Q OSAVUOSIKATSAUS 3. joensuu - bits & pieces 6 Kiteen indiana jones 8 Kampuksen parhaat hengailupaikat 16

Transkriptio

1 Q OSAVUOSIKATSAUS 3 OPTIMI RY:N VIRALLINEN ÄÄNENKANNATTAJA 6. VSK NRO 3 SYYSKUU 2008 joensuu - bits & pieces 6 Kiteen indiana jones 8 Kampuksen parhaat hengailupaikat 16

2 .:Pääkirjoitus:. Kampussaarna Tätä kirjoittaessa elokuu on vaihtumassa syyskuuksi, ensimmäiset lehdet ovat leijailleet maahan ja sääennusteessa luvataan monipuolista sadekeliä viideksi päiväksi. Sääkuvauksen kolme tippaa huomiselle ei jätä arvailun varaa - taivaittemme Esterillä on perustarpeet päästettävänään ja kohta sitä tulee. Ja runsain mitoin. Minua se ei kuitenkaan haittaa. Olen alkanut odottaa syksyä ja sen tuomia uusia kuvioita. Meidän vanhempien opiskelijoiden pelikentälle kampusalueelle rantautuu tuhatpäinen joukko uusia naamoja, joista noin kymmenes on tuuminut kauppatieteiden olevan oma alansa. Fuksien lisäksi Joensuuhun saapuu syksyisin ryntäys vanhempia opiskelijoita, jotka palaavat opintojensa ääreen kesätöistä tai muuten vaan lomailemasta muilta paikkakunnilta. Tulevat kuukaudet tulevat olemaan mielenkiintoista aikaa. Ei sen takia, että aion aloittaa gradun väännön, tai sen takia, että käyn amanuenssin kanssa juttelemassa opintojen päättämisestä. Mielenkiintoiseksi syksyn tekee ne kaikki ihmiset, joihin tulen törmäämään kampusalueella. Mitä kauemmin olen yliopistopiireissä pyörinyt, sitä enemmän olen huomannut kiinnostuneeni yliopiston tuomista sosiaalisista mahdollisuuksista, ja toisaalta, olen alkanut käsittää mitä akateeminen vapaus todella merkitsee. Suomalaiseen yliopistoelämään liittyvä opiskelukulttuuri on todellakin erilaista kuin esimerkiksi ammattikorkeakoulussa. Kauppatieteen ylioppilaalla on hyvin laaja vapaus tehdä mitä huvittaa, milloin huvittaa ja miten huvittaa. Kukaan ei ole hönkimässä niskaan, vaan opiskelijan täytyy todella ottaa vastuu itsestään. Usein ensimmäistä kertaa elämässään. Akateeminen vapaus merkitsee myös sitä, että opiskelijat käyttävät vapauden toimia kuten huvittaa hyvin eri tavoin. Osa porukasta valmistuu nopeasti, osa ei valmistu ikinä, osa viettää yliopistossa elämänsä hauskimman ajan. Kysymys kuuluukin, kuinka maksimoida huvi ja hyöty heti opintojen alkutaipaleelta lähtien? Tässä ainejärjestöillä ja vanhemmilla opiskelijoilla on oleellinen rooli. On kaikkien etu, että uudet opiskelijat löytäisivät mielekästä tekemistä myös tutkintoon kuuluvien opintojen oheen. Mahdollisuuksia on rajattomasti: meitä on kampuksella tuhansia innokkaita ja kiinnostavia nuoria ihmisiä. Tarvitsemme aloitteentekijöitä, innokkaita positiivisen impulssin ja energian lähettiläitä. Eikä siihen tarvita kuin hyvää asennetta ja energiaa. En ole varma kumpi on hämmentävämpää, ihmisten lähes rajaton potentiaali, vai ihmisten lähes rajaton kyky olla käyttämättä potentiaaliaan. Ne ovat onnellisimpia, ketkä osaavat käyttää potentiaaliaan parhaiten. Samat ihmiset nauttivat myös usein suurinta arvostusta sosiaalisessa hierarkiassa. En tarkoita sitä, että meidän pitäisi olla suorituskoneita, vaan sitä, että tiedostamme omat vahvuutemme ja käytämme niitä itsemme ja muiden hyväksi. Meillä kaikilla on tarpeemme. Motivaatiomme herätä aamulla sängystä määräytyy usein näiden tarpeiden mukaan. Joku Aapraham Masilovi on tutkimuksessaan A Theory of Human Motivation keksinyt perustarpeiden lisäksi yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeen, arvonannon tarpeen ja itsensä toteuttamisen tarpeen. Täyttäkäämme tarpeemme, antakaamme muille rakkautta ja arvonantoa ja löytäkäämme potentiaalimme. Aamen. Jussi Räsänen Päätoimittaja Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus q3/2008.:puheenjohtajan palsta:. Opiskelijaelämä, paras elämä? 4.:Kaupunki:. Joensuu - Bits & Pieces 6.:Henkilökuva:. Kiteen Indiana Jones 8.:Silloin muinoin:. Wienin piiri 10 Double Nature 10.:Terveisiä laitokselta:. Amanuensseilla on asiaa 11.:Nähtävyys:. Zdravstvujte! 12.:Tiimit:. Yritysmessut on 14 yrityssuhdetiimin päätapahtuma.:miljöö:. Tilat haltuun - viisi kampuksen 16 hengailupaikkaa.:kopo-asiaa:. Horroksestaan heräävän 18 koponallen uniset ensipupellukset Alkavat kurssit 19 ja yleiset tenttipäivät.:ainejärjestö:. Optimin jäsentyytyväisyys- 20 kysely 2008.:Tulevaisuus:. Optimilaiset työelämässä 22.:Kvartaalin kasvot:. Pekka Mellavuo 23.:Kyllin hyvää:. Dear Kylli, 24.:Mielipide:. Suomen tulee erota 26 Euroopan Unionista.:Vaihtoehto:. Tulevaisuuden työympäristö 28 Kuningaskortti 31 Päätoimittajan kommentti OSAVUOSIKATSAUS - TOIMITUS Tämänkertaista lehteä tehtäessä ainakin allekirjoittaneella oli hauskaa ja toivon mukaan se myös heijastuu lukijoille. Aiempiin tekemiini PÄÄTOIMITTAJA Jussi Räsänen osavuosikatsaus@optimiry.org KIRJOITTAJAT Jussi Asikainen Sanni Eronen numeroihin verrattuna oli luksusta pohtia lehteen liittyviä teemoja pitkin kesää, kiireettömänä ja rentoutuen. Lehden tekeminen on aina hieman ennalta arvaamaton prosessi ja monet ideat jäivät toteuttamatta. Onpahan sitten valmiiksi mietittyä materiaalia ensi lehteä ajatellen. Niko Lappalainen Heidi Luoto Läski-Julle Kalle Määttä Kalle Nordström Risto Salminen Joonas Vartiainen TAITTO Lauri Kyöttinen KANSI Optimin kenties hehkein cheerleader Kuopion futisturnauksessa PAINOPAIK- Fukseille suosittelen Riston kirjoittamaa juttua Joensuusta sivuilta 6-7, Kalle Määtän kirjoittamaaraapustusta sivulta 10 ja kampusjuttua sivuilta KA Kopijyvä Oy, Joensuu PAINOS 200 kpl JULKAISIJA Optimi ry optimi@cc.joensuu.fi COPYRIGHT 2008 OPTIMI RY Osavuosikatsaus on Joensuun yliopiston kauppatieteiden opiskelijain ainejärjestö Optimin neljännesvuotisjulkaisu 2 3

3 VALMISTUNEITA valmistuneet 52 maisteria: KTM, johtaminen Tarja Ahonen Rautavaara KTM, laskentatoimi Assi Auvinen Outokumpu KTM, laskentatoimi Jani Hannonen Kuopio KTM, markkinointi Piia Hiltunen Joensuu KTM, markkinointi Juha-Pekka Hirvonen Kontiolahti KTM, laskentatoimi Matti Holopainen Joensuu KTM, oikeustaloustiede Heikki Huikuri Joensuu KTM, oikeustaloustiede Maria Hurskainen Joensuu KTM, johtaminen Henrik Härkönen Seinäjoki KTM, markkinointi Markus Ilvonen Joensuu KTM, johtaminen Sari Juuti Joensuu KTM, johtaminen Laura Kaasinen Helsinki KTM, laskentatoimi Teemu Kaipiainen Helsinki KTM, oikeustaloustiede Mika Kemppinen Loimaa KTM, laskentatoimi Anne-Mari Kettunen Joensuu KTM, johtaminen Asko Kinnunen Nurmijärvi KTM, kansantaloustiede Matti Kokkonen Joensuu KTM, laskentatoimi Mari Kolehmainen Espoo KTM, laskentatoimi Soile Korpivuoma Joensuu KTM, johtaminen Else Kortelainen Joensuu KTM, laskentatoimi Simo Kortelainen Joensuu KTM, laskentatoimi Jonna Kovanen Joensuu KTM, oikeustaloustiede Teemu Kylliäinen Espoo KTM, laskentatoimi Pekka Lensu Joensuu KTM, markkinointi Hanna Levola Lappeenranta KTM, oikeustaloustiede Kaius Löfgren Helsinki KTM, markkinointi Riikka Manner Varkaus KTM, johtaminen Timo Martikainen Joensuu KTM, johtaminen Pentti Meriläinen Vantaa KTM, markkinointi Kaisa Miettinen Joensuu KTM, laskentatoimi Jarkko Mäkitalo Joensuu KTM, markkinointi Johannes Niemi Helsinki KTM, markkinointi Kati Nyyssönen Joensuu KTM, markkinointi Terhi Pakarinen Joensuu KTM, oikeustaloustiede Henri Parikka Joensuu KTM, markkinointi Jenni Peltonen Pyhäselkä KTM, markkinointi Antti Pennanen Rauma KTM, johtaminen Niko Purmonen Joensuu KTM, johtaminen Sami Päivinen Ylöjärvi KTM, johtaminen Heli Reijonen Kontiolahti KTM, johtaminen Mikko Remes Juankoski KTM, oikeustaloustiede Katja Ristola Helsinki KTM, laskentatoimi Elina Siivonen Helsinki KTM, laskentatoimi Riku Tajakka Joensuu KTM, oikeustaloustiede Siiri Timonen Nurmes KTM, markkinointi Tuomas Timonen Joensuu KTM, markkinointi Seppo Turunen Outokumpu KTM, laskentatoimi Teemu Turunen Joensuu KTM, kansantaloustiede Heidi Tyrväinen Helsinki KTM, johtaminen Heli Wilska Joensuu Lisäksi kaksi maisteria, jotka eivät ole antaneet lupaa nimen julkaisemiseen..:puheenjohtajan palsta:. Opiskelijaelämä, paras elämä? Kesäloma sujahti taas ohitse ja on aika suunnata kohti syksyä ja alkavia opintoja. Osalle kesä oli rentouttavaa vaihtelua, jolloin suurin murheen aihe oli, laittaisiko pitkähihaisen tai riittääkö pelkät shortsit. Toiset hikoilivat tunkkaisissa toimistoissa murehtien menetettyjä biitsikelejä, mutta ansaiten sitä niin korkealle arvostettua työkokemusta. Oma kesäni kului ulkomaan matkan jälkeen hyvin rauhallisissa merkeissä kolmessa työpaikassa ja kavereiden kanssa kesästä nauttien. Nyt on taas mukava palata takaisin opiskelijaelämän pariin! Neljä kuukautta kului nopeasti. Mietipä tilanteesi viiden tai kymmenen vuoden kuluttua; näihin aikoihin palaat takaisin töihin neljän viikon kesälomalta. Tänä aikana olet vieraillut hätäisesti kaikkien sukulaistesi luona ja tehnyt ikuisuusprojektit, jotka ovat odottaneet tekijäänsä viimeiset kahdeksan kuukautta. Töissä tutut työrutiinit ja -tehtävät odottavat sinua. Työtoverit, joita tapaat vapaa-ajalla joko vahingossa tai pakollisissa firman pikkujouluissa, kyselevät kahvitunnilla teennäisesti miten lomasi kului. Ei kuulosta korvaani ollenkaan niin houkuttelevalle kuin tuleva syksyni teidän Optimilaisten kanssa. Opiskelijaympyröistä ja erityisesti Optimin tapahtumista saamien ystävieni kanssa voin käydä vapaa-ajallani kahvilla. Luennolle on mukava vääntyä, kun ei tarvitse istua yksin ja ryhmätyöt voi kasata kokoon porukalla, jonka kanssa viihtyy muutoinkin. Opiskelijana valitsen pakollisten kurssien jälkeen niitä, joista itse hyödyn ja pidän eniten, ja kurssimäärä riippuu siitä, kuinka paljon haluan vapaa-aikaa opinnoiltani. Pyörärallissa voit testata kuntoasi ja suunnistustaitoasi pyöräillen ympäri Joensuuta ja sitseillä harjoitella äänenkäyttöäsi. Syksyn ohjelmaan kuuluu muutama yritysvierailu, joista osa on Pietarissa. Lähdetään sinne porukalla oppimaan paikallisesta yrityselämästä ja kulttuurista sekä pitämään hauskaa! Optimin tapahtumat antavat rikkaiden kokemusten lisäksi todennäköisesti myös uusia kavereita, joiden kanssa vietät opiskeluaikasi parhaat hetket ja kauheimmat aamut..:pääyhteistyökumppanit 2008:. 21 kandidaattia: KTK, johtaminen Heikki Eskola Lahti KTK, oikeustaloustiede Annika Hippi Joensuu KTK, oikeustaloustiede Tatu Hirvonen Rääkkylä KTK, markkinointi Hanne-Riina Hämäläinen Joensuu KTK, markkinointi Jukka Jokisalo Joensuu KTK, laskentatoimi Maija Jääskeläinen Joensuu KTK, laskentatoimi Niina Kettunen Joensuu KTK, johtaminen Arja Kinnunen Joensuu KTK, laskentatoimi Terhi Luukas Helsinki KTK, johtaminen Olli Miettinen Joensuu KTK, johtaminen Jani Myller Kiihtelysvaara KTK, markkinointi Mikko Naakka Joensuu KTK, oikeustaloustiede Auri Pakarinen Joensuu KTK, johtaminen Olli-Pekka Pirhonen Joensuu KTK, johtaminen Niko Purmonen Joensuu KTK, markkinointi Henna Vihervuori Helsinki Lisäksi viisi kandidaattia, jotka eivät ole antaneet lupaa nimen julkaisemiseen. Elämähän on parasta hupia, nautitaan opiskelijaelämästä nyt kun se on mahdollista. Heidi Luoto Puheenjohtaja Optimi ry Optimin tapahtumat antavat rikkaiden kokemusten lisäksi myös uusia kavereita, joiden kanssa vietät opiskeluaikasi parhaat hetket ja kauheimmat aamut 4 5

4 .:Kaupunki:. Mistä Joensuun halvimmat sapuskat? Entäpä parhaat mässyt? Osavuosikatsaus tarjoaa Joensuusta tärppejä, joita eivät kaikki paikallisetkaan tiedä... Tu o r e i n ruokakorivertailu osoittaa, että Joensuun halvin ruokakori löytyy Niinivaaran Eväskontista. Toisaalta tuo vertailu on seitsemän vuotta vanha. Tällä hetkellä halvin paikka taitaa olla Suomen suurin hypermarket, Prisma. Interaktiivinen ravintola-arvostelusivusto vapaaaikavirasto.com listaa Joensuun keskustan parhaimmiksi pizza- tai kebabpaikoiksi Pizza- Pojat, Pizza Expressin ja Sinetin. Lähiöissä Niinivaaran ja Noljakan Pizza-Pojat ovat keränneet myös yhtä hyvät arvostelut. JoEnsuu Bits Joensuun elokuvateatterikeskus Tapion pääsalin yhteydessä on kymmenen hengen lasiseinin suljettu aitio, johon on erillinen sisäänkäynti leffakeskuksen kakkoskerroksesta. Aitiossa on oma äänentoisto, joten Savon Kinot markkinoi salin avulla asiakkailleen omia yksityisesityksiä. Jos haluaa vaihtelua Vaasan ja Fazerin leiville, kannattaa piipahtaa silloin tällöin kehuja keränneen leipäosaston liepeillä Tokmannilla. Sieltä saa sopuhintaan paikallisten leipomoiden monipuolisia leipomo-tuotteita. Koskikadun ja Merimiehenkadun risteyksessä, Joensuun Kaupunginkirjastolta 14 metriä torille päin, sijaitsee kokolaatusuhteessa kaupungin paras liikekeskus. Pyöräkellaria suosittelevat kaikki pyöräilijät ja Pullapuotia kaikki kasvanutta kahvileipäkulutustaan manailevat herkkusuut. Candy King -karamellihyllyihin helposti kyllästyviä sokerihiiriä on usein opastettu kävelykadun karkkikauppaan tai Filmtownin ja Makuunin elokuvavuokraamoiden karkkilaatikoille. Halvin tapa kasvattaa muskeleita tai poistaa ylimääräistä rasvaa painojen kera on käydä Noljakan ostarilla Puntti-Poikien askeettisella punttisalilla. Vuoden punttitreenit irtoavat noin satasella. Myös Rantakylän uimahallissa ja Keskustan Vesikossa saa hoidettua painojen nostoa huomattavasti kuntokeskuksia edullisemmin. Varsinaisille kuntosaleille haluavia on neuvottu kääntymään Kuntokeskus Kaislan, Fittarin tai vaikkapa rantakyläläisen Viilinkin ovien suuntaan. Hikisiin ryhmäpyöräilysessioihin tai Leslie Les Millsin taistelujumppiin tykästyneitä löytää usein jo edellä mainituista kuntokeskuksista sekä jo nimellään kohderyhmänsä esiintuovasta LadyLinestä. Miehekkäämpään seuraan törmää Linnunlahden BB-Gymillä. J o e n s u u n Katajan odotetaan taistelevan taas miesten koripallomitaleista, kun joukkoihin palasi maajoukkuepelaaja Petri Virtanen. Mielenkiintoinen pelaaja on myös Joensuun yliopistossa kauppatieteiden opiskelun aloittava 202-senttinen Juho Nenonen. Sarjakausi alkaa Areenassa lokakuun ensimmäisenä perjantaina. Joensuun keskustan painopiste on siirtynyt kauppakeskus Iso Myyn avaamisen jälkeen Kesportin edestä kävelykadun varrella sijaitsevan Ravintola Glorian tupakointialueen taulutelevision kohdalle. Jatkossa painopiste valuu edelleen pohjoisemmaksi, kun Anttilan kortteliin avataan monia luottokortin omistajia houkuttelevia liikkeitä, ja kun Valintatalon tontille rakennettava liikekeskus alkaa näyttämään valmiilta , , , , ja Kaikki edellämainitut ovat päivämääriä, jolloin aina heinäkuun puolessa välissä järjestettävä Ilosaarirock on myyty loppuun. Jos et kuuntele musiikkia ainoastaan marjastaessa, joggaillessa tai korjatessasi autoasi, vilkaise välillä Ravintola Kellarin ja PKOravintoloiden keikkakalentereita jostain internetistä. 6 7

5 Fact-file: Jere Kankkunen Ikä: 26 v. Kotipaikka: Kiteen kaupunki, asuu opiskelujen vuoksi Joensuussa, ja välillä vähän Helsingissä. Päässyt pääsykokeilla sisään. 1. kerralla 3. parhaat pääsykoepisteet tuona vuonna. Opiskelee: Laskentatoimea, oikeustaloustiedettä, markkinointia. Elämän tarkoitus: Olla onnellinen, onnellisuus on tärkeää. Pääsääntöisesti olenkin onnellinen. Jerestä sanottua: Kyllä sellaista tyyppiä pitää myös osata arvostaa, joka osaa tuoda rahaa taloon. Optimi on todella tarvinnut sellaista osaamista. - eräs Optimin hallituksen jäsen. tyisesti tapahtumat joiden vuoksi hänestä tuli kansanedustaja Hannu Hoskosen avustaja eduskuntaan. Viime eduskuntavaalien jälkeen Jere oli jututtanut kansanedustaja Hoskosta eräässä tilaisuudessa. Leikilläni minä kysyin, että mikähän mahtaa olla kansanedustajan avustajatilanne tällä hetkellä? Senaattori oli vastannut, että tällä hetkellä hänellä on avustajia tarpeellinen määrä. Kuitenkin noin kolmen kuukauden kuluttua Hoskonen oli soittanut ja kysynyt Jereä avustajakseen. Anna viikko harkintaaikaa, niin annan vastauksen, Jere kertoo vastanneensa Hoskoselle. Tähän mennessä olen pystynyt tekemään kaikki tärkeät päätökset aina vuorokauden sisään. Seuraavana päivänä soitin ja suostuin. Ceasarin ja skottilaisen vapaustaistelija William Wallacen elämä on ollut kiehtova. Mutta kyllä isä on tärkein! Niko Lappalainen -automyyntiä ja ajatustenvaihtoa Verkostoituminen opiskelujen aikana on muutakin kuin ihmisten tuntemista, se on toisilta oppimista. Tämän osoittaa todeksi tapaus Kankkunen. Kiteeläinen Jere Kankkunen on Optimi ry:n entisiä hallitusaktiiveja, hän on saanut yliopistossa opiskeluaikanaan monenlaisia kokemuksia ja oppinut käytännön kautta monia tärkeitä asioita. Tällä hetkellä Jere toimii Pohjois-Karjalan kansanedustajan Hannu Hoskosen avustajana Helsingissä. Jere muistelee kaiholla toiminta-aikaansa Optimi ry:ssä. Ennen yliopistoon pääsyä Jere teki monenlaisia töitä, kotonaan maatalontöitä ja rakennuspuolen hanttihommia. Kuitenkin ajatus lähdöstä yliopistoon kauppatieteitä lukemaan syntyi Jeren ollessa töissä pari vuotta autokaupassa autokauppiaana. Halusin opiskelemaan ja olemaan tekemisissä ihmisten kanssa. Kaupallinen ala alkoi autojen myyn- nin yhteydessä kiinnostamaan, siitä se ajatus sitten lähti, toteaa Jere. Autojen myyminen antoi Jerelle paljon kokemuksia ja opetti ihmistuntemusta. Asiakkaalle ei koskaan tule yrittää myydä sellaista, mitä asiakas ei ole valmis ostamaan, Kankkunen vakuuttaa. Autojen myynti on yhteistyötä asiakkaan ja myyjän välillä. Myymisen ohessa Jere oppi palvelualttiutta ja yhteistyötaidot kehittyivät myös. Jere kertoo myyneensä yhteensä noin muutaman sata autoa. Kyllähän niitä autoja aina silloin tällöin vastaan tulee, vaan kertaakaan ei ole turpiin tullut auton myynnistä, joten hyviä autoja ne ovat olleet, naurahtaa Jere. Myös nykyisessä työssään kansanedustaja Hannu Hoskosen avustajana Jere joutuu käyttämään myynti- ja yhteistyötaitojaan. Kyllä eduskunnassakin täytyy osata perustella ajatuksia ja ideoita. Täytyy osata tehdä yhteistyötä vastaanottajan ja idean kehittäjän välillä. Hyvät ja järkevät ajatukset kelpaavat myös eduskunnassa, Jere perustelee. Autoja myymällä tienaa kumminkin enemmän kuin avustajan palkkion, mutta eihän tienaaminen olekaan elämän päätarkoitus..:henkilökuva:. Optimin kautta yritysyhteistyöhön Yliopistossa opiskellessaan Jere päätyi mukaan ainejärjestö Optimin toimintaan. Jere kertoi kuulleensa kaveriltaan mahdollisuudesta toimia ainejärjestössä. Erityisesti mahdollisuus päästä yhteistoimintaan yritysten kanssa kiinnosti Jereä. Hän toimikin yrityssuhdevastaavana kauden menestyen tehtävässään hienosti. Suurin tekijä tehtävässä pärjäämiseen oli kaupallisen alan työkokemus, Jere tuumaa. Siinä tehtävässä joutui miettimään, mitä vastapuoli haluaa yhteistyöltä. Joku yritys voi haluta yleistä suhdetoimintaa ja positiivista mielikuvaa, toinen yritys haluaa mahdollisuuden tutustua opiskelijoihin rekrytointimielessä tai sitten yrityksellä voi olla tavoite saada opiskelijoita asiakkaikseen, Jere listaa. Optimin kanssa yhteistyöhön Jeren avulla päätyi mm. PKO, Pohjola ja tätä lehteä painava Kopijyvä. Monelle opiskelijalle yritysyhteistyö tuo mahdollisuuden päästä myös työelämään. Varsinkin pankeilla on intressi rekrytoida kauppatieteilijöitä melkein missäpäin Suomea tahansa. Hyvänä esimerkkinä tästä mainittakoon Joensuun Osuuspankki., Jere kertoo. Yritykset hakevat myös etua kilpailijoihin nähden tuntiessaan opiskelijoita jo etukäteen, siksi monet yritystilaisuudet ovat hyödyllinen mahdollisuus opiskelijalle tulla tutuksi mahdollisen tulevan työnantajan tai kesätyöpaikan kanssa. Myös baarien kanssa järjestetyt opiskelijatapahtumat ovat olleet hyödyllisiä. Bepopin kanssa järjestettiin yhteistyössä Raimoja, siten opiskelijat on päässeet tutustumaan mukavasti toisiin opiskelijoihin.kyllä kannattaa tutustua toisiin opiskelijoihin, sillä siten saa uusia ystäviä, lisää Jere. Mies monessa mukana Ainejärjestö Optimissa toimimisen lisäksi Jere Kankkunen on ollut kiinnostunut myös yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja opiskelijapolitiikasta. Jere on toiminut mm. ylioppilaskunnassa ja poliittisissa nuorisojärjestöissä, keskustanuorissa ja keskustaopiskelijoissa. Ylioppilaskunnassa Jere toimi vuoden verran hallituksen puheenjohtajana edustaen kaikkia noin reilua 7000 Joensuun yliopiston opiskelijaa. Mukana olo kiinnostaa, koska haluan vaikuttaa Pohjois-Karjalan tulevaisuuteen, Jere paljastaa motiivikseen. Jere ei erityisesti aseta tavoitteita toiminnalleen: Teen listoja hoidettavista asioista sitä mukaa kun niitä eteen tulee, Jere myöntää. Kuitenkin näiden tehtävien toteuttamisessa Jereä on auttanut ihmisten kohtaaminen: Se että uskaltaa kohdata ihmisiä ja menee rohkeasti puhumaan heille riippumatta missä asemassa he ovat auttaa yleensä tavoitteiden saavuttamisessa. Joskus sattumakin on suosinut kauppatieteiden ylioppilas Kankkusta. Tästä kertoo eri- Erikoiskiitos vuoden 2005 hallitukselle Tärkeimmät kontaktit ja verkostot Jere sanoo syntyvän ystävyydestä. Varsinaista verkostoitumista Jere ei pidä itsetarkoituksena. En koe, että olisi järkevää vain kerätä tuttavuuksia niiden itsensä vuoksi, Jere pohtii. Kaiholla muistelen Optimin hallitusta, jossa olin mukana se oli erinomainen vuosi, Jere haikailee. Siellä sain hyvin paljon erilaisia kokemuksia. Monessa paikassa toimiminen on laaja-alaistanut näkemyksiäni. Aina voi oppia jotain uutta. Oppia olen ottanut toisilta ihmisiltä ja vielä enemmän tuntuu, että olen oppinut tekemisen kautta, Jere päättelee. Harmi vaan, ettei nykyään ennätä kovin paljoa pitämään yhteyttä entisiin Optimi-kollegoihin, sanoo Jere hieman harmissaan. Aikaa Jere käyttää lukemiseen ja työhön. Ennen kuin päädyin opiskelemaan kaupallista alaa, historia ja jopa arkeologiakin kiinnostivat. Meinasin, että minusta vielä tullee Kitteen Indiana Jones, Jere huikkaa. Mielenkiintoisia ovat myös Jeren esikuvat. Isä on ollut ja on tärkein malli elämälle. Isä on kyllä paljon kunnollisempi kuin poikansa. Isältä olen oppinut miten lantatalikkoa käytetään, Jere vitsailee. Muita esikuvia Jere nostaa historiasta: Muiden muassa Julius Kertaakaan ei ole turpiin tullut auton myynnistä Näkökulma: Äiti tietää kaiken! Jere Kankkunen tuli tutuksi kirjoittajalle viime syksynä edarivaalien aikaan. Suorapuheinen ja jopa kärjekkäitäkin mielipiteitä toisinaan esittävä Kankkunen oli uudelle Joensuun yliopiston opiskelijalle varsin mielenkiintoista ja jännittävää seuraa. Muistan eräänkin pokeri-illan jälkeiset poliittiset keskustelut, jolloin havaitsin että Jerellä on sangen laajat tiedot politiikasta ja historiasta. Mistähän lienee mies moiset tiedot hankkinut, muistan ajatelleeni. Kerran viime syksynä sattui erikoinen tapaus, joka osoittaa verkostojen voiman. Olimme tulossa Jeren kanssa illanistujaisista, joista lähdimme yhtä aikaa. Jere lupasi heittää minut autollaan kotiin Joensuun keskustaan. Kerrostaloasuntoni eteen päästyämme keskustelimme vielä jonkin aikaa kävelytiellä politiikasta. Kadut olivat rauhalliset, ehkä vain pari autoa meni ohitsemme lyhyen keskustelutuokion aikana. Noin viikon kuluttua käydessäni kotiseudullani Kainuussa, ällistyksekseni äitini kysyi: Tunnet siis sen Kankkusen poijan? Ihmettelin, että miten tämä tieto on kulkeutunut äitini korviin, sillä enhän minä ollut asiasta hänelle kertonut. Kysyin häneltä, että mistä tiedät minun tuntevan Kankkusen Jeren. Äitini kertoi, että meidät oli nähty juttelevan Joensuun keskustassa. Häntä asiasta oli informoinut eräs tuttava. Tämän jälkeen ajattelin, että taidan tuntea julkkiksen tai sitten liikun sellaisten verkkojen ja verkostojen äärellä, joista signaalit kulkevat kevyesti ympäri maakuntien. Vielä en ole ratkaissut kumman verkostoissa on enemmän ulottuvuutta opettaja-äitini vai Jere Kankkusen. Varmaa on vain, että jollakin erikoisella tavalla nämä verkostot kohtaavat. Kenties yhteinen tekijä näissä sattumuksissa on vuosia sitten myyty auto

6 .:Silloin muinoin:..:terveisiä laitokselta:. Wienin piiri TUHAT JA YKSI 10 Uudelleenjulkaisemme oikeustaloustieteen professori Kalle joo ja noin Määtän kirjoituksen Osavuosikatsaukseen vuodelta Ikiopiskelijamme jakaa viisauden jyviä niin opiskelusta, opiskeluelämästä kuin elämän tarkoituksestakin. Opiskelijaelämäni alkoi oikeastaan siitä, kun tulin bussilla Huittisista Helsinkiin eräänä elo-syyskuun vaihteeseen sijoittuvana arkipäivänä. Piti löytää linja-autoasemalta yliopistolle, tarkemmin sanoen Porthaniaan. Eikä meikäläisellä ollut tietenkään hajuakaan siitä, mihin pitäisi suunnata. Ujona maalaispoikana ei tohtinut asiasta käydä keneltäkään kysymäänkään. Eli kapsäkit kantoon ja virran mukana jonnekin päin. Ja kuinka ollakaan, löysin itseni noin kahden tunnin hortoilun jälkeen Porthanian edustalta. Olihan matkaakin linja-autoasemalta Porthanialle monta sataa metriä. Taisi tuo pieni episodi kuvata sitä, minkälaista se elämä muutoinkin on. Seuraavaksi piti löytää sali, jossa testattiin muistaakseni ruotsin kielen taitoamme. Ja mönkäänhän se koe meni, mikä kostautui intensiivisellä ruotsin opiskelulla myöhemmin; jag heter Kalle, ja är en kiva kille hokema taisi syntyä tuolloin. Se ei kuitenkaan ollut tärkeää, vaan se, että samaisessa lukusalissa istui vierelläni kaiffari, jonka kanssa tutustuimmekin hyvin. Ennen pitkää piiri pieni alkoi kasvaa. Ja tulivat siinä Hesan pubit ja klubit tutuiksi, sen voin vannoa. Yhteiskuntafilosofiasta alkeet luettuamme päädyimmekin ristimään porukkamme aluksi Wienin (lue viinin) piiriksi ja sittemmin tenuremmiksi. Ja hauskaa oli. Ei pidä kuitenkaan luulla, että kaikki opiskelijat olisivat istuneet kaiken aikaa kaljalla. Ei suinkaan. Ensinnäkin opiskelijoita oli (ja on varmaan edelleen) monenlaisia. Joku vannoi selibaatin autuuden nimeen ja kunnia heille. Tenuremmissä heitä ei ollut, päinvastoin. Toiseksi, vaikka pitäisi hauskaakin, ei se suinkaan tarkoita sitä, että löisi laimin työnsä tai opiskelunsa. Pikemminkin voi sanoa, että raskas työ vaatii raskaat huvit. Eli tenuremmin keskuudessa tehtiin siis raskaita töitä. Mukanamme oli aina joillakuilla ikivanha lakikirjakin. Useissa paikoissa aina rokkijuhlia myöten meitä pidettiinkin himo-opiskelijoina. Ja koskaan kukaan ei kurkistanut sen lakikirjan sisälle; lakikirjan, jonka sisälle oli kaiverrettu eräälle skottiviskipullolle sopiva tila. Se tila ei koskaan ollut tyhjänä. Paitsi aivan loppuillasta tai aamuyöstä. Edellisestä saa varmaan kuvan, että ainakin mainittuun ryhmään kuuluneet opiskelijamme olisivat pahasti alkoholisoitunutta yhteiskunnan pohjasakkaa. Tiedä häntä. Yllättävän moni heistä päätyi kuitenkin, kuinka ollakaan, professoreiksi. Samalla koko Double nature VS. Yksi ja sama henkilö, kaksi elämää. Päättäkää itse kumpi on se aito. Martti syrjä: muusikko Kalle määttä: oikeustaloustieteen professori elämänkulkuun vaikuttaneista asioista tuli pidettyä kait jossain määrin huolta. Tulipa tuolloin pyydettyä treffeille eräs Heidikin. Tänään hänen nimensä on jostain kumman syystä perheeni postilaatikossa. Pääasia oli pitää hauskaa, muttei hauskaa toisten kustannuksella. Elettiin vapaudessa yksilöllisyyttä korostaen mutta yhteisöllisyyttä kunnioittaen. Ajateltiin elää, jos kuitenkin olisi niin, että maanpäällinen vaelluksemme ei olisikaan vain läpikulkumatka. Eli jokainen tie krematorioon vie -periaatteella. Kokemukset parinkymmenen vuoden takaa ovat osaltaan varmasti vaikuttaneet uravalintaankin. Yliopistohommissa on näet se etu, että saa olla eräänlainen ikiopiskelija läpi elämänsä. Toisaalta nykyajan opiskelijoita käy sääliksi siinä, että politiikkamme huipulta saakka heitä vaadiitaan luopumaan kaikesta siitä, mikä on tärkeää; siitä, mikä voi olla jopa elämän tarkoitus. Kalle Määttä Oikeustaloustieteen professori Joensuun yliopisto KYSYMYSTÄ, KASVOA JA NIMEÄ Amanuensseilla on aina aikaa vastata opiskelijan mieltä askarruttaviin kysymyksiin, ja vaikka meilläkin vastaanottoaika on, niin käytännössä ovet ovat aina avoinna. Näin me Ullan kanssa olemme tähän asti uskoneet. Kiireinen kevät toi tullessaan riittämättömyyden tunteen ja STRESSIn. Kiireen keskellä ovet on ollut pakko välillä laittaa kiinni ja puhelut on käännetty keskukseen jotta opiskelijavalinnat ja muut paperihommat on saatu hoidettua. Ahdistusta työajan riittämättömyydestä on lievitetty turvautumalla (sairaaseen?) huumoriin, jota jokunen ohikulkija lienee ihmetellytkin. Hermon päitä on rämpytetty äärimmilleen mutta monet tiukat paikat on väännetty nauruksi vaikka väkisin. YHDEKSÄN PROSENTTIA? Palkkaneuvotteluja varten pari vuotta sitten tekemässäni työtehtävälistassa varasin opintoneuvonnalle yhdeksän prosenttia työajastani eli noin 40 minuuttia päivässä. Tutkintorakenneuudistus sai kivet ja kannot kääntymään ja niiden alta ryömi esiin vanhoja ja vielä vanhempia opiskelijoita, joilla tutkinnon suorittaminen oli jäänyt syystä tai toisesta kesken. Opintoneuvonta valtasi työpäivästä leijonanosan. Gradun tarkastajat tuskailivat gradupinojensa takana ja venymistä tarvittiin myös viimeisten suoritusmahdollisuuksien järjestämisessä. Amanuenssien ovien taakse muodostui jonoa, kun monet kävivät tarkistuttamassa opintojensa riittävyyden, sivuaineopiskelijat hakivat kokonaisuusmerkintöjä ja laskettiin uuteen rakenteeseen siirtymisen etuja ja haittoja. Töitä tehtiin myös normaalin virkaajan päätyttyä jotta myös työssäkäyvät opiskelijat saivat tarvitsemaansa henkilökohtaista opintoneuvontaa. Yhteydenottoja tuli henkilökohtaisten käyntien lisäksi puhelimitse ja erityisesti sähköpostilla. Vuosina 2006 ja 2007 kokonaisuusmerkintöjä haettiin nettisivuiltamme löytyvän lomakkeen kautta noin 150 kpl/vuosi, kun taas tänä vuonna niitä haettiin saman verran jo kesäkuun loppuun mennessä. Tutkintohakemuksiakin täytettiin kesäkuun loppuun mennessä yli tuplamäärä aiempien vuosien vuosittaiseen määrään nähden. Vastaanotolla käyneiden määrää voi vain arvailla veikkaisin, että tänä vuonna luonamme on käynyt keskimäärin kymmenen opiskelijaa päivässä, ja keskimääräinen opintoneuvonta-aika on lähempänä puolta tuntia eli meiltä on Ullan kanssa mennyt keskimäärin kaksi ja puoli tuntia pelkkään face-to-face-opintoneuvontaan. Entäs ne 91% muita töitä? Niiden määräkään kun ei ole vähentynyt, päinvastoin. No, niitä tehdään sitten, kun ehditään (mañana tai syksyllä, niin kuin meillä sanotaan). Kiireelliset asiat on toki hoidettu aina ajallaan, tai viimeistään pari päivää annetun deadlinen jälkeen ANTEEKSI HUONO NIMIMUISTINI Parasta amanuenssin työssä on juuri opiskelijakontaktit, joten vaikka kuinka on kiire ja hässäkkä, niin amanuenssin juttusilla piipahtavat tuovat arkeemme kaivattua piristystä. Monesti siinä opintojen tsekkauksen lomassa jutellaan myös opiskelun ulkopuolisesta elämästä. Päivän mittaan voi siis syntyä useita uusia hyvänpäivän tuttuja, joita tulee tervehdittyä kampusalueen ulkopuolellakin. Yhden asian joudun kuitenkin tunnustamaan: vaikka kasvot jäävät mieleen, niin onneton nimimuisti on heikkouteni tässä työssä! Välillä on noloa kysyä nimeä, kun opiskelija ensin tuttavallisesti päivittää edellisen käyntinsä jälkeiset kuulumiset. Sitten pitäisi kaivaa opintosuoritukset, ja kun ei se nimi tule millään mieleen. Toistaiseksi kysymällä sekin on kyllä selvinnyt! HUOMENTA! ARVAAT VARMAAN MITÄ AION KYSYÄ.. Nyt tutkintoruuhkan hälvettyä opiskelijoita käy kesäaikaan harvakseltaan kyselemässä opintoasioista. Eräänä aamuna ovellani seisoi nuori mies, joka aloitti puheensa väliotsikon sanoin. Ennen kuin ehdin kysyä täsmentävää kysymystä, mielessäni vilisi muutama tosi tyly ajatus: tämä kaveri tietysti meinaa valmistua vanhan asetuksen mukaan ja nyt on jo heinäkuu!, ja taatusti häneltä puuttuu vielä joku suorituskin!, ja nyt sitä tullaan hattu kourassa anelemaan jotain korvaavaa suoritusta! Tunsin verenpaineeni nousevan mutta sain hillittyä itseni ja totesin sarkastiseen sävyyn: No, kun noin asiasi aloitit, niin en välttämättä tahdo tietää Hymyilin kyllä kauniisti sen sanottuani Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan tuloksia siis olisin kysellyt, nuori mies hämmentyneenä reaktiostani täsmensi. Siinä oli sitten minun vuoroni olla hämmentynyt! No, loppu hyvin, kaikki hyvin: hänen nimensä löytyi yhteisvalinnassa hyväksyttyjen listalta ja toivottavasti se auttoi unohtamaan ensimmäisen repliikkini, muutoin kuva amanuenssin avuliaisuudesta saattoi jäädä hiukan vääräksi! SYKSYÄ ODOTELLESSA Tuleva lukuvuosi on välivuosi suurten muutosten edessä. Syksylle on luvassa paljon uuden suunnittelua ja vanhojen käytäntöjen parantelua, joten peukaloita ei pyöritellä syksylläkään. Toivotamme uudet opiskelijat tervetulleiksi opiskelemaan taloustieteitä Joensuun yliopistoon! Vanhasta rakenteesta uuteen siirtyvillekin amanuensseilla on asiaa syksyn aikana HOPSin laatimisen merkeissä! Amanuenssia ei oikeasti ole syytä pelätä! ;) Opiskeluintoa uudelle lukuvuodelle toivotellen, Mari 11

7 rissa ei kannata nukkua. Kaupungin ja ylös nousevien siltojen valot on ehdottomasti koettava risteilemällä kanavia ja Nevaa pitkin shampanskoeta maistellen. Risteilyn jälkeen ehtii hyvin käydä haukkaamassa jotain tai vaihtamassa bilevaatteet hotellilla ennen yökerhoon suuntaamista. Ei muuten ole kovin kallista vuokrata limusiinia porukalla ja maistella vodkaa tai kuohuvaa nähtävyyksiä katsellen sen takapenkillä. Pietari on pullollaan hienoja yökerhoja, mutta jostain syytä kaikki oppaat suosittelevat asiakkailleen Metroa. En ymmärrä miksi, sillä mitään positiivista en paikasta muista. Tunnelmaltaan parempia ovat esimerkiksi keskustan Datcha tai 2nd floor. Turistit pakkautuvat myös Griboedovalla sijaitsevaan Marshtaliin, koska sinne pääsee ilmaiseksi ulkomaalaisella passilla ja siellä on parhaat tankotanssijat. Mielenkiintoisempaa yökerhoa kaipaava menee esimerkiksi Fontankan varrelle Purgaan juhlimaan ikuista uutta vuotta tai Havana Clubiin nauttimaan latinohenkisestä poolparty:stä. Sanni Eronen - oli opiskelijavaihdossa Pietarissa keväällä 2007.:Nähtävyys:. Vaikka Pietari ihana onkin, on siitä valitettavasti lausuttava myös muutama varoituksen sana. Älä lähde kaupungille ilman omia vessapapereita. Venäjällä on yhä paperipula ja venäläiset naiset pissaavat seisaaltaan ja taitavat ravistellakin. Naisten on hyvä aloittaa reisilihastreeni jo paria kuukautta ennen suunniteltua Pietarin matkaa ja paikan päällä välttää julkisia saniteettitiloja viimeiseen asti. здравствуйте! Sanni Eronen selvitti Osavuosikatsauksen lukijoille mitä Pietarissa kannattaa ehdottomasti tehdä ja mitä ehdottomasti ei. Pietari Suuri perusti kaupungin vuonna 1703 ikkunaksi Eurooppaan, eikä Pietaria syyttä kutsuta Pohjolan Venetsiaksi. Tutustu keskustaan kävellen, ilman kiirettä. Kiertoajelulla saa kyllä hyvän kokonaiskuvan, mutta jää vaille Pietarin tunnelmaa. Mukavat kengät jalkaan ja metrolla Majakovskajan tai Gostinyi Dvorin asemalle. Metro itsessään on kokemus zetonien ostamisesta huimiin liukuportaisiin ja toinen toistaan erilaisempiin asemasaleihin. Metroissa on yleensä tungosta, joten kartan luku onnistuu lähinnä vain liukuportaissa. Neuvoja kannattaa kysellä kanssamatkustajilta, sillä lippuluukkujen ja metroaseman virkailijoilla ei ole aikaa tai kiinnostusta asiakaspalveluun. Seuraamalla ihmisvirtojen kulkua löytää yleensä oikean reitin, vaikka ei osaisi kyrillisiä kirjaimia ja muutamaa sanaa venäjää. Metrosta maanpinnalle selvittyäsi suuntaa kohti Eremitaasia (tunnistat oikean suunnan kadun päässä häämöttävästä Admiraliteetin laivasta). Poikkea matkalla kanavien varsille, ota paljon valokuvia ja pistäydy nälän yllättäessä teellä ja blineillä. Opiskelijabudjetilla hyviä vaihtoehtoja ovat blinipikaruokapaikat Tsainaja Loshka tai Teremok. Parilla eurolla saa esimerkiksi kinkku-juustotäytteisen ja hillotäytteisen blinin. Jos taas haluaa nauttia pöytiin tarjoillun, esteettisesti kauniimman ja kalliimman version, voi poiketa vaikkapa Coffee Houseen omena-siirappi-jäätelö-blinille, josta näen yhä unia. Vaikka et museoista olisikaan valtavan innostunut, Eremitaasiin sinun on silti mentävä. Vaikka vain siksi, että sinne pääsee opiskelijakortilla ilmaiseksi, kun taas kaikkiin muihin Pietarin museoihin turistit maksavat ulkomaalaishinnan. Eremitaasi on upea, neljä keisarillista palatsia käsittävä kokonaisuus Nevan rannalla täpösen täynnä taidetta. Opas tai ainakin audio-guide, jonka voi vuokrata sisään tullessa, on ehdoton. Kruunajaissalit ja muotokuvat ovat tylsiä, jos ei kuule niihin liittyviä tarinoita. Eremitaasissa, kuten kaikissa pietarilaisissa museoissa, saa valokuvata, jos on valmis siitä maksamaan. Esimerkiksi kuvauslupa Eremitaasissa maksaa 350 ruplaa (n. 10 euroa) eli porukalla ostetaan kuvauslupa seurueen parhaimman kameran omistavalle. Pietarissa on museoita useita satoja, joten näkemistä on aivan liikaa. Ensikertalaisen, joka tulee Pietariin vain pariksi päiväksi, kannattaa suosiolla hylätä haaveet reissuista Pietarin ulkopuolella sijaitseviin keisarillisiin kesäpalatseihin Pietarhoviin tai Katariinan palatsiin. Visiitit esimerkiksi Eremitaasiin ja venäläiseen balettiin riittävät. Kulttuuri pursuaa reissun jälkeen joka tapauksessa korvista, joten tilannetta on hyvä välillä nollata käymällä esimerkiksi vodkamuseossa. Lippuja museoon on erihintaisia riippuen vodkan määrästä, jonka asiakas haluaa opastetun kierroksen aikana maistella. Seuraavalle Pietarin reissulle voi jo haalia enemmän kohteita, kuten Pietari-Paavalin linnoituksen, jonka muurien sisältä löytyvät muun muassa keisarilliset haudat, Pietarimuseo ja avaruusmuseo. Tarinoista ja historiasta kiinnostunut menee Yusopovin palatsiin, missä Rasputin murhattiin, tai Mihailovskyn Linnaan, jonka oikeutetusti vainoharhainen Paavali I rakennutti vallihautojen keskelle. Joku muu saattaa innostua enemmän Pietarin sotamuseon tykeistä ja panssariautoista, ja joku toinen haluaa vain Pietarin uskomattomaan huvipuistoon tai kummastelemaan Pietari Suuren säilömiä kauheuksia Kunstkammeriin. Pietari ei valitettavasti ole shoppailukohde. Keskusta on todella kallis ja pursuaa putiikkeja, joihin suomalaisen opiskelijan tai keskivertovenäläisen ei edes kannata vaivautua. Siihen on syynsä, miksi Itä-Suomen ja Helsingin vaateliikkeissä kuulee venäjää koko ajan. Keskustassa köyhä voi käydä katselemassa piraattivaatteita ja kenkiä Apraksin Dvorissa. Pietarin tuliaiset koostuvat siis lähinnä vodkasta, shampanskoesta, oluesta, kaviaarista, makeisista ja upeista valokuvista. Matushkanukkeja, babushkahuiveja ja neuvostokrääsää kannattaa toki käydä Verikirkon (Spas na Krovi) takana olevalta matkamuistotorilta tinkimässä. Pietari on parhaimmillaan kesän valoisina öinä tai syksyllä auringon jo laskettua. Pieta- Älä edes haaveile reissusta omalla autolla tai sen vuokraamisesta paikan päältä. Omalla autolla tai moottoripyörällä ajaminen Pietarissa on silkkaa typeryyttä. Liikennesäännöt ovat kokonaan toisesta maailmasta, sillä ajolupa heltiää käteisellä ja lyhyellä visiitillä virastoon, ja kyllä, miliiseillä on oikeus ampua, mikäli et reagoi pysähtymiskäskyyn riittävän nopeasti. Itse asiassa venäläiset autoilijat ovat suurin vaara, jonka reissun aikana tulet todennäköisesti kohtaamaan. Älä koskaan oleta, että autot pysähtyisivät, vaikka ylität suojatietä vihreän valon palaessa, ne saattavat jopa yrittää tähdätä sinuun. Älä aja polkupyörällä. Jalkakäytäville pyörät eivät mahdu, liikenteestä puhumattakaan. Pietarin polkupyörät voi laskea yhden käden sormilla ja niiden omistajat, ulkomaalaiset, luopuvat niistä ensimmäisen keskustavisiitin jälkeen, jos siis siitä hengissä selvisivät. Älä käytä busseja. Ne ovat täysin turhia, valtavan hitaita kapistuksia. En ymmärtänyt puolessa vuodessakaan niiden reittilogiikkaa. Tosin busseissa asuvat rahastajababushkat ovat nähtävyys sinänsä Busseja parempi vaihtoehto on marshrutkat (marshrutnoe taxi), joka siis on minibussi, joka kyllä suurin piirtein noudattaa kylkeensä kirjoitettua reittiä, mutta pysähtyy missä tahansa sen matkustajat haluavat, ja on kokonsa takia huomattavasti normaalia bussia nopeampi ja ehdoton lähiöissä, joissa metropysäkit ovat harvassa. Marshrutkien hinnat vaihtelevat reitin mukaan, mutta jäävät kuitenkin aina alle euroon. Kun lähestyt paikkaa, jossa haluat pois kyydistä, huudat riittävän kovaa ostanavityes pozhalsta! tai oikeastaan mitä vain ( stop please! tai pysähdy perkele! :kin luultavasti toimii). Älä koskaan nouse taksiin, jossa on pimennetyt ikkunat tai joku muu kyydissä kuskin lisäksi. Pietarissa on vähän oikeita takseja, joissa niissäkään ei yleensä ole mittaria, sillä kaikki käyttävät pimeitä takseja. Viittomalla kadunvarressa saat yleensä useamman auton pysähtymään ja valitset sen, jonka kanssa pääset yhteisymmärrykseen matkan hinnasta. Kohtuullinen hinta keskustamatkasta on ruplaa turistille, kun se paikalliselle olisi ruplaa. Älä hukkaa passia tai maahantulokorttia. Ilman niitä jäät Venäjälle. Onnea vain. Kanna mukanasi vain kopioita tärkeistä papereista. Vaikka miliiseillä onkin oikeus vaatia keneltä tahansa ulkomaalaiselta alkuperäiset asiakirjat nähtäväksi koska tahansa, asia ratkeaa yleensä kuitenkin kopioilla ja rahalla. Passi on paremmassa turvassa hotellin tallelokerossa, sillä miliisi saattaa vaikka alkuperäisen takavarikoida. Älä joudu pidätetyksi. Yleensä pulaan miliisien kanssa ei joudu ellei syyllisty suoranaiseen rikokseen. Mutta jos tilanne vaikuttaa uhkaavalta, tärkeintä on pysyä rauhallisena ja yrittää selvitä tilanteesta puhumalla ja rahalla. Onneksi miliiseillä ei periaatteessa ole oikeutta pidättää ketään syyttä yli kolmea tuntia, jos pidätetyllä on riittävät asiakirjat, ja vaikka ei olisi, silti vuorokaudessa pitäisi periaatteessa putkasta ulos päästä. Yleensä kaikesta selviää sakoilla tai lahjomisella. Esimerkiksi jos viisumin rekisteröinti on päässyt unohtumaan, se kustantaa 1000 ruplaa (noin 30 euroa), yleisen järjestyksen häiritseminen (julkisella paikalla virtsaaminen, miliiseille huutaminen) kustantaa ruplaa, julkijuopottelu tai julkisesti liian humalassa oleminen kustantavat ruplaa. Todellisuudessa miliisit tosin ottavat kyllä kaiken mitä lompakossasi on, jos sen heille erehdyt antamaan. Venäjän parjattu mafia on siis paljon köyhiä miliisejä pienempi vaara, koska sillä on parempaakin tekemistä kuin suomalaisen opiskelijan kiusaaminen. Älä korosta olevasi ulkomaalainen (lue: laula juomalauluja Nevskillä). Kun miliisit saavat päähänsä, että olet turisti lompakko täynnä käteistä, he keksivät kyllä jonkun rikkeen, johon olet syyllistynyt. Ja koska suomalaisena olet todennäköisesti koko reissun ajan humaltuneessa tilassa, teet sen aivan liian helpoksi. Älä yritä pärjätä venäläisille vodkan juomisessa. Vaikka kuinka itsellesi vakuutat fuksivuoden ja sitä seuranneiden vähemmän railakkaiden opiskelijavuosien karaisseen sinut, huijaat vain itseäsi. Venäläiset ovat harjoitelleet sinua enemmän, sillä naapurissa vodka on halpaa ja hyvää. Älä juo absinttia. Miksi? No, kokeile vaikkapa Optimin Pietarin exculla ja kerro minulle sitten. Ilmoittautuminen Pietarin excursioreissuun syys-lokakuussa 12 13

8 .:Tiimit:. Yritysmessut on yrityssuhdetiimin päätapahtuma Optimi järjestää Yritysmessut keskiviikkona yliopiston Carelia-rakennuksessa teemalla erilaisuuden johtaminen. Yrityssuhteet on ollut tärkeä osa Optimi ry:n toimintaa ainejärjestömme perustamisesta lähtien. Opiskelijoiden ja yrityselämän välillä sukkuloi Optimin yrityssuhdetiimi, jota koordinoi ja vetää yrityssuhdevastaava. Soitin yrityssuhdevastaava Mirja-Liisa Vestmanille ja kyselin hieman niin tiimin vetämisestä kuin tulevista Yritysmessuistakin. Fuksit HUOM! Älä unohda kilpailuamme, jossa yksi onnekas voittaa lipun Hämeenkadun Approon! Kilpailuun voit osallistua rekisteröitymällä Optimin foorumin käyttäjäksi ja lähettämällä nimesi ja nimimerkkisi osoitteeseen Kertoisitko hieman yrkkävastaavan hommista? Niihin sisältyy yritysvierailujen ja excursioiden järjestämistä, kuningaskorttisopimuksien hoitamista ja tiimin koordinoimista. Lisäksi tehtäviin kuuluu yhteyksien pitäminen pääyhteistyökumppaneihin ja isompien soppareiden laatiminen. Tavoite on ylläpitää kauppatieteen opiskelijoiden ja yritysten vuorovaikutusta erilaisin keinoin ja tuoda käytännön liike-elämää lähemmäs opiskelijoita. Mikä ero projektivastaavaan? Projektivastaava Elisa Jokela hoitaa tapahtumasponsorit (tärkeimpinä vuosijuhlayhteistyökumppanit) ja kaikenlaiset projektit, kuten haalarien hankinnan. Molemmat vedämme yrityssuhdetiimiä, järjestämme tapahtumia ja suunnitellaan yhdessä asioita. Elisa vas-tasi keväällä 2008 ensimmäistä kertaa järjestetystä ja suuren suosion saaneesta Kesätyöillasta. Mitä olet kokenut saaneesi yrkkävastaavana toimimisesta? Tutustunut paljon uusiin ihmisiin sekä yrityksissä että yliopistolla. Oppinut hirveästi, erityisesti käytännön asioita kuten organisointikykyä. Itseluottamusta ja varmuutta on kertynyt tulevaisuutta varten. Hyvää vastapainoa teorian opiskelulle! Puhutaanpa hieman yrityssuhdetiimistä ja messuista. Minkälaisia ihmisiä tiimiin haetaan? Kaikki ovat tervetulleita. Kyse ei ole siitä, minkälaisia ihmisiä tiimissä toimii, eikä etukäteen tarvitse osata mitään. Ei me oleteta että kukaan olisi ammattilainen heti kun opinnot alkaa, vaan tiimissä toimiminen on turvallinen tapa opetella asioita ennen varsinaiseen työelämään siirtymistä. Millä mallilla Yritysmessujen valmistelut? Valmistelut aloitettiin keväällä, jolloin sovittiin osa puhujista ja messuesittelijöistä. Kesä on mennyt töissä ja muissa merkeissä. Syksyllä jatketaan! Keille messut on suunnattu? Messut on suunnattu lähinnä yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle. Kaikille avoin ja ilmainen tapahtuma. Miksi kannattaa tulla paikalle? Messuilla on loistava tilaisuus kuulla tarinoita oikeasta liike-elämästä oikeiden yritysjohtajien kertomana. Erilaisuuden johtaminen on aiheena päivän polttava, koska työelämä kansainvälistyy ja keskimääräinen työikä pitenee. Johtajien on tehtävä erilaisuudesta voimavara. Messut mahdollistavat opiskelijoiden ja yritysten kohtaamisen ständeillä ja paneelikeskusteluissa. Jussi Räsänen 14 15

9 .:Miljöö:. Tilat haltuun viisi kampuksen hengailupaikkaa Punaista tiiltä, kiven lohkareita ja luentosaleja, eli lyhyt johdatus kampusalueeseemme. Fuksit, kanssaopiskelijat, medborgare. Kampuksemme on suunniteltu päin helvettiä! Sen takia meidän opiskelijoiden tulee ottaa alue haltuumme, sillä kukaan muu ei sitä tee. Tehkää kampuksesta toinen olohuoneenne. Älkää kainostelko. Vetäkää letkajenkkaa haalarit päällä koulun ruokalaan. Ottakaa akateemisesta vapaudesta kaikki irti. Muistakaa kuitenkin suoraan sitsien jatkojen jatkojen jatkoilta koulun ruokalassa asioidessanne lajitella eritteenne biojätteisiin. Joensuun yliopiston kampusalue on noin neliökilometrin kokoinen alue, johon mahtuu oleellisimmat yliopiston laitokset, tiedekunnat ja ruokalat. Alueella ei monista muista yliopistokaupungeista poiketen ole opiskelijaasuntoloita. Tästä poikkeuksen tekee Ellin opiskelijakämpät Länsikadun varressa, Tiedepuistoa vastapäätä. Kampuksen sijainti on hyvä - minnekään ei ole pitkä matka. Urheiluhulluille löytyy tarjontaa heti Karelian vierestä: uimahalli punttisaleineen tarjoaa mahdollisuuden kiristelyyn tai habaneron kasvatteluun, keskuskentällä ja Areenalla voit harrastaa penkkiurheilua. Joensuun yliopisto ei siis ole kauppis. Yliopistossamme hyörii kaiken maailman humanistisia kukkien haistelijoita ja saapasjalkaisia mitokondrioista päiväunia näkeviä puunhalaajia. (Aiheesta lisää: Osari Q2/2007 s.13) Ensimmäisen vuoden kylterifukseille vinkiksi: jos puhut kaveriesi kanssa kahvipöydässä muihin aloihin- ja lajeihin sekaantujista, niin vältä termien vihollinen ja ne tai piimänlipittäjähipit käyttämistä. Hämäyksen vuoksi suosittelen pitämään ystävät lähellä ja viholliset vielä lähempänä, joten eikun tuttavuutta hieromaan kanssaopiskelijoiden kanssa! (Toim. huom Agoran kahvilassa pyörii aikas näpsäkän näköisiä humanisteja ja sukupuolijakauma on kerrankin kohdallaan) Osavuosikatsaus esittelee viisi parasta hengailupaikkaa kampukselta: Café Aura Jos olet juuri skipannut luentosi, älä mene Auraan, sillä siellä saatat kohdata opettajasi pistävän tuijotuksen. Joensuun yliopiston sosiaalisen elämän keskus, jossa kohtaavat niin laitoksen väki, tutkijat, vaihtarit kuin myös riviopiskelijatkin. Kahvilaa suosivat myös niin sanotut ikiopiskelijat ja muut järjestörentut, joihin et tule luennoilla tutustumaan, ja jotka uskovat keskustelun autuaaksi tekevään voimaan oikean opiskelun sijaan. Tee treffit. Syö halvahkoa pitsaa. Flirttaa kassatätien kanssa niin saat ensi kerralla 5 sentin kolikkovajauksen anteeksi. Siestasohvat. Carelia, AU2 Krapula? Söit itsesi ähkyyn? Yli neljätuntinen päivä koulussa? Keskity olennaiseen ja heitä levyksi siestasohvalle. Näin elimistösi saa kaivattua lepoa ja jaksat taas illan rientoihin. Nukkumasijoja on ripoteltu vähän sinne sun tänne Carelian ja Aurora kakkosen maisemiin, löydä suosikkisi! Eräs haastattelemani alan asiantuntija suosittelee Careliasalin pääsisäänkäynnin viereisiä sohvia yleisen seesteisen ympäristönsä vuoksi. Gaude Aurora II toinen kerros, optimin toimisto Suomen ehkä merkittävimmän kulttuurijulkaisun ilmestymispaikka, universumin keskipiste, yinin ja yanin kohtauspaikka sekä harvinaisen veemäinen kahvinkeitin. Jos Optimille pitäisi antaa jokin fyysinen sijaintipaikka, se olisi Aurora kakkosen yläkerrassa sijaitseva pieni koppi (=toimisto). Optimin hallitus on tietoinen tilojen ahtaudesta ja alustavia keskusteluita Areenan luovuttamiseksi Optimin ja Depression käyttöön on jo käyty. Gaude on Länsikadulla sijaitseva akateemiselta haiskahtava viihtyisä pikku kuppila, josta saa kaupungin parhaat pannupitsat ja kampuksen lähimmät kaljat. Samassa rakennuksessa lymyää usein vaihtareita, joten saatat löytää bileet läheltä vielä valomerkin jälkeen. Kirjaston lehtisali Lehtisalista löytyy kaiken maailman lehdet aina New York Timesista Karjalaiseen. Oiva tapa viettää ylimääräinen puolituntinen kampusalueella. Aku Ankkojen suurkuluttajat joutuvat pettymään

10 .:Kopo-asiaa:. Horroksestaan heräävän koponallen uniset ensipupellukset Karkasi Valvomon hitti Mikä kesä? Suomen suveen paria vuotta liian aikaisin. Liian monena päivänä olisit tarvinnut pilkkihaalarin terassille lähtöä suunnitellessasi. Onneksi pilkkihaalarit, tai vaihtoehtoisesti kalsarikännit, on keksitty. Minulle näistä ihmiskunnan kärkisaavutuksista ei kuitenkaan suurempaa iloa koidu kun en kumpiakaan harrasta. On kesän läsnäolosta näköjään kuitenkin muitakin tuntomerkkejä. Koita tässä nyt esimerkiksi kirjoittaa kesäterässä viiltävää analyysiä tulevasta syksystä koulutuspolitiikan vimmaisesti sykkivällä saralla. Kesäkohme, horros, brrrrrr. Syksyllä 2009 voimaanastuvaa Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden tutkintorakennetta sorvataan lopulliseen muottiinsa tämän syksyn aikana. Tässä vaiheessa kulunutta prosessia voi kommentoida, että mikäli jokin seikka ei ole ollut ehdottoman varmaa ja seitsemän sinetin taakse lukkoon lyötyä, on sen osalta voinut tapahtua suurin piirtein kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Ja tällaisia seikkoja tuntuu löytyvän vielä jatkossakin riittävästi. Vuoden päähän tuijottaminen voi tuntua joistakin kaukaiselta ajatukselta. Totuuden nimessä on kuitenkin sanottava, että monien nyt aloittavien fuksien ja muidenkin opinnoissaan alkuvaiheessa olevien opiskelijoiden kohdalle tulee tilanne, jossa on päätettävä aikooko suorittaa tutkintonsa nykyisen vai uuden rakenteen mukaan. henkilökunnaltamme vaaditaan joustavuutta. Uskon vakaasti sitä myös löytyvän. Joitain henkilökohtaisistakin intresseistä kumpuavia projekteja yritän kuluvalle syyslukukaudelle kehitellä. Mukavaa olisi saada paikallinen yrityselämä tietoisemmaksi yliopiston tarjoamista mahdollisuuksista koskien kauppatieteellisen osaamisen hyödyntämistä omassa liiketoiminnassa. Varmasti tämän osaamisen ja yhteistyömahdollisuuksien tunnettuuden parantaminen kaikessa skaalassaan on tärkeää, mutta lapsipuolen asemaan ovat jääneet etenkin opinnäytetöitä pienemmät, opiskelijoiden yrityksiin tekemät harjoitustyöt. Itse tein opiskelujeni alkuvaiheessa markkinoinnin johtamisen kurssilla markkinointisuunnitelman paikalliseen musiikkialalla toimivaan yritykseen ja lopputuloksesta oli hyötyä niin itselleni kuin saamani palautteen mukaan myös kyseiselle yritykselle. Mikäs sen parempi tapa saada kontakteja paikalliseen elinkeinoelämään ja konkreettista käytännön oppia, kuin yrityksille tehdyt aidot harjoitustyöt. Täytyy kuitenkin muistaa, et- tä molempien osapuolten on hyödyttävä tällaisesta yhteistyöstä. On erittäin tärkeää että harjoitustyö tehdään siihen kunnolla paneutuen. Muutoin jää hommasta paska maku suuhun niin opiskelijalle, yritykselle kuin yliopistollekin. Pilkkihaalareita ja kalsarikännejä kun tuli jo sivuttua niin yhdistetään näistä sitten käsite haalarikännit. Ja niitä minäkin harrastan. Edessä olevat fuksiviikot ovat todellakin toiminnantäytteisiä ja muistan niiden olleen edellisen hallitusvuoteni hauskinta aikaa. Niiltä näköjään on edes jotain muistikuvia. Toivottavasti myös te fuksit nautitte niistä yhtä paljon, muistikuvilla tai ei. Pidetään mielessä, että jokainen meistä ei halua heilua brutaalissa seipäässä paria ensimmäistä viikkoa, mutta se kriteeri ei saa tehdä kenestäkään ulkopuolista. Kaikkein hauskinta on silloin kun koko porukalla on hauskaa. Joten olipa tyylisi sitten tukka auki ja turpa täyteen tai vähän hillitympi, pidä kaverista huolta. Fuksiviikoilla nähdään! Jussi Asikainen Koulutuspoliittinen vastaava Optimi ry Alkavat kurssit ja yleiset tenttipäivät SYYSKUU 1.9 Tilinpäätösanalyysi 1.9 Venäjä liiketoimintaympäristönä 2.9 Introduction to Money and Banking 2.9 Johdatus oikeustaloustieteen metodikysymyksiin 2.9 Matemaattinen taloustiede Kandidaatin tutkielma ja seminaari, johtaminen 3.9 Mikrotalousteoria Kandidaatin tutkielma ja seminaari, laskentatoimi 4.9 Organisaatiopsykologian perusteet 5.9 Kandidaatintutkielma ja seminaari, kansantaloustiede 5.9 Research and Informational Studies in Law and Economics 8.9 Kirjanpidon jatkokurssi 8.9 Organisaatioiden johtamisen perusteet 8.9 Tilastotieteen peruskurssi I 9.9 Talousmatematiikan yleiskurssi 9.9 Tutkielmaseminaari ja informaatiolukutaito, kansantaloustiede 10.9 Kilpailukyvyn arviointi ja kehittäminen 10.9 Marketing Theory 10.9 Tutkielmaseminaari ja informaatiolukutaito, johtaminen 10.9 Tutkielmaseminaari ja informaatiolukutaito, markkinointi 11.9 Tutkielmaseminaari ja informaatiolukutaito, laskentatoimi 12.9 Kandidaatintutkielma ja seminaari, oikeustaloustiede 12.9 YLEINEN TENTTIPÄIVÄ 18.9 Markkinoinnin johtaminen 19.9 Kandidaatin tutkielma ja seminaari, markkinointi 22.9 Basics of Pricing-strategy 26.9 YLEINEN TENTTIPÄIVÄ 29.9 Johdatus rikos- ja prosessitaloustieteeseen LOKAKUU 7.10 Advanced Course in Competition Law 7.10 Yrittäjyyden perusteet YLEINEN TENTTIPÄIVÄ Projekti ja sen toteuttaminen Johdon laskentatoimen jatkokurssi Laskentatoimen perusteet, kirjanpito YLEINEN TENTTIPÄIVÄ Kilpailuoikeuden perusteet Kansainvälinen talous Kansantaloustieteen peruskurssi Liiketaloustieteen tutkimusmenetelmät MARRASKUU 3.11 Advanced Course in Organization Theory 3.11 Markkinointi- ja kuluttajansuojaoikeus 4.11 Toimintolaskenta 7.11 YLEINEN TENTTIPÄIVÄ Työoikeuden taloustieteen perusteet Veroteorian perusteet Kansainvälistyvän yrityksen johtaminen YLEINEN TENTTIPÄIVÄ JOULUKUU 1.12 Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät 1.12 Projektisuunnitelman laadinta 5.12 YLEINEN TENTTIPÄIVÄ YLEINEN TENTTIPÄIVÄ Erittäin tärkeää tällaisen murrosvaiheen koittaessa on turvata vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskelevien mahdollisuudet suorittaa tutkintonsa mielekkäästi ja riittävässä ajassa. Kaljaksi ja makkaraksi käännettynä: nykyisten kurssien (tai näiden oppisisältöjä vastaavien uusien kurssien) tulee olla vanhan rakenteen mukaan opiskelevilla suoritettavissa riittävän monta vuotta eteenpäin, eikä opetusta näillä kursseilla saa laiminlyödä. Kyse on opiskelijan oikeudesta laadukkaaseen koulutukseen. Kyse on myös siitä, millaisia ja minkä tasoisia kauppatieteen maistereita Itä-Suomen yliopistosta sen alkuvuosina valmistuu. Miten tämä käytännössä toteutetaan, onkin hyvä, mielenkiintoinen ja haasteellinen kysymys. Yhtä kaikki, tämä mahdollisuus on kuitenkin luotava. Ainoastaan opiskelijoiden ei pidä olla tilanteessa sopeutuva osapuoli, myös 18 19

11 .:Ainejärjestö:. Ensi askeleet kohti kollektiivista nirvanaa eli OPTIMIN JÄSEN- TYYTYVÄISYYSKYSELY 2008 Kello kolme yöllä järsin näppäimistön kulmaa ja yritän kirjoittaa jo viikon myöhästynyttä juttua. Nytkin laistaisin, ellei omatunto (ja mielikuva niskaan porautuvasta päätoimittajan tuijotuksesta) valvottaisi. Neljä vuotta opiskelua ja opiskelija-aktiiviuraa takana lähdin kesän alussa vanhaan kotikaupunkiini Helsinkiin. Muutama kuukausi poissa maisemista ja on todella vaikea, hyvästä Joensuuhun sopeutumisesta ja sitkeästi tarttuneesta murteesta huolimatta, hahmotella syksyn alkua ja paluuta sikäläiseen opiskelijaelämään. Helsingistä katsottuna on Joensuu, varsinkin kun on kesän vieroittanut itseään Karjalaisen kyläjuoruista, TODELLA kaukana. Tämän jutun ilmestymisen aikoihin elävät monet fuksit jännittäviä hetkiä. Suomenlahden suolaista tuoksua nuuhkiessa miettii väistämättä kuinka suuri harppaus yliopisto-opintojen aloittaminen varsinkin ulkopaikkakuntalaiselle on. Karjalaisten iloinen heimo ja oma ainejärjestö Optimi ottavat onneksi syli auki vastaan. Miltä tuo rutistus vastaanottajasta tuntuu, onkin sitten mielenkiintoisempi juttu. Tänäkin vuonna puolet uusista opiskelijoista tulee muualta kuin lähialueilta. Hakukohteen ollessa se kolmas vaihtoehto voivat opintojen aloitustunnelmat vaihdella hyvinkin paljon. Jonkun ollessa innostunut, että ylipäätään saa yliopisto-opiskelupaikan, toinen saattaa olla hyvinkin ahdistunut jättäessään kotinsa ja kaverinsa lähteäkseen periferiaan kun ei muuallekaan päässyt. Halukkuus tulla osaksi joensuulaista opiskelijayhteisöä voi vaihdella paljonkin, vaikka tarve todennäköisesti on yhtäläinen. Joensuusta kotoisin oleville muutos ei ehkä ole yhtä suuri. Silti he saattavat olla ainejärjestön kannalta jopa haastavampi ryhmä kuin ulkopaikkakuntalaiset. Omien paikallisten kavereiden, harrastusten ja muiden menojen ristipaineessa voi tuntua turhalta heittäytyä mukaan erilaisiin opiskelijarientoihin tai osallistua liikuntavuoroille. Jos eivät henkilökemiat välittömästi toimi uudessa sosiaalisessa ympäristössä on varsin helppoa jättäytyä porukan ulkopuolelle. Kauppatieteet kiinnostavat hyvin laaja-alaisesti ja monenlaisen taustan omaavia ihmisiä: yrittäjiä, uudelleenkouluttautuvia jo ammatin hankkineita ihmisiä, jopa pankinjohtajia. Näitä varttuneempia valtaosin perheellisiä aikuisia löytyy kymmenittäin joukostamme. Heidän lähtökohtansa, toiveensa ja tavoitteensa voivat erota parikymppisestä tuoreesta ylioppilaasta paljonkin. Vaikka muutkin kauppatieteilijät ovat varsin laajalti työelämässä, tämä ryhmä kuitenkin tekee lähes poikkeuksetta kokopäivätyötä opintojen ohella. Heillä olisi varmasti valtavasti annettavaa kanssaopiskelijoilleen. Mitä voisi opiskelijayhteisö vastaavasti olla tarjoamassa heille? Kuten huomaatte, on varsin vaikea määritellä jokin tyyppi-ktm-opiskelija. Miten voisi tarjota kaikille näille erilaisille ihmisille jotain mielekästä? Siihen on haastavuudestaan huolimatta pyritty ja Optimi onkin saanut mainetta todella aktiivisena ainejärjestönä. Laaja-alainen toiminta on tietenkin kunnioitettavaa, mutta aina välillä nousee esiin kysymys onko voimien näin suuri pirstominen sittenkään mielekästä? Ainejärjestö 300 jäsenellään on vielä sen verran pieni poppoo, että se ei ole kasvoton koneisto vaan pienten osastensa summa. Todellisen aktiivisuuden kuuluisi kummuta jäsenistä itsestään eikä olla ensisijaisesti ylhäältä organisoitua. Opiskeluaikana hankitaan valmiuksia tulevaisuutta, ei koulua varten. Jos ei iskulause, että tämä on elämän parasta aikaa, vielä innosta etsimään uusia kokemuksia ja ystäviä, kannattaa muistaa, että kolmesta seitsemään vuotta yliopistolla voi tarjota sellaistakin osaamista, mitä ei pelkästään tenttikirjoista ja luentosaleista löydä. Tästä ajasta saa juuri niin paljon irti kuin on valmis ottamaan. Omasta mielestäni matka on monesti ollut kivempi kuin ajatus maaliin pääsystä. On ymmärrettävää, että liityttäessä yhdistykseen edellytetään jäsenyydestä koituvan jotain konkreettista hyötyä. Vaikka ainejärjestön hallitus ei voi olla mikään palveluautomaatti - jokainen Optiminkin hallituksessa oleva tekee hommia palkatta puhtaasti omaa innostuneisuuttaan ja yhteishengen elähdyttämänä huolehtii se kuitenkin yhteisten resurssien käyttämisestä, tapahtumien koordinoimisesta ja edunvalvonnasta. Sen takia on ensiarvoisen tärkeää saada tarpeeksi kattavaa tilastotietoa jäsenistön tarpeista ja toiveista. Optimi onkin suorittanut jäsentyytyväisyyskyselyn parin vuoden välein vuodesta 2002 asti. Viimeisin tällainen kysely suoritettiin tammihelmikuussa Tämän jutun yhteydessä esitellään lyhyesti sen tuloksia. Kannattaa aina pitää mielessä, että mikään kysely ei korvaa välitöntä palautetta niin opettajille opetukseen kuin ainejärjestöaktiiveille vapaa-ajantoimintaan liittyen. Koska jäsentyytyväisyyskyselyn ja perinteisten käytäväkeskustelujen lisäksi on viimeisen vuoden aikana aloitettu kurssipalautteen systemaattinen kerääminen netissä ja perustettu visiotyöryhmä miettimään tulevaisuuden ainejärjestöä rohkenen väittää, että omia jäseniä on taustasta riippumatta kuunneltu enemmän kuin koskaan. Opiskelu- ja ennen kaikkea elämisen iloa toivottaen päätän tähän. Kalle Nordström Optimin jäsentyytyväisyyskysely suoritettiin tammi-helmikuussa Kyselyyn vastasi 105 henkilöä tasaisesti kaikilta vuosikursseilta. Vastaajista 51 oli naisia, 49 miehiä ja viisi ei osannut määritellä sukupuoltaan. Vuoden 2007 suosituimmat tapahtumat olivat pikkujoulut (63/105) ja fuksiviikko (60/105), vähiten osallistujia olivat keränneet ainejärjestön liikuntavuorot (28/105). Toiminnan painopisteitä haettaessa jäsenet (kuten aikaisempinakin vuosina) ilmoittivat tärkeimmiksi liike-elämän kontaktit, koulutuspoliittinen edunvalvonta ja juhlien järjestäminen. Ylioppilaskuntavaikuttaminen ja ainejärjestöyhteistyö innostivat vähiten. Tulevaisuudessa Optimin toivottiin panostavan yritysseminaareihin ja opetuksen laadun kehittämiseen. [Tähän on jo reagoitu: Kesätyöilta, PalauteOodi, Opintomatka Pietariin] Kulttuuritapahtumista teatteri/ elokuvailta ja viinikabinetti nousivat ylitse muiden. Liikunnallisista lajikokeiluista paintball ja tanssi. Optimin viestintä koettiin toimivaksi ja Osavuosikatsaus sai lähes hurmoshenkistä ylistystä (93% tyytyväisiä lehteen). Optimia kehuttiin yhteishengen luomisesta ja viihtyvyyden edistämisestä, mutta liikuntatarjontaa arvosteltiin suppeaksi. Opiskelun saralla nähtiin, että Optimin kuuluisi osallistua opetuksen laadun kehittämiseen (73%) ja moitittiin kirjojen ja materiaalien saatavuutta. Opiskelijarekrytointi nähtiin arvokkaana imagotyönä. Itä-Suomen yliopistosta ei vielä ollut oikein kantaa, lievä huolestuneisuus leimasi vastauksia. Yritysyhteistyön osalta ensisijainen toive (77 vastausta) oli yhteisten rekrytointihankkeiden lisääminen. Olemassa olevia yhteistyömuotoja ja näkyvyyttä koettiin voitava kehittää nykyisestä, tosin 21 vastaajaa ilmoitti jo nyt saaneensa hyötyä kumppanuuksista työllistymisen, harjoittelupaikan tai muun henkilökohtaisen edun muodossa. Koulutuspolitiikka sai hyvät arvostelut, joskin toiminnan fokusta haluttiin ohjata lähivaikuttamiseen. Palauteoodin oli jo ottanut omakseen 86 vastaajaa. 56/105 oli töissä opintojen ohella (tässä ei mukana kesätöissä olevat). Heistä tosin vain 14 kuului IAET-kassaan. Juhliin oltiin pääosin tyytyväisiä, mutta vaihtelevuutta toivottiin enemmän. 97 sai tietonsa Optimin tapahtumista sähköpostin välityksellä, vain 29 seurasi ilmoittelua ilmoitustaululla. Osassa vapaita vastauksia moitittiin toimintaa sisäänpäin kääntyneeksi; siinäpä pähkinä purtavaksi hallitusaktiiveille. Lämmin kiitos osallistuneille; illalliskortti ja elokuvaliput ovat löytäneet omistajansa. Jäsentyytyväisyystutkimuksen tuloksiin ja toimenpide-ehdotuksiin voi tutustua lähemmin Optimin nettisivuilla myöhemmin syksyllä. 20 Nykyinen Kopo......ja edellinen Kopo 21

12 .:Tulevaisuus:. Optimilaiset työelämässä Timo Optimin kuudensilla vuosijuhlilla sijaan että vasta valmistuneet maisterit siirtyvät pääkaupunkiseudulle töihin. Kuinka Timo sitten kokee Pohjois-Karjalan ilmapiirin yrittäjille? Ei ole ollut ongelmia. Kaikkialta tulee myönteistä palautetta ja rohkaisua. Asiakkaita saisi tosin olla enemmän. Avustuksia yritys on saanut Sähkövatkain heitetään roskiin, taloa ei. Eero rentoilee.:kvartaalin kasvot:. Optimilaiset työelämässä on Osavuosikatsauksen jatkosarja, jossa haastatellaan jo työelämään siirtyneitä entisiä optimilaisia. Mikä yhdistää Timo Martikaista ja Eero Mutasta? Aika monikin asia. Molemmat ovat toimineet Optimi ry:n puheenjohtajina, molemmat ovat juuri saattaneet opintonsa päätökseen ja kumpainenkin työllistää itsensä samassa osakeyhtiössä. Istuin Auraan kahvittelemaan hetkeksi Timo Martikaisen kanssa. Laatukarjala on vuoden 2007 alussa toimintansa aloittanut joensuulainen rakennus- ja remonttialan yritys. Yrityksessä on Timon ja Eeron lisäksi osakkaana Teppo Laurila. Kuinka kolme akateemista kaveria on päätynyt perustamaan remonttifirman? Yrityksen osakkaat eivät itse pääsääntöisesti osallistu remonttihommiin, vaan Laatukarjala selvittää asiakkaan toiveet, välittää työmiehet hommiin ja varmistaa töiden sujumisen. Nuorten miesten rooli onkin toimia asiakkaiden ja ammattimiesten välillä. Pekka Mellavuo No mites kesä? Kesä on mennyt juhliessa. Kaikki rahat menny baareihin. Mä oon ihan peeaa, mutta kiva kesä on ollut! Opiskelukavereista työkavereiksi Idea remonttifirmasta syntyi noin puolitoista vuotta sitten talvella, kun kukaan miehistä ei osannut nimetä yhtään alan yritystä Joensuusta. Eero ja Teppo olivat alussa yrityksen osakkaina ja Timo tuli mukaan täydellä pöhinällä saatuaan gradun valmiiksi viime keväänä. Keväällä oli messevää, kun tein gradua ja töitä samaan aikaan. Kesällä onkin sitten ollut hiljaisempaa, kun ensin Eero vietti parin viikon kesäloman ja olen nyt itse aloittelemassa lomaa, kommentoi Timo. Kesäaikaan työ sisältää lähinnä remonttien seurantaa ja erilaisia järjestelyhommia. Tarjouspyyntöjä tulee vähemmän. Eero ja Timo asuivat samassa kimppakämpässä vajaan vuoden ja he tuntevat hyvin toisensa. Yhteisessä yrityksessä toimiminen ei ole kuitenkaan ollut tähän mennessä rasite liiketoimille. Tiedostamme vaaran että voi tulla riitoja. Leikkisästi ollaan sanottu, että avioparitkin tekevät avioehdon silloin kun ovat rakastuneita. Mietimme asioita hyvinkin monelta kantilta. Hyvä on ollut tehdä kaverin kanssa hommia. Maltti on valttia Timon kanssa jutellessa tulee sellainen olo, että hutiloiden eivät miehet ole yritystä lähteneet pyörittämään. Timo korostaa maltillisuutta ja suunnitelmallisuuta yritystoiminnassa. Mieluummin hallittu kasvu kuin räjähdys. Tätä alaa ei siirretä Kiinaan, eikä remontointihommat lopu ikinä. Sähkövatkain heitetään roskiin, taloa ei, Timo toteaa. Huonosti tehty työ saa asiakkaat vihaiseksi ja puskaradio alkaa laulamaan nopeasti. Yksi huono palaute pilaa kymmenen hyvää palautetta. Jos tekee huonoa työtä, niin sitä ei tee pitkään. Timo lisää: Aina on kuitenkin Kaikkialta tulee myönteistä palautetta ja rohkaisua. Asiakkaita saisi tosin olla enemmän mukavampi olla itsensä herra, kuin muiden lakeija. Pohjois-Karjalassa on ollut jo pitemmän aikaa keskustelua siitä, kuinka saada akateeminen väki jäämään alueelle, sen mm. nettisivuja ja painotuotteita varten. Aika kääntää lehti elämässä Jutustelun kääntyessä yliopisto-opiskeluun Timo korostaa, että olisi tärkeää oppia ajattelemaan laajemmin, ei päivä kerrallaan, vaan isoissa kuvioissa ja pitemmälle. Kaikesta olisi hyvä tietää kaikkea ja tieto on nykyään helposti löydettävää. Yliopisto ei ole mun mielestä koulu jossa päntätään ulkoa asioita, sillä tietokirjat on keksitty ja voit hakea sen tiedon, kun sitä tarvitset. Timo jatkaa: Opintojen loppuaikana oppii ajattelemaan asioita. Se, että oppii ajattelemaan on tärkeää ja siinä yliopisto on auttanutkin. Yrittäjyysopintoja ei Timo ole tutkintoon kuuluvan yrittäjyyden perusteet -kurssin lisäksi käynyt. Ainejärjestötoiminnassa aktiivina tunnettu Timo kertoo optimilaisuuden kasvattaneen häntä ihmisenä. Myös asioiden järkkäilykyky ja ihmisten kanssa toimeen tuleminen ovat kehittyneet Optimin myötä. Ikävä opiskelijaelämää? Huippuaikoja oli, nyt on aika kääntää lehti elämässä. Jos olisin vielä pyörinyt kuvioissa, niin olisivat voineet katsoa että helvettiäkö se täällä vielä pyörii, naurahtaa Timo. Kun kysyin vielä, pystyykö yrittäjyyttä suositella kenellekään, jäi ex-puheenjohtajamme kommentti mieleen: Vähintäänkin mielenkiintoinen kokemus. Joo kivaa on epäilemättä ollut, ootko ollu töissä? Pankissa juu, Osuuspankissa. Stadissa. Millä aatoksilla ensi lukukauteen? Syventävät opinnot ja sivuaineet olisi tarkoitus saada valmiiksi ja kandi palautetuksi. Mitä teit eilen? (elokuinen lauantai) Mä olin kihlajaisissa, läksijäisissä ja baarissa. Oli tosi kiva päivä. Onks sulla mitään terveisiä Osarin lukijoille? Ootas pitää miettii jotain nokkelaa. En mä keksi nyt mitään

13 .:Kyllin hyvää:. Dear kylli, Tämänvuotisen eskimokesän lopputekstien rullatessa alkaa itse jos kukin kääntää pääkoppansa opiskelutaajuudelle. Uuden lukukauden alun siintäessä onkin myös kyllin aika aktivoitua. lehden pitäisi alkaa tippua noin kahden viikon kuluessa. Lisäksi muistathan vielä sen, että ilmaisjakso lehdelle on marraskuusta toukokuuhun (fukseille kyseinen jakso on tosin tammikuusta toukokuuhun). Millaisia asioita SEFEn lakimiehet hoitavat? Lakimiehet vastaavat vain työsuhdekysymyksiin, eivät kaikkiin oikeudellisiin ongelmiin. Tietoa lakiasioista saa niin työnantajan, -hakijan kuin yrittäjänkin näkökulmasta. Palvelua käytetään hyvin ahkerasti esimerkiksi vuonna 2005 SEFEn juristeilla oli lähes yhteydenottoa. Alituisten rakkausviestien lisäksi mailiani on dominoinut kuluneen vuoden aikana muutama hyvin samankaltainen kysymys SEFEstä ja jäsenpalveluista. Olisikin varsin loogista, että nämä samat asiat askarruttaisivat sitäkin useampiakin teistä, ja näin ollen omistankin koko tämänkertaisen artikkelini juuri noille arvokkaille kyselyille. Joten, tästä lähtee. Kuulun jo toiseen liittoon, mutta voinko silti liittyä SEFEen? Toiseen liittoon kuuluminen ei tosiaan ole este toiseen liittymiselle. Henkilö voi kuitenkin kuulua vain yhteen työttömyyskassaan jonka tietenkin kannattaa olla IAET jo pelkästään halvan jäsenmaksun takia. Miksei Kauppalehti tule? Mahdollisia syitä tähän kyllä riittää. Sinulla voi olla jäsenrekisteriin merkittynä suoramarkkinointikielto, joka estää myös lehden tulon. Toisaalta jäsenstatuksesi SEFEssä voi olla joku muu kuin opiskelijajäsen, jolloin tietojasi ei ole ilmoitettu Kauppalehdelle. Osoitteesi voi myös olla väärin joko SEFEn jäsenrekisterissä tai Kauppalehdellä. Näiden tietojen tarkastamisella ja korjaamisella Kysymys, johon et saa vastausta on kysymys, jota et ole esittänyt. Yhteyttä saat tuttuun tapaan sähköpostitse, puhelimitse tai hihasta nykäisemällä! Teidän omanne, Kylli-setä Joonas Minkä takia SEFEstä kuulee julkisuudessa harvoin? Ekonomiliitto on olemassa ensisijaisesti etuja palvelujärjestönä jäsenilleen, eikä hae julkisuutta räksyttämisen kautta. SEFE kuitenkin vaikuttaa jäseniään koskeviin asioihin, ja tekee sen keskusjärjestö Akavan ja sen neuvottelujärjestöjen kautta. SEFE osallistuu Akavan kannanottoihin, ja yksityisen puolen työehtosopimuksien neuvottelussa työkaluna on akavalainen Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry (julkisella puolella vastaava neuvottelujärjestö on JUKO ry). Koulutuspolitiikkaa SEFE harjoittaa keräämällä aktiivisesti palautetta koulutuksesta työnantajilta sekä työelämässä olevilta ja valmistuvilta ekonomeilta, ja analysoimalla sitä kauppatieteellisten yliopistojen hyödynnettäväksi. Tietenkin SEFE ottaa kantaa asioihin myös suoraan, josta tuoreena esimerkkinä laajaa huomiota saanut kesäkuinen kannanotto. Tällöin SEFE kanteli oikeusasiamiehelle ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän korkeakoulututkinnon rinnastamisesta. Joonas Vartiainen Suomen Ekonomiliitto - SEFE ry Kylteriyhdyshenkilö, Joensuun ja Kuopion yliopistot joonas.vartiainen@sefe.fi puh

14 .:Mielipide:. SUOMEN TULEE EROTA EUROOPAN UNIONISTA Useimmiten kun ihmisiltä kysyy, mitä Suomi on hyötynyt Euroopan unionin jäsenyydestä, he vastaavat vapaan kaupan ja liikkuvuuden antamat edut suomalaisille. Hyvin harva tietää, että nämä asiat eivät johtuneet unioniin liittymisestä vaan sopimuksesta Euroopan Talousalueesta (ETA). Tämä sopimus on edelleen voimassa ja siihen kuuluvat tällä hetkellä EU-maiden lisäksi Norja, Islanti ja Liechtenstein. Nämä maat saavat siis yhteismarkkinoista tulevat hyödyt ilman, että ne joutuvat alistamaan kansallista päätöksentekoaan ylikansallisille elimille. ETA-sopimuksen noudattaminen perustuu kaikkien sopijaosapuolten yhteiseen etuun. Mikäli sopijaosapuolet eivät pääse sopuun, niin päätöstä ei yksinkertaisesti synny. Tästä syystä EU joutuu kauppasuhteissaan ottamaan jatkuvasti norjalaiset huomioon, sillä jos EU:n ehdotus ei sovi norjalaisille, ehdotus ei astu voimaan Norjassa. Koska Norja ja Islanti ovat vauraita maita, jotka käyvät merkittävää kansainvälistä kauppaa maailmanlaajuisesti, joutuu EU ottamaan näiden maiden edut hyvin tarkkaan huomioon. Tästä syystä näillä mailla on vahva neuvotteluasema EU:n kanssa. Islanti ja Norja ovatkin onnistuneet puolustamaan omia etujaan esimerkiksi niille tärkeiden kalastusalueiden suuruuden suhteen. ETA-sopimus ei luonut massiivista, epädemokraattista ja jäykkää poliittista unionia, jonka päätökset olisivat millään tavalla ylittäneet sen jäsenmaiden oman poliittisen hallinnan. ETA-sopimus edellyttää vain neuvotteluja eri jäsenten kesken, koska ei ole mitään keinoa pakottaa jäsenmaita noudattamaan muiden sanelemia päätöksiä. Voiko tällainen todella toimia? Voivatko ihmiset saada jotain todella aikaiseksi ilman jotain ylhäältä sanelevaa lainsäädäntöä? Kyllä todellakin, tästä on meidän omassa historiassamme ihan riittävästi todisteita. x ETA-sopimus perustuu hyvin pitkälle vanhaan EFTA (European Free Trade Area)- vapaakauppasopimukseen, johon Suomi liittyi 1961 huolimatta sosialistien kiivaasta vastustuksesta. Tällöin EFTAn luoman vapaan kaupan pelättiin tuhoavan suomalaisen teollisuuden sen joutuessa kansainvälisen kilpailun kohteeksi. Nämä uhkakuvat eivät toteutuneet, vaan päinvastoin EFTAn vastustus maassamme loppui hyvin pian, sillä se avasi markkinoita suomalaisille tuotteille. Sen sijaan ETA-sopimukseen ei kuulu lainkaan maataloutta. Tämä johtuu siitä, että monet jäsenmaat tukevat maatalouttaan valtavilla tuotantotukiaisilla, jotka vääristävät kilpailua parantaen omien viljelijöidensä asemaa suhteessa muihin. Tällöin niissäkin maissa, jotka eivät muuten antaisi tukiaisia, muodostuu poliittinen paine tukea omia tuottajia. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että Suomen liittyessä Euroopan unioniin suomalaisten viljelijöiden saamat maataloustuet lähes kaksinkertaistuivat. Maanviljelijöille oli pakko antaa lisätukiaisia, jotta he pystyivät kilpailemaan vielä enemmän tuettujen ranskalaisten viljelijöiden kanssa. EFTA toimi hyvin puhtaana vapaakauppasopimuksena, eikä kukaan tuossa vaiheessa nähnyt tarpeellisena minkäänlaista valtioliittoa. Myöskään vapaa liikkumisoikeus ei vaadi ylikansallista unionia. Suomi on osallistunut vuosikymmeniä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Yhteistyötä säätelevät kymmenet sopimukset, mm. sopimus yhteisistä työmarkkinoista, passivapaus ja pohjoismainen sosiaaliturvasopimus. Pohjoismaiden Neuvostolla ei ole itsessään mitään valtaa, mutta jäsenmaiden hallitukset voivat halutessaan esittää neuvoston päätöksien sopeuttamista kansalliseen lainsäädäntöön. Periaate on toisin sanoen täysin päinvastainen kuin EU:lla, jossa jäsenmaiden on pakko hyväksyä ja so- peuttaa EU:n direktiivit ja asetukset riippumatta siitä, onko siitä mitään todellista hyötyä kansallisella tasolla. Pohjoismaiseen yhteistyöhön ollaan kaikissa jäsenmaissa tyytyväisiä, ja syy tähän on selvä. Mikäli sopimukset eivät hyödyttäisi jäsenmaita, eivät jäsenet olisi hyväksyneet niitä. Pohjoismainen yhteistyö on toiminut jo vuosikymmeniä vaikuttaen käytännössä jokaisen suomalaisen elämään tavalla tai toisella. Vapaaehtoisuuteen perustuva yhteistyö on myös poistanut ennakkoluuloja, joita vanhastaan Pohjoismaiden välillä on ollut. Tämä positiivinen kehitys johtuu nimen omaan yhteistyön vapaaehtoisuudesta. Ei ole pitkällä aikavälillä järkevää pakottaa eri jäsenvaltioita hyväksymään sellaista sääntelyä, joka ei ole niiden omille kansalaisille sopivaa. Juuri tästä syystä ihmiset eivät juuri koskaan arvostele pohjoismaista yhteistyötä, minkä tähden siitä myös viestitään tiedotusvälineissä hyvin vähän sen merkittävyydestä huolimatta. Mikäli Euroopan unionista haluttaisiin saada oikeasti toimiva ja eurooppalaisten yhteistä etua ajava organisaatio, tulisi sen ottaa mallia ETAsta, EFTAsta ja pohjoismaisesta yhteistyöstä. Sen tulisi hajauttaa päätöksentekovalta takaisin jäsenvaltioille ja hyväksyä se, että kaikki sääntely ei vain sovi kaikille. Tämä tietysti tarkoittaa sitä, että liittovaltiokehitys tulisi kääntää päälaelleen, minkä saavuttaminen on hyvin vaikeaa, luultavasti mahdotonta. Se on kuitenkin tämän kirjoituksen tavoite: ajaa eurooppalaisten ihmisten vapaaehtoista yhteistyötä ilman ylhäältäpäin johdettua byrokraattista ja sosialistista koneistoa, koska ihmiset osaavat tehdä päätöksiä omasta elämästään paremmin kuin virkamiehet sekä poliitikot. Läski-Julle Valmistumisen kynnyksellä oleva optimilainen! Nyt Sinulla on mahdollisuus tilata Osavuosikatsaus kotiisi myös valmistuttuasi. Pysy kärryillä Joensuun kylterielämästä ja katsele haikeana raportointia nuorten ja kauniiden kauppatieteen opiskelijoiden elämän parhaista vuosista. Niistä, joihin sinulla ei ole enää paluuta. Mitäs menet valmistumaan, sitten se maksaa. Neljä lehteä vuodessa hintaan 12. Erikseen sovittavasta maksusta lähetämme mukaan myös nenäliinoja. Lähetä nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi sähköpostiin: osavuosikatsaus@optimiry.org Fuck hesari, get osari. Osavuosikatsauksen laajaa lukijakuntaa - MONA, 7kk 26 27

15 .:Vaihtoehto:. Tulevaisuuden työympäristö Esittelyssä Joensuu Tiedepuisto Oy:n alainen etätyökeidas. Luovan työväenluokan kosto Työn luonne on käynyt läpi valtavia muutoksia. Ennen teollistumista suurin osa töistä tehtiin hartiavoimin metsissä, pelloilla ja kaupungeissa. Teollistumisen ja teknologisen kehityksen myötä suurin osa työnteosta siirtyi sisätiloihin. Ihmisiä tarvittiin konttorirotiksi toimistoihin ja tehtaissa paiskittiin töitä siniset haalarit viuhuen. Näin toki nykyäänkin. Työolosuhteet ovat kuitenkin murroksen edessä. Tuotannon valuessa pikkuhiljaa itään, korostetaan lännessä innovaatioita, luovuutta ja verkostoitumista. Työt eivät ole enää välttämättä paikkaan sidottuja - internet ja kannettavat tietokoneet mahdollistavat työnteon lähes missä vain. Tämä on oivallettu Joensuun Tiedepuistolla. Aluksi Network Oasiksesta pitikin tulla vain etätyökeidas Joensuun Tiedepuistoon. Idean isä Ilkka Kakko omistaa kuitenkin vilkkaan mielikuvituksen ja hanke lähti paisumaan kohti jotain uutta ja ainutlaatuista. Network Oasis on joulukuussa 2006 toimintansa aloittanut, Joensuun Tiedepuiston neljännessä kerroksessa sijaitseva yli tuhannen neliön tila, jota vuokrataan yrityksille, organisaatioille ja yksityisille henkilöille 24/7. Tuntihinta alenee, mitä enemmän tiloja käyttää. Seitsemän tunnin päivittäisen tai 126 kuukausittaisen tuntimäärän ylittävä tilojen käyttö on maksutonta. Vastaavaa hinnoittelua ei oikeastaan ole. Normaalistihan toimistotiloja vuokrataan etukäteen sovitun kiinteän summan mukaisesti, vaikka tiloja ei täysipäiväisesti käyttäisikään. Meillä maksu perustuu tiloissa käytettyyn aikaan, Network Oasiksen isäntä, myyntineuvottelija Heikki Immonen vahvistaa. (toim huom. Lehden julkaisuhetkellä Immonen ei työskentele samassa virassa, joskin hän on edelleen töidensä puolesta tekemisissä Oasiksen kanssa). Jokaisella huoneella on oma tarkoituksensa Puitteet on jaettu neljään osaan: työympäristö, yhteistyöympäristö, tutkimus- ja kehitysympäristö sekä virikeympäristö. Eri tilakokonaisuuksia on noin neljätoista. Tiloja löytyy yksin- tai pienryhmissä työskenteleville, mutta myös isompiin konferensseihin. Kaikki tilat ovat vuokraajien käytettävissä. Tilat nähtyään vahvistuu mielikuva Oasiksen ratkaisujen luovasta toteutuksesta. Arkkitehti lienee ottanut vaikutteita niin tähtialus Enterprisestä kuin Puuhamaastakin. Kuinka monessa suomalaisessa saunassa voi nauttia musiikista, samalla kun silmiä lepuuttaa seinälle heijastettu videokuva? Round Table -kokoushuone, Serendipity Café, Hall of Potential ja Tandem Chambers lukeutuvat Network Oasiksen suosituimpiin huoneisiin. Tarkemmat huoneiden kuvaukset löytyvät keitaan nettisivuilta. Eri tiloilla on oma käyttäytymiskoodistonsa. Käyttäjät kehittäjinä -periaatetta noudattaen Oasiksen käyttäytymissäänöt ja -ohjeet kehittyvät pikkuhiljaa kokemuksien karttuessa, kertoo Immonen. Sattumanvaraisia onnenpotkuja Hyvin suunnitellut puitteet ovat kuitenkin vain yksi pala suuremmassa palapelissä. Mielenkiintoisin oivallus sisältyy sanaan serendipiteetti. Veikeän kuuloinen sana juontaa juurensa vanhasta persialaisesta tarinasta. Se tarkoittaa onnenpotkua, jossa löytää jotain arvokasta, vaikka etsi alun perin jotain aivan muuta. Tiloissa työskentelevien yhteisöllisyyden tunne lisää tiedon ja taidon jakamista ja aiheuttaa parhaimmillaan eri alojen asiantuntijoiden vuorovaikutuksessa synergiaetuja. Network Oasiksessa ei luoteta pelkään sattumaan, vaan sitä pyritään ruokkimaan. Kahvilassa istuskellessa silmiin pistää Nintendo Wii. Pienet pelisessiot raskaan työpäivän jälkeen - tai sen aikana - mikä ettei? Yksi verkostoitumisen hienoimmista oivalluksista on kuitenkin sovellus, jota kutsutaan nimellä Glow. Oasiksen tiloissa työskentelevät voivat syöttää mielenkiinnon kohteensa ja osaamisensa kosketusnäytöllä toimivaan tietokantaan. Innokas, mutta amatöörimäinen golfaaja voisi esimerkiksi syöttää profiiliinsa skill levelinsä (taito) alhaisekdi, mutta will levelinsä (motivaatio) korkeaksi. Glow voi osoittautua korvaamattomaksi, kun Venäjän markkinoille hamuava yrittäjä laittaa hakuun venäjän kielen ja löytää motivoituneen venäjän opiskelijan yhteisöstä. Verkkotyökalua voi hyödyntää myös yhteisten ideoiden jakamiseen tai gallupien luomiseen. Opiskelijat ja työelämä kohtaamaan Mitäpä siis maksaisi muutaman päivän työskentely Oasiksen tiloissa vaikkapa Osavuosikatsauksen toimittajalle? Noin viisi euroa per tunti. Käyttäytymissäännöt ja -ohjeet kehittyvät pikkuhiljaa kokemuksien karttuessa Tiedepuiston etätyökeitaalla muhii valtava potentiaali. Hienot tilat saadaan optimaaliseen käyttöön vasta, kun yhteisössä on edustettuna monipuolisesti eri alojen opiskelijoita ja yrityksiä. Suurin osa yrityksistä rekrytoi kankeasti ja vanhanaikaisesti tuntematta työntekijäehdokasta muutoin kuin pinnallisen haastattelun perusteella. Jos opiskelijoilla ja yrityselämän edustajilla olisi mahdollisuus tutustua luontevasti toisiinsa ja päästä samalle aaltopituudelle yhteisissä tiloissa toimiessaan, mahdollisuudesta hyötyisivät molemmat osapuolet Jussi Räsänen Kuvat tiedepuisto oy

16 .:Haastattelu:. Kuningaskortti Kuningaskortti on Optimi ry:n ja joensuulaisten yritysten yhteistyömuoto, joka tuo Optimin jäsenille ainutlaatuisia hyötyjä. Hankkeeseen mukaan tulevia yrityksiä kartoitetaan jatkuvasti vuoden aikana. Optimin kuningasedut saat käyttöösi ainoastaan Optimin jäsenenä eli näyttämällä liikkeissä opiskelijakorttia, jossa on Optimin oranssi tai vihreä tarra merkkinä jäsenyydestä. Kaikista normaalihintaisista tuotteista -20% KESKUSTAN PIZZAPOJAT PUH Yläsatamankatu 9 Digipassikuvat opiskelijoille 7,5 Alennus tarvikkeista ja harrastevalokuvista -10% - NormAALI PIZZA kolmella täyteellä 5,5 tai - NormAALI PIZZA kolmella täyteellä+0,35l limppari 6 Torikatu 33, p Tarjous (-25%) Optimin jäsenille juhlameikeistä vuoden 2008 loppuun 31

17 Raimo.fi