Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta MIETINTÖLUONNOS

Transkriptio

1 Euroopan parlamentti Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 2015/2320(INI) MIETINTÖLUONNOS parhaasta tavasta hyödyntää pk-yritysten mahdollisuudet työpaikkojen luontiin (2015/2320(INI)) Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta Esittelijä: Zdzisław Krasnodębski PR\ doc PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 PR_INI SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS...3 PERUSTELUT...9 PE v /2 PR\ doc

3 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS parhaasta tavasta hyödyntää pk-yritysten mahdollisuudet työpaikkojen luontiin (2015/2320(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionista toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 173 ja 49 artiklan, ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon "Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia" (COM(2010)2020), ottaa huomioon pk-yrityksiä tukevan aloitteen (COM(2008)0394), ottaa huomioon komission tiedonannon EU:n sääntelyn toimivuudesta (COM(2013)0685), ottaa huomioon komission Yrittäjyys toimintasuunnitelman, ottaa huomioon komission tiedonannon "Toimintasuunnitelma pk-yritysten rahoituksen saannin parantamiseksi" (COM(2011)0870), ottaa huomioon komission tiedonannon "Tavoitteena työllistävä elpyminen" (COM(2012)0173), ottaa huomioon Euroopan investointiohjelman, ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman työllistävää elpymistä koskevasta tavoitteesta 1, ottaa huomioon 5. helmikuuta 2013 antamansa päätöslauselman pk-yritysten rahoituksen saannin parantamisesta 2, ottaa huomioon 15. huhtikuuta 2014 antamansa päätöslauselman aiheesta "Miten Euroopan unioni voi luoda yrityksille, liiketoiminnalle ja uusyrityksille otollisen ympäristön työpaikkojen luomiseksi?" 3, ottaa huomioon maksuviivästysdirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/35/EY), ottaa huomioon työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva Euroopan unionin ohjelman (EaSI-ohjelma), ottaa huomioon EU:n tutkimus- ja innovointiohjelman "Horisontti 2020", 1 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0394. PR\ doc 3/3 PE v01-00

4 ottaa huomioon yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan EU:n ohjelman (COSME), ottaa huomioon komission kertomuksen "Pienten ja keskisuurten yritysten sääntelytaakan keventäminen Euroopan unionin sääntelyn mukauttaminen mikroyritysten tarpeisiin" (COM(2011)0803), ottaa huomioon eurooppalaisia pk-yrityksiä koskevan komission vuosikertomuksen 2013/2014 "A Partial and Fragile Recovery", ottaa huomioon tammikuussa 2013 julkaistun Eurofoundin raportin työpaikkojen luomispotentiaalista uusissa kansainvälisissä yrityksissä (Born global: The potential of job creation in new international businesses), ottaa huomioon vuonna 2013 julkaistun Eurofoundin raportin pk-yritysten rakenneuudistuksesta (Public policy and support for restructuring in SMEs), ottaa huomioon vuonna 2016 julkaistun Eurofoundin raportin vuoden 2015 ERMkertomuksesta ja työpaikkojen luomisesta pk-yrityksissä (ERM annual report 2015: Job creation in SMEs), ottaa huomioon 23. lokakuuta 2012 antamansa päätöslauselman pienistä ja keskisuurista yrityksistä (pk-yritykset): kilpailukyky ja liiketoimintamahdollisuudet 1, ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2014 antamansa päätöslauselman "Top 10" - kuulemisesta ja pk-yrityksiin kohdistuvan EU:n sääntelytaakan keventämisestä 2, ottaa huomioon yritysten rahoituksensaantimahdollisuuksista joulukuussa 2015 tehdyn komission tutkimuksen (SAFE), ottaa huomioon eurooppalaisia pk-yrityksiä koskevan komission vuosikertomuksen 2014/2015 "SMEs start hiring again", ottaa huomioon pk-yritysten kansainvälistymistä koskevan vuoden 2015 Eurobarometritutkimuksen, ottaa huomioon OECD:n vuonna 2015 tekemän tutkimuksen pk-yritysten ja yrittäjien rahoituksesta vuonna 2015 (Financing SMEs and Entrepreneurs 2015 An OECD Scoreboard), ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan, ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasiain valiokunnan mietinnön sekä aluekehitysvaliokunnan ja budjettivaliokunnan lausunnon (A8-0000/2016), A. toteaa, että pk-yritykset luovat enemmän työpaikkoja kuin muut yksityisen sektorin yritykset ja ne luovat noin kaksi kolmannesta kaikista yksityissektorin työpaikoista EU:ssa; 1 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0459. PE v /4 PR\ doc

5 Mahdollisuudet työpaikkojen luomiseen ja ammattitaitoinen työvoima 1. katsoo, että jotta voidaan parantaa edellytyksiä luoda työpaikkoja pk-sektorilla, jäsenvaltioiden on käsiteltävä seuraavia ongelmia, joita esiintyy epätasaisesti eri alueilla: pula pätevistä työntekijöistä ja aivovuoto, sääntelyyn liittyvä rasite ja sääntelyn epävarmuus, harmaa talous sekä monikansallisten yritysten käytännössä nauttima etuoikeutettu asema; 2. katsoo, että edellä mainittujen rakenteellisten ongelmien ratkaiseminen johtaisi muun muassa entistä reilumpaan kilpailuun ja sosiaaliturvamaksu- ja veropohjan laajentamiseen entistä suurempaan määrään taloudellisia toimijoita, mikä vähentäisi työvoima- ja hallintokustannuksia ja auttaisi näin saamaan aikaan entistä paremmat edellytykset työpaikkojen luomista varten; 3. toteaa, että työvoimakustannukset vaikuttavat pk-yritysten mahdollisuuteen luoda työpaikkoja sekä niiden kilpailukykyyn; 4. korostaa kuitenkin, että työvoimakustannusten pienentäminen työntekijöiden suojaa heikentämällä ei ole oikea tapa vähentää työttömyyttä; toteaa lisäksi, että työntekijöiden oikeuksien vähentäminen johtaa yhä enenevässä määrin ammattitaitoisten työntekijöiden siirtymiseen muualle, jolloin pk-yrityksillä voi olla pulaa ammattitaitoisista työntekijöistä; 5. on huolissaan koko EU:ssa yhä yleisemmästä toiminnasta näennäisesti itsenäisenä ammatinharjoittajana, jota ei voida pitää myönteisenä, mikroyritysten määrää lisäävänä tekijänä, vaan se pikemminkin heikentää kuvaa yrittäjyydestä; 6. panee merkille Euroopan investointiohjelman, jonka avulla on tarkoitus luoda uusia työpaikkoja ja edistää innovointia; toivoo, että Euroopan investointihankeportaali, joka on avoin EU:n investointikelpoisten hankkeiden valmisteluun liittyvä väline, auttaa suuntaamaan sijoittajat olemassa oleviin mahdollisuuksiin ja rahoittamaan pk-yritysten ja uusyritysten kehittämistä nopeimpana keinona vähentää työttömyyttä; 7. kehottaa EU:ta ottamaan entistä tehokkaammin mukaan jäsenvaltioiden viranomaiset, yliopistot, yritykset ja rahoituslaitokset, jotta EU:n rahoituslähteitä (esim. ESIR, ESR, EAKR, COSME, Horisontti 2020 ja Erasmus+) voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti ja jotta voidaan helpottaa rahoituksen saantia, sillä rahoituksen saannin vaikeus on edelleen yksi merkittävimmistä pk-yritysten kasvun esteistä; 8. katsoo, että tiettyjen ammattien keinotekoinen muuttaminen akateemisiksi ei helpota tilannetta, jos tarkoituksena on löytää ratkaisu ammattitaitoisten työntekijöiden pulaa pk-yrityksissä koskevaan ongelmaan; katsoo, että olisi lisättävä tukea ammattikoulutukselle ja etenkin harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistäville järjestelmille, joita toteutetaan yhdessä pk-yritysten kanssa; 9. katsoo, että pk-yrityksissä toteutettavan harjoittelun malleja olisi edistettävä jäsenvaltioissa myös taloudellisin kannustimin; 10. kehottaa jäsenvaltioita luomaan nuorille mahdollisuuksia yrittäjätaitojen hankkimiseen; korostaa myös nuorten yrittäjien mentoroinnin tärkeyttä; PR\ doc 5/5 PE v01-00

6 11. pitää myönteisenä nuorten yrittäjien Erasmus-ohjelmaa, joka auttaa kehittyviä eurooppalaisia yrittäjiä saamaan taidot, joita pienyritysten käynnistäminen ja/tai menestyksekäs johtaminen edellyttävät; 12. kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään oikeudellisia kehyksiä, joiden avulla tuetaan pkyritysten palveluksessa olevia tai omaa yritystä käynnistäviä vastavalmistuneita nuoria; Vakaa sääntelykehys 13. katsoo, että sääntelyyn ja hallintoon liittyvän rasitteen vähentäminen yhdessä sääntelyn ja sen täytäntöönpanon valvonnan laadun parantamisen kanssa on oikea tapa vähentää pk-yritysten kustannuksia, työvoimakustannukset mukaan lukien, mikä parantaa näiden yritysten mahdollisuuksia luoda uusia työpaikkoja; 14. kehottaa jäsenvaltioita tarkistamaan pk-yrityksiin vaikuttavia sääntöjä ja ottamaan käyttöön "pienet ensin" -periaatteeseen perustuvia toimia, jotta voidaan poistaa pkyritysten kohtaamia byrokraattisia esteitä ja saavuttaa työpaikkojen vakauden edellytyksenä oleva korkean tason sääntelyvarmuus; 15. katsoo, että vakaa sääntely-ympäristö on keskeinen edellytys työpaikkojen pysyvyydelle ja työpaikkojen luomiselle pk-yrityksissä; katsoo, että tämän sääntelyvarmuuden pitää käsittää esimerkiksi sopimusoikeus ja vero- ja sosiaalilainsäädäntö sekä verotuspäätökset samoin kuin oikeusvarmuus ja menettelyjen tehokkuus; 16. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon, että pk-yritykset kohtaavat erityisiä esteitä, minkä vuoksi ne olisi vapautettava liian kuormittavista hallinnollisista menettelyistä; katsoo, että samalla olisi taattava niiden työntekijöille tarvittavat terveysja turvallisuusnormit; 17. pitää tärkeänä pk-yrityksiin myönteisesti suhtautuvaa jäsenvaltioiden julkishallintoa, jotta voidaan edistää yrittäjyyteen liittyviä arvoja, mahdollistaa pk-yritysten kasvu ja antaa näille yrityksille mahdollisuus käyttää niiden koko potentiaali luoda työpaikkoja; 18. kehottaa komissiota edistämään jäsenvaltioiden välistä parhaiden käytäntöjen vaihtoa, joka koskee niiden erilaisia pk-yritysten sääntelyn malleja; pitää tässä suhteessa myönteisenä pk-yritysedustajien verkostoa, jonka tehtävänä on parantaa kuulemismenettelyä kansallisten pk-yritysten kanssa ja yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden välillä; kehottaa myös pk-yritysten ja paikallisviranomaisten väliseen yhteistyöhön, joka voi myös hyödyttää yritysryppäiden ja -hautomoiden luomista ja näin parantaa niiden mahdollisuuksia luoda työpaikkoja; 19. kehottaa komissiota omaksumaan Euroopan talouden ohjausjakson maakohtaisten suositusten yhteydessä eriytetyn toimintamallin pk-yritysten toimintaympäristön parantamiseksi ottaen huomioon maakohtaiset olosuhteet ja EU:n aluekohtaiset rakenteelliset erot; 20. kehottaa jäsenvaltioita poistamaan jäljellä olevat hallinnolliset esteet, jotta voidaan helpottaa muiden jäsenvaltioiden mikroyritysten ja pk-yritysten pääsyä markkinoille; PE v /6 PR\ doc

7 21. kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään suotuisia lainsäädäntökehyksiä vasta perustetuille pk-yrityksille ja keskittymään erityisesti kannustimiin, joilla pyritään torjumaan harmaata taloutta; Yhtäläiset toimintaedellytykset 22. panee merkille, että joissakin tapauksissa EU:n kilpailupolitiikka johtaa suosituimmuusasemaan, joka hyödyttää etupäässä suuria markkinatoimijoita, joille on ominaista pk-yrityksiä parempi taloudellinen tehokkuus; korostaa tässä yhteydessä tarvetta toteuttaa erityisiä pk-yrityksiä koskevia toimia, jotta voidaan rajoittaa niiden markkinoilla kokemia mittakaavahaittoja ja näin mahdollistaa niiden kansainvälistyminen ja tehostaa niiden mahdollisuuksia luoda työpaikkoja; 23. katsoo, että pk-yritysten erot markkinoille pääsyssä sekä ammattitaitoisen työvoiman ja rahoituksen saannissa EU:ssa johtuvat useista rakenteellisista eroista, jotka liittyvät yritysten kokoon ja toimintaan, ja heikentävät niiden mahdollisuuksia luoda työpaikkoja; katsoo siksi, että nämä erot olisi otettava huomioon arvioitaessa EU:n sisämarkkinoiden toimintaa ja pantaessa täytäntöön kilpailupolitiikkaa koskevia unionin sääntöjä; 24. katsoo, että ylisäännellyt ja byrokraattiset talousjärjestelmät johtavat korkeampiin työvoimakustannuksiin, mikä on liiketoiminnan koosta johtuen suurempi taloudellinen taakka pk-yrityksille kuin suuryrityksille; 25. toteaa, että alueilla, joilla talouskehitys keskittyy suorien ulkomaisten investointien houkutteluun, monikansallisia yrityksiä kohdellaan edullisemmin sekä lainsäädäntöettä verotusasioissa; katsoo, että tällaisia käytäntöjä olisi tarkasteltava, jotta pkyrityksille voidaan taata yhtäläiset toimintaedellytykset ja jotta voidaan palauttaa niiden mahdollisuudet luoda työpaikkoja; 26. toteaa, että sääntelyrasitteen vähentäminen, sääntelyn parantaminen ja lain täytäntöönpanon valvonnan parantaminen voivat auttaa käsittelemään harmaan talouden ja veronkierron kaltaisia ongelmia, koska tällaisten sääntelyjärjestelmistä poikkeamisten houkuttelevuus vähenisi oleellisesti; 27. katsoo, että EU:n uusien säännösten ja kolmansien maiden kanssa tehtävien sopimusten yhteydessä olisi otettava huomioon EU:n alueiden erityiset rakenteelliset erot pkyritysten suhteen ja arvioitava tulevien sääntöjen vaikutusta työllistämismahdollisuuksiin; 28. kehottaa komissiota suorittamaan arvioinnin tulevan TTIP-sopimuksen vaikutuksista pk-sektorin työpaikkoihin kaikissa jäsenvaltioissa; 29. panee merkille digitaalisten sisämarkkinoiden tarjoamat mahdollisuudet kasvun ja työpaikkojen luomiseen etenkin sähköisen kaupan alalla; korostaa kuitenkin, että tarvitaan pk-yrityksiin keskittyvää arviota mahdollisista riskeistä ja eduista eri jäsenvaltioissa; PR\ doc 7/7 PE v01-00

8 30. pitää myönteisenä erityisesti pk-yrityksille suunnattuja tiedotussivustoja, kuten rahoituksen saantia käsittelevää osaa Sinun Eurooppasi -portaalissa, ja kehottaa komissiota jatkamaan niiden käyttöä ja parantamaan niiden toimintaa; 31. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle. PE v /8 PR\ doc

9 PERUSTELUT Työttömyys jaa maahantulijoiden virrat ovat tällä hetkellä Euroopan suurimpia ongelmia, joilla on myös lukuisia tulevaisuuteen liittyviä vaikutuksia. Korkea työttömyys uhkaa demografisia näkymiä, kun monet työttömät nuoret lykkäävät perheen perustamista. Pidemmällä aikavälillä tällainen tilanne luo painetta sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmille ja uhkaa nykysukupolven tulevaisuutta. Etelä- ja Itä-Euroopan korkea työttömyys, johtaa siihen että valtavasti nuoria siirtyy syrjäisiltä alueilta keskuksiin. Tämä luo sosiaalisia jännitteitä vastaanottavissa maissa, kuten tapahtuu Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Työttömien määrä EU:ssa on edelleen historiallisen korkealla tasolla. Luku oli 23 miljoonaa vuonna 2015, ja 4,5 miljoonaa alle 25-vuotiasta nuorta miestä ja naista oli ilman työtä ja koulutusta. Satojen tuhansien maahantulijoiden saapuminen äskettäin aiheuttaa jälleen yhden valtavan sosiaalisen haasteen, koska tarvitaan jatkuvasti yhä enemmän työpaikkoja Eurooppaan asettuvien ihmisten integroimiseksi. Nämä haasteet huomioon ottaen keskeiseksi kysymykseksi on tullut uusien työpaikkojen luomisen ehtojen parantaminen EU:n kaikissa jäsenvaltioissa, niin syrjäisemmissä kuin keskeisemmissäkin. Euroopan taloudellinen rakenne perustuu pääasiassa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin uusien työpaikkojen luojina ja Euroopan talouden moottorina. Kuluneen vuosikymmenen aikana pk-yritykset ovat luoneet 85 prosenttia unionin yrityksistä. Vuonna 2015 pienet yritykset vastasivat jopa 71 prosentista työllisyyden kasvusta muilla kuin rahoitukseen liittyvillä talouden aloilla. Siksi pk-yritysten olisi oltava keskeisellä sijalla Euroopan unionin yrityspolitiikan muotoilussa, ja olisi toteutettava kaikki tarvittavat askeleet, jotta voidaan vahvistaa tämän alan mahdollisuuksia luoda työpaikkoja. Tämä on mahdollista vain, jos analysoidaan perin pohjin nykyisiä esteitä. Tässä mietinnössä ongelmaa on arvioitu tällä tavoin. Pk-yritykset ovat heterogeeninen ryhmä, ja unionissa on paljon erilaisia pk-yritysten malleja. Suurimmat erot on havaittu yritysten koossa ja niiden taloudellisessa vaikutuksessa. Esimerkiksi Etelä-, Keski- ja Itä-Euroopan suurimmat pk-yritykset ovat Länsi-Euroopan yrityksiin verrattuna pienyrityksiä. Sisämarkkinasäännöistä huolimatta Euroopan unionissa on samanaikaisesti edelleen merkittäviä eroja pk-yritysten sääntelykehyksissä, mikä koskee erityisesti yritysten vakautta ja varmuuden tasoa. Mietinnössä korostetaan, että asianmukaisen yritysten kehittämisen ympäristön ja niiden työpaikkojen luontia koskevien mahdollisuuksien parantaminen edellyttää, että kansallisessa ja unionin tason politiikassa käsitellään ensisijaisesti pätevyyteen liittyviä kysymyksiä (puute, kysynnän ja tarjonnan väliset erot, aivovuoto), sääntelyyn liittyvää epävarmuutta ja hallinnollisia rasitteita sekä pimeän työn ongelmaa ja monikansallisten yritysten käytännössä etuoikeutettua asemaa. Kun vakaissa talouksissa kasvu syntyy pk-yritysten ja suurten yritysten välisestä tehokkaasta yhteistoiminnasta, monissa Etelä- ja Itä-Euroopan maissa vaikea taloustilanne haittaa pkyritysten asianmukaista kehittämistä. Lisäksi talouksissa, joissa keskitytään ulkomaisten sijoitusten houkuttelemiseen, yritysmaailman edustajat ovat kertoneet julkisten viranomaisten syrjivästä suhtautumisesta mikroyrityksiin ja pieniin yrityksiin etenkin finanssipolitiikan ja lainsäädännön tasolla. Pk-yrityksiä edustavat järjestöt ja verkostot ovat yleensä heikommin PR\ doc 9/9 PE v01-00

10 kehittyneitä uusissa jäsenvaltioissa, ja niiden asema kansallisiin hallinnon ja rahoituksen rakenteisiin nähden on heikko. Tällä alalla pk-yrityksillä on myös alhaisen pääoma-asteen ongelma, joka johtaa huonompaan markkina-asemaan ja estää vilpittömän kilpailun. Makrotaloudellisen vakauden sekä ennustettavan ja avoimen sääntelyn puute johtavat siihen, että pienyrityksen monissa vuoden 2004 laajentumisen jälkeisissä ja euroalueeseen kuuluvissa kriisimaissa kärsivät epäsuotuisista kehityksen ehdoista. Siksi EU:n sääntelykehystä muotoiltaessa olisi poliittisen vaikutustenarvioinnin yhteydessä erotettava toisistaan monikansalliset yritykset ja pk-yritykset. Samalla olisi tehtävä entistä suurempi ero jäsenvaltioiden välillä, kun arvioidaan mitataan EU:n politiikan tuloksia. Koska työpaikkojen luomisella on erilaisia esteitä, "yhden koon" periaate on osoittautunut pksektoria syrjiväksi. Mietinnössä korostetaan vakaan sääntely-ympäristön sekä sääntelyn ja sen täytäntöönpanon valvonnan parantamisen merkitystä oikeana tapana vähentää pk-yritysten rasitetta ja työvoimakustannuksia. Tämä on keskeinen edellytys työpaikkojen pysyvyydelle ja pkyritysten mahdollisuuksille luoda korkealaatuisia työpaikkoja. Tässä yhteydessä kiinnitetään huomiota etenkin tarvittaviin erityistoimiin, joilla parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada ammattitaitoisia työntekijöitä. Mietinnössä pidetään myönteisenä erityisesti sellaisen ammatillisen koulutuksen kehittämistä, joka mahdollistaa työssä oppimisen sekä harjoittelun. Mietinnössä korostaan lopuksi myös tarvetta turvata pk-yrityksille yhtäläiset toimintaedellytykset liittyen niiden kilpailuasemaan suuriyrityksiin nähden. Pienet ja paikalliset yritykset ovat erityisen huonossa asemassa ylisäännellyissä ja byrokraattisissa hallintojärjestelmissä, sillä ne aiheuttavat yrityksille suurempia kuluja. Joissakin tapauksissa juuri EU:n kilpailupolitiikka johtaa sellaisten suurten toimijoiden suosimiseen, joiden taloudellinen tehokkuus on pk-yrityksiä parempi. Mietinnössä korostetaan tässä suhteessa sellaisten pk-yrityksiä koskevien erityisten toimien tarvetta, joiden avulla voidaan rajoittaa niiden mittakaavahaittoja markkinoilla, mahdollistaa niiden kansainvälistyminen ja tehostaa niiden mahdollisuuksia työpaikkojen luomiseen. Mietinnössä korostetaan myös "työmarkkinaparadoksia" eli tilannetta, jossa noin kahta miljoonaa työpaikkaa on vaikea täyttää, koska kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa toisiaan Euroopan työmarkkinoilla. Joitakin pk-yritysten työpaikkoja voitaisiin pelastaa, jos yrittäjät voisivat välttää yritystensä lakkauttamisen etenkin silloin, kun se johtuu alhaisesta pääomaasteesta, sopimuspuolten maksuviivästyksistä, sukupolvenvaihdosmenettelyjen ja yrityssiirtojen monimutkaisuudesta, harmaan talouden aiheuttamasta vilpillisestä kilpailusta sekä joistakin monikansallisten yritysten vahingollisista käytännöistä. Jäsenvaltioiden olisi ennen kaikkea sovellettava "pienet ensin" -periaatetta ja tarjottava uusille pk-yrityksille suotuisa oikeudellinen kehys. PE v /10 PR\ doc