4 Kuntayhtymäpalvelut...30

Transkriptio

1 Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2014

2 Koulutuskuntayhtymä Tavastia Sisällysluettelo 1 Koulutuskuntayhtymä Tavastia Organisaatio Organisaatiokaavio Yhtymävaltuusto Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus Yhtymähallitus Lukioliikelaitoksen johtokunta Yhtymähallituksen asettamat toimikunnat Tilivelvolliset viranhaltijat Sisäinen valvonta Tuloskortin tavoitteiden toteutuminen Mittarit: sitovat tavoitteet ja niiden toteutuminen Opetustoiminta Ammattiopisto Toimintavuosi pähkinänkuoressa Aikuiskoulutus, oppisopimustoimisto ja työelämäpalvelut Aikuiskoulutus Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimisto Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Erityisopetus Opetuksen osastot Lukioliikelaitos Kuntayhtymäpalvelut Projekti- ja kehittämistoiminta Talous Talouden toteutuminen Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainotustoimenpiteet Talouden toteutumisvertailut Talousarvion tulosyksikkökohtainen toteutumisvertailu Talousarvion käyttötalousosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutumisvertailu Investointiosan toteutumisvertailu Tilinpäätös Tuloslaskelma Liikelaitoksen vaikutus kuntayhtymän tilikauden tuloksen muodostumiseen Rahoituslaskelma Liikelaitoksen vaikutus kuntayhtymän toiminnan rahoitukseen vuonna Tase Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Toimitus: viestintäpäällikkö Outi Ruohela Tuloskortin toimitukselliset artikkelit: toimittaja Lea Karmala Kuvat: Lea Karmala ja henkilökunnan arkisto Yleiskuvat: valokuvaaja Henri Ilanen Taitto ja paino: Savion Kirjapaino Oy, Kerava

3 Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2014 Toimintakatsaus 2014 Koulutuskuntayhtymä Tavastia yhdistetään edelleen helposti vanhaan ammattikouluun. Tämän päivän Tavastia on paljon muuta. Tavastia oli vuodenvaihteessa 2015 Suomen ensimmäinen koulutuskuntayhtymä, joka seisoo kolmella koulutuksellisella jalalla ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen sekä vapaan sivistystyön varassa. Koulutuskuntayhtymä hallinnoi Ammattiopisto Tavastiaa. Hämeenlinnan lukioiden ohella Parolan lukio Hattulasta siirtyi kuntayhtymään syyslukukauden 2014 alusta. Janakkalan lukion osalta päätöksiä vielä odotellaan. Tavastialle on näin muodostumassa keskeinen vastuu alueen peruskoulunsa päättäneen ikäluokan kouluttamisesta. Vuoden vaihtuessa kuntayhtymään toivotettiin vielä tervetulleeksi Vanajaveden Opisto. Tavastiasta tuli näin ollen myös yksi alueen suurimmista työnantajista lähes 500 vakituisella työntekijällä. Samalla kun kuntayhtymässä harjoitellaan yhteiseloa eri koulutusmuotojen kesken, on opetus- ja kulttuuriministeriö viemässä eteenpäin vuosisadan koulutusuudistusta. Järjestämislupa kaikkiin kuntayhtymän koulutusaloihin oli tarkoitus tulla hakuun vuoden 2015 alkupuolella. Eduskunnan sivistysvaliokunta ei kuitenkaan ennättänyt antamaan lakiesitystä eduskunnalle ja asia tältä erää raukesi. Samoin rahoituksen- ja tutkinnonuudistuksia valmisteltiin. Toisen asteen koulutuksen rahoituksen ei ollut tarkoitus enää perustua pääsääntöisesti opiskelijamääriin, vaan koulutuksen suorituksiin, tuloksiin ja vaikuttavuuteen. Lakiesitys kaatui kuitenkin eduskunnan äänestyksessä. Tutkinnonuudistus saatiin kuitenkin sovittua niin ammatilliseen koulutuksen kuin lukiokoulutuksen osalta. Ammatillisessa peruskoulutuksessa siirrytään opintoviikoista osaamispisteisiin opitun soveltaminen ja osaamisen näyttäminen nousevat koulutuksen keskiöön. Lukiokoulutuksessa tutkinnonuudistus ei aiheuttanut suuria muutoksia, vaan keskeisempi muutos on siirtyä sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin vuodesta 2016 eteenpäin asteittain. Tiedon hankinnasta, jäsentämisestä, tarkastelusta, työstämisestä ja soveltamisesta tulee merkittävä osa tulevaisuuden lukio-opetusta. Myös tietoteknisten valmiuksien parantamiseen tarvitaan panostuksia niin opettajien kuin opiskelijoiden osalta. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita muutettiin kevään 2014 yhteishakuun. Käytännössä yhteishakuun pystyi ottamaan osaa vain peruskoulunsa päättäneet tai vailla tutkintoa olevat nuoret. Toisen tutkinnon suorittaneet ja aikuiset ohjattiin pääsääntöisesti näyttötutkintohakuun. Ammattiopisto Tavastiaan oli ensisijaisia hakijoita 783 ja kun aloituspaikkoja oli tarjolla 728, suhdeluvuksi saadaan 1,08 ensisijaista hakijaa jokaista ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkaa kohden. Suosituimpia hakutoiveita olivat tällä kertaa tieto- ja viestintätekniikan, hiusalan ja liiketalouden perustutkinnot. Hämeenlinnan lukioihin oli yhteensä 419 ensisijaista hakijaa ja aloituspaikkoja 410, mikä tekee 1,02 ensisijaista hakijaa lukion aloituspaikkaa kohden. Kaurialan lukio piti edelleen pintansa suosituimpana lukiona ja lukioiden hakijamäärä kokonaisuudessaan kasvoi edellisvuodesta. Toisen asteen koulutuspaikkatilanne peruskoulunsa päättäneeseen ikäluokkaan nähden näyttäisi tällä hetkellä olevan Hämeenlinnan seudulla suurin piirtein tasapainossa. Paine näyttää kohdistuvan nyt ammatillisen koulutuksen näyttötutkintoihin, missä hakijoita on lähes kaksinkertainen määrä tarjolla oleviin opiskelijapaikkoihin nähden. Ammattiopisto Tavastiassa normaalirahoitteisessa koulutuksessa oli vuonna 2014 enemmän opiskelijoita kuin koskaan aikaisemmin, yhteensä opiskelijaa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijoista oli 1997 ja näyttötutkintokoulutuksessa 366. Vuonna 2014 aikuiskoulutuksen volyymi myös kasvoi. Aikuiskoulutuksessa opiskelijoita oli yhteensä 3 639, joista 1565 opiskeli tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Opiskelijatyöpäiviä kertyi yhteensä Lukioliikelaitos Tavastian lukioissa opiskelijoita oli lukuvuonna keskimäärin Koulutuskuntayhtymän tilikauden tulos vuodelta 2014 muodostui talousarviota paremmaksi vuosikatteen ollessa 3,86 milj. euroa. Aikuiskoulutuksen liikevaihto oli 7,75 milj. euroa. Oppisopimustoiminnan liikevaihto oli 1,59 milj. euroa. Toimintavuonna investoitiin yhteensä 2,97 milj.eurolla. Irtaimeen omaisuuteen tehtiin investointeja runsaalla eurolla. Rahaa koulutuksen järjestämiseen on tulevaisuudessa yhä vähemmän. Tulevien muutosten vuoksi Tavastia on uuden edessä, paluuta vanhaan ei enää ole. Uuden oppiminen vie aina aikaa, mutta askel askeleelta pyritään menemään eteenpäin hyvässä yhteishengessä Tavastian opiskelijoiden ja henkilöstön sekä alueen työelämän kanssa. Jouni Haajanen Kuntayhtymän johtaja 3

4 Koulutuskuntayhtymä Tavastia 1 Koulutuskuntayhtymä Tavastia 1.1 Organisaatio Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää 22-jäseninen yhtymävaltuusto, jonka alaisuudessa yhtymähallitus johtaa ja valvoo kuntayhtymää. Yhtymähallituksessa on yhdeksän jäsentä. Kuntayhtymää johtaa kuntayhtymän johtaja Jouni Haajanen. Kuntayhtymän toiminnot jaetaan tulosalueisiin, joita ovat ammatillinen peruskoulutus, aikuiskoulutus, lukiokoulutus, oppisopimuskoulutus ja kuntayhtymäpalvelut. Tulosalueet on jaettu tulosyksiköihin. 1.2 Organisaatiokaavio Tarkastuslautakunta Tilintarkastus Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Lukioliikelaitoksen johtokunta Kuntayhtymän johtaja Jouni Haajanen Ammattiosaamisen toimikunta Kansainvälisyys Kansainvälisyyskoordinaattori Anssi Kovanen Viestintä Viestintäpäällikkö Outi Ruohela Henkilöstöjohtaja Riikka Kolkkala Ammattiopisto Tavastia Rehtori Heini Kujala Oppisopimustoimisto Kuntayhtymäpalvelut Talousjohtaja Reijo Lehtonen Lukioliikelaitos Tavastia vs. johtava rehtori 1. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Koulutuspäällikkö Untamo Ansaharju 2. Hotelli, ravintola, catering ja elintarvike Koulutuspäällikkö Merja Kytöaho 3. Kauppa ja tietojenkäsittely Koulutuspäällikkö Leila Lukkarla 4. Kone, metalli ja sähkö Koulutuspäällikkö Ari Pöllänen 5. Käsi- ja taideteollisuus, hius sekä vaatetus Koulutuspäällikkö Minna Leminen 6. Matkailu, ravitsemis, hotelli sekä puhdistus- ja kotityöpalvelut Koulutuspäällikkö Tuovi Korkeakoski 7. Prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka, ajoneuvo ja logistiikka Koulutuspäällikkö Riikka Riihimäki 8. Rakennus ja maanmittaus, talotekniikka ja kiinteistöpalvelut Koulutuspäällikkö Rauno Argillander 9. Sosiaali ja terveys, ammatillinen peruskoulutus Koulutuspäällikkö Pirjo Saarela 10. Sosiaali ja terveys, näyttötutkinnot Koulutuspäällikkö Irmeli Elo 11. Valmistava ja valinnaiset Koulutuspäällikkö Veli-Pekka Körkkö Aikuiskoulutus Aikuiskoulutusjohtaja Arto Ruhala Oppisopimus Aikuiskoulutusjohtaja Arto Ruhala IT-palvelut It-päällikkö Petri Nuorteva Kiinteistöpalvelut Kiinteistöpäällikkö Jarmo Niinimäki Opiskelijapalvelut Opiskelijapalvelupäällikkö Päivi Kortesniemi Ravitsemisja siivouspalvelut Ravitsemispäällikkö Terhi Koivisto Toimistopalvelut Laskentapäällikkö Riikka Ingström Kaurialan lukio Rehtori Tuomo Iltanen Apulaisrehtori Jussi Mestari Lammin lukio Rehtori Esa Kähkönen Apulaisrehtori Jouko Töyry Hämeenlinnan lyseon lukio ja aikuislinja Rehtori Pieta Tukkimäki-Hildèn Apulaisrehtori Erno Tossavainen Parolan lukio Rehtori Reijo Järvinen Vararehtori Tiina Peltola Henkilökunta ja opiskelijat 4

5 Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta Yhtymävaltuusto Yhtymävaltuuston puheenjohtajana toimi Aarne Kauranen, I varapuheenjohtajana Esa Viherä ja II varapuheenjohtajana Marko Laakso. Yhtymävaltuuston sihteerinä oli talousjohtaja Reijo Lehtonen. Yhtymävaltuusto kokoontui kaksi kertaa ja käsitteli 25 asiakohtaa. Akaa Jäsen Varajäsen Virtanen Leo, KOK Helin Mikael, SDP Hattula Jäsen Varajäsen Pajuoja Heikki, SDP Pohjalainen Kari, SDP Turunen Sampo, KOK Björkskog Marko, KOK Hämeenlinna Jäsen Varajäsen Ahonen Seppo, SDP Aavasto Kari, SDP Filen Ilja, KOK Tuorila Riitta, KOK Heinonen Mia, SDP Nyholm Soila, SDP Kauranen Aarne, SDP Niemenranta Pekka, SDP Laakso Marko, PS Liukkonen Janne, PS Laru Juhani, KOK Hieta Mikko, KOK Lukkarinen Elina, KESK Salminen Sari, KESK Niemi Kalle, KESK Leivonsalo Satu, VIHR Rokkanen Hanna-Kaisa, VAS Lehtonen Susanna, VAS Ruuska Tuula, KOK Selänpää Eveliina, KOK Sandelius Pirjo, SDP Piiroinen Mirja, SDP Tuominen Veikko, SDP Pispa Jukka-Pekka, SDP Valtonen Tarja, PS Raita Hanna, PS Viherä Esa, KOK Kulmala Veli-Pekka, KOK Janakkala Jäsen Varajäsen Lepistö Anssi, VIHR Kivistö Jukka, KESK Leppänen Leena-Maija, SDP Sorsa Jaana, SDP Virtanen Kalevi, KESK Kaukonen Raimo, KESK Pälkäne Jäsen Varajäsen Laukkanen Jari, PS Pihkala Jarkko, KOK Urjala Jäsen Varajäsen Rydenfelt Mari, PS Wiren Satu, PS 5

6 Koulutuskuntayhtymä Tavastia 1.4 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Veikko Tuominen ja varapuheenjohtajana Juhani Laru. BDO Audiator Oy:n nimeämä tilintarkastaja oli Jorma Kesä. Jäsen Laru Juhani, KOK Luopajärvi Hellevi, SDP Norja Leena, PS Tuominen Veikko, SDP Virtanen Markku, KESK 1.5 Yhtymähallitus Varajäsen Hieta Mikko, KOK Ranta-Porkka Raija, SDP Ventola Anita, VIHR Pispa Jukka-Pekka, SDP Eskola Antti, KESK Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Vesa Kaloinen ja varapuheenjohtajana Sari Myllykangas. Yhtymähallitus kokoontui 11 kertaa ja käsitteli 170 asiakohtaa. Yhtymähallituksen esittelijänä toimi kuntayhtymän johtaja Jouni Haajanen ja sihteerinä talousjohtaja Reijo Lehtonen. Jäsen Aho Marja-Elina, PS Hanka Sari, KESK Jokinen Jukka, SDP Kaloinen Vesa, KOK Laivola Ari, KOK Louhio-Järvinen Sari, KOK Myllykangas Sari, SDP Onttonen Riku, PS Salmi Heikki, SDP 1.6 Lukioliikelaitoksen johtokunta Varajäsen Eerola Eija, PS Penttinen Maria, KESK Aavasto Kari, SDP Kallionpää Pentti, KOK Harri Lassila, KOK lähtien Herranen Pete, KOK Hirvonen Kati, KOK Piiroinen Mirja, SDP Kaskela Hannu, PS Särkimäki Lasse, SDP Lukioliikelaitoksen johtokunnan puheenjohtajana toimi Leena Tiesmaa ja varapuheenjohtajana Vesa Kaloinen. Johtokunta kokoontui toimintavuoden aikana seitsemän kertaa ja käsitteli 98 asiakohtaa Parolan lukion liityttyä kuntayhtymään johtokuntaan tuli Hattulasta kaksi uutta jäsentä. Johtokunnan esittelijänä toimi johtava rehtori Jouni Haajanen ja sihteerinä talousjohtaja Reijo Lehtonen. Jäsen Hirvonen Kati Kaloinen Vesa Koski Kaisa Pietilä Leena Rimpelä Markku Tiesmaa Leena Tupala Mika Wihersaari Jari 1.8. lähtien Viljanen Arto 1.8. lähtien Varajäsen Jahkonen Eetu Savijoki Kaija-Leena Parikka Anne Rahkio Marjatta Karrimaa Antti Oksanen Veera Einiö Mika Kalliaisenaho Annu Nikander Päivi 1.7 Yhtymähallituksen asettamat toimikunnat Yhtymähallituksen toimikunnat kassan ja irtaimiston tarkastajat Jukka Jokinen ja Riku Onttonen paikallisneuvottelijat Heikki Salmi ja Sari Hanka sekä työnantajan edustajina Jouni Haajanen ja Riikka Kolkkala yhteistyötoimikunta johtavat viranhaltijat Jouni Haajanen, Riikka Kolkkala, Heini Kujala, Reijo Lehtonen ja Arto Ruhala työsuojelujaoksen työnantajajäsenet Reijo Lehtonen, Riikka Kolkkala, Riikka Riihimäki ja Erno Tossavainen Erilaiset edustukset edustajat ja varaedustajat SAKU ry:n kokoukset: Heini Kujala (varalla Minna Luoma) ja Veli-Pekka Körkkö (varalla Leena Savonen) edustaja ja varaedustaja Aina-Group yhtiökokoukset: Reijo Lehtonen (varalla Riikka Ingström) edustaja ja varaedustaja Skills Finland ry:n kokoukset: Veli-Pekka Körkkö (varalla Heini Kujala) edustaja Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen Amke ry:n kokoukset: Jouni Haajanen (varalla Heini Kujala) edustaja ja varaedustaja Teknologiakeskus InnoPark Oy yhtiökokoukset: Reijo Lehtonen (varalla Riikka Ingström) edustaja ja varaedustaja Hämeen Uusyrityskeskuksen vuosikokoukset: Heini Kujala (varalla Arto Ruhala) edustaja ja varaedustaja Hämeen Kauppakamarin vuosikokoukset: Jouni Haajanen (varalla Ilkka Kykkänen) edustaja Hämeen elinikäisen oppimisen yhteistyöryhmään: Arto Ruhala (varalla Heini Kujala) edustajat Hämeenlinnan seudun toisen asteen koulutuksen kehittämisen johtoryhmään: Jouni Haajanen, Heini Kujala ja Tuomo Iltanen edustajat Välkky-oppilaitosverkoston johtoryhmään: Jouni Haajanen ja Heini Kujala edustaja Hämeen kauppakamarin koulutusvaliokunnassa: Arto Ruhala Ammattiosaamisen toimikunta Koulutuksen järjestäjän edustajat (2) varsinainen jäsen rehtori Heini Kujala, varajäsenen aikuiskoulutusjohtaja Arto Ruhala varsinainen jäsen opiskelijapalvelupäällikkö Päivi Kortesniemi, varajäsen koulukuraattori Kimmo Laiho Opettajien edustajat (2) varsinainen jäsen lehtori Ari-Pekka Lassila, varajäsen lehtori Mika Heinonen varsinainen jäsen opettaja Sirpa Lovikka, varajäsen opettaja Satu Taittonen. 6

7 Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2014 Työ- ja elinkeinoelämän edustajat (4) varsinainen jäsen Ari Räsänen, Linnan Kehitys Oy, varajäsen osastopäällikkö Minna Ovaska, Citymarket varsinainen jäsen työnjohtaja Heikki Koivula, Hämeen Diesel, varajäsen kunnossapitotyönjohtaja Kimmo Turunen, Rautaruukki varsinainen jäsen lähihoitaja Virve Harju, Vanajaveden sairaala, varajäsenrehtori Anja Haataja, Hämeenlinnan kaupungin opetustoimi varsinainen jäsen keittiötoimenjohtaja Mika Jokela, Hotelli Vanajanlinna, varajäsen ravitsemistyönjohtaja Tuula Vihersaari, Kanta-Hämeen keskussairaala Opiskelijoiden edustajat (2) varsinainen jäsen Janne Liukkonen, varajäsen Santeri Kuitula, 1.9. lähtien Sakari Kujala, varajäsen Jesse Kohtala varsinainen jäsen Riitta Nieminen, varajäsen Jonni Levaniemi, 1.9. lähtien Jonni Levaniemi, varajäsen Ronja Huotari 1.8 Tilivelvolliset viranhaltijat Kuntalain mukaiset tilivelvolliset johtavat viranhaltijat vuonna 2014 olivat Jouni Haajanen, kuntayhtymän johtaja Heini Kujala, rehtori Riikka Kolkkala, henkilöstöjohtaja Reijo Lehtonen, talousjohtaja Arto Ruhala, aikuiskoulutusjohtaja Tilivelvolliset viranhaltijat on määritelty yhtymähallituksen hyväksymässä talousarvion toteuttamisohjeessa. Johtavien viranhaltijoiden lisäksi tilivelvollisia ovat tulosyksiköiden päälliköt. 1.9 Sisäinen valvonta Toimintavuonna sisäistä valvontaa on johdettu vahvistettujen ohjeiden mukaisesti. Hallintosäännössä on painotettu tilivelvollisten vastuuta omilla tehtäväalueillaan ja velvollisuutta toimia vastuullisesti noudattaen lainsäädäntöä, yhtymävaltuuston ja hallituksen päätöksiä sekä muita annettuja ohjeita. Toiminnan tavoitteet on kirjattu Toiminta- ja taloussuunnitelma -asiakirjaan, jonka yhtymävaltuusto hyväksyy. Yhtymävaltuusto antaa toimintaa varten määrärahat kokonaistalousarvion muodossa. Kokonaistalousarvio sisältää myös investoinnit. Yhtymähallitus hyväksyy vuosittain tulosaluetasoiset käyttösuunnitelmat ja investointien hankesuunnitelman. Vuoden aikana on seurattu valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista johtotiimin, johtoryhmien ja osastojen kokouksissa. Yhtymähallitukselle toimitettiin kolmannesvuosiraportit tammi-huhtikuulta ja tammi-syyskuulta talouden toteutuman osalta. Lukioliikelaitoksen johtokunta käsitteli liikelaitoksen talouden toteuman vastaavasti tammi-huhtikuulta ja tammi-syyskuulta. Toiminnallisten tavoitteiden osalta yhtymähallitus käsitteli puolivuotisraportit ja lukioliikelaitoksen johtokunta liikelaitoksen puolivuotisraportin. Kuntayhtymän sijoitussalkun kehityksestä kuultiin yhtymähallituksen kokouksessa salkunhoitajan selvitys. Koko vuoden tavoitteiden toteutuminen raportoidaan toimintakertomuksessa ja henkilöstöraportissa. Syksyllä käytiin jokaisen osaston kanssa tuloskeskustelut, joissa selvitettiin tavoitteiden toteutumista ja toiminnan muutostarpeita. Toiminnan tuloksellisuutta on seurattu lisäksi mm. opiskelijakyselyn ja opintopalautteiden muodossa. Tukipalveluiden palvelun laatua seurattiin välittömän asiakaspalautteen muodossa. Työntekijöiden henkilökohtaisten tavoitteiden toteutumista seurataan välittömän yhteistoiminnan ja vuosittain käytyjen kehityskeskustelujen muodossa. Saadut tulokset ovat olleet toiminnan kehittämisen lähtökohtana ja olennaisiin poikkeamiin on reagoitu. Valtakunnallisen tuloksellisuuskriteeristön avulla on seurattu kokonaisuudessaan kuntayhtymän toiminnan tuloksia ammatillisten koulutuksenjärjestäjien joukossa. Yhtymähallitus hyväksyi vuoden 2014 talousarvion toteuttamisohjeen, jossa asiakirjassa annettiin tarvittavat ohjeet keskeisten taloudenhoitoa koskevien asioiden hoitamiseksi. Tarkastuslautakunnalle on raportoitu toimintavuoden aikana säännöllisesti olennaiset kuntayhtymässä kulloinkin käsittelyssä/ valmistelussa olevat asiat. Johtotiimi teki toimintavuoden alussa päätöksen, jonka mukaisesti johto jalkautuu auditoimaan työssäoppimisen ohjausta ja työturvallisuuden toteutumista osastoilla. Työssäoppimisen ohjauksen auditoinneissa tarkistettiin työssäoppimisen lomakkeet, aineistot ja henkilökohtaiset suunnitelmat sekä opiskelijoiden perehdyttäminen työssäoppimiseen. Lisäksi selvitettiin, miten työpaikkaohjaajat on perehdytetty työssäoppimiseen ja miten työssäoppimisen ohjaus toteutetaan. Auditoinnit toteutettiin kaikilla ammattiopiston osastoilla. Työturvallisuuden auditointikäynneillä perehdyttiin työtilojen ja ulkoalueiden siisteyteen, henkilökohtaisten suojaimien käyttöön, turvallisuuskävelyjen toteutumiseen ja mahdolliseen työtilojen ja laitteiden viikonloppukäyttöön. Työturvallisuusauditoinnit toteutuivat toimintavuoden aikana osittain ja auditointeja jatketaan vuoden 2015 aikana. Auditointikäynneissä havaituista kehittämiskohteista sovittiin tehtäväksi ne korjaavat toimenpiteet, joilla epäkohdat saadaan korjattua. Riskienhallinta Oppilaitoksen omaisuutta, henkilöstöä ja opiskelijoita kohtaaviin mahdollisiin riskeihin on varauduttu vakuutusturvalla. Vakuutusturvan ajantasaisuutta tarkistettiin toimintavuoden aikana vakuutusturvan kilpailutuksen yhteydessä. Kuntayhtymässä teetettiin Marsh Oy:n toimesta omaisuus- ja keskeytysriskejä koskeva riskikartoitus. Raportin perusteella kuntayhtymän riskienhallinta on 7

8 Koulutuskuntayhtymä Tavastia keskimääräisellä tasolla. Kehittämishaasteina raportissa nähtiin opiskelijatyöhön liittyvä korostunut riskinvaara perehdytyksestä huolimatta ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan puute. Sisäilmatutkimuksia tehtiin Jaakonkadulla ja Hattelmalantie 8 A-rakennuksessa. Jaakonkadun kiinteistön sisäilma- ja rakennetutkimusten perusteella päädyttiin suunnittelemaan uudisrakennusta sosiaali- ja terveysalalle. Jaakonkadun kiinteistöön tehtiin peruskorjauksia kesän aikana ja jatkosuunnitelmat keskeisten kiinteistöriskien vähentämiseksi. Kiinteistöjen kuntoa on parannettu toimintavuoden aikana tekemällä investointisuunnitelman mukaisia peruskorjaus- ja muutostöitä. Kuntayhtymän kiinteistöissä ilmeneviin pieniin korjaustöihin on varauduttu talousarviossa. Opiskelijoiden ja henkilöstön tapaturmatilastoja on käsitelty työsuojelujaoksen kokouksissa. Kuntayhtymään hankittiin Riski Arvi - arviointityökalu, jonka avulla riskejä arvioidaan ja keskeisiin riskeihin voidaan puuttua. Poistumisharjoituksia järjestettiin syksyn 2014 aikana jokaisessa kuntayhtymän omistuksessa olevassa kiinteistössä. Turvallisuushavaintoilmoituksia seurattiin säännöllisesti työsuojelujaoksen kokouksissa ja olennaisiin riskeihin puututtiin. Rahoitusriskeihin on varauduttu seuraamalla kuntayhtymän maksuvalmiutta. Maksuvalmiustilanne on raportoitu yhtymähallitukselle kaksi kertaa vuodessa. Kuntayhtymän kassavaroja on sijoitettu runsaat kaksi miljoonaa euroa kuntayhtymän sijoitustoiminnan perusteiden mukaisesti. Sijoitussuunnitelman pääpaino on ollut sijoittaa kassavaroja mahdollisimman turvaavasti ottamalla huomioon myös tuottovaatimus. Toimintavuonna jatkettiin talouden sopeuttamisohjelman mukaista sopeutusta ja lisäksi lukioliikelaitoksen taloutta sopeutettiin hyväksytyn ohjelman mukaisesti. Omaisuuden hankintamenettely on ohjeistettu. Kuntayhtymä on mukana useissa KuntaPro Oy:n kilpailuttamissa tuoteryhmissä. Hankintalain mukaisten kilpailutusten tekemisiin on saatu KuntaPron hankintayksikön tukea. Omaisuuden hoidon vastuuttaminen on tehty hallintosäännössä. Irtaimistoluetteloiden päivitystyötä jatkettiin. Käyttöomaisuuden luovutus on ohjeistettu taloussäännössä. Sisäisen valvonnan toteuttaminen Sisäinen tarkastus tapahtuu omana työnä esimiesvoimin sisäisen valvonnan ohjeen, hallintosäännön, talousarvion toteuttamisohjeen ja taloussäännön mukaisesti toimivan johdon johdolla ja alaisuudessa. Sisäinen tarkkailu on ollut jokapäiväiseen toimintaan liittyvien toimenpiteiden, päätösten ja varojen käytön valvontaa. Kolmannesvuosiraporteista ja kuntayhtymän johdon suorittamista auditoinneista ja muusta tarkkailusta on pääteltävissä, että talousarvion noudattaminen on ollut hyvällä tasolla. Johdon suorittaman sisäisen päivittäistarkkailun lisäksi kuntayhtymän johto on käynyt tulosyksiköiden vetäjien kanssa tuloskeskustelut, joissa on käyty läpi keskeisimmät toiminnalliset, taloudelliset ja henkilöstöä koskevat asiat. Talousarvion laadinnan yhteydessä on käyty läpi kunkin tulosyksikön toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden suhde kuntayhtymän tavoitteisiin ja taloudellisiin resursseihin. Lisäksi tulosalueiden johtajat raportoivat johtotiimissä tulosalueensa tapahtumista ja mahdollisista hyväksyttyjen suunnitelmien poikkeamisista. 8

9 Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta Tuloskortin tavoitteiden toteutuminen Asiakkaat Tavoite Oppimiseen ja vastuullisuuteen kannustavan pedagokiikan toteuttaminen Opiskelijaohjauksen vahvistaminen Tehdyt toimenpiteet Hyvien pedagogisten käytäntöjen laajentaminen ja vakiinnuttaminen Verme-koulutuspäivä (7.8.) ammattiopiston Katso s. 38 Henkilökunnan Verme-päivä ja kuntayhtymäpalveluiden henkilöstölle innosti oman työn kehittämiseen Pedagogisten hankkeiden toiminnan jatkuminen ammattiopistossa Katso s. 16 Kiltakoulu sytyttää oppimaan (Somepedia, Kiltakoulut, HOPEosk, TOPO, TyTy, TOPLaatuVälkky, TOP-Ohjausverkko, Somemobimamu) Kanta-Hämeen digiope -hankkeessa kehitetty sähköistä pedagogiikkaa lukioiden opettajille Pelittääkö? -hankkeessa pelillisyyspedagogiikkaa Koeviikottoman jakson kokeilu lukioissa Opiskelijoiden tietoteknisen osaamisen suunnitelman laatiminen ja toiminnan käynnistäminen Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) ohjelman ja siihen liittyvien henkilöstön ja opiskelijoiden osaamiskriteereiden laadinta TVT-osaamisen liittäminen opetussuunnitelmatyöhön TVT-tuutorit lukiossa Opiskelijoiden tiedotukseen ja opintojen seuraamiseen liittyvän osaamisen varmistaminen ja henkilökohtaisten suunnitelmien lisääminen / Ammattiopisto, ammatillinen peruskoulutus Järjestelmäasiantuntijan pitämät opetustuokiot opiskeluryhmille Atto-opetuksen ja osaamisen arvioinnin pilotointi ammatillisten tutkinnon osien, työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen yhteydessä Opiskelijahuoltopalveluiden kehittäminen (Opiskelijahuoltolaki) Katso s. 20 Opiskelijoiden hyvinvointia turvataan lailla, opiskelijapalvelupäällikkö Päivi Kortesniemi Opiskeluhuoltosuunnitelman laatiminen ammattiopistoon ja toiminnan käynnistyminen Opiskelijahuollon opetussuunnitelmatyö lukioiden osalta Uuden opiskelijahuoltolain muutokset asiakirjoissa ja ohjeissa Sopimus palveluista Hämeenlinnan kaupungin ja Hämeen ammatti-instituutin kanssa Psykologin viran perustaminen ja täyttäminen, psykologi aloittaa työt vuoden 2015 alusta Opetushenkilöstön valmentaminen opintojen ohjaamiseen / Ammattiopisto Tavastia Avaimia Takuuseen -hankkeen jatko-opinto-ohjaustoiminta Päätös ohjausresurssin lisäämistä opetuksessa Erva-tiimin, osastojen Erkka-tiimien ja Erva-toiminnan vakiinnuttaminen, erityisopiskelijoiden työllistymisen tukitoimien käynnistäminen / Ammattiopisto, ammatillinen peruskoulutus Osastojen erityisopetuksen suunnitelmien laatiminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen Sähköisen henkilökohtaistamislomakkeen käyttöön ottaminen aikuiskoulutuksen ohjauksen välineeksi / Ammattiopisto, aikuiskoulutus Opintopolku-uudistuksen seuraaminen ja kehittämistyöhön osallistuminen, OTA-hanke Lomakkeen käyttöön ottaminen ei toteutunut 9

10 Koulutuskuntayhtymä Tavastia Aluevaikuttaminen ja kumppanuus Tavoite Työelämäkumppanuuden vahvistaminen Oppilaitosyhteistyön tiivistäminen Yhteiskuntatakuun toteuttaminen Katso s. 32 Nuorisotakuu toimii kaikille 9-luokkalaisille jatkopaikka Tehdyt toimenpiteet Kummityöpaikkojen hankkiminen ja kummiyritystoiminnan käynnistäminen Hämeenlinnan lyseon lukion aktiivinen toiminta Sibelius Celebrationsin, Kaupunkikeskustayhdistyksen ja Hämeenlinnan yrittäjien kanssa Lukioiden OPE-Tetistä sopiminen alueen yrittäjäyhdistysten kanssa. Toteutus keväällä Hämeenlinnan lyseon lukio ja Kaurialan lukio hakeneet ESR-hanketta kouluyritysyhteistyön ja sen ohjauksen kehittämiseen Aktiivinen rekrytointi työpaikkaohjaajakoulutuksiin ja käytössä olevien toteutusmallien vakiinnuttaminen / Ammattiopisto Tavastia Jalkautettujen työpaikkaohjaajakoulutusten toteuttaminen Työpaikkaohjaajan opintokortin laatiminen ja käyttöönotto 2+1- mallien mahdollistaminen Työelämäpalautteiden hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä / Ammattiopisto Tavastia Palautteiden määrittely osaksi laatujärjestelmää Uuden sähköisen palautetyökalun käyttöön otto Opettajien ja opiskelijaryhmien yhteistoiminnasta sopiminen ja toiminnan käynnistäminen Jalkinealan koulutuksen toteutus yhteistyössä Hamkin kanssa Yhteistoiminta Kiipulan kanssa Hattelmalantien Campuksella Katso s. 29 Kiipulan väki on kotiutunut hyvin Tavastian campukselle, kuntayhtymän johtaja Jouni Haajanen, rehtori Markku Aunola sekä koulutuspäällikkö Sanna Säkkinen Teräsrakentamisen huippuosaamiskeskuksen perustaminen yhteistyössä Hamkin ja Rautaruukin kanssa Pop up sisäpuiston suunnittelu Hämeenlinnan lyseon lukion ja HAMKin yhteistyönä Hämeenlinnan lyseon lukion ja HAMKin yhteistyö kestävän kehityksen teemakurssin toteutuksessa Yhteisten kurssien ja projektien suunnitteleminen ja toteuttaminen. Monimuotoisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen. Välkky-oppilaitosyhteistyössä yhteisten atto-verkkokurssien ja vapaasti valittavien kurssien laadinta Lukioissa yhteisen verkkokurssitarjottimen laadinta Videovälittäisen opetuksen pilotointi saksan kielen Katso s. 28 Opettaja Heini Syyrilän mukaan kurssilla Parolan ja Lammin lukion välillä kokemus oli kaikin puolin hyvä Hämeenlinnan lyseon ja Kaurialan lukioilla yhteistä opetustarjontaa Cern-projekti yhteistyö Hämeenlinnan seudun lukioiden kesken Hämeenlinnan lyseon lukion ja Ammattiopisto Tavastian maahanmuuttajaopetuksen tiimoilla yhteissuunnittelu lukioon valmistavan koulutuksen aloittamiseksi Alueellisen kehittämissuunnitelman laatiminen / Ammattiopisto Tavastia Suunnitelma laadittu yhteistyössä Välkky-oppilaitosverkoston oppilaitosten kanssa ja toimitettu Opetushallitukseen Kilpailulainsäädännön velvoitteisiin vastaaminen Selvitetty aikuiskoulutuksen yhtiöittämistä alueellisena yhteistyönä Välkky-oppilaitosverkoston kesken/ Ammattiopisto, aikuiskoulutus Avoimen ammattiopistomallin valmisteleminen / Ammattiopisto Tavastia Kohti avointa ammattiopistoa ESR-hankkeen käynnistyminen Joustostartti-toiminnan käynnistyminen (18 opiskelijaa) Nuorten aikuisten osaamisohjelma: yhteistyö koulutustarjonnan suunnittelussa, ohjauksessa ja tukitoimissa / Ammattiopisto Tavastia Yhteistyö käynnistynyt tuloksellisesti kaupungin, TE-toimiston ja Kiipulan aikuiskoulutuksen kesken 10

11 Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2014 Organisaation toiminta Tavoite Osaamisen jakaminen Tavastia-hengen ylläpitäminen Laadunhallinnan toteuttaminen Katso s. 15 Opetuksen laatu on koko ajan syynissä, kuntayhtymän johtaja Jouni Haajanen Toimintamallien kehittäminen Tehdyt toimenpiteet Opetusmateriaalin tallentaminen ja jakaminen Digi-ope -hankkeessa kehitetty vertaismentorointia ja perustettu yhteisiä materiaalin jakamispaikkoja Lukion opettajilla alusta, johon on jaettu kokemuksia arviointikokeiluista Tavastia tutuksi verkko-opetusmateriaalin laatiminen Ei toteutunut toimintavuonna. Toteutus siirtyy keväälle Sähköisen oppimisympäristön kehittäminen pedagogisista lähtökohdista (verkko, laitteet, ohjelmistot) Lukion opettajille tietokoneet/tabletit Omat koneet kouluun, Katso s. 27 Oma tietokone joka aamu sähköiset opetusmateriaalit reppuun mukaan, rehtori Tuomo Iltanen Air server -toiminnot sekä Lanschool -ympäristö lukioihin Nuorten ja aikuisten opiskelijoiden liittäminen samaan opiskelijahallintojärjestelmään / Ammattiopisto Tavastia Opintosihteereiden vastuiden uudelleen määrittely ja yhteiseen Winhaan siirtyminen Yhteisten koulutusten, tilaisuuksien ja tapahtumien järjestäminen Onnellinen oppilaitos -teemaviikko Lukioilla yhteinen Veso-päivä Yhteinen Verme-päivä syyslukukauden alussa Viestinnän kokonaisvaltainen hyödyntäminen Siirtyminen Office 365 -järjestelmään. Intranetin ja www-sivujen uudistaminen. Laadunhallinnan hankkeistaminen Laadulla tulosta-hanke saatiin päätökseen ja laadulla tulosta 2-hanke hyväksyttiin rahoitettavaksi. Hanke käynnistyy vuoden 2015 alusta. Sähköisen laatukäsikirjan luominen Käsikirjan laatiminen ja hyväksyminen yhtymähallituksessa Yhteensovittaminen intranetin sisällön kanssa Laadunhallinnan osaamisen kehittäminen Päälliköiden koulutus Tavastian laatujärjestelmään Osastokohtainen henkilöstön perehdytys Tavastian laatujärjestelmään Osallistuminen ammatillisen koulutus laatupalkintokilpailuun Palautejärjestelmien kehittäminen Sähköisen IMS-järjestelmän hankinta laatujärjestelmän kuvaamiseen ja käyttäjäkoulutusten toteutus Lukioissa käynnistettiin laatujärjestelmän laadinta ydinprosessien kuvauksilla Työssäoppimisen ohjauksen osastokohtaisten auditointien toteuttaminen Asianhallintajärjestelmän päivittäminen Osallistuminen koulutuksiin, suunnitelman laatiminen Lukioliikelaitoksen hallintomallin vakiinnuttaminen ja toiminnan laajentaminen / Lukioliikelaitos Liikelaitoksen johtaminen viransijaisuusjärjestelyin Johtoryhmätyöskentelyn vakiinnuttaminen Parolan lukion liittyminen liikelaitokseen Janakkalan lukion osalta laadittiin selvitys Lammin lukion selvitystyöryhmän perustaminen ja selvityksen laatiminen 11

12 Koulutuskuntayhtymä Tavastia Opintojen rakenteen ja opetussuunnitelmien uudistamisen suunnitteleminen / Ammattiopisto Tavastia Pedagogisen uudistamisen hankkeistaminen (Omalla työllä ammattiin), suunnittelu ja toiminnan käynnistyminen Opetuksen järjestämisen rakenteesta päättäminen ja ops-työn käynnistäminen Talous ja puitteet Tavoite Turvallisen ja ajanmukaisen työ- ja oppimisympäristön varmistaminen Katso s. 33 Oppilaitosturvallisuuteen kuuluu myös siisteys Tasapainoisen ja ennakoivan talouden soveltaminen Tehdyt toimenpiteet Turvallisuuskävelyjen ja poistumisharjoitusten vakiinnuttaminen Poistumisharjoitus pidettiin syksyllä kaikissa lukioissa ja kaikissa Ammattiopisto Tavastian eri rakennuksissa. Turvallisuusauditoinnit aloitettiin eri osastoilla. Käynneillä keskitytään yleiseen siisteyteen ja järjestykseen, henkilökohtaisten suojaimien käyttöön, turvallisuuskävelyjen toteutumiseen sekä tilojen ja laitteiden ilta- ja viikonloppukäyttöön. Rakennuskohtaisten pelastussuunnitelmien päivittäminen Jaakonkadun kiinteistön pelastussuunnitelma päivitettiin. Päivitystyö on kesken H 8 B- ja C- sekä H 25 P-rakennusten osalta. Lukioiden pelastussuunnitelmien päivittäminen Palotarkastuksia tehtiin Ratasniityssä, H 6-, H 8-, H 25- ja Jaakonkadun kiinteistöissä. Toimenpiteinä on lisätty sammutuspeitteitä ja käsisammuttimia eri tiloihin. Tavastian tilojen ja alueiden riskikartoituksen tekeminen sekä parantavien toimenpiteiden toteuttaminen Työsuojeluvaltuutetut ovat puuttuneet käynneillään eri tiloissa havaittuihin turvallisuuspuutteisiin. Jaakonkadun kiinteistössä ja H 8 A-rakennuksessa on tehty Katso s. 53 Uusi rakennus sisäilmaan liittyviä tutkimuksia. Kosteusvaurioiden korjaustyö Hattelmalantielle, Jaakonkadun vanha osa puretaan, käynnistettiin Jaakonkadulla kesän aikana kahdessa tilassa. kuntayhtymän johtaja Rakennetutkimuksia tehdään edelleen. Hämeenlinnan lyseon Jouni Haajanen lukion lisärakennuksessa on ilmennyt sisäilmaongelma. Kolme luokkahuonetta on käyttökiellossa, kunnes korjaukset on tehty. Ammattiopiston alueelle tehtiin omaisuus- ja keskeytysriskeihin liittyvä kartoitus. Kehityssuosituksina todettiin kokonaisvaltaisen riskienhallintajärjestelmän ja jatkuvuussuunnittelun puutteet. Kiinteistöjen kunnossapitosuunnitelman laatiminen vuosille Kuntayhtymään laadittiin kiinteistöohjelma, jota tarkennettiin syksyllä kunnossapitosuunnitelmalla. Aurinkovoimalan suunnittelutyö Hattelmalantien campusalueelle aloitettiin. Osastokohtaisten suunnitelmien laatiminen toiminnan tuottavuuden parantamiseksi Opetusosastoilla on parannettu tuotavuutta opetusryhmiä yhdistelemällä, oppisopimuksia Katso s. 24 Nuoret ja aikuiset oppivat integroimalla, vähentämällä lähiopetuksen ja yhdessä, rehtori Heini Kujala työssäoppimisen valvonnan määrää. Lukioissa kurssitarjotinta supistettu tulevalle lukukaudelle Budjetoinnin ja raportoinnin kehittäminen Talousraportointia kehitettiin erottamalla maahanmuuttajien peruskouluun valmistava ja maahanmuuttajien peruskouluopetus erikseen aikuiskoulutuksesta. Otettiin käyttöön johdon raportointityökalu Kuntari, jolla seurataan talous- ja henkilöstötunnuslukujen toteutumista. 12

13 Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2014 Henkilöstö Toiminnan sopeuttaminen pieneneviin opiskelijamääriin Säästötoimia tehtiin säästösuunnitelman mukaisesti vähentämällä opetuksessa työssäoppimisen valvontaresurssia ja lähiopetuksen määrää. Tukipalveluissa luovuttiin siviilipalvelusmiehistä. It-palveluista ja asuntolan valvonnasta vähennettiin henkilöstöresurssia. Puhelinvaihteen hoito, palkanmaksatus ja Jaakonkadun siivous päätettiin tehdä omana työnä. Lukioliikelaitoksessa laadittiin säästösuunnitelma talouden tasapainottamiseksi. Suunnitellut säästötoimet kohdentuvat lukiokurssien vähentämiseen ja säästöihin ostopalveluissa. Tavoite Tulevaisuuden osaamistarpeiden varmistaminen Henkilöstön työhyvinvoinnin turvaaminen Tehdyt toimenpiteet Henkilöstön tietoteknisen osaamisen varmistaminen: suunnitelman laatiminen ja ohjelman käynnistyminen Tieto- ja viestintätekniikan ohjelman ja siihen liittyvien henkilöstön ja opiskelijoiden osaamiskriteereiden laadinta TVT-koulutusten järjestäminen Opelixin kautta TVT-osaamisen itsearvioinnin toteuttaminen 2015 kehityskeskusteluita varten Kokemuskumppanuuden hyödyntäminen ja esimiesvertaismentoroinnin käynnistäminen / Ammattiopisto Tavastia EsimiesVerme-ohjaajakoulutuksen suorittaminen ja toiminnan vakiinnuttaminen Työnkierto ja työtehtävien monipuolistuminen Yhdistelmätyöntekijät siivouksessa ja ravitsemispalveluissa Yhteiset opintosihteeripalvelut aikuis- ja nuorisopuolen opiskelijoille Ammatillisen osaamisen kehittämistä koskevan suunnitelman laatiminen Osaamisen kehittämisen suunnitelman laadinta. Katso s. 37 Esimiesverme osaamisen jakamista ja vertaistukea, henkilöstöjohtaja Riikka Kolkkala Tiedonkulun parantaminen Henkilöstöintran uudistaminen Johtamisen itsearvioinnin ja kehittymissuunnitelman laatiminen Johtotiimin johtamisen kehittämisen valmennuksen käynnistäminen ja johtamisarvioiden tekeminen johtotiimin jäsenille johtamisarviot (360) Laadittiin yhtymähallitukselle ja lukioliikelaitoksen johtokunnalle johtamisen itsearviointi 13

14 2.1 Mittarit: sitovat tavoitteet ja niiden toteutuminen Koulutuskuntayhtymä Tavastia Asiakkaat Tavoite Toteuma Toteuma Koulutuksen vetovoimaisuus Yhteishaku, Ammattiopisto 1,3 1,1 1,35 Yhteishaku, Lukioliikelaitos 0,94 Ammatillinen peruskoulutus, suora haku NT, kaikki hakijat 981 hakijaa Ammatillinen lisäkoulutus, suora haku NT, kaikki hakijat 367 hakijaa Ammatillinen peruskoulutus, valmistava 2,0 Opiskelijamäärä, normaalirahoitteinen, Ammattiopisto Aloittavat, nuorten koulutus Aloittavat, ylioppilaskiintiö Aloittavat, näyttötutkinnot Opiskelijamäärä ammatillinen peruskoulutus Opiskelijamäärä näyttötutkinnot Opiskelijamäärä, perusopetus 57 Kokonaisopiskelijamäärä ,5 Opiskelijatyövuodet, muu aikuiskoulutus Opiskelijamäärä, aikuiskoulutus Opiskelijatyöpäivät , Opiskelijamäärä, lukioliikelaitos Aloittavat Kokonaisopiskelijamäärä, lukioliikelaitos nuoret 1317 Kokonaisopiskelijamäärä, lukioliikelaitos aikuiset (aineopiskelijat) 108 (48) Opiskelijapalaute Opintopalaute, Ammattiopisto normaalirahoitteinen, kpl Opintopalautteiden keskiarvo 3,9 4,03 4,10 Opiskelijapalaute-%, Ammattiopisto 70 54,2 51,60 Opiskelijapalaute-%, Lukioliikelaitos 51,5 Opiskelijapalautteen keskiarvo, Ammattiopisto 3,73 3,79 3,71 Opiskelijapalautteen keskiarvo, Lukioliikelaitos 3,93 AK, tutkintotavoitteinen, palautteiden keskiarvo 3,8 3,9 3,90 AK, lyhytkoulutukset, palautteiden keskiarvo 4,1 4,25 4,30 Keskeyttäneiden määrä %, perustutkinnot 10,4 14,3 12,40 Näistä negatiivisia % 63 Keskeyttäneiden määrä %, aikuiskoulutus 12,2 7,0 11,10 Läpäisyaste, normaalirahoitteinen 65,0 62,3 63,10 Tutkintojen määrä, aikuiskoulutus Tutkintojen määrä, aikuiskoulutus, osatutkinnot Ammattiosaamisen näytöt työelämässä 69 61,4 61,80 Taitaja-semifinaaleihin osallistuvia opiskelijoita Saku-kilpailuihin osallistuvia opiskelijoita Aluevaikuttaminen ja kumppanuus Tavoite Toteuma Toteuma Alojen koulutuksen asiantuntijaryhmät, kokouksia vuodessa 2 1,1 (54 %) 0,94 (47 % ) Kansainvälisyys Ammattiopisto, vaihtojen määrä, henkilöitä Lukioliikelaitos, vaihtojen määrä, henkilöitä 89 Ammattiopisto, vaihtojen laajuus, viikot ,10 Lukioliikelaitos, vaihtojen laajuus, viikot 82 Koulutuksen vaikuttavuusselvitys 3 tutkinnosta 3 tehty 3 Yhteinen opintotarjotin muiden oppilaitosten kanssa 6 3 Työssäoppimisjaksojen työelämäpalautteet

15 Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2014 Organisaation toiminta Tavoite Toteuma Toteuma Hankkeet Uusien hankkeiden määrä (Ammattiopisto) Hankkeiden liikevaihto (Ammattiopisto) 1,1 M 1,22 1,1 Arviointi: Päättyneiden opintojen arviointi kahden viikon kuluessa opinnon päättymisestä 100 % 70,87 65,5 Hojksien ajantasaisuus, päivitys lukukausittain 100 % 88,2 * Henkilöstö Tavoite Toteuma Toteuma Koulutuspäivät, opetushenkilöstö (ao) 7,5 7,5 7,6 Koulutuspäivät, opetushenkilöstö (lukiot) 5,1 Koulutuspäivät, koko henkilöstö (ao ja kuntayhtymäpalvelut) 6,0 7,2 6,2 Henkilöstön tyytyväisyyskysely tehty tehty tehty Kehityskeskustelujen toteutuminen 100 % 95 % 100 % Opetushenkilöstön pätevyys (ao päätoimiset opettajat) 85 % 87,18 % 87,22 % Perusrahoitteisen koulutuksen henkilöstön pätevyys (ao) 89 % 90,17 % 88,29 % Talous ja puitteet Tavoite Toteuma Toteuma Vuosikate 1,7 M 3,86 M 3,57 M Vuosikate, Lukioliikelaitos -318 t -39,7 t 71 t Energian kulutus (edellisestä vuodesta) -2 % 2,6 % +8,9 % Veden kulutus (edellisestä vuodesta) -2 % -1,0 % -2,5 % Tilojen käyttöaste ma-pe klo % 43,3 % 46,70 % Aikuiskoulutuksen liikevaihto, normaalirahoitteinen 1,8 M 3,58 M 2,5 M Aikuiskoulutuksen liikevaihto, muu aikuiskoulutus 3,2 M 4,17 M 3,9 M Henkilöstön koulutus (ao ja kuntayhtymäpalvelut) 2,5 % 2,6 % 2,11 % Opetuksen laatu on koko ajan syynissä Opetus elää jatkuvassa parantamisen kehässä. Jos opiskelijoilta tulee jostakin kohtaa huonoa palautetta, epäkohtaan puututaan heti ja se korjataan. Seuraavassa palautekohdassa katsotaan, onko korjausliike onnistunut. Näin voitaisiin kuvata Koulutuskuntayhtymä Tavastian toimintatapaa, kun se pyrkii parhaaseen mahdolliseen laatuun opetuksessaan. Johtaja Jouni Haajanen kertoo, että laadun hyväksi on tehty oppilaitoksessa töitä pitkään, ja viime vuonna saatiin valmiiksi laatukäsikirja. Valtakunnallisen päätöksen mukaan kaikissa ammatillista opetusta järjestävissä oppilaitoksissa on oltava laatujärjestelmä käytössä vuonna Syksyllä laatujärjestelmän tekeminen käynnistettiin myös Tavastian lukioissa, ja työ valmistuu kevään aikana. Laatujärjestelmä on tärkeä työkalu koko henkilöstölle. Esimerkiksi opiskelijaksi ottamisen prosessi on nyt sähköisessä tietojärjestelmässä, mistä opettajien on helppo se löytää. Sisäisen intranettimme sisältö yhdenmukaistettiin laatukäsikirjan kanssa. Samalla koulutettiin laatujärjestelmän käyttöönottoon kaikki päälliköt, ja nämä perehdyttivät edelleen henkilöstön. Osallistuimme myös Opetushallituksen järjestämään ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailuun, mikä oli hyvä asia siinä mielessä, että sen ansiosta tuli mietittyä laatuasioita tavallista tarkemmin, Haajanen kertoo. Ammatillisesssa perustutkinnoissa sekä nuorilta että aikuisilta opiskelijoilta kysytään palautetta aina joka kahdeksan viikon opintojakson jälkeen. Lisäksi keväällä tehdään iso kysely heidän koko lukuvuoden tuntemuksistaan. Haajasen mukaan opiskelijat ovat jo hyvin tottuneita antamaan palautetta. Lukioissa kysytään ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoilta, miksi he valitsivat juuri tietyn lukion, ja kolmannen vuoden jälkeen heiltä tiedustellaan, miltä opiskelu on vaikuttanut. Työssäoppimisesta kysytään palautetta sekä opiskelijoilta että työpaikkaohjaajilta. Kaiken kaikkiaan palautteista työstetään iso data, joka kootaan kasaan syksyksi, kun lähdetään suunnittelemaan seuraavan vuoden tavoitteita ja toimenpiteitä. Lisäksi henkilöstön kanssa pidetään kehityskeskustelut ja heille tehdään työhyvinvointikysely, Haajanen luettelee laadun kehittämiseen liittyviä toimia 15

16 Koulutuskuntayhtymä Tavastia Kiltakoulu sytyttää oppimaan Yhä useammalla Tavastian opiskelijalla komeilee hupparin rintamuksessa Kiltakoulu-logo. Merkki kertoo opiskelijan kuuluvan ryhmään, jossa sovelletaan vertaisoppimista ja yrittäjämäistä asennetta, kunnioitetaan opiskelijaa, hyödynnetään sosiaalista mediaa ja jaetaan yhteisöllistä tietoa läpinäkyvästi. Ammattiopisto Tavastiassa valtakunnallista Kiltakoulut-verkostoa varten saatiin aiemmin Opetushallituksen oppimisympäristörahaa kahdeksi rahoituskaudeksi. Nyt kiltatoiminta jatkaa vapaasti ilman rahoitusta. Tavastiassa kilta-asia alkoi itää jo vuosia sitten sen jälkeen, kun yrittäjä Jari Välkkynen tuli pintakäsittelyn opettajaksi vuonna Hänen luomansa Pintakilta Original onkin ollut verkostohankkeessa mukana kärkiosaajana. Kun aloitin työni, ensimmäisinä vuosina aikaa kului opiskelijoiden motivoimiseen. He eivät olleet ylpeitä tulevasta ammatistaan. Silloin päätin nimittää vanhempia opiskelijoita nuorempien tutoreiksi ja annoin heille vielä valkoiset haalarit päällä pidettäväksi. Tutorit olivat vastaus myös siihen, että opiskelijaryhmiä oli monta ja homma piti saada toimimaan, Välkkynen kertoo. Pintakilta on antanut pohjaa muidenkin alojen ja myös muiden oppilaitosten kiltakouluille. Tavastiassa on toiminut pidempään myös Matkailukilta, ja aluillaan ovat Datakilta, Asentajakilta, Metallikilta, Raksakilta ja Puhdistupalvelukilta. Matkailualan opettaja Esko Hentilä kuuli kilta-asiasta ensimmäisen kerran, kun hän osallistui ammatillisten opettajien some-työkalupakkikoulutukseen vuonna Pian sen jälkeen hän ja Välkkynen löysivät ajatuksineen toisensa. Nyt Hentilän opetustilojen käytävällä komeilee kunniataulu, joka on myönnetty Vuoden 2014 kiltakoululle. Matkailuopetuksessa on sovellettu nyt jo kolme vuotta kiltamaista toimintapaa. Ensimmäiset viisi tutoria ovat vannoneet valansa ja saaneet natsat huppareihinsa. Syksyllä he kylvettävät uudet opiskelijat kilta-ajatteluun ja some-opiskeluun blogeineen. Innostuin kiltamaisesta opetuksesta, vaikka meillä ei ole samanlaista pajaa kuin pintakäsittelyssä. Oikeisiin työelämän tilanteisiin pääsemme kuitenkin järjestämällä yhteistyökumppaneidemme kanssa erilaisia tapahtumia. Matkailualan opetuksessa on keskeistä se, että lähdetään ulos luokkahuoneesta vaikka tila onkin nykyään niin viihtyisä, että siellä on kiva olla, Hentilä naurahtaa. Matkailun opetustilan takaseinää koristaa maisemakuvatapetti, sen edessä on iso sohva, säkkituoleja ja voimistelupalloja. Erilaiselle oppimisympäristöllä haetaan viihtyvyyttä ja iloa oppimiseen. Pintakilta oli aluksi vain Välkkysen keksimä työnimi uudelle toimintatavalle, mutta myöhemmin se vakiintui viralliseksi nimeksi. Nimitys kuvaa keksijänsä mukaan hyvin jo antiikin ajoista tuttua oppimisjärjestelmää, jossa kokeneemmat ohjaavat untuvikkoja. Välkkynen on tehnyt yhdessä opiskelijoidensa kanssa kaiken ohessa alan nettiportaalin, joka tukee oppimista. Portaalista tuli heti kovin suosittu. Tuoreet ideat ovat saaneet myös aina talon johdolta vahvan tuen. Tavastiassa on kehittämismyönteinen ja joustava organisaatio, ja asioita kannustetaan tekemään uudella tavalla, työelämäkoordinaattori, projektipäällikkö Anu Konkarikoski sanoo. Olemme tilasta oikein iloisia. Opiskelijat arvostavat sitä kovasti, opettaja sanoo. Hentilän mukaan tärkeintä on kuitenkin saada luotua opiskelijalle oikeanlainen asenne työhön, sitä nimenomaan työnantajat odottavat. Työelämästä on tullut viestiä, että opiskelijoidemme asenne on kohdallaan. Olemme oivaltaneet, että nuoret eivät voi oppia sitä vain istumalla pulpetissa, hän sanoo. Suomessa on kiltakouluja jo noin 10 oppilaitoksessa ja 60 opettajaa on koulutettu kiltaopettajiksi. Meidän opettajillemme on voitu antaa vapaat kädet. He ovat onnistuneesti tuoneet opiskeluun tiimimäisen työskentelytavan, joka korvaa perinteisen ylhäältä alaspäin annettavan opetuksen, Konkarikoski kehuu 16

17 Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta Opetustoiminta 3.1 Ammattiopisto Toimintavuosi pähkinänkuoressa Ammattiopistossa aloitettiin mittava vuoden 2015 opetuksen uudistamiseen tähtäävä suunnittelutyö. Suuret rakenteelliset linjaukset saatiin tehtyä, ja opetussuunnitelmatyö aloitettiin. Uudistuksen tavoitteena on lisätä osaamisperusteisuutta, joustavia oppimispolkuja ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Siirtyminen osaamispisteisiin ja yhteisten tutkinnon osien uudet suunnitelmat vaikuttavat myös jatkavien opiskelijoiden opiskeluun. Henkilöstön ja opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan osaamiseen laadittiin kriteerit, ja henkilöstön vertaisoppimista tuettiin. Opetuksen esimiesten kesken vahvistettiin vertaismentorointia. Laajalla hanketoiminnalla parannetaan muun muassa pedagogista johtamista, uudenlaisten pedagogisten mallien kokeilua, valmistuvien opiskelijoiden työllistymistä, joustavia oppimispolkuja sekä oppilaitoksen sisäistä ja oppilaitosten välistä yhteistyötä. Järjestämisluvan (2.280) mukaisten opiskelijoiden määrä, 2.363, oli ennätyksellinen. Pedagogisen ohjelman tavoitteena on, että kaikille alueen peruskoulun päättäneille tarjotaan koulutuspaikka Ammattiopisto Tavastiassa. Järjestämisluvan ylityksen turvin tavoite saavutettiin. Ammatillisen peruskoulutuksen lisäksi järjestämislupaa käytettiin näyttötutkintona perustutkintoa suorittaville opiskelijoille. He hakivat suorahaulla opiskelemaan samoihin ryhmiin ammatillisena peruskoulutuksena opiskelevien kanssa. Läpäisyasteen, 62,3 prosenttia, parantaminen vaatii edelleen paljon panostusta. Tutkinnon ammatillisena perustutkintona suoritti 578 opiskelijaa. Heistä 15 suoritti myös ylioppilastutkinnon. Aikuiskoulutuksessa suoritettiin 309 tutkintoa ja 65 osatutkintoa. Erityisopiskelijoita oli 13 prosenttia. Opiskelijat ovat varsin tyytyväisiä opiskeluunsa. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapalautteen keskiarvo on 3,8, näyttötutkintojen 3,9 ja täydennyskoulutuksen 4,3 / 5,0. Osasto Yhteensä Ammatillinen peruskoulutus Opiskelijat Opiskelijat Läpäisy Läpäisy Eronneet Tutkinnot APK + NT % Komesä ,3 62,6 17,3 75 Rakmalvi ,4 10,9 81 Prolog ,1 59,6 14,5 100 Kätevä ,7 66,7 19,2 54 Soteap ,7 71,1 15,1 44 Sotent ,5 71 Horecaelt ,8 67,1 17,4 57 Mrhpk ,9 43,5 8,9 12 Kauppis ,5 51,9 13,1 84 Valo YHT ,3 63,1 14,3 578 Opiskelijatietoja osastoittain, Ammatillinen peruskoulutus (APK) ja Näyttötutkinnot NT Aikuisten maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavassa opetuksessa opiskeli keväällä 30 opiskelijaa, ja syksyllä 2014 aloitti jälleen 30 opiskelijaa. Aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksessa oli syksyllä ensimmäistä kertaa kaksi ryhmää, yhteensä 37 opiskelijaa. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa opiskeli keväällä 19 opiskelijaa. Syksyllä 2014 opinnot aloitti 33 opiskelijaa. Ammattistartti-koulutuksessa opiskeli keväällä 2014 yhteensä 33 opiskelijaa. Syksyllä 2014 Ammattistartti aloitettiin yhdellä ryhmällä. Melko nopeasti kuitenkin selvisi, että yksi ryhmä ei riitä ja avuksi saatiin Kohti avointa ammattiopistoa -hanke. Tämän joustostartiksi kutsutun koulutuksen aloitti syksyn aikana 18 nuorta, jotka olisivat muuten keskeyttäneet opintonsa. 17

18 Koulutuskuntayhtymä Tavastia Aikuiskoulutus, oppisopimustoimisto ja työelämäpalvelut Aikuiskoulutus Vuonna 2014 aikuiskoulutuksen volyymi kasvoi. Työvoimakoulutus pysyi entisellä tasollaan, oppisopimuskoulutuksen volyymi suhdannetilanteen mukaisesti laski. Uusia resursseja saatiin nuorten aikuisten osaamisohjelmaan valtionavustuksina. Oppilaitosmuotoinen lisäkoulutus ylitti reilusti odotukset. Yhteishaun muutosten takia aikuisille tarjottiin erillishaut perustutkinnon suorittamiseen näyttötutkintona. Järjestämisluvan opiskelijapaikoilla syksyn laskentapäivänä perustutkintoa näyttötutkintona oli opiskelemassa 416 aikuista. Nuorten aikuisten osaamisohjelman hakeva toiminta oli tuloksellista ja vuoden päättyessä koulutuksia aloittaneita oli 107. Osaamisohjelman hakevaa toimintaa ja koulutuksia on toteutettu Kiipulan ammattiopiston kanssa. Näyttötutkintojen järjestämissopimuksia oli vuoden lopussa voimassa 70 eri perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon. Vuonna 2014 näyttötutkintotodistuksia kirjoitettiin 347 (308 edellisenä vuonna). Koko tutkinnon suoritti 309 ja osatutkinnon 38 henkilöä. Luvussa on mukana niin yksikköhintarahoitteiset tutkinnot kuin oppisopimus- ja työvoimapoliittisena koulutuksena suoritetut tutkinnot. Vuonna 2014 aikuiskoulutuksessa oli opiskelijoita (3.397 vuonna 2013), joista (1.293) opiskeli tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Opiskelijatyöpäiviä kertyi yli Tutkintotavoitteisessa ja muussa pitkäkestoisessa aikuiskoulutuksessa oli 2074 opiskelijaa, joista 7 % keskeytti (tavoiteluku 13,6). Tärkein keskeyttämissyy aikuiskoulutuksessa oli henkilökohtaiset syyt. Aikuisopiskelijat ovat olleet tyytyväisiä opintoihinsa. Työvoimakoulutuksen OPAL-palautteiden ja omaehtoisen koulutuksen AIPAL-palautteiden keskiarvo oli 3,9/5, (tavoite 3,8) ja lyhytkoulutuksen palautteiden keskiarvo oli 4,3/5 (tavoiteluku 4,1). Palautteiden keskiarvot pysyivät edellisten vuosien tapaan suhteellisen korkealla tasolla. Aikuiskoulutuksen kehittämispäivät ovat tarjonneet vertaistukea perinteiseen tapaan. Välkky-oppilaitosten aikuiskouluttajille on myös vakiintuneet seminaaripäivät kerran keväällä ja syksyllä, jolloin esimerkiksi paneuduttiin aikuisten erityisen tuen tarpeisiin. Aikuiskoulutuksen kansainvälisyyttä edistettiin aloittamalla NordPlus Adult -yhteistyöprojekti liettualaisen ja latvialaisen oppilaitoksen kanssa. Yhteistyötä on tehty myös HAMK:in opettajakorkeakoulun kanssa study visit -teemoin. Tulosalueen liikevaihto kokonaisuudessaan oli 9,35 M (8,16 M ). Ammatillista perustutkintoa näyttötutkintona suorittavia aikuisia oli keskiarvona 366, joten heidän osuutensa oli 3,58 M (2,54 M ). Muun aikuiskoulutuksen osuus oli 4,17 M (3,90 M ) ja oppisopimustoimiston 1,59 M. Aikuiskoulutuksen tulos oli positiivinen, koska valtionavustuskoulutusta toteutui huomattavasti budjetoitua enemmän. Ammatillisen lisäkoulutuksen tuloksellisuusrahaa saatiin , joka on 4,9 % valtionosuusrahan kokonaissummasta. Talouden seuranta jatkui, ja tulot ja menot olivat pääosin tasapainossa eri osastoilla Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimisto Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimistossa vuonna 2014 työskenteli kolme vakinaista työntekijää: kaksi oppisopimustarkastajaa ja yksi koulutussihteeri, lisäksi osa-aikaisena toimistopalvelujen taloussihteeri ja uusien hankkeiden myötä kaksi osa-aikaista hanketyöntekijää. Vuoden 2014 voimassa olevien oppisopimusten määrä laski johtuen vuosien Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemistä leikkauksista. Uusia oppisopimuksia solmittiin kuitenkin tuloksekkaasti enemmän kuin edellisenä vuotena. Oppisopimustoimisto oli mukana nuorisotakuun toteuttamisessa alueellamme: alle 25-vuotiaita vailla perusopetuksen oppimäärän suorittamisen jälkeistä tutkintoa olevia opiskelijoita oli 41. Oppisopimukset ja suoritetut tutkinnot Uusia oppisopimuksia voimassa olevat sopimukset Suoritetut ammatilliset tutkinnot joista perustutkintoja joista ammattitutkintoja joista erikoisammattitutkintoja

19 Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2014 Oppisopimuskoulutuksen järjestäjille on Opetushallituksen toimesta laadittu Oppisopimuskoulutuksen vertaisarvioinnin kansalliset arviointialueet ja kriteerit -ohjekirja. Vuonna 2014 toimintaa kehitettiin hyödyntäen ohjekirjan toimintamalleja ja vertaisarviointia toteutettiin Välkky-verkoston kanssa. Toiminnan kehittämiseen liittyy kiinteästi myös oppisopimustoimistojen käytössä oleva palautejärjestelmä, jossa kerätään palautetta opiskelijoilta, työpaikkakouluttajilta, yrittäjiltä ja heidän ohjaajiltaan 1 3 kertaa oppisopimuksen aikana riippuen oppisopimuksen pituudesta. Palaute koskee oppisopimuskoulutusprosessia ja siinä mukana olevia toimijoita. Oppisopimustoimisto on aktiivisesti ollut mukana jo edellisinä vuosina alkaneissa yhteistyöverkostojen toiminnassa. Yksi yhteistyömuoto on oppisopimuskoulutuksen järjestäjistä koostuva Työtehtäväkartoitusrinki, jonka tavoitteena on työtehtäväkartoitusten tekemisessä ja niiden jalkauttamisessa työnantajille ja opiskelijoille. Hämeenlinnan Seudun Työvalmennussäätiö Luotsin hallinnoima Reitti ammattiin -hankkeessa ollaan myös oltu mukana, tavoitteena tuetun oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Vuonna 2014 oppisopimustoimistolle myönnettiin seuraavat Opetus- ja kulttuuriministeriön hankkeet: Korotettu koulutuskorvaus työnantajille, Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso sekä Työpaikkaohjaajien ja -kouluttajien koulutus. Hankkeet toteutettiin Välkky-verkostossa. Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimiston toimintatuotot olivat 1,59 M (1,87 M ). Toimintatuottojen lasku on seurausta sekä valtion säästöistä että suhdannetilanteesta. Oppisopimusmuotoisen lisäkoulutuksen tuloksellisuusrahaa saatiin , joka on 2,8 % valtionosuusrahoituksen kokonaismäärästä Erityisopetus Erityisopiskelijoiden määrä oli tammikuussa 285 ja syyskuussa 316. Erityisopiskelijoiden osuus oli syyskuun laskentapäivänä 13 prosenttia. Määrä lisääntyi hieman edellisestä vuodesta. Näyttötutkintoihin tehtiin aiempaa enemmän erityisopetuspäätöksiä. Hojksit päivitettiin vähintään kerran lukukaudessa 88-prosenttisesti. Erityisopetus toteutettiin integroituna. Erva-tiimin, erkka-tiimien ja erva-toiminnan vakiinnuttaminen ja osastokohtaisten kehittymissuunnitelmien laatiminen Erva-tiimi kokoontui säännöllisesti. Erkka-tiimien toimintatavat vaihtelevat osaston tarpeista riippuen. Erityisopetuksen alakohtaisiin suunnitelmiin kirjattiin nykytilan kuvauksen lisäksi osaston erityisopetuksen vahvuudet ja kehittämiskohteet. Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen ohjaamisen mallin laatiminen Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen ohjaamiseen laadittiin lomake, jonka avulla opiskelija ja opettaja yhdessä suunnittelevat työssäoppimisen tukitoimet. Ohjaukseen on mahdollista saada suunnitelman perusteella lisäresurssi. Malli laadittiin TOPLaatu- Välkky2-hankkessa. Erityisopiskelijoiden työllistymisen tukitoimien käynnistäminen Avaimia takuuseen -hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin työllistymisen tukemiseen erilaisia toimintamalleja Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävähankkeita oli vuoden aikana käynnissä seitsemän. Valtio lopettaa tämän hanketyypin rahoituksen vuoteen Yhteistyössä Välkky-oppilaitosverkoston kanssa vuonna 2014 aloitettiin kuitenkin 3 uutta hanketta, jotka päättyvät Työelämäpalveluihin kuuluvaan yhteishankintakoulutukseen saatiin usean vuoden puitesopimukset ELY-keskukselta ja 2014 aloitettiin yksi uusi yhteishankintakoulutus. Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimuskoulutuksen uudistamiseen aiemmin mainittujen oppisopimustoimiston hankkeiden lisäksi saatiin rahoitusta Liiketalouden TOP10-hankkeeseen, tavoitteena erityyppisten 2+1 mallien kehittely oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen yhteistyönä. Alueen yritykset lähettivät ahkerasti henkilöstöään Ammattiopisto Tavastian henkilöstökoulutuksiin. Osallistujia erilaisiin lyhytkursseihin oli yli 1500 kuten edellisenäkin vuonna. Koulukuraattori Kimmo Laiho ja nuoriso-ohjaaja Janne Väinölä piristivät aamuja Onnellinen oppilaitos-viikolla Ammattiopisto Tavastiassa 19

20 Koulutuskuntayhtymä Tavastia Opiskelija Mehmet Memo Yabalak esiintyi Tavastia Talent -tapahtumassa. Opiskelijoiden hyvinvointia turvataan lailla Opiskelijoiden henkilökohtaisia asioita ei voida enää käsitellä oppilaitoksessa hänen tietämättään. Muun muassa tällaisen muutoksen toi mukanaan elokuussa 2014 voimaan tullut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Yksittäistä opiskelijaa koskevaa asiaa saa käsitellä vain ryhmässä, joka on opiskelijan kannalta relevantti. Hän itse saa valita henkilöt monialaiseen asiantuntijaryhmään, joka tukee häntä, Ammattiopisto Tavastian opiskelijapalvelupäällikkö Päivi Kortesniemi selvittää uutta käytäntöä. Monialainen asiantuntijaryhmä on yksi uuden lain velvoittamista opiskeluhuoltoryhmistä. Alkuun Tavastiassa oltiin Kortesniemen mukaan hieman ymmällään, mitä opiskelijoiden asioista lopulta voidaan puhua ja missä. Pikkuhiljaa maalaisjärki tuli mukaan, ja osaamme pitää hyvin erillään opetukseen ja opiskeluhuoltoon liittyvät asiat, hän sanoo. Normaalina, lakiin liittymättömänä käytäntönä Tavastiassa on säännölliset jaksonvaihtopalaverit, joissa jokaisen opiskelijan opintotilanne käydään läpi opiskelun seurantaryhmässä. Palaverien ansiosta ongelmiin pystytään puuttumaan ja ratkaisut keksimään varhain. Mutta jos esimerkiksi perheen tilanne vaikuttaa opiskeluun, sen selvittämiseen tarvitaan opiskelijan lupa. Laissa opiskeluhuolto jaetaan kahteen osaan: yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen. Yhteisöllinen puoli koskee tavalla tai toisella kaikkia opiskelijoita, ja sillä pyritään tukemaan opiskelijoiden hyvinvointia ja ennaltaehkäisemään erilaisia ongelmia. Yksilökohtainen opiskeluhuolto sisältää koulukuraattorin, psykologin ja terveydenhuollon palvelut. Keskeistä uudessa laissa on se, että yksilökohtaisesta opiskeluhuollosta on vastuussa oppilaitoksen sijaintikunta. Hämeenlinnan kaupungin vastuulla on siten Tavastian ammattiopiston ja lukioiden yksilökohtaisen opiskeluhuollon palvelut. Saimme pitää entiset hyvät työntekijämme, kuten tutut koulukuraattorimme. Kaupunki ostaa meiltä heidän palvelunsa. Siitä olemme Hämeenlinnalle hyvin kiitollisia, Kortesniemi iloitsee. Tavastiassa on laadittu lyhyessä ajassa uuden lain vaatima opiskeluhuoltosuunnitelma, toinen ammattiopistoon ja toinen lukioille yhteiseksi. Työhön osallistuivat opiskelijat, huoltajat ja terveydenhuolto. Opiskeluhuoltoryhmiä on kolmenlaisia. Kuntatasolla on monialainen ohjausryhmä, ja oppilaitoksissa on omat opiskeluhuoltoryhmänsä, joiden tehtävänä on huolehtia yhteisöllisyydestä, terveyden edistämisestä, turvallisuudesta, yleisestä hyvinvoinnista ja opintojen edistymisestä. Ammattiopistossa on oma laaja ryhmä, ja lukioilla on yhteinen ryhmänsä. Kolmantena ryhmänä on edellä mainittu, tarvittaessa yksittäisen opiskelijan tueksi kokoon kutsuttava monialainen asiatuntijaryhmä. Tärkeässä ytimessä laissa on tavoite, että opiskelijalle tarjotaan tietty suoja ja palveluiden saatavuuden vasteaika. Jos hän tarvitsee apua, hän saa sitä kiireellisissä tapauksissa samana tai seuraavana päivänä. Muissa tapauksissa apua luvataan seitsemän työpäivän sisällä. Lain taustalla vaikuttavat maassamme tapahtuneet tragediat. Enää ei voida mennä sen taakse, että opiskelijan auttamiseen ei olisi aikaa, Kortesniemi sanoo. Positiivisia kokemuksia Tavastiassa vahvistetaan muun muassa Freedom-toimintaryhmissä, jotka syntyivät OPI- ja Oppimisen yhteispeli -hankkeissa ja jatkuvat oppilaitoksen normaalina toimintana. Ryhmät kokoontuvat kouluajalla ja illalla 20