Kuikka Anu Utriainen Jarkko Virkkunen Anne. Onnistunut projekti VANHUS- JA LÄHIMMÄISPALVELUN LIITON PROJEKTIKÄSIKIRJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuikka Anu Utriainen Jarkko Virkkunen Anne. Onnistunut projekti VANHUS- JA LÄHIMMÄISPALVELUN LIITON PROJEKTIKÄSIKIRJA"

Transkriptio

1 Kuikka Anu Utriainen Jarkko Virkkunen Anne Onnistunut projekti Uudistettu painos 2012 VANHUS- JA LÄHIMMÄISPALVELUN LIITON PROJEKTIKÄSIKIRJA K e h i t t y v ä t v a n h u s p a l v e l u t j u l k a i s u j a 2 /

2 Kuikka Anu Utriainen Jarkko Virkkunen Anne Onnistunut projekti Uudistettu painos 2012 VANHUS- JA LÄHIMMÄISPALVELUN LIITON PROJEKTIKÄSIKIRJA Kehittyvät vanhuspalvelut julkaisuja 2/2012

3 Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Hämeentie A Helsinki Puh. (09) Fax (09) Kehittyvät vanhuspalvelut julkaisuja 2/2012 ISSN ISBN Alkuperäisen julkaisun tekijät (Kehittyvät vanhuspalvelut julkaisuja 1/2008): Aalto Satu, Marjakangas Satu, Kuikka Anu ja Virkkunen Anne Taitto: Vitale Ay / Taina Leino Paino: Kopio Niini / Painopörssi 2012

4 SISÄLLYS ALKUSANAT... 5 LUKIJALLE Projekti yhdessä työskentelyn iloa Keskeiset käsitteet Projektin lähtökohdat ja suunnittelu Projektirahoitus RAY-rahoitus ESR-rahoitus Työllisyyspoliittinen avustus Taiteen keskustoimikunta Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus (Tekes) THL:n Terveyden edistämisen määräraha Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma (KKI-ohjelma) Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntamäärärahat Kuntien toiminta-avustus Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry Projektin käynnistäminen ja ohjaus Projektin talouden suunnittelu ja seuranta Liiton korvaukset jäsenjärjestölle Projektiorganisaatio Projektin ohjaus ja ositus Projektin arviointi Arviointikriteerit Arviointisuunnitelma Yhteiset arviointikäytännöt Liiton projektiarvioinnin työvälineet Arvioinnin mittarit Projektin dokumentointi Projektin viestintä Projektitulosten juurruttaminen ja levittäminen Tulosten juurruttaminen Tulosten levittäminen Projektin kompastuskivet... 49

5 11 Onnistunut päätös Projektin päätösseminaari Projektin loppuraportti Juhlan aika...55 Lähteitä ja kirjallisuutta...56 Liitteet Liite 1. Projektin prosessi...58 Liite 2. Projektin aikajana...59 Liite 3. Projektitapahtumien vuosikello...60 Liite 4. Projektihakemus...61 Liite 5. SWOT-analyysi...63 Liite 6. Viestinnän matriisi...64

6 ALKUSANAT Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto on valtakunnallinen vanhustyöjärjestö, joka osallistuu vanhuspalvelujen kehittämiseen ja tukee jäsenjärjestöjensä toimintaa. Kehittämistoiminnassa projektityöskentely on keskeinen työtapa, joka mahdollistaa uusien työmenetelmien luomisen ja kehittämisen. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ja sen jäsenjärjestöt ovat aktiivisesti mukana tässä vanhuspalvelujen kehittämistyössä. Liitto toimii myös jäsenjärjestöjensä edunvalvojana ja tukee jäsenjärjestöjen verkottumista keskenään muiden palvelujen tuottajien ja yhteistyötahojen kanssa. Vanhustyötä tekevissä yhdistyksissä ja yhteisöissä kehittämistarve on jatkuvaa. Toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista nousevat kehittämistyön haasteet liittyvät mm. väestön vanhenemiseen, työvoiman saatavuuden heikentymiseen ja yhteiskunnallisen monimuotoisuuden lisääntymiseen. Toisaalta muutokset avaavat myös uusia mahdollisuuksia kehittämiseen. Suurin osa projekteista rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen tai ministeriöiden avustusvaroin. Toimijoiden lisääntyessä rahoitettavilta avustuskohteilta ja projekteilta vaaditaan yhä enemmän suunnitelmallisuutta, vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Onnistunut projekti -projektikäsikirjassa kuvataan projektin toteuttamiseen liittyviä keskeisiä toimintoja. Tämä käsikirja on päivitetty ja osin uusittu versio vuonna 2008 julkaistusta projektikäsikirjasta. Projektikäsikirja tuo esiin myös sen, miten Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitossa tehdään projektityötä. Käsikirja on käytännönläheinen, ja se luo yhteisen toimintapohjan sekä tavoitteet liiton ja jäsenjärjestöjen väliselle projektitoiminnalle. Käsikirja antaa selkeän kuvan myös muille tahoille: rahoittajille, auditoijille ja yhteistyökumppaneille, liiton projektien hallinnoinnista ja toteutuksesta. Myös kaikki muut toimijat voivat hyödyntää opasta omissa projekteissaan. Toimintaympäristön ulkoiset muutospaineet vaativat vanhustyötä tekeviltä yhteisöiltä jatkuvaa toimintojen sekä palvelujen kehittämistä, arviointia ja seurantaa. Projekti- ja kehittämistyön kautta syntyvät muutokset ja toiminnan vaikuttavuus on myös pystyttävä entistä selvemmin osoittamaan. Käsikirja tukee myös onnistunutta muutosjohtamista. Iloa ja onnistumisia kehittämistyöhön Virpi Dufva toiminnanjohtaja 5

7 LUKIJALLE Projekti on erinomainen menetelmä vanhuspalvelujen sekä työelämän kokeiluja kehittämistoiminnan eteenpäinviemisessä. Parhaimmillaan projekti mahdollistaa rohkeimpienkin ideoiden testaamisen käytännössä. Projektimainen työskentelytapa antaa tilaa luovuudelle ja innovatiivisuudelle ja sen avulla voidaan tarjota vanhusasiakkaille uusia ja erilaisia yhteistyön muotoja sekä uusia palveluratkaisuja. Projektitoiminta antaa tekijälleen mahdollisuuden testata omia rajojaan ja riskejä hallitusti. Tämä projektikäsikirja on tarkoitettu projekti- ja kehittämistoiminnassa oleville ja kehittämistyöstä kiinnostuneille. Käsikirjassa kuvataan Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton toimintatapoja projektityöskentelystä ja tuodaan esiin kehittämistyössä yleisesti huomioitavia asioita. Projektikäsikirjan ensimmäinen painettu versio julkaistiin vuonna 2008 ja nyt kädessäsi oleva käsikirja on sen toinen uudistettu painos. Käsikirjassa tuodaan esille liiton projektitoiminnan ja ylipäätään projektitoiminnan prosessikuvausta. Käsikirja sisältää seuraavat kehittämistyön osiot: projektin lähtökohdat ja suunnittelu, rahoituskanavat, projektin käynnistäminen ja ohjaus, projektin arviointi, dokumentointi, viestintä, tulosten juurruttaminen ja levittäminen sekä mahdollisia kompastuskiviä ja projektin päättäminen. Käsikirjan liitteistä lukija voi poimia projektityön suunnitteluun ja eteenpäin viemiseen liittyviä malleja ja lomakkeita. Liiton projektitoiminta lähtee liikkeelle sen jäsenjärjestöjen esiin tuomista kehittämistarpeista sekä vanhusasiakkaiden hyvinvoinnin tarpeista. Projektiprosessia seuraten kehittämistyö etenee suunnitelmallisesti ja koordinoiduksi sen päättämiseen sekä onnistuneiden tulosten levittämiseen. Liiton kehittämistoiminta tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden valtakunnallisten toimijoiden ja erityisesti liiton jäsenjärjestöjen kanssa. Projektikäsikirja on tarkoitettu työvälineeksi liiton ja kehittämistyöhön muodostettujen verkostojen väliseen yhteistyöhön. Kehittämisyhteistyö helpottuu, kun verkostolla on yhdessä sovitut tavat toimia projekteissa. Onnistuneita hetkiä projektien parissa! Helsingissä Anu Kuikka Jarkko Utriainen Anne Virkkunen Suunnittelija Suunnittelija Suunnittelija 6

8 1 Projekti yhdessä työskentelyn iloa Käytännössä projekti syntyy ihmisten yhteistoimintana erilaisissa verkostoissa ja ryhmissä. Projektit kokoavat yhteen erilaisilla mielipiteillä, taidoilla ja asiantunti juudella varustettuja ihmisiä. Ryhmien sisäinen ja ulospäin suuntautuva yhteistyö on projektitoiminnan rikkaus ja samalla sen onnistumisen kulmakiviä. Organisaation kehittämisilmapiiri, vuorovaikutus ja erilaiset tilannekohtaiset tekijät vaikuttavat projektin onnistumiseen. Projektin laatu ja onnistuminen riippuu yhdessä toimivista ihmisistä ja heidän sitoutumises taan projektiin. Kaikkien tahojen; johdon, työntekijöiden, projektiryhmän jäsenten, yhteisön luottamusjohdon ja sidosryhmien sitoutuminen on tärkeää projektin onnistumisessa. Projektissa sitouttamisvastuuta on jokaisella toimintaan osallistuvalla, mutta erityisesti sitä on projektin asettajalla, yhdistyksen hallituksella ja johdolla sekä projektista vastaavalla työntekijällä. Sitouttamisen välineitä projektin kuluessa ovat mm. jatkuva raportointi ja säännöllinen projektin etenemisestä tiedottaminen sekä viestintä. On hyvä muistaa, että kehittämisrahoitusta saaneen järjestön johto ja hallituksen jäsenet ovat osa projektin arvioinnin toteuttajista ja heidän sitoutumisensa vaikuttaa myös projektin tavoitteisiin, voimavarojen hankkimiseen sekä ylläpitoon. 7

9 Yhteiseen kehittämistyöhön mukaan lähtevillä järjestöillä tai muilla tahoilla ja heidän toiminnallaan on liiton projekteissa merkittävä rooli. Usein vanhustyön järjestöjen projektivastaavat toimivat projektityön lisäksi mukana myös arjen hoivatyössä, mikä aiheuttaa haasteita projektin toteuttamiselle. Projektitoiminnalle edullista on se, että siitä vastaava saa hoitaa kehittämistyötä päätyönään. Järjestöjen johdon tulee varmistaa, että kehittämistyölle varataan riittävästi resursseja. Kehittämistyössä on tärkeää myös järjestöjen ja muiden tahojen työntekijöiden mukaan ottaminen niin tavoitteiden asetteluun kuin suunnitteluun. Oman organisaation työntekijöille tiedottaminen ja viestintä on ensiarvoisen tärkeää. Avainase massa ovat yhteisen hyödyn näkeminen, resurssien oikea kohdentaminen ja kaiken kaikkiaan hyvä projektin ohjaus. Yhteistyökumppaneiden ja muiden sidosryhmien osuus projektissa vaihtelee projektin tavoitteista riippuen. Esimerkiksi työyhteisön sisäiset kehittämistavoitteet eivät vaadi yhtä paljon ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden sitouttamista kuin esimerkiksi palveluketjujen parantamiseen tai uusien palvelumuotojen luomiseen tähtäävät tavoitteet. Projektin etenemisen kannalta tärkeää on myös projektiryhmän sitoutuminen. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton projektin projektiryhmä koostuu paikallisista projektivastaajista ja liiton projektin suunnittelijasta tai projektipäälliköstä. Ryhmän yhteishenki muodostuu sitoutumisen, säännöllisten kokoontumisten, dokumentoinnin sekä yhteisesti sovittujen tavoitteiden mukaan ja niitä noudattaen. Projektivastaavien tapaamiset ovat luonteeltaan vertaistuellisia, arvioivia ja toimintaa innovoivia. Tapaamisissa pyritään vahvistamaan yhteistä sekä paikallista kehittämistoimintaa. Vertaistuella eli keskinäisellä keskustelulla ja kokemusten vaihdolla on tapaamisissa merkittävä osuus. Tapaamisten yhteyteen pyritään järjestämään myös virkistystoimintaa ja erilaisia tutustumisia muihin yhteisöihin, jolloin vuoropuhelua sekä voimavarojen jakamista päästään toteuttamaan vapaammin. 8

10 Keskeiset käsitteet 2 Projekti on erityistä tarkoitusta varten suunniteltu ja perustettu toiminnan toteutuksen väline eli työmenetelmä. Se on sarja ainutlaatuisia, monimuotoisia ja toisiinsa kytkeytyneitä toimintoja, joilla on tavoite tai päämäärä ja jotka toteutetaan määrätyn ajan, talousarvion ja määrättyjen erityisehtojen mukaan. Projektin tunnuspiirteitä ovat: Määräaikaisuus (alku ja loppu) Kertaluonteisuus (ei toistuvaa toimintaa) Erityinen tarkoitus ja tavoite Rajattu tehtäväkokonaisuus Erilliset, osoitetut resurssit Hallittu ja joustavasti tilanteisiin mukautuva kokonaisuus Oma ohjausrakenne; vastuut ja valtuudet tilannekohtaisesti määritelty Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton projekti- ja hanketoimintaan liittyviä keskeisiä käsitteitä: Liittotoimikunta Suunnittelija Projektipäällikkö Projektivastaava/ Projektiohjaaja Verkosto Liiton strateginen johto, joka asettaa projektin ja valvoo sitä. Liittotoimikunta hyväksyy joissakin projekteissa paikalliset projektit hakemusten perusteella tai liittotoimikunta hyväksyy projekti suunnitelman, jossa yhteistyökumppanuus on varmistettu aiesopimuksella. Vastaa liiton valtakunnallisen projektin johtamisesta, hallinnasta ja taloudellisten resurssien käytöstä sekä dokumentoi ja raportoi projektin etenemisestä projektin asettajalle, asiantuntijatyöryhmälle sekä rahoittajalle. Projektipäällikön vastuut ja tehtävät ovat samat kuin suunnittelijan. Liitossa projektipäällikkö palkataan useamman henkilön työllistäviin yhteistyöprojekteihin. Projekteja tehdään yhteistyössä liiton jäsenjärjestöjen tai muiden tahojen kanssa. Jokaisessa hyväksytyssä projektikohteessa nimetään projektivastaava, joka toimii projektin ajan sen ensisijaisena yhteyshenkilönä ja vastaa paikallisesta kehittämistoiminnasta. Verkosto on yksilöiden muodostama joukko, jota niiden väliset siteet yhdistävät. Verkostoja käytetään kehittämistyössä organisointi ja koordinointimuotona. 9

11 Valtakunnallinen projekti Paikallinen projekti Asiantuntijatyöryhmä Ohjausryhmä Projektityöryhmä Projektitiimi Valtakunnallisella tasolla toimiva kehittämisprojekti, jota liitto hallinnoi. Paikallinen toiminta, jota jäsenjärjestö / muu taho hallinnoi. Asiantuntijatyöryhmä on liiton valtakunnallisen projektin tueksi valittava ryhmä, joka arvioi projektin etenemistä ja antaa asiantuntija-apua sekä tukea suunnittelijalle tai projektipäällikölle. Ohjausryhmä on paikallisen projektin tueksi valittava ryhmä, joka ohjaa ja antaa tukea projektivastaavan työlle. Suunnittelija(t), projektipäällikkö ja projektivastaavat muodostavat yhdessä projektityöryhmän, joka kokoontuu sovitusti. Liiton hallinnoimassa useamman kuin kahden valtakunnallisen toimijan välisessä yhteistyöprojektissa. Tiimin jäsenet ovat projektissa mukana olevien toimijoiden itsensä palkkaamia. 10

12 Projektin lähtökohdat ja suunnittelu 3 Projektitoiminnan tärkeimpänä lähtökohtana on tarpeen selvittäminen. Projektilla tulee olla tarve ja liiton kehittämistoiminnassa tarve nousee vanhuspalveluista. Erilaiset valtakunnalliset ohjelmat ja linjaukset määrittelevät kehittämistoiminnan pääsuuntia. Tarpeen tulee nousta myös liiton jäsenjärjestöjen keskuudesta, sillä käytännön projektitoiminnan toteutus tapahtuu jäsenjärjestöissä eri puolilla Suomea. Tarpeita selvitetään monin eri tavoin. Liitto tekee vuosittain toiminta- ja imagokyselyt ja liiton sekä sen projektien järjestämistä koulutuksista lähetetään koulutuspalautekyselyt kaikille koulutukseen osallistuneille. Kyselyistä nousee esiin erilaisia kehittämistoiminnan tarpeita, joita voidaan työstää projekti-ideoiksi. Uuden projektin tarve voi myös nousta jonkun edellisen projektin lopputuloksista. Kun idea projektista on syntynyt, tarkastellaan sitä suhteessa liiton strategiaan ja toimintaan. Projektin tulee istua liiton strategisiin suuntaviivoihin, ja projektilla tulee olla yhtymäkohtia myös valtakunnallisiin vanhustyön linjauksiin (Virtanen 2009). Projektin ideaa tarkastellaan ja arvioidaan myös rahoittajien näkökulmasta ja mietitään, onko realistista saada rahoitusta hankkeelle. Kun projektin ideaa on tarkasteltu useammasta näkökulmasta voi projektin varsinainen suunnittelu alkaa. Liiton projektien prosessi on kuvattu liitteessä 1. Liiton projektitoiminnan tavoitteet Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton projektit ovat liittokokouksen vahvistaman strategian mukaisia. Projektin tavoitteet määrittävät sen, mitä projektin kuluessa ja päättyessä arvioidaan. Liiton kehittämistoiminnan tavoitteiden lisäksi jokaisessa projektissa voi olla myös yksilölliset tavoitteensa. Liiton kehittämistoiminnan tavoitteita ovat: Kehitetään uusia toimintamuotoja ja resursseja vanhustyöhön. Kehittämistoiminta tukee liiton strategisia tavoitteita, hyvää ikääntymistä ja laadukasta kotona asumista. Tukeudutaan yhteiskunnallisiin ikäohjelmiin, lakeihin ja säännöksiin. Kehitetään projektihallinnan menetelmiä tukemaan tuloksellista kehittämistyötä, jolla varmistetaan jäsenjärjestöjen edelläkävijyys. 11

13 Projektin suunnittelu Projektin suunnitteluvaihe tulisi toteuttaa huolella. Siihen kannattaa käyttää aikaa ja projektin päätavoite on syytä pitää mielessä koko ajan. Suunnitelmasta saadaan realistinen, kun tiedostetaan miksi projektia ollaan asettamassa ja mihin sillä pyritään. Mitä mitattavampaan muotoon projektin tavoitteet voidaan kirjata, sitä helpompaa on tulosten arviointi. On hyvä miettiä erikseen lyhyen tähtäimen tavoitteet, jotka ovat helpommin saavutettavissa ja pitkän tähtäimen tavoitteet. Projektisuunnitelmassa paneudutaan myös projektin arviointiin eli mietitään keinoja ja menetelmiä, miten projektin tuloksia ja toimintaa arvioidaan. Projektin suunnittelua ohjaavat omalta osaltaan rahoittajan laatimat avustushakemuslomakkeet ja niitä käsittelevät ohjeistukset. Niihin kannattaa tutustua ajoissa ja huolellisesti ennen kuin uutta projektia suunnitellaan. Suunnittelun hyvä apuväline on aikajana (liite 2), johon merkitään suunnitellut toimenpiteet projektin eri kuukausille ja vuosille. Aikajana auttaa näkemään projektin kokonaisuuden. Suunnitteluvaiheessa kannattaa tehdä yhteistyötä alan asiantuntijoiden kanssa. On myös syytä selvittää, onko jossakin tehty samanlaista kehittämistyötä tai toimintaa jo aikaisemmin. Nykyisin rahoittajat suosivat laajempia projektikokonaisuuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että projektissa toimii yhteistyössä useampi järjestö tai taho. On tärkeää, että yhteistyöstä kerrotaan riittävän läpinäkyvästi ja selvästi suunnitelmissa, erityisesti se, mitä kukin taho projektissa toteuttaa. Vaatimuksena on usein myös, että yhteistyöstä toimitetaan myös allekirjoitetut aie-/yhteistyösopimukset avustushakemuksen yhteydessä. Projektisuunnitteluun kuuluu myös mahdollisten riskien kartoittaminen ja riskianalyysin tekeminen. Kun taustatyötä ja esiselvitystä projektin tarpeesta on tehty, voidaan laatia varsinainen projektisuunnitelma. Siitä tulee ilmetä projektin tausta, lähtökohdat ja tavoitteet, yhteistyökumppanit, kohderyhmä, toimenpiteet, organisaatio, budjetti, tuotokset sekä alustavat suunnitelmat projektin arvioinnista ja viestinnästä. Projektisuunnitelma on projektivastaavalle projektin hallinnassa tärkeä työväline. Sen avulla kuljetetaan projektia eteenpäin ja tehdään tarkemmat työsuunnitelmat. Yleensä projektisuunnitelmaan tulee matkan varrella muutoksia ja suunnitelma elää käytännössä. Saattaa olla, että projektille on asetettu liian paljon tavoitteita ja projektin kuluessa huomataan ettei niitä pystytä saavuttamaan. Tavoitteita tarkastellaan ja tarvittaessa hieman muutetaankin projektin edetessä. Suurimmista muutoksista projektisuunnitelmassa tulee aina neuvotella projektin asettajan sekä rahoittajan kanssa. Kun myönteinen rahoituspäätös on saatu, voidaan aloittaa projektin tarkempi suunnittelu ja aikataulutus. Suunnittelussa voidaan hyödyntää myös projektin vuosikelloa (liite 3). 12

14 Projektirahoitus 4 Kaikki julkiset avustukset ovat harkinnanvaraisia Projektisuunnitelmaan sisältyy rahoitussuunnitelma. Rahoitussuunnitelman on oltava uskottava, hakijalla ei saa olla maksuhäiriöitä tai verorästejä. Hakijan on oltava luottokelpoinen. Projektisuunnitelmassa kerrotaan projektin kustannusarvio ja siinä eritellään hakulomaketta yksityiskohtaisemmin kustannukset, mukaan lukien projektin tulot. Eri rahoittajatahojen yleinen käytäntö on, että kustannusarviota ei voi nostaa jälkikäteen, mutta sen pienentäminen on toki mahdollista. Rahoittajatahoilla on omat aikataulunsa ja hakulomakkeensa ja useimmiten ne ovat täytettävissä myös internetissä. Projektirahoitusta mietittäessä huomioitavia asioita ovat muun muassa seuraavat asiat: Kustannusarvio laaditaan projektisuunnitelmaan vuosittain. Miten hoidetaan projektin toteutuksen aikainen rahoitus jos ja kun maksatus tulee jälkikäteen. Kaikkien projektia koskevien kulujen tulee olla hakijan maksamia ja niiden tulee olla kirjanpidossa näkyviä sekä projektin toteutusaikana maksettuja. Projektin on syytä eritellä ainakin henkilöstömenot, tilakustannukset, toimintamenot, projektiin ostettavat ulkopuoliset palvelut sekä mahdolliset hankinnat ja projektin seurannasta, arvioinnista ja raportoinnista syntyvät menot. Mikäli projektiin hankitaan laitteita tai palvelua noudatetaan niiden hankinnoissa hankintalainsäädäntöä. Kustannusarviossa kerrotaan myös, mistä kertyy yksityinen rahoitusosuus, mikäli rahoitusavustus ei ole 100 %. Yleiskulujen (hakijaorganisaation sisäisten kustannusten) kohdentaminen projektille tulee perustua projektista aiheutuviin ylimääräisiin ja todellisiin kustannuksiin. Mukaan on hyvä laittaa selvitys yleiskulujen jakoperusteista, jolloin todelliset maksusuoritukset ovat todennettavissa. Hyvä kirjanpitäjä on kustannusarvion laadinnassa arvokas yhteistyökumppani. Tässä käsikirjassa sosiaali- ja terveysalan kehittämistyötä (projekteja) rahoittavien tahojen hakumenettelyistä kuvataan seuraavat: RAY Raha-automaattiyhdistyksen avustukset ESR Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus Työllisyyspoliittinen avustus (Ely-keskukset) Taiteen keskustoimikunnan avustukset Terveyden edistämisen määrärahat (THL) Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelmaan liittyvien paikallishankkeiden avustus 13

15 Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntamääräraha Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry:n apuraha Kuntien toiminta-avustus Rahoitusavustusten kuvausten yhteydessä mainitut hakuajankohdat ja menettelyohjeet perustuvat vuoden 2012 tiedossa oleviin EU-linjauksiin/-ohjelmiin sekä eri ministeriöiden valtakunnallisiin ohjelmiin. Myös internetosoitteet ovat vuoden 2012 tietojen tasalla. 4.1 RAY-rahoitus Järjestöjen projekti- ja kehittämistoiminnan yleisin rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys, jonka avustusharkintaa ohjaavat avustusstrategia, sosiaali- ja terveysministeriön tulostavoitteet ja avustuslajikohtaiset linjaukset sekä lainsäädäntö. RAY valmistelee avustusten jakoehdotuksen joulukuun puoliväliin mennessä. Lopullisen jakopäätöksen tekee valtioneuvosto yleensä helmikuun alkuun mennessä. Avustuspäätökset ovat julkisia ja ne julkaistaan RAY:n verkkosivuilla. Avustuksia myönnetään järjestötoimintaan, joiden lähtökohtina ovat mm. vapaaehtoisuus, vertaistuki ja kansalaistoiminta. RAY-tukea ei saa myöntää valtion ja kuntien tehtävien täyttämiseen tai myytävien palvelujen tuottamiseen. Avustushakemukset voi täyttää verkossa. Verkkoasiointiin pääsee, kun täyttää verkkoasioinnin käyttöoikeuslomakkeen (jonka voi tallentaa omalle koneelleen) ja postittaa hakemuksen postitse osoitteeseen Avustusosasto / toimistotiimi PL 32, Espoo tai lähettää sen sähköpostin liitetiedostona (allekirjoitetun hakemuksen voi skannata myös sähköpostin liitteeksi) osoitteeseen Avustusta voidaan myöntää mm. yleisavustuksena järjestön toiminnasta aiheutuviin menoihin (Ay), kohdennettuna toiminta-avustuksena, jonkin erillisen toimintalohkon tai toiminnon toteuttamisesta syntyviin menoihin (Ak), investointiavustuksena käyttöomaisuuden, kuten kaluston, laitteiden tai toimintatilojen hankintaan, peruskorjaushankkeisiin sekä uudisrakentamishankkeisiin (B) tai projektiavustuksena kokeilu-, kehittämis-, käynnistämis- tai tutkimushankkeesta syntyviin menoihin (Ci ja Ck). Hakuaika: Maaliskuussa Haetaan investointiavustuksia uusiin rakennushankkeisiin ja suurehkoihin peruskorjauksiin. Uusia hankkeita ovat ne, joihin ei ole vielä myönnetty RAY-avustusta. Suurehkoja peruskorjauksia ovat kokonaiskustannuksiltaan yli euron hankkeet. Toukokuussa Haetaan uusia projektiavustuksia erilaisiin kehittämishankkeisiin, kokeilu- ja käynnistämisprojekteihin sekä muihin määräaikaisiin hankkeisiin. 14

16 Syyskuussa Haetaan toiminta-avustukset: yleisavustukset ja kohdennetut toiminta-avustukset, ja investointiavustukset toimitila-, asunto- sekä käyttöomaisuushankintoihin hankinnan suuruudesta riippumatta. Syyskuussa haetaan lisäksi investointiavustukset alle euron peruskorjauksiin ja investointiavustusten jatkohakemukset (kun kyseiseen kohteeseen on jo myönnetty avustusta ainakin yhden kerran). Käynnissä olevien projektien jatkohakemukset (kyseiseen projektiin on jo myönnetty avustusta ainakin yhden kerran) haetaan myös syyskuussa. RAY-avustus myönnetään vuodeksi kerrallaan. Syyskuussa haetaan siis avustusta kaikkiin meneillään oleviin toimintoihin seuraavalle vuodelle. Lisätietoa RAY-avustuksista osoitteesta 4.2 ESR-rahoitus Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamien projektien tulee edistää vahvasti ainakin yhtä seuraavista ESR-ohjelman painotuksista: 1. Sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä miesten ja naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia työelämässä. 2. Kansainvälisen, kansallisen, alueellisen ja/tai paikallisen tason kumppanuus sekä työmarkkinaosapuolien ja kansalaisjärjestöjen osallistumista eri tasoilla. 3. Teknologisia ja sosiaalisia innovaatioita, jotka voivat liittyä esim. teknologiaan, kaupallistamiseen, organisaatioiden toimintaan tai sosiaalisiin käytäntöihin. 4. Kestävää kehitystä, jonkin/joidenkin seuraavan ulottuvuuden osalta: sosiaalinen, taloudellinen, kulttuurinen ja ekologinen kestävän kehityksen ulottuvuus. Rahoitusta voivat hakea yritykset, oppilaitokset, järjestöt, tutkimuslaitokset, kunnat, seutukunnat ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt tai niiden yhdistelmät. EU-tuen tarkoitus on hyödyttää mahdollisimman laajaa kenttää. Hankkeessa on oltava mukana EU-tuen lisäksi myös muita rahoittajia tai omaa rahoitusta. Hakija on vastuussa projektin kokonaisuudesta, yhteistyöstä projektin muiden toteuttajien kanssa, projektin tavoitteiden toteutumisesta sekä määrärahojen käytön ja osallistujia koskevan seurannan hoitamisesta. Toteuttajan tulee olla luotettava ja vakavarainen. Hakuaika: Hankerahoituksen hakuaika järjestetään pääsääntöisesti kerran tai kaksi vuodessa. Niistä ilmoitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (Ely-keskusten) internet-sivuilla sekä alueen päivälehdissä. Ilmoituksissa kerrotaan rahoitettavien toimien painopisteet, hakuajat sekä niiden valintakriteerit. 15

17 Lisätietoja hakumenettelyistä ja hakuajoista saa ELY-keskusten ESR-koordinaattoreilta ja lääninhallitusten-, maakuntien liittojen-, sosiaali- sekä terveysministeriön yhteyshenkilöiltä. EU-rahoitusta haetaan täyttämällä rahoitushakemus EURA2007 -järjestelmässä. Järjestelmään tehty hakemus tulostetaan, allekirjoitetaan (viralliset nimenkirjoittajat) ja toimitetaan hakuaikana postitse elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Alueellisia ELY-keskuksia on 14 ja ne sijaitsevat seuraavilla paikkakunnilla; Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa, Turussa, Porissa, Seinäjoella, Lappeenrannassa, Kouvolassa, Lahdessa, Mikkelissä, Kajaanissa ja Hämeenlinnassa. Lisätietoa ESR ja EAKR rahoituksesta osoitteessa: 4.3 Työllisyyspoliittinen avustus Työllisyyspoliittista avustusta voidaan myöntää toimintaan, jonka tavoitteena on mm. selvittää työttömien työnhakijoiden työ- ja toimintakykyä, työllistymisedellytyksiä sekä parantaa heidän työmarkkinavalmiuksiaan järjestämällä työmarkkinatoimenpiteitä ja työmahdollisuuksia, jotka helpottavat työnhakijan sijoittumista avoimille työmarkkinoille. Avustusta myönnetään enintään viideksi vuodeksi. Alueellisen työllisyysprojektin avustusta haetaan sen ELYkeskuksen työvoimaosastolta, jonka toimialueella projekti on tarkoitus toteuttaa (2012 tiedon mukaan). Hakuaika: Avustuksen haku tapahtuu jatkuvan haun menettelyllä, mutta eri Ely-keskukset voivat myös toteuttaa ajallisesti rajattuja hakuja. Lisää tietoa työllisyyspoliittisesta avustuksesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä (palkkatuella työllistämisestä, työelämäharjoittelusta, -kokeilusta ja -valmennuksesta sekä työvoimakoulutuksesta) ja hakulomakkeista on saatavana ELY-keskusten työvoimaosastoilta ja internetistä. Lisätietoa työvoimapoliittisesta avustuksesta osoitteesta 4.4 Taiteen keskustoimikunta Taiteen keskustoimikunta avustaa muun muassa alueellisten taidetoimikuntien yhteisöjä kulttuurin hyvinvointivaikutuksia edistävissä hankkeissa. Avustuksen tulee edistää kansalaisten yhteisöllisyyttä, arjen luovia toimintoja ja ympäristöä sekä työhyvinvointia kulttuurin ja taiteen keinoin. Avustusta päätettäessä painotetaan seuraavia asioita: Kuinka selkeä ja vahva hankkeen taiteellinen idea on? 16

18 Kuinka hankkeen tavoitteet on asetettu ja onko ne mahdollista saavuttaa esitetyllä tavalla? Millaista taiteellista haastetta tai kehitystä hankkeeseen sisältyy? Millaisia uutta luovia mahdollisuuksia hanke tarjoaa osallistuville taiteilijoille/osanottajille? Kehittääkö hanke siihen osallistuvien taitoja ja osaamista? Pitääkö hanke sisällään uusia ideoita, toimintatapoja ja riskinottoa? Hakuaika: Avustuksia haetaan erikseen määriteltyinä ajankohtina ja määräpäivään mennessä. Hakemus osoitetaan sille valtion taidetoimikunnalle, jaostolle tai lautakunnalle, joka avustuksen myöntää ja se toimitetaan Taiteen keskustoimikunnan hallintotoimistoon osoitteeseen: PL 293 (käyntiosoite Maneesikatu 7), Helsinki. Alueellisille taidetoimikunnille osoitetut hakemukset toimitetaan kyseisen taidetoimikunnan toimistoon. Päätös avustuksesta lähetetään kahden kolmen kuukauden kuluttua hakuajan päättymisestä. Avustusta haetaan seuraavalle vuodelle syksyisin. Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien hakulomakkeet ovat pdf-tiedostoina internetsivuilla kunkin avustusmuodon kuvauksen yhteydessä. Lomakkeen voi täyttää tietokoneen näytöllä ja tulostaa. Alueellisten taidetoimikuntien lomakkeita saa vastaavasti myös alueellisista toimistoista. Taiteen keskustoimikunnan alueellisia toimikuntia on 13 ja ne sijaitsevat Mikkelissä, Hämeenlinnassa, Oulussa, Kouvolassa, Jyväskylässä, Rovaniemellä, Tampereella, Vaasassa, Joensuussa, Kuopiossa, Porissa, Turussa ja Helsingissä. Lisätietoa taiteen keskustoimikunnan avustuksista osoitteesta 4.5 Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus (Tekes) Tekes rahoittaa tietyn prosenttiosuuden kehitysprojektin hyväksyttävistä kustannuksista. Rahoitusvaihtoehtoja ovat avustus, laina tai niiden yhdistelmä. Projektin saama rahoitus riippuu projektin luonteesta ja yrityksen koosta. Yritykset (joihin luetaan myös järjestöt) voivat saada Tekesin rahoitusta tutkimusja kehitysprojekteihin. Pienille ja keskisuurille yrityksille voidaan myöntää rahoitusta innovaatiopalveluiden hankintaan ja nuoret innovatiiviset yritykset voivat saada liiketoiminnan kokonaisrahoitusta. Tekes tukee sellaisia yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeita, jotka hyödyttävät yhteiskuntaa, kansantaloutta tai ympäristöä työ- ja elinkeinoministeriön Tekesille asettamien elinkeino-, teknologia- ja innovaatiopoliittisten tavoitteiden mukaisesti. 17

19 Hakuaika: Rahoitushakemuksille ei ole hakuaikoja, joten rahoitusta voi hakea jatkuvasti. Tuettavien hankkeiden tulee edistää muun muassa rahoituksen saajien osaamista tai yritysten verkottumista. Kehitysprojektia suunniteltaessa kannattaa jo varhaisessa vaiheessa ottaa yhteyttä Tekesiin. Projekti-ideaa voi esitellä Tekesin tai lähimmän Ely-keskuksen asiantuntijalle jo ennen hakemuksen laatimista. Häneltä saa vastauksia projektin sisältöön liittyviin kysymyksiin. Rahoitusta haetaan sähköisesti. Lisätietoa Tekes -rahoituksesta osoitteessa 4.6 THL:n Terveyden edistämisen määräraha Terveyden ja Hyvinvoinnin laitokselta (THL) haettava terveyden edistämisen määräraha on harkinnanvarainen, vuosittain haettavaksi julkaistava rahallinen tuki, joka on tarkoitettu pääsääntöisesti 1 3 vuotta kestäviin terveyden edistämisen kokeilu- ja kehittämishankkeisiin sekä terveyden edistämistä tukeviin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin. Rahoituksen myöntämisen tärkein peruste on hankkeen tuottama lisäarvo terveyden edistämiselle. Tuettavan hankkeen tulee kehittää terveyden edistämisen rakenteita, menetelmiä, laatua tai yhteistyötä sekä pyrkiä kaventamaan väestöryhmien välisiä terveyseroja. Lisäksi hankkeen tulee liittyä Terveys kansanterveysohjelman ja muiden kansallisten terveyden edistämisen ohjelmien toimeenpanoon. Määrärahan jaossa on vuosittaisia painotuksia. Terveyden edistämisen määrärahasta voidaan myöntää valtionavustuksia järjestöille, säätiöille, kunnille ja muille toimijoille (esimerkiksi yliopistot, ammattikorkeakoulut ym. oppilaitokset, sairaanhoitopiirit) sekä tehdä sopimuksia valtionhallinnon laitosten kanssa terveyden edistämisen hankkeista. Hakuaika: Hanke-ehdotukset jätetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen kesäkuun puoliväliin mennessä, ja ne arvioidaan heinä syyskuussa. Terveyden edistämisen määrärahaa haetaan hanke-ehdotuslomakkeella, jonka tietojen perusteella valinta tapahtuu. Hakuilmoitus julkaistaan vuosittain Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilla toukokuussa. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa määrärahan hankekohtaisen käyttösuunnitelman viimeistään tammikuussa. Hanke-ehdotus jätetään sähköisessä järjestelmässä. Lisätietoa terveyden edistämisen valtionavustuksista osoitteessa 18

20 4.7 Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma (KKI-ohjelma) Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma on opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaalija terveys-ministeriön/osittain RAY:n rahoittama toimintaohjelma, joka kestää vuoteen 2014 saakka. Ohjelmaa tarkistetaan vuoden 2013 lopussa ja se jatkuu, mikäli ministeriöt haluavat. Ohjelman tavoitteena on madaltaa yli 40-vuotiaiden kynnystä liikuntaharrastuksen aloittamiseen tarjoamalla heille esimerkiksi säännöllistä, ohjattua ryhmäliikuntaa, eri lajien starttikursseja tai ohjaajien koulutusta. Paikallishankkeita on eri puolilla Suomea. Hakuaika: Ohjelman taloudellista tukea jaetaan kaksi kertaa vuodessa ja hakuajat ovat maaliskuussa ja syyskuussa. Paikallishankkeet voivat hakea taloudellista tukea toimintaansa KKI-ohjelmalta. Hanketuella kannustetaan huomioimaan KKI-ohjelman tärkeitä painopistealueita. Vuonna niitä olivat erityisesti fyysisesti huonokuntoiset miehet sekä painonhallintaan liittyvät liikunta- ja ravitsemusmallit. KKI-ohjelman toteutuksesta vastaa Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Haku on avoin kaikille rekisteröidyille yhteisöille. Hanke voi saada avustusta vain kerran vuodessa eli joka toisella hakukierroksella. Päätökset postitetaan hakijoille kesäkuussa ja joulukuussa. Tukea myönnetään hankkeille, jotka parhaiten täyttävät seuraavat kriteerit: Hanke aktivoi liikkumaan yli 40-vuotiaita, jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Hankkeella on toimintamalli, joka houkuttelee, ei lainkaan tai vähän liikkuvia ihmisiä liikunnallisen elämäntavan alkuun. Hanketta järjestävät useat eri tahot, joille kohderyhmän aktivoiminen liikkumaan on yhteinen tavoite. Hankkeen hakema avustus on korkeintaan puolet kokonaiskuluista. Tukea ei myönnetä mittaviin välinehankintoihin, matkakorvauksiin eikä yksittäisten tapahtumien järjestämiseen. KKI-ohjelma voi myöntää avustusta myös sellaisille hankkeille, jotka tukevat KKI-toiminnan aloittamista ja tavoitteita. Hankeavustuksen lomake täytetään ja lähetetään sähköisesti sekä tulostetaan, allekirjoitetaan ja postitetaan myös paperisena osoitteeseen: KKI-ohjelma, Viitaniementie 15a, Jyväskylä. Lisätietoa Kunnossa kaiken ikää -ohjelmasta osoitteessa /www.kki.likes.fi/ 19

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA. Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku.

OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA. Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku. 1 OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku.fi/nuoriso 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä avustuksista 2. Mihin tarkoituksiin

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

HYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSMUODOT JA JAKOPERUSTEET. - Kouvolan kaupungin yhteisesti sovitut periaatteet - Kulttuurijärjestöjen avustukset

HYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSMUODOT JA JAKOPERUSTEET. - Kouvolan kaupungin yhteisesti sovitut periaatteet - Kulttuurijärjestöjen avustukset HYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSMUODOT JA JAKOPERUSTEET - Kouvolan kaupungin yhteisesti sovitut periaatteet - Kulttuurijärjestöjen avustukset TOIMIALOJEN AVUSTUSTEN YHTEISET JAKOPERUSTEET Kouvolan kaupunki

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN NUORISOPALVELUIDEN AVUSTUSOHJE

MIKKELIN KAUPUNGIN NUORISOPALVELUIDEN AVUSTUSOHJE MIKKELIN KAUPUNGIN NUORISOPALVELUIDEN AVUSTUSOHJE Nuorisolain mukaan kunnan yhtenä tehtävänä on tukea nuorisojärjestöjä ja nuorten toimintaryhmiä. Laki edellyttää myös kuntia toimimaan yhteistyössä nuorisojärjestöjen

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 18.11.2014 146 Kaupunginhallitus 24.11.2014 404 AVUSTUSMUODOT 1. Toiminta-avustus 2. Koulutusavustus 3. Tilavuokra-avustus

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

PROJEKTI- HALLINNAN KÄSIKIRJA

PROJEKTI- HALLINNAN KÄSIKIRJA RISTO PELIN PROJEKTI- HALLINNAN KÄSIKIRJA (seitsemäs painos) PROJEKTIJOHTAMINEN OY RISTO PELIN Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän kirjan jäljentäminen ilman tekijän kirjallista lupaa painamalla, monistamalla,

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Yhdistystoiminnan rahoitus Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry - toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.! HAKUOHJEET 2014 Tiina ja Antti Herlinin säätiön ensimmäinen hakuaika järjestetään 1.-30.11.2014. Säätiö vastaanottaa avustushakemuksia sekä yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Avustuksia myönnetään säätiön

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Aluefoorumi Tornio 3.10.2015 EHYT ry:n strategiasta 2014-2020 Yhdistämme vapaaehtoistoiminnan voiman ja asiantuntijoidemme osaamisen Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

Järjestöilta 3.2.2015 kauppalantalolla klo 18.30 alkaen. 4.2.2015 Avustustiimi 2

Järjestöilta 3.2.2015 kauppalantalolla klo 18.30 alkaen. 4.2.2015 Avustustiimi 2 Järjestöilta 3.2.2015 kauppalantalolla klo 18.30 alkaen 4.2.2015 Avustustiimi 2 Ohjelma Kahvitarjoilu Esittäytyminen Järjestöavustusten haku 2015 Hakuohjeet ja periaatteet Vuosiavustukset, lomake Kohdeavustukset,

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ 2 Sisällys Johdanto... 3 1. Toiminta-avustus... 3 1.1. Hakukelpoisuus avustukseen... 3 1.2. Toiminta-avustuksen hakeminen... 4 1.3. Toiminta-avustusten

Lisätiedot

NUORISO-, LIIKUNTA-, KULTTUURITOIMEN JA KUNTA-AVUSTUKSEN AVUSTUSOHJEET

NUORISO-, LIIKUNTA-, KULTTUURITOIMEN JA KUNTA-AVUSTUKSEN AVUSTUSOHJEET NUORISO-, LIIKUNTA-, KULTTUURITOIMEN JA KUNTA-AVUSTUKSEN AVUSTUSOHJEET 1. YLEISTÄ Mäntsälässä nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja muuta toimintaa harjoittavien yhdistysten tukemisesta ja avustamisesta vastaa

Lisätiedot

KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE

KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE 0 KAUNIAISTEN KAUPUNKI Nuorisolautakunta KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE Nuorisolautakunnan 23.6.1999 31 vahvistama, päivitetty 16.2.2006 14 1 1. JOHDANTO... 2 2. NUORISOTOIMINTA, JOTA NUORISOLAUTAKUNTA

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

YLEISAVUSTUS. 1 Avustuksen hakeminen

YLEISAVUSTUS. 1 Avustuksen hakeminen AVUSTUSOHJESÄÄNNÖT 1 (6) YLEISAVUSTUS 1 Avustuksen hakeminen Yleisavustusta voidaan myöntää Jyväskylän ammattikorkeakoulussa koulutusalajärjestöinä tai vastaavassa asemassa toimiville rekisteröidyille

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 27.3.2015 Avustuksen tausta: lainsäädäntö ja valvonta Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen

Lisätiedot

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET Avustustoiminta RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET tarkentavia ohjeita hakijoille 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:N INVESTOINTI AVUSTUSTEN PERIAATTEET - tarkentavia ohjeita

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Apurahahakemus Heinon Tukun 100-vuotisjuhlarahastolle

Apurahahakemus Heinon Tukun 100-vuotisjuhlarahastolle Apurahahakemus Heinon Tukun 100-vuotisjuhlarahastolle 1 (2) Hakija voi olla henkilö tai ryhmä. Sukunimi: Etunimet: Osoite: Syntymävuosi: Puhelinnumero: Sähköposti: Nykyinen työ- tai opiskelupaikka: Ryhmän

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia osastopäällikkö Mika Pyykkö Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010 2014 tutuksi järjestöille 28.1.2011 Helsinki Mika Pyykkö, 27.1.2011 1

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Tutkimushankkeiden riskienhallinta

Tutkimushankkeiden riskienhallinta Tutkimushankkeiden riskienhallinta Tutkimuksen tuki, yrittäjyys ja innovaatiot Jyväskylän yliopisto Kirsi Murtosaari Parityö Tutkimushankkeet: Kuvatkaa hankkeiden haasteita suunnittelu- ja toteutus- tai

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun suunnittelu

Kansainvälisen kasvun suunnittelu Kansainvälisen kasvun suunnittelu PSu 05-2013 Mitä rahoitetaan ja millä kriteereillä? Rahoitus kohdistuu projekteihin (alku, loppu, suunnitelma, budjetti, tulosten systemaattinen hyödyntäminen), arvioinnin

Lisätiedot

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Projektinhallinta Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Mitä, missä, milloin ja vielä miten, paljonko, kenelle,

Lisätiedot

VIESTINTÄ PROJEKTISSA

VIESTINTÄ PROJEKTISSA VIESTINTÄ PROJEKTISSA JOUNI HUOTARI VIIMEISIN PÄIVITYS: 30.9.2010 1 POHDINTAA Miksi projektissa viestitään? Mitä tyypillisiä yleisiä ongelmia liittyy viestintään? Miten ongelmat voitaisiin ratkaista? Mitä

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Rahoituksen tukikeinot

Rahoituksen tukikeinot Rahoituksen tukikeinot Liikkuva koulu kiertue Vaasa 22.11.2012 Yksikön päällikkö Ismo Myllyaho Pohjanmaan ELY, Vaasa Pohjanmaa ELY-keskus: Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri työllisyyden edistäminen,

Lisätiedot

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2 1 (5) Päivämäärä: 17.11.2008 Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola Toimintamallin kehittäminen työssäoppimisen ajantasaiseen,

Lisätiedot

TYYn avustukset alayhdistyksille 11.03.2015

TYYn avustukset alayhdistyksille 11.03.2015 TYYn avustukset alayhdistyksille 11.03.2015 Universitas Turku TYY & TY yhteistyössä Opetusta tukevan tai muuten akateemisen toiminnan järjestämiseen Esimerkiksi kurssien tai seminaarien järjestämiseen

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA MÄÄRÄYS Pvm. 17.6.2015 Dnro 1272/54/2015 Maaseutuviraston määräyskokoelma nro 58/15 Kumotaan Määräys Nro 33/15, Dnro 969/54/2015 Valtuutussäännökset: Laki (28/2014) 13 3. mom., 35 6. mom. 36 5. mom., 38

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Seuratuki 2013 haku ja arviointi

Seuratuki 2013 haku ja arviointi Seuratuki 2013 haku ja arviointi Seuratuki vuonna 2013 Valtiontalouden tarkastusviraston raportti (VTV 14/2012) OKM jakaa seuratuen eli vastaa koko prosessista Tuen suuruus 3 850 000 euroa (kasvu 2 350

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Www-osoitteen saa julkaista kaupungin www-sivuilla Kyllä Ei Yhdistyksen liikuntalajit

Www-osoitteen saa julkaista kaupungin www-sivuilla Kyllä Ei Yhdistyksen liikuntalajit Liikuntaseurojen toiminta-avustus 1 (5) Yhdistyksen perustiedot Yhdistyksen nimi Yhdistyksen osoite Pankkitili (IBAN) Rekisteröimisvuosi Y-tunnus Keskusjärjestö/-liitto Www-osoite Www-osoitteen saa julkaista

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen määräraha

Terveyden edistämisen määräraha laki terveyden edistämisen määrärahasta 333/2009 valtion talousarvion momentti 33.70.50 määrärahan mitoituksessa otetaan huomioon väestön päihteiden käytön ja tupakoinnin yleisyys ja niistä aiheutuneet

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Tukea kehittämishankkeisiin - Työsuojelurahasto

Tukea kehittämishankkeisiin - Työsuojelurahasto Tukea kehittämishankkeisiin - Työsuojelurahasto Rauno Hanhela Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille Tampere 27.5.2015 Rauno Hanhela 25.5.2015 Työsuojelurahaston kehittämisavustus Työsuojelurahaston

Lisätiedot

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki KEHITTÄMISKESKUS OY 28. 29.2.2012 Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki Pertti Melonen, toimitusjohtaja, Pro HR Consulting Oy Erkki Rajala,

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Jokainen projekti on ainutkertainen. t i (Lähde: Rissanen 2002, 14)

Jokainen projekti on ainutkertainen. t i (Lähde: Rissanen 2002, 14) 1 PROJEKTIN TUNNUSMERKIT Projekti on johonkin määriteltyyn tavoitteeseen pyrkivä, harkittu ja suunniteltu hanke, jolla on aikataulu, määritellyt resurssit ja oma projektiorganisaatio. Jokainen projekti

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINTA. Ohjeistus työpaikkatoiminnasta

TYÖPAIKKATOIMINTA. Ohjeistus työpaikkatoiminnasta TYÖPAIKKATOIMINTA Ohjeistus työpaikkatoiminnasta Työpaikkatoiminta Työpaikkatoiminnalla tarkoitetaan toimintaa joka kattaa samassa työpaikassa työskentelevät Logistiikan toimihenkilöiden jäsenet. Työpaikkatoiminnan

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

JYYn liikunta-avustukset

JYYn liikunta-avustukset JYYn liikunta-avustukset Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta myöntää hakemuksesta liikunta-avustuksia. Liikuntaavustusten tarkoitus on tukea tasapuolisesti JYYn piirissä toimivien järjestöjen ja muiden

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

CreaDemo. Kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitus. Diges ry 11/2011 1

CreaDemo. Kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitus. Diges ry 11/2011 1 CreaDemo Kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitus Diges ry 11/2011 1 CreaDemo on kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitusta Tuetaan luovien alojen ja luovan talouden tuote- ja palvelunkehitystoimintaa

Lisätiedot

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Ihmiset bisneksen uudistajina Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Tutkimushaun infotilaisuus 30.9.2014 Finlandia-talo Haun kuvaus

Lisätiedot

RAY:N TYÖJÄRJESTYS 1

RAY:N TYÖJÄRJESTYS 1 RAY:N TYÖJÄRJESTYS 1 RAY:N TYÖJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1 RAY:N TOIMINTA JA SEN PERUSTA 4 1.1 RAY:n asema 4 1.2 RAY:n tehtävä 5 1.3 RAY:n päämäärät 5 1.4 RAY:n ydintoiminnat 5 1.4.1 Rahapelitoiminta

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden sekä verkkomedioiden avustukset. Emma Kuusi 23.5.2013

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden sekä verkkomedioiden avustukset. Emma Kuusi 23.5.2013 Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden sekä verkkomedioiden avustukset Emma Kuusi 23.5.2013 Perusteet Nuorisolaki Valtionavustuslaki Hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 Kehyskauden

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Käsitelty työvaliokunnassa 28.8.2007 ja ohjausryhmässä 17.9.2007 Laatijat: viestintäpäällikkö Helinä Mäenpää ja

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Ylimaakunnallinen ESR-haku Länsi-Suomessa 14.2. 15.4.2011

Ylimaakunnallinen ESR-haku Länsi-Suomessa 14.2. 15.4.2011 Ylimaakunnallinen ESR-haku Länsi-Suomessa 14.2. 15.4.2011 Länsi-Suomen suuralueen ELY-keskukset avaavat Länsi-Suomea koskevan ylimaakunnallisen ESR-hankehaun. Hankehaulla tuetaan Pirkanmaan, Satakunnan,

Lisätiedot