RuutiExpo: vuoden suurin nuorten vaikuttamistapahtuma;

Transkriptio

1 1 KAUPUNGINHALLITUKSEN ILTAKOULU Katsaus Ruutiin Ruuti-vaikuttamisjärjestelmä perustettiin kaupunginhallituksen päätöksellä Helsinki valitsi nuorten vaikuttamismahdollisuuksissa Suomessa poikkeuksellisen väylän keskittymällä erityisesti suoran ja neuvottelevan demokratian vahvistamiseen. Ruuti-vaikuttamisjärjestelmän perustamiseen vaikuttivat Helsingin kaupungin koko, nuorten monimuotoisuus sekä hyvin erilaiset valmiudet ja kiinnostukset suhteessa vaikuttamiseen. Ruuti-vaikuttamisjärjestelmän kehittämis- ja koordinaatiovastuu annettiin nuorisoasiainkeskukselle ja opetusvirastolle. Ruuti-vaikuttamisjärjestelmä käynnistettiin välittömästi vuonna Ruuti-vaikuttamisjärjestelmän peruselementeiksi määriteltiin: Ruudin ydinryhmä: 20 nuoren vaaleilla valittava ydinjoukko, joka toimii linkkinä nuorten ja päättäjien välillä; RuutiExpo: vuoden suurin nuorten vaikuttamistapahtuma; Toimintaryhmät: alueelliset ja temaattiset ryhmät, jotka syntyvät joko nuorten omasta tai nuorisoasiainkeskuksen aloitteesta; Päättäjämiitti: vuosittain järjestettävä tapaaminen helsinkiläisten nuorten, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kesken ydinryhmän valitsemista aiheista; Ylipormestarin oppilaskuntapäivät: vuosittain järjestettävä, kaupunginjohtajan johtama foorumi Helsingin kouluille; Oppilaskuntapäivät: syksyisin järjestettävät kouluympäristön ideointi- ja kehittämispäivät oppilaskunnille; Ruuti.net: verkkoympäristö nuorten aloitteille ja muulle Ruuti-toiminnan esittelylle ja vuorovaikutukselle; RuutiBudjetti: osallistuvan budjetoinnin kokeilu alueellisessa nuorisotyössä Järjestelmä on erittäin tuore. Tavoitteeksi on asetettu Ruudin vakiinnuttaminen Helsingissä, niin nuorten kuin hallintokuntien keskuudessa valtuustokauden aikana. Kaupunginvaltuuston kokouksessaan hyväksymässä strategiaohjelmassa on kirjattu Ruudista seuraavasti: Nuorten kasvua aktiiviseen

2 2 kansalaisuuteen sekä nuorten äänen kuulumista tuetaan. Nuorten vaikuttamiskanavat Ruuti ja RuutiExpo vakiinnutetaan, niiden vaikuttavuutta parannetaan ja varmistetaan eri sosiaaliryhmien osallistumismahdollisuudet. Ruuti nuorisoasiainkeskuksessa Ruudin ydinryhmä Ruuti on nuorisoasiainkeskuksen nykyisen strategian pääpainopiste. Ruutia toteutetaan kaikessa nuorisoasiainkeskuksen toiminnassa ja se otetaan huomioon mm. talousarvion, osastojen tulosbudjettien ja tulospalkkion laatimisessa. Nuorisoasiainkeskuksessa Ruudista vastaa kansalaistoiminnan toimiston toimistopäällikkö Markku Toivonen. Ruuti-tiimiin kuuluvat suunnittelijat Mervi Smahl-Laurikainen ja Inari Penttilä sekä nuoriso-ohjaaja Minna Sirviö ja verkkomoderaattori Juha Kiviniemi. Lisäksi tapahtumatuotantojen esimies, vastaava tuottaja Susanne Österlund-Toivonen ja tiedottaja Katri Riikonen osallistuvat aktiivisesti tiimin työskentelyyn. Ruutia käsitellään säännöllisesti viraston päätöksentekoelimissä ja yhteistoiminnallisissa kokouksissa. Marraskuussa vaalein valittava Ruudin ydinryhmä hakee vielä muotoaan. Nuorisoasiainkeskus on päättänyt, että ydinryhmän toimintaa ja tehtävää kehitetään yhdessä nuorten kanssa. Vasta toimintakautensa aloittanut vuoden 2014 Ruudin ydinryhmä on koonnut yhteen erilaisia teemoja, joihin toivovat voivansa vaikuttaa vuoden aikana (Liite 1). Ryhmän yhteiset tavoitteet ovat vielä muotoutumassa. Ydinryhmän tukena työskentelee nuoriso-ohjaaja. Ensimmäiset kaksi vuotta ovat osoittaneet, että taustoiltaan ja vaikuttamishistorialtaan hyvin erilaisten nuorten yhteistoiminta ja yhteisen asialistan muodostaminen edellyttää onnistuakseen nuorisotyöllistä tukea. Vuoden 2013 ydinryhmä toimi aktiivisesti. Nuorisolautakuntaa ydinryhmä tapasi kaksi kertaa, nuorisoasiainkeskuksen johtoa neljä kertaa, helsinkiläisiä päättäjiä ja kansanedustajia kerran sekä kaupunginjohtajan kerran. Lisäksi ydinryhmän jäsenet osallistuivat moniin keskustelutilaisuuksiin sekä Helsingin nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toimintaan. Valtuutetut Ingervo ja Jalovaara ovat tahoillaan tehneet valtuustoaloitteen Ruudin ydinryhmän esille nostamista asioista. Ruudin ydinryhmän onnistumisesta kertoo se, että ehdokkaita Ruudin vuoden 2014 ydinryhmään oli 54 eli enemmän kuin edellisvuoden vaaleissa (2012: 49). Ydinryhmän vaaleissa vaalikelpoisia ovat kaikki helsinkiläiset vuotiaat. Vaali toimitetaan sähköisesti. Nuoret saavat äänestyskirjeen kotiinsa. Vuoden 2013 Ruudin ydinryhmän vaaleissa äänestysprosentti jäi erittäin matalaksi (5,9). Vuodelle 2013 viestintää vaaleista parannettiin, äänestyskirjeen ulkoasua selkeytettiin ja vaaleja mainostettiin julkisen liikenteen varrella.

3 3 Toimintaryhmät Ruudin pääasiallinen toimintamuoto ovat nuorten toimintaryhmät. Vuoden 2013 aikana toimintaryhmiä on ollut 35. Ryhmät ovat nostaneet esille mm. koulukiusaamisen, katutaidepaikkojen lisäämisen, liikuntamahdollisuuksien parantamisen. Jatkossa tavoitteena on, että toimintaryhmiä syntyy myös muiden kaupungin virastojen ympärille. Kenties menestyksekkäimpiä muualla syntyneitä toimintaryhmiä on sosiaali- ja terveysviraston Nuoret kehittäjät, joka tuo lastensuojelun asiakkaiden näkökulmaa lastensuojelutyöhön. Päättäjämiitti ja RuutiExpo Oppilaskunnat Vuoden 2013 päättäjämiitti onnistui erinomaisesti. Kun vuonna 2012 mukana oli 14 nuorta ja 20 päättäjää, vuonna 2013 mukana oli 103 nuorta ja 36 päättäjää. Ruudin ydinryhmä oli valinnut päättäjämiitin aiheiksi julkisen liikenteen, julkisen tilan siisteyden, koulun säännöt, koulukiusaamisen, nuorisotalot, kesätyöt sekä vuorovaikutuksen kouluissa. Päättäjämiitissa annettujen lupausten toteutumisesta raportoitiin RuutiExpossa marraskuussa Päättäjämiitissä sovituista nuorten aloitteista 30 prosenttia oli toimeenpantu kaupungin hallintokuntien toteuttamana. Vuonna 2013 RuutiExpo järjestettiin toista kertaa Helsingin kaupungintalolla. Tapahtuma keräsi 4500 osallistujaa, lähes kaksinkertaisen määrän edellisvuoteen verratuna. Kaupungintalo on osoittautunut erinomaiseksi paikaksi RuutiExpolle. Muut kaupungin virastot osallistuivat RuutiExpon valmisteluun ja ohjelmaan vuonna 2013 aiempia vuosia aktiivisemmin. RuutiExpon suunnitteluun osallistui 25 nuoren joukko, joka määritteli teemoja ja aihealueita keskusteluille. Kaikissa Helsingin peruskouluissa, lukioissa ja Stadin ammattiopistossa on oppilaskunta, joka osallistuu koulun toimintaan, suunnitteluun ja kehittämiseen. Oppilaskunnan hallitusta tulee kuulla koulun toimintaan liittyvissä asioissa. Lisäksi kouluissa toimii oppilaiden osallisuusryhmiä. Oppilaskuntapäiviä varten kouluissa ja oppilaitoksissa valmistellaan kannanottoja yhteiseen käsittelyyn. Jokainen kokous äänestää kaksi asiaa yhteiseen kannanottoon. Lisäksi vuosittain kouluille ja oppilaitoksille jaetaan Ylipormestarin Ruuti -hankerahaa, josta 80 % on suunnattu koulun yhteiseen hankkeeseen ja 20 % oppilaskunnan hallituksen toimintaan. Tänä vuonna 2014 järjestetään myös Ylipormestarin oppilaskuntapäivä. Nuorten aloitteiden eteneminen ja käsittely Verkkosivu ruuti.netin kautta tehtiin vuoden 2013 aikana 31 aloitetta. Aloitteita on viety eteenpäin asioista vastaaville tahoille ja vastauksia on saatu vaihtelevasti. Toimintaryhmät ovat kertoneet toiminnastaan Ruuti.netin vieraskynä-blogeissa,

4 4 tekstejä tuotettiin vuoden 2013 aikana yhteensä 105 kirjoitusta nuorten vaikuttamistoiminnasta. Nuorten aloitteesta on vietiin eteenpäin mm. seuraavat asiat vuoden 2013 aikana: Katutaidepaikkojen lisääminen Alaikäisille tarkoitetun kesäterassin kokeilu Kampissa Väliaikainen nuorisotila Kampin ostoskeskuksessa Kaupungin kesätyölinjausten tarkistaminen Nuorten kuuleminen Ruudin perustamispäätöksessä kaupunginhallitus kirjasi seuraavaa: Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupungin virastoja ja liikelaitoksia, niiden valmistellessa nuoria koskevia asioita, hyödyntämään nuorten vaikuttamisjärjestelmää ja ottamaan huomioon nuorten kuulemisessa esille tulleet seikat. Lisäksi kaupunginhallitus päätti kehottaa, osana nuorten vaikuttamisjärjestelmää, kaupungin lauta- ja johtokuntia varaamaan nuorille mahdollisuuden tulla kuulluksi heitä koskevissa asioissa. Vielä kaupunginhallitus päätti kehottaa nuorisoasiainkeskusta ja nuorisolautakuntaa huolehtimaan nuorten vaikuttamisjärjestelmän toiminnan riittävästä seurannasta. Ruuti-verkosto koordinoi ja tekee yhteistyötä nuorten kuulemisessa eri hallintokunnissa (Liite 2). Helsingin hallintokunnilla on yhä hyvin kirjavat käytännöt nuorten aloitteiden käsittelyssä ja nuorten osallistamisessa suunnitteluprosesseihin. Onnistuneimmat esimerkit löytyvät julkisen tilan projekteista, joissa nuoret ovat päässeet mukaan suunnittelemaan esimerkiksi Jakomäen-Alppikylän alikulkukäytävää, lähiliikuntapaikkaa, nuorisotilan remonttia tai puistoa. Uutena avauksena vuodelta 2013 on syytä mainita RuutiBudjetti eli kahdessa nuorisotyöyksikössä (Haaga-Kaarela, Kaakkoinen) toteutettu osallistuvan budjetoinnin kokeilu. Kaupungin demokratiapilottien joukkoon kuuluva kokeilu on selkeästi osoittanut, kuinka vaikuttamistyö tarvitsee toiminnallisuutta ja jopa karnevalisointia, jotta keskustelu alueen kehittämisestä ja nuorten vapaa-ajan mahdollisuuksista saadaan kunnolla käyntiin, ja että osallistumaan saadaan myös niitä nuoria, jotka eivät ole suoraan kiinnostuneita vaikuttamisesta. Osallistuvan budjetoinnin kokeilun tulokset on tuotu nuorisolautakunnan käsittelyyn ja kouluäänestyksen neljä eniten ääniä saanutta toimenpidettä toteutetaan osana nuorisotyöyksiköiden vuoden 2014 toimintaa. Ruudin perusajatuksiin kuuluu tavoite, että jokaisella nuorella on vuosittain ainakin yksi demokratiakokemus siis kokemus kuulluksi tulemisesta tai osallistumisesta

5 5 Kehittämiskohteet itseään suurempaan asiaan. Yksi näkyvimpiä Ruuti-vuoden saavutuksia oli tasavallan presidentin vierailu Kontulan nuorten toimintakeskus Luupissa Suurta kansallista huomiota saanut tilaisuus nosti esille alueen nuorten toiveita ja kysymyksiä mm. kouluruoasta, rauhattomuudesta, tasa-arvosta sekä monikulttuurisuudesta. Ruudin kehitysalueet ovat nuorten aloitteiden käsittely sekä nuorten kuuleminen suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa. Helsingin kaupungin tulee selkeyttää nuorille, miten kaupungille esitetty idea, huoli tai aloite etenee Ruuti-järjestelmässä. Yhtenäisten käytäntöjen sopiminen edellyttää tiivistä yhteistyötä muiden hallintokuntien kanssa. Tähän erinomainen valmisteluelin on virastojen asiantuntijoista koostuva Ruuti-verkosto. Vuonna 2013 on sovittu, että sekä Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa koordinoiva osastopäälliköiden kollegio sekä sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtajan johtama Helsingin nuorten ohjaus- ja palveluverkosto seuraavat säännöllisesti nuorilta tulevia aloitteita ja sopivat niiden käsittelystä. Osana kehittämistyötä on syytä keskustella myös siitä, onko nuorilla jollain ehdoilla mahdollisuus päästä lauta- ja johtokuntien kuultavaksi. Nuorisoasiainkeskus tulee kokeilemaan vuoden 2014 aikana käytäntöä, jossa Ruudin ydinryhmän näkemyksiä kuullaan säännöllisin väliajoin nuorisolautakunnan kokouksen ilmoitusasioissa. Nuorisoasiainkeskus laatii vuoden 2014 aikana kaupunginhallitukselle esityksen nuorten aloitteiden käsittelyaikataulusta ja -tavasta. Ruudin kehittäminen otetaan huomioon myös vuosina toteutettavassa nuorisoasiainkeskuksen suunnantarkistuksessa ja mahdollisessa organisaatiouudistuksessa. Taloudellinen matalasuhdanne voimistaa kaupungin nuorten välistä polarisaatiota. Nuorisoasiainkeskuksen tulee kiinnittää erityistä huomiota sekä suunnata erityistoimia heikossa asemassa olevien nuorten aloitteiden ja ongelmien käsittelyyn osana Ruuti-järjestelmää.