Kuikka Anu Utriainen Jarkko Virkkunen Anne. Onnistunut projekti VANHUS- JA LÄHIMMÄISPALVELUN LIITON PROJEKTIKÄSIKIRJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuikka Anu Utriainen Jarkko Virkkunen Anne. Onnistunut projekti VANHUS- JA LÄHIMMÄISPALVELUN LIITON PROJEKTIKÄSIKIRJA"

Transkriptio

1 Kuikka Anu Utriainen Jarkko Virkkunen Anne Onnistunut projekti Uudistettu painos 2012 VANHUS- JA LÄHIMMÄISPALVELUN LIITON PROJEKTIKÄSIKIRJA K e h i t t y v ä t v a n h u s p a l v e l u t j u l k a i s u j a 2 /

2 Kuikka Anu Utriainen Jarkko Virkkunen Anne Onnistunut projekti Uudistettu painos 2012 VANHUS- JA LÄHIMMÄISPALVELUN LIITON PROJEKTIKÄSIKIRJA Kehittyvät vanhuspalvelut julkaisuja 2/2012

3 Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Hämeentie A Helsinki Puh. (09) Fax (09) Kehittyvät vanhuspalvelut julkaisuja 2/2012 ISSN ISBN Alkuperäisen julkaisun tekijät (Kehittyvät vanhuspalvelut julkaisuja 1/2008): Aalto Satu, Marjakangas Satu, Kuikka Anu ja Virkkunen Anne Taitto: Vitale Ay / Taina Leino Paino: Kopio Niini / Painopörssi 2012

4 SISÄLLYS ALKUSANAT... 5 LUKIJALLE Projekti yhdessä työskentelyn iloa Keskeiset käsitteet Projektin lähtökohdat ja suunnittelu Projektirahoitus RAY-rahoitus ESR-rahoitus Työllisyyspoliittinen avustus Taiteen keskustoimikunta Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus (Tekes) THL:n Terveyden edistämisen määräraha Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma (KKI-ohjelma) Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntamäärärahat Kuntien toiminta-avustus Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry Projektin käynnistäminen ja ohjaus Projektin talouden suunnittelu ja seuranta Liiton korvaukset jäsenjärjestölle Projektiorganisaatio Projektin ohjaus ja ositus Projektin arviointi Arviointikriteerit Arviointisuunnitelma Yhteiset arviointikäytännöt Liiton projektiarvioinnin työvälineet Arvioinnin mittarit Projektin dokumentointi Projektin viestintä Projektitulosten juurruttaminen ja levittäminen Tulosten juurruttaminen Tulosten levittäminen Projektin kompastuskivet... 49

5 11 Onnistunut päätös Projektin päätösseminaari Projektin loppuraportti Juhlan aika...55 Lähteitä ja kirjallisuutta...56 Liitteet Liite 1. Projektin prosessi...58 Liite 2. Projektin aikajana...59 Liite 3. Projektitapahtumien vuosikello...60 Liite 4. Projektihakemus...61 Liite 5. SWOT-analyysi...63 Liite 6. Viestinnän matriisi...64

6 ALKUSANAT Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto on valtakunnallinen vanhustyöjärjestö, joka osallistuu vanhuspalvelujen kehittämiseen ja tukee jäsenjärjestöjensä toimintaa. Kehittämistoiminnassa projektityöskentely on keskeinen työtapa, joka mahdollistaa uusien työmenetelmien luomisen ja kehittämisen. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ja sen jäsenjärjestöt ovat aktiivisesti mukana tässä vanhuspalvelujen kehittämistyössä. Liitto toimii myös jäsenjärjestöjensä edunvalvojana ja tukee jäsenjärjestöjen verkottumista keskenään muiden palvelujen tuottajien ja yhteistyötahojen kanssa. Vanhustyötä tekevissä yhdistyksissä ja yhteisöissä kehittämistarve on jatkuvaa. Toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista nousevat kehittämistyön haasteet liittyvät mm. väestön vanhenemiseen, työvoiman saatavuuden heikentymiseen ja yhteiskunnallisen monimuotoisuuden lisääntymiseen. Toisaalta muutokset avaavat myös uusia mahdollisuuksia kehittämiseen. Suurin osa projekteista rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen tai ministeriöiden avustusvaroin. Toimijoiden lisääntyessä rahoitettavilta avustuskohteilta ja projekteilta vaaditaan yhä enemmän suunnitelmallisuutta, vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Onnistunut projekti -projektikäsikirjassa kuvataan projektin toteuttamiseen liittyviä keskeisiä toimintoja. Tämä käsikirja on päivitetty ja osin uusittu versio vuonna 2008 julkaistusta projektikäsikirjasta. Projektikäsikirja tuo esiin myös sen, miten Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitossa tehdään projektityötä. Käsikirja on käytännönläheinen, ja se luo yhteisen toimintapohjan sekä tavoitteet liiton ja jäsenjärjestöjen väliselle projektitoiminnalle. Käsikirja antaa selkeän kuvan myös muille tahoille: rahoittajille, auditoijille ja yhteistyökumppaneille, liiton projektien hallinnoinnista ja toteutuksesta. Myös kaikki muut toimijat voivat hyödyntää opasta omissa projekteissaan. Toimintaympäristön ulkoiset muutospaineet vaativat vanhustyötä tekeviltä yhteisöiltä jatkuvaa toimintojen sekä palvelujen kehittämistä, arviointia ja seurantaa. Projekti- ja kehittämistyön kautta syntyvät muutokset ja toiminnan vaikuttavuus on myös pystyttävä entistä selvemmin osoittamaan. Käsikirja tukee myös onnistunutta muutosjohtamista. Iloa ja onnistumisia kehittämistyöhön Virpi Dufva toiminnanjohtaja 5

7 LUKIJALLE Projekti on erinomainen menetelmä vanhuspalvelujen sekä työelämän kokeiluja kehittämistoiminnan eteenpäinviemisessä. Parhaimmillaan projekti mahdollistaa rohkeimpienkin ideoiden testaamisen käytännössä. Projektimainen työskentelytapa antaa tilaa luovuudelle ja innovatiivisuudelle ja sen avulla voidaan tarjota vanhusasiakkaille uusia ja erilaisia yhteistyön muotoja sekä uusia palveluratkaisuja. Projektitoiminta antaa tekijälleen mahdollisuuden testata omia rajojaan ja riskejä hallitusti. Tämä projektikäsikirja on tarkoitettu projekti- ja kehittämistoiminnassa oleville ja kehittämistyöstä kiinnostuneille. Käsikirjassa kuvataan Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton toimintatapoja projektityöskentelystä ja tuodaan esiin kehittämistyössä yleisesti huomioitavia asioita. Projektikäsikirjan ensimmäinen painettu versio julkaistiin vuonna 2008 ja nyt kädessäsi oleva käsikirja on sen toinen uudistettu painos. Käsikirjassa tuodaan esille liiton projektitoiminnan ja ylipäätään projektitoiminnan prosessikuvausta. Käsikirja sisältää seuraavat kehittämistyön osiot: projektin lähtökohdat ja suunnittelu, rahoituskanavat, projektin käynnistäminen ja ohjaus, projektin arviointi, dokumentointi, viestintä, tulosten juurruttaminen ja levittäminen sekä mahdollisia kompastuskiviä ja projektin päättäminen. Käsikirjan liitteistä lukija voi poimia projektityön suunnitteluun ja eteenpäin viemiseen liittyviä malleja ja lomakkeita. Liiton projektitoiminta lähtee liikkeelle sen jäsenjärjestöjen esiin tuomista kehittämistarpeista sekä vanhusasiakkaiden hyvinvoinnin tarpeista. Projektiprosessia seuraten kehittämistyö etenee suunnitelmallisesti ja koordinoiduksi sen päättämiseen sekä onnistuneiden tulosten levittämiseen. Liiton kehittämistoiminta tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden valtakunnallisten toimijoiden ja erityisesti liiton jäsenjärjestöjen kanssa. Projektikäsikirja on tarkoitettu työvälineeksi liiton ja kehittämistyöhön muodostettujen verkostojen väliseen yhteistyöhön. Kehittämisyhteistyö helpottuu, kun verkostolla on yhdessä sovitut tavat toimia projekteissa. Onnistuneita hetkiä projektien parissa! Helsingissä Anu Kuikka Jarkko Utriainen Anne Virkkunen Suunnittelija Suunnittelija Suunnittelija 6

8 1 Projekti yhdessä työskentelyn iloa Käytännössä projekti syntyy ihmisten yhteistoimintana erilaisissa verkostoissa ja ryhmissä. Projektit kokoavat yhteen erilaisilla mielipiteillä, taidoilla ja asiantunti juudella varustettuja ihmisiä. Ryhmien sisäinen ja ulospäin suuntautuva yhteistyö on projektitoiminnan rikkaus ja samalla sen onnistumisen kulmakiviä. Organisaation kehittämisilmapiiri, vuorovaikutus ja erilaiset tilannekohtaiset tekijät vaikuttavat projektin onnistumiseen. Projektin laatu ja onnistuminen riippuu yhdessä toimivista ihmisistä ja heidän sitoutumises taan projektiin. Kaikkien tahojen; johdon, työntekijöiden, projektiryhmän jäsenten, yhteisön luottamusjohdon ja sidosryhmien sitoutuminen on tärkeää projektin onnistumisessa. Projektissa sitouttamisvastuuta on jokaisella toimintaan osallistuvalla, mutta erityisesti sitä on projektin asettajalla, yhdistyksen hallituksella ja johdolla sekä projektista vastaavalla työntekijällä. Sitouttamisen välineitä projektin kuluessa ovat mm. jatkuva raportointi ja säännöllinen projektin etenemisestä tiedottaminen sekä viestintä. On hyvä muistaa, että kehittämisrahoitusta saaneen järjestön johto ja hallituksen jäsenet ovat osa projektin arvioinnin toteuttajista ja heidän sitoutumisensa vaikuttaa myös projektin tavoitteisiin, voimavarojen hankkimiseen sekä ylläpitoon. 7

9 Yhteiseen kehittämistyöhön mukaan lähtevillä järjestöillä tai muilla tahoilla ja heidän toiminnallaan on liiton projekteissa merkittävä rooli. Usein vanhustyön järjestöjen projektivastaavat toimivat projektityön lisäksi mukana myös arjen hoivatyössä, mikä aiheuttaa haasteita projektin toteuttamiselle. Projektitoiminnalle edullista on se, että siitä vastaava saa hoitaa kehittämistyötä päätyönään. Järjestöjen johdon tulee varmistaa, että kehittämistyölle varataan riittävästi resursseja. Kehittämistyössä on tärkeää myös järjestöjen ja muiden tahojen työntekijöiden mukaan ottaminen niin tavoitteiden asetteluun kuin suunnitteluun. Oman organisaation työntekijöille tiedottaminen ja viestintä on ensiarvoisen tärkeää. Avainase massa ovat yhteisen hyödyn näkeminen, resurssien oikea kohdentaminen ja kaiken kaikkiaan hyvä projektin ohjaus. Yhteistyökumppaneiden ja muiden sidosryhmien osuus projektissa vaihtelee projektin tavoitteista riippuen. Esimerkiksi työyhteisön sisäiset kehittämistavoitteet eivät vaadi yhtä paljon ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden sitouttamista kuin esimerkiksi palveluketjujen parantamiseen tai uusien palvelumuotojen luomiseen tähtäävät tavoitteet. Projektin etenemisen kannalta tärkeää on myös projektiryhmän sitoutuminen. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton projektin projektiryhmä koostuu paikallisista projektivastaajista ja liiton projektin suunnittelijasta tai projektipäälliköstä. Ryhmän yhteishenki muodostuu sitoutumisen, säännöllisten kokoontumisten, dokumentoinnin sekä yhteisesti sovittujen tavoitteiden mukaan ja niitä noudattaen. Projektivastaavien tapaamiset ovat luonteeltaan vertaistuellisia, arvioivia ja toimintaa innovoivia. Tapaamisissa pyritään vahvistamaan yhteistä sekä paikallista kehittämistoimintaa. Vertaistuella eli keskinäisellä keskustelulla ja kokemusten vaihdolla on tapaamisissa merkittävä osuus. Tapaamisten yhteyteen pyritään järjestämään myös virkistystoimintaa ja erilaisia tutustumisia muihin yhteisöihin, jolloin vuoropuhelua sekä voimavarojen jakamista päästään toteuttamaan vapaammin. 8

10 Keskeiset käsitteet 2 Projekti on erityistä tarkoitusta varten suunniteltu ja perustettu toiminnan toteutuksen väline eli työmenetelmä. Se on sarja ainutlaatuisia, monimuotoisia ja toisiinsa kytkeytyneitä toimintoja, joilla on tavoite tai päämäärä ja jotka toteutetaan määrätyn ajan, talousarvion ja määrättyjen erityisehtojen mukaan. Projektin tunnuspiirteitä ovat: Määräaikaisuus (alku ja loppu) Kertaluonteisuus (ei toistuvaa toimintaa) Erityinen tarkoitus ja tavoite Rajattu tehtäväkokonaisuus Erilliset, osoitetut resurssit Hallittu ja joustavasti tilanteisiin mukautuva kokonaisuus Oma ohjausrakenne; vastuut ja valtuudet tilannekohtaisesti määritelty Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton projekti- ja hanketoimintaan liittyviä keskeisiä käsitteitä: Liittotoimikunta Suunnittelija Projektipäällikkö Projektivastaava/ Projektiohjaaja Verkosto Liiton strateginen johto, joka asettaa projektin ja valvoo sitä. Liittotoimikunta hyväksyy joissakin projekteissa paikalliset projektit hakemusten perusteella tai liittotoimikunta hyväksyy projekti suunnitelman, jossa yhteistyökumppanuus on varmistettu aiesopimuksella. Vastaa liiton valtakunnallisen projektin johtamisesta, hallinnasta ja taloudellisten resurssien käytöstä sekä dokumentoi ja raportoi projektin etenemisestä projektin asettajalle, asiantuntijatyöryhmälle sekä rahoittajalle. Projektipäällikön vastuut ja tehtävät ovat samat kuin suunnittelijan. Liitossa projektipäällikkö palkataan useamman henkilön työllistäviin yhteistyöprojekteihin. Projekteja tehdään yhteistyössä liiton jäsenjärjestöjen tai muiden tahojen kanssa. Jokaisessa hyväksytyssä projektikohteessa nimetään projektivastaava, joka toimii projektin ajan sen ensisijaisena yhteyshenkilönä ja vastaa paikallisesta kehittämistoiminnasta. Verkosto on yksilöiden muodostama joukko, jota niiden väliset siteet yhdistävät. Verkostoja käytetään kehittämistyössä organisointi ja koordinointimuotona. 9

11 Valtakunnallinen projekti Paikallinen projekti Asiantuntijatyöryhmä Ohjausryhmä Projektityöryhmä Projektitiimi Valtakunnallisella tasolla toimiva kehittämisprojekti, jota liitto hallinnoi. Paikallinen toiminta, jota jäsenjärjestö / muu taho hallinnoi. Asiantuntijatyöryhmä on liiton valtakunnallisen projektin tueksi valittava ryhmä, joka arvioi projektin etenemistä ja antaa asiantuntija-apua sekä tukea suunnittelijalle tai projektipäällikölle. Ohjausryhmä on paikallisen projektin tueksi valittava ryhmä, joka ohjaa ja antaa tukea projektivastaavan työlle. Suunnittelija(t), projektipäällikkö ja projektivastaavat muodostavat yhdessä projektityöryhmän, joka kokoontuu sovitusti. Liiton hallinnoimassa useamman kuin kahden valtakunnallisen toimijan välisessä yhteistyöprojektissa. Tiimin jäsenet ovat projektissa mukana olevien toimijoiden itsensä palkkaamia. 10

12 Projektin lähtökohdat ja suunnittelu 3 Projektitoiminnan tärkeimpänä lähtökohtana on tarpeen selvittäminen. Projektilla tulee olla tarve ja liiton kehittämistoiminnassa tarve nousee vanhuspalveluista. Erilaiset valtakunnalliset ohjelmat ja linjaukset määrittelevät kehittämistoiminnan pääsuuntia. Tarpeen tulee nousta myös liiton jäsenjärjestöjen keskuudesta, sillä käytännön projektitoiminnan toteutus tapahtuu jäsenjärjestöissä eri puolilla Suomea. Tarpeita selvitetään monin eri tavoin. Liitto tekee vuosittain toiminta- ja imagokyselyt ja liiton sekä sen projektien järjestämistä koulutuksista lähetetään koulutuspalautekyselyt kaikille koulutukseen osallistuneille. Kyselyistä nousee esiin erilaisia kehittämistoiminnan tarpeita, joita voidaan työstää projekti-ideoiksi. Uuden projektin tarve voi myös nousta jonkun edellisen projektin lopputuloksista. Kun idea projektista on syntynyt, tarkastellaan sitä suhteessa liiton strategiaan ja toimintaan. Projektin tulee istua liiton strategisiin suuntaviivoihin, ja projektilla tulee olla yhtymäkohtia myös valtakunnallisiin vanhustyön linjauksiin (Virtanen 2009). Projektin ideaa tarkastellaan ja arvioidaan myös rahoittajien näkökulmasta ja mietitään, onko realistista saada rahoitusta hankkeelle. Kun projektin ideaa on tarkasteltu useammasta näkökulmasta voi projektin varsinainen suunnittelu alkaa. Liiton projektien prosessi on kuvattu liitteessä 1. Liiton projektitoiminnan tavoitteet Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton projektit ovat liittokokouksen vahvistaman strategian mukaisia. Projektin tavoitteet määrittävät sen, mitä projektin kuluessa ja päättyessä arvioidaan. Liiton kehittämistoiminnan tavoitteiden lisäksi jokaisessa projektissa voi olla myös yksilölliset tavoitteensa. Liiton kehittämistoiminnan tavoitteita ovat: Kehitetään uusia toimintamuotoja ja resursseja vanhustyöhön. Kehittämistoiminta tukee liiton strategisia tavoitteita, hyvää ikääntymistä ja laadukasta kotona asumista. Tukeudutaan yhteiskunnallisiin ikäohjelmiin, lakeihin ja säännöksiin. Kehitetään projektihallinnan menetelmiä tukemaan tuloksellista kehittämistyötä, jolla varmistetaan jäsenjärjestöjen edelläkävijyys. 11

13 Projektin suunnittelu Projektin suunnitteluvaihe tulisi toteuttaa huolella. Siihen kannattaa käyttää aikaa ja projektin päätavoite on syytä pitää mielessä koko ajan. Suunnitelmasta saadaan realistinen, kun tiedostetaan miksi projektia ollaan asettamassa ja mihin sillä pyritään. Mitä mitattavampaan muotoon projektin tavoitteet voidaan kirjata, sitä helpompaa on tulosten arviointi. On hyvä miettiä erikseen lyhyen tähtäimen tavoitteet, jotka ovat helpommin saavutettavissa ja pitkän tähtäimen tavoitteet. Projektisuunnitelmassa paneudutaan myös projektin arviointiin eli mietitään keinoja ja menetelmiä, miten projektin tuloksia ja toimintaa arvioidaan. Projektin suunnittelua ohjaavat omalta osaltaan rahoittajan laatimat avustushakemuslomakkeet ja niitä käsittelevät ohjeistukset. Niihin kannattaa tutustua ajoissa ja huolellisesti ennen kuin uutta projektia suunnitellaan. Suunnittelun hyvä apuväline on aikajana (liite 2), johon merkitään suunnitellut toimenpiteet projektin eri kuukausille ja vuosille. Aikajana auttaa näkemään projektin kokonaisuuden. Suunnitteluvaiheessa kannattaa tehdä yhteistyötä alan asiantuntijoiden kanssa. On myös syytä selvittää, onko jossakin tehty samanlaista kehittämistyötä tai toimintaa jo aikaisemmin. Nykyisin rahoittajat suosivat laajempia projektikokonaisuuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että projektissa toimii yhteistyössä useampi järjestö tai taho. On tärkeää, että yhteistyöstä kerrotaan riittävän läpinäkyvästi ja selvästi suunnitelmissa, erityisesti se, mitä kukin taho projektissa toteuttaa. Vaatimuksena on usein myös, että yhteistyöstä toimitetaan myös allekirjoitetut aie-/yhteistyösopimukset avustushakemuksen yhteydessä. Projektisuunnitteluun kuuluu myös mahdollisten riskien kartoittaminen ja riskianalyysin tekeminen. Kun taustatyötä ja esiselvitystä projektin tarpeesta on tehty, voidaan laatia varsinainen projektisuunnitelma. Siitä tulee ilmetä projektin tausta, lähtökohdat ja tavoitteet, yhteistyökumppanit, kohderyhmä, toimenpiteet, organisaatio, budjetti, tuotokset sekä alustavat suunnitelmat projektin arvioinnista ja viestinnästä. Projektisuunnitelma on projektivastaavalle projektin hallinnassa tärkeä työväline. Sen avulla kuljetetaan projektia eteenpäin ja tehdään tarkemmat työsuunnitelmat. Yleensä projektisuunnitelmaan tulee matkan varrella muutoksia ja suunnitelma elää käytännössä. Saattaa olla, että projektille on asetettu liian paljon tavoitteita ja projektin kuluessa huomataan ettei niitä pystytä saavuttamaan. Tavoitteita tarkastellaan ja tarvittaessa hieman muutetaankin projektin edetessä. Suurimmista muutoksista projektisuunnitelmassa tulee aina neuvotella projektin asettajan sekä rahoittajan kanssa. Kun myönteinen rahoituspäätös on saatu, voidaan aloittaa projektin tarkempi suunnittelu ja aikataulutus. Suunnittelussa voidaan hyödyntää myös projektin vuosikelloa (liite 3). 12

14 Projektirahoitus 4 Kaikki julkiset avustukset ovat harkinnanvaraisia Projektisuunnitelmaan sisältyy rahoitussuunnitelma. Rahoitussuunnitelman on oltava uskottava, hakijalla ei saa olla maksuhäiriöitä tai verorästejä. Hakijan on oltava luottokelpoinen. Projektisuunnitelmassa kerrotaan projektin kustannusarvio ja siinä eritellään hakulomaketta yksityiskohtaisemmin kustannukset, mukaan lukien projektin tulot. Eri rahoittajatahojen yleinen käytäntö on, että kustannusarviota ei voi nostaa jälkikäteen, mutta sen pienentäminen on toki mahdollista. Rahoittajatahoilla on omat aikataulunsa ja hakulomakkeensa ja useimmiten ne ovat täytettävissä myös internetissä. Projektirahoitusta mietittäessä huomioitavia asioita ovat muun muassa seuraavat asiat: Kustannusarvio laaditaan projektisuunnitelmaan vuosittain. Miten hoidetaan projektin toteutuksen aikainen rahoitus jos ja kun maksatus tulee jälkikäteen. Kaikkien projektia koskevien kulujen tulee olla hakijan maksamia ja niiden tulee olla kirjanpidossa näkyviä sekä projektin toteutusaikana maksettuja. Projektin on syytä eritellä ainakin henkilöstömenot, tilakustannukset, toimintamenot, projektiin ostettavat ulkopuoliset palvelut sekä mahdolliset hankinnat ja projektin seurannasta, arvioinnista ja raportoinnista syntyvät menot. Mikäli projektiin hankitaan laitteita tai palvelua noudatetaan niiden hankinnoissa hankintalainsäädäntöä. Kustannusarviossa kerrotaan myös, mistä kertyy yksityinen rahoitusosuus, mikäli rahoitusavustus ei ole 100 %. Yleiskulujen (hakijaorganisaation sisäisten kustannusten) kohdentaminen projektille tulee perustua projektista aiheutuviin ylimääräisiin ja todellisiin kustannuksiin. Mukaan on hyvä laittaa selvitys yleiskulujen jakoperusteista, jolloin todelliset maksusuoritukset ovat todennettavissa. Hyvä kirjanpitäjä on kustannusarvion laadinnassa arvokas yhteistyökumppani. Tässä käsikirjassa sosiaali- ja terveysalan kehittämistyötä (projekteja) rahoittavien tahojen hakumenettelyistä kuvataan seuraavat: RAY Raha-automaattiyhdistyksen avustukset ESR Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus Työllisyyspoliittinen avustus (Ely-keskukset) Taiteen keskustoimikunnan avustukset Terveyden edistämisen määrärahat (THL) Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelmaan liittyvien paikallishankkeiden avustus 13

15 Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntamääräraha Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry:n apuraha Kuntien toiminta-avustus Rahoitusavustusten kuvausten yhteydessä mainitut hakuajankohdat ja menettelyohjeet perustuvat vuoden 2012 tiedossa oleviin EU-linjauksiin/-ohjelmiin sekä eri ministeriöiden valtakunnallisiin ohjelmiin. Myös internetosoitteet ovat vuoden 2012 tietojen tasalla. 4.1 RAY-rahoitus Järjestöjen projekti- ja kehittämistoiminnan yleisin rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys, jonka avustusharkintaa ohjaavat avustusstrategia, sosiaali- ja terveysministeriön tulostavoitteet ja avustuslajikohtaiset linjaukset sekä lainsäädäntö. RAY valmistelee avustusten jakoehdotuksen joulukuun puoliväliin mennessä. Lopullisen jakopäätöksen tekee valtioneuvosto yleensä helmikuun alkuun mennessä. Avustuspäätökset ovat julkisia ja ne julkaistaan RAY:n verkkosivuilla. Avustuksia myönnetään järjestötoimintaan, joiden lähtökohtina ovat mm. vapaaehtoisuus, vertaistuki ja kansalaistoiminta. RAY-tukea ei saa myöntää valtion ja kuntien tehtävien täyttämiseen tai myytävien palvelujen tuottamiseen. Avustushakemukset voi täyttää verkossa. Verkkoasiointiin pääsee, kun täyttää verkkoasioinnin käyttöoikeuslomakkeen (jonka voi tallentaa omalle koneelleen) ja postittaa hakemuksen postitse osoitteeseen Avustusosasto / toimistotiimi PL 32, Espoo tai lähettää sen sähköpostin liitetiedostona (allekirjoitetun hakemuksen voi skannata myös sähköpostin liitteeksi) osoitteeseen Avustusta voidaan myöntää mm. yleisavustuksena järjestön toiminnasta aiheutuviin menoihin (Ay), kohdennettuna toiminta-avustuksena, jonkin erillisen toimintalohkon tai toiminnon toteuttamisesta syntyviin menoihin (Ak), investointiavustuksena käyttöomaisuuden, kuten kaluston, laitteiden tai toimintatilojen hankintaan, peruskorjaushankkeisiin sekä uudisrakentamishankkeisiin (B) tai projektiavustuksena kokeilu-, kehittämis-, käynnistämis- tai tutkimushankkeesta syntyviin menoihin (Ci ja Ck). Hakuaika: Maaliskuussa Haetaan investointiavustuksia uusiin rakennushankkeisiin ja suurehkoihin peruskorjauksiin. Uusia hankkeita ovat ne, joihin ei ole vielä myönnetty RAY-avustusta. Suurehkoja peruskorjauksia ovat kokonaiskustannuksiltaan yli euron hankkeet. Toukokuussa Haetaan uusia projektiavustuksia erilaisiin kehittämishankkeisiin, kokeilu- ja käynnistämisprojekteihin sekä muihin määräaikaisiin hankkeisiin. 14

16 Syyskuussa Haetaan toiminta-avustukset: yleisavustukset ja kohdennetut toiminta-avustukset, ja investointiavustukset toimitila-, asunto- sekä käyttöomaisuushankintoihin hankinnan suuruudesta riippumatta. Syyskuussa haetaan lisäksi investointiavustukset alle euron peruskorjauksiin ja investointiavustusten jatkohakemukset (kun kyseiseen kohteeseen on jo myönnetty avustusta ainakin yhden kerran). Käynnissä olevien projektien jatkohakemukset (kyseiseen projektiin on jo myönnetty avustusta ainakin yhden kerran) haetaan myös syyskuussa. RAY-avustus myönnetään vuodeksi kerrallaan. Syyskuussa haetaan siis avustusta kaikkiin meneillään oleviin toimintoihin seuraavalle vuodelle. Lisätietoa RAY-avustuksista osoitteesta 4.2 ESR-rahoitus Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamien projektien tulee edistää vahvasti ainakin yhtä seuraavista ESR-ohjelman painotuksista: 1. Sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä miesten ja naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia työelämässä. 2. Kansainvälisen, kansallisen, alueellisen ja/tai paikallisen tason kumppanuus sekä työmarkkinaosapuolien ja kansalaisjärjestöjen osallistumista eri tasoilla. 3. Teknologisia ja sosiaalisia innovaatioita, jotka voivat liittyä esim. teknologiaan, kaupallistamiseen, organisaatioiden toimintaan tai sosiaalisiin käytäntöihin. 4. Kestävää kehitystä, jonkin/joidenkin seuraavan ulottuvuuden osalta: sosiaalinen, taloudellinen, kulttuurinen ja ekologinen kestävän kehityksen ulottuvuus. Rahoitusta voivat hakea yritykset, oppilaitokset, järjestöt, tutkimuslaitokset, kunnat, seutukunnat ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt tai niiden yhdistelmät. EU-tuen tarkoitus on hyödyttää mahdollisimman laajaa kenttää. Hankkeessa on oltava mukana EU-tuen lisäksi myös muita rahoittajia tai omaa rahoitusta. Hakija on vastuussa projektin kokonaisuudesta, yhteistyöstä projektin muiden toteuttajien kanssa, projektin tavoitteiden toteutumisesta sekä määrärahojen käytön ja osallistujia koskevan seurannan hoitamisesta. Toteuttajan tulee olla luotettava ja vakavarainen. Hakuaika: Hankerahoituksen hakuaika järjestetään pääsääntöisesti kerran tai kaksi vuodessa. Niistä ilmoitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (Ely-keskusten) internet-sivuilla sekä alueen päivälehdissä. Ilmoituksissa kerrotaan rahoitettavien toimien painopisteet, hakuajat sekä niiden valintakriteerit. 15

17 Lisätietoja hakumenettelyistä ja hakuajoista saa ELY-keskusten ESR-koordinaattoreilta ja lääninhallitusten-, maakuntien liittojen-, sosiaali- sekä terveysministeriön yhteyshenkilöiltä. EU-rahoitusta haetaan täyttämällä rahoitushakemus EURA2007 -järjestelmässä. Järjestelmään tehty hakemus tulostetaan, allekirjoitetaan (viralliset nimenkirjoittajat) ja toimitetaan hakuaikana postitse elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Alueellisia ELY-keskuksia on 14 ja ne sijaitsevat seuraavilla paikkakunnilla; Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa, Turussa, Porissa, Seinäjoella, Lappeenrannassa, Kouvolassa, Lahdessa, Mikkelissä, Kajaanissa ja Hämeenlinnassa. Lisätietoa ESR ja EAKR rahoituksesta osoitteessa: 4.3 Työllisyyspoliittinen avustus Työllisyyspoliittista avustusta voidaan myöntää toimintaan, jonka tavoitteena on mm. selvittää työttömien työnhakijoiden työ- ja toimintakykyä, työllistymisedellytyksiä sekä parantaa heidän työmarkkinavalmiuksiaan järjestämällä työmarkkinatoimenpiteitä ja työmahdollisuuksia, jotka helpottavat työnhakijan sijoittumista avoimille työmarkkinoille. Avustusta myönnetään enintään viideksi vuodeksi. Alueellisen työllisyysprojektin avustusta haetaan sen ELYkeskuksen työvoimaosastolta, jonka toimialueella projekti on tarkoitus toteuttaa (2012 tiedon mukaan). Hakuaika: Avustuksen haku tapahtuu jatkuvan haun menettelyllä, mutta eri Ely-keskukset voivat myös toteuttaa ajallisesti rajattuja hakuja. Lisää tietoa työllisyyspoliittisesta avustuksesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä (palkkatuella työllistämisestä, työelämäharjoittelusta, -kokeilusta ja -valmennuksesta sekä työvoimakoulutuksesta) ja hakulomakkeista on saatavana ELY-keskusten työvoimaosastoilta ja internetistä. Lisätietoa työvoimapoliittisesta avustuksesta osoitteesta 4.4 Taiteen keskustoimikunta Taiteen keskustoimikunta avustaa muun muassa alueellisten taidetoimikuntien yhteisöjä kulttuurin hyvinvointivaikutuksia edistävissä hankkeissa. Avustuksen tulee edistää kansalaisten yhteisöllisyyttä, arjen luovia toimintoja ja ympäristöä sekä työhyvinvointia kulttuurin ja taiteen keinoin. Avustusta päätettäessä painotetaan seuraavia asioita: Kuinka selkeä ja vahva hankkeen taiteellinen idea on? 16

18 Kuinka hankkeen tavoitteet on asetettu ja onko ne mahdollista saavuttaa esitetyllä tavalla? Millaista taiteellista haastetta tai kehitystä hankkeeseen sisältyy? Millaisia uutta luovia mahdollisuuksia hanke tarjoaa osallistuville taiteilijoille/osanottajille? Kehittääkö hanke siihen osallistuvien taitoja ja osaamista? Pitääkö hanke sisällään uusia ideoita, toimintatapoja ja riskinottoa? Hakuaika: Avustuksia haetaan erikseen määriteltyinä ajankohtina ja määräpäivään mennessä. Hakemus osoitetaan sille valtion taidetoimikunnalle, jaostolle tai lautakunnalle, joka avustuksen myöntää ja se toimitetaan Taiteen keskustoimikunnan hallintotoimistoon osoitteeseen: PL 293 (käyntiosoite Maneesikatu 7), Helsinki. Alueellisille taidetoimikunnille osoitetut hakemukset toimitetaan kyseisen taidetoimikunnan toimistoon. Päätös avustuksesta lähetetään kahden kolmen kuukauden kuluttua hakuajan päättymisestä. Avustusta haetaan seuraavalle vuodelle syksyisin. Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien hakulomakkeet ovat pdf-tiedostoina internetsivuilla kunkin avustusmuodon kuvauksen yhteydessä. Lomakkeen voi täyttää tietokoneen näytöllä ja tulostaa. Alueellisten taidetoimikuntien lomakkeita saa vastaavasti myös alueellisista toimistoista. Taiteen keskustoimikunnan alueellisia toimikuntia on 13 ja ne sijaitsevat Mikkelissä, Hämeenlinnassa, Oulussa, Kouvolassa, Jyväskylässä, Rovaniemellä, Tampereella, Vaasassa, Joensuussa, Kuopiossa, Porissa, Turussa ja Helsingissä. Lisätietoa taiteen keskustoimikunnan avustuksista osoitteesta 4.5 Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus (Tekes) Tekes rahoittaa tietyn prosenttiosuuden kehitysprojektin hyväksyttävistä kustannuksista. Rahoitusvaihtoehtoja ovat avustus, laina tai niiden yhdistelmä. Projektin saama rahoitus riippuu projektin luonteesta ja yrityksen koosta. Yritykset (joihin luetaan myös järjestöt) voivat saada Tekesin rahoitusta tutkimusja kehitysprojekteihin. Pienille ja keskisuurille yrityksille voidaan myöntää rahoitusta innovaatiopalveluiden hankintaan ja nuoret innovatiiviset yritykset voivat saada liiketoiminnan kokonaisrahoitusta. Tekes tukee sellaisia yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeita, jotka hyödyttävät yhteiskuntaa, kansantaloutta tai ympäristöä työ- ja elinkeinoministeriön Tekesille asettamien elinkeino-, teknologia- ja innovaatiopoliittisten tavoitteiden mukaisesti. 17

19 Hakuaika: Rahoitushakemuksille ei ole hakuaikoja, joten rahoitusta voi hakea jatkuvasti. Tuettavien hankkeiden tulee edistää muun muassa rahoituksen saajien osaamista tai yritysten verkottumista. Kehitysprojektia suunniteltaessa kannattaa jo varhaisessa vaiheessa ottaa yhteyttä Tekesiin. Projekti-ideaa voi esitellä Tekesin tai lähimmän Ely-keskuksen asiantuntijalle jo ennen hakemuksen laatimista. Häneltä saa vastauksia projektin sisältöön liittyviin kysymyksiin. Rahoitusta haetaan sähköisesti. Lisätietoa Tekes -rahoituksesta osoitteessa 4.6 THL:n Terveyden edistämisen määräraha Terveyden ja Hyvinvoinnin laitokselta (THL) haettava terveyden edistämisen määräraha on harkinnanvarainen, vuosittain haettavaksi julkaistava rahallinen tuki, joka on tarkoitettu pääsääntöisesti 1 3 vuotta kestäviin terveyden edistämisen kokeilu- ja kehittämishankkeisiin sekä terveyden edistämistä tukeviin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin. Rahoituksen myöntämisen tärkein peruste on hankkeen tuottama lisäarvo terveyden edistämiselle. Tuettavan hankkeen tulee kehittää terveyden edistämisen rakenteita, menetelmiä, laatua tai yhteistyötä sekä pyrkiä kaventamaan väestöryhmien välisiä terveyseroja. Lisäksi hankkeen tulee liittyä Terveys kansanterveysohjelman ja muiden kansallisten terveyden edistämisen ohjelmien toimeenpanoon. Määrärahan jaossa on vuosittaisia painotuksia. Terveyden edistämisen määrärahasta voidaan myöntää valtionavustuksia järjestöille, säätiöille, kunnille ja muille toimijoille (esimerkiksi yliopistot, ammattikorkeakoulut ym. oppilaitokset, sairaanhoitopiirit) sekä tehdä sopimuksia valtionhallinnon laitosten kanssa terveyden edistämisen hankkeista. Hakuaika: Hanke-ehdotukset jätetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen kesäkuun puoliväliin mennessä, ja ne arvioidaan heinä syyskuussa. Terveyden edistämisen määrärahaa haetaan hanke-ehdotuslomakkeella, jonka tietojen perusteella valinta tapahtuu. Hakuilmoitus julkaistaan vuosittain Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilla toukokuussa. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa määrärahan hankekohtaisen käyttösuunnitelman viimeistään tammikuussa. Hanke-ehdotus jätetään sähköisessä järjestelmässä. Lisätietoa terveyden edistämisen valtionavustuksista osoitteessa 18

20 4.7 Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma (KKI-ohjelma) Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma on opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaalija terveys-ministeriön/osittain RAY:n rahoittama toimintaohjelma, joka kestää vuoteen 2014 saakka. Ohjelmaa tarkistetaan vuoden 2013 lopussa ja se jatkuu, mikäli ministeriöt haluavat. Ohjelman tavoitteena on madaltaa yli 40-vuotiaiden kynnystä liikuntaharrastuksen aloittamiseen tarjoamalla heille esimerkiksi säännöllistä, ohjattua ryhmäliikuntaa, eri lajien starttikursseja tai ohjaajien koulutusta. Paikallishankkeita on eri puolilla Suomea. Hakuaika: Ohjelman taloudellista tukea jaetaan kaksi kertaa vuodessa ja hakuajat ovat maaliskuussa ja syyskuussa. Paikallishankkeet voivat hakea taloudellista tukea toimintaansa KKI-ohjelmalta. Hanketuella kannustetaan huomioimaan KKI-ohjelman tärkeitä painopistealueita. Vuonna niitä olivat erityisesti fyysisesti huonokuntoiset miehet sekä painonhallintaan liittyvät liikunta- ja ravitsemusmallit. KKI-ohjelman toteutuksesta vastaa Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Haku on avoin kaikille rekisteröidyille yhteisöille. Hanke voi saada avustusta vain kerran vuodessa eli joka toisella hakukierroksella. Päätökset postitetaan hakijoille kesäkuussa ja joulukuussa. Tukea myönnetään hankkeille, jotka parhaiten täyttävät seuraavat kriteerit: Hanke aktivoi liikkumaan yli 40-vuotiaita, jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Hankkeella on toimintamalli, joka houkuttelee, ei lainkaan tai vähän liikkuvia ihmisiä liikunnallisen elämäntavan alkuun. Hanketta järjestävät useat eri tahot, joille kohderyhmän aktivoiminen liikkumaan on yhteinen tavoite. Hankkeen hakema avustus on korkeintaan puolet kokonaiskuluista. Tukea ei myönnetä mittaviin välinehankintoihin, matkakorvauksiin eikä yksittäisten tapahtumien järjestämiseen. KKI-ohjelma voi myöntää avustusta myös sellaisille hankkeille, jotka tukevat KKI-toiminnan aloittamista ja tavoitteita. Hankeavustuksen lomake täytetään ja lähetetään sähköisesti sekä tulostetaan, allekirjoitetaan ja postitetaan myös paperisena osoitteeseen: KKI-ohjelma, Viitaniementie 15a, Jyväskylä. Lisätietoa Kunnossa kaiken ikää -ohjelmasta osoitteessa /www.kki.likes.fi/ 19

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Oheismateriaali Kult

Oheismateriaali Kult KANGASALAN KUNTA Avustustoiminnan yleiset periaatteet 1. Johdanto Tähän Kangasalan kunnan avustustoiminnan yleiset periaatteetasiakirjaan on koottu Kangasalan kunnan avustusten myöntämiseen liittyviä ohjeita,

Lisätiedot

OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA. Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku.

OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA. Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku. 1 OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku.fi/nuoriso 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä avustuksista 2. Mihin tarkoituksiin

Lisätiedot

Kuinka toimitaan - avustustoiminnan lähtökohdat

Kuinka toimitaan - avustustoiminnan lähtökohdat Kuinka toimitaan - avustustoiminnan lähtökohdat 2.3.2012 Ajankohtaista avustusvalmistelusta tiimimuotoinen valmistelu ja yhteyshenkilöt RAY:n odotukset hankkeilta yhteistyö, tulosten juurtuminen Verkkoasioinnin

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata.

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata. 09.12.2015 1 (5) n käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä tehdään paljon hyvää kehittämistyötä eri vastuualueilla ja yksiköissä. Laajan kehittämistyön näkyväksi tekemisen

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Hankeprosessi ajankohtaiset asiat. Kirjastojen hankepäivä , Kuopio

Hankeprosessi ajankohtaiset asiat. Kirjastojen hankepäivä , Kuopio Hankeprosessi ajankohtaiset asiat Kirjastojen hankepäivä 7.10.2016, Kuopio 1 Valtionavustukset, hanke ja hankerekisteri Valtionavustukset: hakeminen ja käytettävissä olevat määrärahat Rahoitustoiminnan

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 18.9.2015 1 PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN VALTIONAVUSTUS VUONNA 2015 LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO 2 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustus Valtio tukee lasten ja nuorten

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT AVUSTUSOHJE

NUORISOPALVELUT AVUSTUSOHJE NUORISOPALVELUT AVUSTUSOHJE MIKKELIN KAUPUNGIN NUORISOPALVELUIDEN AVUSTUSOHJE Nuorisolain mukaan nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Kunnan tulee paikalliset olosuhteet huomioon ottaen

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Museoista hyvinvointia ja terveyttä Vava Lunabba Suunnittelija Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuribudjetin jakautuminen 2011

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään liikuntalain (390/2015) nojalla: Valtioneuvoston asetus liikunnan edistämisestä 1 luku Valtion liikuntaneuvosto 1 Valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen

Lisätiedot

Nero-rahoitus. Maarit Niva

Nero-rahoitus. Maarit Niva Nero-rahoitus Maarit Niva rahoittaja Oulun kaupunki valtuuston kullekin vuodelle myöntämä määräraha ennaltaehkäisevään työhön hyvinvoinnin palvelualueelle Huom! ta-päätös tulee joulukuussa v 2012 hyvinvointilautakunta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ 2 Sisällys Johdanto... 3 1. Toiminta-avustus... 3 1.1. Hakukelpoisuus avustukseen... 3 1.2. Toiminta-avustuksen hakeminen... 4 1.3. Toiminta-avustusten

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT SISÄLLYSLUETTELO Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 3 Yleisavustus (Ay)... 3 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)...

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Opiskelijahuoltolain toimeenpano tuki Uudistettujen valintaperusteiden käyttöönoton tuki Opetusneuvos

Lisätiedot

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunta PL 60 04301 Tuusula

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

TAITEEN JA KULTTUURIN RAHOITUS. - Miten tehdään hyvä hakemus?

TAITEEN JA KULTTUURIN RAHOITUS. - Miten tehdään hyvä hakemus? TAITEEN JA KULTTUURIN RAHOITUS - Miten tehdään hyvä hakemus? MITEN TEHDÄÄN HYVÄ HAKEMUS? HAKISINKO APURAHAA? Kohdista oikein: mieti, mihin apurahaa tarvitaan kuka hakee? taiteilija / työryhmä / yhteisö

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE

KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE 0 KAUNIAISTEN KAUPUNKI Nuorisolautakunta KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE Nuorisolautakunnan 23.6.1999 31 vahvistama, päivitetty 16.2.2006 14 1 1. JOHDANTO... 2 2. NUORISOTOIMINTA, JOTA NUORISOLAUTAKUNTA

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

Asia HAKUTIEDOTE 2013 Ammatillinen lisäkoulutus Valtakunnalliset työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset

Asia HAKUTIEDOTE 2013 Ammatillinen lisäkoulutus Valtakunnalliset työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset HAKUTIEDOTE 7.2.2013 22/2013 Asia HAKUTIEDOTE 2013 Ammatillinen lisäkoulutus Valtakunnalliset työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset Taustaa Säädösperusta Valtionavustuslaki (688/2001)

Lisätiedot

Suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin

Suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin OKM/209/523/2016 AIESOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN RAHOITTAMASSA HANKKEESSA Suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin 1 OSAPUOLET Tämä

Lisätiedot

Urheiluseuran kehittäminen

Urheiluseuran kehittäminen Urheiluseuran kehittäminen seuratuen avulla Havaintoja vuosilta 2013 2016: Hankkeeseen valmistautuminen Janne Pyykönen, Johanna Hentunen, Salla Turpeinen, Miitta Riekki, Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginhallituksen toimiala NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Nastolan aluejohtokunta 23.02.2016 12 1 NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Sisällysluettelo Sivu 1. Avustuksen saajat... 2 2. Avustuksen

Lisätiedot

Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009)

Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009) HAKUTIEDOTE 45/2010 4.5.2010 Asia HAKUTIEDOTE 2010 Yleissivistävä koulutus Oppilaanohjauksen kehittäminen Taustaa Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009)

Lisätiedot

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Valtionavustukset järvien kunnostamiseen Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Kotijärvet kuntoon Espoossa -seminaari 22.9.2016 Avustukset järvien kunnostamiseen ELY-keskus voi myöntää valtionavustusta järven

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Tilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pohjois-Pohjanmaalla 15.12.2015 Palveluesimies Virpi Niemi 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus

Lisätiedot

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille Valtionavustushankkeiden 2016 aloitusseminaari Hankeryhmät Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus TYPO

Työllisyyspoliittinen avustus TYPO TriPla-hanke TriPla-hanke LounaPlussa ry:n ja Hämeen Kylät ry:n toteuttama välityömarkkinahanke, jossa työllistetään palkkatuella pitkään työttömänä olleita henkilöitä yhdistyksiin ja yrityksiin Toimialueena

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 21.5.2014 Avustuksen tausta: lainsäädäntö Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen tähtääviä hankkeita

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-hakuinfo Tieteiden talo 13.1.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Vesi ja yhdyskuntien kehitys-seminaari, 17.2.2012, Tampere Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto TkT Riina Liikanen 17.2.2012 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Perustettu v. 2003

Lisätiedot

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu Miten tukea haetaan? Valtteri Karhu Rahoitusta haetaan Eura2014 -järjestelmässä Rakennerahastojen viestintä, kuten hakuilmoitukset julkaistaan verkossa osoitteessa www.rakennerahastot.fi Sivustolla sivut

Lisätiedot

Terveyden edistämisen määräraha

Terveyden edistämisen määräraha laki terveyden edistämisen määrärahasta 333/2009 valtion talousarvion momentti 33.70.50 määrärahan mitoituksessa otetaan huomioon väestön päihteiden käytön ja tupakoinnin yleisyys ja niistä aiheutuneet

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Sote-valmistelijat

Sote-valmistelijat Sote-valmistelijat 9.5.2016 Uusia resursseja kärkihankkeista HALLITUKSEN STRATEGINEN PAINOPISTEALUE: Hyvinvointi ja terveys Hyvinvoinnin ja terveyden ministerityöryhmä sosiaali- ja terveysministeri Hanna

Lisätiedot

Hankejohtaminen on keino organisoida, tukea organisaation perustehtävän toteutumista ja saada aikaan merkittäviä muutoksia. Visio Hanke.

Hankejohtaminen on keino organisoida, tukea organisaation perustehtävän toteutumista ja saada aikaan merkittäviä muutoksia. Visio Hanke. Tarkastuslautakunta 21.10.2014 LIITE 1 Ongelma johtaminen on keino organisoida, tukea organisaation perustehtävän toteutumista ja saada aikaan merkittäviä muutoksia RKK Strategian kriittiset menestystekijät

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT

SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT Suomessa tehtävään kansatieteelliseen tutkimukseen on haettavissa tutkimusstipendejä Seurasaarisäätiön Emil ja Lempi Hietasen rahastosta. Emil ja Lempi Hietasen rahasto

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016 Hakijan ohje Sisältö: 1. Yleistä ESR-hausta 2. Haun erityispiirteet 3. Ohjeita hakemuksen

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Päivämäärä Työllisyyttä edistävien ESR- ja työllisyyshankkeiden kuntarahoituksen myöntämisperusteet

Päivämäärä Työllisyyttä edistävien ESR- ja työllisyyshankkeiden kuntarahoituksen myöntämisperusteet Sivu 1 74 Dno Työllisyyttä edistävien ESR- ja työllisyyshankkeiden kuntarahoituksen myöntämisperusteet OUKA/351/02.05.01.03/2014 Päätöshistoria Kaupunginhallituksen kehittämisjaosto kokous 28.01.2014 10

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET 2017-2018 Taide- ja kulttuuriavustukset Kehittämisavustukset Taide- ja kulttuuripalkinnot Helsingin kulttuuripalkinto Helsingin

Lisätiedot

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili ) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili ) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili 23.01.22) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto 7.10.2015 Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan kulttuuriavustussääntö

Nurmijärven kunnan kulttuuriavustussääntö Nurmijärven kunnan kulttuuriavustussääntö www.nurmijarvi.fi 2 NURMIJÄRVEN KUNNAN KULTTUURIAVUSTUSSÄÄNTÖ 1.YLEISET PERIAATTEET 2. AVUSTUKSET 2.1 Tuotantotuki 2.2 Yhdistyksen vuokra-avustus 2.3 Työskentelyapuraha

Lisätiedot

Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009)

Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009) HAKUTIEDOTE 39/2010 12.4.2010 Asia HAKUTIEDOTE 2010 Yleissivistävä koulutus Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen Taustaa Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

TYYn avustukset järjestöille

TYYn avustukset järjestöille TYYn avustukset järjestöille 23.03.2016 Universitas Turku TYY & TY yhteistyössä Opetusta tukevan tai muuten akateemisen toiminnan järjestämiseen Esimerkiksi kurssien tai seminaarien järjestämiseen ja julkaisujen

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli L A S T A - h a n k e 2014 16 LASTA- hankkeen organisaatiokaavio 2013 Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Sisäasiainministeriö (SM)/Poliisihallitus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Norlamo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Norlamo, puh 17.02.2016 Sivu 1 / 1 551/2016 02.05.01 24 terveyslautakunnan kohdeavustukset 1.1.2017 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Norlamo, puh. 050 359 9504 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja

Lisätiedot

Näitä avustuksia myönnetään kylä- tai asukasyhdistyksille ja muille yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille

Näitä avustuksia myönnetään kylä- tai asukasyhdistyksille ja muille yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille 10.11.2015 1 Karstulan kunnanvaltuusto varaa vuotuiseen talousarvioon määrärahan harkinnanvaraisia avustuksia varten, joilla tuetaan ja luodaan edellytyksiä paikalliselle kansalais-, liikunta-, nuoriso-,

Lisätiedot

Näitä avustuksia myönnetään kylä- tai asukasyhdistyksille ja muille yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille

Näitä avustuksia myönnetään kylä- tai asukasyhdistyksille ja muille yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille 10.11.2015 1 Karstulan kunnanvaltuusto varaa vuotuiseen talousarvioon määrärahan harkinnanvaraisia avustuksia varten, joilla tuetaan ja luodaan edellytyksiä paikalliselle kansalais-, liikunta-, nuoriso-,

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 25.2.2016 1 LIIKKUVA KOULU OHJELMAN KÄRKIHANKE: LIIKKUVA KOULU OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Lapin aluehallintovirasto 25.2.2016 2 o OKM toimeenpanee Sipilän

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot