustannustietoisuus Ostopalvelujen hintakehitys verrattuna omatyö Säästötavoite vuosina euroa Kaikki yli euron ostopalvelut on käyty läpi 4/2013 mennessä Tuotot omaisuuden myynnistä 12 milj. euroa ohjelmassa v Vuonna 2013 toteutui vain osittain. Talouden tasapainotusohjelman valmistelun yhteydessä on perattu myös isot ostopalvelut ja linjattu oman tuotannon lisääminen sote-palveluissa ja kilpailutus kiinteistöhuollossa. Lisäksi kh:lle on annettu selvitys teknisen toimialan ostopalveluista verrattuna toteutusmahdollisuuksiin omana työnä. Tasapainotusohjelman mukainen säästö ostopalvelujen siirrossa omaksi tuotannoksi n 4,7 milj. euroa v

49 7.6. Yhteistoiminnan ja osaamisen hyödyntäminen kaikkien toimijoiden kesken Henkilöstöresurssien käyttö Tieto käytettävistä menetelmistä ja toimintaketjuista Poikkihallinnolliset ohjelmat Otetaan käyttöön kuntien parhaat käytännöt Keväällä 2013 virkatyönä aloitetussa asiakaslähtöisen prosessiorganisaation valmistelussa on lähtökohtana poikkihallinnollisuus palveluprosessien mukaisesti ja yhtenä keskeisenä selvityskohtana kuntien parhaiden käytäntöjen käyttöön otto. Toiminnan tunnusluvut Kysyntä ja laajuustiedot TP 2011 TA 2012 TA 2013 TP 2013 Asukasmäärä Nettomenot/asukas 55,92 57,74 Talous TP 2012 TA 2013 Ta-muutos TA TP 2013 Poikkeama TA-muutos Toimintatulot M uutosprosentti #JAKO/0! Toimintamenot M uutosprosentti #JAKO/0! Toimintakate M uutosprosentti #JAKO/0! Suunnitelmapoistot M uutosprosentti #JAKO/0! Yli-/alijäämä M uutosprosentti #JAKO/0! Talous- ja henkilöstöpalvelujen TP 2012 luvut sisältyvät Hallintopalvelujen TP 2012 lukuihin. Poikkeama Talous- ja henkilöstöpalvelujen ulkoiset myyntitulot jäivät hieman alle budjetoidun, kun yrityspalveluyhtiön kirjanpito ja talous ei ollut kaupungin hoidettavana. Toisaalta se myös vähensi ylityötarvetta, mikä osaltaan edesauttoi sitä, että tulosalueen menot jäivät selvästi tuloja enemmän alle budjetin. Tavoitteiden toteutuminen Uuden strategian valmistelu 2013 vuosille Kaupungin uusi strategia vuosille valmisteltiin laajapohjaisesti keväällä 2013 ja valtuusto hyväksyi sen Tasapainottamisohjelman koordinointi. Valtiovallan päättämien uusien valtionosuusleikkausten ja talouden muun kiristymisen johdosta kaupunginhallitus päätti jo alkuvuonna uuden, entistä tiukemman tasapainotusohjelman laatimisesta. Valtuusto hyväksyi uuden, 32 milj, euron tasapainotusohjelman ja tarkensi sitä talousarviokäsittelyn yhteydessä. Uutta tasapainotusohjelmaa ryhdyttiin toteuttamaan jo vuonna

50 Perusturvan toimiala 50

51 Toimiala PERUSTURVA Palvelusuunnitelman kuvaus Perusturvan toimiala järjestää kaupunkilaisille oikea-aikaiset, laadukkaat ja riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja kustannustehokasta, henkilöstö ammattitaitoista ja työhön sekä työn uudistumiseen sitoutunutta. 6. Kannustetaan henkilöstöä sitoutumaan tavoitteisiin Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittari Tavoitetaso 2013 Toteutuminen Hyvä henkilöstöjohta-minen turvaten kokonaisvaltaisesti henkilöstön työhyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden työuran eri vaiheissa Kehityskeskustelut Asetetut tavoitteet tulee saattaa henkilöstön tietoisuuteen Hyvät esimies- ja työyhteisötaidot Esimieskoulutus ja koko henkilöstön työyhteisökoulutus Kahdenkeskisten kehitys- ja tiimikeskustelujen toteutuminen Kehityskeskustelutoteuma 100 % Osallistuminen 100 % 100 % Ei erikseen järjestettyä esimies- tai työyhteisökoulutusta 6.2. Henkilöstön yhdenvertainen, tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu Osallistumisen mahdollisuus ja palaute Henkilöstö- ja työtyytyväisyyskysely Vastausprosentti 80% ja kussakin työyksikössä vähintään 60%, keskiarvo 2,0 KEVAn kysely v Henkilöstön osaamisen selvittäminen suhteessa tuotettaviin palveluihin ja palvelurakenteeseen 6.4. Kilpailukykyinen palkkausjärjestelmä Taloudelliset mahdollisuudet Ammattitaitoinen henkilöstö ja koulutustarve Kehityskeskusteluiden yhteydessä tehtyjen osaamiskartoitusten toteutuminen, sekä kartoitetaan koulutuksen tarve Vertailu asukaan kuntiin Toteuma 100 % Henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat Palkkaus samankokoisten vertailukuntien tasolla 100 % Keskimäärin kyllä, vertailu tehty ja epäkohtiin puututtu 6.5. Tulosvastuullisuus Talousarviossa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Kaikille asetetaan talousarviosta johdettuna Toteuma 100%. Tuloksellisuuskriteerit laadittu. 100 % Toiminnan yleinen tehokkuus ja tuloksellisuus Tulospalkkausjärjestelmä Suunnitelma valmis 4/2013 Tulosvastuullisuuden ymmärtäminen 6.6. Uudistuva, muutoskykyinen, hyvinvoiva työyhteisö ja ajanmukaiset toimintatavat Työhyvinvointisuunnitelman toteuttaminen Henkilöstökyselyn ja kehityskeskustelujen hyödyntäminen Sairauspoissaolot Henkilöstö- ja työtyytyväisyyskysely Kehittämistoimenpiteet Sairauspoissaolot<vuonna 2011 (14,4 pv/htv) Sovittujen kehittämistoimenpiteiden toteutuminen 100 % 4 pv/htv 100 % 51

52 Savonlinnan kaupunki Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö PERUSTURVA Perusturvalautakunta 200 Hallintopalvelut Perusturvajohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus Perusturvan toimialan hallintopalvelut järjestää toimialan yleiset toimintaedellytykset. Palvelujen kehittämissuunnitelma Hallintopalvelujen kehittäminen, sote-palveluiden järjestäminen ja valmistelu tehtyjen ratkaisujen perusteella. Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 3. Koulutusta ja osaamista kehitetään yrityslähtöisesti ja korkeakoulutusta vahvistetaan Strateginen päämäärä 3.1. Yliopisto-, amkja ammatillisen osaamisen avulla pystytään turvaamaan ammattitaitoinen työvoima yrityksille sekä luomaan uutta yritystoimintaa ja verkostoja; insinöörikoulutus. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen korkea laatu on keskeinen perusta kaikentasoiselle jatkokoulutukselle. Kriittinen menestystekijä Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus sosiaali- ja terveysalalla Mittarit Tavoite 2013 Toteutuminen Sosiaali- ja terveysalalle Suunnitelma laadittu valmistuvien määrä Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen aloitus- ja koulutuspaikka-määrä (SAMI ja MAMK) Sosiaali- ja terveysalan palvelutarve- ja eläköitymisselvityksen ( ) perusteella tehdään koulutuksen järjestäjien kanssa suunnitelma rekrytoinnin kehittämiseksi. Tehdään tarvittavat esitykset aloituspaikoista SAMIlle, MAMK:lle ja Opetusministeriölle. Neuvottelu koulutusorganisaatioiden kanssa v Maahanmuuttajat mainitaan voimavarana ja pyritään turvaamaan tarvittavat kieliopinnot ja edesautetaan mahdollisuudessa työllistyä samalla tavalla kantaväestön kanssa. 52

53 5. Kehitetään ja turvataan laadukkaiden peruspalvelujen saatavuus Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2013 Toteutuminen Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi Sote-palveluiden ikävakioidut kustannukset /asukas Kustannuksiltaan kilpailukykyiset ja ajanmukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakaslähtöisyys Kuntalaispalaute Kustannukset enintään valtakunnan keskiarvossa /asukas (v.2012 keskiarvo vertailukunnissa 1878 /as, Savonlinnassa 2425 /as.) Sosiaali- ja pthpalveluiden kaupungille siirron valmistelu siten, että siirto toteutuu Kuntalaispalaute kerätään aikuissosiaalityöstä, raportoidaan palautteen aiheuttamat kehittämistoimenpiteet Kustannukset ylittävät valtakunnan keskiarvon. Toteuma , nettokustannukset SOTE-uudistuksen valtakunnan valmistelun viivästyessä siirto ei ole mahdollista, valtuuston uusi päätös tehty Tavoitteen toteuma siirtyy keväälle Palvelut organisoidaan tehokkaasti johtamista, rakenteita ja toimintatapoja voimakkaasti uudistamalla Palvelu- ja hallintoprosesseja tehostetaan tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntämällä. Yhdessä kolmannen sektorin kanssa onnistutaan työllistämisessä. Toimiva hoidonporrastus Palveluaikavelvoitteiden toteutuminen Passiivisen työmarkkinatuen määrä Laitospaikkojen määrä vanhustenhuollossa ja perusterveydenhuollossa Hakemusten käsittelyaika Passiivisen työmarkkinatuen määrä pysyy korkeintaan vuoden 2012 tasossa. Yksiportaisen hoitomallin valmistelu vuoden 2013 aikana siten, että toimeenpano voi toteutua v Lain edellyttämä taso Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteisen tietojärjestelmän edellytysten selvittäminen Passiivituki 2013 oli euroa ja vuonna euroa. Valmistelutyötä tehty ja sitä jatketaan edelleen, toimeenpano käynnissä Toteutui Effica järjestelmä on käytössä eri organisaatioissa Väestön ikääntymisestä aiheutuvaan palvelutarvemuutokseen vastataan. Lain ja asetusten tulkinnasta annettujen ohjeiden soveltaminen Palveluiden kehittäminen, uudistaminen ja ajantasaistaminen Hallinto-oikeusvalitukset/tehdyt päätökset Uudelleen valmisteltavaksi palautettuja enintään 5 % päätöksistä Palvelutarvesuunnitelma sote-palveluissa valmistuu mennessä 2 päätöstä palautunut hallintooikeudesta valmisteltavaksi, mikä on 33 % hallintooikeudessa käsitellyistä päätöksistä. Suunnitelma tehty ja käsitelty perusturvalautakunnassa

54 8. Uudistetaan päätöksenteko- ja hallintojärjestelmää Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2013 Toteutuminen Asiakaslähtöinen prosessiorganisaatio Järjestelmän aikataulutus Aikataulu on valmis ja hyväksytty 2013 kaupunkistrategian hyväksymisen yhteydessä Keskushallinnon vastuulla Talous TP 2012 TA 2013 Ta-muutos TA TP 2013 Poikkeama TA-muutos Toimintatulot M uutosprosentti 16,3 % Toimintamenot M uutosprosentti -10,4 % Toimintakate M uutosprosentti -19,5 % Suunnitelmapoistot M uutosprosentti -35,6 % Yli-/alijäämä M uutosprosentti -19,7 % Tasapainottamistoimenpiteet Tasapainottamistoimenpide TA 2013 TP 2013 hallintopalvelut, kehittämishankkeet Vaikutus; uusien hankkeiden käynnistäminen ei mahdollista Yhteensä Poikkeama Hallintopalvelujen toimintatulot alittuivat euroa ja toimintamenot alittuivat euroa. Alkuperäistä talousarviota karsittiin hallintopalvelujen osalta euroa. 54

55 Savonlinnan kaupunki Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö PERUSTURVA Perusturvalautakunta 211 Sosiaali- ja perhepalvelut Perusturvajohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus Sosiaali- ja perhepalvelut käsittävät aikuissosiaalityön, vammaishuollon, maahanmuuttajien ja lastensuojelun palvelut, jotka järjestetään alan lainsäädäntöön perustuen. Palvelujen kehittämissuunnitelma Toimintamallien yhtenäistäminen koko kaupungin alueella. Oman toiminnan osuuden kasvattaminen palvelutuotannosta erityisesti vammais- ja lastensuojelutyössä. Kehitetään toimintaa ja henkilöstön osaamista aktiivisesti. 1. Saimaan vesistön ja historiallisuuden avulla vahvistetaan Savonlinnan omaleimaisuutta yhtenä Suomen kauneimmista kaupungeista Strateginen päämäärtystekijä Kriittinen menes- Mittarit Tavoite 2013 Toteutuminen 1.6. Turvallinen Sosiaalinen hyvinvointi (perheväkivalta- ja päihdepidätystilas- Päihdekiinniotot Turvallisuustilastot Perheväkivalta- ja Perheväkivalta 242. maaseutukaupunki, jossa on myönteinen päihdepidätystilastot) kasvua toissa ei tapahdu 615. suomalainen kotiseutuidentiteetti sekä vahva yhteisöllisyys ja välittävät ihmiset sekä aktiivinen kolmas sektori. 7. Talous tasapainotetaan Strateginen päämäärtystekijä Kriittinen menes Henkilöstön Houkutteleva ja saatavuus ja oikea avoin työyhteisö mitoitus Mittarit Tavoite 2013 Toteutuminen Eri toimialoilla vaadittavan Sosiaalityönteki- 75 % sosiaalityönteden kelpoisuujöiden viroissa kelkijän viroista on täy- omaavat henkilöt poisuuden omaavat tetty kelpoisuuden henkilöt omaavalla henkilöllä Ennaltaehkäisevä lastensuojelu Huostaanottojen määrä 7.4. Hallintokunnissa toteutetaan tuottavuus- ja kustannustehokkuusohjelmat sekä palvelujen sopeuttaminen talouskehyksiin Huostaanottopäätösten määrä ei kasva Uusia huostaanottoja oli 6 kpl 55

56 Toiminnan tunnusluvut Kysyntä ja laajuustiedot TP 2012 TA 2013 TP 2013 tt-tukikotitaloudet kuntouttava työtoiminta kuljetuspalveluasiakkaat omaishoidontuen saajat kv-asumispalvelupv:t vpl asumispalvelupv:t kv-laitoshoitopv:t avohuollon asiakkuudet sijoitetut lapset/nuoret uudet sijoitetut uudet huostaanotot perhehoidossa perhekoti tai laitos ls perhehoitopv:t ls laitoshoitopv:t lastenkoti oma /vrk oma /vrk perhehoito 204, /vrk laitos tai perhekoti 76, TP 2012 tunnusluvut eivät sisällä Kerimäen ja Punkaharjun lukuja. Talous TP 2012 TA 2013 Ta-muutos TA TP 2013 Poikkeama TA-muutos Toimintatulot M uutosprosentti -4,1 % Toimintamenot M uutosprosentti 5,9 % Toimintakate M uutosprosentti 7,5 % Suunnitelmapoistot M uutosprosentti -15,8 % Yli-/alijäämä M uutosprosentti 7,5 % Tasapainottamistoimenpiteet Tasapainottamistoimenpide TA 2013 TP 2013 sosiaali- ja perhepalvelut, ostopalvelut Vaikutus; palvelutaso voi laskea Yhteensä Poikkeama Alkuperäistä talousarviota karsittiin sosiaali- ja perhepalvelujen osalta euroa. Toimintakulujen ylitys euroa, seuraavassa erittely ylityksistä: - Aikuissosiaalityön kustannukset ylittyivät ,66 euroa, syynä mm. arvioitua suuremmat matkakustannukset sekä atk-käyttöoikeuksista ja käyttökoulutuksista aiheutuneet kustannukset kuntaliitoksesta johtuen. 56

57 - Lastenkodin kustannukset ylittyivät ,72 euroa johtuen siitä, että osa perhetyöntekijöiden palkoista kirjautui lastenkodin kustannuspaikalle. - Turvakotien kustannukset ylittyneet 5.676,29 euroa vakavan perheväkivaltatilanteen vuoksi. - Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut ylittyneet ,97, syynä asiakkaiden siirtyminen psykiatrisesta osastohoidosta asumispalveluihin. Tällä tavalla säästetään vastaavasti erikoissairaanhoidon kustannuksista. - Työmarkkinatuen kuntaosuusmenot ylittyivät ,47 euroa johtuen voimakkaasta työttömyyden kasvusta, johon kaupungin toimenpiteet eivät vielä ehtineet vaikuttaa täydellä teholla. Kuitenkin elokuun 2013 jälkeen kuukausittainen KELAn sakkomaksu on saatu pienenemään. - Kuntouttavan työtoiminnan kustannukset ylittyivät ,70 euroa, mutta tulojen ylitys oli ,63 euroa. Kuntouttava työtoiminta säästää KELAn työmarkkinatuesta ja toimeentulotukimenoista. - Lastensuojelun perhetyössä on ylitystä ,75 euroa, koska lautakunnan päätöksellä palkattu erityistyöntekijä lukien. Tällä tavoin on pystytty säästämään ja säästetään jatkossakin kalliista ostopalveluista. - Perhehoidossa on ylitystä ,43 euroa, koska on ollut erittäin kiireellisiä pienten lasten huostaanottoja sekä adoption peruutus. Perhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset ovat nousseet lukien ja lautakunta on ne hyväksynyt Uusissa sopimuksissa on sovellettu uusia palkkiotaksoja. Perhehoito on kuitenkin edullisin sijaishuollon muoto. - Perhekotien (ostopalvelut) osalta ylitystä on tullut ,48 euroa, koska on tullut kiireellisiä lastensuojelutoimenpiteitä loppuvuonna. Lisäksi on tullut muiden kuntien tekemiä jälkihuoltonuorien toimenpiteitä. Kerimäen ja Punkaharjun osalta on perhekotien menot arvioitu budjetissa liian pieniksi. Kuntaliitoksen johdosta tuli uusia sijoituksia heti alkuvuodesta. - Tukihenkilö- ja vapaaehtoistoiminnan ylitys lastensuojelussa on ,54 euroa. Palvelujen tarjoaminen ehkäisee kalliita lasten sijoituksia, mutta tukiperheitä ei ole riittävästi, joten on jouduttu turvautumaan perhekotien antamaan palveluun. - Lastensuojelun ostopalvelut (tukipalvelut) ylitystä ,52 euroa. - Kehitysvammaisten sosiaalityössä ylitys on 2.438,65 euroa, johtuen matkakorvausten määrärahaylityksestä. - Kehitysvammaisen päivätoiminta on ylittynyt ,35 euroa, johtuen ostopalvelujen arvioitua suuremmasta käytöstä. Koko kehitysvammaisten päivätoimintaa ei ole otettu vielä kaupungin omaksi toiminnaksi, vaan se tapahtuu portaittain. Lisäksi toisilla paikkakunnilla on jonkin verran savonlinnalaisten kehitysvammaisten päivätoimintaa. - Kehitysvammaisten perhehoito ylittyi 1.342,19 euroa. - Kehitysvammaisten muut asumispalvelut ylittyivät ,19 euroa, johtuen painopisteen siirtymisestä laitoshoidosta asumispalveluun. Alkuperäisestä määrärahasta siirrettiin euroa katteeksi TAmuutoksella. - Kehitysvammaisten lasten pv- ja iltapäivätoiminta ylittyi ,59 euroa johtuen eläkemenoperusteisesta KuEL-maksusta sekä matkustus- ja kuljetuspalvelujen arvioitua suuremmasta käytöstä. - Kehitysvammaisen päivätoiminta (oma) ylittyi ,35 euroa. Kuntaliitoksesta johtuen määrärahoja ei ole arvioitu oikein. Arviosta jääneet pois kuljetuspalvelut ja ravitsemuspalvelut sekä vammaisille annettavat avustukset. - Vammaisten asumispalvelut ylittyneet ,69 euroa, johtuen laitoshoidon purkamisesta ja kuntaliitoksen vuoksi menoarvio oli alimitoitettu. - Sosiaalihuollollisen työtoiminnan ylitys on ,96. Mielenterveyskuntoutujien toimintaa on ollut tarve lisätä mielekkäällä tavalla, johon kaupungin työpaja Telakka tarjoaa mahdollisuuksia. - Vammaisten tukitoimet (oma) on ylittynyt ,27 euroa. Palkka- ja eläkemenoperusteiset maksut ovat ylittäneet arvioidun kustannuksen. - Henkilökohtaisten avustajien kustannukset ovat ylittyneet ,59, johtuen asiakkaan vammaispalvelulain mukaisista subjektiivisista oikeuksista, joihin lautakunnan hyväksymät uudet kriteerit eivät ole vielä ehtineet vaikuttaa. - Henkilökohtainen apu ostopalveluna ylittyi ,93 euroa. Kaikkea henkilökohtaista apua ei ole pystytty järjestämään avustajia palkkaamalla, vaan on jouduttu turvautumaan ostopalveluihin. - Tulkkipalvelut ja sopeutumisvalmennus on ylittynyt ,05 euroa. Määräraha on ollut alun perin alimitoitettu palvelujen tarpeeseen nähden. - Asunnon muutostyöt ovat ylittyneet ,38 euroa. - Vammaispalvelulain (VPL) mukaiset kuljetuspalvelut ovat ylittyneet ,30 euroa. Syynä kysynnän voimakas kasvu eikä lautakunnan päättämät kriteerit ole vielä ehtineet vaikuttaa. 57

58 Toimintamenojen säästöt/alitukset: - Perheasiain neuvottelukeskus ,74 euroa - Kriisikeskus 3.555,90 euroa - Työvoiman palvelukeskus ,51 euroa - Kanava-projekti ,28 euroa - Kuntakokeilu ,84 euroa - Paalupaikalta työelämään -projekti ,91 - Toimeentulotuki ,93 euroa - Sosiaaliohjaus poliisilaitoksella 3.358,93 euroa - Kehitysvammaisten laitoshoito ,21 euroa - Kehitysvammaisten työtoiminta ,82 euroa - Vammaispalvelulain (VPL) sosiaalityö 3.889,80 euroa - Muut välineet, koneet ja laitteet ,03 - Sosiaalihuoltolain (SHL) kuljetuspalvelut ,83 - Mäntykoti ,62 euroa - Maahanmuuttajapalvelut ,15 euroa Toimintatuottojen alitus on ,67 euroa - Perustoimeentulotuen valtionosuus alittui euroa johtuen siitä, että toimeentulotukimenot alittuivat euroa alkuperäisestä talousarviosta - Loput toimintatulojen alituksista johtuivat siitä, että projektien valtionosuudet jäivät arvioitua pienemmiksi, koska projektien menot eivät toteutuneet kaikilta osin. 58

59 Savonlinnan kaupunki Toimiala Toimielin Tulosalue vastuuhenkilö PERUSTURVA Perusturvalautakunta 290 Sosiaalipalvelut terveyspiiriltä Perusturvajohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus Vanhustenhuollon ja päihdehuollon palvelut ostetaan palvelutilauksen mukaisesti Itä-Savon sairaanhoitopiiriltä. Palvelujen kehittämissuunnitelma Yksiportaisen hoitomallin valmistelu vuoden 2013 aikana siten, että toimeenpano voi toteutua v Kehitetään ja turvataan laadukkaiden peruspalveluiden saatavuus Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2013 Toteutuminen Väestön ikääntymisestä aiheutuvaan palvelutarvemuutokseen vastataan. Palveluiden kehittäminen, uudistaminen ja ajantasaistaminen. Kotihoidon palvelujen toimintamallia kehitetään. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien osuus yli 75- vuotiaista 10% yli 75-vuotiaista säännöllisen kotihoidon piirissä 7,8% 5.7. Prioriteettinä lapsiperheet Lapsiperheiden kotipalvelu Asiakasmäärä Lapsiperheille suunnattu kotipalvelu vakiintuu. Toiminta on vakiintunut Talous TP 2012 TA 2013 Ta-muutos TA TP 2013 Poikkeama TA-muutos Toimintatulot M uutosprosentti 34,6 % Toimintamenot M uutosprosentti 4,0 % Toimintakate M uutosprosentti 3,0 % Suunnitelmapoistot M uutosprosentti #JAKO/0! Yli-/alijäämä Tasapainottamistoimenpiteet Tasapainottamistoimenpide TA 2013 TP 2013 Ostopalvelu (Sosterin kuntalaskutusarvio leikkausta suurempi) Vaikutus: palvelutaso voi laskea Yhteensä Poikkeama Sosiaalipalvelut (Vanhus-, päihde- ja perhepalvelut) ylittyivät euroa. Vanhusten omaishoidon tuki ylittyi ,71 euroa, palvelujen tarve kasvanut. Kerimäen palvelutalot/ostopalvelut ylittyivät ,10 euroa, koska talousarvio alimitoitettu (kuntaliitos). Eläkevastuut ylittyivät euroa, koska talousarvio tältä osin alimitoitettu, sillä esim. kuntaliitoksen johdosta eivät kaikki eläkevastuut ole olleet tiedossa. Alkuperäisestä talousarviosta karsittiin euroa. 59

60 Savonlinnan kaupunki Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö PERUSTURVA Perusturvalautakunta 291 Terveyspalvelut Perusturvajohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus Itä-Savon sairaanhoitopiiri tuottaa terveyspalvelut Savonlinnan kaupungin väestölle. Palvelujen kehittämissuunnitelma Perusterveydenhuollon vahvistaminen ja kehittäminen siten, että sote-uudistuksessa huomioidaan erityisesti peruspalvelut ja niiden saatavuus. Huolehditaan yhteisistä prosesseista perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. 5. Kehitetään ja turvataan laadukkaiden peruspalvelujen saatavuus Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2013 Toteutuminen Terveyden edistäminen mm. ennaltaehkäisyn ja kuntoutuksen toimintoja kehittämällä Kansanterveyden edistäminen Aikuistyypin diabetesta sairastavien määrä Neuvontapalvelun piirissä olevien määrä pysyy ennallaan 2175 savonlinnalaista oli neuvontapalvelujen piirissä 7. Talous tasapainotetaan Strateginen päämäärtystekijä Kriittinen menes Hallintokunnissa Erikoissairaanhoidon toteutetaan tuottavuus- ja kustannus- uusi toimintamalli tehokkuusohjelmat sekä palvelujen sopeuttaminen talouskehykseen. Mittarit Tavoite 2013 Toteutuminen Erikoissairaanhoidon Päätös uudesta Mallin valmistelu menot / asu- toimintamallista kesken kas Toiminnan tunnusluvut Kysyntä ja laajuustiedot TA 2013 TP 2013 esh /as esh hoitopv:t lähetteet toimenpidejonossa 60

61 Talous TP 2012 TA 2013 Ta-muutos TA TP 2013 Poikkeama TA-muutos Toimintatulot M uutosprosentti -99,9 % Toimintamenot M uutosprosentti 3,2 % Toimintakate M uutosprosentti 3,4 % Suunnitelmapoistot M uutosprosentti #JAKO/0! Yli-/alijäämä M uutosprosentti 3,4 % Tasapainottamistoimenpiteet Tasapainottamistoimenpide TA 2013 TP 2013 Ostopalvelu: perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito (Sosterin kuntalaskutusarvio leikkausta suurempi) Vaikutus: palvelutaso voi laskea Yhteensä Poikkeama Alkuperäisestä talousarviosta karsittiin euroa. 61

62 SOSTERI, Palvelukortti Savonlinna, suunnitelmakausi 2013 Perusterveydenhuolto Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Palvelukuvaus Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut Rintasyöpäseulonnat Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut Perhesuunnitteluneuvolapalvelut Perhetyöntekijän palvelut Aikuisneuvolapalvelut: - kohdun kaulaosan syövän joukkoseulonnat Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Lääkärin vastaanottopalveluja tuotetaan lähipalveluina kaikilla terveysasemilla. Itäisellä terveysasemalla tuotetaan vain neuvolapalveluja lääkäripalveluina. Välitön yhteydensaanti virka-aikana omalla terveysasemalla ja virka-ajan ulkopuolella yhteispäivystyksessä. Kiireellinen hoito toteutetaan vuorokauden sisällä joko alueen omalla terveysasemalla tai yhteispäivystyksessä. Hoidontarpeen arvio ja hoito toteutuu hoitotakuun mukaisessa ajassa. Hoitotakuun turvaaminen hoitajavastaanottoja ja lääkärirekrytointia kehittämällä. Konsultaatio- ja yhteistyökäytäntöjä erikoissairaanhoidon kanssa kehitetään, kehitetään sähköisiä konsultaatiokäytäntöjä esh:n ja pth:n välillä >>tavoitteena, että lähetteiden määrä erikoissairaanhoitoon vähenee. Kannustetaan ikääntyvän väestön terveyttä edistävää, omavastuista toimintaa. Punkaharjulla pilotoidaan ikäihmisten palvelumallia avopalveluna (vanhusneuvola). Hoitohenkilöstörakennetta muutetaan luonnollisen poistuman myötä sairaanhoitaja- ja terveydenhoitaja-painotteiseksi. Riittävä lääkäriresurssien turvaaminen koko alueella, (suositus, lääkäri/ 1700 asukasta). Palveluja tuotetaan kaikilla terveysasemilla. Neuvolapalvelut järjestetään asetuksen 380/ 2009 mukaisesti. Määräaikaisissa terveystarkastuksissa noudatetaan vähimmäisvaatimuksia (= alle 1vuoden iässä vähintään 9 terveystarkastusta ja 1-6 vuoden iässä vähintään 6 terveystarkastusta). 62

63 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Mielenterveysvastaanottotoiminta -aikuisväestön rokotukset -kansantautien ehkäisyyn ja hoitoon liittyvä ryhmätoiminta Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut Terveydenhoitajan ja lääkärin palvelut Koulutyön tukihenkilöiden palvelut Hoitajan ja psykologin vastaanotto Psykiatrin konsultaatiopalvelut Mielitiimin palvelut rajoitetusti Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi järjestetään tarvittaessa lisäkäyntejä ja/ tai kotikäyntejä. Kohdun kaulaosan syöpäseulonnat vuotiaille naisille, viiden vuoden välein. Toiminnan painopisteenä on terveydenedistäminen ja määräaikaistarkastusten toteuttaminen. Terveydenhoito ja sairaanhoito alle 18 -vuotiaille oppilaille ja opiskelijoille on maksutonta. Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus selvitetään moniammatillisesti joka kolmas vuosi. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut järjestetään asetuksen 380/ 2009 mukaisesti. -Määräaikaisissa terveystarkastuksissa noudatetaan vähimmäisvaatimuksia (=peruskoulussa jokaisella vuosiluokalla terveys-tarkastus, joista ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla laaja terveystarkastus. -Opiskeluterveydenhuollossa vähintään 2 terveystarkastusta, amk:ssa terveyskysely ja tarvittaessa terveystarkastus). Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi järjestetään tarvittaessa lisäkäyntejä ja / tai kotikäyntejä. Palvelut tuotetaan oppilaitosten tiloissa terveydenhoitajien osalta ja pääsääntöisesti myös lääkärien. Turvataan riittävät lääkäriresurssit koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon, jotta asetuksen mukainen toiminta mahdollistuu. Koulutyön tukihenkilön palvelutilanne selvitetään. Vuoden 2013 aikana toiminta jatkuu vuoden 2012 tavoin. Palveluiden joustava yhteistyö esh psykiatrian palveluiden kanssa. Tuetaan mielenterveysasiakkaiden kotona selviytymistä mielitiimin kotipalveluna. 63

64 Suun terveydenhuolto Terveyskeskuksen vuodeosastotoiminta Suun terveydenhuolto ja korjaava hoito Hammaslääkärin ja suuhygienistin vastaanottopalvelut Akuutti ja kuntouttava hoito, pitkäaikaishoito saattohoito ja kotihoitoa tukeva vuorohoito Erikoissairaanhoidon lääkärin konsultaatiopalvelua kehitetään tukemaan perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluja Hoidon tarve arvioidaan viimeistään kolmantena arkipäivänä yhteydenotosta psykiatrisessa lähipalvelussa. Turvataan hoitotakuun toteutuminen siten, että kiireelliseen hoitoon pääsee 3 pv:ssä ja kiireettömät tarkastusajat saa 6 kk:n kuluessa. Välitön hoidontarpeen arviointi toteutuu hammashoitajien toimesta. Suuhygienistin palvelut turvataan kaikissa hammashoitoloissa. Lähipalveluissa painopiste lasten ja koululaisten sekä vanhustyön palveluissa. Arki- ja viikonloppupäivystys sekä erikoisosaamista vaativa hoito keskitetään keskushammashoitolaan. Vuodeosastojen toimintaa kehitetään koko alueella osana vanhusten palvelurakenneuudistusta. Lyhytaikaista hoitoa tarjotaan yli kuntarajojen Sosterin jäsenkuntien väestölle. Saattohoito mahdollistetaan oman terveysaseman osastolla. PTH:n akuuttihoito ja vaativa lyhytaikainen osastokuntoutus keskistetään vuodeosastolla 1:lle. Kerimäellä peruskuntoutus sekä vaativan kuntoutuksen jälkeinen jatkokuntoutus toteutetaan osastokuntoutuksena. Kerimäen vuodeosaston palvelut ovat koko alueen väestön käytössä. Punkaharjun vuodeosasto toimii pääosin hoivaosastona. Savonlinnan pääterveysasemalla on kolme osastoa, joista: Osasto 1 on profiloitunut akuuttiin ja kuntouttavaan hoitoon, Osasto 2 on profiloitunut hoivaosastoksi, jolla hoidetaan myös erityspotilaita ja tehostettua haavanhoitoa vaativia potilaita sekä saattohoitopotilaita, Osasto 3 on profiloitunut hoivaosastoksi, jolla hoidetaan myös muistipotilaita ja vaikeita käytöshäiriöisiä potilaita. 64

65 Kuntoutus Kotisairaanhoito Työterveyshuolto Avohoidon yksilölliset fysioterapiapalvelut Ryhmätoiminta TULES-poliklinikkatoiminta Osastolla olevien asiakkaiden yksilö- ja ryhmäkuntoutus Apuvälinepalvelut Asiakkaan kotona toteutettu sairaanhoitohoito ja terveydenedistäminen Työterveyshoitajan ja työterveyslääkärin palvelut Entisellä Kerimäen kunnalla sopimus Savonlinnan Seudun Työterveys Ry:n kanssa Liikuntaneuvonta ja terveyden edistämistyö, mukaan lukien kaatumisten ehkäisy. Fysioterapeuttien palvelut arkipäivisin terveysasemalla sekä avohoidon että osastohoidon asiakkaille. Hoidontarpeenarviot asiantuntijafysioterapeutin vastaanotolla. Turvataan saumaton yhteistyö erikoissairaanhoidon kuntoutusyksikön kanssa. Henkilöstömitoituksessa huomioidaan vanhusten palvelurakenneuudistuksen vaikutus avo- ja kotikuntoutuksen lisääntymiseen. Kotihoidon toimintaa kehitetään koko alueella osana vanhusten palvelurakenneuudistusta. Suunnitellaan geroteknologian hyödyntämistä kotona pärjäämisen tueksi osana palvelurakenneuudistusta Käynnistetään kotisairaalatoiminnan valmistelu. Kotisairaanhoidon lääkäriresurssia vahvistetaan. 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä % asuu kotona joko itsenäisesti tai palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnetyn avun turvin. RAI- toimintakykyarvioinnin käyttöä kehitetään palvelujen henkilöstöresurssien kohdentamisessa ja suunnittelussa. Kotiuttamisen välitöntä palveluvaihetta kehitetään siten, että laitoshoidosta kotihoitoon siirtyminen on mahdollista 7 päivänä viikossa. Koneellinen lääkkeenjako otetaan käyttöön kattavasti. Pääterveysasemalla on työterveyshuollon palveluyksikkö, josta tuotetaan työnantajien kanssa tehtyihin sopimuksiin perustuvia lakisääteisiä ja sisällöltään laajempia työterveyshuollon palveluja. 65

66 Ympäristöterveydenhuolto Perhepalvelukeskus (yhteisiä, keskitettyjä palveluja) Sosiaalipalvelut Kotipalvelu Kotihoidon tukipalvelut Omaishoidon tuki Vanhainkoti Terveysvalvonta Eläinlääkintä Psykologipalvelut, puheterapiapalvelut sekä kasvatus- ja perheneuvolapalvelut Kotona toteutettu hoivapalvelu ja ennaltaehkäisevät kotikäynnit Kotipalvelua tukevia palveluita esimerkiksi turva-, kauppakassi-, ateria- kylvetys- ja vaatehuoltopalvelu Kotona toteutettu hoivapalvelu omaishoitajan toteuttamana. Terveysvalvonnan prosessit ja toimintakäytännöt yhtenäistetään alueella. Eläinlääkäreille perustetaan yhteisvastaanotto Sosterin itäiselle alueelle Lasten ja nuorten psykologi- ja puheterapiapalveluja on saatavilla resurssien sallimissa rajoissa. Kasvatusneuvolapalvelut keskitetysti Savonlinnan yksikössä. Kotihoidon toimintaa kehitetään koko alueella osana vanhusten palvelurakenneuudistusta. Suunnitellaan geroteknologian hyödyntämistä kotona pärjäämisen tueksi osana palvelurakenneuudistusta 75 vuotta täyttäneet palvelua tarvitsevat saavat säännöllistä kotihoitoa. Toiminta linkitetty saumattomasti kotisairaanhoidon toimintaan. RAI- toimintakykyarvioinnin käyttöä kehitetään palvelujen henkilöstöresurssien kohdentamisessa ja suunnittelussa. Kaatumistapaturmien ennaltaehkäisyä kehitetään edelleen. Kotipalveluresurssia kohdennetaan myös lapsiperheille (esim. vanhempien sairaustapauksissa tai muissa perheen erityistilanteissa). Tukipalveluiden kokonaisuutta kehitetään. 75 vuotta täyttäneistä 6 % on omaishoidon tuen piirissä. Varmistetaan omaishoitajien vapaapäivän aikainen lyhytaikainen hoito omaishoidontukiasiakkaille. Pitkäaikaisasumisesta laitoshoitoasumisesta siirrytään palvelurakenneuudistuksen myötä kohti kodin- omaista palveluasumista. 66

67 Palveluasuminen Palveluasumista ei lisätä ostopalveluna. Kerimäki Palveluasuminen siirtyy Sosterin tuottamaksi palveluksi Sosiaalityöntekijäpalvelut Sosiaaliasiamiestoiminta Organisoidaan keskitetysti. Sosiaaliasiamiestoiminta järjestetään Sosterin palveluna. A-klinikka + Päihdehuolto TOIMITILAT Sosterin palvelut tuotetaan kunnan omistamissa vuokratiloissa Avohoitopalveluja tuotetaan Savonlinnan yksikössä. Päihdehuoltokeskus tuottaa palveluja kentälle avohoidon asiakkaille. Toiminta kuntouttavaa ja itsenäiseen asumiseen valmentavaa. Peruskorjaus- ja tilojen muutostarpeet esitetään Sosterin toimesta kunnalle TAvalmistelun yhteydessä. Akuuttien korjaustarpeiden osalta sovitaan joustavat ja nopeat neuvottelukäytännöt. 67

68 68

69 69