Toimintakertomus 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakertomus 2007"

Transkriptio

1 Toimintakertomus Tukholmankatu 2, HELSINKI

2 TOIMINTAKERTOMUS 2 (16) Sisällysluettelo 1. Toiminnanjohtajan katsaus Hallinto Jäsenistö Talous Henkilöstö Toimitilat Kansainvälinen toiminta Edunvalvonta ja järjestötoiminta Koulutus- ja julkaisutoiminta profami oy Muu koulutus ja tiedotustoiminta Ryhmätoiminnat, yleisötilaisuudet, kurssit ja retket Omaisjärjestöjen keskusliitto... 7 Aluetyön käynnistäminen ja kehittäminen AK Kotiosoite 3 -projekti, varhaisen perheohjauksen malli C Edvertti-perhetukikeskus C Vertti 1: Kun vanhempi sairastaa ja lapsi on omaisena... 9 Vertti 2 Kun lapsi sairastaa Vertti 3: Tukivertti Vertti 4: TEP-Vertti Mielenterveystyön palveluohjauksen kehittäminen C Kotiosoitetutkimus C

3 TOIMINTAKERTOMUS 3 (16) 1. Toiminnanjohtajan katsaus Yhdistyksen perustoiminnan ylläpitäminen tulee jatkossa olemaan yksi yhdistyksen tärkeimpiä tavoitteita. Perustoimintaan kuuluu omaisten ja perheen tuki- ja neuvontapalvelut, erilaiset ryhmätoiminnat, sekä vertaistuen ja vapaaehtoistoiminnan tarjoaminen jäsenille. Näitä tavoitteita ei unohdettu viime vuonnakaan yhdistyksen tulevaisuuden vision ja toimintastrategian suunnittelussa, vaikka jouduimme ottamaan huomioon myös rahoittajan painottamia asioita. Yhdistyksessämme on vieläkin meneillään strategiatyö, jonka myötä tarkastelemme toimintaympäristöämme, palvelujamme ja tulevaisuuttamme. Toimintaympäristön muutos, rahoittajan näkemys toimintojen painotuksista, on vaikuttanut strategiatyöskentelyyn. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että joudumme jatkossa priorisoimaan tarkemmin eri hankkeita, jotta pystytään tarjoamaan peruspalvelut jäsenille ja perheille. On tärkeää, että yhdistyksellä jatkossakin on mahdollisuus kehittää uusia omais- ja perhetyömenetelmiä sekä soveltaa niitä käytännön perhetyössä eri yhteistyökumppanien kanssa. Tärkeää on myös, että yhdistys säilyttää mahdollisuutensa seurata ja valvoa, että kunnat pystyvät tarjoamaan perheille hyviksi todetut palvelut ja oikeudet. Kehittäminen on organisaatiossa jatkuvaa asiantuntijatyötä. On jossain määrin harhaanjohtavaa puhua kehittämisprojekteista tai -hankkeista, joilla on sovittu aikataulu. Kehittäminen on jatkuvaa etenemistä tarkistettavissa olevaan suuntaan. Yhdistyksen toiminta ja toimintamallit ovat vuosien varrella muuttuneet, koska psykiatrisessa hoitotyössä on sairauden puhjetessa huomioitu myös perheen jaksaminen. Yhdistyksen tarjoamat peruspalvelut: omais- ja perhetapaamiset kriisitilanteessa, perheohjaukset ja -interventiot, ryhmät, omaisten ja perheiden neuvontatilaisuudet ovat kuitenkin sen kaltaisia palveluita, joissa psykiatrisen hoitotyön resurssit eivät ole riittävät. Edvertti-perhetyö projektissa kehitetyn monipuolisen perhetyöskentely-mallin avulla yhdistyksemme on kiitettävästi osoittanut, miten tärkeää on ottaa huomioon kaikki perheenjäsenet, jokaisen on tultava kuulluksi lapsesta ikääntyneeseen omaiseen asti. Näissä asioissa yhdistyksemme on vahva asiantuntija ja samalla organisaatio, jonka tehtävänä olisi myös jatkossa kehittää uusia perhetyömalleja. Yhdistyksen toiminta-alue on laaja ja väestöpohjaltaan mittava. Aluetyössä on onnistuttu rakentamaan kuntayhteistyötä sekä viemään omais- ja perhenäkökulmaa kuntiin. Alueen kunnat, seurakunnat ja järjestöt ovat tukeneet omaistyötä antamalla ryhmätiloja maksutta yhdistyksen käyttöön. Niiden omilla työntekijöillä on ollut mahdollista työajalla ohjata omaisryhmiä, osallistua omaisneuvottelukuntiin tai muihin yhdistyksen järjestämiin tilaisuuksiin. Taloudellisesti tämä on suuri panos alueilta ja samalla hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä. Palveluohjausprojekti päättyi kertomusvuonna. Projektin tuloksena laajeni kiinnostus palveluohjaukseen, varsinkin psykiatriseen palveluohjaukseen. Sekä projektin loppuseminaari että julkaisu Palveluohjaus portti itsenäiseen elämään (profami oy ) herättivät suurta kiinnostusta myös valtakunnallisesti. Yhdessä profami oy:n kanssa yhdistyksemme tuotti ammattilaisille suunnattuja koulutuksia ympäri Suomea. Koulutuspäivien ja työnohjauksien määrä lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna. Jatkossakin kouluttaminen ja työnohjaus tulevat olemaan yhdistyksen toimintoja. Niiden avulla pystymme jakamaan projekteissa kerättyä tietoa ja osaamista ammattilaisille ja yhteistyökumppaneille. Kertomusvuonna ilmestyi yhdistyksen toinen vuosille 2008 tarkoitettu Tuikku-lehti, joka oli koko henkilöstön yhteinen ponnistus tiedotustoiminnan kehittämiseksi sekä jäsenistöä että sosiaali- ja terveydenhuollon sektoreilla toimivia yhteistyökumppaneita varten. Lehti postitettiin jäsenille ja sitä jaettiin eri messuilla, koulutustapahtumissa ja yleisötilaisuuksissa. Yhdistyksen työn keskeinen ydin tulee jatkossa olla tiukka sitoutuminen käytännön työhön, siihen miten tätä työtä konkreettisesti tehdään ei siihen, miten sitä kuvataan tehtävän. Leif Berg toiminnanjohtaja

4 TOIMINTAKERTOMUS 4 (16) 2. Hallinto Yhdistyksen hallitukseen ovat kuuluneet Marianna Sorvali puheenjohtaja Ella Hirsma varapuheenjohtaja Carmela Grasutis Ritva Jaakkola Heidi Karuranta Riitta Kittilä Raila Saarnila yhdistyksen sihteeri Iris Wiklund rahastonhoitaja ja sisäinen tilintarkastaja Hallitus on kokoontunut neljä kertaa. Johtoryhmään ovat kuuluneet: Marianna Sorvali ja Iris Wiklund sekä työntekijät Leif Berg, Liisa Tiitta ja Matti Inkinen. Yhdistyksen sääntömääräisessä kevätkokouksessa toimi puheenjohtajana Marita Berg ja syyskokouksessa Eino Kaasalainen. Tilintarkastajina toimivat Heikki Pullinen, KHT ja Henry Haapanen. Sisäisenä tarkastajana toimi rahastonhoitaja Iris Wiklund. 3. Jäsenistö Kertomusvuoden lopussa kokonaisjäsenmäärä oli 778, joista jäsenmaksun maksaneita oli Talous Pääasiallisen rahoituksensa yhdistys on saanut Raha-automaattiyhdistykseltä yleis- ja projektiavustuksina. RAY:n, Vantaan ja Espoon sekä Helsingin kaupungin avustukset on käytetty avustusehtojen mukaisiin toimintoihin. Yhdistyksen talous on vakaalla pohjalla ja maksuvalmius on ollut hyvä. 5. Henkilöstö Kertomusvuonna yhdistyksessä työskenteli 21 kokoaikaista työntekijää. Vuoden lopussa työntekijöitä oli 19. Palkattuina ryhmien ohjaajina toimivat lisäksi Marja-Liisa Kanervo, Maarit Tuomanen, Tapio Töyssy ja Timo Lempiäinen. Yhdistyksen työterveyspalvelut on tuottanut Helsingin kaupungin yritysterveydenhuolto. Työsuhde-etuina ovat olleet lounas- ja liikuntasetelit. Yhdistyksen työntekijät ovat voineet käyttää ulkopuolisia työnohjauspalveluita ja täydennyskoulutukseen on varattu talousarviossa määräraha. Hallinto-, toimisto- ja jäsenpalvelut Toiminnanjohtaja Leif Berg, talouspäällikkö Liisa Tiitta ja toimistosihteeri Jaana Heinonen Kuntayhteistyö ja aluetoiminta Aluetyöntekijä Eija Suominen ja toimistosihteeri Sirpa Pihlaja (2 kk), aluetyöntekijä Marja Raskin (vanhempainvapaalla) sijaisena Sirpa Hirvonen Kotiosoite 3 -projekti Projektivastaava Monica Johansson Kotiosoitetutkimus Projektivastaava Monica Johansson ja tutkimusapulainen Anneli Noroma Palveluohjausprojekti Projektivastaava Sauli Suominen ja palveluohjaajat Merja Tuominen, Kaisa Maja ja Tiina Jakobsson. Edvertti-perhetukikeskus Vertti 1: projektipäällikkö Matti Inkinen ja hankevastaava Bitta Söderblom Vertti 2: hankevastaava Mette Kontio ja projektityöntekijä Liisa Hietala Tukivertti: hankevastaava Elisa Huuhtanen ja työntekijä Anne Alakiuttu TEP-Vertti: hankevastaava Marko Välitalo ja projektityöntekijä Teemu Ryhänen (20 vkt). 6. Toimitilat Yhdistyksellä on ollut vuokrattuna vuodesta 2005 lähtien 310 m 2 :n tilat osoitteessa Tukholmankatu 2. Yhdistyksen hallinnassa on toimistotiloja, koulutus- ja ryhmätila sekä tila yksilö- ja perhetapaamisille. Alueryhmät ovat toimineet yhteistyökuntien tiloissa. Kotiosoite-projektin työntekijät ovat toimineet Au-

5 TOIMINTAKERTOMUS 5 (16) roran sairaalan alueella. Yhdistys vuokrasi 1.6. alkaen toiminta- ja tapaamistilan Tuikku osoitteessa Tilkankatu 1. Tilassa on järjestetty koulutusta, ryhmätoimintaa ja asiakastapaamisia. 7. Kansainvälinen toiminta Yhteistyössä Ruotsin Tukholman omaisjärjestön Steg för steg kanssa järjestettiin psykoedukatiivisen perheohjauksen koulutusta ammattilaisille. Yhdistys järjesti tutustumiskäynnin Göteborgin yliopiston sairaalaan (Sahlgrenska) ja psykiatrian avohoitotiimeihin. Matkalla olivat mukana HUS:n psykiatrian johdon edustajat. Ruotsin palveluohjaajien ammattijärjestön hallituksen jäsenet sekä Värmlandin läänin palveluohjaajat kävivät tutustumassa yhdistyksen palveluohjausmalliin. Osallistuttiin Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen Venäjän yhteistyöhankkeeseen, Mielenterveystyön uusien muotojen kehittäminen Petroskoissa. Hankkeen tuloksena maaliskuussa 2008 aloitetaan psykoedukatiivisen perheohjauksen mallin koulutuspäivien järjestäminen ja perehdyttäminen Petroskoin alueen psykiatrian ammattilaisille. Sapporon (Japani) yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen professorit N. Kawamura ja H. Morimura kävivät tutustumassa yhdistyksen omais- ja perhetyömalleihin. Yhdistyksen toiminnanjohtaja on osallistunut Mielekäs päivä -suunnitteluseminaariin Brysselissä (Belgia) sekä Remissio-ohjelman suunnitteluseminaariin Lontoossa (Englanti) ja Torunissa (Puola). Ohjelma oli liitetty osaksi Eufamin Touchin the stars -kongressia. Yhdistyksen työntekijät osallistuivat kansainvälisiin seminaareihin ja esittelivät niissä yhdistyksen toimintaa (ks. Edvertti). 8. Edunvalvonta ja järjestötoiminta Messut ja tapahtumat Osallistuttiin Psykiatripäiville, Mielenterveysmessuille, Mielekäs elämä -projektiin kuuluvaan Mielenterveys-foorumiin ja Hullun lailla -tilaisuuteen. Järjestettiin alueellisia tiedotusseminaareja sekä omaisille että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ympäri Uuttamaata. Osallistuttiin eri sairaala- ja kuntoutusyksiköiden järjestämiin omaisten päiviin. Yhteistyökumppanit ja -hankkeet Yhteistyössä Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen ja Y- Säätiön kanssa on jatkettu yhteistyötä palvelutalon saamiseksi Vantaalle. Yhdessä Lilinkotisäätiön kanssa rakennutettu Vanhan Viertotien palvelutalo toimii Helsingissä. Yhdistys on ollut mukana tekemässä Mielekäs Päivä -ohjelmaa yhdessä Oy Eli Lilly Ab:n kanssa. Yhdistyksen toiminnanjohtaja on toiminut kouluttajana Mielekäs päivä -koulutuspäivillä ja käynyt esittelemässä Remissio-ohjelman soveltamista perhetyöhön suunnitteluryhmälle (Oy Jansen-Cilag Ab). Yhdistys on kuulunut pääkaupunkiseudun puhelinauttajien yhteistyöverkostoon. Yhdistys on osakkaana ruotsinkielisessä sosiaalipolitiikan osaamiskeskuksessa. Yhdistys on tehnyt laajaa yhteistyötä Stakesin kanssa mm. Toimiva lapsi & perhe -hankkeessa, Yhteisvastuu-keräyksen kautta yhteistyötä myös Mielenterveyden keskusliiton kanssa mallin kehittämisessä ja soveltamisessa perhetyöhön. Talouspäällikkö (varsinainen jäsen) ja toiminnanjohtaja (varajäsen) ovat olleet yhdistyksen edustajina Niemikotisäätiön ja Lilinkotisäätiön hallituksissa. Talouspäällikkö on toiminut puheenjohtajana Kiinteistö Oy Vanha Viertotie 24:n hallituksessa, jossa Ritva Jaakkola on ollut yhdistyksen nimeämänä jäsenenä. Toiminnanjohtaja on ollut Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen puheenjohtaja. Lohjan terveydenhuoltoalan oppilaitoksen sekä Diak-ammattikorkeakoulun opiskelijoita on ollut työharjoittelijoina aluetyössä ja projekteissa. Aluetoiminnan työntekijät ovat edustaneet yhdistystä Järvenpään ja Espoon klubitalojen johtokunnissa. Aluetyön omaisneuvottelukunnan työryhmien jäseninä ovat eri mielenterveysjärjestöjen edustajat, seurakuntien edustajat ja kunnan edustajat. Vapaaehtoistoiminta Yhdistyksen vapaaehtoistoiminnassa on ollut mukana omaisia ja läheisiä sekä henkilöitä, jotka haluavat edistää omaistoimintaa. He ovat olleet mukana järjestämässä toimintakeskuksen tapahtumia, antamassa asiantuntijalausuntoja, kertomassa omais- tai läheisnäkökulmastaan ja esiintymässä julkisesti erilaisissa tiedotusvälineissä sekä esittelemässä oppilaitoksissa ja erilaisissa tilaisuuksissa yhdistyksen ja keskusliiton toimintaa. He ovat myös olleet vertaistukihenkilöinä ja -ohjaajina yhdistyksen tiistaikahvilassa ja itseohjautuvissa omaisryhmissä. Yhteistyössä Ikäinstituutin kanssa aloitettiin omaisten vertaistukikoulutus, joka jatkuu vielä keväällä 2008.

6 TOIMINTAKERTOMUS 6 (16) Ulkoinen tiedottaminen Yhdistyksen työntekijät ja jäsenet esiintyivät eri tiedotusvälineissä myös eduskunnassa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Mielenterveysmessuille julkaistiin oma tiedotuslehti Tuikku. Tiedottaminen jäsenistölle Keskusliiton toimittama Labyrintti-lehti lähetettiin jäsenmaksunsa maksaneille jäsenille neljä kertaa vuodessa. Lisäksi kaikille jäsenille lähetettiin kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä yhdistyksen toimintakalenteri. Yhdistyksen sääntömääräisistä kokouksista tiedotettiin jäsenkirjeillä kaksi kertaa vuodessa. 9. Koulutus- ja julkaisutoiminta profami oy Yhdistyksen omistama profami oy on toiminut kouluttajayrityksenä ja kustannusyhtiönä. Yhtiö on tuottanut sosiaali- ja terveydenhoitoalan työntekijöille ja työyksiköille koulutus- tai seminaaripäiviä sekä työnohjausta aiheista: Psykoedukaatio koulutuksellinen perhetyö, Vertti-malli eli Lapsi omaisena miten tukea perhettä, Palveluohjaus sekä Perustietoa mielensairauksista kotipalveluhenkilöstölle ja kotisairaanhoitajille. Kertomusvuonna julkaistiin kirja Palveluohjaus portti itsenäiseen elämään. 10. Muu koulutus ja tiedotustoiminta Luentoja psykoedukatiivisesta perhetyöstä, Vertti - Lapsi omaisena -teemasta ja palveluohjauksesta on pidetty omais- ja mielenterveysjärjestöjen sekä muiden yhteistyökumppaneiden järjestämillä seminaaripäivillä. Kuntien ja järjestöjen työyhteisöt ovat saaneet yhdistykseltä työnohjausta eri projekteihin, näkökulmana perhekeskeinen työ psykiatriassa tai oireidenhallintamenetelmät kuntoutuksessa. Kuntien terveydenhuolto- ja sosiaalialan oppilaitosten aikuisopiskelijoille ja ammattiin valmistuville opiskelijoille luennoitiin omaisten näkökulmasta psykiatrisessa hoidossa teemana: Mitä perheessä tapahtuu kun yksi sen jäsenistä sairastuu. Nämä koulutukset ovat olleet maksuttomia. Oikeuspsykiatrian sosiaalityöntekijöille järjestetyillä koulutuspäivillä Niuvanniemen sairaalassa luennoitiin perheohjauksesta ja osallistuttiin sairaalan vuosipäiville. Pidettiin Hyvä olo -päivällä luentoja perheestä ja mielenterveysongelmista Espoon ruotsinkielisten yläasteen oppilaille. Luento järjestettiin erikseen koulujen opettajille, sosiaalityöntekijöille ja psykologeille. Alueryhmien ohjaajille yhdistys järjesti Depressiokoulun kliinikkokoulutuksen. 11. Ryhmätoiminnat, yleisötilaisuudet, kurssit ja retket Omaisten opintopiirit, keskusteluryhmät ja ohjatut vertaistukiryhmät järjestettiin omaisille toimintakeskuksessa, projekteissa ja eri kunnissa (ks. aluetyö). Yhden päivän mittaisten opintopiirien aihealueina oli depressio, kaksisuuntainen mielialahäiriö, psykoosit ja epävakaa persoonallisuushäiriö. Omatoimisia keskusteluryhmiä on käynnistynyt pääasiassa kuntoutumis- ja virkistyskurssien seurauksena. Tilaa ilolle -vertaisryhmässä ovat ohjaajina toimineet vapaaehtoiset yhdistyksen jäsenet. Ammatillisesti ohjattuja ryhmiä ja depressiokouluja sekä tiistaikahvilaa ohjasivat yhdistyksen työntekijät tai erikseen ohjaustehtävään palkatut mielenterveysalan ammattilaiset. Viikonloppu- ja perhekursseja pitivät yhdistyksen omat työntekijät. Retkipäivissä ja Ilonan päivän -tapahtumassa oli jäsenten lisäksi mukana myös työntekijöitä. Yleisötilaisuuksia pidettiin keskimäärin kerran kuukaudessa ja niissä käsiteltiin mielenterveyteen liittyviä asioita. Tilaisuuksissa luennoivat asiantuntijat ja yhdistyksen työntekijä. Ryhmät, opintopiirit ja yleisötilaisuudet ovat osallistujille maksuttomia. Muista tapahtumista peritään omavastuuosuudet, jotka ovat % tilaisuuden hinnasta. Pallo haltuun -opintopiiri on kaksivuotinen yhteistyöhanke MTKL:n ja Kelan kanssa. Tämä Kelan rahoittaman hankkeen tavoitteena on kehittää kuntoutusmalli, jonka tavoitteena on nuorten aikuisten toimintakyvyn lisääminen omakohtaisen kuntoutumisen hahmottumisen myötä. Omaisille järjestetään kuntoutuskokonaisuuden aikana psykoedukatiivinen opintopiiri. Näitä opintopiirejä järjestettiin vuoden aikana kuusi kertaa (2 h/kerta).

7 TOIMINTAKERTOMUS 7 (16) Luennot Aihe Luennoija Osallistujia Äänien kuuleminen Kristiina de Bruijn 19 Psykoosien lääkehoito Heikki Nikkilä 29 Remissio psykoosipotilaan hoidon tavoitteena Jorma Oksanen 24 Nauru ja huumori jaksamisen apuna Vesa Karvinen 45 Käsityksiä mielenterveyshäiriöiden syistä Leif Berg, Sauli Suominen 30 Valoa päähän Kauko Lindfors 10 Vaikuttaako terapia Toini Harra 22 Psykoosipotilaan pitkäaikaishoito Ilkka Larmo 32 Miten suhtautua myönteisesti pelkoihin ja jännityksiin Ilkka Halla-aho 40 yht Omaisjärjestöjen keskusliitto Yhdistys on keskusliiton jäsen. Yhdistyksen edustajana keskusliiton hallituksessa oli Ella Hirsma. Yhdistys oli vastaavana järjestäjänä keskusliiton syysseminaarissa, jonka teemana olivat Uudenmaan yhdistyksen yhteistyöhankkeet julkisen sektorin kanssa. Omaisjärjestöjen edustajat vierailivat myös tapaamiskeskus Tuikussa. Aluetyön käynnistäminen ja kehittäminen AK 3 Keskeisimmät tavoitteet Toiminnan tavoitteena oli muodostaa ja ylläpitää Uudenmaan alueen kuntien, seurakuntien, oppilaitosten, muiden järjestöjen ja kuntien luottamusmiesjohdon kanssa yhteistyöverkostoja (omaistoiminnan neuvottelukuntia) omaistoiminnan kehittämiseksi sekä järjestää Uudenmaan alueella tiedottavaa ja kouluttavaa toimintaa sosiaali- ja terveystoimen henkilöstölle kuin myös kuntalaisille. Tavoitteena oli kehittää ja ylläpitää ryhmiä omaisille, jotta he saisivat ajankohtaista tietoa, tukea ja koulutusta. Tavoitteena oli perustaa uusia omaisryhmiä ja arvioida kaikkien ryhmien toimintaa, jotta ne vastasivat tarpeita. Tavoitteena oli järjestää kurssitoimintaa omaisille ja perheille yhteistyössä kuntien sosiaali- ja terveystoimen ja seurakuntien kanssa. Tavoitteena oli myös kehittää yhteistyössä kuntien ja muiden järjestöjen kanssa asumispalveluiden hankkeita mielenterveyskuntoutujille esim. valmistelemalla kuntiin laatusuosituksia ja rakentamalla vaihtoehtoisia asumisen ja tuen malleja. Keskeisimmät tulokset Omaistoiminnan neuvottelukunnat nostivat keskusteluun omaistyöhön ja yleensä mielenterveystyöhön liittyviä tarpeita sekä toteuttivat konkreettista toimintaa Uudenmaan alueella eri viranomaisten yhteistyönä. Paikkakunnilla pidettiin omaisryhmiä, luentosarjoja, tiedotus- ja koulutustilaisuuksia sekä vaikutettiin kuntien mielenterveystyön kehittämiseen. Vuoden aikana neuvottelukunnat kokoontuivat paikkakunnalla 2 4 kertaa. Kaikkiaan kokouksia oli 25. Neuvottelukuntien jäsenet edustivat laaja-alaisesti kuntien työntekijöitä ja luottamusmiesjohtoa, seurakuntien, oppilaitosten ja muiden järjestöjen työntekijöitä ja omaisia. Kokouksista tehtiin muistio, joka meni laajaan jakeluun. Omaistoiminnan neuvottelukunnat toimivat Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Tuusulassa, Helsingissä, Vantaalla, Espoossa ja Lohjalla. Karjaan, Riihimäen ja Porvoon neuvottelukunnissa oli mukana myös niiden ympäristökunnat. Toiminta kattoi 25 kuntaa. Paikallisten kokousten lisäksi pidettiin kaksipäiväiset, kaikille neuvottelukunnille kohdennetut kehittämispäivät, joiden teemoina olivat dialogisuus, verkostotyö ja lapsen tilanne vanhempien sairastaessa. Vietiin kuntayhteistyön mallia muihin omaisyhdistyksiin ja järjestöihin. Alueelliset omaisryhmät olivat alan ammattilaisten pitämiä vertaistukiryhmiä, joissa omaiset saivat tietoa, tukea, toivoa ja virkistystä. Ryhmäohjaajina toimi alueella 43 alan ammattilaista. Ryhmävastaaville järjestettiin kolme koulutus- ja työnohjauspäivää, joiden aiheina olivat ryhmän ohjaaminen, syyllisyys ja häpeä omaisen taakkana, käytöshäiriöisten lasten vanhemmuuden tukeminen ja työnohjaus. Päivien jälkeen koottiin kirjallinen palaute ja kehitettiin päiviä arvioinnin pohjalta. Ryhmävastaaville tarjot-

8 TOIMINTAKERTOMUS 8 (16) tiin tietoa ja tukea ryhmien pitämiseen ja koottiin materiaalia, jota voitiin hyödyntää ryhmissä. Tarjottiin kauden päätteeksi ryhmävastaaville hyvinvointi-ilta. Pidettiin depressiokouluohjaajakoulutus. Omaisryhmät toimivat Espoossa, Helsingissä, Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Kellokosken ja Ohkolan sairaaloissa, Lohjalla, Loviisassa, Porvoossa, Riihimäellä, Tuusulassa, Vantaalla ja Karjaalla. Espoon Matinkylässä ja Karjaalla alkoivat uudet ryhmät. Vierailtiin ryhmissä, jolloin omaiset saivat tietoa tarjolla olevista kursseista ja koulutuksista. Ryhmissä kävi kerralla 3 15 omaista; yhteensä ryhmäkäyntejä oli Omaisilta tuli runsaasti muutenkin yhteydenottoja ja tiedusteluja palveluista. Järjestettiin yhteistyössä Ikäinstituutin kanssa omaisille vertaisryhmän ohjaajakoulutus. Pidettiin omaisille kurssi yhteistyössä Solaris-lomien kanssa. Kuuden päivän kurssin teemana oli hyvinvointi ja terveys. Pidettiin kolmiosainen Hyvän elämän kurssi, jonka teemana oli omistautuminen hyvälle elämälle ja omille arvoille. Osallistuttiin mielenterveysmessuille, HCN-verkoston omaisten (130 omaista) päivään ja kuntien ja seurakuntien mielenterveystapahtumiin. Tuotiin omaisnäkökulmaa esille alan oppilaitoksissa Uudenmaan alueella ja ohjattiin opiskelijoita päättötöiden tekemisessä. Selvitys tavoitteiden ja tulosten oleellisista eroista Toiminta toteutui pääpiirteissään suunnitellusti. Kuntoutuskurssi Espoossa ei toteutunut vähäisen ilmoittautujamäärän vuoksi. Tarve omaistoiminnalle tiedotuksen, koulutuksen ja omaisten tukemisen kautta on niin mittava ja alue niin laaja, ettei näihin tarpeisiin voitu käytettävissä olleilla resursseilla vastata riittävästi. Myös alan ammattilaisten tarvitsemaan koulutukseen ja ohjaukseen ei voitu vastata näillä resursseilla riittävästi. Tulosten arviointimenetelmät Omaistoiminnan neuvottelukuntien keskeinen tehtävä oli käydä arviointikeskustelua ja kehittää sitä kautta toimintaa paikkakunnilla. Omaisryhmien, koulutus- ja tiedotustilaisuuksien osallistujat ja heidän edustamansa tahot kirjattiin ja heiltä koottiin kirjallista ja suullista palautetta. Alueen eri toimijoiden kanssa käytiin myös arviointikeskustelua toteutuneesta toiminnasta ja tarpeista tulevalle toiminnalle, jotta keskeisimmät asiat nousevat esille ja koko alueen tarpeet tulevat otetuksi huomioon. Aluetyöntekijöiden työnohjauksessa painotus oli arvioivassa työotteessa. Käytettävissä olleet voimavarat Toiminta työllisti kaksi alueellista työtä tekevää työntekijää ja kahden kuukauden ajan määräaikaisen toimistosihteerin. Eri viranomaistahot osallistuivat neuvottelukuntien työskentelyyn virkatyönään. Kuntien ja seurakuntien työntekijät pitivät omaisryhmiä osana virkatyötään saaden omaisyhdistykseltä koulutusta, työnohjausta ja hyvinvointi-illan. Alueen kunnilta ja seurakunnilta saatiin veloituksetta tiloja yhdistyksen järjestämien ryhmien, kokousten, seminaarien ja luentotilaisuuksien pitämiseen. Aihe Neuvottelukunnat (10) Kokoukset Kehittämispäivät (2 pv) Kokoontumiskerrat 25 1 Henkilöiden määrä Ryhmävastaavien koulutus (1 pv) 3 77 Koulutus- ja tiedotustapahtumat Omaistoiminta Alueelliset omaisryhmät (18) Omaistapahtumat Kurssit (2 pv) Kotiosoite 3 -projekti, varhaisen perheohjauksen malli C 15 Projektin keskeisimmät tavoitteet Kotiosoite 3 -projekti käynnistyi ja päättyi Kehittämishankeen tavoitteena oli helpottaa sairastuneen kotona tapahtuvan psykoedukatiivisen perheohjauksen keinoin psyykkisesti sairastuneen, hänen perheenjäsentensä ja lähiverkostonsa sopeutumista uuteen elämäntilanteeseen sekä lieventää traumaattista kokemusta. Pyrkimyksenä oli edistää sairastuneen toipumista ja ehkäistä läheisen uupumista. Projektissa otettiin huomioon myös perheen lasten ja nuorten hyvinvointi. Tukemalla vanhemmuutta pyrittiin ehkäisemään lasten psyykkistä oireilua perheissä, joissa vanhemmuus

9 TOIMINTAKERTOMUS 9 (16) on psyykkisen sairauden myötä muuttunut. Päämääränä oli luoda ja integroida Helsingin terveyskeskuksen psykiatriaosastolle yhtenäinen perheohjauksen työmalli akuuttihoidosta avohoitoon henkilöstön koulutuksen, perehdytyksen ja kokemuksen kautta. Projektin keskeisimmät tulokset Varsinainen projektitoiminta päättyi 12/2006. Vuonna neljässä perheessä (11 kotikäyntiä) toteutettiin psykoedukatiivista perheohjausta perheenjäsenen aloitteesta ja toiveesta. Menetelmäryhmätyönohjaukseen osallistui aiemman yhteistyön innoittamana moniammatillinen ryhmä (2 lastensuojelun perhetyöntekijää, 2 mielenterveystiimin työntekijää, 1 psyk.pkl:n tt). Kokoontumisia oli yhteensä viisi. Ohjaajana ak. Avohoidon yksikön tilaama kehittämispäivä aikuisperheiden kohtaamisesta ja ohjauksesta toteutui 3/07. Helsingin terveyskeskuksen psykiatriaosastolta v ohjaajakoulutukseen osallistuneita (27) tavattiin ryhmätyönohjauksellisesti 3/07 (ja 10/07). Yhteistyö Helsingin terveyskeskuksen psykiatriaosaston kanssa jatkui tutkimuksen ja koulutuksen alueella ja kahdesta uudesta psykoedukatiivisen perheohjauksen ohjaajakoulutuksesta (profami oy) tehtiin sopimus. Projektivastaava laati loppuraportin hankkeesta kertyneiden tilastojen, tutkimustulosten, palautteiden, perhekohtaisten interventioiden yhteenvetojen sekä kokemusten pohjalta. Loppuraportti (112 s.) laadittiin niin, että se palvelee perhekeskeisen hoitotyön kehittämistarpeessa yhteistyökumppaneiden lisäksi myös muita hoito-organisaatioita. Projektin loppuraportti julkaistiin elokuussa. Loppuraportin nimi on Varhaisen perheohjauksen malli Kotiosoite 3 -projektin loppuraportti Selvitys tavoitteiden ja tulosten oleellisista eroista Tavoitteet saavutettu. Tulosten arviointi ja arviointimenetelmät Vuonna 2004 käynnistynyt seurantatutkimus jatkuu. Tutkimus kartoittaa aikuisomaisten kuormittuneisuutta ja tuen tarvetta sekä kokemuksiaan psykoedukatiivisen perheohjauksen vaikuttavuudesta. Kyseessä on väitöskirja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan laitokselle. Tutkijana Leif Berg, VTM, VE psykoterapeutti. Projektissa osoitettiin 8/2005 Helsingin terveyskeskuksen psykiatriaosaston yhteistyöyksiköiden (n=33) henkilöstölle tyytyväisyyskysely kehittämishankkeen toiminnasta. Terveyskeskuksen psykiatriaosaston henkilöstö (n=62) arvioi kirjallisesti menetelmäkoulutuksien vastaavuutta odotuksiinsa, sen sisältöä, käytettyä materiaalia ja sen hyödynnettävyyttä sekä oppimista edistäviä ja estäviä tekijöitä. Kesäkuussa käynnistyi tutkimus Psykoedukatiivisen perheohjauksen yhdentyminen kliiniseen työhön psykiatrian ammattilaisten kokemuksia menetelmäkoulutuksen jälkeen. Kyseessä on kaksivuotinen toimintatutkimus, jonka kiinnostuksen kohteena on, miten teoreettinen perhetyön menetelmä on sovitettavissa hoitotyön käytäntöön, mitkä organisatoriset, koulutukselliset, kokemukselliset ja työntekijän ammatilliset sekä henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat työmenetelmän menestyksekkääseen käyttöön. Tutkimusaineisto kerätään haastattelemalla koulutukseen osallistuneita ja ylihoitajia yksilönä ja ryhmissä. Tutkimus pyrkii edistämään perhetyön menetelmien juurtumista kohdeyhteisössä vaikuttamalla tutkimusaineiston analyysissä esiin nousseisiin (estäviin tai edistäviin) tekijöihin. Lisäksi tutkimustehtävänä on kehittää perhetyön menetelmiä, menetelmäkoulutusta ja opiskelijavalintaa niin, että pitkäjänteisen perhetyön käytäntöön juurtumisen mahdollisuudet lisääntyvät. Selvitysvuonna käytettävissä olleet voimavarat Hankkeessa työskenteli yksi työntekijä (hankevastaava). Toimitilat omaisyhdistyksen toimistolla. Hankkeeseen liittyvien em. tehtävien lisäksi projektivastaava koulutti psykiatrian henkilöstöä menetelmäkoulutuksissa (profami oy) yhteensä 15 päivää, jotka olivat työvapaapäiviä projektista. Loppuraportti julkaistiin 8/07. Loppuraporttia painettiin 2000 kappaletta. Raportti on liitetty henkilöstön menetelmäkoulutukseen, postitettu Helsingin terveyskeskuksen psykiatriaosaston johdolle (johtajapsykiatri, ylilääkärit, apulaisylilääkärit, ylihoitajat) sekä hoitoyksiköille (osastonhoitajat, koulutukseen osallistunut henkilökunta). Lisäksi 400 kpl lähetettiin sosiaali- ja terveysalan päättäjille, toimijoille, kouluttajille sekä muille sidosryhmille. Mielenterveysmessuilla 11/07 loppuraporttia jaettiin 60 kpl. Edvertti-perhetukikeskus C 16 Vertti 1: Kun vanhempi sairastaa ja lapsi on omaisena Keskeisimmät tavoitteet Kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret, joiden vanhemmilla on mielenterveyden ongelmia. Vanhemman mielenterveyden ongelmat ovat riskitekijä lapsen kehitykselle. Tätä riskiä voidaan vähentää ennaltaehkäisevillä interventioilla. Vertti 1:ssä on keskitytty vertaisryhmätoiminnan käynnistämiseen yhteis-

10 TOIMINTAKERTOMUS 10 (16) työssä alueellisen lastensuojelun, perheneuvolan ja aikuispsykiatristen yksiköiden kanssa. Perhekursseja on toteutettu yhdessä Suomen lastenhoitoyhdistyksen kanssa. Koulutus- ja tiedotustoiminta on ollut keskeisellä sijalla. Keskeisimmät tulokset Projektin työntekijät toimivat kouluttajina, ryhmätoiminnan käynnistäjinä, ohjaajina ja konsultteina. Erityisesti toiminnassa on keskitytty vertaisryhmätoiminnan laajentamiseen ja implementointiin. Työmalleina ovat olleet yhteistyöhankkeina toteutettavat ryhmät julkisen sektorin kautta. Lapsi omaisena -projektissa kehitetyn Vertti-mallin käyttöönottoa tuettiin ja vietiin eteenpäin yhteistyö- ja koulutushankkeilla. Vertti 1 -hankkeen yhteistyöalueina ovat olleet Helsingin eteläinen, pohjoinen ja itäinen suurpiiri. Itäisellä alueella toteutui vuoden aikana kaksi ryhmää. Kevään ryhmään osallistui hankkeen toinen työntekijä ohjaajana. Pohjoisella alueella toimi syksyllä yksi ryhmä ja eteläisellä alueella toteutui yksi ryhmä. Espoossa Leppävaaran alueella ei keväällä saatu ryhmää käynnistettyä, koska perheitä ei ohjautunut riittävästi toiminnan pariin. Keväällä tehostettiin tiedotusta mm. ryhmätoiminnan esittelyllä eri sektoreiden kokouksissa ja yleisillä luennoilla. Syksyllä ryhmä käynnistyi suunnitelmien mukaan. Vertti 1 -hankkeen molemmat työntekijät osallistuivat ohjaajina ryhmään. Leppävaaran perheneuvolasta oli yksi ohjaaja ja lastensuojelusta kaksi työntekijää. Espoossa järjestettiin myös Vertti-ryhmän ohjaajakoulutus, johon osallistui 17 työntekijää sosiaali- ja terveydenhuollosta. Uutena ryhmänä kokeiltiin Miten autan lastani -vanhemmuusryhmää yhteistyössä Laakson avo-osastolla hoidossa oleville vanhemmille. Perhekursseja järjestettiin kaksi yhteistyössä Suomen lastenhoitoyhdistyksen kanssa. Avoin Aikuiset lapsiomaiset (ALO) -vertaisryhmä jatkoi kokoontumisia, ja se on löytänyt paikkansa omaisyhdistyksen toiminnassa. Joulukuussa sovittiin yhteistyöstä Vantaan kaupungin kanssa Verttitoiminnan aloittamisesta Vantaalla vuonna Hankeosion toinen työntekijä on osallistunut asiantuntijana Helsingin kaupungin Heikki Waris -instituutin Lapsen kanssa -hankkeen tukiryhmään. Tukiryhmässä kehitetään menetelmiä, joissa voidaan ottaa huomioon lapsen näkökulma ja tarpeet. Asiantuntijajäseninä on lisäksi osallistuttu Kriminaalihuollon tukisäätiön Vankiperheiden ehkäisevän vertaisryhmätoiminnan kehittämisprojektiin ja Mielenterveyden keskusliiton Ehjä lapsen mieli -hankkeen ohjausryhmään. Yhdessä Stakesin Toimiva lapsi & perhe -hankkeen kanssa julkaistuista oppaista Miten autan lastani ja Mikä meidän vanhempia vaivaa otettiin lisäpainokset. Niitä lähetettiin yksityishenkilöille ja sosiaalija terveydenhuollon yksiköihin ympäri Suomen, yhteensä. n kappaletta. Oppaiden painatusta on taloudellisesti tukenut Oy Elli Lilly Finland Ab. Tilaajat ovat maksaneet toimitus- ja postituskulut. Koulutukset Vertti 1:n työntekijät ovat toimineet kouluttajina, luennoijina ja työnohjaajina projektiin liittyvissä tilaisuuksissa. Yhteistyössä profami oy:n kanssa toteutettiin lisäksi kaksi menetelmäkoulutusta ryhmänohjaajille. Projektin työntekijät kuuluvat pohjoismaiseen verkostoon. Vertti-ryhmämalli onkin herättänyt kiinnostusta pohjoismaissa, mistä on osoituksena alustava sopimus Vertti-ryhmän ohjaajien käsikirjan julkaisemisesta Ruotsissa ja Vertti-mallin esittely Ruotsissa Att synligöra de osynliga - konferenssissa. Vertti 1 -hankkeen Vertti-malli osallistui Talentian ja Stakesin Finsocin Hyvät käytännöt -kilpailuun, missä se valittiin 130 kilpailijasta pääpalkinnosta kilpailevan kuuden palkintoehdokkaan joukkoon. Vaikka pääpalkintoa ei tullut, sai Vertti-ryhmämallin esittely Stakesin Finsocin Hyvät käytännöt -nettisivuilla runsaasti näkyvyyttä. Yhteistyökumppanit Stakes (Toimiva lapsi & perhe -hanke), Suomen lastenhoitoyhdistyksen Högsandin kurssikeskus, Mielenterveyden keskusliitto (Perttu-projekti), muut mielenterveysjärjestöt ja omaisyhdistykset sekä kunnat. Selvitys tulosten ja tavoitteiden oleellisista eroista. Vertti-ryhmien osalta tavoitteet ryhmien käynnistämisestä saavutettiin osittain. Espoon Leppävaaran ensimmäisen ryhmän toteutuksen lykkääminen keväästä syksyyn osoitti uuden toiminnan aloittamisen haasteen. Uutta toimintaa aloitettaessa tiedottamiseen ja markkinointiin on varattava riittävästi aikaa. Vanhemmuusryhmästä saatujen kokemusten pohjalta jatketaan ryhmämallin kehittämistä.

11 TOIMINTAKERTOMUS 11 (16) Tulosten arviointimenetelmät Osallistuttiin Stakesin Toimiva lapsi & perhe -hankkeen tutkimusryhmän toimintaan, mikä mahdollistaa jatkossa yhteistyön Vertti-toiminnan tutkimuksessa ja arvioinnissa. Kehitteillä on arviointimalli, jolla niin järjestävä taho kuin myös toimintaan osallistuvat vanhemmat voivat arvioida ryhmätoimintaa ja sen vaikutuksia. Arviointitoimintaa on myös toteutettu yhteistyössä MTKL:n Perttu-hankkeen työntekijän kanssa. Yhteistä asiantuntijakonsultointia suunnitellaan hankkeiden arviointivälineiden kehittämiseksi. Käytettävissä olleet resurssit. Vertti 1:ssä työskentelee kaksi työntekijää. Alueellisten ryhmien kuluihin osallistuivat Espoon ja Helsingin kaupungit vastaamalla tiloista ja ryhmänohjaajien työpanoksesta. Perhekursseja on toteutettu yhteistyöhankkeena Suomen lastenhoityhdistyksen Högsandin kurssikeskuksen kanssa. Oppaiden painatuskuluihin saatu avustus on mahdollistanut oppaiden laajan jakelun. Ryhmät ja perhekurssit Kokoontumiskerrat Perheet Edvertin työntekijät Yhteistyökumppanit Vertti-ryhmä Espoo 1 ryhmä Vertti-ryhmät Helsinki 4 ryhmää Perhekurssit jatkokurssit keväällä Perhekurssit aloitus syksyllä 10 kertaa 8 vanhempaa lasta 10 kertaa/ryhmä päivää 5 perhettä 16 hlö 3 päivää 5 perhettä 20 hlö ALO-ryhmät 10 kertaa keskimäärin 1 7 hlö Miten autan lastani 5 kertaa 5 hlö 1 2 vanhemmuusryhmä Asiakas- ja perhetapaamiset hlö 2 Koulutukset ja työnohjaukset Luennot ja infotilaisuudet Vertti 1 -hanke Koulutus yhteistyössä profamin kanssa Menetelmätyönohjaukset Koulutus- ja työnohjaustilaisuudet Osallistujien määrä 24 tilaisuutta Menetelmäkoulutukset ja luennot 24 kokopäivää 2 puolipäivää 5 lyhyempää 3 kokopäivää 7 puolipäivää Vertti 1 -hankkeen työntekijät Vertti 2 Kun lapsi sairastaa Keskeiset tavoitteet Tavoitteena oli kehittää ja tarjota palveluja perheille, joissa alaikäinen lapsi sairastaa tai oireilee psyykkisesti. Vanhemmille tarjottiin mahdollisuus vertaistukeen työntekijän ohjaamissa vertaistukiryhmissä. Erityisenä kohderyhmänä olivat käytöshäiriöisten lasten vanhemmat, joille tarjottiin Ihmeelliset vuodet (Webster-Stratton) -ohjelman mukaisia vanhemmuuden ohjausryhmiä. Keskeinen tavoite olin organisoida näitä ryhmiä yhteistyössä julkisen sektorin (terveys- ja sosiaalitoimen) kanssa ja vähitellen juurruttaa interventio julkisiin palveluihin. Tämän tueksi hanke pyrki tarjoamaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille Ihmeelliset vuodet -ryhmänohjaajakoulutusta.

12 TOIMINTAKERTOMUS 12 (16) Keskeiset tulokset Kertomusvuonna toteutui kaksi vanhempien vertaistukiryhmää. Toukokuussa pidettiin syksyllä 2006 alkaneen perhekurssin jatko-osa. Ihmeelliset vuodet -vanhemmuustaitojen ohjausryhmiä käytöshäiriöisten lasten vanhemmille aloitettiin keväällä yksi ja syksyllä kolme, joista kaksi jatkuu vuoden 2008 puolelle. Ryhmissä on toiminut työparina työntekijöitä perheneuvolasta, HUS:in lastenpsykiatriasta ja terveyskeskuksen lasten arviointipoliklinikalta. Hanke järjesti myös alan ammattilaisille keväällä Ihmeelliset vuodet -ryhmänohjaajakoulutuksen, missä kouluttajana toimi professori Judy Hutchings Bangorin yliopistosta. Ohjelman juurruttaminen julkisiin palveluihin pääsi hyvään alkuun, sillä kevääksi on päätetty kaksi ryhmää alkavaksi yhteistyössä perheneuvoloiden kanssa, lisäksi ainakin ADHDkeskus ja Folkhälsan aloittavat omat ryhmänsä ja vanhemmuusryhmiä alkaa myös Tammisaaressa ja Turussa. Vertti 2 -hankkeen työntekijät luennoivat Ihmeelliset vuodet -ohjelmasta sekä HYKS/lastenpsykiatrian että sosiaaliviraston Studia Generalia -luentosarjoissa. Hankevastaava koulutti perheneuvoloiden erikoistuvia psykologeja Lasten käytöshäiriöiden hoito -aiheesta ja luennoi mielenterveysmessuilla teemana Hyvä vanhemmuus (profami oy). Tulosten arviointimenetelmät Vertti 2 -hankkeen kokoamaan Ihmeelliset vuodet -kehittämistyöryhmään kuuluvat Helsingin perheneuvolan, terveyskeskuksen ja HUS:n lasten ja nuorten sairaalan psykiatrian sekä Helsingin yliopiston edustajia. Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmämalliin liittyy arviointimenetelmiä, joilla ryhmätoiminnan tuloksellisuutta mitataan. Käytettävissä olleet resurssit Hankeosion vastaavana työntekijänä toimii psykologi/perheterapeutti ja projektityöntekijänä nuorisotyöntekijä/perheterapeutti. Aihe Kokoontumiskerrat Henkilöiden määrä Edvertin työntekijät Yhteistyökumppanit Ryhmäohjaajakoulutukset 1 3 päivää 23 ohjaajaa Vertaistukiryhmät (2) 18 kertaa 16 osallist. Perhekurssit/jatko-osa (1) 3 päivää 4 perhettä/ 10 henkilöä Ihmeelliset vuodet -vanhemmuustaitojen ohjausryhmät (2) Ihmeelliset vuodet -vanhemmuustaitojen ohjausryhmät alk. syksyllä, jatkuvat 2008 (2) Vertti 3: Tukivertti Keskeisimmät tavoitteet Tukivertti on palvelu, missä tarjotaan mielenterveyskuntoutujien omaisille mahdollisimman aikaisessa vaiheessa neuvontaa ja ohjausta sekä mahdollisuutta tulla kuulluksi omassa muuttuneessa tilanteessaan. Omaisilla on mahdollisuus puhelinneuvontaan sekä yksilö- ja perhetapaamisiin. Tapaamisissa kuullaan omaisen kokemuksia. Tavoitteena on antaa tietoa psyykkisistä sairauksista sekä tukea omaisena jaksamista. Tukivertin kautta ohjataan omaisia osallistumaan myös yhdistyksen omaisryhmiin ja muihin toimintoihin. Projektissa kehitetään hyväksymis- ja omistautumisterapian (HOT) mukainen kurssimalli. Kurssi koostuu kolmesta viikonloppuosiosta ja toteutetaan aina puolen vuoden jaksoissa. Omaisille järjestetään myös HOT-mallin mukaisia voimaantumisviikonloppuja. HOT-mallia kehitetään yhteistyössä dosentti Raimo Lappalaisen kanssa Jyväskylän yliopiston alaisuudessa. Keskeisimmät tulokset Toteutettiin omais- ja perhetapaamisia ja tuettiin omaisia puhelimitse sekä toteutettiin puolisoryhmät, vanhempien ryhmät perheille, joiden aikuinen lapsi sairastaa, ja avoimet keskusteluryhmät vastasairastuneiden henkilöiden omaisille. Tiistaikahvilaa on hoitanut ulkopuolelta palkattu henkilö, jota projektin työntekijä on työnohjannut. Kahvila on kokoontunut viikoittain. Kerran kuukaudessa on toteutunut työssäkäyvien iltakahvila. Oma-apu ryhmiä on kokoontunut useita; senioriryhmä yli 65-vuotiaille yhdistyksen jäsenille on kokoontunut kaksi kertaa kuukaudessa ja omaisten kurssien jälkeisiä oma-

13 TOIMINTAKERTOMUS 13 (16) apuryhmiä on kokoontunut kuukausittain kuusi kappaletta. Erilaisia teemavierailuja on järjestetty omaisille vuoden aikana 4 kertaa. Uudenmaan omaisryhmissä on vierailtu neljä kertaa ja yhteistyössä Diakin kanssa on käyty kuusi kertaa luennoimassa sairaanhoitaja- ja sosionomiopiskelijoille omaisnäkökulmasta. Yhteistyössä Helmi ry:n kanssa on toteutettu neljä kertaa vapaa-ehtoisten puhelinauttajien koulutus. Hankevastaava on toiminut pääkaupunkiseudun puhelinauttajat -yhteisön sihteerinä. Siuntion hyvinvointikeskuksessa on järjestetty omaisten virkistys- ja kuntoutumisviikonloppuja 6 kertaa. HOT-kurssikokonaisuus toteutui syksyn aikana (3 viikonloppua). Kesäretki tehtiin Fiskarsin historialliseen miljööseen ja samalla vierailtiin paikallisessa mielenterveysyhdistys Kaipparissa. Valtakunnallista omaisten päivää eli Ilonan päivää vietettiin risteilemällä Tallinnaan. Ensimmäisen kerran pidettiin sopeutumisvalmennuskurssi (5 vrk) Pärnussa Virossa. Omaisten ja kuntoutujien yhteinen virkistyspäivä järjestettiin Laajarannassa jo viidennen kerran. Hankevastaava on työnohjannut Propellin vertaistukiohjaajia kerran kuukaudessa. Opiskelijaohjausta on tehty yhteistyössä Stadian kanssa. Projektin yhteydessä kolme toimintaterapeuttiopiskelijaa teki lopputyönään omaisille toiminnallisen voimavarapäivän. Selvitys tulosten ja tavoitteiden oleellisista eroista. Tukipalvelujen luonteesta johtuen tavoitteet määriytyvät pitkin vuotta omaisten tarpeiden ja yhdistyksen resurssien perusteella. Tukipalveluiden kautta tavoitettu omaisten määrä on kasvanut hiljalleen vuosittain. Toiminnassa mukana olleiden omaisten määrään verrattuna tukipalvelun resurssit eivät ole olleet riittävät. Tulosten arviointimenetelmät Omaisilta saatu palaute, sisäinen arviointi, työnohjaus. Käytettävissä olleet resurssit Hankevastaava (psyk. sairaanhoitaja) ja projektityöntekijä (sosionomi), jonka äitiysloman sijaisena mielisairaanhoitaja vuoden. Tapaamis- ja puheluruuhkien purkuun apua muista projekteista. HOT-kursseja on ohjattu yhdessä aluetyön työntekijän kanssa. Viikonloppukurssien apuohjaajina on toiminut työntekijöitä muista projekteista. Työntekijöillä on ollut säännöllinen työnohjaus. Aihe Kokoontumiskerrat Henkilöiden määrä Omais- ja perhetapaamiset Omaispuhelut 492 Omaiskurssit ja virkistyspäivät 9 kpl 162 Tiistaikahvila ja keskiviikon iltakahvila 1 krt/vko 5-15/kerta Puolisoryhmä /kerta Avoin keskusteluryhmä /kerta Vanhempien ryhmä /kerta Omaisryhmävierailut 4 92 Retket 4 72 Omaisten ja kuntoutujien virkistyspäivä 1 16 Vertti 4: TEP-Vertti Keskeisimmät tavoitteet Kohderyhmänä ovat omaiset, joiden joku perheenjäsen kärsii tunne-elämältään epävakaasta persoonallisuudesta. Tavoitteena on luoda omaisille uusi ja toimiva vertaistukeen perustuva ryhmämuotoinen työtapa. Tämä ryhmämuotoinen työtapa epävakaiden omaisille perustuu tutkittuun tietoon, jota hyödynnetään tulevassa työkirjassa. Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivien omaisille ei ole tähän mennessä ollut olemassa työkirjaan perustuvia vertaistukiryhmiä. Kuluneen vuoden keskeisimpänä tavoitteena olivat toiminnan käynnistäminen, vakiinnuttaminen ja uusien yhteistyökumppaneiden löytäminen. Omaisten ryhmien ohjaukseen tarvittavan materiaalin kokoaminen työkirjaksi ja sen julkaiseminen viimeistään keväällä Omaisten tavoittaminen myös opintopiirien, luentojen ja erinäisten tapahtumien kautta. Omaisten viikonloppukurssin järjestäminen

14 TOIMINTAKERTOMUS 14 (16) kohdennetusti espoolaisille epävakaiden omaisille, joiden joku perheenjäsen on Jorvin sairaalan DKTterapiassa. Keskeisimmät tulokset Tavoitteissa on onnistuttu. Yhteistyö Jorvin sairaalan DKT-työryhmän kanssa on ollut toimivaa. Omaisten ohjaukseen tarkoitetusta työkirjasta on valmistunut luonnos, jota tullaan pilotoimaan kevään 2008 ryhmässä. Työkirjaa muokataan tarpeen mukaan saatujen kokemusten pohjalta. Projekti on tavoittanut suoraan vuoden aikana opintopiirien ja tapaamisten kautta 36 omaista. Mielenterveysmessuilla oli projektista esitys, aiheena Epävakaa persoonallisuus ja perhe. Messuille oli luotu oma multimediaesitys projektista ja yhdistyksen messulehden liitteenä jaettiin tietoa projektista. Projektin tuotoksena on myös kaksi tietoiskumuotoon jäsennettyä lehtistä: Mitä on tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus sekä Tietoa tunne-elämältään epävakaiden omaisille ja ystäville. Uutena yhteistyökumppanina on tullut Helsingin kaupungin Itäkeskuksen psykiatrian poliklinikan työryhmä, joka on aloittanut omana toimintanaan persoonallisuushäiriöisten hoidon. Tavoitteena on luoda yhteistyössä kunnallisen sektorin kanssa toimiva työtapa, jossa myös omaiset tulevat riittävän hyvin huomioon otetuksi. Erityisesti tullaan keskittymään ryhmämuotoiseen vertaistukeen, joka sisältää koulutuksellisia menetelmiä ja taitojen harjoittelumenetelmiä. Vuoden aikana on aiheesta pidetty kaksi opintopiiriä, keväällä ja syksyllä. Espoolaisille omaisille suunnattu viikonloppukoulutus toteutui syksyllä hotelli Matinlahdessa. Tähän viikonloppuun oli anottu ja saatu avustusta Espoon kaupungilta. Ryhmien ohjaukseen tarvittava työkirja työstettiin vuoden aikana siten, että työkirjaa päästään käyttämään helmikuussa Selvitys tulosten ja tavoitteiden oleellisista eroista Tavoitteet ja tulokset ovat pitkälti sellaiset, mitä on ajateltukin ja tavoitteisiin asetettu. Epävakaasta persoonallisuudesta on viimeisen vuoden aikana tullut yhä enemmän tietoa, häiriöstä on ruvettu puhumaan ja luomaan työmalleja. Projektin työmallin luominen on ollut monella tapaa haastava, kun kokemusta vastaavanlaisesta toiminnasta Suomessa ei ole. Myös kotimaisen kirjallisuuden puuttuminen on monella tapaa hidastanut työkirjan koostamista. Englanninkielisen kirjallisuuden kääntäminen ja tiedon soveltaminen pohjoismaiseen tapaan toimia on osaltaan tuonut lisää haasteita. Huomioitavaa on myös, että käypä hoito -suositus epävakaan persoonallisuuden hoidossa on edelleen julkaisematta, kun sen piti olla valmis jo vuoden aikana. Tulosten arviointimenetelmä Projektiin pyritään luomaan myös tutkimuksellinen ja koulutuksellinen näkökulma. Alustavasti oli sovittu Joensuun yliopiston dosentin Tero E. Timosen kanssa tutkimuksellisen osion suunnittelusta. Projektityöntekijänä 1.2.aloittanut VET-psykoterapeutti Teemu Ryhänen omaa riittävän osaamisen tutkimuksellisen osion toteuttamiseen. Työkirjan keskeisenä työkaluna on omaisten kuormituksen mittaaminen kaikkina tapaamiskertoina. Käytettävissä olleet resurssit Hankevastaava 1.9. lähtien 30h/viikko, 1.2. alkaen projektityöntekijä 20h/viikko. Aihe Kokoontumiskerrat Henkilöiden määrä Teemalauantai, kevät ja syksy Omaisten viikonloppu, Espoo 1 12 Mielenterveysmessut: Tietoisku-luento 1 40 Omaisten yhteydenotot: puhelin ja sähköposti 40 Mielenterveystyön palveluohjauksen kehittäminen C 17 Projektin keskeisimmät tavoitteet Tavoitteita oli toimintasuunnitelman mukaan kahdenlaisia. Pyrittiin palveluohjaustoiminnan kokeilemiseen yhdessä Uudenmaan kuntien kanssa ja toisaalta palveluohjaustyön tiedottamis- ja kouluttamistyön jatkamiseen ja sen vahvistamiseen. Tavoitteena oli Ruotsissa saavutettujen palveluohjauksen hyvien tuloksien levittäminen Suomeen sekä Ruotsissa saavutettujen hyvien toimintakäytäntöjen kokeileminen Suomessa ja niiden kehittäminen täällä toimiviksi palveluohjauksen hyviksi työkäytänteiksi. Tarkoitus oli jatkaa Stakesin palveluohjaustyöryhmän kanssa alkanutta hyvin toimivaa yhteistyötä; palveluohjauksen vaikuttamis-, kouluttamis- ja tiedottamistyötä. Psykiatriliiton kanssa

15 TOIMINTAKERTOMUS 15 (16) alkanutta yhteistyötä oli tarkoitus jatkaa palveluohjauskäsitteen selkeyttämiseksi sekä sen erottamiseksi psykiatrian sisällä toimivasta case managementista. Keskeisimmät tulokset Vastaavat hyvin toimintasuunnitelmissa esitettyjä tavoitteita. Asiakastyötä on jatkettu yhteistyössä Helsingin sosiaaliviraston Läntisen sosiaalitoimiston ja Helsingin terveyskeskuksen Laakson psykiatrisen poliklinikan avokuntoutuksen kanssa. Etusijalla on kuitenkin ollut asiakastyö eikä niinkään yhteistyö virallisen järjestelmän kanssa. Asiakastyö on myös tehdyn arvion perusteella ollut toimivaa ja monen asiakkaan osalta johtanut itsenäisempän elämään. Myös omaisten ja psykiatrian työntekijöiden mukaan palveluohjaus on ollut hoitoa täydentävää ja tukevaa, myös silloin kun hoito toimii hyvin. Se on auttanut asiakkaan arjen hallinnassa (päivärytmi), erikoistilanteissa (asioiden hoitamisessa) sekä yksinäisyyden lieventämisessä. Yhteistyö Stakesin kanssa on jatkunut hyvänä. Projektivastaava on esim. kommentoinut Stakesin loppuraporttia sekä toista Stakesin toimittamaa palveluohjauksen julkaisua. Yhteistyön tavoitteena on ollut maassa toimivien palveluohjausprojektien tukeminen ja ohjaaminen sekä yleinen palveluohjausta koskeva tiedottaminen ja kouluttaminen. Psykiatriliiton (Kristian Wahlbeck) kanssa ollaan yksimielisiä palveluohjauksen ja case managementin eroista. Kristian Wahlbeck esiintyi myös palveluohjausprojektin päätösseminaarissa 9. marraskuuta. Päätösseminaari oli järjestetty yhdessä Stakesin päätösseminaarin kanssa ja siihen osallistui yhteensä 250 henkilöä. Vuoden ja koko projektikauden tärkein tuotos lienee kuitenkin palveluohjausprojektin vastaavan Sauli Suomisen ja palveluohjaaja Merja Tuomisen palveluohjauskirja, jossa koko projektin opetus on tiivistettynä. Selvitys tulosten ja tavoitteiden oleellisista eroista Tavoitteiden ja tulosten välillä ei liene merkittävää eroa. Joitakin eroja on kuitenkin koko kolmevuotisen projektin tavoitteissa ja sen toteutuksessa. Näitä on kuitenkin käsitelty projektin toimintakertomuksessa ja arvioinnissa. Suurimmat erot johtuivat siitä, että yhteistyökumppania jouduttiin vaihtamaan kesken toimintakauden. Tiedottamis-, vaikuttamis- ja koulutustyötä ajatellen koko projektin tuloksia voidaan kuitenkin pitää erinomaisina. Tulosten arviointimenetelmä Samoja projektin tulosten arviointimenetelmiä ei voida käyttää sekä asiakastyön että tiedottamistyön osalta, vaan ne tulee arvioida erillisinä. Asiakastyötä on pääosin arvioitu Bikva-menetelmää käyttäen. Bikva-menetelmä on Stakesin suosittelema asiakaslähtöisen ryhmähaastattelun menetelmä, joka perustuu asiakashaastattelun kautta saatuihin tietoihin ja tuloksiin. Projektivastaava on siis ensin haastatellut asiakkaita. Saadut tulokset on sen jälkeen esitetty palveluohjaajille, omaisille sekä työntekijöille ja pyydetty heitä kommentoimaan niitä. Syntynyt tieto on auttanut palveluohjauksen vaikuttavuuden arvioimisessa, palveluohjauksen roolin paikantamisessa suhteessa sekä omaisiin että hoitojärjestelmään. Projektin tiedotus- ja kouluttamistyön arviointi ei ole tapahtunut minkään erityisen menetelmän kautta. Se koostuu pääasiassa tapahtumien läpikäymiseen. Projektin rooli on kuitenkin ollut keskeinen sekä mielenterveys- että päihdetyön osalta kuten myös palveluohjauksen yleisen osaamisen suhteen. Käytettävissä olleet resurssit Hankevastaavan (VTL) lisäksi projektissa 3 palveluohjaajaa, kaksi koko vuoden ja yksi alkuvuoden. Palveluohjaaja Asiakassuhteita Tapaamisten määrä Tapaamisen kesto Alkuvuoden toiminut 12 2 krt/viikko 1-1,5 h/kerta 1. koko vuoden toiminut 2. koko vuoden toiminut krt/viikko tai tarpeen mukaan krt/viikko tai 1 krt/kk n. 2 h/kerta 1,5-2 h/kerta Tiedottamis-, vai- Tilaisuuksien Kesto Osallistujien mää-

16 TOIMINTAKERTOMUS 16 (16) kuttamis- ja koulutustyö Tiedottamis- ja koulutustilaisuudet määrä 27 tilaisuutta 20 min - 1 pv keskimäärin 3,7 h yht. n. 100 h rä /kerta yht. n hlö keskimäärin 44/kerta Kotiosoitetutkimus C 18 Projektin keskeisimmät tavoitteet Kesäkuussa käynnistyi tutkimus Psykoedukatiivisen perheohjauksen yhdentyminen kliiniseen työhön psykiatrian ammattilaisten kokemuksia menetelmäkoulutuksen jälkeen. Kyseessä on kaksivuotinen toimintatutkimus, jossa kiinnostuksen kohteena on, miten teoreettinen psykoedukatiivinen perheohjaus menetelmänä on sovitettavissa hoitotyön käytäntöön, mitkä organisatoriset, koulutukselliset, kokemukselliset ja työntekijän ammatilliset sekä henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat työmenetelmän menestyksekkääsen käyttöön. Tutkimusaineisto kerätään koulutukseen osallistuneiden ja ylihoitajien yksilö- ja ryhmähaastatteluin. Tutkimus pyrkii edistämään perhetyön menetelmien juurtumista kohdeyhteisössä vaikuttamalla tutkimusaineiston analyysissä esiin nousseisiin (estäviin tai edistäviin) tekijöihin. Lisäksi tutkimustehtävänä on kehittää perhetyön menetelmiä, menetelmäkoulutusta ja opiskelijavalintaa niin, että pitkäjänteisen perhetyön käytäntöön juurtumisen mahdollisuudet lisääntyvät. Tutkimuksen tilaajana on Helsingin terveyskeskus psykiatriaosasto ja RAY. Tutkimus kartoittaa Kotiosoite 3 -projektin tuloksellisuutta uuden perhetyön menetelmän juurtumisen osalta. Projektin keskeisimmät tulokset Hankevastaava laati tutkimussuunnitelman. Helsingin terveyskeskus myönsi hankkeelle tutkimusluvan Alkavasta toimintatutkimuksesta tiedotettiin kohdeyhteisölle (johtajapsykiatri, ylihoitajat, osastonhoitajat). Tutkimuksen kohderyhmää eli menetelmäkoulutukseen vuosina osallistuneita (yht. 62) informoitiin ja pyydettiin heiltä yksilöllinen suostumus osallisuudestaan tutkimukseen. Kohderyhmän jäseniä haastateltiin yksilöllisesti, yhteensä 36 omassa työpisteessään tai Auroran sairaalan tiloissa. Haastattelut toteutti 8 12/07 tutkimusapulainen, jolla ei ole sidosta tutkimuskohteena olevaan kehittämishankkeeseen. Haastattelut nauhoitettiin ja aineistoa litteroitiin kirjalliseen muotoon. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa. Hankevastaava aloitti 9/07 tutkimustehtävän tueksi hoitotieteen aineopinnot avoimessa yliopistossa (Kuopion yliopisto). Opintokokonaisuus on 30 op (yht tuntia). Opinnot päättyvät 12/2008. Selvitys tavoitteiden ja tulosten oleellisista eroista Tutkimukseen osallistumisesta kieltäytyi kuusi työntekijää. Alkuperäisestä kohderyhmästä 20 oli määräaikaisella virka-, äitiys- tai sairaslomalla tai vaihtanut työnantajaa. Kohderyhmän koko mahdollistaa kuitenkin saturaation toteutumisen. Tulosten arviointi ja arviointimenetelmät Tutkimushankkeen yhteyshenkilö Helsingin terveyskeskuksen psykiatriaosastolla on johtava ylihoitaja Sjöblom. Tutkimushankkeeseen nimetty ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa 9/07 ja 12/07. Ohjausryhmässä on edustus ammattikorkeakoulu Stadiasta, Helsingin psykiatriaosastolta sekä Päijät- Hämeen omaisyhdistyksestä. Tutkimushankkeen toteuttajat pitävät tutkimuspäiväkirjaa. Tutkimussuunnitelman on tarkastanut suunnittelija Haaranen Kuopion kansanterveystieteen yksiköstä. Selvitysvuonna käytettävissä olleet voimavarat Hankevastaavan lisäksi hankkeessa toimi määräaikaisena sh amk Noroma ajalla (ja ). Helsingin terveyskeskus tarjosi hankkeelle haastattelujen toteutukseen tilan Auroran sairaalasta. Ohjausryhmän jäsenille maksetaan kokouspalkkio. Hankevastaavan hoitotieteen opintokulut maksetaan hankkeesta. Hankevastaava koulutti psykiatrian henkilöstöä menetelmäkoulutuksissa (profami oy) yhteensä 16 päivää, jotka olivat työvapaapäiviä hankkeesta.

Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Tukholmankatu 2, 7. krs 00250 Helsinki

Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Tukholmankatu 2, 7. krs 00250 Helsinki Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Tukholmankatu 2, 7. krs 00250 Helsinki Toimintakertomus 2010 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS... 3 1. Hallinto... 5 2. Jäsenistö... 5

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

OmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja

OmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja OmaisOiva-toiminta 2017 Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja Toiminta-alue ja yhteistyöverkosto Toiminta-alue: Espoon ja Kauniainen Länsi-Uudenmaan suurimmat kunnat: Kirkkonummi, Raasepori, Inkoo, Hanko

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Toimintakertomus. vuodelta 2015

Toimintakertomus. vuodelta 2015 Toimintakertomus vuodelta 2015 31.12.2015 Kanta-Hämeen TOIMINTAKERTOMUS 1/8 JOHDANTO Kanta-Hämeen AVH-yhdistys ry. on valtakunnallisen kansanterveys-, vammais- ja potilasjärjestö Aivoliitto ry:n jäsenyhdistys

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Pohjanmaa-hanke 2005 2014 Juhlaseminaari Seinäjoella 25 26.3.2015 yh, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Riitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti

Riitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Riitta Mykkänen-Hänninen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - Kouluttaja, työnohjaaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Julkaisut: Riitta Mykkänen-Hänninen:

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO

PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO Kehittämishankkeeseen osallistuvat Helsingin, Espoon ja Vantaan koulupsykologit ja koulukuraattorit. Koordinoiva kaupunki on Vantaa. Ohjausryhmä: Vantaa

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila 28.10.2016 Sydänliiton kuntoutus Voimavarojen tukeminen -ideologia kautta linjan Vertaistuki, kokemuskouluttajat Verkkokuntoutus, pilotti 2015 SOPE 80-100 kurssia

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

KRIISIKESKUSTOIMINNOT Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen

Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen Mielen avain Kokemusasiantuntijakoulutus Kokemusasiantuntija 1) Käynyt kokemusasiantuntijakoulutuksen 2) Kokemusta mielenterveys- ja/tai

Lisätiedot

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa?

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelukoulutus 11.11.2015 Marjo Lavikainen, sosiaalineuvos 9.11.2015 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalvelujen

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015 VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015 Hyväksytty 26.11.2015 LIITTEET 1. Yhteystietoluettelo 2. Vanhusneuvoston esite TARKOITUS Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

JYTY JÄMSÄ RY. Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS

JYTY JÄMSÄ RY. Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS JYTY JÄMSÄ RY Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS 2015 1 1. HALLINTO 1.1 Hallitus Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Ulla Mäkiaho Riitta Leiman Ulla Peltonen

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Mielenterveyshankkeiden arviointi - vastaajina ohjaus- ja johtoryhmän jäsenet

Mielenterveyshankkeiden arviointi - vastaajina ohjaus- ja johtoryhmän jäsenet Mielenterveyshankkeiden arviointi - vastaajina ohjaus- ja johtoryhmän jäsenet Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tammikuu 29 Mistä tiedot on saatu? Kysely lähetettiin kaikille johto-

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 1. Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/ nimet - Osaava Pudasjärvi- hanke 1 TAUSTATIEDOT 2. Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

1 Kuntoutuksen kehittäminen

1 Kuntoutuksen kehittäminen Terveysosasto Kuntoutusryhmä Lomake 4 Kehittämistyö 4.6.2014 Oma väylä hankkeen kuntoutuksen kehittämisprojekti vuosina 2015 2017 Palveluntuottaja 1 Kuntoutuksen kehittäminen Palveluntuottaja osallistuu

Lisätiedot

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen

Lisätiedot

Финляндская Ассоциация Русскоязычных Обществ ФАРО р.о. Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto FARO ry

Финляндская Ассоциация Русскоязычных Обществ ФАРО р.о. Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto FARO ry Финляндская Ассоциация Русскоязычных Обществ ФАРО р.о. Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto FARO ry Hyväksytty kevätkokouksessa 20.4.2013 FARO ry:n Hallituksen vuosikertomus toimintakaudelta 1.1

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki 1. Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta MLL:n Suunta 2024 strategia: Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta Vuonna 2016 piirin toiminnassa korostuvat Vapaaehtoisuuden

Lisätiedot

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU 15.4.2015 Toteutettiin kuntalähtöisenä toimintana yhdessä eri verkostotoimijoiden kanssa - ViaDia Pohjois-Savo Ry (mukana

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

4. erityistä tukea tarvitsevien nuorten työssäoppimismahdollisuuksia ja niihin liittyvää ammattiosaamisen näyttötoimintaa

4. erityistä tukea tarvitsevien nuorten työssäoppimismahdollisuuksia ja niihin liittyvää ammattiosaamisen näyttötoimintaa Organisaation nimi: Seinäjoen koulutusyhtymä, Koulutuskeskus Sedu Organisaation yhteyshenkilö ja yhteystiedot: Kehittämispäällikkö Aila Ylihärsilä p. 040 830 2381 ja projektikoordinaattorit Tarja Puskala

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä.

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä. Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (toukokuu 2015) - Strategia vuosille 2015 2020 - Yhdistyksen keskeiset toimintaperiaatteet ovat tulevaisuuteen katsominen,

Lisätiedot

Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro. Terveyden edistämisen kehittämispäivät

Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro. Terveyden edistämisen kehittämispäivät Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro Terveyden edistämisen kehittämispäivät 13.1.2010 Jenni Kehus & Sanna Lähteinen, Lapin yliopisto Puheenvuoro pohjautuu: Opiskelijoiden ennakkotehtäviin

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Yhdistyksen perustehtävä lähtökohtana. Aluevastaava Matti Mäkelä

Yhdistyksen perustehtävä lähtökohtana. Aluevastaava Matti Mäkelä Yhdistyksen perustehtävä lähtökohtana Aluevastaava Matti Mäkelä YHDISTYKSEN PERUSTEHTÄVÄ OMAISHOITOPERHEIDEN TAVOITTAMINEN OMAISHOITOPERHEIDEN TUKEMINEN YHDISTYS OMAISHOIDON KEHITTÄJÄNÄ, EDUNVALVONTA Miten

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU

MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU Toimintakertomus 2009 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Globaalin maailman muutokset heijastuvat myös Suomeen suuntautuvaan maahanmuuttoon. Talouskriisi on vähentänyt työperustaista

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Järjestötoimintojen luokittelu jäsentää monimuotoista järjestötoimintaa

Järjestötoimintojen luokittelu jäsentää monimuotoista järjestötoimintaa EHKÄISEVÄN TYÖN KÄRKIHANKE OULUSSA Järjestötoimintojen luokittelu jäsentää monimuotoista järjestötoimintaa Hankekoordinaattori Katja Häkkilä ESKO- Ehkäisevän työn kärkihanke Oulussa 2009-2013 ESKO on Oulussa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Suomen on aatteellinen yhdistys, jonka kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko Suomi. Vuosi 2016 on Yhdistyksen juhlavuosi, jolloin se täyttää 50 vuotta. Sitä juhlistetaan

Lisätiedot

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi Katse tulevaisuuteen ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari 14.1. Ylitarkastaja Jaana Salmi Uusia toimijoita pilottipisteisiin Keskusteluja käyty tähän mennessä Tullin, Maanmittauslaitoksen, oikeusministeriön

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2010

Toimintakertomus vuodelta 2010 MANKKAAN ERÄSUDET RY Sivu 1 / 5 Partiolippukunta Mankkaan Eräsudet ry Mankkaan Eräsusille toimintavuosi 2010 oli jälleen aktiivinen toiminnan kannalta. Lippukunnan jäsenmäärä on melko paljon noussut viime

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Äänestäjien liitto ry

Äänestäjien liitto ry Äänestäjien liitto ry Tilinpäätös ja toimintakertomus 2009 Äänestäjien liitto ry perustettiin vuonna 2009. Halusimme innostaa ihmisiä mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen luomalla heille työkaluja

Lisätiedot

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Minna Säpyskä-Nordberg ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Lounais-Suomen SYLI ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Lounais-Suomen SYLI ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma 2016, sivu 2/10 Sisällysluettelo 1 LYHYESTI - TOIMINTAVUODEN PAINOPISTEET... 3 2 LOUNAIS-SUOMEN SYLI ry... 3 3 TUKIPALVELUT... 4 3.1 Vertaistukitoiminta...

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä

Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä Avokuntoutusfoorumi 30.11.2016, Tampere Vuokko Mäkitalo, omahoidon suunnittelija, Suomen Luustoliitto ry Veera Sillanpää, toimintaterapeutti, Helsingin

Lisätiedot

Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku Karppinen Krister Karttunen (poistui klo 14.45) Anu Pellinen Tanja Rintala

Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku Karppinen Krister Karttunen (poistui klo 14.45) Anu Pellinen Tanja Rintala PÄÄTÖSLUETTELO 2/2014 Helsinki 1.3.2014 SATEENKAARIPERHEET RY:N HALLITUKSEN KOKOUS Aika: La 1.3.2014 klo 10.00 15.00 Paikka: Kotola, Yrjönkatu 29 A 1, Helsinki Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Väliraportti 1/2008 Syksy 2007 Ohjausryhmä 4.2.2008 HANKESUUNNITELMAN TAVOITTEET Lastensuojeluperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen vahvistamalla

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Demokratiapäivän asukastilaisuus 14.10.2014 Leena Kostiainen apulaispormestari käyttäjädemokratiatyöryhmän puheenjohtaja Sisällys työryhmän toimeksianto ja kokoonpano

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TUKIYHDISTYS KARVINEN RY. KARVINEN - Virkistystä, ystäviä ja yhteistä tekemistä 1(9)

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TUKIYHDISTYS KARVINEN RY. KARVINEN - Virkistystä, ystäviä ja yhteistä tekemistä 1(9) KARVINEN - Virkistystä, ystäviä ja yhteistä tekemistä 1(9) TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TUKIYHDISTYS KARVINEN RY KARVINEN - Virkistystä, ystäviä ja yhteistä tekemistä 2(9) SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 3 2. HALLITUS...

Lisätiedot

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Johtavien lääkäreiden Pohtimolampiseminaari 8.6.2007 Jorma Posio 1 Hankkeet ja hankkeiden hierarkia ja toiminnan painopisteet Strategiat Koulutus

Lisätiedot

Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari

Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari 20. 21.10.2016 Jyväskylä Monta tarinaa yhteisillä poluilla 20-21.10.2016 Päihdetyön seminaari järjestetään jo neljättä kertaa. Olemme rakentaneet seminaarin

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot