TAALERITEHDAS Murtotuuli tuulipuistohanke NATURA-ARVIOINNIN TÄYDENNYS. Mustarinnan tunturi (FI , SCI / SPA) Natura-arvioinnin täydennys
|
|
- Kristiina Aaltonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 NATURA-ARVIOINNIN TÄYDENNYS TAALERITEHDAS Murtotuuli tuulipuistohanke Mustarinnan tunturi (FI , SCI / SPA) Natura-arvioinnin täydennys
2 Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.
3 Sisältö 1 JOHDANTO NATURA-ARVIOINNIN PERUSTEISTA NATURA-ALUEEN KUVAUS Mustarinnan tunturi MURTOTUULEN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN KUVAUS LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN AINEISTO JA MENETELMÄT JA NIIHIN LIITTYVÄT EPÄVARMUUSTEKIJÄT 4 7 VAIKUTUSTEN MÄÄRITTELEMINEN JA VAIKUTUSALUE Vaikutukset Natura-alueen koskemattomuuteen ja eheyteen HANKKEEN VAIKUTUKSET MUSTARINNAN TUNTURIN NATURA- ALUEELLE Vaikutukset luontodirektiivin luontotyyppeihin Vaikutukset luontodirektiivin liitteen II eläinlajiin Vaikutukset lintudirektiivin liitteen I lajeihin Uhanalaiset ja erityisesti suojeltavat lajit Lintudirektiivissä mainitsemattomat alueella säännöllisesti tavattavat muuttolinnut Vaikutukset Mustarinnan tunturin Natura-alueen koskemattomuuteen ja eheyteen HAITTOJEN LIEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET VAIKUTUSTEN SEURANTA JOHTOPÄÄTÖKSET KIRJALLISUUS Liite 1 Salassa pidettäviin lintulajeihin kohdistuva vaikutusten arviointi (LUOTTAMUKSELLINEN, VAIN VIRANOMAISKÄYTTÖÖN) Pöyry Finland Oy Aappo Luukkonen FM, biologia Harri Taavetti, linnustoasiantuntija Ella Kilpeläinen FM, biologia Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A Oulu puh
4
5 1 1 JOHDANTO Osana Murtotuulen tuulivoimapuistohankkeen YVA-menettelyä on laadittu luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi koskien Mustarinnan tunturi (FI , SCI / SPA) ja Korouoma-Jäniskaira (FI , SCI) Natura-alueita. Lapin elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus (LapELY) edellytti Natura-arvioinnista antamassaan lausunnossa (LAPELY/10/07.04/2012), että arviointia on täydennettävä, koska arviointi ei ole riittävä sen varmistamiseksi, ettei hankkeella ole todennäköisesti merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Mustarinnan tunturin Natura-alueen suojeluperusteena oleviin lintulajeihin. Täydennyksen tulee koskea hankkeen vaikutusaluetta Mustarinnan tunturin Natura-alueen eteläosassa (Palotunturin alue). Täydennyksessä tulee kiinnittää erityistä huomiota tuulivoimapuiston vaikutuksiin uhanalaiselle, erityisesti suojeltavalle lajille ottaen huomioon lausunnossa esitetyt asiat. Lisäksi tuulivoimahanke on muuttunut voimalamäärän ja niiden sijoittelun osalta tehtyjen selvitysten ja Natura-arvioinnin jälkeen (kuva 1). Tämä Natura-arvioinnin täydennys koskee Mustarinnan tunturin (FI ) Natura-aluetta. Kuva 1. Mustarinnan Natura-alueen sijainti suhteessa Murtotuulen hankealueen läheisyydessä. Kuvassa hankealueen rajaus sekä voimalapaikat.
6 2 2 NATURA-ARVIOINNIN PERUSTEISTA Natura-arvioinnista on säädetty luonnonsuojelulain ( /1096) 65 ja 66 :issä sekä luontodirektiivin 6. artiklassa. Arviointi on laadittava, mikäli on todennäköistä, että hanke tai suunnitelma yksistään tai yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa merkittävästi heikentää Natura-alueen suojeluperusteina esitettyjä luontoarvoja. Mikäli heikentyminen katsotaan merkittäväksi, vaatii luvansaanti valtioneuvoston yleisistunnon päätöksen. Suojeluperusteina olevia luonnonarvoja merkittävästi heikentävällekin hankkeelle on mahdollista myöntää lupa taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelma, jos valtioneuvosto yleisistunnossaan päättää, että hanke tai suunnitelma on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Mikäli Natura-alueen suojeluperusteena on luontodirektiivin liitteen I mukainen ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi tai liitteen II ensisijaisesti suojeltava laji, on luvan saamiselle vielä lisäedellytyksiä. Tässä tapauksessa tarvitaan komission lausunto. Toteutuslupa edellyttää, että turmeltuvan Natura-alueen tilalle on osoitettavissa vastaava, korvaava Natura-verkostoon liitettävä alue (Lindqvist & Posio 2005). 3 NATURA-ALUEEN KUVAUS 3.1 Mustarinnan tunturi Mustarinnan tunturin Natura 2000-alue sijaitse suunnitellun tuulipuistoalueen itäpuolella. Alue on suojeltu sekä luonto- että lintudirektiivin nojalla (SCI / SPA-alue). Alue on kooltaan ha. Lähimmillään tuulivoimaloita on suunniteltu noin 2,5 km etäisyydelle Natura-alueesta. Mustarinnan tunturin Natura-alueen suojeluperusteina ovat seuraavat luontodirektiivin liitteen I luontotyypit (priorisoidut paksunnoksin): 3160 Humuspitoiset lammet ja järvet 10 % 3260 Pikkujoet ja purot 1 % 7140 Vaihettumissuot ja rantasuot 2 % 7160 Lähteet ja lähdesuot <1 % 7310 Aapasuot 32 % 8220 Silikaattikalliot <1 % 9010 Boreaaliset luonnonmetsät 51 % 91DO Puustoiset suot 2 % Natura-alueen suojeluperusteina on lueteltu seuraavat lintudirektiivin liitteen I lintulajit: Falco columbarius ampuhaukka Pluvialis apricaria kapustarinta Gavia arctica kuikka Grus grus kurki
7 3 Cygnus cygnus laulujoutsen Tringa glareola liro Tetrao urogallus metso Dryocopus martius palokärki Picoides tridactylus pohjantikka Mergellus albellus uivelo 2 lajia, joiden tiedot ovat salassa pidettäviä Natura-alueen suojeluperusteena on lisäksi luontodirektiivin liitteen II lajeista saukko. Mustarinnan tunturin alueella on paljon erityyppisiä reunavyöhykkeitä ja kasvupaikkoja johtuen soiden ja metsien vaihtelusta ja paikoin jyrkästä topografiasta. Metsistä suuri osa on korkealla alueella. Palotunturin alueella on harvinaisia luonnontilaisia palorefugiokuusikoita. Lähteet ja tihkupinnat tekevät alueesta edustavan pienvesikokonaisuuden. Alue on erittäin hieno vanhan metsän ja aapasoiden mosaiikki. Alueen laajuus ja yhtenäisyys on monien lajien kannalta eduksi. Natura-alueella sijaitsee Mustarinnan tunturin luonnonsuojelualue (ESA120024), Palotunturin (AMO120270) ja Kiekinkairan (AMO120267) vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluvat alueet sekä soidensuojeluohjelmaan kuuluva alue Mustarinnantunturin seutu (SSO120536). Suunniteltu tuulipuistoalue sijaitsee osin soidensuojeluohjelma-alueella. 4 MURTOTUULEN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN KUVAUS YVA-prosessin jälkeen ja nyt täydennettävässä Natura-arvioinnissa käytössä ollut hankesuunnitelma on voimalamäärän osalta muuttunut merkittävästi. Kaavoitusvaiheeseen edenneessä hankesuunnitelmassa maksimivoimalamäärä on laskenut 51:stä 24:ään, eli noin puoleen alkuperäisestä. Seitsemän itäisintä voimalayksikköä on poistettu Kuovitunturilta ja Vitikkotunturilta, joten lähimpien yksiköiden etäisyys Mustarinnan tunturin Natura-alueeseen nähden on kasvanut 1,5 kilometristä 2,5 kilometriin. Uusi layout on esitetty kuvassa 1. Murtotuulen tuulivoimapuisto sijoittuu kantatie 81 pohjoispuolelle noin km etäisyydelle Posion keskustasta. Tuulivoimalayksiköt ovat teholtaan 2,4 3,0 MW. Voimaloiden maksimikorkeus maanpinnasta on 180 metriä. Voimalat liitetään huoltoteiden yhteyteen rakennettavilla 20 kv maakaapeleilla kahteen alueelle tulevaan 110/20kV sähköasemaan, josta sähkö siirretään 110 kv voimajohdoilla hankealueen läpäisevän Fortum Sähkönsiirto Oy:n 110kV voimajohdon viereen rakennettavaan kytkinlaitokseen. Uuden 110 kv johdot kytkinlaitoksille rakennetaan tavallisina 110 kv avojohtoina. 5 LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN 35 kilometrin säteellä hankealueesta on kaksi meneillään olevaa tuulivoimapuistohanketta, wpd Finland Oy:n Ailangantunturin tuulipuisto ja Oxford Intercon Finland Oy:n Kuusivaara Mömmövaaran tuulipuisto, joka on osa laajempaa Kemijärven tuulipuistot -hanketta. Molemmat hankkeet sijaitsevat Kemijärvellä noin 35 kilometrin etäisyydellä Murtotuulen tuulivoimapuistohankkeesta pohjoiseen.
8 4 Ailangantunturin projekti on toisessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa alueesta tehdään käyttöoikeussopimukset maanomistajien kanssa. Toisessa vaiheessa selvitetään asiantuntijoiden avulla hankkeen vaikutukset ympäristöön sekä lähialueen asukkaille ja toiminnoille (YVA-menettely). Toiseen vaiheeseen kuuluu myös kaavoituksen toteuttaminen. Kolmannessa vaiheessa hankkeelle haetaan rakentamiseen tarvittavat luvat, jotta voidaan siirtyä neljänteen vaiheeseen, itse tuulipuiston rakentamiseen (wpd Finland Oy 2014). Kuusivaara Mömmövaaran tuulipuiston osalta on hyväksytty yleiskaava, jota voidaan käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena (Kemijärven kaupunki 2014). Johtuen hankkeiden suuresta etäisyydestä Murtotuulen tuulivoimapuistohankkeeseen nähden, arvioidaan, että kyseisillä hankkeilla ei ole yhteisvaikutuksia Mustarinnan tunturin Natura-alueen suojeluperusteena oleviin luontoarvoihin. 6 AINEISTO JA MENETELMÄT JA NIIHIN LIITTYVÄT EPÄVARMUUSTEKIJÄT Arviointi on tehty tietolomakkeessa mainituista lajeista. Arvioinnin käytössä ovat olleet Natura-alueen tietolomake sekä alueen kartta- ja ilmakuva-aineistot. Myös hankkeen YVA-prosessin yhteydessä laaditun luontoselvityksen aineistoja on hyödynnetty Natura-arvioinnin yhteydessä. Uhanalaisen lajin reviireistä saadut tiedot olivat ajantasaisia kuvaten hyvin v tilannetta (Ollila 2014). Lisäksi arvioinnin apuna on käytetty kirjallisuusluettelossa mainittuja lähteitä. Hankkeen vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteina oleville luontoarvoille arvioitaessa on sovellettu varovaisuusperiaatetta. Myös vaikutuksia Natura-alueen eheyteen sekä yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa on arvioitu varovaisuusperiaatteen näkökulmasta. Luontotyyppien osalta hankkeeseen liittyen ei ole tunnistettavissa tekijöitä, jotka aiheuttaisivat epävarmuutta tämän vaikutusarvioinnin tuloksiin. Linnuston osalta arvioinnin epävarmuustekijät liittyvät Natura-alueelta olevan lajistotiedon ajantasaisuuteen. Natura-tietokanta on täytetty lajisto- ja luontotyyppitietojen osalta pääasiassa 1990-luvulla. Tätä epävarmuutta lieventää uhanalaisista lajeista saadut viimeisimmät reviiritiedot (Ollila 2014). Naturaarvioinneissa käytetyn vakiintuneen käytännön mukaisesti Natura-arvioinnit on kuitenkin perustettu tietolomakkeissa esitettyyn lajistotietoon. Näin on toimittu kattavasti myös tässä arvioinnissa. Luontovaikutusten arviointiin liittyy aina epätarkkuutta, sillä luonnon eri osatekijät muodostavat monimuotoisen verkoston, jossa yksittäisessä tekijässä tapahtuva muutos voi aiheuttaa vaikutuksia muuhun luontoon. Mustarinnan tunturin Natura-alueen suojeluperusteena olevien lajien yksilöiden muuttoja pesimäaikaisia lentoreittejä selvitettiin YVA-prosessin yhteydessä laaditussa linnustoselvityksessä. Saatua aineistoa ei voida kuitenkaan pitää niin kattavana, että pelkästään sen perusteella voitaisiin tehdä luotettavia vaikutusarvioita. Esimerkiksi lajien muuttoreitit voivat muuttua vuosittain. Lisäksi joidenkin lajien saalistusalueet voivat muuttua vuodesta toiseen sen pääasiallisten saalislajien esiintymisen mukaan. Tämän vuoksi arviointi on laadittu asiantuntija-arviona perustuen kyseisen maastohavainnointiaineiston lisäksi olemassa olevaan laji- ja biotooppiaineistoon sekä arvioinnin laatijoiden pitkään ja kattavaan omakohtaiseen kokemukseen kyseisistä lajeista. Näin on pystytty laatimaan hankkeen kannalta riittävän luotettava arvio
9 5 tuulivoimapuiston ja yleiskaavoituksen mahdollisista vaikutuksista Natura-alueiden suojeluperusteina oleviin lajeihin ja muihin luontoarvoihin. Käytäntö noudattaa vallitsevaa Natura-arvioinneista annettua ohjeistusta. Epävarmuustekijöistä huolimatta asiantuntijatyönä laaditun arvioinnin johtopäätöksiä voidaan pitää luotettavina hankkeen jatkosuunnittelun ja päätöksenteon kannalta. 7 VAIKUTUSTEN MÄÄRITTELEMINEN JA VAIKUTUSALUE Tuulivoimapuistohankkeen luontovaikutukset voidaan jakaa yleisesti suoriin sekä epäsuoriin vaikutuksiin, ja toisaalta rakentamisen- ja käytönaikaisiin vaikutuksiin. Luontotyyppien (ja lintujen pesimäympäristöjen) osalta suorat vaikutukset voivat olla lähinnä rakennustöihin (voimalat, tiet, kaapelit, ilmajohtojen pylväät) liittyvää maanmuokkausta ja puuston poistoa. Epäsuorat vaikutukset puolestaan voivat aiheutua maanmuokkaukseen liittyvistä kuivatusvaikutuksista, mikä voi aiheuttaa luontotyypeille vesitasapainon muutoksia. Lisäksi hankkeen myötä Natura-alueelle kohdistuva kulkeminen saattaisi lisääntyä, mistä voi seurata kasvillisuuden kulumista. Puuston poisto Natura-alueen reunaosien ympäriltä puolestaan voi aiheuttaa luontotyypeille valaistusolojen muutoksia. Suorat linnustovaikutukset ovat tappavia, törmäyskuolleisuudesta johtuvia vaikutuksia. Suojeluperusteena olevilla lajeilla voi olla laaja reviiri, joten ne voivat pesimäaikana liikkua laajalla alueella. Näin ollen törmäysriski voi olla mahdollinen, vaikka etäisyyttä hankealueelta Natura-alueelle olisi useita kilometrejä. Epäsuorat vaikutukset voivat heijastua lajistokoostumukseen ja yksilömääriin pidemmällä aikavälillä. Epäsuoria vaikutuksia ovat hankkeesta aiheutunut häiriö (rakentamis- ja toiminnanaikainen melu, ihmistoiminnan lisääntyminen sekä tuulivoimaloiden pyörimisliike), estevaikutus sekä elinympäristömuutokset. Elinympäristömuutokset voivat kohdistua niin lajien pesimäympäristöön kuin niiden käyttämiin saalistusalueisiin. Saalistusalueilla tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa lajin mahdollisuuksiin käyttää aluetta saalistamiseen tai sen saalislajien esiintymiseen alueella. Vaikutusten kohteena voivat olla tuulipuiston vaikutuspiirissä pesivä, talvehtiva ja muuton aikana levähtävä lajisto. Osa lajeista esiintyy hankealueella ympäri vuoden. 7.1 Vaikutukset Natura-alueen koskemattomuuteen ja eheyteen Toimivaltainen viranomainen voi antaa hyväksyntänsä hankkeen tai suunnitelman toteuttamiselle vasta siinä vaiheessa kun on varmistuttu siitä, ettei hanke tai suunnitelma vaikuta Natura-alueen koskemattomuuteen. Koskemattomuudella ei kuitenkaan tarkoiteta alueen täydellistä koskemattomuutta tai luonnontilaisuutta vaan sillä tarkoitetaan Natura-alueen eheyttä, jossa koko alueen ekologisen rakenteen ja toiminnan tulee säilyä elinkelpoisena. Arvioitaessa hankkeen tai suunnitelman kokonaisvaikutuksen merkittävyyttä Natura-alueeseen tulee lopullisena kriteerinä käyttää mahdollisesti aiheutuvaa negatiivista vaikutusta alueen eheyteen. (Söderman 2003) Natura-alueen eheyden yhteydessä on huomioitavaa, että vaikka hankkeen tai suunnitelman vaikutukset eivät olisi mihinkään suojeluperusteena olevaan luontotyyppiin tai lajiin yksinään merkittäviä, vähäiset tai kohtalaiset vaikutukset moneen luontotyyppiin tai lajiin saattavat vaikuttaa alueen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan kokonaisuutena. Vaikutusten ei myöskään tarvitse kohdistua suoraan alueen arvokkaisiin luontotyyppeihin tai lajeihin ollakseen merkittäviä, sillä ne voivat
10 6 kohdistua esim. alueen hydrologiaan tai tavanomaisiin lajeihin ja vaikuttaa tätä kautta välillisesti suojeluperusteina oleviin luontotyyppeihin ja/tai lajeihin. (Söderman 2003) Södermanin (2003) mukaan varsinaisen lajin tai luontotyypin suotuisan suojelutason arviointi ei enää kuulu Natura-arviointiin, koska alue on liitetty Natura 2000 verkostoon kriteerilajien ja avainluontotyyppien suotuisan suojelutason varmistamiseksi eli suotuisan suojelutason arviointi on tehty jo alueita valittaessa. Lajien ja luontotyyppien suotuisan suojelutason säilyttämiseksi tai saavuttamiseksi tarvitaan kaikki valitut Natura alueet. Jotta tavoite saavutetaan, alueita ei saa merkittävästi heikentää. Keskeistä on näin ollen vaikutusten merkittävyyden aluekohtainen arviointi. Mikäli luonnonarvojen todetaan heikentyvän merkittävästi, tulee valtioneuvoston harkita luvan mahdollista myöntämistä tai suunnitelman vahvistamista. Tällöin on tarpeen tietää, miten merkittävästä muutoksesta on kysymys koko maan Naturaalueverkostoa ajatellen. Oheisessa taulukossa on esitetty Natura-arvioinnissa käytetyn vaikuttavuuden merkittävyyden arvioinnin perusteet alueen eheyden kannalta (Byron 2000; Department of Environment, Transport of Regions, mukaillen Södermanin 2003 mukaan). Taulukko 1. Vaikutusten merkittävyyden luokittelu (Byron 2000, Södermanin 2003 mukaan). vaikutusten merkittävyys merkittävä kielteinen vaikutus kohtalaisen kielteinen vaikutus vähäinen kielteinen vaikutus myönteinen vaikutus ei vaikutuksia kriteerit Hanke tai suunnitelma vaikuttaa haitallisesti alueen eheyteen, sen yhtenäiseen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan, joka ylläpitää elinympäristöjä ja populaatioita, joita varten alue on luokiteltu. Hanke tai suunnitelma ei vaikuta haitallisesti alueen eheyteen, mutta vaikutus on todennäköisesti merkittävä alueen yksittäisiin elinympäristöihin tai lajeihin. Kumpikaan yllä olevista tapauksista ei toteudu, mutta vähäiset kielteiset vaikutukset ovat ilmeisiä. Hanke tai suunnitelma lisää luonnon monimuotoisuutta, esimerkiksi luodaan käytäviä eristyneiden alueiden välillä tai aluetta kunnostetaan tai ennallistetaan Vaikutuksia ei ole huomattavissa kielteiseen tai positiiviseen suuntaan. 8 HANKKEEN VAIKUTUKSET MUSTARINNAN TUNTURIN NATURA-ALUEELLE 8.1 Vaikutukset luontodirektiivin luontotyyppeihin Murtotuulen tuulipuistohanke sijoittuu kokonaisuudessaan tarkasteltavan Natura-alueen länsipuolelle noin 2 km etäisyydelle. Natura-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei tulla sijoittamaan tuulivoimaloita tai muita fyysisiä rakenteita (kaapelit, tiet tms.). Natura-alueelle ja sen suojeluperusteena oleville luontotyypeille ei kohdistu hankkeesta (tuulivoimalarakentaminen, kaavoitus) sellaisia suoria tai epäsuoria fyysisiä
11 7 vaikutuksia, jotka muuttaisivat Natura-alueen biotooppirakennetta tai vesitasapainoa. Hankkeen seurauksena ei myöskään ole todennäköistä, että Natura-alueelle kohdistuva ihmisvaikutus esim. retkeilyn tms. toiminnan kautta lisääntyisi nykyisestään huomattavasti. Kokonaisuudessaan hankkeesta (tuulivoimapuisto, kaavoitus) ei arvioida aiheutuvan heikentäviä vaikutuksia Mustarinnan tunturi Natura-alueen suojeluperusteina oleville luontotyypeille. 8.2 Vaikutukset luontodirektiivin liitteen II eläinlajiin Natura-alueen suojeluperusteena on luontodirektiivin liitteen II lajeista saukko. Murtotuulen tuulipuistohanke sijoittuu kokonaisuudessaan tarkasteltavan Natura-alueen länsipuolelle eikä Natura-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen tulla sijoittamaan tuulivoimaloita tai muita fyysisiä rakenteita. Hankkeella ei ole alueen vesistöihin vaikutuksia, jotka muuttaisivat lajin elinympäristöjä. Natura-alueelle ja sen suojeluperusteena olevalle luontodirektiivin liitteen II eläinlajille ei kohdistu hankkeesta suoria tai epäsuoria fyysisiä vaikutuksia. Kokonaisuudessaan hankkeesta (tuulivoimapuisto, kaavoitus) ei arvioida aiheutuvan heikentäviä vaikutuksia Mustarinnan tunturi Natura-alueen suojeluperusteina olevalle eläinlajille. 8.3 Vaikutukset lintudirektiivin liitteen I lajeihin Natura-alueen suojeluperusteina olevien lajien fyysiset pesimäympäristöt Naturaalueella eivät hankkeen seurauksena muutu nykyisistä. Epäsuoria vaikutuksia voi kuitenkin aiheutua petolinnuille, joiden saalistusreviirit ulottuvat hankealueelle. Naturaalueen muuhun linnustoon ei arvioida aiheutuvan epäsuoria vaikutuksia. Ainoat suorat vaikutukset suojeluperusteena oleviin lintulajeihin voivat ilmetä hankkeen myötä lisääntyvien törmäysvaikutusten kautta. Seuraavassa hankkeen vaikutukset on tarkasteltu suojeluperusteena olevien lajien osalta lajeittain. Kurki Grus grus Kurki on määritelty Natura-alueen suojeluperusteena olevaksi lajiksi alueella pesivänä lajina. Kurki on muuttolintu, joka poikasaikaan pysyttelee pääasiassa pesimäreviirillään. Loppukesästä poikasten opittua lentämään kurkiperheet jättävät pesimäreviirinsä ja kerääntyvät parviin varsin laajaltakin alueelta ennen varsinaista syysmuuttoaan. Nämä parvet käyttävät päiväsaikaan tiettyjä ruokailualueita ja yöpyvät tietyillä alueilla, yleensä soilla (Kemilä, E. 2014, henkilökohtainen tiedonanto). Mustarinnan tunturin Natura-alueen tai Murtotuulen hankealueen läheisyydessä ei tällaisia ruokailu- tai yöpymisalueita sijaitse. Näin ollen on todennäköistä, että pesimäkauden jälkeistä kurkien liikehdintää ei merkittävästi tapahdu hankealueella. On kuitenkin mahdollista, että Natura-alueella pesivät parit altistuvat voimaloiden törmäysvaikutuksille jossain vaiheessa pesimäkauttaan tai kevätmuutolta saapuessaan, jolloin törmäyskuolleisuus saattaa vaikuttaa Natura-alueella pesivän populaation demografiaan aikuiskuolleisuutta lisäävästi. Törmäysriskiä arvioitiin YVA - selostuksessa tarkemmin kerrotulla menetelmällä (Pöyry Finland Oy 2013 YVAselostus, sivu 103). Sen perusteella pahimmankaan mallin (toistuvasti huonot
12 8 sääolosuhteet muuton aikana usean vuoden ajan, jolloin lintujen väistökyky voi olla huonontunut) mukaisesti laskettuna tuulivoimapuistolla ei ole merkittävästi Naturaalueen populaatiota pienentäviä vaikutuksia. Hankkeesta aiheutuvien häiriövaikutusten ei arvioida ulottuvan Natura-alueelle saakka. Kokonaisuudessaan hankkeesta ei arvioida aiheutuvan lajiin kohdistuvia heikentäviä vaikutuksia. Liro Tringa glareola Liro on määritelty Natura-alueen suojeluperusteena olevaksi lajiksi alueella pesivänä lajina. Liro on muuttolintu, jonka pesimisbiotooppia ovat suot. Natura-alueella pesivien parien muutto saattaa tapahtua vähäisessä määrin hankealueen kautta. Hankealue ei kuitenkaan sijaitse lajin pääasiallisella muuttoreitillä, eivätkä pesivät parit juuri liiku pesimäsuon ulkopuolella. Lisäksi laji on pienikokoinen ja nopealiikkeinen lentäjä, joten vaikka liro lentäisi voimalan roottorin pyyhkäisyalan läpi, roottoriin tai muihin voimalarakenteisiin osuminen on hyvin epätodennäköistä. Törmäysriskiä arvioitiin YVA -selostuksessa tarkemmin kerrotulla menetelmällä. Sen perusteella pahimmankaan mallin (toistuvasti huonot sääolosuhteet muuton aikana usean vuoden ajan, jolloin lintujen väistökyky voi olla huonontunut) mukaisesti laskettuna tuulivoimapuistolla ei ole merkittävästi Natura-alueen populaatiota pienentäviä vaikutuksia. Myöskään hankkeesta aiheutuvien häiriövaikutusten ei arvioida ulottuvan Natura-alueelle saakka. Kokonaisuudessaan hankkeesta ei arvioida aiheutuvan lajiin kohdistuvia heikentäviä vaikutuksia. Metso Tetrao urogallus Metso on paikkalintu jolla on suhteellisen pieni reviiri. Hankealue sijaitsee lähimmillään noin kahden kilometrin päässä Natura-alueesta. Etäisyys ja linnun elintavat huomioon ottaen arvioidaan, että hankkeella ei ole vaikutuksia Naturaalueen populaatioon. Kuikka Gavia arctica Kuikka on määritelty Natura-alueen suojeluperusteena olevaksi lajiksi alueella pesivänä lajina. Kuikka on muuttolintu. Natura-alueella pesivät parit saattavat muuttaa hankealueen kautta, jolloin törmäyskuolleisuus saattaa vaikuttaa Natura-alueella pesivän populaation demografiaan aikuiskuolleisuutta lisäävästi. Törmäysriskiä arvioitiin YVA - selostuksessa tarkemmin kerrotulla menetelmällä (YVA-selostus, sivu 103). Laskennallisesti hankealueen läpi muuttavasta 10 yksilöstä törmää YVA -selostuksessa käytettyjen mallien perusteella arviolta 0 0,13 yksilöä/kevät. Tämän perusteella pahimmankaan mallin (toistuvasti huonot sääolosuhteet muuton aikana usean vuoden ajan, jolloin lintujen väistökyky voi olla huonontunut) mukaisesti laskettuna tuulivoimapuistolla ei ole merkittävästi Natura-alueen populaatiota pienentäviä vaikutuksia. Pesivät kuikkaparit hankkivat ravintonsa lähes poikkeuksetta pesimäjärveltään, joten ne eivät pesimäaikana lennä pitkiä matkoja. Poikaset jättävät pesimäjärvensä melko pian lentämään opittuaan, eivätkä liiku alueella enää tämän jälkeen (Kemilä, E. 2014, henkilökohtainen tiedonanto).
13 9 Myöskään hankkeesta aiheutuvien häiriövaikutusten ei arvioida ulottuvan Naturaalueelle saakka. Kokonaisuudessaan hankkeesta ei arvioida aiheutuvan lajiin kohdistuvia heikentäviä vaikutuksia. Laulujoutsen Cygnus cygnus Laulujoutsen on määritelty Natura-alueen suojeluperusteena olevaksi lajiksi alueella pesivänä lajina. Laulujoutsen on muuttolintu. Natura-alueella pesivät parit (1 5 paria) saattavat muuttaa hankealueen kautta, jolloin törmäyskuolleisuus saattaa vaikuttaa Natura-alueella pesivän populaation demografiaan aikuiskuolleisuutta lisäävästi. Törmäysriskiä arvioitiin YVA - selostuksessa tarkemmin kerrotulla menetelmällä (YVA-selostus, sivu 103). Laskennallisesti hankealueen läpi muuttavasta 10 yksilöstä törmää YVA -selostuksessa käytettyjen mallien perusteella arviolta 0 0,25 yksilöä/kevät. Tämän perusteella pahimmankaan mallin (toistuvasti huonot sääolosuhteet muuton aikana usean vuoden ajan, jolloin lintujen väistökyky voi olla huonontunut) mukaisesti laskettuna tuulivoimapuistolla ei ole merkittävästi Natura-alueen populaatiota pienentäviä vaikutuksia. Joutsen saapuu pesimäjärvelleen varhain keväällä, usein jo ennen sen sulamista. Tällöin joutsenpariskunta voi kierrellä pesimäjärven ympäristössä laajastikin sulapaikkoja etsiessään ja törmäysriski lähimpiin voimaloihin kasvaa. Törmäysriskiä pienentää se, että kookkaana, painavana lintuna laulujoutsenten lentokorkeus on varsin matala ja etenkin paikallinen lentely pesimäreviirin ympäristössä tapahtuu pääasiassa törmäysriskikorkeuden alapuolella. Lisäksi voimalayksiköt on sijoitettu lakialueille huomattavasti ympäröivää maastoa korkeammalle. Pesimiskaudellaan pari poikasineen pysyttelee pääasiassa pesimisalueellaan. Poikasten opittua lentämään ne voivat lennellä pesimäjärven ympäristössä, mutta lennot tapahtuvat pääasiassa matalalla, selvästi törmäysriskikorkeuden alapuolella. Hanke ei vaikuta lajin fyysisiin pesimäympäristöihin Natura-alueella. Lajille soveltuvat pesimälammet sijaitsevat niin etäällä hankealueesta, että hankkeesta ei aiheudu myöskään häiriövaikutuksia Natura-alueella pesiville pareille. Suunniteltu uusi voimajohtoreitti sekä jo olemassa oleva johtoreitti sijoittuvat myös etäälle joutsenen elinympäristöistä, eikä niiden arvioida lisäävän lajiin kohdistuvaa törmäysriskiä. Kokonaisuudessaan hankkeesta ei arvioida aiheutuvan lajiin kohdistuvia heikentäviä vaikutuksia. Uivelo Mergus albellus Uivelo on muuttolintu. Natura-alueella pesivät parit (1 5) saattavat muuttaa hankealueen kautta, jolloin törmäyskuolleisuus saattaa vaikuttaa Natura-alueella pesivän populaation demografiaan aikuiskuolleisuutta lisäävästi. Törmäysriskiä arvioitiin YVA - selostuksessa tarkemmin kerrotulla menetelmällä (YVA-selostus, sivu 103). Laskennallisesti hankealueen läpi muuttavasta kahdesta yksilöstä törmää YVA - selostuksessa käytettyjen mallien perusteella arviolta 0 0,11 yksilöä/kevät. Tämän perusteella pahimmankaan mallin (toistuvasti huonot sääolosuhteet muuton aikana usean vuoden ajan, jolloin lintujen väistökyky voi olla huonontunut) mukaisesti laskettuna tuulivoimapuistolla ei ole merkittävästi Natura-alueen populaatiota pienentäviä vaikutuksia. Myöskään hankkeesta aiheutuvien häiriövaikutusten ei arvioida ulottuvan Natura-alueelle saakka.
14 10 Kokonaisuudessaan hankkeesta ei arvioida aiheutuvan lajiin kohdistuvia heikentäviä vaikutuksia. Ampuhaukka Falco columbarius Ampuhaukka on määritelty Natura-alueen suojeluperusteena olevaksi lajiksi alueella pesivänä lajina. Lajin pesimäympäristöt Natura-alueella eivät hankkeen seurauksena muutu nykyisestään. Myöskään hankkeen häiriövaikutukset eivät arvion mukaan vaikuta lajin esiintymiseen Natura-alueella. Natura-alueella pesivä pari saattaa muuttaa hankealueen kautta, jolloin törmäyskuolleisuus saattaa vaikuttaa Natura-alueella pesivän populaation demografiaan aikuiskuolleisuutta lisäävästi. Törmäysriskiä arvioitiin YVA -selostuksessa tarkemmin kerrotulla menetelmällä (YVA-selostus, sivu 103). Sen perusteella pahimmankaan mallin (toistuvasti huonot sääolosuhteet muuton aikana usean vuoden ajan, jolloin lintujen väistökyky voi olla huonontunut) mukaisesti laskettuna tuulivoimapuistolla ei ole merkittävästi Natura-alueen populaatiota pienentäviä vaikutuksia. Natura-alueella pesivien yksilöiden saalistusalue saattaa ulottua osaksi myös hankealueelle. Törmäysriski arvioidaan mahdollisten hankealueelle kohdistuvien saalistuslentojenkin osalta vähäiseksi, koska laji saalistaa pääasiassa törmäyskorkeuden alapuolella. Kokonaisuudessaan hankkeesta ei arvioida aiheutuvan lajiin kohdistuvia heikentäviä vaikutuksia. Kapustarinta Pluvialis apricaria Kapustarinta on määritelty Natura-alueen suojeluperusteena olevaksi lajiksi alueella pesivänä lajina. Kapustarinta on muuttolintu. Natura-alueella pesivät parit (3 6 paria) saattavat muuttaa hankealueen kautta, jolloin törmäyskuolleisuus saattaa vaikuttaa Natura-alueella pesivän populaation demografiaan aikuiskuolleisuutta lisäävästi. Törmäysriskiä arvioitiin YVA -selostuksessa tarkemmin kerrotulla menetelmällä (YVAselostus, sivu 103). Laskennallisesti hankealueen läpi muuttavasta 12 yksilöstä törmää YVA -selostuksessa käytettyjen mallien perusteella arviolta 0 0,2 yksilöä/kevät. Tämän perusteella pahimmankaan mallin (toistuvasti huonot sääolosuhteet muuton aikana usean vuoden ajan, jolloin lintujen väistökyky voi olla huonontunut) mukaisesti laskettuna tuulivoimapuistolla ei ole merkittävästi Natura-alueen populaatiota pienentäviä vaikutuksia. Kokonaisuudessaan hankkeesta ei arvioida aiheutuvan lajiin kohdistuvia heikentäviä vaikutuksia. Palokärki Dryocopus martius Palokärki on määritelty Natura-alueen suojeluperusteena olevaksi lajiksi alueella pysyvästi, ympäri vuoden esiintyvänä lajina. Palokärki on paikkalintu, jonka reviirin ei arvioida ulottuvan hankealueelle saakka. Näin ollen hankkeesta lajille aiheutuvia törmäysvaikutuksia ei käytännössä ole. Hanke ei muuta Natura-alueen elinympäristöjä fyysisesti. Tämän perusteella arvioidaan, että hankkeella ei ole vaikutuksia lajin Natura-alueen populaatioon.
15 11 Pohjantikka Picoides tridactylus Pohjantikka on määritelty Natura-alueen suojeluperusteena olevaksi lajiksi alueella pysyvästi ympäri vuoden esiintyvänä lajina. Pohjantikka on paikkalintu, jonka reviiri on suhteellisen suppea. Natura-alueella pesivien pohjantikkojen elinolosuhteet eivät hankkeen seurauksena muutu nykyisestä. Lajiin ei myöskään kohdistu suojelualueella törmäysriskiä eivätkä hankkeen häiriövaikutukset kohdistu Natura-alueelle lajiin heijastuvasti. Näin ollen arvioidaan, että hankkeella ei ole heikentäviä vaikutuksia Natura-alueen pohjantikkapopulaatioon. 8.4 Uhanalaiset ja erityisesti suojeltavat lajit Natura-alueella pesivistä uhanalaisista ja erityisesti suojeltavista lajeista on laadittu erillinen, vain viranomaiskäyttöön tarkoitettu liite 1. Arvioinnin johtopäätöksenä todetaan, ettei kyseisiin lajeihin arvioida hankkeesta kohdistuvan merkittävästi heikentäviä vaikutuksia. 8.5 Lintudirektiivissä mainitsemattomat alueella säännöllisesti tavattavat muuttolinnut Metsähanhi Anser fabalis Metsähanhi on muuttolintu. Natura-alueella pesivät parit (6 10 paria) saattavat muuttaa hankealueen kautta, jolloin törmäyskuolleisuus saattaa vaikuttaa Natura-alueella pesivän populaation demografiaan aikuiskuolleisuutta lisäävästi. Törmäysriskiä arvioitiin YVA - selostuksessa tarkemmin kerrotulla menetelmällä (YVA-selostus, sivu 103). Laskennallisesti hankealueen läpi muuttavasta 20 yksilöstä törmää YVA -selostuksessa käytettyjen mallien perusteella arviolta 0 0,25 yksilöä/kevät. Tämän perusteella pahimmankaan mallin (toistuvasti huonot sääolosuhteet muuton aikana usean vuoden ajan, jolloin lintujen väistökyky voi olla huonontunut) mukaisesti laskettuna tuulivoimapuistolla ei ole merkittävästi Natura-alueen populaatiota pienentäviä vaikutuksia. Myös muutolta saapuessaan yksilöt voivat lennellä laajemmin pesimäreviirinsä ympäristössä. Törmäysriskiä pienentää kuitenkin se, että lähellä pesimäreviiriään paikallisesti lentävät yksilöt lentävät pääasiassa selvästi törmäysriskikorkeuden alapuolella. Myöskään hankkeesta aiheutuvien häiriövaikutusten ei arvioida ulottuvan Naturaalueelle saakka. Kokonaisuudessaan hankkeesta ei arvioida aiheutuvan lajiin kohdistuvia heikentäviä vaikutuksia. Mustaviklo Tringa erythropus Mustaviklo on muuttolintu. Natura-alueella pesivät parit (11 50 paria) saattavat muuttaa hankealueen kautta, jolloin törmäyskuolleisuus saattaa vaikuttaa Natura-alueella pesivän populaation demografiaan aikuiskuolleisuutta lisäävästi. Törmäysriskiä arvioitiin YVA - selostuksessa tarkemmin kerrotulla menetelmällä (YVA-selostus, sivu 103). Laskennallisesti hankealueen läpi muuttavasta 100 yksilöstä törmää YVA -selostuksessa käytettyjen mallien perusteella arviolta 0 0,7 yksilöä/kevät. Tämän perusteella pahimmankaan mallin (toistuvasti huonot sääolosuhteet muuton aikana usean vuoden ajan, jolloin lintujen väistökyky voi olla huonontunut) mukaisesti laskettuna tuulivoimapuistolla ei ole merkittävästi Natura-alueen populaatiota pienentäviä vaikutuksia.
16 12 Myöskään hankkeesta aiheutuvien häiriövaikutusten ei arvioida ulottuvan Naturaalueelle saakka. Kokonaisuudessaan hankkeesta ei arvioida aiheutuvan lajiin kohdistuvia heikentäviä vaikutuksia. 8.6 Vaikutukset Mustarinnan tunturin Natura-alueen koskemattomuuteen ja eheyteen Murtotuuli tuulipuistohankkeen ja siihen liittyvän kaavoituksen vaikutukset Mustarinnan tunturi Natura alueen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan kokonaisuutena arvioidaan hyvin vähäisiksi. Hankkeella arvioidaan olevan kokonaisuudessaan vähäisiä haitallisia vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteena oleville lintulajeille pitkällä aikavälillä mahdollisesti kohonneen törmäysriskin ja / tai häiriövaikutusten vuoksi. Arvio koskee sekä lintudirektiivin liitteen I lajeja, että muita Natura-alueen tietolomakkeessa mainittuja tärkeäksi katsottuja lintulajeja, mukaan lukien uhanalaisiksi luokitellut ja salassa pidettävät lajit. Hanke ei toteutuessaan muuta Natura-alueen suojeluperusteena olevien luontotyyppien fyysisiä ominaisuuksia eikä muuta Natura-alueen vesitaloutta. Myöskään suojeluperusteena oleviin eläinlajeihin ei kohdistu hankkeesta suoria elinympäristövaikutuksia tai sellaisia välillisiä vaikutuksia (esim. häirintä), jotka heikentäisivät lajien esiintymisen edellytyksiä suojeluperusteina määritellyssä laajuudessa myös ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Koska tuulipuistohankkeesta aiheutuvat mahdolliset törmäysvaikutukset kohdistuvat pelkästään tarkasteltavan Natura-alueen länsipuolelle, alueiden muilla ilmansuunnilla oleva ympäristö ei muutu nykyisestään törmäysvaikutuksiakaan ajatellen. Törmäysvaikutukset eivät minkään suojeluperusteena olevan lajin kohdalla aiheuta merkittäviä heikentäviä vaikutuksia. Tästä syystä arvioidaan, ettei tarkasteltavan Natura-alueen eheyteen tai ekologiseen toimintaan kokonaisuutena kohdistu hankkeesta sellaisia suoria tai välillisiä vaikutuksia, jotka merkittävästi heikentäisivät alueiden soveltuvuutta suojeluperusteina olevien lajien elinympäristöiksi. 9 HAITTOJEN LIEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET Koska hanke ei suoranaisesti vaikuta Natura-alueen fyysisiin ominaisuuksiin, liittyvät lieventämistoimenpiteet lähinnä voimaloiden melu- yms. toiminnanaikaisten ominaisuuksien optimointiin kuten voimaloiden toteuttamiseen siten, että niiden käytöstä aiheutuva melu ulottuisi mahdollisimman vähän Natura-alueille. Voimajohtoreitin osalta mahdollisia vähäisiksi arvioituja törmäysvaikutuksia voidaan edelleen pienentää merkitsemällä voimajohtoreitti linnustollisesti haasteellisimmissa kohdissa huomiopalloilla. 10 VAIKUTUSTEN SEURANTA Koska kattavaa aineistoa Natura-alueen uhanalaisten petolintujen saalistuskäyttäytymisestä ei ole olemassa, tulisi hankkeen vaikutuksia em. petolintujen reviirinkäytön mahdollisiin muutoksiin seurata esimerkiksi satelliittiseurannan avulla, jotta todelliset vaikutukset voitaisiin todeta. Seuranta tulisi aloittaa ennen rakennustoimenpiteitä, jotta luotettava ennen jälkeen asetelma toteutuisi.
17 13 Koska hankeen vaikutukset alueiden linnustoon jäävät arvion mukaan hyvin vähäisiksi, muun pesimälinnuston seurantalaskentoja ei katsota tarpeellisiksi. 11 JOHTOPÄÄTÖKSET 12 KIRJALLISUUS Murtotuulen tuulivoimapuistohankkeeseen ei liity sellaisia vaikutuksia, jotka merkittävästi heikentäisivät Mustarinnan tunturin Natura-alueen suojeluperusteina olevia lajeja tai luontotyyppejä. Natura-alueille ei tulla sijoittamaan tuulivoimaloita tai muita rakenteita. Natura-alueille hankkeesta aiheutuvat vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti linnustoon. Linnustoon kohdistuvat vaikutukset (kohonnut törmäysriski, häiriövaikutus) jäävät kokonaisuudessaan arvioiden vähäisiksi. Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura 2000 luontotyyppiopas. Ympäristöopas 46. Suomen ympäristökeskus. Birdlife Suomi ry 2011: FINIBA- ja IBA-tiedot. Fielding, A. & Haworth, P. 2010: Golden eagles and wind farms. Haworth Conservation. ( ) Ilmonen, J., Ryttäri, T. & Alanen, A. (2001): Luontodirektiivin kasvit ja selkärangattomat eläimet. Suomen Natura 2000 ehdotuksen luonnontieteellinen arviointi. Suomen ympäristö. Luonto ja luonnonvarat 510. Kemijärven kaupunki Kemilä, E. 2014: Henkilökohtainen tiedonanto. Puhelinkeskustelu Lindqvist, E. & Posio, P. (toim.) Lapin Natura-opas. Ympäristöopas 124. Luonto ja luonnonvarat. Lapin ympäristökeskus. Ollila, T. 2012: Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna Metsähallitus, Luontopalvelut. Asianro 5897/41/2012. Ollila, T Kirjallinen tiedonanto. Sähköposti Paukkunen, M Kokemukset Natura-arvioinneista kaavojen ja hankesuunnitelmien yhteydessä. Esitelmä valtakunnallisilla YVA-päivillä Pöyry Finland Oy 2013: Posion Murtotuuli. Tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostus. Taaleritehdas. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus 2010 [The 2010 Red List of Finnish Species]. Ympäristöministeriö & Suomen Ympäristökeskus, Helsinki. Saurola, P. 2011: Suomen sääkset Teoksessa: Linnut vuosikirja BirdLife Suomi ry.
18 14 Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 109. Väisänen, R.A., Lammi, E. & Koskimies, P Muuttuva pesimälinnusto. Otava. wpd Finland Oy
NATURA-ARVIOINTI 16UEC TAALERITEHDAS. Murtotuuli tuulipuistohanke Natura-arviointi
NATURA-ARVIOINTI 12.12.2012 TAALERITEHDAS Murtotuuli tuulipuistohanke Natura-arviointi Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry
LisätiedotLuonnonsuojelulain 65 :n mukainen lausunto Murtotuulen tuulivoimapuiston Natura-arvioinnista, Posio
Lausunto LAPELY/10/07.04/2012 8.11.2013 Taaleritehdas Oy Tamiir Fareed Tapionkatu 4 A 11 40400 Jyväskylä Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen lausunto Murtotuulen tuulivoimapuiston Natura-arvioinnista, Posio
LisätiedotMETSÄHALLITUS LAATUMAA
NATURA-ARVIOINTI 21.11.2012 METSÄHALLITUS LAATUMAA Kivivaara-Peuravaara tuulipuistohanke Natura-arviointi Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään
LisätiedotNATURA-ARVIOINTI LIITE 4 16X OTSOTUULI OY. Teerivaaran tuulivoimahanke Natura-arviointi
NATURA-ARVIOINTI 30.9.2013 OTSOTUULI OY Natura-arviointi Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista
LisätiedotNATURA-ARVIOINTI 16X OTSOTUULI OY. Teerivaaran tuulipuistohanke Natura-arviointi
NATURA-ARVIOINTI 30.9.2013 OTSOTUULI OY Teerivaaran tuulipuistohanke Natura-arviointi Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry
LisätiedotKinnulan Pitkäjärven ranta-asemakaavan vaikutukset Natura-alueeseen Seläntauksen suot FI
LIITE 8 2015 Kinnulan Pitkäjärven ranta-asemakaavan vaikutukset Natura-alueeseen Seläntauksen suot FI0900057 Petri Parkko 4.12.2015 1. Natura 2000-arvioinnin taustoja UPM Metsä suunnittelee seitsemän lomakiinteistön
LisätiedotMETSÄHALLITUS LAATUMAA Piiparinmäen tuulipuisto
NATURA-ARVIOINNIT 16UEC0146 27.10.2014 METSÄHALLITUS LAATUMAA Piiparinmäen tuulipuisto Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet, täydennetty Natura-arviointi 17.10.2014 Rimpineva-Matilanneva, täydennetty Natura-arviointi
LisätiedotKESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011
KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,
LisätiedotKoodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)
Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto
LisätiedotNATURA-ARVIOINTI 16X SUOMEN HYÖTYTUULI OY Tahkoluodon merituulipuisto, Pori. Natura-arviointi
NATURA-ARVIOINTI 28.1.2014 SUOMEN HYÖTYTUULI OY Tahkoluodon merituulipuisto, Pori Natura-arviointi Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa
LisätiedotAilangantunturin tuulipuisto
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA WPD FINLAND OY Ailangantunturin tuulipuisto NATURA-TARVEHARKINTA erillisraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P15238P001 2 (17) Ailangantunturin tuulipuisto FCG SUUNNITTELU
LisätiedotMETSÄHALLITUS LAATUMAA Piiparinmäki-Lammaslamminkangas, tuulivoimapuisto
NATURA-ARVIOINTI 16UEC0146 16.1.2014 METSÄHALLITUS LAATUMAA Piiparinmäki-Lammaslamminkangas, tuulivoimapuisto Hällämönharju-Valkeiskangas Natura-arviointi 16UEC0146 Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa
LisätiedotNuolivaaran tuulivoimahankkeen Natura-arviointi
Aappo Luukkonen FM, biologia 3.12.2015 3.12.2015 1 (10) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 LUONNONSUOJELULAIN 65 JA 66 MUKAINEN NATURA-ARVIOINTI... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 4 VAIKUTUSTEN MÄÄRITTELEMINEN
LisätiedotNatura arvioinnin päivitys, Nuolivaaran tuulivoimahanke. FM Aappo Luukkonen
, FM Aappo Luukkonen 1 (10) Sisältö 1 Johdanto... 0 1.1 Hankkeessa tapahtuneet muutokset... 0 2 Luonnonsuojelulain 65 ja 66 mukainen Natura arviointi... 1 3 Aineisto ja menetelmät... 2 4 Vaikutusten määritteleminen
LisätiedotMETSÄHALLITUS LAATUMAA Piiparinmäen tuulipuisto
NATURA-ARVIOINNIT 16UEC0146 27.10.2014 METSÄHALLITUS LAATUMAA Piiparinmäen tuulipuisto Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet, täydennetty Natura-arviointi 17.10.2014 Rimpineva-Matilanneva, täydennetty Natura-arviointi
LisätiedotLiperin tuulivoimalat
Muuttolinnustoselvitys Aappo Luukkonen 1.0 5.6.2015 5.6.2015 1 (4) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 1.1 Liperin tuulivoimahanke... 2 1.2 Muuttolintuseurannan menetelmät ja aineisto... 2 1.3 Törmäysmalli... 3 2
LisätiedotNatura-arvioinnin sisällöt
Natura-arviointi -hankkeen päätösseminaari, 1.12.2015, Rovaniemi Erikoissuunnittelija Kristiina Hoikka Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kristiina.hoikka@ely-keskus.fi Natura-arvioinnin tarkoitus
LisätiedotMETSÄHALLITUS LAATUMAA Myllykankaan tuulivoimapuiston Natura-arviointi
Liite 2 NATURA-ARVIOINTI 16WWE1127.B723M.SLU Marraskuu 2011 METSÄHALLITUS LAATUMAA Sisältö 1 JOHDANTO...1 1.1 Luonnonsuojelulain 65 ja 66 :ien mukainen Natura-arviointi...2 1.2 Hankkeen kuvaus...3 2 TUULIAAPA
LisätiedotMETSÄHALLITUS LAATUMAA Piiparinmäen-Murtomäen tuulivoimapuistohanke
TÄYDENNETTY NATURA-ARVIOINTI 16UEC0146 28.11.2014 METSÄHALLITUS LAATUMAA Piiparinmäen-Murtomäen tuulivoimapuistohanke Talaskankaan alue Täydennetty Natura-arviointi 16UEC0146 Kaikki oikeudet pidätetään.
LisätiedotNATURA TARVEARVIOINTI 16USP NAT PUHURI OY Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto. Natura tarvearviointi
NATURA TARVEARVIOINTI 16USP0142.6501.NAT 4.10.2013 PUHURI OY Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto Natura tarvearviointi 1 Copyright Pöyry Finland Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä
LisätiedotKainuun tuulivoimamaakuntakaava. Vaikutukset NATURA 2000-verkoston alueisiin B:10
Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Vaikutukset NATURA 2000-verkoston alueisiin B:10 2 Julkaisija: Kainuun liitto Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi www.kainuunliitto.fi
LisätiedotLausunto Metsähallitus Laatumaan Myllykankaan tuulivoimapuiston luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesta Natura-arvioinnista
Pohjois-Pohjanmaa 13.3.2012 POPELY/82/07.04/2010 Metsähallitus Laatumaa, Tuulivoima Tuulivoimapäällikkö Erkki Kunnari PL81 90101 Oulu Lausunto Metsähallitus Laatumaan Myllykankaan tuulivoimapuiston luonnonsuojelulain
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group FCG Finnish Consulting Group Oy LIITE 2. Kuolavaara Keulakkopään tuulipuisto. Natura-arvioinnin tarveharkinta
FCG Finnish Consulting Group FCG Finnish Consulting Group Oy LIITE 2 Kuolavaara Keulakkopään tuulipuisto 31.3.2010 Metsähallitus Kuolavaara Keulakkopään tuulipuisto LIITE 2 FCG Oulu/ Minna Tuomala 31.3.2010
LisätiedotTuulivoimahanke Soidinmäki
Tuulivoimahanke Soidinmäki 2013-12-12 Natura 2000 arvioinnin tarveharkinta; Kulhanvuoren alue (FI0900112, SCI ja SPA) Kulhanvuoren Natura 2000-alueen Natura-arvioinnin tarvearviointi Tilaajaa: Konsultti:
LisätiedotPÄIVITETTY NATURA-ARVIOINTI LIITE 15 16UEC METSÄHALLITUS LAATUMAA MURTOMÄEN TUULIVOIMAPUISTOHANKE TALASKANKAAN NATURA-ARVIOINTI
PÄIVITETTY NATURA-ARVIOINTI LIITE 15 16UEC0146 16.5.2016 METSÄHALLITUS LAATUMAA MURTOMÄEN TUULIVOIMAPUISTOHANKE TALASKANKAAN NATURA-ARVIOINTI 2 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä
LisätiedotTuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry
Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen
LisätiedotGOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys
TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012 16UEC0227 30.11.2012 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä
LisätiedotSodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta
Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta Luontokartoittaja Pia Kangas ERP Turve ja Lumi Oy 27.09.2015 2 1 Johdanto Sodankylän pohjoisosassa Vuotsosta Kakslauttaseen sijaitsee
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO KOPSA III:n TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA
LAUSUNTO POPELY/4343/2015 Pohjois-Pohjanmaa 1.7.2016 Raahen kaupunki Kaupunginhallitus Raahen kaupungin kirjaamo (sähköinen) Lausuntopyyntönne 4.3.2016 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO KOPSA III:n
LisätiedotAjankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
LisätiedotISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TUULIWATTI OY ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Tuuliaapa Iso Heposuo (FI1101402) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24431P002 2 (31) Isokankaan tuulivoimapuisto
Lisätiedotwpd Finland Oy Suurhiekan merituulipuiston sähkönsiirtoyhteys Natura-arvioinnin tarveharkinta
60K30003.19 4.6.2008 wpd Finland Oy Suurhiekan merituulipuiston sähkönsiirtoyhteys Natura-arvioinnin tarveharkinta 1 COPYRIGHT PÖYRY ENERGY OY Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä
LisätiedotELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin
ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin Ilpo Huolman Uudenmaan ELY-keskus Vedenottolupaseminaari 3.11.2016 Pohjavesiin liittyvät luonnonarvot Pohjavesistä suoraan riippuvaisia
LisätiedotMuuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla.
Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla Ville Suorsa LTSS-seminaari Pori 26.3.2013 2.4.2013 Page 1 Lähtökohdat 2.4.2013 Page
LisätiedotValtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto
Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto MATTI KYRÖLAINEN VALTAKUNNALLISET SUOJELUOHJELMAT Suomessa on suunniteltu luonnonmaantieteelliseen aluejakoon pohjautuvia valtakunnallisia suojeluohjelmia
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimahankkeen Natura-arvioinnin tarpeen selvittäminen
NATURA-ARVIOINNIN TARVESELVITYS 16X267156 Helmikuu 2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimahankkeen Natura-arvioinnin tarpeen selvittäminen 16X267156 Niinimäen Tuulipuisto Oy Niinimäen tuulivoimahankkeen
LisätiedotLausunto Mikonkeitaan tuulivoimapuiston Natura-arvioinnin tarveharkinnasta
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen LAUSUNTO 5.12.2014 Dnro EPOEL Y/37/07.04/2013 Kristiinankaupungin kaupunki PL13 64100 KRISTIINANKAUPUNKI Viite Asia: Mikonkeitaan
LisätiedotBILAGA 8. Natura 2000 evaluering
BILAGA 8 Natura 2000 evaluering S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VINDIN AB OY PIRTTIKYLÄN TUULIVOIMA- PUISTO Natura-arviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20388P007 Natura-arviointi 1 (36) suvi.rinne
LisätiedotYLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TM VOIMA OY YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotTuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry
Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat ja linnut ovat otsikoissa Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista
LisätiedotLuonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
LisätiedotKARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS
KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS SYYSKUU 2011 täydennetty Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Yleistä... 2 3.2 Kuittila...
LisätiedotINFINERGIES FINLAND OY NATURA-ARVIOINTI. Haapajärven Pajuperänkankaan tuulipuisto PAJUPERÄNKANKAAN (FI ) NATURA-ARVIOINTI
NATURA-ARVIOINTI 27.7.2017 INFINERGIES FINLAND OY Haapajärven Pajuperänkankaan tuulipuisto PAJUPERÄNKANKAAN (FI1002017) NATURA-ARVIOINTI Pajuperänkankaan Natura-arviointi Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 NATURA-ARVIOINNIN
LisätiedotLinnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA 24.3.2012 Olli-Pekka Karlin
Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA..0 Olli-Pekka Karlin Sisällysluettelo. Johdanto, ja selvitettävän alueen yleiskuvaus. Työssä käytetyt menetelmät. Pesimälinnusto
LisätiedotS U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO KEHRÄÄJÄSELVITYS 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18892P002 Tiina Mäkelä Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tuulivoimapuiston
LisätiedotÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS
Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimahankkeen Natura-arvioinnin tarpeen selvittäminen
LIITE 1 NATURA-ARVIOINNIN TARVESELVITYS 16X267156 Kesäkuu 2015 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimahankkeen Natura-arvioinnin tarpeen selvittäminen 16X267156 Niinimäen Tuulipuisto Oy Niinimäen
LisätiedotSAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA
FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon kunta SAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA Natura-arviointi 0630-C8968 18.12.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Natura-arviointi I 18.12.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1
LisätiedotNatura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa. Esko Gustafsson
Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa Esko Gustafsson Natura 2000 ohjelma Taustalla luontodirektiivin määräykset Kohteet luontodirektiivin mukaisia (erityisten
LisätiedotMuistio LÄHITUULI OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTOLUPA (METSÄLAMMINKANGAS VUOLIJOKI)
Muistio 7.2.2017 TEM/1498/05.03.03/2015 LÄHITUULI OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTOLUPA (METSÄLAMMINKANGAS VUOLIJOKI) Lunastuksen tarkoitus Keskeiset oikeussäännökset LähiTuuli Oy (jäljempänä
LisätiedotSAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö
SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen 15.5.2013 Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö 1) SAC alueiden perustamismenettely ja suojelutoimenpiteiden toteuttaminen Luontodirektiivin 1 artiklan l-kohta
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotLIITE 7. Kainuun tuulivoimamaakuntakaava. Vaikutukset NATURA 2000-verkoston alueisiin B:10
LIITE 7. Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Vaikutukset NATURA 2000-verkoston alueisiin B:10 Kainuun liitto 2 Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Vaikutukset NATURA 2000-verkoston alueisiin Kainuun liitto 2015
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimahankkeen Natura-arvioinnin tarpeen selvittäminen
LIITE 7 NATURA-ARVIOINNIN TARVESELVITYS 16X267156 Helmikuu 2016 PÄIVITETTY 9.6.2017 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimahankkeen Natura-arvioinnin tarpeen selvittäminen 16X267156 Niinimäen Tuulipuisto
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi
LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotSikamäen tuulivoimahankkeen
LIITE 13 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Sikamäen tuulivoimahankkeen Natura-arviointi (päivitetty 29.1.2016) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6.10.2015 P20221 Natura-arviointi (päivitetty
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA. Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja
HELSINGIN YLEISKAAVA Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja 2.10.2014 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:26 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto
LisätiedotErityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013
Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun
LisätiedotRaportti 29.5.2015. Kinnulan Hautakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015
Raportti 29.5.2015 Kinnulan Hautakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015 Espoo 2015 1 Kannen kuva: Valokuvat: Karttakuvat: Pohjakartat ja ilmakuvat: Kirjoittaja: Toimittaja: Kiitokset: Matti Sissonen
LisätiedotKuuleminen SAC-työryhmän tehtävät. Satu Sundberg, YM/LYMO
Kuuleminen 14.3.2013 SAC-työryhmän tehtävät Satu Sundberg, YM/LYMO Työn tavoitteet, aikataulu ja osallistaminen Taustalla luonto- ja lintudirektiivien tulkinnan täsmentyminen EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännössä
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä
LisätiedotMetsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava
VAALAN KUNTA TUULISAIMAA OY Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Liite 6. Natura-arviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12.5.2015 P25370 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULISAIMAA
LisätiedotLUONNONSUOJELULAIN 65 :N MUKAINEN LAUSUNTO KEMINMAA PETÄJÄSKOSKI 400 KV JOHTOHANKKEESTA
LAUSUNTO 29.5.2006 LAP 2005 R 5 53 Fingrid Oy PL 530 00101 HELSINKI Ympäristövaikutusten arviointiselostus LUONNONSUOJELULAIN 65 :N MUKAINEN LAUSUNTO KEMINMAA PETÄJÄSKOSKI 400 KV JOHTOHANKKEESTA Hankkeen
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotNatura-arvioinnin tarveharkinta
FCG Finnish Consulting Group FCG Finnish Consulting Group Oy WPD FINLAND OY SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT JA AINEISTO... 3 2.1 Natura-arviointi... 3 2.2... 4 2.3 Arvioinnin kriteerit...
LisätiedotSikamäen tuulivoimayleiskaavan
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA MEGATUULI OY Sikamäen tuulivoimayleiskaavan Natura-arviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 Natura-arviointi 1 (23) Pihlaja Marjo Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot
LisätiedotPuruveden rantayleiskaavan muutos ja laajennus
LIITE 2 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KITEEN KAUPUNKI Puruveden rantayleiskaavan muutos ja laajennus LIITE 2: Natura-tarvearviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P118062 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotSIMON SEIPIMÄEN JA TIKKALAN TUULIVOIMAHANKKEET
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA RAJAKIIRI OY SIMON SEIPIMÄEN JA TIKKALAN TUULIVOIMAHANKKEET NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA Erillisraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21859 2 (34) Seipimäen ja Tikkalan
Lisätiedot9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi
10.5.2010 VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi 1 Vapo Oy: Lampien viitasammakkoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 3 3.1 Sammallampi 3 3.2 Ahvenlampi 4 3.3 Haukilampi
LisätiedotSoidinmäen tuulivoimahanke
KESELY/14//07.04/2013 Keski-Suomi 17.1.2014 Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy/Megatuuli Oy Teknobulevardi 3-5 01530 VANTAA Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta Hanke: Soidinmäen
LisätiedotIIN PALOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO
TUULIWATTI OY IIN PALOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Tuuliaapa Iso Heposuo (FI1101402) P27171P001 Iin Palokankaan tuulivoimapuisto 1 (52) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2
LisätiedotTUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT
TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset
LisätiedotAsiantuntija-arvio Isonevan laajennusosan merkityksestä lintujen. muuttoreitin kannalta. FM biologi Aappo Luukkonen
Asiantuntija-arvio Isonevan laajennusosan merkityksestä lintujen muuttoreitin kannalta FM biologi Aappo Luukkonen YKK64291 1/7 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Isoneva II -tuulivoimahanke ja lintujen muuttoreitit...
LisätiedotTUULIPUISTO OY KALAJOKI WINDA POWER OY RAPORTTI. Kalajoen Läntisten tuulivoimapuisto. Varjostusselvitys - Päivitys 16X
RAPORTTI TUULIPUISTO OY KALAJOKI WINDA POWER OY Kalajoen Läntisten tuulivoimapuisto Varjostusselvitys - Päivitys Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotPirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab
Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
LisätiedotLuontoselvitykset ja lainsäädäntö
Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää
Lisätiedot1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin
LisätiedotEPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS
EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS 15.3.2010 HANKKEEN YLEISKUVAUS Hankkeena on tuulipuiston rakentaminen Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin rajalle, Santavuoren- Meskaisvuoren
LisätiedotTYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO
LisätiedotMERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYKSEN TÖRMÄYSMALLINNUS
Lausunto Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2 PL 20 90571 Oulu www.poyry.fi Päiväys 2.10.2012 Viite 16USP0084 Sivu 1 (3) Yhteyshlö Aappo Luukkonen Puh. 010 3331544 aappo.luukkonen@poyry.com MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN
Lisätiedot6.11.2013. Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka. Natura arvioinnin tarveharkinta. FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting
6.11.2013 Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka Natura arvioinnin tarveharkinta FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting Isokorpi (FI0800145, SCI) Johdanto Isokorven Natura 2000
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotLINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
Vastaanottaja LIDL Suomi KY Antti-Ville Haapanen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 05/2018 LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY LINNAIMAAN LIITO-ORAVASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
LisätiedotASIA: Muistutus luonnontieteellisten tietojen ajantasaistamisesta Naturaalueella FI Matalajärvi, Espoo
Espoon ympäristöyhdistys ry Villa Apteekki, Pappilantie 5, 02770 Espoo www.sll.fi/espoo Uudenmaan ELY-keskus kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi Ympäristöministeriö kirjaamo@ym.fi 30.9.2016 ASIA: Muistutus
LisätiedotA. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY
A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotSoidinmäen tuulivoimapuisto
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Soidinmäen tuulivoimapuisto Natura-tarveharkinta FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Naturatarveharkinta 1 (23) Marjo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotVAALAN TUULIVOIMA- YLEISKAAVA NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA
Vastaanottaja Vaalan kunta Päivämäärä 10/2015 VAALAN TUULIVOIMA- YLEISKAAVA NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA VAALAN TUULIVOIMA-YLEISKAAVA NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA Tarkastus 06/11/2015 Päivämäärä
LisätiedotKYSELY LÄHIYMPÄRISTÖN ASUKKAILLE JA LOMA-ASUKKAILLE
Mikonkeitaan tuulivoimapuiston YVA-menettely KYSELY LÄHIYMPÄRISTÖN ASUKKAILLE JA LOMA-ASUKKAILLE UPM-Kymmene Oyj (Otsotuuli Oy) suunnittelee Mikonkeitaan tuulivoimapuistoa Pohjanmaalle Kristiinankaupungin
LisätiedotTuulivoiman linnustovaikutukset
Tuulivoiman linnustovaikutukset Mitä tiedetään, mitä ei? Tero Toivanen, suojeluasiantuntija Tietoa kertyy koko ajan Tuulivoiman linnustovaikutuksia tutkittu paljon ja tutkitaan edelleen Tieto koskee pääosin
LisätiedotLiite B: Sosiaalisten vaikutusten kyselylomake
Liite B: Sosiaalisten vaikutusten kyselylomake 1 (11) VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY VÄSTERVIKIN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Triventus Wind
LisätiedotMUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasaaren kaupunki MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Luonto- ja maisemaselvitys 0703-D4235 1.11.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 1.11.2009
LisätiedotVesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet
Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet Seppo Hellsten Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun työpaja 29.8.2019 Vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY) Estää vesiekosysteemien sekä
LisätiedotRamoninkadun luontoselvitys
Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3
Lisätiedot