Opas taloyhtiön kiinteän Internet-yhteyden hankintaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opas taloyhtiön kiinteän Internet-yhteyden hankintaan"

Transkriptio

1 Opas taloyhtiön kiinteän Internet-yhteyden hankintaan

2 2 Sisällys Opas taloyhtiön kiinteän Internet-yhteyden hankintaan Opas Ministeriön esipuhe... 3 Johdanto... 4 Käsitteet ja liittymätyypit... 6 Tekniikkaa lyhyesti Valmistelut jaetun yhteyden hankkimiseksi Hankinta ja ylläpito Liitteet 1. Perustiedot Internetistä Perusteluita laajakaistaisen kiinteän lähiverkkoyhteyden hankkimiseksi Viranomaismääräyksiä Usein kysyttyjä kysymyksiä Sanasto Esittelymateriaalia hankinnan tueksi Muistiinpanoja Haastattelut ja lähteet Julkaisija Liikenne- ja viestintäministeriö Kirjoittaja Jarmo Mäkäläinen, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry Ulkoasu, taitto ja kuvitus Workshop Pälviä Oy Kannen kuvat Hammerhead, Heikki Pälviä ja Tukiasema katolla Marin Lazarov Valokuvat Futureimagebank, graafit Heikki Pälviä Paino Edita Prima Oy, Helsinki 2003 Oppaan sähköinen versio on TIEKEn Internet-sivuilla Yleistietoa laajakaistasta on saatavilla osoitteesta Kirjoittaja vastaa oppaan sisällöstä ja näkemyksistä.

3 3 Ministeriön esipuhe Internet on suomalaisten arkipäivää kodeissa ja työpaikoilla. Laajakaista leviää nopeasti tavallisiin kotitalouksiin. Internetin käyttäjiä kiinnostavat entistä nopeammat, aina päällä olevat ja hinnaltaan kiinteät tietoliikenneyhteydet. Taloyhtiöt tarjoavat asukkailleen välittömän asumisympäristön. Taloyhtiön puhelinsisäverkko ja antenniverkko ovat perinteisesti riittäneet asukkaiden sähköisen viestinnän tarpeisiin. Nykyisin yhä useamman asukkaan perusvaatimuksiin kuuluvat myös Internet-yhteys ja laajakaistapalvelut. Taloyhtiöllä on hyvä tilaisuus parantaa asukkaiden asumismukavuutta ja nostaa yhtiön arvoa järjestämällä asukkaille helpot ja edulliset tietoliikenneyhteydet. Tietoliikennepalveluiden hankinta voi olla hankalaa ja asioiden käsittely aiheuttaa epätietoisuutta taloyhtiössä. Palvelut voivat olla teknisesti monimutkaisia ja vaikeaselkoisia. Myös teleyritysten keskinäinen kilpailu ja vaihteleva palvelukirjo voivat aiheuttaa hämmennystä taloyhtiöissä. Puolueeton perustieto on monelle tarpeen. Liikenne- ja viestinministeriö pyrkii edistämään Internet-yhteyksien ja laajakaistan leviämistä. Tämän oppaan tarkoituksena on palvella taloyhtiöiden isännöitsijöitä, hallituksia ja osakkaita, kun taloyhtiössä mietitään kiinteän laajakaistaisen Internet-yhteyden hankkimista. Liikenne- ja viestintäministeriö kiittää oppaan tekijää Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskusta (TIEKE ry) ja Suomen Kiinteistöliittoa, joka huolehtii oppaan jakelusta. Opas on saatavana myös sähköisessä muodossa osoitteessa Palautetta oppaasta voi lähettää liikenne- ja viestintäministeriön Internet-sivujen kautta. Helsingissä 19. päivänä joulukuuta 2003 Liikenne- ja viestintäministeriö Harri Pursiainen ylijohtaja

4 4 Johdanto Opas taloyhtiön kiinteän Internetyhteyden hankintaan on kirjoitettu sinulle isännöitsijä, taloyhtiön hallituksen jäsen tai asukas, joka haluat hankkia kiinteän, laajakaistaisen ja kohtuuhintaisen Internet-yhteyden taloyhtiöösi. Oppaassa keskitytään jaettuun yhteyteen perustuvan lähiverkkoyhteyden hankintaan. Lähiverkkoyhteydessä taloyhtiö hankkii, omistaa/vuokraa tai hallinnoi laajakaistayhteyttä ja siinä tarvittavia laitteita. Oppaan tarkoituksena on helpottaa taloyhtiön päätöksentekoa ja estää suistumasta suurimpiin sudenkuoppiin, kun taloyhtiölle etsitään sopivinta ratkaisua. Lähiverkkoliittymän lisäksi oppaassa annetaan kuva myös valmiiksi tehdyistä kiinteistöliittymäpaketeista. Oppaassa esiteltävät tekniikat ja teknologiat ovat syksyllä 2003 yleisesti käytössä olleita ja toimintavarmoiksi havaittuja. Tuleviin ja mahdollisiin tekniikoihin viitataan lähteenomaisesti. Lähtökohtana on, että taloyhtiöiden ei tarvitse olla teknisen kehityksen eturintamassa, vaan hyödyntämässä jo varmuudella toimivaa tekniikkaa. Kuinka luet tätä opasta? Opas on kirjoitettu palvelun ostajan näkökulmasta, ja siinä seurataan taloyhtiön kiinteän jaetun yhteyden hankkimista idea-asteelta palvelun ylläpitoon ja kehittämiseen. Jos taloyhtiössäsi on alle viisi yhteisen liittymän hankkimisesta kiinnostunutta asukasta, kannattaa opas silmäillä tiedonjanon tyydyttämiseksi. Muussa tapauksessa opas kannattaa lukea kokonaan. Ensimmäisessä luvussa määritellään käsitteet ja liittymätyypit. Teknisiin termeihin viitataan vain, jos asian ymmärtäminen sitä vaatii. Luvussa Tekniikkaa lyhyesti esitellään yhteyden muodostamisessa yleisimmin tarjolla olevat tarvittavat tekniikat. Luku on tärkeä niille, jotka haluavat ymmärtää, millaisia teknisiä ratkaisuja on tarjolla ja mitä ne tarkoittavat. Luvussa Valmistelut jaetun yhteyden hankkimiseksi esitellään askel askeleelta yksi tapa, miten hankinta voidaan tehdä. Lopuksi käydään läpi taloyhtiön päätöksenteon keskeisiä asioita. Luvussa Hankinta ja ylläpito kerrataan taloyhtiön päätöksentekoprosessia ja pohditaan, mitä kukin voi taloyhtiössä tehdä. Lisäksi esitellään lyhyesti hankkeeseen vaikuttavia uusimpia viranomaismääräyksiä. Oppaan liitteistä löytyy perustietoa Internetistä ja esittelymateriaalia hankinnan tueksi. Liitteeseen on poimittu keskeisiä osia asiaan vaikuttavista viranomaismääräyksistä. Kokouksiin valmistaumista helpottamaan on Usein kysyttyjä kysymyksiä -osioon koottu vastauksia tavallisimmin keskustelua herättävistä aiheista. Kappaleen perässä on mainittu tekstiä tarkentavat viitteet sivuille ja lähteisiin. Oppaan lopussa olevasta sanastosta löydät selitykset käytetyille termeille sekä kursivoiduille sanoille. Teksti on viimeistelty joulukuussa Sisältö on pyritty laatimaan yleisluontoiseksi. Alan nopean kehittymisen vuoksi kannattaa pitää mielessä, että esimerkiksi palveluja hintamuutoksia tapahtuu jo lyhyessäkin ajassa. Oppaan sisällön kommentoijina ovat olleet tietotekniikasta mitään ymmärtämättömät esilukijat. Heidän avullaan on pyritty saamaan aiheeseen käytännönläheinen näkökulma. Lisäksi kiitokset haastatelluille, erityisesti OSKU Oppivat seutukunnat -kehittämisprojektin osaprojektin Nettimaunulan tekijöille sekä Suomen Kiinteistöliitolle. Saadut tiedot ja kokemukset ovat olleet lähteinä tämän oppaan kirjoittamiselle.

5 5 Idea taustatiedot tekninen termistö Naapuritalossakin on! Ei aikaveloitusta! Laajennettavuus! Nopeasti nettikauppaan! Palvelut kätevästi! Nopea yhteys aina auki! Kiinteä hinta! Kustannussäästöt yhteishankinnalla! 1. Valmistelut taloyhtiössä mitä tarvitaan? mitä halutaan? miten edetään? asukaskyselyt oman liittymän edut kustannusselvitykset hinta/nopeus taloyhtiön tilojen tarkistus esitys hallitukselle 2. Päätös taloyhtiössä mitä halutaan? mitä pitää tehdä? hallituksen esitys yhtiökokoukselle päätöksestä tiedottaminen hallitus tekee sopimukset kuntotutkimus ja kiinteistöverkkojen korjaus mitä tukea ostetaan? sähköposti, kotisivutila? virustorjunta millainen kapasiteetti? hankintasopimukset? verkkolaitteiden hankinta? 3. Yhteyden hankinta ja ylläpito asennus- ja hankintasopimukset tuki- ja ylläpitosopimukset tilat ja asennukset kuntoon sitova ilmoittautuminen sopimukset huoltoyhtiön ja isännöitsijän kanssa aikataulut tarjouspyynnöt ja sopimukset 4. Päämäärä valmis kiinteä laajakaistainen nettiyhteys asukkaiden käytettävissä

6 6 Käsitteet ja liittymätyypit Tämä luku esittelee oppaassa käytettävät käsitteet. Termit on muokattu ja määritelty palvelun hankkijan eli ostajan näkökulmasta. Näin on pyritty luomaan yhtenäinen ja arjessa toimiva käsitteistö, joka auttaa ymmärtämään, mitä tarjotut tuotteet ja tekniikat tarkoittavat tavalliselle käyttäjälle. Liittymätyyppien määrittelyn yhteydessä kuvataan kunkin liittymätyypin tärkeimmät ominaisuudet sekä vertaillaan niiden hyviä ja huonoja puolia. Verkkoyhteyteen liittyvät termit Kiinteä yhteys tarkoittaa jatkuvaa yhteyttä Internetiin tietokoneen ollessa päällä. Yhteys voidaan toteuttaa monella eri tavalla, mutta käyttäjän kannalta kiinteä yhteys merkitsee sitä, että tietokoneen käynnistyessä kone huolehtii itse yhteyden muodostamisesta. Jos verkko on suojattu salasanoilla, tietokone pyytää ne käynnistyksen yhteydessä. Konetta suljettaessa myös yhteys sulkeutuu automaattisesti. Laajakaista on eri asia kuin kiinteä yhteys. Kiinteä yhteys määrittää tavan, miten Internet-yhteyttä pidetään yllä, kun taas laajakaista terminä liittyy nopeuteen. Suomessa laajakaistaisena pidetään 256kb/s nopeutta (kilobittiä sekunnissa) tai sitä nopeampia yhteyksiä. Kapasiteetti eli nopeus tarkoittaa, kuinka monta bittiä voidaan sekunnissa siirtää tietoverkkoon tai tietoverkosta (b/s). Bitti on tiedon pienin yksikkö, arvoltaan joko 1 tai 0. Kilobitit sekunnissa (kb/s) tarkoittavat tuhatta ja megabitit (Mb/s) miljoonaa siirrettyä bittiä sekunnissa. Kapasiteettia voi havainnollistaa näin: 512kb/s nopeus riittää yleensä yhden elokuvan katsomiseen tietoverkon kautta ilman lähetyshäiriöitä ja 1Mb/s kahden yhtäaikaisen elokuvan katsomiseen. yhteysnopeus aika 4 Mb/s n. 10 s 2 Mb/s n. 20 s 1 Mb/s n. 40 s 500 kb/s n. 1 min 20 s 256 kb/s n. 2 min 40 s Arvio neljän megabitin kokoisen tiedoston siirtymisestä tietoverkosta omalle koneelle. Taloliittymällä tarkoitetaan tässä oppaassa sitä fyysistä liittymää, jolla yhteyden tarjoava Internet-operaattori yhdistää (käyttämällään tekniikalla) kiinteistön runkoverkkoonsa. Taloliittymä voi olla kaupalliselta nimeltään joko yritys- tai kiinteistöliittymä. Tietoverkko kytkee tietokoneet teknisesti yhteen. Tietoverkossa välitetään tietoa tietokoneiden ymmärtämässä muodossa. Tässä oppaassa tietoverkkoa käytetään kuvaamaan niin talon sisäistä kuin ulkoistakin kaapelointia.

7 7 Liittymien jaottelu ja toiminta Kuluttaja voi hankkia kiinteän Internet-liittymän joko henkilökohtaisella liittymällä tai jaettuun yhteyteen perustuvilla liittymillä, joissa samaan kiinteistöön tuleva taloliittymä jaetaan useamman asunnon kesken. Henkilökohtainen liittymä Henkilökohtainen liittymä on yleisin tapa hankkia kiinteä Internet-yhteys kotiin. Henkilökohtaisen liittymän suurin etu on hankinnan helppous. Yksityishenkilö tilaa valitsemaltaan operaattorilta yhteyden haluamallaan nopeudella ja tekee liittymäsopimuksen. Operaattori hoitaa kytkemiseen liittyvät toimenpiteet ja vuokraa tai myy yhteyden muodostamiseen tarvittavat laitteet. Yleensä liittymän mukana tulee havainnolliset ohjeet siitä, mitä asennuksia, lisäkortteja ja ohjelmia tarvitaan. Peruspalveluna liittymään kuuluu yleensä yhdestä viiteen sähköpostiosoitetta ja mahdollisuus tehdä omat kotisivut (www-sivut). Myös liittymän käyttötukipalvelut kuuluvat yleensä pakettiin. Ne ovat yleensä maksullisia puhelinpalveluja. Palveluntarjoajan kanssa tehty sopimus rajaa yleensä henkilökohtaisissa liittymissä käyttäjän liittymään kytkettävien tietokoneiden määrää. Samoin oman www-palvelimen pystyttäminen on kielletty tai sen perustamisesta laskutetaan erikseen. Hinnaltaan henkilökohtainen liittymä on oppaan kirjoittamisen hetkellä kallein vaihtoehto. Kiinteästä yhteydestä joutuu maksamaan vähintään 26 kuukaudessa. Laajakaistaisen yhteyden hinnat alkavat 40 kuukausimaksusta liittymältä. Lisäksi (tarjouksesta ja kampanjasta riippuen) on maksettava asennus- ja avausmaksu sekä joko vuokrattava tai ostettava yhteyden muodostamiseen tarvittavat laitteet. Ajantasaiset hinnat, nopeudet ja saatavuudet löytyvät paikkakunnallasi toimivan puhelin-, kaapelitelevisio- tai Internet-operaattorin verkkosivuilta tai asiakaspalvelusta. Jaettu yhteys Jaetussa yhteydessä taloliittymä eli talon ja Internetin yhdistävä verkkoyhteys jaetaan useamman käyttäjän kesken. Jaettua yhteyttä hyödynnetään kiinteistö- ja yritysliittymissä. Internetin tiedonsiirto perustuu pakettipohjaiseen tiedonsiirtoon. Pakettipohjainen tiedonsiirto tarkoittaa sitä, että verkossa siirrettävä data, esimerkiksi sähköpostiviesti, puretaan tai jaetaan lähettävässä tietokoneessa sopivan kokoisiksi paketeiksi. Itse tiedonsiirrossa lähettävä tietokone lähettää datan verkkoon paketti kerrallaan. Vastaanottava tietokone tunnistaa itselleen kuuluvat paketit ja kokoaa datan uudelleen kokonaiseksi viestiksi. Tiedon jakaminen paketeiksi mahdollistaa saman fyysisen yhteyden käyttämisen usean paketin lähettämiseen, toisin kuin esimerkiksi puhelinyhteydessä, jossa käyttäjä varaa puhelun ajaksi yhden linjan päästä päähän. Niin kauan kuin yhteys eli puhelu kestää, muut linjaa tarvitsevat käyttäjät joutuvat odottamaan vuoroaan. Tietoverkossa datapaketteja voi tulla peräkanaa eri paikoista ja mennä eri osoitteisiin samaa linjaa käyttäen kuten autoja kadulla. Jos yhteys varattaisiin vain yhdelle käyttäjälle kerrallaan, tavalliset tiedonhaut ja -siirrot veisivät vain pienen osan yhteyksiin käytettävissä olevasta kapasiteetista. Asiaa voi havainnollistaa vertaamalla verkkoyhteyttä yölliseen katuun. Yöllä katu on tyhjä, autoja menee harvakseltaan silloin tällöin. Esimerkki vastaa tilannetta, jossa katu on varattu yhdelle käyttäjälle. Jaetun yhteyden nopeuteen vaikuttavat yhtäaikaisen käytön määrä ja kuljetettavien pakettien kokonaismäärä. Verkkokäyttöä tutkittaessa on havaittu, että suurimman osan aikaa tietoverkko odottaa kuljetettavaa. Vaikka käyttäjällä olisi yhteys auki, silti suurin osa käyttäjän ajasta kuluu viestien tutkimiseen ja sen päättämiseen, mitä tehdä seuraavaksi. Liittymän nopeus ilmoitetaan yleensä megabitteinä, kilobitteinä tai bitteinä sekunnissa. Käyttäjäkohtainen laskennallinen yhteysnopeus tarkoittaa yhteyden nopeutta jaettuna käyttäjien määrällä. Yhtäaikaisessa käytössä kymmenen käyttäjää saa kukin käyttöönsä vain kymmenesosan jaettavasta nopeudesta. Todellisuudessa tilanne ei ole näin suoraviivainen. Tuskin koskaan kaikki käyttäjät tarvitsevat yhtä aikaa yhteyttä ja on epätodennäköistä, että kaksi käyttäjää tekee tiedonsiirron täsmälleen samalla hetkellä. Jos siirrettäviä paketteja on paljon, kuten musiikkia ja eloku-

8 8 Käsitteet ja liittymätyypit via tai tiedostoja kopioidessa, käy kuten aamuruuhkassa kadulla. Liikenne pysähtelee. Ongelma voidaan kiertää niin, että isot ja pitkään jatkuneet tiedonsiirrot määrätään väistymään muiden käyttäjien tarpeiden tieltä. Haitta on vähäinen, koska tiedonsiirrot kestäisivät joka tapauksessa kauan. Yhteyden symmetrisyys on myös huomioitava. Puhelinkaapelointia hyödyntävissä tekniikoissa voi valita käyttääkö yhtä suurta nopeutta sekä tietokoneelle tulevaan että tietokoneelta ulos menevään liikenteeseen. Symmetrisen yhteyden tarvetta arvioitaessa on otettava huomioon se, että Internetin käytölle on tyypillistä, että käyttäjän koneelle tuodaan enemmän tietoa verkosta (download) kuin mitä lähetetään (upload). Jos tietokone toimii palvelimena tai kuuluu vertaisverkkoon, tarvitaan nopeaa yhteyttä myös tietokoneelta verkon suuntaan. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että (jos palvelimia ei sallita ja vertaisverkkotoimintaa rajoitetaan) asymmetrinen 1Mb/s / 512 kb/s yhteys riittää aina yhtäaikaiselle käyttäjälle. 2Mb/s / 512 kb/s riittää hyvin käyttäjälle. Kaksi kertaa 2Mb/s / 512 kb/s yhteys (tai yksi 4Mb/s / 512 kb/s) käyttäjälle. Yhtäaikaisessa käytössä tapahtuva nopeuden hidastuminen ei ole käyttäjän kannalta vielä huomattavaa ja liittymäkohtainen hinta pysyy kohtuullisena. Paluunopeuden olisi hyvä olla yli 512 kb/s, jos käyttäjiä on yli 40. Jos käyttäjien tarpeet ovat nopeuskriittiset ja käyttäjät ovat valmiit maksamaan yhteydestä, tulee joko liittymän nopeutta tai jaettavien yhteyksien määrää lisätä. Jaetun yhteyden edut ovat laajennettavuus ja mahdollisuus vaikuttaa kustannuksiin jakamalla yhteyden asennuskulut ja kuukausivuokra monen kesken. Lisäksi palvelut voidaan sovittaa tarpeita vastaaviksi paketeiksi. Jaettuun yhteyteen perustuvat liittymät Jaettuun yhteyteen perustuvat liittymät voidaan jakaa kahteen ryhmään. Niitä kutsutaan tässä oppaassa kiinteistöliittymäksi ja lähiverkkoliittymäksi. Kiinteistöliittymiä tarjoavat tele-, kaapelitelevisio- ja Internet-verkko-operaattorit, osa sähkölaitoksista sekä yhteyden tarjoamiseen erikoistuneet yritykset. Kiinteistöliittymästä saatetaan markkinoinnissa käyttää nimityksiä taloyhtiö- tai taloliittymä. Kiinteistöliittymä on valmiiksi tuotteistettu palvelupaketti samassa taloyhtiössä asuville. Liittymän tarjoaja huolehtii kaikesta: asennuksesta, ylläpidosta ja käyttäjien laskutuksesta. Käyttäjät tekevät yleensä sopimuksen palveluntarjoajan kanssa eikä taloyhtiön tarvitse osallistua liittymän rakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Operaattoreiden kiinteistöliittymäpaketeissa tarvitaan yleensä vähintään viisi liittymän hankkijaa. Asennus- ja liittymämaksut määräytyvät taloyhtiön koosta tai alussa mukaan tulevien määrästä. Joissakin tapauksissa, jos esimerkiksi taloyhtiössä on yli 25 asuntoa, riittää yksikin kiinnostunut. Ehdot vaihtelevat operaattoreittain. Kiinteistöliittymä vaatii aina ainakin taloyhtiön hallituksen antaman asennusluvan, josta hallitus tekee erillisen sopimuksen. Sopimusta tehtäessä on varottava, ettei sopimus rajoita muita yrittäjiä käyttämästä samoja tiloja tai tarjoamasta yhteyttä. Edut ja rajoitukset ovat yhteneväiset henkilökohtaisen liittymän kanssa, mutta kuukausimaksu on jonkin verran halvempi. Käyttäjälle kiinteistöliittymä on hyvin samanlainen tuote kuin henkilökohtainen liittymä. Hankinta on helppoa. Kiinnostunut joko kerää taloyhtiöstä riittävän määrän kiinnostuneita tai riittävän isossa yhtiössä tilaa suoraan liittymän. Käyttäjä tekee sopimuksen operaattorin kanssa, joten taloyhtiöltä se ei vaadi toimenpiteitä. Käyttäjien irtisanoutuminen ei vaikuta yleensä muiden kuukausimaksuun. Kiinteistöliittymiin erikoistuneiden yritysten kiinteistöliittymät ovat joustavampia hinnoittelumalliltaan kuin operaattoreiden. Kuukausiveloitus on yleensä sitä pienempi, mitä enemmän osakkaita tulee alussa mukaan. Samoin asennusmaksut vaihtelevat käyttäjien määrän mukaan. Toiset laskuttavat tarvittavat asennukset taloyhtiöltä, toiset taas käyttäjiltä.

9 9 Osa yrityksistä on valmis myös siihen, että taloyhtiö hoitaa käytön laskutuksen, joka laskee (hiukan) yhteyden käyttäjäkohtaista hintaa. Suurin osa kuitenkin haluaa käyttäjät omiksi asiakkaikseen. Mitä enemmän taloyhtiö osallistuu yhteyden hallinnointiin, sitä tärkeämpää on tarkistaa, vaatiiko se yhtiökokouksen hyväksyntää vai voiko hallitus päättää asiasta (Määräyksiä, ohjeita ja päätöksenteossa huomioitavaa, ks. sivut ja 33). Liittymän käyttötukipalvelut kuuluvat yleensä pakettiin maksullisina puhelinpalveluina. Yleensä käyttäjän palveluntarjoajan kanssa tekemä sopimus rajaa liittymään kytkettävien tietokoneiden määrää eikä www-palvelinta saa pystyttää. Jos tietokoneelle tarvitaan etätyötä (tai Internet-puheluita) varten kiinteä IP-osoite, joutuu siitä yleensä maksamaan erikseen. Laajakaistaisen kiinteistöliittymän hinnat alkavat 20 kuukausimaksusta liittymältä. Lisäksi (tarjouksesta ja kampanjasta riippuen) on maksettava asennus- ja avausmaksu. Operaattoreiden kiinteistöliittymähinnasto, ks. Lähiverkkoliittymässä taloyhtiö rakentaa itse oman yhteysverkkonsa. Tämä talon sisäinen verkko voi perustua joko puhelin-, sähkö-, tv- tai erikseen asennettavaan yleiskaapelointiin. Tämän jälkeen taloyhtiö suunnittelee tai suunnitteluttaa yhteysratkaisunsa, hankkii yhteyden muodostamiseen (sekä mahdollisten lisäpalveluiden ylläpitoon) tarvittavat laitteet omistukseensa, hallinnoi ja ylläpitää niitä. Yhteys, laitteet ja tarvittavat palvelut (kuten ylläpito ja tukipalvelut) hankitaan erikseen kilpailuttamalla palveluiden tarjoajia. Toinen tapa on kilpailuttaa palveluihin erikoistuneita yrityksiä ja vuokrata tarvittavat laitteet, yhteys ja ylläpito joko yhdeltä tai useammalta palveluntarjoajalta. Jos taloyhtiö tekee laitehankinnat, vaatii se yhtiökokouksen enemmistöpäätöksen. Koska taloyhtiö on Internetyhteyden vuokraaja, maksaa se yhteydestä vuokraa palveluntarjoajalle. Käyttäjät tekevät sopimuksen yhteyden käytöstä taloyhtiön, eivät palveluntarjoajien kanssa. Taloyhtiö jakaa yhteyttä eteenpäin liittymän hankkijoille ja laskuttaa käyttäjiä samaan tapaan kuin autopaikka- tai saunamaksuissa: ainoastaan niitä, jotka käyttävät palveluita, laskutetaan. Lähiverkkoliittymä on avoimen hankintamallin mukainen. Avoimessa hankintamallissa olennaista on, että taloyhtiö on sopimuskumppani niin palveluntarjoajien kuin yhteyden käyttäjien kanssa. Taloyhtiö siis huolehtii käyttäjien hallinnoimisesta ja yhteyden sekä palveluiden hankkimisesta. Määräyksiä, ohjeita ja päätöksenteossa huomioitavaa, ks. sivut ja 33 Lähiverkkoliittymän etu on mm. se, että liittymä voidaan räätälöidä tarpeita vastaavaksi ja taloliittymän nopeus voidaan sovittaa haluttuun hintatasoon. Lisäksi haluttessa voidaan lisäpalvelut erottaa yhteyden hinnasta ja kohdentaa ne (maksuineen) vain tarvitseville. Jos tekniikka on taloyhtiön oma, on käyttäjien liittäminen tai irtisanominen helppoa. Jos kaikki palvelun osat on kilpailutettu erikseen, on myöhemmin helpompi vaihtaa osapalvelun toimittajaa tai uudistaa palvelua vastaamaan muuttuvia tarpeita. Haittana on se, että ratkaisu vaatii paljon työtä ja asiantuntemusta. Se saattaa vaatia muutoksia mm. yhtiöjärjestykseen ja isännöintisopimukseen sekä yhtiökokouksen päätöksen. Lisäksi on huomattava, että tarkoitukseen sopivia, nopeudeltaan riittäviä yritysliittymiä ei ole tarjolla kaikilla alueilla Suomessa. Taloyhtiön riskinä on se, että yhteydellä on riittävästi käyttäjiä ja että käyttäjäkohtaiset maksut saadaan perittyä. Taloyhtiö vastaa palveluntarjoajien kanssa tekemistään sopimuksista, vaikka taloyhtiössä ei olisi yhteydellä yhtään käyttäjää. Liittymäkohtaiseen hintaan vaikuttavat osallistujien määrä, taloliittymän nopeus sekä lisä- ja tukipalvelut. Mitä enemmän taloyhtiö tekee itse ja mitä enemmän on käyttäjiä, sitä edullisempi yhteys on. Jos käyttäjien tarpeet eivät ole nopeuskriittisiä, vaan he haluavat halvan ja selvästi ISDN-yhteyttä nopeamman kiinteän yhteyden, saadaan käyttäjäkohtainen kuukausiveloitus n. 10 tuntumaan, jopa merkittävästi sen alle. Alueverkkoa tarjoavat jollakin rajatulla maantieteellisellä alueella toimivat yhdistykset tai yritykset. Ideana on tarjota henkilökohtaista liittymää yksityiselle henkilölle tai taloyhtiölle mahdollisuutta kiinteään laajakaistaiseen liittymään. Liittymän hintaan vaikuttaa yleensä liittyjien määrä. Muuten toimintaidea on samankaltainen kuin kiinteistöliittymiä tarjoavilla yrityksillä. Alueverkko on hyvä ratkaisu omakoti- ja pientaloalueilla, missä taloyhtiöt ovat pieniä. Lisätietoa, kokemuksia ja toimintamalleja löytyy Internetistä hakusanalla alueverkko.

10 10 Tekniikasta lyhyesti Tietoteknisten palveluiden ostaminen ei ole vielä yhtä vaivatonta kuin uuden puhelimen tai television hankkiminen; tekniikat ja teknologiat kehittyvät, eivätkä uudet keksinnöt ole välttämättä yhteensopivia vanhojen kanssa. Lisäksi jokaista uutta ratkaisua kehutaan maata mullistavaksi. Kuitenkin ostajan näkökulmasta palvelun tekninen toteutustapa on toissijainen asia. Ostajalle olennaista on se, että hän saa tarvitsemansa palvelut toimivina ja lupausten mukaisina. Kiinteistön ja Internetin yhdistävät tekniikat Internet ei ole yksi maailman tietokoneet yhdistävä verkko. Se on verkkojen verkko, aliverkkojen yhteenliittymä. Esimerkiksi Suomessa tällaisia aliverkkoja ovat teleoperaattoreiden tai yliopistojen omat (runko)verkot. Nämä kaapeliverkot on liitetty toisiinsa solmukoneilla. Lisäksi ne on liitetty Euroopan laajuiseen verkkoon, joka on kytketty mannertenväliseen verkkoon. Tavallinen käyttäjä voi liittyä Internetiin vain jonkin liittymää tarjoavan verkkoyrityksen, kuten verkkooperaattorin tai verkkokapasiteettia näiltä vuokraavien palveluyritysten / virtuaalioperaattoreiden verkkojen kautta. Kuten kaupankäynnissä yleensä, vastuu hankitusta palvelusta tai laitteen sopivuudesta on ostajalla. Ostajan on ymmärrettävä mitä hänelle myydään ja mitä kyseinen tekninen ratkaisu tarkoittaa. Tämän luvun tarkoituksena on antaa kuva keskeisistä teknisistä asioista ja esitellä yleisimpiä tarjolla olevia teknisiä ratkaisuja, niin että tietotekniikasta mitään ymmärtämätönkin ymmärtää mitä hänelle tarjotaan. globaali Internet FICIX Finnish Commercial Internet Exchange kiinteistön fyysinen liittymä suomalaiset Internet-verkot verkko-operaattorin runkoverkko kiinteistön verkko Internetin rakenne

11 11 huoneistojakamo verkkoyritys kaapelointi tai langaton yhteys huoneistokaapelointi talojakamo nousukaapelointi asukkaan tietokone asukkaan tietokone Fyysisesti Internetyhteys muodostetaan kiinteistön sisällä yleisimmin talojakamon kautta. Viimeinen kilometri eli verkko-operaattorin runkoverkko ja kiinteistön sisäinen verkko voidaan yhdistää usealla tekniikalla. Kustannussyistä suosituimmat tekniikat ovat perustuneet jo valmiiksi rakennettuihin kaapeleihin: puhelinverkon tai kaapelitelevision kaapelointeihin. Rinnalle on nousemassa hiljattain käyttöön otettu sähköverkko. Langattomia yhteyksiä on tarjolla myös enenevässä määrin. Tavallisimmat niistä perustuvat langattomaan lähiverkkotekniikkaan (WLAN, Wireless Local Area Network) tai laajakaistaiseen langattomaan radiolinkkitekniikkaan (BWA, Broadband Wireless Access). Rajoituksia xdsl-yhteyksille asettavat puhelinkaapeleiden kunto ja etäisyys puhelinkeskuksesta. Vanhat puhelinjohdot voivat olla niin huonokuntoisia, että digitaalinen tiedonsiirto ei onnistu niissä. Lisäksi xdsl:n siirtonopeudet ovat riippuvaisia siirtoetäisyydestä. Lähellä puhelinkeskusta voidaan saavuttaa jopa kymmenien megabittien nopeuksia sekunnissa, mutta etäisyyden kasvaessa nopeus laskee etäisyyteen suhteutettuna. xdsl-tekniikat mahdollistavat puheen ja datasignaalin yhtäaikaisen siirtämisen niin ettei kumpikaan häiritse toista, sillä kummallekin on varattu omat taajuudet. Puhelinverkon hyödyntäminen kiinteistöliittymässä Kiinteistö liitetään verkkoyrityksen verkkoon yleisimmin kiinteistöön tulevan puhelinverkon välityksellä. Puhelinverkon hyödyntämistä puolustaa se, että lähes kaikki asumis- ja kotikiinteistöt on kytketty puhelinverkkoon. Yleisin tekniikka on xdsl ([x=useita eri tekniikoita] Digital Subscriber Line). Digitaaliset tilaajalinjat ovat osoittautuneet luotettaviksi ja kohtuuhintaisiksi. Ne eivät vaadi isoja investointeja. Lisäetuna on se, että xdsl-yhteyden nopeuteen ei vaikuta muiden käyttäjien tai verkossa liikkuvan datan määrä, vaan käyttäjä saa aina saman, ennustettavissa olevan yhteysnopeuden. xdsl-yhteys muodostuu xdsl-modeemilla. Siihen voidaan kytkeä joko tietokone tai jos yhteyttä on tarkoitus jakaa laajalle joukolle käyttäjiä, kytkin tai reititin. puhelut datansiirto VDSL ADSL Home- PNA Kuva: Internetin ja kiinteistön yhteys. 4 khz 26 khz 1,1 MHz 4,5 MHz 5,5 MHz 12 MHz Puhelinkaistan jakautuminen puhe- ja datansiirtotaajuuksiin xdsl-tekniikoita ADSL (Asymmetric Digital Subscriber Line) on tällä hetkellä yleisimmin käytetty xdsl-tekniikka. ADSL on asymmetrinen tekniikka eli nopeus verkosta tilaajalle on suurempi kuin tilaajalta verkkoon. ADSL-tekniikalla suurimmat nopeudet ovat tilaajalle 8 Mb/s ja verkkoon 1,5 Mb/s. Tilaajan ja puhelinkeskuksen välinen yhteysjohto saa olla enintään viiden kilometrin pituinen eikä se saa sisältää monia liitoksia. Lisäksi puhelinkeskuksen tulee olla kiinni laajakaistaisessa runkoverkossa. Siksi ADSL:ää onkin kutsuttu taajamatekniikaksi. ADSL-lite on hitaampi versio tavallisesta ADSL:stä. Hitaampi yhteys mahdollistaa suuremmat etäisyydet keskuksesta ja on siksi saatavilla ADSL:ää laajemmalla alueella. Saavutettavat nopeudet tilaajalle ovat 1 Mb/s ja verkkoon 512 kb/s. HDSL (High Bit-Rate Digital Subscriber Line) on ensimmäinen xdsl-tekniikka. Se on yhtä nopea molempiin suuntiin ja suurin saavutettava nopeus on 1,5 Mb/s kahdella johtoparilla ja 2 Mb/s kolmella johtoparilla. HDSL varaa koko taajuusalueen käyttöönsä eikä samanaikainen puhelimen käyttö ole mahdollista. Siksi sitä käytetäänkin lähinnä etäpisteiden liittämiseen varsinaiseen verkkoon. Yhteysjohdon enimmäispituus voi olla 3 4 kilometriä. SDSL (Single Digital Subscriber Line tai Symmetric Digital Single Line) on HDSL:n muunnelma, joka vaatii vain yhden kuparijohtoparin, joten asennus- ja laitekustannukset ovat alhaisemmat. Se tarjoaa kuitenkin saman nopeuden kuin HDSL ja on myös symmetrinen. Yhteysjohdon pituus voi olla kolme kilometriä.

12 12 Tekniikasta lyhyesti Langattomat tekniikat WLAN (Wireless Local Area Network) on alun perin suunniteltu nimensä mukaisesti toimimaan langallisen lähiverkon osana lähinnä toimistorakennuksissa eli suhteellisen pienille etäisyyksille. Yhteys toimii hyvin tukiaseman ja tietokoneen välillä, jos etäisyys on noin 500 metriä. WLAN kärsii radiotekniikan heikkouksista. Yhteyden laatuun ja nopeuteen vaikuttavat tukiaseman ja tietokoneen antennin väliin tulevat esteet ja kovista pinnoista aiheutuvat heijasteet. Jos vastaanottimen ja tukiaseman antennien välissä on signaalin kulkua ehkäiseviä seiniä tai rakennelmia tai vieressä radioaaltojen heijastumista aiheuttavia pintoja kuten seiniä, saattaa se aiheuttaa yhteysnopeuden merkittävän laskun tai jopa ehkäistä yhteyden syntymisen. Jos tukiaseman ja tietokoneen etäisyys kasvaa lähelle suurinta sallittua, voivat jopa sääolosuhteet aiheuttaa yhteyden hidastumista tai sen katkeamisen kokonaan. Paras tulos saavutetaan, jos tukiaseman ja vastaanottavan antennin välissä ei ole näköestettä. Taloliittymänä WLANin etuna on nopeus ja soveltuvuus hajanaisesti rakennetulle alueelle. Omakotitaloalueella voidaan selvitä yhdellä, esimerkiksi kännykkämastoon tai korkeimman talon katolle sijoitettavalla antennilla, jos muissa taloissa huolehditaan lisäantennin laittamisesta. Kerrostaloympäristössä on harvoin mahdollista sijoittaa tukiasemaa ja antennia niin, että kaikille halukkaille saadaan yhteys yhdestä pisteestä aikaiseksi. Tämä johtaa useiden antennien käyttämiseen, mikä nostaa kustannuksia. Huolestuttavin ongelma WLAN-tekniikassa on käyttäjän kannalta tällä hetkellä tietoturvaongelma eli yhteyksien salaaminen ulkopuolisilta. Tähän on kehitetty erilaisia ratkaisuja, käytetyin lienee yhteyden salaaminen VPN-tekniikalla. Tulevissa standardeissa asia on otettu paremmin huomioon. WLAN on voimakkaassa kehitysvauhdissa. Nykyiset myynnissä olevat WLAN-laitteet ovat suurimmaksi osaksi vuonna 1999 hyväksytyn IEEE802.11b (Institute of Electrical and Electronics Engineers) -standardin pohjalta rakennettuja. Standardin mukaiset laitteet pystyvät 11 Mb/s yhteyteen. Standardista on valmistumassa uusi versio IEEE802.11a, jonka mukaiset laitteet pystyvät jopa 54 Mb/s nopeuteen. Suurin ero nykyiseen standardiin on lähetykseen käytettävässä taajuudessa. Uusin trendi WLAN-kehityksessä yhteysnopeuden sekä tukiaseman ja lähettimen suurimman sallitun etäisyyden kasvattamisessa on radioteknologian heikkouksien hyödyntämisessä. Tutkimuksen kohteena on mm. miten radioaaltojen heijastumista voitaisiin hyödyntää yhteyden nopeuden ja varmuuden parantamisessa. WLAN on saamassa varteenotettavan haastajan HIPERLANista. WLAN -kortti tukiasema ulkona antenni Radiolinkkiyhteys tukiasema sisällä WLAN-yhteys vastaanotin reititin BWA (Broadband Wireless Access) tarkoittaa luvanvaraisilla radiotaajuuksilla radiolinkillä aikaansaatua kiinteää yhteyttä kahden paikan välillä. Linkkien välinen etäisyys toisistaan riippuu käytettävästä taajuudesta. Pienillä taajuuksilla, esimerkiksi alle 10 GHz taajuudella, etäisyys voi olla jopa 60 kilometriä. Radiolinkkilähettimien käyttöön tarvitaan aina Viestintäviraston lupa. Suomessa käytettävissä olevilla taajuuksilla saavutetaan digitaalisella radiolinkillä Mb/s tiedonsiirtonopeus. Lisärajoituksena on se, että linkistä täytyy olla esteetön näkyvyys toiseen linkkiin.

13 13 Televisio- ja sähkökaapeleihin perustuvat tekniikat Myös sähköyhtiöt ovat Suomessa aloittaneet Internet-yhteyksien tarjoamisen. Turussa rakennetaan palveluverkkoa lähiöön, mutta muuten sähköverkon hyödyntäminen tekee vasta tuloaan. Sen mahdollisuuksista on puhuttu pitkään, mutta verkon häiriöalttius on tuottanut ongelmia. Verkossa liikkuvan signaalin lukemista vaikeuttavat sähköverkossa liikkuvat sähkölaitteiden aiheuttamat kohinat ja heijastukset. Myös datasignaalin itsensä aiheuttamat häiriöt ovat jakaneet mielipiteitä. Suosituin tapa sähköverkon hyödyntämisessä on sähköverkon ja WLANin yhdistelmä. Datasignaali tuodaan talojen lähelle sähköverkossa ja jaetaan eteenpäin liittyjille langattomasti, kuten mm. Mäntsälässä ja Vantaalla tehdään. Kaksisuuntaista kaapelitelevisioverkkoa on hyödynnetty jo jonkin aikaa kiinteiden ja laajakaistaisten Internet-yhteyksien muodostamisessa. Tv-kaapeliverkko sopii hyvin tietoliikenteelle. Signaali vastaanotetaan kaapelimodeemissa demoduloimalla se digitaaliseksi. Lopuksi muunnettu signaali pilkotaan IP-paketeiksi. Kaapelimodeemi pystyy vastaanottamaan 30 Mb/s ja lähettämään 768 kb/s. Todellinen nopeus vastaanotossa on 0,5 2,0 Mb/s johtuen siitä, että tiedonsiirron kapasiteettia jaetaan saman alueen modeemien kesken. kaapelimodeemi liitos tv-antennipistokkeeseen kaksisuuntaisella tv-kaapelilla Muita mahdollisuuksia Kuituyhteys tarjoaa nopean (10 Mb/s 100 Mb/s, jopa 1Gb/s) yhteyden Internetiin. Se on toistaiseksi kallis ratkaisu sekä käytössä että rakennuttamisessa. Valokaapeliyhteyttä voi kysellä verkkoyhtiöiltä, jos kiinteistö on ison toimistokeskittymän välittömässä läheisyydessä. Satelliittiyhteys lienee parhaimmillaan yhdistäessään kaukana olevat alueet. Satelliittiyhteyden ideana on poistaa kalliiksi tulevat kaapelityöt ja hyödyntää erittäin nopeaan tiedonsiirtoon jo olemassa olevia satelliitteja, jotka tällä hetkellä lähettävät normaaleja tv- ja radiokanavia. Tiedonsiirto satelliittiverkoissa perustuu digitaaliseen DVB-lähetystekniikkaan (Digital Video Broadcasting). Tiedonsiirrossa IP-paketit lähetetään DVB-paketin sisällä. Vastaanottajan PC-kortti muokkaa valitun signaalin ja kokoaa IP-paketit uudelleen. Satelliittiyhteyksien toteuttamisessa alaa valtaa tapa, missä käytetään kaksisuuntaista satelliittilautasta eli sen kautta pystytään sekä lähettämään että vastaanottamaan dataa. Satelliittiyhteydet ovat asymmetrisiä. Televisiokaapelitekniikka jakokeskus vahvistin Kiinteistön ja Internetin yhdistävän tekniikan valintakriteerejä Tärkeimpänä kriteerinä on saatavuus. Langattomat yhteydet ovat vielä harvinaisia, mutta varteenotettavia. ADSL:n saa miltei kaikkialle, jos vain tinkii nopeudesta. Haja-asutusalueilla on paikkoja, minne ADSL ei yllä. SDSL:ää tai HDSL:ää ei saa edes taajamissa kaikkiin osoitteisiin. Seuraavaksi on huomioitava taloyhtiön tarpeet. Käyttäjien tarpeet (ja maksukyky) määräävät, millä nopeudella aloitetaan ja millaiseen laatuun yhteydessä pyritään. Kolmanneksi kannattaa huomioida tekniikan yleisyys ja laitteiden saatavuus. Laajalti käytössä olevan tekniikan ongelmat tiedetään, toiminnan varmuustaso tunnetaan ja laitteita löytyy usealta toimittajalta.

14 14 Tekniikasta lyhyesti Kiinteistön sisäverkkotekniikat Taloyhtiön sisäverkko eli kiinteistöverkko voidaan rakentaa usealla eri tavalla ja tekniikalla. Uudisrakennuksissa tietotekniikan tarpeet huomioidaan nykyään asentamalla riittävä yleiskaapelointi rakennusvaiheessa. Vanhoissa kiinteistöissä sama voidaan tehdä remonttien yhteydessä. Yleisin ratkaisu vanhoissa kiinteistöissä on hyödyntää jo olemassa olevia kaapelointeja, lähinnä puhelinjohtoja. Tämä on kustannustehokasta. Varsinkin 1960-luvun lopun jälkeen rakennetuissa kiinteistöissä yleensä puhelinjohtojen taso riittää hyvin häiriöttömän datasignaalin kuljettamiseen. Sähköjohdot ja varsinkin langattomat ratkaisut ovat järjestelmien kehittyessä yhä kilpailukykyisempiä. talojakamo Kiinteistön sisäverkko modeemit, reititin, kytkimet Soveltuvan tekniikan valintakriteereitä Ensiksi on selvitettävä taloyhtiön sisäverkko. Onko talossa yleiskaapelointi vai toteutetaanko yhteys olemassa olevan verkon kautta? Puhelinverkkoa hyödyntävissä ratkaisuissa on tiedettävä puhelinverkon kunto ja etäisyys talojakamon ja etäisimmän puhelinpistokkeen välillä. Langatonta ratkaisua miettiessä on ratkaistava, minne tukiasemat voidaan rakentaa ja montako niitä tarvittaisiin. Toiseksi on jälleen kerran arvioitava käyttäjien tarpeet, paljonko kapasiteettia tarvitaan asuntokohtaisesti ja onko se ajatellulla tekniikalla saavutettavissa. Kolmanneksi on arvioitava tekniikan varmuus ja yleisyys sekä helppokäyttöisyys. Järjestelmä on helppokäyttöinen, jos yhteys mahdollisen katkon yhteydessä palautuu itsestään takaisin tai tietokoneen sammuttaminen riittää. Internetin ja kiinteistön sisäverkon yhdistäviä laitteita ja tärkeitä käsitteitä IP-numero (Internet Protocol Number) tai IP-osoite (Internet Protocol Address) on tapa, jolla tietokoneet erotellaan toisistaan Internetissä. Jokaisella Internetiin kytketyllä tietokoneella on oltava yksikäsitteinen osoite, jotta tulevat viestit voidaan ohjata oikeaan osoitteeseen. Internet-osoite on muotoa NAT (Network Address Translation) muuntaa yhden tietoverkon IP-osoitteen niin, että se on toisessa verkossa tunnettu. Muunnosta tarvitaan, kun esimerkiksi yrityksellä on yksi tietoverkossa näkyvä osoite eli nimi, mutta sisäverkossa kymmeniä koneita. Jos NAT-muunnosta ei tehtäisi, olisi jokaisella koneella oltava erikseen Internetissä näkyvä osoite. NATreititin on tavallinen ratkaisu yrityksissä tietoturvankin takia. NATin avulla kaikki sisäverkon koneet näkyvät Internetissä yhdessä IP-osoitteessa. Lisäksi NATin avulla sisäverkosta pystytään käyttämään ulkoverkkoa yhdellä IP-osoitteella. Taloyhtiöön hankittavan reitittimen kannattaisi olla NAT-reititin. Yhteys verkko-operaattorin verkkoon tapahtuu yleisimmin xdsl-modeemin tai langattoman yhteyden tukiaseman kautta. Modeemista tai tukiasemasta yhteys johdetaan joko palomuurille tai reitittimelle, jotka voivat olla sama laite. globaali Internet operaattori 1 operaattori 2 xdsl xdsl modeemi reititin palomuuri HomePNA WLAN tukiasema sisäverkko

15 15 Palomuuri (Firewall) pyrkii estämään verkosta tulevat asiattomat tai vihamieliset hyökkäykset. Periaatteessa se ehkäisee sisäänpääsyn ulkoa sisäverkkoon, mutta sallii sisältä ulospäin menevän liikenteen. Reititin (Router) on laite (myös tietokoneohjelmisto), joka selvittää tietoverkossa kulkevan tietopaketin seuraavan pisteen, mihin paketti tulisi lähettää, jotta se siirtyisi määränpäätään kohti. Reitittimen tulee olla kytkettynä vähintään kahteen eri verkkoon. HomePNA-kytkimet voidaan liittää Internetiin myös langattomilla tekniikoilla. Asunnoissa langaton yhteys voidaan toteuttaa WLANilla joko asuntokohtaisesti asentamalla verkko-operaattorin verkkoon yhdistetty tukiasema asunnon sisälle tai keskitetysti siten, että useaa asuntoa palveleva tukiasema asennetaan talon katolle tai kerroskohtaisesti rappukäytävään. xdslmodeemi HomePNAkytkin xdslmodeemi kuormantasaaja xdslmodeemi HomePNAkytkin Puhelinverkkoa hyödyntävät tekniikat HomePNA (Home Phoneline Network Alliance tai Home Private Network Access) -yhteys vaatii HomePNA-kytkimen asentamista talojakamoon reitittimen jälkeen. Kytkimeen liitetään asunnon puhelinjohdot. Kytkimen koot vaihtelevat, suurimpiin pystytään kytkemään kerralla 14 liittymää. HomePNA 1.1:n maksiminopeus on 1Mb/s. Riippuen puhelinjohtojen kunnosta toimintasäde on noin 300 metriä. HomePNA:ta käytettäessä tulee asuntoon hankkia lisälaite, joka muuttaa puhelinverkon kautta välitettävän signaalin tietokoneen Ethernet-verkkokortin ymmärtämään muotoon tai tietokoneeseen on asennettava lisäkortti. Yhteyden muodostamistavasta riippumatta kummatkin yhdistetään normaaliin puhelinrasiaan. Seuraavan sukupolven HomePNA-laitteet lupaavat suurempia nopeuksia ja pidempää toimintasädettä, mutta niitä ei ole vielä markkinoilla. VDSL-tekniikka (Very High Bit-Rate Digital Subscriber Line) on HomePNA-tekniikkaa nopeampi eikä yhtä kriittinen etäisyyden suhteen. Halutusta nopeudesta ja yhteyden symmetrisyydestä riippuen VDSL-tekniikalla voidaan yhdistää laitteet miltei kahteen kilometriin asti. VDSL voi olla asymmetrinen, jolloin suurimmat nopeudet ovat 52 Mb/s tilaajalle ja 2,3 Mb/s verkkoon päin, tai symmetrinen, jolloin suurin nopeus on 34 Mb/s. VDSL-laitteet ovat vielä kalliita ja laitteiden yhteensopivuudessa on ongelmia. Siksi varmasti toimiva VDSLverkko vaatii sitoutumista yhden valmistajan laitteisiin. Parhaiten VDSL sopiikin tällä hetkellä eri kiinteistöjen yhdistämiseen. VDSL:ää kehitetään voimakkaasti. Tv- ja sähköverkko Tv- ja sähköjohtojen hyödyntäminen tietoliikenneratkaisuissa jää kaapelioperaattorin ja sähköyhtiön varaan. Taloyhtiöille ei ole yleisesti tarjolla tekniikkaa, jolla rakentaa oma tietoverkko. Langattomat tekniikat WLAN sopii hyvin asunnon sisälle yhdistämään useampia tietokoneita samaan liittymään. Jos kotiin hankitaan tukiasema, voidaan kannettavaa tietokonetta käyttää missä milloinkin tarvitaan tai kytkeä ilman kaapelointia useampi kone asuntokohtaiseen alaverkkoon. Jos taas kyse on WLANilla toteutetusta kiinteistöverkosta, rakennetaan joko asentamalla asunnon sisälle tai ulkopuolelle tukiasema, joka yhdistetään verkko-operaattorin verkkoon. Tukiasema voidaan asentaa esimerkiksi kerroskohtaisesti rappukäytävään tai talon katolle. Tällöin samaa tukiasemaa käyttää useampi asunto. WLANia käytettäessä tulee tietokoneeseen hankkia WLAN-kortti tai tukiasema, jossa yhteys saadaan muutettua Ethernet-verkkokortin ymmärtämäksi dataksi. Asunnon sisäisen WLAN-verkon ongelmat ovat samat kuin taloyhtiön ja palveluntarjoajan runkoverkon yhdistämisessä. ks. Tekniikasta lyhyesti / langattomat tekniikat, sivu 12 BLUETHOOTH sopii lähinnä hyvin lyhyiden etäisyyksien (alle 10 metriä) tiedonsiirtoon.

16 16 Valmistelut jaetun yhteyden hankkimiseksi Tässä luvussa käydään läpi tärkeimmät jaetun yhteyden hankkimiseen liittyvät asiat ja kerrotaan, miten idea kannattaa esittää taloyhtiön hallitukselle. Tämä on yksi malli siitä, miten suunnitteluprojektin voi toteuttaa ja vinkkejä siitä, mitä tietoa missäkin vaiheessa tarvitaan. Suunnittelua ja investointeja Mikä olisi paras Internet-yhteys juuri sinun taloyhtiöllesi? Helppo vastaus kysymykseen olisi halvin ja nopein, mutta oikeampi vastaus on sopivin. Taloyhtiöt ja asukkaiden tarpeet ovat erilaisia. Joissakin taloyhtiöissä on perinteitä talkootyöstä ja toisissa on totuttu ostamaan kaikki palvelut. Joissakin taloyhtiöissä hallitus hoitaa kaiken, joissakin taas asioidenhoitajana on isännöitsijä. Monessa taloyhtiössä kiinteistöliittymäpaketti valitaan juuri sen hankinnan helppouden vuoksi eikä edes mietitä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Vaikka lähiverkkoliittymän mukainen taloyhtiön oma liittymä on työteliäs, on se hyvällä suunnittelulla jopa parempi ja myös halvin vaihtoehto, koska se voidaan tehdä tarpeiden mukaiseksi. Jos se on suunniteltu oikein, voi taloyhtiö vaihtaa palvelusta osan kerrallaan muuttuvia tarpeita vastaavaksi. Ennen kuin lopullinen ratkaisu tehdään, kannattaa suunnitelmat ainakin luetuttaa asiantuntijalla, sillä joskus kalliimpi on halvempaa parempi vaihtoehto. Varoituksen sana: Jos ajatus kiinteän laajakaistayhteyden hankkimisesta on uusi eivätkä hallituksen jäsenet ole perehtyneitä tietotekniikkaan tai Internetiin, hankkeen läpiviemiseen tarvitaan aikaa. Ihmiset tarvitsevat aikaa tiedon sulatteluun. Miten aloittaa? Jaettuun yhteyteen perustuvan kiinteän Internet-liittymän hankinta kannattaa aloittaa tarkistamalla hallitukselta tai isännöitsijältä, onko asiasta jo keskusteltu taloyhtiössä. Jos keskusteluja on käyty, on otettava selville millaisia päätöksiä on tehty. Mikäli hanketta ei ole vireillä, on hyvä selvittää, onko taloyhtiössä muita asiasta kiinnostuneita. Tiedote ilmoitustaululla saattaa hyvinkin riittää kiinnostuneiden löytämiseksi. Jotta hankkeen valmistelu olisi mahdollista, tulee asia esitellä taloyhtiön hallitukselle. Jos kyse on vain kiinteistöliittymäpaketin hankinnasta, saa hallituksen tarvitsemat tiedot palveluntarjoajalta. Tiedot voi lähettää hallitukselle, joka pystyy niiden perusteella tekemään päätöksensä. Hallituksen myöntämä laitteiden asennuslupa riittää, jos kiinteistöliittymästä ei aiheudu lisäkustannuksia yhtiölle. Jos tavoitteena on lähiverkkoliittymä, on tarpeen isännöitsijän tai hallituksen puheenjohtajan kautta pyytää

17 17 Internet-yhteyden hintatason selvitys kannattaa aloittaa paikkakunnan puhelin- ja kaapelitelevisio-operaattoreista. Seuraavaksi voi selvittää, tarjoavatko valtakunnalliset virtuaalitai palveluoperaattorit yhteyksiä paikkakunnalla. Lopuksi voi kaivaa esille paikkakunnalla Internet-yhteyksiä ja ylläpitoa yrityksille tarjoavat palveluyrittäjät, jotta saisi yritysliittymien hinnat selville. Laitteiden hintatasosta saa hyvän kuvan verkkokauppaa tekevien laite- ja tietokonemyyjien www-sivuilta. Huomio kannattaa kohdistaa etähallittaviin laitteisiin. Hintaero halpoihin laitteisiin tasoittuu nopeasti, jos laitteet saa toimimaan virhetilanteissa ilman asentajan käyntiä. Tarvittavat laitteet riippuvat tavoiteltavasta teknisestä ratkaisusta. Alustavaan laitearvioon kannattaa ottaa mukaan mieluummin liikaa laitteita kuin liian vähän. Ensimmäiseen hankintalistaan olisi hyvä ottaa mukaan UPS (Uninterruptible Power Supply), joka tasaa laitteiden saamaa virtaa ja mahdollistaa laitteiden toiminnan lyhyen virtakatkon aikana, sitten etävalvottava reititin ja tarvittavat kytkimet (HomePNA), WLAN-tukiasemat sekä palomuuri ja kuormantasaaja. Yhteyden tarjoaja huolehtii yleensä tekniikasta, jolla yhteys tuodaan talojakamoon (ADSL-modeemi / BWA-lähetin). Muita selvitettäviä asioita ovat ylläpito-, tuki- ( helpdesk- ) ja muiden lisäpalveluiden (sähköposti, kotisivutila, virustorjunta yms.) järjestäminen ja hintataso. Toinen ratkaisutapa on vuokrata kaikki laitteet. Vuokraratkaisussa hintojen selvittäminen vaatii yleensä tarjouspyyntöjen lähettämistä. Kyselyn jälkeen joudutaan tarkistamaan taloyhtiön tilat. Yleisimmissä ratkaisuissa puhelinkaapelointia tarvitaan joasian esille ottamista hallituksen kokouksessa ja samalla tarjoutua pitämään aiheesta puheenvuoro. Kokouksen helpottamiseksi ja ihmisten perehdyttämiseksi aiheeseen on hyvä etukäteen lähettää osallistujille yleisesti Internetistä ja hankkeen tarkoituksesta kertovaa materiaalia. Taloyhtiön hallitus päättää jatkotoimista. Puheenvuorossa lähiverkkoliittymää perustellessa kannattaa esittää ainakin seuraavat asiat: miksi kiinteä ja laajakaistainen yhteys miksi jaettu yhteys (hinta / nopeus) oman liittymän hyödyt taloyhtiölle (kiinteistöautomaatio, palohälyttimet, kulunvalvonta) taloyhtiön houkuttelevuuden lisääntyminen selvityksen kulut Liite: Perusteluja laajakaistaisen kiinteän lähiverkkoyhteyden hankkimiseksi, ks. sivu 30 Hintalaskuri: Selvitys hallitukselle Selvityksen aluksi hallitus voi antaa yksittäiselle osakkaalle luvan selvittää eri vaihtoehtojen sopivuus taloyhtiölle tai tehdä sen itse. Selvitys tulee joka tapauksessa tehdä isännöitsijän ja hallituksen kanssa yhteistyössä. Unohtaa ei sovi, että selvitystyö aiheuttaa kustannuksia. Niistä on hyvä sopia etukäteen. Jaettua yhteyttä taloyhtiöön hankittaessa on syytä selvittää seuraavia asioita: moniko taloyhtiössä tarvitsee tai on halukas hankkimaan yhteyden paikkakunnalla yhteyksiä tarjoavat yritykset millä tekniikalla yhteys voidaan toteuttaa yhteyksien ja palveluiden hintataso eri vaihtoehdoissa taloyhtiössä tarvittavien tilojen ja kaapeloinnin kunto Ensimmäisen tiedotteen ja kyselyn tarkoituksena on kertoa hankkeesta ja herättää mielenkiintoa. Samalla saadaan selville, onko kiinnostuneita niin paljon, että selvitys kannattaa tehdä. Olennaista tiedotteessa on kertoa syyt, miksi hankkeeseen on ryhdytty, mitä vaihtoehtoja selvitetään ja mitkä ovat tavoitteet palvelun laadussa ja hintatasossa. Hankittavan yhteyden nopeuteen ja palveluyrityksen valintaan vaikuttaa tieto siitä, mihin ja miten mahdolliset liit- tyjät aikovat yhteyttään käyttää. Jos suuri osa tekee esimerkiksi etätyötä, kannattaa yhteys hankkia sellaiselta yhteydentarjoajalta, joka kykenee tarjoamaan ilman erilliskustannuksia riittävän määrän IP-osoitteita (Internet Protocol Address). Käyttötarpeet määrittelevät myös tavoiteltavaa liittymäkohtaista nopeutta. Toinen ja ehkä olennaisempikin tieto on, kuinka paljon ihmiset ovat valmiita maksamaan kuukaudessa yhteydestään. Kyselyssä kannattaa määritellä kuukausiveloituksen hinta ryhmiteltyinä vaihtoehtoina. Näin saadaan selville hajonta ja se, moniko todennäköisesti jää pois, jos yhteyden hinta nousee tavoitellusta. Samalla voi ottaa selville, monellako jo on kiinteä Internet-liittymä ja moniko haluaa lisäpalveluita, kuten sähköpostia, kotisivua, virusturvaa jne. Liite: Esimerkki ensimmäisestä tiedotteesta asukkaille, ks. sivu 42

18 18 Valmistelut jaetun yhteyden hankkimiseksi ko yhteyden muodostamiseen talosta palveluntarjoajan verkkoon tai kiinteistöverkon rakentamiseen talon sisällä. Siksi tarkistaminen (ja kunnostaminen) kannattaa aloittaa talojakamon tiloista. Taloyhtiöllä tulisi olla pääsy talojakamoon, mutta oven ainoa avain saattaa olla paikallisella teleyhtiöllä. Siksi pitää selvittää avaintilanne sekä mahdollinen oven lukon tuplaus tai uudelleensarjoitus. Avaimen tulisi löytyä joko isännöitsijältä, huoltoyhtiöltä tai talonmieheltä. Talojakamossa tarkistetaan, onko talojakamossa tilaa HomePNA-kytkimille, tarvittaville modeemeille ja reitittimelle. On katsottava, pystyykö seinään kiinnittämään laitekehikon (eli räkin) laitteiden kiinnitystä varten ja löytyykö sieltä sähköpistotulppia laitteiden vaatimaa sähköä varten. Lisäksi talojakamosta tulee löytyä ajantasainen kytkentäkaavio tai kopio siitä. Jos laiteräkkiä ei saada talojakamon seinään kiinni tai huone on liian pieni, on etsittävä vaihtoehtoinen paikka murtosuojatulle laitekaapille. Sen paikkaa valittaessa on huomioitava tietoturva ja etäisyys talojakamosta. Paikka on valittava niin, että asiattomat eivät pääse tutkimaan kytkentöjä tai verkkoliittymiä. Jos yhteys toteutetaan langattomasti, on tiedettävä mistä tukiasema saa tarvitsemansa sähkön ja mihin se voidaan pystyttää niin, että asiattomat eivät pääse siihen käsiksi. Jos tarvitaan lisäkaapelointia, on tarkistettava mahtuuko se kaapelinousuihin vai joudutaanko nekin uusimaan. Erityisesti on muistutettava siitä, että taloyhtiö on vastuussa talojakamon tai talon viestintäverkon asianmukaisesta käytöstä. Tiloja tarkastaessa ja uusia ratkaisuja mietittäessä on huolehdittava siitä, että asiaton käyttö ehkäistään. Pillitys eli puhelinjohtojen kunnon tarkastus tarkoittaa talon asuntojen ja talojakamon välisen puhelinjohdon tarkistamista dataliikenteen käyttämällä taajuudella. Vaikka puhelimet toimisivat hyvin ja puhe kuuluisi, datasignaali ei aina pääse lävitse. Syynä saattaa olla huono kytkentä tai muut ongelmat johdoissa. Pillitys kannattaa tehdä joka asunnossa, jos talon puhelinjohdot on asennettu ennen 1970-luvun puoliväliä, eivätkä ne ole kierrettyä kuparia tai ovat muuten huonokuntoiset. Aikaraja ei ole tarkka, sillä asennustöissä ja kaapeloinneissa on yllättäviä eroja, unohtamatta kotiasentajien virityksiä. Pillitys on syytä tehdä, jos jostain syystä ei löydy ajantasaista kuvaa taloyhtiön johtojen kytkennöistä. Pillityksen voi katsoa olevan osa kuntokartoitusta varsinkin vanhemmissa taloyhtiöissä. Ihannetapauksessa taloyhtiö pystyy rakennuttamaan yleiskaapeloinnilla itselleen kiinteistöverkon. Vaikka monet asiantuntijat ovat valmiit vannomaan langattomien ratkaisujen tulevaisuuteen, on muistettava että langalliset tekniikat hallitsevat vielä pitkään ja tarjoavat halvimmat laitteet ja toimintavarmimman ympäristön. Yleiskaapelointia kannattaa harkita, jos taloyhtiössä tehdään muita isoja remontteja. Suurin hyöty omasta kiinteistöverkosta tulee palveluiden paremmasta kilpailutettavuudesta ja sen mahdollistamista talon valvonta- ja hoitojärjestelmistä sekä halvemmista laitteista. Seuraava askel Kun saatavilla olevat vaihtoehdot on kartoitettu, hintataso selvillä ja talon tilat ja johdotuksen kunto tiedossa, voidaan ratkaista, onko lähiverkkoliittymä järkevä vaihtoehto taloyhtiölle. Mikäli mukaan on tulossa vain muutama osakas eikä intoa asioiden hoitamiseen löydy, kannattaa tutkia valmiita kiinteistöliittymiä. Samoin, jos hintaero kelpaavan kiinteistöliittymän ja taloyhtiön oman liittymän välillä jää pieneksi, kannattaa arvioida kannattaako työ vai saavutetaanko lähiverkkoliittymällä jotain muuta taloyhtiölle tärkeää. Jos oma asiantuntemus ei riitä, kannattaa keskustella asiantuntijan kanssa saatavilla olevista vaihtoehdoista. Taloyhtiölle sopivin ratkaisu löytyy kompromissina parhaan tekniikan ja laajalti käytössä olevien ratkaisujen väliltä. Konservatiivisuus on tieto- ja tietoliikennetekniikkaa hankkiessa hyve, varsinkin jos tietämys on vähäistä. Jos selvityksessä päädytään siihen, että lähiverkkoliittymä on taloyhtiölle sopiva ratkaisu, tulee tutkia seuraavia asioita: lähiverkkoliittymän aiheuttamat investoinnit ja niiden maksaminen isännöintisopimukseen tarvittavat muutokset yhtiöjärjestykseen aiheutuvat muutokset muut hallinnolliset muutokset ja sopimukset mahdolliset muutokset yhtiöjärjestykseen Nämä tiedot tarvitaan, jotta hallitus voi päättää, valmistellaanko ehdotus yhtiökokoukselle päätettäväksi vai luovutaanko lähiverkkoliittymän hankkimisesta. Mikäli taloyhtiö päätyy siihen, että palveluntarjoajan kiinteistöliittymäpaketti on sopivin ratkaisu, riittää yleensä hallituksen antama asennuslupa. Mikäli siitä aiheutuu

19 19 kuluja taloyhtiölle, tulee asia hyväksyä yhtiökokouksessa enemmistöpäätöksellä. Sopimukset tulee lukea tarkkaan, sillä niillä ei saa ehkäistä muiden palveluyritysten toimintaa kiinteistössä. Lähiverkkoliittymässä Internet-yhteydestä aiheutuvat menot jakaantuvat kahtia: kertaluonteisiin laitteiden hankinta- ja asennuskuluihin ja käytöstä aiheutuviin kuluihin kuten yhteyden vuokraan sekä siihen liittyviin palveluihin. Yhteyden mahdollistamiseen tarvittavat laitteet, puhelinjohtojen perusparannukset, kertaluonteiset asennukset yms. voidaan rahoittaa yhtiövastikkeella jos asia on hyväksytty yhtiökokouksessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Tällöin kustannukset jaetaan osakkaiden kesken yhtiöjärjestyksen mukaisella vastikeperusteella. Jos tarvittavaa enemmistöä hankinnalle ei saada, voi yhtiökokous antaa osakkeenomistajille luvan toteuttaa hankinta omalla kustannuksellaan. Tällöin on sovittava, kuinka hankintaan lähtevät osakkeenomistajat jakavat kustannukset keskenään sekä siitä, millä edellytyksillä muut osakkaat voivat myöhemmin liittyä hankkeeseen. Käytöstä aiheutuneita kuluja ei voida kohdentaa muille kuin yhteyden käyttäjille. Kuukausiveloituksen suuruus on määriteltävä siten, että se riittää kattamaan paitsi juoksevat kulut myös mahdolliset ylläpitoon ja korjauksiin sekä hallinnointiin liittyvät kustannukset. Jotta yhteysmaksujen perimisestä ei aiheudu ongelmia taloyhtiölle, Internet-yhteyden käytöstä on hyvä tehdä selkeä ja riittävän kattava sopimus käyttäjien kanssa. Lähiverkkoliittymää harkittaessa tulee tutkia, täytyykö isännöitsijän tehtäviä muuttaa sovitusta ja miten mahdolliset muutokset vaikuttavat isännöintikorvaukseen. Yleensä Internet-yhteyden mukanaan tuomat tehtävät eivät kuulu isännöintisopimukseen. Samalla mahdollisten laskutusten sekä yhteyden valvonnan ja raportoinnin aiheuttama lisäys isännöintipalkkioon tulee selvittää. Selvityksessä on hyvä tarkistaa, vaatiiko Internet-yhteyden hallinnointi muutoksia taloyhtiön yhtiöjärjestykseen. Yleensä sinne on lisättävä Internet-maksu, jotta käytöstä aiheutuvat kulut voidaan periä käyttäjiltä. Lisäksi on selvitettävä, tarvitaanko taloyhtiön reskontraan muutosta, pitääkö avata erillinen tili, jotta voidaan erottaa käyttömaksut. Riippuu taloyhtiöstä millä tasolla nämä asiat halutaan viedä kirjanpitoon ja taselaskelmaan, mutta tietoa kuluista ja maksuista tarvitaan, jotta vuosittainen hinnan tarkistaminen voidaan tehdä. Jo tässä vaiheessa on otettava huomioon se, että taloyhtiö on vastuussa taloyhtiön viestintäverkosta. Taloyhtiöllä on oikeus päättää, kuka kunnostaa ja ylläpitää järjestelmää. Taloyhtiö voi teetättää työt talkootyönä tai antaa työt yritykselle. Se, että työt tehdään asianmukaisesti, on taloyhtiön vastuulla. Tämä on erityisen olennaista ylläpitoa mietittäessä. Kuka tai ketkä pääsevät talojakamoon käynnistämään laitteet tai kytkemään uudet liittyjät? Henkilö voi olla taloyhtiön nimeämä tai palveluntarjoaja. Taloyhtiö on vastuussa siitä, että henkilöt toimivat asiallisesti. Siksi ylläpidosta vastaavien henkilöiden kanssa on hyvä tehdä kirjallinen sopimus, jossa määritellään vastuut ja oikeudet, samalla tavalla kuin tehdään palveluntarjoajan kanssa. Hyvä vaihtoehto omaehtoiselle toiminnalle on hankkia etävalvottavia laitteita ja ostaa niiden ylläpitopalvelut siihen erikoistuneelta yritykseltä. Näin ei tarvita käyntiä teletiloissa. Jotta talojakamossa käyntejä voidaan seurata, on suositeltavaa että sinne laitetaan vihko, johon merkitään jokainen käynti ja tehty toimenpide. Hallituksen valmisteleva kokous hankkeesta Hallitus voi joutua kokoontumaan useita kertoja ennen päätöksen syntymistä, sillä päätös on monen asian kompromissi. Aluksi joudutaan ratkaisemaan tekniikka ja vertaamaan sen luotettavuutta ja yleisyyttä tekniikan mahdollistamiin asioihin. Toiseksi on ratkaistava nopeuden suhde tavoiteltuun hintatasoon ja kolmanneksi valmiiden pakettien helppous taloyhtiön omistaman yhteyden hallintaan. Osakkeenomistajia on hyvä informoida hankkeen eri vaiheissa, jotta luottamus säilyy ja päätöksenteko nopeutuu. Hallituksen esitys yhtiökokoukselle Hallitus esittää ehdotuksen ratkaisusta yhtiökokoukselle. Riippuen siitä, kuinka olennainen hanke on taloyhtiölle, hallitus on voinut pyytää tarjoukset yhteyden järjestämisestä, palveluista ja ylläpidosta, mutta tämä ei ole pakollista. Jotta asia etenisi yhtiökokouksessa jouhevasti, kannattaa jo kokouskutsun liitteenä esitellä hankkeen keskeiset piirteet eli ehdotus perusteluineen.

20 20 Valmistelut jaetun yhteyden hankkimiseksi Ehdotuksesta tulisi käydä ilmi ainakin seuraavat asiat 1. Investointiin liittyvät asiat: asennusurakan kustannukset, jos tarjouskilpailu on jo käyty, muuten arvio kuluista muiden investointien suuruus, kuten esim. muut yhteyden hankinnasta aiheutuvat kertaluonteiset kulut tarjouskilpailun voittaneen yrityksen nimi Ehdotuksessa on hyvä mainita, kuinka hanke on tarkoitus rahoittaa ja miten muut käytöstä aiheutuvat kulut jaetaan. Yhtiövastikkeella voi esittää katettavaksi ainoastaan kertaluonteisten investointien kuoletuksen. 2. Muuttuvat ja jatkuvat kulut: paljonko palvelut ja yhteyden vuokra maksaa käyttäjille kuukausittain jos investointia ei peritä vastikkeessa, niin tulee ratkaista, peritäänkö liittymis- tai irtisanomismaksua ja miten kohdellaan myöhemmin liittymän hankkivia ja irtisanoutuvia yhteyden tarjoajan nimi Asia esitellään yhtiökokouksessa esimerkiksi valmistelluin puheenvuoroin. Hyvä olisi, jos paikalle saataisiin joko ulkopuolinen asiantuntija vastaamaan kysymyksiin tai voittaneen tarjouksen jättäneen yrityksen edustaja kertomaan yrityksestään. Lopullinen päätäntävalta taloyhtiölle hankittavasta lähiverkkoliittymästä on yhtiökokouksella, jolle hallitus valmistelee hankkeen, esittelee sen ja lopulta panee toimeen jos yhtiökokous niin päättää. Taloyhtiön päätöksenteko Päätöksenteossa taloyhtiössä tulee muistaa asuntoosakeyhtiölain määräykset siitä, mistä hallitus voi päättää ja mihin tarvitaan yhtiökokouksen päätös. Yhtiökokouksen kutsuu koolle hallitus. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Kutsun pitäisi olla niin selkeä, että osakkeenomistajat ymmärtävät, mistä on kysymys. Kutsussa olisi ilmoitettava ainakin se, minkälaisesta hankkeesta on kysymys ja sen kustannusarvio. Suositeltavaa olisi mainita myös hankkeen suuruudesta ja liittää kutsuun hallituksen ehdotus kokouksen päätökseksi. Yhtiökokouksessa jokainen osake antaa pääsääntöisesti yhden äänen. Kokous päättää korjaus- ja perusparannushankkeista tavallisimmin yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Hanketta on siten kannatettava osakkaiden, joilla on yli puolet annetuista äänistä ja edustettuina olevista osakkeista. Äänten mennessä tasan on kokouksen puheenjohtajan kanta ratkaiseva. Enemmistöpäätöksellä voidaan päättää esimerkiksi laajakaistayhteyden hankinnasta. Se, että uudistuksesta ei koidu välitöntä hyötyä kaikille, ei sinänsä ole este hankkeen toteuttamiselle yhtiövastikkeen avulla, jos kaikilla kuitenkin on mahdollisuus saada uudistuksesta hyötyä. Jos laajakaistahankinnalle ei saada tarvittavaa enemmistöä, voi yhtiökokous antaa osakkeenomistajille luvan toteuttaa hankinta omalla kustannuksellaan. Tuolloin tulee sopia, kuinka laajakaistayhteyden hankintaan lähtevät osakkeenomistajat jakavat kustannukset keskenään sekä se, millä edellytyksillä muut osakkaat voivat myöhemmin liittyä hankkeeseen. On tietenkin myös mahdollista, että yhtiö hoitaa toteutuksen, mutta perii kustannukset vain niiltä osakkailta, jotka haluavat toteuttaa hankkeen. Näissä tilanteissa on järkevintä ottaa yhtiöjärjestykseen erillinen laajakaistayhteysvastike, jota peritään vain niiltä osakkailta, joille yhteys toteutetaan ja jolla katetaan tästä aiheutuneet kustannukset. Vaikka kokouskutsuun olisikin liitetty hallituksen esitys päätökseksi, voi kokous poiketa siitä. Mikäli kokoukselle on esitetty useampia kuin kaksi päätösvaihtoehtoa, on asiasta käytännössä äänestettävä useammin kuin kerran. Tällöin kokouksen tulee ensin vahvistaa äänestysjärjestys. Varsinaisten teknisten uudistusten yhteydessä joudutaan usein miettimään myös niiden kautta tulevien palve-

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

DNA Welho 7.3.2012 / Hki

DNA Welho 7.3.2012 / Hki DNA Welho 7.3.2012 / Hki Tiitus Ranta Myyntijohtaja, Kiinteistötuotemyynti tiitus.ranta@dna.fi GSM 044 044 5045 Agenda: Sisäverkot, niiden saneeraus ja huomioitavat seikat Taloyhtiölaajakaista mikä se

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Kustannuslaskelma taloyhtiön kiinteistä Internet-yhteyksistä

Kustannuslaskelma taloyhtiön kiinteistä Internet-yhteyksistä Sivu 1/5 Kustannuslaskelma taloyhtiön kiinteistä Internet-yhteyksistä Laskelma HomePNA-tekniikkaa hyödyntävästä kiinteästä laajakaistaisesta internet-ratkaisusta taloyhtiöille. Ympäristönä voi olla erityyppiset

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Laajakaistaratkaisut asuinkiinteistöissä

Laajakaistaratkaisut asuinkiinteistöissä asuinkiinteistöissä taloyhtiöissä seminaari 6.10.2005 Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL - www.stul.fi 1 Hankitaanko taloyhtiöön yhteinen laajakaistajärjestelmä

Lisätiedot

Päätelaitteen asennus. Sähköposti. Laskutus. Yhteystiedot

Päätelaitteen asennus. Sähköposti. Laskutus. Yhteystiedot Ohjeita käyttöönottoon ja jatkoa varten Päätelaitteen asennus Sähköposti Vartonenkin voisi liittyä. Tulisi vauhtia elämään. Laskutus Yhteystiedot Tervetuloa nopean laajakaistan pariin! Onneksi olkoon,

Lisätiedot

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010)

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 19.5.2010) 2 (3) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

Vuores Palvelu Oy. Jouni Honkanen 3.2.2015. Vuores-talo Rautiolanrinne 2

Vuores Palvelu Oy. Jouni Honkanen 3.2.2015. Vuores-talo Rautiolanrinne 2 Vuores Palvelu Oy Jouni Honkanen 3.2.2015 Vuores-talo Rautiolanrinne 2 Vuores Palvelu Oy Perustaja ja pääomistaja Tampereen kaupunki Kaupungin omistusosuus tällä hetkellä noin 60 % Omistus siirtyy vähitellen

Lisätiedot

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)

Lisätiedot

VASO-ASUKKAAN OPAS. DNA Kiinteistölaajakaista

VASO-ASUKKAAN OPAS. DNA Kiinteistölaajakaista VASO-ASUKKAAN OPAS DNA Kiinteistölaajakaista 1 Tervetuloa nopean laajakaistan pariin! Onneksi olkoon, olet tehnyt hyvän valinnan muuttaessasi Vason asuntoon.tämä on opas laajakaistan käyttöönottoon ja

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Valokaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Valokaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Valokaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 Vasteaika... 4 2.4 IP- osoitteet...

Lisätiedot

DNA Laajakaistaopas Vason asukkaille

DNA Laajakaistaopas Vason asukkaille DNA Laajakaistaopas Vason asukkaille Ohjeita käyttöönottoon ja käyttöön > Päätelaitteen asennus > Sähköposti > Laskutus > Yhteystiedot DNA VASON ohje SM.indd 1 21.8.2008 10:55:41 Tervetuloa nopean laajakaistan

Lisätiedot

DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS

DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS TIEDOTE 1 (5) DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS Kohderyhmä dna Laajakaista soveltuu yksittäisen PC:n liikennöimiseen internetiin. Tyypillisin käyttäjäryhmä yksityistaloudet. Pääasiallinen käyttötarkoitus Yksityishenkilön

Lisätiedot

Laajakaistayhteyksien toteutus asuinkiinteistöissä

Laajakaistayhteyksien toteutus asuinkiinteistöissä Laajakaistayhteyksien toteutus asuinkiinteistöissä Suomen Kiinteistöliitto ry Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL - www.stul.fi

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Ohjeet laajakaistaverkon käyttöön ottamiseksi Tietokone kytketään huoneistossa olevaan ATK-rasiaan

Lisätiedot

@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori. Anne Suomi, Digita Oy

@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori. Anne Suomi, Digita Oy @450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori Anne Suomi, Digita Oy Agenda 1. Laajakaista mobiiliksi 2. Kylien laajakaistayhteydet valtioneuvoston

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2. 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2. 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2. 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2. 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2 Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2 1.2.1 Suodatettava liikenne... 3 1.3 Palvelun rajoitukset...

Lisätiedot

Elisa Oyj Palvelukuvaus 1 (5) Elisa Yrityskaista 4.4.2013 Yritysasiakkaat versio 2.1. Elisa Yrityskaista

Elisa Oyj Palvelukuvaus 1 (5) Elisa Yrityskaista 4.4.2013 Yritysasiakkaat versio 2.1. Elisa Yrityskaista Elisa Oyj Palvelukuvaus 1 (5) -palvelu liittää yrityksen yhden toimipisteen Internetiin. sisältää reitittimen ja Internet-yhteyden sekä näiden ylläpidon ja huoltopalvelut. Palvelu tarjoaa kiinteän kaksisuuntaisen

Lisätiedot

TeleWell TW-EA515 (b)

TeleWell TW-EA515 (b) TeleWell TW-EA515 (b) ADSL 2+ 3G/4G modeemi reititin palomuuri ja WLAN- tukiasema ( 802.11b/g/n ) Pikaohje TeleWell TW-EA515 (b) Tutustu ohjeeseen huolella ja ota laite käyttöön pikaohjetta seuraten. Laajennetun

Lisätiedot

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu

Lisätiedot

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 1 Sisältö Sisällysluettelo: IP-osoite Erilaisia internet liittymiä Muuttuva IP-osoite (dynaaminen) Kiinteä IP-osoite (staattinen) Port forwarding

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen Helia Metropolialueen vapaat langattomat verkot Helsinki, 30.3.2006 Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com Helia 30.3.2006-1 Konvergenssi

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen

MARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen MARKKINAKATSAUS 8/2012 Kotitalouksien laajakaistaliittymät Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava

Lisätiedot

Palvelusopimus, Tampereen Vuokratalosäätiö

Palvelusopimus, Tampereen Vuokratalosäätiö Palvelusopimus, Tampereen Vuokratalosäätiö Valokuitu kirkkaasti paras kiinteistöyhteys Soneran Laajakaista- ja tv-palvelut VTS Tampere 25.11.2014 Jukka Harju Sisältö Miksi valokuituyhteys on kirkkaasti

Lisätiedot

Kiinteistöjen tietoverkkoinfrastruktuurin modernit ratkaisut ja kehitysnäkymät

Kiinteistöjen tietoverkkoinfrastruktuurin modernit ratkaisut ja kehitysnäkymät Kiinteistöjen tietoverkkoinfrastruktuurin modernit ratkaisut ja kehitysnäkymät Veijo Happonen DAXTUM OY Gsm: 040-5254232, e-mail: veijo.happonen@daxtum.com BAFF / Automaatio Talotekniikassa LUENNON SISÄLTÖ

Lisätiedot

Elisa tarjoaa tietoliikennepalveluja. tehokkaaseen ja turvalliseen viestintään. Toiminta-ajatus

Elisa tarjoaa tietoliikennepalveluja. tehokkaaseen ja turvalliseen viestintään. Toiminta-ajatus Elisa tarjoaa tietoliikennepalveluja nopeaan, tehokkaaseen ja turvalliseen viestintään. Toiminta-ajatus Elisa yhtiönä Elisa tarjoaa tietoliikennealan kokonaispalveluja Perustettu Helsingissä vuonna 1882

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows XP

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows XP Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

Pilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit

Pilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit Esimerkki arkkitehtuurit Sivu 2/8 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Termejä... 3 2. Web hosting ilman kuormantasausta... 4 3. Web hosting kuormatasaus ja bastion... 5 3.1.... 5 3.2. Kuvaus... 5 4.

Lisätiedot

Taloyhtiön huippunopeat laajakaistayhteydet

Taloyhtiön huippunopeat laajakaistayhteydet Taloyhtiön huippunopeat laajakaistayhteydet Matti Joutkoski,, Wintel Finland Oy 1.9.2005 ftp://ftp.wintel.fi/docs/laajakaista/laajakaista.pdf Wintel Finland Oy Tietotekniikan maahantuoja Erikoistunut tietoliikenne-

Lisätiedot

TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008

TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008 TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008 1 Agenda 1. Laajakaista mobiiliksi 2. @450 on paras mobiililaajakaista ammattikäyttöön 3. @450 on kattavin mobiililaajakaista yksityiskäyttöön 4. Palvelu- ja verkko-operaattorin

Lisätiedot

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta Timo Santi 8.11.2012 Termiviidakko Epäviralliset tulkinnat Termi OTT (Over The Top) Connected TV IPTV Internet TV Web TV Cord Cutters Tulkinta Internetin

Lisätiedot

2) Sisäverkon RJ45-portit kamerakäytössä (alk. S. 7) - kamera ei näy jossain modeemin takaseinän portissa tai se saa oudon näköisen IP-numeron

2) Sisäverkon RJ45-portit kamerakäytössä (alk. S. 7) - kamera ei näy jossain modeemin takaseinän portissa tai se saa oudon näköisen IP-numeron Notesco TeleWell ADSL modeemin asennusohje 1) Virtuaalipalvelimen luominen kamerakuvan näyttämiseen Internetissä (alk. S. 3) - ohje pätee yleisesti myös muille modeemeille (ADSL, 3G ja kaapelimodeemit)

Lisätiedot

Kotitalon kotisivut Taloyhtiosivut.fi palveluna omalle taloyhtiölle

Kotitalon kotisivut Taloyhtiosivut.fi palveluna omalle taloyhtiölle Kotitalon kotisivut Taloyhtiosivut.fi palveluna omalle taloyhtiölle 18.9.2010 Helsinki Hallitusforum Timo Tossavainen Kiinteistöliiton järjestöpäällikkö Taloyhtio.netin päätoimittaja Kotitalon kotisivut

Lisätiedot

Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä

Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä IP laitteiden asennus tapahtuu oletusarvoisesti käyttäen verkkokaapelointia. Kaapeli kytketään kytkimeen tai suoraan reittimeen, josta laite saa IP -osoitetiedot,

Lisätiedot

dna Laajakaistaopas Vason asukkaille

dna Laajakaistaopas Vason asukkaille dna Laajakaistaopas Vason asukkaille Ohjeita käyttöönottoon ja käyttöön > Päätelaitteen asennus > Sähköposti > Laskutus > Yhteystiedot Tervetuloa nopean laajakaistan pariin! Onneksi olkoon, olet tehnyt

Lisätiedot

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Tapio Kallioja toimitusjohtaja, CMD, 7.6.2004 Maanpäällinen digitaalinen televisio Lisää myyntiä Kustannussäästöjä Uusia palveluja Digitaalinen lähetysverkko Vaihe

Lisätiedot

Taloyhtiön huippunopeat Laajakaistayhteydet

Taloyhtiön huippunopeat Laajakaistayhteydet Taloyhtiön huippunopeat Laajakaistayhteydet Microdata Finland Oy 1.1.2008 http://www.homepna.fi/docs/laajakaista/laajakaista.pdfhomepna pdf Microdata Finland Oy Tietoliikennetuotteiden maahantuoja Erikoistunut

Lisätiedot

AES-H, PES-H ja YS-L -suodatinpistokkeet. Käyttötarkoituksen kuvaus

AES-H, PES-H ja YS-L -suodatinpistokkeet. Käyttötarkoituksen kuvaus AES-H, PES-H ja YS-L -suodatinpistokkeet Käyttötarkoituksen kuvaus Taustaa Yleisessä televerkossa käytetään nykyisin usein ratkaisua, jossa olemassa olevaan tilaajalle menevään puhelinpariin kytketään

Lisätiedot

TeleWell TW-EA510v3(c) & 3G/4G

TeleWell TW-EA510v3(c) & 3G/4G TeleWell TW-EA510v3(c) & 3G/4G ADSL 2+ 3G/4G modeemi reititin palomuuri ja WLAN- tukiasema ( 802.11b/g/n ) Pikaohje TeleWell TW-EA510v3 (c) ADSL 3G/4G Tutustu ohjeeseen huolella ja ota laite käyttöön pikaohjetta

Lisätiedot

TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO

TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO Käyttötarkoitus: Toiminne jakaa useamman liittymän kaistaa usealle käyttäjälle samanaikaisesti. Näin ollen, kun käytössä on useampi kaista, voidaan käyttää

Lisätiedot

Digikamera. Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle

Digikamera. Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle TEEMA 1 Tietokoneen peruskäyttö Digikamera Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle Tämä tietopaketti hahmottaa lukijalle, millä tavalla kuvat voidaan siirtää kamerakännykästä tai

Lisätiedot

Storage IT Automaattinen Tiedonvarmennuspalvelu. Palvelukuvaus 1 (5)

Storage IT Automaattinen Tiedonvarmennuspalvelu. Palvelukuvaus 1 (5) Storage IT Automaattinen Tiedonvarmennuspalvelu Palvelukuvaus 1 (5) 1. Palvelun yleiskuvaus Storage IT automaattinen tiedonvarmennuspalvelu on Storage IT Oy:n asiakkailleen tarjoama palvelu, joka mahdollistaa

Lisätiedot

1 NETIKKA PUHENETTI -PALVELUIDEN KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE...2. 2 Palvelut...4. 3 Käyttö...5. 4 Yleisimmät ongelmat...11. 5 Yhteystietoja...

1 NETIKKA PUHENETTI -PALVELUIDEN KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE...2. 2 Palvelut...4. 3 Käyttö...5. 4 Yleisimmät ongelmat...11. 5 Yhteystietoja... 1 (13) 1 -PALVELUIDEN KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE...2 1.1 Yleistä...2 1.2 Siirtyminen perinteisestä lankaliittymästä VoIP-palvelun käyttäjäksi...2 1.3 Paletti...2 1.4 NAT...2 1.5 FAX- ja muut erikoislaitteet...3

Lisätiedot

Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko

Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko 27.2.2014 Pekka Neittaanmäki Jukka Valkonen Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko Valokuituverkko edustaa varmatoimista ja pitkäikäistä huipputeknologiaa. Kuituverkossa tiedot

Lisätiedot

Olemassa olevien asiakkaiden hinnasto ei enää uusmyyntiä

Olemassa olevien asiakkaiden hinnasto ei enää uusmyyntiä Olemassa olevien asiakkaiden hinnasto ei enää uusmyyntiä KYMP Viihde alk. 39,90 /kk KYMP Laajakaista Tarjous! ADSL 10/1 M 16,00 /kk (Kotkan alue. 18 kk sopimus ensimmäiset 6 kk -50 %. Norm. 32,00 /kk,

Lisätiedot

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

Taloyhtiön Laajakaistaliittymät

Taloyhtiön Laajakaistaliittymät Taloyhtiön Laajakaistaliittymät Matti Joutkoski Wintel Finland Oy 1.9.2003 ftp://ftp.wintel wintel.fi/docs/laajakaista/laajakaista. /laajakaista/laajakaista.pdf Wintel Finland Oy Tietotekniikan maahantuoja

Lisätiedot

Äänekoski Laajakaista Kaikille 2014

Äänekoski Laajakaista Kaikille 2014 Äänekoski Laajakaista Kaikille 2014 Teliasonera/Seppo Kuusisto /Relation/Identifier 0.1 Draft Äänekoski 2013 rakennetut ja 2014 rakennettavat rungot 50 % Vuonna 2014 rakennettava osuus liittymiä tarjotaan

Lisätiedot

Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa. Timo Santi DigiPhilos Oy

Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa. Timo Santi DigiPhilos Oy Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa Timo Santi DigiPhilos Oy CA-linkitysprojektin tavoitteet Saada korkealaatuista, kuluttajaa kiinnostavaa HD-sisältöä tarjolle Suomen kaapelitelevisioverkkoihin.

Lisätiedot

Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon

Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon Palvelun myynti lähtökohdaksi Liiketoimintamallin ja verkon muutos Säästöt verkon kustannuksissa ja asiakaspalvelussa Provisioinnin toteuttaminen

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Espoon Taloyhtiöverkot, 2011 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

Sadan megan Suomi. Juha Parantainen. liikenne- ja viestintäministeriö

Sadan megan Suomi. Juha Parantainen. liikenne- ja viestintäministeriö Sadan megan Suomi Juha Parantainen liikenne- ja viestintäministeriö 2 Tietoliikenneyhteyksien valtatekniikoiden kehitys korkeammille nopeuksille on aina syntynyt palveluja Mbit/s kaapeli-tv valokuitu 25-100

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. M2M Point - to - Point

KÄYTTÖOHJE. M2M Point - to - Point KÄYTTÖOHJE M2M Point - to - Point M2M Paketti SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ 1 KÄYTTÖÖNOTTO 1.1 LAITTEISTON ASENNUS 2 TULOJEN JA LÄHTÖJEN KYTKENTÄ 2.1 TILATIETOKYTKENNÄT 2.2 ANALOGIAKYTKENNÄT 3 KANAVANVAIHTO

Lisätiedot

Katsaus tv-jakelun ajankohtaisiin asioihin

Katsaus tv-jakelun ajankohtaisiin asioihin Katsaus tv-jakelun ajankohtaisiin asioihin 28.4.2010 Tauno Hovatta 1 Maanpäällisen tv-jakelun verkkotoimiluvat Valtakunnallisen F-kanavanipun ja alueellisen HD3-kanavanipun toimiluvat Anvia Oyj:lle (8.4.2010/LVM)

Lisätiedot

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 19.2.2014 1 Tilaisuuden ohjelma 1. Tilaisuuden avaus 2. Kunnanjohtajan puheenvuoro 3. Puhelinpalvelujen toimivuuden

Lisätiedot

Television antenniverkon muutokset Mitä isännöitsijöiltä ja taloyhtiöiltä edellytetään?

Television antenniverkon muutokset Mitä isännöitsijöiltä ja taloyhtiöiltä edellytetään? Television antenniverkon muutokset Mitä isännöitsijöiltä ja taloyhtiöiltä edellytetään? Radioverkkojen erityisasiantuntija Kari Kangas, Viestintävirasto TV muuttuu Television käytettävissä oleva taajuusalue

Lisätiedot

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO KAHDEN TW- EAV510 V2 LAITTEEN VÄLILLÄ

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO KAHDEN TW- EAV510 V2 LAITTEEN VÄLILLÄ TWEAV510 v2: WDSTOIMINTO KAHDEN TWEAV510 V2 LAITTEEN VÄLILLÄ Alla kaksi vaihtoehtoista ohjetta WDSverkon luomiseksi Ohje 1: WDSyhteys käyttää WPAsalausta. Tässä ohjeessa WDSyhteys toimii vain, kun tukiasema

Lisätiedot

Pientalonrakentajan tietoliikenneopas. Yleistä Ohjeita hankintaan Rakentajan muistilista Yhteystiedot

Pientalonrakentajan tietoliikenneopas. Yleistä Ohjeita hankintaan Rakentajan muistilista Yhteystiedot Pientalonrakentajan tietoliikenneopas Yleistä Ohjeita hankintaan Rakentajan muistilista Yhteystiedot MIKSI KUITULIITTYMÄ? IPP:n kuituliittymä on kuluttajille suunnattu kiinteähintainen liityntä nykyaikaiseen

Lisätiedot

TERVETULOA VALOKAISTALLE!

TERVETULOA VALOKAISTALLE! TERVETULOA VALOKAISTALLE! SSPNET TÄNÄÄN VALOKUITUTEKNIIKAN EDELLÄKÄVIJÄ Olemme tietoliikenneyhteyksien ja internetpalveluiden luotettava asiantuntija. Tarjoamme jatkuvasti uusia tuotteita ja palveluja.

Lisätiedot

Yhden megan laajakaista kaikille

Yhden megan laajakaista kaikille Yhden megan laajakaista kaikille Yhden megan laajakaista kaikille Kuluttajalla ja yrityksellä on 1.7.2010 alkaen oikeus saada yhden megan laajakaistaliittymä vakituiseen asuinpaikkaan tai yrityksen sijaintipaikkaan.

Lisätiedot

Taloyhtiön edulliset Laajakaistayhteydet

Taloyhtiön edulliset Laajakaistayhteydet Taloyhtiön edulliset Laajakaistayhteydet Matti Joutkoski, Wintel Finland Oy 9.2.2004 ftp://ftp.wintel.fi/docs/laajakaista/laajakaista.pdf Wintel Finland Oy Tietotekniikan maahantuoja Erikoistunut tietoliikenne-

Lisätiedot

OPAS OMAKOTITALON. rakentajalle

OPAS OMAKOTITALON. rakentajalle OPAS OMAKOTITALON rakentajalle RAKENTAJAN 1. Tämän oppaan tarkoituksena on antaa oleellisimpia neuvoja omakotitalorakentajalle sähköistämiseen liittyvissä asioissa. Tarkempia tietoja sähköliittymän rakentamisesta,

Lisätiedot

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN Tämän harjoituksen tarkoituksena on varmistaa verkon asetukset sekä päivittää Windows käyttäen Windows Update -palvelua. Dokumentin lopussa on palautettava

Lisätiedot

Laajakaistat markkinalähtöisesti

Laajakaistat markkinalähtöisesti Laajakaistat markkinalähtöisesti Teleyhtiön näkemys Matti Makkonen Toimitusjohtaja Anvia Oyj Anvia Oyj - entinen Vaasan läänin puhelin (VLP) Liikevaihto 2009 104 M Suomen 4. suurin teleoperaattori Johtava

Lisätiedot

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1. Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.2015 Pauli Pullinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ajankohtaista

Lisätiedot

LAITEPAIKKA- HINNASTO

LAITEPAIKKA- HINNASTO 1 OPERAATTORIHINNASTO LAITEPAIKKA- HINNASTO Hinnasto sisältää Ikaalisten- Parkanon Puhelin Osakeyhtiön vahvistamat laitepaikkahinnat Operaattorihinnaston yleiset ehdot Voimassa 1.1. 2013 lukien 1. Oikeus

Lisätiedot

Tervetuloa Avoimeen Kuituun!

Tervetuloa Avoimeen Kuituun! 23.12.2015 1 (6) Tervetuloa Avoimeen Kuituun! Kotisi on kytketty Avoimeen Kuituun ja pääset pian tilaamaan haluamiasi palveluja. Tämä opas kertoo sinulle, miten otat valokuituyhteyden käyttöön ja miten

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

P-870HN-51b pikaopas. Oletusasetukset LAN-portti: LAN1~LAN4 IP-osoite: 192.168.1.1 Salasana: 1234

P-870HN-51b pikaopas. Oletusasetukset LAN-portti: LAN1~LAN4 IP-osoite: 192.168.1.1 Salasana: 1234 P-870HN-51b pikaopas Oletusasetukset LAN-portti: LAN1~LAN4 IP-osoite: 192.168.1.1 Salasana: 1234 Esittely P-870HN on monipuolinen ja nykyaikainen VDSL2-reititin, jossa yhdistyvät nopea Internet-yhteys,

Lisätiedot

Linux. Alkutarkistukset

Linux. Alkutarkistukset Linux Alkutarkistukset Kytkentäkaapeli Kytkentäkaapelia voidaan nimittää myös esim. CAT 5 kaapeliksi tai verkkokaapeliksi. Kytkentäkaapeli ei yleensä kuulu vakiona uuden mikron tai verkkokortin varustuksiin.

Lisätiedot

Taloyhtiöiden kiinteistöverkot

Taloyhtiöiden kiinteistöverkot Taloyhtiöiden kiinteistöverkot Toimintamalli taloyhtiöille ja operaattoreille palveluntarjoajan vaihtotilanteissa Mika Enäjärvi lakiasiat FiCom ry Lähtökohdat Taloyhtiöiden ja asukkaiden mahdollisuudet

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows XP

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows XP Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa

Lisätiedot

Vertailusivustoja verkossa

Vertailusivustoja verkossa Vertailusivustoja verkossa Kuluttajaliitto on koonnut avuksesi verkossa toimivia erilaisia hintojen ja palvelujen vertailusivustoja. Kuluttajaliitto ei vastaa listalla esiintyvien toimijoiden tietojen

Lisätiedot

Liittymän vikadiagnosointi

Liittymän vikadiagnosointi Liittymän vikadiagnosointi Yleistä Kuitupohjaisen laajakaistaliittymän luotettavuus on korkealla tasolla, mutta silti joskus saattaa esiintyä häiriöitä liittymän tai siihen kytkettyjen laitteiden toiminnassa.

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN YHTEISTILAUKSEN TARJOUSPYYNTÖ

AURINKOSÄHKÖN YHTEISTILAUKSEN TARJOUSPYYNTÖ AURINKOSÄHKÖN YHTEISTILAUKSEN TARJOUSPYYNTÖ 30.10.2014 Yleistä: Olemme keräämässä yhteistilausta johon osallistuu yksityisiä omakotitalon omistajia ja yrityksiä Iistä ja sen ympäristökunnista, sekä myös

Lisätiedot

Langaton Tampere yrityskäyttäjän asetukset

Langaton Tampere yrityskäyttäjän asetukset Sivu 1/6 Langaton Tampere yrityskäyttäjän asetukset Tässä ohjeessa kerrotaan, miten teet kannettavan tietokoneesi ja WLANkännykkäsi määrittelyt. Ohjeet on tarkoitettu sellaiselle yritykselle, jolla on

Lisätiedot

2. Modeemi- ja ISDN-yhteyden käyttöönotto

2. Modeemi- ja ISDN-yhteyden käyttöönotto 2. Modeemi- ja ISDN-yhteyden käyttöönotto Asenna ensin tietokoneeseesi modeemi tai ISDN-sovitin valmistajan ohjeiden mukaisesti. Varmista myös, että Windowsissa on asennettu puhelinverkkoyhteydet. Seuraa

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot

Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot Risto Carlson, ICT-johtaja, Digita Oy We deliver your content Suomen EDI-Leidit 27.9.2007 1 Agenda 1. Johdanto 2. Internetin historiaa 3. Langattomat

Lisätiedot

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013 License Pertti Pennanen License 1 (7) SISÄLLYSLUETTELO Lisenssien hallinta... 2 Lisenssisopimus... 2 Yleisimmät lisensiointimallit... 2 OEM lisenssi... 3 Kelluva lisenssi... 3 Työasemakohtainen lisenssi...

Lisätiedot

DNA Netti. Sisältö. DNA Netti - Käyttöohje v.0.1

DNA Netti. Sisältö. DNA Netti - Käyttöohje v.0.1 DNA Netti DNA Netti on Mokkuloiden yhteysohjelma. Ohjelman avulla voit hallita Mokkulan asetuksia sekä luoda yhteyden internetiin Mokkulan, WLANin tai Ethernet -yhteyden avulla. Sisältö DNA Netti - Testaa

Lisätiedot

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Älypuhelinverkkojen 5G Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Johdanto [1][2] Viimeisen 30 vuoden aikana mobiiliverkkojen markkinaosuus on kasvanut merkittävästi Langattomia laitteita on joillain alueilla

Lisätiedot

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT Last update : 05.09.2012 LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT H. Honkanen Lyhyen matkan langattoman siirron tarkoitus on siirtää tietoa ( = dataa ) lähietäisyydellä ( alle 1m 50m ) Siirtotekniikoita

Lisätiedot

Vuokrasi sisältää nettiyhteyden

Vuokrasi sisältää nettiyhteyden 1 Vuokrasi sisältää nettiyhteyden Meillä on sinulle hyviä uutisia! Lahden Talojen ja Elisan tekemän sopimuksen mukaan vuokraasi sisältyy nettiyhteys. Saat yhteyden käyttöösi tilaamalla Saunalahti Laajakaistan

Lisätiedot

Ohjelma (09.00 11.30)

Ohjelma (09.00 11.30) 28.5.2008 1 Ohjelma (09.00 11.30) Tilaisuuden avaus Jukka Lehtinen, Toimitussihteeri, it-viikko TDC Zoo uuden ajan mobiiliratkaisu business-viidakkoon Pasi Mäki, Johtaja, TDC yritysmyynti Business Benefits

Lisätiedot

apollo ajanvaraus- ja asiakashallintajärjestelmä GOLD M A R K E T

apollo ajanvaraus- ja asiakashallintajärjestelmä GOLD M A R K E T GOLD ajanvaraukseen, asiakashallintaan ja markkinointiin. Dynaaminen Helppokäyttöinen Vaivattomasti ylläpidettävä Edullinen on ratkaisu Online-ajanvarauksella lisäetua palveluun MARKET:ssa asiakkaasi saavat

Lisätiedot

PARAVANT REITTi-VARMENNUSPALVELU Yleinen palvelukuvaus

PARAVANT REITTi-VARMENNUSPALVELU Yleinen palvelukuvaus 1 (7) PARAVANT REITTi-VARMENNUSPALVELU Yleinen palvelukuvaus 18.04.2005 2 (7) Sisällysluettelo 1 REITTi -varmmennuspalvelun palvelukuvaus... 3 1.1 REITTi -varmennuspalvelu... 3 2 Tekninen toteutus... 4

Lisätiedot

TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO

TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla WDS- verkko luodaan 2.4G tukiasemien välillä Laite 1 (TW- EAV510 tai TW- EAV510 AC): - Tähän

Lisätiedot

Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa

Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa 12.9.2011 Osa 1: Perustietoa verkosta Asuntoloiden sisäverkko on yhdistetty Internettiin NATtaavalla

Lisätiedot

LexCom Home - joustava kodin kaapelointijärjestelmä

LexCom Home - joustava kodin kaapelointijärjestelmä LexCom Home - joustava kodin kaapelointijärjestelmä Uutta joustavuutta kodin toimintoihin LexCom Home on nykyaikainen kokonaisratkaisu kodin heikkovirtakaapelointien ja -asennusten toteuttamiseksi. Lex-

Lisätiedot

Home Media Server. Home Media Server -sovelluksen asentaminen tietokoneeseen. Mediatiedostojen hallinta. Home Media Server

Home Media Server. Home Media Server -sovelluksen asentaminen tietokoneeseen. Mediatiedostojen hallinta. Home Media Server 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People ja Nseries ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa mainitut tuotteiden ja yritysten

Lisätiedot