FCG Finnish Consulting Group Oy Helmikuu Elinvoimainen kunta. FCG Consulting People 1/2010 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FCG Finnish Consulting Group Oy Helmikuu 2010. Elinvoimainen kunta. FCG Consulting People 1/2010 1"

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Helmikuu 2010 Elinvoimainen kunta FCG Consulting People 1/2010 1

2 3 Pääkirjoitus 4 Tavoitteena elinvoimainen kunta 6 Tuottava kuntaliitos -hanke osoitti käytännön toimenpiteiden merkityksen 7 Tuotteistus lisää kustannus tietoisuutta 8 Toimi 2010 tehokkuutta tilaaja tuottaja-malleihin 10 Moniosaaminen on valttia johdon konsultoinnissa FCG:n Tuottava kuntaliitos -hankkeeseen osallistui kahdeksan kuntaliitoksen tehnyttä kuntaa. Lappeenrannasta mukana hankkeessa oli kehitysjohtaja Markku Heinonen. Kuva: Jarmo Teinilä. 12 Johtajuusvalmennusta luottamushenkilöjohdolle 14 Koulutuskumppanuus kukoistaa Lappeenrannassa 16 FCG mukana Rovaniemen kehittämisessä 18 Yhdistyksestä vaikuttajaorganisaatioksi 19 Tännekö tuulivoimaloita? 20 Kakolanmäki voitti vuoden 2009 RIL-palkinnon FCG Consulting People on FCG:n sidosryhmä lehti. Julkaisija FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, Helsinki Puhelin , faksi Sähköposti 21 FCG konsultoi koulujen rakentamisessa 22 Ratkaisuehdotus Kazakstanin pop-yhdisteongelmaan 24 FCG-uutisia 26 Juhani Niva eläkkeelle Oulusta 26 Nimityksiä FCG:llä Päätoimittaja Eeva Kokki Ulkoasu ja taitto Taina Kytöaho Osoitteenmuutokset verkon kautta > yhteystiedot > yhteystietojen muutos Painopaikka Lönnberg Painot Oy, Helsinki FCG Consulting People 1/2010

3 Pääkirjoitus Arvoisa lukija, Kunnissa on parhaillaan menossa kiinnostava uudistumisvaihe, jossa pohditaan kuntien elinvoimaisuutta ja kykyä menestyä tulevaisuudessa. Rakenteiden uudistaminen ei tapahdu hetkessä, vaan se vaatii aikaa ja erityisesti osaavaa johtamista. Tätä johtamista FCG tukee omilla koulutus- ja konsultointipalveluillaan. Olemme olleet vuosien kuluessa mukana monenlaisissa kuntien ja niitä lähellä olevien organisaatioiden kehittämishankkeissa. Tämän lehden keskeinen teema on kuntajohtamisen kehittäminen. Lehdessämme on asiaa kuntaliitoksista, kuntien tuottavuuden kehittämiseen liittyvistä hankkeista ja kuntien johtajille suunnatuista valmennusohjelmista. Kerromme tässä lehdessä esimerkiksi Lappeenrannasta, jossa olemme olleet pitkään kaupungin yhteistyökumppanina koulutusten järjestämisessä. Lisäksi mukana on asiakkaitamme Rovaniemeltä, Järvenpäästä, Haminasta, Joensuusta, Oulusta, Jyväskylästä, Viitasaarelta.. Sidosryhmälehtemme on jaossa myös Kunta-alan talous- ja rahoitusfoorumissa, joka on yksi merkittävimmistä kuntajohtajien vuotuisista verkottumistapahtumista. Tähän Kuntaliiton ja FCG:n yhteistyössä järjestämään perinteiseen tapahtumaan odotetaan jälleen noin viittäsataa osallistujaa. Tapahtuman rinnakkaisseminaarina järjestetään myös ICTfoorumi, jossa tuottavuutta käsitellään tietohallinnon ratkaisujen näkökulmista. Mikäli lehden sisältö herättää kysymyksiä tai antaa aihetta palautteeseen, sitä otamme mielellämme vastaan. Palautteen voi lähettää sähköpostilla osoitteeseeen Antoisia lukuhetkiä! Paul Paukku FCG Consulting People 1/2010 3

4 Tavoitteena elinvoimainen kunta Teksti: Paula Böhling Kuvat: Jarmo Teinilä Kuntaliitoksen tavoitteena on turvata yksittäisten kuntien, seudun ja alueen elinvoimaisuus ja toimintakyky muuttuvassa ympäristössä toisin sanoen se, että ne selviävät tulevaisuuden haasteista ja menestyvät. Liitosprosessi selvityksineen kestää yleensä useita vuosia. Siinä voidaan tunnistaa ainakin seuraavat vaiheet: kuntaliitoksen esiselvitys, kuntaliitosselvitys ja sopimusneuvottelut, kuntaliitospäätös siihen liittyvine neuvotteluineen, kuntaliitoksen valmistelu sekä kuntaliitoksen täytäntöönpano. Usein puhutaan ehkä korostetustikin palveluista, koska ne näkyvät kuntalaisille selvimmin, mutta yhtä lailla monen muun asian on oltava kunnossa: infran on toimittava. Kunnan on oltava elinkeino- ja väestörakenteeltaan sellainen, että se kiinnostaa myös yrityksiä, jolloin saadaan verotuloja ja kunnan työllisyysaste pysyy mahdollisimman korkeana. Tärkeitä ovat myös imagotekijät eli että kunta vetää puoleensa eri alojen osaajia, kertoo johtava konsultti Markus Pauni FCG:ltä. Strategista pohdintaa Kuntaliitosselvityksessä arvioidaan, mitä hyötyjä liitoksella on mahdollista saavuttaa ja mitä haittoja siitä voisi olla. Asioita palastellaan ja tarkastellaan eri näkökulmista. Oleellista on hahmottaa, voisiko kunta menestyä paremmin, jos sen hartiat olisivat leveämmät. Se on paljolti strategista mietintää, joka tapahtuu työryhmissä syntyvän aineiston ja neuvottelupöydissä käytyjen keskustelujen perusteella, Pauni kuvailee. Konsultoidessaan kuntaliitosselvityksiä FCG:n asiantuntijat käyttävät keskustelun apuvälineenä Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta -kehikkoa. Siinä liitoksen tavoitteita ja vaikutuksia tarkastellaan viidestä näkökulmasta: palvelut ja asiakkaat, henkilöstö ja talous, yhdyskunta ja ympäristö, elinkeinot ja työllisyys sekä demokratia ja johtaminen. Näiden asioiden pitää olla kunnossa, jotta kunta voisi väittää olevansa toimiva ja elinvoimainen Pauni tähdentää. Työskentelymalli jäsentää ja yksinkertaistaa asiaa, jotta päätöksen tekeminen olisi kunnille helpompaa. Liitoksen hyödyt ja haitat arvioidaan yhteisvoimin Yleensä kuntaliitosselvitystä varten perustetaan ohjausryhmä, jossa ovat mukana ainakin kunnanjohtajat ja kuntien johtavat poliitikot, sekä projektiryhmä, jonka muodostavat kuntien keskeisimmät viranhaltijat. Raakatyön tekevät toimialakohtaiset ryhmät, jossa asioita tutkitaan palvelu palvelulta, palvelupiste palvelupisteeltä. Ne valmistelevat myös pääosan kirjallisesta materiaalista. Konsultti saa usein tehtäväkseen esimerkiksi selvitysprosessin organisoimisen ja prosessin kulun ohjaamisen. Konsultin vastuisiin kuuluu monesti myös kuntalaisten kuuleminen. Kuntaliitoksesta voidaan järjestää neuvoa-antava kansanäänestys tai asukkaita voidaan kuulla muulla tavoin, kuten Sastamalassa, jossa FCG teki kuntalaiskyselyn. Konsultti tuo työskentelyyn asiantuntijan työpanoksen, laajan taustatiedon ja osaamisen sekä pitää prosessia kasassa. Kuntaliitos on kuitenkin prosessina niin vaativa ja monitahoinen, että se edellyttää myös vahvaa paikallista osallistumista, sitoutumista ja tahtotilaa, etenkin poliittista tahtotilaa, korostavat Joensuun kaupunginjohtaja Juhani Meriläinen ja kaupunginsihteeri Jari Horttanainen. Joensuussa FCG on ollut mukana myös kuntaliitosta seuranneessa strategiatyössä. Suunnittelun haasteena epävarmuus tulevasta Kun Joensuun, Enon ja Pyhäselän kuntaliitosta niin kuin muitakin viime vuonna voimaan tulleita liitoksia valmisteltiin, talousnäkymät olivat oleellisesti paremmat kuin liitosten tullessa voimaan vuoden 2009 alussa. Jos tuleva taloustilanne olisi tiedetty, liitossopimuksen sisältöjä olisi todennäköisesti arvioitu tuolloin toisella tavalla. Olisi kiinnitetty merkittävästi enemmän huomiota tuottavuuden parantamiseen, yhdistymisavustusten käyttöön ja yleensä sopimuksen sisällöllisiin kirjauksiin, Meriläinen ja Horttanainen sanovat. Tuottavuuden parantamisessa on runsaasti potentiaalia, niin kuin meidänkin hankkeessamme todettiin. Mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää kuitenkin päätöksentekokykyä. Kuntaliitos sinänsä ei ratkaise mitään, vaan se tuo jopa rajoitteita muun muassa henkilöstön pitkän työsuhdeturvan takia. Toisaalta suuremmassa yksikössä on enemmän liikkumavaraa ja henkilöstön eläköityminen mahdollistaa osaltaan tuottavuustavoitteiden toteutumista. Juhani Meriläinen ja Jari Horttanainen arvioivat, että talouden jyrkässä laskusuhdanteessa Joensuun kaupungilla olisi saattanut olla paremmat mahdollisuudet selvitä yksinään, sillä kuntaliitoksen toteuttamiseen kuluu paljon resursseja. Liitoksesta kuitenkin haetaan hyötyjä pitkäjänteisesti. Joensuussa on edetty kuntarakenteen kannalta oikeaan suuntaan, he toteavat. Toisaalta, jos liitosta ei olisi tehty, Enon tilanne olisi ollut todella vaikea, osuihan vuoteen 2009 myös alueen merkittävimmän työllistäjän, Stora Enson Uimaharjun tehtaan, seisokki. Pyhäselän kunnan taas olisi pitänyt kyetä itse tekemään ratkaisuja nopeammin kuin alueella nyt osana Joensuuta tehdään. Oikealla: Markus Paunin mukaan vähintään yhtä tärkeä asia kuin täsmällisesti tehdyt raportit ja selvitykset on se, onko kuntaliitosprosessin aikana saatu luotua luottamuksellinen ilmapiiri. 4 FCG Consulting People 1/2010

5 Vuoden 2009 alussa toteutui 32 kuntaliitosta, niiden joukossa Enon ja Pyhäselän liittyminen Joensuuhun sekä Vammalan, Mouhijärven ja Äetsän yhdistyminen Sastamalaksi. FCG:n asiantuntijat konsultoivat molempia liitosselvityksiä. FCG Consulting People 1/2010 5

6 Teksti: Paula Böhling Kuvat: Jarmo Teinilä Tuottava kuntaliitos -hankkeessa saatiin erinomaisesti kokoon suuria ja pieniä tuottavuustoimia, joita osallistujakunnissa on toteutettu. Niistä löytyy oppia tulevillekin vuosille oppia, jota ei ole ollut tähän mennessä liiemmälti jaossa, kiittelee Lappeenrannan kehitys johtaja Markku Heinonen. Tuottava kuntaliitos -hanke osoitti käytännön toimenpiteiden merkityksen FCG:n Tuottava kuntalii tos -hanke kokosi kahdeksan kuntaliitoksen tehnyttä kun taa yhteen vaihtamaan kokemuksia tuottavuuden parantamisesta. Vuonna 2009 toteutettuun hankkeeseen osallistuivat Joensuu, Jyväskylä, Kaarina, Kokkola, Kouvola, Lappeenranta, Pöytyä ja Salo, kertoo johtava konsultti Sirpa Korhonen. Esimerkiksi Lappeenrannassa tuottavuusohjelmia on tehty ja toimeenpantu jo muutaman vuoden ajan, ja tuottavuuden parantaminen oli vuonna 2009 voimaan tulleen Lappeenranta Joutseno-kuntaliitoksen keskeinen ajuri: sitä kautta kuntalaisille haettiin kilpailukykyistä tuloveroprosenttia ja maksujen tasoa. FCG:n hankkeessa saimme hyviä esimerkkejä siitä, millä keinoin tuottavuutta on muualla edistetty. Lappeenrannassa pidettiin pari paikallista työpajapäivää, joihin osallistui laajemminkin kaupungin viranhaltijoita ja toimialojen johtoa, kertoo kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen. Hankkeen esimerkkejä voidaan hänen mukaansa hyödyntää myös valtiovarainministeriön tuottavuusohjelmatyössä. Hallitus on velvoittanut 20 suurinta kuntaa laatimaan palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat, joiden toteutumista seurataan kuntien ja valtion yhteistyönä. Liitoskunnat ovat edelläkävijöitä Hanke osoitti, että kuntaliitoskunnat ovat usein edelläkävijöitä tuottavuuden parannustyössä, Heinonen sanoo. Ennen kuntaliitoksissa luvattiin paljon kaikenlaista hyvää ja betonoitiin menoja sellaisiinkin lisäherkkuihin, joihin ei olisi ollut varaa. Viime aikoina on sen sijaan lähdetty tavoittelemaan parempaa tuottavuutta konkreettisten ohjelmien ja toimien avulla. Lappeenrannassa tavoitteena on hoitaa entisen kokoisella hallinto- ja tukipalvelukoneistolla myös Joutsenon ja vuonna 2010 kaupunkiin liittyneen Ylämaan kunnan myötä tulevat lisätehtävät. Irtisanomiset eivät ole mahdollisia, mutta eläköitymisen kautta vapautuvista vakansseista on tarkoitus jättää täyttämättä vähintään joka viides. Tähänastiset kokemukset tuottavuusohjelmasta ovat erinomaiset. Vuoden 2009 toimien vaikutus kaupungin tulokseen on liki 10 miljoonaa euroa. Parhaat tulokset on saavutettu henkilöstömenojen käyttöä, hallintoa ja tukipalveluja tehostamalla ja pal- velut on voitu pitää likimain samantasoisina kuin aiemminkin. Rakenteita ja toimintatapoja on muutettava Tuottava kuntaliitos -hanke valoi uskoa siihen, että on tehtävä konkreettisia toimenpiteitä. Samalla se osoitti, kuinka haastavaa on päättää palveluverkkoon liittyvistä asioista. Terveys- ja vanhuspalvelujen kasvava kysyntä on keskeisimpiä kysymyksiä. Miten kunnissa vastataan siihen, että palvelujen käyttäjämäärä kasvaa ja veronmaksajia on yhä vähemmän? Etelä-Karjalassa tilannetta helpotti hallinnollisten rakenteiden rustaaminen täysin uuteen uskoon: perustettiin maakunnallinen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote), johon myös Lappeenrannan kaupungin sosiaali- ja terveystoimi liitettiin. Voisiko yksi vastaus tulevaan terveyspalvelujen kysynnän kasvuun olla Ruotsissa ja osittain Tanskassakin käyttöön otettu palveluseteli-malli, Heinonen esittää. Siinä asiakas saa valita perustason palveluntuottajan ja maksaa itse tarvitsemansa lisäpalvelut. Näin ainakin, elleivät kunnat kykene palvelua tuottamaan. Tässä mallissa vain laadultaan parhaat yksiköt pärjäävät, ja tuottavuus optimoituu ilman hallintokoneistoja. 6 FCG Consulting People 1/2010

7 Case Järvenpää: Tuotteistus lisää kustannustietoisuutta Teksti: Anna-Maija Gruber Kuva: Jarmo Teinilä Palvelujen tuotteistus on parhaillaan käynnissä lukuisissa kunnissa. Tuottavuuden parantaminen, kustannustietoisuuden lisääminen ja olemassa olevien resurssien parempi hyödyntäminen ovat monen kuntapäättäjän tavoitteina. Järvenpään tavoitteena on kaikkien keskeisten palvelujen tuotteistaminen vuoden 2010 loppuun mennessä, kertoo talousjohtaja Antti Peltola. Järvenpään kaupunki käynnisti palvelujen tuotteistuksen viime vuoden loppupuolella. Olemme olleet mukana luomassa Järvenpään palvelustrategioita, joihin tuotteistushanke omalta osaltaan kiinnittyy, kertoo FCG:n johtava konsultti Markus Pauni. Tiukalla tavoitteella Järvenpään tarkoituksena on tuotteistaa kaikki keskeiset palvelut vuoden 2010 loppuun mennessä. Tavoitteet on asetettu kaupunkistrategian toteuttamisohjelmiin ja talousarvioon, ja hanke käynnistyi konkreettisesti loppuvuodesta, kertoo talousjohtaja Antti Peltola. Nyt ovat aluillaan tuotemäärittelyt, ja viimeisessä vaiheessa paneudutaan kustannuslaskentaan. Kaikille tuotteille ei ehkä ehditä saada hintoja tässä aikataulussa, mutta se ei olekaan olennaisinta. Tuotteistus on monivaiheinen prosessi ja kustannuslaskenta sen viimeinen vaihe. Pohjatyö on tehtävä hyvin, jotta siinä onnistutaan, hän arvioi. Tuotteistus viedään läpi kaikilla toimialoilla, ja esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimessa sitä on jo tehty muun muassa sosiaalipäivystyksen saralla. Tuotteistuksen kautta pääsemme konkretisoimaan, mitä meidän resursseillamme ja verotuloillamme tuotetaan. Näin lisätään oman toimintamme kustannustietoisuutta. Osa johtamisen kehittämistä Tuotteistaminen on meillä myös johtamisen väline, koska se tarjoaa tietoa päätöksenteon tueksi ja välineitä tavoiteasetantaan. Oman palvelutuotannon kustannusten ja sisällön tunteminen helpottaa palveluiden järjestämiseen liittyvien ratkaisujen tekemistä. Vaikka asiakaspalveluja ostetaan myös ulkopuolelta, niiden ulkoistaminen ei sinänsä ole tavoitteena, Peltola huomauttaa. Tuotteistaminen luo paremmat edellytykset myös organisaation muuttamiselle ja kehittämiselle kohti asiakaslähtöistä prosessimaista organisaatiota, hän arvelee. Motivoi ja sitouta FCG on ollut mukana Järvenpään prosessissa pitämällä eri toimialojen budjettivastuuhenkilöille ja muille avainhenkilöille projektisuunnitelman mukaisia koulutustilaisuuksia, joissa on selvitetty tuotteistamisen perusteita ja eri laskentamenetelmiä. Tärkeää on motivoida ja sitouttaa henkilöstö, toteaa Pauni. Tuotteistuksen tekijöille annetun koulutuksen lisäksi sparraamme tarvittaessa toimialakohtaisten työryhmien työtä. Järvenpää on ollut meille pitkäaikainen yhteistyökumppani, jonka kanssa on hyvässä yhteistyössä etsitty uusia toimintatapoja, keinoja hyödyntää prosessiajattelua ja heidän kannaltaan parhaita ratkaisumalleja. FCG Consulting People 1/2010 7

8 Toimi 2010 tehokkuutta tilaaja tuottaja-malleihin Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Kimmo Räisänen ja Matti Multanen Viime keväänä käynnistynyt yhdeksän kunnan yhteinen verkostohanke Toimi 2010 etsii itsearvioinnin ja vuoropuhelun keinoin uusia ohjausmalleja tilaaja tuottaja-ajatteluun. Verkostohanke on hyvä tapa jakaa ryhmässä kokemusta ja tietämystä sekä jo muodostuneita hyviä käytäntöjä. FCG toimii tässä organisaattorina ja asiantuntijana, kertoo projektipäällikkö, johtava konsultti Markus Pauni Koulutus ja konsultointi -liiketoimintaryhmästä. Hankkeessa ovat mukana Hamina, Hämeenlinna, Jyväskylä, Kemi, Lahti, Mikkeli, Oulu, Rovaniemi ja Tampere. Ensivaihe käynnistyi osallistujien itsearvioinnilla, kakkosvaiheessa käsiteltiin tilaajien ja tuottajien rooleja. Laatukysymyksiä ja tuotteistusta Nyt keskitymme laatuun ja laatujärjestelmiin, joissa osanottajilla on eniten kehittämistarpeita, arvioi Pauni. Malleissa on pääosin kyse kunnan sisäisestä tilaaja tuottaja-toimintatavasta ja sopimuksista. Akuutteja kysymyksiä ovat hinta laatu-suhteen määrittely, tuotteistuksen laajuus ja kustannusten kohdistaminen tietylle tuotteelle. Tuotteistaminen on haaste myös tuotantokoneiston johtajalle. Toimintakulttuurista riippuen rajaa vedetään ammattiosaamisen ja poliittisen tarkoituksenmukaisuuden välille. Tilaaja tuottaja-malleissa haasteita aset taa myös siirtyminen hierarkkisesta käskyvaltasuhteesta kohti sopimusohjaus- ta, joka on suuri organisaatiokulttuurinen muutos. Keväällä käsitellään toimialakohtaisia erityiskysymyksiä, monituottaja-ajattelua ja markkinoilta tilattavien palvelujen kilpailuttamista. Joissain kunnissa toimivia markkinoita ei välttämättä ole olemassakaan. Kunnan oma palvelustrategia voi kuitenkin signaalina auttaa jotain toimialaa kehittymään. Hankkeen loppuraportti julkistetaan Kuntamarkkinoilla syyskuussa Haminassa pilottina tekninen toimi Haminassa tilaaja tuottaja-mallin pilottina on ollut kaupungin tekninen toimi. Hyvien kokemusten perusteella sitä aiotaan soveltaa seuraavaksi sivistystoimeen ja perusterveydenhuoltoon, kertoo teknisen toimen johtaja Matti Filppu. Malli on otettu eri puolilla myönteisesti vastaan. Vuonna 2008 käynnistynyt hanke perustuu Haminan palvelustrategiaan. Virastotyyppinen organisaatio muuttui palveluorganisaatioksi, ja tilaajat ja tuottajat voivat keskittyä omaan ydintoimintaansa. Henkilöstö on saanut muutosvalmennusta ja mahdollisuuden vaikuttaa oman työnsä sisältöön. Tällainen sopimusohjattu sisäinen malli tavoittelee nimenomaan kustannustehokkuutta, määrittelee Filppu. Palvelut on tuotteistettu ja niiden kustannukset määritelty. Hamina on niin pieni kaupunki, että markkinoita ei helposti synny. Noin neljännes palveluista tuotetaan kuitenkin ulkopuolisin voimin, mikä auttaa meitä kehittämään omiakin palveluja. Jaettua tietoa Toimi hanke on ollut hyvä jatke omalle toiminnallemme, koska mukana on edelläkävijäkuntia. Omat käsityksemme ovat vahvistuneet, ja olemme voineet omaksua muiden hyviä käytäntöjä. Näin syntyy myös toimiva verkosto ja uusia kontakteja, arvioi Filppu. Haminan sivistystoimen ja perusterveydenhuollon edustajat otetaan mukaan hankkeen toimialakohtaisia erityiskysymyksiä käsiteltäessä. Kehittämistyön hekin joutuvat tekemään itse, mutta teoriapuolessa pystymme heitä tukemaan, hän arvioi. Edelläkävijänä Oulu Oulussa on kehitetty jo yli 10 vuoden ajan ydinkunta palvelukunta-mallia, joka on tilaaja tuottaja-mallin sovellus, kertoo va. strategiapäällikkö Maria Ala-Siuru, Toimi hankkeen osanottajia. Pilotteina Ou- 8 FCG Consulting People 1/2010

9 Ylhäällä: Ydinkunta palvelukunta-malli on lisännyt läpinäkyvyyttä ja kustannustehokkuutta, arvioi va. strategiapäällikkö Maria Ala-Siuru Oulusta. Alhaalla: Haminassa tilaaja tuottaja-mallin pilottina on ollut kaupungin tekninen toimi, kertoo sen johtaja Matti Filppu. lussa olivat päivähoito ja tekninen sektori. Mallia on kehitetty pienin askelin. Se on lisännyt toiminnan läpinäkyvyyttä ja kustannustehokkuutta sekä muutoksen tekijöiden eli henkilöstön tyytyväisyyttä. Toimi hanke saa häneltä kiitosta, koska se on tuonut hyödyllistä vertailutietoa. Olemme käyneet läpi laatukysymyksiä ja tuotteistusta, jotka ovat toimivan sopimusohjauksen ehdottomia edellytyksiä. Yhteistyötä on ollut varsinkin Tampereen kanssa, joka on myös pitkällä mallin soveltamisessa. Johtamisjärjestelmä muutoksessa Oulussa on tekeillä johtamisjärjestelmän uudistus, joka tähtää tilaajien ja keskushallinnon yhdistämiseen. Erilliset sektorit jäävät pois, ja palvelut pyritään järjestämään rajattomiksi. Tilaajat fuusioidaan yhdessä keskushallinnon kanssa. Tavoitteena ovat asiakaslähtöisemmät, vaikuttavammat palvelut, ja hallintokuntien tukipalvelujen päällekkäisyyskin poistuu, Ala-Siuru kertoo. Uudistus tuo palvelujen tuottamisen lähemmäksi poliittista päätöksentekoa ja vahvistaa kunnallisdemokratiaa. Samalla selkiytyy lautakuntien rooli. Jos ja kun uudistus on lopullisesti vahvistettu, Oulu saa johtamisjärjestelmän, joka vastaa paremmin kunnan nykyisen toimintaympäristön ja tulevaisuuden haasteita. FCG Consulting People 1/2010 9

10 Moniosaaminen on valttia johdon konsultoinnissa Teksti: Kuvat: Paula Böhling Lehtikuva, Restelin kuva-arkisto, FCG:n kuva-arkisto Johdon konsultoinnille on ominaista monialaisuus. Asiakkaalle saatetaan tarjota kokonaispakettia, joka voi ulottua esimerkiksi kuntastrategian konsultoinnista toimialakohtaisiin suunnitelmiin ja selvityksiin. FCG on ollut pitkään mukana Jyväskylän seudun kehittämisessä. Johtava konsultti Taina Ollikainen FCG:ltä on tehnyt Jyväskylän kaupungille useita kaupan alan selvityksiä, kuten arvioinnit Keljon Prisman ja Citymarketin laajennusten vaikutuksista sekä Eteläportin kaupallisen selvityksen. Nyt käynnissä on kaksivaiheinen Jyväskylän kaupan palveluverkkoselvitys, jossa syksyn 2009 aikana selvitettiin ostovoimaa ja sen kehittymistä, kaupan palveluverkon pääpiirteitä sekä kaupan kehitys näkymiä Keski-Suomen maakunnan alueella. Hankkeen toisessa vaiheessa laaditaan Jyväskylän kaupungin kaupan palveluverkkoselvitys, joka menee edellistä tarkemmalle tasolle. Jyväskylän seutu on kasvava alue Keski-Suomessa, joten kaupan palveluille on runsaasti kysyntää ja uudet palvelut sijoittuvat pääosin sinne. Muissa Keski-Suomen kunnissa kaupan hankkeita on vireillä vähemmän ja ne ovat huomattavasti pienempiä kuin Jyväskylän seudulla, Ollikainen selostaa tuloksia. Palveluverkkoselvitys toimii tärkeänä lähtöaineistona Keski-Suomen maakuntakaavoitukselle ja Jyväskylään laadittavalle uudelle yleiskaavalle. Jyväskylän ja FCG:n yhteistyöhankkeita ovat myös 9-tien kehityskäytävä (Jämsä Jyväskylä Hankasalmi), Jyväskylän seudun matkailumarkkinoinnin yhteistoimintamallin kehittäminen ja Laajavuoren alueen Master 10 FCG Consulting People 1/2010

11 Jyväskylä on Keski-Suomen maakunnan vetovoimainen keskus. Kasvavassa kaupungissa on paljon tarvetta erilaisille kehittämishankkeille. Esimerkiksi Rantasipi Laajavuoren merkittävät investoinnit käynnistivät Laajavuoren alueen matkailun Master Plan prosessin. Plan. Kaupunki osallistui FCG:n vetämään Tuottava kuntaliitos -hankkeeseen ja on mukana Toimi hankkeessa (Toiminnan organisointi ja ohjausmallit hyödyntäen tilaaja tuottaja-ajattelua). Julkisen ja yksityisen rajapinnassa sultointi ja FCG Efekon johdon konsultointi yhdistyivät FCG:n fuusiossa. Jos yhtiö saa tehtäväkseen esimerkiksi kuntastrategian konsultoinnin, sillä on valmiudet jatkaa edelleen toimialakohtaisiin strategioihin ja erilaisiin kehittämissuunnitelmiin. Pitkän yhteistyöhistorian ja alueellisen toimintamme ansiosta tunnemme Jyväskylässä toisemme hyvin. Uskon, että olemme kaupungille ja muille toimijoille helppo ja luotettava yhteistyökumppani. Santala ennakoi, että suunnittelulle ja selvityksille tulee yhä enemmän tarvetta, sillä tiedon merkitys johtamisessa ja päätöksenteossa kasvaa. Niukkojen resurssien aikaan päätösten taustat pitää tuntea erityisen tarkkaan. Paikallista näkemystä tarvitaan Projektipäällikkö Jouni Mäkäräinen FCG:ltä tarkastelee asiakkaan ja konsultin suhdetta erityisesti niiden kokemusten valossa, joita hän sai työskennellessään Jyväskylän kau- Jyväskylässä tekemällemme kehityskonsultoinnille on luonteenomaista monialaisuus ja se, että työ tapahtuu usein julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnassa, esimerkiksi kaupungin ja kaupan keskusliikkeiden tai kaupungin, matkailualan yritysten ja yhdistysten sekä muiden toimijoiden kanssa, luonnehtii toimialajohtaja Pauli Santala FCG:ltä. Meillä on taustaltaan ja osaamiseltaan monipuolista väkeä ammattilaisia, jotka ovat toimineet pitkään alalla. Asiat hoidetaan laadukkaasti, ja aikataulut pitävät. Palveluvalikoima laajentui entisestään, kun aiempi FCG Planeko Oy:n kehityskonpungin kaavoituksessa projektipäällikkönä ja muun muassa maankäytön suunnittelua palvelevien selvitysten ja kehittämisanalyysien tilaajana. Konsulteilla on oma tärkeä roolinsa kaupungin kehittämisessä. Konsultit toimivat suunnittelussa asiantuntijoina sekä tuovat siihen lisätietoa ja ulkopuolisia ideoita. Monialaisuus on vahvuus tässä tehtävässä, Mäkäräinen arvioi. Haasteena hän näkee toimintatapojen kehittämisen: sen, että niin töiden tilaajat kuin konsultit etsisivät aktiivisesti uudenlaisia, kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivia yhteistyön muotoja ja toimintatapoja. Tämä lisäisi työn tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Jos esimerkiksi selvityksissä pystyttäisiin nykyistä paremmin sovittamaan yhteen erilaisia vaikutuksia paikallisista lähtökohdista käsin, työn tulokset hyödyttäisivät päätöksentekoa entistä enemmän. Mäkäräisen mukaan tämä vaatii osaamista hankintaprosesseissa ja projektitoiminnassa sekä oppimishalua ja yhteistyökykyä kaikilta osapuolilta. FCG Consulting People 1/

12 Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Jouni Löytöläinen Johtajuusakatemian asiantunteva valmennus avaa uusia näkökulmia myös entiselle ammattijohtajalle, arvioi Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pauli Partanen. Johtajuusvalmennusta luottamushenkilöjohdolle FCG:n yhteistyössä Kuntaliiton kanssa järjestämä Johtajuusakatemia on kuntien ylimmälle luottamushenkilöjohdolle tarkoitettu pitkäkestoinen yksilövalmennusohjelma. Syksyllä 2009 käynnistynyt akatemia oli järjestyksessä toinen. Johtajuusakatemia on ikään kuin pysähdyspaikka, jossa kunnan ylimmät luottamushenkilöt voivat paneutua oman johtajuutensa kehittämiseen, määrittelee akatemian tavoitteita FCG:n johtava konsultti Riitta Sinkkilä. Tulevaisuuden tarpeisiin Valmennusohjelma koostuu asiantuntijaalustuksista, itsearvioinnista, henkilökohtaisia ominaisuuksia analysoivasta taitokehikosta, vertaisryhmistä ja oppimispäiväkirjasta. Osanottajat arvioivat itse omia kehittämistarpeitaan, joiden pohjalta heille laaditaan henkilökohtainen muutossuunnitelma, kertoo Sinkkilä. Tämänkertaisen akatemian ohjelmasta on käyty läpi kolme kahden päivän mittais- 12 FCG Consulting People 1/2010

13 ta jaksoa. Suunnitteilla on vielä yksi täydentävä osuus. Englannissa toimii vastaava Leadership Academy, johon oli tarkoitus käydä tutustumassa. Tilalle tulee kuitenkin todennäköisesti kotimainen jakso, hän arvioi. Olemme saaneet valmennuksesta erittäin hyvää palautetta, joten sille on varmasti tarvetta jatkossakin. Oman johtajuuden äärellä Positiivisena kokemuksena Johtajuusakatemiaa pitää Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pauli Partanen, jolla on menossa viides valtuustokausi ja takana muutenkin laaja kokemus kunnallispolitiikasta. Entisenä ilmavoimien upseerina hänellä on johtajakokemusta myös työelämästä, mutta akatemian valmennus tuntui silti tarpeelliselta. Oman johtajuuden kehittäminen ei ole koskaan yksinkertaista. Siihen tarvitaan vähintäänkin sisäistä pohdiskelua omista valmiuksista. Tällainen asiantunteva valmennus avaa aivan uusia näkemyksiä, hän toteaa ja antaa akatemian kouluttajille hyvän arvosanan. Näkökulmia kuntarakenteeseen Partanen piti erityisen hyödyllisenä sitä, että valmennettavana oli useita kuntarakennemuutoksen läpikäyneitä luottamushenkilöitä, joiden kanssa saattoi vaihtaa kokemuksia. Jyväskylässä toteutettiin vuoden 2009 alusta Suomen suurimpiin kuuluva kuntaliitos, jossa Jyväskylän kaupungista, maalaiskunnasta ja Korpilahden kunnasta muodostui asukkaan uusi kaupunki. Partanen toivookin, että luottamushenkilöitä perehdytettäisiin jo ennalta kuntarakenteen muutoksiin, kuntajakolakiin sekä sopimusten rakenteeseen ja sisältöön. Johtajuusakatemia olisi hänen mielestään sopiva tapa valmentaa tällaisissa kysymyksissä. Hän kaipaa myös luottamushenkilöiden koulutusjärjestelmän virallistamista. Liittyäkö vai eikö liittyä? Viitasaarellakin käydään keskusteluja kuntarakenteen muutoksista yhdessä seutukunnan muiden kuntien kanssa, joita on Viitasaaren kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Puustinen nostaa valmennuksen ykkösanniksi vertaiskeskustelut. kaikkiaan kahdeksan. Niinpä Viitasaaren kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Puustinen nostaa Johtajuusakatemian ykkösanniksi vertaiskeskustelut, joita saattoi käydä vastaavassa asemassa olevien kuntien kanssa. Keskustelut avasivat silmiä ja saivat pohtimaan, pitäisikö sittenkin mennä isompaan kuntarakenteeseen, joka tuo mukanaan etuja, hän miettii. Apua suuriin saappaisiin Puustinen on toisen kauden valtuutettu ja ensimmäistä kauttaan kaupunginhallituksen johdossa. Erittäin hyödyllisenä hän piti henkilökohtaista valmennusta, jossa taitokehikon ja tutor-keskustelujen avulla tutkailtiin omia vahvuuksia ja korjattavia puolia. Johtajuusakatemian valmennus on erinomaisen tarpeellista tällaiselle tuoreelle valtuutetulle, joka on astunut isoihin saappaisiin, hän arvioi ja suosittelee siihen osal- listumista muillekin vastaavissa tehtävissä toimiville. Kiitosta häneltä saavat myös hyvät luennoitsijat. Lisäoppia luottamushenkilöille Tällaista ylimmän poliittisen johdon valmennusta on Puustisen mielestä tarjolla liian vähän, vaikka kunta-asioista on muuten saatavilla runsaasti koulutusta. Luottamushenkilöjärjestelmä on hänen arvionsa mukaan ajautumassa umpikujaan isoissa kunnissa. Ei voi olla tarkoituksenmukaista, että vaativia ykkösluottamustehtäviä voivat hoitaa vain eläkeläiset tai kunnan palveluksessa olevat, joilla on aikaa ja mahdollisuuksia panostaa tehtäviin riittävästi, hän kritisoi ja kaipaa kuntiin päätoimisia hallituksen ja valtuuston puheenjohtajia Tampereen tai Pirkkalan malliin. Hän kuulisi aiheesta mielellään vaikka Johtajuusakatemian seuraavalla jaksolla. FCG Consulting People 1/

14 Timo Karine sai vuodenvaihteessa vastuulleen FCG:n Lappeenrannan toimipaikan päällikön tehtävät. Koulutuskumppanuus kukoistaa Lappeenrannassa Teksti: Paula Böhling Kuvat: Jarmo Teinilä Koulutustilaisuuksia 133, päiviä 173, osallistujia yli Siinä toteutumaa FCG:n järjestämästä koulutustoiminnasta Lappeenrannassa vuonna Määrät ovat olleet likimain samalla tasolla myös aiempina vuosina. Noin puolet toiminnasta on sopimuskoulutusta, johon kaupunki varaa vuosittain talous arviossaan määrärahan. Johtaminen ja esimiestyö. Talous ja hallinto. Palkkaus- ja palvelussuhdeasiat. Sosiaali- ja terveyspalvelut. Varhaiskasvatus, opetus ja kulttuuri. Ympäristö- ja kuntatekniikka. Koulutustoimintamme on hyvin monialaista, ja aiheet ovat aina lähtöisin suoraan asiakkaan tarpeista, käytännön työn ääreltä, kertoo johtava koulutuspäällikkö Ritva Penttilä-Pietarinen FCG:n Lappeenrannan toimipaikasta. FCG tekee joka kevät kartoituksen kaupungin työntekijöiden koulutustoiveista ja -tarpeista. Kurssit, jotka valitaan toteutettavaksi koulutusmäärärahalla, tuotteistetaan yhdessä kaupungin henkilöstöpäällikön ja koulutusyhdyshenkilöiden kanssa. Sopimus kumppanit huolehtivat yhdessä myös ohjelman seurannasta ja arvioinnista. Kouluttajat tulevat eri puolilta Suomea sen mukaan, mistä parhaat asiantuntijat löytyvät. Perusformaatti, strateginen kumppanuus, toimii oikein hyvin, onhan se kantanut kaikkien näiden vuosien yli, sanoo Lappeenrannan kaupungin henkilöstöjohtaja Päivi Savilampi. Vuonna 2010 kolmanneksi sopimuskumppaniksi tuli Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote), johon kaupungin sosiaali- ja terveystoimi yhdistettiin. Alan työntekijät voivat näin osallistua koulutuksiin kuten 14 FCG Consulting People 1/2010

15 Koulutuspalvelujen tilaajana meillä on varsin kovat laatukriteerit. Haluamme myös, että tilaisuudet järjestetään Lappeenrannassa. Ei euroakaan matkakuluihin, kaupungin henkilöstöjohtaja Päivi Savilampi (oik.) sanoo. Ritva Penttilä-Pietarinen (vas.) käynnisti koulutustoiminnan Lappeenrannassa vuonna Keskimmäisessä kuvassa mukana myös FCG:n Timo Karine ja Lappeenrannan kehitysjohtaja Markku Heinonen. ennenkin, vain toisen organisaation nimissä. Lisäsopimuksella mukana ovat Etelä-Karjalan muut kunnat, joille hinnat ovat muuta Suomea edullisemmat. Noin puolet Lappeenrannassa järjestettävästä koulutuksesta toteutetaan tilauspohjalta. Tuoreita näkökulmia, uusia toteutustapoja Huolimatta pitkästä historiastaan koulutusyhteistyö ei tunnu jämähtäneen paikoilleen. Kehittämisideoita kumpusi yksi toisensa perään, kun Savilampi ja Penttilä-Pietarinen tapasivat uuden vuoden kynnyksellä. Kaupungin strategiaan sisältyy henkilöstöstrategia, ja osa sitä on osaamisstrategia. Kuinka koulutuksen suunnittelu saataisiin kytkettyä entistä kiinteämmin näiden laadintaan? Siinä on meille yksi kehittämisen paikka, he toteavat. Tähän saakka noin 40 prosenttia kouluttautujista on tullut sosiaali- ja terveysalalta, kun taas johtaminen, esimiestyö, kuntatalous ja hallinto ovat jääneet selvästi vähemmälle. Myös teknistä toimialaa voitaisiin vahvistaa koulutuksella, Päivi Savilampi näkee. Ihmisillä on monesti taipumus opiskella asioita, jotka he jo tavalla tai toisella hallitsevat. Vanha tapa, paras tapa -ajattelu kannattaisi muutenkin murtaa, hän sanoo mainiten hyvänä esimerkkinä Sosiaalija terveystoimen johtamiskoulutusohjelman, jossa ihmisiä kannustettiin ajattelemaan helikopteriperspektiivistä, esimerkiksi: mitä johtaminen oikeastaan on. Uudet asiat ja näkökulmat on myös osattava esittää niin, että ihmiset oivaltavat niiden merkityksen vaikkapa tuottavuuden parantamisessa tai oman itsensä kehittämisessä, kumppanit pohtivat. Koulutusohjelmiensa markkinoinnissa FCG on siirtymässä ympäristöä vähemmän kuormittavaan verkkomaailmaan. Myös kurssien toteutuksessa sähköiset menetelmät nähdään mahdollisuutena: jotain voitaisiin ehkä toteuttaa kokonaan verkko- tai videokurssina, ja sähköiset keskustelualustat saattaisivat olla hyödyllisiä. Lappeenranta-mallia tarjotaan muualle maahan Oulu, Rovaniemi, Vaasa, Ritva Penttilä- Pietarinen luettelee kaupunkeja, joissa Lappeenranta-mallia on jo käyty esittelemässä tai jonne ollaan menossa. Tämä tai tästä sovellettu malli, mutta oleellista on saada aikaan sopimus kaupungin kanssa, siinä on asiakaslähtöisen toiminnan ydin, hän painottaa. FCG:n toimipaikoilla on koulutuksen järjestämisessä monia vahvuuksia: Siellä tunnetaan alueen asiakkaat, organisaatiot, kulttuuri ja ympäristö, siellä ymmärretään alueen tarpeet ja osataan sopeuttaa toiminta niihin ja kun välimatkat ovat lyhyitä, on helppo reagoida nopeasti. Yhtiön hyvät suhteet kunta-alan toimijoihin ovat monen asiakkaan mielestä korvaamaton etu. FCG Consulting People 1/

16 Kortteli 10:n alueen virtuaalimallista laadittu kuvasovite havainnollistaa alueelle suunniteltua maankäyttöä. FCG mukana Rovaniemen kehittämisessä Teksti: Eeva Kokki Kuvat: Eeva Kokki, FCG:n kuva-arkisto Lapin maakuntakeskus Rovaniemi on asukkaan kasvava ja kehittyvä kaupunki. FCG on ollut kaupungille pitkäaikainen yhteistyökumppani monimuotoisissa yhdyskuntasuunnitteluhankkeissa. Parhaillaan meneillään on kiinnostavia, kaupungin vetovoimaisuuden kehittämiseen tähtääviä hankkeita. Rovaniemen ja samalla Lapin alueen kehittämisessä keskeisiä teemoja ovat esimerkiksi matkailu ja elämysteollisuus. Alue toimii myös kaivosteollisuuden veturina koko Suomessa. Rovaniemi tähtää vahvaan kasvuun sekä asutuksen että palveluiden kehittämisessä. Kaupunkikuvan kehittämisessä merkittävimpiin viime vuosien hankkeisiin lukeutuu kansainvälisestikin palkittu Rovakadun ja Koskikadun uudistaminen. Parhaillaan kehittämiskohteena ovat Lampelan alue ja Kemijoen ranta-alue. Näissä kaikissa FCG on mukana. Lampela keskusta-alueen jatkeena Rovaniemellä voimakkain kasvu kohdistuu keskustan lähellä oleville alueille. Kaupunkirakenteen tiivistäminen on myös ilmastotaloudellisesti kannattavaa. Rovaniemen keskusta-alueen ja Valtatie 4:n välissä sijaitseva Lampelan alue on tulevaisuudessa yksi keskusta-alueen tärkeimmistä laajenemissuunnista ja samalla kaavasuunnittelun kohde. Kaupunki omistaa puolet alueesta. Rovaniemellä tarve olisi vuositasolla noin 300 huoneistolle ja 100 omakotitalolle. Lampelan alue on nyt teollisuuspainotteista 16 FCG Consulting People 1/2010

17 Aluepäällikkö Pirkka Hartikainen (vas.), kaupungininsinööri Olli Peuraniemi ja apulaiskaupunginjohtaja Martti Anttila. liikealuetta, mutta sinne suunnitellaan sekä asutusta että palveluita. Se on keskeinen paikka, joka on maakuntakaavassa määritelty keskustatoimintojen alueeksi, toteaa apulaiskaupunginjohtaja Martti Anttila. Alueen kehittämisessä kiinnostavaa on myös sen vaikutus kaupunkikuvaan. FCG toteuttaa asemakaavallisen tarkastelun, jossa luonnostellaan alueelle käyttötarkoituksia tulevaisuudessa ja samalla tehdään havainnemalleja esimerkiksi kerroskorkeuksien vaikutuksesta kaupungin siluettiin. Keskeistä on alueen liikennejärjestelyiden parantaminen. Asemakaavallisen tarkastelun toteuttamisessa FCG käyttää vuorovaikutteisia menetelmiä, joissa kuntalaisilla ja palveluntuottajilla oli mahdollisuus osallistua alueen kehittämiseen. Tavoitteena on saada Lampelan alueen asemakaava valmiiksi vuoden 2010 aikana. Alueen suunnittelussa on otettu huomioon myös meluun ja maaperän kunnostamiseen liittyvät asiat. Vastaavan tyyppisen hankkeen FCG toteutti vuonna 2009 Rovaniemen kaupungille ns. kortteli 10:n alueelle aivan kaupungin ydinkeskustassa. Alueen asemakaavan laadinta etenee tällä hetkellä kaupungin luottamuselimissä. Kemijoen ranta-alueesta vetovoimainen Kemijoen keskustan puoleisen ranta-alueen kehittäminen on toinen kaupunki kuvaan vaikuttava hanke. Tätä kaupungin keskustan tuntumassa sijaitsevaa aluetta kehitetään myös vuorovaikutteisesti. FCG voitti kilpailutuksen alueen suunnittelusta ja toteuttaa ensin ranta-alueen yleissuunnitelman ja sen jälkeen rakentamissuunnittelun. Hankkeelle on saatu rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta. Kemijoen ranta on keskeinen puistoalue niin kesällä kuin talvisin. Ranta-alueen käsittely ja palveluiden sijoittelu alueelle pyritään toteuttamaan mahdollisimman vuorovaikutteisesti ja kuntalaisia kuulevasti, kertoo kaupungininsinööri Olli Peuraniemi. Suunnitteluhankkeella on omat verkkosivut, joiden kautta on haettu palautetta ja ideoita alueen kehittämiselle. Kehittämisehdotuksia ja ideoita tuli viitisenkymmentä ja joitakin suoria yhteydenottoja. Olen itse käynyt muutamassa tilaisuudessa kertomassa hankkeesta. Tässä projektissa saatua palautetta voidaan hyödyntää myös vastarannan kehittämisessä, toteaa FCG:n Rovaniemen aluepäällikkö Pirkka Hartikainen. Paikallisuus yhteistyön perustana FCG ja sen edeltäjä Suunnittelukeskus on ollut Rovaniemen keskusta-alueen ja infran kehittämisessä mukana aluetoimipaikan perustamisesta, vuodesta 1955 lähtien. Myös FCG:n koulutus- ja konsultointiosaamista on hyödynnetty kaupungin kehittämisessä. FCG on melkein kuin kaupungin oma konttori. Olen itse ollut tyytyväinen FCG:n panokseen esimerkiksi Rovakadun ja Koskikadun suunnittelussa, Martti Anttila huomauttaa. Tilaajan kannalta on suuri etu, että FCG toimii paikkakunnalla. Kanssakäyminen voi olla päivittäistä. Myös FCG:n monialainen osaaminen on hyödynnettävissä paikallisissa hankkeissa. Yhteistyöllä on pitkät perinteet ja FCG:n kanssa on helppoa työskennellä, kun tunnemme toisemme. Vaikeatkin asiat on saatu oiottua ja hyvä yhteistyö jatkuu, toteaa puolestaan Peuraniemi. Pirkka Hartikainen kiteyttää yhteistyön FCG:n aluepäällikön ja kuntalaisen näkökulmasta: On kunnia asia, että saa omaa kaupunkia kehittää. Ei sitä kehtaa huonosti tehdä. FCG Consulting People 1/

18 Yhdistyksestä vaikuttajaorganisaatioksi Teksti: Paula Böhling Kuva: Jyry Louhisto Uuden strategiansa mukaan Projektiyhdistys haluaa olla projektitoiminnan edistäjä ja projekti johtamisen edelläkävijä taho, jolla on vahva etu järjestön ja vaikuttajan rooli. Projektiyhdistys ry on vuodesta 1978 toiminut valtakunnallinen järjestö: projektiosaamisen kehittäjä ja alan keskustelufoorumi. Sillä on noin jäsentä. Uuden strategiakauden kynnyksellä yhdistyksessä pohdittiin tulevaisuuden näkymiä. Jäsenmäärän kasvu näyttää pysähtyneen. Yritysten ja yhteisöjen johto ei osallistu aktiivisesti toimintaamme, ja osa julkisen sektorin toimijoista pitää projektimaista toimintatapaa heille sopimattomana. Tiedämmekö, mitä meiltä odotetaan? Eikö projektitoiminta kiinnosta? Vai onko viestimme väärä, onko meidät ymmärretty väärin, kysyi hallituksen puheenjohtaja Osmo Härkönen viime syksyn Projektitoiminta-lehdessä. Projektit monimuotoistuvat Muutostarpeita arvioitiin jäsenkyselyllä sekä kartoittamalla hallituksen ja asiantuntijoiden näkemyksiä yhdistyksen tilasta ja näkymistä. Lisäksi selvitettiin, kuinka muut vastaavat organisaatiot toimivat. Hallituksen jäsenten kesken pidettiin kaksi työpajaa. Analyysit osoittivat, että yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset vaikuttavat olennaisesti projektitoimintaan, kertoo strategiaprosessia vetänyt johtava konsultti Jarmo Riikonen FCG:ltä. Projektimaisuus lisääntyy. Työtä tehdään verkostoissa, jotka ovat usein virtuaalisia ja monikulttuurisia. Projektit monimutkaistuvat ja nopeutuvat. Kustannusten hallinnan merkitys kasvaa. Projekteja salkutetaan ohjelmiksi. Projektien tuloksia on hyödynnettävä entistä tehokkaammin. Kasvustrategia Strategiaan kirjattiin visioksi: vuonna 2020 Projektiyhdistys on verkostoituvan projektitoiminnan edistäjä ja projektijohtamisen edelläkävijä. Se pyrkii parantamaan suomalaista yhteiskuntaa kehittämällä projektitoimintaa sekä yhdistyksen jäsenten projektiosaamista. Tavoitteena on siis, että organisaatiot, teollisuus ja elinkeinoelämä yleensäkin näkisivät projektitoiminnan menestystekijänä ja tärkeänä työvälineenä ja että tähän olisi myös tarvittava osaaminen. Aiemmin pääpaino oli projektiosaamisen edistämisessä yksilötasolla, Riikonen täsmentää. Strategiaa toteutettaessa kehitetään uusia tuotteita ja palveluja sekä uusia verkottumismahdollisuuksia. Yhdistys aikoo nostaa profiiliaan yhdistyksestä liitoksi, jolloin sen vaikutusmahdollisuudet paranevat. Osmo Härkönen toimii Projektiyhdistyksen nykyisessä hallituksessa varapuheenjohtajana. 18 FCG Consulting People 1/2010

19 Teksti: Paula Böhling Kuvat: Pohjolan Voiman kuva-arkisto ja Jarmo Teinilä Vasemmalla: Rannikko, meri ja tunturit ovat parhaita tuulivoimantuotantoalueita. Oikealla: Palvelupakin uutuus on GIS-työkalu, joka ottaa huomioon kaavat, asutuksen ja infran sekä hyödyntää uutta Tuuliatlasta. Työkalulla saa helposti karkean arvion kohteen soveltuvuudesta tuulivoiman tuotannolle, Yrjö Halttunen lupaa. Tännekö tuulivoimaloita? Maassamme toimi vuoden 2009 lopulla 120 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti on 147 megawattia. Jos vuodelle 2020 asetetut tuotantotavoitteet aiotaan saavuttaa, kapasiteetti on nostettava noin megawattiin, mikä tarkoittaa satoja uusia voimaloita. Tällä hetkellä FCG:llä on tuulivoimaan liittyviä suunnitteluhankkeita Oulussa, Raahessa, Merenkurkun alueella, Hankoniemellä, Kotkassa ja Juvalla. Olen havainnut, että asiantuntijoillamme on kova innostus näihin töihin. He saavat tilaisuuden käyttää osaamistaan aivan uudella tavalla ja toimia samalla ympäristön hyväksi, iloitsee FCG:n Energia- ja ilmastopalvelut -toimialan johtaja, aluepäällikkö Yrjö Halttunen. Tuulivoiman tuotannossa ei synny päästöjä ilmaan, veteen eikä maahan, ja kun voimalat tulevat elinkaarensa päähän, ne on mahdollista purkaa niin, ettei luontoon jää mitään. Lisäksi voimalan materiaalit voidaan kierrättää. Kunpa maanomistajatkin oivaltaisivat tuulivoiman mahdollisuudet. Olisiko siitä jopa rannikon uuselinkeinoksi, Halttunen miettii. Monen osaajan urakka Tuulivoimahankkeisiin liittyvissä selvityksissä ja suunnittelussa saattaa kulua hyvinkin kaksi kolme vuotta. Eniten aikaa vievät YVAselvitykset ja kaavoitus, joihin molempiin löytyy FCG:ltä vankkaa osaamista. Suunnittelu aloitetaan ympäristöselvityksellä. Sen perusteella alueellinen ympäristöviranomainen määrittelee, kuuluuko hanke YVA-menettelyn piiriin. Mikäli YVA edellytetään, se tehdään tarvittavan laajuisena. Kaavoitusvaatimuksiin on tulossa muutoksia, mutta toistaiseksi tuulipuistoalueiden tulee olla varattuna maakuntakaavassa ja niistä pitää olla merkinnät yleiskaavassa. Asemakaava tarvitaan rakennuslupien myöntämistä varten. Myös monen muuan alan taitajia tarvitaan: Maaperä- ja geotekniset tutkimukset, kaikuluotaukset, perustusten ja huoltoteiden suunnittelu, maisemavaikutusten arviointi, vesilupahakemusten laadinta, melumallinnus ja -mittaus sekä varjo- ja välähdysmallinnus, Halttunen luettelee suunnittelun osa-alueita. FCG voi myös konsultoida hankintasopimuksia, tehdä vastaanottotarkastuksia ja toimia hankkeissa rakennuttajana. FCG Consulting People 1/

20 Teksti: Eeva Kokki Kuva: Jussi Tiainen Kakolanmäki voitti vuoden 2009 RIL-palkinnon Kakolanmäen jätevedenpuh dista molle ja siihen liittyvälle lämpöpumppuja biokaasu laitokselle on myön netty vuoden 2009 RIL-palkinto. Jäte vedenpuhdistamo on yksi suurimmista FCG:n suunnittelemista hankkeista. Jätevedenpuhdistamon suunnittelun lisäksi FCG avusti urakoitsijavalinnoissa ja vastasi rakennuttamis- ja valvontatehtävistä. Hanke, joka oli mittasuhteiltaan erittäin suuri, valmistui aikataulussaan ja budjettinsa mukaisesti, mikä on ollut vahva osoitus FCG:n osaamisesta sekä suunnittelijana että rakennuttajana. Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon toteuttaminen oli poikkeuksellista jo siitäkin syystä, että puhdistamo on louhittu maan alle keskelle kaupunkia. Louhinta ja räjäytykset edellyttivät erityistä tarkkuutta ja ammattitaitoa, samoin räjäytetyn aineksen poiskuljettaminen. Työmaan lähellä sijaitsee tiheää asutusta ja muun muassa 750 oppilaan koulu. Palkitun kohteen valinnan tehnyt Suomen Rakennusinsinöörien Liiton (RIL) kunnia puheenjohtaja Risto Kangas-Ikkala kiinnitti huomiota erityisesti Kakolanmäen suureen alueelliseen, kansalliseen ja kansainväliseen merkitykseen ja kokonaisratkaisuun, jossa ekologisuus ja kestävä kehitys olivat tärkeitä reunaehtoja niin suunnittelussa kuin toteutuksessakin. Lisäksi hän totesi hankkeen toteuttamisessa rohkaisevaksi myös eri toimijoitten välisen yhteistyön. Rakennuttamisen aikana järjestettiin tiedotustilaisuuksia ja kerrottiin lähialueen asukkaille hankkeen etenemisestä. Hyvin toteutetulla tiedottamisella kyettiin hallitsemaan myös hankkeeseen kohdistettua kritiikkiä ja akuutteja tiedontarpeita. Kakolanmäen toteutus on ollut teknisesti vaativa urakka, jossa sekä logistiikka että hankkeen hallinta ovat edellyttäneet korkeaa ammattitaitoa. Kustannukset pysyivät hallinnassa monivaiheisella kilpailuttamismenettelyllä ja asiantuntevalla rakennuttamisella, valvonnalla ja osaavalla urakoitsijalla. Toteutuksessa työturvallisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota ja hankkeen aikana vältyttiin vakavilta tapaturmilta. RIL-palkinnolla on annettu tunnustusta rakennusinsinöörien osaamiselle vuodesta 1972 lähtien. Kilpailun järjestää Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. 20 FCG Consulting People 1/2010

Tule mukaan Kunta elinvoiman johtajana -verkostohankkeeseen

Tule mukaan Kunta elinvoiman johtajana -verkostohankkeeseen Tule mukaan Kunta elinvoiman johtajana -verkostohankkeeseen Tämän aukeaman kuvat Elinvoiman eväät -teemaseminaarista Infra ja elinvoima 10.4.2013 Kansikuva: Pixhill.com Suomen Kuntaliitto Helsinki 2014

Lisätiedot

Kuntarakenneselvityksistä

Kuntarakenneselvityksistä Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia

Lisätiedot

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS Hyvinvointipalvelut Info 29.2.2008 Mitä muutos tarkoittaa Minulle? (Niskanen ja Murto 2000) Mitkä ovat muutoksen vaikutukset minuun? Miten muutos vaikuttaa työhöni? Miten

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi kuntalaisten osallistamisen välineenä. Kuntalaiset keskiöön seminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta

Maaseutuvaikutusten arviointi kuntalaisten osallistamisen välineenä. Kuntalaiset keskiöön seminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Maaseutuvaikutusten arviointi kuntalaisten osallistamisen välineenä Kuntalaiset keskiöön seminaari 26.2.2015 Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Arvioinnin tarkoitus varmistaa, että päätöksissä otetaan

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta 8.10.2014 ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta Aija Tuimala FCG Konsultointi 14.10.2014 Page 1 14.10.2014 Page 2 Selvitys Etelä-Karjalan kuntarakenteesta Valtuustojen yhteisseminaari Kuntien

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Rooli ja tausta asiantuntijana Kehittäjä: työtehtävät maaseudun

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI BDO 13.5.2016 Johdanto Kiitämme mahdollisuudesta tarjota BDO:n asiantuntijuutta sekä projektikokemusta Kankaanpään kaupungille. Tässä

Lisätiedot

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Teemat Esitys perustuu Rovaniemen kaupungin yhdistymisen arviointiin Stenvall, Tyvitalo, Syväjärvi, Suikkanen Kaupungin strateginen kehittäminen Rovaniemeläisten

Lisätiedot

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 STRATEGIAJOHTAMISEN JUURET Strategiajohtamisen juuret ovat kaukana historiassa.

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Kuntajohtamisen suunta 2017

Kuntajohtamisen suunta 2017 Kuntajohtamisen suunta 2017 Teemasessio nro 3 Puheenjohtajana Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Teemana kuntajohtamisen tila ja tulevaisuus Kuntajohtajien johtamisen liikkumavaraan vaikuttavat

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa?

Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa? Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa? Päivi Kurikka paivi.kurikka@kuntaliitto.fi erityisasiantuntija Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Suomen Kuntaliitto Projektin taustalla

Lisätiedot

KESKI-SATAKUNNAN SELVITYSPROSESSIN JATKOAIKATAULU. Ari Reunanen

KESKI-SATAKUNNAN SELVITYSPROSESSIN JATKOAIKATAULU. Ari Reunanen KESKI-SATAKUNNAN SELVITYSPROSESSIN JATKOAIKATAULU Ari Reunanen Toinen vaihe Helmikuu Touko- elokuu Syyskuu Selvitysvaihe 2 Vaihe 1 + 2 VAIHE 3 TYÖRYHMIEN SELVITYSVAIHE 1 VALMIS Uuden kunnan tavoitteet

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

Kuntarakenne muuttuu entä johtaminen?

Kuntarakenne muuttuu entä johtaminen? Kuntarakenne muuttuu entä johtaminen? Kuntarakennefoorumi 10.5.2011 Helsinki. Kuntarakennefoorumi 10.5.2011 Kaija Majoinen kehitysjohtaja Johtaminen kuntafuusioissa Kuntafuusiot tarjoavat kehittämispotentiaalia

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen (USO)

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen (USO) Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen (USO) Tervetuloa KUMA-seminaariin 12.9.2012 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja 1 October 3, 2012 USO-verkostohanke kuntajohtamisen kehittämisen tukena

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

USO Uuden sukupolven organisaatiot verkosto Kehittäjäkuntien haku verkoston 4. kaudelle on nyt käynnissä

USO Uuden sukupolven organisaatiot verkosto Kehittäjäkuntien haku verkoston 4. kaudelle on nyt käynnissä USO Uuden sukupolven organisaatiot verkosto 2017-2018 Kehittäjäkuntien haku verkoston 4. kaudelle 2017-2018 on nyt käynnissä Tarjous 01/2017 USO-verkoston lähtökohta Uusi valtuustokausi alkaa keskellä

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Palveluprosessien ja -innovaatioiden kehittäminen Kärkihankkeet 4 ja 11 Tuottavuusohjelman kärkihankkeiden tulokset miten tästä eteenpäin? 17.11.2010 Tapio Soini,

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Kuntakonsernin monet kasvot: johtaminen, henkilöstövoimavarat ja riskien hallinta

Kuntakonsernin monet kasvot: johtaminen, henkilöstövoimavarat ja riskien hallinta Kuntakonsernin monet kasvot: johtaminen, henkilöstövoimavarat ja riskien hallinta Kuntamarkkinat 12.9.2012 14.45-15.00 Kuntien konsernijohtamisen kehittämisen kärjet ja kehittämistyö Kuntaliitossa Erityisasiantuntija

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous

Lisätiedot

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen Kunnan tehtävänä on hyvinvoinnin tuottaminen asukkailleen ja kestävän kehityksen edistäminen

Lisätiedot

STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016.

STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016. STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016. Toimintaympäristön kompleksisuus, läpinäkyvyys ja vuorovaikutteisuus ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty Kysely kaupungin viestinnästä Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kaupunkeja tutkimuksessa: Loviisan kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström #innovaativat julkiset hankinnat Ilona Lundström Innovaatio on kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetty tieto ja osaaminen Tuoteinnovaatiot, prosessi-innovaatiot, palveluinnovaatiot,

Lisätiedot

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Taustoitusta konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmälle Joulukuu 2016 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Maakuntastrategia

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Kustannustehokkuus. pj. Tarja Majuri siht. Liisa Lepola

Kustannustehokkuus. pj. Tarja Majuri siht. Liisa Lepola Kustannustehokkuus pj. Tarja Majuri siht. Liisa Lepola Kustannustehokkuus 1) Asukas- ja käyttäjälähtöisyys / kustannustehokkuus - Vastuullinen varojen käyttö - Asukkaiden aktiivisuuden lisääminen ja vastuuttaminen

Lisätiedot

Mitä riskienhallinta on Espookonsernissa?

Mitä riskienhallinta on Espookonsernissa? Mitä riskienhallinta on Espookonsernissa? Tietoisku Espoon kaupunginvaltuutetuille ja varavaltuutetuille 23.10.2013 Johanna Kattelus, riskipäällikkö p. 816 84218 Julkisyhteisöillä entistä haasteellisempi

Lisätiedot

Kuntarakennelain sisältö - Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Kuntarakennelain sisältö - Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Kuntarakennelain sisältö - Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, Kuntaliitto Kuntien uudistumisen kokonaisuus Rakennelaki Ohjaa uudistuksen eteneminen ja toteuttamistapa

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

Kuntajohtamisen sertifikaatit: hyvä johtaminen kunnan menestystekijäksi

Kuntajohtamisen sertifikaatit: hyvä johtaminen kunnan menestystekijäksi Kuntajohtamisen sertifikaatit: hyvä johtaminen kunnan menestystekijäksi Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT Markus Pauni Kehityspäällikkö 11.9.2014 1 14.8.2014 Kaija Majoinen Kokonaiskuva:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen avasi kokouksen. Jarmo Asikainen toimii selvitysryhmän kokousten puheenjohtajana.

Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen avasi kokouksen. Jarmo Asikainen toimii selvitysryhmän kokousten puheenjohtajana. MUISTIO 04.09.2013 Jyväskylän seudun kuntajakoselvitys Selvitysryhmän 1. kokous 4.9.2013.00-18.30. Jyväskylän kaupungintalo (Vapaudenkatu 32), juhlasali 2. krs. 1. Kokouksen avaus Kuntajakoselvittäjä Jarmo

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Arto Koski 4.6.2014. Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin

Arto Koski 4.6.2014. Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin Kuntaliitostutkimukset ja gradututkielmat aihealueittain vuosina 2000-2013 70 lkm 60 48 70 lkm 60 50 50 40 40 30 30 20 20 10 0 12 6 9 8 Henki- Demoklöstö ratia 4 8

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu yhteistyön edelläkävijä, seutujohtaja Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseutu

Tampereen kaupunkiseutu yhteistyön edelläkävijä, seutujohtaja Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseutu MAL: Seudut maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittäjinä 4.5.2011 klo 9.00 12.00 MAL verkosto maankäytön, asumisen ja liikenteen aluelähtöistä kehittämistä. Toiminnan ja tulosten esittelyä, projektipäällikkö

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

USO Uuden sukupolven organisaatiot verkosto Kehittäjäkuntien haku verkoston 4. kaudelle on nyt käynnissä

USO Uuden sukupolven organisaatiot verkosto Kehittäjäkuntien haku verkoston 4. kaudelle on nyt käynnissä USO Uuden sukupolven organisaatiot verkosto 2017-2018 Kehittäjäkuntien haku verkoston 4. kaudelle 2017-2018 on nyt käynnissä Tarjous 11/2016 USO-verkoston lähtökohta Uusi valtuustokausi alkaa keskellä

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Valmisteilla: Kunteko 2020

Valmisteilla: Kunteko 2020 Valmisteilla: Kunteko 2020 Liikkeelle sopimuskirjauksesta Osapuolet käsittelevät seuraavassa pääneuvotteluryhmän kokouksessa erikseen laadittavaa ehdotusta työryhmän asettamiseksi valmistelemaan työelämän

Lisätiedot

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö 1 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmat Hallitus linjasi politiikkariihessään 24.2.2009, että 20 suurinta kuntaa laatii palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat.

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkistrategia 2014-

Jyväskylän kaupunkistrategia 2014- Jyväskylän kaupunkistrategia 2014- Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Kaupungin johtoryhmä 29.1.2014 Talpo 17.2.2014 Kaupungin johtoryhmä 13.3.2014 Yhteistyötoimikunta 14.3.2014 Kaupunginhallitus 17.3.2014

Lisätiedot