Virtaa työkaverista! Siivoojat Anneli Ahl & Esa Paakko 2/2015. työelämän täkyä nuorille. DOSENTTI ANNA-MAIJA LEHTO arvoa kuntatyölle SIVU 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Virtaa työkaverista! Siivoojat Anneli Ahl & Esa Paakko 2/2015. työelämän täkyä nuorille. DOSENTTI ANNA-MAIJA LEHTO arvoa kuntatyölle SIVU 6"

Transkriptio

1 2/2015 DOSENTTI ANNA-MAIJA LEHTO arvoa kuntatyölle SIVU 6 SOTE-SOPPA yhä sakeampaa SIVU 15 LISÄÄ LIKSAA ja kunnon duunii Filippiineillä SIVU 34 Virtaa työkaverista! Siivoojat Anneli Ahl & Esa Paakko SIVUT työelämän täkyä nuorille SIVU 18

2 SIEVIVIPER UUTUUS! Statiivi CTC Sievi Viper 1+ S M EN ISO 20345: S1 SRC M EN ISO 20345: S1 SRC AMMATTILAISEN TUNNISTAA VARUSTEISTAAN LAATU RATKAISEE Uusi dynaaminen Sievi Viper on vastaus tinkimättömään tarpeeseen turvallisuudesta ja designista. Lähes saumattoman rakenteensa ansioista virtaviivainen Sievi Viper on erittäin kestävä ja käytössä mukava, varma ammattilaisen valinta. Päällismateriaali on hengittävää ja vettä hylkivää mikrokuitua. Hengittävyyttä lisää ilmava 3D-dry-vuori. Sievi Viper on varustettu kevyellä komposiitti- tai alumiinivarvassuojalla. Saat sen myös teräksisellä naulaanastumissuojalla, joka antaa parhaan mahdollisen suojan teräviä esineitä vastaan. Kaksivärisellä ja kaksikerroksisella termoplastisella polyuretaanipohjalla varustettu Sievi Viper antaa parhaan mahdollisen mekaanisen kulutuskestävyyden ja joustourien ansiosta jalkine taipuu optimaalisesti tehden askeleesta rullaavan. Pohja on erinomaisen iskunvaimennuksen takaavaa FlexStep -materiaalia. Askel nousee keveästi koko työpäivän ajan! CTC Sievi Viper 2+ S M EN ISO 20345: S3 SRC M EN ISO 20345: S3 SRC Al Sievi Viper 3 S M EN ISO 20345: S3 SRC M EN ISO 20345: S3 SRC CTC Sievi Viper High+ S M EN ISO 20345: S3 SRC M EN ISO 20345: S3 SRC Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, Sievi As. Puh. (08) Fax (08)

3 MEIDÄN PORUKKA Kuvassa JHL:läinen työtiimi. Ilmianna hyvä porukka, omasi tai kaverisi, joko suoraan toimittajalle tai Motiivin sähköpostiin, Ruusulaakson hoitsut ULLA PUUSTINEN KUVA MARJA SEPPÄLÄ Onko elämä Ruusulaakson päiväkodissa pelkkää ruusuilla tanssimista? On se. Piikkejä on välillä vähemmän, välillä enemmän. Mikä on se teidän piikkinne? Flunssakausi ja henkilöstön ajoittainen riittämättömyys. Ja ajanpuute: aina ei pääse tai ehdi toteuttaa kaikkia ideoita. Entä mikä tekee työstä mukavaa? Työtoverit, ihanat lapset, mukavat perheet, hyvä yhteishenki. Miten kasvatatte ihmistaimia? Maalaisjärjellä, rennosti leikkien ja liikunnan ilosta nauttien. Tavoitteena on kasvattaa toiset huomioon ottavia, positiivisia lapsia. Tärkeimmät työkalunne? Empaattisuus, kuulevat korvat, valtava ammattitaito ja vielä valtavampi huumorintaju. Kuinka vaativaa työnne on asteikolla 4 10? Kymppi miinus. Lapsista on päivittäin iso vastuu, ihmishenki kullan kallis. Olemme esimerkkinä monelle. Jos työporukkanne olisi eläin, mikä olisitte? Olisimme muurahaisia. Muura-muurahainen kortta kuljettaa, ahkerasti työssään aina ahertaa... Viihdyttekö yhdessä myös vapaalla? Silloin tällöin kokoonnumme koko porukalla. On käyty muun muassa teatterissa, syömässä ja pyöräretkellä sekä saunottu. Pieni ydinporukka käy innolla myös uimassa yhdessä. n PÄÄOSASSA Ruusulaakson tiimi Ruusulaakson päiväkoti perustettiin 2007, ja se toimii Niinirannan leirikeskuksessa Kouvolan Valkealassa. Päiväkodissa työskentelee kahdeksan JHL:n jäsentä, henkilökuntaa on kaikkineen parikymmentä. JHL:läisiin kuuluu lastenhoitajia, päivähoitajia, päiväkotityöntekijöitä, vs. lastentarhanopettaja sekä ruokahuollon ja puhtauspalvelun henkilöstöä. Ruusulaakosn päiväkodin JHL:länen henkilöstö on huumorintajuinen ja itsensä likoon laittava poppoo. Kuvassa tohtori Elli Kuikka, potilas Marika Kärkkäinen, hattupäinen lapsi Marita Stålhandske, musikantti Tuija Puranen ja kattilapäinen kiikaroija Annika Hartikainen. motiivi 3

4 SISÄLTÖ Lahden kaupunginteatterin näyttämömestari Petteri Vuorinen vannoo moniammatillisen ryhmätyön nimiin. 6 Väitteet halki, poikki ja pinoon laittaa Tilastokeskuksen asiantuntija, dosentti Anna-Maija Lehto Motiivin haastattelussa. Hän ottaa kantaa joihinkin yleisiin kuntatyötä ja sen tehokkuutta koskeviin väittämiin. Esimerkiksi siihen, että kunnassa yksi tekee ja muut katsovat päältä. 15 Sote-soppa porisee monessa kunnassa. Jo parikymmentä kuntaa on ulkoistanut sote-palvelut tai valmistelee niiden kilpailuttamista. Kyse on yli miljardin rahapostista ja kuntatyöntekijän työpaikasta. Lue sote-paketti Motiivista. 18 Pätkätyön sankarin Heidi Kinnulan tarina ei ole kaikkien tyypillisin. Ensin hän valmistui kokiksi, sitten sairaudet pakottivat luopumaan ammatista. Nykyään sinnikäs JHL:läinen työskentelee määräaikaisena prosessinhoitajana vedenpuhdistamolla ja elättelee toiveita vakinaistamisesta. Haastattelu on osa Motiivin Näillä harteilla -juttusarjaa, joka keskittyy liiton nuoriin. 26 Näyttämömestari Petteri Vuorinen liikkuu tottuneesti Lahden kaupunginteatterin käytävillä ja kulisseissa. Hän vastaa kaikesta, mikä liikkuu lavalla. Teatterin koko henkilökunta lipunmyyjästä näyttelijään on olemassa yleisöä varten, Vuorinen muistuttaa. 30 Meillä synkkaa poikkeuksellisen hyvin, myöntävät Kouvolan kaupungintalon siivoojat Anneli Ahl ja Esa Paakko. Entä mistä muusta 65 vuotta täyttänyt Ahl ammentaa virtaa ja voimaa työhönsä? 46 Cajun-musiikissa kaikki kohdallaan Näin sanoo tamperelainen Jarkko Helin, joka vaihtoi supisuomalaisen mollijollotuksen haitaripitoiseen hauskanpitoon, menomusiikkiin Yhdysvaltain Louisianasta. Hän keikkailee Crawfish Kingsin riveissä ja rakentaa itse soittopelinsä. Näillä harteilla Liitomme nuorten jäsenten esittely jatkuu. Nyt puheena työ. Perustettu vuonna 2005 Levikki (LT 2011) ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Julkaisija: JHL - Julkisten ja hyvinvointialojen liitto ry Käyntiosoite: Sörnäisten rantatie 23 Postiosoite: PL 101, Helsinki Puhelin: Toimitus: Päätoimittaja: Reima Tylli puh Toimituspäällikkö: Maarit Uusikumpu puh Toimittajat: Kaisa Läärä puh Aktiivi, Venttiili toimitussihteeri Saija Heinonen puh Ulla Puustinen puh Marina Wiik puh Motiv redaktör Taitto ja lehden trafiikki: Kati Ahonen puh Sähköposti: toimitus: toimittaja: Motiivin verkkolehti: Lehden ilmestyminen: 13 numeroa vuodessa, ei heinäkuussa. Aineistot: Toimituksen tilaama tai sille tarjottu aineisto julkaistaan ehdolla, että aineistoa voidaan käyttää myös osana julkaisijan sähköisiä tai muita jakelukanavia. Kaupalliset ilmoitukset: Helsingin Mediamyynti Oy puh JHL:n yhdistysilmoitukset: Kati Ahonen puh osoite: PL 101, Helsinki Osoitteenmuutokset: JHL saa jäsenten muuttuneet osoite- ja nimitiedot Itellan osoitepalvelun kautta. Mikäli jäsen on tehnyt osoitteen luovutuskiellon väestötietojärjestelmään, tulee uusi osoite ilmoittaa: tai puh Tilaukset: 30 euroa/vuosikerta Ulkoasu: Reima Tylli ja Kati Ahonen Kannen kuva: Marja Seppälä Paino: Forssa Print motiivi

5 TOIMITUSPÄÄLLIKÖLTÄ JHL:läinen Heidi Kinnula on Muhoksen mimmi, sinnikäs kuin mikä. Talouden tallaamat Löydä oma ammattisi päivähoitaja, lastenhoitaja 3 prosessinhoitaja 19 näyttämömestari 26 siivooja 30 työvalmentaja 46 Tamperelainen työvalmentaja Jarkko Helin vaihtoi mollisoinnun menomusaan. Hän rakentaa itse haitarinsa ja keikkailee Crawfish Kingsin kanssa klubeilla ja festareilla. MOTIIVIN LIITELEHDET Motiv på svenska mittuppslaget för svensk-språkiga medlemmar. Motiv-ruotsinkielinen liite keskiaukeamalla vain ruotsinkielisille jäsenille. Venttiili, raideammattilaisten liitelehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa Motiivin välissä. motiivi Nuorisotyöttömyyttä on yritetty suitsia nuorisotakuulla, mutta laihoin tuloksin. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä on vain kasvanut. Joulukuussa 2014 heitä oli enemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa, eli yhteensä Talousnäkymät eivät juuri parannusta lupaa. Työttömyyttä ja joutilaita päiviä pidetään yleisesti huonona asiana. Näin ajattelevat myös JHL:n nuoret. JHL:n nuorten arvot ja asenteet kyselystä selviää, että reilu enemmistö, eli 67 prosenttia, JHL:n nuorista pitää työttömyyttä pahana asiana. Siinäkin tapauksessa, että heidän toimeentulonsa olisi työttömyysaikana turvattu. Lisäksi reilu enemmistö vastaajista ottaisi mieluummin vastaan tilapäistäkin työtä kuin eläisi työttömyyskorvauksella, vaikka käteen jäävä tulo olisi yhtä suuri. Työn arvostus ja merkitys eivät siis ole kadonneet minnekään, vaikka työpaikat ovat kadonneet. On kohtuutonta, että samaan aikaan kepitetään syrjäytettyjä ja heikossa yhteiskunnallisessa asemassa olevia. Hyväosaiset kehtaavat vielä esittää työttömyysturvan heikentämisestä, vaikka tietävät, että se ei tuo työtä lisää. Pessimismin leviäminen ei nykyisessä suomalaisessa ilmapiirissä yllätä. Myös nuoret menettävät uskoaan yhteiskuntamme kykyyn pitää ihmiset kiinni työn syrjässä. JHL:n nuoristakin lähes 70 prosenttia uskoo, että pysyvästi työelämän ulkopuolelle jäävien määrää kasvaa. Pahinta tässä on se, että he voivat olla uskossaan oikeassa. Lapsen maailma -lehdessä (1/2015) kirjoitettiin 25-vuotiaasta Reiskasta, jolle kelpaa työ kuin työ. Hän on monen muun nuoren tapaan saanut maistaa työelämää vain satunnaisesti ammattikoulusta valmistumisensa jälkeen. Reiskan tarinassa nostetaan esiin kipeitä kysymyksiä: Miksi petitte? Onko vika minussa? Onko köyhyyteen totuttava? Saako lannistua? Vaikka Reiskan on joskus tehnyt mieli luovuttaa, hän on jaksanut ruokkia monista pettymyksistä huolimatta valoisaa asennetta itsessään. Kaikki eivät jaksa. Työttömyys lyö monet maihin ja vie mielenterveyden, uskon tulevaisuuteen ja itsetunnon. Kun itsetunto viedään, sen mukana viedään kaikki. MAARIT UUSIKUMPU 5

6 Kunnan työ, Kunnon työ Kunnalle nyt pääsee suhteilla kuka vain luuseri töihin, eikä siellä edes mitään koulutusta tarvitse. Kun kerran kunnan töihin menet, niin eläkkeelle asti saat siellä lorvia. Ja nimenomaan lorvia, oleiluahan se työ pääasiassa on, enemmänkin suojatyötä. TEKSTI JA KUVAT SAIJA HEINONEN Kunnan leipä on pitkä, mutta kapea. Toisaalta työpäivät ovat lyhyitä, lomat pitkiä ja työt helppoja. Eletään kuin pellossa: yksi tekee, muut katsoo päältä. Sen lisäksi, että ovat laiskoja, niin eivät osaa juuri mitään. Ovatko asiat oikeasti tällä mallilla? Dosentti Anna-Maija Lehto Tilastokeskuksesta kommentoi niin vanhoja, uusia kuin lainattujakin väittämiä ja yleistyksiä kuntatyöstä. Kuntasektorilla työ on tehotonta, yksityisellä tuottavaa. Niin, näinhän monesti saatetaan väittää. Itseäni vaivaa tuottavuuden ja tehokkuuden korostaminen joka yhteydessä. Tehokkuuspuhe nousi esiin 1990-luvun laman jälkimainingeissa, kun alettiin perustella palkan maksamista tuottavuuden perusteella. Julkisella sektorilla ei tuottavuutta voida laskea samalla tavalla kuin yksityisellä, kun ei ole tarkoitus tuottaa voittoa. Julkisella puolella ei jaeta voittopalkkioita ja ylimalkaan työn tuloksellisuuden mittaaminen on hyvin vaikeaa. On eri asia, kun pohditaan työn organisointia. Silloin tehokkuus -käsitettä voi käyttää tarkoittamaan työtehtävien kehittämisestä toimivimmiksi ja sujuvimmiksi. Ostopalveluita ja kunnan itse tuottamia töitä pitää pystyä vertailemaan ja tarkastelemaan läpinäkyvästi. Pitää tutkia, mikä on oikeasti toimivaa ja kannattavaa. Vähentämällä kuntien työntekijöiden määrää sekä leikkaamalla henkilöstön palkkoja ja etuja saadaan kestävyysvajetta ja kuntien menokasvua hillittyä. On poliittisesta päätöksenteosta kiinni, miten hyvinvointipalvelujen tuottamisen, koulutuksen ja terveydenhuollon arvo punnitaan. Kyse on siitä, kuinka paljon ollaan valmiita satsaamaan, mikä taas vaikuttaa myös valtion tuen tarpeeseen. Ei mielestäni ole oikein, että kuntien pitää nykyisillä ehdoilla säästää omista menoistaan. Palkkamenot eivät ole kuntien talouskurjimuksen syynä. Palkoista puheen ollen, kuntasektorin palkat ovat jo alakantissa, koska ne yhdistetään aina tuottavuuskehitykseen. Ansiot laahaavat, ja se näkyy palkkavertailuissa. Etenkin kuntasektorin matalapalkkaisten naisvaltaisten alojen palkoissa. Kestävyysvaje on kovin venyvä käsite. Esimerkiksi Palkansaajien tutkimuslaitoksessa on useaan kertaan sitä laskettu. Vajeen suuruus vaihtelee riippuen, kuka ja miten sitä selvittää. On kerta kaikkiaan asiantuntematonta väittää, että meidän pitäisi vähentää kuntien henkilöstöä. Resurssit ovat jo valmiiksi niukat. Lisäksi kaikki trendit viittaavat siihen, että esimerkiksi hoitohenkilökuntaa tarvitaan aina vaan enemmän. Ei näille väitteessä mainituille vaihtoehdoille löydy pohjaa, ei myöskään vaikutuksia kuntatalouteen tai kestävyysvajeeseen. Kunnissa pitää työtahtia kiristää. Työtä on tehtävä otsa hiessä. Olen tutkinut kiirettä enemmänkin luvun alussa teimme aiheesta laajan tutkimuksen haastattelemalla eri alojen ihmisiä. Halusimme selvittää kiireen syitä, mitä siitä seuraa, ja miten kiireilmiötä voidaan hallita. Tutkimus tuotti todella mielenkiintoisia vastauksia. Kuntasektorilla työskentelevät naiset kärsivät kiireestä. Monet, etenkin hoitoalan ihmiset, kokevat, etteivät ehdi tehdä töitä niin huolellisesti kuin haluaisivat. Lisäksi asiakkaan ongelmiin paneutumiseen eikä omaan kouluttautumiseen tuntunut löytyvän tarpeeksi aikaa. 6 motiivi

7 Kokemukset kiireestä ja henkilöstön riittämättömyydestä kannattaa ottaa tosissaan, tutkimuspäällikkö Anna-Maija Lehto sanoo. Anna-Maija Lehto, 67 v. Dosentti, tutkimuspäällikkö Tilastokeskuksessa Kotipaikka: Vantaa Perhe: aviomies, aikuisia lapsia 2, lapsenlapsia 4 Harrastukset: lastenlasten kanssa puuhailu, liikunta motiivi 7

8 Anna-Maija Lehto muistuttaa, että Suomessa on paitsi hyvin koulutettua työvoimaa, myös hyvin toimiva työelämän kehittämisjärjestelmä. Esimiehetkin tuntuvat osaavan työnsä entistä paremmin, ainakin työolotutkimuksen mukaan. Henkilöstön riittämättömyys ilmoitetaan merkittävimmäksi kiireen tunnun ja itse kiireen aiheuttajaksi. Työnantajasektoreista valtio- ja kuntapuoli pitävät tässä vertailussa kärkisijaa. Perinteisillä kiireskaaloilla kiireen haittaavuutta on mitattu vuodesta Alkuaikojen mittauksissa kunnat eivät olleet kärjessä, mutta 90-luvulla tilanne muuttui ja sijoitus kiire-rankingissa jäi pysyvästi korkealle. Työ kunnissa on helppoa ja yksitoikkoista. Mitä nyt ylipäätään voi kutsua helpoksi? Yksitoikkoista se ei ainakaan ole. Tilastokeskuksessahan tutkitaan sitä, kuinka yksitoikkoisena ihminen kokee työnsä. Kunta-alan työpaikat ovat monessa suhteessa rankkoja. On jatkuva kiire, ja työ on pakkotahtista, eikä henkilöstöä ole riittävästi. Työ on henkisesti ja fyysisesti raskasta, ja väkivallan uhka on jatkuvasti kasvanut. Mikä mielenkiintoista, vaikka näitä tekijöitä esiintyy, niin etenkin sosiaali-, terveys-, ihmissuhde- ja opetustyön ammattilaiset pitävät omaa työtään tärkeänä ja merkityksellisenä sekä arvostavat sitä. Aiemmin puhuttiin yleisesti, että kerran kun pääsee kunnalle tai valtiolle työhön, niin se on ikuinen työ. Leipä on kapea mutta pitkä. Elinikäiset työsuhteet ja ammatit ovat yhä harvinaisempia. Viimeisestä lauseesta olen eri mieltä. Nykyisin puhutaan paljon siitä, että työuran aikana joutuu useamman kerran vaihtaman ammattia. Kuitenkin totuus on, että mitä enemmän ihmiset kouluttautuvat kuten tilanne on nyt sen varmemmin pysyy samalla alalla. Eli väite on vähän hassu. Saman työnantajan palveluksessa oloaika on jopa hieman pidentynyt, pätkätöistä ja täysin päinvastaisista kehitystrendeistä huolimatta. On vahvoja merkkejä siitä, että ihmiset haluavat pysyä samalla työnantajalla. Julkisella sektorilla työsuhteet ovat yleisesti pidempiä kuin yksityisellä. Yksityissektorilla on paljon esimerkiksi nuorta opiskelijatyövoimaa, joiden työsuhteet ovat usein lyhytkestoisia. Kuntatyöntekijät ovat huonosti koulutettuja. Ei pidä paikkaansa! Olenkin ollut sydämistynyt eräästä väitöskirjasta, jonka mukaan Suomessa esiintyy koulutusinflaatiota ja ylikoulutusta, koska korkea-asteen koulutus johtaa niin usein alemman toimihenkilön tehtäviin. Mielestäni on aika naurettavaa tehdä tällaista analyysia. Tehtävän määritteleminen jollekin tasolle on täysin tilastollista ja sopimuksenvaraista, eikä se kuvaa tehtävän vaativuutta. Luutunutta ammattiluokituskäytäntöä pitäisi ehdottomasti uudistaa. Esimerkiksi sairaanhoitajat sijoitetaan pitkän alemman korkeakouluasteen tutkinnosta huolimatta asiantuntijoihin eli alempiin toimihenkilöihin. Suuressa viisaudessa pääteltiin, että koska alan palkkataso on matala, he eivät voi olla erityisasiantuntijoita. Aikamoinen kehäpäätelmä, koska palkkaa pitäisi nostaa osaamistason mukaan. Etenkin kun insinöörien samantasoinen koulutus johtaa ylempään sosioekonomiseen luokkaan. Työntekijät ovat itse parhaita asiantuntijoita oman työnsä kehittämisessä. Ilman muuta. Työelämän tutkimusten pitää hyvin pitkälti perustua ja kohdistua työntekijöihin. Suomessa on jo pitkään ollut työelämän kehittämisen ideologiana se, että kaikki osallistuvat oman työn suunnitteluun. Ajattelumalli on ollut meillä kansainvälisesti vertailtuna erityisen vahva. Valitettavasti 90-luvun lama veti kunnat tosi tiukoille henkilöstön riittämättömyyden takia. Siinä vaiheessa pääsi vähän unohtumaan työntekijän näkökulma oman työnsä osaajana. Tuolloin astuivat kuvaan iskusanat tuottavuus ja tehokkuus. Alettiin käyttää myös niin kutsuttua joustavan yrityksen mallia, jossa yritys erilaisin keinoin tekee ratkaisuja selvitäkseen ulkoisista paineista. Työnantaja on se, joka yksin päättää esimerkiksi, kuinka paljon käytetään määräaikaisia työsuhteita, ulkoistetaan tai muuten tingitään työehdoista ja olosuhteista. Kun tutkimusta ja kehittämistä tehdään, on äärimmäisen tärkeää pitää huoli, että työntekijän ääni pääsee aidosti esiin. Tutkimusten tuloksia tulkittaessa on varmistuttava, että lähteet ja laatijat ovat luotettavia, koska nykyään voidaan tehdä kaikenlaisia nettikyselyjä. Työelämästä käytävää julkista keskustelua vaivaa liika negatiivisuus. Ehdottomasti. Sävy on muuttunut 2010-luvulla, mikä on mielestäni hyvin harmittavaa. Aiemmin käytiin työelämän kehittämisestä paljon kannustavampaa keskustelua. Työelämän synkkyyttä toistellaan joka tuutista. Nykyään uutisoinnin pitää olla kauhean shokeeraavaa ja nopeaa. Se liittyy varmaan osaltaan uusiin mediakanaviin. Pitäisi kuitenkin luoda positiivista henkeä ja vahvistaa ihmisten luottamusta tulevaan. Uutisoinnissa ja työelämäkeskustelussa on epäsuhta. Meillä on kuitenkin 2,5 miljoonaa työssä olevaa ja vähän päälle työtöntä. Ei ole oikein viisasta, että melkein kahta ja puolta miljoonaa henkeä koko ajan pelotellaan huonoilla tulevaisuuden näkymillä ja annetaan kuva, että työelämässä lähes kaikki on huonosti. Pitää korostaa ja tuoda esiin myös myönteisyyttä, ei pelkkää synkkyyttä. Suomessa on hyvin koulutettu työvoima. Erityisesti naisten koulutustaso on eurooppalaista kärkeä. Vaikka työttömyysongelmaa ei käy kiistäminen, ei työllisen työvoiman asiat kovin huonosti ole. Entä sitten nuo jutun aluksi mainitut keskustelupalstoilta ja kuulopuheina korviin kantautuneet uskomukset? Ensin Lehto huoahtaa, sitten silmiin tulee pieni pilke ja naurahtaen toteamus: Voi, niin kovin elähtäneitä juttuja! Eivätkä nuo sitä paitsi ole koskaan pitäneet paikkaansa. n 8 motiivi

9 MOTIIVIRAATI Tiptapin jälkeen tipaton PÄÄTTÄJÄT ALKOHOLIBREIKKI? 27 % Kyllä 73 % Ei Lähes 30% aloitti vuoden ilman alkoholia. Takana on tammikuu, joka jo vuosikymmenten perinteen mukaan monilla suomalaisilla on ollut alkoholista vapaata nenänvalkaisun aikaa. Vuonna 2014 tammikuussa noin 20 prosenttia alkoholia käyttävästä aikuisväestöstä vietti tipatonta. MOTIIVIRAATI Vietitkö tipatonta? KYLLÄ Hyvä tapa puhdistaa elimistö. Tuen asuinkumppania ja vietän myös pullatonta ja suklaatonta aikaa laihdutuksen vuoksi. Vietän sekä tipatonta tammikuuta että tipatonta vuotta ja vuosikymmentä. Koskaan en ole muuta kuin joskus "maistanut" alkoholia ja nyt haluan olla tyystin ilman. Viimeksi maistoin punaviiniä vuosia sitten, ei maistunut. En vietä tällä nimikkeellä, vaan olen juomatta enkä juuri osta kotiin alkoholia. Mutta heti kun tulee joku tilaisuus tai juhla, mikä tahansa otan kyllä. EI Haluan nauttia elämästä! Mahdollisimman vähän rajoitteita ja rajoituksia, koska kohtuullisuus ja kohtuus kaikessa ovat pitäneet minut "tolopillani", terveyteni hyvänä ja mieleni iloisena. Elän jokaisen päivän kuin se olisi uusi alku! Olen ollut juomatta niin pitkään jo... Ei tarvetta, homma hallinnassa ilmankin. Sitä paitsi, kaikki kielletty alkaa vain himottaa enemmän... Olen joskus viettänyt tipatonta helmikuun loppuun asti. Nyt vain la iltana tölkin olutta, pienen siis. ei ole mitään juhliakaan ollut. Ilmoittaudu Motiiviraatiin Motiivin verkkosivulla www. jhl.fi/motiivi ja saat kysymykset suoraan sähköpostiisi. Rauno Viitasaari, Seinäjoki Edustajiston jäsen Ei tarvetta Itse en ole kokenut tarvetta lähteä mukaan sitä viettämään, koska käytän alkoholia muutenkin sen verran vähän, olutta ja viiniä kohtuudella. Tipaton tammikuu on mielestäni kuitenkin ehdottomasti hyvä ja kannatettava idea. Pirjo Ilomäki, Tampere Edustajiston jäsen Noin 12 tipatonta kuukautta Kyllä vain vietinkin. Toisaalta vietän alkoholittomia päiviä vuodessa jotakuinkin 365 kappaletta. Ajatuksena ja terveyden kannalta tipaton tammikuu tulee kyllä taatusti monelle enemmän kuin hyödyksi niin maksan kuin muidenkin toimintojen valkaisemiseksi ja puhdistamiseksi. TAUSTA MOTIIVITSI Kyllä itsekin joskus ihmettelen, onko työpaikoilla palattu johonkin pikkulapsiaikaan, kun joka toinen räplää tärkeässä palaverissa kännykkäänsä eikä osaa keskittyä aiheeseen. Minusta se osoittaa äärettömän suurta vastuuttomuutta ja viestittää muille, että ei voisi asianne vähempää kiinnostaa. Työ- ja organisaatiopsykologi Pirkko-Liisa Hyttinen Yle Savon haastattelussa motiivi 9

10 TYÖELÄMÄ Koonnut: Saija Heinonen, LIITON KANTA Henkilöstöä kohdeltava tasapuolisesti sote-uudistuksessa MITÄ? Eduskunnan on tarkoitus päättää sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislaista maaliskuussa. JHL:n mukaan henkilöstön asemasta sote-uudistuksessa on liian vähän tietoa ja sovittuja asioita. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislain valmisteluvaiheessa ei ole ehditty tehdä henkilöstövaikutusten arviointia. Lisäksi lakiehdotuksen kirjaukset henkilöstön asemasta ovat tulkinnanvaraisia, eikä lakiesitys sisällä minkäänlaista henkilöstön muutosturvaa. JHL esittää harkittavaksi henkilöstölle muutosturvaa ja vaatii, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa kaikkia henkilöstöryhmiä on kohdeltava tasapuolisesti, myös tukipalveluissa työskenteleviä. Laitoshuolto, ravintopalvelut, logistiikka, sairaalatekniikka, välinehuolto ja kunnossapito ovat keskeisiä toimintoja, jotta palvelut voidaan tuottaa tuloksellisesti ja potilaiden ja asiakkaiden tarpeet tyydyttää. Olisi epäviisasta sivuuttaa tukipalveluja tuottavat henkilöstöryhmät. Niistä löytyy kykyä, taitoa ja potentiaalia tukea onnistunutta ja tuloksellista palvelua. Näiden henkilöstöryhmien työehtoja heikentämällä ei kaivattuja kustannus- ja tehokkuushyötyjä saada aikaan, pikemminkin päinvastoin, Eloranta huomauttaa. Liiton mukaan henkilöstön muutosturva takaa sen, että henkilöstö on mukana tekemässä ja edistämässä muutosta ja uusissa tuottajaorganisaatioissa riittää henkilöstöä. Kaikkiaan sote-uudistus koskee yli työntekijää. Suunniteltujen kuntayhtymien palveluksessa on jopa kymmeniä tuhansia henkilöitä, mutta lain nykykirjauksilla on epäselvää, ketkä ovat liikkeenluovutuksen piirissä ja ketkä eivät. Kaikkein onnettominta olisi, jos kunnat ja tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät joutuvat kiistelemään siitä, mikä henkilöstö siirtyy ja mikä ei, Eloranta sanoo. Elorannan mukaan pahimmassa tapauksessa kunnat joutuvat tekemään likaisen työn eli irtisanomaan sen väen, jota kuntayhtymät eivät ota ja joka ei nauti lainsäädännön tarjoamaa liikkeenluovutuksen suojaa. Tämä tilanne on kyettävä välttämään jo lainsäädäntötyössä, Eloranta toteaa. (MU) > tiedotteet Ei taitu JOULUKUUSSA KASVUA Työttömyysaste joulukuussa oli 8,8 prosenttia. Se on vähän alle yhden prosenttiyksikön suurempi kuin vuotta aiemmin. Työssäkäyvien työllisten määrä sen sijaan kasvoi hieman vuoden takaiseen. Työllisyysaste, eli vuotiaiden työllisten osuus väestöstä, oli joulukuussa yli 67 prosenttia. Lukumääränä se on hieman alle kaksi ja puoli miljoonaa. Työvoiman ulkopuolella olevia oli vuoden 2014 joulukuussa vähemmän edellisvuonna. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta. Räätälöitävä YHTENÄISEMPIÄ KRITEEREJÄ Tämän hetkiset omaishoidon tuen hakemukset käsitellään kunnissa kovin erilaisin mittarein. Myös hoitopalkkioiden suuruus vaihtelee. THL:n raportin mukaan omaishoidon tuki palvelee tällä hetkellä paremmin eläkeikäisiä kuin työssäkäyviä. Suomessa on viimeisimpien laskelmien mukaan yli omaishoitosopimuksen tehnyttä hoitajaa, joista kumpikin osapuoli hoitaja ja hoidettava - ovat yli 64-vuotiaita. Vaikuttaminen lisää luovuutta MITÄ? Luovuus ja henkilöstön vaikutusmahdollisuudet kulkevat käsi kädessä. MISSÄ? Tietointensiivisissä yrityksissä, mutta myös julkisella sektorilla. Työ tuntuu mielekkäältä ja uusia ideoita syntyy silloin, kun henkilöstö pystyy vaikuttamaan omaan työhönsä ja yhteistyöhön ulko- puolisten toimijoiden kanssa sekä pääsee osallistumaan tuotteita ja palveluja kehittäviin tiimeihin. Toimiala ja organisaation koko eivät ole kovin merkityksellisiä, ilmenee Tampereen yliopiston työelämän tutkijoiden Tekes-raportista. Tietointensiivisen teollisuuden yrityksissä innovatiivisuus ja työn imu esiintyvät yhdessä muita toimialoja useammin. Julkisella sektorilla keksisuuret ja suuret organisaatiot tarjoavat pieniä organisaatioita paremmat edellytykset innovatiivisuuden ja hyvän työn imun toteutumiseen samanaikaisesti. Suomalaisista työorganisaatioista yli neljäsosassa (27 %) toteutuvat sekä innovatiivisuus että työn hyvä imu. Lähes yhtä monessa (24 %) kumpikaan ei toteudu. Kolmasosassa organisaatioista (34 %) on hyvä työn imu, mutta niissä ei ole kehitetty uusia tuotteita eikä palveluita. Vähiten (15 %) on sellaisia organisaatioita, joissa on tehty tuote- ja palveluinnovaatioita, mutta työn imu ei ole korkea. Tulokset perustuvat työnantaja- ja työntekijähaastatteluja yhdistävään Meadow-aineistoon. (MW) Tarpeellinen tasapaino Työn, vapaa-ajan ja perhe-elämän yhteensovittaminen onnistuu pienilläkin työajan joustoilla ja järjestelyillä. Työntekijöiden tarpeiden huomioinen mahdollisuuksien mukaan tuo etua työyhteisölle ja koko yritykselle. TELMA-LEHTI 04/ motiivi

11 Nuorisotakuuta seurataan Nuorisotakuu syyniin. Kuinka monta alle 25-vuotiasta työtöntä on Suomessa? Entä Porissa tai koko Satakunnassa? Muun muassa näihin tietoihin pääsee käsiksi uuden nuorisotakuun indikaattorityökalun avulla. Sillä löytyy helposti tilastotietoja esimerkiksi nuorten työllistymisen edistämisestä, koulutustakuusta, syrjäytymisen ehkäisemistä ja riskitekijöistä. Palvelu on kehitetty tukemaan nuorisotakuun toteuttajien työtä ja helpottamaan alueellista ja paikallista seurantaa. Tiedot pohjautuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoihin sekä Tilastokeskuksen, opetus- ja kulttuuriministeriön, Kelan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemiin tilastoihin. (MW) SAK vastustaa ansiosidonnaisen leikkauksia SAK torjuu ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston puolittamisen 500 päivästä 250 päivään. Keskusjärjestön mielestä heikossa työllisyystilanteessa voimavarat on keskitettävä uusien työpaikkojen luomiseen, ei pitkäaikaistyöttömien köyhdyttämiseen. Suomessa on noin pitkäaikaistyötöntä, joista vaikeasti työllistyviä on lähes 60 prosenttia. He tarvitsevat SAK:n mukaan tuettua työtä, koulutusta ja muuta apua työllistyäkseen. Leikkaus lisäisi toimeentulotuen tarvitsijoiden määrää. SAK painottaa, että uudistukset on myös jatkossa tehtävä palkansaajien, työnantajien ja hallituksen yhteistyönä. Työttömyysturvan kehittäminen on ollut keskeisesti mukana neljässä viime työmarkkinaratkaisussa. Turva on kytköksissä työmarkkinoihin, erilaisiin työnteon muotoihin ja ehtoihin. On tärkeää, että uudistukset syntyvät kolmikantaisesti, sanoo puheenjohtaja Lauri Lyly. Keskustelu virisi Sitran julkistaman keskusteluasiakirjan ehdotuksesta, jossa työttömyysturvan rahoitusta uudistettaisiin lyhentämällä rajusti ansioturvan kestoa. (MW) motiivi Yliaktuaari Olli Savela Paisuuko julkinen sektori? MITÄ? Julkisen sektorin koosta käydään ankaraa keskustelua. Tilastojen mukaan sen koko suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) on 58 prosenttia. MIKSI? Pääministeri Alexander Stubb (kok.) on moittinut julkista sektoria liian suureksi, koska verotulot eivät riitä kallistuviin palveluihin. Kuinka paljon julkinen sektori on kasvanut, yliaktuaari Olli Savela Tilastokeskuksesta? Kun verrataan julkisen sektorin työllisten osuutta kaikkiin työllisiin, osuus oli toissavuonna 25,3 prosenttia. Vuonna 2008 osuus oli 24,3 prosenttia. Kasvu tulee lähinnä siitä, että yksityisellä sektorilla työpaikat ovat vähentyneet. Julkinen sektori ei ole kasvanut. Onko suhde bruttokansantuotteeseen (BKT) hyvä mittari? Parempi mittari olisi osuus kansantalouden arvonlisäyksestä, karkeistaen tuotannosta. Vuonna 2008 julkisen sektorin osuus oli 18,4 prosenttia ja toissavuonna 21,2 prosenttia. Miksi julkisen sektorin kokoa mitataan BKT:n avulla? Eurostatin takia. Tällä tavalla saadaan vertailukelpoisia tietoja EU-maiden välille. BKT-suhde ei ole kovin hyvä mittari. Ongelmana on, että Suomessa julkisen sektorin sisällä on paljon sisäisiä rahansiirtoja, jotka merkitään tilastoihin kahteen Päällekkäiset menot kertaan. Esimerkiksi jos opetustoimi ostaa kouluateriat keskuskeittiöltä, keskuskeittiön menot sisältyvät sekä keskuskeittiön että opetustoimen menoihin. Tilastojen mukaan julkisen sektorin suhde BKT:hen on 58 prosenttia. Mikä on todenmukaisempi osuus? Kun päällekkäiset menot karsitaan pois, julkisen sektorin koko on noin 50 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomella päällekkäiset menot ovat selvästi muita maita suuremmat. Eniten päällekkäisiä menoja tulee julkisten työnantajien sosiaalivakuutusmaksuista. Toiseksi suurin päällekkäinen meno ovat julkisen sektorin sisäiset ostot ja myynnit ja kolmanneksi suurin arvonlisävero. Kunnat maksavat näitä valtiolle, joten kyseessä on julkisen sektorin sisäinen rahaliikenne. Onko kestävyysvaje oikeasti olemassa? Kestävyysvajeesta on esitetty hyvin erilaisia näkemyksiä, koska oletukset pitkän tähtäyksen muutoksista HALOO! vaihtelevat. Kukaan ei voi varmasti sanoa, mitä tapahtuu. Tosiasia on, että julkinen sektori on tällä hetkellä alijäämäinen eli tulot eivät riitä menoihin. Myös väestön ikääntyminen on tosiasia. Ilmeisesti jonkinlainen vaje on olemassa, mutta epäilen, että sitä liioitellaan. Arviot ovat hyvin epämääräisiä, sillä ei kukaan voi tietää tulevaisuudesta varmasti. Mitä tulevaisuudesta voi ennakoida? Väestönkehityksen osalta syntyvyydestä ja kuolleisuudesta voi sanoa jotain, mutta maahanmuuttoa ei voi ennakoida. Odotettavissa oleva elinikä saattaa olla aavistettavissa, mutta onko varmaa, että se tulee nousemaan. Kestävyyslaskelmissa on mukana sijoitusten tuottoprosentteja ja muita vastaavia, joita on todella vaikea ennakkoon arvioida. Osa julkisen sektorin menoista lasketaan tilastoissa menoiksi kahteen kertaan. Syynä ovat Eurostakin tilastoperiaatteet. Näitä niin sanottuja päällekkäisiä menoja oli vuonna 2013 kaikkiaan noin 16 miljardia. Niistä julkisen työnantajan sosiaalivakuutusmaksuja oli liki 6,2 miljardia, kuntasektorin sisäisiä ostoja ainakin 4 miljardin edestä ja arvonlisäveroja 3,5 miljardia. Muita päällekkäisiä menoja ovat korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit, 2 miljardia. Julkisen sektorin koko ilman päällekkäisiä menoja oli toissa vuonna noin 100 miljardia. Virallinen luku oli 116 miljardia. Lähde: Olli Savelan blogi Tieto&Trendit -lehden netissä 6. marraskuuta BIRGITTA SUORSA 11

12 TYÖPAIKOILTA ELY-KESKUKSET Potkut yli 200:lle Koonnut: Ulla Puustinen, Mitä? Ely-keskuksista irtisanotaan enintään 220 henkilöä. Ely-keskuksia koskeneet yt-neuvottelut päättyivät 20. tammikuuta, mutta tarkka irtisanottavien määrä ja jakautuminen 15 ely-keskuksen kesken selviää vasta myöhemmin keväällä. Kuhunkin ely-keskukseen perustetaan yt-jaos, ja lähtemään joutuvien lopullinen määrä selviää vasta sitten, kun niissä tarkka tieto tämän ja ensi vuoden toimintamäärärahoista. Samalla kartoitetaan mahdolliset eläkkeellejäännit, kertoo JHL:läisten pääluottamusmies Mirja Vaarna. Henkilöstövähennykset johtuvat ely-keskusten toimintarahojen voimakkaasta supistamisesta. Noin 33 miljoonan euron säästötarve aiotaan kattaa suurimmaksi osaksi luontaisella poistumalla (20 miljoonaa). Irtisanomisten Keitä? Irtisanomiset painottuvat etenkin hallinto- ja kehitystehtävissä työskenteleviin. osuus on alustavan arvion mukaan noin 9 miljoonaa ja muiden säästöjen neljä miljoonaa. Yt-neuvottelujen piirissä oli lähes koko ely-keskusten ja niiden kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA) henkilöstö, noin henkilöä. Työnantaja tavoitteli aluksi noin 700 henkilön vähentämistä, mutta neuvottelujen myötä luku pieneni runsaaseen kahteen sataan. Olemme pettyneitä lopputulokseen. Henkilöstöjärjestöt tekivät hartiavoimin töitä löytääkseen puuttuvat miljoonat ja osoittaakseen, että henkilöstön lomauttaminen riittää kattamaan vajeen, Vaarna sanoo. Hän pelkää, että yt-rumba saa jatkoa mahdollisesti jo loppuvuodesta, sillä elykeskusten tulevien vuosien rahoitustilanne näyttää pahalta. Ely-keskuksissa ja KEHAssa työskentelee noin 300 JHL:n jäsentä. VIHTI Yt:t päättyivät Tuntuva vähennys. Vihti aikoo vähentää 27 työntekijää vielä tämän vuoden aikana. Irtisanotuksi joutuu kuusi hallinnon työntekijää. Lisäksi kunta jättää täyttämättä parikymmentä tehtävää. Vihti tavoittelee henkilöstövähennyksillä 1,5 miljoonan euron säästöä. Osa säästöistä kertyy myös palkattomista vapaista. Monen työsuhdeasuminen kallistui vuoden alussa. Syynä on verottajan päätös muuttaa asuntojen luontoisetuarvoa. Nyt arvo perustuu aiempaa enemmän neliöiden sijasta asunnon sijaintiin. EVIRA Lomautus peruttu Tulot kasvussa. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira irtisanoo aiottua vähemmän. Vielä joulukuussa 45 työntekijää uhkasi lähtöpassit ja koko henkilöstöä lomautus. Tammikuussa Evira ilmoitti peruvansa lomautukset. Irtisanomisia tulee 33. Myönteinen käänne johtuu siitä, että viraston viime vuoden tulot ovat kasvaneet ja menot pienentyneet. KOKKOLA Lisää väkeä päiväkoteihin Loistouutinen. Kun muut kunnat ja kaupungit lomauttavat ja jopa irtisanovat, tekee Kokkolan juuri päinvastoin. Se on päättänyt vakinaistaa 18 päivähoidossa ja varhaiskasvatuksessa työskentelevää. Heistä seitsemän on JHL:n jäseniä. Lisäksi Kokkolan varhaiskasvastuspalveluihin perustetaan tämän vuoden aikana 28 uutta vakanssia. Niihin voivat hakea niin kaupungin omat vakituiset ja määräaikaiset työntekijät kuin ulkopuoliset hakijat. Rekrytointitarve johtuu päiväkotiikäisten kokkolalaisten määrän tuntuvasta kasvusta ja Rytimäen uuden päiväkodin ja Isokylän monitoimitalon valmistumisesta tämän vuoden aikana. Lisäksi vuoden 2017 alussa valmistuu Torkinmäen koulu ja päiväkoti, joihin tulee neljä päiväkotiryhmää ja esiopetus. VR GROUP Viikon työnseisaus Turun varikolla Mitä? VR:n Turun varikon JHL:läiset raideammattilaiset protestoivat varikon lopettamispäätöstä vastaan lähes viikon työnseisauksella. Varikon ja kunnossapidon JHL:läiset, lähes 70 työntekijää, marssivat ulos työpaikaltaan puolilta päivin tiistaina 27. tammikuuta. Ulosmarssiin osallistui myös työnjohtoa ja toimihenkilöitä. Spontaani mielenilmaus oli vastalause VR Groupin saman päivän aamuna julkistamalle päätökselle lakkauttaa Turun varikko. Päätös ulosmarssista syntyi työpaikkakokouksessa yhtiön tiedotustilaisuuden jälkeen, pääluottamusmies Toni Tammelin kertoo. Raideammattilaiset palasivat työpaikalleen vasta 2. helmikuuta. Mielenilmauksen poikkeuksellinen kesto taisi yllättää yhtiön johdon, mutta se kertoo siitä, kuinka raskaana henkilöstö kokee varikon alasajon ja töiden loppumisen Turussa, Tammelin perustelee. Turun varikon toiminta on tarkoitus lopettaa asteittain tämän vuoden loppuun mennessä. VR Group perustelee päätöstä kustannussäästöllä, joka syntyy, kun junakaluston kunnossapito ja huolto keskitetään lähelle liikennettä ja asiakkaita eli etenkin Helsinkiin, Tampereelle ja Ouluun. VR:llä on varikot lisäksi Kouvolassa ja Joensuussa. Yhtiö tarjoaa kaikille Turun varikon työntekijöille töitä joko muilla varikoilla tai muualla konsernin palveluksessa. Tammelinin tietojen mukaan työpaikkoja tarjottaisiin etenkin Oulusta, johon harvalla turkulaisella on mahdollisuuksia tai halua siirtyä. Turun varikko työllistää kaikkiaan 79 henkilöä, joista noin 70 työskentelee varikolla ja loput kunnossapidossa. Valtaosa henkilöstöstä on JHL:n jäseniä. 12 motiivi

13 JYVÄSKYLÄ Palvelualoite kokeiluun Yksi ääni ratkaisi. Jyväskylässä käynnistyy huhtikuun alussa kokeilu, jossa yritykset ja yhteisöt voivat haastaa kaupungin oman palvelutuotannon. Palvelualoitetta aiotaan kokeilla vuoden ajan. Kaupunginvaltuuston päätös syntyi äänin 34 32, yksi tyhjä. Palvelualoitteella yksityinen yritys tai järjestö voi tehdä ehdotuksen siitä, miten ulkopuolinen toimija voi tuottaa kunnan palvelun joko laadullisesti paremmin tai pienemmin kustannuksin. Jos palvelu päätetään hankkia ulkopuoliselta, täytyy ase kilpailuttaa. Palvelualoite on laajasti käytössä Ruotsissa, ja kokemukset vaihtelevat. JHL on vastustanut palvelualoitteen käyttöönottoa niin Jyväskylässä kuin muualla. Sen mielestä kunnan oman palvelutuotannon toiminta ja kehittäminen vaikeutuvat, jos se on jatkuvan kilpailutusuhan alla. KUVAT ANITA HÄRKÖNEN AJANKUVA IHME JUTTU Lappeenrannan kaupunki uudisti viime vuoden alussa sairauspoissaolokäytäntöään. Niinpä henkilöstö on voinut sairastaa omalla ilmoituksella viisi päivää entisen kolmen sijasta. Ja mitä muutoksesta seurasi? Henkilöstön sairauspoissaolot kääntyivät laskuun: vuonna 2013 poissaoloja kertyi keskimäärin 11,7 päivää työntekijää kohde, vuonna 2014 sairauspäiviä oli 11,2. Väheneminen johtuu osaksi siitä, että lääkäri määrää usein päivän tai pari ylimääräistä saikkua varmuuden vuoksi. Sen sijaan omalla ilmoituksella sairastava tulee töihin heti, kun kykenee. Myös henkilöstön kokemalla luottamuksella voi olla osuutta. Työnantajan osoittama luottamus tuppaa nimittäin lisäämään työntekijän sitoutumista ja motivaatiota. Eduskuntatalon eteen kokoontui tammikuun lopussa joukko kansalaisia vastustamaan psykiatrisen sairaanhoidon säästöjä. Myös JHL oli mukana Huoli2015-mielenilmauksessa. Samalla sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädylle (kok) luovutettiin psykiatrisen sairaanhoidon leikkauksia vastustava addressi, jonka oli allekirjoittanut yli kansalaista. motiivi 13

14 PUHEENJOHTAJALTA Varhaiskasvatus valintojen edessä Neljäkymmentä vuotta vanhan varhaiskasvatuslain uudistaminen on yksi tämän hallituskauden merkittävistä hankkeista. Tiukan taloustilanteen ja hallituksen rakennepoliittisten toimien vuoksi uudistaminen on ollut takkuista ja pitkäpiimäistäkin. Osa asioista on edelleen valmistelussa. Julkisuudessa suurin kiinnostus on kohdistunut subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen. JHL on liittona koko ajan vastustanut suunnitelmia sen rajaamisesta. Meidän mielestämme kyse on lapsen oikeudesta, jota vanhempien työtai kotitilanteen ei pidä määritellä. Semminkin kun rajaaminen tuo vain vaatimattomia säästöjä. Nykyisessä silppu- ja pätkätyön maailmassa vanhempien mahdollisuudet vastaanottaa lyhytaikaista työtä nopealla varoitusajalla heikkenevät radikaalisti, jos lapsen päivähoitopaikka ei ole varma, kun työkeikka olisi mahdollinen. Työhönhän maan hallitus pienten lasten vanhempia haluaa kannustaa muun muassa kodinhoidontuen jakamisella tasan molempien vanhempien kesken. Jos tämä uudistus menee läpi, päivähoidon kysyntä mitä todennäköisimmin kasvaa. Kunnat eivät kovin nopeasti pysty päivähoitopaikkaa tarjoamaan. Lapsen etua taas eivät palvele katkonaiset päivähoitojaksot, mahdollisesti vielä eri hoitopaikoissa aina vieraiden aikuisten ja lasten kanssa. Jo nyt tiedetään, että päiväkotiryhmien maksimikoot määritellään laissa ja se on hyvä asia. Hyvää on myös se, että jokaiselle lapselle laaditaan oma, juuri hänen kasvatustaan, hoitoaan ja opetustaan koskeva varhaiskasvatussuunnitelma. Nämä hyvät tavoitteet on pantava käytäntöön turvaamalla riittävät resurssit. Ilman niitä hyvät aikeet muuttuvat tyhjiksi odotuksiksi. Me JHL:ssä olemme vankasti sitä mieltä, että hyvä ja vaikuttava varhaiskasvatus on monien ammattilaisten yhteistyötä. Julkisuudessa ja akateemisessa keskustelussa on korostunut lastentarhanopettajien rooli ja määrä varhaiskasvatuksen laadun takeena. Meidän mielestämme tällainen yksipuolinen opettajapainotus ei ole lasten edun mukaista. Hyvän päivähoidon ja varhaiskasvatuksen rakentamiseen tarvitaan kaikkia ammattiryhmiä. Toisten töiden väheksyminen ja toisten korostaminen nostaa turhia raja-aitoja ammattien välille. Tarvitsemme lastenhoitajia, perhepäivähoitajia, lähihoitajia, päiväkotiapulaisia ja ammattikorkea- ja yliopistotaustaisia lastentarhaopettajia sekä muita ammattilaisia laadukkaan palvelun aikaansaamiseksi. Sanonta, että lapsia kasvattamaan tarvitaan koko kylä, pätee tässäkin. Hoivaa, hoitoa, syliä ja haleja, nenänpyyhkimistä ja kurahousujen riisumista tarvitaan vastakin. Lapsista ei pidä tehdä vain valmennettavia, joita treenataan koulua, ammattia ja työelämää varten. Enemmän tarvitsemme turvallisia, pysyviä aikuisia päivähoitoon kuin tiukasti rajattuja toimenkuvia ja ammattiryhmien reviiritaistelua. JARKKO ELORANTA PUHEENJOHTAJA JHL 14 motiivi

15 Sote-soppa sakenee kunnissa Parikymmentä kuntaa on ulkoistanut tai valmistelee sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistamista yksityiselle palveluntuottajalle tai kunnan ja yksityisen yhteisesti omistamalle yhtiölle. Kyse on yli kahden miljardin euron sopimuksista ja tuhansien kuntatyöntekijöiden työpaikoista. Valtakunnallisen sote-uudistuksen pitkittyminen ja siihen liittyvät perustuslailliset ongelmat ovat lietsoneet kuntien pelkoja lähipalveluiden menetyksestä. Myös uudistuksen rahoitusvastuiden jakautuminen on saanut muutamat palvelunsa edullisesti tuottaneet kunnat kääntymään yritysten puoleen. Juuri nyt ulkoistamissopimuksia hierotaan vimmatulla kiireellä, sillä sote-järjestämislaki tulee eduskunnan hyväksyttäväksi viimeistään 13. maaliskuuta. Jos ulkoistamissopimus tehdään sen jälkeen, voi kuntia uhata kaksinkertainen maksutaakka, sekä sote-alueelle että palvelut tuottavalle yhtiölle. JHL:n suunnittelija Leena Peltoniemi on koonnut Tietokanavan aineistosta, mediasta ja muista lähteistä tietopaketin sote-palveluita ulkoistaneista ja sitä suunnittelevista kunnista. Rääkkylä avasi pelin Ensimmäisenä lähes kaikki sotepalvelunsa ulkoisti Rääkkylä. Se hoitaa itse vain lakisääteiset virkatehtävät, kuten lastensuojelun ja toimeentulotuen, ja muut palvelut on tuottanut toukokuusta 2011 lähtien Attendo Oy. Palvelusopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun, ja sen kokonaiskustannukset olivat viime vuonna lähes 10 miljoonaa euroa. Sopimuskautena kunnan sotekustannukset ovat nousseet maltillisesti, mutta asiakasmaksujen tuplakirjaamisvirheen takia Rääkkylä joutui lisäämään miljoona euroa sote-menoihinsa viime vuonna. Summa on sama, jonka se on ulkoistamisen johdosta säästänyt. Nyt Rääkkylä suunnittelee sote-palveluille jatkoa. Vaihtoehtoina ovat joko sote-lain mukainen järjestely tai uusi kilpailutus. Mänttä-Vilppulalle tuomio Mänttä-Vilppula ostaa sote-palvelut Mäntänvuoren Terveys Oy:ltä, jonka se on perustanut yhdessä yksityisen Pihlajalinna Oy:n kanssa. Mänttä-Vilppulassa sote-ulkoistuksen polku on ollut kivinen. Jo kaksi kertaa markkinaoikeus on kumonnut kaupungin tekemän ratkaisun, ensimmäisen suorahankinnasta Pihlajalinnalta vuoden 2013 alussa ja toisen kilpailutustilanteesta. Jälkimmäinen, markkinaoikeuden kesäkuussa 2014 antama päätös kumoaa hankintapäätöksen. Samalla oikeus kielsi kaupunkia panemasta sopimusta täytäntöön viiden miljoonan euron uhkasakon uhalla. Mänttä-Vilppula on antanut asiasta vastineen markkinaoikeudelle, mutta siihen ei ole vielä vastattu. Muurameen kuntayhtiö Muuramessa hallituksen kaavaileman sote-mallin arvioidaan lisäävän kunnan menoja lähes neljällä miljoonalla vuosittain. Se ei halua uudistuksen maksumieheksi ja aikoo viedä sote-palvelut uuteen, kunnan kokonaan omistamaan yhtiöön Muuramen hyvinvointi Oy voi aloittaa vasta Siihen asti kuntaa sitoo Paras-laki, joka estää yli asukkaan sote-yhteistoiminta-alueiden purkamisen ennen vuoden 2016 loppua. Kilpailuetua Kärsämäellä Kärsämäen sote-palveluiden ulkoistamishanke on ollut kimurantti. Se halusi irrota alueellisesta peruspalvelukuntayhtymä Selänteestä kesken viime vuoden ostaakseen sote-palvelut yksityiseltä Attendolta. Valtioneuvosto torppasi suunnitelman ja velvoitti Kärsämäen pysymään Selänteessä vuoden 2014 loppuun. Kunta valitti, mutta korkein hallinto-oikeus ei nähnyt valtioneuvoston menettelyssä moitittavaa. Tämän vuoden alusta lukien Kärsämäen sote-palvelut on tuottanut Attendo, tosin määräaikaisella luvalla. Markkinaoikeus nimittäin määräsi kilpailutuksen uusittavaksi, koska kunta oli saanut apua kilpailutuksen järjestämiseen Attendon lakimieheltä. Sote-palveluiden tuotanto käynnistyi vuoden alussa kangerrellen: joka kymmenes kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijä lopetti mieluummin työnsä kuin siirtyi yksityisen palvelukseen. Pieksämäellä miljardipotti Pieksämäellä sote-palveluiden ulkoistamista perustellaan kustannusten jatkuvalla nousulla ja oman sairaalan säilyttämisellä. motiivi 15

16 Sielläkään prosessi ei saa kovin korkeita tyylipisteitä. Kaupunki joutui oikaisemaan joulukuussa 2014 jättämäänsä tarjouspyyntöä ja korjaamaan siihen sisältynyttä pisteytystä, koska se suosi yhtä tuottajaa, Pihlajalinna Oy:tä. Se onkin vahvin ehdokas kaupungin sote-palveluiden tuottajaksi. Malli on todennäköisesti sama kuin Mänttä- Vilppulassa eli kaupungin ja palveluntuottajan yhdessä omistama yhteiskunnallinen yritys. Pieksämäellä ei puhuta pikkurahoista, vaan kymmenen vuoden sopimuksesta, jonka arvo on noin 80 miljoonaa euroa vuodessa. Koko sopimuskautena siitä kertyy miljardipotti. Vahvimmin ulkoistusta on ajanut kaupunginjohtaja Tapio Turunen, jota kohtaan on nostettu aivan loppumetreillä tarjouskilpailuun liittyvä jääviysepäily. Valtuustossa mielialat ovat vaihdelleet, ja on siellä tehty aloite myös koko hankkeen kuoppaamiseksi. Tarjouskilpailu päättyi tammikuun puolivälissä, ja lopullinen ratkaisu tehdään 10. helmikuuta valtuustossa. Virrat & kuntakolmikko Virrat päätti viime marraskuussa, että se ei aio ulkoistaa sote-palveluitaan. Yksinään se ei voisi ratkaisuja tehdäkään, sillä se järjestää palvelut myös Ruoveden puolesta. Alavus, Ähtäri ja Kuortane aikovat kilpailuttaa sotepalvelunsa yhteistoiminta-alueena. Kilpailuttamiseen ollaan menossa ajatuksella työpaikka säilyy omassa kunnassa. Soini aikoo liittyä joukkoon vuoden 2017 alussa. Nykyään se kuuluu Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueeseen yhdessä Alajärven ja Vimpelin kanssa. Sote-tilanne pähkinänkuoressa Sote-ulkoistuksen on tehnyt tai se on tekeillä noin 20 kunnassa. Ulkoistusta harkitsevia kuntia ilmaantuu lähes päivittäin, uusimpana tapauksena Tervola. Ennen vuotta 2014 ulkoistaneet: Tohmajärvi, Rääkkylä, Puolanka, Juupajoki ja Mänttä-Vilppula (5). Vuoden 2015 alusta ulkoistaneet: Rantasalmi, Parkano, Kärsämäki ja Pyhtää (4). Ulkoistusta harkitsee tai tarjouskilpailu on käynnissä: Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Jämijärvi, Jämsä, Kauhava, Kihniö, Kuortane, Lappajärvi, Merikarvia, Pieksämäki, Pukkila, Pyhäntä (terveyspalveluiden osalta), Soini, Sysmä, Tervola, Vimpeli ja Ähtäri (18). Ulkoistuksesta luopuneet: Virrat, Hämeenkyrö ja Kuhmoinen. n PLM MARJA-LIISA JUVÉN: Päättäjät pässi Jämsä valmistelee parhaillaan sote-palveluidensa ulkoistamista. Entuudestaan se ostaa perusterveydenhuollon ja osan erikoissairaanhoidon kunnallisista palveluista Jokilaakson Terveys Oy:ltä. Henkilöstö seuraa huuli pyöreänä, kun päättäjiä viedään kuin pässiä narussa, tiivistää JHL:n pääluottamusmies Marja-Liisa Juvén tuntonsa. Jämsäläiset ovat saaneet perusterveydenhoidon vastaanotto- ja ympärivuorokautiset päivystyspalvelut kaupungin, Pihlajalinna Oy:n ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yhdessä omistamalta Jokilaakson Terveys Oy:ltä vuoden 2010 syksystä lähtien. Pakettiin kuuluu myös erikoissairaanhoidon palveluja, kuten lonkka- ja muita ortopedisia leikkauksia, päiväkirurgiaa sekä vuodeosasto. Mikko Wirénin perustama ja johtama Pihlajalinna Oy omistaa yhteisyrityksen osake-enemmistön, 51 prosenttia, kaupunki 39 prosenttia ja sairaanhoitopiiri kymmenen prosentin siivun. Marja-Liisa Juvén ymmärtää terveydenhoidon ulkoistamiseen johtaneet syyt. Jämsässä kärsittiin lääkäripulasta. Lisäksi haluttiin turvata oman aluesairaalan säilyminen ja sen työpaikat. Taloudellisesti ulkoistamispäätös on osoittautunut onnistuneeksi: kustannukset ovat pysyneet kurissa, ja yhtiö on neljän toimintavuotensa aikana palauttanut omistajilleen vapaan pääoman rahastoon sijoitetut kaksi miljoonaa euroa. Jokilaakson Terveyden palvelut ovat monipuoliset, mutta pulaa vakituisista lääkäreistä se ei ole poistanut. Viime aikoina on kuulunut kritiikkiä myös siitä, että terveysaseman päivystys on kuormitettu ja jonot lääkärille pidentyneet, Juvén kertoo. Työntekijöiden tes vaihtui Terveydenhuollossa työskenteleville muutos oli melkoinen. Heidät siirrettiin liikkeenluovutuksella yhteisyrityksen leipiin, ja sopimuskauden umpeuduttua kunnallinen työ- ja virkaehtosopimus vaihtui palkkatasoltaan ja muilta eduiltaan heikompaan Yksityisen terveyspalvelualan tessiin. Lähellä eläkeikää olleiden edut turvattiin niin, että työsuhde kaupunkiin säilyi, ja he saivat työlomaa eläketapahtumaan asti, Juvén kertoo. JHL:n jäseniä, enimmäkseen laitoshuoltajia, on Jokilaakson Terveys Oy:n palveluksessa parikymmentä. He lienevät pääosin tyytyväisiä uuteen työnantajaan, sillä yhteydenottoja on tullut vain jokunen. Omaa luottamusmiestä heillä ei ole, eikä minulla on yhtiössä neuvotteluoikeutta, joten aika hankalaa asioiden hoito olisikin, hän myöntää. LISÄÄ SOTE-ULKOISTUKSISTA JA KUNTIEN PALVELUTUOTAN- NON MUISTA MUUTOKSISTA TIETOKANAVALTA jäsensivut-tietokanava tai aktiiviuutiset Sotesta kahden kauppa Uusi, joulun alla päättynyt kilpailutus koskee Jämsän muita sote-palveluja, muun muassa vanhustenhoitoa. Sopimuksen kesto on maksimissaan vuotta, ja jaossa noin 60 miljoonaa euroa vuosittain. Koko sopimuskauden aikana sen arvo miljoonaa euroa. Kyse on noin 500 henkilön siirtymisestä yksityisen ja kaupungin 16 motiivi

17 TEEMA Pääluottamusmies Marja-Liisa Juvénin mielestä ulkoistamispäätökset valmistellaan kiireessä ja salamyhkäisesti. Yhtään kuulemistilaisuutta ei Jämsässä ole järjestetty, hän huomauttaa. nä narussa yhdessä muodostaman yhteiskunnallisen yrityksen palvelukseen. Tässäkin ulkoistamishankkeessa mukana häärii Pihlajalinnan toimitusjohtaja ja Jokilaakson Terveys Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Wirén, sillä Pihlajalinna Oy on toinen neuvottelumenettelyyn kutsutuista palveluntuottajista. Toinen on verokikkailustaan tunnettu Attendo Oy. Tätä kilpailutusta ovat leimanneet kiire ja salamyhkäisyys. Vaikka henkilöstöllä on ollut edustus kilpailutusta valmistelevissa ryhmissä, sillä ei ole ollut riittävää vaikuttavuutta asioihin, Marja- Liisa Juvén sanoo. Myöskään valtuutettujen enemmistöltä henkilöstöjärjestöjen vaikutusyritykset eivät ole saaneet vastakaikua. Päinvastoin: monen viesti on ollut, että olkaa tyytyväisiä, kun työpaikat säilyvät. Mutta millä ehdoin? Sitä päätöksentekijät eivät pysähdy miettimään, Juvén kritisoi. Hän kaipaisi avointa keskustelua ulkoistamishankkeen vaikutuksista paitsi henkilöstöön myös kaupungin asukkaisiin, muuhun palvelutuotantoon ja hallintoon. Yhtään kuulemistilaisuutta, jossa tavalliset jämsäläiset pääsisivät ääneen, ei ole kuitenkaan järjestetty. Kiire näkyy esimerkiksi siinä, että vaikka uusi yritys aloittaa jo syyskuussa, ei vieläkään tiedetä, mitä tapahtuu tukipalveluille. Niitä tuottaa muun muassa Jämsän Ateria-, Puhtaus- ja tekstiilipalvelut, jossa on runsaasti JHL:läisiä. Juvén epäilee myös sitä, onko näin laajamittainen ulkoistus pidemmän päälle järkevää veroeurojen käyttöä. Vai käykö kuten siivouksessa, jossa ISS Oy sai joitain aterialiikelaitoksen kohteita Jämsän äärialueelta. Alle vuosi sopimuksen solmimisesta yritys ilmoitti nostavansa hintojaan 5,5 prosenttia. Nihkeää on ollut Pääluottamusmiehenä Marja-Liisa Juvén haluaisi huolehtia etenkin siitä, että uuden yrityksen palvelukseen siirtyvien edut tulisivat turvatuiksi ja että henkilöstöä kuultaisiin niin siirtymävaiheessa kuin sen jälkeen. Järjestöjen yhteisvoimin on pyritty vaikuttamaan, mutta aika nihkeää on ollut. Samanlaista lisäeläketurvaa, joka toteutui Jokilaakson Terveyden kanssa, ei tiettävästi saada. Haluaisimme sopimukseen myös paluuturvan, jolla taattaisiin henkilöstön pääsy takaisin kaupungille, jos käy ilmi, että homma ei toimi tai yritys ei menesty. Tämäkään tuskin onnistuu. Yksi Pihlajalinnassa henkilöstöä arveluttava seikka on, ettei se ole järjestäytynyt työnantaja. Aika outo viesti se on yritykseltä itseltään ja kaupungilta, joka hieroo sopimusta työantajaliittoon kuulumattoman yrityksen kanssa, Juven miettii. Ryhmät hajalla Jämsän sote-ulkoistus on hajottanut myös valtuustoryhmiä. Vain Kokoomuksen ja Vasemmistoliiton valtuutetut ovat vastustaneet yhtenäisinä hanketta, ja vedonneet sen sisältämiin riskeihin. Ulkoistamisen puoltajat löytyvät Keskustan, Perussuomalaisten ja sitoutumattomien riveistä. Myös enin osa demareista on asettunut ulkoistuksen kannalle. ULLA PUUSTINEN motiivi 17

18 Kiinnostava työ palkkaa tärkeä Näillä harteilla OSA 2 JHL:n nuoret arvostavat mielenkiintoista työtä ja työkavereita. Niin paljon, että ne jättävät tärkeydessä taakseen jopa palkan ja pitkät lomat, selviää JHL:n nuorisokyselystä. Tässä JHL:n nuoria käsittelevän juttusarjan toisessa osassa kerrotaan nuorista työelämässä. Kunta 65 % Suurin osa JHL:n jäsenistä työskentelee kunnissa. Nuoret eivät tee poikkeusta. 65 prosenttia nuorista saa leipänsä kunnilta. MAARIT UUSIKUMPU KUVAT JA GRAAFIT KATI AHONEN JA SAIJA HEINONEN TÄRKEÄT ASIAT TYÖELÄMÄSSÄ Nuorten käsityksiä työelämästä selvitettiin kysymällä työsuhteen muodoista ja työelämään liittyvistä tärkeistä asioista. Lisäksi heille esitettiin työelämään liittyviä väitteitä. Nuoret arvostuksissa työn sisältö on ylitse muiden: mielenkiintoista työtä pitää tärkeänä jopa yli 98 prosenttia. Vastaavasti helppo ja yksinkertainen työ ei nuoria juurikaan kiinnosta, sillä sen asettaa tärkeäksi vain neljäsosa vastaajista. Myös hyvät työkaverit (97 %) ja varma ja pysyvä työ (95 %) yltävät huikeisiin lukemiin. JHL:n nuoret eivät toki väheksy hyvää palkkaa, sillä sen asettaa tärkeäksi 88 prosenttia vastaajista. Pitkiä lomia pitää tärkeänä kaksi kolmasosaa. Työssä olevista vastaajista vain puolella on vakituinen kokopäivänen työsuhde. Loput saavat tyytyä määräaikaisiin ja osa-aikaisiin työsuhteisiin. Määräaikaisessa työsuhteessa olevista nuorista 34 prosenttia arvioi, että määräaikainen työsopimus sopii hyvin heidän nykyiseen elämäntilanteeseensa. Kolme neljästä (75 %) määräaikaisessa työsuhteessa puurtavista haluaisi vakituisen työn. Nuoret siis työskentelevät määräaikaisissa työsuhteissa pääosin vastentahtoisesti. Valtio 7 % Kunnallinen osakeyhtiö 2 % Yksityinen yritys 15 % Järjestö, säätiö tai seurakunta 7 % Valtionyhtiö 2 % Muut 1 % 18 motiivi

19 NÄILLÄ HARTEILLA mpää Osa-aikaisten tilanne on hieman vaikeammin tulkittava. Vain 38 prosenttia katsoo, että osa-aikaisuus sopii hyvin heidän nykyiseen elämäntilanteeseensa, mutta toisaalta ainoastaan 44 prosenttia osa-aikaisista haluaisi kokoaikaisen työn. Väliin jää siis noin viidesosa osa-aikaisista, joiden elämäntilanteeseen osa-aikaisuus ei sovi, mutta toisaalta he eivät halua kokoaikaistakaan työtä. Vaihtoehtona lienee siis kaipuu kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle. Puheet työelämän kovuudesta eivät ole jääneet nuoriltakaan huomaamatta, sillä peräti 70 prosenttia pitää työelämää niin vaativana, että ihmiset palavat ennenaikaisesti loppuun. Muiden suomalaisten tapaan JHL:n nuorten koulutususko on korkeassa kurssissa. Kolme viidestä uskoo, että työelämässä pysyminen edellyttää jatkuvaa kouluttautumista. Harhateillä nuoret eivät käsityksissään ole, vaikka nykyään hyvä koulutuskaan ei takaa työpaikkaa. Kysely nimittäin paljastaa koulutuksen yhteyden työttömyyteen. Peräti 24 prosenttia oli tutkimuksen tekoaikaan työttömänä niistä JHL:n nuorista, jotka eivät opiskelleet ja joilla ei ollut mitään tutkintoa. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneista työttömänä oli vajaa 15 ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 9 prosenttia. Ylioppilaista työttömänä oli hieman yli 11 ja yliopistotutkinnon suorittaneista tasan 10 prosenttia. Elämän sattumanvaraisuus nousee esiin muhoslaisen prosessinhoitaja Heidi Kinnulan, 29, tarinassa. Hänen urapolkunsa sisältää pitkää ja pätkää työsuhdetta, mutta hänen pätkätyötarinansa ei ole aivan tavallinen. Elämää ovat varjostaneet vastoinkäymiset ja vakavat sairaudet, jotka eivät kuitenkaan ole lannistaneet nuorta naista. n TYÖSUHDEMUODOT VAKITUINEN KOKOAIKAINEN TYÖSUHDE vuotiaat - alle 26-vuotiaat 39 % 15 % SILPPUTYÖSTÄ TYYPILLISEEN Lähde: JHL:n nuorten arvot ja asenteet -kysely Työn- ja elämännälkä siivittävät eteenpäin Muhoslainen Heidi Kinnula on kokenut pätkätyöläinen, mutta hänen pätkätyötarinansa ei ole tavallisimmasta päästä. Nuoren naisen elämään on mahtunut draamaa, tragediaa, mutta myös onnellisia lukuja maustettuna ripauksella mustaa huumoria. TEKSTI JA KUVAT SAIJA HEINONEN Prosessinhoitaja Heidi Kinnulan jo tähänastisista työ- ja elämänvaiheista saisi kirjoitettua kirjan. Oikeaoppisen juonenkuljetuksen mukaan vasta viimeisiltä sivuilta selviäisi, että kyseessä on kuin onkin selviytymistarina. Tällä hetkellä asiat ovat Kinnulan mielestä hyvin. Nykyistä työtään vedenpuhdistamossa hän on saanut tehdä pätkissä yli kolme ja puoli vuotta. Hän kertoo nauttivansa työnteosta, ihan joka päivä. Lähden töihin hymyssä suin, hän sanoo. Ennen kuin hän päätyi soppakattiloiden ääreltä vedenpuhdistamoon miesvaltaiselle tekniselle alalle, hänen elämässään on ehtinyt tapahtua paljon. Naisen katkonaista työuraa ovat varjostaneet takaiskut ja vakavat sairaudet. Kokinhattu kutreille Kinnula oli päättänyt kouluaikana, että haluaa kokiksi. Opiskelupaikka löytyi kotipaikkakunnalta Muhokselta, noin 30 kilometrin päässä Oulusta. Pätkätyöelämään hän tutustui ahkerasti eri kanteilta kokkikoulun motiivi 19

20 Näillä harteilla OSA 2 ohessa ja kesätöissä. Metsähallituksella tein arkistointia, postitusta ja olin geologin apulaisena. Sitten oli vuorossa Muhoksen terveyskeskus, siivoajana ja välinehuoltajana. Kokin työkokemusta kertyi niin ulkomailta harjoittelusta kuin lukuisista ravintolasijaisuuksista. Ai että, tykkäsin kyllä siitä ammatista. Mutta minkäs teet, olosuhteet pakottivat alanvaihtoon turhan pian, Kinnula kerii auki jaksoa, josta alkoi suunta kohti uutta. Hänelle puhkesi perinnöllinen kivulias selkäsairaus, kun hän oli vasta hieman yli parikymppinen. Samaan syssyyn iski vaikea käsiihottuma. Eläkkeellekö ei taatusti Edessä oli luopuminen keittiötyöstä, pitkä sairasloma ja pakollinen kuntoutus työkyvyn arviointeineen. Kinnula sai kahdessa kuntou- Sinnikkään ja työstään nauttivan Heidi Kinnulan esimerkki antaa kyytiä puheille, joissa nuoria parjataan hälläväliäasenteesta, työn vieroksunnasta ja vain rusinat pullasta poimimisesta. 20 motiivi

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ.

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. 12.2. Dan Koivulaakso Kantu-päivät AJANKOHTAINEN TILANNE Vuoden 2014 aikana yli 100 kuntaa on käynyt yhteistoimintamenettelyjä tavoitteena henkilöstön

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Sote-uudistus ja yksityinen sektori Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja, Attendo Oy

Sote-uudistus ja yksityinen sektori Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja, Attendo Oy Sote-uudistus ja yksityinen sektori Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja, Attendo Oy Suomalaiset päättäjät uskovat markkinatalouteen Teollisuudessa ja palveluissa yleisesti Siellä missä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016 2018 Yhteenveto

Henkilöstösuunnitelma 2016 2018 Yhteenveto Yhteenveto Henkilöstösuunnitelman yhteenveto TP 2014 TA 2015 TA 2016 TASU 2017 TASU 2018 Yleishallinto htv htv henk.kust. htv henk.kust. htv henk.kust. htv henk.kust. Vakinaiset Yleishallinto 54,31 50,83

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Reetta-Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointi osana strategiaa päämäärät selville Viimeiset neljä vuotta olemme

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kunnallinen työmarkkinalaitos 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaana Pirhonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS 26.8.2014 1 (5) SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS Tähän muistioon on koottu tiiviisti perustietoja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä Suomen Yrittäjien näkemyksiä siitä. Tarkemmin

Lisätiedot

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla 06.06.2013 Sivu 1 / 1 2608/01.03.00/2013 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. (09) 816

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Juhlaseminaari 30.3.2015 Matti Rekiaro Ylilääkäri Aksila Väestö 1.1.2013 Ihmisen terveyden tähden Yhteensä 198 747 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Ilmoitus poliittisesta työtaistelusta, JHL:n yhdistykset Päivitetty 17.9. klo 12

Ilmoitus poliittisesta työtaistelusta, JHL:n yhdistykset Päivitetty 17.9. klo 12 Ilmoitus poliittisesta työtaistelusta, JHL:n yhdistykset Päivitetty 17.9. klo 12 Etelä-Suomi Kiljavan opiston henkilökunta JHL ry 440 18.9. klo 7.00-19.00 Kattaa JHL:n sopimusalat, ei koske virkamiehiä

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Tehoa terveydenhuollon logistiikkaan - Iso-Britannia edelläkävijänä

Tehoa terveydenhuollon logistiikkaan - Iso-Britannia edelläkävijänä Tehoa terveydenhuollon logistiikkaan - Iso-Britannia edelläkävijänä Ulkoistamalla tehokkuutta ja säästöä mutta myös uusia työpaikkoja. Näin kävi, kun Iso- Britannian julkinen terveydenhuolto ulkoisti hankintansa

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn. 8.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä

Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn. 8.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi a a s 8.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Syyskuun aikataulu 31.8. 8.9. 9. 10.9 28.9. 30.9. Kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanon päälinjat

Lisätiedot

Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli. Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014

Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli. Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014 Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014 Agenda Ajankohtaista Oma Lääkärisi Espoontori Tulokset Vaikutukset Espoon kaupungin

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

- Tavoite - Soten vaikutus

- Tavoite - Soten vaikutus Kuntien tuottavuuden parantaminen rakennepoliittisessa ohjelmassa - Tavoite - Soten vaikutus 8.5.2014 Martti Hetemäki 12.6.2014 Martti Hetemäki Rakennepoliittinen ohjelma: - julkisten palvelujen tuottavuus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.12. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki

SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki Esityksen sisältö Terveyden määritelmä Avainasiakkuudet Kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

23.5.2014, Naantali. Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen

23.5.2014, Naantali. Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen 23.5.2014, Naantali Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen Mikko Wirén Toimitusjohtaja, Pihlajalinna Oy Antti Lahti Kuntayhtymäjohtaja, SASKY Toivon että nyt kehitettäisiin vaihtoehtoja, tutkittaisiin ja vertailtaisiin

Lisätiedot

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Kunnanvaltuutettu päättää myös eläkeasioista Valtuutettu on mukana tekemässä eläkeasioihin vaikuttavia strategisia päätöksiä miten suuria kunnan

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen tila ja tulevaisuus

Varhaiskasvatuksen tila ja tulevaisuus Varhaiskasvatuksen tila ja tulevaisuus Kotihoidon tuen puolittaminen Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus Varhaiskasvatuslain uudistaminen Jarkko Lahtinen jarkko.lahtinen@kuntaliitto.fi Syyskuussa

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä 18.5.2014 Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä Jyväskylässä 20.5. 2014 vastuualuejohtaja Ari Kukka, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Maaliskuu. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Palvelumme. Versa Start. Versa Premium. Versa Julkissektori

Palvelumme. Versa Start. Versa Premium. Versa Julkissektori Aika kasvaa yhdessä Versa Finland Missiomme on yksinkertainen: Autamme asiakkaitamme säästämään ulkoisissa kustannuksissa vaivattomasti, ammattitaitoisesti ja luottamuksella. Yrityspäättäjät tietävät että

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen?

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Timo Lindholm Sitra 11.9.2015 1 Työelämän ja markkinoiden muutoksia ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja osin tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa Historiaa Pouttu Oy, perustettu Kannukseen 1938 Kannuslainen Poutun suku omistanut v. 2007 omistus siirtyi pääomasijoittaja Sponsor Capital Oy:lle 2007 syksyllä Sponsor Capital myi Lihapouttu Oy:n Atrialle

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 2000 Sisältö Vastaus epävarmuuteen...................................... 3 2 On meneillään varsin vilkas työmarkkinakevät. Vahvat liitot saavat hyviä sopimuksia,

Lisätiedot

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot