Suomi, musiikin kadotettu ihmemaa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomi, musiikin kadotettu ihmemaa?"

Transkriptio

1 Suomen Kodály-seura ry Suomi, musiikin kadotettu ihmemaa? Johdanto: Viime aikoina on keskusteltu paljon musiikin opetuksen tilanteesta niin Rondossa kuin päivälehdissäkin. Helsingin Sanomissa Vesa Sirénin artikkelissa Koulutuksen puutteita paikkaamassa. Keväällä 2010 maamme maailmalla menestyneet taiteilijat, Kaija Saariaho, Ralf Gothóni ja Esa-Pekka Salonen olivat kovasti huolissaan musiikkikasvatuksen ja koulutuksen tasosta.

2 Kehittely: Teema: Suomen Kodály -seuran hallitus kantaa myös vastuuta ja on huolissaan musiikkikasvatuksen kehityksestä ja tulevaisuudesta. Kun opetuksen viikkotuntimäärät ovat merkittävästi vähentyneet ja kuntien säästöohjelmat syövät taideopetuksen määrärahoja, sen myötä laskevat myös taideopetuksen taso ja oppilaiden sekä opettajien motivaatio. Mielestämme lapsille pitäisi antaa tasapuoliset mahdollisuudet opiskella klassista musiikkia. Opettajien koulutukseen on panostettava. Lasten kykyjen aliarviointi johtaa siihen, että rima on yhä matalammalla. Opetussuunnitelma pitäisi rakentaa niin, että se mahdollistaisi jatkuvan musiikillisen kehityksen vauvasta kouluikäisiin ja nuoriin, harrastajista alan ammattilaisiin, jopa vaariin. Musiikin tekemisen eri osa-alueiden, eli kuuntelemisen, laulamisen, nuottien lukemisen- ja soittotaidon tasapainoinen ja katkeamaton harjoittelu on ehdoton edellytys lapsen kehitykselle. Kodályn mukaanhan musiikkikasvatus alkaa todellisuudessa jo yhdeksän kuukautta ennen syntymää. Vain varhain aloitetun musiikkikasvatuksen avulla voidaan luoda kestävä pohja nuorten korkeatasoiselle harrastukselle, joka voisi johtaa myös ammattivalintaan. Kun nykyään lehdet ovat täynnä hälyttäviä artikkeleita lasten ja nuorten pahoinvoinnista, sosiaalisista ongelmista, syrjäytymisestä (josta jokaisesta nuoresta voi tulla valtiolle jopa miljoonan euron lasku!), ajattelimme, että olisi paljon halvempaa panostaa mieluimmin harrastuksiin, jotta nuoret löytäisivät kavereita ja tuntisivat itsensä arvokkaiksi jäseniksi yhteisössä, joka voi olla vaikkapa orkesteri. Vai olisiko mieleisempi jokin urheilujoukkue? Ilmaveiviä ja muita temppuja on kehiteltävä koko ajan. Olkoon harrastus orkesteri tai urheiluseura, ainoastaan säännöllinen harjoittelu pienestä lähtien voi johtaa kultatasolle suurimpiin saavutuksiin ja yhteisiin elämyksiin. Viime aikojen uutiset Venezuelan loistavista tuloksista ovat näyttäneet maailmalle, mihin klassisen musiikin avulla voi yltää. Laatu on joka tapauksessa olennainen tekijä. Lapset ovat sen arvoisia. Ajatus taiteen perusopetuksen integroimisesta koulupäivään on hyvin ajankohtainen nyt, kun meneillään on ns. koulupäivän uudistus (Mikä tämä on? Emme ole kuulleet!). Herää kysymys siitä, minkälainen olisi Suomen malli? El Systema suomalaisittain? Vai pitäisikö odottaa vielä seuraavat 16 vuotta, että jotakin muutosta tapahtuu positiivisempaan suuntaan? Ajattelimme pohjustaa laajaa keskustelua muusikkojen, opettajien ja musiikkialan muiden vaikuttajien kesken, jotta kehitys parempaan lähtisi mahdollisimman pian liikkeelle. Haastatteluumme vastasi maamme kuuluisimpia muusikoita: Kaija Saariaho (K.S.) ja Ralf Gothóni (R.G.), varhaismusiikkikasvatuksen asiantuntija Géza Szilvay (G. Sz.) sekä maailmankuulu baritonimme Jorma Hynninen (J.H.). Heidän mielipiteitään kysyttiin samalla toivoen, että näin saataisiin kättä pidempää heidän kommenteistaan ja parannusehdotuksistaan. Toivottavasti näihin parannustalkoisiin liittyy pian muitakin musiikkielämän vaikuttajia. Mitkä ovat syyt mielestäsi siihen, että Suomessa musiikkikasvatus on rappiolla niin kuin Helsingin Sanomien artikkelissa torstaina väitettiin? Ralf Gothóni (R. G.): Koulujen musiikin harrastuksen uusilla arvomääreillä ja uskontunnustuksilla - moniarvoisuudella ja laaja-alaisuudella - taidemusiikki on syrjäytetty yhtenä pikku genrenä marginaaliin. Koulujen musiikinopettajiksi valmistutaan pahimmassa tapauksessa muutamassa tunnissa. Koulujen musiikinopetus on lähes pelkästään populäärimusiikkia. Kapeasta musiikinopetuksesta seuraa konserttiyleisön keski-iän nousu. Nuori sukupolvi elää arvojen ja kiinnostusten parissa joita musiikkikasvatuksessa kutsutaan yhteiskunnan muutosten seuraamiseksi, monipuolisuudeksi ja laaja-alaisuudeksi. Ja koulutuksen valumista virran mukana kutsutaan musiikin sosiaaliseksi tilaukseksi. Suurimpien orkestereiden koesoittojen taso ei vastaa kapellimestareiden ja intendenttien odotuksia. Liian usein ei paikkoja ole voitu täyttää. Menestymiset merkittävissä kansainvälisissä kilpailuissa ovat vähentyneet. Suomi on musiikin ihmemaa vielä infrastruktuurin kannalta - se tarkoittaa orkestereiden, festivaalien, konserttisalien ja konservatorioiden lukumäärää, mutta ironisessa mielessä myös jatkuvasti kasvanutta hallintoa, sekä pääasialle merkityksettömiä rakenteellisia muutoksia. MONIPUOLISUUS ja LAAJA-ALAISUUS - sanoista on tullut musiikillisten kasvatuspedagogien jargoneita. Sanoilla ilmeisesti tarkoitetaan sitä, että taidemusiikki olisi kapeaa ja monipuolistuisi vain kevyempään päin. Klassisen muusikon pitäisi siis hyväksyä koulujen kapea-alainen opetus monipuolisuutena, harrastaa iskelmiä, kyetä muuttamaan Beethovenin sonaatti hupitilaisuudeksi tai mennä kyykkyyn. Klassisen musiikin päämäärät ovat muualla, kvaliteeteissa ja totuudellisuudessa. Jos ympäristö antaa viestiä, että laaja-alainen keskinkertaisuus on riittävä, niin opiskelijoille ja turhautuneille opettajille riittää vähäisin, eli tutkintoihin valmistautuminen ja niistä selviytyminen. Todellinen osaaminen ja taidollinen monipuolisuus joka kuljettaisi opiskelijaa kohti musikaalista elämää jää saavuttamatta. Se, että opetus pyrkii seurailemaan yhteiskunnallisia muutoksia on osoitus siitä, ettei taiteellisia päämääriä tajuta, ei haluta tajuta tai että ne on unohdettu. Lienee selvää että kotiolot, koululaitos, kaveripiiri ja lapsen koko soiva ympäristö informoi ja tarjoaa sen todellisuuden mallin johon lapsi samastuu ja jota hän pitää elämään

3 kuuluvana. Väite - lapsille pitää opettaa sitä, mitä he ympärillään kuulevat - aikaansaisi evoluutiotieteilijöiden nenään luultavasti pahanlaatuisen herneen. Ettäkö lapset olisivat tuoneet euroviisut syntymässään mukanaan? Lapset saavat mitä aikuiset heille tilaavat. Koulujen musiikinopetuksesta vähintään puolet pitäisi olla klassista musiikkia, jonka satojen vuosien lukemattomat lajit ovat jatkuvasti eläviä. Ken tätä ajatusta ei hyväksy ei mielestäni edusta vastuullista opastamista. Geza Szilvay (G. Sz.): Kaupallinen musiikki on onnistunut lähes täydellisesti valtaamaan koulumaailman. Klassisella musiikilla on kasvatuksellista ja yhteiskunnallista arvoa. Kaupallinen musiikki - viihdytyksen ja taikasanojen (monikulttuurisuus, cross over, nuorisokulttuuri, jne.) kautta - tekee lapsesta ja nuoresta riippuvuussuhteessa olevan asiakkaan. Jorma Hynninen (J. H.): Ei nyt ihan rappiolla, koska koko maan kattavat eriasteiset musiikkiopistot toki toimivat. On panostettavaa varhaiskasvatukseen ja opettajakoulutukseen. Syy on myös enenevä välinpitämättömyys sivistyskulttuuria kohtaan. Massivoitunut viihteellinen asennoituminen, sekä kritiikitön viihteellinen asennoituminen. Melukulttuuri, levottomuus, aggressiivinen kaupallisuus. Yleinen kansalaisten musiikkimaun ja musiikillisten arvojen eleontuminen. Syynä on syvällisemmän, esteettisen taidekokemuksen arvostuksen väljähtyminen kansakunnan päättäjien keskuudessa, välinpitämättömyys. Liiallinen taidemusiikin ja viihdemusiikin rajojen häivyttäminen arvokeskusteluissa. Kaija Saariaho (K. S.): Luulen että kyseessä on laajempi kuin pelkästään musiikkipoliittinen ilmiö, ja sama suuntaus on havaittavissa muuallakin kuin Suomessa: uudet mediat ovat vallanneet tärkeän paikan lasten ja nuorten elämässä ja meitä ympäröivä kiihtyvätahtinen informaatiotulva häiritsee lasten (ja aikuisten!) keskittymiskykyä. Musiikin harrastaminen vaatii (itse) kuria ja säännöllisyyttä, harjoittelu tai esimerkiksi säveltäminen ovat vaativia henkisiä toimia. Vanhemmilla ei ole aikaa tai auktoriteettia valvoa nuoria. Luulen, ettei ole montaakaan huippumuusikkoa, jota ei alussa olisi kannustettu säännölliseen harjoitteluun. Kannustajana on useimmiten ollut äiti. Massakulttuurin voima on niin valtava, että se vie lapsen mukaansa, ellei ole tahoja, jotka aktiivisesti avaavat lapsen mieltä muuhun. Minun mielestäni tämä tehtävä kuuluu vanhemmille, vaikka tietenkin koulukin voi olla tärkeä vaikuttaja. Miten voisi parantaa tilannetta? Millä menetelmällä suomalainen musiikkikasvatus saataisiin maailman eturiviin? Ehdotuksia, työryhmän perustamista, miten pitäisi toimia, ym.? Suomen taidemusiikin 40-vuotinen nousu 50-luvulta 90-luvun puoliväliin ei ollut pelkästään tilastollinen ihme. Ihmettä oli tason nousu niin orkestereiden kuin festivaalien parissa, säveltäjien ja esittäjien kansainvälistyminen sekä musiikkikoulutuksen rakentuminen tukemaan taidemusiikin pyramidimaista hierarkiaa (joka muuten on esim. jääkiekon nuorisokoulutuksen luonnollinen rakenne). Laajalta harrastus- ja koulutuspohjalta päästiin nousemaan alalle ja ammattiin, kukin taitojensa mukaan. Samalla peruskoulujen musiikinopetus vaikutti konserttien yleisömäärien kasvuun. Maan koon huomioon ottaen Suomessa on hieno oppilaitosten verkosto, erinomaisia pedagogeja, valitettavasti kylläkin vain yksi kaoottiseksi muodostunut korkeakoulu. Sibelius- Akatemian ilmapuntari on tyytyväisyyskyselyissä jo vuosia osoittanut suurta alhankoa. Alojensa asiantuntijoita ei ole kuunneltu. Sen sijaan on komiteoita ja niille suunnittelijoita. Esimerkiksi Saksassa oppilaat saavat pääaineessaan opetusta kellotuntia vuodessa. Madridin yksityisessä instituutissa noin 100 tuntia. Sibassa tuntimäärä on pianisteilla 39 tuntia. Arvokeskusteluja julkisilla foorumeilla on lisättävä. Taidemusiikin jalostava, syvemmän ja kestävämmän henkistä ravintoa antavan kokemuksen ylivertaisuutta on mainostettava, enemmän ja laajemmin. Taidemusiikin laatua, muusikoiden koulutuksen vaativuutta ja esittämisen teknistä ja taiteellista vaativuutta, virtuositeettia on tuotava julki kainostelematta. Maan ainoan musiikkikorkeakoulun, Sibelius Akatemian tulisi vähitellen hivuttautua takaisin puhtaasti klassisen musiikin huippuyksiköksi, joka keskittyy ainoastaan lahjak-

4 kaimpien musiikinopiskelijoiden koulutukseen. Nykyisin S-A on hajottanut opetuksen liian monille musiikin erilaisille alueille, joka aiheuttaa jatkuvaa hallinnon paisumista ja kroonista rahapulaa. Kevyen musiikin opetuksen voisi keskittää omiin yksiköihinsä, esim. pop-jazz-opistoon tai Oulunkylään. Kevyen musiikin tasoa pystytään varmaan nostamaan, kun rekrytoidaan parhaat opettajavoimat. Tällä hetkellä näin iso remontti kuulostaa tietysti utopistiselta, mutta jos todella halutaan yltää jälleen huipputuloksiin, opetusta on keskitettävä tehokkaasti eri kulttuurisektoreilla. Pitäisi paremminkin kysyä mikä muu on mennyt pieleen, nimenomaan musiikin alalla, kuin edellä mainitsemani yleiset asiat. Suomihan on ollut eturivissä. Suomessa ollaan vielä siinä mielessä positiivisessa tilanteessa että esimerkiksi tv:stä tulee musiikkiohjelmia. Voisiko tv:tä ja muuta mediaa käyttää kekseliäästi kouluttamiseen ja tiedottamiseen? Kouluissa pitäisi olla vierailuja, konsertteja, seminaareja. Joka tapauksessa kouluissa on kaikkien taideaineiden opetusta vähennetty, joka on jo sinänsä vakava virhe. Luovuutta tarvitaan kaikilla elämän aloilla, eihän älyllä ja järjellä sinänsä mitään kiinnostavaa voi saada aikaan. Itä-Helsingin musiikkiopiston yhteydessä toimiva Itä-Helsingin musiikkiperuskoulu ( IHMU ) on klassisen musiikin avulla luonut optimaalisen oppimisympäristön lapsille ja nuorisolle. Kaikkien musiikkioppilaitosten pitäisi kehittää samanlaista yhteistyötä koulujen kanssa. Jos jokaisessa Suomen kaupungissa olisi vaikka yksi IHMU:n kaltainen koulu, Suomi pystyisi säilyttämään eturivin asemansa musiikkimaailmassa. Mihin mielestäsi nykyinen koulutussysteemi johtaa? Suomalaisen musiikkikoulutuksen pitäisi parhaiten mestari-kisällisuhteiden tavoin opettaa ihmistä innoitukseen, antaumukseen koko elämän kestävän sisäiseen seikkailuun taiteen parissa. Instituuttien tulisi toimia tukirakenteina olennaisen tapahtumiselle eikä rakentaa kuolleina syntyneitä kaavoja, valtakuvioita tai - mikä pahinta - ruveta kellumaan purjeitta ja peräsimittä ympäristön muutosten kaoottisissa virroissa. Kulttuurihistorioitsija Egon Friedell määritteli kulttuurin yhdellä sanalla - jatkuvuus. Eli ymmärrys arvojen ylläpitämisestä. Jos kulttuuria ei sivistysvaltiossa ravita oikealla energialla, on seurauksena vääjäämättä degeneraatio. Nykyinen puutteellinen opetus peruskoulutasolla johtaa siihen, että sivistysmusiikki jää yhä vieraammaksi musiikin alueeksi. Musiikkisivistys ei ole enää jokaisen perusoikeus, kuten se vielä oli kouluopetuksessa 1970-luvulle asti. Tähän on tultu erityisesti siksi, että nykyisessä opettajakoulutuksessa ei katsota musiikinopiskelua tärkeäksi alueeksi. Tulevilta opettajilta ei edes edellytetä musikaalisuutta. Tämä asenne edesauttaa koko musiikinopetuksen aliarvostusta ja erityisesti huonontaa sen laatua. Jo nyt meillä on aikuissukupolvi, jonka musiikillinen sivistystaso ja musiikkimaku on jäänyt rokkiasteelle. Tuskinpa silloin omia lapsia ohjataan syvällisemmän musiikkisivistyksen pariin. Ollaan menossa yhä syvemmälle teknokraattiseen yhteiskuntaan jossa lapsi pienestä asti seurustelee kännykkänsä ja muiden laitteiden kanssa enemmän kuin ihmisten. Todellisuuden taju hämärtyy ja pitkäjännitteisyys katoaa. Ja kun uudet päättäjät ovat saaneet yhä hataramman taidekasvatuksen, hekin ovat suureksi osaksi teknokraatteja, jotka eivät näe mitään järkeä rahoittaa taidekasvatusta, eihän se tuota mitään ja on vanhanaikaista. Miksi ihmeessä soitinopetuksessa on vain yksi oppilas kerrallaan, sehän on kallista ja hidasta, vuosia kestävää, kun moniin paljon tuottavampiin ammatteihin voi kouluttautua suurissa ryhmissä. Opetusta tasapäistetään yhä enemmän. Usein ratkaisut johtuvat rahan puutteesta. Pitäisi pian tajuta että taide on yksi ihmisen perustarpeista ja että se ei ole välttämättä viihdettä vaan syvällistä ja rikasta inhimillistä kommunikointia. Viallinen tunne-elämä tuottaa väkivaltaa ja sairauksia, ja näistähän on Suomessa paljon esimerkkejä. Eli jos kulttuurille annettaisiin sille kuuluva arvostus, seuraisi siitä kai myös parempi rahoitus. Klassisesta musiikista tulee museoaine kuten latinan kielelle on tapahtunut. Onko latina tänä päivänä tarpeeton? Museo asema alussa heikentää ja sitten romahduttaa klassisen musiikin instituutioita, kuten musiikkiopistot, orkesterit, radion ja tv:n laatumusiikkiohjelmat, oopperat sekä korkeakoulujen klassisen musiikin osastot. Aasiasta tulevat muusikot voivat tilapäisesti pelastaa eurooppalaisen musiikkielämän, mutta ilman omaa jälkikasvua kehitys loppuu ja alamäki syvenee. Millainen on visiosi suomalaisesta musiikkikulttuurista - minkälainen olisi musiikkikasvatuksen ideaalinen tilanne? Jokaisella musiikinlajin opetuksella on oma keskuksensa: Kansanmusiikki Kaustisilla, kirkkomusiikki Kuopiossa, jazz ja pop Oulunkylän konservatoriossa, teknologia Helsingin yliopistossa, musiikkikasvatusosasto Turussa tai Tampereella ja Sibelius-Akatemia entisessä muodossaan uudessa musiikkitalossa. Musiikkitalossa mukana olisivat orkesteri-, piano- ja lauluosastojen lisäksi taiteelliseen toimintaan tähtäävät urkurit, parhaat

5 jazz- ja kansanmuusikot. Tällöin uuden talon tilat luultavasti riittäisivät kaikille ja muotisana synergia toteutuisi orkesterien kanssa. Samalla niin Kaustisilla kuin myös Oulunkylän jazz- ja popkonservatoriolla olisi tulevaisuudessa mahdollisuus hakea korkeakoulustatusta. Nykyinen kaikki saman katon alla sekatavarakauppa ei palvele ainakaan klassisen musiikin etuja. Jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja jokaisen kehitystie on poikkeus kaavamaisista käsityksistä. Pienen maan voima on ammatista riippumatta yksilöissä, persoonallisuuksissa, heidän uskalluksessaan luottaa kutsumukseensa ja siitä alkavaan inhimilliseen kasvuun, joka oikeissa olosuhteissa saattaa yltää suuriin mittoihin. Taannoin Kansallisoopperassa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa oltiin yksimielisiä siitä, että Suomeen mahtuisi jopa pari kolme musiikkiyliopistoa. Mielestäni olisi aiheellista perustaa Sibelius-Akatemian rinnalle toinen musiikkiyliopisto, joka keskittyisi pelkästään taidemusiikin opetukseen. Meillähän on ollut jossakin määrin ideaalitilanne, ja siitä Suomi on saanut valtavasti kansainvälistäkin huomioita. Meille on rakennettu maan laajuinen musiikkiopistoverkosto, joka on taloudellisesti ollut useimpien perheiden ulottuvilla. Missä ovat nyt ne henkilöt jotka voisivat jatkaa tätä aikanaan visionääristä työtä? IHMU ei ole visio vaan todellisuus. Jos koulu tulevaisuudessa noudattaa perustajien filosofiaa (Zoltán Kodály) ja opetushallitus vihdoin ymmärtää koulun kulttuuria pelastavaa arvonsa, samanlaisia ala- ja yläkouluja ja lukioita syntyisi Suomessa ja renessanssi voi alkaa! Haastattelut keräsi Kati Fehér Julkaisija: Suomen Kodály-seura ry. 2011

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 Alakoulujen rehtorit ENSIMMÄISEN VIERAAN KIELEN VALINTA JA MUSIIKKILUOKALLE PYRKIMINEN Tämän kirjeen liitteenä on 2. luokkalaisten vanhemmille jaettava

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Musiikkiopistosta musiikkiyliopistoksi

Musiikkiopistosta musiikkiyliopistoksi Musiikkiopistosta musiikkiyliopistoksi Sibelius-Akatemia marraskuussa 2011 Gustav Djupsjöbacka OKM-seminaari 21.11.2011 Musiikkitalo Kuvitus: Sibelius - Finlandia Visio 2016 Sibelius-Akatemia on vireä

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille

Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun haettaessa ennakkotehtäviä ja/tai soveltuvuuskoe

Lisätiedot

EMO Elävän musiikin oma

EMO Elävän musiikin oma EMO Elävän musiikin oma EMON strategia 1.1.2011 EMOn strategia 1.1.2011 Arvot 4 Visio 5 Missio 5 Strategia 6-7 3 EMON ARVOT Musiikin ilo Musiikin tuottama ilo, kasvu ja kehitys motivoivat opiskelemaan

Lisätiedot

Musiikkialan koulutuksen haasteita Toimintaympäristön ja osaamistarpeiden muutokset

Musiikkialan koulutuksen haasteita Toimintaympäristön ja osaamistarpeiden muutokset Musiikkialan koulutuksen haasteita Toimintaympäristön ja osaamistarpeiden muutokset Musiikkikoulutuksen neuvottelupäivät Sibelius-Akatemia 7.1.2010 Ulla Pohjannoro www.siba.fi/toive Musiikkialan toimintaympäristöt

Lisätiedot

Laadullisten osaamistarpeiden ennakointi musiikkialalla

Laadullisten osaamistarpeiden ennakointi musiikkialalla Laadullisten osaamistarpeiden ennakointi musiikkialalla Luova tulevaisuus OKM Ennakointiseminaari 2011, Turku 30.-31.8.2011 Projektipäällikkö Mirka Pesonen Sibelius-Akatemia Musiikkialan toimintaympäristöt

Lisätiedot

MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA. Työryhmän puolesta Matti Ruippo

MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA. Työryhmän puolesta Matti Ruippo MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA Työryhmän puolesta Matti Ruippo TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA MUSIIKINOPETUKSESSA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA MUSIIKINOPETUKSESSA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA

Lisätiedot

LOTILAN KOULU MUSIIKKILUOKAT, KIELET,ERITYISOPETUS. www.edu.lahti.fi/lotila www.wilmalahti.edu.lahti.fi www.soitankoulussa.fi

LOTILAN KOULU MUSIIKKILUOKAT, KIELET,ERITYISOPETUS. www.edu.lahti.fi/lotila www.wilmalahti.edu.lahti.fi www.soitankoulussa.fi LOTILAN KOULU MUSIIKKILUOKAT, KIELET,ERITYISOPETUS www.edu.lahti.fi/lotila www.wilmalahti.edu.lahti.fi www.soitankoulussa.fi Koulu keskellä kylää n n n n Lotilan koulu vuodesta 1955 Musiikkiluokat vuodesta

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN MUSIIKKIOPISTO. Perusopetus

KIRKKONUMMEN MUSIIKKIOPISTO. Perusopetus 1 KIRKKONUMMEN MUSIIKKIOPISTO Kirkkonummen musiikkiopisto on kaksikielinen kunnallinen musiikkioppilaitos, joka antaa opetusta kirkkonummelaisille ja siuntiolaisille lapsille ja nuorille. Musiikkiopistossa

Lisätiedot

Varhaisiän musiikinopettajat ry Småbarns musiklärare rf. Hanna Untala 17.10.2011

Varhaisiän musiikinopettajat ry Småbarns musiklärare rf. Hanna Untala 17.10.2011 Varhaisiän musiikinopettajat ry Småbarns musiklärare rf Hanna Untala 17.10.2011 Muskari - alle kouluikäisten lasten suosituin harrastus Suomessa muskarilaisia on eri järjestäjätahojen alla arviomme mukaan

Lisätiedot

MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA. Työryhmän puolesta Matti Ruippo

MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA. Työryhmän puolesta Matti Ruippo MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA Työryhmän puolesta Matti Ruippo MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA "...jos saisimme musiikkiopiston

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2013 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa / 2014 VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9.

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA LAULU

AINEOPETUSSUUNNITELMA LAULU AINEOPETUSSUUNNITELMA LAULU Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2012 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT, NIIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 3 (OPS 6)... 3 TASOSUORITUSTEN

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Laulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Laulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Laulu Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi LAULUN TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

Vakka-Suomen musiikkiopisto

Vakka-Suomen musiikkiopisto Vakka-Suomen musiikkiopisto MUSIIKIN PERUSTEIDEN AINEOPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty Vakka-Suomen musiikkiopiston johtokunnassa 15.9.2015. Voimassa 1.10.2015 alkaen. 1 INTRO Tämä aineopetussuunnitelma koskee

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana. Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia

Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana. Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia Akseli Gallen-Kallela: Symposium (1894) Taidekorkeakoulujen historia, lyhyt oppimäärä Sibelius-Akatemia

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

ILMOITTAUTUMINEN MUSIIKKIOPISTOON

ILMOITTAUTUMINEN MUSIIKKIOPISTOON ILMOITTAUTUMINEN MUSIIKKIOPISTOON Hakuaika Perusopetukseen Ilmoittautuminen testeihin 9.4. 13.5.2011 Testipäivät Keskustassa ma ke 30.5. 1.6.2011 Veikkolassa to 26.5.2011 Hakuaika Avoimelle osastolle 9.4.

Lisätiedot

SALON MUSIIKKI- OPISTO LÄNSI- RANTA 4B 24100 SALO

SALON MUSIIKKI- OPISTO LÄNSI- RANTA 4B 24100 SALO SALON MUSIIKKI- OPISTO LÄNSI- RANTA 4B 24100 SALO SALON MUSIIKKIOPISTO Musiikkiopiston Nohterin ja Kärjen talot Musiikkiopiston kirjastotalon tilat Musiikkiopiston toimitilat sijaitsevat Salon keskustassa

Lisätiedot

Laadullisten osaamistarpeiden ennakointi musiikkialalla. VOSE-seminaari, opetushallitus 18.6.2010 Ulla Pohjannoro www.siba.

Laadullisten osaamistarpeiden ennakointi musiikkialalla. VOSE-seminaari, opetushallitus 18.6.2010 Ulla Pohjannoro www.siba. Laadullisten osaamistarpeiden ennakointi musiikkialalla VOSE-seminaari, opetushallitus 18.6.2010 Ulla Pohjannoro www.siba.fi/toive Esityksen sisältö I. Toive-hankkeen tavoitteet ja tuotokset II. Osaamistarpeiden

Lisätiedot

Suomalaiset orkesterit 2020 Toimintaympäristön muutos ja osaamistarve

Suomalaiset orkesterit 2020 Toimintaympäristön muutos ja osaamistarve Suomalaiset orkesterit 2020 Toimintaympäristön muutos ja osaamistarve Suosio:n syysseminaari 18.11.2008, Sibelius-Akatemia projektipäällikkö Ulla Pohjannoro ulla.pohjannoro@siba.fi www.siba.fi/toive Sisällys

Lisätiedot

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2013

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2013 5.4.2013 OULUN KONSERVATORIO Postiosoite: PL 20 90015 Oulun kaupunki puh. 044 703 9162 Opintotoimiston käyntiosoite: Lintulammentie 1 L Nettisivut: www.oulunkonservatorio.fi MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS

Lisätiedot

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET Suomen musiikkineuvoston MUSIIKKIPOLIITTISET HALLITUSOHJELMATAVOITTEET MUSIIKKI TYÖNÄ AMMATTIMUUSIKKOJEN JA MUSIIKIN TEKIJÖIDEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA RESURSSIT TURVATTAVA Suomalaiset muusikot ja musiikin

Lisätiedot

LAAJA-ALAISEN OSAAMISEN TAVOITTEET MUSIIKISSA

LAAJA-ALAISEN OSAAMISEN TAVOITTEET MUSIIKISSA MUSIIKKI Musiikin opetuksessa lähtökohtana on AINA soittaminen, laulaminen ja kuunteleminen. Oppilas oppii tekemällä ja kokemalla. Kannustava ilmapiiri ja positiivinen palaute rohkaisevat oppilasta ilmaisemaan

Lisätiedot

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus MUSIIKIN KURSSIT, jaksomerkinnät koskevat lukuvuotta 2015-2016 Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus pari

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9. - ammatillinen

Lisätiedot

Tuusulan Luistelijat ry / Strategia 2012-2015

Tuusulan Luistelijat ry / Strategia 2012-2015 Tuusulan Luistelijat ry / Strategia 2012-2015 Strategian tavoitteena on selkeyttää ja fokusoida seuran toimintaa. Se on tulevaisuuden rakentamisen työväline. Strategia on työstetty ryhmässä, jonka jäseniä

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Laadullisten osaamistarpeiden ennakointi musiikkialalla

Laadullisten osaamistarpeiden ennakointi musiikkialalla Laadullisten osaamistarpeiden ennakointi musiikkialalla Musiikki-, tanssi ja teatterialan koulutustyöryhmä Opetushallitus, 23.8.2011 Projektipäällikkö Ulla Pohjannoro, MuL, FM Musiikkialan toimintaympäristöt

Lisätiedot

MUSIIKIN TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN KEHITTÄMISKOHTEET

MUSIIKIN TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN KEHITTÄMISKOHTEET MUSIIKIN TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN KEHITTÄMISKOHTEET YLEISTÄ Nykyinen rahoitusmalli musiikin laajassa oppimäärässä ei ole epäselvä => ei muutostarvetta - yleisen oppimäärän toimintaa ei

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO. SML:n syyspäivät 12.11.2014 Rea Warme, rehtori Helsingin Konservatorio

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO. SML:n syyspäivät 12.11.2014 Rea Warme, rehtori Helsingin Konservatorio MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO SML:n syyspäivät 12.11.2014 Rea Warme, rehtori Helsingin Konservatorio YLIOPISTO AMMATTI- KORKEAKOULU LUKIO AMMATILLINEN KOULUTUS TYÖELÄMÄ Ammattitutkinnot Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari Heljä Järnefelt Jyväskylä 12.4 2012 www.kul7uuriperintokasvatus.fi Suomen Kul$uuriperintökasvatuksen seura Seura on vuonna

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaamistarpeet musiikkioppilaitoksissa ja orkestereissa Alustavia tuloksia kyselyiden pohjalta

Tulevaisuuden osaamistarpeet musiikkioppilaitoksissa ja orkestereissa Alustavia tuloksia kyselyiden pohjalta Tulevaisuuden osaamistarpeet musiikkioppilaitoksissa ja orkestereissa Alustavia tuloksia kyselyiden pohjalta Toive-hankkeen ohjausryhmän kokous 26.1.2009 Ulla Pohjannoro Vastausprosentit: orkesterit ja

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA VANTAAN MUSIIKKIOPISTO

OPETUSSUUNNITELMA VANTAAN MUSIIKKIOPISTO OPETUSSUUNNITELMA VANTAAN MUSIIKKIOPISTO VANTAAN MUSIIKKIOPISTO OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelman päivitys on hyväksytty Vantaan kaupungin Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen lautakunnassa 1.10.2012. Opetussuunnitelma

Lisätiedot

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BANDILLE SUOMEN BAND -YHDISTYS RY A A SUOMEN BAND -YHDISTYS RY Big Bang Markus Ketola (s. 1968) Suomen big band -yhdistyksen projekti big

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

SALON MUSIIKKIOPISTO

SALON MUSIIKKIOPISTO SALON MUSIIKKIOPISTO SALON MUSIIKKIOPISTO Musiikkiopiston Nohterin ja Kärjen talot Musiikkiopiston kirjastotalon tilat Musiikkiopiston toimitilat sijaitsevat Salon keskustassa kirjaston läheisyydessä.

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Sibelius- Akatemian ohjesääntö Käsittely 1. TaiY- johtosääntötoimikunta 10.8.2012 2. Sibelius- Akatemian johtoryhmä 15.1.2013 3. SibAn osastoneuvostot 2013 4. Akateeminen neuvosto 5.2.2013

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

KESKI-VANTAAN MUSIIKKIOPISTOYHDISTYS RY

KESKI-VANTAAN MUSIIKKIOPISTOYHDISTYS RY KESKI-VANTAAN MUSIIKKIOPISTOYHDISTYS RY TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET MUSIIKIN LAAJA OPPIMÄÄRÄ OPETUSHALLITUS 2002 SISÄLLYSLUETTELO OPPILAITOKSEN TOIMINTA-AJATUS 3 OPPIMISKÄSITYS

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto EMO. Johtosääntö

EMO. Espoon musiikkiopisto EMO. Johtosääntö EMO Espoon musiikkiopisto EMO Johtosääntö ESPOON MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ jonka Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys r.y. on hyväksynyt 12.4.2007. Johtosääntö korvaa 1989 hyväksytyn ohjesäännön.

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

RAUMAN LUKION MUSIIKIN KURSSITARJONTA

RAUMAN LUKION MUSIIKIN KURSSITARJONTA N MUSIIKIN KURSSITARJONTA SISÄLTÖ MU1 JA MINÄ MU2 MONIÄÄNINEN SUOMI MU3 OVET AUKI MUSIIKILLE MU4 VIESTII JA VAI- KUTTAA MU5 PROJEKTIKURSSI MU6 LUKIODIPLOMI MU9/KU12 ÄÄNIVEISTOS MU10 STUDIOTEKNIIKKA MU7

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz

asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå Taiteen perusopetus asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf Lempäälä-opisto, Nokian Työväenopiston, Pirkkala-opisto

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

PAAVALIN MUSIIKKIKOULUN OPETUSSUUNNITELMA

PAAVALIN MUSIIKKIKOULUN OPETUSSUUNNITELMA PAAVALIN MUSIIKKIKOULUN OPETUSSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Toiminta...1 1.1 Toiminnan järjestäminen...1 1.2 Toiminta-ajatus...1 2. Arvot ja yleiset tavoitteet...1 3. Oppimiskäsitys, opiskeluympäristö

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä Vapaa-ajan muutokset 1981-2002 Keskeisiä tuloksia

Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä Vapaa-ajan muutokset 1981-2002 Keskeisiä tuloksia Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä Vapaa-ajan muutokset 1981- Keskeisiä tuloksia Mirja Liikkanen Kirjan toimittajat: Mirja Liikkanen, Riitta Hanifi, Ulla Hannula Kirjan kirjoittajat: Päivi

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?

Lisätiedot

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi Mitä pohdiskelen tänään? Miksi Suomen Kuvalehden artikkeli (34/14) Sano hei kirjastolle

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Turun konservatorion taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelma. Turun konservatorio 2010 Taitto: Tommi Saalas

Turun konservatorion taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelma. Turun konservatorio 2010 Taitto: Tommi Saalas Turun konservatorion taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelma. Turun konservatorio 2010 Taitto: Tommi Saalas 2 SISÄLLYS JOHDANTO 4 VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS 5 PERUSTASO 7 MUSIIKKIOPISTOTASO

Lisätiedot

muusikoiden kaltaista marginaaliryhmittymää, vaan kansainvälisen menestyksen saavuttamiseksi artistin kuin artistin on tehtävä video.

muusikoiden kaltaista marginaaliryhmittymää, vaan kansainvälisen menestyksen saavuttamiseksi artistin kuin artistin on tehtävä video. 1 1. JOHDANTO Tämä tutkimus käsittelee suomalaisia musiikkivideoita. Musiikkivideolla tarkoitan kaupalliseen (televisio)levitykseen tarkoitettua lyhyttä, yleensä 3-5 minuuttia kestävää audiovisuaalista

Lisätiedot

Lappeenrannan kulttuuripolku

Lappeenrannan kulttuuripolku Lappeenrannan kulttuuripolku Kulttuuripolku on suunnitelma, jonka avulla toteutetaan koulujen taide- ja kulttuurikasvatusta. Sisällöt ja teemat pohjautuvat opetussuunnitelman Ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuuteen.

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO I LUKU... 3 TOIMIALA... 3 1 Toiminnan järjestäminen... 3 2 Toiminnan tarkoitus... 3 3 Oppilaitoksessa annettava opetus... 4 4 Oppilaat...

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Talvisalon koulu. Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013. Vanhempainillat. 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin?

Talvisalon koulu. Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013. Vanhempainillat. 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin? Talvisalon koulu Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013 Vanhempainillat 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin? 94 Kyllä 28 Ei Kyllä Ei 2. Kuinka hyödyllisinä koet vanhempainillat? 51 Erittäin

Lisätiedot

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014 Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Taiteen perusopetus

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Taiteen perusopetus OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Taiteen perusopetus MUTES RY 28.11.2013 Eija Kauppinen Opetushallitus IRMELI HALINEN Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

1. Opinnäytetyön alustava suunnitelma (korkeintaan 10 minuuttia)

1. Opinnäytetyön alustava suunnitelma (korkeintaan 10 minuuttia) Musiikin koulutusohjelma/ Ylempi AMK tutkinto Valintakoekuvaus kevät 2012 Valintakokeessa on kolme osaa: 1. Opinnäytetyön alustava suunnitelma 2. Haastattelu 3. Musiikillinen työnäyte. Alla on tarkemmat

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

KOULUJEN MUSIIKKIOPETUSTILOJEN SUUNNITTELU JA OHJEISTUS HANKE

KOULUJEN MUSIIKKIOPETUSTILOJEN SUUNNITTELU JA OHJEISTUS HANKE KOULUJEN MUSIIKKIOPETUSTILOJEN SUUNNITTELU JA OHJEISTUS HANKE Juha Unkari Helsingin kaupunki Opetusvirasto/mediakeskus PL 33010, 00099 Helsingin kaupunki juha.unkari@edu.hel.fi Heikki Tuominen FCG Planeko

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2015 2016 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! Ensimmäisen vieraan kielen eli A-kielen opiskelu aloitetaan

Lisätiedot

Opas 3. luokalle siirtyvälle

Opas 3. luokalle siirtyvälle Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue Opas 3. luokalle siirtyvälle Lukuvuosi 2014-2015 Valinnat 2. luokan kevätlukukaudella Oppilas valitsee 2. luokan kevätlukukauden alussa ensimmäisen vieraan

Lisätiedot

- Kaustisen omaleimaisuus ja brändi musiikkipitäjänä ja musiikkiharrastamisen saralla on korostamisen arvoinen asia

- Kaustisen omaleimaisuus ja brändi musiikkipitäjänä ja musiikkiharrastamisen saralla on korostamisen arvoinen asia Sivistyslautakunta pyysi perusopetuksen yksiköiltä 10.7.2014 kokouksessaan kommentit työryhmän tekemästä Musiikkikasvatussuunnitelman peruskoulun osuudesta. Perusopetuksen kootut kommentit ja ehdotukset

Lisätiedot

Johdattelevien kysymysten tarkoituksena on totuttaa kokeen suorittaja vieraskieliseen tilanteeseen. Tätä osaa ei vielä pidä arvostella.

Johdattelevien kysymysten tarkoituksena on totuttaa kokeen suorittaja vieraskieliseen tilanteeseen. Tätä osaa ei vielä pidä arvostella. 1. Tehtäväsarja Suullinen koe koostuu kolmesta arvioitavasta osasta. Tehtävissä 2 ja 3 kokeen suorittajalla on noin puoli minuuttia aikaa tehtävien miettimiseen. Johdattelevien kysymysten tarkoituksena

Lisätiedot

Musiikkioppilaitokset per aspera ad astra

Musiikkioppilaitokset per aspera ad astra Musiikkioppilaitokset per aspera ad astra Sibelius-Akatemian tulevaisuusseminaari 10.1.2011 Leif Nystén Suomen musiikkioppilaitosten liitto Taiteen perusopetus ja yleinen tietoisuus Lapset ja nuoret, tulevaisuuden

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUS. Kuvataidekoulu. 110300 KUVATAITEEN PERUSTEET 1 (60 t)

TAITEEN PERUSOPETUS. Kuvataidekoulu. 110300 KUVATAITEEN PERUSTEET 1 (60 t) TAITEEN PERUSOPETUS 42 Taiteen perusopetus alkaa kansalaisopistossa viikolla 36. Katso ilmoittautumisohjeet oppaan takakannesta. Taiteen perusopetuksessa opiskelevilla sisaruksilla on oikeus sisaralennukseen.

Lisätiedot

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen häiriökäyttäytymistä ehkäisemään Huomio pitää kohdistaa kasvatukseen, nuorten heitteillejättöön, rajojen asettamiseen, koveneviin arvoihin, ydinperheiden pirstoutumiseen,

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 On tärkeää kiinnittää huomiota niihin lapsiin ja nuoriin, jotka eivät näytä osallistuvan. Sen

Lisätiedot

Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012

Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012 Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012 Mihin työaika hupenee? Mikä opettajan työssä stressaa? Miten ratkoa hankalia tilanteita?

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot