FCG Finnish Consulting Group Oy Helmikuu Elinvoimainen kunta. FCG Consulting People 1/2010 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FCG Finnish Consulting Group Oy Helmikuu 2010. Elinvoimainen kunta. FCG Consulting People 1/2010 1"

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Helmikuu 2010 Elinvoimainen kunta FCG Consulting People 1/2010 1

2 3 Pääkirjoitus 4 Tavoitteena elinvoimainen kunta 6 Tuottava kuntaliitos -hanke osoitti käytännön toimenpiteiden merkityksen 7 Tuotteistus lisää kustannus tietoisuutta 8 Toimi 2010 tehokkuutta tilaaja tuottaja-malleihin 10 Moniosaaminen on valttia johdon konsultoinnissa FCG:n Tuottava kuntaliitos -hankkeeseen osallistui kahdeksan kuntaliitoksen tehnyttä kuntaa. Lappeenrannasta mukana hankkeessa oli kehitysjohtaja Markku Heinonen. Kuva: Jarmo Teinilä. 12 Johtajuusvalmennusta luottamushenkilöjohdolle 14 Koulutuskumppanuus kukoistaa Lappeenrannassa 16 FCG mukana Rovaniemen kehittämisessä 18 Yhdistyksestä vaikuttajaorganisaatioksi 19 Tännekö tuulivoimaloita? 20 Kakolanmäki voitti vuoden 2009 RIL-palkinnon FCG Consulting People on FCG:n sidosryhmä lehti. Julkaisija FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, Helsinki Puhelin , faksi Sähköposti 21 FCG konsultoi koulujen rakentamisessa 22 Ratkaisuehdotus Kazakstanin pop-yhdisteongelmaan 24 FCG-uutisia 26 Juhani Niva eläkkeelle Oulusta 26 Nimityksiä FCG:llä Päätoimittaja Eeva Kokki Ulkoasu ja taitto Taina Kytöaho Osoitteenmuutokset verkon kautta > yhteystiedot > yhteystietojen muutos Painopaikka Lönnberg Painot Oy, Helsinki FCG Consulting People 1/2010

3 Pääkirjoitus Arvoisa lukija, Kunnissa on parhaillaan menossa kiinnostava uudistumisvaihe, jossa pohditaan kuntien elinvoimaisuutta ja kykyä menestyä tulevaisuudessa. Rakenteiden uudistaminen ei tapahdu hetkessä, vaan se vaatii aikaa ja erityisesti osaavaa johtamista. Tätä johtamista FCG tukee omilla koulutus- ja konsultointipalveluillaan. Olemme olleet vuosien kuluessa mukana monenlaisissa kuntien ja niitä lähellä olevien organisaatioiden kehittämishankkeissa. Tämän lehden keskeinen teema on kuntajohtamisen kehittäminen. Lehdessämme on asiaa kuntaliitoksista, kuntien tuottavuuden kehittämiseen liittyvistä hankkeista ja kuntien johtajille suunnatuista valmennusohjelmista. Kerromme tässä lehdessä esimerkiksi Lappeenrannasta, jossa olemme olleet pitkään kaupungin yhteistyökumppanina koulutusten järjestämisessä. Lisäksi mukana on asiakkaitamme Rovaniemeltä, Järvenpäästä, Haminasta, Joensuusta, Oulusta, Jyväskylästä, Viitasaarelta.. Sidosryhmälehtemme on jaossa myös Kunta-alan talous- ja rahoitusfoorumissa, joka on yksi merkittävimmistä kuntajohtajien vuotuisista verkottumistapahtumista. Tähän Kuntaliiton ja FCG:n yhteistyössä järjestämään perinteiseen tapahtumaan odotetaan jälleen noin viittäsataa osallistujaa. Tapahtuman rinnakkaisseminaarina järjestetään myös ICTfoorumi, jossa tuottavuutta käsitellään tietohallinnon ratkaisujen näkökulmista. Mikäli lehden sisältö herättää kysymyksiä tai antaa aihetta palautteeseen, sitä otamme mielellämme vastaan. Palautteen voi lähettää sähköpostilla osoitteeseeen Antoisia lukuhetkiä! Paul Paukku FCG Consulting People 1/2010 3

4 Tavoitteena elinvoimainen kunta Teksti: Paula Böhling Kuvat: Jarmo Teinilä Kuntaliitoksen tavoitteena on turvata yksittäisten kuntien, seudun ja alueen elinvoimaisuus ja toimintakyky muuttuvassa ympäristössä toisin sanoen se, että ne selviävät tulevaisuuden haasteista ja menestyvät. Liitosprosessi selvityksineen kestää yleensä useita vuosia. Siinä voidaan tunnistaa ainakin seuraavat vaiheet: kuntaliitoksen esiselvitys, kuntaliitosselvitys ja sopimusneuvottelut, kuntaliitospäätös siihen liittyvine neuvotteluineen, kuntaliitoksen valmistelu sekä kuntaliitoksen täytäntöönpano. Usein puhutaan ehkä korostetustikin palveluista, koska ne näkyvät kuntalaisille selvimmin, mutta yhtä lailla monen muun asian on oltava kunnossa: infran on toimittava. Kunnan on oltava elinkeino- ja väestörakenteeltaan sellainen, että se kiinnostaa myös yrityksiä, jolloin saadaan verotuloja ja kunnan työllisyysaste pysyy mahdollisimman korkeana. Tärkeitä ovat myös imagotekijät eli että kunta vetää puoleensa eri alojen osaajia, kertoo johtava konsultti Markus Pauni FCG:ltä. Strategista pohdintaa Kuntaliitosselvityksessä arvioidaan, mitä hyötyjä liitoksella on mahdollista saavuttaa ja mitä haittoja siitä voisi olla. Asioita palastellaan ja tarkastellaan eri näkökulmista. Oleellista on hahmottaa, voisiko kunta menestyä paremmin, jos sen hartiat olisivat leveämmät. Se on paljolti strategista mietintää, joka tapahtuu työryhmissä syntyvän aineiston ja neuvottelupöydissä käytyjen keskustelujen perusteella, Pauni kuvailee. Konsultoidessaan kuntaliitosselvityksiä FCG:n asiantuntijat käyttävät keskustelun apuvälineenä Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta -kehikkoa. Siinä liitoksen tavoitteita ja vaikutuksia tarkastellaan viidestä näkökulmasta: palvelut ja asiakkaat, henkilöstö ja talous, yhdyskunta ja ympäristö, elinkeinot ja työllisyys sekä demokratia ja johtaminen. Näiden asioiden pitää olla kunnossa, jotta kunta voisi väittää olevansa toimiva ja elinvoimainen Pauni tähdentää. Työskentelymalli jäsentää ja yksinkertaistaa asiaa, jotta päätöksen tekeminen olisi kunnille helpompaa. Liitoksen hyödyt ja haitat arvioidaan yhteisvoimin Yleensä kuntaliitosselvitystä varten perustetaan ohjausryhmä, jossa ovat mukana ainakin kunnanjohtajat ja kuntien johtavat poliitikot, sekä projektiryhmä, jonka muodostavat kuntien keskeisimmät viranhaltijat. Raakatyön tekevät toimialakohtaiset ryhmät, jossa asioita tutkitaan palvelu palvelulta, palvelupiste palvelupisteeltä. Ne valmistelevat myös pääosan kirjallisesta materiaalista. Konsultti saa usein tehtäväkseen esimerkiksi selvitysprosessin organisoimisen ja prosessin kulun ohjaamisen. Konsultin vastuisiin kuuluu monesti myös kuntalaisten kuuleminen. Kuntaliitoksesta voidaan järjestää neuvoa-antava kansanäänestys tai asukkaita voidaan kuulla muulla tavoin, kuten Sastamalassa, jossa FCG teki kuntalaiskyselyn. Konsultti tuo työskentelyyn asiantuntijan työpanoksen, laajan taustatiedon ja osaamisen sekä pitää prosessia kasassa. Kuntaliitos on kuitenkin prosessina niin vaativa ja monitahoinen, että se edellyttää myös vahvaa paikallista osallistumista, sitoutumista ja tahtotilaa, etenkin poliittista tahtotilaa, korostavat Joensuun kaupunginjohtaja Juhani Meriläinen ja kaupunginsihteeri Jari Horttanainen. Joensuussa FCG on ollut mukana myös kuntaliitosta seuranneessa strategiatyössä. Suunnittelun haasteena epävarmuus tulevasta Kun Joensuun, Enon ja Pyhäselän kuntaliitosta niin kuin muitakin viime vuonna voimaan tulleita liitoksia valmisteltiin, talousnäkymät olivat oleellisesti paremmat kuin liitosten tullessa voimaan vuoden 2009 alussa. Jos tuleva taloustilanne olisi tiedetty, liitossopimuksen sisältöjä olisi todennäköisesti arvioitu tuolloin toisella tavalla. Olisi kiinnitetty merkittävästi enemmän huomiota tuottavuuden parantamiseen, yhdistymisavustusten käyttöön ja yleensä sopimuksen sisällöllisiin kirjauksiin, Meriläinen ja Horttanainen sanovat. Tuottavuuden parantamisessa on runsaasti potentiaalia, niin kuin meidänkin hankkeessamme todettiin. Mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää kuitenkin päätöksentekokykyä. Kuntaliitos sinänsä ei ratkaise mitään, vaan se tuo jopa rajoitteita muun muassa henkilöstön pitkän työsuhdeturvan takia. Toisaalta suuremmassa yksikössä on enemmän liikkumavaraa ja henkilöstön eläköityminen mahdollistaa osaltaan tuottavuustavoitteiden toteutumista. Juhani Meriläinen ja Jari Horttanainen arvioivat, että talouden jyrkässä laskusuhdanteessa Joensuun kaupungilla olisi saattanut olla paremmat mahdollisuudet selvitä yksinään, sillä kuntaliitoksen toteuttamiseen kuluu paljon resursseja. Liitoksesta kuitenkin haetaan hyötyjä pitkäjänteisesti. Joensuussa on edetty kuntarakenteen kannalta oikeaan suuntaan, he toteavat. Toisaalta, jos liitosta ei olisi tehty, Enon tilanne olisi ollut todella vaikea, osuihan vuoteen 2009 myös alueen merkittävimmän työllistäjän, Stora Enson Uimaharjun tehtaan, seisokki. Pyhäselän kunnan taas olisi pitänyt kyetä itse tekemään ratkaisuja nopeammin kuin alueella nyt osana Joensuuta tehdään. Oikealla: Markus Paunin mukaan vähintään yhtä tärkeä asia kuin täsmällisesti tehdyt raportit ja selvitykset on se, onko kuntaliitosprosessin aikana saatu luotua luottamuksellinen ilmapiiri. 4 FCG Consulting People 1/2010

5 Vuoden 2009 alussa toteutui 32 kuntaliitosta, niiden joukossa Enon ja Pyhäselän liittyminen Joensuuhun sekä Vammalan, Mouhijärven ja Äetsän yhdistyminen Sastamalaksi. FCG:n asiantuntijat konsultoivat molempia liitosselvityksiä. FCG Consulting People 1/2010 5

6 Teksti: Paula Böhling Kuvat: Jarmo Teinilä Tuottava kuntaliitos -hankkeessa saatiin erinomaisesti kokoon suuria ja pieniä tuottavuustoimia, joita osallistujakunnissa on toteutettu. Niistä löytyy oppia tulevillekin vuosille oppia, jota ei ole ollut tähän mennessä liiemmälti jaossa, kiittelee Lappeenrannan kehitys johtaja Markku Heinonen. Tuottava kuntaliitos -hanke osoitti käytännön toimenpiteiden merkityksen FCG:n Tuottava kuntalii tos -hanke kokosi kahdeksan kuntaliitoksen tehnyttä kun taa yhteen vaihtamaan kokemuksia tuottavuuden parantamisesta. Vuonna 2009 toteutettuun hankkeeseen osallistuivat Joensuu, Jyväskylä, Kaarina, Kokkola, Kouvola, Lappeenranta, Pöytyä ja Salo, kertoo johtava konsultti Sirpa Korhonen. Esimerkiksi Lappeenrannassa tuottavuusohjelmia on tehty ja toimeenpantu jo muutaman vuoden ajan, ja tuottavuuden parantaminen oli vuonna 2009 voimaan tulleen Lappeenranta Joutseno-kuntaliitoksen keskeinen ajuri: sitä kautta kuntalaisille haettiin kilpailukykyistä tuloveroprosenttia ja maksujen tasoa. FCG:n hankkeessa saimme hyviä esimerkkejä siitä, millä keinoin tuottavuutta on muualla edistetty. Lappeenrannassa pidettiin pari paikallista työpajapäivää, joihin osallistui laajemminkin kaupungin viranhaltijoita ja toimialojen johtoa, kertoo kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen. Hankkeen esimerkkejä voidaan hänen mukaansa hyödyntää myös valtiovarainministeriön tuottavuusohjelmatyössä. Hallitus on velvoittanut 20 suurinta kuntaa laatimaan palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat, joiden toteutumista seurataan kuntien ja valtion yhteistyönä. Liitoskunnat ovat edelläkävijöitä Hanke osoitti, että kuntaliitoskunnat ovat usein edelläkävijöitä tuottavuuden parannustyössä, Heinonen sanoo. Ennen kuntaliitoksissa luvattiin paljon kaikenlaista hyvää ja betonoitiin menoja sellaisiinkin lisäherkkuihin, joihin ei olisi ollut varaa. Viime aikoina on sen sijaan lähdetty tavoittelemaan parempaa tuottavuutta konkreettisten ohjelmien ja toimien avulla. Lappeenrannassa tavoitteena on hoitaa entisen kokoisella hallinto- ja tukipalvelukoneistolla myös Joutsenon ja vuonna 2010 kaupunkiin liittyneen Ylämaan kunnan myötä tulevat lisätehtävät. Irtisanomiset eivät ole mahdollisia, mutta eläköitymisen kautta vapautuvista vakansseista on tarkoitus jättää täyttämättä vähintään joka viides. Tähänastiset kokemukset tuottavuusohjelmasta ovat erinomaiset. Vuoden 2009 toimien vaikutus kaupungin tulokseen on liki 10 miljoonaa euroa. Parhaat tulokset on saavutettu henkilöstömenojen käyttöä, hallintoa ja tukipalveluja tehostamalla ja pal- velut on voitu pitää likimain samantasoisina kuin aiemminkin. Rakenteita ja toimintatapoja on muutettava Tuottava kuntaliitos -hanke valoi uskoa siihen, että on tehtävä konkreettisia toimenpiteitä. Samalla se osoitti, kuinka haastavaa on päättää palveluverkkoon liittyvistä asioista. Terveys- ja vanhuspalvelujen kasvava kysyntä on keskeisimpiä kysymyksiä. Miten kunnissa vastataan siihen, että palvelujen käyttäjämäärä kasvaa ja veronmaksajia on yhä vähemmän? Etelä-Karjalassa tilannetta helpotti hallinnollisten rakenteiden rustaaminen täysin uuteen uskoon: perustettiin maakunnallinen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote), johon myös Lappeenrannan kaupungin sosiaali- ja terveystoimi liitettiin. Voisiko yksi vastaus tulevaan terveyspalvelujen kysynnän kasvuun olla Ruotsissa ja osittain Tanskassakin käyttöön otettu palveluseteli-malli, Heinonen esittää. Siinä asiakas saa valita perustason palveluntuottajan ja maksaa itse tarvitsemansa lisäpalvelut. Näin ainakin, elleivät kunnat kykene palvelua tuottamaan. Tässä mallissa vain laadultaan parhaat yksiköt pärjäävät, ja tuottavuus optimoituu ilman hallintokoneistoja. 6 FCG Consulting People 1/2010

7 Case Järvenpää: Tuotteistus lisää kustannustietoisuutta Teksti: Anna-Maija Gruber Kuva: Jarmo Teinilä Palvelujen tuotteistus on parhaillaan käynnissä lukuisissa kunnissa. Tuottavuuden parantaminen, kustannustietoisuuden lisääminen ja olemassa olevien resurssien parempi hyödyntäminen ovat monen kuntapäättäjän tavoitteina. Järvenpään tavoitteena on kaikkien keskeisten palvelujen tuotteistaminen vuoden 2010 loppuun mennessä, kertoo talousjohtaja Antti Peltola. Järvenpään kaupunki käynnisti palvelujen tuotteistuksen viime vuoden loppupuolella. Olemme olleet mukana luomassa Järvenpään palvelustrategioita, joihin tuotteistushanke omalta osaltaan kiinnittyy, kertoo FCG:n johtava konsultti Markus Pauni. Tiukalla tavoitteella Järvenpään tarkoituksena on tuotteistaa kaikki keskeiset palvelut vuoden 2010 loppuun mennessä. Tavoitteet on asetettu kaupunkistrategian toteuttamisohjelmiin ja talousarvioon, ja hanke käynnistyi konkreettisesti loppuvuodesta, kertoo talousjohtaja Antti Peltola. Nyt ovat aluillaan tuotemäärittelyt, ja viimeisessä vaiheessa paneudutaan kustannuslaskentaan. Kaikille tuotteille ei ehkä ehditä saada hintoja tässä aikataulussa, mutta se ei olekaan olennaisinta. Tuotteistus on monivaiheinen prosessi ja kustannuslaskenta sen viimeinen vaihe. Pohjatyö on tehtävä hyvin, jotta siinä onnistutaan, hän arvioi. Tuotteistus viedään läpi kaikilla toimialoilla, ja esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimessa sitä on jo tehty muun muassa sosiaalipäivystyksen saralla. Tuotteistuksen kautta pääsemme konkretisoimaan, mitä meidän resursseillamme ja verotuloillamme tuotetaan. Näin lisätään oman toimintamme kustannustietoisuutta. Osa johtamisen kehittämistä Tuotteistaminen on meillä myös johtamisen väline, koska se tarjoaa tietoa päätöksenteon tueksi ja välineitä tavoiteasetantaan. Oman palvelutuotannon kustannusten ja sisällön tunteminen helpottaa palveluiden järjestämiseen liittyvien ratkaisujen tekemistä. Vaikka asiakaspalveluja ostetaan myös ulkopuolelta, niiden ulkoistaminen ei sinänsä ole tavoitteena, Peltola huomauttaa. Tuotteistaminen luo paremmat edellytykset myös organisaation muuttamiselle ja kehittämiselle kohti asiakaslähtöistä prosessimaista organisaatiota, hän arvelee. Motivoi ja sitouta FCG on ollut mukana Järvenpään prosessissa pitämällä eri toimialojen budjettivastuuhenkilöille ja muille avainhenkilöille projektisuunnitelman mukaisia koulutustilaisuuksia, joissa on selvitetty tuotteistamisen perusteita ja eri laskentamenetelmiä. Tärkeää on motivoida ja sitouttaa henkilöstö, toteaa Pauni. Tuotteistuksen tekijöille annetun koulutuksen lisäksi sparraamme tarvittaessa toimialakohtaisten työryhmien työtä. Järvenpää on ollut meille pitkäaikainen yhteistyökumppani, jonka kanssa on hyvässä yhteistyössä etsitty uusia toimintatapoja, keinoja hyödyntää prosessiajattelua ja heidän kannaltaan parhaita ratkaisumalleja. FCG Consulting People 1/2010 7

8 Toimi 2010 tehokkuutta tilaaja tuottaja-malleihin Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Kimmo Räisänen ja Matti Multanen Viime keväänä käynnistynyt yhdeksän kunnan yhteinen verkostohanke Toimi 2010 etsii itsearvioinnin ja vuoropuhelun keinoin uusia ohjausmalleja tilaaja tuottaja-ajatteluun. Verkostohanke on hyvä tapa jakaa ryhmässä kokemusta ja tietämystä sekä jo muodostuneita hyviä käytäntöjä. FCG toimii tässä organisaattorina ja asiantuntijana, kertoo projektipäällikkö, johtava konsultti Markus Pauni Koulutus ja konsultointi -liiketoimintaryhmästä. Hankkeessa ovat mukana Hamina, Hämeenlinna, Jyväskylä, Kemi, Lahti, Mikkeli, Oulu, Rovaniemi ja Tampere. Ensivaihe käynnistyi osallistujien itsearvioinnilla, kakkosvaiheessa käsiteltiin tilaajien ja tuottajien rooleja. Laatukysymyksiä ja tuotteistusta Nyt keskitymme laatuun ja laatujärjestelmiin, joissa osanottajilla on eniten kehittämistarpeita, arvioi Pauni. Malleissa on pääosin kyse kunnan sisäisestä tilaaja tuottaja-toimintatavasta ja sopimuksista. Akuutteja kysymyksiä ovat hinta laatu-suhteen määrittely, tuotteistuksen laajuus ja kustannusten kohdistaminen tietylle tuotteelle. Tuotteistaminen on haaste myös tuotantokoneiston johtajalle. Toimintakulttuurista riippuen rajaa vedetään ammattiosaamisen ja poliittisen tarkoituksenmukaisuuden välille. Tilaaja tuottaja-malleissa haasteita aset taa myös siirtyminen hierarkkisesta käskyvaltasuhteesta kohti sopimusohjaus- ta, joka on suuri organisaatiokulttuurinen muutos. Keväällä käsitellään toimialakohtaisia erityiskysymyksiä, monituottaja-ajattelua ja markkinoilta tilattavien palvelujen kilpailuttamista. Joissain kunnissa toimivia markkinoita ei välttämättä ole olemassakaan. Kunnan oma palvelustrategia voi kuitenkin signaalina auttaa jotain toimialaa kehittymään. Hankkeen loppuraportti julkistetaan Kuntamarkkinoilla syyskuussa Haminassa pilottina tekninen toimi Haminassa tilaaja tuottaja-mallin pilottina on ollut kaupungin tekninen toimi. Hyvien kokemusten perusteella sitä aiotaan soveltaa seuraavaksi sivistystoimeen ja perusterveydenhuoltoon, kertoo teknisen toimen johtaja Matti Filppu. Malli on otettu eri puolilla myönteisesti vastaan. Vuonna 2008 käynnistynyt hanke perustuu Haminan palvelustrategiaan. Virastotyyppinen organisaatio muuttui palveluorganisaatioksi, ja tilaajat ja tuottajat voivat keskittyä omaan ydintoimintaansa. Henkilöstö on saanut muutosvalmennusta ja mahdollisuuden vaikuttaa oman työnsä sisältöön. Tällainen sopimusohjattu sisäinen malli tavoittelee nimenomaan kustannustehokkuutta, määrittelee Filppu. Palvelut on tuotteistettu ja niiden kustannukset määritelty. Hamina on niin pieni kaupunki, että markkinoita ei helposti synny. Noin neljännes palveluista tuotetaan kuitenkin ulkopuolisin voimin, mikä auttaa meitä kehittämään omiakin palveluja. Jaettua tietoa Toimi hanke on ollut hyvä jatke omalle toiminnallemme, koska mukana on edelläkävijäkuntia. Omat käsityksemme ovat vahvistuneet, ja olemme voineet omaksua muiden hyviä käytäntöjä. Näin syntyy myös toimiva verkosto ja uusia kontakteja, arvioi Filppu. Haminan sivistystoimen ja perusterveydenhuollon edustajat otetaan mukaan hankkeen toimialakohtaisia erityiskysymyksiä käsiteltäessä. Kehittämistyön hekin joutuvat tekemään itse, mutta teoriapuolessa pystymme heitä tukemaan, hän arvioi. Edelläkävijänä Oulu Oulussa on kehitetty jo yli 10 vuoden ajan ydinkunta palvelukunta-mallia, joka on tilaaja tuottaja-mallin sovellus, kertoo va. strategiapäällikkö Maria Ala-Siuru, Toimi hankkeen osanottajia. Pilotteina Ou- 8 FCG Consulting People 1/2010

9 Ylhäällä: Ydinkunta palvelukunta-malli on lisännyt läpinäkyvyyttä ja kustannustehokkuutta, arvioi va. strategiapäällikkö Maria Ala-Siuru Oulusta. Alhaalla: Haminassa tilaaja tuottaja-mallin pilottina on ollut kaupungin tekninen toimi, kertoo sen johtaja Matti Filppu. lussa olivat päivähoito ja tekninen sektori. Mallia on kehitetty pienin askelin. Se on lisännyt toiminnan läpinäkyvyyttä ja kustannustehokkuutta sekä muutoksen tekijöiden eli henkilöstön tyytyväisyyttä. Toimi hanke saa häneltä kiitosta, koska se on tuonut hyödyllistä vertailutietoa. Olemme käyneet läpi laatukysymyksiä ja tuotteistusta, jotka ovat toimivan sopimusohjauksen ehdottomia edellytyksiä. Yhteistyötä on ollut varsinkin Tampereen kanssa, joka on myös pitkällä mallin soveltamisessa. Johtamisjärjestelmä muutoksessa Oulussa on tekeillä johtamisjärjestelmän uudistus, joka tähtää tilaajien ja keskushallinnon yhdistämiseen. Erilliset sektorit jäävät pois, ja palvelut pyritään järjestämään rajattomiksi. Tilaajat fuusioidaan yhdessä keskushallinnon kanssa. Tavoitteena ovat asiakaslähtöisemmät, vaikuttavammat palvelut, ja hallintokuntien tukipalvelujen päällekkäisyyskin poistuu, Ala-Siuru kertoo. Uudistus tuo palvelujen tuottamisen lähemmäksi poliittista päätöksentekoa ja vahvistaa kunnallisdemokratiaa. Samalla selkiytyy lautakuntien rooli. Jos ja kun uudistus on lopullisesti vahvistettu, Oulu saa johtamisjärjestelmän, joka vastaa paremmin kunnan nykyisen toimintaympäristön ja tulevaisuuden haasteita. FCG Consulting People 1/2010 9

10 Moniosaaminen on valttia johdon konsultoinnissa Teksti: Kuvat: Paula Böhling Lehtikuva, Restelin kuva-arkisto, FCG:n kuva-arkisto Johdon konsultoinnille on ominaista monialaisuus. Asiakkaalle saatetaan tarjota kokonaispakettia, joka voi ulottua esimerkiksi kuntastrategian konsultoinnista toimialakohtaisiin suunnitelmiin ja selvityksiin. FCG on ollut pitkään mukana Jyväskylän seudun kehittämisessä. Johtava konsultti Taina Ollikainen FCG:ltä on tehnyt Jyväskylän kaupungille useita kaupan alan selvityksiä, kuten arvioinnit Keljon Prisman ja Citymarketin laajennusten vaikutuksista sekä Eteläportin kaupallisen selvityksen. Nyt käynnissä on kaksivaiheinen Jyväskylän kaupan palveluverkkoselvitys, jossa syksyn 2009 aikana selvitettiin ostovoimaa ja sen kehittymistä, kaupan palveluverkon pääpiirteitä sekä kaupan kehitys näkymiä Keski-Suomen maakunnan alueella. Hankkeen toisessa vaiheessa laaditaan Jyväskylän kaupungin kaupan palveluverkkoselvitys, joka menee edellistä tarkemmalle tasolle. Jyväskylän seutu on kasvava alue Keski-Suomessa, joten kaupan palveluille on runsaasti kysyntää ja uudet palvelut sijoittuvat pääosin sinne. Muissa Keski-Suomen kunnissa kaupan hankkeita on vireillä vähemmän ja ne ovat huomattavasti pienempiä kuin Jyväskylän seudulla, Ollikainen selostaa tuloksia. Palveluverkkoselvitys toimii tärkeänä lähtöaineistona Keski-Suomen maakuntakaavoitukselle ja Jyväskylään laadittavalle uudelle yleiskaavalle. Jyväskylän ja FCG:n yhteistyöhankkeita ovat myös 9-tien kehityskäytävä (Jämsä Jyväskylä Hankasalmi), Jyväskylän seudun matkailumarkkinoinnin yhteistoimintamallin kehittäminen ja Laajavuoren alueen Master 10 FCG Consulting People 1/2010

11 Jyväskylä on Keski-Suomen maakunnan vetovoimainen keskus. Kasvavassa kaupungissa on paljon tarvetta erilaisille kehittämishankkeille. Esimerkiksi Rantasipi Laajavuoren merkittävät investoinnit käynnistivät Laajavuoren alueen matkailun Master Plan prosessin. Plan. Kaupunki osallistui FCG:n vetämään Tuottava kuntaliitos -hankkeeseen ja on mukana Toimi hankkeessa (Toiminnan organisointi ja ohjausmallit hyödyntäen tilaaja tuottaja-ajattelua). Julkisen ja yksityisen rajapinnassa sultointi ja FCG Efekon johdon konsultointi yhdistyivät FCG:n fuusiossa. Jos yhtiö saa tehtäväkseen esimerkiksi kuntastrategian konsultoinnin, sillä on valmiudet jatkaa edelleen toimialakohtaisiin strategioihin ja erilaisiin kehittämissuunnitelmiin. Pitkän yhteistyöhistorian ja alueellisen toimintamme ansiosta tunnemme Jyväskylässä toisemme hyvin. Uskon, että olemme kaupungille ja muille toimijoille helppo ja luotettava yhteistyökumppani. Santala ennakoi, että suunnittelulle ja selvityksille tulee yhä enemmän tarvetta, sillä tiedon merkitys johtamisessa ja päätöksenteossa kasvaa. Niukkojen resurssien aikaan päätösten taustat pitää tuntea erityisen tarkkaan. Paikallista näkemystä tarvitaan Projektipäällikkö Jouni Mäkäräinen FCG:ltä tarkastelee asiakkaan ja konsultin suhdetta erityisesti niiden kokemusten valossa, joita hän sai työskennellessään Jyväskylän kau- Jyväskylässä tekemällemme kehityskonsultoinnille on luonteenomaista monialaisuus ja se, että työ tapahtuu usein julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnassa, esimerkiksi kaupungin ja kaupan keskusliikkeiden tai kaupungin, matkailualan yritysten ja yhdistysten sekä muiden toimijoiden kanssa, luonnehtii toimialajohtaja Pauli Santala FCG:ltä. Meillä on taustaltaan ja osaamiseltaan monipuolista väkeä ammattilaisia, jotka ovat toimineet pitkään alalla. Asiat hoidetaan laadukkaasti, ja aikataulut pitävät. Palveluvalikoima laajentui entisestään, kun aiempi FCG Planeko Oy:n kehityskonpungin kaavoituksessa projektipäällikkönä ja muun muassa maankäytön suunnittelua palvelevien selvitysten ja kehittämisanalyysien tilaajana. Konsulteilla on oma tärkeä roolinsa kaupungin kehittämisessä. Konsultit toimivat suunnittelussa asiantuntijoina sekä tuovat siihen lisätietoa ja ulkopuolisia ideoita. Monialaisuus on vahvuus tässä tehtävässä, Mäkäräinen arvioi. Haasteena hän näkee toimintatapojen kehittämisen: sen, että niin töiden tilaajat kuin konsultit etsisivät aktiivisesti uudenlaisia, kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivia yhteistyön muotoja ja toimintatapoja. Tämä lisäisi työn tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Jos esimerkiksi selvityksissä pystyttäisiin nykyistä paremmin sovittamaan yhteen erilaisia vaikutuksia paikallisista lähtökohdista käsin, työn tulokset hyödyttäisivät päätöksentekoa entistä enemmän. Mäkäräisen mukaan tämä vaatii osaamista hankintaprosesseissa ja projektitoiminnassa sekä oppimishalua ja yhteistyökykyä kaikilta osapuolilta. FCG Consulting People 1/

12 Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Jouni Löytöläinen Johtajuusakatemian asiantunteva valmennus avaa uusia näkökulmia myös entiselle ammattijohtajalle, arvioi Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pauli Partanen. Johtajuusvalmennusta luottamushenkilöjohdolle FCG:n yhteistyössä Kuntaliiton kanssa järjestämä Johtajuusakatemia on kuntien ylimmälle luottamushenkilöjohdolle tarkoitettu pitkäkestoinen yksilövalmennusohjelma. Syksyllä 2009 käynnistynyt akatemia oli järjestyksessä toinen. Johtajuusakatemia on ikään kuin pysähdyspaikka, jossa kunnan ylimmät luottamushenkilöt voivat paneutua oman johtajuutensa kehittämiseen, määrittelee akatemian tavoitteita FCG:n johtava konsultti Riitta Sinkkilä. Tulevaisuuden tarpeisiin Valmennusohjelma koostuu asiantuntijaalustuksista, itsearvioinnista, henkilökohtaisia ominaisuuksia analysoivasta taitokehikosta, vertaisryhmistä ja oppimispäiväkirjasta. Osanottajat arvioivat itse omia kehittämistarpeitaan, joiden pohjalta heille laaditaan henkilökohtainen muutossuunnitelma, kertoo Sinkkilä. Tämänkertaisen akatemian ohjelmasta on käyty läpi kolme kahden päivän mittais- 12 FCG Consulting People 1/2010

13 ta jaksoa. Suunnitteilla on vielä yksi täydentävä osuus. Englannissa toimii vastaava Leadership Academy, johon oli tarkoitus käydä tutustumassa. Tilalle tulee kuitenkin todennäköisesti kotimainen jakso, hän arvioi. Olemme saaneet valmennuksesta erittäin hyvää palautetta, joten sille on varmasti tarvetta jatkossakin. Oman johtajuuden äärellä Positiivisena kokemuksena Johtajuusakatemiaa pitää Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pauli Partanen, jolla on menossa viides valtuustokausi ja takana muutenkin laaja kokemus kunnallispolitiikasta. Entisenä ilmavoimien upseerina hänellä on johtajakokemusta myös työelämästä, mutta akatemian valmennus tuntui silti tarpeelliselta. Oman johtajuuden kehittäminen ei ole koskaan yksinkertaista. Siihen tarvitaan vähintäänkin sisäistä pohdiskelua omista valmiuksista. Tällainen asiantunteva valmennus avaa aivan uusia näkemyksiä, hän toteaa ja antaa akatemian kouluttajille hyvän arvosanan. Näkökulmia kuntarakenteeseen Partanen piti erityisen hyödyllisenä sitä, että valmennettavana oli useita kuntarakennemuutoksen läpikäyneitä luottamushenkilöitä, joiden kanssa saattoi vaihtaa kokemuksia. Jyväskylässä toteutettiin vuoden 2009 alusta Suomen suurimpiin kuuluva kuntaliitos, jossa Jyväskylän kaupungista, maalaiskunnasta ja Korpilahden kunnasta muodostui asukkaan uusi kaupunki. Partanen toivookin, että luottamushenkilöitä perehdytettäisiin jo ennalta kuntarakenteen muutoksiin, kuntajakolakiin sekä sopimusten rakenteeseen ja sisältöön. Johtajuusakatemia olisi hänen mielestään sopiva tapa valmentaa tällaisissa kysymyksissä. Hän kaipaa myös luottamushenkilöiden koulutusjärjestelmän virallistamista. Liittyäkö vai eikö liittyä? Viitasaarellakin käydään keskusteluja kuntarakenteen muutoksista yhdessä seutukunnan muiden kuntien kanssa, joita on Viitasaaren kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Puustinen nostaa valmennuksen ykkösanniksi vertaiskeskustelut. kaikkiaan kahdeksan. Niinpä Viitasaaren kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Puustinen nostaa Johtajuusakatemian ykkösanniksi vertaiskeskustelut, joita saattoi käydä vastaavassa asemassa olevien kuntien kanssa. Keskustelut avasivat silmiä ja saivat pohtimaan, pitäisikö sittenkin mennä isompaan kuntarakenteeseen, joka tuo mukanaan etuja, hän miettii. Apua suuriin saappaisiin Puustinen on toisen kauden valtuutettu ja ensimmäistä kauttaan kaupunginhallituksen johdossa. Erittäin hyödyllisenä hän piti henkilökohtaista valmennusta, jossa taitokehikon ja tutor-keskustelujen avulla tutkailtiin omia vahvuuksia ja korjattavia puolia. Johtajuusakatemian valmennus on erinomaisen tarpeellista tällaiselle tuoreelle valtuutetulle, joka on astunut isoihin saappaisiin, hän arvioi ja suosittelee siihen osal- listumista muillekin vastaavissa tehtävissä toimiville. Kiitosta häneltä saavat myös hyvät luennoitsijat. Lisäoppia luottamushenkilöille Tällaista ylimmän poliittisen johdon valmennusta on Puustisen mielestä tarjolla liian vähän, vaikka kunta-asioista on muuten saatavilla runsaasti koulutusta. Luottamushenkilöjärjestelmä on hänen arvionsa mukaan ajautumassa umpikujaan isoissa kunnissa. Ei voi olla tarkoituksenmukaista, että vaativia ykkösluottamustehtäviä voivat hoitaa vain eläkeläiset tai kunnan palveluksessa olevat, joilla on aikaa ja mahdollisuuksia panostaa tehtäviin riittävästi, hän kritisoi ja kaipaa kuntiin päätoimisia hallituksen ja valtuuston puheenjohtajia Tampereen tai Pirkkalan malliin. Hän kuulisi aiheesta mielellään vaikka Johtajuusakatemian seuraavalla jaksolla. FCG Consulting People 1/

14 Timo Karine sai vuodenvaihteessa vastuulleen FCG:n Lappeenrannan toimipaikan päällikön tehtävät. Koulutuskumppanuus kukoistaa Lappeenrannassa Teksti: Paula Böhling Kuvat: Jarmo Teinilä Koulutustilaisuuksia 133, päiviä 173, osallistujia yli Siinä toteutumaa FCG:n järjestämästä koulutustoiminnasta Lappeenrannassa vuonna Määrät ovat olleet likimain samalla tasolla myös aiempina vuosina. Noin puolet toiminnasta on sopimuskoulutusta, johon kaupunki varaa vuosittain talous arviossaan määrärahan. Johtaminen ja esimiestyö. Talous ja hallinto. Palkkaus- ja palvelussuhdeasiat. Sosiaali- ja terveyspalvelut. Varhaiskasvatus, opetus ja kulttuuri. Ympäristö- ja kuntatekniikka. Koulutustoimintamme on hyvin monialaista, ja aiheet ovat aina lähtöisin suoraan asiakkaan tarpeista, käytännön työn ääreltä, kertoo johtava koulutuspäällikkö Ritva Penttilä-Pietarinen FCG:n Lappeenrannan toimipaikasta. FCG tekee joka kevät kartoituksen kaupungin työntekijöiden koulutustoiveista ja -tarpeista. Kurssit, jotka valitaan toteutettavaksi koulutusmäärärahalla, tuotteistetaan yhdessä kaupungin henkilöstöpäällikön ja koulutusyhdyshenkilöiden kanssa. Sopimus kumppanit huolehtivat yhdessä myös ohjelman seurannasta ja arvioinnista. Kouluttajat tulevat eri puolilta Suomea sen mukaan, mistä parhaat asiantuntijat löytyvät. Perusformaatti, strateginen kumppanuus, toimii oikein hyvin, onhan se kantanut kaikkien näiden vuosien yli, sanoo Lappeenrannan kaupungin henkilöstöjohtaja Päivi Savilampi. Vuonna 2010 kolmanneksi sopimuskumppaniksi tuli Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote), johon kaupungin sosiaali- ja terveystoimi yhdistettiin. Alan työntekijät voivat näin osallistua koulutuksiin kuten 14 FCG Consulting People 1/2010

15 Koulutuspalvelujen tilaajana meillä on varsin kovat laatukriteerit. Haluamme myös, että tilaisuudet järjestetään Lappeenrannassa. Ei euroakaan matkakuluihin, kaupungin henkilöstöjohtaja Päivi Savilampi (oik.) sanoo. Ritva Penttilä-Pietarinen (vas.) käynnisti koulutustoiminnan Lappeenrannassa vuonna Keskimmäisessä kuvassa mukana myös FCG:n Timo Karine ja Lappeenrannan kehitysjohtaja Markku Heinonen. ennenkin, vain toisen organisaation nimissä. Lisäsopimuksella mukana ovat Etelä-Karjalan muut kunnat, joille hinnat ovat muuta Suomea edullisemmat. Noin puolet Lappeenrannassa järjestettävästä koulutuksesta toteutetaan tilauspohjalta. Tuoreita näkökulmia, uusia toteutustapoja Huolimatta pitkästä historiastaan koulutusyhteistyö ei tunnu jämähtäneen paikoilleen. Kehittämisideoita kumpusi yksi toisensa perään, kun Savilampi ja Penttilä-Pietarinen tapasivat uuden vuoden kynnyksellä. Kaupungin strategiaan sisältyy henkilöstöstrategia, ja osa sitä on osaamisstrategia. Kuinka koulutuksen suunnittelu saataisiin kytkettyä entistä kiinteämmin näiden laadintaan? Siinä on meille yksi kehittämisen paikka, he toteavat. Tähän saakka noin 40 prosenttia kouluttautujista on tullut sosiaali- ja terveysalalta, kun taas johtaminen, esimiestyö, kuntatalous ja hallinto ovat jääneet selvästi vähemmälle. Myös teknistä toimialaa voitaisiin vahvistaa koulutuksella, Päivi Savilampi näkee. Ihmisillä on monesti taipumus opiskella asioita, jotka he jo tavalla tai toisella hallitsevat. Vanha tapa, paras tapa -ajattelu kannattaisi muutenkin murtaa, hän sanoo mainiten hyvänä esimerkkinä Sosiaalija terveystoimen johtamiskoulutusohjelman, jossa ihmisiä kannustettiin ajattelemaan helikopteriperspektiivistä, esimerkiksi: mitä johtaminen oikeastaan on. Uudet asiat ja näkökulmat on myös osattava esittää niin, että ihmiset oivaltavat niiden merkityksen vaikkapa tuottavuuden parantamisessa tai oman itsensä kehittämisessä, kumppanit pohtivat. Koulutusohjelmiensa markkinoinnissa FCG on siirtymässä ympäristöä vähemmän kuormittavaan verkkomaailmaan. Myös kurssien toteutuksessa sähköiset menetelmät nähdään mahdollisuutena: jotain voitaisiin ehkä toteuttaa kokonaan verkko- tai videokurssina, ja sähköiset keskustelualustat saattaisivat olla hyödyllisiä. Lappeenranta-mallia tarjotaan muualle maahan Oulu, Rovaniemi, Vaasa, Ritva Penttilä- Pietarinen luettelee kaupunkeja, joissa Lappeenranta-mallia on jo käyty esittelemässä tai jonne ollaan menossa. Tämä tai tästä sovellettu malli, mutta oleellista on saada aikaan sopimus kaupungin kanssa, siinä on asiakaslähtöisen toiminnan ydin, hän painottaa. FCG:n toimipaikoilla on koulutuksen järjestämisessä monia vahvuuksia: Siellä tunnetaan alueen asiakkaat, organisaatiot, kulttuuri ja ympäristö, siellä ymmärretään alueen tarpeet ja osataan sopeuttaa toiminta niihin ja kun välimatkat ovat lyhyitä, on helppo reagoida nopeasti. Yhtiön hyvät suhteet kunta-alan toimijoihin ovat monen asiakkaan mielestä korvaamaton etu. FCG Consulting People 1/

16 Kortteli 10:n alueen virtuaalimallista laadittu kuvasovite havainnollistaa alueelle suunniteltua maankäyttöä. FCG mukana Rovaniemen kehittämisessä Teksti: Eeva Kokki Kuvat: Eeva Kokki, FCG:n kuva-arkisto Lapin maakuntakeskus Rovaniemi on asukkaan kasvava ja kehittyvä kaupunki. FCG on ollut kaupungille pitkäaikainen yhteistyökumppani monimuotoisissa yhdyskuntasuunnitteluhankkeissa. Parhaillaan meneillään on kiinnostavia, kaupungin vetovoimaisuuden kehittämiseen tähtääviä hankkeita. Rovaniemen ja samalla Lapin alueen kehittämisessä keskeisiä teemoja ovat esimerkiksi matkailu ja elämysteollisuus. Alue toimii myös kaivosteollisuuden veturina koko Suomessa. Rovaniemi tähtää vahvaan kasvuun sekä asutuksen että palveluiden kehittämisessä. Kaupunkikuvan kehittämisessä merkittävimpiin viime vuosien hankkeisiin lukeutuu kansainvälisestikin palkittu Rovakadun ja Koskikadun uudistaminen. Parhaillaan kehittämiskohteena ovat Lampelan alue ja Kemijoen ranta-alue. Näissä kaikissa FCG on mukana. Lampela keskusta-alueen jatkeena Rovaniemellä voimakkain kasvu kohdistuu keskustan lähellä oleville alueille. Kaupunkirakenteen tiivistäminen on myös ilmastotaloudellisesti kannattavaa. Rovaniemen keskusta-alueen ja Valtatie 4:n välissä sijaitseva Lampelan alue on tulevaisuudessa yksi keskusta-alueen tärkeimmistä laajenemissuunnista ja samalla kaavasuunnittelun kohde. Kaupunki omistaa puolet alueesta. Rovaniemellä tarve olisi vuositasolla noin 300 huoneistolle ja 100 omakotitalolle. Lampelan alue on nyt teollisuuspainotteista 16 FCG Consulting People 1/2010

17 Aluepäällikkö Pirkka Hartikainen (vas.), kaupungininsinööri Olli Peuraniemi ja apulaiskaupunginjohtaja Martti Anttila. liikealuetta, mutta sinne suunnitellaan sekä asutusta että palveluita. Se on keskeinen paikka, joka on maakuntakaavassa määritelty keskustatoimintojen alueeksi, toteaa apulaiskaupunginjohtaja Martti Anttila. Alueen kehittämisessä kiinnostavaa on myös sen vaikutus kaupunkikuvaan. FCG toteuttaa asemakaavallisen tarkastelun, jossa luonnostellaan alueelle käyttötarkoituksia tulevaisuudessa ja samalla tehdään havainnemalleja esimerkiksi kerroskorkeuksien vaikutuksesta kaupungin siluettiin. Keskeistä on alueen liikennejärjestelyiden parantaminen. Asemakaavallisen tarkastelun toteuttamisessa FCG käyttää vuorovaikutteisia menetelmiä, joissa kuntalaisilla ja palveluntuottajilla oli mahdollisuus osallistua alueen kehittämiseen. Tavoitteena on saada Lampelan alueen asemakaava valmiiksi vuoden 2010 aikana. Alueen suunnittelussa on otettu huomioon myös meluun ja maaperän kunnostamiseen liittyvät asiat. Vastaavan tyyppisen hankkeen FCG toteutti vuonna 2009 Rovaniemen kaupungille ns. kortteli 10:n alueelle aivan kaupungin ydinkeskustassa. Alueen asemakaavan laadinta etenee tällä hetkellä kaupungin luottamuselimissä. Kemijoen ranta-alueesta vetovoimainen Kemijoen keskustan puoleisen ranta-alueen kehittäminen on toinen kaupunki kuvaan vaikuttava hanke. Tätä kaupungin keskustan tuntumassa sijaitsevaa aluetta kehitetään myös vuorovaikutteisesti. FCG voitti kilpailutuksen alueen suunnittelusta ja toteuttaa ensin ranta-alueen yleissuunnitelman ja sen jälkeen rakentamissuunnittelun. Hankkeelle on saatu rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta. Kemijoen ranta on keskeinen puistoalue niin kesällä kuin talvisin. Ranta-alueen käsittely ja palveluiden sijoittelu alueelle pyritään toteuttamaan mahdollisimman vuorovaikutteisesti ja kuntalaisia kuulevasti, kertoo kaupungininsinööri Olli Peuraniemi. Suunnitteluhankkeella on omat verkkosivut, joiden kautta on haettu palautetta ja ideoita alueen kehittämiselle. Kehittämisehdotuksia ja ideoita tuli viitisenkymmentä ja joitakin suoria yhteydenottoja. Olen itse käynyt muutamassa tilaisuudessa kertomassa hankkeesta. Tässä projektissa saatua palautetta voidaan hyödyntää myös vastarannan kehittämisessä, toteaa FCG:n Rovaniemen aluepäällikkö Pirkka Hartikainen. Paikallisuus yhteistyön perustana FCG ja sen edeltäjä Suunnittelukeskus on ollut Rovaniemen keskusta-alueen ja infran kehittämisessä mukana aluetoimipaikan perustamisesta, vuodesta 1955 lähtien. Myös FCG:n koulutus- ja konsultointiosaamista on hyödynnetty kaupungin kehittämisessä. FCG on melkein kuin kaupungin oma konttori. Olen itse ollut tyytyväinen FCG:n panokseen esimerkiksi Rovakadun ja Koskikadun suunnittelussa, Martti Anttila huomauttaa. Tilaajan kannalta on suuri etu, että FCG toimii paikkakunnalla. Kanssakäyminen voi olla päivittäistä. Myös FCG:n monialainen osaaminen on hyödynnettävissä paikallisissa hankkeissa. Yhteistyöllä on pitkät perinteet ja FCG:n kanssa on helppoa työskennellä, kun tunnemme toisemme. Vaikeatkin asiat on saatu oiottua ja hyvä yhteistyö jatkuu, toteaa puolestaan Peuraniemi. Pirkka Hartikainen kiteyttää yhteistyön FCG:n aluepäällikön ja kuntalaisen näkökulmasta: On kunnia asia, että saa omaa kaupunkia kehittää. Ei sitä kehtaa huonosti tehdä. FCG Consulting People 1/

18 Yhdistyksestä vaikuttajaorganisaatioksi Teksti: Paula Böhling Kuva: Jyry Louhisto Uuden strategiansa mukaan Projektiyhdistys haluaa olla projektitoiminnan edistäjä ja projekti johtamisen edelläkävijä taho, jolla on vahva etu järjestön ja vaikuttajan rooli. Projektiyhdistys ry on vuodesta 1978 toiminut valtakunnallinen järjestö: projektiosaamisen kehittäjä ja alan keskustelufoorumi. Sillä on noin jäsentä. Uuden strategiakauden kynnyksellä yhdistyksessä pohdittiin tulevaisuuden näkymiä. Jäsenmäärän kasvu näyttää pysähtyneen. Yritysten ja yhteisöjen johto ei osallistu aktiivisesti toimintaamme, ja osa julkisen sektorin toimijoista pitää projektimaista toimintatapaa heille sopimattomana. Tiedämmekö, mitä meiltä odotetaan? Eikö projektitoiminta kiinnosta? Vai onko viestimme väärä, onko meidät ymmärretty väärin, kysyi hallituksen puheenjohtaja Osmo Härkönen viime syksyn Projektitoiminta-lehdessä. Projektit monimuotoistuvat Muutostarpeita arvioitiin jäsenkyselyllä sekä kartoittamalla hallituksen ja asiantuntijoiden näkemyksiä yhdistyksen tilasta ja näkymistä. Lisäksi selvitettiin, kuinka muut vastaavat organisaatiot toimivat. Hallituksen jäsenten kesken pidettiin kaksi työpajaa. Analyysit osoittivat, että yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset vaikuttavat olennaisesti projektitoimintaan, kertoo strategiaprosessia vetänyt johtava konsultti Jarmo Riikonen FCG:ltä. Projektimaisuus lisääntyy. Työtä tehdään verkostoissa, jotka ovat usein virtuaalisia ja monikulttuurisia. Projektit monimutkaistuvat ja nopeutuvat. Kustannusten hallinnan merkitys kasvaa. Projekteja salkutetaan ohjelmiksi. Projektien tuloksia on hyödynnettävä entistä tehokkaammin. Kasvustrategia Strategiaan kirjattiin visioksi: vuonna 2020 Projektiyhdistys on verkostoituvan projektitoiminnan edistäjä ja projektijohtamisen edelläkävijä. Se pyrkii parantamaan suomalaista yhteiskuntaa kehittämällä projektitoimintaa sekä yhdistyksen jäsenten projektiosaamista. Tavoitteena on siis, että organisaatiot, teollisuus ja elinkeinoelämä yleensäkin näkisivät projektitoiminnan menestystekijänä ja tärkeänä työvälineenä ja että tähän olisi myös tarvittava osaaminen. Aiemmin pääpaino oli projektiosaamisen edistämisessä yksilötasolla, Riikonen täsmentää. Strategiaa toteutettaessa kehitetään uusia tuotteita ja palveluja sekä uusia verkottumismahdollisuuksia. Yhdistys aikoo nostaa profiiliaan yhdistyksestä liitoksi, jolloin sen vaikutusmahdollisuudet paranevat. Osmo Härkönen toimii Projektiyhdistyksen nykyisessä hallituksessa varapuheenjohtajana. 18 FCG Consulting People 1/2010

19 Teksti: Paula Böhling Kuvat: Pohjolan Voiman kuva-arkisto ja Jarmo Teinilä Vasemmalla: Rannikko, meri ja tunturit ovat parhaita tuulivoimantuotantoalueita. Oikealla: Palvelupakin uutuus on GIS-työkalu, joka ottaa huomioon kaavat, asutuksen ja infran sekä hyödyntää uutta Tuuliatlasta. Työkalulla saa helposti karkean arvion kohteen soveltuvuudesta tuulivoiman tuotannolle, Yrjö Halttunen lupaa. Tännekö tuulivoimaloita? Maassamme toimi vuoden 2009 lopulla 120 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti on 147 megawattia. Jos vuodelle 2020 asetetut tuotantotavoitteet aiotaan saavuttaa, kapasiteetti on nostettava noin megawattiin, mikä tarkoittaa satoja uusia voimaloita. Tällä hetkellä FCG:llä on tuulivoimaan liittyviä suunnitteluhankkeita Oulussa, Raahessa, Merenkurkun alueella, Hankoniemellä, Kotkassa ja Juvalla. Olen havainnut, että asiantuntijoillamme on kova innostus näihin töihin. He saavat tilaisuuden käyttää osaamistaan aivan uudella tavalla ja toimia samalla ympäristön hyväksi, iloitsee FCG:n Energia- ja ilmastopalvelut -toimialan johtaja, aluepäällikkö Yrjö Halttunen. Tuulivoiman tuotannossa ei synny päästöjä ilmaan, veteen eikä maahan, ja kun voimalat tulevat elinkaarensa päähän, ne on mahdollista purkaa niin, ettei luontoon jää mitään. Lisäksi voimalan materiaalit voidaan kierrättää. Kunpa maanomistajatkin oivaltaisivat tuulivoiman mahdollisuudet. Olisiko siitä jopa rannikon uuselinkeinoksi, Halttunen miettii. Monen osaajan urakka Tuulivoimahankkeisiin liittyvissä selvityksissä ja suunnittelussa saattaa kulua hyvinkin kaksi kolme vuotta. Eniten aikaa vievät YVAselvitykset ja kaavoitus, joihin molempiin löytyy FCG:ltä vankkaa osaamista. Suunnittelu aloitetaan ympäristöselvityksellä. Sen perusteella alueellinen ympäristöviranomainen määrittelee, kuuluuko hanke YVA-menettelyn piiriin. Mikäli YVA edellytetään, se tehdään tarvittavan laajuisena. Kaavoitusvaatimuksiin on tulossa muutoksia, mutta toistaiseksi tuulipuistoalueiden tulee olla varattuna maakuntakaavassa ja niistä pitää olla merkinnät yleiskaavassa. Asemakaava tarvitaan rakennuslupien myöntämistä varten. Myös monen muuan alan taitajia tarvitaan: Maaperä- ja geotekniset tutkimukset, kaikuluotaukset, perustusten ja huoltoteiden suunnittelu, maisemavaikutusten arviointi, vesilupahakemusten laadinta, melumallinnus ja -mittaus sekä varjo- ja välähdysmallinnus, Halttunen luettelee suunnittelun osa-alueita. FCG voi myös konsultoida hankintasopimuksia, tehdä vastaanottotarkastuksia ja toimia hankkeissa rakennuttajana. FCG Consulting People 1/

20 Teksti: Eeva Kokki Kuva: Jussi Tiainen Kakolanmäki voitti vuoden 2009 RIL-palkinnon Kakolanmäen jätevedenpuh dista molle ja siihen liittyvälle lämpöpumppuja biokaasu laitokselle on myön netty vuoden 2009 RIL-palkinto. Jäte vedenpuhdistamo on yksi suurimmista FCG:n suunnittelemista hankkeista. Jätevedenpuhdistamon suunnittelun lisäksi FCG avusti urakoitsijavalinnoissa ja vastasi rakennuttamis- ja valvontatehtävistä. Hanke, joka oli mittasuhteiltaan erittäin suuri, valmistui aikataulussaan ja budjettinsa mukaisesti, mikä on ollut vahva osoitus FCG:n osaamisesta sekä suunnittelijana että rakennuttajana. Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon toteuttaminen oli poikkeuksellista jo siitäkin syystä, että puhdistamo on louhittu maan alle keskelle kaupunkia. Louhinta ja räjäytykset edellyttivät erityistä tarkkuutta ja ammattitaitoa, samoin räjäytetyn aineksen poiskuljettaminen. Työmaan lähellä sijaitsee tiheää asutusta ja muun muassa 750 oppilaan koulu. Palkitun kohteen valinnan tehnyt Suomen Rakennusinsinöörien Liiton (RIL) kunnia puheenjohtaja Risto Kangas-Ikkala kiinnitti huomiota erityisesti Kakolanmäen suureen alueelliseen, kansalliseen ja kansainväliseen merkitykseen ja kokonaisratkaisuun, jossa ekologisuus ja kestävä kehitys olivat tärkeitä reunaehtoja niin suunnittelussa kuin toteutuksessakin. Lisäksi hän totesi hankkeen toteuttamisessa rohkaisevaksi myös eri toimijoitten välisen yhteistyön. Rakennuttamisen aikana järjestettiin tiedotustilaisuuksia ja kerrottiin lähialueen asukkaille hankkeen etenemisestä. Hyvin toteutetulla tiedottamisella kyettiin hallitsemaan myös hankkeeseen kohdistettua kritiikkiä ja akuutteja tiedontarpeita. Kakolanmäen toteutus on ollut teknisesti vaativa urakka, jossa sekä logistiikka että hankkeen hallinta ovat edellyttäneet korkeaa ammattitaitoa. Kustannukset pysyivät hallinnassa monivaiheisella kilpailuttamismenettelyllä ja asiantuntevalla rakennuttamisella, valvonnalla ja osaavalla urakoitsijalla. Toteutuksessa työturvallisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota ja hankkeen aikana vältyttiin vakavilta tapaturmilta. RIL-palkinnolla on annettu tunnustusta rakennusinsinöörien osaamiselle vuodesta 1972 lähtien. Kilpailun järjestää Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. 20 FCG Consulting People 1/2010

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS Hyvinvointipalvelut Info 29.2.2008 Mitä muutos tarkoittaa Minulle? (Niskanen ja Murto 2000) Mitkä ovat muutoksen vaikutukset minuun? Miten muutos vaikuttaa työhöni? Miten

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke. Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke. Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin Luvun / sektion otsikko Ketterät kunnat selviävät tulevaisuuden haasteista

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Asiantuntijan rooli ja tausta Yritysneuvoja: monipuoliset tehtävät

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016

Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016 Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016 Kunnan uuden roolin määrittäminen sekä kuntajohtamisen ja kestävän talouden kehittäminen muutosten keskellä Kehittäjäkuntien haku verkoston 3. kaudelle

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

FCG GRANT ADVISORS. Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen

FCG GRANT ADVISORS. Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen FCG GRANT ADVISORS Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen Osaamista tarvitaan nyt jos koskaan EU ohjelmakaudella 2014 2020 suomalaisilla on kansallisella tasolla käytössä aiempaa vähemmän

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja 12.11.2009 Tero Haahtela Olavi Kallio Pekka Malinen Pentti Siitonen TKK BIT 1 Teknisen sektorin roolin kokeminen Teknistä sektoria ei koeta miellettävän

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla USO seminaari Kuntamarkkinat 14.10.2011 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, Audiapro Oy USO-kuntien toteutunut

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Kuntauudistus seututilaisuus. Porin seutu, 11.2.2014 Promenadikeskus, Pori

Kuntauudistus seututilaisuus. Porin seutu, 11.2.2014 Promenadikeskus, Pori Kuntauudistus seututilaisuus Porin seutu, Promenadikeskus, Pori Tilaisuuden avaus Porin seutu, Ohjelma 10.00 10.05 Tilaisuuden avaus Ylijohtaja, osastopäällikkö Päivi Laajala, valtiovarainministeriö 10.05

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12.

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kysely kaupungin viestinnästä 013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.1.013 Kaupunkeja tutkimuksessa: Jyväskylän kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI 23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista. 12.9.2012 Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab

USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista. 12.9.2012 Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista 12.9.2012 Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab Mikä USO-hanke USO I-hanke (2010-2012) on ollut osa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kehittämishankkeen lähtökohtana on Kauhajoen kaupungin sivistyspalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Hallintopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut,

Lisätiedot

Lippukunnanjohtajan. Tämän kortin omistaa:

Lippukunnanjohtajan. Tämän kortin omistaa: Lippukunnanjohtajan KOULUTTAUTUMISKORTTI Lippukunnanjohtajana olet vastuullisessa, mutta antoisassa pestissä. Tähän korttiin on koottu asioita, joiden osaaminen helpottaa työtäsi lippukunnanjohtajana.

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA Pysyykö yrityksesi muutoksessa mukana? Maailma ja yrityksen toimintaympäristö sen mukana muuttuvat vauhdilla. Mikä vielä viime vuonna tuntui itsestään selvältä, saattaa

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä 21.5.2013 Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja Valtiovarainministeriö Talouden ja

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

SIL 2020 STRATEGIA. Palvelut. v.1.0 12.10.2015

SIL 2020 STRATEGIA. Palvelut. v.1.0 12.10.2015 LUOTTAMUKSELLINEN SIL 2020 STRATEGIA v.1.0 12.10.2015 SIL2020 Strategia- ja Sääntömuutostyöryhmä Table of Contents: 1 Yleistä... 3 1.1 Strategiaprosessi... 3 2 Tavoiteasettelu... 4 2.1 Strateginen tavoite...

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Infrastruktuurin tuottamisen johtaminen (12) (RAPS)

Infrastruktuurin tuottamisen johtaminen (12) (RAPS) Infrastruktuurin tuottamisen johtaminen (12) (RAPS) Koulutusohjelma 2014 Käyttäjälähtöinen infrastruktuuri Kestävä kehitys infrarakennuttamisessa Elinkaaren hallinta RAKLI ry ja Kiinteistöalan Koulutussäätiö

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous

Lisätiedot

Kumppanuudella tuloksiin. 8.5.2012 Paavo Voutilainen sosiaalijohtaja

Kumppanuudella tuloksiin. 8.5.2012 Paavo Voutilainen sosiaalijohtaja Kumppanuudella tuloksiin 8.5.2012 Paavo Voutilainen sosiaalijohtaja Suunnitelmallista kehittämistä Sosiaaliviraston palvelustrategian määrittely alkoi vuonna 2005 ja lopullinen versio hyväksyttiin vuoden

Lisätiedot

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinna 2012 tavoitteet (kh 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvu 2) Palveluiden organisointi ja tuottaminen asiakaslähtöisesti 3) Kustannustietoisuuden

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia 2008-2020 Hyvän Elämisen Evväät- elinkeinostrategia 2008 2020 Tekijöinä Keuruun kaupunki, Multian kunta, Keuruun Yrittäjät ry sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Lisäksi

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Kehitysjohtaja Tuomo Melin

Palvelusetelihanke Kehitysjohtaja Tuomo Melin Palvelusetelihanke Kehitysjohtaja Tuomo Melin Toimialat ja projektikokonaisuudet palvelusetelihankkeessa Palvelusetelihankkeessa on tällä hetkellä neljä toimialaa Hammashoito Terveyspalvelut Vanhuspalvelut

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen Kunnan tehtävänä on hyvinvoinnin tuottaminen asukkailleen ja kestävän kehityksen edistäminen

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Strateginen kenttä Johdon forum Ministeriövalmistelu - läänit Yhteistoiminnallinen valmistelu Pelastusaluevalmistelu (pelastusjohtajien kokous) Palvalutasopäätökset Kuntastrategiat

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Kotkan Haminan seutusopimus

Kotkan Haminan seutusopimus Kotkan Haminan seutusopimus Kotkan Haminan seudun seutuvaltuusto 19.8.2013 Kotkan kaupunginvaltuusto 12.11.2013 Haminan kaupunginvaltuusto 15.10.2013 Miehikkälän kunnanvaltuusto 30.9.2013 Pyhtään kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Kuntajohtamisen sertifikaatit: hyvä johtaminen kunnan menestystekijäksi

Kuntajohtamisen sertifikaatit: hyvä johtaminen kunnan menestystekijäksi Kuntajohtamisen sertifikaatit: hyvä johtaminen kunnan menestystekijäksi Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT Markus Pauni Kehityspäällikkö 11.9.2014 1 14.8.2014 Kaija Majoinen Kokonaiskuva:

Lisätiedot

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Meri-Tuuli Lehmuskallio Erityisasiantuntija Kehittämisyksikkö Talous- ja hallintopalvelut Vantaan kaupungin

Lisätiedot