YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS. 220 kilovoltin voimajohto Petäjäskoski Kaukonen - Vajukoski FINGRID OYJ 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS. 220 kilovoltin voimajohto Petäjäskoski Kaukonen - Vajukoski FINGRID OYJ 2006"

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 220 kilovoltin voimajohto Petäjäskoski Kaukonen - Vajukoski FINGRID OYJ 2006

2

3 Petäjäskoski Kaukonen Vajukoski 220 kv YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS ALKUSANAT i ALKUSANAT Tämän ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) tarkoituksena on ollut selvittää Petäjäskoski (Rovaniemi) Kaukonen (Kittilä) - Vajukoski (Sodankylä) 220 kilovoltin (kv) voimajohdon ympäristövaikutukset. lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston, Läpin luonnonsuojelupiiri ry:n ja Maataloustuottajain Lapin liitto r.y:n sekä Fingrid Oyj:n ja konsultin edustajat. Pohjakartat Maanmittauslaitos lupa nro 24/MYY/06 Genimap Oy, lupa L6514/06 Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on kuvattu pääreittivaihtoehdon ja sen alavaihtoehtojen merkittävimmät ympäristövaikutukset ja niiden lieventämistoimenpiteet. Lisäksi arviointiselostus sisältää tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista. Selostusraportti koostuu raporttiosasta sekä sitä olennaisesti täydentävistä liitteistä. Muun muassa luonto- ja maisemavaikutuksia käsittelevä kuva-aineisto on pääosin liitteissä 3 ja 4. Hankkeesta vastaavasta Fingrid Oyj:stä työhön ovat osallistuneet ympäristöasiantuntija Lauri Erävuori ja johtoreittiasiantuntija Hannu Ylönen. Yhteysviranomaisena on toiminut Lapin ympäristökeskus, jossa tehtävästä on vastannut ylitarkastaja Leena Ruokanen. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn toteuttamisesta on vastannut Pöyry Environment Oy, jossa projektipäällikkönä on toiminut Jaana Tyynismaa ja projektisihteerinä Tommi Lievonen. Arviointimenettelyä on käsitelty ohjausryhmässä, johon ovat kuuluneet Lapin ympäristökeskuksen, Sodankylän ja Kittilän kuntien, Rovaniemen kaupungin, Lapin liiton, Metsähallituksen, Lapin maakuntamuseon, Lapin

4 ii Petäjäskoski Kaukonen Vajukoski 220 kv YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS SELITTEITÄ SELITTEITÄ Voimajohdon pääosien nimitykset Johtoalueen ja sen osien nimitykset

5 ii Petäjäskoski Kaukonen Vajukoski 220 kv YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS SELITTEITÄ

6

7 Petäjäskoski Kaukonen Vajukoski 220 kv YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS TIIVISTELMÄ iii TIIVISTELMÄ Hankkeen perustelut Lapin alueen sähkönkulutus on kasvanut ja kasvaa ennusteiden mukaan edelleen voimakkaasti etenkin Ylläksen, Levin ja Rovaniemen ympäristöjen alueilla. Alueen verkkoa tulee vahvistaa, jotta sähkön saanti voidaan hoitaa luotettavasti Lapin alueella myös tulevaisuudessa. Fingrid Oyj:llä on sähkömarkkinalain mukainen kantaverkon kehittämisvelvoite. Verkon kehittäminen pohjautuu yhtiön laatimiin pitkän aikavälin verkon kehittämissuunnitelmiin. Sähkömarkkinalain mukaisesti Fingrid Oyj:n tulee myös edistää sähkömarkkinoiden toimintamahdollisuuksia. Hankkeesta vastaavat Hankkeesta vastaava on Fingrid Oyj, jossa vastuuhenkilöinä ovat ympäristöasiantuntija Lauri Erävuori ja johtoreittiasiantuntija Hannu Ylönen. Yhteysviranomaisena toimivassa Lapin ympäristökeskuksessa vastuuhenkilönä on ylitarkastaja Leena Ruokanen. Ympäristövaikutusten arviointimenettely Laki ja asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA-laki 468/1994, 267/1999 ja YVA-asetus 792/1994, 268/1999, uusi YVA-laki ja asetus) edellyttävät, että ennen 220 kv voimajohdon rakentamista hankkeen ympäristövaikutukset tulee selvittää riittävästi. YVA-menettely jakautuu kahteen vaiheeseen: arviointiohjelmaan ja arviointiselostukseen. Ensimmäisessä vaiheessa laadittava arviointiohjelma (YVA-ohjelma) on suunnitelma siitä, mitä hankkeen vaikutuksia arvioidaan ja miten arvioinnit tehdään. YVA-ohjelma sisältää myös tiedot hankkeesta, sen vaihtoehdoista, ympäristön nykytilasta, aikataulusta ja tiedottamisesta. Arviointiohjelman luonnos esiteltiin yleisötilaisuuksissa. Saadun palautteen perusteella ohjelmaa täydennettiin ja se asetettiin virallisesti nähtäville vaikutusalueen kuntiin. Nähtävilläoloaikana kansalaisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä ohjelmasta yhteysviranomaisena toimivalle Lapin ympäristökeskukselle. Lapin ympäristökeskus pyysi arviointiohjelmasta myös lausunnot eri sidosryhmiltä ja kunnilta ja antoi sen perusteella oman lausuntonsa, joka oli ohjeena ympäristövaikutusten selvitystyölle. Tässä arviointiselostuksessa esitellään eri vaihtoehtojen ympäristövaikutuksia, vaihtoehtojen vertailu, arviointimenettelyssä käytetty aineisto ja arviointimenetelmät sekä arviointiin liittyvät epävarmuustekijät. Lisäksi selostuksessa kuvataan haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksia. Yleisö ja sidosryhmät ovat yleisötilaisuuksissa voineet tutustua selostukseen luonnosvaiheessa ja kommentoida sitä. Palautteen perusteella selvityksiä tarkennettiin tarvittavin osin. Lopullinen arviointiselostus asetetaan virallisesti nähtäville vaikutusalueen kuntiin. Nähtävilläoloaikana kansalaisilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus ilmaista näkemyksensä selvityksistä jättämällä mielipiteensä yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen pyytää jälleen eri tahoilta lausunnot ja antaa arviointiselostuksesta lausuntonsa, johon YVA-menettely päättyy. Tutkittavat vaihtoehdot Ympäristövaikutusten arvioinnissa tutkitaan toteuttamisvaihtoehtojen lisäksi yleensä hankkeen toteuttamatta jättämistä eli ns. 0- vaihtoehtoa, ellei sitä YVA-asetuksen (11 ) mukaan katsota erityisestä syystä tarpeettomaksi.tässä hankkeessa 0-vaihtoehtoa ei tarkasteltu, koska se ei ole Fingrid Oyj:n mukaan kantaverkon toiminnan kannalta mahdollista. Hankkeen tarpeen arvioi sähkömarkkinaviranomainen eli Energiamarkkinavirasto rakentamislupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Petäjäskoskella tarkastellaan kahta vaihtoehtoista reittiä. Vaihtoehto A:n reitti ylittää Kemijoen voimalaitoksen alapuolella ja kulkee Jaatilansaarta pitkin yhtyen saaren pohjoiskärjessä nykyisen voimajohdon reitille. Vaihtoehto B:n reitti kulkee 400 kv johtojen rinnalla Antinkorvaan ja Kemijoen itärannan paikallistietä seuraten nykyisen voimajohdon reitille. Kittilän kunnan alueella Tollovuoman pohjoispuolella tarkastellaan kahta vaihtoehtoista reittiä. Vaihtoehto 1 sijoittuu Kittilä- Sodankylä-tien tuntumaan seuraten pääosin 20 kv voimajohtoa. Vaihtoehto 2 sijoittuu

8 iv Petäjäskoski Kaukonen Vajukoski 220 kv YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS TIIVISTELMÄ Kittilä-Sodankylä-tien pohjoispuolelle noudatellen tilarajoja. Sodankylän kunnan alueella Rajalan kylän pohjoispuolella tarkastellaan kahta vaihtoehtoista reittiä. Vaihtoehto 3 sijoittuu Sattasen joen ja Sovasjoen välillä Sokkapetäjän eli Rajalanvaaran etelärinteelle yhtyen Sirkkaan menevän 110 kv voimajohdon reitille Sovasjoen itäpuolella. Vaihtoehto 4 sijoittuu em. jokien välillä Sokkapetäjänvaaran pohjoisrinteelle yhtyen Sirkkaan menevän 110 kv voimajohdon reitille 4 kilometriä aikaisemmin Sovasjoen länsipuolella. Johtoaluekuvat ja pylväsratkaisut ovat alustavia, ja niitä tarkennetaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Vaikutusten arviointi Vaikutusten arviointi on tehty asiantuntijatyönä vaikutusalueen ympäristöstä saatujen tietojen perusteella. Saatavilla olevaa aineistoa on täydennetty kartta- ja ilmakuvaanalyysein, maastoinventoinnein sekä sidosryhmähaastattelujen avulla. Arviointityötä varten perustettiin ohjausryhmä, johon kutsuttiin Lapin ympäristökeskuksen, Lapin liiton, Lapin maakuntamuseon, Lapin luonnonsuojelupiiri ry:n, Metsähallituksen, Lapin lääninhallituksen sosiaali ja terveysosaston, MTK-Lapin, Rovaniemen kaupungin, Kittilän ja Sodankylän kuntien, Fingrid Oyj:n sekä konsultin edustajat. Ohjausryhmä on kokoontunut arviointiohjelma- ja arviointiselostusvaiheissa kerran kummassakin. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman luonnos valmistui maaliskuussa 2006, jolloin hankkeesta pidettiin yleisötilaisuudet Kittilän kunnanvirastolla, Sodankylän kunnanvirastolla sekä Rovaniemen Sinetän kylän yläasteella. Hanketta koskevasta arviointiohjelmasta kuulutettiin ja se oli yleisön nähtävillä vaikutusalueen kunnissa , jolloin siitä on voinut antaa mielipiteitä ja lausuntoja. Lausuntoja ja mielipiteitä annettiin yhteensä 16. Yhteysviranomainen antoi ohjelmasta oman lausuntonsa Keväällä 2006 käynnistynyttä arviointityötä on täsmennetty syksyn aikana. Lokakuun lopulla 2006 valmistui arviointiselostuksen luonnos, josta järjestettiin yleisötilaisuudet Kittilän Kaukosen ala-asteella ja Rovaniemen kaupungintalolla. Saadun palautteen perusteella arviointiselostusta on täsmennetty ja se on jätetty yhteysviranomaiselle jatkotoimenpiteitä varten. Merkittävimmät vaikutukset Kittilässä Mustavaaran alueella vaihtoehto 1 kulkee lehtojensuojeluohjelmaan ja Natura verkostoon kuuluvan kohteen läpi, jonka pinta-alaan ja luonnontilaan voimajohdolla olisi arvion perusteella merkittävät vaikutukset. Vajukoskella Ilmakkiaavan soidensuojelualueen reunassa johtoreitin vaikutukset olisivat arvion mukaan kokonaisuudessaan vähäisemmät. Reitillä on lisäksi useita suojelualueiden ulkopuolisia luontokohteita, joista osa on merkitty Metsähallituksen paikkatietojärjestelmissä ekologisiksi yhteyksiksi tai ns. askelkiviksi. Luontoselvityksen perusteella johtoreittivaihtoehdot 2 ja 4 ovat vähiten luontoarvoja haittaavia. Uusi voimajohto ei aiheuta merkittäviä maisemavaikutuksia. Niillä alueilla, joilla jo nykyiselläänkin on voimajohto, johtoaukean ja voimajohtorakenteiden asema maisemassa vahvistuu. Maiseman luonne muuttuu jonkin verran niillä alueilla, joilla ei nykyisellään ole johtoa. Uudella johdolla ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen nykyiseen tai suunniteltuun maankäyttöön. Kokonaisuutena katsoen johdolla ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen elinkeinoihin, mutta paikallisesti niitä voi syntyä. Uudella voimajohdolla on myönteisiä vaikutuksia matkailun kehittämiselle sähkönsaannin varmistamisen kautta. Hankkeen keskeisimmät kielteiset vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen aiheutuvat muuntoaseman suunnitellusta sijainnista Kittilän Kaukosessa. Yleisesti ottaen voimajohdon koetaan heikentävän sen välittömässä läheisyydessä asuvien elinoloja ja viihtyvyyttä sekä aiheuttavan huolta ja pelkoja sähkö- ja magneettikenttien epäillyistä terveysvaikutuksista. Petäjäskoskella vaihtoehto A haittaa ihmisten elinoloja ja viihtyvyyttä enemmän kuin vaihtoehto B. Mustavaaran alueella vaihtoehto 2 halkoo yksityisiä maita pirstoen niitä jossain määrin, kun taas vaihtoehto 1 sijoittuu pääosin valtion maille. Myönteisiä vaikutuksia koetaan syntyvän talouksien sähkösaannin luotettavuuden kasvaessa.

9 Petäjäskoski Kaukonen Vajukoski 220 kv YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS TIIVISTELMÄ v Luvat ja päätökset Laki ja asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä edellyttävät YVA-menettelyä vähintään 220 kv ja 15 kilometrin pituisissa voimajohtohankkeissa. Ennen hankkeen toteuttamista Fingrid Oyj hakee Energiamarkkinavirastolta sähkömarkkinalain mukaista rakentamislupaa sekä valtioneuvostolta lunastuslupaa. Molempiin lupahakemuksiin liitetään ympäristövaikutusten arviointiselostus ja siitä saatava yhteysviranomaisen lausunto. Rakentamislupaa haetaan vuoden 2007 aikana, samoin lunastuslupaa. Tutkimuslupaa haetaan lääninhallituksesta johtoreitin maastotutkimuksia varten, joissa selvitetään johdon suunnitteluun ja lunastuslupahakemukseen tarvittavat tiedot. Fingrid Oyj on hakenut ja lääninhallitus on myöntänyt tutkimusluvan Fingridin tavoitteena on saada voimajohto välillä Petäjäskoski Kaukonen käyttöön vuonna 2009 ja edelleen Vajukoskelle asti vuonna Kuva [I]. Yleiskartta suunnittelualueesta ja tarkemmat karttaotteet voimajohdon reittivaihtoehdoista.

10

11 Petäjäskoski Kaukonen Vajukoski 220 kv YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 1 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT...I SELITTEITÄ... II TIIVISTELMÄ...III HANKKEEN PERUSTELUT... III HANKKEESTA VASTAAVAT... III YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY... III TUTKITTAVAT VAIHTOEHDOT... III VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... IV MERKITTÄVIMMÄT VAIKUTUKSET... IV LUVAT JA PÄÄTÖKSET... V SISÄLLYSLUETTELO HANKKEEN KUVAUS JA PERUSTELUT HANKKEEN KUVAUS HANKKEESTA VASTAAVA HANKKEEN PERUSTELUT HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT JA PÄÄTÖKSET HANKKEEN LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY ARVIOINTIMENETTELYN SISÄLTÖ Arviointiohjelma Arviointiselostus ARVIOINTIMENETTELYN OSAPUOLET TIEDOTTAMINEN JA KANSALAISTEN OSALLISTUMINEN YVA-MENETTELY OSANA VOIMAJOHDON SUUNNITTELUA Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kv voimajohdon johtoreitin suunnittelu, pylväiden paikat Luontokohteet johtoreitin suunnittelussa Voimajohdon käyttö ja kunnossapito TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT VAIHTOEHTOJEN MUODOSTAMINEN ALUSTAVAT JA MIELIPITEISSÄ EHDOTETUT VAIHTOEHDOT SEKÄ NIIDEN KARSINTA YVA-MENETTELYSSÄ TUTKITUT VAIHTOEHDOT Isoniemen (Kaukonen) sähköaseman sijoituspaikan valintaperusteet Johtoalueen poikkileikkaukset SELVITETTÄVÄT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET VAIKUTUSALUEIDEN RAJAUS VAIKUTUKSET LUONNONOLOIHIN NYKYTILA Kasvillisuus Linnusto ja muu eläimistö VAIKUTUSMEKANISMIT LÄHTÖTIEDOT JA ARVIOINTIMENETELMÄT VAIKUTUKSET NATURA-ALUEISIIN TAI -ALUEILLA Ounasjoki Tollovuoma-Silmäsvuoma-Mustaoja-Nunaravuoma Pomokaira Lieventävät toimenpiteet Yhteenveto Natura-alueista VAIKUTUKSET LUONNONSUOJELUALUEISIIN VAIKUTUKSET LINNUSTOON VAIKUTUKSET MUIHIN LUONTOKOHTEISIIN VAIKUTUKSET UHANALAISIIN JA SUOJELTAVIIN LAJEIHIN Uhanalaiset lajit Hankkeen vaikutukset uhanalaisiin lajeihin VAIKUTUKSET LUONNONTILAISIIN ALUEISIIN VAIKUTUKSET POHJAVESIIN... 35

12 Petäjäskoski - Kaukonen - Vajukoski 220 kv 2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS SISÄLLYSLUETTELO 4.11 VAIKUTUKSET LUONNON MONIMUOTOISUUTEEN HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN EHKÄISY JA LIEVENTÄMINEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET VAIKUTUKSET MAISEMAAN NYKYTILA VAIKUTUSMEKANISMIT LÄHTÖTIEDOT JA ARVIOINTIMENETELMÄT VAIKUTUKSET MAISEMAAN VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMINEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET VAIKUTUKSET KULTTUURIPERINTÖÖN NYKYTILA VAIKUTUSMEKANISMIT LÄHTÖTIEDOT JA ARVIOINTIMENETELMÄT VAIKUTUKSET KULTTUURIHISTORIALLISIIN KOHTEISIIN VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMINEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN JA ELINKEINOTOIMINTAAN NYKYTILA Nykyinen maankäyttö Voimassa ja vireillä olevat kaavat ja muut maankäytön suunnitelmat Elinkeinotoiminta VAIKUTUSMEKANISMIT LÄHTÖTIEDOT JA ARVIOINTIMENETELMÄT VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN Rovaniemi Kittilä Sodankylä VAIKUTUKSET ELINKEINOIHIN Porotalous Matkailu ja reitit Maa- ja metsätalous VAIKUTUKSET ASUTUKSEEN VAIKUTUKSET VIRKISTYSKÄYTTÖÖN VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMINEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN IHMISIIN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET LÄHTÖTIEDOT JA ARVIOINTIMENETELMÄT VAIKUTUKSET ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN VOIMAJOHTOJEN AIHEUTTAMAT SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT Saatu palaute ja tehdyt laskelmat Sähkökenttä ja magneettikenttä Suositusarvot väestön pitkäaikaisesta altistumisesta sähkömagneettisille kentille Hankkeen voimajohtojen sähkömagneettiset kentät Isoniemen sähköaseman sähkömagneettiset kentät MELU Voimajohtojen aiheuttama melu Sähköaseman melu VOIMAJOHDON VAIKUTUKSET KIINTEISTÖJEN ARVOON TV- JA RADIOHÄIRIÖT JOHDON TUNTUMASSA UKKONEN JA SALAMOINTI HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN EHKÄISY JA LIEVENTÄMINEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET EPÄVARMUUSTEKIJÄT KESKEISET VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET LUONTOON VAIKUTUKSET MAISEMAAN VAIKUTUKSET KULTTUURIPERINTÖÖN VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN JA ELINKEINOIHIN... 62

13 Petäjäskoski - Kaukonen - Vajukoski 220 kv YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 3 SISÄLLYSLUETTELO 10.5 ELINOLOT JA VIIHTYVYYS YHTEENVETO JA VAIHTOEHTOJEN VERTAILU VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VAIKUTUSTEN EHKÄISY JA LIEVENTÄMINEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTA JA NIISTÄ RAPORTOINTI JATKOSUUNNITTELU LÄHDELUETTELO LIITTEET Liite 1 Fingrid Oyj:n vastineet mielipiteisiin ja lausuntoihin Liite 2. Yleiskartat: voimajohdon reitti ja herkät/häiriintyvät kohteet Liite 3. Arvokkaat luontokohteet ja uhanalaislajien esiintymät Liite 4. Vaikutukset maisemaan Liite 5. Sähkö- ja magneettikentät Liite 6. Sosiaalisten vaikutusten arviointi voimajohtohankkeissa. Ote Stakesin työpapereita 2/2005, Kalle Reinikainen, Timo P. Karjalainen Liite 7. Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta Liite 8. Uudenmaan tiepiirin kielteinen lupapäätös kuljetuslupaan

14

15 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 5 HANKKEEN KUVAUS JA PERUSTELUT 1 HANKKEEN KUVAUS JA PERUSTELUT 1.1 Hankkeen kuvaus Suunniteltu voimajohto sijoittuu Rovaniemen kaupungin sekä Kittilän ja Sodankylän kuntien alueelle. Uuden johdon pituus on noin 240 kilometriä. Johtoalueen puusto hakataan ja johtoaukea raivataan. Lisäksi johtoaukealle tehdään rakentamisen edellyttämiä tilapäisiä huoltotieyhteyksiä läheiseltä tieverkolta. 1.2 Hankkeesta vastaava Fingrid Oyj on valtakunnallinen kantaverkkoyhtiö, joka vastaa Suomen sähkön siirron toimivuudesta sähkömarkkinalain perusteella myönnetyn sähköverkkoluvan ehtojen mukaisesti. Yhtiön on hoidettava sähkömarkkinalain edellyttämät velvoitteet siten, että kantaverkko on käyttövarma ja siirtokyvyltään riittävä. Yhtiötä valvova viranomainen on Energiamarkkinavirasto. Fingrid on perustettu 1996 ja sen operatiivinen toiminta alkoi syyskuussa Yhtiö omistaa Suomen kantaverkon ja kaikki merkittävät ulkomaanyhteydet. Voimajohtoja on yhteensä noin kilometriä ja sähköasemia 105 kappaletta. Yhtiön asiakkaina on sähköntuottajia, suurteollisuusyrityksiä sekä alue- ja jakeluverkonhaltijoita. Vuonna 2005 Fingrid-konsernin liikevaihto oli 317 miljoonaa euroa. Kuva 1-1. Petäjäskosken Vajukosken alueenvoimajohtoverkko ja uusi 220 kv voimajohto.

16 6 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS HANKKEEN KUVAUS JA PERUSTELUT 1.3 Hankkeen perustelut Lapin alueen sähkönkulutus on kasvanut ja kasvaa ennusteiden mukaan edelleen voimakkaasti etenkin Ylläksen, Levin ja Rovaniemen ympäristöjen alueilla. Vuoden 2005 lopussa valmistui Fingridin ja paikallisten verkkoyhtiöiden yhteistyössä tekemä Lapin alueen verkkoselvitys, joka ulottuu aina vuoteen 2020 asti. Selvityksen mukaan nykyistä alueen verkkoa tulee vahvistaa, jotta sähkön saanti voidaan hoitaa luotettavasti Lapin alueella myös tulevaisuudessa. Pitkistä siirtoyhteyksistä ja kasvaneesta sähkönkulutuksesta johtuen Lapin alueen siirtoverkko on raskaasti kuormittunut ja lisäksi siinä esiintyy johtojen jänniteongelmia. Verkkovahvistuksina on suunnitteilla uudet 220 kv johtoyhteydet Petäjäskoskelta Valajaskoskelle ja Valajaskoskelta Kaukoseen ja sieltä edelleen Vajukoskelle. Suunnitelmiin kuuluu myös uuden 220 / 110 kv muuntoaseman rakentaminen Kaukoseen (sähköaseman nimi myöhemmin Isoniemi). Suunnitellulla 220 kv verkon vahvistuksella parannetaan siirtokykyä ja häiriötilanteiden käyttövarmuutta niin Kittilän, Sodankylän kuin Rovaniemenkin alueilla. Samalla täytetään Suomessa noudatettavat voimansiirtoverkon mitoituskriteerit pitkälle tulevaisuuteen Lapin alueella. Fingrid Oyj:llä on sähkömarkkinalain mukainen kantaverkon kehittämisvelvollisuus. Verkon kehittäminen pohjautuu yhtiön laatimiin pitkän aikavälin verkon kehittämissuunnitelmiin. Sähkömarkkinoiden toimintaedellytysten varmistamiseksi Fingrid Oyj tekee kantaverkkosuunnittelua yhteistyössä asiakkaidensa ja muiden pohjoismaisten kantaverkkoyritysten kanssa. Sähkömarkkinalain mukaisesti Fingrid Oyj:n tulee edistää myös sähkömarkkinoiden toimintamahdollisuuksia. 1.4 Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset Laki ja asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä edellyttävät YVA-menettelyä vähintään 220 kv ja 15 kilometrin pituisissa voimajohtohankkeissa. Johtoreitin maastotutkimuksia varten Fingrid Oyj haki lunastuslain mukaista tutkimuslupaa Lapin lääninhallitukselta. Lääninhallitus myönsi tutkimusluvan Tutkimus tehdään johdon suunnitteluun tarvittavien lähtötietojen sekä johdon lunastuslupahakemuksessa tarvittavien tietojen selvittämiseksi. Ennen hankkeen toteuttamista Fingrid Oyj hakee sähkömarkkinalain mukaista rakentamislupaa Energiamarkkinavirastolta. Lupahakemukseen liitetään ympäristövaikutusten arviointiselostus ja siitä annettava yhteysviranomaisen lausunto. Rakentamislupa ei anna oikeutta rakentaa voimajohtoa, vaan siinä todetaan sähkön siirtotarve. Milloin voimajohto sijoittuu luonnonsuojelualueelle, Fingrid Oyj hakee Lapin ympäristökeskukselta luonnonsuojelulain 27 :n mukaisesti lupaa poiketa luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräyksistä. Lapin ympäristökeskus pyytää hakemuksesta ympäristöministeriön lausunnon. Fingrid Oyj hakee lunastuslain mukaista lunastuslupaa valtioneuvostolta. Lupahakemukseen liitetään lain edellyttämät selvitykset, kuten ympäristövaikutusten arviointiselostus ja siitä saatu yhteysviranomaisen eli Lapin ympäristökeskuksen lausunto. Lunastuslupa-asian valmistelee kauppa- ja teollisuusministeriö. 1.5 Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin Kaukoseen rakennettavalta uudelta 220/110 kv sähköasemalta tarvittaneen tulevaisuudessa uusi alueverkon 110 kv voimajohtoyhteys Kolariin. Voimajohdon rakentamisesta tai sen sijoittumisesta ei ole tehty päätöksiä. Petäjäskosken sähköasemalta on suunniteltu myös 110 kv yhteyttä Tervolan itäosassa sijaitsevalle Konttijärvelle vireillä olevaa kaivoshanketta varten. Petäjäskoskelle on suunnitteilla sähköasemien saneeraus, jossa asemien paikat voivat siirtyä. Välille Keminmaa - Petäjäskoski on suunnitteilla 400 kv voimajohto, jonka YVAmenettely on päättynyt. Fingrid Oyj on valinnut jatkosuunnitteluun vaihtoehdon A (Ounasjoen länsipuoleinen reitti), jonka yleissuunnittelu on käynnissä. Kyseinen johto vahvistaa Meri-Lapin alueen sähköverkkoa. Sodankylän Kevitsaan on suunnitteilla kaivoshanke, jota koskeva YVA-menettely on käynnissä. Kaivoshankkeeseen liittyy 110 kv voimajohdon rakentaminen Vajukoskelta Kevitsaan.

17 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 7 HANKKEEN KUVAUS JA PERUSTELUT Pohjois-Lapin alueelle laaditaan maakuntakaavaa, joka voimajohtohankkeen alueen kunnista koskee Sodankylän kunnan aluetta. Tunturi-Lapin maakuntakaavan laatiminen on käynnistynyt vuoden 2006 aikana. Voimajohtohankkeen alueen kunnista kaava koskee Kittilää (vastuutaho: Lapin liitto).

18 8 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 2 YMPÄRISTÖVAIKU- TUSTEN ARVIOINTI- MENETTELY 2.1 Arviointimenettelyn sisältö Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA-laki 468/1994 ja 267/1999 sekä YVA-asetus 268/1999 ja 792/1994) edellyttää arviointimenettelyn soveltamista vähintään 220 kv ja 15 kilometrin pituisissa voimajohtohankkeissa. Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA-menettely) jakautuu kahteen päävaiheeseen: arviointiohjelmaan ja arviointiselostukseen. YVA-lain (458/2006) ja asetuksen viimeisimmät muutokset ovat astuneet voimaan Ne mm. muuttavat arviointiohjelman ja selostuksen sisältövaatimuksia. Syyskuun alkuun saakka voimassa olleen asetuksen sisältöä koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin asetuksen 12 :n mukaisesti sellaiseen arviointiselostukseen, joka on toimitettu yhteysviranomaiselle ennen Tässä YVA-menettelyssä on sovellettu uuden YVA-lain ja -asetuksen arviointiohjelman ja - selostuksen sisältövaatimuksia. Kuva 2-1. YVA-menettelyn eteneminen ja vuorovaikutus. VOIMAJOHTOHANKKEEN YVA-PROSESSI Vuorovaikutus ja tiedottaminen HANKKEEN ALOITUS Yhteysviranomaisen nimeäminen Konsultin valinta ARVIOINTI- OHJELMAVAIHE Arviointiohjelman laatiminen g Arviointiohjelma valmis Arviointiohjelma nähtävillä g ARVIOINTI- SELOSTUSVAIHE Arviointiselostuksen laatiminen g Arviointiselostus valmis Arviointiselostus nähtävillä g YVA-menettely päättyy HANKKEESTA PÄÄTTÄMINEN Fingrid Oyj:n päätös ratkaisusta, jatkosuunnitelmat ja niihin liittyvät luvat Kuntatapaamiset Ohjausryhmän kokous YLEISÖTILAISUUDET Hankkeen ja arviointiohjelmaluonnoksen esittely, tietojen kerääminen Yhteysviranomaisen kuulutus KANNANOTOT JA MIELIPITEET YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Ohjausryhmän kokous YLEISÖTILAISUUDET Palaute lausunnoista, hankevastaavan vastine Yhteysviranomaisen kuulutus KANNANOTOT JA MIELIPITEET YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Fingridin vastine yhteysviranomaisen lausunnosta Internet-sivuille LEHDISTÖ- TIEDOTE Hankevastaava ILMOITUS YLEISÖ- TILAISUUKSISTA Hankevastaava Yhteysviranomainen kuuluttaa Yhteysviranomainen tiedottaa LEHDISTÖ- TIEDOTE Hankevastaava ILMOITUS YLEISÖ- TILAISUUKSISTA Hankevastaava Yhteysviranomainen kuuluttaa Yhteysviranomainen tiedottaa LEHDISTÖ- TIEDOTE Hankevastaava HANKKEEN INTERNET-SIVUT YVA-aineisto, raportit. Palautteen antaminen hankkeen sähköpostiosoitteeseen.

19 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 9 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Arviointiohjelma Arviointiohjelma on suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia selvitetään ja miten selvitykset tehdään. Arviointiohjelmassa esitetään lisäksi perustiedot hankkeesta, tutkittavista vaihtoehdoista sekä suunnitelma tiedottamisesta ja aikataulusta. Uusi, voimaan tullut YVA-asetus edellyttää aiempaa yksityiskohtaisempaa tarkastelualueen ja sen ympäristön nykytilan kuvausta jo ohjelmavaiheessa. Näiltä osin tätä hanketta koskeva YVAohjelma on laadittu voimaan tulleen asetuksen mukaisesti. Arviointiohjelmasta oli mahdollisuus antaa huomautuksia ja mielipiteitä yhteysviranomaiselle. Lausuntoja ja mielipiteitä annettiin yhteensä 16, joista 12 oli pyydettyjä lausuntoja ja 4 oli mielipiteitä. Kaiken kaikkiaan lausuntoja pyydettiin 16 eri taholta. Lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta yhteysviranomainen antoi oman lausuntonsa Lausunnon perusteella arviointityötä on täsmennetty. Fingridin Oyj:n vastineet saatuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin ovat arviointiselostuksen liitteenä (liite 1) Arviointiselostus Tähän arviointiselostukseen on koottu tarvittavat selvitykset ja arviot hankkeen ympäristövaikutuksista. Selostuksessa on esitetty eri vaihtoehtojen ympäristövaikutukset, vaihtoehtojen vertailu, arvioinnissa käytetty aineisto lähdeviitteineen, arviointimenetelmät ja yhteenveto arviointityöstä. Lisäksi selostuksessa on kuvattu arviointiin liittyvät epävarmuustekijät sekä haitallisten vaikutusten lieventämis- ja torjuntamahdollisuuksia. Arviointiselostuksen luonnoksesta järjestettiin kaksi yleisötilaisuutta. Niissä annettu palaute on otettu huomioon arviointiselostuksen viimeistelyssä. Valmistuneesta arviointiselostuksesta yhteysviranomainen tiedottaa samalla tavoin kuin arviointiohjelmasta. Arviointiselostuksen nähtävilläoloaikana viranomaisilta pyydetään lausunnot ja asukkailla sekä muilla intressiryhmillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen kokoaa selostuksesta annetut lausunnot ja mielipiteet ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa. Arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto otetaan huomioon myöhemmässä päätöksenteossa ja lupaharkinnassa. 2.2 Arviointimenettelyn osapuolet Hankkeesta vastaavana toimii Fingrid Oyj ja yhteysviranomaisena Lapin ympäristökeskus. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman ja selostuksen on laatinut Pöyry Environment Oy. Hankkeen YVA-menettelyä varten on perustettu ohjausryhmä, johon on kutsuttu Lapin ympäristökeskuksen, Sodankylän ja Kittilän kuntien, Rovaniemen kaupungin, Lapin liiton, Metsähallituksen, Lapin maakuntamuseon, Lapin lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston, Lapin luonnonsuojelupiiri ry:n ja MTK-Lapin sekä Fingrid Oyj:n ja konsultin edustajat. Ohjausryhmä on kokoontunut kaksi kertaa YVA-menettelyn keskeisimmissä vaiheissa, (arviointiohjelmavaihe) ja (arviointiselostusvaihe). 2.3 Tiedottaminen ja kansalaisten osallistuminen YVA-menettely on avoin prosessi, johon asukkailla ja muilla intressiryhmillä on mahdollisuus osallistua. Asukkaat ovat voineet osallistua hankkeeseen esittämällä näkemyksensä yhteysviranomaisena toimivalle Lapin ympäristökeskukselle sekä epävirallisesti myös Fingrid Oyj:lle tai konsultille. YVAohjelmasta saatiin 12 lausuntoa ja 4 mielipidettä, jotka on otettu huomioon YVAselostusta laadittaessa. Arviointiohjelman luonnoksen valmistuttua järjestettiin yleisötilaisuudet Kittilässä , Sodankylässä ja Rovaniemellä Yleisötilaisuuksista ilmoitettiin Lapin Kansassa, Kittilä-lehdessä ja Sompio-lehdessä. Muille alueen tiedotusvälineille toimitettiin lehdistötiedote yleisötilaisuuksien ajankohdista. Yleisötilaisuudet pidettiin Kittilän kunnanvirastolla, Sodankylän kunnanvirastolla ja Rovaniemellä Sinetän koululla ja niihin osallistui yhteensä noin 10 henkilöä. Tilaisuuksissa asukkailla ja intressiryhmillä oli mahdollisuus tutustua suunnitelmiin ja alustaviin vaihtoehtoihin sekä esittää mielipiteensä hankkeesta joko Fingrid Oyj:lle tai konsultin edustajille. Yhteysviranomainen kuuluttaa arviointiselostuksen valmistumisesta hankkeen vaikutusalueen lehdissä ja kuntien ilmoitustauluilla. Lisäksi yhteysviranomainen pyytää arviointiselostuksesta tarvittavat lausunnot. Yhteys-

20 10 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY viranomainen tiedottaa myöhemmin antamastaan lausunnoista. Arviointiselostuksen luonnosvaiheessa järjestettiin yleisötilaisuudet Kittilässä, Kaukosen koululla sekä Rovaniemen kaupungintalolla Yleisötilaisuuksista tiedotettiin samoin kuin arviointiohjelmavaiheessa. Tilaisuuksissa käytiin läpi arviointiohjelmasta saadut mielipiteet ja lausunnot sekä esitettiin niihin Fingridin vastineet. Tilaisuuksissa, joihin osallistui yhteensä noin 35 henkilöä, yleisölle esitettiin arvioidut vaihtoehdot sekä arvioinnin alustavat tulokset. Hankkeen tiedottamista ja osallistumista varten on perustettu Internet-sivusto osoitteeseen: sto_ja_voimajohdot/ymparistoasiat/yvamenettelyt/petajaskoski-kaukonen-vajukoski/ Arviointiselostus laitetaan nähtäville Fingrid Oyj:n ja Lapin ympäristökeskuksen Internetsivuille. Palautetta varten hankkeelle avattiin oma sähköpostiosoite jonne on voinut myös esittää kommentteja ja kysymyksiä. YVA-menettelyn aikana Fingridille on tullut puhelimitse viisi hanketta koskevaa yhteydenottoa hanketta koskien. 2.4 YVA-menettely osana voimajohdon suunnittelua Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet voivat koskea asioita, joilla on: 1) aluerakenteen, alueiden käytön taikka liikenne- tai energiaverkon kannalta kansainvälinen tai laajempi kuin maakunnallinen merkitys; 2) merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön; tai 3) valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. (maankäyttö- ja rakennuslaki 22, Vnp ) Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on todettu, että voimajohtolinjauksissa on hyödynnettävä ensisijaisesti olemassa olevia johtokäytäviä. Petäjäskoski - Kaukonen - Vajukoski johtoreitin suunnittelussa on pääosin pyritty sijoittamaan uusi 220 kv voimajohto nykyisten johtojen rinnalle ja osin nykyisiä johtoalueita hyväksi käyttäen. Lisäksi valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa edellytetään, että alueiden käytössä on varmistettava valtakunnallisesti merkittävien luonto- ja kulttuuriperinnön arvojen säilyminen. Kantaverkon voimajohdon rakentaminen on valtakunnallisesti merkittävä hanke. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti ne on osoitettava maakuntakaavoituksessa ja otettava huomioon muussa maankäytössä. Tällöin viranomaisten on katsottava, että voimajohdon toteuttamismahdollisuudet säilyvät ja ettei muilla toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Arvioinnin kohteena oleva voimajohto on pääosin voimassaolevien seutukaavojen mukainen ja huomioitu maakuntakaavoituksessa. Niillä alueilla, joissa voimajohtoa ei ole osoitettu (osin vanhentuneet seutukaavat) ei ole olemassa merkittävää ristiriitaa olevan tai suunnitellun maankäytön kanssa kv voimajohdon johtoreitin suunnittelu, pylväiden paikat Päävoimansiirtoverkon suunnitteluprosessissa selvitetään voimajohdon tarpeellisuus. Tehdyn järjestelmäsuunnittelun perusteella Fingrid Oyj on tehnyt päätöksen YVA-menettelyn käynnistämisestä. Johtoreittivaihtoehdot suunnitellaan alustavasti esisuunnitteluvaiheessa. Johtoreitti vaihtoehtoineen suunnitellaan peruskarttatasolla Suomen ympäristökeskuksen tuottamaa paikkatietoaineistoa (suojelualueet ja - ohjelmat, maisema-alueet, pohjavesialueet) huomioon ottaen. Johtoreitit tarkentuvat maastokäynnein ja tehdyin ympäristöselvityksin YVA-menettelyn yhteydessä. YVAmenettely päättyy yhteysviranomaisen lausuntoon, minkä jälkeen Fingrid Oyj valitsee yleissuunnitteluun johtoreitin huomioiden arviointimenettelyssä esiin nousseet asiat ja saadut lausunnot. YVA-menettely osana voimajohdon suunnittelua on esitetty kuvassa 2-2. Yleissuunnitteluvaiheen maastotutkimuksissa linjataan maastoon valittu johtoreitti, mitataan maaston profiili, tehdään maaperätutkimukset sekä kartoitetaan risteävät johdot, tiet ja rakennukset. Saatujen mittaustulosten perusteella tehdään pylväiden sijoitussuunnittelu. Lapin lääninhallitus on myöntänyt tutki-

21 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 11 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY musluvan johtohankkeelle ja tutkimuksissa saatuja tietoja on hyödynnetty arvioinnissa. Pylväspaikkojen suunnittelussa huomioidaan ratkaisujen ympäristö-, tekniset ja taloudelliset tekijät sekä nykyisen johtoalueen hyödyntäminen. Ympäristötekijöitä lakisääteisten asioiden lisäksi ovat mm. maaston topografia ja perustusolosuhteet. Teknisiä tekijöitä ovat mm. sähköturvallisuus, johtimien korkeudet erilaisissa säätiloissa ja kuormitustilanteissa sekä niiden heilahdukset ja rakenteiden lujuudet. Suunnitellun johtoreitin on täytettävä mm. yllämainitut ehdot ja lisäksi sen on oltava teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoinen. Voimajohdon pylväsvälit ovat maaston profiilista riippuen noin metriä. Harustetun portaalipylvään kokonaiskorkeus on keskimäärin 24 metriä. Pylväs harustetaan johdon suuntaisesti teräsharuksilla ja maahan upotettavilla betonisilla haruslaatoilla. Pylvään perustukset ovat betonisia elementtejä, jotka upotetaan noin 1,5-2 metrin syvyyteen. Voimajohtosuunnittelun tavoitteena on mm. lieventää teknisillä ratkaisuilla voimajohdon haitallisia maankäyttö-, luonto- ja maisemavaikutuksia. YVA-menettelyssä esiin tulleisiin asutuksen, elinkeinotoiminnan ja luonnonolojen erityiskohteisiin kiinnitetään huomiota voimajohdon jatkototeutuksen eri vaiheissa. Kantaverkon voimajohtoja suunniteltaessa pyritään myös siihen, ettei voimajohtoja rakenneta esimerkiksi asuntojen, päiväkotien, leikkikenttien tai koulujen välittömään läheisyyteen. Tämä johtuu siitä, että julkisessa Kuva 2-2. YVA-menettely osana voimajohdon suunnitteluprosessia. Verkon Verkon kehitys kehitys Uuden Uuden voimajohdon voimajohdon tarpeen tarpeen selvitys selvitys Jatkosuunnittelupäätös Jatkosuunnittelupäätös Alustava Alustava reittisuunnittelu reittisuunnittelu Reittivaihtoehtojen Reittivaihtoehtojen alustava alustava suunnittelu suunnittelu Vaihtoehtoiset alustavat ympäristövaikutukset Vaihtoehtoiset alustavat ympäristövaikutukset Vaihtoehtojen karsinta Vaihtoehtojen karsinta Toteutettavan reittivaihtoehdon valinta ja Toteutettavan reittivaihtoehdon valinta ja päätös päätös yleissuunnittelun yleissuunnittelun aloittamisesta aloittamisesta Suunnittelun Suunnittelun kilpailuttaminen kilpailuttaminen Yleissuunnittelu Yleissuunnittelu Maastotutkimukset Maastotutkimukset Pylväiden Pylväiden sijoitussuunnittelu sijoitussuunnittelu Haittojen torjunta ja lieventäminen Haittojen torjunta ja lieventäminen Rakennesuunnittelu Rakennesuunnittelu Investointipäätös Investointipäätös Rakentamisen Rakentamisen kilpailuttaminen kilpailuttaminen Rakentamisvaihe Rakentamisvaihe Puuston Puuston poisto poisto Rakentaminen Rakentaminen Rakentamisen aikaisten vahinkojen Rakentamisen aikaisten vahinkojen korvaaminen korvaaminen Luovutustarkastus Luovutustarkastus YVA-Menettely YVA-Menettely YVA-Ohjelma YVA-Ohjelma Yhteysviranomaisen lausunto Yhteysviranomaisen lausunto YVA-Selostus YVA-Selostus Yhteysviranomaisen Yhteysviranomaisen lausunto lausunto Tutkimuslupa Tutkimuslupa Lääninhallitus Lääninhallitus Rakentamislupa Rakentamislupa Johdon Johdon tarpeellisuuden tarpeellisuuden käsittely käsittely Energiamarkkinavirasto Energiamarkkinavirasto Lunastusmenettely Lunastuslupapäätös Valtioneuvosto Ennakkohaltuunottopäätös Lunastustoimikunta Loppukatselmus Loppukatselmus Korvausasiat Korvausasiat Lunastustoimikunta Lunastustoimikunta

22 12 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY keskustelussa esiintyvät käsitykset avojohtojen aiheuttamista mahdollisista terveyshaitoista saattavat huolestuttaa ihmisiä Luontokohteet johtoreitin suunnittelussa Johtoreitin suunnittelussa ja nykyisten johtojen kunnossapidossa huomioidaan merkittävät ympäristökohteet. Fingridillä on johtoreitin suunnitteluvaiheessa käytössään Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Ympäristötiedon hallintajärjestelmä (Hertta) sekä paikkatieto-ohjelmisto, jossa on SYKEn paikkatietoaineisto suojeluohjelmista ja alueista sekä muista luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävistä kohteista. Reittisuunnitteluvaiheessa tehdään maastossa tarkastuskäyntejä, jotka liittyvät suunniteltuihin vaihtoehtoisiin johtoreitteihin ja teknisiin kysymyksiin. YVA-selostuksessa tehtyä luonnonolosuhteiden vaikutusarviota voidaan tarvittaessa tarkentaa maastokäynnein, kun yhtiö on valinnut toteutettavan johtoreitin. Tarkennuksessa halutaan vielä varmistaa, ettei hankkeen toteuttamisen kannalta löydy mitään sellaista, joka aiheuttaisi johtoreittiin muutostarpeita. Lunastetulle johtoalueelle ei saa rakentaa rakennuksia eikä yli 2 metriä korkeita muitakaan rakennelmia ilman yhtiön lupaa. Esim. teiden, sähkö- ja puhelinlinjojen ym. sijoittamiseen ja rakentamiseen tarvitaan yhtiön lupa. Fingrid Oyj voi myös sopia maaomistajan kanssa johtoalueen kohdista, joissa kiinnitetään erityistä huomiota kasvuston käsittelyyn. Voimajohdon kunnossapitäminen sähköturvallisuusmääräysten mukaisena edellyttää johtorakenteen ja johtoalueen säännöllisiä tarkastuksia ja kunnossapitotöitä, kuten johtoaukean puuston raivausta noin 5 vuoden välein. Johdon tekninen käyttöikä on vuotta, jonka jälkeen voimajohto mitä todennäköisimmin perusparannetaan. Voimajohdon elinkaari voidaan jakaa kolmeen päävaiheeseen: valmistus ja asennus, käyttö sekä käytön jälkeinen käsittely. Voimajohdon käyttövaihe on ympäristövaikutusten kannalta sen elinkaaren päävaihe. Tällöin merkittävimmät ympäristönäkökohdat ovat sähkön siirron häviöt sekä maa-alan käytön rajoitukset ja maisemavaikutukset. Käytön jälkeen materiaali kierrätetään lähes kokonaan Voimajohdon käyttö ja kunnossapito

23 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 13 TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT 3 TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT 3.1 Vaihtoehtojen muodostaminen Voimajohtojen suunnitteluprosessi on kuvattu edellä kappaleessa Maankäyttö- ja rakennuslain perusteella valtioneuvosto on asettanut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan uusissa voimajohtohankkeissa on hyödynnettävä ensisijaisesti olemassa olevia johtokäytäviä (maankäyttöja rakennuslaki 22 ). Edellä esitettyjä periaatteita noudattaen tässä YVA-menettelyssä on selvitetty alustavat johtoreitit kartta- ja maastotyönä. 3.2 Alustavat ja mielipiteissä ehdotetut vaihtoehdot sekä niiden karsinta Alustavina reittivaihtoehtoina tarkasteltiin useampia vaihtoehtoisia reittejä Kaukosesta Vajukoskelle (kuva 3-1). Yhtenä vaihtoehtona tarkasteltiin mahdollisuutta rakentaa uusi voimajohto kokonaan nykyisten johtojen rinnalle Kaukosesta Sirkkaan ja edelleen Vajukoskelle. Tästä vaihtoehdosta luovuttiin seuraavista syistä: johtoreitti sijoittuu mm. Pyhätunturin lakialueelle johtoreitti sijoittuu Kittilän ja Sirkan taajamien yhteyteen johtoreitti olisi 45 kilometriä pidempi kierrettäessä Sirkan kautta ja taloudellisesti siten kalliimpi. Toisena vaihtoehtona tarkasteltiin mahdollisuutta kiertää Tollovuoman Natura alue eteläpuolitse. Tästä vaihtoehdosta luovuttiin, koska johtoreitti joko sivuaisi Kelontekemäjärveä, jonka rannoilla on runsaasti asutusta. Kelontekemän kylä on myös luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi (RKY 1993). tai johtoreitti sijoittuisi Natura alueelle (Sotkavuoma) ja näkyisi edelleen Kelontekemän kylään. valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa edellytetään, että alueiden käytössä on varmistettava valtakunnallisesti merkittävien luonto- ja kulttuuriperinnön arvojen säilyminen. Kolmantena vaihtoehtona tarkasteltiin Tollovuoman Natura alueen läpi kulkevaa reittiä. Vaihtoehdosta luovuttiin, koska alustavan tarkastelun perusteella hankkeella olisi selviä vaikutuksia Natura alueeseen, sillä osa alueesta on ns. vanhaa metsää. Lisäksi johtoreitti sijoittuisi laajalle luonnontilaiselle suoalueelle. Meltauksen kylän kohdalla alustava reitti sijoittui nykyisten voimajohtojen rinnalle. Uuden voimajohdon reitti sijoitettiin Meltauksen kohdalla lännemmäksi, koska nykyisten voimajohtojen välittömässä tuntumassa on Meltauksen koulu sekä yksittäinen asuinrakennus. Petäjäskoskella alustava reitti sijoittui nykyisen 220 kv johdon rinnalle tai yhteyteen ja ylitti Kemijoen voimalaitoksen pohjoispuolelta. Vaihtoehdosta luovuttiin, koska lujuusteknisistä syistä nykyisiä pylväsrakenteita ei olisi voitu hyödyntää. maankäytöllisistä syistä johdot jouduttaisiin rakentamaan yhteispylväsrakenteena, joka vaikuttaisi maisemallisesti nykyistä enemmän Ruikan kylämaisemaan. Ruikan kylä on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. 0-vaihtoehtoa ei tässä hankkeessa ole tarkasteltu. Fingrid Oyj vastaa sähkömarkkinalain perusteella sille myönnetyn verkkoluvan ehtojen mukaisesti Suomen sähköjärjestelmän toimivuudesta. Yhtiön toiminnan keskeisinä lähtökohtina ovat Suomen sähköverkon järjestelmävastuu ja kehittämisvelvoite, samoin kuin sähkön laadun ylläpitäminen korkeana. Fingrid Oyj:n sähkömarkkinalaissa määrätyn järjestelmävastuun hoidon kannalta ns. 0-vaihtoehtoa ei tässä tapauksessa ole katsottu mahdolliseksi. Lopullisen ratkaisun hankkeen tarpeellisuudesta tekee Energiamarkkinavirasto sähkömarkkinalain mukaisessa rakentamislupakäsittelyssä (sähkömarkkinalaki 18 ). Jos voimajohto ei viraston näkemyksen mukaan ole tarpeellinen, virasto ei myönnä voimajohdolle rakentamislupaa.

24 14 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT Arviointiohjelman yhteysviranomaisen lausunnossa ja arviointiohjelmasta saaduissa mielipiteissä esitettiin kolme uutta näkemystä johtoreitiksi eli Ehdotus 1: Petkulassa tulisi tarkastella vaihtoehtoista reittiä luonnonsuojelualueen ylityksen ja sivuamisen takia. Vaihtoehdosta luovuttiin koska: - Sodankylän kunnan Lokka-Koitelainen- Kevitsa osayleiskaavassa (kuva 3-2) esitetyn Kevitsan tielinjauksen rinnalle sijoittuva vaihtoehto sivuaisi edelleen luonnonsuojelualuetta ja sijoittuisi ahtaasti osayleiskaavan asunto- ja lomarakentamiseen (AP ja RA) osoitettujen alueiden väliin maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, jolla on ympäristöarvoja (MU-1). Nykyinen reitti sijaitsee puolestaan kokonaan maa- ja metsätalousalueella (MT) ja yhdyskuntatekniselle huollolle (ET) osoitetulla alueella. - vaihtoehto ylittäisi Kitisen uudesta kohdasta ja edellyttäisi suurten kulmapylväiden rakentamista joen ylityskohtaan. Edellä mainittujen seikkojen takia vaihtoehdon haitalliset maisema- ja maankäyttövaikutukset olisivat nykyisten johtoreittien yhteyteen sijoittuvaa vaihtoehtoa suuremmat. Kuva 3-1. Karsitut vaihtoehdot välillä Kaukonen Rajala.

25 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 15 TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT Ehdotus 2: Johtoreitille tulisi selvittää nykyisten johtojen rinnalle sijoittuvasta reitistä poikkeava vaihtoehto, joka huomioisi maisema- ja elinkeinotaloudelliset perusteet ja mahdollistaisi tulevaisuudessa lisärakentamisen uuden johdon rinnalle. Vaihtoehto karsittiin, koska: - rakennettavan 220 kv voimajohdon nykyisiin voimajohtoihin verrattuna moninkertainen sähkönsiirtokyky siirtää samansuuntaisten lisäjohtojen rakentamistarpeet pitkälle tulevaisuuteen. - erillinen samansuuntainen johtoreitti vaatisi noin kaksi kertaa leveämmän johtoalueen kuin nykyisen johdon rinnalle sijoitutettuna. Valtakunnallinen alueidenkäyttötavoite edellyttää myös uuden johtoreitin sijoittamista nykyisten johtoreittien yhteyteen. - tarkastelussa ei löydetty sellaisia elinkeinoihin tai maisemaan vaikuttavia hyötytekijöitä, jotka puoltaisivat vaihtoehdon mukaan ottamista. Hankevastaava arvioi Ounasjoen useiden ylityksien lieventämiskeinoksi sijoittaa johtoreitti seuraamaan Venesuvannossa nykyistä 110 kv johtoreittiä ja käyttää joen ylityksessä yhteispylväitä. Vaihtoehto karsittiin, koska: - nykyinen johtoaukean leveys (22 m) ei riitä yhteispylväsrakenteelle (36 m) Ounasjoen ylityksessä Venesuvannossa eikä johtoaukean leventäminen ole mahdollista jo nykyiselle reunavyöhykkeelle sijoittuvien kesämökkien läheisyyden takia - nykyisen voimajohdon reitiltä suunnitellulle sähköasemalle Venejoen ylittäville neljälle johdolle tarvittaisiin yhteensä yli 100 metrin levyinen johtoalue. Kuva 3-2. Ote Sodankylän Lokka - Koitelainen Kevitsa osayleiskaavasta. Karsittu vaihtoehto on merkitty katkoviivalla. Nykyiset 110 kv voimajohdot on merkitty punaisella. Ehdotus 3: Johtoreitti sijoitetaan Kaukosesta Ounasjokea ylittämättä joen itäpuolella kohti Vajukoskea. Vaihtoehto kuitenkin karsittiin, koska: - tehtyjen selvitysten mukaan sähköasema täytyy sijoittaa Ounasjoen länsipuolelle mm. siksi, että Ounasjoen ylittävien maantiesiltojen kantavuus ei ole riittävä muuntajakuljetukselle. Liitteessä 8 on Tiehallinnon lausunto asiasta. Sähköaseman sijoitus- ja valintaperusteet on esitetty tarkemmin kohdassa

26 16 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT 3.3 YVA-menettelyssä tutkitut vaihtoehdot Alustavan karsinnan perusteella ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn (YVAmenettelyyn) otettiin tarkasteltavaksi yksi päävaihtoehto, jolla on kolme alavaihtoehtoa. Ohjelmasta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella otettiin lisäksi tarkasteltavaksi yksi uusi alavaihtoehto Sodankylän kunnan alueella. YVA-menettelyssä tutkitut pylväsvaihtoehdot ovat alustavia. Alustavasti pylvästyyppinä on suunniteltu käytettäväksi harustettua teräsrakenteista portaalipylvästä, jonka kokonaiskorkeus on keskimäärin 24 metriä. Pylväsvaihtoehdot ja tekniset ratkaisut tarkentuvat jatkosuunnittelussa. Lunastuslupahakemuksen yhteydessä Fingrid Oyj esittelee tarkemmin johdon tekniset ratkaisut. Tarkasteltava voimajohtoreitti sijoittuu välillä Petäjäskoski - Valajaskoski - Kaukonen nykyisen voimajohdon yhteyteen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan. Petäjäskoski - Valajaskoski -välillä uusi voimajohto sijoittuu nykyisen voimajohdon itäpuolelle. Valajaskoski - Kaukonen -välillä uusi voimajohto sijoittuu nykyisen voimajohdon länsipuolelle. Kaukosen uudelta sähköasemalta Rajalan kylän koillispuoleiselle johtoreittiosuudella ei ole nykyisin voimajohtoa. Uusi johtoreitti sivuaa Tollovuoman ja Silmäsvuoman Natura alueita niiden pohjoispuolelta ja suuntautuu Tepsan kylästä kohti Rajalaa. Rajalan koillispuolelta Vajukoskelle voimajohto sijoittuu Sirkan 110 kv voimajohdon rinnalle, sen eteläpuolelle. Kaukoseen (Isoniemi) rakennettavan sähköaseman sijoituspaikkana on tarkasteltu Ounasjoen luoteispuoleista aluetta Veneojan länsipuolella. Selostusvaiheen yleisötilaisuuksissa tulleen palautteen perusteella voimajohtoreittiä on muutettu Venejokisuun ja Ounasjoen ylityksen kohdalla siten, että uusi reitti sijoittuu kauemmaksi Venejoesta ja ylittää Ounasjoen kohtisuoremmin, jolloin maisemavaikutukset lievenevät. Petäjäskoskella tarkastellaan kahta vaihtoehtoista reittiä. Vaihtoehto A:n reitti ylittää Kemijoen voimalaitoksen eteläpuolella ja kulkee Jaatilansaarta pitkin yhtyen saaren pohjoiskärjessä nykyisen voimajohdon reitille. Vaihtoehto B:n reitti kulkee 400 kv johtojen rinnalla Antinkorvaan ja Kemijoen itärannan paikallistietä seuraten nykyisen voimajohdon reitille. Tulevaisuudessa, sähköaseman saneeraussuunnitelmien varmennuttua, saatetaan nykyinen 220 kv johto siirtää valitun vaihtoehdon rinnalle, jolloin se vaatii uutta johtoaluetta lisää 28 metrin leveydeltä. Kittilän kunnan alueella Tollovuoman pohjoispuolella tarkastellaan kahta vaihtoehtoista reittiä. Vaihtoehto 1 sijoittuu Kittilä- Sodankylä-tien tuntumaan seuraten pääosin 20 kv voimajohtoa. Reitti sijoittuu kahdessa kohdassa Tollovuoman Natura alueen reunaosille sekä Mustavaaran lehtojensuojeluohjelman kohteelle. Vaihtoehto 2 sijoittuu Kittilä-Sodankylä-tien pohjoispuolelle noudatellen tilarajoja. Reitti ei sijoitu Natura alueelle tai suojeluohjelmakohteille. Sodankylän kunnan alueella Rajalan kylän pohjoispuolella tarkastellaan kahta vaihtoehtoista reittiä. Vaihtoehto 3 sijoittuu Sattasen ja Sovasjokien välillä Sokkapetäjän eli Rajalanvaaran etelärinteelle yhtyen Sirkkaan menevän 110 kv voimajohdon reitille Sovasjoen itäpuolella. Vaihtoehto 4 sijoittuu em. jokien välillä Sokkapetäjänvaaran pohjoisrinteelle yhtyen Sirkkaan menevän 110 kv voimajohdon reitille 4 kilometriä aikaisemmin Sovasjoen länsipuolella Isoniemen (Kaukonen) sähköaseman sijoituspaikan valintaperusteet Mahdollisia Kaukosen sähköaseman sijoituspaikkoja valittaessa otettiin huomioon sähköaseman sijoituspaikan tekninen soveltuvuus sähkön siirtoverkon kannalta, sähköaseman muuntajan kuljetusreitti, maapohjan sopivuus, sijoituspaikan riittävä koko ja saatavuus, sijoituspaikan tarkoituksenmukaisuus ympäristö huomioon ottaen sekä sähköaseman valvonta ja kunnossapito. Sijoitusvaihtoehtojen valinnassa sovellettiin seuraavia valintaperusteita esitetyssä tärkeysjärjestyksessä: 1. Uuden sähköaseman sijainnin tekninen tarkoituksenmukaisuus: Jotta sähköasemasta olisi mahdollisimman paljon hyötyä sähkön siirron kannalta, se tulee sijoittaa Länsi-Lapin sähköverkon painopisteeseen eli käytännössä Kaukosen - Kittilän alueelle. Tällöin saavutetaan mahdollisimman optimimaa-

27 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 17 TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT linen tilanne sähköverkossa syntyvien häviöiden suhteen. Sähköaseman sijoittamisessa on pyritty minimoimaan tarvittavien uusien voimajohtojen pituudet. Sähköasemalle rakennetaan 220 kv voimajohdot ja lyhyet yhdysjohdot nykyisen alueverkon 110 kv voimajohdosta. Sähköaseman sijoittamisessa on myös ennakoitu tulevaisuudessa tehtävien alueverkon 110 kv johtojen sijoittamismahdollisuudet. Ylläksen suuntaan kaavailtu 110 kv voimajohto voidaan suunnata sähköasemalta joko länteen Palovaaran sivuitse tai nykyisen 110 kv johdon reittiä Kaukoseen ja sieltä edelleen Ylläksen suuntaan. 2. Sähköaseman muuntajan kuljetusreitti Sähköasemalle sijoitetaan tehomuuntaja, joka kuljetetaan rautatiekuljetuksena mahdollisimman lähelle. Lähin muuntajakuljetukseen soveltuva rautatieasema on Kolarissa. Muuntajan maantiekuljetus edellyttää riittävän kantavaa tiepohjaa ja erityisesti kantavuudeltaan riittäviä siltoja, koska kuormatun muuntajakuljetuksen paino on yli 300 tonnia. Tiehallinnon kielteisen kuljetuslupalausunnon (liite 8) mukaan Rovaniemeltä Kittilään johtavilla teillä olevat sillat ja mm. Ounasjoen ylittävä silta Kaukosen kylässä eivät sovellu muuntajan kuljetukseen siltojen liian alhaisen maksimikantavuuden takia. Tästä syystä sähköasemaa ei voida sijoittaa Ounasjoen itäpuolelle. Suunnitellulla kuljetusreitillä Kolarista Isoniemeen olevat sillat ovat tehtyjen selvityksien mukaan tilapäisesti vahvistettavissa. Suunniteltu muuntajan kuljetusreitti ylläpidetään nopeasti käyttöönotettavassa kunnossa mahdollista muuntajan korjaus- tai huoltokuljetusta varten. Tulevaisuudessa sähköasemalle sijoitetamaan toinen vastaavan painoinen tehomuuntaja varmistamaan alueen sähkönsyöttöä vikatilanteissa. Sähköasema on tarkoituksenmukaista sijoittaa myös riittävän lähelle kantatietasoista tietä, jotta aseman raskaaseen kuljetukseen soveltuvan liityntätien perustaminen ei aiheuta kohtuuttomia kustannuksia. 3. Maapohjan sopivuus Sähköaseman maapohjan on oltava perustusolosuhteiltaan riittävän kantavaa. Pehmeikköalueet tai suot eivät sovellu. Myöskään kallioalueet eivät sovellu erittäin hankalien maadoitusolosuhteittensa takia. Maapohjan tasaisuus vähentää sähköasema-alueen leikkaus- ja pengerrystarpeita. 4. Sijoituspaikan maa-alueen riittävä koko ja saatavuus sähköasemapaikaksi Suunnitellun sähköaseman aidattavan alueen tilantarve on noin neljä hehtaaria. Maansiirtotöiden osalta alue sisältää myös sähköaseman mahdolliset tulevaisuuden laajenemisvarat. Käytännössä Fingrid pyrkii hankkimaan maanomistusolosuhteet huomioiden laajemman maa-alueen käyttöönsä, jotta sähköasemalle saadaan muodostettua riittävä metsäinen ja maisemallinen suoja-alue. Fingrid pyrkii hankkimaan sähköasemaalueet vapaaehtoisin kaupoin eikä lunastamalla. 5. Sijoituksen tarkoituksenmukaisuus ympäristö huomioon ottaen Sijoittumista harkittaessa selvitetään lähiympäristön maankäytönsuunnitelmat. Sähköasema pyritään sijoittamaan niin, että se ei häiritse asutusta. Sähköasemaa ei suositella sijoitettavaksi pohjavesialueelle. Sähköasemaa ei voida sijoittaa tulvaalueelle. Selvityksien mukaan yläveden taso Ounasjoella Kaukosen kohdalla on noin + 5,5 metriä. Sähköaseman ja voimajohtoreittien sijoittamista suunniteltaessa pyritään välttämään erityisiä luontokohteita. 6. Sähköaseman valvonta ja kunnossapito Sähköasemalle tarvitaan sähkön varasyöttö paikallisesta jakeluverkosta. Sähköaseman luotettavan toiminnan varmistavia tarkastuskäyntejä ja mahdollisimman nopeita häiriöselvityksiä varten tarvitaan hyvät yleisen tieverkon yhteydet. Sähköasema on hyvä sijoittaa turvallisuusnäkökohdat, esim. ilkivalta huomioi-

28 18 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT den kulkuyhteyksiltään rajoittuneelle alueelle. Kun tarkasteltavia sijoitusvaihtoehtoja valittiin esisuunnitteluvaiheessa, oli hankkeesta vastaavan kannalta välttämätöntä, että vaihtoehdot täyttävät edellä esitetyistä perusteista kohdat 1 3 ja 6 vähintään tyydyttävästi. Kohdan 4 täyttyminen on merkittävä lisäetu. Kohdan 5 on täytyttävä siten, ettei laitoksen rakentaminen tule kohtuuttoman kalliiksi eikä sähköasema aiheuta merkittäviä ympäristöhaittoja tai riskejä. Sähköaseman sijoittamisen vaihtoehtoina tarkasteltiin: esitetyt kohdat. Mielipiteissä esitettyjen vaihtoehtojen edellyttämässä sähköasemapaikassa eivät vaadittavat perusteet täyttyneet. Keskeisin syy karsimiseen ko. vaihtoehdoissa on se, että muuntajakuljetus olisi ollut mahdoton tehdä ehdotettuun paikkaan siltojen painorajoituksen takia. Suunniteltu sähköasemapaikka tarjoaa niin merkittäviä etuja toiminnan, ympäristön ja kustannustenkin kannalta, että on perusteltua valita se sähköasemapaikaksi. johtojen rinnalle sijoitettuna johtoaukean levenemä. Kaukosen Kummun kylän kaakkkoispuolista aluetta Ounasjoen ja kantatien itäpuolella. Vaihtoehto karsittiin muuntajakuljetuksen mahdottomuuden takia kohdan 2. perusteella. Putkijängän itäpuolista aluetta Ounasjoen luoteispuolella ja Venejoen itäpuolella. Sijoituspaikka ja liityntäjohdot olisivat avoimen maaston takia näkyneet lähitaloihin. Muuntajakuljetustien ja asema-alueen maapohjan laatu arvioitiin myös sopimattomaksi. Vaihtoehto karsittiin siten kohtien 2, 3, 5 ja 6 perusteella Tiukuvuomassa arvioitiin sijoituspaikaksi 110 kv voimajohdon ja maantien risteysaluetta. Paikka karsittiin pääosin kohdan 3 eli soveltumattoman maapohjan takia. Lopputuloksena edellä esitetystä voidaan todeta, että Kaukosen Isoniemeen sijoittuva sähköasema täyttää hyvin useimmat edellä Kuva 3-3 Isoniemen sähköaseman rajaus Johtoalueen poikkileikkaukset Uusi 220 kv voimajohto rakennetaan ns. portaalipylväsrakenteella. Kuvassa 3-4 ja taulukossa 3-1 on esitetty poikkileikkaukset pylväsrakenteista voimajohdon eri osuuksilla. Kuvassa 3-1 on esitetty uuden voimajohdon vaatima johtoalueen leveys tai nykyisten

29 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 19 TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT Kuva 3-4. Uusi 220 kv johto ja nykyinen voimajohtoverkko. Mustilla katkoviivarajauksilla ja numeroinnilla on osoitettu poikkileikkaukseltaan erilaiset jaksot. Jaksojen poikkileikkaukset on esitetty seuraavilla sivuilla. Taulukko 3-1 (seuraavalla sivulla). Periaatepoikkileikkaukset. Numerointi viittaa oheisen kuvan (kuva 3-3) numerointiin.

30 20 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT 1A Petäjäskoski - Valajaskoski: 3 km uutta maastokäytävää, johtoaukea 36 m, johtoalue 56 m. 1B Petäjäskoski - Valajaskoski: uutta johtoaluetta 24,5 m nykyisen voimajohdon pohjoispuolelle. 2 Petäjäskoski - Valajaskoski: uutta johtoaluetta 29,5 m nykyisen voimajohdon itäpuolelle. 3 A Valajaskoski - Kaukonen: uutta johtoaluetta 28 m nykyisen voimajohdon länsipuolelle. 3 B (peilikuva) Valajaskoski - Kaukonen: uutta johtoaluetta 29 m nykyisen voimajohdon itäpuolelle. 4 Valajaskoski - Kaukonen: uutta johtoaluetta 28 m nykyisen voimajohdon länsipuolelle. 5 Valajaskoski - Kaukonen: uutta johtoaluetta 28 m nykyisen voimajohdon länsipuolelle.

31 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 21 TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT 6 Valajaskoski - Kaukonen: uutta johtoaluetta 28 m nykyisen voimajohdon länsipuolelle. Kaukosen kylän pohjoispuolella noin 2,5 km uutta maastokäytävää uuteen sähköasemaan liityttäessä. 7 Kaukonen-Vajukoski, noin 0,6 km uutta maastokäytävää Isoniemen sähköaseman ja alueverkon 110 kv johdon välillä, johtoaukea 63 m, johtoalue 83 m. 8 Kaukonen - Vajukoski: uutta maastokäytävää. Johtoaukea 36 m, johtoalue 56 m. 9 Kaukonen - Vajukoski: uutta johtoaluetta 26 m nykyisen voimajohdon eteläpuolelle. 10 Kaukonen - Vajukoski: uutta johtoaluetta 26 m nykyisen voimajohdon eteläpuolelle. 11 Kaukonen - Vajukoski: uutta johtoaluetta 4 m nykyisten voimajohtojen eteläpuolelle.

32 22 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT 3.4 Selvitettävät ympäristövaikutukset Tässä hankkeessa ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan voimajohdon aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Arvioinnissa tarkastellaan sekä voimajohdon rakentamisen että käytön aikaisia vaikutuksia. YVA-lain mukaan arvioinnissa tulee tarkastella seuraavia kokonaisuuksia eli vaikutusryhmiä: Vaikutukset maaperään, luonnonvarojen hyödyntämiseen, vesiin ja vesistöihin, ilmaan ja ilmastoon, kasvillisuuteen ja eliöihin, joita tässä hankkeessa voivat olla vaikutukset kasvillisuuden ja eliöstön välisiin vuorovaikutussuhteisiin, luonnon monimuotoisuuden ja suojeluarvojen säilymiseen. Hanke ei vaikuta olennaisesti maaperään, pienilmastoon, luonnonvarojen hyödyntämiseen, pohjavesiin eikä vesistöihin. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön, joita tässä hankkeessa voivat olla vaikutukset maankäyttöön, maa- ja metsätalouteen, kyläkuvaan, maisemaan ja kulttuuriperintöön. Hanke saattaa myös vaikuttaa pieniin yhdyskuntiin. Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, joita tässä hankkeessa voivat olla vaikutukset asumiseen ja virkistykseen sekä sähkö- ja magneettikenttien mahdollisesti aiheuttamat terveydelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Tätä hanketta varten ei ennen arviointimenettelyä ole laadittu erillisiä selvityksiä, vaan tarvittavat selvitykset kootaan ja tehdään menettelyn yhteydessä. 3.5 Vaikutusalueiden rajaus Ympäristövaikutusten laajuus ja merkitys riippuu vaikutuksen kohteen luonteesta. Erityyppiset ympäristövaikutukset kohdistuvat alueellisesti eri tavoin. Osa vaikutuksista kohdistuu vain paikallisesti, osa koskettaa laajoja valtakunnallisia kokonaisuuksia. Tyypilliset valtakunnalliset kokonaisuudet ovat Natura-ohjelma tai valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuudet. Voimajohtoreitin ympäristövaikutusten tarkastelualueeseen kuuluu johtoalueen lisäksi sen ulkopuolella olevia alueita. Voimajohdon rakentaminen saattaa muuttaa esim. luonnonoloja, maisemaa, ihmisten elinoloja, elinkeinoja ja viihtyvyyttä johtoalueen ulkopuolellakin. Siksi vaikutusalueen laajuus tässä arvioinnissa vaihtelee noin 100 metristä (metsäalueet) jopa 3 kilometriin (avoimet peltoaukeat ja vesistöjen ylitykset) voimajohtojen molemmin puolin. Useimmat vaikutukset ovat suoria, jolloin tarkastelualue ulottuu noin 100 metrin etäisyydelle uudesta voimajohdosta. Näitä ovat mm. useimmat luonto- ja linnustovaikutukset. Maankäyttöä tarkastellaan noin 300 metrin etäisyydellä johdosta. Maisemaan ja kulttuuriperintöön kohdistuvia vaikutuksia tarkastellaan maisema- ja kulttuurialueiden muodostamina kokonaisuuksina sekä lähiettä kaukomaisemassa. Kussakin vaikutuskokonaisuuden kappaleessa on yksityiskohtaisemmin selostettu vaikutusmekanismit, lähtötiedot ja arviointimenetelmät.

33 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 23 VAIKUTUKSET LUONNONOLOIHIN 4 VAIKUTUKSET LUON- NONOLOIHIN 4.1 Nykytila Kasvillisuus Suunnittelualueen eteläisin osa Rovaniemen seudulle saakka kuuluu kasvimaantieteellisesti keskiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen ja Pohjanmaan-Kainuun metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen. Alue on etelän ja pohjoisen luonnon välistä vaihtumisvyöhykettä. Pääosa suunnittelualueesta (Rovaniemen seudulta Vajukoskelle) kuuluu kuitenkin pohjoisboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen ja Peräpohjolan alueeseen, joka on pohjoisen luonnon valta-aluetta. Peräpohjolan maisemat ovat suurpiirteisiä. Metsiä hallitsevat kuivat, jäkälikköiset mäntykankaat, rehevämpiä metsiä esiintyy lähinnä jokivarsilla ja järvien rantamilla. Kuusi harvinaistuu pohjoiseen mentäessä. Jokivarsien hedelmällisillä rantamailla on viljavia tulvaniittyjä. Peräpohjolan alueella on runsaasti soita. Aapasuot ovat vyöhykkeellä luonteenomaisimmillaan; suot ovat märkiä ja rimpien sekä jänteiden erot ovat jyrkät (Kalliola 1973; Kalpio & Bergman 1999). Suunnittelualueella kasvillisuudessa erottuvat kasvualustaltaan viljava Lapin kolmion dolomiittialue sekä Kittilän liuskealueiden lehtoja lettokeskus. Näillä alueilla esiintyy huomattavasti ympäristöään rehevämpää kasvillisuutta ja vaateliasta kasvilajistoa, jonka joukossa on myös uhanalaisia lajeja Linnusto ja muu eläimistö Suunnittelualue kuuluu Perä-Pohjolan ja jo osin Metsä-Lapin eliömaantieteellisiin vyöhykkeisiin, joiden lajistoon kuuluu sekä eteläisiä, itäisiä että pohjoisia lajeja (Hallikainen ym. 1986). Monet eteläisen ja keskisen Suomen yleislajit (esim. peippo, teeri ja kyykäärme) saavuttavat Kittilän-Sodankylän korkeudella pääesiintymisalueidensa pohjoisrajan. Alueella tavataan myös kaikkia neljää suurpetolajiamme eli karhua, sutta, ahmaa ja ilvestä (Hallikainen ym. 1986). Liito-oravan esiintymisen tunnettu pohjoisraja on Oulu - Kuusamo-linjalla, eikä sen tiedetä esiintyvän suunnittelualueella. Alueen linnusto on monipuolista, ja pesivien lajien määrä vaihtelee n alueen eri osissa vallitsevasta biotooppirakenteesta riippuen (Lokki ym. 2002). Runsaslukuisimpia lajeja ovat havu- ja sekametsien yleislinnut. Myös vanhoille metsille tyypilliset pesimälajit kuten metso, kulorastas, kuukkeli ja lapintiainen kuuluvat suunnittelualueen lajistoon. Petolinnuista lajistoon lukeutuvat mm. maakotka, piekana, muuttohaukka, tuulihaukka, ampuhaukka, sinisuohaukka sekä kalasääski. Vesilintujen pesinnät keskittyvät suunnittelualueella lähinnä Ounasjoen varrelle. Kuolajärven alueella Kittilässä pesii useita suojelullisesti huomattavia vesi- ja kosteikkolintuja kuten uivelo, liro ja vesipääsky (Lapin lintuvesityöryhmä 2005). Suunnittelualueelta on tiedossa kaikkiaan neljä suurten petolintujen pesimäreviiriä ja ne sijaitsevat lähimmillään noin kilometrin etäisyydellä suunnitellusta johtoreitistä (Herva P. Lapin ympäristökeskus ). Häiriöherkimmille maakotkan tunnetuille pesäreviireille on suunnitellulta johtoreitiltä matkaa vähintään 2 kilometriä (Metsähallitus Tuomo Ollila, kirjall. tieto ). Linnustollisesti merkittäviä alueita ovat kolme suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevaa Natura aluetta sekä lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluva Kuolajärven- Siikajärven-Julmajärven alue (LVO120270) Tepsan pohjoispuolella. Suunniteltu johtoreitti kulkee useissa erilaisissa biotoopeissa ja johdon vaikutusalueella esiintyy monien biotooppien tyyppilajistoa. Voimajohdon välittömällä vaikutusalueella ei sijaitse linnustollisia hotspot -alueita, joiden merkitys esim. maakunnallisesti olisi huomattava (Kreivi 2006). 4.2 Vaikutusmekanismit Laajimmat ympäristövaikutukset aiheutuvat erityisesti voimajohdon uusilla johtoreittiosuuksilla, joiden johtoaukeilta raivataan puusto kokonaan. Alueilla, joissa uusi reitti sijoittuu vanhaan maastokäytävään tai nykyisen voimajohdon viereen, hankkeen ympäristövaikutukset ovat vähäisemmät. Tällöin vanhaa maastokäytävää joudutaan leventämään, mutta tarvittava lisämaa-ala on uutta johtoreittiä pienempi. Nykyisen voimajohdon yhteyteen rakennettaessa levennystarve vaihtelee metriä. Voimajohdon rakentaminen edellyttää puustosta vapaata johtoaukeaa. Voimajohtoaukeilla raivataan kasvillisuutta säännönmukaisesti noin viiden-seitsemän vuoden

34 24 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS VAIKUTUKSET LUONNONOLOIHIN välein. Raivattaessa jätetään kasvamaan matalaja hidaskasvuisia lajeja, kuten katajia ja pajuja,. Pylväät rakennetaan pääosin harustamalla ja pylväspaikkojen kohdalla maaperää joudutaan jonkin verran kaivamaan. Rakennusvaiheiden vaikutukset ovat kutakuinkin avohakkuun suuruisia. Luontovaikutusten tarkastelualue ulottuu metsäalueilla noin 100 metrin etäisyydelle ja kosteikko- ja suoalueilla noin 200 metrin etäisyydelle uudesta voimajohdosta. Rakentamisen aikana voi lintujen pesimiselle aiheutua tilapäistä haittaa metsän raivauksen lisäksi työkoneiden melusta. Voimajohdon käytön aikaiset vaikutukset kohdistuvat kookkaisiin lintuihin, jotka saattavat menehtyä tai loukkaantua törmätessään voimajohdon ukkosjohtimiin. Uusien johtoreittien tekeminen aiheuttaa luontoalueiden pirstoutumista, millä voi olla kyseisen alueen laajuudesta riippuen kielteisiä vaikutuksia biotoopeille. Voimajohtohankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia vesistöihin eikä pohjavesiin. 4.3 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Kasvillisuuteen ja eläimistöön kohdistuvien vaikutusten arviointi on tehty selvittämällä luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta merkittäviin eliöyhteisöihin kohdistuvat muutokset ja niiden merkittävyys. Merkittävyyden määrittely perustuu alueiden suojelutavoitteisiin ja suojeluperusteisiin. Arvioinnissa selvitettiin luonnonsuojelu-, metsä- ja vesilain sekä EU:n luonto- ja lintudirektiivien (SPA, SCI) asettamat vaatimukset uhanalaisten lajien ja luontotyyppien säilymisestä. Uhanalaisten ja suojeltavien lajien esiintymät paikallistettiin hyödyntämällä Suomen ympäristöhallinnon uhanalaisten lajien rekisteriä (Eliölajit -tietojärjestelmä ) GISsovelluksessa (ArcGIS). Selvityksessä hyödynnettiin myös Metsähallituksen luontotyyppi- ja biotooppiaineistoa. Luontoselvityksen maastotöiden pohjaksi valittiin ilmakuvista ja kartoista voimajohtoreittien vaihtoehdoilta sellaiset alueet, jotka sivusivat suojelualueita tai kulkivat niiden yli. Lisäksi valittiin sellaisia suojelualueiden ulkopuolisia alueita, joilla luontokohteiden ja - arvojen löytyminen oli todennäköistä. Työssä kirjattiin ylös löytyneet luontokohteet sekä havainnoitiin kohteiden kasvillisuutta. Lisäksi arvioitiin mahdollisen voimajohdon rakentamisen vaikutuksia luontotyyppeihin ja kasvillisuuteen. Kuljettava linja oli metriä leveä suunnitellun voimajohdon alueella, suojelualueilla noin 200 metriä. Maastotyöt tehtiin Ajankohta työn tekemiseen oli hyvä, joskin alkukesällä kukkivista lajeista oli jäljellä usein ainoastaan varsi ja lehdet. Poikkeuksellisen vähäsateisen kesän seurauksena suot olivat pääsääntöisesti normaalia kuivempia, jolloin rahkasammaleiden määritys lajilleen oli esimerkiksi kuivahtaneilla nevoilla usein vaikeaa. Maastotyökohteiksi valittiin Vajukosken alue, Rajalan alue, Keulakkopään alue, Kuolavaaran-Taravuoman-Eksymäselän alue, Mustavaaran-Lammasvuoman-Tollovuoman alue, Pietarivuoman alue sekä Petäjäskosken alue. Selvitysalueiden sijainti on esitetty seuraavalla kartalla (kuva 4-1.) sekä liitteessä 3. Linnustosta YVA-selostuksessa esitetyt tiedot perustuvat jo olemassa oleviin tietoihin, joita on kerätty Metsähallitukselta, Lapin ympäristökeskukselta sekä paikalliselta lintutieteelliseltä yhdistykseltä (Lapin lintutieteellinen yhdistys r.y.; pj. Ismo Kreivi ) sekä kirjallisuuslähteistä.

35 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 25 VAIKUTUKSET LUONNONOLOIHIN Kuva 4-1. Maastotyöalueiden sijainti. Kohteiden tarkemmat kartat ovat liitteenä Vaikutukset Naturaalueisiin tai -alueilla Vaikutuksia Natura alueisiin on arvioitu tasolla, jonka perusteella voidaan arvioida vaihtoehtojen vaikutusten välisiä eroja. Voimajohtoreittien vaikutuksia suojelualueisiin arvioitiin linjauksille tehtyjen maastotöiden yhteydessä. Luontoselvityksen maastotöiden pohjaksi valittiin ilmakuvista ja kartoista voimajohtoreittien vaihtoehdoilta sellaiset alueet, jotka sivusivat suojelualueita tai kulkivat niiden yli. Työssä kirjattiin ylös löytyneet luontokohteet sekä havainnoitiin kohteiden kasvillisuutta. Lisäksi arvioitiin mahdollisen voimajohdon rakentamisen vaikutuksia luontotyyppeihin ja kasvillisuuteen. Kuljettava linja oli metriä leveä suunnitellun voimajohdon alueella, suojelualueilla noin 200 metriä. Maastotöistä vastasi FM Mika Welling ja ne tehtiin ajalla Natura-alueet ja voimajohtoreitit on esitetty liitteessä 3. Linnuston arviointimenetelmät on kuvattu edellisessä kohdassa 4.3. Arvion on tehnyt FM Juha Parviainen. Voimajohtoreitti sijoittuu kolmelle Natura 2000-verkostoon kuuluvalle alueelle tai sellaisen läheisyyteen: Ounasjoki Ounasjoki (FI , 4730 ha) on suojeltu luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena ja sen suojeluperusteina on esitetty seuraavat luontodirektiivin luontotyypit: Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit (3210) 95 %, Pohjoiset boreaaliset tulvaniityt (6450) 4 % Tulvametsät (91E0) 1 % Luontodirektiivin liitteen II lajeista alueella esiintyy laaksoarho. Lintudirektiivin liitteen I lintulajeista suojeluperusteissa on mainittu kurki, lapintiira, laulujoutsen, liro, sinirinta, suokukko ja vesipääsky. Reitti ylittää Ounasjoen Natura-alueen kolmessa kohdassa, kerran noin 11 kilometrin päässä Meltauksen luoteispuolella sekä kahdesti Kaukosen alueella. Särestönvaaran pohjoispuolella Ounasjoen ylityskohdassa ei maastokäynnin perusteella sijaitse tulvaniittyjen tai metsien luontotyyppejä, vaan jokivarsi on pajukoitunutta rinnepengertä. Fennoskandian luonnontilaista jokireitti -luontotyyppiä Natura-alueella on 4493,5 hehtaaria. Voimajohto tekisi joen molemmin puolin rantametsään noin metrin levyisen aukon. Venesuvannon ylityskohta on pohjoispuoleltaan suota ja eteläosa kivikkoista rinnepengertä. Myöskään Meltauksessa ei ylityskohdan alueella ole suojelun perusteena olevia luontotyyppejä. Voimajohtohankkeella ei ole vaikutuksia Ounasjoen Natura-alueen suojeluperusteisiin, koska voimajohdon ylityskohdissa ei esiinny muita suojeluperusteena olevia luontotyyppejä kuin Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit. Vesiympäristöön voimajohdolla ei ole vaikutusta.

36 26 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS VAIKUTUKSET LUONNONOLOIHIN Tollovuoma-Silmäsvuoma- Mustaoja-Nunaravuoma Tollovuoma-Silmäsvuoma-Mustaoja- Nunaravuoma (FI , 9673 ha) on suojeltu sekä luontodirektiivin mukaisena SCIalueena että lintudirektiivin mukaisena SPAalueena. Alueen suojeluperusteissa on esitetty seuraavat luontodirektiivin luontotyypit (*priorisoitu luontotyyppi): Aapasuot* (7310) 55 % Puustoiset suot* (91D0) 30 % Letot (7230) 5 % Luontaisesti runsasravinteiset järvet (3150) 3 % Luonnonmetsät* (9010) 2 % Keidassuot* (7110) 1 % Pikkujoet ja purot (3260) 1 % Lehdot (9050) 0 % Luontodirektiivin liitteen II lajeista alueella esiintyvät saukko, lapinsirppisammal, lapinleinikki, isonuijasammal, kiiltosirppisammal, notkeanäkinruoho, lettorikko sekä kaksi uhanalaista lajia. Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella esiintyvät ampuhaukka, helmipöllö, hiiripöllö, kapustarinta, kurki, liro, metso, palokärki, pohjantikka, pyy, sinirinta, sinirinta, sinisuohaukka, suokukko, suopöllö, vesipääsky sekä yksi uhanalainen laji. Tollovuoma-Silmäsvuoma-Mustaoja- Nunaravuoman alue kuuluu pohjoisen Peräpohjolan aapasuovyöhykkeeseen. Alue on erittäin merkittävä linnustolle. Alueella on harvinaisia lettoja (mm. koivulettoa). Silmäsvuoma on erittäin hienosti kehittynyt Peräpohjolan aapa. Pääosa on rahkajänteistä ruohoista avorimpinevaa. Kaakkoisosassa on erilaisia rämeitä. Vasanvuoma-Taljavaaran vuoman suotyypeistä ovat vaikuttavimpia laajat puistomaiset koivuletot ja nevakorvet. Puronvarsikorvet ovat usein lettomaisen reheviä. Taljavaaran alueen metsät ovat ikivanhoja suosaarekkeiden kuusikkoja. Lahopuuta on kattavasti. Kuolajärvi, Siikajärvi ja Julmajärvi sekä Kelontekemäjärven Kievanalahti ovat edustavia sahalehtityypin järviä, joissa esiintyy useita harvinaisia emäksisten järvien lajeja. Mustavaaran lehdot -alueeseen kuuluu kolme erillistä lehtoaluetta. Kasvillisuus on eteläisimmissä osissa etupäässä kosteaa, kuusi- ja hieskoivuvaltaista GFiT-lehtoa (metsäkurjenpolvi-mesiangervotyyppi) ja pohjoisosassa enimmäkseen tuoretta GT-GDT -kuusikkolehtoa (metsäkurjenpolvityyppi - kurjenpolviimarretyyppi), joukossa järeitä haapoja. Eteläinen johtoreittivaihtoehto (vaihtoehto 1) Pikku-Mustavaaran eteläosassa vaihtoehto kulkee lehtojensuojeluohjelmaan kuuluvan alueen läpi. Mustavaaran lehtojensuojeluohjelmaan kuuluvien alueiden pinta-ala on yhteensä 25,88 hehtaaria ja ne sijoittuvat noin 650 metrin etäisyydelle toisistaan. Lisäksi kohde kuuluu Tollovuoma-Silmäsvuoma- Nunaravuoman Natura-alueeseen. Lehtokohde sijoittuu Kittilä-Sodankylä välisen tien molemmin puolin. Lehdon kokonaispinta-ala on noin 8,7 hehtaaria, josta tien eteläpuolella on noin 4 hehtaaria. Suojelualuerajaus on pohjois-eteläsuunnassaan noin 600 metriä pitkä ja itä-länsi-suunnassaan reittivaihtoehdon alueella noin 70 metriä leveä. Itse lehto on noin metriä leveä notko, joka eteläosassaan vaihettuu lehtokorveksi. Tien eteläpuolella lehdon puusto on järeää kuusta, haapaa, raitaa ja mäntyjä. Pohjakerroksen lajistoa ovat mm. metsäkurjenpolvi, metsäimarre, kultapiisku, vilukko sekä näsiä ja kataja. Tien pohjoispuolella puustossa on nuorta haapaa kohtuullisen runsaasti ja lisäksi järeää koivua jonkin verran. Tien pohjoispuolella lehtokuvio on eteläosaa selvästi kuivempi. Lehtoa ympäröivät kankaat ovat yleisesti uudistuskypsiä kasvatusmänniköitä. Vaihtoehto ylittää Mustavaaran lehtokohteen noin 70 metrin matkalla. Voimajohtoreitti poistaisi kyseiseltä lehtokohteelta puustoa noin metrin leveydeltä eli pintaalallisesti noin 0,35 hehtaaria, mikä on noin 4 % lehdon pinta-alasta. Puuston poisto lehtokohteelta aiheuttaisi selviä muutoksia kohteen luonnontilassa olevaan pinta-alaan ja kasvillisuuteen ja näin ollen heikentäisi lehdot -luontotyyppiä. Lehtoja on Natura-alueella pinta-alallisesti vähän. Niiden edustavuus on arvioitu hyväksi ja luonnontila erinomaiseksi. Yleisarvioinnin perusteella alueen lehdot ovat melko luonnontilaisia ja edustavia, mutta pieniä kooltaan. Tämän perusteella voimajohdon vaikutukset pinta-alallisesti pieneen luontotyyppiin ovat merkittävät. Suoria vaikutuksia ovat lehdon pinta-alan pieneneminen ja luontotyypin ominaispiirteiden muuttuminen sekä jo nykyisinkin tien ja olemassa olevan voimajohdon aiheuttaman pirstoutumisen kasvaminen. Voimajohdon vaikutusalue rajautuu

37 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 27 VAIKUTUKSET LUONNONOLOIHIN käytännössä lehdon eteläosaan Kittilä- Sodankylä välisen tien eteläpuolelle. Kohteelta ei ole tiedossa luontodirektiivin liitteen II lajistoa eikä sellaisia myöskään maastotöiden yhteydessä havaittu. Tämän perusteella vaikutuksia suojeluperusteena olevaan lajistoon ei ole. Eteläinen johtoreittivaihtoehto sijoittuu tien viereen Tollovuoma Silmäsvuoma - Nunaravuoma -Natura-suojelualueen viereen ylittäen sen kahdessa kohdassa noin 120 metrin ja noin 300 metrin matkalla. Lisäksi johtoreitti kulkee Tollovuoma-Vasavuoman soidensuojelualueella noin 1500 metrin matkalla (kolme erillistä kohtaa) ja Tollovuoma-Vasanvuoma- Lammasvuoman soidensuojeluohjelma-alueen läpi kahdessa kohdassa yhteensä noin 470 metrin matkalla (ko. kohdat sisältyvät pääosin soidensuojelualueeseen). Lammasojan itäpuolella johtoreitin alue on laajalti kuivahtanutta koivupuustoista korpea ja rämettä ja kangaskorpea, joissa puusto on 5-7 metrin korkuista koivua ja kuusta. Suon itäreunassa on pienialaisena myös lettokorpea. Vanhan pellon läheisyydessä suolla on vanhoja ojia ja alue on paikoin 5 metrin korkuista koivua kasvavaa muuttumaa. Suojelualueen puusto on pääosin 7-8 metrin korkuista koivua. Alueella suotyypit vaihtelevat pienialaisesti erilaisten räme- ja korpityyppien mukaan. Yleisenä suotyyppinä ovat keskiravinteiset rämeet. Eteläosassa suotyyppinä on yleisesti koivuletto. Lammasojan ja siihen laskevan ojan alue on rehevää lehtokorpea. Puronvarsien puusto on 5-7 metrin korkuista kuusta ja 7-9 metrin korkuista koivua. Rehevyys rajoittuu purojen ympäristöön, joissa lajistossa mm. mesiangervo, rantatädyke, kataja, kastikkaa, orvokkeja, mesimarja, kultapiisku, metsäkurjenpolvi, pohjanpunaherukka, metsäimarre, koiranvehnä, lääte ja nuokkuhelmikkä. Purojen ympäristössä on yleisesti myös saraisia vesijättökunttia. Lammasvuoman pohjoisosissa tienvarren mesotrofiset rämeet vaihettuvat etelämpänä puustoisiksi lettorämeiksi. Akhamaranojan alue on lisäksi lettokorpea. Suoalueilla puuston korkeus on yleensä noin 5-7 metriä. Ahvenjärven eteläpuoleinen suojelualueeseen kuuluva suo on johtoreitin alueella rahkoittunutta vaivaiskoivuista rämettä. Lammasvuoman pohjoisosassa johtoreittivaihtoehto ylittää Natura-alueen kaksi kertaa noin 120 metrin ja noin 300 metrin matkalla. Itäisemmällä ylityskohdalla on maastoinventoinnin perusteella korpirämeitä, joiden voidaan katsoa kuuluvan priorisoituun luontotyyppiin puustoiset suot (91D0). Ylityskohdalla on myöskin kuivahtaneita kangasrämeitä. Puustoiset suot luontotyyppiä on Natura-alueesta noin 2902 hehtaaria. Noin 120 metrin pitkän ja 50 metriä leveän voimajohtoaukean pinta-ala olisi 0,6 hehtaaria, mikä on noin 0,02 % ko. luontotyypin pintaalasta. Voimajohdolle tarvittava johtoalue poistaisi puuston kyseiseltä alalta. Voimajohdon rakentaminen ei todennäköisesti merkittävästi heikennä puustoisten soiden luontotyypin pinta-alaa eikä ko. luontotyypin ekosysteemin rakennetta ja toimintaa. Luontodirektiivin liitteen II lajeja ei voimajohtoreitin alueella havaittu. Kuva 4-2. Natura-luontotyypit eteläisellä johtoreittivaihtoehdolla

38 28 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS VAIKUTUKSET LUONNONOLOIHIN Läntisempi ylityskohta Akharamanojan varressa on tyypiltään lähinnä lettokorpea, joka vaihettuu etelämpänä lettorämeeksi. Lettosoiden luontotyyppiä on Natura-alueen pinta-alasta noin 484 hehtaaria. Noin 300 metriä pitkän ja 50 metriä leveän voimajohtoreitin pinta-ala olisi 1,5 hehtaaria, mikä on noin 0,31 % ko. luontotyypin pinta-alasta. Voimajohdolle tarvittava johtoalue poistaisi puuston kyseiseltä alalta. Vaikutuksia luontotyypille voidaan lieventää pylvässijoittelun avulla, jolloin pylvästä ei sijoiteta lettokohteelle. Voimajohdon rakentaminen ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Naturaalueen letto-luontotyypin pinta-alaa eikä ko. luontotyypin ekosysteemin rakennetta ja toimintaa. Luontodirektiivin liitteen II lajeja ei voimajohtoreitin alueella havaittu. Voimajohdon vaikutukset avoimilla soilla painottuvat johdon rakentamisvaiheessa pylväiden perustusten rakentamiseen. Tämän jälkeen kasvillisuus pääosin palautuu ja pitkäaikaiset vaikutukset suolla jäävät kokonaisuudessaan vähäisiksi. Metsäisillä alueilla voimajohdon rakentamisen keskeiset vaikutukset näkyvät ennen kaikkea puuston poistumisena, pohja- ja pensaskerroksen kasvillisuuden muuttumisena sekä edelleen pienilmaston muuttumisena. Tällöin myös kohteiden ekologia muuttuu. Kosteikkoalueilla vaikutuksia voivat lisätä rakennustöiden aikaiset muutokset pintaveden kulkeutumisessa ja muutokset vesitaseessa. Voimajohdon pylväspaikoilla muutoksia tapahtuu pylväiden perustusten rakentamisen aikana, jolloin ne muuttuvat ympäristöään hieman kuivemmiksi. Pylväspaikkojen lähiympäristössä kasvillisuus palautuu rakennustöiden jälkeen. Tollovuoma- Silmäsvuoma- Mustaoja- Nunaravuoman Natura 2000-alueella suojeluperusteissa lintudirektiivin liitteen I lintulajeista on mainittu 16 lajia sekä yksi uhanalainen laji. Lajit ovat pääasiassa iäkkäiden metsien sekä soiden lajeja. Johtoreitti ei kokonaisuudessaan todennäköisesti merkittävästi heikennä suojeluperusteina olevien lajien esiintymistä Natura-alueella Pomokaira Pomokaira (FI ) on Naturaverkostossa sekä luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena että lintudirektiivin mukaisena SPA-alueena. Alue muodostuu Pomokairan- Tenniöaavan ja Ilmakkiaavan alueista, jotka kuuluvat soidensuojeluohjelmaan. Lisäksi alueeseen kuuluu Pomokairan vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluva alue ja Mätäsaapa, joka on ohjelmiin kuulumatonta aluetta valtion maalla. Pomokairan-Tennioaavan ja Ilmakkiaavan alueet on toteutettu muodostamalla niistä luonnonsuojelulain nojalla soidensuojelualueet. Alue toteutetaan muiltakin osin luonnonsuojelulain keinoin. Alueelle on esitetty seuraavat luontodirektiivin luontotyypit (*priorisoitu luontotyyppi): Aapasuot* (7310) 35 % Luonnonmetsät* (9010) 30 % Puustoiset suot* (91D0) 15 % Tulvametsät* (91E0) 10 % Silikaattikalliot (8220) 2 % Tunturipajukot (4080) 2 % Pikkujoet ja purot (3260) 2 % Tunturikankaat (4060) 1 % Lehdot (9050) 0 % Letot (7230) 0 % Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit (3210) 0 % Humuspitoiset järvet ja lammet (3160) 0 % Luontodirektiivin liitteen II lajeista alueella esiintyvät (*priorisoitu laji) ahma*, saukko, pohjanharmoyökkönen, lapinleinikki, lapinhilpi ja lettorikko. Lintudirektiivin liitteen I lintulajeista alueella esiintyvät ampuhaukka, helmipöllö, hiiripöllö, huuhkaja, kapustarinta, kurki, lapinpöllö, lapintiira, laulujoutsen, liro, metso, palokärki, pohjantikka, sinirinta, sinisuohaukka, suokukko, suopöllö, uivelo, varpuspöllö, vesipääsky sekä kolme uhanalaista lajia. Johtoreitti sijoittuu lähimmillään noin 600 metrin etäisyydelle Pomokairan Naturaalueen rajauksesta. Voimajohdolla ei ole todennäköisiä merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Pomokairan Natura-alueen luontotyyppeihin. Alueen suojeluperusteen linnustoon kuuluu 20 lintudirektiivin liitteen I lajia sekä kolme uhanalaista lajia. Johtoreitin rakentaminen Pomokairan Natura 2000-alueen läheisyyteen ei vaikuta Natura-alueen linnustoon merkittävästi eikä muuta linnuston elinympäristöjä Natura-alueella. Johtoreitin aiheuttamaa törmäysvaaraa voidaan vähentää johdon merkitsemisellä mm. vesistöjen ja laajojen suoaukeiden alueilla.

39 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 29 VAIKUTUKSET LUONNONOLOIHIN Johtoreitti ei vaikuta merkittävästi Naturaalueen suojeluperusteina olevien lintujen esiintymiseen koko Natura 2000-alueen mittakaavassa Lieventävät toimenpiteet Rakentamisen aikaisia vaikutuksia linnustoon voidaan lieventää ajoittamalla keskeiset rakennustyöt pesimäajan ulkopuolelle, mikäli se rakentamisen kannalta on mahdollista. Rakentamisen aikaisia vaikutuksia luontotyyppeihin (ts. kasvillisuuteen ja maaperään) voidaan lieventää ajoittamalla perustamistyöt routa-aikaan. Mahdollisesti syntyviä syviä ajouria voidaan tasoittaa rakentamisen jälkeen, jotta pintaveden liikkeet eivät muutu. Hormakummun alueella sekä yksityisiin tiloihin että luonnonarvoihin kohdistuvana lieventämistoimena on mahdollista tarkastella vaihtoehdot 1 ja 2 yhdistävää reittiä, jolloin uusi voimajohto ei sijoittuisi Natura alueelle. Samalla reitti sijoittuisi myös vaihtoehtoa 2 lyhyemmän matkan yksityistiloille. (kartta kappaleessa 10.8.) Yhteenveto Natura-alueista Voimajohtoreitti sijoittuu kolmelle Natura 2000-verkostoon kuuluvalle alueelle tai sellaisen läheisyyteen. Ounasjoella voimajohtohankkeella ei ole vaikutusta Ounasjoen Natura-alueen suojeluperusteisiin. Tollovuoma-Silmäsvuoma-Mustaoja- Nunaravuoman Natura-alueella eteläinen voimajohtovaihtoehto kulkee Pikku- Mustavaaran eteläosassa sijaitsevan lehtokohteen läpi noin 70 metrin matkalla ja aiheuttaisi selviä muutoksia kohteen pinta-alaan ja kasvillisuuteen ja siten heikentäisi lehdot - luontotyyppiä. Voimajohtoreitin alueelle sijoittuvien puustoisten soiden ja lettojen luontotyyppien pinta-alaa ja ekosysteemien rakennetta ja toimintaa hanke ei todennäköisesti merkittävästi pienennä eikä heikennä. Lisäksi arvioidaan, että johtoreitti ei kokonaisuudessaan vaaranna suojeluperusteina olevien lajien esiintymistä Natura-alueella. Jos Fingrid Oyj valitsee toteutettavaksi vaihtoehdoksi eteläisen reitin, on Natura verkostoon sisältyvästä Mustavaaran lehdosta laadittava luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi. Pohjoisella vaihtoehdolla ei ole vaikutuksia Natura alueeseen, koska se kiertää Natura alueen pohjoispuolitse. Pomokairan Natura-alueen suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin hankkeella ei ole suoranaisia vaikutuksia, koska voimajohtoreitti sijoittuu lähimmillään noin 600 metrin päähän suojelualueesta. Johtoreitin rakentaminen Pomokairan Natura 2000-alueen läheisyyteen ei vaikuta Natura-alueen linnustoon merkittävästi eikä muuta linnuston elinympäristöjä Natura-alueella. Johdon aiheuttamaa törmäysvaaraa voidaan vähentää johtimien merkitsemisellä mm. vesistöjen ja laajojen suoaukeiden alueilla. 4.5 Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin Tollovuoman-Vasanvuoman soidensuojelualue Mustavaaran alueella vaihtoehto 2 kulkee Tollovuoman-Vasanvuoman soidensuojelualueen läpi noin 300, 280 ja 540 metrin matkalla suojelualueen pohjoisreunassa. Suoaluetta ja voimajohdon vaikutuksia on kuvattu edellä Tollovuoma-Silmäsvuoma-Mustaoja- Nunaravuoman Natura-alueen eteläisen johtoreittivaihtoehdon yhteydessä. Vaihtoehto sijoittuu soidensuojelualueen reunaosiin, jotka ovat ojitusten ja peltojen takia osittain muuttuneita ympäristöjä. Reitistä ei aiheudu suojelukokonaisuuden pirstoutumista. Ilmakkiaapa Vajukoskella johtoreitti kulkee Ilmakkiaavan (SSA ) soidensuojelualueen läpi noin 370 metrin matkalla sekä suojelualueen reunassa noin 200 metrin matkalla. Kyseisillä paikoilla kulkee jo nykyisin kaksi voimajohtoa suojelualueen läpi ja suunniteltu voimajohto kulkisi nykyisten johtojen rinnalla niiden eteläpuolella. Ilmakkiaavan suojelualueen itäosassa johtoreittialueen suo on oligotrofista välipintaista ja lyhytkortista nevaa, lyhytkorsirämettä sekä pienialaisena pullosaraista suursaranevaa. Suon puusto on 3-6 metriä korkuista mäntyä. Suon lajistoon kuuluvat mm. tupasvilla (Eriophorum vaginatum), muta- ja rahkasara (Carex limosa, Carex pauciflora), leväkkö (Scheuchzeria palustris), suokukka (Andromeda polifolia), jokasuonrahkasammal

40 30 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS VAIKUTUKSET LUONNONOLOIHIN (Sphagnum angustifolium) sekä kuljunrahkasammalia (Sphagnum cuspidata-ryhmä). Suon pohjois- ja eteläpuoliset kankaat ovat harvennettuja ja paikoin nuoria, puustoltaan 6-12 metrin korkuisia mäntyjä, koivuja ja kuusia kasvavia sekametsiä. Suojelualueen reunassa kulkeva voimajohto rajoittuu peltoon ja nykyisten johtojen eteläpuolella sijoitettaessa uusi johto ei sijoittuisi suojelualueelle eikä uhkaisi suojelualueella olevaa uhanalaisen lettosaran esiintymää. Suojelualueella voimajohdon vaikutukset painottuvat johdon rakentamisvaiheessa pylväiden perustusten rakentamiseen. Tämän jälkeen kasvillisuus pääosin palautuu ja pitkäaikaiset vaikutukset suolla jäävät kokonaisuudessaan vähäisiksi. Myös voimajohdon sijainti suojelualueen reunassa minimoi vaikutuksia koko suojelualueelle, eikä pirsto laajempaa kokonaisuutta. Suojelualueen ylityksen kohdalla voidaan pylvässijoittelulla minimoida vaikutukset maaperään. 4.6 Vaikutukset linnustoon Johtoreitti kiertää suunnittelualueen linnustollisesti arvokkaimmat alueet. Kuolajärven- Siikajärven-Julmajärven lintuvesien suojelualueella johtoreitti sijoittuu lähimmillään noin 800 metrin etäisyydelle alueen vesistöistä, jotka ovat linnuston kannalta keskeisimpiä elinympäristöjä. Johtoreitti sivuaa kolmea Natura verkostoon kuuluvaa aluetta, jotka on kuvattu tarkemmin kappaleessa 4.4. Johtoreitin sijoittaminen Natura-alueiden läheisyyteen ei kuitenkaan aiheuta merkittävää uhkaa Natura-alueiden suojeluperusteissa mainituille lajeille, koska voimajohto ei laajemmin muuta Natura-alueiden kasvillisuutta eikä lintujen elinympäristöä. Voimajohdon rakennustyöt ajoitetaan mahdollisuuksien mukaan talviaikaan jolloin rakentamisen aikainen häirintä jää linnuston kannalta vähäiseksi. Johtoalueen kokonaisleveys reunavyöhykkeineen on suunnitelmien mukaan maksimissaan n. 50 metriä, jolloin johtoreitin takia suoraan häiriytyvä käytävä on varsin kapea. Tällöin voimajohdosta aiheutuva elinympäristöjen pieneminen jää kokonaisuudessaan vähäiseksi. Esim. Natura-alueilla noin kolmannes suojeluperusteina olevista luontotyypeistä on puustoisia luonnontilaisia soita, joita esiintyy suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevilla Natura alueilla tuhansia hehtaareja. Vaikka voimajohdon rakentaminen vähentää alueen luonnontilaisuutta, voi muutos paikoin myös runsastuttaa paikallisia lintupopulaatioita. Johtoaukeat voivat tarjota suotuisan pesimäympäristön monille matalaa pensaikkoa ja puoliavoimia maita suosiville lintulajeille (mm. Koskimies 2003). Lisäksi johtoaukeat ovat kelvollisia elinympäristöjä monille lintulajeille, jotka kuuluvat alun perin palo- ja muiden metsäaukeiden, ketojen, niittyjen, pensaikkojen ja muiden matalapuustoisten ja puoliavointen ympäristöjen linnustoon. Useiden päiväpetolintujen kuten kana-, varpus- ja hiirihaukan on havaittu saalistavan tutkimusalueiden johtoaukeilla. Johtoaukeilla voi olla merkitystä saalistusympäristönä myös pöllöille ja muille avoimilta tai puoliavoimilta mailta ravintoa etsiville petolinnuille. Myös sepelkyyhkyjen ja monien varpuslintulajien on nähty käyvän etsimässä ravintoa johtoaukeilta. (Koskimies 2003). Johtoreitin linnustovaikutukset liittyvät etenkin suurikokoisten lintujen kasvaneeseen törmäysriskiin. Voimajohtojen aiheuttamaa törmäysriskiä on tutkittu sekä koti- että ulkomaisissa tutkimuksissa (mm. Alonso ym ja 1999, Peltomäki & Peltomäki 1995 ja Koskimies 2003). Tutkimuksissa törmäysriskin merkitys lintupopulaatioille on todettu kokonaisuudessaan vähäiseksi ja voimajohtoihin törmänneiden lintujen määrä on ollut pieni. Mm. Koskimiehen (2003) tutkimuksessa Pernajanlahden voimajohdon linnustolle aiheuttamasta törmäysriskistä todettiin voimajohtoon törmänneiden lintujen osuudeksi 0,004 % johtojen kohdalla lentäneistä yksilöistä (1 / yksilöä). Piiroinen (1997) on kuitenkin todennut, että jokia, järviä ja laajoja aukioita ylittävät voimajohdot ovat linnuston kannalta potentiaalisia törmäyspaikkoja. Törmäysriski on suurin vesi-, peto-, lokki- ja kahlaajalinnuilla (Janss 2000). Koskimiehen (2003) mukaan linnut kykenevät tehokkaasti väistämään voimajohtoja ja näin välttämään törmäyksen. Koskimiehen Pernalanlahdella tehdyssä tutkimuksessa esim. joutsenista kaikki voimajohtojen korkeudella lentäneet yksilöt väistivät niitä. On myös havaittu, että paikalliset pesivät yksilöt oppivat oletettavasti väistämään voimajohtoja todennäköisemmin kuin läpimuuttavat linnut (esim. Ferrer & Janss 1999, Hirvonen 1999). Voimajohtotörmäysten ei ole todettu laajemmin lisäävän lintujen kuolleisuutta (mm. Alonso & Alonso 1999). Alueilla, joiden linnusto on erittäin runsasta ja etenkin törmäyksille alttiita lajeja, voimajohdot voivat lisätä paikallisesti populaatioiden kuolleisuutta (Koskimies 2003). Tällöin kysymykseen tulevat esim. muuttoaikaiset kerääntymisalueet. Koskimiehen (2003) mukaan voimajoh-

41 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 31 VAIKUTUKSET LUONNONOLOIHIN doilla ei kuitenkaan todennäköisesti ole uhanalaisia ja hyvin harvalukuisia lajeja lukuun ottamatta edes teoreettisesti vaikutusta populaatioiden kuolleisuuteen esim. valtakunnallisesti. Lintujen törmäysvaaraan vaikuttaa lintujen määrän ja käyttäytymisen lisäksi voimajohdon havaittavuus. Voimajohdot havaitaan parhaiten avonaisessa maastossa, kun taas sulkeutuneemmassa metsämaastossa voimajohdon havaitseminen on vaikeampaa (Bevanger 1990). Suunniteltu johtoreitti kulkee suurimmaksi osaksi avoimessa tai puoliavoimessa maastossa selvästi vallitsevan kasvillisuuden yläpuolella, jolloin johdon havaittavuus on suurimmaksi osaksi hyvä. Havaittavuutta voidaan parantaa merkitsemällä riittävän näkyvillä ja tiheään kiinnitetyillä varoittimilla paikkoja, joissa todetaan olevan huomattava riski lintujen törmäyksiin. Merkinnän on todettu vähentäneen törmäyksiä %, mikä johtui erityisesti lintujen kohonneesta lentokorkeudesta verrattuna merkitsemättömään johtoreittiin (esim. Peltomäki & Peltomäki 1995). Pylväs- ja johtorakenteiden valinnalla voidaan myös vaikuttaa törmäyksiin (Koskimies 2003). Suunnitellulla johtoreitillä johdon merkitseminen punaisilla varoitinpalloilla esim. vesistöjen ylityspaikoilla vähentää oleellisesti lintujen riskiä törmätä voimajohtoon. Voimajohdon rakentaminen linnustoalueilla tehdään mahdollisuuksien mukaan talvella, jolloin rakentamisen aikaisia haittoja ei synny muutto- tai pesimisaikana. 4.7 Vaikutukset muihin luontokohteisiin Petäjäskoski Petäjävaaran luoteispuolella johtoreitti ylittää Petäjävaarantien eteläpuolella kuvion, joka on lehtokorpea. Alueen kasvillisuus on monipuolista: mesiangervo, kurjenjalka, vilukko, kastikka, kataja, metsäkurjenpolvi, näsiä, lehtovirmajuuri, kielo, nuokkuhelmikkä, lillukka, metsä- ja korpi-imarre ja paatsama (Rhamnus frangula). Uhanalaistietoina alueella on kaksi neidonkenkä (Calypso bulbosa, VU) -esiintymää ja nyt maastotöiden yhteydessä löydetty tikankontti (Cypripedium calceolus, VU) -esiintymä. Kohteen puusto on metrin korkuista kuusta ja 7-10 metrin korkuista mäntyä. Alue on merkitty Metsähallituksen tiedoissa ekologiseksi yhteydeksi sekä luontokohteeksi, jonka luontoarvot on säilytettävä. Uuden johtoalueen ja neidonkenkäesiintymien väliin jää vähintään noin 30 metrin levyinen metsäkaistale. Voimajohtoreitin itäpuolella noin 150 metrin päässä johdosta sijaitsevan Harakkaojan varressa on koiranheisi (Viburnum opulus) - metsikkö, joka on arvioitu paikalliseksi luontokohteeksi (Rehell 1994). Johtoreitin varteen on Metsähallituksen tiedoissa merkitty lähteitä. Peruskarttatarkastelun perusteella lähteitä on kaksi johtoreitin välittömässä läheisyydessä. Alueelle on merkitty uhanalaistietona lapinleinikki (Ranunculus lapponicus, LC). Laji ei ole hankealueella uhanalainen, mutta se on koko maassa rauhoitettu (Vna 913/2005). Petäjäskosken ja Valajaskosken välisellä johtoreittialueella Metsähallituksen tiedoissa luontokohteiksi merkittyjä kohteita ovat Varesjärven kaakkoispuolella kallio ja puronvarsimetsä sekä Kuorinkimaan länsipuolella kallio ja puronvarsimetsä. Muita kohteita ovat yksi ravintokohteeksi merkitty kuvio sekä Ropsajokivarsi rantametsänä maisemaalueeksi. Pietarivuoma Voimajohtoreitti ylittää Ounasjoen Kaukosen kylän koillispuolella Pietarinvuoman alueella. Pietarinvuoma ja Kuusanvuoma muodostavat erittäin laajan luonnontilaisen suokokonaisuuden, jolloin voimajohto sijoittuu noin 6,5 kilometrin matkalle. Pietarinvuoman länsiosat ovat laajalti koivupuustoisia luhtaisia lettoja ja suursaraisia nevalaikkuja sekä pienten kangasaarekkeiden reunoilta rahkaisia lyhytkorsirämeitä. Rämeillä puusto on pääasiassa 2-5 metrin korkuista mäntyä ja keskiosissa 2-4 metrin korkuista koivua. Suoalueen lajistoa ovat pullo-, jouhi-, muta- ja lapinnuijasara, raate, kurjenjalka, vaivaiskoivu, järvikorte, pohjanpaju (Salix lapponum), kataja, luhtavilla, lapinkuusio, villapääluikka, keräpäärahkasammal (Sphagnum subsecundum), kairasammal (Meesia triquetra) ja hetesirppisammal. Laukkulantonjärvien alue on mesotrofista jouhisaraista suursaranevaa, lyhytkorsinevaa ja laajalti 3-4 metrin korkuista mäntyä kasvavaa tupasvillarämettä. Voimajohtoalueella sijaitseva lampi on luonnontilaisena pienvetenä metsälain tarkoittama elinympäristö.

42 32 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS VAIKUTUKSET LUONNONOLOIHIN Keulakkopää Keulakkopään eteläpuolella lähteestä vetensä saavan Pikkulehdonojan alue on monimuotoinen kosteikkoalue. Itse suo on puustoista lettorämettä ja lettokorpea. Suota ja puronvartta ympäröivät pajukkoiset vesijättöalueet. Lajistoa alueella ovat mm. rahkasara, lääte, mesiangervo, metsäkurjenpolvi, sudenmarja, luhtakuirisammal, suonihuopasammal (Aulacomnium palustre), kurjenjalka (Potentilla palustre), rassisammal (Paludella squarrosa), hetehiirensammal (Bryum weigelii) ja särmälähdesammal (Philonotis seriata). Metsähallituksen luontotiedoissa suoalueelle on merkitty lajistona lettorikko (Saxifraga hirculus) (VU), kultasammal (Tomentypnum nitens) sekä pohjanruttojuuri (Petasites fridigus), joka ei kuitenkaan ole alueella uhanalainen. Pikkulehdonoja ja sen länsipuolen metsäkuviot on merkitty ekologiseksi yhteydeksi ja suon itäpuolen kangas vanhaksi lehtimetsäksi. Rajala Rajalanvaaran lounaispuolella vaihtoehto 3 (Rajalanvaaran eteläinen kierto) kulkee vaaran länsirinteessä sijaitsevien rehevien lehtoisten kurujen yli. Kurut ovat tyypiltään lähinnä tuoreita GT-tyypin lehtoja ja ne ovat noin 15 metriä leveitä ja noin 2-5 metriä syviä pohjois-etelä-suuntaisia muodostumia. Kurut laskevat etelään ja rinteen alaosassa ne muuttuvat kosteiksi vesilaskuiksi. Kurujen kasvilajisto on poikkeuksellisen monipuolista ja alueen metsät ovat luonnontilaisen kaltaisia. Kurut on merkitty Metsähallituksen luontotietoihin kuruina. Kurujen kasvilajistoa: metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum), kullero (Trollius europaeus) lillukka (Rubus saxatilis), herttakaksikko (Listera cordata), pohjanpunaherukka (Ribes spicatum), kultapiisku (Solidago virgaurea), sudenmarja (Paris quadrifolia), nuokkuhelmikkä (Melica nutans), pikkutalvikki (Pyrola minor), rantatädyke (Veronica longifolia), orvokki (Viola sp.), vilukko (Parnassia palustris), koiranvehnä (Elymus caninus), huopaohdake (Cirsium helenioides), mesiangervo (Filipendula ulmaria), mesimarja (Rubus arcticus), matara (Galium sp.), lääte (Saussurea alpina), ketonoidanlukko (Botrychium lunaria). Kuruja ympäröivillä kankailla puusto on uudistuskypsää, järeää kuusta ja mäntyä ja lisäksi alueella on järeää haapaa ja raitaa. Kuruissa on runsaasti lahopuuta koivumaapuuna ja raitamaapuuna. Vanhoja poimintahakkuukantoja on jonkin verran, mutta metsät ovat yleisesti luonnontilaisen kaltaisia. Vaarojen välinen suojuotti on reunoiltaan rahkoittuvaa vaivaiskoivu- ja tupasvillarämettä sekä suureksi osaksi oligo-mesotrofista ja reunoiltaan lähdevaikutteista sararämettä. Suon läpi laskevan kirkasvetisen puron varsi on luonnontilaista luhtaista ruoho- ja heinäkorpea, jossa on lahopuustoa runsaasti. Suo ja puro on merkitty Metsähallituksen luontotietoihin luontokohteina. Vaihtoehdon 4 (Rajalanvaaran pohjoinen kierto) reitillä ei ole erityisiä luontokohteita. Reitin eteläpuolella, Riiminojan kohdalla, on laajalla suoalueella lähteitä kohdassa, jossa vaihtoehto sijoittuu Sirkka-Vajukoski 110 kv voimajohdon rinnalle. Lähteet jäävät uuden voimajohdon eteläpuolelle. Merkittävät luontokohteet ja niihin kohdistuvat vaikutukset Maastotöiden perusteella merkittävimmät ja ekologisesti herkimmät suojelualueiden ja ohjelmien ulkopuoliset luontokohteet ovat Rajalanvaaran länsipuoliset rinnelehtokurut sekä niiden länsipuolinen puronvarsikorpi, Keulakkopään eteläpuolinen lähdevetinen Pikkulehdonojanvarsi, Laukkulantonjärvien alueen pienvesi sekä Petäjäskoskella Petäjävaaran luoteispuolen lehtomainen, uhanalaista kasvilajistoa sisältävä kohde. Muutoin maastotöissä läpikäydyt kohteet ovat pääasiassa Kaukosen ja Vajukosken välisellä alueella yleisiä lettosoita. Puronvarsikohteet ovat avosoilla luonnontilaisia, puustoisilla kohteilla usein puuston osalta käsiteltyjä. Luonnontilaisimmat löydetyt kangasmetsäkuviot ovat Rajalanvaaran rinteissä, jossa ne lehtoisten kurujen kanssa muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Voimajohdon rakentamisen keskeiset vaikutukset ainakin metsäisiin luontokohteisiin näkyvät ennen kaikkea puuston poistumisena ja pohja- ja pensaskerroksen kasvillisuuden muuttumisena sekä edelleen pienilmaston muuttumisena. Tällöin myös kohteiden ekologia muuttuu täysin. Kosteikkoalueilla vaikutuksia voivat lisätä rakennustöiden aikaiset muutokset pintaveden kulkeutumisessa ja soilla avoimen johtoaukean aiheuttamat muutokset vesitaseessa. Voimajohdon pylväspaikoilla muutoksia tapahtuu pylväiden perustusten rakentamisen aikana, jolloin paikat muuttuvat ympäristöään hieman kuivemmiksi. Pylväspaikkojen lähiympäristössä kasvillisuus palautuu rakennustöiden jälkeen.

43 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 33 VAIKUTUKSET LUONNONOLOIHIN 4.8 Vaikutukset uhanalaisiin ja suojeltaviin lajeihin Suunnittelualue kulkee rehevien ns. Lapin kolmion ja Kittilän liuskealueen läpi, joilla esiintyy huomattavasti ympäristöään rehevämää kasvillisuutta ja vaateliasta kasvilajistoa. Uhanalaisten kasvilajien esiintymätietoja on suunnittelualueelta runsaasti. Esiintymät keskittyvät Petäjäskoski-Valajaskoski välille sekä Kittilän Tollovuoman ja Mustavaaran alueille. Voimajohtoreittivaihtoehtojen alueella on muutamia uhanalaisia lajiesiintymiä. Lisäksi laajoilla suoalueilla johtoreittien läheisyydessä on tiedossa olevia uhanalaislajeja. Puustoisilla esiintymäkohteilla puuston poisto ja pienilmaston muuttuminen heikentävät lajien elinmahdollisuuksia ja lajien häviäminen on todennäköistä. Laajoilla suoalueilla lajeille sopivia elinympäristöjä on enemmän ja voimajohdon rakentamisvaikutukset painottuvat lähinnä pylväspaikkojen perustamiseen rakentamisvaiheessa Uhanalaiset lajit Voimajohtoreitillä tai sen lähialueella (alle 200 metriä) on seuraavat uhanalaiset kasvilajit (suluissa valtakunnallinen uhanalaisuusluokka): Neidonkenkä (Calypso bulbosa), (valtakunnallisesti vaarantunut, VU). Esiintymät (2 kpl) sijaitsevat Petäjävaaran luoteispuolella alle 100 metrin etäisyydellä voimajohdon alueelta. Tikankontti (Cypripedium calceolus), (VU). Toinen esiintymä sijaitsee Petäjäskoskella Rosvohutun alueella ja toinen Petäjävaaran luoteispuolella (uusi löytö). Esiintymä sijaitsee alle 100 metrin päässä voimajohdon alueelta. Lapinleinikki (Ranunculus lapponicus), (valtakunnallisesti yleinen, LC, koko maassa rauhoitettu). Esiintymä sijaitsee Petäjäskoskella nykyisen voimajohdon länsipuolella, eikä ole suunnitellun voimajohdon alueella. Lettorikko (Saxifraga hirculus), (VU). Esiintymä sijaitsee Pikku Mustavaaran länsipuolisella laajalla suoalueella noin 200 metrin päässä pohjoisesta johtoreittivaihtoehdosta etelään. Röyhysara (Carex appropinquata), (VU). Esiintymä sijaitsee Pikku Mustavaaran länsipuolisella laajalla suoalueella noin 200 metrin etäisyydellä pohjoisesta johtoreittivaihtoehdosta etelään. Lettosara (Carex heleonastes), (VU). Esiintymä sijaitsee Ounasjoen itäpuolella Pietarinvuomassa alle 200 metrin etäisyydellä johtoreitin eteläpuolella Hankkeen vaikutukset uhanalaisiin lajeihin Uusi voimajohtoalue sivuaa neidonkengän ja tikankontin Petäjävaarantien varren esiintymien elinympäristöä. Neidonkenkäesiintymän reunaosa sijaitsee noin 20 metrin etäisyydellä johtoaukean reunasta (noin 10 metriä johtoalueen reunasta). Tikankontin esiintymään on etäisyyttä noin 60 metriä. Neidonkenkäesiintymän laitaosassa valoisuus voi hieman lisääntyä. Elinympäristön ravinteisuuteen tai kosteusoloihin ei arvioida aiheutuvan haitallisia vaikutuksia mm. siksi, että voimajohto sijoittuu esiintymän pohjoispuolelle eikä maaperää käsitellä esiintymän lähellä. Voimajohdon ja esiintymän väliin jäävä alue on kuivahkoa ja tuoretta kangasta, jonka puusto on harvennettua nuorehkoa männikköä. Uuden voimajohdon vaikutukset neidonkenkäesiintymään jäänevät vähäisiksi eikä esiintymää uhkaa hankkeen aiheuttama häviäminen. Tikankontin esiintymä sijaitsee niin etäällä, ettei edellä mainituista syistä myöskään siihen kohdistu esiintymää heikentäviä vaikutuksia. Rosvohutun alueen tikankonttiesiintymä on sen verran etäällä voimajohdosta, että vaikutuksia lajin elinympäristöön ei ole tai ne ovat pienet. Lapinleinikin esiintymään voimajohdon alueella ei ole vaikutuksia, koska esiintymä sijaitsee johtoreittivaihtoehdon länsipuolella nykyisen voimajohdon takana. Lettorikko- ja röyhysaraesiintymät Mustavaarassa sijaitsevat laajalla suoalueella, eikä voimajohdon rakentamisella todennäköisesti heikennetä kyseisten esiintymien olemassaoloa. Molemmilla lajeilla on myös muita esiintymiä em. esiintymien eteläpuolella. Pietarinvuoman lettosaraesiintymä sijaitsee laajalla suoalueella ja esiintymän ympärillä on lajille soveliasta aluetta useita hehtaareja. Voimajohdon rakentamisella ei todennäköi-

44 34 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS VAIKUTUKSET LUONNONOLOIHIN sesti heikennetä lettosaran esiintymää tai sen elinympäristöä. 4.9 Vaikutukset luonnontilaisiin alueisiin Suunniteltu voimajohto sijoittuu erityisesti Kittilän kaakkoispuolella Pietarinvuomalla, Keulakkopään itäpuolella Penikkavuomalla, Kuolavaaran ja Tarajärvenrovan alueella, Mustavaaran alueella sekä Postoaavalla laajoille luonnontilaisille suoalueille. Seuraavassa on esitetty näiden alueiden luonnon ominaispiirteitä ja lajistoa. Tollovuoma-Lammasvuoma-Mustavaara Pohjoinen johtoreitti, vaihtoehto 2 Pohjoisempi johtoreittivaihtoehto kulkee laajan suoalueen läpi noin 2,3 kilometrin matkalla. Suoalueen pohjoisosat ovat yleisesti puustoista lettorämettä ja lettokorpea sekä Ison Mustavaran lehdon eteläpuolella Scorpidium-rimpilettoa. Puuston korkeus suoalueella vaihtelee johtoreitin itäosissa metrin korkuisista kuusista johtoreitin länsiosan 3-7 metriä korkeisiin mäntyihin ja 5-9 metrin kuusiin. Suon etelä- ja keskiosista on runsaasti uhanalaistietoja. Johtoreitin alueelta tietoja ei ole eikä uhanalaishavaintoja myöskään maastotöiden yhteydessä tehty. Kuolavaara, Taravuoma ja Eksymäselkä Kuolavaaran eteläpuolella olevan johtoreittivaihtoehdon alue on soiden ja pienten järvien mosaiikkia. Voimajohto sijoittuu Ylijärven ja Pitkäjärven väliselle alueelle, jota halkoo järvien välinen puro sekä Kuolavaaranjärvien pienet lampareet. Suo on laajalti mesoeutrofista rimpinevaa, jouhisaraista suursaranevaa ja lettorämettä. Pohjakerroksessa lettoisuuden ilmentäjinä lähinnä lettoliero- sekä matokuiri- ja kultasirppisammal (Scorpidium trifarium, Loeskypnum badium). Suon reunaosat ovat vaivaiskoivu- ja variksenmarjarahkarämettä sekä niiden laikuttamaa lyhytkorsinevaa ja ruopparimpinevaa. Alueen lajistoa ovat edellä mainittujen lisäksi mm. tupasluikka, mutasara, pullosara, jouhisara, lapinnuijasara (Carex buxbaumii ssp. mutica), järvikorte, kataja (Juniperus communis), villapääluikka, raate, luhtakuirisammal, mähkä (Selaginella selaginoides), karhunruoho (Tofieldia pusilla), kultapiisku, lääte, siniheinä sekä neva- ja hetesirppisammal. Suon läpi laskeva puro on erittäin kirkasvetinen. Metsähallituksen tiedoissa alue on merkitty ekologiseksi yhteydeksi. Tarajärvenrovan itäpuolella johto ylittää Taravuoman ja sen läpi virtaavat kaksi puroa. Taravuoman keskiosat ovat luhtaista lettonevaa, jossa lajistona järviruoko, raate, luhtakuusio, villapääluikka, keltasara (Carex flava), punakämmekkä (Dactylorrhiza incarnata ssp incarnata), siniheinä ja lettolierosammal. Taraojan ympäristö on luhtaista lettoa sekä paikoin suursaranevaa. Lajistossa on em. lisäksi kultasirppisammalta. Tarajärvenrovan lounaispuolella johtoreitti ylittää laajan suokokonaisuuden sekä Jeesiöjoen. Joen itäpuolella suon reunaosat ovat lähinnä Campylium-lettoa ja keskiosissa laajalti rahkoittuvaa lettorämettä. Reunaosissa puusto on 3-5 metrin korkuista mäntyä ja pieniä kuusia. Jeesiöjoen läheisyydessä suotyyppi on rahkoittuvaa mesotrofista vaivaiskoivurämettä ja edelleen erittäin pajukkoista rämekorpea. Puusto on 3-7 metrin korkuista mäntyä, kuusta ja koivua. Paarnajärven ympäristössä uhanalaislajistona on nuppisara sekä röyhy- ja lettosaraa (Carex appropiquata, Carex heleonastes). Suoalueen länsiosa rajautuu Eksymäselän vaaraan. Täällä suo on osin pallosararämettä, laajemmin lettorämettä ja lettonevaa (Campylium-lettoa ja Scorpidium-lettoa). Vajukoski Ilmakkiaavan soidensuojelualueen eteläpuolella suo on väli- ja mätäspintaista pallosararämettä ja vaivaiskoivurämettä. Suon läpi kulkee oja ja pienehköt avonevaosat ovat jo lähes muuttumia. Suon puusto on laajalti koivua ja mäntyä. Lajistoon kuuluvat tupasluikka (Trichophorum cespitosum), raate (Menyanthes trifoliata), rahka- ja mutasara, pullo-, pallo- ja jouhisara (Carex rostrata, Carex globularis, Carex lasiocarpa) sekä mesotrofiaa ilmentävinä siniheinä (Molinia caerulea) ja villapääluikka (Trichophorum alpinum). Kankaan reunalla puusto on 3-6 metrin korkuista mäntyä. Uusipalon itä- ja länsipuolella olevat suot ovat laajalti pallosara- ja vaivaiskoivurämeitä, rahkoittuvia rämeitä sekä pienialaisia rimpija välipintaisia lyhytkortisia nevoja. Ala- Postojoen ylityskohta on tyypillistä joenvarsimetsää, jossa puustossa aliskasvuna on runsaasti koivua pääpuuston ollessa varttunutta tai uudistuskypsää kuusta. Metsähallituksen tietojärjestelmässä jokivarren ylityspaikan itäpuolinen rantametsä on merkitty ekologiseksi yhteydeksi.

45 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 35 VAIKUTUKSET LUONNONOLOIHIN Ala-Postojoen länsipuolella sijaitseva suojuotti on rimpilettoa ja lettorämettä, jossa vaihtelevat upottavat ruopat ja heinäiset jänteet. Lajistoon kuuluvat järvikorte (Equisetum fluviatile), raate, vesiherne (Utricularia sp.), luhtakuusio (Pedicularis palustris), mutasara, villapääluikka, siniheinä, rimpivihvilä (Juncus stygius), kalvakkarahkasammal (Sphagnum papillosum), sekä lettoisuuden ilmentäjinä lettoväkäsammal (Campylium stellatum) ja lettolierosammal (Scorpidium scorpioides). Postoaapa on itäosastaan luonnontilainen laaja avosuo, joka on tyypiltään lähinnä vetistä ruopparimpinevaa ja Sphagnumrimpinevaa ja ainakin reunaltaan lettoisuuteen yltävä. Suon lajistoa ovat mm. pullosara, raate, leväkkö, mutasara, pitkälehtikihokki, Sphagnum cuspidataryhmän rahkasammaleet, varvikkorahkasammal (Spahgum russowii), aapasirppisammal (Warnstorfia procera), kalvaskuirisammal (Straminergon stramineum) ja lettolierosammal. Vaikutuksista luonnontilaisiin alueisiin Luonnontilaisilla puuttomilla tai vähäpuustoisilla suoalueilla vaikutukset painottuvat rakentamistöiden aikaan, jonka jälkeen vaikutukset ovat vähäiset. Pienillä puustoisilla soilla puuston poistolla on pienilmastoa äärevöittävä vaikutus, laajemmilla suoalueilla vaikutukset ovat kokonaisuudessaan vähäisemmät. Luonnontilaisia tai niiden kaltaisia metsiä on suojelualueiden ulkopuolella verrattain vähän, jolloin voimajohdon rakentamisen vaikutukset niihin ovat luontotyypeistä merkittävimmät. 220 kv voimajohdon rakentaminen tarkoittaa noin 40 metrin levyistä puutonta vyöhykettä, jolloin pienialaiset luonnontilaiset metsät pirstoutuvat. Luonnontilaisen kaltaisia järeää puustoa ja lahopuustoa sisältäviä metsiä on esimerkiksi Rajalanvaaran länsipuolella, ja näihin liittyy myös muita arvokkaita luontotyyppejä (mm. kuruja ja lehtoja). Luonnontilaisten purojen varret ovat yleensä verrattain kapeita alueita. Pitkissä luonnontilaltaan yhtenäisissä puronvarsissa vaikutukset kohdistunevat ennen kaikkea johtoaukealle. Lisäksi puronvarret elinympäristöinä katkeavat, millä on vaikutuksensa heikosti leviäville lajeille, kuten esimerkiksi kääville. Putkilokasveille ja eläimille vaikutukset ovat yleisesti vähäisemmät Vaikutukset pohjavesiin Voimajohdon reitillä tai sen välittömässä läheisyydessä on seuraavat luokitellut pohjavesialueet (Suomen ympäristökeskuksen HERTTA-tietokanta): Muodostumisalueen Nro. Luokka V V V V V V V V V AV BV B 3 Pylväiden betoniset perustuselementit kaivetaan 1,5-2 metrin syvyyteen ja yhden pylvään perustamisen aiheuttama kaivuuala on yhteensä alle 100 m 2. Suolla perustusrakenteet ulottuvat pääsääntöisesti kovaan pohjaan saakka joko paaluttamalla tai vaihtamalla turve kantavaan maa-ainekseen. Pohjavesipinnan taso selvitetään suunnitteluvaiheessa pylväspaikan maaperää tutkittaessa. Pohjaveden laatuun ei arvioida olevan pysyvää vaikutusta. Tutkimuksien mukaan teollisesti valmistetuista betonielementeistä ei liukene haitallisia aineita ympäristöön Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen näkyvät voimajohtohankkeissa pääasiassa elinympäristöjen muuttumisena ja pirstoutumisena sekä näiden aiheuttamina vaikutuksina lajistolliseen monimuotoisuuteen. Johtoreitin rakentaminen vähentää alueen luonnontilaisuutta ja lisää reunavaikutusta. Muutos voi kuitenkin paikoin myös runsastuttaa mm. paikallisia lintupopulaatioita. Johtoaukeat voivat tarjota suotuisan pesimäympäristön monille matalaa pensaikkoa ja puoliavoimia maita suosiville lintulajeille. Elinympäristöjen pirstoutuminen heikentää erityisesti heikosti leviämään kykenevien

46 36 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS VAIKUTUKSET LUONNONOLOIHIN lajien elinolosuhteita. Voimajohto voi toisaalta pysyvästi avoimena elinympäristönä myös toimia luonnon monipuolistajana ja ekologisena käytävänä jo pirstoutuneiden avoimien elinympäristöjen, kuten hakamaiden, niittyjen ja metsälaitumien lajistolle. Muun muassa harvinaistuneet niitty- ja ketokasvit (esim. ahonoidanlukko) voivat löytää uusia elinympäristöjä johtoaukeilta samoin kuin ao. elinympäristöjen perhoslajisto ja hirvieläimet. Vaikutuksia lajistolliseen monimuotoisuuteen syntyy lähinnä elinympäristöihin kohdistuvien muutosten kautta, jotka alkavat voimajohdon rakennusvaiheessa puuston poistamisella ja pylväiden perustusten rakentamisella. Rakennustöiden jälkeen lajisto vähitellen palautuu, mutta voimajohdon kunnossapito ei mahdollista suojaisaa elinympäristöä vaativien lajien olemassaoloa. Johtoalueiden raivaukset tehdään noin 5-7 vuoden välein ja reunavyöhykkeen kookkaimmat puut kaadetaan noin 15 vuoden välein. Voimajohdon raivaus suosii metsän kasvukierron alkuvaiheen lajistoa, kuten lehtipuiden vesoja, heinämäisiä kasveja ja pensaita. Johtoaukean raivauksessa suositaan matala- ja hidaskasvuista puulajistoa, kuten katajia ja pajuja, jättämällä ne raivaamatta. Voimajohdon alueen kasvilajisto muuttuu useilla alueilla täysin erilaiseksi kuin ympäristössään, esimerkiksi metsissä. Soilla muutokset ovat kokonaisuudessaan vähäisempiä. Johtoaukeiden raivauksen jälkeen aukeilla pesivän linnuston parimäärä vähenee selvästi raivausta edeltäneestä tilanteesta. Useat lajit voivat hävitä johtoaukealta raivauksen jälkeen tilapäisesti. Kasvillisuuden palautuessa myös linnusto elpyy. Voimajohtoreitin alueille sijoittuu useita kohteita, jotka on merkitty Metsähallituksen paikkatietojärjestelmissä ekologisiksi yhteyksiksi tai ns. askelkiviksi. Kyseiset kuviot on alue-ekologisessa suunnittelussa valikoitu yhdistämään suojelualueita ja näin ollen edistämään lajien siirtymismahdollisuuksia luonnontilaisilta alueilta toisille ja vähentämään pirstoutumista. Tällöin erityisesti puustoiset ekologisen käytävän kuviot ovat käytävän toiminnallisuuden kannalta tärkeitä Haitallisten vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen Keskeinen lieventämistoimenpide on pylväiden sijoittelu. Se mahdollistaa monien ongelmallisten paikkojen välttämisen. Voimajohdon suunnittelussa ja rakentamisessa voidaan ottaa useimmat arviointiselostuksen kohdetiedot huomioon. Uhanalaisten ja suojeltavien lajien kasvupaikat huomioidaan pylväspaikkojen suunnittelussa ja rakennustöissä. Pylväspaikan sijaintia voi siirtää useimmiten joitakin kymmeniä metrejä. Elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden heikentämistä vältetään tai vaikutuksia lievennetään yleissuunnitteluvaiheessa johtoreittisuunnittelulla ottamalla arvokkaat kokonaisuudet huomioon mahdollisuuksien mukaan. Alueilla, joissa on luonnon monimuotoisuutta ja lajien leviämismahdollisuuksia, on niitä pyritty ylläpitämään ekologisilla käytävillä ja askelkivillä. Voimajohdon rakentamisen ja kunnossapidon aiheuttamia ekologisia muutoksia voidaan vähentää sijoittamalla johto paikalle, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän kohteella tapahtuvia muutoksia. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi puuttomat avosuot. Kun voimajohtoa rakennetaan herkille alueille, kuten esim. aapasoille, lettoihin ja lehtoihin tai pohjavesialueille, varaudutaan työkoneiden polttoaine- tai öljyvuotoon siten, että työmaalla on nopeasti saatavissa imeytysturvetta tms., johon työkoneista maahan mahdollisesti valuva polttoaine tai öljy voidaan imeyttää. Vaikutuksia voidaan lieventää, mahdollisuuksien mukaan, ajoittamalla rakennustyöt linnustollisesti merkittävissä paikoissa pesimäajan ulkopuolelle. Lintujen törmäysriskiä voidaan pienentää asentamalla varoitinmerkkipalloja sähköjohtimiin paikoissa, joissa todetaan olevan huomattava riski lintujen törmäyksiin. Voimajohdon rakennustyöt ajoitetaan pääasiassa talviaikaan jolloin rakentamisen aikainen häirintä jää linnuston kannalta vähäiseksi. Johtoreitin suunnittelussa on otettu huomioon esiselvityksissä tietoon tulleet ja teknisesti väistämään pystytyt luonnontilaisten kaltaiset metsiköt ja arvokkaat elinympäristöt, esimerkiksi Eksymäselän alueella. Johtoreitin maastosuunnittelussa selvitetään mahdollisuutta sijoittaa johtoreitti ohittamaan Laukkulantonjärvien alueen pienvesi eteläpuolitse.

47 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 37 VAIKUTUKSET LUONNONOLOIHIN 4.13 Vaihtoehtojen vertailu Luontoselvityksen perusteella Kittilän Mustavaaran alueella pohjoisempi johtoreittivaihtoehto (vaihtoehto 2) olisi luonnonsuojelukohteiden kannalta eteläistä (vaihtoehto 1) parempi johtoreittivaihtoehto. Tällöin vaikutuksia lehtojensuojeluohjelman kohteeseen ja Natura-alueisiin ei syntyisi. Rajalan alueella vaihtoehto 4 sijoittuisi Sokkapetäjänvaaran eli Rajalanvaaran pohjoisrinteelle, jolloin voimajohtoreitti ei kulje vaaran länsiosan rehevien lehtokurujen läpi. Kurut sekä niiden länsipuolinen suo ja puronvarsi muodostavat luonnontilaisen kaltaisten metsäkuvioiden kanssa arvokkaan kokonaisuuden. Tämän perusteella johtoreittivaihtoehto 4 on luontoselvityksen perusteella parempi. Petäjäskoskella vaihtoehtojen välillä ei luontoarvojen perusteella arvioida olevan merkittävää eroa Yhteenveto ja johtopäätökset Johtoreittivaihtoehtojen alueille sijoittuu suojelualueiden ulkopuolisia luontokohteita ja uhanalaisia kasvilajeja. Merkittävimmät suojelualueiden ulkopuoliset luontokohteet ovat Rajalanvaaran länsipuoliset rinnelehtokurut sekä niiden länsipuolinen puronvarsikorpi, Keulakkopään eteläpuolinen lähdevetinen Pikkulehdonojanvarsi, Laukkulantonjärvien alueen pienvesi sekä Petäjäskoskella Petäjävaaran luoteispuolen lehtomainen, uhanalaista kasvilajistoa sisältävä kohde. Lisäksi voimajohtoreittialueilla on useita kohteita, jotka on merkitty Metsähallituksen paikkatietojärjestelmissä ekologisiksi yhteyksiksi tai ns. askelkiviksi. Mustavaaran alueella johtoreitti kulkee lehtojensuojeluohjelmaan ja Natura verkostoon kuuluvan kohteen läpi, jonka pinta-alaan ja luonnontilaan voimajohdolla olisi arvion perusteella merkittävät vaikutukset. Tollovuoma-Vasanvuoman soidensuojelualueen reunassa vaikutuksia syntyy puustoisella suolla lähinnä puuston poistumisena. Vajukoskella Ilmakkiaavan soidensuojelualueen reunassa vaikutukset olisivat arviolta kokonaisuudessaan vähäiset. Alueilla, joissa luonnon monimuotoisuutta ja lajien leviämismahdollisuuksia on pyritty ylläpitämään ekologisilla käytävillä ja askelkivillä, voimajohdon heikentäviä vaikutuksia voidaan minimoida sijoittamalla se mahdollisimman vähän johdon rakentamisen ja ylläpidon takia kohteella tapahtuvia muutoksia vaativalle paikalle. Uhanalaisten ja suojeltavien lajien kasvupaikat voidaan huomioida pylväspaikkojen suunnittelussa ja rakennustöissä. Luontoselvityksen perusteella johtoreittivaihtoehdot 2 ja 4 ovat vähiten luontoarvoja haittaavia vaihtoehtoja.

48 38 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS VAIKUTUKSET MAISEMAAN 5 VAIKUTUKSET MAI- SEMAAN 5.1 Nykytila Uusi voimajohto sijoittuu pääosin metsäisille luonnonalueille. Soita on alueella runsaasti, erityisesti maastonmuodoiltaan alavalla alueella reitin koillisosassa. Maaseudun avointa kulttuurimaisemaa on reitin alueella lähinnä suurten jokien varsilla, mutta varsinaisia laajoja avoimia kulttuurimaisemakokonaisuuksia ei seudulla ole. Johtoreitti sivuaa joitakin asutuskeskittymiä ja vaikuttaa jonkin verran niiden lievealueiden maisemaan muttei varsinaisesti, voimalaitosten alueita lukuun ottamatta, sijoitu rakennettuun ympäristöön. Maisemamaakuntajaossa voimajohto sijoittuu Peräpohjola-Lapin maisemamaakunnan alueelle. Tarkemmassa maisemallisessa seutujaossa voimajohdon eteläinen osa sijoittuu Peräpohjolan vaara- ja jokiseudulle ja pohjoisosa Aapa-Lapin seudulle. Voimajohtoreitin alueella on kaksi valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, Kaukonen Kittilässä ja Ounasjokivarsi Rovaniemellä. Kuva 5-1. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet voimajohdon alueella. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on esitetty kuvassa vihreällä. Voimajohto on merkitty mustalla viivalla. 5.2 Vaikutusmekanismit Maisemavaikutukset koostuvat maiseman rakenteen, luonteen ja laadun muutoksista. Muualla kuin jo valmiiksi voimakkaasti rakennetuilla alueilla (esim. teollisuus- tai voimalaitosmiljööt tms.) voimajohdot koetaan monesti maisemassa häiritsevinä. Maiseman luonteen muuttumisen kautta syntyy myös visuaalisia vaikutuksia, joiden voimakkuus, havaittavuus jne. riippuu paljolti tarkastelupisteestä ja -ajankohdasta. Maisemavaikutuksen kokemiseen vaikuttaa merkittävästi myös havainnoitsijan suhtautuminen hankkeeseen. Peitteisessä maastossa, esim. metsäisellä alueella tai rakennetussa ympäristössä voimajohdon maisemavaikutus saattaa olla hyvin paikallinen kohdistuen lähinnä johtoaukealle ja siihen välittömästi liittyville alueille. Visuaaliset vaikutukset saattavat tällöin jäädä hyvinkin vähäisiksi, sillä mitä lähempänä tarkastelupistettä on näkymiä katkaisevia elementtejä (esim. puustoa, rakenteita, rakennuksia), sitä tehokkaammin näkymät kohti voimajohtoa peittyvät. Johtoaukean välittömän lähiympäristön peitteisyydestä huolimatta voimajohtopylväät saattavat etäämmältä tarkasteltuna erottua maisemakuvassa, sillä erityyppiset voimajohtopylväät (korkeus metriä) nousevat puun latvojen yläpuolelle. Merkittäviä visuaalisia vaikutuksia saattavat aiheuttaa avoimeen maisemaan (esim. pellot, vesistöt, puuttomat suot) tai korkeille maastonkohdille sijoittuvat voimajohtopylväät. Voimajohdon näkyvyyteen vaikuttavat mm. maastonmuodot, kasvillisuus ja rakenteet, jotka voivat osittain peittää tai luoda taustaa voimajohtopylväälle. Voimajohdon näkyvyys korostuu, jos sillä ei ole lainkaan esimerkiksi metsänreunan luomaa taustaa. Visuaalisiin vaikutuksiin vaikuttavat tarkastelupiste ja ajankohta: Näkymiä ja niissä tapahtuvia muutoksia arvi-

49 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 39 VAIKUTUKSET MAISEMAAN oitaessa on merkitystä vuodenajalla, säätilalla, vuorokaudenajalla, katselupisteen korkeudella jne. Voimajohdon näkyvyyteen vaikuttavia tekijöitä on esitetty kuvassa 5-2. Uudella johtoaukealla on maisemakokonaisuuksia, esim. yhtenäisiä metsäisiä luonnonalueita tai maaseudun kulttuuriympäristöjä pirstova vaikutus. Yhtenäisten maisemakokonaisuuksien säilymisen kannalta tulisikin suosia käytäntöä, jossa uusi voimajohto rakennetaan nykyisen voimajohdon yhteyteen. Pienipiirteisessä ympäristössä voimajohto saattaa muuttaa maiseman hierarkiaa alistaen ympäristönsä. Voimajohdon hallitsevuutta eri etäisyyksiltä tarkasteltuna on tutkittu eri lähteissä, mutta yksiselitteisiä numeerisia arvoja vaikutusten merkittävyyden raja-arvoiksi ei ole pystytty antamaan. Yleisesti voidaan todeta, että lähietäisyydeltä tarkasteltuna voimajohtopylväs on hallitseva. Etäisyyden kasvaessa suhteessa kohteeseen sen hallitsevuus maisemassa vähenee, ja kohde alistuu muihin maisemaelementteihin ennen kuin se häviää näkyvistä. Kuva 5-2. Voimajohdon näkyvyyteen vaikuttavia tekijöitä. Lähde: Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy 2001.

50 40 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS VAIKUTUKSET MAISEMAAN 5.3 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Lähtötietoina on käytetty selvityksiä valtakunnallisesti arvokkaista maisema- ja kulttuuriympäristökohteista, Lapin kulttuuriympäristöohjelmaa sekä Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmää. Arvioinnin aikana on oltu yhteydessä Lapin ympäristökeskukseen (Tiina T. Elo) ja Lapin maakuntamuseoon (Hannu Kotivuori). Hankkeen vaikutuksia maisemaan on selvitetty tutkimalla maisemakokonaisuuksien luonnetta ja maisema- ja kyläkuvan muutoksensietokykyä yleispiirteisen maisema-analyysin perusteella. Maisema-analyysissä on tutkittu kartta- ja ilmakuvatarkasteluna mm. eri maisematekijöitä, kuten avoimia ja suljettuja maisematiloja, maiseman solmukohtia, häiriötekijöitä sekä maiseman, rakennetun ympäristön ja nykyisten johtojen suhdetta. Analyysia on täydennetty maastokäynnillä Arvioitaessa uuden voimajohdon maisemavaikutuksia ja niiden merkittävyyttä on lähtökohdaksi otettu seuraavat tarkastelunäkökulmat: kuinka paljon uusi johto muuttaa alueen nykyistä luonnetta (esim. luonnonympäristökokonaisuus, jossa ei nykyisellään ole voimajohtoa) missä johto sijoittuu maisemakuvan kannalta erityisen herkille alueille (vesistöjen tai selänteiden lakialueiden ylitykset, avoimet pelto- tai suoalueet, maiseman solmukohdat) kuinka paljon uuden voimajohdon lähiympäristössä on ns. herkkiä kohteita (asutus, virkistysalue tms.). Arviointia on erityisesti kohdennettu alueille, joissa johto sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille, joita koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. 5.4 Vaikutukset maisemaan Tiivistetysti voidaan todeta, että uusi voimajohto aiheuttaa vaikutuksia lähimaisemaansa koko johtoreitin alueella. Vaikutuksia kaukomaisemaan syntyy suhteellisen vähän. Suurimmalla osalla aluetta nykyinen johtoaukea levenee jonkin verran ja puustoa joudutaan poistamaan. Vaikutus ei yleensä ole merkittävä, eikä maiseman luonne suurimmalla osalla johtoreittiä merkittävästi muutu. Voimajohdon välittömässä lähiympäristössä (etäisyys johdosta alle 100 metriä) sijaitsevien asuin- tai lomarakennusten lähimaisema ei uuden voimajohdon myötä merkittävästi muutu, sillä joko rakennusten lähiympäristössä on jo nykyisellään voimajohtoja, kasvillisuus katkaisee näkymiä johdolle tai johto sijoittuu muuten niin, ettei maisemavaikutuksen voida katsoa olevan merkittävä. Kaukonen Rajala alueella voimajohto sijoittuu yhtenäiselle luonnonalueelle, jolla ei nykyisellään ole voimajohtoa. Tällä osuudella johto pirstoo yhtenäistä metsäistä ja soista luonnonaluetta ja muuttaa sen luonnetta paikallisesti. Koska alueella ei ole erityisiä herkkiä kohteita tai maisema-arvoja ja koska maastonmuodot ja kasvillisuus katkaisevat tehokkaasti näkymiä etäämmältä johdon suuntaan ei maisemavaikutusten kokonaisuutena tarkasteltuna voida tälläkään alueella katsoa olevan merkittäviä. Uusi johto aiheuttaa vaikutuksia kaukomaisemaan erityisesti avoimilla alueilla. Näitä ovat Sodankylän - Kittilän aapasuoalueet, vesistöjen ylitykset sekä Kaukosen ja Koivusalon alueen peltoaukeat. Vaikutuksen ei kuitenkaan missään em. kohteista voida sanoa olevan merkittävästi haitallinen, sillä uusi johto sijoittuu nykyisen johdon viereen vahvistaen johtoalueen vaikutusta mutta ei muuttaen arvokkaan aluekokonaisuuden luonnetta (Ounasjokivarsi, Kaukonen) uusi johto sijoittuu alueelle joka on luonteeltaan voimalaitosympäristöä, tai uusi johto sijoittuu alueelle, jolla ei ole erityisiä maisema-arvoja (Sodankylän - Kittilän aapasuoalueet). Uuden johdon rakentaminen ei merkittävästi heikennä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden arvoja. Vaikutuksia maisemaan on jaksoittain kuvattu liitteessä 4. Jaksot on merkitty myös oheiseen karttaan (kuva 5-3). YVA -menettelyn yhteydessä on uudesta voimajohdosta laadittu valokuvasovitteita, joilla on pyritty havainnollistamaan johdon maisemavaikutuksia eri tyyppisissä kohteissa. Havainnekuvia on esitetty seuraavilla sivuilla

51 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 41 VAIKUTUKSET MAISEMAAN (kuvat 5-4 ja 5-5) sekä liitteessä 4. (Vaikutukset maisemaan). Kuva 5-3. Maisemajaksot. Voimajohdon vaikutuksia oheiseen karttaan rajattuihin eri tyyppisiin maisemajaksoihin on kuvattu liitteessä 4.

52 42 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS VAIKUTUKSET MAISEMAAN Kuva 5-4. a ja b. Nykytila (ylempi kuva) ja kuvasovite (alempi kuva). Panoraamanäkymä Kaukosesta Rovaniementieltä lähimpien asuinrakennusten luota kohti voimajohtoa. Uusi voimajohto sijoittuu nykyisen johdon rinnalle pienen peltoaukean reuna-alueelle. Nykytilanteeseen verrattuna johdon visuaalinen vaikutus vahvistuu jonkin verran kylän suunnasta katsottuna.

53 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 43 VAIKUTUKSET MAISEMAAN Kuva 5-5. a, b ja c. Nykytila ja kuvasovitteet. Näkymä Ounasjoen eteläpuolelta kohti pohjoista Koivusalon eteläpuolella, jossa nykyinen 110 kv johto ylittää Ounasjoen (vas. ylh.). Kuvasovitteessa vasemmalla alhaalla on esitetty tilanne, jossa nykyisen 110 kv voimajohdon rinnalle sijoitetaan uusi 220 kv voimajohto. Jatkosuunnittelun yhteydessä tutkitaan myös mahdollisen yhteispylväsratkaisun toteutusmahdollisuuksia (kuvasovite oikealla alhaalla), jolloin johtoaukea jää kapeammaksi kuin sijoitettaessa johdot rinnakkain.

54 44 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS VAIKUTUKSET MAISEMAAN 5.5 Vaikutusten lieventäminen Tarkasteltujen johtoreittivaihtoehtojen haitallisia maisemavaikutuksia on pyritty lieventämään jo alustavia suunnitelmia laadittaessa ehdottamalla mm. kiertoreittejä asutusten ympäri, huomioimalla maastonmuodot sekä välttämällä peltoaukeiden ja luonnontilaisten suoalueiden ylittämistä niiden keskeltä. Jatkosuunnittelun yhteydessä tutkitaan vesistöjen ylityskohdissa maisemavaikutusten lieventämistä mm. erityyppisillä pylväillä. Venesuvannossa johtoreittiä on YVAmenettelyn aikana siirretty ylittämään Ounasjoki kohtisuoremmin, jolloin pylväät sijoittuvat kauemmas rannoista. Johtoreittiä on myös siirretty kauemmas Venejokisuusta. Jääskön Koivusalon alueella tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa reitti nykyisen johdon itäpuolelle, jolloin se häiritsee vähemmän peltomaisemassa. Valitut tekniset ratkaisut esitetään lunastuslupahakemuksessa Vaihtoehtojen vertailu Maiseman kannalta tarkasteltuna vaihtoehdoilla ei ole merkittäviä eroja. Petäjäskoskella vaihtoehto 1 A sijoittuu asutuksen lähialueelle mikä muuttaa asuinalueen lähimetsän luonnetta. Vaihtoehto 1 B kiertää asutuksen kauempaa eikä sijoitu maisemakuvallisesti herkälle alueelle Kemijoen vanhan uoman pohjoisosaan, joten se on miljöökokonaisuuden kannalta jonkin verran 1 A - vaihtoehtoa edullisempi. Hormakummun - Mustavuoren alueella eteläisemmän reittivaihtoehdon (VE 1) voidaan katsoa olevan maiseman kannalta edullisempi, sillä eteläisen reitin alueella on ihmistoiminnan merkkejä kun taas pohjoisempi vaihtoehto (VE 2) sijoittuu yhtenäisemmälle luonnonalueelle. Rajalanvaaran alueella pohjoisempi vaihtoehto (VE 4) on sikäli edullisempi, että uusi johto liittyy nykyiseen voimajohtoon aiemmin kuin eteläinen vaihtoehto (VE 3), jolloin uutta johtoaukeaa syntyy luonnonalueelle hieman eteläistä vaihtoehtoa vähemmän. Toisaalta eteläisempi vaihtoehto sijoittuu lähemmäs ihmistoiminnan vyöhykettä kuin pohjoisempi vaihtoehto, mikä on edullista luonnonaluekokonaisuuden eheyden säilymisen kannalta. 5.7 Yhteenveto ja johtopäätökset Uusi 220 kv voimajohto ei aiheuta merkittäviä maisemavaikutuksia. Maiseman luonne ei suurimmalla osalla aluetta uuden johdon myötä muutu ja arvokkaisiin tai herkkiin kohteisiin ei kohdistu niiden arvoja merkittävästi heikentäviä vaikutuksia. Niillä alueilla, joilla jo nykyiselläänkin on voimajohto, johtoaukean ja voimajohtorakenteiden asema maisemassa vahvistuu. Maiseman luonne muuttuu jonkin verran niillä alueilla, joilla ei nykyisellään ole johtoa, mutta alueiden piirteistä ja luonteesta johtuen maisemavaikutusten ei voida näilläkään alueilla katsoa olevan merkittävästi haitallisia.

55 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 45 VAIKUTUKSET KULTTUURIPERINTÖÖN 6 VAIKUTUKSET KULT- TUURIPERINTÖÖN 6.1 Nykytila Voimajohtoreitin alueella on kaksi valtakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista ympäristöä (nk. RKY-kohde), Jaatilansaari Kemijoessa ja Jaatilan kylä sekä Ounasjoen kulttuurimaisema. Alueiden rajaukset on esitetty kuvissa 6-1 ja 6-2. Maakunnallisesti merkittäviä kohteita ei johtoreitin alueella ole (seutu- ja maakuntakaavat, Herttaympäristötietojärjestelmä). Käynnissä olevassa Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi - hankkeessa ei toistaiseksi tehdyissä inventoinneissa ole löydetty kohteita johtoreitin välittömästä lähiympäristöstä (etäisyys johdosta max. 100 metriä). Myöskään Lapin kulttuuriympäristöohjelman kohteita ei johtoreitin alueella ole. Johtoreitin välittömässä lähiympäristössä on yksi tunnettu muinaisjäännöskohde (Herttaympäristötietojärjestelmä 1/2006). Kohde sijaitsee Kittilässä Kummun eteläpuolella. Lapin kulttuuriympäristöt -hankkeen inventoinnit alueella ovat kesken, mutta ainakaan arviointiohjelmaa laadittaessa ei tiedossa ollut uusia muinaisjäännöskohteita (Tiina T. Elo, Lapin ympäristökeskus). Ympäristökeskuksen lisäksi YVA-menettelyn aikana on oltu yhteydessä Lapin maakuntamuseoon (Hannu Kotivuori), mutta myöskään maakuntamuseolta ei ole saatu tietoja muista arvokkaista kulttuuriympäristökohteista johtoreitin alueella. Museovirastolta on saatu lausunto voimajohtoreitin muinaisjäännösinventointia vaativista kohteista. Kuva 6-1. Valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen ympäristön rajaus: Jaatilansaari Kemijoessa ja Jaatilan kylä. Kartalla on esitetty myös Ruikan kylän valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen ympäristön rajaus, sillä johtoreittivaihtoehto A näkyy myös sinne. Voimajohtoreitin alueella ei ole perinnemaisemakohteita (Hertta-ympäristötietojärjestelmä 1/2006). Kuva 6-2. Valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen ympäristön rajaus: Ounasjoen kulttuurimaisema.

56 46 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS VAIKUTUKSET KULTTUURIPERINTÖÖN 6.2 Vaikutusmekanismit Kulttuuriperintö pitää käsitteenä sisällään kaikki rakenteet ja maiseman käsittelyn muodot niin historialliselta kuin esihistorialliselta ajalta. Osaksi kulttuuriperintöä lasketaan myös uudet rakennukset ja nykyiset maisemanhoitotoimenpiteet. Voimajohdon rakentamisen vaikutukset liittyvät olennaisesti sen aiheuttamiin näkyviin ja mahdollisiin fyysisiin muutoksiin kulttuuriympäristössä. Esteettisiä haittoja kulttuuriympäristössä aiheutuu mm. viljelylaaksojen ylityksistä tai tilanteissa, joissa tunnustettu arvokohde jää voimajohdon välittömälle vaikutusalueelle. Fyysisiä muutoksia kulttuuriperintöön saattaa aiheutua voimajohdon rakentamisesta alueella, missä on paljon kiinteitä muinaisjäännöksiä. Niitä ovat esimerkiksi kivikautiset asuinpaikat, pyyntikuopat ja muut muinaisjäännökset. Ennalta tuntemattomien kohteiden tuhoutuminen osittain tai kokonaan pyritään välttämään tekemällä ennen rakennustöitä tarvittavat selvitykset yhteistyössä Museoviraston kanssa ja noudattamalla rakentamisessa tarvittavia varotoimia. 6.3 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt on selvitetty Museoviraston ja Ympäristöministeriön, Lapin ympäristökeskuksen, alueen kuntien, maakuntamuseon ja Suomen ympäristökeskuksen tiedoista. Arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on kartoitettu voimajohdon välittömässä lähiympäristössä (etäisyys johdosta max. noin 100 metriä) sijaitsevat tunnetut kulttuurihistorialliset arvokkaat alueet, perinnemaisemat ja muut erityiskohteet. Muutosten merkittävyyttä on arvioitu tarkastelemalla mm. mahdollista ympäristöjen esteettisen laadun heikkenemistä. Saatujen tietojen perusteella on arvioitu muuttaako voimajohto kohteiden suojeluarvoja. Fingrid Oyj teetti kiinteiden muinaisjäännöksien inventoinnin voimajohdon kaikkien vaihtoehtojen vaikutusalueelta. Museoviraston tekemän inventoinnin alustavien tulosten (Torvinen/ ) perusteella reiteiltä ei ole löydetty uusia muinaisjäännöksiä. Vaikutukset kulttuurihistoriallisiin kohteisiin on arvioinut asiantuntija-arviona maisemaarkkitehti Mariikka Manninen. 6.4 Vaikutukset kulttuurihistoriallisiin kohteisiin Uusi voimajohto ei merkittävästi heikennä Jaatilansaaren Jaatilan kylän valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen ympäristön arvoja, sillä Petäjäskosken alue on pitkään ollut voimalaitosympäristöä ja alueella on useita voimajohtoja nykyisinkin. Johtoreitti ei sijoitu jokivarren avoimen kulttuurimaiseman ydinalueille eikä muuta kulttuurimaiseman hierarkiaa. Voimajohto vahvistaa nykyisen voimajohdon viereen sijoittuessaan voimajohdon haitallista vaikutusta Ounasjoen valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen ympäristön alueella. Vaikutuksen ei kuitenkaan voida katsoa olevan merkittävästi haitallinen, sillä johto ei pirsto pienipiirteistä kulttuuriympäristöä eikä muuta kulttuurimaiseman hierarkiaa. Uuden voimajohdon toteuttaminen ei aiheuta Kummun eteläpuolella olevaan muinaisjäännöskohteeseen vaikutuksia, sillä kohde sijaitsee nykyisen voimajohdon itäpuolella, kun taas uusi voimajohto leventää johtoaluetta nykyisen johdon länsipuolelle. Kuva 6-3. Näkymä Petäjäskoskelta. Kuvassa taustalla näkyy nykyinen 400 kv voimajohto. Uusi 220 kv voimajohto sijoittuu 400 kv johdon takana näkyvälle metsäalueelle noin metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. 6.5 Vaikutusten lieventäminen Voimajohto ei aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia laajoille kulttuuriympäristökoko-

57 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 47 VAIKUTUKSET KULTTUURIPERINTÖÖN naisuuksille. Valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen alueella tutkitaan jatkosuunnittelun yhteydessä eri tyyppisiä pylväsratkaisuja (mm. yhteispylväät) maisemavaikutusten lieventämiseksi. Vaikutuksia pistemäisiin kohteisiin, kuten mahdollisiin uusissa inventoinneissa löytyviin muinaisjäännöskohteisiin voidaan lieventää pylväiden sijoittelun tarkemmassa suunnittelussa. 6.6 Vaihtoehtojen vertailu Vaihtoehdoilla ei ole merkittäviä eroja kulttuuriympäristön arvojen säilymisen kannalta. Petäjäskosken alueella vaihtoehto 1 B sijoittuu vaihtoehtoa 1 A etäämmälle nykyisestä asutuksesta ja kiertää maisemakuvallisesti herkän alueen Kemijoen vanhan uoman pohjoisosassa, joten se on miljöökokonaisuuden kannalta jonkin verran 1 A -vaihtoehtoa edullisempi. 6.7 Yhteenveto ja johtopäätökset Uusi voimajohto ei merkittävästi heikennä alueen tiedossa olevien kulttuuriympäristökohteiden arvoja.

58 48 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN JA ELINKEINOTOIMINTAAN 7 VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN JA ELINKEINOTOIMIN- TAAN 7.1 Nykytila Nykyinen maankäyttö Voimajohto sijoittuu pääosin metsätalousvaltaisille alueille. Voimajohdon välittömällä lähivaikutusalueella (etäisyys johdosta suurimmillaan 100 metriä) on hyvin vähän rakennuksia. Arviointivaiheessa kuntien aineistojen perusteella tehdyn selvityksen perusteella voimajohtoreitin varrella, alle 100 metrin etäisyydellä voimajohdosta on 17 rakennusta. Rakennuksista 6 on asuinrakennuksia, 3 loma-asuntoja, 1 talousrakennus ja 7 rakennusta on varasto-, teollisuus, voimalaitos- tms. rakennuksia. Uusia rakennuslupia ei ole myönnetty alle 100 metrin etäisyydelle suunnitellusta voimajohdosta. Voimajohdon lähiympäristössä (etäisyys max. noin 300 metriä) on joitakin yksittäisiä tiloja tai pieniä asutuskeskittymiä. Hieman laajempia asutuskeskittymiä on Petäjäskosken - Jaatilansaaren, Valajaskosken, Niskanperän ja Vajukosken alueilla (etäisyys johdosta suurimmillaan noin 300 metriä). Voimajohdon välittömällä lähivaikutusalueella (etäisyys suurimmillaan 100 metriä) ei ole virkistysalueita tai -palveluita eikä herkkiä toimintoja (esim. koulut, päiväkodit jne.). Alueen pääliikenneverkko ja asutuskeskittymät näkyvät seuraavalla kartalla (kuva 7-1). Kuva 7-1. Pääliikenneväylät ja asutuskeskittymät johtoreitin alueella. Voimajohto on esitetty valkoisella pistekatkoviivalla Voimassa ja vireillä olevat kaavat ja muut maankäytön suunnitelmat Rovaniemi Rovaniemen alueella on voimassa Rovaniemen maakuntakaava (2001). Johtoreitti sijoittuu Rovaniemen yleiskaava kaava-alueella nykyisen voimajohdon rinnalle. Johtoreitti sijoittuu kunnanvaltuuston vuonna 1996 hyväksymän oikeusvaikutuksettoman Alakemijoen yleiskaavan alueella nykyisen voimajohdon rinnalle. Johtoreitti sivuaa Niskanperän Imarintien asuinaluetta, jota on tarkoitus laajentaa Kuolavaaran alueelle. Rovaniemen kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät vuoden 2006 alussa. Alueelle laaditaan yhteinen alueiden käytön strategia. Suunnittelu käynnistyi huhtikuussa 2005 ja jatkuu lokakuun 2006 loppuun. Kittilä Kittilässä on voimassa Tunturi-Lapin seutukaava. Tunturi-Lapin maakuntakaavan laatiminen on käynnistynyt vuoden 2006 aikana (Lapin liiton toiminta- ja taloussuunnitelma ). Voimajohdon alueella ei Kittilässä ole voimassa tai vireillä olevia yleis- tai asemakaavoja. Sodankylä Sodankylässä, joka kuuluu Pohjois-Lappiin, on voimassa Lapin seutukaava (vaihekaavat vahvistettu ). Pohjois-Lappiin ollaan parhaillaan laatimassa maakuntakaavaa.

59 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 49 VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN JA ELINKEINOTOIMINTAAN Voimajohto sijoittuu Lokka - Koitelainen Kevitsa -osayleiskaava-alueelle nykyisen voimajohdon rinnalle. Hiljattain on käynnistynyt Kelujärvi-Sattanen Rajala-osayleiskaavan laatiminen Elinkeinotoiminta Voimajohdon vaikutusalueen kunnista Kittilässä ja Rovaniemellä on ollut positiivinen väestömäärän kehitys viimeisen parin vuoden aikana. Sodankylässä väestömäärä laski 0,4 % vuosina Kuntien elinkeinorakenteessa alkutuotannon osuus on suuri, erityisesti Sodankylässä. Jalostuksen osuus on vähäinen ja palveluiden osuus huomattava. Alue on porotalousaluetta. Voimajohto sijoittuu Palojärven, Jääskön, Poikajärven, Alakylän, Kuivasalmen ja Sattasniemen paliskuntien alueelle. Alueen paliskuntien suurin sallittu eloporomäärä on yhteensä Poronhoitovuonna alueella oli poronomistajia yhteensä 806. Rovaniemi ja Kittilä ovat Lapin suurimpia matkailukuntia ja erityisesti Kittilän elinkeinorakenteessa näkyy matkailun suuri merkitys. Sodankylässä matkailualan merkitys on vähäisempi. Länsi-Lapin matkailukeskukset kasvavat voimakkaasti. Levillä on tarkoitus kasvattaa vuotuisten yöpymisvuorokausien määrä nykyisestä 1,5 miljoonasta yöpymisvuorokaudesta 4,0 miljoonaan yöpymisvuorokauteen vuoteen 2020 mennessä. Levin aluetta kehitetään nykyisestä noin vuodepaikasta noin vuodepaikan matkailukeskukseksi. Vuonna 2003 Levillä vieraili henkilöä, mutta vuonna 2020 kävijöitä odotetaan olevan 1,2 miljoonaa. Majoituskapasiteetin voimakkaan kasvun ohella sähkönkulutusta tulevat tulevaisuudessa kasvattamaan suunnitelmat mm. kaupallisten palvelujen kasvusta sekä kylpyläpalvelujen kehittämisestä. Hissi- ja rinnekapasiteettia on tarkoitus lisätä majoituskapasiteetin kasvun mukaisesti vuosina Valaistuksen laajentaminen uusille rinnealueille tapahtuu kapasiteetin kasvun myötä ja lumetusta lisätään. Ylläksen aluetta on tarkoitus kehittää huomattavasti sekä majoituskapasiteetin että muiden palveluiden osalta. Vuonna 2005 Ylläksen alueella oli vajaa vuodepaikkaa. Rekisteröityjä yöpymisvuorokausia oli ja rekisteröimättömiä noin vuorokautta. Rekisteröidyissä yöpymisvuorokausissa kasvu on ollut huomattavaa luvulla sekä ulkomaisten että kotimaisten asiakkaiden osalta. Kotimaisen asiakkaiden määrä on lähes ja ulkomaisten yli kaksinkertaistunut viimeisen neljän vuoden aikana. Alueelle on viime vuosien aikana rakennettu runsaasti uutta majoituskapasiteettia. Todennäköisesti Yllästä on tarkoitus kehittää voimakkaasti lähivuosina sekä rinne- että majoituskapasiteetin osalta. (Lähteet: Levi 3 -kehittämissuunnitelman loppuraportti, Ylläs Nyt raportti, Ylläs II kehittämissuunnitelma vuoteen 2020) 7.2 Vaikutusmekanismit Voimajohdon käyttöoikeuden supistuksen eli johtoalueella maankäyttö on rajoitettua. Asuinrakennusta tai rakennelmia ei saa sijoittaa johtoalueelle. Heti johtoalueen ulkopuolelle esimerkiksi asuinrakennuksen saa sijoittaa. Asuinrakennuksen minimietäisyys voimajohdosta, ns. rakennusraja, määritellään johtokohtaisesti johdon rakenteesta riippuen. Sallitut etäisyydet selviävät kohdan johtoalueen poikkileikkauskuvista. Uusi johtoalue tai nykyisen johtoalueen leventäminen aiheuttavat haittoja maa- ja metsätaloudelle. Maataloudelle voi aiheutua haittaa pellolla sijaitsevista pylväistä ja haruksista, jotka vähentävät peltopinta-alaa ja vaikeuttavat työkoneiden liikkumista. Karjatalouden osalta voimajohtopylväät pienentävät laidunpinta-alaa, mutta eivät aiheuta muita rajoituksia laidunnukselle. Rakentamisen aikana voivat työkoneet aiheuttaa vaurioita puustolle ja metsäautoteille. Myös maataloudelle ja porotalouden rakenteille voi aiheutua haittoja rakentamisen aikaisista työvaiheista. Aiheutuneet vahingot kuitenkin korjataan tai korvataan rakentajan toimesta. 7.3 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Lähtötietoina maankäyttöön ja asutukseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on käytetty kaavoja, kartta-aineistoa sekä maanmittauslaitoksen maastotietokantaa. Maastotietokantaan kuuluu myös rakennukset -kohderyhmä, joka sisältää eri tarpeisiin käytettävät rakennukset ja rakennelmat sekä tietoja rakennusten käyttötarkoituksista ja niiden kerrosluvuista.

60 50 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN JA ELINKEINOTOIMINTAAN Vaikutuksia maankäyttöön on arvioitu tarkastelemalla nykyistä ja suunniteltua maankäyttöä. Maankäyttöön ja kaavoitukseen kohdistuvat muutostarpeet on selvitetty yhteistyössä kuntien ja maakuntaliiton edustajien kanssa. Maa- ja metsätaloudelle aiheutuvia haittoja ja mahdollisia rajoituksia on käsitelty yleisellä tasolla. Virkistysalueet sekä ulkoilu- ja moottorikelkkareitit on selvitetty kaavoista ja muusta aineistosta. Lisäksi on haastateltu kuntien ja maakuntaliiton edustajia. Lähtötietojen perusteella on arvioitu alueiden ja reittien virkistyskäyttöarvon ja laadun muutoksia. Paliskuntien poroisäntiin on oltu yhteydessä sekä arviointiohjelma- että selostusvaiheessa. Käytössä on ollut myös porogis aineisto, joka sisältää tietoa porotalouden kannalta tärkeistä alueista, rakenteista, reiteistä jne. Matkailusta on haastateltu Kittilän, Sodankylän ja Rovaniemen elinkeinotoimen edustajia ja tarkennettu selvityksiä lisähaastatteluin ja yleisötilaisuuksissa. Vaikutuksia matkailuelinkeinoihin on tässä osuudessa arvioitu kokonaisuutena puuttumatta mahdollisiin yksittäisiin kohteisiin. Maankäyttöön ja elinkeinotoimintaan kohdistuvien vaikutusten arvioinnin ovat tehneet maisema-arkkitehti Mariikka Manninen ja FM Tommi Tenno asiantuntija-arviona. 7.4 Vaikutukset maankäyttöön Rovaniemi Uusi voimajohto noudattelee maakuntakaavassa osoitettua voimajohdon varausta. Rovaniemen yleiskaava alueella johtoreitti noudattelee kaavan johto tai linja - varausta. Johtoreitti noudattelee Alakemijoen yleiskaavan alueella kaavan johto tai linja -varausta. Uuden johdon toteuttaminen ei vaikuta Niskanperän Imarintien asuinalueen suunniteltuun kehittämiseen, mikäli uusi johto toteutetaan nykyisen johdon länsipuolelle, sillä asuinalue laajennuksineen sijoittuu nykyisen voimajohdon itäpuolelle. Mikäli uusi johto toteutetaan nykyisen johdon itäpuolelle, saattaa voimajohtohankkeella olla vaikutusta asuinalueen kehittämiseen Kittilä Voimajohtoreitti noudattelee Tunturi-Lapin seutukaavan voimajohtovarausta Kaukosen alueelta etelään Rovaniemen kunnan rajalle asti. Kaukosen alueella uusi sähköasema sijoittuu seutukaavan maa- ja metsätalousalueelle (MT) ja/tai maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M) (aseman tarkkaa sijaintia ei ole vielä suunniteltu), samoin johtoreitin osuus Kaukosen alueelta itään, Sodankylän kunnan rajalle asti. Voimajohdon vaikutus maa- ja metsätalouteen on vähäinen Sodankylä Voimajohto sijoittuu pääosin seutukaavan maa- ja metsätalousalueille (MT1, M1). Voimajohdon vaikutus maa- ja metsätalouteen on vähäinen. Vajukosken voimalan lounaispuolella voimajohto noudattelee seutukaavassa osoitettua voimajohdon varausta. Pohjois-Lapin maakuntakaavan kaavaehdotuksessa (asetettu nähtäville ) on varauduttu voimajohdon toteuttamiseen suunniteltua johtoreittiä vastaavalla yhteystarvemerkinnällä. Lokka Koitelainen Kevitsa -osayleiskaavassa on osoitettu johtoreitin mukainen voimajohtovaraus. 7.5 Vaikutukset elinkeinoihin Porotalous Haastateltujen poroisäntien näkemyksen mukaan uudesta voimajohdosta ei ole haittaa lukuun ottamatta niitä kohtia, jossa johto leikkaa porotalouden aitarakenteen (esim. Poikajärvellä Koiramännikön tien alue ja Alakylän ja Kuivasalmen sekä Kuivasalmen ja Sattasniemen paliskuntien väliset esteaidat). Rakentamisvaiheessa on huolehdittava siitä, että eri paliskuntien alueet säilyvät rakentamisesta huolimatta aidattuina (esim. portit rakentamisen ajaksi niihin kohtiin, joista rakentamisen aikana tarvitaan kulkuyhteys). Jonkin verran johdon rakentaminen ja siihen liittyvät metsänhakkuut jne. saattavat vaikuttaa siihen, miten, missä ja milloin poronhoitotoimenpiteitä suoritetaan rakentamisvaiheen

61 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 51 VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN JA ELINKEINOTOIMINTAAN aikana. Poronhoitotoimenpiteet ja uuden johdon rakentaminen voidaan kuitenkin todennäköisesti sopeuttaa toisiinsa niin, että haitat poroelinkeinolle jäävät melko vähäisiksi. Olennaista on rakentamisaikatauluista tiedottaminen ja käytännön järjestelyistä sopiminen Matkailu ja reitit Voimajohdon toteuttamisella ei kokonaisuutena tarkasteltuna ole merkittäviä vaikutuksia alueen matkailuelinkeinoille. Rovaniemellä matkailijoiden liikkuminen ei juuri ulotu voimajohdon alueelle. Lännessä matkailijat liikkuvat Rovaniemeltä Nivankylään saakka, jossa voimajohto on pääosin yritysten toiminta-alueen ulkopuolella. Myöskään Kittilässä matkailijoiden liikkuminen ei suuntaudu merkittävästi voimajohdon alueelle. Kaukosen kylässä on kuitenkin matkailuyrityksiä, joiden toimintaedellytyksiä uudet voimajohdot ja sähköasema heikentävät, kun Kaukosesta itään luonnontilainen alue yritysten lähiympäristössä vähenee. Sodankylässä matkailun painopiste on Luoston alueella, joten matkailua ei merkittävästi kohdistu voimajohdon vaikutusalueelle. Rajalan kylässä on matkailuyrityksiä, mutta niiden toiminta suuntautuu pääosin Kittilä - Sodankylä -tien eteläpuolelle voimajohdon ollessa tien pohjoispuolella. Uuden voimajohdon toteuttaminen ei (Kaukosen alueen matkailuyritykset huomioiden) aiheuta matkailun kannalta merkittäviä maisemavaikutuksia eikä reitistöjen uudelleenjärjestelytarpeita. Sekä moottorikelkkareitit että -urat tulee sijoittaa johdon haltijan ohjeistamalla tavalla, ja harukset merkitä turvallisuussyistä. Ristiriitoja Lapin imagon ja erämaisuuden kanssa voi syntyä lähinnä jaksolla Kaukonen Rajala, jossa nykyisellään ei ole voimajohtoa. Positiivisia vaikutuksia voimajohdolla on matkailun kehittämiselle sähköenergian saatavuuden varmistamisen kautta. Länsi-Lapin matkailukeskuksilla on suuret kasvutavoitteet Maa- ja metsätalous Metsämaan menetykset eri vaihtoehdoissa ovat kutakuinkin yhtä suuret. Uuden johtoreitin alueesta noin 90 % on metsää. Varsinaisen talousmetsän osuus on vähäisempi. Uuden voimajohdon myötä uutta johtoaluetta syntyy jakson poikkileikkauksesta riippuen metriä. Voimajohtoreitin ollessa noin 240 kilometrin pituinen voidaan karkeasti arvioida metsämaan menetysten olevan luokkaa hehtaaria. Metsätalouteen kohdistuvien vaikutusten taloudelliseen arvoon vaikuttavat mm. puuston kiertoaika, maantieteellinen sijoittuminen, tukki- ja kuitupuun suhde, hukkapuun määrä ja tukkipuun kantohinta. Maatalousmaata johtoreitin alueella on hyvin vähän. Maataloudelle aiheutuu haittaa pellolla sijaitsevista pylväistä ja haruksista, jotka vähentävät peltopinta-alaa ja vaikeuttavat työkoneiden liikkumista. Yhden pylvään vaatima pinta-ala haruksineen ja turvaetäisyyksineen on suuruusluokkaa m 2. Karjatalouden osalta voimajohdon pylväät pienentävät hieman laidunpinta-alaa, mutta eivät aiheuta muita rajoituksia laidunnukselle. Maatalousmaan menetykset voidaan laskea vasta tarkemman suunnittelun yhteydessä, kun pylvästyypit ja niiden sijoittelu on selvillä. Kuva 7-2. Periaatekuva voimajohdon pylvään vaatimasta pinta-alasta turvaetäisyyksineen. Lähde: Fingrid. 7.6 Vaikutukset asutukseen Uuden voimajohdon vaikutukset asutukseen ovat vähäiset. Voimajohto ei sijoitu asutuskeskittymien alueelle. Voimajohdon välittömässä lähiympäristössä (etäisyys johdosta alle 100 metriä) on muutamia asuin- ja lomarakennuksia.

62 52 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN JA ELINKEINOTOIMINTAAN Vaikutukset nykyisiin rakennuksiin alle 100 metrin etäisyydellä voimajohdosta eivät ole merkittäviä, sillä rakennukset joko sijoittuvat alueelle, joka on luonteeltaan voimalaitosmiljöötä, rakennukselta ei lyhyestä etäisyydestä huolimatta ole näköyhteyttä voimajohdolle tai rakennuksen ja uuden johdon väliin jää nykyinen voimajohto, jolloin rakennuksen lähimaisema ei merkittävästi muutu vaikka johtojen vaikutus vahvistuukin. Arviointityön aikana on eri lähteistä saaduissa tiedoissa havaittu ristiriitaisuuksia alle 100 metrin etäisyydellä voimajohdosta sijaitsevien rakennusten käyttötarkoituksen osalta. Lisäksi maastokäynnin perusteella osa asuinrakennuksista ei enää ole ainakaan vakituisessa asuinkäytössä. Tiedot voimajohdon välittömällä vaikutusalueella olevista rakennuksista tarkistetaankin ja ajantasaistetaan hankkeen suunnittelun edetessä. Kuva 7-3. Uusi johto sijoittuu vaihtoehdossa A alle 100 metrin etäisyydelle asuinrakennuksesta Petäjäskosken pohjoispuolella. Uusi johto sijoittuu nykyisen 220 kv johdon (esitetty vihreällä) itäpuolelle (kuvassa oikealle). Kuva 7-4. Nykyinen 110 kv johto (esitetty punaisella) sivuaa loma-asuntoa Kittilän Ala- Huilajan pohjoispuolella. Uusi johto sijoittuu nykyisen johdon länsipuolelle (kuvassa punaisen viivan vasemmalle puolelle). 7.7 Vaikutukset virkistyskäyttöön Voimajohdon toteuttamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia virkistyskäyttöön. Johto ei sijoitu virkistyskäytön kannalta herkkien kohteiden alueelle. Paikoitellen (esim. Petäjäskoski, Meltaus, Kaukonen) uusi johto sijoittuu asuinkeskittymien läheisille luonnonalueille, joilla ei nykyisellään ole voimajohtoa. Johto ei kuitenkaan estä näiden alueiden käyttöä virkistykseen. 7.8 Vaikutusten lieventäminen Petäjäskoskella vaihtoehdossa A tarkastellaan jatkosuunnittelun yhteydessä Kemijoen vanhan uoman itäpuolen asutuksen läheisyyden takia uoman ylitystä yhteispylväillä, jolloin uusi johto ei tarvitsisi lisäleveyttä lainkaan. Tässä vaihtoehdossa johtopylväät uoman reunoilla olisivat kuitenkin nykyisiä huomattavasti korkeampia ja järeämpiä. Maatalouteen kohdistuvia vaikutuksia voidaan lieventää sijoittamalla pylväät mahdollisuuksien mukaan siten, että peltojen käytölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Jatkosuunnittelussa selvitään mahdollisuuksia sijoittaa reitti nykyisten johtojen länsipuolelle Rovaniemen Niskanperän asuinalueen laajennusalueen kohdalla. Reitti sijoittuisi Valajaskoskelta lähdettäessä nykyisten johtojen itäpuolelle Tuomivaarantien tuntumaan, josta reitti johdetaan nykyisten johtojen länsipuolelle.

63 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 53 VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN JA ELINKEINOTOIMINTAAN Uuden voimajohdon rakennustöitä suunniteltaessa ja rakennustyön aikana tulee olla yhteydessä paikallisiin poroisäntiin. Paliskuntien väliset raja-aidat on pidettävä suljettuina myös rakentamisen aikana. Rakentamisen aikana tarvittavien tilapäisten tieyhteyksien poistuminen käytöstä on varmistettava rakentamisen jälkeen, jotta urista ei kehittyisi uusia metsästysreittejä. Kaikki mahdolliset rakenteisiin syntyvät vauriot korjataan tai korvataan. 7.9 Vaihtoehtojen vertailu Eri vaihtoehtojen vaikutukset alueen maankäyttöön tai elinkeinoihin eivät merkittävästi poikkea toisistaan. Uuden voimajohdon toteuttaminen ei vaikuta Niskanperän Imarintien asuinalueen suunniteltuun kehittämiseen, mikäli uusi johto toteutetaan nykyisen johdon länsipuolelle, sillä asuinalue laajennuksineen sijoittuu nykyisen voimajohdon itäpuolelle. Mikäli uusi johto toteutetaan nykyisen johdon itäpuolelle, saattaa voimajohtohankkeella olla vaikutusta asuinalueen kehittämiseen Yhteenveto ja johtopäätökset Uuden johdon toteuttamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen nykyiseen tai suunniteltuun maankäyttöön. Uuden johdon toteuttamisella ei kokonaisuutena katsottuna ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia alueen elinkeinoihin. Johdon toteuttaminen heikentää yksittäisten matkailuyritysten toimintaedellytyksiä Kaukosen pohjoispuolella. Johdon toteuttaminen vähentää jonkin verran metsätalousmaan pintaalaa. Vaikutukset maataloudelle ovat vähäisiä. Hankkeen toteuttaminen parantaa sähkön toimitusvarmuutta, mikä parantaa yritysten toimintaedellytyksiä. Petäjäskosken alueella vaihtoehto 1B sijoittuu etäämmälle asutuksesta kuin VE 1A, joka sijoittuu asuinalueen läheiselle metsäalueelle. Sattasniemen paliskunnan poroisäntä Alpo Laitila piti parempana Sokkapetäjänvaaran pohjoispuolelta kiertävää vaihtoehtoa (VE 4) kuin eteläistä vaihtoehtoa (VE 3). Pohjoisemmassa vaihtoehdossa uusi johto ei ylitä porotalouden aitarakenteita.

64 54 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN 8 VAIKUTUKSET IH- MISTEN ELINOLOI- HIN 8.1 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvilla vaikutuksilla tarkoitetaan hankkeen aiheuttamia muutoksia ihmisten ja yhteisöjen jokapäiväisessä elämässä ja asuinympäristön viihtyisyydessä. 8.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Elinoloihin ja viihtyvyyteen liittyvien vaikutusten arviointi on tehty asiantuntija-arviona, jossa on käytetty lähtötietoina arviointiohjelmasta annettuja mielipiteitä yleisötilaisuuksissa, mielipidelomakkeilla ja sähköpostitse (VL-VAJ@fingrid.fi) saatua palautetta kartta- ja tilastoaineistoja muissa vaikutusselvityksissä tuotettuja tietoja sekä sidosryhmien haastatteluja sekä maastokäynnin perusteella kohdennettuja asukkaiden haastatteluja, yhteensä 18 kpl. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tehtävä on selvittää hankkeen aiheuttamat vaikutukset ihmisten ja yhteisöjen arkielämän toimintoihin ja asuinympäristön viihtyvyyteen sekä olennaisesti myös edistää eri osapuolten välistä vuorovaikutusta hankkeen suunnittelussa. Siksi tässä yhteydessä on tuotu esiin itse arviointiprosessi, eli miten aineistonkeruu on tapahtunut ja miten vuorovaikutus on toteutettu asukkaiden suuntaan. Arvioinnin myötä, haastatteluissa ja yleisötilaisuuksissa, on asukkaille annettu lisätietoa hankkeesta ja esitetty mahdollisuus antaa palautetta. Palaute on kirjattu ja huomioitu arviointiselostuksessa. Arvioinnin aikana suoritettiin maastokäyntejä, joiden yhteydessä tehtiin kohdennettuja haastatteluja. Johtoreitti käytiin läpi valittujen karttakohteiden avulla. Kartalta oli valittu kohteet, joissa on joko vakinaista tai lomaasutusta alle 100 metrin etäisyydellä voimajohdosta. Lisäksi tutkittiin tarkemmin joitakin kauempana olevia, mutta muutoin oletettavasti vaikutusalttiissa paikoissa olevia kohteita. Edellä mainituissa paikoissa asuvien asukkaiden kanssa keskusteltiin, kohteet valokuvattiin ja ihmisille annettiin yhteystiedot ja siten mahdollisuus lähettää palautetta myöhemmin. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin on laatinut YTL Kalle Reinikainen. Selvitystyössä on hyödynnetty myös Kalle Reinikaisen ja Timo P. Karjalaisen vastavalmistunutta työpaperia Sosiaalisten vaikutusten arviointi voimajohtohankkeissa, työpapereita 2/2005, Stakes, Helsinki 2005 (ote liitteenä 6.). Tutkimustiedot magneetti- ja sähkökenttien vaikutuksista sekä melusta on saatu Fingrid Oyj:n asiantuntijoilta. Hanketta koskevat sähkö- ja magneettikenttälaskennat on laadittu Eltel Networks Oy:ssä. 8.3 Vaikutukset elinoloihin ja viihtyvyyteen Voimajohdon rakentaminen muuttaa lähellä asuvien elinympäristöä. Aiemmista selvityksistä ja nyt saadusta palautteesta ilmenee, että johdon lähellä asuminen tai toimiminen koetaan kielteiseksi. Asukkaat ja maanomistajat kertoivat voimajohdosta aiheutuvan seuraavanlaisia haittoja: kiinteistöjen ja tonttimaan arvo laskee rantarakentamismahdollisuudet heikkenevät mahdolliset sähkö- ja magneettikenttien terveysriskit haittaa maa- ja metsätaloudelle sekä pienille matkailuyrityksille maisemahaitat meluhaitat (mm. koronailmiö) johtojen vaarallisuus mm. ukkosella tai sateella. Ohjelmavaiheen jälkeisiin yleisötilaisuuksiin (Kittilä, Sodankylä ja Sinettä) osallistui yhteensä vain 10 asukasta ja tilaisuuksissa jaettuja palautelomakkeita täytettiin 3 kappaletta. Yleisötilaisuudet osoittivat, ettei hankkeesta tuossa vaiheessa ollut riittävästi tietoa, ja toisaalta myös sen, ettei johtoreitin pituuden vuoksi hanketta koeta kovin paikallisena. Arviointiselostuksen luonnosvaiheessa järjestettiin yleisötilaisuudet Kittilässä, Kaukosen koululla sekä Rovaniemen kaupungintalolla Erityisesti Kaukoses-

65 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 55 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN sa asukkaat olivat runsaslukuisena paikalla ja keskustelu oli vilkasta. Tieto hankkeesta ja sen linjauksista oli kesän kuluessa aktivoinut Kaukosen kylän asukkaita ja yhteydenottoja tuli jo ennen yleisötilaisuutta useita. Yleisötilaisuudet toimivatkin hyvänä kanavana asukkaiden mielipiteiden esille saamisessa. Kaukosen yleisötilaisuudessa paikalla oli 25 asukasta, pääosin kyläläisiä. Tärkeimmäksi koettu keskustelunaihe oli muuntoaseman sijainti sekä sijainnin seurauksena syntyvä tarve uuden voimajohdon vientiin Ounasjoen yli. Tilaisuudessa esitetty asukkaiden yksimielinen kanta oli aseman sijoittaminen joen itäpuolelle. Muuntoaseman sijaintiin liittyvät perustelut olivat edelleen kylän asukkaille varsin epäselviä. Fingridin edustaja ilmoitti tilaisuudessa, että esitetyn sijaintipaikan perusteena on sähköaseman tehomuuntajan asentamisessa ja huoltamisessa tarvittavan tiestön ja siltojen kantavuusvaatimus. Fingridin edustaja ilmoitti myös, että edellisen toteava kirjallinen asiakirja liitetään arviointiselostukseen. (liite 8. Uudenmaan tiepiirin kielteinen lupapäätös kuljetuslupaan ). Kaukosen tilaisuudessa keskusteltiin myös Mustavaaran alueen vaihtoehdoista. Pohjoinen reitti (vaihtoehto 2) kulkee yksityisten maiden halki ainakin yhden maanomistajan näkemyksen mukaan haitallisesti. Rovaniemen yleisötilaisuudessa paikalla oli 7 asukasta, lähinnä Petäjäskoskelta ja Ounasjoen varresta. Keskeisimmät keskustelunaiheet liittyivät omaa lähiympäristöä koskevan tiedon tarkentumiseen sekä maanomistajille maksettaviin korvauksiin. Fingridin edustajien tilaisuudessa esittämät vastaukset koettiin asukkaiden taholta riittäviksi heidän esittämiinsä kysymyksiinsä. Sosiaalisiin vaikutuksiin kuuluu myös tämän selostuksen muissa osioissa arvioituihin vaikutuksiin mahdollisesti liittyvät sosiaaliset kerrannaisvaikutukset. Näistä keskeisimmäksi on noussut vaikutus maisemaan, josta seuraa sosiaalisia vaikutuksia sekä paikallisille asukkaille, että alueella muuten liikkuville. Paikallisille asukkaille voimajohdon sijoittuminen tuttuun maisemaan voi olla merkittävä muutos. Ette te voi ymmärtää, miltä voimalinjan tulo Ounasjoen yli tutussa maisemassa tuntuu. Me ollaan siellä kuljettu ja kalastettu pikkupojasta lähtien.(puheenvuoro Kaukosen yleisötilaisuudessa ) Muualla kuin Kaukosessa haastatellut asukkaat suhtautuvat hankkeeseen varsin myönteisesti, vaikkakaan useimmat eivät ennen haastattelua olleet kuulleet hankkeesta juuri lainkaan tai vain vähän. Haastateltuja asukkaita kiinnosti mm., mistä voimajohto tarkalleen tulee ja ovatko he niitä, joiden palstojen kautta johtoreitti kulkee, jne. Vajukoskella esitetyn mielipiteen mukaan uusi johtoreitti sopisi paremmin nykyisen voimajohdon itäpuolelle eli 4-tien puolelle, ettei panna tolppia pellolle. Saatavista korvauksista ei tullut kyselyjä. Hankkeen myönteisiä vaikutuksia tuotiin haastatteluissa myös merkittävästi esille. Asukkaat korostivat erityisesti tarvetta omien talouksien sähkönsaannin luotettavuuden paranemiseen sekä hankkeen välillisiä vaikutuksia Lapin matkailun kehittämiseen. 8.4 Voimajohtojen aiheuttamat sähkö- ja magneettikentät Saatu palaute ja tehdyt laskelmat Epävarmuuden tunne voimajohdon mahdollisista terveysriskeistä voi aiheuttaa ahdistusta niiden läheisyydessä asuville ihmisille. Terveysriskeillä tarkoitetaan tässä yhteydessä voimajohdon synnyttämien sähkö- ja magneettikenttien epäiltyjä terveysvaikutuksia. Palautteen mukaan sähkö- ja magneettikenttien koettuja terveysvaikutuksia tai niiden riskejä ilmoitettiin koettavan erityisesti kolmella alueella: Petäjäskoskella vanhan uoman vieressä ja johdon välittömässä läheisyydessä asuva maanomistaja ja loma-asukkaat (3 loma-asuntoa) ilmoittivat kokevansa sähkö- ja magneettikentän vaikutuksen ja pelkäsivät terveysriskejä. Vaihtoehto A lisäisi heidän mukaansa riskiä merkittävästi. Meltauksessa nykyisen 110 kv voimajohdon ja muuntoaseman läheisyydessä on kolme uutta omakotitaloa, joissa asuu lapsiperheitä. Haastattelussa asukkaat ilmoittivat, että sähkömagneettiset kentät huolestuttavat nykyisinkin. Etenkin heitä mietitytti altistavatko kentät lapsia. (Uusi johto sijoittuu Meltauksen asutuskeskittymän alueella metriä nykyistä johtoa lännemmäksi, joten sen sähkö- ja magneettikentät eivät ylety ko. asutuksen alueelle.)

66 56 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN Kaukosen Venesuvannossa asuvan perheen migreeni- ja päänsärkytapaukset ovat lisääntyneet heidän muutettuaan alueelle. He epäilevät, että säteilyllä voi olla vaikutusta asiaan. Talvella koiravaljakoilla ajettaessa voimajohdon alla tai aivan sen vieressä myös koirista on voitu vaistota levottomuutta. (Uusi johto sijoittuu Venesuvannon alueella 800 metriä nykyistä johtoa lännemmäksi, joten sen sähkö- ja magneettikentät eivät ylety ko. asutuksen alueelle.) Liitteessä 5 on vertailtu tämän hankkeen eri johto-osuuksien arvoja valtioneuvoston asetuksen mukaisiin suositusarvoihin väestön pitkäaikaisesta altistumisesta sähkömagneettisille kentille Sähkökenttä ja magneettikenttä Sähkövaraus synnyttää ympärilleen sähkökentän, joka riippuu johdon jännitteestä. Voimajohtojen sähkökentän voimakkuuden yksikkö on kilovolttia (tuhatta volttia) metriä kohden (kv/m), ja se on 220 kv voimajohdossa suurimmillaan johtoalueella johtimien alla. Sähkökentän voimakkuus laskee nopeasti johdosta etäännyttäessä (Hongisto ym. 1993). Sähkövirta puolestaan aiheuttaa magneettikentän johdon tai laitteen läheisyyteen ja kenttä vaihtelee kuormitusvirran mukaan. Magneettikenttä liittyy sähkön käyttöön oleellisena fysikaalisena ilmiönä. Magneettikentän suuruus kuvataan magneettivuon tiheydellä, jonka yksikkö on teslan miljoonasosa eli mikrotesla (µt) Suositusarvot väestön pitkäaikaisesta altistumisesta sähkömagneettisille kentille Euroopan unionin suositus ( ) väestön merkittävän ajan kestävästä oleskelusta sähkömagneettisille kentille altistumisen rajoittamisesta mm. voimajohtojen osalta on magneettikentissä 100 µt ja sähkökentillä 5 kv/m. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistumisen rajoittamisesta tuli voimaan Asetuksen mukaan väestön altistuksen suositusarvot käyttötaajuisille (50 Hz) sähkökentälle merkittävän ajan kestävästä altistumisesta ovat Suomessa samat kuin Euroopan unionin neuvoston suosituksessa. Kun altistus ei kestä merkittävää aikaa, arvot ovat 15 kv/m ja 500 µt. Suosituksen tavoitteena on suojella kansalaisten terveyttä kenttien akuuteilta vaikutuksilta ja sitä sovelletaan erityisesti kohteisiin, missä ihmiset oleskelevat merkittävän ajan. Sähkökenttä vaimenee hyvin nopeasti etäännyttäessä johdosta. Puut, pensaat sekä talojen rakenteet vaimentavat sähkökenttää tehokkaasti, eikä sähkökenttä etene asunnon sisään. Mittausten mukaan noin 30 prosentilla 400 kv johdoissa ylitetään sähkökentän suositusarvo 5 kv/m niiden keskijänteessä. 220 kv voimajohdoissa sähkökenttä on pienempi. Suositusarvot eivät ylity, suosituksen mukaan arvo koskee ns. merkittävän ajan oleskelua. Suositusarvo ei koske lyhytaikaista oleskelua johtojen läheisyydessä, kuten marjojen poimintaa tai retkeilyä. Voimajohtoja suunniteltaessa pyritään siihen, ettei niitä rakenneta esimerkiksi asuntojen, päiväkotien, leikkikenttien tai koulujen läheisyyteen. Tämä perustuu mm. siihen, että julkisessa keskustelussa esiintyvät käsitykset avojohtojen aiheuttamista mahdollisista terveyshaitoista saattavat huolestuttaa ihmisiä (Korpinen 2003). Säteilyturvakeskus on todennut (2006), ettei ole suoranaisia oikeudellisia perusteita asuinrakennusten, loma-asuntojen ja vastaavien toimintojen sijoitusta koskeviin huomautuksiin rakennuskieltoalueen ulkopuolella. Myöskään Fingridillä ei ole mahdollisuutta ohjata rakentamista johtoalueen ulkopuolella. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön oppaan (STM julkaisu n:o 2003:12) mukaan asutus ei edellytä esimerkiksi kaavoituksessa jättämään suoja-aluetta johtoalueen ulkopuolelle Hankkeen voimajohtojen sähkömagneettiset kentät Tehtyjen laskelmien mukaan 220 kv voimajohto ei aiheuta sen läheisyydessä sijaitseviin asuinrakennuksiin ohjearvot ylittävää sähkötai magneettikenttää. Kaaviot hankkeen aiheuttamista sähkö- ja magneettikentistä on esitetty liitteessä 5. Magneettikentät ovat korkeimmillaan noin metrin etäisyydellä voimajohtoaukean keskilinjasta eli voimajohtoaukean reunassa. Korkeimmat arvot ovat luokkaa 3,8 µt. Jo 35 metrin etäisyydellä magneettikentän voimakkuus on laskenut noin 1 µt tasolle.

67 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 57 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN Sähkökentän voimakkuus on korkeimmillaan tasolla 3,9 kv/m Isoniemen sähköaseman sähkömagneettiset kentät Käyttötaajuisten (50 Hz) sähkö- ja magneettikenttien jakautumat 220/110 kv muuntoaseman aidan ympäristössä on määritetty johtolaskentaan kehitetyn ohjelman avulla. Arvioinnissa on tehty eräitä yksinkertaistuksia, mutta niitä tehdessä on pyritty sellaisiin ratkaisuihin, jotka yliarvioivat kenttien suuruuksia. Arvioinnin lähtökohtana käytettiin noin 100 MVA kuormaa Isoniemen asemalla. Tulokset osoittavat, että kaikissa tilanteissa aseman aidan kohdalla ja sitä kauempana sähköasemasta ollaan selvästi STM:n asetuksessa annettujen 50 Hz kenttien suuruuksia koskevien suositusarvojen (5 kv/m, 100 µt) alapuolella. Suurimmat arvot saavutetaan kohdissa, joissa asemilta lähtevät johdot ylittävät asema-alueen aidan. Suurin sähkökentän voimakkuus on tällöin noin 2,7 kv/m eli noin 54 % STM:n asetuksen suosittelemasta enimmäisarvosta. Paikoissa, joissa johdot eivät ylitä aitaa, sähkökentän voimakkuudet ovat selvästi arvoa 1 kv/m pienempiä. Vastaavasti suurimmat magneettivuontiheyden arvot ovat johtojen alla noin 2,7 µt ja muualla selvästi arvon 1 µt alapuolella. 8.5 Melu Voimajohtojen aiheuttama melu Valtioneuvoston päätös (993/92) antaa melutason korkeimmaksi päiväohjearvoksi (klo 7-22) asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla 55 desibeliä ja yöohjearvoksi (klo 22-7) 50 desibeliä. Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on kuitenkin 45 desibeliä. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 desibeliä eikä yöohjearvoa 40 desibeliä. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa 1 momentissa mainittuja ohjearvoja. Johtimien tai eristimien pinnalla ilmenevät koronapurkaukset kuuluvat sirisevänä äänenä. Koronailmiö on ihmiselle harmiton. Ilmiön aiheuttaa ilman ionisoituminen johtimien, eristimien tms. pintojen läheisyydessä. Koronan synnyttämä ääni on voimakkaimmillaan kostealla säällä tai talvella, kun johtimiin muodostuu huurretta. Koronapurkauksen välttäminen täydellisesti on käytännössä lähes mahdotonta, mutta koska ääni on aina merkki energiahäviöstä, se pyritään jo senkin takia pitämään mahdollisimman pienenä. Johtojen mitoituksessa otetaan huomioon koronan esiintyminen, koska se aiheuttaa myös tehohäviötä. Koronaa esiintyy lähinnä 400 kv jännitetasolla. Suurjännitejohdot voivat synnyttää myös muuta kuin korona-ääntä. Nämä muut äänet syntyvät, kun tuuli ravistelee johdon eri osia, kuten teräspylväitä, johtimia, orsia, huomiopalloja tai eristimiä. Ääntä esiintyy riippumatta siitä onko johto jännitteinen vai ei. Fingrid Oyj on viimeksi vuonna 2005 teettänyt Tampereen teknillisen yliopiston kanssa tutkimustyönä 400 kv johdoilla äänitasotasomittauksia. Vastaavanlaisilla voimajohdoilla äänitasot johtoalueella 20 metriä sivussa johdon keskilinjasta, olivat desibeliä. Tulokset noudattelevat esimerkiksi kansainvälisen voimajohtoalan järjestön Cigren (International Council on Large Electric Systems) tekemien voimajohtojen koronakartoitusten tuloksia, joissa melutaso on alle 46 desibeliä. Haastatteluiden perusteella meluhaittoja koetaan asuttaessa johdon läheisyydessä. Meltauksessa nykyisen voimajohdon ja muuntoaseman läheisyydessä on kolme uutta omakotitaloa. Haastattelussa valitettiin meluhaittoja, sillä varsinkin iltaisin ääni kuuluu häiritsevästi. Kaukosen Venejokisuussa mainittu melu johtuu todennäköisesti teknisestä viasta, joka voidaan korjata (ks. kuva 8-1).

68 58 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN Kuva 8-1 Voimajohdon johtimien ja eristimien liiallista heilumista voidaan ehkäistä eristimien kiinnitysosiin sijoitettavilla painoilla, jotka vaimentavat johtimien liikettä Sähköaseman melu Fingrid Oyj on viimeksi vuonna 2005 teettänyt Tampereen teknillisen yliopiston kanssa tutkimustyönä 400 kv sähköasemilla äänitasotasomittauksia. Mittauksissa sähköasemien äänitasot asemaa ympäröivän aidan vieressä olivat desibeliä. Mittausten perusteella luonnon taustaäänitaso täysin tyyninä hetkinä oli noin desibeliä. 8.6 Voimajohdon vaikutukset kiinteistöjen arvoon Suomessa on pyritty kahdessa tutkimuksessa vertailuaineiston perusteella selvittämään voimajohtojen vaikutusta omakotitontin tai rakennetun omakotikiinteistön arvoon (Cajanus 1985; Peltomaa 1998). Tutkimuksissa voimajohdon läheisyyden oletettiin vaikuttavan kiinteistön arvoon kolmella tavalla: muutokset myyntihinnassa, markkinointiajassa ja myynnin volyymissa. Tutkimusten tulosten perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että kiinteistöjen arvonmuutoksiin on suhtauduttava varauksellisesti. Voimajohdon läheisyydellä ja kiinteistön arvon muutoksella on jonkinlainen yhteys (Peltomaa 1998), mutta muutokset kiinteistöjen arvossa ovat hyvin tapauskohtaisia. Kiinteistöjen arvon oletettiin muuttuvan hyppäyksellisesti kahdessa eri vaiheessa: silloin, kun tontin alueelle tulee johtoaukeaa tai kun johtoaukean osuus tulee niin suureksi, että tontti menettää rakennettavuutensa tai rakentaminen vaikeutuu erittäin huomattavasti (Cajanus 1985). Tehtyjen tutkimusten perusteella mahdollinen kiinteistön arvoon heijastuva kielteinen vaikutus katoaa melko nopeasti etäännyttäessä voimajohdosta (Peltomaa 1998). Cajanuksen (1985) tutkimus näyttäisi, että johdon ja pylvään vaikutus tuntuu kiinteistön arvossa vain alle 50 metrin etäisyydellä voimajohdon ollessa asuinrakennuksen välittömässä läheisyydessä. Yhteenvetona tutkimuksista voi todeta, että voimajohdon vaikutus rakennetun omakotikiinteistön käypään yksikköhintaan on hyvin pieni (Peltomaa 1998). Tutkimusten mukaan voimajohdon ei useimmiten katsottu vaikuttaneen rakennettujen omakotikiinteistöjen arvoon (Cajanus 1985; Peltomaa 1998). Nykykäytännön mukaisesti on lunastustoimituksissa joissakin tapauksissa maksettu korvauksia myös kiinteistönarvon alenemisesta perusteena voimajohdon sijoittuminen kiinteistön välittömään läheisyyteen. 8.7 TV- ja radiohäiriöt johdon tuntumassa Johto pyritään sijoittamaan siten, että se ei aiheuta ympäristölleen Televisio- ja radiolähetyksiä haittaavia häiriöitä. Tilapäisten häiriöiden esiintyminen on kuitenkin mahdollista poikkeustilanteissa. Johtimien tai eristimien pinnalla ilmenevät koronapurkaukset (= sirisevä ääni) tai liitosten kipinöinti voivat aiheuttaa TV- ja radiohäiriöitä. Koronan aiheuttamat häiriöt painottuvat radiolähetysten HF-alueelle. TV:n käyttämillä VHF- ja UHF-alueilla häiriötaso on suurimmillakin koronatasoilla merkityksetön ehkä näkyvyysalueen reuna-alueita lukuun ottamatta. 8.8 Ukkonen ja salamointi Ilmatieteenlaitoksen tutkimuspäällikkö Tapio Tuomi on antanut vuonna 2000 lausunnon koskien voimajohtorakenteiden ja ukkosen suhdetta. Sen mukaan voimajohtorakenteet eivät lisää salamointia eivätkä ohjaa ukkospilvien liikkeitä, vaan itse asiassa lisäävät salamaturvallisuutta lähiympäristössään "houkuttelemalla" itseensä lähistöön joka tapauksessa iskevät salamat.

69 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 59 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN Tuomen mukaan ukkonen ja siihen liittyvä salamointi on sääilmiö, jonka esiintyminen liittyy kiinteästi vallitsevan sään luonteeseen. Ilman muuttuessa epävakaaksi lämpötila maanpinnan lähellä nousee tai muutaman kilometrin korkeudella laskee niin, että ero ylittää tietyn rajan. Tällöin syntyvät pystyvirtaukset yhdessä riittävän ilmankosteuden kanssa saattavat synnyttää ukkospilviä. Epävakauden voi aiheuttaa tai liipaista auringon lämmitys maanpinnalla - yleensä iltapäivisin - lämmin meri kylmemmän ilman alla, kylmä ylävirtaus lämpimän ilman ylle, tai säärintaman eteneminen. Myös ilmamassan virtaaminen nousevaan maastoon, esimerkiksi Salpausselälle, voi liipaista pystyvirtauksen. Tuomi tähdentää, että paikallisilla tekijöillä on eniten merkitystä näissä iltapäivisin esiintyvissä ns. ilmamassa-ukkosissa. Ne suosivat auringon lämmittämiä harjualueita ja välttelevät suuria vesistöjä. Suurella kaupungilla ympäristöään lämpimämpänä voi olla marginaalinen merkitys ukkospilvien lisääjänä, mutta ainakaan Suomesta ei tilastollisesti näin pientä vaikutusta voida saada esiin. Voimalinjoilla ei ole mitään sellaista ominaisuutta, joka pystyisi lämmittämään merkittävästi ilmaa tai ohjaamaan ilmavirtoja. Myöskään salamoinnin määrään eivät voimajohdot voi vaikuttaa. Määrä on täysin riippuvainen ukkospilven ominaisuuksista, ei sen alla olevasta maastosta. Poikkeuksena ovat 300 metriä tai sitä korkeammat mastot, joista voi alkaa "ylöspäin iskevä" salama. Mastot, voimajohdot ja muut korkeat rakenteet kyllä synnyttävät ukkospilven alla ioneja, jotka virtaavat ylös kohti pilveä, mutta Tuomen mukaan tapahtuma on sekä heikko että niin hidas, että mahdollisesti syntyvät lisäsalamat eivät mitenkään kytkeydy ionilähteeseen, koska pilvet liikkuvat koko ajan. 8.9 Haitallisten vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen Ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvia vaikutuksia voidaan lieventää sijoittamalla voimajohto kauemmas asutuksesta. Esimerkiksi Kaukosen Isoniemestä lähtevien voimajohtojen linjausta on muutettu kauemmas lähimmistä asuintaloista. Jatkosuunnittelussa selvitetään mahdollisuutta sijoittaa johtoreitti Jääskössä nykyisen johdon rinnalla itäpuolelle Ounasjoen ylityksestä pohjoiseen ja Kittilän Vaimasluoman kylän kohdalla. Sijoittamalla johto itäpuolelle se olisi kauempana kyseisillä kohdin johdon varren pääosin länsipuolella sijaitsevista asutuista taloista. Pelkoja sähkö- ja magneettikenttien terveyshaitoista on vaikea lieventää, koska vaikutukset koetaan yksilöllisesti ja pelot perustuvat usein jo pitkän ajan kuluessa syntyneisiin käsityksiin ja kokemuksiin. Pitkällä aikavälillä on todennäköisesti mahdollista lieventää ihmisten kokemaa pelkoa voimajohtoja kohtaan, jos sähkö- ja magneettikenttiin liittyvistä asioista tiedotetaan systemaattisesti ja vaikutuksista saadaan uusia tutkimustuloksia. Rakennusaikaisia vaikutuksia voidaan lieventää keskittämällä kulutusherkillä kohteilla rakentaminen talviaikaan, jolloin maa on roudassa. Peltoalueilla talviaikainen rakentaminen aiheuttaa vähiten haittaa viljelylle. Haittoja voidaan välttää suunnittelemalla kulkureitit maastoon soveltuvasti, välttämällä tarpeetonta puuston ja kasvillisuuden raivaamista sekä korjaamalla aiheutuneet vahingot, kuten tukkeutuneet salaojat ja siivoamalla rakennusjätteet. Fingrid Oyj velvoittaa sopimuksellisesti urakoitsijat toimimaan rakentamisen aikana siten, että rakennustyöstä aiheutuvien vahinkojen määrä minimoidaan, syntyneet vahingot korjataan tai korvataan maanomistajille. Yhtiö seuraa velvoitteiden noudattamista työmaakokouksin ja valvontakäynnein. Rakennustöissä pyritään mahdollisuuksien mukaan välttämään haittaa maanviljelykselle ja kulkuyhteyksille. Urakoitsijan edustaja sopii käytettävistä kulkureiteistä ja niiden kunnostamisesta töiden valmistuttua maanomistajien kanssa. Kulkuyhteyksiä ei katkaista missään vaiheessa. Rakentamisaikana aiheutuneet maankäyttöön liittyvät asiat hoidetaan tarkastusten ja korvausten osalta maanomistajan ja urakoitsijan välisellä sopimisella ja tarvittaessa katselmuskäytännöllä. Rakentamisen aikana maanomistajilta ja muilta sidosryhmiltä tuleviin yhteydenottoihin Fingrid Oyj reagoi puuttumalla tarvittaessa havaittuihin epäkohtiin Vaihtoehtojen vertailu Petäjäskoskella erityisesti vanhan uoman vieressä asuvien ihmisten elinoloja ja viihtyvyyttä vaihtoehto A haittaa enemmän kuin vaihtoehto B. Mustavaaran kohdalla pohjoi-

70 60 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN nen vaihtoehto (vaihtoehto 2) kulkee yksityisten maiden halki ja eteläinen vaihtoehto (vaihtoehto 1) tien ja luonnoltaan arvokkaiden alueiden lähellä Yhteenveto ja johtopäätökset Aiemmista selvityksistä ja tämän arviointimenettelyn aikana saadusta palautteesta ilmenee, että johdon lähellä asuminen tai toimiminen koetaan monesti kielteiseksi ja sähkö- ja magneettikenttien epäillyt terveysvaikutukset aiheuttavat huolta ja pelkoja. Vaihtoehtojen välillä on tässä suhteessa vain yksi paikallinen ero: Petäjäskoskella vaihtoehto B koetaan paremmaksi kuin vaihtoehto A. Hankkeella koetaan olevan selkeästi myös positiivisia vaikutuksia talouksien sähkösaannin luotettavuuden kasvaessa.

71 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 61 EPÄVARMUUSTEKIJÄT 9 EPÄVARMUUSTEKI- JÄT Epävarmuustekijät ovat osa suunnitteluympäristöä. Kaikkia arviointiin liittyviä kysymyksiä ei tunneta riittävän tarkasti, ja se aiheuttaa epävarmuutta vaikutusten ennustamisessa. Lisäksi kaikki vaikutukset eivät ole mitattavia tai yksiselitteisiä, mikä tuo arviointiin lisää epävarmuutta. Tyypillinen epävarmuustekijä ovat lopulliset pylväsratkaisut, koska vasta pylväiden sijoitussuunnittelussa määritellään pylväiden paikat, pylväsvälit ja korkeudet, jotka puolestaan määrittyvät mitatun maastoprofiilin ja lujuustarkastelun mukaan. Lisäksi epävarmuutta sisältyy sähkö- ja magneettikenttiin, koska aihetta edelleen tutkitaan maailmalla aktiivisesti. Arviointityön aikana on eri lähteistä saaduissa tiedoissa havaittu ristiriitaisuuksia alle 100 metrin etäisyydellä voimajohdosta sijaitsevien rakennusten käyttötarkoituksen osalta. Lisäksi maastokäynnin perusteella osa asuinrakennuksista ei enää ole ainakaan vakituisessa asuinkäytössä. Tiedot voimajohdon välittömällä vaikutusalueella olevista rakennuksista tarkistetaan hankkeen suunnittelun edetessä. Arviointityön aikana on pyritty huomioimaan mahdolliset epävarmuustekijät lähtötiedoissa, rakentamisvaihtoehdoissa ja vaikutusten arvioinnissa. Vaikutusten arviointi koskettaa usein myös arvoja ja arvostuksia, jotka tuottavat erilaisia näkemyksiä ja merkityssisältöä vaikutusten arviointiin. Hankkeen aikana käytävän vuoropuhelun eräänä tarkoituksena on tuoda esiin erilaisia näkemyksiä vaikutuksista ja niiden merkittävyydestä. Tärkeänä tekijänä tässä on kansalaisilta ja järjestöiltä saatava palaute. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa käytetty aineisto, sidosryhmien ja voimalinjan läheisyydessä asuvien haastattelut sekä yleisötilaisuudet antavat hankkeesta varsin selkeän kokonaiskuvan ja siten voidaan aineiston antamia tuloksia pitää varsin luotettavina. On kuitenkin mahdollista, että aineistonkeruussa tavoittamattomiin on jäänyt yksittäisiä kohteita, joissa esiintyvät sosiaaliset vaikutukset ovat sen tyyppisiä, ettei niitä ole käsitelty tässä arviointiselostuksessa.

72 62 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS KESKEISET VAIKUTUKSET 10 KESKEISET VAIKU- TUKSET 10.1 Vaikutukset luontoon Johtoreittivaihtoehtojen läheisyyteen sijoittuu suojelualueiden ulkopuolisia luontokohteita ja uhanalaisia kasvilajeja. Merkittävimmät suojelualueiden ulkopuoliset luontokohteet ovat Rajalanvaaran länsipuoliset rinnelehtokurut sekä niiden länsipuolinen puronvarsikorpi, Keulakkopään eteläpuolinen lähdevetinen Pikkulehdonojanvarsi, Laukkulantonjärvien alueen pienvesi sekä Petäjäskoskella Petäjävaaran luoteispuolen lehtomainen, uhanalaista kasvilajistoa sisältävä kohde. Lisäksi johtoreitin läheisyyteen sijoittuu useita kohteita, jotka on merkitty Metsähallituksen paikkatietojärjestelmissä ekologisiksi yhteyksiksi tai ns. askelkiviksi. Mustavaaran alueella voimajohtoreitti sijoittuu lehtojensuojeluohjelmaan ja Natura 2000-verkostoon kuuluvan kohteen läpi, jonka pinta-alaan ja luonnontilaan voimajohdolla olisi arvion perusteella merkittävät vaikutukset. Vajukoskella Ilmakkiaavan soidensuojelualueen reunassa vaikutukset olisivat arviolta kokonaisuudessaan vähäisemmät. Elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden heikentämistä voidaan välttää siten, että arvokkaat elinympäristöt huomioidaan jatkosuunnittelussa. Alueilla, joissa luonnon monimuotoisuutta ja lajien leviämismahdollisuuksia on pyritty ylläpitämään ekologisilla käytävillä ja askelkivillä, voimajohdon heikentäviä vaikutuksia voidaan minimoida sijoittamalla se mahdollisimman vähän johdon rakentamisen ja ylläpidon takia kohteella tapahtuvia muutoksia vaativalle paikalle. Uhanalaisten ja suojeltavien lajien kasvupaikat voidaan huomioida pylväspaikkojen suunnittelussa ja rakennustöissä. Luontoselvityksen perusteella johtoreittivaihtoehdot 2 ja 4 ovat vähiten luontoarvoja haittaavia Vaikutukset maisemaan Uusi voimajohto ei aiheuta merkittäviä maisemavaikutuksia. Maiseman luonne ei suurimmalla osalla aluetta uuden johdon myötä merkittävästi muutu ja arvokkaisiin tai herkkiin kohteisiin ei kohdistu niiden arvoja merkittävästi heikentäviä vaikutuksia. Niillä alueilla, joilla jo nykyiselläänkin on voimajohto johtoaukean ja voimajohtorakenteiden asema maisemassa vahvistuu. Maiseman luonne muuttuu jonkin verran niillä alueilla, joilla ei nykyisellään ole johtoa, mutta alueiden piirteistä ja luonteesta johtuen maisemavaikutusten ei voida näilläkään alueilla katsoa olevan merkittävästi haitallisia Vaikutukset kulttuuriperintöön Uusi voimajohto ei merkittävästi heikennä alueen tiedossa olevien kulttuuriympäristökohteiden arvoja. Vaihtoehdoilla ei ole merkittäviä eroja alueen laajojen kulttuuriympäristökokonaisuuksien arvojen ja tiedossa olevien yksittäisten kohteiden säilymisen kannalta Vaikutukset maankäyttöön ja elinkeinoihin Uuden johdon toteuttamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen nykyiseen tai suunniteltuun maankäyttöön. Uuden johdon toteuttamisella ei kokonaisuutena katsottuna ole merkittäviä vaikutuksia alueen elinkeinoihin. Uudella voimajohdolla on positiivisia vaikutuksia matkailun kehittämiselle sähkönsaannin varmistamisen kautta. Johdon ja Isoniemen sähköaseman toteuttaminen vähentää yksittäisten matkailuyritysten toimintaedellytyksiä Kaukosen pohjoispuolella, koska luonnontilainen alue yritysten lähiympäristössä vähenee Elinolot ja viihtyvyys Hankkeen keskeisimmät kielteiset vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen aiheutuvat muuntoaseman suunnitellusta sijainnista Kittilän Kaukosessa. Samalla alueella koetaan maisemahaittana voimajohdon kulku Ounasjoen yli. Voimajohto heikentää sen välittömässä läheisyydessä asuvien elinoloja ja viihtyvyyttä sekä aiheuttaa huolta ja pelkoja sähkö- ja magneettikenttien epäillyistä terveysvaikutuksista. Vaihtoehtojen välillä on tässä suhteessa kaksi paikallista eroa: Petäjäskoskella vaihtoehto A haittaa ihmisten elinoloja ja viihtyvyyttä enemmän kuin vaihtoehto B. Mustavaaran alueella vaihtoehto 2 sijaitsee yksityisillä mailla pirstoen niitä jossain määrin ja vaihtoehto 1 sijoittuu pääosin valtion maille.

73 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 63 KESKEISET VAIKUTUKSET Hankkeella koetaan olevan selkeästi myös positiivisia vaikutuksia talouksien sähkösaannin luotettavuuden kasvaessa Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu Uusi voimajohto Petäjäskoski Kaukonen(Isoniemi) Vajukoski on pituudeltaan noin 240 kilometriä. Tällä matkalla on monia erityyppisiä ympäristöjä lähes koskemattomista luonnonalueista talousmetsiin ja valtatien ympäristöstä pieniin kylätaajamiin. Suurelta osin siitä syystä, että uusi voimajohto sijoittuu pääosin nykyisten johtojen rinnalle, hankkeen vaikutukset eivät kokonaisuutena muodostu kovin merkittäviksi. Luontoon kohdistuvien vaikutusten osalta painopiste on voimajohdon Kaukonen - Vajukoski välisellä osuudella, jonne arvokkaat ja suojellut alueet pääosin sijoittuvat. Tällä osuudella ovat myös kaksi kohtaa, jossa voimajohdon sijoittumiselle on tarkasteltu eri vaihtoehtoja (1 ja 2, sekä 3 ja 4). Mustavaaran alueella johtoreittivaihtoehto 1 kulkee lehtojensuojeluohjelmaan ja Natura 2000-verkostoon kuuluvan kohteen läpi. Voimajohdon edellyttämä puuston poisto koskisi n. 0.3 hehtaarin aluetta lehtokohteessa. Tämä aiheuttaisi selviä muutoksia sekä kohteen pinta-alaan että kasvillisuuteen ja näin ollen heikentäisi ko. Natura-luontotyyppiä. Pohjoisella reittivaihtoehdolla (2) olisi vähemmän haitallinen vaikutus luonnonympäristöön, mutta siellä johtoreitti halkoo yksityisiä maita. Mustavaarassa yksityisen talouden intressit ja luontoarvot ovat vaihtoehtojen välillä ristiriidassa keskenään. Rajalan alueella pohjoisemman vaihtoehdon (4) toteuttaminen säästäisi Sokkapetäjän eli Rajalanvaaran länsiosan rehevien lehtokurujen ja niiden länsipuolisten suo- ja puronvarsialueiden muodostaman arvokkaan kokonaisuuden. Tämä olisi siis luontoselvityksen perusteella vähemmän haitallinen vaihtoehto kuin eteläinen 3-vaihtoehto. Maiseman kannalta uusi johto ei kokonaisuutena tarkasteltuna aiheuta huomattavia vaikutuksia. Merkittävimpiä muutokset ovat alueilla, joilla ei nykyään ole voimajohtoa. Voimajohto heikentää luonnonalueen yhtenäisyyttä ja muuttaa sen luonnetta osuudella Kaukonen - Rajala. Vähäisen asutuksen vuoksi muutosten aiheuttamat visuaaliset vaikutukset koskettavat vain harvoja. Maisemakuvan kannalta herkimpiä kohteita ovat vesistöjen ylitykset Kaukosen alueella, jossa jokilaakson luonne ja näkymät muuttuvat. Alueilla, joilla uusi johto sijoittuu nykyisen johdon rinnalle maisemavaikutukset vahvistuvat, mutta maiseman luonne ei merkittävästi muutu. Uuden johdon toteuttaminen ei myöskään merkittävästi heikennä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden arvoja. Eri johtoreittivaihtoehtojen edullisuudella ei ole merkittäviä eroja maiseman kannalta. Uuden voimajohdon vaikutukset kulttuuriperintöön ovat vähäiset. Vaikutusten arviointia on syytä tarkentaa, kun Museovirastolta saadaan lopullinen lausunto mahdollisista muinaisjäännösinventointia vaativista kohteista. Uuden voimajohdon toteuttamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen nykyiseen tai suunniteltuun maankäyttöön, elinkeinoihin ja asutukseen, eikä se ole ristiriidassa voimassa olevien maankäytön suunnitelmien kanssa. Hankkeen toteuttaminen parantaa sähkön toimitusvarmuutta, mikä puolestaan parantaa yritysten toimintaedellytyksiä. Kaukosen alueella uusi voimajohto ja muuntoasema heikentävät matkailuyrityksen toimintaedellytyksiä, kun luonnontilainen alue yrityksen lähialueella vähenee. Vaikutukset maa- ja metsätaloudelle ovat vähäisiä. Aiemmista selvityksistä ja tämän arviointimenettelyn aikana saadusta palautteesta ilmenee, että johdon lähellä asuminen tai toimiminen koetaan monesti kielteiseksi. Sähkö- ja magneettikenttien epäillyt terveysvaikutukset aiheuttavat huolta ja pelkoja ja johtoreitin voidaan kokea vaikuttavan elinoloihin muutenkin. Vaihtoehtojen välillä on tässä suhteessa kaksi paikallista eroa: Petäjäskoskella vaihtoehto B koetaan paremmaksi kuin vaihtoehto A. Mustavaaran alueella vaihtoehto 2 sijoittuu suurelta osin yksityisille maille ja vaihtoehto 1 valtion maalle. Hankkeella koetaan olevan selkeästi myös positiivisia vaikutuksia talouksien sähkösaannin luotettavuuden kasvaessa. Vaihtoehtojen keskeiset vaikutukset on esitetty taulukossa Taulukko 10-1 Vaihtehtojen vertailu.

74 64 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS KESKEISET VAIKUTUKSET VAIHTOEHDOT A JA B LUONTO MAISEMA KULTTUURI- YMPÄRISTÖ Kumpikaan vaihtoehto ei Ei merkittäviä eroja. erotu merkittävästi toista edullisempana. Ei merkittäviä eroja vaihtoehtojen välillä. VE B:n reitti on maisemakuvan kannalta vähemmän herkillä alueilla. Kumpikaan vaihtoehto ei merkittävästi heikennä valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen ympäristön arvoja. MAANKÄYTTÖ JA ELINKEINOT Ei merkittäviä eroja VE B sijoittuu etäämmälle asutuksesta ja siihen liittyvästä metsäalueesta. IHMISTEN ELINOLOT Vaihtoehto A haittaa ihmisten elinoloja ja viihtyvyyttä enemmän kuin vaihtoehto B. VAIHTOEHDOT 1 JA 2 VAIHTOEHDOT 3 JA 4 VE 2 on luontoarvojen säilymisen kannalta edullisempi kuin VE 1. Pohjoisempi johtoreittivaihtoehto (VE 2) olisi olemassa olevien luonnonsuojelukohteiden kannalta eteläistä (VE 1) parempi Tällöin vaikutuksia lehtojensuojeluohjelman kohteeseen ja Natura-alueisiin ei syntyisi. Luontoselvityksen perusteella VE 4 on vähemmän luontoarvoja haittaava kuin VE 3. Rajalan alueella VE 3 kulkee lehtokurujen, suon ja puronvarsialueiden muodostaman arvokkaan kokonaisuuden halki. VE 1 on maisemakokonaisuuksien eheyden ja luonteen säilymisen kannalta jonkin verran edullisempi kuin VE 2, sillä se sijoittuu lähemmäs ihmistoiminnan vyöhykettä kuin luonnonalueelle sijoittuva VE 2. Kummankaan VE:n maisemavaikutukset eivät kuitenkaan ole merkittäviä. Kumpikaan vaihtoehto ei erotu merkittävästi toista edullisempana. VE:ssa 4 syntyy luonnonalueelle vähemmän uutta voimajohtoaukeaa kuin VE:ssa 3. VE 4 sijoittuu kauemmas ihmistoiminnan vyöhykkeestä heikentäen luonnonympäristökokonaisuuden yhtenäisyyttä. Ei eroja. Johtoreitin alueella ei tällä jaksolla ole arvokkaita kulttuuriympäristökohteita. Ei eroja. Johtoreitin alueella ei tällä jaksolla ole arvokkaita kulttuuriympäristökohteita. Ei merkittäviä eroja. VE 1:ssä yksi asuinrakennus on alle 100metrin etäisyydellä johdosta, mutta maastokäynnin perusteella rakennus ei ole ainakaan ympärivuotisessa asuinkäytössä eikä voimajohto sijoitu välittömästi sen pihapiirin yhteyteen. Ei merkittäviä eroja. VE 4:llä on vähemmän vaikutuksia porotalouden aitarakenteisiin kuin VE 3:lla. VE 2 pirstoo jossain määrin yksityismaita. Ei eroja.

75 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 65 KESKEISET VAIKUTUKSET 10.7 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla (VAT) osoitetaan valtakunnallisesti merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. Valtioneuvosto päätti tavoitteista vuonna Päätöksessä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtioneuvoston päätöksessä tavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin niiden alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon, ja mikä vieläkin tärkeämpää, niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet konkretisoidaan maakuntakaavalla. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat hankkeita, joilla on aluerakenteen, alueiden käytön taikka liikennetai energiaverkon kannalta laajempi kuin maakunnallinen merkitys (Maankäyttö- ja rakennuslaki 22 ). Seuraavassa on lyhyesti käsitelty niitä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, joilla voi katsoa olevan merkitystä tämän voimajohtohankeen kannalta. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu "Elinympäristön terveellisyydellä, turvallisuudella ja viihtyisyydellä on keskeinen merkitys niin asukkaille kuin elinkeinotoiminnalle." Erityistavoite: "Alueidenkäytön suunnittelussa on haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille jätettävä riittävän suuri etäisyys." Voimajohtohanke ei ole ristiriidassa em. tavoitteen kanssa. Sähköturvallisuusriskit ja mahdolliset terveysvaikutukset on otettu huomioon voimajohdon sijoittelussa. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat "Kulttuuri- ja luonnonperintöä sekä luonnonvaroja koskevilla ratkaisuilla turvataan osaltaan kansallisen luontoja kulttuuriperinteen säilyminen ja vaikutetaan ekologiseen kestävyyteen pitkälle tulevaisuuteen." "Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan." Voimajohtohanke ei ole ristiriidassa tavoitteen kanssa, sillä uusi voimajohto ei merkittävästi heikennä alueen maiseman ja/tai kulttuuriympäristön tai luonnon kannalta arvokkaiden tai herkkien alueiden arvoja ja monimuotoisuuden säilymistä. Hanke ei estä luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä eikä merkittävästi heikennä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Voimajohto sijoittuu yhtenäiselle luonnonalueelle, mutta alueen luonnon kannalta tärkeimmät ominaispiirteet ja yhteydet säilyvät. Linnustolle voimajohdot aiheuttavat kasvavan törmäysriskin. Voimajohtorakenteissa ei käytetä esimerkiksi öljyjä tms. ympäristölle haitallisia aineita, jotka voisivat aiheuttaa pohjaveden pilaantumista. Voimajohdon rakentaminen ei myöskään estä pohjaveden hyödyntämistä. Voimajohtopylväiden perustukset ovat keskimäärin 1-2 metrin syvyydellä eikä niillä ole vaikutusta pohjaveden laatuun tai muodostumiseen.

76 66 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS KESKEISET VAIKUTUKSET Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Yhteysverkostojen ja energiahuollon kannalta oleellista on valtakunnallisten tarpeiden turvaaminen siten, että edistetään toimivaa aluerakennetta ja kansainvälistä kilpailukykyä. Energiahuollon osalta valtakunnalliset tarpeet liittyvät tuotantolaitosten ja energian kuljetusten verkostojen sekä uusiutuvien energialähteiden alueidenkäytöllisten edellytysten turvaamiseen. Uusi voimajohto edistää energiahuollon valtakunnallisten tarpeiden turvaamista ja parantaa Lapin alueella sähkön saannin luotettavuutta. Erityistavoitteen mukaisesti uusi voimajohto hyödyntää olemassa olevia johtokäytäviä Kaukonen Rajala - johtoreittiosuutta lukuun ottamatta. (Lähde: Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista) 10.8 Vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen Lintujen huomiopalloja voidaan käyttää kohdissa, joissa todetaan olevan huomattava riski lintujen törmäyksiin. Tällaisia kohtia voivat olla mm. Ounasjoen ylityskohdat. Maankäyttöön ja asutukseen kohdistuvia vaikutuksia voidaan lieventää kiertämällä kohteet tekniset reunaehdot huomioiden. Voimajohdon suunnittelun lähtökohtana on ollut nykyisten voimajohtojen maastokäytävien hyödyntäminen. Voimajohdon sijoittuminen tarkentuu voimajohdon maastotutkimusten ja yleissuunnittelun edetessä. Tällöin on mahdollista tehdä johtoreitille vähäisiä sivuttaissiirtoja ja sijoittumispuolen vaihtoja, joista on jo oltukin yhteydessä maanomistajiin. Hormakummun kohdalla esitetty kolmas vaihtoehtoinen reitti lieventäisi molempien varsinaisten reittivaihtoehtojen haitallisia vaikutuksia sekä yksityisiin tiloihin että luontokohteisiin. Kuva 10-1 Hormakummun alueen vaihtoehtoinen reitti. Reitti harmaana käytävänä, jolle voimajohto sijoittuisi. Luonnon kannalta haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää kiertämällä kohteita, joissa maastokäytävässä tai sen välittömässä ympäristössä esiintyy merkittäviä luontoarvoja. Voimajohdon jatkosuunnittelussa tarkastellaan selvityksissä esiinnousseet kohteet, niiden kiertämismahdollisuudet tai voidaanko voimajohdon pylväiden sijoitussuunnittelussa lieventää haittavaikutuksia.

PETÄJÄSKOSKI KAUKONEN VAJUKOSKI

PETÄJÄSKOSKI KAUKONEN VAJUKOSKI Ympäristövaikutusten ARVIOINTI- OHJELMA 220 kv johtohankkeessa Rovaniemi Kittilä Sodankylä PETÄJÄSKOSKI KAUKONEN VAJUKOSKI 2006 220 kv voimajohto Petäjäskoski - Kaukonen - Vajukoski i ALKUSANAT Tämän

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi YVA

Ympäristövaikutusten arviointi YVA Ympäristövaikutusten arviointi YVA 2 Ympäristövaikutusten arviointia koskeva lainsäädäntö Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSELVITYKSEN TÄYDENNYS

YMPÄRISTÖSELVITYKSEN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖSELVITYKSEN TÄYDENNYS Kantaverkon 110 kilovoltin voimajohdon uusiminen Tihisenniemi - Katerma Kajaani - Kuhmo 2012 Tihisenniemi - Katerma 110 kv voimajohdon uusiminen YMPÄRISTÖSELVITYKSEN TÄYDENNYS

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

VINSANVUOREN JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN YVA MENETTELY. YLEISÖTILAISUUS Ylitarkastaja Leena Ivalo Pirkanmaan ympäristökeskus

VINSANVUOREN JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN YVA MENETTELY. YLEISÖTILAISUUS Ylitarkastaja Leena Ivalo Pirkanmaan ympäristökeskus VINSANVUOREN JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN YVA MENETTELY YLEISÖTILAISUUS 3.2.2005 Ylitarkastaja Leena Ivalo Pirkanmaan ympäristökeskus YVA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Pakollinen YVA lain ja YVA

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan hankkeen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia jotka kohdistuvat (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä

Lisätiedot

Huutokoski - Kontiolahti 400 kv voimajohto

Huutokoski - Kontiolahti 400 kv voimajohto Huutokoski - Kontiolahti 400 kv voimajohto Selvitys maakuntakaavoitusta varten 26.10.2006 Fingrid Oyj 2006 1 (12) Huutokoski - Kontilahti 400 kv voimajohto Sisällysluettelo 1 Hankkeen kuvaus...2 2 Ympäristön

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden ohjelma

Yleisötilaisuuden ohjelma Yleisötilaisuuden ohjelma 1) Tilaisuuden avaus 2) YVA-menettely ja YVA-selostuksen sisältö - Yhteysviranomaisen edustaja 3) Kemijärven biojalostamohankkeen tilannekatsaus - Boreal Bioref Oy 4) Hankkeeseen

Lisätiedot

VALTATIEN 12 PARANTAMINEN VÄLILLÄ ALASJÄRVI HUUTIJÄRVI -HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE

VALTATIEN 12 PARANTAMINEN VÄLILLÄ ALASJÄRVI HUUTIJÄRVI -HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE VALTATIEN 12 PARANTAMINEN VÄLILLÄ ALASJÄRVI HUUTIJÄRVI -HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Pitkäjärvenkoulu, 16.6.2015 klo 18-20 Leena Ivalo YVA-yhteysviranomainen Pirkanmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011 KUUSAMON KULTAKAIVOSHANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Ohjausryhmä 4.4.2011 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tarkoituksena on varmistaa, että ympäristövaikutukset

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten ARVIOINTISELOSTUS. 400 kv voimajohtohankkeessa. HYVINKÄÄ-HIKIÄ (Hausjärvi)

Ympäristövaikutusten ARVIOINTISELOSTUS. 400 kv voimajohtohankkeessa. HYVINKÄÄ-HIKIÄ (Hausjärvi) Ympäristövaikutusten ARVIOINTISELOSTUS 400 kv voimajohtohankkeessa HYVINKÄÄ-HIKIÄ (Hausjärvi) 2007 400 kv voimajohto Hyvinkää-Hikiä i YHTEYSTIEDOT Hankevastaava Fingrid Oyj Yhteyshenkilö: Vanhempi asiantuntija

Lisätiedot

Seitap Oy 2014 Simo, Merenrannikon yleiskaavan muutos. Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

Seitap Oy 2014 Simo, Merenrannikon yleiskaavan muutos. Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi (YVA)

Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Yleisötilaisuus KARI LEINONEN 7.2.2019 YLEISÖTILAISUUDEN ETENEMINEN muutama ajatus tilaisuuden luonteesta esittely YVA-menettelystä (Hämeen ELY-keskus) esittely vaihemaakuntakaavatyöstä

Lisätiedot

2x110 kilovoltin voimajohdon ympäristövaikutusselvitys välillä Honkalanmäki-Vienola (Riihimäki)

2x110 kilovoltin voimajohdon ympäristövaikutusselvitys välillä Honkalanmäki-Vienola (Riihimäki) 17.2.2012 1 (5) Hikiä (Hausjärvi) Forssa 400+110 kv voimajohtohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (2008) ja sen lisäselvityksen (2010) täydennysosa 2x110 kilovoltin voimajohdon ympäristövaikutusselvitys

Lisätiedot

K uhmo. 42 Suomussalmen nikkeliprojektit: Ympäristövaikutusten arviointiohjelma VESISTÖ- VAIKUTUSALUE LÄHIVAIKUTUS- ALUE LIIKENTEEN VAIKUTUSALUE

K uhmo. 42 Suomussalmen nikkeliprojektit: Ympäristövaikutusten arviointiohjelma VESISTÖ- VAIKUTUSALUE LÄHIVAIKUTUS- ALUE LIIKENTEEN VAIKUTUSALUE Suomussalmen nikkeliprojektit: Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 41 LÄHIVAIKUTUSALUE VESISTÖVAIKUTUSALUE LOUHOS LIIKENTEEN VAIKUTUSALUE 250 0 500 1000 m Kuva 7. Peura-ahon lähivaikutusalueen, valuma-alueen

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Yleisötilaisuus 8.9.2015 Leena Eerola Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus. Leena Eerola 8.9.2015 1 Hankkeen toimijat Hankkeesta vastaava:

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS. 400 kv voimajohto Olkiluoto Huittinen ja Olkiluodon johtojärjestelyt FINGRID OYJ 2003

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS. 400 kv voimajohto Olkiluoto Huittinen ja Olkiluodon johtojärjestelyt FINGRID OYJ 2003 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 400 kv voimajohto Olkiluoto Huittinen ja Olkiluodon johtojärjestelyt FINGRID OYJ 2003 2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Hankkeesta vastaava Yhteysviranomainen

Lisätiedot

Fingrid Oyj:n vastineet YVA-selostuksesta annettuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin

Fingrid Oyj:n vastineet YVA-selostuksesta annettuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin MUISTIO 1 (7) Ympäristö/ Ylönen Fingrid Oyj:n vastineet YVA-selostuksesta annettuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin Seuraavassa on esitetty Fingrid Oyj:n vastineet esitettyihin lausuntoihin ja mielipiteisiin.

Lisätiedot

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY YVA-ohjelman yleisötilaisuus Anna-Katri Räihä, Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Tavoitteena

Lisätiedot

Muistio. EPV TUULIVOIMA OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTO- LUPA (NORRSKOGEN 110 kv)

Muistio. EPV TUULIVOIMA OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTO- LUPA (NORRSKOGEN 110 kv) Muistio 31.3.2017 TEM/2453/05.03.03/2015 EPV TUULIVOIMA OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTO- LUPA (NORRSKOGEN 110 kv) Lunastuksen tarkoitus Keskeiset oikeussäännökset EPV Tuulivoima Oy

Lisätiedot

Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema)

Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema) KITTILÄN KUNTA 1 Puh 0400 356 500, Fax 016-642 259 7.12.2012 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.12.2012

Lisätiedot

Selvitys maakuntakaavoitusta varten. Taustaselvitys Maakuntakaavoitusta varten. 110 kv voimajohto välillä Visulahti - Savonlinna

Selvitys maakuntakaavoitusta varten. Taustaselvitys Maakuntakaavoitusta varten. 110 kv voimajohto välillä Visulahti - Savonlinna Taustaselvitys Maakuntakaavoitusta varten 110 kv voimajohto välillä Visulahti - Savonlinna Fingrid Oyj 2013 1 (12) Visulahti - Savonlinna 110 kv voimajohto Sisällysluettelo 1 Voimajohto osana voimajärjestelmää...3

Lisätiedot

Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA

Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA Oulun tiepiiri teettää työn, joka sisältää : vaihtoehtoisten liikenneyhteyksien määrittelyn ja ratkaisujen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA), parhaan

Lisätiedot

Näin etenee voimajohtohanke

Näin etenee voimajohtohanke Näin etenee voimajohtohanke 2 Fingrid lyhyesti Sähkö on välttämätön osa kaikkien suomalaisten arkipäivää. Yhteiskunta toimii sähköllä. Fingrid Oyj on yritys, joka vastaa sähkönsiirtojärjestelmän toimivuudesta

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO KITTILÄN KUNTA Puh 0400 356 500, Fax 016-642 259 1 18.10.2010 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Akanrovan alueen asemakaavamuutos, osa 1 (Tiealueet ja kevyen liikenteen väylä) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY YVA-ohjelman yleisötilaisuus Anna-Katri Räihä, Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Tavoitteena

Lisätiedot

Muonio. KUKASLOMPOLON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit sekä VR-2 ja VR-3 aluetta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.

Muonio. KUKASLOMPOLON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit sekä VR-2 ja VR-3 aluetta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio KUKASLOMPOLON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 11 14 sekä VR-2 ja VR-3 aluetta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.2019 Seitap Oy

Lisätiedot

Kunkun parkki, Tampere

Kunkun parkki, Tampere Kunkun parkki, Tampere YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Ympäristövaikutusten arviointimenettely Ympäristösi parhaat tekijät Lähtökohtia vaikutusten selvittämiseen Hanke on osa laajempaa Tampereen

Lisätiedot

Akanrovan alueen asemakaavamuutos, osa 2 (korttelit sekä Ounasjoentien länsipuoli)

Akanrovan alueen asemakaavamuutos, osa 2 (korttelit sekä Ounasjoentien länsipuoli) KITTILÄN KUNTA Puh 0400 356 500, Fax 016-642 259 1 1.11.2010 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Akanrovan alueen asemakaavamuutos, osa 2 (korttelit 1000 1035 sekä Ounasjoentien länsipuoli) Osallistumis-

Lisätiedot

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.12.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Näin etenee voimajohtohanke

Näin etenee voimajohtohanke Näin etenee voimajohtohanke Fingrid lyhyesti Sähkö on välttämätön osa kaikkien suomalaisten arkipäivää. Yhteiskunta toimii sähköllä. Fingrid Oyj on yritys, joka vastaa sähkönsiirtojärjestelmän toimivuudesta

Lisätiedot

VOIMAMYLLY OY HUMPPILAN URJALAN TUULIVOIMAPUISTO HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE

VOIMAMYLLY OY HUMPPILAN URJALAN TUULIVOIMAPUISTO HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE VOIMAMYLLY OY HUMPPILAN URJALAN TUULIVOIMAPUISTO HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Tourunkulman kyläyhdistyksen talo, 30.8.2012 klo 18-21 Leena Ivalo Pirkanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus ja YVA-menettelyn esittely. Hankkeen ja hankkeesta vastaavan esittely

Tilaisuuden avaus ja YVA-menettelyn esittely. Hankkeen ja hankkeesta vastaavan esittely Balticconnector maakaasuputki Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) yleisötilaisuus Inkoossa 27.5.2015 Tilaisuuden avaus ja YVA-menettelyn esittely Leena Eerola, Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen ja hankkeesta

Lisätiedot

Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.05.2011 Seitap Oy 2011 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS. 400 kv johtohanke Keminmaa Petäjäskoski FINGRID 2006

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS. 400 kv johtohanke Keminmaa Petäjäskoski FINGRID 2006 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 400 kv johtohanke Keminmaa Petäjäskoski FINGRID 2006 400 kv voimajohto Keminmaa - Petäjäskoski ALKUSANAT 1 ALKUSANAT Tämän ympäristövaikutusten arviointimenettelyn

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten ARVIOINTI- OHJELMA 400 + 110 kilovoltin voimajohtohankkeessa

Ympäristövaikutusten ARVIOINTI- OHJELMA 400 + 110 kilovoltin voimajohtohankkeessa Ympäristövaikutusten ARVIOINTI- OHJELMA 400 + 110 kilovoltin voimajohtohankkeessa Forssa - Lieto 2010 400 + 110 kv voimajohto Forssa - Lieto i YHTEYSTIEDOT Hankevastaava Fingrid Oyj Yhteyshenkilöt: Projektipäällikkö,

Lisätiedot

Lunastuksen aloituskokoukset Hikiä Orimattila kv voimajohtohanke

Lunastuksen aloituskokoukset Hikiä Orimattila kv voimajohtohanke Lunastuksen aloituskokoukset 03-10.10.2017 Hikiä Orimattila 400 + 110 kv voimajohtohanke Hikiä Orimattila voimajohtohanke Yleistä Selvitykset ja luvat Suunnittelu Rakentaminen Aikataulu Yhteystiedot Hikiä

Lisätiedot

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.2.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten ARVIOINTI- OHJELMA. 400 kv johtohankkeessa. HYVINKÄÄ - HIKIÄ(Hausjärvi)

Ympäristövaikutusten ARVIOINTI- OHJELMA. 400 kv johtohankkeessa. HYVINKÄÄ - HIKIÄ(Hausjärvi) Ympäristövaikutusten ARVIOINTI- OHJELMA 400 kv johtohankkeessa HYVINKÄÄ - HIKIÄ(Hausjärvi) 2007 YHTEYSTIEDOT Hankevastaava Fingrid Oyj Yhteyshenkilöt: Johtoreittiasiantuntija Hannu Ylönen ja Ympäristöyksikön

Lisätiedot

Muistio LÄHITUULI OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTOLUPA (METSÄLAMMINKANGAS VUOLIJOKI)

Muistio LÄHITUULI OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTOLUPA (METSÄLAMMINKANGAS VUOLIJOKI) Muistio 7.2.2017 TEM/1498/05.03.03/2015 LÄHITUULI OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTOLUPA (METSÄLAMMINKANGAS VUOLIJOKI) Lunastuksen tarkoitus Keskeiset oikeussäännökset LähiTuuli Oy (jäljempänä

Lisätiedot

Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONNOKSEN SELOSTUS

Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONNOKSEN SELOSTUS Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONNOKSEN SELOSTUS 17.02.2014 Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200

Lisätiedot

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.3.2017 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Levin asemakaava-alueen kortteleiden 150, 165, 166 ja 169 asemakaavamuutos (Sirkan koulu ja päiväkoti)

Levin asemakaava-alueen kortteleiden 150, 165, 166 ja 169 asemakaavamuutos (Sirkan koulu ja päiväkoti) 1, 2. kunnanosa, Sirkka Levin asemakaava-alueen kortteleiden 150, 165, 166 ja 169 asemakaavamuutos (Sirkan koulu ja päiväkoti) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.12.2012 Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

Maankäyttö- ja ympäristöpolitiikka

Maankäyttö- ja ympäristöpolitiikka Maankäyttö- ja ympäristöpolitiikka Sisältö Fingridin maankäyttö- ja ympäristöpolitiikka... 3 Voimajohdot... 4 Sähköasemat ja varavoimalaitokset... 6 Maankäytön suunnittelu, johtoalueiden käyttöoikeudet

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE

TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Pirkanmaan ELY-keskus / Leena Ivalo TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Pantin talo, 3.10.2013 klo 17.30-20 Leena

Lisätiedot

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy 2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),

Lisätiedot

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Pelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet

Pelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet Pelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos 2013 1. YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Taalojärven rinteen asemakaava (Seita) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Taalojärven rinteen asemakaava (Seita) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Taalojärven rinteen asemakaava (Seita) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.11.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMINEN. Fortum Power and Heat Oy PL FORTUM

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMINEN. Fortum Power and Heat Oy PL FORTUM PÄÄTÖS 28.10.2009 LAP-2009-R-35-531 ASIA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMINEN HANKKEESTA VASTAAVAT Metsähallitus Laatumaa PL 94 01301 VANTAA Fortum Power and Heat Oy PL 1 00048 FORTUM

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän asemakaavamuutos (Ylä-Kittilän niitty) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.12.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan korttelin 820 asemakaavamuutos

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan korttelin 820 asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan korttelin 820 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.2.2009 Ilmakuva ja suunnittelualueen rajaus 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 19.12.2016 Seitap

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Levin korttelin 27 tontin 1 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.4.2018 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2017 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (6) 232 Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Helsingin Sataman meriläjityksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Viite:

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO LIITE 2

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO LIITE 2 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Levin teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.10.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1 (6) 3.10.2018 Lempyyn osayleiskaavan OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Mikä on osallistumis- ja? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OHJE 19.4.2004 110 KV SÄHKÖJOHDON RAKENTAMISLUPA - NEUVOTTELUMENETTELY JA YMPÄRISTÖSELVITYS

OHJE 19.4.2004 110 KV SÄHKÖJOHDON RAKENTAMISLUPA - NEUVOTTELUMENETTELY JA YMPÄRISTÖSELVITYS OHJE 19.4.2004 110 KV SÄHKÖJOHDON RAKENTAMISLUPA - NEUVOTTELUMENETTELY JA YMPÄRISTÖSELVITYS OHJE 2(6) SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT 2 1. LÄHTÖKOHDAT 3 2. SÄHKÖMARKKINALAIN ASETTAMAT VAATIMUKSET VERKON KEHITTÄMISELLE

Lisätiedot

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset 44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.2.8 Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset Selvittämällä suunnittelualuetta dynaamisena, toiminnallisena kokonaisuutena, saadaan

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1, 2. kunnanosa, Sirkka Lounaisrinteen korttelin 965 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.12.2018 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2017 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö-

Lisätiedot

Hanke: 400 kilovoltin voimajohdon rakentaminen välillä Seinäjoki Tuovila

Hanke: 400 kilovoltin voimajohdon rakentaminen välillä Seinäjoki Tuovila Paikka/Plats Vaasa Päiväys Datum Dnro Dnr 6.3.2007 LSU 2006 R 35(531) Fingrid Oyj PL 530 00101 HELSINKI Viite Hänvisning Seinäjoki Tuovila 400 kv johtohanke Asia Ärende Yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI

TAMPEREEN KAUPUNKI TAMPEREEN KAUPUNKI 17.1.2017 MULTISILLAN KOULUN ALUE YMPÄRISTÖINEEN: UUSI ASUINKORTTELI JA PÄIVÄKOTI. Asemakaava nro 8647. Diaarinumero: TRE: 6202/10.02.01/2016 PALAUTEKOOSTE Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO KOPSA III:n TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO KOPSA III:n TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA LAUSUNTO POPELY/4343/2015 Pohjois-Pohjanmaa 1.7.2016 Raahen kaupunki Kaupunginhallitus Raahen kaupungin kirjaamo (sähköinen) Lausuntopyyntönne 4.3.2016 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO KOPSA III:n

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ote Keskustaajaman yleiskaavasta, kaava-alueen rajaus Alueen ortokuva vuodelta 2006 Kohde OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaava Dnro: Pilvenmäki III B: Paavolan kaupunginosa. Hakija/Aloite Multi-Monitoimi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Vt 9 Tampere Orivesi YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Arvioinnin työohjelma: ohjaa vaikutusarviointien tekemistä Välittää tietoa: hankkeen suunnittelun vaihtoehdoista tutkittavista vaihtoehdoista

Lisätiedot

Muistio FINGRID OYJ:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTOLUPA (VIHTAVUORI KOIVISTO)

Muistio FINGRID OYJ:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTOLUPA (VIHTAVUORI KOIVISTO) Muistio 15.9.2016 TEM/1160/05.03.03/2016 FINGRID OYJ:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTOLUPA (VIHTAVUORI KOIVISTO) Lunastuksen tarkoitus Fingrid Oyj (jäljempänä hakija) on pyytänyt valtioneuvostolta

Lisätiedot

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

Juvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA RAUTJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Hankealue Asutus Hankealue sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle Reunan pientaloalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka , 2. kunnanosa, Sirkka Levin asemakaava ja asemakaavan muutos (Rakkavaara 9 ja kortteli 420) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ilmakuva suunnittelualueelta (2006) ja suunnittelualueen rajaus 1 2 1.

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.1.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.3.2009

VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.3.2009 FCG Planeko Oy Virolahden kunta VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.03.2009 FCG Planeko Virojoki-Vaalimaan osayleiskaavan muutos ja

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kittilän kirkonkylän osayleiskaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitetty 31.8.

KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kittilän kirkonkylän osayleiskaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitetty 31.8. KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO Puh 040 356 500, Fax 016-642259 31.8.2010 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kittilän kirkonkylän osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitetty 31.8.2010

Lisätiedot

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää

Lisätiedot

Maankäyttöja ympäristöpolitiikka

Maankäyttöja ympäristöpolitiikka Maankäyttöja ympäristöpolitiikka Sisältö Fingridin maankäyttö- ja ympäristöpolitiikka... 3 Voimajohdot... 3 Sähköasemat ja varavoimalaitokset... 5 Maankäytön suunnittelu, johtoalueiden käyttöoikeudet ja

Lisätiedot

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA JUKAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Teollisuusalueen asemakaavan muutos 1 (5) Leskinen Timo 10.4.2018 Teollisuusalueen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Mikä on osallistumis- ja? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA, 220 KV:N VOIMAJOHTO PETÄJÄSKOSKI KAUKONEN VAJUKOSKI

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA, 220 KV:N VOIMAJOHTO PETÄJÄSKOSKI KAUKONEN VAJUKOSKI LAUSUNTO 7.7.2006 LAP 2006 R 7 53 Fingrid Oyj PL 530 00101 HELSINKI Kirjeenne ja arviointiohjelma 31.3.2006 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA, 220 KV:N VOIMAJOHTO PETÄJÄSKOSKI KAUKONEN VAJUKOSKI HANKE

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten ARVIOINTI- OHJELMA kv voimajohtohankkeessa. HIKIÄ(Hausjärvi)-FORSSA

Ympäristövaikutusten ARVIOINTI- OHJELMA kv voimajohtohankkeessa. HIKIÄ(Hausjärvi)-FORSSA Ympäristövaikutusten ARVIOINTI- OHJELMA 400 + 110 kv voimajohtohankkeessa HIKIÄ(Hausjärvi)-FORSSA 2008 YHTEYSTIEDOT Hankevastaava Fingrid Oyj Yhteyshenkilöt: Ympäristöyksikön päällikkö Sami Kuitunen Projektipäällikkö

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi Kaupunginhallitus 166 24.04.2012 LAUSUNTO TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA 67/1/112/2012 KHALL 166 Ympäristönsuojelusihteeri 18.4.2012 Kainuun elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

NELLIMVUONON VUOPAJAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI T 5 JA 6 SEKÄ MY-ALUETTA

NELLIMVUONON VUOPAJAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI T 5 JA 6 SEKÄ MY-ALUETTA Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMVUONON VUOPAJAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI T 5 JA 6 SEKÄ MY-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 24.10.2017 Seitap Oy

Lisätiedot

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 09.07.2009 Sallan kunta Seitap Oy 2009 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 400 kv johtohankkeesta LOVIISA HIKIÄ (HAUSJÄRVI) TIIVISTELMÄ Hankkeen perustelut ja kuvaus Eduskunta vahvisti 24.5.2002 valtioneuvoston tammikuussa 2002 tekemän periaatepäätöksen

Lisätiedot

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Sodankylä Orajärvi, Papinranta Märsylä RN:o 9:34 (758-411-9-34) Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Korteoja Papinranta Kaavamuutosalue käsittää

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Akanrovan asemakaavan muutos ja laajennus (korttelit , ja 1068) II- vaihe

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Akanrovan asemakaavan muutos ja laajennus (korttelit , ja 1068) II- vaihe 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Akanrovan asemakaavan muutos ja laajennus (korttelit 1000 1038, 1041 1046 ja 1068) II- vaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 15.3.2017 Ilmakuva Maanmittauslaitos

Lisätiedot

Fingrid Oyj:n vastine YVA-ohjelmasta annettuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin

Fingrid Oyj:n vastine YVA-ohjelmasta annettuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin MUISTIO 1 (5) 1 Johdanto Fingrid Oyj:n vastine YVA-ohjelmasta annettuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin Hyvinkää - Hikiä 400 kv voimajohdon ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta annettiin yhteysviranomaiselle

Lisätiedot

Merikarvia Sata aurinkoista päivää enemmän

Merikarvia Sata aurinkoista päivää enemmän Sata aurinkoista päivää enemmän OSALLISUTMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Kirkonkylän asemakaavan muutos Oloneuvoksentie MERIKARVIAN KUNTA 29.5.2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen

Lisätiedot

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY 220 KV VOIMAJOHTOHANKE PETÄJÄSKOSKI - KONTTIJÄRVI

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY 220 KV VOIMAJOHTOHANKE PETÄJÄSKOSKI - KONTTIJÄRVI GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY 220 KV VOIMAJOHTOHANKE PETÄJÄSKOSKI - KONTTIJÄRVI PORTIMO 3.12.2013 TERVOLA 4.12.2013 NARKAUS 10.12.2013 SUHANKO VOIMAJOHTO YVA 1 VOIMAJOHTOREITTI PETÄJÄSKOSKI KONTTIJÄRVI

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9. Kemijärven kaupunki, maankäyttö ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),

Lisätiedot

KOLARI ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 57 RAKENNUSPAIKAT 1,2 JA 7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KOLARI ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 57 RAKENNUSPAIKAT 1,2 JA 7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 KOLARI ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 57 RAKENNUSPAIKAT 1,2 JA 7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.10.2010 Seitap Oy 2010 Seitap

Lisätiedot