sivistystoimiala Dynamo-projekti LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "sivistystoimiala Dynamo-projekti 2008-2011 LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 sivistystoimiala Dynamo-projekti LOPPURAPORTTI

2 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ...5 Lähtökohta...5 Kohderyhmä...5 Epäonnistumisansasta onnistumisen kehälle...6 Tavoitteet...6 PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ...7 JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN...9 Dynamon viestinnän tuotteistaminen...9 ONGELMAT JA SUOSITUKSET PROJEKTIN TULOKSET...12 Nuorten sijoittuminen...12 Nuorten palautteet...13 Asiakastyytyväisyyskyselyt...16 STL-malli...16 PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS...17 Draamapaja...17 Devising menetelmä draamapajassa...19 PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET...19 HYVÄT KÄYTÄNTEET...20 Yhteisöllisyys...20 TOIMINNAN JATKUVUUS...21 PROJEKTIN RAHOITUS...22 HENKILÖSTÖ...23 YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA...24 AINEISTON SÄILYTYS...25

3 JOHDANTO Uutta projektisuunnitelmaa tehdessä vanhasta kokemuksesta on ollut suuri apu. Toimivat hyvät käytänteet, luodut kontaktit ja turvaa tuovat rutiinit ovat muotoutuneet vanhan projektikauden aikana. Suunnitelma on muuttunut kokemukseksi ja paperista on tullut metamorfoosiin kautta todellisuutta. Ihmiset ovat puhaltaneet suunnitelmaan hengen ja olemme yhdessä luoneet Dynamon näköisen todellisuuden. Paikan, jossa nuoret saavat työkokemusta, kokemuksen ryhmään kuulumisesta, kokemuksen subjektina olemisesta ja kokemuksen siitä, että minä voin, minä osaan ja minä pärjään. Minulla on tulevaisuus, johon minä voin vaikuttaa. Koetusta on otettu opiksi. Epäonnistumiset ja onnistumiset, tähtihetket ja sudenkuopat, valot ja varjot kaikesta on ollut hyötyä. Uudet innovaatiot ovat syntyneet paikkaamaan vanhoja puutteita ja vahvistamaan jo olemassa olevaa hyvää. Kokemus mahdollistaa tekemään työstämme vielä vaikuttavampaa ja tehokkaampaa ihmisyyttä, todellista kohtaamista ja yhteisöllisyyttä unohtamatta. Kokemuksellinen oppiminen on yksi arvoistamme. Kokemuksellisella oppimisella ja osallisuudella luomme edellytykset onnistumiseen ja elämänilon sekä itsevarmuuden löytämiseen. Dynamo on yli viiden vuoden projektiajan jälkeen vakinaistettu v osaksi Lahden nuorisopalveluiden työllisyys- ja erityispalveluita. Kiitos kuuluu usealle taholle: Kiitos päättäjille, että nuorten hienot eteenpäinmenot sijoittumisineen ja elämän laadun parantumisineen ei ole jäänyt teiltä huomiotta. Kiitos rahoittajille: ELY-keskukselle, Lahden kaupunkiseudun kunnille, nuorisopalveluille eli hallinnoivalle tahollemme, jolta on aina saanut tukea ja kannustusta. Kiitos myös nuoria ohjaaville tahoille ja muille yhteistyökumppaneille siitä, että olette uskoneet meihin ja lähettäneet nuoria oppimaan niin työelämätaitoja kuin itsestäänkin monia asioita. Kiitos hienolle henkilökunnalle, joka on heittäytynyt täydestä sydämestään ja antanut kaiken ammattitaitonsa, luovuutensa, innostuksensa ja uskonsa nuorten käyttöön, joskus jopa oman jaksamisensa kustannuksella. Lopuksi kaikkein suurin kiitos nuorille joiden kanssa olemme saaneet tehdä töitä. Ennen kaikkea kiitos siitä, että olemme saaneet olla mukana kulkemassa rinnallanne ja saaneet nähdä hienoja onnistumisen kokemuksia ja eteenpäin menoja. Vaatii uskallusta ottaa selvää siitä, kuka on? mitä oikeasti elämältä haluaa? sekä rohkeutta lähteä tavoittelemaan unelmiaan. Oli kyseessä työpaikka, ihmissuhteet tai uusi harrastus, avainsana on itseluottamus. Dynamon lämmin ja kannustava ilmapiiri, jossa on tilaa olla ja yrittää, auttaa uskomaan itseensä ja omiin mahdollisuuksiin. (Krista Sahuri, Dynamon nuori 2009) Susanna Ormaa-Perälä, projektipäällikkö 3

4 Projektin nimi Ohjelma Ohjelman osio Toimintalinja Projektityyppi Vastuuviranomainen Aloituspäivämäärä Dynamo Manner-Suomen ESR-ohjelma Etelä-Suomen suuralueosio 2 : Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Projekti, jossa on henkilöitä mukana Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Päättymispäivämäärä Toteuttajan nimi Lahden kaupunki nuorisopalvelut Projektin vastuuhenkilön nimi Jouni Kivilahti Sähköpostiosoite Puhelinnumero Täyttäjän nimi Susanna Ormaa-Perälä Sähköpostiosoite Puhelinnumero

5 PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Lähtökohta Nuorten seudullinen työllisyyshanke Dynamo syntyi vastaamaan Lahden kaupunkiseudun työllisyyskentältä nousevaan tarpeeseen vuonna 2005 tehdyn kartoituksen pohjalta. Lahden kaupunkiseudulta todettiin puuttuvan matalankynnyksen työpajatoiminta, joka on suunnattu nuorille joiden elämäntilanne vaatii kattavaa psykososiaalista tukea. Lahden työttömyysaste oli edelleen korkea vuonna 2007 verrattuna koko maan keskiarvoon ja suurimpiin kaupunkeihin. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä oli lokakuun lopussa 2007 Lahden kaupunkiseudun alueella n. 750, joista miltei 600 oli lahtelaisia nuoria. Dynamo on saanut vuosina ESR-rahoitusta Hämeen TE-keskukselta (myöh. ELY-keskus). Jatkorahoituksen Dynamo sai ajalle Dynamo, matalankynnyksen työpaja, tarjoaa vuosittain 45:lle (aloittavaa nuorta) Lahden kaupunkiseudun vuotiaalle nuorelle tuettua työharjoittelua 5 kk jaksoissa sisustus-, remontti-, draama sekä media/ atk-tukipajassa. Tavoitteena on yksilöiden tukeminen koulutukseen ja työelämään tai henkilökohtaisella työllisyyspolulla eteneminen sekä valmentautujan elämänhallinnan ja toimintakyvyn lisääminen. Jokaiselle Dynamon pajajakson nuorelle tehdään realistinen jatkopolkusuunnitelma, jonka toteutumista seurataan. HOLLOLA ASIKKALA LAHTI ORIMATTILA NASTOLA Kohderyhmä Dynamo tarjoaa työharjoittelua työpajoissaan vaikeassa työmarkkinatilanteessa oleville Päijät-Hämeen, pääsääntöisesti Lahden kaupunkiseudun (Hollola, Nastola, Orimattila, Asikkala ja Lahti), vuotiaille nuorille. Ensisijainen kohderyhmä on ammattikouluttamattomat nuoret, joilla monesti on arjenhallinnassa ongelmia selvitä koulutuksessa tai avoimilla työmarkkinoilla ilman tukea ja apua. Taustatekijöinä kohderyhmän nuorilla on usein alentunut työ- tai toimintakyky, pitkäaikainen toimeentuloasiakkuus, mielenterveys- ja päihdeongelmia, elämänhallinnan puuttuminen ja suuntautumattomuutta/ ajelehtimista. Näihin ongelmiin pyrimme 5 kk aikana löytämään ratkaisuja työ-, yksilö- ja ryhmävalmennuksen sekä palveluohjauksen keinoin. Dynamossa nuorille suunnattujen palveluiden tavoitteena on kestävien uraratkaisujen tukeminen, ei ainoastaan nuoren työttömyyden katkaisu. Menetelmänä käytetään saattaen vaihtamista eli nuoren siirtämistä aktiivitoimenpiteestä toiseen sovitun työllisyyspolkusuunnitelman mukaisesti. Siirtymät edellyttävät moniammatillista yhteistyötä sekä nuoren sitoutumista ja tavoitteiden suuntaista työskentelyä. Toiminta keskittyy erityisesti niihin nuoriin joiden elämää ovat leimanneet epäonnistumiset ihmissuhteissa, koulussa ja mahdollisesti myös työelämässä. Tehtävämme on auttaa, tukea ja valaa uskoa nuoriin, jotta nuoret saadaan voimaantumaan niin, että heistä tulee oman elämänsä subjekteja eikä elämäntilanteidensa ja olosuhteidensa uhreja. Ilman arjen- ja elämänhallinnan taitoja nuori ei kykene aktiiviseen kansalaisuuteen. Projektin toiminnan kautta nuorille avautuu mahdollisuus osallisuuteen ja tämä vahvistaa heidän kykyään saavuttaa hyvän elämän perusedellytykset. Nuorten elämänhallinnan ja toimintakyvyn kehittymistä ja paranemista seurataan alkutilanteesta väliarviointiin ja lopuksi loppupalautteeseen. Nuorten sijoittumisia koulutukseen, työhön tai henkilökohtaisella työllistymispolulla seurataan. Seurantaa tehdään heti pajajakson jälkeen, puoli vuotta pajajakson päättymisestä ja vuosi pajajakson päättymisestä. 5

6 Epäonnistumisansasta onnistumiskehälle Syrjäytymisen taustatekijöinä saattaa olla erilaisia yksilön oppimia ajattelu- ja toimintatapoja, jotka perustuvat aikaisempiin kokemuksiin. Nämä vääränlaiset menettelytavat saattavat altistaa yksilön epäonnistumaan toistuvasti. Esimerkiksi koulutukseen ja työmarkkinoille pääsy edellyttää suoriutumista erilaisista haasteista. Tällaisissa tilanteissa ihmiset valitsevat erilaisia toimintatapoja eli strategioita. Yksilön itsetunto vaikuttaa toimintatavan käyttöön. Yksilö, jolla on heikko itsetunto, valitsee tehottomia strategioita. Epäonnistumisansastrategian käyttäjillä on tavallisesti heikko itsetunto. He uskovat jo etukäteen epäonnistuvansa tehtävää suorittaessa. Haasteellisissa tilanteissa he toimivat yleensä epäjohdonmukaisesti ja suunnittelemattomasti, joka johtaa yleensä epäonnistumiseen. Epäonnistumisansastrategian käyttäjä joutuu toistuvasti epäonnistumistilanteisiin ja itsetunnon kannalta kielteiseen palautteeseen, joka vahvistaa edelleen negatiivista minäkäsitystä. Epäonnistumisstrategia muodostuu noidankehäksi, joka monistaa itseään. (Piri 1997, 28.) Pajainterventioiden ja pajaohjauksen keskeiseksi tavoitteeksi nousee nuoren ohjaaminen epäonnistumisansasta onnistumiskehälle. Tässä ohjaajien rooli on merkittävä. Ohjaajien tärkeäksi tehtäväksi nousee nuoren itsetunnon vahvistaminen ja positiivisten asioiden korostaminen. Nuorten työpajoissa on mahdollisuus antaa nuorelle tukea ja apua sekä työ-, ammatti- ja urasuunnitelmien tekoon että muuhun arjen- ja elämänhallinnallisiin asioihin. Pajatoiminnan tulisi tarjota nuorelle hyviä kokemuksia, jotka voimaannuttavat ja valtauttavat nuorta. Epäonnistumisansasta onnistumiskehälle EPÄONNISTUMISANSA Epäonnistumisen ennakointi ONNISTUMISKEHÄ Onnistumisen ennakointi Itsetunto tehtävään liittymätön toiminta INTERVENTIO OHJAUS Itsetunto + suunnitelmallisuus, tehtäväkeskeisyys Epäonnistuminen Onnistuminen (Nurmi ym. 1992, Piri 1997) Tavoitteet 1) Tarjotaan vuosittain 45:lle Päijät-Hämeen kuntien nuorelle tuettua työharjoittelua 5 kk jaksoissa. 2) Yksilöitä tuetaan koulutukseen ja/tai työelämään, henkilökohtaisella työllisyyspolulla etenemistä sekä lisätään valmentautujan elämänhallintaa ja toimintakykyä. 3) Jokaiselle Dynamon pajajakson nuorelle tehdään realistinen jatkopolkusuunnitelma. 5) Dynamon toimintaa kehitetään vuoden 2008 aikana ottamalla käyttöön Sosiaalisen Työllistämisen Laadunarviointimalli. 6) Dynamon viestintä tuotteistetaan. 7) Arjenhallinnan Taito-pajojen järjestäminen aloitetaan nuorille. 8) Dynamon työntekijöille tarjotaan työnohjausta. 4) II-asteen koulutusta tarjoaviin koulutusorganisaatioihin rakennetaan kiinteämmät suhteet. 6

7 PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Edellisen hankkeen aiesopimusten pohjalta on tehty suulliset aiesopimukset, joissa Hollola lupautuu ostamaan 7 työpajapaikkaa / projektiaika Dynamo-hankkeelta, Asikkala 1 paikan / vuosi, Orimattila 1 2 paikkaa / vuosi ja Nastola 1 paikan / vuosi. Edellä olevat sopimukset edellyttävät, että kyseessä olevilla kunnilla ja kaupungilla on nuoria, jotka ovat kiinnostuneita tulemaan Dynamoon työharjoitteluun. Kunnat ostavat työpajapaikkoja vain tarvittaessa. Lisäksi muita Dynamoon ohjaavia tahoja ovat TE-toimisto, Päijät-Hämeen Koulutuskonserni, Akseli-työpajat, Nuorten työharjoitteluyksikkö Horisontti, Nuorten monipalvelukeskus Domino, Lahden seudun nuorisoasunnot ja Lahden alueen perhekodit. Edellä mainittujen sopimusosapuolten ja yhteistyötahojen kanssa on tehty tuloksekasta yhteistyötä jo edellisen ESR-hankkeen aikana. Oleellinen osa nuoren onnistunutta työharjoittelujaksoa on ohjaavan tahon ja Dynamon välillä vaihdettava informaatio ja työnjaon mutkattomuus. Nuoren saattaen vaihtaminen toimenpiteestä toiseen suunnitelmallisesti onnistuu erityisen hyvin oman organisaation sisällä. Nuorisopalveluissa toteutetaan yhteisesti sovittua tapaa nuorten siirtymisissä, jotka tapahtuvat tuetusti ja harkitusti sekä hyvässä yhteistyössä. Dynamon toimintatapa on tavoitteensa ja visionsa mukaisesti tullut tunnetuksi toimintamuodoksi yhteistyökumppaneiden keskuudessa Lahden kaupunkiseudulla. Tästä osoituksena on se, että nuoria ohjautuu Dynamon työpajoille laajasti eri tahojen ohjaamina. Erilaisia ohjaavia tahoja on projektiaikana ollut 26. Yhteistyö nuorta ohjaavien tahojen kanssa on ollut pääsääntöisesti toimivaa ja joustavaa. Erityisen hienoa on ollut huomata kuinka kaikilla nuorta ohjaavilla tahoilla on ollut yhteinen halu ja tavoite nuoren jatkopolun kestävään suunnitteluun ja toteutukseen. TE-toimisto on ollut merkittävin nuoria ohjaava taho. TE-toimiston kautta on ohjautunut kolmen vuoden aikana 44 nuorta (kokonaismäärä 138), joka on kolmasosa koko nuorten kokonaismäärästä. TE-toimiston kanssa yhteistyö on ollut joustavaa ja sujuvaa. Erityisesti yhteistyö Dynamon nimetyn yhteyshenkilön Riitta Hirvonen-Lankischin kanssa on ollut toimivaa. Toiseksi eniten Dynamoon on ohjautunut nuoria Lahden seutukuntien kautta. Lähikunnista nuoria on ohjautunut yhteensä 26. Yhteistyö kuntien kanssa on ollut joustavaa ja tehokasta. Kunnista ei ole vain sysätty nuoria Dynamoon, vaan tuki ja apu omasta kunnasta on ollut koko ajan saatavilla. Yhteydenpito nuoren asioista on ollut ajanmukaista ja toimivaa. Lisäksi kunnista ohjaava taho (sos.toimen edustaja tms.) on ollut mukana nuoren väli- ja loppuarvioinneissa. Dynamon pajajakson jälkeen nuori on saattaen siirretty takaisin muihin lähettävän kunnan palveluihin mikäli koulutustai työpaikka ei ole ollut ensisijainen mahdollisuus nuoren jatkopolkusuunnitelmaksi. Nuorisopalveluiden sisälle on rakennettu työllisyysportaat, joita pitkin nuori voi ohjatusti siirtyä. Työharjoitteluyksikkö Horisontin kautta nuoria on ohjautunut Dynamoon kolmanneksi eniten. Kahdeksantoista nuorta on ohjattu Dynamoon Horisontista. N U O R T E N T Y Ö L L I S T Ä M I S E N P O R T A A T Starttivaihe 1. Kuntoutusvaihe 2. Ohjaava ja valmentava vaihe 3. Ammatillisen orientaation vaihe 4. Työllistämisvaihe 5. Itsenäisen toiminnan vaihe 1. E T S I V Ä T Y Ö 2. D O M I N O D Y N A M O 3. H O R I S O N T T I 4. A K S E L I työharjoittelu, työkokeilu, työvoimakoulutus tuettu työpajatoiminta koulutus, työelämä tukityöllistyminen, oppisopimus 0. kuntouttava työtoiminta T E - T O I M I S T O päivätoiminta 7

8 Dynamoon nuoria ohjaavat tahot: Alipi-hanke 1 Asikkalan kunta 4 Domino 2 Duuri-hanke 1 Etsivä työ 4 Hollolan kunta 9 Horisontti 18 itse 9 Järvenpään kaupunki 1 Kasvun portaat 1 Kaveri 9 Kuntouttava työtoim. 1 Lehti -ilmoitus 9 Lyhty 2 Nastolan kunta 4 Internet 2 Nuorisopsyk. 1 Oma-ura 1 Orimattilan kaupunki 8 Patina 1 Salpaus 1 Sipilän varakoti 2 Stoppari 1 TE-toimisto 44 Varhaiskuntoutus 1 Vasamakoti Dynamon yhtenä tavoitteena on ollut tarjota työharjoittelua 45 nuorelle vuosittain. Yhteensä 138 nuorelle on tarjottu työharjoittelua kolmen vuoden aikana. Nuoria on tuettu henkilökohtaisella työllisyyspolulla sekä yhteishaussa. Lisäksi valmentautujien toimintakykyä ja arjenhallintaa on lisätty. Jokaiselle nuorelle on tehty realistinen jatkopolkusuunnitelma, joka tukee nuoren mahdollisuuksia onnistua omalla henkilökohtaisella työllisyyspolullaan. Toisen asteen oppilaitokseen on rakennettu kiinteämmät suhteet. Yhteistyötä on tiivistetty mm. pyytämällä Salpauksen edustaja ohjausryhmään. Lisäksi Salpauksen hallinnoiman Työnäky-hankkeen (ESR) kanssa on tehty yhteistyötä. Yksilövalmentaja on osallistunut Työnäky-hankkeen koordinoimaan verkostoon. Verkosto on kerran kuukaudessa kokoontunut jakamaan kokemuksia hyvistä käytännöistä työllistymisohjaukseen liittyen. Verkostossa on tarkasteltu eri toimijoiden työmenetelmiä ja työkaluja, jaettu kokemuksia, pohdittu kehittämistarpeita ja opittu yhdessä. Ryhmässä on myös levitetty tietoa yhteistyöverkoston mahdollisuuksista nuorten työllistymisen edistämiseksi. 8

9 JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Dynamon viestinnän tuotteistaminen Dynamon toiminnasta on tiedotettu säännöllisesti vuosien aikana. Tiedotteita on lähetetty 13 kappaletta, joista kaikki on julkaistu Lahden kaupungin Intranetissä ja Internetissä. Paikallislehdissä on ollut juttuja Dynamosta 71 kertaa. Dynamon viestinnän tuotteistaminen on Dynamon projektisuunnitelman yksi painopiste vuosille Dynamon viestinnän tuotteistamisessa on ollut kysymys vahvasti nuorten ohjaamisen ja kohtaamisen prosessista. Ei ainoastaan esitteestä, joka on prosessin lopputulema. Kymmenen kuukauden prosessin tuotteena on syntynyt kuvasto/esite, jossa Dynamon toiminta tehdään sidosryhmille näkyväksi nuorten ja henkilökunnan tuottaman tiedon avulla sanoin ja kuvin. Nuoret ovat olleet merkittävässä osassa viestinnän tuotteistamisprosessia. Dynamon tavoitteena ja painopisteenä on ollut Dynamo-tietoisuuden lisääminen. Yksi merkittävimmistä Dynamo-tietoisuutta lisäävästä toiminnasta on Dynamon draamapajan esitykset, joita on ollut yhteensä 67. Katsojia draamapajan esitykissä on ollut Muihin Dynamon tiedotus- ja markkinointitilaisuuksiin on osallistunut henkilöä. Lisäksi Dynamolla on omat nettisivut net/dynamo, joissa kerrotaan Dynamon perustoiminnasta ja tiedotetaan ajankohtaisista asioista, mm. pajajaksojen alkamisista ja draamapajan esityksistä. Medianomi ja muotoilija, Laura Mellasen tehtäväkuvaus Dynamon viestinnän tuotteistamiseen liittyen - graafinen suunnittelu ja taiteellinen ohjaus - projektisuunnittelu ja prosessin ohjaus - tuotteistaminen - nuorten kohtaaminen - taidekasvatuksellinen ote - markkinointiviestinnän tavoitteiden tuntemus ja niiden soveltaminen sosiaaliseen ympäristöön - sosiokulttuurisen innostamisen perusperiaat- teiden tuntemus - luovat ja toiminnalliset menetelmät ideoinnin, suunnittelun ja tuotteistamisen välineinä - visuaalisen viestinnän teoria ja käytäntö - narratiivisuus ja kuvallinen kerronta Dynamolle on perustettu vuoden 2010 aikana omat Facebook-sivut ja vuoden 2011 alusta yksilövalmentajalle on rakennettu oma Facebook-profiili. Sosiaalisen median avulla pyritään tavoittamaan yhä useampi nuori. Lisäksi Facebook-sivut mahdollistavat tehokkaamman nuorten seurannan ja tätä kautta Dynamon vaikuttavuuden arviointi paranee. Alla Dynamon mediapajan valmistamia viestintään ja markkinointiin liittyviä painotuotteita. 11 kpl 6 kpl 6 kpl 5 kpl 4 kpl 4 kpl 3 kpl 3 kpl 1 kpl 1 kpl 1 kpl 1 kpl Innovatiivinen viestinnän väline Toiminnallisin ja luovin menetelmin Dynamon nuoret (ja henkilökunta) Lauran ohjauksessa Nuoria Dynamoon ohjaaville tahoille ja tuleville dynamonuorille OD - Mitä tehtiin? - Miten tehtiin? - Kuka teki? - Kenelle? teknine n ja ympäri stötoim iala V LY LV W\ V WR LP LD Lehti-ilmoituksia Julisteita Käsiohjelmia Paperikasseja Joulukortteja Flyereita Cityvalotaulujen julisteita Kutsuja Esitteitä Kuvasto Tarrat Ovikangas mapaja esittää Dynamon Draa c o Ohittaako hän sinut Polkeeko Vihreä kulkija vastaasi? vierustoverisi buskävellen kadulla? Vai vihertääkö sissa? Minusta rohkeus näkyy täällä yhteishenge ssä; kaikil la ryhmässä on rohke utta olla oma sillä juuri itsensä, yhteishenki on mahdo listanut sen. lkaikilla on ta tukea toisiaa rohkeutapua ja tukea n ja myös pyytää kun sitä see. Rohke tarvitus näkyy myös siinä, että tuettu ina kokeilla siipiäm me uskallamme me. ana päivänä 22.9 Jos näet Vihreän kulkijan autottom ja aika sekä oma lähetä viesti: VK, bongaus paikka ajassa n mapnumeroo iseen. nimesi Draa n ja kulttuurin tekem tutustutaan taitee uria tehdään kulttu Koiviston auton matkakortlun aikan rjoitteien arvotaan Työha j keskensekä ryhmän tarpeista Osallistuj liittyviä tilaustöitä eja i-(4 kpl). alaan(2 projektit suunn kpl) sekäti.vr:n Kaikkilahjakortt teja valmiita lähtevä loppuprojek n, voimi än tetaan ryhm t: Lahden ympäristöä seudun tellaan ja toteu t sisältä voiva seneijärjestävä ktit Tempauk Proje ksia ole. harjoi- Dynamon käsikirjoituja lveluiden nuorisopa ja kirjallisia Lahden palvelut, kuvallisia mm. teatterillisia aja. draamap tuksia. oviikko Lisätietoja: siivet selässä KOIVISTON AUTO LAHDEN LIIKENNE Pääosassa haave Ethän pelkää elämää? Näe asiat uudella tavalla Sano kyllä elämälle Valloita koko maailma nuorten seudulline n työllisyysh anke WW W.N UOR ILAH TI.NE T/D YNA MO f 9 R r than Bette shit! y Disne f RAV INTO LA D RAA MA T ARJ OAA TEA Dyn TTE amo RI-IL n d Rav raam intola apaja Ensim n ka tt mon mäinen auksesta avaa le ip k apaja asia uolinen attaus o pääsee ikkiravin Käsikirjoitus: Draam kas, my tolan n 9.0 nau väli saa niemi ja Lauri Keski nu valita ös vega ttimaan Ohjaus: Laura Pelto 0 ja an Men itsell toine un o een eille so n ka piva n laa suuh 17 tt, a ti un s 2 Esityksessä ssä: opiv valikoim kaik 4-vuotia nut ja ko kki esitysjärjestykse / Universe, käytettävä musii si an. K a a e du möter varg, Life opett ravinto t nuore maistan aikk Detektivbyrån: Om havet vid Hus t ii la låda, a u i n to t Rymden imiv graa jineen. an ova Golden planet at ra Dynam Bombay Lounge: t fisen R smusiikki.a. ilme avintola lämpimä vintolas on draam Sims- pelin tunnu e people:n Y.M.C on antanut Villag en o Lisäksi innoitusta n su n sisustu sti terve sa kokke apa Nuo unnit rt tu apaja ellut ksesta ja lleita k ina, t Lavastus: Draam -rah en seud a o Dyn u niemi amo ulkoilm ikki 7 ja & Laura Pelto kaup itteinen llinen ty Puvustus: Sisustuspa n me e ö u p diap estä v polu nkiseud rojekti. llisyysha aja. t koh un n D n k y e n joilla a ti am u D. mati orille. D mon pa ynamo yn llista ja o koulu amon ta t tarjoa n Lahde vat nn rkoit tusta työ uk. Työ harjo sena on harjoit itella ra Lähd voi d kenta e leik raam kiin a-, - tu Lavalla pa, a Komp a Golnick, Emm Essi Eteläpää, Emm Metsä, Viivi Meiseri,, Antti Turo Laaksonen Sanna Pesonen, Noora Nurminen, o Vaini Erika Sternad, Tiina

10 Prosessin ohjauksesta vastasi Laura Mellanen ja sen sisällöstä vastasi nelisenkymmentä Dynamon nuorta ja osin Dynamon henkilökunta. Tavoitteena oli tehdä näkyväksi Dynamon toimintaa ja sen ainutlaatuisuutta luovin ja toiminnallisin menetelmin. Tärkeintä oli kuvata ja kuvittaa nuoren henkilökohtainen kokemus. Ideoinnin avulla syntyi 30 erilaista ideaa, joista kuutta jatkokehitettiin ja lopuksi syntyi kolme eri konseptikokonaisuutta, joista nuorista ja työntekijöistä koottu jury valitsi parhaan. Näin syntyi kuvasto Dynamo nuoren yllä, työpajatoiminnan vahvuudet nuorten pukemina sanoiksi, kuviksi ja ylleen. Projektikuvaus vaiheet 1. toimeksianto 2. ideointi 3. konseptivaihtoehtojen kehittäminen 4. valinta 5. pohjatyö ja avainsanat: minä, Dynamo ja toiveet 6. avainsanojen tutkiminen 7. kokonaisuuden esittely 8. kuvallinen viestintä 9. avainsanojen kuvittaminen 10. paitojen, printtien ja valokuvien suunnittelu 11. paitojen valmistus 12. kuvaus 13. tekstisisällön tuottaminen 14. graafinen toteutus Dynamo-kuvasto koostuu Dynamon nuorten suunnittelemasta t-paitamallistosta, jota he esittelevät omin kasvoin kuvastossa. Paidat valmistetaan itse ja tekstisisällöt viestivät nuorten kokemia asioita Dynamolla. Avainsanoiksi nuoret valitsivat 1. kokemus 2. ammatinvalinta 3. itsevarmuus 4. rilleys 5. valmius itsenäiseen elämään 6. rohkeus 7. tulevaisuus (jatkopolku) 8. yksilöllisyys (oma itse, minuus) 9. kuvaaminen 10. itsetuntemus 11. turvallisuus (rohkeus) 12. monitaitoisuus 13. toimeentulo (raha) 14. ystävyys 15. yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuus Keskiössä olivat nuoret ja heidän voimaantuminen ja kehittyminen sekä sen kuvalliseen ja viestinnälliseen muotoon saattaminen. Nuoret haluavat tulla nähdyksi osaavina, luovina ja kykenevinä yksilöinä, ei moniongelmaisin rassukoina. Mellanen on kehittänyt ja räätälöinyt työskentelytavan, joka on kohdennettu sosiaalisen työllistämisen kontekstiin, jossa kohderyhmä on mukana tuottamassa erilaisin toiminnallisin keinoin informaatiota viestinnän tuotteeseen. Graafinen suunnittelu on vain pieni osa tällaista tehtäväkuvaa. Tämän kaltaisessa viestinnän innovatiivisessa tuotteistamisprosessissa, joka kohdennetaan vaikeassa työmarkkinatilanteessa oleviin ammattikouluttamattomiin nuoriin, on hyvin oleellista nuoren kohtaaminen ja sosiokulttuurinen innostaminen. Tällainen kohtaaminen ja innostaminen edellyttävät erityisosaamista. Prosessi kokonaisuudessaan oli innovatiivinen ja kokeellinen. Nuoret antoivat hyvää palautetta prosessista ja kokivat sen merkityksellisenä omaa elämää avaavana kokemuksena. Työntekijät kokivat prosessin mielekkääksi ja hienoksi kokemukseksi, vaikkakin osin melko työlääksi, koska viestinnän tuotteistamispäivät rikkoivat pajan aikatauluja ja arkirutiineja. Projekti lisäsi henkilökunnan työmäärää ja toisaalta myös yhteisöllisyyttä niin työntekijöiden kuin nuortenkin kesken. Esimerkkinä kohderyhmän nuoren kuvaus valitsemastaan sanasta Rohkeus: Minusta rohkeus näkyy täällä yhteishengessä; kaikilla ryhmässä on rohkeutta olla oma itsensä, sillä juuri yhteishenki on mahdollistanut sen. Kaikilla on rohkeutta tukea toisiaan ja myös pyytää apua ja tukea, kun sitä tarvitsee. Rohkeus näkyy myös siinä, että tuettuina me uskallamme kokeilla siipiämme. (Gabriel Pietiläinen, Dynamon nuori 2009) Taiteen soveltavan käytön tulee ulottua yhteiskunnassa kaikkiin niihin toimintoihin, joissa se on mielekästä ja yksilöiden tai yhteisöjen elämää hyödyttävää. Taloudelliseen toimintaan, alueelliseen ja paikalliseen kehittämistyöhön, työelämän käytäntöihin, sosiaali- ja terveystoimeen, koululaitokseen (Taide- ja taitelijapoliittinen toimikunta TAO, 2002). Keskeistä ja tärkeää projektille oli nuorten osallistaminen sisällöntuotantoon ja toteutukseen. Tavoitteena oli antaa nuoren näyttäytyä osaavana ja kauniina. Menetelminä prosessissa käytettiin sosiokulttuurista innostamista, toiminnallisuutta ja voimauttavan valokuvan elementtejä. Prosessissa yhdistyi markkinointiviestinnälliset tavoitteet ja taidekasvatusta soveltavat menetelmät. 10

11 ONGELMAT JA SUOSITUKSET Projektiaikana ongelmallisinta on ollut kohderyhmän haasteellisuus, joka on heijastunut myös työntekijöiden työssä jaksamiseen aika ajoin. Dynamon kohderyhmänä on vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevat nuoret, joilla ei ole ammatillista koulutusta. Vaikeassa työmarkkinatilanteessa nuoret ovat silloin kun työllistymiselle on muitakin esteitä kuin ammatillisen koulutuksen puuttuminen, esim. fyysiset ja psyykkiset sekä sosiaaliset vajavuudet sekä päihde- ja mielenterveysongelmat. Lisäksi osalla kokemukset ainaisista epäonnistumisista ovat muovanneet minäkuvaa negatiiviseksi. Epäonnistumiset ihmissuhteissa ja koulussa näkyvät työpajojen arjessa siten, että motivoiminen ja innostaminen ovat usein työvalmennuksen keskiössä. Vasta toissijaisina asioina tulee työhön liittyvien taitojen ja tietojen ohjaaminen. Dynamon kohderyhmän nuorilla on usein kasautuneita ongelmia, jotka aiheuttavat syrjäytymistä yhteiskunnasta. Syrjäytyminen on prosessi, joka koostuu eri elämän alueilta hyvinvointi, elämänlaatu ja elämänhallinta. Syrjäytyminen näistä jostakin altistaa syrjäytymistä toisillakin osa-alueilla. Osallisuudella on useita ulottuvuuksia: 1) taloudellinen toimeentulo, 2) poliittinen, 3) sosiaalinen, 4) kulttuurinen ja 5) koulutuksellinen. Dynamon tavoitteena on osallistaa nuori mahdollisimman monelle eri osallisuuden alueelle. Tätä kautta nuori saadaan kokemaan yhteiskunnallista ja yksilöllistä subjektiutta. Syrjäytyminen on sellaisten yhteisöjen ja toimintajärjestelmien ulkopuolelle joutumista, joihin kuulumalla ihminen ylläpitää elämän laatua ja hallintaa. (Hämäläinen, Nuoret pois tyhjän päältä kumppanuusfoorumi ) Dynamon kohderyhmän nuorilla yli 50 % todettiin olevan mielenterveys (34 %)- tai päihdeongelmia (20 %). Nämä ongelmat näkyvät niin ihmissuhteissa kuin arjenhallinnassakin ja vaikeuttavat pajajaksosta selviytymistä. Yhdeksi Dynamon työpajajakson keskeyttämisen syyksi totesimme myös sen, että ohjaavilla tahoilla ei ollut aina tarpeeksi realistista näkemystä nuoren psyykkisestä tai fyysisestä tilasta ja sitä kautta nuoren mahdollisuudet suoriutua työharjoittelujaksosta olivat heikot. Erityisesti silloin, kun nuorella on mielenterveystai päihdeongelma mutta ei hoitosuhdetta, Dynamon menetelmien avulla on vaikea varmistaa turvallinen ja onnistumisia sisältävä pajajakso nuorelle. Tilanne lisää epävakautta myös muiden nuorten työharjoittelun onnistumiselle, koska vertaisoppimista tapahtuu myös negatiivisesti. Dynamolla on tämän projektikauden aikana ollut työharjoittelussa 138 nuorta, joista 45 nuorta keskeytti pajajakson. Keskeytyksistä positiivisia oli 16. Positiiviset keskeytykset ovat yleensä koulutukseen, tukityöhön tai avoimille työmarkkinoille pääsy. Negatiivisia keskeytyksiä on ollut 29. Negatiiviset keskeytykset ovat yleensä liittyneet mielenterveys- tai päihdeongelmiin, jotka ovat heijastuneet arkeen ja näin ollen pajajaksosta suoriutuminen on ollut mahdotonta tässä elämän vaiheessa. Moniammatillinen yhteistyö on ehdoton edellytys hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi. Tällöin nuoren on mahdollista voimaantua ja saada asiansa kuntoon niin, että kestävien koulutus- ja ammattisuunnitelmien on mahdollista toteutua. Dynamo ei ole hoidollinen ja kuntouttava yksikkö. Vaikka kuntouttavan toiminnan elementtejä onkin olemassa, lähtökohtana toiminnassa se ei ole. Osittain liian haasteellinen kohderyhmä on kuormittanut henkilökuntaa ja vaikeuttanut työntekijöiden työssäjaksamista. Tähän pyrittiin kuitenkin heti reagoimaan tarjoamalla työntekijöille mahdollisuus työnohjaukseen ja välittämällä ohjaaville tahoille tiedon ja toiveen työharjoittelijaehdokkaiden työ- ja toimintakyvyn riittävyydestä sekä muista nuoren auttamisverkostojen tarpeellisuudesta. Pelkästään työ- ja yksilövalmennuksen keinoin mielenterveys- ja päihdeongelmainen nuori ei ole autettavissa. Työ- ja elinkeinoministeriön muuttuneet linjaukset nuoren työharjoitteluajasta (maksimi aika 6 kk) saman organisaation alaisuudessa on haitannut lahtelaisten nuorten mahdollisuuksia jatkaa Dynamon jälkeen työharjoittelua jossakin kaupungin tarjoamassa työharjoittelupaikassa. Jotkut nuoret huomaavat Dynamo-jakson aikana kiinnostuksen esim. päiväkotityöhön, mutta Dynamon 5 kk pajajakson jälkeen nuorella on mahdollisuus olla työharjoittelussa muualla Lahden kaupungin tarjoamissa paikoissa ainoastaan kuukauden. Seutukuntien nuorilla on paremmat mahdollisuudet jatkaa oman kunnan alueella työharjoittelua. Lisäksi projektin toteuttajan näkökulmasta haasteen ja ongelman on muodostanut rahoittajatahon useaan kertaan vaihtunut henkilökunta. ELY-keskuksen henkilökunnan, erityisesti ESR-koordinaattorin vaihtuminen useaan kertaan ja maksatuksen eriyttäminen on tuottanut toteuttajatahon puolella ongelmallisia tilanteita. Ongelmia on ollut erityisesti silloin, kun asioista on sovittu suusanallisesti ilman dokumentaatiota. 11

12 PROJEKTIN TULOKSET aikavälillä on työharjoittelussa ollut 138 nuorta, joista naisia on ollut 75 ja miehiä 63. Lahtelaisia nuoria on ollut 112 eli 81 % työharjoittelijoista. Muut 19 % on ollut pääsääntöisesti Lahden kaupunkiseudun muista kunnista. Asikkalasta on ollut 4 nuorta (3 %), Orimattilasta 8 nuorta (6 %), Nastolasta 4 (3 %), Hollolasta 9 nuorta (6 %) ja Järvenpäästä yksi nuori (1 %). Nuorten sijoittuminen Dynamon tavoitteena on, että 50 % Dynamon nuorista hakee koulutukseen ja 40 % hakeneista pääsee koulutukseen. Nuorista 49 % haki koulutukseen ja hakeneista 57 % pääsi koulutukseen. Nuorten sijoittumiset on tässä laskettu maaliskuussa 2011 olevan tilanteen mukaan. Teemme seurantaa heti pajajakson jälkeen, puoli vuotta pajajakson päättymisestä sekä vuosi pajajakson päättymisen jälkeen. Seurantatiedot on ilmoitettu seurannan mukaan tähän raporttiin, joten ne saattavat olla ristiriidassa seurantaraportin kanssa, joka mittaa aina seurantakauden sen hetkistä tilannetta. Dynamon työharjoittelijoista koulutukseen pääsi 28 % ja työhön 16 % nuorista. Yhteensä työhön tai koulutukseen pääsi 44 % Dynamon työharjoittelijoista. Muuhun ohjattuun toimenpiteeseen (työharjoittelu, kuntouttava työtoiminta, päihdekuntoutus tms.) siirtyi 13 % nuorista ja muuhun toimenpiteeseen 8 %. Loput 35 % jäivät työttömiksi. Positiivisesti sijoittui 65 % nuorista. Nuoret, jotka keskeyttivät harjoittelun, jäivät pääsääntöisesti työttömiksi, joten heidän sijoittumisensa johonkin positiiviseen toimintaan oli loppuun suorittaneita heikommat. Päihde- ja mielenterveysongelmat ovat olleet merkittävimpiä negatiivisesti keskeyttämisen syitä. Nuorten sijoittuminen kunnittain Hollola 9 Orimattila 6 % 8 6 % Asikkala 4 3 % Sijoittuminen toimenpiteittäin työtön % muu (äitiysloma, armeija) 11 8 % Nastola 4 3 % muu ohjattu toimenpide % Kuntapaikat Lahti % Järvenpää 1 1 % koulutus % avoimet työmarkkinat 5 4 % tukityö % 12

13 Nuorten palautteet Kaikilta Dynamon pajajaksolla olleilta nuorilta pyydetään palaute pajajaksosta, myös keskeyttäneiltä. Tosin negatiivisesti keskeyttäneet eivät useinkaan vastaa palautekyselyyn. Dynamossa on projektiaikana ollut 138 nuorta, joista 103 on vastannut palautekyselyyn. Palautekyselyyn on voinut vastata anonyymisti netissä. Dynamon toimintaa on voinut arvioida vaihteluvälillä Strukturoituja kysymyksiä on ollut kymmenen ja avoimia kysymyksiä kaksi. Vuosien Dynamon palautteiden yhteiskeskiarvot kysymyksittäin Työvalmentajan ammattitaito 9,3 Työvalmentajan ohjaustaidot 9,1 Työvalmentaja antoi palautetta riittävästi työstäni 9 Yksilövalmentaja auttoi minua riittävästi elämänhallintaan liittyvissä asioissa 9 Sain tukea ja apua tarvittaessa valmentajilta 9,4 Arjenhallintani parani Dynamon aikana 8,4 Dynamo-pajajakso selkeytti ura- ja ammattitoiveitani 8,3 Terveyteni ja hyvinvointini parani Dynamo-pajajaksolla 8,1 Dynamo-pajajaksosta oli minulle hyötyä 9,3 Työelämävalmiuteni paranivat Dynamo-pajajakson aikana 8,7 Dynamon palautteiden keskiarvot vuosittain Työvalmentajan ammattitaito (6 valmentajaa) 9,5 Työvalmentajan ohjaustaidot (6 valmentajaa) 9,3 Työvalmentaja antoi palautetta riittävästi työstäni (6 valmentajaa) 8,9 Yksilövalmentaja auttoi minua riittävästi elämänhallintaan liittyvissä asioissa 9,2 Sain tukea ja apua tarvittaessa valmentajilta 9,5 Arjenhallintani parani Dynamon aikana 8,5 Dynamo-pajajakso selkeytti ura- ja ammattitoiveitani 8,4 Terveyteni ja hyvinvointini parani Dynamo-pajajaksolla 8,4 Dynamo-pajajaksosta oli minulle hyötyä 9,4 Työelämävalmiuteni paranivat Dynamo-pajajakson aikana 8,8 Työvalmentajan ammattitaito (6 valmentajaa) 9,2 Työvalmentajan ohjaustaidot (6 valmentajaa) 9 Työvalmentaja antoi palautetta riittävästi työstäni (6 valmentajaa) 8,8 Yksilövalmentaja auttoi minua riittävästi elämänhallintaan liittyvissä asioissa 8,8 Sain tukea ja apua tarvittaessa valmentajilta 9,2 Arjenhallintani parani Dynamon aikana 8,1 Dynamo-pajajakso selkeytti ura- ja ammattitoiveitani 8 Terveyteni ja hyvinvointini parani Dynamo-pajajaksolla 7,7 Dynamo-pajajaksosta oli minulle hyötyä 9,1 Työelämävalmiuteni paranivat Dynamo-pajajakson aikana 8,4 13

14 Avoimiin kysymyksiin poimintoja Hyvää Dynamossa oli: Monipuolisuus, osaavat ohjaajat. Sopivan pituinen pajajakso. Samoin päivän pituus. Avoin ilmapiiri. Sai tarpeeksi palautetta. Yksilövalmennus: tuntui, että minusta oikeasti välitettiin ja haluttiin auttaa. Ryhmä oli erittäin hyvä ja sain siitä hyvän kokemuksen. Ammattitaitoiset ja selkeät ohjaajat. Luovuus. Itsevarmuuden ja uskon vahvistaminen omiin taitoihin harjoitteiden kautta. Moni sai varmasti hyviä valmiuksia työelämään. Yhteistyö muiden pajojen kanssa sekä uuden oppiminen. Ihmiset ja ilmapiiri ja tapa jolla tehtiin töitä. Parasta aikaa elämässäni! Kiitos kaikesta kaikille. Dynamo oli ainutlaatuinen kokemus minulle ja en vaihtaisi sitä mihinkään. Toivon sen jatkuvan vielä pitkään ja muidenkin nuorten saavan siitä samaa hyvää oloa kuin minä sain. Kokemukset täältä ovat korvaamattomat Työvalmentajan ammattitaito (8 valmentajaa) 9,3 Työvalmentajan ohjaustaidot (8 valmentajaa) 9,2 Työvalmentaja antoi palautetta riittävästi työstäni (8 valmentajaa) 9,1 Yksilövalmentaja auttoi minua riittävästi elämänhallintaan liittyvissä asioissa 9 Sain tukea ja apua tarvittaessa valmentajilta 9,4 Arjenhallintani parani Dynamon aikana 8,5 Dynamo-pajajakso selkeytti ura- ja ammattitoiveitani 8,5 Terveyteni ja hyvinvointini parani Dynamo-pajajaksolla 8,2 Dynamo-pajajaksosta oli minulle hyötyä 9,4 Työelämävalmiuteni paranivat Dynamo-pajajakson aikana 8,8 Ihan kaikki. Koko ympäristö, ohjaajat, ilmapiiri olivat todella mukavia. Varmasti monille nuorille oli rohkaiseva ja itsetuntoa nostattava kokemus. Elina oli tietty ihan paras. Mun mielestä näitä nuorille tarkoitettuja pajoja on hyvä olla, etenkin kun täälläkin nää asiat suju juuri niin kuin pitää. Ohjaajatkin suhtautuu jokaiseen nuoreen henkilökohtaisesti. Tarpeeksi ohjaten ja valvoen, joten kaiken kaikkiaan hyvä kokemus. Mia ja Petra osasivat hyvin neuvoa annetuissa tehtävissä ja auttaa jos tarvitsi. Kaikki olivat ystävällisiä ja kivoja ja hauskoja. Monipuolisia tehtäviä, joitakin pieniä tehtäviä lukuun ottamatta. Aina sai suoraa palautetta työn jäljestä. Minnalta sai muihin asioihin liittyen aina apua ja tukea jos oli tarve. Kaikenpuolin mukava työskennellä Dynamolla. Yksilövalmennus on loistava keksintö (arvioinnit). Lisäksi kaikki palaute mitä Dynamossa saa. Palautteen anto. Alli auttaa kaikkia apua tarvitsevia myös minua, vaikka ei olekaan arjenhallinnan ongelmia. Myös Auli ja Mari. Dynamo vahvisti minun tarkkoja ammattisuunnitelmia. Antoi itsevarmuutta toteuttaa koulutussuunnitelmat ja teki minusta avoimemman ja sosiaalisemman. Dynamossa selkiytyi tarkemmin mikä minä olen ja miks? Sai paljon itseluottamusta ja sai hyvin tutustua työelämään. Sai hyviä neuvoja omaan elämään. 14

15 Tämä oli elämäni parasta aikaa, voisin sanoa. Ensimmäistä kertaa oli jokin joka kiinnosti, koulut ei kiinnostaneet koskaan niin oli hienoa löytää jotain muuta mitä olisi mahdollista tehdä. Tulen kaipaamaan näitä aikoja paljon. koska elämässäni tulee olemaan tyhjä aukko kun joutuu luopumaan tästä jaksosta ja jokainen mahtava persoona jatkaa omia teitään. Toivon että tulen näkemään kaikkia jatkossakin. Sydämeeni tämä jakso jää. Tästä eteenpäin aion jatkaa opiskelua tiedonpuussa, jossa korotan numeroitani. Uudella todistuksella haen ammattikouluun, johon myös toivon pääseväni. Haluisin myös töitä kesäksi ja ennen syksyä, koulujen alkua. Tätä viittä kuukautta en unohda ikinä! Ystävät ja itsevarmempi esiintyminen. Löysin karismani, jota en ole koskaan edes tiennyt olevan olemassa. Kokemukset ja onnistumiset toivat minut takaisin elämään kiinni. Vasta Dynamon alettua olen saanut elämästäni kiinni. Tuntuu että masennuksen jälkeen viime vuonna aloin vihdoin elää ja toivon että tästäkin vuodesta tulisi entistä parempi. Jään kaipaamaan kaikkia täällä ja muistoja joita olemme yhdessä kokeneet. Dynamo sai minut ajattelemaan omaa tulevaisuuttani paljon positiivisemmin ja sain todella paljon vaihtoehtoja opiskelupaikkoihin. Dynamolta sain hyvät lähtökohdat työ/opiskelu elämään, kun tätä joskus myöhemmin luen, muistan että olin tuolloin menossa päiväkotiin ihan kunnon töihin, jonka Dynamon kautta sain. En uskonut löytäväni tulevaisuuttani täältä ja kaiken sen löytyessä helpotuin, on jotain mistä pitää kiinni. Kehittämisehdotuksia: Pidempi pajajakso. Siitä, että myöhästelee saa olla vihaisempikin. Joskus liian tiukka kuri, joskus liian löysä. Palautetta liikaakin, itsenäisempi työskentely nuorille. Enemmän alan paikkoihin tutustumista esim. paino, radio yms. Vähän enemmän voitaisiin patistaa asioihin. Työmäärä oli jakautunut epätasaisesti jakson aikana. Joskus oli runsaasti töitä ja joskus ei taas ollut kauheasti tekemistä. En ole enää hajamielinen tulevaisuudestani, vaan tiedän mitä oikeasti haluan. Kaikki kiitos kuuluu Dynamon draamapajalle, mutta myös sen ihmisille, ohjaajille ja meidän ja muidenkin pajojen ryhmille. 15

16 Asiakastyytyväisyyskyselyt Dynamon tilaaja-asiakkaille (kunnat, muut yhteistyökumppanit, TE-toimisto, pajojen tuotteiden ja palveluiden ostajat) on lähetetty tyytyväisyyskysely vuosina 2009 ja Tyytyväisyyskysely on osa nuorisopalveluiden asiakkaille suunnattua tyytyväisyyskyselyä, josta Dynamoa koskevat kohdat on poimittu. Asiakastyytyväisyyskyselyn arviointi on toteutettu vaihteluvälillä 1-5. Kysely lähetettiin vuonna taholle, joista 11 vastasi kyselyyn. Vuonna 2010 kysely lähetettiin 34 taholle, joista 17 vastasi. Pääsääntöisesti vastaajat ovat olleet lahtelaisia. Lisäksi vastaajia on ollut Hollolasta, Orimattilasta, Nastolasta ja Heinolasta sekä lisäksi joistakin muista kunnista, joita ei voinut paikallistaa. Osallistumisen tarkoitus on ollut pääsääntöisesti työhön liittyvä tai ostopalveluun liittyvä. Tieto Dynamon palveluista on pääsääntöisesti tullut nuorisopalveluiden työntekijöiltä. Palveluun oltiin erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä. Kukaan vastaajista ei valinnut kohtaa tyytymätön tai erittäin tyytymätön. Henkilökunnan osaaminen koettiin 4,4 arvoiseksi. Asioinnin helppous ja joustavuus 4,4 ja ystävällisyys 4,6. Luotettavuus ja turvallisuus koettiin 4,6 arvoiseksi. Yhteiskeskiarvo henkilökunnan osaamisen ja luotettavuuden ja turvallisuuden kesken oli 4,6. Lisäksi avoimiin kysymyksiin vastattiin seuraavasti: STL-malli Dynamon jatkohankkeen yhtenä painopisteenä on ollut Sosiaalisen työllistämisen laadunarviointimallin (STL) käyttöönotto osaksi Dynamon toimintaa. STL-malli on työkalu Dynamon suorituskyvyn ja toiminnan tarkasteluun ja analysointiin. Sosiaalisen työllistämisen laadunarviointimalli on otettu käyttöön vuonna 2008, jolloin ensimmäisen kerran kuvattiin jokainen osa-alue. Kuvausalueet ovat jaettu toimintaa koskeviin: 1. johtajuus, 2. toimintaperiaatteet ja strategia, 3. henkilöstö ja 4. kumppanuudet ja prosessit sekä tuloksia koskeviin: 6. asiakastulokset, 7. henkilöstötulokset, 8. yhteiskunnalliset tulokset ja 9. keskeiset suorituskykytulokset. Kuvausten jälkeen toiminta arvioidaan ja valitaan kehittämiskohteet, joita aletaan työstämään. STL kehittämistyötä tehtiin vuoden 2009 aikana valitsemalla kehittämisalueeksi prosessit. Dynamolla on jo aiemmin kuvattu työ- ja yksilövalmennuksen prosessi, josta jokainen työvalmentaja on johtanut oman valmentautuja- tai asiakasprosessinsa. Yksilövalmentaja kuvasi valmentautujan rekrytointiprosessin. Näiden kuvausten kautta oma työ ja sen kulku tulee näkyväksi. Vaikka henkilökunta vaihtuisi ei prosessi jää hiljaisen tiedon varaan, vaan se on dokumentoitu. Vuoden 2010 aikana kuvattiin Dynamon toiminta uudelleen ja vuoden 2011 alussa toiminta arvioidaan, jonka jälkeen valitaan taas uudet kehittämiskohteet. Täten Dynamon toiminnan laatua tarkkaillaan ja parannetaan koko ajan. Sain sovitulla aikataululla tilatut työt, jotka tehtiin huolellisesti. Saan aina asiantuntevaa, hyvän tuulista palvelua ja koen, että Dynamossa toimii ihan oikea pedagogiikka, ei puuhailu tai säilytyslokertointipajailu vailla sisältöä. Nuori viihtyi hyvin ja koki Dynamon toiminnan mielekkääksi. Kokonaisvaltainen ote työskentelyssä on antanut hyvän tuloksen. Dynamon toiminta oli mielestäni nuorelle antoisaa ja kannustavaa. Nuoren poissaoloihin puututtiin jämäkästi. Jälkihuollon ohjaajaa pidettiin ajan tasalla. Dynamon toiminta tarpeellista ja varmasti käyttäjiä olisi enemmänkin, jos paikkoja olisi enemmän. Kiitän yhteistyöstä, taidosta, huolenpidosta, harjoittelupaikoista, töistä ja tilauksista joita olette ennakkoluulottomasti taikoneet. Lämpimät kiitokset miellyttävästä yhteistyöstä ja ystävällisyydestänne! Arvostan työtänne todella paljon. 16

17 PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Dynamon matalankynnyksen työpajatoiminta on syntynyt tarvekartoituksen pohjalta, joten projekti on tarvelähtöinen. Pajojen sisällöt ovat syntyneet kartoituksen ja havaintojen pohjalta. Jokainen paja tekee pajakohtaiset tavoitteet ja suunnitelmat ennen pajajakson alkua. Tavoitteet liittyvät sekä yksilön että ryhmän toimintaan. Lisäksi asetetaan työn tekemiseen ja arjenhallintaan sekä työllisyyspolkusuunnitteluun liittyviä tavoitteita. Tavoitteita peilataan pajajakson lopuksi. Jokainen paja on laatinut toiminnastaan prosessikuvauksen ja yksilövalmentaja on kuvannut rekrytointiprosessin. Tätä kautta pajojen toiminta on kuvattu ja avattu. Viiden kuukauden pajajakso rakentuu neljään isompaan kokonaisuuteen. 1. Tilaustyöt 2. Minä etsimessä 3. Loppuprojekti 4. Portfolio Tilaustöitä yleensä mahtuu jaksolle 1 4 riippuen työn laajuudesta. Tilaustyöt vastaanottaa työvalmentaja ja niissä huomioidaan se, että päästään tekemään erilaisia kulttuurialan töitä. Tilaustyössä tilaaja määrittelee työstä joko vähän tai sen lähes kokonaan. Tilaustöiden teossa harjoitellaan teatterin ja draaman menetelmiä, sekä tavoitteellista ulkoa päin ohjattua taiteentekemistä. Esimerkkejä tilaustöistä: teatterityöpajat esitykset performanssit kuunnelmat näyttelyt juontokeikat Draamapajan sisällöt muokataan vastaamaan kulloisenkin ryhmän tarpeita ja vahvuuksia. Perustoiminnan sisällöissä harjoitukset ovat jokaisen ryhmän kohdalla samat, eroja syntyy ryhmälähtöisesti tehtävissä painotuksissa. Draaman sisällöt vaihtelevat jaksoittain, sillä työtavat ja teemat valikoituvat tilaustöiden ja ryhmän kiinnostuksen mukaan. Draamapaja Otan tässä tarkastelukohteeksi draamapajan toiminnan, jonka sisältö on mielestäni tarkoin suunniteltu ja nuorten palautteet pajan toiminnasta ovat erinomaisia. Lisäksi nuorten sijouttumiset draamapajasta ovat erittäin hyviä. Draamapajassa tutustutaan taiteen ja kulttuurin tekemiseen viiden kuukauden työharjoittelujaksolla. Toiminnassa on korostunut esittävä ja draamallinen toiminta, mutta esimerkiksi tilaustyöt ovat kannustaneet monenlaisten taide- ja kulttuurimuotojen kokeilemiseen. Draaman ja soveltavan teatterin keinoja käytetään pajalla mm. keskustelun, maailman ja minäkuvan hahmottamisen ja ilmiöiden tutkimisen välineenä. Yhdessä kehotietoisuuden kanssa ryhmätoiminta muodostaa draamapajan toiminnan kivijalan. Draamallinen työskentely vaatii luottamuksellisen ilmapiirin, jotta valmentautuja uskaltaa heittäytyä harjoituksiin ja ilmaista itseään. Jokaisen ryhmän aloittaessa työharjoittelunsa ryhmäytymiseen panostetaan erilaisten leikkien ja harjoitteiden kautta. Turvalliseen ilmapiiriin pyritään demokraattisella ohjaamistyylillä, sillä ryhmätoiminnassa korostuu jokaisen mahdollisuus ilmaista mielipiteitään samoin kuin yhteistyötaitojen kasvattaminen. Nuoren osallisuuden tunne herätetään huomioimalla ja kannustamalla häntä. Avoimeen toimintakulttuuriin pyritään luomalla ryhmän yhteiset toimintaperiaatteet. Jokaisen nuoren osallistumisen periaatteiden sopimiseen toivotaan herättävän sitoutumista ryhmään. Ryhmähengen kehittymiselle annetaan draamapajassa aikaa aamurutiinein. Tällaiseksi on kehittynyt työpäiväkirjan kirjoittaminen joko ohjatuin kysymyksin tai avoimin ajatuksin. Kirjoittamisen jälkeen kirjoitettu teksti luetaan ääneen aamupiirissä. Tällä pyritään antamaan jokaiselle ryhmäläiselle mahdollisuus tulla kuulluksi ja toisaalta oppia kuuntelemaan. 17

18 Minä etsimessä jaksolla draamapajan työharjoittelijat tutkivat omaa itseään. Jakson tavoitteena on kartoittaa, missä tilanteessa tällä hetkellä on ja mitä toiveita sekä haaveita nuorella on liittyen ammatinvalintaan ja muihin henkilökohtaisiin toiveisiin. Lisäksi Minä etsimessä jaksolla kartoitetaan omia vahvuuksia, jotka myös auttavat tekemään ja vahvistamaan ammatinvalinnallisia ratkaisuja. Loppuprojektin tavoitteena on mahdollistaa valmennettaville opittujen asioiden soveltaminen käytäntöön. Projektin aikana nuoren ääni tulee kuulluksi sekä prosessin että tuotoksen kautta. Yhdessä toteutettava loppuproduktio opettaa käytännössä vastuunottoa omasta työstä, päämäärään pyrkimisestä ja projektien loppuunsaattamisesta. Portfoliossaan nuori käsittelee viiden kuukauden työharjoitteluaan draamapajassa, tavoitteenaan luoda subjektiivinen kokonaiskuva kuluneesta ajanjaksosta. Portfolio on itsenäinen työ, jolle nuori luo itse sisällön ja päättää toteuttamistavan. Työssään valmentautuja tuo esille muun muassa omia vahvuuksiaan ja työharjoittelun aikana oppimiaan asioita. Portfolio on näyttökansio, jota on mahdollista hyödyntää esimerkiksi työnhaussa. Portfolion teon rinnalla valmentautuja saa ohjeistusta myös CV:n laatimiseen. Portfolion tavoitteena on auttaa nuorta hahmottamaan viiden kuukauden aikana saadut kokemukset ja saavutetut tavoitteet. Itsenäinen työskentely antaa tilaa pohtia omia vahvuuksia ja erityistaitoja ja portfolio tuo niitä esille konkreettisesti. 18

19 Devising menetelmä draamapajassa Devising-menetelmä on soveltavan teatterin muoto jossa esitys rakentuu ryhmälähtöisesti. Menetelmässä esityskokonaisuus syntyy tyhjästä rakentuen pala palalta ryhmän tuottaman materiaalin ympärille. Ohjaaja tarjoaa työskentelylle työvälineet ja harjoitteet sekä huolehtii prosessin kulusta. Ohjaaja on vastuussa devising-prosessin kokonaisuudesta. Ryhmä tuottaa materiaalia erilaisten teatterillisten harjoitteiden avulla ja materiaalista kootaan esityksellinen kokonaisuus. Draamapajan sisällöt rakentuvat lähes poikkeuksetta devising-menetelmää käyttäen. Draama työpajamenetelmänä toimii erinomaisesti. Dynamon pajoista draamapajassa nuorten sijoittumiset ovat parhaita. Jopa 72 % draamapajassa olleista nuorista on sijoittunut johonkin positiiviseen pajajakson jälkeen. Koulutukseen on päässyt peräti 46 % draamapajan käynneistä, tukityöhön ja avoimille työmarkkinoille 12 % ja muuhun ohjattuun suunnitelman mukaiseen toimenpiteeseen 14 %. Devising muotona tarjoaa nuorelle mahdollisuuden saada oma ääni kuuluviin itselle tärkeistä asioista ja teemoista. Lisäksi devising-prosessissa esiintyjyys on nuorelle helpompi omaksua koska hän on ollut tuottamassa materiaalia alusta asti ja sitä myöten sitoutunut prosessiin syvemmin. Valmiiksi käsikirjoitetusta esityksestä suurin aika menee siihen, että nuori ulkokultaisesti opettelee osansa kun taas devisingissa se rakentuu jo prosessin kuluessa. Prosessinomaisesti rakentunut esiintyjyys tukee kokemattoman nuoren luonnollisuutta ja karismaa. Näin taataan onnistumisia varmemmin, joka draamapajan tavoitteista on ehdottomasti merkityksellisin. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Dynamo on seudullinen hanke, joka tarjoaa mahdollisuuden matalankynnyksen tuettuun työpajatoimintaan myös Lahden kaupunkiseudun nuorille. Seudullisena toimijana pystymme tarjoamaan tasa-arvoiset mahdollisuudet Lahden kaupunkiseudun nuorille osallistua työharjoitteluun Dynamossa. Dynamon pajojen tarjonta tukee sekä tyttöjen että poikien yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua pajojen toimintaan. Remonttipajassa on enimmäkseen ollut poikia työharjoittelussa ja sisutuspajassa on pääsääntöisesti tyttöjä. Sekä draamapajassa että mediapajassa on tyttöjen ja poikien osuus ollut noin puolet ja puolet. Kokonaismäärältään Dynamossa on ollut 53 % tyttöjä ja loput 47 % on ollut poikia. Tasa-arvoa edistetään myös luomalla yhteiset pajasäännöt/arvot nuorten kanssa. Jokainen nuori riippumatta taustasta tai kotikunnasta osallistuu yhteisten sääntöjen ja arvojen tekemiseen heti pajajakson aluksi. Tällöin jokainen nuori sitoutuu ja allekirjoittaa yhteiset arvot. Arvoja ovat muun muassa toisen kunnioittaminen ja arvostaminen. 19

20 HYVÄT KÄYTÄNTEET Dynamossa on kehitetty viiden kuukauden toimiva prosessi, jonka vaikuttavuutta voidaan pitää hyvänä. Alla viiden kuukauden prosessi kuvattuna. DYNAMOPROSESSI Lähettävä taho yhteydenotto Tutustumiskäynti Lähettävän tahon kanssa kartoitus työharjoittelun tarpeesta ja mahdollisista tavotteista RYHMÄVALMENNUS Henkilökohtainen talousneuvonta Ravinto ja terveys Liikuntakasvatus Ihmissuhdetaidotkoulutus Turvallisuus -ja turvakoulutus Kierrätyskoulutus T Y Ö N T E K O A T Y Ö P A J A S S A TYÖVALMENNUS Motivaatiovalmennus - herätetään innostus - positiivinen palaute ja kannustus Osallistuva valmennus - valmentaja osallistuu tasavertaisena työsuoritukseen Ohjaavavalmennus - annetaan neuvoja ja tukea - kasvatetaan itseluottamusta ja varmuutta Delegoiva valmennus - valmentaja kertoo työtehtävän ja osoittaa välineet - työn arviointi YKSILÖVALMENNUS Alkuhaastattelu + kirjallinen alkukartoitus sopimuksen teko Työhön ja omaan pajaan perehtyminen (nuori itse) perehdyttäminen (yksilö- ja työvalmentaja) Nuoren itsearviointi ja syventävät keskustelut + tavoitteiden tarkistaminen (nuoren ja yksilövalmentajan harjoittelulle asettamat tavoitteet) Väliarviointia (Työ- ja yksilövalmentajan arviointi sekä nuoren itsearviointi) + koulutus- ja ammattisuunnitelma (pitkä tähtäin) Loppuarviointia nuori itse/valmentajat jatkosuunnitelmia + välitön suunnitelma (lyhyt tähtäin) Harjoittelu päättyy asiakkuus ei välttämättä pääty vaikka harjoittelu päättyy Todistus - Nuoren kanssa tehtävä kartoitus hänen tilanteestaan ja odotuksistaan Dynamo jaksolta. - Tavotteiden asettaminen yhdessä nuoren kanssa - Tutustumiskäyntejä mahdollisiin jatkopaikkoihin - Kirjallinen arviointi - Valmentajien arvioinnin ja nuoren itsearvioinnin pohjalta tehty arviointi työharjoittelusta Koulutus, työ tai muu henkilökohtaisen suunnitelman mukainen toimenpide - Työelämän pelisääntöjä - Yrityskäyntejä - Retkiä - Tukea byrokratiaan - Messuilla käyntejä - Interventioita - Yhteishakua - Palveluohjausta - AVONn tekstejä - ATK-taitoja - Työnhakupapereiden laadintaa - Portfolio + CV Yhteisöllisyys Dynamon yhtenä hyvänä käytäntönä voidaan pitää yhteisöllisyyttä, jota ylläpidetään sillä, että pajajaksot alkavat ja päättyvät samaan aikaan. Dynamon kohderyhmän nuorilla on usein huonoja ryhmäkokemuksia kouluajoilta. Tällöin Dynamon pienryhmätoiminta, jossa nuoret aloittavat ja päättävät samaan aikaan pajajakson, mahdollistaa nuorille turvallisen ja stabiilin ympäristön viideksi kuukaudeksi. Pitkäaikaisessa pienryhmätoiminnassa nuoret tutustuvat yleensä toisiinsa hyvin ja ystävystyvätkin. Pajajakso tarjoaa työharjoittelun ja arjenhallinnan parantumisen lisäksi kuulumisen ja osallisuuden tunteen nuorille. Yhteisöllisyys on yksi Dynamon tärkeimmistä arvoista ja tavoitteista. Pajajakson alussa jokainen paja panostaa erityisesti turvallisen ilmapiirin luomiseen. Pienryhmätoiminta mahdollistaa uskalluksen oman mielipiteensä ilmaisuun, kokeiluun ja parempaan vuorovaikutukseen. Motivoivan valmennuksen keinoin kannustetaan nuorta omien vahvuuksien ja osaamisalueiden löytämiseen. Dynamon kohderyhmän nuorilla on usein monia epäonnistumisen kokemuksia takanaan. Siksi on hyvin tärkeää, että nuorelle mahdollistetaan hei mähän osaan -tunteita. Positiivinen palaute ja onnistumisen kokemukset lisäävät uskoa omaan itseen ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. 20

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari ESITE TYÖPAJOJEN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TOIMIJOILLE JA SIDOSRYHMILLE 1 Millaisia vaikutuksia työpajatoiminnalla

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun

Lisätiedot

NASTOLA 27.8.2013. Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo

NASTOLA 27.8.2013. Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo NASTOLA 27.8.2013 Alueellinen kehittämispäivä Tuija Hämäläinen & Susanna Palo Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö OKM:n nimeämän nuorisotyön palvelu-

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry Perustajayhteisöt Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry Iisalmen Mielenterveystuki ry Kiuruveden Varapäre ry Sonkajärven Nuorison Tuki ry Sonkajärven Mielenterveyskerho ry Iisalmen Invalidit ry ORGANISAATIO

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN Sivu 1/6 KOKEMUKSIA- KOHTAAMISIA JA KONKRETIAA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 22.2.2013 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Nuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä

Nuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Rannikkopajat Nuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti, Miehikkälä ja 1.5.2007 lähtien Virpi Jonsson työpajajohtaja, Rannikkopajat

Lisätiedot

Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu Lahti

Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu Lahti Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu 47 15100 Lahti www.lahti.4h.fi Tiedon Taidot hanke Ohjausryhmän kokous 1/2015 perjantai 20.11.2015 1 Esityslista 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kohti Lapsiystävällistä Oulua

Kohti Lapsiystävällistä Oulua Kohti Lapsiystävällistä Oulua Kokemuksellinen hyvinvointitieto Suunnittelija Susanna Hellsten Hyvinvointipäällikkö Arto Willman Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut Mitä kaikki lapset tarvitsevat

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet 1.1.2015-30.6.2017 Minna Vaittinen Hyria koulutus Oy 22.11.2016 Mikä hyvinvointiklinikka-hanke on? Hyria koulutuksen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ympäristötieto, -kasvatus ja -toiminta Ympäristöasioiden hallinta sekä materiaali- ja energiatehokkuus TOIMINTA-AJATUS Vanamo-hanke edistää ja tukee Päijät-

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

TURUN STARTTIVALMENNUS

TURUN STARTTIVALMENNUS TURUN STARTTIVALMENNUS Turun Nuorten palvelut Ohjaus ja tuki / Starttivalmennus Jaana Petäjoki 10.6.2015 STARTTIVALMENNUS OSANA ORGANISAATIOTA Starttivalmennus kuuluu Turun kaupungin Vapaa-aikatoimialan

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 20.10.2015 Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 2015 2018 Toimijaverkosto Sosiaalitoimi Nuorisotoimi ja etsivä nuorisotyö Typ / tetoimisto Mielenterveyspalvelut STARTTI VALMENNUS Päihdepalvelut

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

KEVÄT- Keski-Suomen. kehittämisohjelma. Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009

KEVÄT- Keski-Suomen. kehittämisohjelma. Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009 KEVÄT- Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009 Projektipäällikkö Hankeasiantuntija Hankearvioija janne.laitinen@jamk.fi taina.era@jamk.fi raija.laaperi@thl.fi

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA Päivi Känsälä, koordinaattori Valtakunnalliset työpajapäivät Lappeenranta 27.4.2016 Jäsenet 46 600 Yhdistykset 1 151 Toimintaryhmät 68 Marttapiirit 15 Marttaliitto Paikallinen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Sovari -työpajamittarin pilotoinnin alustavia tuloksia Työpajatoiminnan sosiaalisesti vahvistavat vaikutukset

Sovari -työpajamittarin pilotoinnin alustavia tuloksia Työpajatoiminnan sosiaalisesti vahvistavat vaikutukset Sovari -työpajamittarin pilotoinnin alustavia tuloksia Työpajatoiminnan sosiaalisesti vahvistavat vaikutukset Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan

Lisätiedot