TULITYÖRISKIEN. hallinta käytännössä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TULITYÖRISKIEN. hallinta käytännössä"

Transkriptio

1 TULITYÖRISKIEN hallinta käytännössä

2 1 Tulityöriskien hallinta käytännössä Toimittanut Petri Lindh Suomen Palopäällystöliitto Helsinki 2015

3 2 Suomen Palopäällystöliitto ry, 2015 ISBN Julkaisija: Suomen Palopäällystöliitto Finlands Brandbefälsförbund Iso Roobertinkatu 7 A Helsinki Puh Toimittanut: Petri Lindh yhteistyössä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja tulityötoimikunnan kanssa. Valokuvat ja piirrokset: Suomen Palopäällystöliitto ja Norsk brannvernforening Ulkoasu ja taitto: Terhi Kannisto / Luminar Solar Kopiointirajoitus: Tämän painotuotteen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61) mukaisesti kielletty lukuun ottamatta Suomen valtion ja Kopiosto ry:n tekemässä sopimuksessa tarkemmin määriteltyä osittaista kopiointia opetustarkoituksiin. Teoksen muunlainen kopiointi tai tallentaminen digitaaliseen muotoon on ehdottomasti kielletty. Paino: Printcon, Vantaa 2015

4 3

5 4 Sisällys Lukijalle Palamisen perusteet Riskienhallinta Turvallisuuskulttuuri ja sen periaatteet Asenteisiin vaikuttaminen turvallisuusriskeissä Lainsäädäntö, määräykset, ohjeet Standardit Vakuutusehdot ja suojeluohjeet Vastuukysymykset Tulityösuunnitelma Tulityöluvan myöntäminen Suojaaminen ja turvatoimet Tulityöt eri toimintaympäristöissä Rakenteiden riskit Tulityöt asunto-osakeyhtiössä Tulityöt kauppakiinteistössä Tulityöt hoitolaitoksessa Tulityöt oppilaitoksessa Tulityöt teollisuuslaitoksessa... 78

6 12.7 Tulityöt rakennustyömaalla Katto- ja vedeneristystulityöt Putkityöt prosessiteollisuudessa Tulityöt maastossa Tulityöt telakalla Tulityöt autoliikkeessä Tulityöt maatilalla Vakituinen tulityöpaikka Sähköinen dokumentointi tulityöriskien hallintaan Kansainvälinen tulityökoulutus

7 6 Lukijalle Tämä kirja on osa tulitöiden kurssinjohtajien koulutusaineistoa. Sen perustana on Suomen Palopäällystöliiton 25 vuotta jatkunut kurssinjohtajien kouluttaminen sekä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kanssa tuotetut koulutusaineistot ja yhteistyötahojen asiantuntijuus. Kirja luo edellytykset tulityöturvallisuuden edistämiseen ja tarjoaa syventävää tietoa tulityöriskien hallintaan erilaisissa toimintaympäristöissä. Kirja on laadittu ensisijaisesti kouluttajille, mutta myös muille tulityöturvallisuudesta vastaaville ja sen kehittämisestä kiinnostuneille. Syventävä materiaali on laadittu kurssinjohtajien toiveesta, koska heidän osaamisvaatimuksensa ovat vuosien saatossa kasvaneet huomattavasti. Tulityökoulutusten yhdistämisen seurauksena kursseilla käytettävä koulutusaineisto on laajentunut, ja lisäksi erilaiset koulutusryhmät vaativat kouluttajilta entistä laajempaa osaamista. Tulityökurssi tai edes kahden päivän kurssinjohtajakoulutus eivät tarjoa mahdollisuutta eri toimintaympäristöjen syvälliseen läpikäymiseen. Tämä kirja sisältää useiden eri ammattilasten laatimia ohjeita tulityöriskien hallintaan ja kuvauksia erilaisista tulityöympäristöistä. Kirjassa on käytännönläheisiä muistilistoja, malleja ja vinkkejä, joiden avulla jokainen asiantuntija voi vaikuttaa tulityöriskeihin omassa toimintaympäristössään. Kirjan paras hyödyntäminen edellyttää vähintään tulitöiden turvallisuustutkinnon tasoista osaamista. Kirjan näkökulma on käytännönläheinen. Sen johtoajatuksena on, että tulitöiden turvallinen toteuttaminen ei vaadi poikkeuksellisia tietoja tai taitoja, vaan turvallisuus on kiinni ennen kaikkea asenteesta. Petri Lindh koulutuspäällikkö Suomen Palopäällystöliitto

8 7

9 8 1 Palamisen perusteet Palamisen perusteiden ymmärtäminen luo perustan kaikelle tulitöistä aiheutuvien riskien ehkäisylle. Tulityö on luokiteltu erityistä vaaraa aiheuttavaksi työksi, koska siihen liittyy aina tulipaloriski. Tulitöissä esiintyvät yleensä kaikki palamiseen vaadittavat tekijät, eli riittävästi happea, palavaa ainetta ja lämpöä sekä näiden häiriintymätön ketjureaktio. Tulityömenetelmä on riittävä lämmön lähde, tulityöpaikalla on riittävästi happea palamiseen ja mikäli tulityöpaikka on jäänyt siivoamatta ja suojaamatta, sieltä löytyy myös palavaa ainetta. Kun työntekijä ja luvanmyöntäjät ymmärtävät, mitä vaaditaan palamiseen, heidän on helppo arvioida, löytyvätkö nämä tekijät tulityöympäristöstä. Yleisimpiä tulipalon aiheuttajia tulitöiden yhteydessä ovat kipinät, sulan metallin roiskeet, liekki, irtileikatut ja putoavat metallikappaleet, hitsauslaitteissa syttyneet palot ja kaasuräjähdykset. Tulitöihin liittyy aina myös henkilövahinkojen vaara (palovammat). Palamiseen tarvitaan happea, lämpöä ja palavaa ainetta sekä näiden häiriintymätön ketjureaktio.

10 Palaminen voi tapahtua vain, jos palava aine pääsee kosketuksiin hapen kanssa ja lämpötila on riittävän korkea. Eri aineet vaativat eri lämpötilan palaakseen. On huomattava, että kaikki aineet eivät pala. Esimerkiksi vesi ja hiilidioksidi ovat palamistuotteita eivätkä näin ollen voi palaa. Siksi niitä käytetään sammutusaineena. 9 Palaminen lakkaa, jos yksikin kolmesta tekijästä, lämpö, happi tai palava aine, poistuu. Turvavinkki: Tulityössä syntyvät kipinät tai lämpö voivat aiheuttaa paloriskin turvalliseltakin näyttävässä ympäristössä. Esimerkiksi tiili- tai betonirakennuksessa välipohjan tai tuulettuvan seinärakenteen eristeet voivat olla helposti palavaa materiaalia. Varmista siis tulityöpaikan turvallisuus riittävin suojaustoimenpitein aina ennen työn aloittamista. Lämmön siirtyminen Lämpö voi siirtyä kolmella eri tavalla, joita ovat kuljetus säteily johtuminen. Tulitöissä tyypillinen esimerkki lämmön kuljetuksesta ovat kipinät, jotka aiheuttavat eniten tulipaloja. Mikäli tulityöpaikkaa ei ole suojattu asianmukaisesti, voi kipinä lentää yli kymmenen metrin päähän sivulle mutta myös ylöspäin. Punahehkuinen kipinä on lähtiessään jopa 1000 asteen lämpöinen ja vielä kymmenen metrin päässäkin yli 500 asteen lämpöinen. Tämä on riittävä lämpötila sytyttämään esimerkiksi paperin tai puupölyn. Sammutuspeitteitä ei saa käyttää tulitöissä suojausmateriaalina, sillä niiden lämmön kesto on vain astetta, joten kipinät palavat niistä läpi. Oikea materiaalivalinta tulityöpaikan suojaamiseen ovat kipinäsuojakankaat. Yksikin kipinä voi sytyttää räjähdysvaarallisen palavan kaasun ja ilman sekoituksen. Tämän vuoksi tulityöpaikalla ei saa käsitellä eikä säilyttää palavia

11 10 Lämpö voi siirtyä kulkeutumalla esimerkiksi putkea pitkin. nesteitä. Vakituinen tulityöpaikka ei myöskään saa olla suojaamattomassa yhteydessä sellaiseen tilaan, jossa voi olla palavia kaasuja. Kun putkia hitsataan kaasuhitsausmenetelmällä, lämpö voi kulkea palamiskelpoisten kaasujen mukana putkea pitkin jopa kymmeniä metrejä ja sytyttää liekin. Tulipalon voi aiheuttaa myös lämmön säteily.

12 Tulipalon voi aiheuttaa myös lämmön säteily palaviin rakenteisiin esimerkiksi nestekaasupoltinta käytettäessä. Näkyvän liekin ulkopuolellakin oleva ilma on erittäin kuumaa ja voi sytyttää tulipalon jopa metrien päässä työkohteesta. Tyypillisiä esimerkkejä lämmön säteilystä ovat tuulettuvissa seinä- tai yläpohjarakenteissa syttyneet tulipalot. Lämpö voi siirtyä myös johtumalla esimerkiksi teräspalkkeja, kupari- tai ilmanvaihtoputkia pitkin viereisiin tiloihin. Tyypillinen lämmön johtumisesta aiheutuva vahinko liittyy metallipalkin katkaisemiseen laikkaleikkurilla, jolloin lämpö johtuu viereiseen tilaan ja sytyttää siellä tulipalon. Tällainen lämmön johtuminen estetään jäähdyttämällä palkkia esimerkiksi kietomalla märkä kangas sen ympärille. 11 Lämpö voi siirtyä myös johtumalla.

13 12 2 Riskienhallinta Petri Lindh, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto Jotta voimme ehkäistä tulitöistä aiheutuvien vahinkojen syntymistä, meidän on ymmärrettävä, että turvallisuuden kehittäminen on järjestelmällinen ketju toimenpiteitä. Tätä toimintaa kutsutaan riskienhallinnaksi. Riskienhallinnan tavoitteena on turvata toiminnan häiriötön jatkuminen kaikissa tilanteissa. Mitä kaikkea se tarkoittaa tulitöissä? Riskien tunnistaminen Riskien arvioiminen Arviointi, seuranta, raportointi Riskienhallintamenetelmien valinta Riskienhallinnan jatkuvuus ja vaiheet. Menetelmien toteuttaminen

14 Riski ja sen hallinta Mikä on riski? Riski viittaa negatiiviseen lopputulokseen, ja siitä puhutaan yleensä päätöksenteon tai toiminnan yhteydessä. Tulitöihin liittyviä riskejä ovat esimerkiksi tulipalo tai työntekijän loukkaantuminen. Riski kuvaakin parhaiten juuri päätöksestä koituvia seurauksia ja seurauksien toteutumiseen liittyvää epävarmuutta. Ihmiset ottavat riskejä tietämättään, mutta myös tavoitellessaan hyötyä. Säästän viisi minuuttia, kun jätän sammuttimet autoon tai jätän suojauksen tekemättä. Vaakakupin toisella puolella painavat esimerkiksi onnettomuuden tai rankaisutoimenpiteiden todennäköisyys ja niiden mahdolliset seuraukset: Mitä jos aiheutan tulipalon, loukkaannunko, joudunko oikeuteen, saanko sakkoja? Näin jokainen arvioi riskin erilaisissa tilanteissa aina omasta näkökulmastaan. Tulitöissä riskinottamiseen houkuttaa tyypillisesti juuri tavoiteltava ajansäästö. En viitsi tämän pienen työn takia käydä läpi tulityölupaprosessia. Toteutuneen riskin kohdalla ei koskaan ole kyse kohtalosta, vaan pienistä arkipäiväisistä asioista, jotka ovat jostain syystä jääneet huomioimatta. Näihin asioihin voidaan vaikuttaa ja varautua. 13 Tärkein taito tulityölupaprosessissa on oppia tunnistamaan työhön liittyviä vaaroja ja niistä koituvia riskejä. Tulitöissä riskit ovat usein toimialakohtaisia, eikä täysin yleispätevää luetteloa riskeistä voida antaa. Paras riskien tunnistaja on työntekijä, koska hän tuntee parhaiten oman työnsä, mutta usein myös työn tilaajaa, joka tuntee parhaiten toimintaympäristön ja esimerkiksi sen rakenteet. Turvallista toimintaympäristöä luotaessa tulee pohtia, mitkä ovat tulitöitä uhkaavat suurimmat riskit ja miten niihin on mahdollista vaikuttaa. Tulityöriskien hallinta prosessina Riskien hallitseminen on järjestelmällistä toimintaa, jonka tavoitteena on riskin poistaminen tai pienentäminen. Tärkeintä on tunnistaa, mitkä tekijät lisäävät

15 14 henkilövahingon tai tulipalon mahdollisuutta tulitöissä, sillä tuntematonta vastaan ei voida varautua. Riskien tunnistamiseksi kartoitetaan vaarat. Tulitöissä riskien tunnistaminen edellyttää toimintaympäristön ja käytettävien työmenetelmien tuntemusta. Tästä syystä riskien tunnistaminen tulisi tehdä yhteistyössä työntekijän ja toimintaympäristön parhaiten tuntevan henkilön (usein työn tilaajan tai luvanmyöntäjän) kanssa. Eri henkilöstöryhmät tuovat riskien tunnistamiseen useita näkökulmia. Esimerkiksi organisaation johto ja esimiehet eivät välttämättä ole tietoisia suorittavan portaan työssään kohtaamista haasteista. Riskien tunnistamisen parhaat apuvälineet ovat kohteen tulityösuunnitelma ja tulityölupalomake. Riskien tunnistamisen jälkeen arvioidaan, millaiset seuraukset mahdollisella vahingolla olisi toiminnalle. Riskejä arvioitaessa kaksi olennaista tekijää ovat todennäköisyys ja haitan vakavuus. Hieman yksinkertaistaen voidaan sanoa, että mitä todennäköisempi riskin toteutuminen on ja mitä vakavammat seuraukset sillä voi olla, sitä suurempi riski on. Tämän perusteella määrätään turvatoimia, joilla pyritään poistamaan tunnistettu riski. Kannattaa huomata, että sama työskentelytapa voi aiheuttaa hyvinkin erisuuruisen riskin erilaisissa työympäristöissä. Esimerkiksi laikkaleikkaus talvisella betoniholvilla muodostaa erilaisen riskin kuin laikkaleikkaus palavia nesteitä, kaasuja tai pölyä sisältävässä tilassa. Tämän tulee näkyä myös määrätyissä turvatoimissa ja suojaustoimenpiteissä. Riskienhallinta on jatkuva prosessi, mikä tarkoittaa sitä, että tilannetta on seurattava ja arvioitava jatkuvasti työn edetessä. Mikäli työympäristössä tapahtuu muutoksia, tulee työ keskeyttää ja siihen liittyvät riskit arvioida uudelleen. Tulitöissä riskienhallinta dokumentoidaan tulityölupaan.

16 15 Riskienhallintaprosessi tulitöissä. Yrityksen tulitöihin liittyvät riskit ja niiden vaikutukset ennakoidaan tulityö- tai pelastussuunnitelmassa. Siinä kuvataan myös toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi. Tunnistettuja riskejä Useimmille tulee tulityöriskeistä ensimmäisenä mieleen tulipalo ja sen mukanaan tuomat omaisuusvahingot, mutta suurimpana uhkana täytyy pitää mahdollista ihmishenkien menetystä. Materiaa pystymme korvaamaan rahalla, mutta ihmishenkiä emme mitenkään. Tulitöissä tätä riskiä on onnistuttu pienentämään kouluttamalla työntekijöitä säännöllisesti. Siitä huolimatta esimerkiksi kesällä 2014 menehtyi tulityöntyöntekijä, joka oli tekemässä huolto- ja tarkastustöitä huoltoaseman maanalaisiin polttoainesäiliöihin.

17 16 Usein unohtuu, että tulityöt voivat aiheuttaa omaisuusvahinkoja myös silloin, kun tulipalon vaaraa ei esiinny. Väärin suunnattu tai suojaamaton kipinäsuihku saattaa vaurioittaa jotakin kallisarvoista pintaa, joka joudutaan uusimaan. Tällaisia voivat olla erilaiset lasirakenteet, valmisteilla olevat tuotteet tai esimerkiksi lattioiden kalliit erikoispinnoitteet. Muistiinpanoja

18 17

19 18 3 Turvallisuuskulttuuri ja sen periaatteet Teemu Reiman, erikoistutkija, VTT Turvallisuuskulttuurin käsite on syntynyt ydinvoimateollisuuden piirissä Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. Turvallisuuskulttuurikäsitteen myötä on siirrytty niin sanotusta Human Factors (inhimilliset tekijät) -ajattelusta Human and Organizational Factors (inhimilliset ja organisatoriset tekijät) -ajatteluun. Turvallisuustutkimuksessa ja käytännön johtamistyössä on alettu kiinnittää huomiota paitsi yksilöiden toimintaan ja inhimillisiin virheisiin, myös johtamiseen ja organisaation rakenteellisiin ja sosiaalisiin tekijöihin. Esimerkiksi johdon ja esimiehen sitoutuminen turvallisuuteen sekä yhteistyö ja kommunikaatio on nähty keskeisiksi turvallisuuden kannalta. Onnettomuustutkinnoissa on jälkikäteen tunnistettu huono turvallisuuskulttuuri keskeiseksi onnettomuuksiin vaikuttaneeksi tekijäksi Turvallisuuskulttuurin käsitettä käytetään nykyisin useimmilla turvallisuuskriittisillä aloilla mukaan lukien työ-, potilas- ja prosessiturvallisuus. Käsitettä käytetään yleensä joko turvallisuusjohtamisen periaatteena (ns. työkaluna) tai selittämään ilmiöitä organisaatiossa (analyysin välineenä). Turvallisuuskulttuurin ja turvallisuusilmapiirin käsitteillä on paljon yhteistä, mutta myös monia eroja. Turvallisuusilmapiiri määritellään usein pinnallisemmaksi, havainto- ja kokemustason näkökulmaksi turvallisuuskulttuurista. Turvallisuusilmapiirin katsotaan liittyvän asioiden senhetkiseen tilaan ja turvallisuuskulttuurin enemmänkin taustalla oleviin arvoihin ja perusolettamuksiin. Turvallisuuskulttuurin käsitettä voidaan käyttää sen korostamiseksi, että organisaatioiden sosiaaliset, rakenteelliset ja psykologiset ilmiöt yhdessä vaikuttavat turvallisuuteen. Tällöin turvallisuutta arvioitaessa ja kehitettäessä on syytä kiinnittää huomiota esimerkiksi johtamiseen, töiden organisointiin ja tiedonkulkuun sekä henkilöstön turvallisuutta koskeviin normeihin ja arvoihin. Turvallisuuskulttuurin kehittämisessä on näin ollen kyse organisaation toiminnan kehittämisestä siten, että turvallisen työn edellytyksiin kiinnitetään erityistä huomiota.

20 Turvallisuuskulttuuri muodostuu vähitellen organisaation eri tasojen määritellessä, minkälaisten vaarojen kanssa ne ovat tekemisissä ja miten vaaroja pitää hallita sekä ottaessaan tärkeäksi määrittelemiään asioita huomioon työssä ja sitä koskevassa päätöksenteossa. Turvallisuuskulttuuri on siis muuttuva ja muokkautuva tila, jonka luominen ja ylläpitäminen on koko henkilöstön ei ainoastaan johdon tehtävä. Turvallisuuskulttuuri määrittelee myös sitä, miten eri tilanteisiin liittyvät vaarat havaitaan, miten suureksi niihin liittyvä riski arvioidaan ja miten riskiä pyritään hallitsemaan. Lisäksi kulttuuri ohjaa sitä, mitä jätetään huomioimatta, mitä ei pidetä tärkeänä ja mihin ei kiinnitetä huomiota. Samoin kulttuurin normit määrittelevät sitä, miten turvallisuudesta, riskeistä ja epävarmuudesta on suotavaa puhua, ja ohjaavat sitä, otetaanko yksittäisistä tapahtumista opiksi. Turvallisuuskulttuurilla on siten laajat epäsuorat vaikutukset työn turvallisuuteen. Turvallisuuskulttuurin käsitteen juuret ovat organisaatiokulttuurin käsitteessä, mikä korostaa turvallisuuskulttuurin yhtymäkohtaa organisaatioihin tai yrityksiin. Kuuluisin organisaatiokulttuurin teoria on amerikkalaisen psykologin Edgar Scheinin teoria organisaatiokulttuurista henkilöstön jakamina ja yhdessä oppimina osittain tiedostamattomina oletuksina. Schein määrittelee organisaatiokulttuurin jaettujen perusoletusten malliksi (a pattern of shared assumptions). Perusoletuksilla hän tarkoittaa tunteiden, havaitsemisen ja ajattelun tapoja, jotka ryhmä on oppinut ratkaistessaan ulkoiseen sopeutumiseen ja sisäiseen yhteneväisyyteen liittyviä ongelmia. Nämä perusoletukset ovat osoittautuneet niin toimiviksi, että niitä opetetaan myös uusille ryhmän jäsenille oikeana tapana havaita, ajatella ja tuntea. Kulttuuria luodaan ja uudistetaan, kun organisaation jäsenet käyttäytyvät ja kommunikoivat luonnollisiksi, ilmeisiksi ja kyseenalaistamattomiksi katsomillaan tavoilla. Scheinin määritelmässä korostuu se, että organisaatiokulttuuri on opittu ilmiö. Se on toimivaksi osoittautunut suhtautumisen, ajattelun ja tuntemisen tapa, jonka organisaatio tai ryhmä jakaa. Kulttuuri vaikuttaa näin ollen siihen, miten organisaation jäsenet ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, mitä tietoa ja asioita he pitävät tärkeänä ja miten he hahmottavat organisaation tavoitteet sekä keinot, joilla tavoitteisiin pyritään pääsemään. Scheinin teoriassa korostuu organisaation kulttuurin jaettu ja osittain tiedostamaton luonne. Kulttuuri on yhteisön jakama tapa ajatella, tuntea ja toimia asioiden suhteen, ja tätä tapaa myös Turvallisuuskulttuurilla on laajat epäsuorat vaikutukset työn turvallisuuteen. 19

21 20 ylläpidetään tietoisesti ja tiedostamatta. Koska oletukset perustuvat ratkaisuille, jotka ovat osoittautuneet jollakin tapaa toimiviksi, niitä ei ole tapana kyseenalaistaa eikä muunlaisia ratkaisuja ajatella. Kulttuuri on yhteisön oppima tapa vastata ympäristön vaatimuksiin ja pysyä sisäisesti yhtenäisenä. On tärkeää painottaa, ettei kulttuuri ole mikään yksilön piirre vaan organisaation yhteinen ominaisuus (mutta toki yksilöt ovat osa organisaatiota). Yksinkertaistetusti kulttuuria voi ajatella organisaation luonteena. Se on luonnollinen olemisen ja käyttäytymisen tapa (vuorovaikutus, viestintä, ilmapiiri, normit, uskomukset, arvot, asenteet jne.). Kulttuurin käsitteellä pyritään muistuttamaan siitä, että ihmiset eivät koskaan toimi sosiaalisessa tyhjiössä. Aikaisemmat kokemukset, toisten ihmisten läsnäolo ja heidän ennakoidut reaktionsa, yhteisesti hyväksytyt toimintaperiaatteet sekä hiljaisesti hyväksytyt työn tekemistä koskevat normit määrittelevät yksilön toiminnan vapausasteita. Kulttuurin käsite korostaa sosiaalisten ja teknisten tekijöiden vuorovaikutuksen huomioimisen tärkeyttä. Turvallisuuskriittisillä aloilla perusolettamukset voivat liittyä esimerkiksi siihen, mikä koetaan riskiksi, mitkä ovat organisaation merkittävimmät vaarat, kuinka riskeistä on syytä puhua työpaikalla ja mikä on oikea vaaran tunnusmerkki. Muita perusolettamuksia voivat olla käsitykset siitä, miten turvallisuutta parannetaan parhaiten, miksi ihmiset tekevät virheitä, kuinka virheiden kanssa toimitaan, mitä ammattilaiselta edellytetään organisaatiossa ja kuinka ihmiset voivat saada arvostusta ja valtaa organisaatiossa. Turvallisuuskulttuurin syvä ydin ja pintakerrokset.

22 Kulttuurilla on myös useita kerroksia. Artefaktit, kuten näkyvä käyttäytyminen, teknologia, työympäristö, säännöt ja ohjeet, ovat kulttuurin pintakerros, jonka alta löytyvät kannatetut arvot (mitä ihmiset sanovat, hokemat, organisaation julkilausuttu tehtävä), ja syvimmässä kerroksessa ovat perusolettamukset. Kulttuuria on vaikea ymmärtää ja lähes mahdotonta muuttaa, jos perusoletusten tasoa ei huomioida. Toisaalta kulttuurin muuttaminen tapahtuu juuri kulttuurin pintakerrosten järjestelmällisellä muokkaamisella uusien, tavoiteltavien perusoletusten mukaisiksi. Tämä voi tarkoittaa käytäntöjen, rakenteiden tai teknologian muuttamista, mutta myös rekrytointeja ja koulutusta, joilla vaikutetaan henkilöstön kykyihin ja taitoihin. Yksi tärkeimmistä syistä, miksi turvallisuuskulttuurin käsitettä käytetään, on ollut organisaation turvallisuustason arviointi. Toisin sanoen turvallisuuskulttuurin muutoksilla on toivottu voitavan tunnistaa organisaation toiminnan puutteita, ennen kuin ne ilmenevät onnettomuuksina. Toinen syy käsitteen käyttöön on turvallisuusjohtaminen. Turvallisuuskulttuurin luomiseksi ja kehittämiseksi tarvitaan järjestelmällistä ja jatkuvaa työtä. Usein tämä organisoidaan niin sanotuksi turvallisuusjohtamisjärjestelmäksi. Hyvän turvallisuuskulttuurin ylläpitäminen toimii tällöin turvallisuusjohtamisjärjestelmän keskeisenä tavoitteena ja onnistumisen kriteerinä. Turvallisuuskulttuuri kehittyy usein asteittain lakisääteisten määräysten huomioimisesta kohti turvallisuuden integroimista osaksi jokapäiväistä työtä. 21 Useimmat turvallisuuskulttuurin tutkimukset ja mallit korostavat seuraavia asioita hyvän turvallisuuskulttuurin piirteinä: Johtaminen ja ylimmän johdon sitoutuminen turvallisuuteen. Turvallisuus on jaettu arvo, ja se nousee korkealle organisaation prioriteeteissa. Toiminnan riskejä pyritään aktiivisesti tunnistamaan ja niistä kommunikoimaan yrityksen sisällä. Asioille suodaan huomiota sen mukaan, kuinka suuri merkitys niillä on turvallisuudelle. Ilmapiiri on avoin ja kannustava. Omia virheitä voidaan tuoda esille ilman pelkoa syyllistämisestä. Organisaation ja turvallisuuskulttuurin jatkuva kehittäminen. Virheistä pyritään oppimaan koko organisaation tasolla. Kehityskohteita pyritään

23 22 tunnistamaan myös ennakoivasti ennen kuin mitään negatiivista tapahtuu. Asiantuntemuksen ja asiantuntijoiden kunnioittaminen ja teknisten päätösten tekeminen asiantuntemuksen, ei muodollisen aseman, perusteella. Erilaiset näkökulmat sekä luovuus ja havainnointikyky uhkien ja vaarojen tunnistamiseksi ovat olennaisia. Erityisesti kyky tunnistaa epätodennäköisiä vakavia tapahtumia on tärkeää. Voimme tunnistaa myös joitain epäterveen turvallisuuskulttuurin piirteitä. Seuraavassa on kuvattu tyypillisiä taantuvan turvallisuuskulttuurin piirteitä: Turvallisuudella on vähäinen merkitys investointi- tai tuotantopäätöksissä (esimerkiksi ajetaanko tuotanto alas turvallisuussyistä vai jatketaanko tuotantoa). Lyhyen aikavälin tavoitteet ja voitot vievät johdon huomion. Turvallisuus nähdään turvallisuusorganisaation vastuuksi tai asiaksi, johon kiinnitetään huomiota ainoastaan viranomaisen vaatimuksesta. Turvallisuusasiantuntijoilla ei ole määräysvaltaa tai itsenäisyyttä vaikuttaa operatiivisiin ja strategisiin päätöksiin. Organisaatio ei kehity: pidetään kiinni vanhoista luokitteluista ja vähätellään uusia tapahtumia yksittäistapauksiksi ja uutta näyttöä virheelliseksi tai epäuskottavaksi. Monet vaaranmerkit, hälytykset tai poikkeamat jätetään huomiotta, koska ne ilmenevät niin usein eli niistä on tullut osa normaalia toimintaa. Organisaatio ylistää menneisyyttään ja näkee saavuttaneensa riittävän riskienhallinnan tason. Turvallisuus nähdään asiana, joka on jo saavutettu. Organisaatiossa on monia pyhiä lehmiä ja tabuja, joista ei ole soveliasta keskustella avoimesti. Yksilöt ja osastot optimoivat toimintaansa miettimättä, millaisia vaikutuksia osaoptimoinnilla on kokonaisuuden kannalta. Turvallisuusjohtamisjärjestelmä on olemassa vain paperilla, eikä se ohjaa toimintaa. Toimintaohjeita ei noudateta arjen työssä. Organisaatio toimii tulipalojen sammuttamisen asenteella, eli ei ole aikaa kehittää toimintaa tai edes tehdä normaaleja töitä. Työolot heikentyvät, mutta siihen ei reagoida.

24 Epävarmuutta ei suvaita, ja organisaatio hakee monimutkaisiin ongelmiin yksinkertaistettuja ratkaisuja. Toimenpide-ehdotuksia, jotka eivät johda välittömiin ratkaisuihin, ei arvosteta. Organisaatio eristää itsensä ympäristöstä, ei jaa tietoa muiden kanssa eikä halua oppia muilta. Tämä saattaa johtaa vääristyneeseen kuvaan omasta osaamisesta ja riskienhallinnan tasosta. 23 Vahva ja yhtenäinen kulttuuri ei aina tarkoita turvallista kulttuuria. Päinvastoin, tutkimukset osoittavat yhä selvemmin, että moninaisuus ja jopa ajoittaiset ristiriidat voivat parantaa turvallisuutta. Vahvoissa kulttuureissa yhteisesti merkityksettöminä pidetyt asiat jäävät huomiotta, mutta riittävän erilaisten näkökulmien ollessa edustettuina asioiden merkityksellisyyttä kyetään arvioimaan laajemmin ja myös tarkemmin. Sen lisäksi, että turvallisuuskulttuuria voidaan arvioida työympäristön ja työtapojen turvallisuudesta, käsitettä voidaan käyttää myös joidenkin sosiaalisten ja organisaation ilmiöiden korostamiseen. Ihmisillä on taipumus muodostaa ryhmiä ja rakentaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Ryhmäidentiteetin muodostamiseen kuuluu erottamattomasti myös erottautuminen muista. Ne muut rakentavat myös ryhmän sisäistä identiteettiä. Turvallisuuden kannalta hyvät vertailuryhmät ovat organisaatioita, joilla on vahva turvallisuuskulttuuri ja hyväksi todettu turvallisuustaso. Tämän pitäisi kirittää myös kyseisen organisaation toimijoita parempaan turvallisuuden tasoon. Usein ryhmillä on taipumus verrata itseään toisiin ryhmiin, joissa turvallisuustaso on heikompi, vahvistaakseen omaa itsetuntoaan. Tällainen vertailu ei pyri oppimiseen vaan vahvistamaan nykyistä tilaa ja identiteettiä. On myös hyvä huomioida, että sosiaaliset prosessit (ja identiteetit) eivät noudata hallinnollisia rajoja. Tämä tarkoittaa, että ihmisillä on useita sosiaalisia identiteettejä, ja riippuu asiayhteydestä, mikä näistä on päällimmäisenä. Esimerkiksi turvallisuusosasto ydinvoimalaitoksessa saattaa samaistua insinöörikulttuuriin yleisesti, mutta myös tiettyyn yritykseen ja ydinvoimateollisuuteen kansainvälisenä yhteisönä. Yhteenveto Turvallisuuskulttuuria ei voi johtaa irrallaan muusta organisaatiosta. Turvallisuuskulttuurilla ei ole riippumatonta olemassaoloa organisaation sosiaalisesta kontekstista. Turvallisuuskulttuurin käsitettä on ajoittain käytetty tekosyynä sille,

25 24 ettei perustavanlaatuisiin, organisaatiossa käytettyyn teknologiaan liittyviin turvallisuusongelmiin haluta puuttua. Tämä on kuitenkin pikemminkin heijastus kyseisen organisaation huonosta turvallisuuskulttuurista kuin käsitteen oikeanlaisesta hyödyntämisestä turvallisuusjohtamisen välineenä. Turvallisuuden johtaminen ja kehittäminen eivät tarvitse onnettomuuksia tai poikkeamien havaitsemista, vaan jatkuvan parantamisen kautta rakentuvaa organisaation riskitietoisuutta ja parempaa valmiutta vastata päivittäisiin, usein myös yllättäviin, tapahtumiin. Organisaatioiden huomio keskittyy usein tunnistettujen vaarojen hoitamiseen, mutta turvallisuuskulttuurin kehittäminen muistuttaa, että riskienhallintatyössä tulee huomioida ja aktiivisesti tunnistaa myös piileviä ja nousevia vaaroja, jotka eivät vielä näy organisaation toiminnassa. Turvallisuuskulttuurissa on kysymys ennemminkin kyvystä tai potentiaalista kuin jostakin jo tapahtuneesta. Turvallisuuskulttuurin alueelle kuuluvat asiat, kuten käsitykset turvallisuudesta ja vaaroista sekä osaamisen varmistaminen, resursointi ja tiedonkulku, näkyvät vasta myöhemmin niin sanotuissa objektiivisissa turvallisuusindikaattoreissa, kuten virheiden ja vaaratapahtumien määrässä. Turvallisuuskulttuuria arvioimalla voidaankin ennakoida organisaation kykyä toimia turvallisesti tulevaisuudessa. Hyvä turvallisuuskulttuuri luo edellytykset työn turvalliseen tekemiseen, mutta ei koskaan takaa turvallisuutta. Tietyn työn lopputulokseen vaikuttavat turvallisuuskulttuurin lisäksi myös monet tilanteeseen ja yksilöön liittyvät tekijät. Turvallisuuskulttuurin kehittämisessä on pohjimmiltaan kysymys organisaation kehittämisestä. Turvallisuuskulttuurin käsite on kuitenkin tarpeellinen työkalu turvallisuuden kehittämisessä monesta syystä. Se auttaa ensinnäkin kiinnittämään huomiota toiminnan turvallisuuteen. Toiseksi se auttaa hahmottamaan turvallisuuden organisaation kokonaistoiminnan ominaisuutena, ei vain yksilöiden toiminnan tuloksena. Turvallisuuskulttuurin käsitteen avulla voidaan myös korostaa sitä, ettei toiminnan muuttamisessa ole kysymys pelkästään yksilöiden kouluttamisesta tai rakenteiden kehittämisestä, vaan muutos on aina monimutkainen kokonaisuus, jossa rakenteet sekä psykologiset ja sosiaaliset tekijät kietoutuvat toisiinsa erottamattomasti (ks. kuva s. 20). Turvallisuuskulttuurin käsite pyrkii korostamaan sitä, että organisaatiot luovat toiminnallaan turvallisuuden ja että turvallisuutta tai sen puutetta ei näin ollen voida palauttaa mihinkään yksittäiseen tekijään. Vain kokonaisuus ratkaisee.

26 25

27 26 4 Asenteisiin vaikuttaminen turvallisuusriskeissä Jukka-Pekka Puro, lehtori ja dosentti, Turun yliopisto Asenteisiin liittyvää tutkimusta on tehty eri tieteenaloilla runsaasti. Jäsentämisen helpottamiseksi tutkimukset voi jakaa karkeasti kahteen osaan. Toisissa tutkimuksissa huomio kohdistuu ensisijaisesti asenteiden muotoutumiseen: mitkä psykologiset tekijät esimerkiksi selittävät asenteiden heikkenemistä, mikä vaikutus työkulttuureilla on asenteisiin tai miksi turvallisuusasenteilla ylipäätään on taipumus heikentyä ajan myötä? Keskityn tässä kuitenkin kahtiajaon toiseen haaraan: miten asenteisiin voidaan tutkimusnäyttöjen mukaan vaikuttaa? Mielenkiinnon kohteena ovat sellaiset viestinnän ja vuorovaikutuksen työkalut, joilla voidaan vaikuttaa turvallisuusriskeihin liittyviin asenneongelmiin. Tämä työkalusto voidaan jakaa kahteen päätasoon: strategioihin ja tekniikoihin. Yleensä jakoa sovelletaan siten, että aluksi päätetään asenteisiin vaikuttamisen yleisistä strategioista, joista sitten seuraa erilaisia teknisiä ratkaisuja. Strategisella tasolla ensimmäinen päätös koskee sitä, kuinka ravisuttavalla otteella asenteisiin on lähtökohtaisesti tarpeen vaikuttaa. Ensiajatus turvallisuuden yhteydessä useimmiten on, että mitä suuremmasta riskistä on kyse, sitä painavampi strategia. Tämän mukaisesti esimerkiksi Trafin viime vuosien Älä päädy kynttiläksi tien varteen- ja Kaahaaminen tappaa -kampanjat ovat olleet linjavalinnoiltaan selkeitä. Nuorten autoilukulttuurin yhteydessä on tehty tulkinta, että asenteisiin vaikuttaminen edellyttää eräänlaisen henkisen epätasapainotilan luomista. Henkisen epätasapainon luominen ei ole ainoa strateginen vaihtoehto. Sen rinnalla pohditaan usein esimerkiksi, mikä asenneympäristössä on yleisesti hyväksyttyä. Sen sijaan, että pyrittäisiin henkiseen maton jalkojen alta vetämiseen, mielekkäämpää saattaa olla sen osoittaminen, että lepsuus turvallisuusasenteissa ei ole hyväksyttävää. Kampanjastrategioissa tämä johtaa usein Trafin jalanjäljissä Vain idiootti kaahaa -tyyppisiin linjauksiin. Näiden kahden vaihtoehdon puntaroinnissa pohditaan yleensä etenkin mahdollisia vastareaktioita. Mitä kovempi strategia, sitä herkemmin törmätään vastareaktioihin. Esimerkiksi nuorisokulttuurissa idiotismi voi olla valitettavan tavoiteltavaa.

28 Strategisten vaihtoehtojen lista on pitkähkö, mutta edellisten rinnalla on hyvä esitellä ainakin joitain täysin eri suuntaan avautuvia mahdollisuuksia. Yksi keskeisimmistä on ihmisen omaan itsenäiseen ajatteluun vetoavan strategian käyttäminen. Anna ihmisen itse päätyä oikeaan johtopäätökseen -strategia on vanha; sen löytää jo antiikin Kreikan puhetaidon oppaista. Strategisena linjauksena se on edelleen pätevä. Sen sijaan, että pyrittäisiin vaikuttamaan ulkoisilla ärsykkeillä turvallisuusasenteisiin, asenteiden annetaankin muotoutua ihmisen oman päättelyn ehdoilla. Ihmisen itsenäistä ajattelua painottavissa strategioissakin on tehtävissä jaottelua. Antiikissa painotettiin sitä, että ihminen toimii järkevästi, jos häneltä järkevää toimintaa edellytetään. Järkeen vetoaminen muodostaa tänäkin päivänä hyvin kestävän strategian: ihmisen on mielekästä huolehtia asenteistaan, koska hän itse kantaa vastuun huonoista asenteistaan. Tämän perinteisen ajatuksen rinnalle on kehitetty myös uusia vaihtoehtoja, joista tunnetuimpia ovat erilaiset erittelyyn nojautuvat strategiat: asenteisiin liittyviä riskejä analysoidaan, eritellään ja luokitellaan, minkä jälkeen tieto jäsennetään niin, että sitä tulkitsevan ihmisen asenteet muuttuvat toivottuun suuntaan. Nykymuotoista turvallisuuskoulutusta on vaikea ajatella toteutettavan ilman visuaalista havainnollistamistekniikkaa. Strategioiden yhteydessä usein tehty jako koviin ja pehmeisiin on sikäli harhaanjohtava, että monet hyvin tiukkaa turvallisuuskulttuuria noudattavat organisaatiot suosivat näennäisen pehmeitä strategioita. Yksi tunnetuimmista esimerkeistä on Yhdysvaltain merijalkaväki, jonka sovellukset erittelyyn vetoavista strategioista ovat osoittaneet toimivuutensa. Karkean nyrkkisäännön mukaan ravisuttaviin uhkakuviin perustuvat strategiat voivat herättää tämä on propagandaa -vastareaktioita, jolloin on mielekästä lähteä siitä, että asenteisiin vaikutetaan tehokkaammin herättämällä vastaanottajassa tiedon halua ja sitten tarjoamalla tietoa. 27 Kuvien voima Strategisesta tasosta seuraa usein kuin itsestäänselvästi tiettyjä teknisiä ratkaisuja. Jos vääristyneet tai heikentyneet asenteet ovat syvälle juurtuneita ja merkittävällä tavalla turvallisuutta uhkaavia ja tämän perusteella päädytään ravisuttavaan strategiaan, katse kääntyy useimmiten visuaalisen vaikuttamisen suuntaan. Kuvien

29 28 ja liikkuvan kuvan avulla vaikuttamisessa on monia teknisiä vaihtoehtoja, mutta peruslähtökohtana on, että shokeeraava kuva on pysäytysvaikutukseltaan yleensä tehokas. Kuvan käyttäminen turvallisuuskoulutuksissa nojautuu sen dokumentaariseen voimaan: kuva on parhaimmillaan raaka ja pelkistetty kuvaus siitä, mitä heikoista turvallisuusasenteista seuraa. Niin kuvien kuin videoidenkin käyttäminen turvallisuuskoulutuksissa on nykyään entistä helpompaa ja riippumatta siitä, onko mielekästä käyttää kaikkein shokeeraavinta kuvamateriaalia, visuaalisen vaikuttamisen tekniikoiden hyväksikäyttäminen on erottamaton osa turvallisuuskoulutuksia. Vaikka asenteisiin siis vaikutettaisiinkin pehmeämpien strategioiden periaatteilla, nykymuotoista turvallisuuskoulutusta on vaikea ajatella toteutettavan ilman visuaalista havainnollistamistekniikkaa. Nykymediat ohjaavat ihmisiä hahmottamaan ja tulkitsemaan ympäristöään nimenomaan kuvien kautta. Puhetaito Visuaalisuuden korostuminen ei kuitenkaan sulje pois perinteisen puhetaidon merkitystä. Kuvat vaikuttavat asenteisiin, mutta kuvien sisältämän tiedon käsitteleminen edellyttää kouluttajataitoja. Tyypillisiä esimerkkejä tällaisista henkilökohtaisista kouluttajataidoista ovat painottaminen ja tauottaminen. Asenteisiin vaikuttaminen lähtee siitä, että turvallisuuskouluttajat paitsi osaavat myös haluavat ja uskaltavat vaikuttaa asenteisiin: esiteltävät kuvat voivat olla vaikuttavia, mutta varsinaisesta asennemuutoksen suunnasta huolehtii aina kouluttaja, joka rohkeaa pitää puheessaan merkityksiä antavia taukoja eikä päästä asioiden painottamisen osalta itseään eikä kohderyhmäänsä liian helpolla. Kuvien ja puhetaidon käyttäminen ovat tyypillisiä vastaanottajien kohtaamiseen liittyviä teknisiä taitoja. Yhä useammin nykyisessä turvallisuuskoulutuksessa kiinnitetään huomiota siihen, että havaintomateriaalien jotka voivat kuvien rinnalla olla vaikkapa tilastoja tai sanallisesti kuvattuja esimerkkitapauksia ja kouluttajapuheen tulisi muodostaa teknisesti hallittu ja eheä kokonaisuus. Jos koulutuksissa käytetään seinäkankaalle datatykillä heijastettavaa materiaalia, kouluttajan tulee osata paitsi ketterästi käyttää esitystekniikkaa, myös kyetä irtautumaan siitä. Koulutus ei saa olla kalvojen lukemista ja kalvomateriaalien läpikäymistä, kuten joskus kuulee sanottavan, vaan tilannelähtöistä, kuulijoille suunnattua ja kuulijoiden asennemuutoksiin reagoivaa yleisöpuhetta.

30 Turvallisuuskoulutusten teknisen onnistumisen kannalta keskeisintä näyttää olevan, kuinka hyvän henkilökohtaisen yhteyden kouluttaja saa koulutettaviinsa. Kouluttajan ja koulutettavien välille pitäisi muodostua keskusteluyhteys: parhaimmillaan koulutettava tuntee, että hänelle puhuu kokenut, asiantunteva ja turvallisuuskysymyksiin sitoutunut kouluttaja, jonka turvallisuusasenteet on syytä omaksua, koska hän on henkilönä luotettava ja uskottava. Kokemus luotettavuudesta ja uskottavuudesta perustuu lähtökohtaisesti siihen, kuinka hyvin kouluttaja antaa oman asenteensa näkyä ja kuulua. 29 Muistiinpanoja

31 30 5 Lainsäädäntö, määräykset, ohjeet Mikko Ahtola, toimitusjohtaja, varatuomari, Kattoliitto Tulitöiden turvallista tekemistä säännellään ja ohjeistetaan eri lähteissä ja eri tavoin. Velvoittavien määräysten ohella on annettu ohjeita, jotka eivät velvoita, mutta joiden vastainen toiminta voi vaikuttaa esimerkiksi tuottamuksen arviointiin. Työturvallisuuslaki ja pelastuslaki sääntelevät tulitöiden turvallista tekemistä yleisellä tasolla. Tulityövahingoissa oikeuslähteenä on myös vahingonkorvauslaki. Vahingonkorvauslaki on yleislaki, jonka perusteella määräytyy tulityövahingon aiheuttama korvausvelvollisuus. Tulityövahinkojen vahingonkorvausoikeudelliseen määrittelyyn on lain ohella sovellettava edellä mainittuja ohjeita mm. syy-yhteyden ja tuottamuksen määrän arviointiin. Jos tuottamusarviossa päädytään törkeän tuottamuksen tai tahallisuuden asteelle, tulee asiaa tarkastella myös rikosoikeuden kannalta. Pelastuslaki on velvoittavaa lainsäädäntöä. Tärkeimpinä tulitöitä koskevina ohjeina voidaan pitää tulitöiden turvallisuuskoulutuksen kurssimateriaalia, tulityöstandardeja SFS 5900 ja SFS 5991, Finanssialan Keskusliiton Tulityöt-suojeluohjetta (2014) sekä eri vakuutusyhtiöiden omia suojeluohjeita. Lisäksi kohde- ja yrityskohtaisesti sovelletaan mahdollisia tulityösuunnitelmia. Jäljempänä käyn lyhyesti läpi keskeiset tulitöitä koskevat määräykset ja ohjeet sekä niiden keskinäisen relevanssin.

32 Pelastuslaki Pelastuslain 5. koskee tulen käsittelyä: 31 Varovaisuus tulen käsittelyssä Tulta sekä syttyvää, räjähtävää tai muuta vaarallista ainetta on käsiteltävä huolellisesti ja riittävää varovaisuutta noudattaen. Ryhdyttäessä tulityöhön tai sellaiseen korjaustyöhön tai muuhun työhön, jonka johdosta tulipalon tai muun onnettomuuden vaara tuntuvasti lisääntyy, on huolehdittava riittävistä varotoimista. Varotoimien riittävyys on laissa jätetty tulkinnan varaan, eikä 5. :n laiminlyöntiä ole säädetty rangaistavaksi. Pelastuslaki on kuitenkin velvoittavaa lainsäädäntöä, joten tulitöiden osalta pelastuslain tarkoittama riittävistä varotoimista huolehtiminen edellyttää työ- ja paloturvallisuudesta annettujen muiden ohjeiden ja määräysten noudattamista. Työturvallisuuslaki Tulityöstä voi aiheutua omaisuusvahinkojen vaaran lisäksi myös vaaraa tulityön tekijöille. Jälkimmäisten vaaratekijöiden poistaminen on työturvallisuuslain mukaan työnantajan velvollisuus. Työturvallisuuslain ja sen nojalla annettujen säädösten tarkoituksena onkin suojella työntekijää ja sivullisia työn aiheuttamilta haitoilta ja vaaroilta. Työturvallisuuslaki on yleislaki, joka määrittää työnantajan vastuun yleisellä tasolla. Työturvallisuuslain vastainen menettely on rangaistavaa työturvallisuusrikkomuksena. Työturvallisuuslain nojalla on annettu valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009), jossa on tarkempia määräyksiä mm. palovaaran torjunnasta. Asetuksen mukaan rakennustyömaa ja rakennustyö tulee järjestää siten, että tulipalon vaara ehkäistään ennalta. Lisäksi asetuksessa todetaan, että työntekijöille on annettava tarpeelliset suojeluohjeet tulenkäsittelystä ja palovaaraa aiheuttavasta työskentelystä. Asetuksessa ei ole yksityiskohtaisia määräyksiä palovaaran torjunnasta, joten sen merkitys normilähteenä on vähäinen. Työnantaja voi pyrkiä noudattamaan työturvallisuuslakia ja rakennustyön turvallisuudesta annettua asetusta tulitöiden osalta lähinnä perehtymällä muuhun lainsäädäntöön ja ohjeistukseen.

33 32 Vahingonkorvauslaki Vahingonkorvauslaki tulee sovellettavaksi vasta (tulityö)vahingon satuttua. Lain tarkoituksena on määritellä mahdolliset vahingonkorvausvelvolliset ja vahingonkorvauksen määrä. Vahingonkorvauslaki ei näin ollen sovellu oikeuslähteeksi tulitöiden turvallista tekemistä määritettäessä. Rikoslaki Tulitöiden poikkeuksellisen huolimaton ja selvästi ohjeiden vastainen tekeminen saattaa eräissä tapauksissa olla rikosoikeudellisesti rangaistavaa. Rikoslain mukaan tulityön sytyttäminen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan yleistä hengen tai terveyden vaaraa tai erittäin huomattavaa taloudellista vaaraa on tuomittava tuhotyönä. Mikäli teko on tehty huolimattomuudesta, voi se tulla rangaistavaksi yleisvaaran tuottamuksena, jolloin seuraamus on lievempi. Tulipalon sytyttäminen rikoslain näkökulmasta tarkoittaa siis joko tahallisuutta tai tuottamusta (= huolimattomuutta). Rikoslaissa huolimattomuus määritellään olosuhteiden edellyttämän huolellisuuden rikkomiseksi, vaikka tekijä olisi kyennyt sitä noudattamaan. Pikemmin tapaturmaan kuin tuottamukseen perustuvasta teosta ei rangaista. Laillisuusperiaatteen mukaan teon on oltava laissa nimenomaan rangaistavaksi säädetty ja rangaistuksen ja muun seuraamuksen on perustuttava lakiin. Huolimattomuuden astetta määriteltäessä on kuitenkin väistämättä otettava kantaa olosuhteiden edellyttämään huolellisuuteen, jota rikoslaki ei tarkemmin määrittele.

34 Standardit Standardit SFS 5900 Tulitöiden paloturvallisuus ja 5991 Katto- ja vedeneristysalan tulitöiden paloturvallisuus ovat luonteeltaan ohjaavia, mutta niiden tosiasiallinen velvoittavuus on hyvin suuri. Standardit ohjaavat tulityöprosessia vaarojen selvittämisvaiheesta itse tekemiseen ja välineisiin sekä tarvittaviin turvatoimiin saakka. Standardeihin viitataan tulitöiden turvallisuustutkinnon koulutusmateriaalissa ja vakuutusyhtiöiden suojeluohjeissa, joten niiden noudattamista voidaan perustellusti pitää pelastuslain tarkoittamana riittävistä varotoimista huolehtimisena tai kääntäen: standardien noudattamatta jättäminen on syytä tulkita pelastuslain huolehtimisvelvoitteen vastaiseksi teoksi tai laiminlyönniksi. Näin ollen pelastuslaki ja tulityöstandardit yhdessä luovat sisällön tulitöiden turvalliseen tekemiseen. Standardit SFS 5900 ja 5991 koskevat vain tilapäisellä tulityöpaikalla tehtävää työtä. 33 Suojeluohjeet Vakuutusyhtiöiden suojeluohjeet saattavat eri yhtiöissä ja eri vakuutustyypeissä olla hieman erilaisia, mutta pääosin ohjeet noudattavat Finanssialan Keskusliiton antamaa mallia. Suojeluohjeen velvoittavuus edellyttää sitä, että työkohde on vakuutettu tai työsuoritukseen liittyy vakuutus, ja että tämän vakuutuksen osana on kyseinen suojeluohje. Suojeluohjeiden sisällölle on näin ollen vaikeampi antaa suurta painoarvoa esimerkiksi pelastuslain tarkoittamien riittävien varotoimien arvioinnissa, eikä se ole niiden tarkoituskaan. Suojeluohjeet määrittävät vakuutuksenottajan noudattamaan huolellisuutta ja aktiivisia toimenpiteitä suojeluobjektin säilyttämiseksi. Suojeluohjeiden merkitys konkretisoituu vasta vahingon satuttua, mutta niiden sisältämistä toimintamalleista voidaan hakea tukea muiden ohjeiden sisällölle ainakin silloin, kun ohjeet eivät ole ristiriidassa keskenään. Tulityökoulutus Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on vuosikymmenien mittainen ja osin yhteinen historia tulityökoulutuksen järjestämisessä. Vahinkokehitys johti ensin vapaaehtoiseen ja lopulta pakolliseen tulityökoulutukseen tulitöiden tekemisen ehtona. Pakollisuuden juridinen merkitys selviää jäljempänä.

35 34 Tulitöiden turvallisuuskoulutuksessa koulutettavat saavat perustiedot tulityön eri muodoista, vaarojen ennaltaehkäisystä, turvallisista työskentelytavoista, toiminnasta onnettomuustilanteissa ja tulityöntekijän vastuusta. Tulitöiden turvallisuuskoulutuksen hyväksytty suorittaminen oikeuttaa muiden edellytysten täyttyessä tekemään tulitöitä tutkinnon voimassaoloajan, joka on viisi vuotta. Tulitöiden turvallisuustutkinnon velvoittavuutta voidaan perustella vain välillisesti. Pelastuslain mukaan tulityöhön ryhdyttäessä on huolehdittava riittävistä varotoimista. Rikoslaissa puolestaan mainitaan olosuhteiden edellyttämä ( ) huolellisuusvelvollisuus. Varotoimien riittävyys ja olosuhteiden edellytykset on laissa jätetty tulkinnan varaan, eikä laiminlyöntiä ole säädetty rangaistavaksi, joten tulitöiden turvallisuustutkinnon suorittamisen laiminlyönti ennen tulitöiden aloittamista ei yksin johda rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Velvoittavuus syntyy ennen kaikkea tarkasteltaessa varotoimien riittävyyttä kokonaisuutena, jossa vakuutusyhtiöiden suojeluohjeilla (vahingonkorvausoikeudellisessa tarkastelussa) ja tulityöstandardeilla (SFS 5900 Tulitöiden paloturvallisuus ja SFS 5991 Katto- ja vedeneristysalan tulitöiden paloturvallisuus) on suuri merkitys. Kuten aiemmin on todettu, laki ja tulityöstandardit yhdessä luovat sisällön tulitöiden turvalliseen tekemiseen, ja tätä kautta myös tulityökoulutus on ehdoton ennakkovaatimus tulityön tekemiselle. Koska myös suojeluohjeet pääsääntöisesti tukevat eivätkä ainakaan kiistä tulityöstandardien vaatimusta tulityön turvallisuustutkinnosta, on suojeluohjeilla yleistä merkitystä arvioitaessa turvallisuustutkinnon suorittamisen edellyttämistä. Tulitöiden turvallisuustutkinnon voimassaoloajaksi on sovittu viisi vuotta. Tämän jälkeen tutkinto on suoritettava uudelleen. Tutkinnon opetusmateriaalia ja -sisältöä kehitetään jatkuvasti siten, että koko sisältö uudistetaan noin viiden vuoden välein. Tulityöstandardeissa todetaan tutkinnon määräaikaisuus, joten standardien näkökulmasta vanhentunut turvallisuustutkinto ei oikeuta tekemään tulitöitä. Edellä standardien ja lain suhteesta kerrottu tarkoittaa turvallisuustutkinnon osalta siis myös sitä, että pelastuslain velvoite huolehtia riittävistä varotoimista ja rikoslakiin kirjattu olosuhteiden edellyttämä huolellisuusvelvoite tarkoittavat vaatimusta turvallisuustutkinnon ajallisesta voimassaolosta määräaikansa mukaisesti. Tulitöiden tekemisen edellytyksenä on siis tulitöiden turvallisuustutkinnon hyväksytty suorittaminen ja tutkinnon voimassaolo.

36 Yhteenveto Tulitöitä koskevien lakitasoisten määräysten noudattaminen edellyttää myös ohjeiden tuntemista. Samalla on huomattava, että kullakin osalla on oma itsenäinen merkityksensä. Määräyksiä ja ohjeita on näin ollen tulitöiden turvallista tekemistä määritettäessä tarkasteltava kokonaisuutena. Kokonaisuuden hahmottamisessa pelastuslain lakoniset toteamukset tulen käsittelystä riittävää varovaisuutta noudattaen ja tulityöhön ryhtymisestä riittävistä varotoimista huolehtien ovat aivan keskeisessä roolissa. Näihin päämääriin päästään ohjeiden tarjoamin keinoin, jolloin vahinkoja ei pitäisi syntyä. 35 Muistiinpanoja

37 36 6 Standardit Antti Koponen, johtaja, Rakennustuoteteollisuus RTT Tulitöistä aiheutuvien henkilö- ja omaisuusvahinkojen torjumisesta on annettu standardit SFS 5900 Tulitöiden paloturvallisuus asennus-, huolto- ja korjaustöissä ja SFS 5991 Katto- ja vedeneristysalan tulitöiden paloturvallisuus, jotka sisältävät ohjeita tulitöitä tekeville ja valvoville henkilöille, ja niissä on määritelty tulitöissä tarvittavia turvatoimia. Standardi on yhteinen menettelytapa toistuvaan toimintaan. Standardit ovat luonteeltaan suosituksia, mutta viranomaiset saattavat edellyttää niiden käyttöä. Standardi voi olla esimerkiksi urakkasopimuksen vaatimuksena, jolloin se koskee myös niitä kohteita, joita suojeluohje ei ohjaa. Standardi on kirjallinen julkaisu ja standardisoinnista huolehtivan viranomaisen, järjestön tai muun tunnustetun elimen hyväksymä. Suomen Standardisoimisliitto SFS julkaisee kansallisia SFS-standardeja, eurooppalaisia SFS-EN-standardeja ja kansainvälisiä SFS-ISO-standardeja. Esimerkiksi SFS standardin on laatinut Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tulityötoimikunnan aloitteesta. Kansalliset SFS-standardit on kumottava määräajan kuluessa, jos samaa asiaa käsitellään eurooppalaisessa EN-standardissa. SFS 5900 ja SFS 5991 ovat tällaisia normaaleja kansallisia SFS-standardeja. Tulityöstandardien vahvistaminen on katsottu tarpeelliseksi, koska vakuutusyhtiöiden tulitöihin liittyviä suojeluohjeita voitiin soveltaa ainoastaan vakuutetuissa kohteissa. Kyseinen käytäntö jätti vakuuttamattomat kohteet vaille yhtenäistä ohjeistusta. Normaalisti standardin noudattaminen on vapaaehtoista. Se on pakollista silloin, kun sen noudattamista edellytetään hankkeen sopimusasiakirjoissa tai siihen viitataan kansallisissa viranomaismääräyksissä. Standardin noudattaminen hankkeessa on tarpeen myös silloin, kun esimerkiksi paikallinen rakennusval-

38 vontaviranomainen tai paloviranomainen sitä vaatii eikä viranomaiselle ole esittää muuta sille kelpaavaa ratkaisua. Komission toimeksiannosta laadittujen harmonisoitujen tuotestandardien noudattamien on yleensä vapaaehtoista. Ne ovat yksi ja usein helpoin keino osoittaa tuotteen EU-direktiivien mukaisuus. Mutta valmistajalla on myös mahdollisuus CE-merkitä tuote suoraan ja näin osoittaa kyseessä olevan direktiivin vaatimukset täyttävä tuota. Tulityöstandardien vahvistaminen on yhtenäistänyt tulityökäytäntöjä ja selkiyttänyt tulitöiden valvontaa. Standardit toimivat osaltaan perustana myös vakuutusyhtiöiden tulitöitä käsitteleville suojeluohjeille. Mikäli tehtävänäsi on kouluttaa tulityöntekijöitä tai vastaat muuten yrityksesi tulityöturvallisuudesta, standardit ovat sinulle välttämätön työkalu. Julkaisuja myy Suomen Standardisoimisliitto SFS. Kannattaa huomata, että standardit määrittelevät vain vähimmäisvaatimukset turvallisuuden toteuttamiseksi. Lopulliset turvatoimet tulee aina perustua kohteessa tehtävään riskien arviointiin. Standardit ovat keskeisiä dokumentteja arvioitaessa vahinkotapauksia ja sitä, onko niissä noudatettu annettuja vähimmäisvaatimuksia. 37

39 38 7 Vakuutusehdot ja suojeluohjeet Sampo Martiskainen, underwriter, LähiTapiola Vakuuttamisella turvataan ihmisten, yritysten ja yhteisöjen elämää ja taloudellista toimintaa. Riskin siirtäminen sopimuksin tai vakuuttamalla on yksi yleisesti käytetty riskienhallintakeino. Vakuuttamisella tasataan vahinkoja haittariskiä siten, että vakuutetuilta kerätyillä maksuilla korvataan vahingon kärsineiden vahingot. Vakuutusyhtiöiden näkökulmasta kerättyjen maksujen ja maksettujen korvausten tulee olla pitkällä aikavälillä tasapainossa, jotta vakuutustoiminta olisi mahdollista. Toisin sanoen vahingoista maksettavat korvaukset määrittävät hyvin pitkälti vakuutusmaksujen suuruuden. Vakuutus on sopimus, jossa vakuutuksenantaja eli vakuutusyhtiö ottaa vakuutusmaksua vastaan kannettavakseen vakuutuksenottajan sopimuksessa määritetyn riskin. Käytännössä tämä tarkoittaa vakuutuksenottajan vahingon korvaamista yllättävän ja ennalta arvaamattoman vahingoittumisen tai tuhoutumisen kohdalla. Vakuutussopimuksia säätelee laki. Vakuutussopimuslakia sovelletaan kaikkiin vahinkovakuutuksiin, joita ovat muun muassa omaisuusvakuutukset ja vastuuvakuutukset. Vakuutussopimuslaki antaa määräykset osapuolten velvollisuuksista ennen vakuutussopimuksen tekemistä ja sen voimassa ollessa sekä vahinkotapahtuman jälkeiseen korvausmenettelyyn. Vakuutusehdoissa kerrotaan, mitä vakuutuksesta korvataan, mikä ei kuulu korvauksen piiriin ja mitä rajoituksia vakuutuksessa on. Vakuutusehdot pyritään tekemään mahdollisimman selkeiksi ja yksiselitteisiksi, sillä epäselvissä tapauksissa ehtoja tulkitaan aina vakuutuksenottajan eduksi. Vakuutussopimukseen liittyy yleensä myös vahingon estämiseen tai rajoittamiseen liittyviä määräyksiä eli suojeluohjeita. Tulitöihin liittyvät määräykset on kirjattu tulityösuojeluohjeeseen. Kannattaa huomioida, että suojeluohjetta ei sovelleta vakuuttamattomissa kohteissa. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi useimmat valtion ja kaupunkien omistamat kiinteistöt. Työntekoon sisältyy kuitenkin

40 vastuuvelvoitteita, ja vakuuttaminen (tulityötä tekevän yrityksen vastuuvakuutus) sisältyy lähes aina tulityön tekemiseen. Vakuutussopimuslain mukaan suojeluohje on määritelty siten, että vakuutussopimukseen voidaan liittää määräyksiä laitteesta, menettelytavasta tai muusta järjestelystä, jolla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon syntymistä. Sopimuksessa voidaan myös määrätä, että vakuutuksen kohdetta käyttävällä tai siitä huolehtivalla henkilöllä tulee olla määrätty kelpoisuus. Esimerkiksi tulityösuojeluohjeessa tällaiseksi kelpoisuudeksi on määritelty tulityökortti. Suojeluohjeilla vakuutuksenantaja ja vakuutuksenottaja sopivat sellaisista ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä, joilla rajoitetaan riskin suuruutta. Suojeluohjeen noudattamisella on siten suora yhteys vakuutusmaksun tasoon. Suojeluohjeet ovat vakuutuksenottajaa velvoittavia. Suojeluohjeiden noudattamatta jättämisestä, oli se sitten tahallista tai selkeästä huolimattomuudesta johtuvaa, voidaan vakuutussopimuslain mukaan alentaa vakuutetulle tulevaa vakuutuskorvausta tai se voidaan evätä kokonaan. Kannattaa huomata, että suojeluohjeissa on usein esitetty sellaisia vahinkoa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, jotka on mainittu myös viranomaissäädöksissä. Vakuutussopimukseen perustuvat riidat voidaan viedä ratkaistavaksi käräjäoikeuteen tai vakuutuslautakuntaan. Vakuutuslautakunta antaa osapuolia sitomattomia suosituksia kussakin yksittäistapauksessa. Lautakunnan päätökseen tyytymätön voi viedä asian yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Suojeluohjeet ovat vakuutuksenottajaa velvoittavia. 39 Omavastuu Vakuuttamiseen liittyy aina omavastuuehto. Omavastuu sovitaan vakuutussopimuksessa, ja se jää vahinkotapauksessa vakuutuksen ottajan itsensä kannettavaksi. Omavastuu voi olla kiinteä euromääräinen summa tai osuus vahingon määrästä (esimerkiksi 10 %), ja mahdollisesti sovitaan jokin maksimisumma, jota korkeammaksi omavastuu ei voi nousta. Mitä suuremman omavastuun vakuutuksenottaja ottaa kantaakseen, sitä edullisemmaksi vakuutus tulee. Tulityö on tunnistettu erityistä palovaaraa aiheuttavaksi työksi, ja siinä on työn riskialttiudesta johtuen korotettu omavastuu. Korotetulla omavastuulla pyritään vahinkoa ennaltaehkäisevään vaikutukseen. On tutkittu, että silloin kun

41 40 vakuutuksenottaja joutuu itse kantamaan osan vahingosta, pyrkimys huolelliseen toimintaa korostuu. Esimerkki Vakituisella tulityöpaikalla korjauspajassa korjattiin työkonetta. Koneeseen hitsattiin teräksinen korvake, ja korvaketta hiottaessa kipinät sytyttivät työkoneen rakenteisiin kerääntyneen öljyisen turve- ja puumateriaalin, jota ei ollut puhdistettu tai suojattu ennen tulityön aloittamista. Tuli tuhosi työkoneen moottorin ja hydrauliikkajärjestelmän. Työkoneen ja palosta aiheutuneen ympäristön palo- ja nokivahinkojen suuruus oli yhtensä euroa. Tulityövahingon korotettu omavastuu oli euroa. Tulityön kohteena olleen työkoneen puhdistus oli laiminlyöty ja se vaikutti vahingon syntyyn ja suuruuteen, minkä vuoksi korvausta alennettiin euroa. Kyseisen tulityövahingon korvaus kokonaisuudessaan oli siten euroa, johon myös vakuutuksen ottaja tyytyi.

42 41

43 42 8 Vastuukysymykset Kim Ruokonen, underwriter, Pohjola Tulitöitä tehtäessä on aina olemassa riski, että tuli karkaa ja aiheuttaa vahinkoa työn kohteelle ja sen ympäristölle, jopa henkilöille. Tällöin työn tilaajan ja tekijän välille voi herätä kysymys: "Kuka on vastuussa vahingoista?" Pääsääntöisesti, paria poikkeusta lukuun ottamatta, työn suorittaja on aina vastuussa tekemästään työstä ja aiheuttamastaan vahingosta. Vakuutukset Molempien osapuolien on syytä huolehtia riittävästä vakuutusturvasta. Jokainen vakuuttaa oman omaisuutensa ja toimintansa vastuut. Rakennustyömailla rakennustyön vakuuttaa yleensä päätoteuttaja tai tilaaja. Työn tilaajan tulee varmistaa, että hänen omaisuudellaan on riittävät vakuutukset, ja työn suorittajalla tulee olla vastuuvakuutus, jonka korvausmäärä on riittävä työn kohdetta ajatellen. Mahdolliset tulityövahingot korvataan yleensä tekijän vastuuvakuutuksesta, mutta ongelma- ja riitatapauksissa korvaus on mahdollista saada tilaajan omaisuusvakuutuksesta, jolloin omaisuuden vakuuttanut vakuutusyhtiö perii saatavansa tekijän vakuutusyhtiöltä. Jos vastuuvakuutuksen vakuutusmäärä on liian pieni vahinkoon nähden, haetaan loppuosa vahingon tekijältä tai tämän vastuuvakuutusyhtiöltä. Esimerkiksi rakennustyömailla on aina voimassa rakennustyövakuutus, jonka yleensä ottaa hankkeen päätoteuttaja. Se kattaa rakennustöille aiheutuneet vahingot riippumatta vahingon syystä. Myös tulitöistä rakennushankkeelle aiheutuneet vahingot korvataan rakennustyövakuutuksesta. Tulitöiden suorittajan vastuulle jää omavastuuosuus ja vahingot, jotka ovat aiheutuneet muille kuin rakennuskohteelle, eli omalle ja muiden urakoitsijoiden omaisuudelle, sekä mahdolliset henkilövahingot. Tästä syystä tulityön suorittajan oma omaisuus kannattaa suojata vakuutuksella.

44 Isoissa rakennushankkeissa, kuten tehdasprojekteissa, rakennustyövakuutuksen voi ottaa myös työn tilaaja. Näissä vakuutuksissa omavastuu on yleisesti kymmeniä, jopa satojatuhansia euroja. Näissä tapauksissa omavastuuosuuden maksaminen voi pienelle yritykselle tulla liian kalliiksi. Korvausvastuutilanteessa yrityksen oma vastuuvakuutus on pääosassa. Vastuuvakuutukset vaaditaankin yleisissä sopimusehdoissa kaikilta rakennustöiden urakoitsijoilta. 43 Sopimukset Rakennusprojekteissa on yleensä selkeästi sovittu, kuka vakuuttaa ja kuka on vastuussa. Haasteita syntyy helposti pienissä kunnossapitotöissä, joista ei aina laadita edes kirjallista sopimusta. Työt tilataan sähköpostilla tai puhelimella, ja jos kaikki menee hyvin, kulut maksetaan laskun mukaan. Mutta jos jokin menee pieleen, sovittujen asioiden toteen näyttäminen on vaikeaa. Siksi kummankin osapuolen kannalta olisi järkevää laatia suoritettavasta urakasta kirjallinen sopimus. Sopimuksesta tulisi käydä ilmi ainakin seuraavat asiat: Tehtävät Kuka tekee mitä, missä, milloin ja miten. Mitä seuraa, jos työ ei vastaa sovittua tai tilaaja ei tee omaa osuuttaan. Millaisia tilaajan antamia ohjeita tekijän tulee noudattaa työssään. Saako tekijä käyttää työssä aliurakoitsijoita. Vastuut Kuka vastaa mahdollisista omaisuusvahingoista tilaajan tai ulkopuolisen omaisuudelle henkilövahingoista välillisistä vahingoista, kuten keskeytysvahingoista. Omaisuusvakuutuksen ehdoissa sanotaan, että vakuutuksenottajan on varmistettava, että tulitöiden suojeluohjetta noudatetaan kaikissa vakuutuksenottajan teettämissä tulitöissä. Vakuutuksenottaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että suojeluohjeen sisältö on työsuorituksesta vastaavien henkilöiden tiedossa. Mikäli

45 44 suojeluohjetta ei noudateta, voidaan korvausta vakuutussopimuslain mukaan vähentää tai korvaus voidaan evätä. Siksi tulitöitä koskevat suojeluohjeet tulee ottaa osaksi tarjouspyyntöä. Korvausvastuut Tulitöiden aiheuttamat vahingot korvataan työn tehneen yrityksen tai yrittäjän vastuuvakuutuksista. Työnantaja on vastuussa työntekijöittensä aiheuttamista vahingoista. Jos vahinko on kuitenkin aiheutunut työn suorittaneen työntekijän tahallisesta teosta tai törkeästä laiminlyönnistä, voi tekijä joutua itse korvausvastuuseen. Lievissä tapauksissa vahinko katetaan vakuutuksista, mutta tuottamuksellisissa ja törkeissä laiminlyöntitapauksissa voi työntekijä joutua korvausvastuuseen. Rangaistusvastuu Tulityövahingoista voi joutua myös rangaistusvastuuseen. Rangaistus voidaan tuomita esimerkiksi työturvallisuuslain rikkomisesta tai tuottamuksellisen tulipalon aiheuttamisesta. Molemmista voidaan rangaista, jos henkilö on rikkonut säännöksiä tuottamuksellisesti joko laiminlyönnin tai huolimattomuuden vuoksi tai tahallaan. Rangaistusvastuu voi koskea sekä tulityön tekijää että työn tilaajaa. Rangaistuksen laatu ja määrä riippuvat rikoksen lajista ja törkeysasteesta. Työturvallisuusrikoksesta tuomitaan useimmiten sakkoja. Rangaistuksen lisäksi tekijä tuomitaan korvaamaan aiheuttamansa vahingot. Jos palo on aiheutunut rikoksella, eivät vakuutuksetkaan välttämättä korvaa vahinkoja. Lisäksi epäsuoria kustannuksia, kuten katemenetyksiä tai viivästyssakkoja, ei korvata vakuutuksista. Poikkeukset Tulityövahingoista on paria poikkeusta lukuun ottamatta vastuussa työn suorittaja. Tilaaja voi olla vastuussa, jos sopimuksessa on sovittu, että tilaaja vastaa mahdollisista vahingoista. Toinen mahdollinen poikkeus on, että tilaaja ei ole toimittanut työn tekijälle tarvittavaa tietoa työnkohteesta, luonteesta ja riskeistä. Tällöin työn tekijä ei ole voinut etukäteen varautua mahdollisiin riskeihin ja niiden ehkäisemiseen. Työn tekijän tulee kuitenkin näyttää toteen, että vahinko johtui tilaajan laiminlyönnistä, kuten rakennusvirheestä.

46 9 Tulityösuunnitelma 45 Petri Lindh, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto Tulityösuunnitelma on yrityksen tai organisaation sisäinen ohje tulitöiden turvallisuudesta. Se on osa yrityksen turvallisuus- tai pelastussuunnitelmaa. Yritys laatii sen itselleen, mutta siinä esitetyt vaatimukset voidaan liittää velvoittavina myös yrityksen tarjouspyyntöihin ja sopimuksiin ulkopuolisten urakoitsijoiden kanssa. Tulityösuunnitelmassa yritys voi tarkentaa standardien ja oman vakuutusyhtiönsä tulitöiden suojeluohjeessa olevia asioita. Standardi kertoo minimivaatimukset, eikä sitä ole tarve toistaa tulityösuunnitelmassa. Suunnitelmassa yritys kuvaa oman toiminnan erityispiirteistä aiheutuvia riskejä ja niiden käsittelyä. Tulityösuunnitelma selvittää, mikä on yrityksen toimintatapa tulitöihin liittyvissä turvallisuusasioissa, ja suunnitelman pitää olla johdon hyväksymä ja voimaan asettama. Yrityksen tulee nimetä tulitöistä vastaava henkilö, joka tuntee sekä yrityksen että sen toimintaa uhkaavat riskit tulitöissä. Tämä edellyttää perehtymistä yrityksen toimintaan, toimintaympäristöön, sen rakenteisiin ja paloturvallisuuteen. Tulityösuunnitelma koskee yrityksen koko henkilöstöä sekä ulkopuolisia yrityksessä työskenteleviä tai urakoitsijoiden työntekijöitä. Tulityösuunnitelma on jaettava kaikille suunnitelmassa nimetyille henkilöille, ja lisäksi on huolehdittava, että nämä saavat riittävän koulutuksen. Luvan myöntäjän ja tulityöntekijän on perehdyttävä tulityösuunnitelmaan ja tiedettävä, mitä tulitöiden turvallinen tekeminen heiltä edellyttää. Tarjouspyyntöasiakirjoihin liitetään tulityösuunnitelma, jonka mukaan urakoitsijan on toimittava, jotta tämä osaa ottaa tarjouslaskennassa huomioon tulitöistä aiheutuvat velvoitteet ja mahdolliset kustannukset. Urakkasopimuksessa urakoitsija velvoitetaan toimimaan tulityösuunnitelman mukaisesti. Urakkasopimukseen tulee kirjata, kenen vastuulla tulityöpaikalla toteutettavat suojaustoimenpiteet, työnaikainen palovartiointi ja jälkivartiointi kuuluvat.

47 46 Tulityö Yrityksessä voi olla käytössä työmenetelmiä, jotka aiheuttavat epäselvyyttä siitä, onko se tulityötä tai vähäisen palovaaran työtä. Riskinarvio pitää tehdä yrityksen toimesta, ja väärinkäsitysten välttämiseksi tulityösuunnitelmassa tulee nimetä tulityömenetelmät ja laatia niihin työohjeet. Tarvittaessa voidaan nimetä myös vähäisen palovaaran työt ja huomioida myös niiden vaatimat ohjeet. Näin kannattaa menetellä varsinkin rajatapauksissa, joiden luokittelu aiheuttaa epävarmuutta. Kirjaamisen tavoitteena on, että työntekijä tietää jo ennen töiden aloittamista työmenetelmiin liittyvät turvallisuusasiat. Tulityöt tulee pyrkiä korvaamaan vaihtoehtoisilla työmenetelmillä aina kun se on mahdollista. Vaihtoehtoisista työmenetelmistä ei aiheudu palovaaraa. Kannattaa huomioida, että eri työmenetelmistä aiheutuu erilaisia riskejä. Turvallisuusasiat mitoitetaan vastaamaan kulloistakin työmenetelmää. Tulityösuunnitelmassa otetaan kantaa myös yrityksen katto- ja vedeneristystulitöiden toimintatapoihin, mikäli niitä voidaan joutua tekemään. Turvavinkki: Urakoitsija vastaa siitä, että työvälineet ovat toimintakuntoisia. Niiden tulee täyttää lakien, asetusten, standardien ja muiden turvallisuusohjeiden vaatimukset ja niitä pitää käyttää ja huoltaa valmistajien antamien ohjeiden mukaan.

48 10 Tulityöluvan myöntäminen 47 Petri Lindh, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto Tulityölupa on kirjallinen lupa, joka oikeuttaa tulitöiden tekemiseen tilapäisellä tulityöpaikalla. Kannattaa huomioida, että tulityölupalomakkeita on markkinoilla useita erilaisia. Lomake voi olla sähköinen tai perinteinen paperiversio. Yleisimmin käytetään SFS standardin liitteenä olevaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tulityölupalomaketta. Luvassa on mainittava vähintään: tulityön tekijät työkohde tulityöluvan voimassaoloaika tulityötä edeltävät turvatoimet tulityön aikaiset turvatoimet tulityön jälkeiset turvatoimet sammutuskalusto ja sammute tulityövartiointi tulityöluvan myöntäjä. Tulityöluvan myöntämistä edeltää tulityöstä aiheutuvien vaarojen selvitys ja arviointi sekä tarvittavien turvatoimien määrääminen. Tulityöluvan myöntää työn tilaajan (yrityksen tai kohteen) tulityösuunnitelmaan merkitty henkilö, jolla on voimassa oleva tulityökortti. Joskus on mahdollista, että urakoitsija tai tulityön tekijä myöntää luvan itse itselleen. Tyypillisesti tämä tapahtuu silloin, kun työn tilaajalta ei löydy tulityösuunnitelmaa tai kortillista luvan myöntäjää, esimerkiksi yksityistalouteen tehtävien tulitöiden yhteydessä. Kannattaa huomata, että luvanmyöntäjä kuittaa allekirjoituksellaan, että luvassa mainittu riskinarvio ja turvatoimet on tehty. Jos työntilaaja ei pysty myön-

49 48 tämään lupaa, on mahdollista, että urakoitsija laskuttaa asiakasta kasvaneesta työmäärästä ja vastuusta. Lupa voidaan myöntää vasta, kun luvanmyöntäjä on varmistunut luvassa määrättyjen suojaustoimenpiteiden toteutuksesta. Tulityöluvassa yksilöidään tulityöluvan myöntäjä, työn suorittaja ja tulityövartija. Tulityölupa on aina määräaikainen ja tulityöpaikkakohtainen. Luvan myöntäjän on tehtävä kohteessa tulityöstä aiheutuvien vaarojen selvitys ja arviointi, minkä perusteella määritellään tarvittavat suojaukset ja turvatoimet. Tulityöluvassa määritellyt turvatoimet on saatettava kaikkien tulityöntekijöiden ja tulityövartijoiden tietoon. Lupa oikeuttaa vain luvassa mainittujen tulitöiden suorittamisen. Mikäli tulityöluvan voimassaolon aikana tulityöpaikan olosuhteet muuttuvat, tulityöluvan myöntäjän on päivitettävä tulityölupa vastaamaan uutta tilannetta. Vahinkotapauksissa tulityölupa on keskeinen dokumentti, jonka perustella voidaan jälkikäteen arvioida eri osapuolien vastuita. Oikeusturvan kannalta parhaita ovat verkkopohjaiset sähköiset luvat, kuten esimerkiksi TULSU, joista jää palvelun lokitiedoston muistiin merkinnät: kuka lupaa on käyttänyt, milloin ja mitä on tehty. Muistiinpanoja

50 11 Suojaaminen ja turvatoimet 49 Petri Lindh, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto Tulitöihin liittyvien tulipalojen merkittävimpänä aiheuttajana voidaan asiantuntijapalautteen perusteella pitää työympäristön puutteellista suojaamista ja tästä aiheutuvaa kipinöiden leviämistä ympäristöön. Kannattaa huomioida, että standardit ja suojeluohje asettavat vain minimivaatimukset. Tulityökohteen suojaus ja turvatoimet määrätään aina tapauskohtaisesti tulityösuunnitelman ja kohteessa tehdyn riskien arvioinnin perusteella. Tilapäinen tulityöpaikka siivotaan huolellisesti ennen töiden aloittamista. Suojauksessa voidaan käyttää siirrettäviä palamattomia seinäkkeitä ja suojapeitteitä. Suojaavien materiaalien tulee olla palamattomia ja tulityösuojaukseen tarkoitettuja. Suojakankaan paksuus pitää valita kulloinkin suoritettavan tulityön vaatimusten mukaisesti. Erilaisten toimintalaitteiden ja kaapelihyllyjen suojaaminen tulisi kuulua rutiiniluonteisiin valmistelutehtäviin ennen tulitöiden aloittamista. Kipinäsuihkut voivat kantaa jopa 10 metrin etäisyydelle, joten suojauksen tarvetta ei saa aliarvioida. Usein unohtuu, että kipinät voivat suuntautua myös ylöspäin. Suojaavien materiaalien tulee olla palamattomia ja tulityösuojaukseen tarkoitettuja.

51 50 Tilapäiselle tulityöpaikalle vaaditaan vähintään kaksi 43A 183C -teholuokan käsisammutinta. Toisen näistä saa korvata kahdella 27A 144BC -teholuokan käsisammuttimella tai toimintakuntoisella paineistetulla pikapalopostilla. Tarveaineita saa varastoida työskentelyalueelle vain työssä tarvittavan määrän. Työmaan järjestyksestä ja siisteydestä on huolehdittava koko ajan. Jätteet on poistettava. Kulkureittien on oltava esteettömiä. Turvaetäisyydet bitumikeittimen, kaasupullojen ym. välillä on huomioitava. Sammuttimien on oltava esteettömästi saatavilla samalla työskentelytasolla ja samassa palo-osastossa kuin työpiste. Sammuttimien etäisyys bitumikeittimestä ja Tarvittaessa koko työtila on huputettava.

52 työpisteestä saa olla enintään 25 metriä. Vähintään 2 kpl 43A 183BC -teholuokan käsisammutinta ja tarvittaessa sammutusvesiletku. Katto- ja vedeneristystyöpaikalla pitää olla lisäksi raivauskalustoa, vähintään kirves ja purkurauta tai rautakanki. Paloilmoitin- ja sammutuslaitteet tulee tarvittaessa kytkeä irti turhien hälytysten välttämiseksi. Tulitöistä syntyvät kaasut ja lämpö voivat laukaista automaattisen paloilmoitinlaitteiston. Tarvittaessa tilassa olevat ilmaisimet voidaan kytkeä irti tai peittää tarkoitusta varten tehdyllä suojalla. Ilmaisimen irtikytkennän suorittaa ainoastaan laitteiston hoitaja. Mikäli tulityöluvassa määrätty irtikytkentä on jätetty tekemättä ja työllä aiheutetaan erheellinen palohälytys, joutuu tulityöntekijä tai tulitöistä vastaava yritys yleensä maksamaan siitä koituvat kustannukset. Sprinklereitä ei kytketä pois käytöstä, mutta työn aikana tulee huolehtia siitä, etteivät kipinät ja roiskeet pääse osumaan sprinklerin suuttimiin. Toimintakuntoinen sprinkleri rajoittaa palon leviämistä ja usein sammuttaa sen. Tulityöpaikka ja sen ympäristö tarkastetaan vielä tulitöiden päättymisen jälkeen. Mikäli tiloissa on savukaasuja, on tila syytä tuulettaa. Tämä helpottaa myös tulitöiden jälkivartiointia. Kipinäsuojakankaiden lisäksi suojaukseen voidaan käyttää esimerkiksi kivivillaa tai kiviainespohjaisia rakennuslevyjä. Markkinoilla on myös palonsuojageelejä ja palokatkotyynyjä, jotka laajenevat (turpoavat kuumudesta) puristuen tiiviisti paikalleen. Työalueen kastelu toimii silloin, kun siitä ei ole haittaa kasteltaville rakenteille. 51 Turvavinkki: Sammutuspeite ei sovellu suojaukseen tulitöissä, sillä sen lämmönkesto ei ole riittävä.

53 52 12 Tulityöt eri toimintaympäristöissä Petri Lindh, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto Riskien kuvaus ja yksiselitteisten ohjeiden antaminen jokaiseen työympäristöön on käytännössä mahdotonta. Tähän lukuun on kerätty asiantuntijoiden laatimia ohjeita, joista löytyy myös vastauksia kurssinjohtajille usein esitettyihin kysymyksiin. Täytyy kuitenkin muistaa, että tarkistuslistat ovat yleisluontoisia ja riskit pitää arvioida aina kohdekohtaisesti. Tyypillisiä toimintaympäristön riskejä ovat palava materiaali työympäristössä, syttyvästä materiaalista tehdyt ympäröivät rakenteet, lattioissa, seinissä ja katoissa olevat tuuletusraot sekä piilossa olevat rakenteet, kuten esimerkiksi yläja alapohjat sekä ahtaat ullakot. Lisäksi erityyppiset läpiviennit, kuten teräspalkit, kiinnikkeet, putket ja ilmanvaihtokanavat, voivat johtaa lämpöä helposti syttyvään materiaaliin. Myös aukot, kolot, reiät, halkeamat ja liikkumissaumat voivat olla yhteydessä palavaan materiaaliin. Yleisellä tasolla ja vahinkotapahtumia tutkimalla voidaan todeta, että tyypillisimmin tulityöt aiheuttavat tulipalon silloin, kun työympäristön rakenteita ei tunneta eikä ympäristöä ole siivottu ja suojattu kunnolla. Tilastojen mukaan hitsaus, laikkaleikkaus sekä katto- ja vedeneritysalan työt ovat kaikkein korkeariskisimmät työmenetelmät Rakenteiden riskit Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Rakennuksen palamiskelpoiset rakenteet ja niissä olevat ontelot, aukot ja piilotilat ovat huomattavia paloriskejä tulityöhön ryhdyttäessä. Tulityöntekijän tulee ymmärtää ja tunnistaa tällaiset vaaranpaikat.

54 Palo-osastointi Rakennuksen tilat muodostetaan yleensä palo-osastoiksi. Tämän tarkoituksena on tulipalon ja sen aiheuttamien vahinkojen rajaaminen siihen palo-osastoon, jossa palo on syttynyt. Osastointi on toteutettu yleensä siten, että rakennuksen eri kerrokset tai suuret pinta-alat ovat omina palo-osastoinaan. Osastointia voidaan tehdä myös tilojen käyttötavan mukaan, kuten esimerkiksi vakituisen tulityöpaikan kohdalla. Osastointitapa määritetään tapauskohtaisesti rakennuksen suunnittelun yhteydessä. Osastoiva rakenne voi sisältää palava-aineisia rakennustarvikkeita. Rakennuksen ulkoseinät tai katto- yms. rakenteet eivät yleensä ole osastoivia, joten ne eivät anna suojaa ulkopuoliselta palolta. Rakennuksen palo-osastointi on oltava tiedossa ja otettava huomioon tulityötä suunniteltaessa, palovartioinnin yhteydessä ja rakennuksessa liikuttaessa. Palo-osastointi on merkitty rakennuspiirustuksiin kaksoiskatkoviivalla. Ilman piirustuksia osastoinnin selvittäminen voi olla vaikeaa. Piirustuksista selviää myös, kuinka pitkään rakenne on suunniteltu toimivaksi. Esimerkiksi EI 30 tarkoittaa 30 minuutin osastoivuutta. Vanhoissa piirustuksissa vastaava merkintä on A 30 tai B Ontelot ja tuuletusraot Ontelo- ja piilotilojen kartoittaminen on tulityöstä aiheutuvien riskien arvioinnin kannalta yksi tärkeimmistä tehtävistä. Katoissa on yleensä tuuletusrakoja, onteloita tai ullakkotiloja rakenteiden kuivana pitämisen takia. Tällaisen rakenteen sisään päässeen tulen sammuttaminen on lähes mahdotonta. Palo leviää siellä nopeasti ja tehokkaasti eikä tilannetta pysty enää hallitsemaan alkusammuttimilla. Tällaisia tiloja on tarkkailtava myös tulityövartioinnissa. Ontelon ilmatila kuumenee nopeasti pienen tilavuutensa vuoksi. Tulityön palokaasut tunkeutuvat helposti rakenteiden onteloihin, leviävät siellä ja lopulta syttyvät kohdatessaan kaasupolttimen liekin tai jonkin muun sytytyslähteen.

55 54 Ilmanvaihtokanavat, sähköjohdot ja muut kaapelit sekä putkistot on usein sijoitettu ylä- ja välipohjien alapuolelle rakennettuihin ontelotiloihin (alaslaskettu katto). Ulkoseinä rakennetaan yleensä tuulettuvaksi. Tällaisessa rakenteessa on sitä varten ilmarako ulkoverhouksen ja lämmöneristeen välissä. Lämmöneristeen ulkopinnalla on yleensä levymäinen tuulensuoja, joka estää ulkoilman virtausta lämmöneristeeseen. Tuulen suojana käytettävät materiaalit ovat palo-ominaisuuksiltaan erilaisia. Herkästi syttyviä ja paloa levittäviä ovat esimerkiksi bitumilla käsitelty huokoinen kuitulevy, betonipinnoitettu puulastulevy, kovalevy sekä bitumipaperi. Palomääräykset sallivat niiden käytön tuulensuojina. Paloturvallisempia rakennustuotteita tähän tarkoitukseen ovat kipsilevy ja mineraalivillalevy. Katot ja yläpohjat Räystäillä on usein monta riskirakennetta tulitöiden kannalta. Katteen alusrakenteet on usein tehty palavista materiaaleista. Yläpohjassa on voitu käyttää syttyviä lämmöneristeitä, tai palamattoman eristeen päällä voi olla herkästi syttyvä tuulensuojapaperi tai -levy. Kermien kiinnitys läpivienteihin ja pellitysten päälle tulee tehdä pellitystä kuumentamatta, jotta alla olevat materiaalit eivät syttyisi palamaan. Energiatehokkuuden myötä seinä- ja kattorakenteilta vaaditaan yhä suurempaa lämmöneristyskykyä. Tällöin rakenteita halutaan usein keventää käyttämällä syttyviä lämmöneristeitä (kuten muovieristeitä), mikä kasvattaa huomattavasti kohteen syttymisriskiä ja palokuormaa. Putket ja ilmanvaihtokanavat muodostavat riskin kattotulitöissä, sillä tulitöihin liittyvien

56 aputöiden, kuten laikkaleikkauksen ja hitsauksen, kipinät ja lämpö voivat siirtyä johtumalla niitä pitkin. Tulityöstä voi aiheutua palovaara myös palamattomalta näyttävässä ympäristössä. Rakenteessa voi tällöin olla palava lämpöeriste, tai peltiseinän takana oleva tuulensuoja saattaa olla herkästi syttyvää ainetta. Tämän vuoksi on tärkeää tuntea erilaisiin rakenteisiin liittyvät palovaarat. Rakenteiden palo-ominaisuudet tuleekin selvittää huolellisesti aina ennen tulityöhön ryhtymistä. Myös yläpohjat rakennetaan yleensä tuulettuviksi. Tällöin katteen alusrakenteet on usein tehty palavista tarvikkeista. Yläpohjassa on saatettu käyttää syttyviä lämmöneristeitä tai palamattoman eristeen päällä on herkästi syttyvä tuulensuojapaperi tai -levy. Vanhoissa rakennuksissa ullakko-onteloihin on yleensä kerääntynyt pölyä, joka syttyy helposti. 55 Läpiviennit ja säleiköt Ilmanvaihtolaitteiden säleiköt aiheuttavat riskin, koska niiden kautta kulkevat ilmavirtaukset voivat imaista liekin rakenteisiin yllättävän kaukaa. Säleikköjen

57 56 takana saattaa myös olla syttyviä tarvikkeita ja rakenteita. Ilmanvaihtolaitteet onkin tarvittaessa pysäytettävä ja aukot tukittava. Säleikköjen läheisyydessä tulee avoliekin käytössä noudattaa erityistä huolellisuutta, koska kaasupolttimen liekki voi ulottua 1,5 metrin päähän tai tuulen vaikutuksesta pidemmällekin. Seinien ja kattojen läpivientien osalta tulee tarkastaa samat vaaraa aiheuttavat rakenteet kuin ulkoseinissä ja yläpohjissa. Kattotyömaan riskipaikat Työkohteen riskipaikkoja ovat muun muassa: yläpohja ja sen ontelot läpiviennit piipunjuuret tuuletusputket ilmanvaihtoaukot kattokaivot antennien jalustat seinä- ja räystäspellitysten sekä levytysten ja panelointien taustat. Näihin liittyvissä työvaiheissa kannattaa harkita vaihtoehtoisia työmenetelmiä. Ullakko-, tuuletus- ja muut välitilat tarkastetaan ja suojataan tarvittaessa. Ylösnostoissa avoliekkiä ei saa käyttää 1,5 metriä lähempänä ilmanvaihtolaitteiden aukkoja tai vaaka- ja pystyrakenteiden yhtymäkohtia. Turvavinkki: Aukot, reiät, läpiviennit ja muut raot tulee tarkastaa ja tukkia tilapäisellä tulityöpaikalla ja sen välittömässä läheisyydessä.

58 12.2 Tulityöt asunto-osakeyhtiössä Mika Jäntti, tekninen päällikkö, Helsingin seudun isännöitsijät Oy ISA 57 Taloyhtiöissä tehdään vuosittain runsaasti erilaisia tulitöitä. Työ vaatii työnsuorittajalta ja luvan myöntäjältä hyvää perehtyneisyyttä työkohteen vaatimien tulitöiden suojaustoimiin ja asuinkäytössä olevien rakenteiden riskeihin. Työ edellyttää myös ennalta suunnittelua ja riskitekijöiden kartoittamista, mikä on taloyhtiön vastuulla. Asuinrakennuksissa tulitöitä tehdään hyvinkin monipuolisesti; esimerkiksi vesikaton tai sokkelin vedeneristystyöt, kylpyhuoneremonttien putkimuutokset, vesivahinkojen putkikorjaukset tai kaukolämpökeskusten uusimistyöt. Työtä ja sen haasteellisuutta lisäävät rakennuskannan moninaisuus ja vaihteleva ikä. Tilankäyttäjien ja ylläpitohuoltoon osallistuvien henkilöiden turvallisuusmyönteisestä asenteesta ja asiantuntijuudesta on paljon hyötyä. Tällöin tulitöiden suorittamiseen suhtaudutaan oikealla tavalla ja turvallisuusvaatimuksia pidetään korkealla. Kannattaa muistaa, että rakennuksissa ja niiden irtaimistoissa on usein ihmisten koko omaisuus, eikä sovi unohtaa rakennuksessa olevia ihmisiä. Ihmishenki ei ole millään korvattavissa. Tulitöiden ammattitaitoinen suorittaminen ja turvallisuuden huomioiminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Yksi tulipalo ja sen nokija hajuhaitat voivat aiheuttaa rakennuksen käyttäjille kohtuutonta haittaa ja seuraamuksia, joka vaikuttavat pitkään heidän jokapäiväiseen elämäänsä. Taloyhtiöissä tehtävien tulitöiden haasteellisuutta lisäävät rakennuskannan moninaisuus ja vaihteleva ikä.

59 58 Tilaajatahot Asuinrakennuksissa työn tilaajana toimii useimmiten taloyhtiön hallitus, isännöitsijä, tekninen isännöitsijä, huoltomies tai huoneiston osakkeenomistaja. Käytänteet riippuvat vuosien saatossa taloyhtiöön vakiintuneesta toimintatavasta. Varsinkin pienet taloyhtiöt huolehtivat omatoimisesti käytännössä kaikista yhtiön asioiden hoidosta, mutta suurissa taloyhtiössä esimerkiksi korjausremontteihin liittyvät asiat hoidetaan pääsääntöisesti ulkopuolisen palkatun isännöitsijätoimiston tai huoltoyhtiön toimesta. Voi kuitenkin olla tilanteita, joissa asuinhuoneiston osakkeenomistaja toimii työn tilaajana. Tällöin kyseessä on yleensä osakkeenomistajan omatoiminen huoneistoremontti, jossa tämä itse huolehtii remontin vaatimista urakoitsijahankinnoista ja työstä aiheutuvista kustannuksista. Ilta- tai yöaikaan tapahtuvat hätätyötilaukset tehdään useimmiten huoltoliikkeiden kautta. Taloyhtiöissä korjaustöiden kustannusten tulee olla maltilliset, koska varsinkaan hätätyötä ei ole budjetoitu vuotuisiin korjauskustannuksiin. Asuinhuoneistoja ja muita yhtiön tiloja on paljon, joten useissa paikoissa suoritetuista tulitöistä voi aiheutua kustannuksia hyvinkin paljon. Käytännössä tulityöt suoritetaan aina jonkin alan yrityksen toimesta. Hätätyöt tuovat omat riskinsä, sillä tuolloin lupaa työlle ei välttämättä ehditä hakemaan. Tällainen hätätyö voi olla esimerkiksi putkirikko. Luvan ehtona riskienarviointikatselmus Lupa työn suorittamiselle tulee useimmiten isännöitsijältä tai huoltoliikkeeltä. Hyvin harvoin työt voi suorittaa siten, että luvan voi myöntää itse itselleen. Valitettavasti tulityölupia myönnetään yhä myös isännöitsijätoimistojen asiakaspalvelupisteestä, mitä ei tulisi hyväksyä. Tällainen menettely vesittää hyvän tulityölupakäytänteen. Luvan myöntäjä ei tällöin edes tiedä, kuinka erheellisesti tuli toimineeksi. Tulityön suorittajien ei tulisi hyväksyä tällaista menettelyä vaan vaatia taloyhtiön edustaja kohteeseen suorittamaan riskienarviointikatselmus yhdessä työn suorittajan kanssa. Riskienarviointi on yhteistyötä tilaajan ja työn suorittajan välillä. Taloyhtiöissä tulityöluvan myöntäjänä voi olla myös yhtiön nimeämä turvallisuusvastaava, jolla on kelpoisuus luvan myöntämiseen. Useimmiten tällainen henkilö tuntee hyvin myös yhtiön erilaiset riskit ja osaa opastaa turvallisiin ja hätätilanteiden vaatimiin toimenpiteisiin.

60 Rakennusmateriaalien ja toimintaympäristön luomat riskit 59 Asuinrakennuksissa tulitöiden riskit ovat suuret. Useimmiten työkohteen ympäristössä on helposti syttyvää ja palavaa materiaalia. Asuinrakennuksen rakennusmateriaalit voivat sisältää vanhanajan tikkurappausta, pinkopahvia, purua, turvetta, meriheinää tai muuta helposti palavaa ainesta, joka samalla edistää palon nopeaa leviämistä. On myös huomioitava, että vanhan ajan putki- ja sähköläpiviennit eivät ole eristyksiltään nykymääräyksiä täyttäviä, joten niiden kautta palon leviäminen tilasta toiseen on nopeaa. Tilassa on useimmiten myös asukkaan irtaimistoa, joka on helposti syttyvää. Työn suorittamiseen on tullut uudenlaisia materiaaleja ja menetelmiä, joita voitaisiin käyttää tulitöiden sijaan, mutta syystä tai toisesta niitä ei aina käytetä. Riskienarvioinnissa on hyvä käyttää asuinrakennuksen edustajia, joilta löytyy hyvin laaja-alaista tietämystä rakennuksesta ja sen eri riskitekijöistä, kuten myös suojaustoimista. Asuinrakennuksessa työkohteen ympäristössä on usein helposti syttyvää ja palavaa materiaalia.

61 60 Suojautumisessa nykyaikaisia välineitä Jätehuoneissa, autosuojissa sekä ullakon ja kellarin julkisissa tiloissa on entistä enemmän nykyaikaista tekniikkaa, joka ilmoittaa tulipalon alusta. Laajojen LVI-, sähkö- ja märkätilojen peruskorjausten yhteydessä porraskäytäviin ja muihin julkisiin tiloihin asennetaan sähköverkkoon kytkettyjä palovaroitinjärjestelmiä. Ennen töiden aloittamista ne kytketään irti toiminnasta ja paikalle järjestään väliaikainen vartiointi. Järjestelmien irtiotosta sovitaan yleensä huoltoliikkeen kanssa, joka muutoinkin huolehtii järjestelmien määräaikaistarkastuksista. Peruskorjausten yhteydessä suojautumista parannetaan mm. lukituksen, hätäpoistumisen, palovaroittimien, savunpoiston ja palo-osastointien osalta. Kilpailun, alenevien kustannuksien ja uudistuvan tekniikan myötä myös asuntokohtainen sprinklaaminen tulee olemaan suuri edistysaskel. Asuinrakennusten peruskorjausten yhteydessä suojautumista parannetaan mm. lukituksen, hätäpoistumisen, palovaroittimien, savunpoiston ja palo-osastointien osalta. Tyypilliset suorittajat ja toimintaympäristöt Asuinrakennuksissa työt suoritetaan käytännössä aina jonkin ammattiliikkeen toimesta. Tällaisia toimijoita ovat muun muassa rakennusliike: parveke- ja raudoitustyöt maalausliike: maalinpoistotyöt kuumailmapuhaltimella

62 asfalttiliike: sokkelien bitumieristystyöt putkiliike: putkikorjaukset ja lämmönsiirron asennustyöt kaasulaitos: kaasuputkien kunnostustyöt energialaitos: kaukolämpötyöt kattoliike: vesikaton bitumikermityöt 61 Asuinrakennusten peruskorjausten yhteydessä tehdään runsaasti tulitöitä. Toimijoita voi olla useita kohteen vaatimusten mukaisesti. Peruskorjauksessa rakennusta korjataan yleensä pintaa syvemmältä, jolloin riskit vaurion syntymiseen, nopeaan leviämiseen ja henkilöloukkaantumisiin kasvavat. Pelastustoimet vaativat myös tavallista suurempia ponnisteluja, kun yhteisellä työmaalla on useita toimijoita. Korjauskohteena voi olla vesikatto, julkisivu, salaojat tai märkätilan muutostyöt. Kaikissa edellä mainituissa toimenpiteissä tarvitaan tulitöitä. Tämä edellyttää, että peruskorjausten tulityölupakäytänteistä on sovittu jo hyvissä ajoin suunnitelmaasiakirjoista lähtien. Suurissa rakennustyökohteissa vastuu tulityöluvan myöntämisestä ja valvomisesta siirretään useimmiten alkuvaiheessa urakoitsijalle tai valvojalle. Tilaajan edustajana toimiva isännöitsijä myöntää valtakirjalla tulityölupaoikeuden pääurakoitsijan vastuuhenkilöille. Valtakirjassa määritellään muun muassa, kuka tulityölupia myöntää, miten tulityöluvat dokumentoidaan ja arkistoidaan sekä kauanko valtakirja on voimassa. Valtakirjan myöntäjän tulee olla nimenkirjoitusoikeutettu, mikä selviää kaupparekisteriotteesta. Asuinrakennuksissa ei yleensä ole vakituisia tulityöpaikkoja ja siksi laikkaleikkausta sisätiloissa pyritään välttämään viimeiseen asti. Kipinäsuihku on erityisen Asuinrakennusten peruskorjausten yhteydessä tehdään runsaasti tulitöitä, kun rakennusta korjataan yleensä pintaa syvemmältä.

63 62 vaarallinen, ja laajemmissa peruskorjauksissakin työt suoritetaan tarpeen tullen ulkona. Kaasupitoisuuden mittaus tulee tarpeelliseksi vain silloin, kun työt suoritetaan maantason alapuolella huonosti tuulettuvissa tiloissa. Työn suorittajan vastuuvakuutusasiat kannattaa tarkistaa ennen työn tekemistä. Isännöitsijätoimistot valitsevat työn suorittajiksi urakoitsijoita, joiden tiedetään huolehtineen vakuutusturvasta ja yhteiskunnallisista velvoitteistaan. Urakoitsijavalintaperusteena voi olla myös valtakunnallinen palveluverkosto, kumppanuussopimus, tai urakoitsija on lähellä asiakasta ja lupaa nopean palvelun. Urakoitsijan valinnassa kannattaa olla tarkka, sillä useimmiten halvin työnsuorittaja ei toteuta työtä tilaajan haluamalla tavalla. Vastuuta työnaikaisesta vartioinnista ja jälkivartioinnista ei siirretä eteenpäin. Sekä työnaikaisesta että jälkivartioinnista huolehtii työn suorittanut ammattiliike. Vain harvoissa tapauksissa vartioinnista huolehtii joku toinen taho. Toimintamenettelystä on tällöin sovittu taloyhtiön edustajan kanssa, ja tuolloin kyseessä on jokin laajempi peruskorjaustoimenpide, jossa henkilöstöä käytetään työtehtäviin osaamisen, tehtävien ja palkkaluokan mukaan. Tulityöt dokumentoidaan ja arkistoidaan Taloyhtiömuotoisessa asumisessa kaikki päätökset tulee kirjallisesti dokumentoida ja arkistoida. Yleensä myönnetyt tulityöluvat toimitetaan isännöitsijälle, joka tallentaa ne taloyhtiön paperiseen tai sähköiseen arkistoon. Nykyisin on yleistä, että materiaali tallennetaan sähköisesti intrasivuille. Laajemmissa peruskorjauksissa luvan myöntämisestä tiedotetaan myös valvojaa ja asiakirjat tallennetaan osaksi työturvallisuuskansiota. On hyvin tavanomaista, että myönnetyt luvat kirjataan myös työmaakokouspöytäkirjaan. Tulitöiden tulevaisuus asuinrakennuksissa Asuinrakennuksissa tarvitaan ja suoritetaan tulitöitä myös tulevaisuudessa. Rakennusten ikääntyessä vahinkojen määrä lisääntyy. Putkiremontit ovat laajoja, vievät paljon aikaa ja kustannukset suuria, joten niiden toteuttamista suunnitellaan huolella ja joissakin tapauksissa työn toteutuksen aloitusta odotetaan entistä pidempään. Putket rikkoutuvat, kun sitä vähiten osaa odottaa, ja myös rakenteiden avaukset sekä korjaukset voivat vaatia nopeita toimia. Tuolloin tulitöitä jou-

64 dutaan tekemään ennalta suunnittelemattomasti ja riskienarvioinnin suorittaa vain työn toteuttaja. Näiden ennalta arvaamattomien tulitöiden ja muunlaisten rakennusteknisten hätätöiden osuus on kansantaloudellisesti suuri, sillä Finanssialan Keskusliiton keräämien tietojen mukaan vakuutusyhtiöillä on vuosittain jo noin yritysten vuotovahinkoa. Näistä aiheutuvat vuotovahinkokorvaukset ovat kasvaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 70 M :n (+75 %). Yrityksille korvattujen vuotovahinkojen määrät ovat nousseet noin kappaleeseen (+40 %). Vahinkotrendi on kasvava, mikä tarkoittaa lisää työtä myös ammattilaisille. 63 Tutkimusten mukaan suurimpana vuotovahingon aiheuttajana on viemäriputkisto, astianpesukone ja kylmä käyttövesiputkisto. (Lähde: Vuotovahinkoselvitys ) Palon leviäminen asuinrakennuksissa Palon leviäminen ilmastointi-, sähkö- ja putkikanavia pitkin Ilmassa olevan remonttipölyn seurauksena Rakennuksen pinta-, eristys- ja muun rakennusmateriaalien kautta Auki jätettyjen palo-osastoivien ovien ja parvekkeiden ovien kautta Huputuksen seurauksena (julkisivuremontti), puhtaan ilman saanti ja savun poisto rajoitettua. Riskirakenteita taloyhtiöiden remonteissa.

65 64 Parvekkeilla tehdyt tulityöt aiheuttavat valitettavan usein tulipalon, joka tuulen vaikutuksesta leviää ulkoseinän ja räystäänaluslautojen kautta yläpohjaontelotilaan ja aiheuttaa mittavat vahingot. Miksi vahinkoja ja läheltä piti -tilanteita tapahtuu? Käytännössä kaikki tulitöitä tekevät ovat suorittaneet tulityökurssin. Hyvin harvoin taloyhtiöiden työkohteissa tulee esille vanhentuneita tulityölupia tai että töitä tehtäisiin ilman lupaa. Toisinaan lupa voi mennä umpeen pitkäkestoisen työsuoritteen aikana, jos lupien määräajat on pidetty kohtuullisina. Pääsääntöisesti taloyhtiöiden tulitöiden suorittajana on ammattiliike, joka on huolehtinut työn vaatimista ammattikelpoisuuksista. On kuitenkin havaittu, että huono asennekulttuuri ja työkiireet lisäävät edelleen huolimattomuutta ja alentavat turvallisuusmyönteisyyttä. Paljastuu, että vaihtoehtoisia toteutustapoja ei huomioida, tulityöpaikkoja ei puhdisteta eikä yksinkertaisia ja helppoja suojausvälineitä käytetä. Ympäröivät tilat jäävät usein tarkastamatta. Tulitöistä on kirjattu asioita töitä suorittavien yritysten tulityösuunnitelmaan sekä taloyhtiöiden pelastussuunnitelmiin. Näihin perehtymistä laiminlyödään. On havaittu, että rakennukselle laadittuun pelastussuunnitelmaan ja tulityösuunnitelmaan perehtyminen veisi paljon aikaa, jota ei yleensä ole. Ongelmana voi myös olla, ettei edes tiedetä keneltä suunnitelmat löytyvät, kun vaihtoehtoja on monia. Ovatko asiakirjat lämmönjakohuoneessa, erillisvarastossa, huoltoliikkeessä, isännöitsijätoimistossa vai hallituksen jäsenellä? Käytänteet vaihtelevat taloyhtiökohtaisesti. On myös ilmennyt, että työnsuorittaja ei ole tehnytkään tulitöitä vuosiin, joten tietämys ja taito työn suorittamiseen ovat vuosien varrella hävinneet. Kielimuuri on harvoissa tapauksissa työn esteenä. Tulityölupaa ei voi kuitenkaan myöntää, mikäli ei olla varmoja sovittujen asioiden molemminpuolisesta ymmärtämisestä. On myös ilmeistä, että tieto vahinkotapahtumista ja niiden opista ei saavuta kaikkia osapuolia. Näin ollen ne eivät opi, joiden pitäisi. Määräaikaistarkastukset ja vuotuiset tarkastukset Taloyhtiön pitää huolehtia muun muassa ilma- ja savuhormien määräaikaistarkastuksista sekä niiden kunnossapitotoimista. Asuinrakennuksen huoltokirja ja

66 sen säännöllinen päivittäminen onkin keskeisessä osassa myös tulitöiden yhteydessä suoritettujen toimenpiteiden turvallisessa toteutuksessa. Savunpoistot, palovaroitinjärjestelmät, poistumisteiden esteettömyys ja moni muu asia ovat keskeisessä roolissa turvallisen tulityön suorittamisessa. Mikäli tulityön suorittaja havaitsee olennaisia puutteita asuinrakennuksen turvallisuudessa, tulee hänen ilmoittaa tästä hallitukselle, isännöitsijätoimistoon, huoltoyhtiöön ja muille keskeisille asianomaisille. Lakisääteisesti keskeisten osapuolien yhteystiedot tulee löytyä porraskäytävän infotaululta. Ilmoituksen tekemistä ei tule vähätellä. Taloyhtiöiden turvallisuusriskit sijoittuvat ilta- ja yöaikaan, jolloin rakennus on asuttu. Pääsääntöisesti ammattilaiset suorittavat tulityöt päiväaikaan, joka on luonnollisesti riskittömämpi kuin muu ajankohta. Taloyhtiöissä suoritettavien tulitöiden vahinkoseuraamukset voivat olla merkittäviä niin omaisuuden kuin ihmishenkien osalta. Onkin erityisen tärkeää kartoittaa ennalta tulitöiden riskit ja pohtia suojaustoimenpiteet sekä varmistua alkusammutustoimien riittävyydestä, hätäilmoituksen tekemisestä, palon rajoittamisesta ja osastoimisesta sekä muun toimintaympäristön varoittamisesta. Myös jälkivahinkojen torjuntatoimet on hyvä tehdä ennalta riskinarvioinnin pohjalta. 65

67 66 Esimerkki Tulityöstä aiheutunut tulipalo remonttitöiden yhteydessä Vesivahinko 4. kerroksen asuinhuoneistossa. Purutäytteisessä välipohjassa wc-istuimelle johtavassa vesiputkessa on kylmävesiputken pistesyöpymä. Rakennusliike suojaa huoneiston lattiat, irrottaa wc-istuimen ja avaa istuimen alta betonilattian. Purutäyte tulee esille, ja täytettä poistetaan vuotopaikan löytämiseksi. Vuotokohta löytyy. Vanhassa rakennuksessa ei ole huoneistokohtaisia sulkuventtiileitä, joten linjasulut joudutaan sulkemaan kellaritilasta vedentulon pysäyttämiseksi. Kohteeseen tilataan putkimies, joka tulee ripeästi paikalle. Hän toteaa lattiarakenteen sisällä olevan putken vuotokohdan ja hakee autostaan korjauksen edellyttämän kaluston, kaasuhitsausvälineet ja alkusammutuskaluston. Putkimies ei näe estettä turvalliselle työn suorittamiselle ja ryhtyy työhön. Hän kastelee bideesuihkulla purulastut, asettaa alkusammutuspeitteen putken taakse ja hitsaa. Kahden minuutin kuluttua kuuluu wc:stä porraskäytävään kova huuto: Tuli on irti! Soittakaa palokunta! Välipohjan purueristeet ovat syttyneet, ja savua tupruaa jalkalistojen taustasta huoneen perältä. Asukas hätääntyy ja tulee pois asunnosta. Tulipalo leviää lautalattian ja betonipalkiston välissä keittiön suuntaan. Palokunta tulee suurella joukolla paikalle, irrottaa kiinteät kaapistot, avaa moottorisahalla lautalattiat, sammuttaa palavat purueristeet ja vie ne ulos peltiastioissaan. Pois lähtiessään palokunta kiittää etukäteen tehdyistä lattiasuojauksista. Wc:n 0,5 m 2 lattia-avauksesta tulikin laaja huoneistoremontti haju- ja nokivaurioineen. Lähtökohta oli, että vuotopaikka oli näkyvissä herkästi syttyvän materiaalin vieressä, sulkujen kiinnilaiton jälkeen putki ei enää vuotanut ja pyydettäessä rakennusliike olisi avannut rakenteita enemmän.

68 12.3 Tulityöt kauppakiinteistössä Petri Käyhkö, turvallisuuspäällikkö, Kesko 67 Kauppakiinteistössä tulitöitä voidaan tehdä useista eri syistä. Tulityöt voivat liittyä rakenteellisiin muutoksiin, kylmälaitekorjauksiin tai esimerkiksi kiinteistössä tehtäviin kunnostus- ja muutostöihin. Kaupalle palo- ja pelastusturvallisuus on tärkeä asia. Kaupalla ei ole varaa riskeerata asiakkaiden ja henkilökunnan terveyttä tai henkeä. Toiminta ei saa keskeytyä suunnittelemattomasti eikä tulityöstä haluta häiriötä kaupan normaalille toiminnalle. Edellä mainituista syistä johtuen asiakasitiloissa tulityöt tulee ajoittaa ensisijaisesti ajankohtiin, jolloin asiakkaita ei ole paikalla. Vastuu tulitöistä riippuu muun muassa mahdollisiin vuokrasopimuksiin kirjatuista vastuista ja siitä, kuka omistaa kiinteistön. Kaupalla on oma intressinsä, että tulityö suoritetaan asianmukaisesti eikä ohjeiden noudattamisesta ja huolellisuudesta poiketa. Toimintaympäristö Kauppakiinteistöissä on muualla tehtäviin tulitöihin nähden poikkeuksellista se, että siellä voi olla tulitöiden aikaan runsaasti asiakkaita. Ympäristö pitää suojata tai tyhjentää riskeistä riippuen. Mikäli asiakkaita on paikalla, pitää vielä erikseen arvioida, tarvitseeko asiakkaiden opastukseen varata ylimääräinen resurssi. Tämä siksi, että asiakas ei välttämättä ymmärrä tulityöhön liittyvää riskiä omalle kohdalleen eikä tyypillisesti odota tai ole varautunut vaaratilanteisiin kaupassa. Asiakas olettaa, että hän voi asioida kaupassa normaalisti kuten ennenkin. Riskit kiinteistön sisällä tehtävissä tulitöissä voivat liittyä esimerkiksi puutteelliseen suojaukseen, jolloin karkaava kipinä voi aiheuttaa palovaaran, tai huolimattomaan tulityövälineiden käyttöön, joka vaarantaa ympäristössä olevan vaihto- ja käyttöomaisuuden tai asiakkaat ja työntekijät. Lisäksi huolimattomasti suoritetut valmistelut saattavat työsuorituksen yhteydessä aiheuttaa väärän palohälytyksen, kun silmukka tai silmukoita on jäänyt kytkemättä irti työsuoritteen ajaksi. Riskejä hallitaan tekemällä tulityösuunnitelma asianmukaisesti ja huolellisesti kohteen ominaispiirteet huomioiden. Ei oiota, ei mennä rutiinilla eikä oleteta. Omat havaintoni ovat, että asenne vaihtelee, mutta asenne myös ratkaisee.

69 68 Materiaalit Lattia-, katto- ja seinäpinnat ovat pääsääntöisesti vaikeasti syttyviä materiaaleja. Vaihto-omaisuudessa on tuotteita, joissa syttymisominaisuudet vaihtelevat huomattavasti. Tästä johtuen työn suunnittelu ja toteutus tulee tehdä huolellisesti. Suojaustoimenpiteet ja työn toteutustapa ovat keskeisessä asemassa. Kaupoissa suositaan vaihtoehtoisia menetelmiä, mitkä eivät edellytä tulityölupaa. Menetelmät Työt tulisi pyrkiä valmistelemaan etukäteen mahdollisimman hyvin, jotta kaupassa ei tarvitse tehdä tulitöitä tai suoritteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Esimerkiksi katkaisemissa voidaan käyttää muita tapoja kuin katkaisulaikkaa. Kaupassa käytetyt tulityömenetelmät ovat samoja kuin muissakin kohteissa. Suojaamisessa käytetään kipinäsuojakankaita, jotka asetetaan niin, että kipinät eivät pääsisi ottamaan kiinni palavasta materiaalista. Kattotulityöt kaupassa ovat oma työnsä, ja ne toteutetaan kattotulitöiden edellyttämien vaatimusten mukaan. Julkisissa tiloissa työskenneltäessä on huomioitava myös siellä asioivien ihmisten turvallisuus.

70 Ote kaupan tulityöohjeesta: Tämän tulityöohjeen tavoitteena on opastaa kiinteistön käyttäjiä, kiinteistössä tilapäisesti työskenteleviä sekä kiinteistönomistajaa toimimaan siten, että kiinteistössä on turvallista. Tavoitteena on välttää mahdolliset palonvaaratilanteet määrittelemällä selkeät toimintaohjeet tilanteisiin, joissa vaaratilanne saattaa syntyä. Tavoitteena on, että toiminta kiinteistössä voi jatkua katkeamatta kenenkään henkilöturvallisuutta vaarantamatta. 69 Esimerkki Olemme välttyneet suurilta vahingoilta kauppakiinteistöissä, mutta törmänneet esimerkiksi kattotulitöissä muutaman kerran tilanteisiin, joissa nestekaasupoltin on jätetty puhaltamaan lepoliekillä yksin, ilman valvontaa. Eräässä tapauksessa kattotulitöitä tehneet olivat huolimattomia tupakoinnin suhteen, minkä seurauksena katolla olleen jätelavan sisältö syttyi palamaan. Kaupan toiminta keskeytyi noin tunnin ajaksi. Omalta kohdaltani muistan menneisyydestä tapauksen, jossa tulityötä tehnyt käytti huolimattomasti katkaisulaikkaa ja kipinäsuihku lensi myymälään. Suihku ei onneksi osunut mihinkään tai kehenkään. Keskeytin työn heti ja muistutin ohjeiden mukaisesta toiminnasta. Tyypillisin seuraus huolimattomuudesta on väärä palohälytys. Työn suorittaja ei ole huolehtinut kiinteistöhuollon kanssa paloilmoitinjärjestelmän silmukan tai silmukoiden irtikytkennästä työn ajaksi. Minulla on myös tuntemus, että jälkivartiointia ei pidetä tarpeeksi tärkeänä. Ilmeisesti sen merkitystä ei ymmärretä, koska aiheesta joutuu muistuttamaan ja tekemistä valvomaan. Turvavinkki: Valmistaudu. Suunnittele. Ole korostetun huolellinen. Tunne toimintaympäristö. Älä oleta, vaan varmista. Tee yhteistyötä kaupan kanssa. Check, check ja check!

71 Tulityöt hoitolaitoksessa Anna Tamminen, turvallisuuspäällikkö, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Hoitolaitoksella tarkoitetaan tiloja, jotka ovat ympärivuorokautisessa käytössä ja joissa on hoidettavia tai eristyksessä olevia ihmisiä (Suomen rakennusmääräyskokoelma). Sairaalat, terveyskeskukset ja vanhainkodit ovat sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksia. Kaikki laitoksissa tehtävä työ tähtää potilaiden ja asiakkaiden hoidon turvallisuuteen. Laitoksissa olevat potilaat tai asiakkaat ovat hoitohenkilökunnan vastuulla esimerkiksi palohälytystilanteessa. Useissa laitoksissa potilaat ovat hyvin huonokuntoisia eivätkä kykene omaehtoiseen poistumiseen edes henkilökunnan opastamana, vaan heidän evakuointiinsa tarvitaan riittävästi henkilökuntaa sekä sänkyjä ja evakuointilakanoita. Monet potilaiden ja asiakkaiden hoitoon vaikuttavat turvallisuusriskit liittyvät kiinteistöjen kuntoon. Turvallisen toiminnan ylläpitämiseksi hoitolaitosten kiinteistöjä on jatkuvasti huollettava ja tiloja remontoitava. Hoitolaitoksissa tehtävät tulityöt liittyvätkin ennen kaikkea tilojen korjauksiin. Lisäksi terveydenhuollon laitoksissa myös hoitohenkilökunta saattaa tehdä tulitöitä liittyen potilaan hoidon apuvälineiden valmistamiseen. Kuntoutuslaitoksissa tulitöitä saattavat tehdä myös potilaat tai asukkaat.

72 Toimintaympäristö ja menetelmät Laitosten kunnossapito edellyttää tekniseltä henkilökunnalta tulitöiden tekemistä. Laitoksissa hitsataan putkia, saranoita ja metallirakenteita. Korjaus- ja uudisrakentamiseen voi liittyä myös kattotulitöiden tekemistä. Tulitöitä tehdään sekä vakituisilla että tilapäisillä tulityöpaikoilla. Tulitöiden määrä riippuu hyvin paljon hoitolaitoksen koosta, kunnosta ja korjaustarpeesta. Esimerkiksi suuressa sairaalassa tilapäisiä tulityölupia myönnetään viikoittain. Hoitolaitoksen turvallisuuden ylläpitämiseksi tilapäisten tulityöpaikkojen sijainti tulee suunnitella tarkoin. Tulityövalvontaan tulee panostaa riittävästi. Paloturvallisuusriskit on arvioitava erityisesti hoitolaitoksen toiminnan näkökulmasta. Hoitolaitoksilta edellytetään tulityösuunnitelmaa, joka tulee saattaa kaikkien tulitöitä tekevien tietoon. Tulityösuunnitelmassa on lueteltu vakituiset tulityöpaikat. Laitokseen on yleensä nimetty vastuuhenkilö, joka voi myöntää tulityölupia. Korjaus- ja uudisrakentamisesta vastaava henkilö, esimerkiksi projektipäällikkö, vastaa myös tulitöiden toteuttamisesta. Hoitolaitoksissa saatetaan tehdä pienimuotoisia tulitöitä myös toimintaterapiassa ja sädehoidossa. Toimintaterapeutit valmistavat potilaille ortooseja (lastoja). Ortoosit ovat pääsääntöisesti käsitukia ja asentohoitolastoja reuma- ja kirurgiapotilaille. Ortoosit valmistetaan matalalämpömuovista, joka pehmitetään vesihauteessa. Tiettyihin ortoosin kohtiin tarvitaan enemmän kuumennusta ja silloin käytetään kuumailmapuhallinta muutaman sekunnin ajan. Kuumailmapuhaltimen käyttö on ortooseja valmistavan toimintaterapeutin päivittäistä työtä ja edellyttää tulityökorttia. Käytettävät kuumailmapuhaltimet hankitaan erityisliikkeistä. Ortoosien valmistamistila tulee suunnitella turvalliseksi huomioiden esimerkiksi sammutusvälineet, materiaalien säilytys, ilmaisimen sijainti, vaikka tila ei varsinaisesti tulityöpaikka olisikaan. Toimintaterapian lisäksi sädehoidon muottien ja maskien lisämuotoilussa käytetään jonkin verran kuumailmapuhallinta paikallisesti. 71 Erityispiirteet Hoitolaitoksissa tehtäviin tulitöihin liittyy erityispiirteitä, jotka täytyy ottaa huomioon. Tilapäisillä tulityöpaikoilla työskentelevien ulkopuolisten työntekijöiden tulee noudattaa tietosuojamääräyksiä. Hoitolaitoksissa saattaa olla potilaita tai asiakkaita, jotka eivät saa päästä käsiksi terävään materiaaliin, esimerkiksi työ-

73 72 kaluihin. Lukituksissa ja varastoinnissa tulee ehdottomasti noudattaa tilaajan ohjeita. Paloturvallisuusriskit ovat suuret, kun kiinteistössä hoidetaan tai asuu autettavia henkilöitä. Hoitolaitokset on yleensä varustettu automaattisella paloilmoitinjärjestelmällä. Monissa hoitolaitoksissa on myös automaattinen sammutusjärjestelmä. Automaattisen paloilmoitinlaitoksen irtikytkentä tilataan paloilmoitinlaitteen hoitajalta. Irtikytkennät tulee tehdä mahdollisimman lyhytaikaisiksi, joten toistaiseksi määriteltyjen irtikytkentöjen sijaan tulee käyttää päiväkohtaisia tiettyyn kellonaikaan asti tehtäviä irtikytkentöjä. Haasteena hoitolaitosten kunnossapidossa on viestintä. Automaattisen paloilmoittimen irtikytkentä saattaa unohtua, jolloin turha palohälytys aiheuttaa turvallisuusriskin. Useat turhat hälytykset heikentävät hälytyksiin reagoimista, jolloin oikeassa palotilanteessa alkusammutusta ja evakuointia ei ehkä aloiteta riittävän ripeästi. Irtikytkentäaikojen venyminen lisää paloriskiä. Irtikytkentöjen ajaksi on varauduttava esimerkiksi turvakierroksilla. Paloilmoittimien tulee ehdottomasti olla käytössä yöllä, jolloin potilaat ovat pienen hoitohenkilökuntamäärän vastuulla. Hoitolaitoksissa on usein varastoituna useita paloa kiihdyttäviä kaasuja ja kemikaaleja.

74 Esimerkkejä Sairaalan kellarikerroksessa sijaitsevassa teknisessä tilassa hitsattiin metallirakenteita. Hitsauksen aiheuttama käry levisi ilmastointiputken kautta viereiseen tilaan, jossa paloilmaisin reagoi ja hälytti. Pelastuslaitos saapui paikalle ja varmisti, että tulitöiden tekeminen oli aiheuttanut hälytyksen. Teknisen tilan ja tilojen ulkopuolisen käytävän paloilmaisimet oli irtikytketty, mutta viereisen tilan ei. 2. Hoitolaitoksen remonttityömaalla tehtiin tulitöitä. Tulityöt aiheuttivat erheellisen palohälytyksen, koska tulitöiden aloittamisesta ei ollut ilmoitettu eteenpäin eikä paloilmaisimia ollut irtikytketty. Palohälytys hankaloitti hoito-osastojen työtä ja pelästytti asiakkaita. 3. Laitoksen kattotulityöt jouduttiin keskeyttämään tulityövartioinnin ja sammutusvälineiden puuttumisen takia. Tulityöntekijällä oli tulityökortti, mutta kirjallinen tulityölupa puuttui.

75 Tulityöt oppilaitoksessa Tomi Mansikkamäki, turvallisuuspäällikkö, Vaasan yliopisto Oppilaitosympäristö asettaa tulitöiden turvalliselle suorittamiselle erityisiä haasteita lähinnä opetustoiminnan luonteesta johtuvan, toiminnan heterogeenisyyden vuoksi. Opetustoiminta voidaan jakaa karkeasti perusopetuslain mukaiseen ensimmäisen asteen opetukseen sekä tämän jälkeisiin toisen- ja korkea-asteen opetuksiin. Perusopetuksen kohderyhmä koostuu yleensä alaikäisistä lapsista, kun taas toisen ja korkea-asteen opetuksen kohderyhmä puolestaan pääsääntöisesti täysi-ikäisistä henkilöistä. Opiskelijoihin liittyvän monimuotoisuuden lisäksi opetusta järjestävien organisaatioiden kokonaisturvallisuuteen vaikuttaa henkilöstön moninaisuus. Opetusympäristössä toimii luonnollisesti opettajakoulutuksen saaneita varsinaiseen opetustoimintaan keskittyneitä henkilöitä, mutta heidän lisäkseen opetustoimintaa harjoittavassa kiinteistössä vaikuttaa yleensä myös lukuisa määrä siivoustoiminnasta, ruokahuollosta, kiinteistönhoidosta ja kouluterveydenhoidosta vastaavia henkilöitä, joista osa voi olla myös äidinkieleltään valtaväestöstä poikkeavia. Yhteinen ja huomion arvoinen riski erilaiselle oppilaitoksille on se, että niissä oleskelee tulitöiden suorittamisen aikana usein huomattava määrä ihmisiä. Toimintaympäristö Opetuslaitoksissa tulitöiden suorittamisen turvallisuutta tulisi tarkastella sen mukaan, mitä aineita kyseisessä oppilaitoksessa (tai korkeakoulussa) opetetaan, minkälainen on opetuksen kohderyhmä (alakouluikäiset, täysi-ikäiset, erityisryhmät jne.) ja mitä muita mahdollisesti organisaation ulkopuolisia vaikuttumia toimintaan saattaa liittyä. Tällaisia ulkopuolisia vaikuttimia voivat olla erinäiset yhteistyökumppanit, opetuskiinteistöjen välittömässä läheisyydessä toimivat muut organisaatiot, toiminnanharjoittajat jne. Perusopetuslaki, ammattikorkeakoululaki sekä yliopistolaki painottavat jokainen opetusympäristön turvallisuutta sekä oppilaiden ja opiskelijoiden oikeutta turvalliseen oppimisympäristöön. Toiminnan harjoittajan on huolehdittava kaikissa olosuhteissa, ettei opetustoiminnasta tai siihen liittyvistä oheistoiminnoista aiheudu vaaraa opiskeluympäristölle tai opiskelijoille, eli näin ollen vastuu on

76 opetusta järjestävällä organisaatiolla ja viime kädessä kyseisen organisaation toimintaa johtavalla rehtorilla. 75 Opetushenkilöstön vastuista Perusperiaatteet oppilaitosympäristössä suoritettavissa tulitöissä ovat samat kuin missä tahansa muussakin ympäristössä. Ensinnäkin tulitöiden tekeminen on oltava aina selkeästi ohjeistettu, ohjeiden jalkautuksesta täytyy huolehtia siten, että ohjeiden sisältö tulee kaikille tulitöihin osallistuville riittävän tutuksi, ja ohjeiden mukaisten toimintatapojen noudattamista tulisi lisäksi valvoa nimettyjen henkilöiden toimesta. Ohjeissa on syytä määritellä selkeästi, mitkä työt luetaan tulityökorttia sekä ohjeen mukaista menettelyä vaativiksi tulitöiksi, millä edellytyksillä tulitöitä voidaan suorittaa sekä kuka ylipäänsä saa tulityöhön ryhtyä. Yhtenäinen ja riittävän selkeä ohjeistus on tulitöiden turvallisen suorittamisen perusta. Riippumatta koulutusjärjestelmän mukaisesta oppilaitoksen tasosta ei opetushenkilöstön vastuuta suhteessa opetettavaan ryhmään voida koskaan vähätellä. Opettaja on yhtäläisesti vastuussa omasta opetusryhmästään, koostui ryhmä sitten alakouluikäisistä lapsista tai aikuisopetukseen osallistuvista täysi-ikäisistä. Opettaja vastaa omien opetusmenetelmiensä ja -tapojensa turvallisuudesta. Hän on hyvin pitkälle vastuussa myös opetustilanteesta aiheutuneen, jo tapahtuneen vahingon tai onnettomuuden rajoittamisesta. Opettajan tai muun opetustehtävässä olevan tulee tunnistaa ja tiedostaa opetustilojen riskitekijät oppilaita ja opiskelijoita paremmin, ja jokaisen opetusta toteuttavan pitää tietää, minne ammattiapu esimerkiksi onnettomuustilanteessa ohjataan, mistä löytyvät lähimmät alkusammutusvälineet, ensiaputarvikkeet jne. Poikkeuksen opettajan vastuuseen muodostaa kuitenkin opetustilanteessa jonkin opetukseen osallistuvan henkilön tahallinen vaaraa-aiheuttava toiminta, opettajan antamien määräysten ja ohjeistuksien tahallinen rikkominen tai muu vastaava toiminta. Tietyissä oppilaitoksissa suoritetaan tulityöksi katsottavia töitä, kuten hitsausta, kulmahiomakoneen käyttöä, metallinkatkaisua ja polttoleikkausta, osana opetusta, ja näissä tilanteissa opettajan vastuu sekä kaikkien vastuu organisaation tulityöohjeiden noudattamisesta korostuvat entisestään. On aina muistettava, Yhtenäinen ja riittävän selkeä ohjeistus on tulitöiden turvallisen suorittamisen perusta.

77 76 että opetukseen osallistuvat henkilöt ovat vasta oppimassa ja opettelemassa erilaisia asioita ja työtapoja, eikä heiltä voida näin ollen missään olosuhteissa edellyttää samaa tietämystä ja ymmärrystä esimerkiksi toiminnan aiheuttamista vaaroista kuin alan varsinaisilta ammattilaisilta. Toisaalta opetustilanteeseen liittyvien tulitöiden tekeminen antaa oivan tilaisuuden opettajalle havainnollistaa uusille tuleville ammattilaisille turvallisten työtapojen merkitystä sekä erityisesti vahinkojen torjumiseksi suunniteltujen henkilökohtaisten suojainten oikeaa käyttöä. Tulitöiden ohjeistamisen tärkeydestä Paitsi oppilaitoksen omat opiskelijat myös organisaation henkilökunta sekä ulkopuoliset joutuvat ajoittain tekemään tulityöksi katsottavia töitä oppilaitoskiinteistöissä. Tällöin erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että organisaation tulityölupia myöntämään oikeutettu henkilö varmistaa, että tulityön tekijällä on voimassaoleva tulityökortti ja tulityön vartija osaa käyttää alkusammutuskalustoa, ja näiden lisäksi tulityön myöntäjän tulee itse vielä tutustua erityisesti tilapäiseen tulityöpaikkaan ja suorittaa paikan päällä huolellinen katselmus yhdessä tulityön tekijän sekä tulityön vartijaksi nimetyn henkilön kanssa. Vasta kaiken ollessa kunnossa voi tulityöluvan myöntäjä myöntää luvan tilapäisen tulityön tekemiseksi. Lupa pitää aina antaa kirjallisena, ja siinä tulee määritellä tarkasti, millä paikalla lupa oikeuttaa tulitöitä tekemään, kenet lupa mainittuihin töihin oikeuttaa ja millä aikavälillä luvan mukaisia tulitöitä saadaan tehdä.

78 Oppilaitoskiinteistöissä on yleisesti toimintaa arkisin kello välisenä aikana, ja näin ollen tulityölupien myöntämisessä tulisikin pyrkiä siihen, että tulityöt suoritetaan mieluiten kello välisenä aikana. Tämä siitä syystä, että kello 14:n jälkeen mahdollisesti kytemään jäänyt palopesäke mitä todennäköisimmin vielä huomataan, kun kiinteistössä on normaalitoimintaa käynnissä. Työntekijöiden lähdettyä kotiin kello 16:n jälkeen voi mahdollisesti tulityön tekijältä ja erityisesti tulityön vartijalta huomaamatta jäänyt palonalku levitä peruuttamattomasti. Harvinaista ei ole, että sopivissa olosuhteissa palopesäke kytee huomaamattomana esimerkiksi rakenteiden suojassa tunteja ennen kuin se on kasvanut riittävästi, että se voidaan havaita. Tulityöluvan antajan tulee varmistaa myös oikeanlaisten sammuttimien varaaminen tilapäiselle tulityöpaikalle, ja erittäin hyvä ratkaisu esimerkiksi oppilaitosmaailmassa on hankkia siirreltävä tulityökärry, jossa on valmiina riittävän tehokkaat alkusammuttimet. Tällainen kärry on helppo kuljettaa haluttuun kohteeseen. Lisäksi erillinen sammutuskärry mahdollistaa sen, ettei jatkossa tarvitse enää lainailla alkusammuttimia toisesta pisteestä, jolloin myös sammuttimien palauttamisen unohtuminen voidaan minimoida. Kaikista varotoimenpiteistä huolimatta tulipalo saattaa syttyä ja levitä oppilaitoskiinteistössä suoritetun tulityön johdosta. Tällaisia tilanteita varten tulee ennakolta pohtia tarvittavia toimenpiteitä: 77 Millä tavalla vaarasta voidaan varoittaa riittävän kattavasti, jotta lisävahingoilta vältytään? Mitkä ovat ensisijaiset toimintaohjeet, jotka rakennuksessa oleville tiedotetaan? Onko rakennuksen jokaisessa osassa alkusammutustaitoista henkilökuntaa kaikkina aikoina? Tuntevatko sekä henkilökunnan edustajat että oppilaat/opiskelijat oikeat toimintatavat palohälytystilanteessa? Riittävän huolellinen ennakkovalmistelu, ohjeiden huolellinen suunnittelu sekä niiden noudattaminen varmistaa pääsääntöisesti turvallisten tulitöiden suorittamisen myös oppilaitoskiinteistöissä.

79 Tulityöt teollisuuslaitoksessa Mikko Parikka, palopäällikkö, Stora Enso Teollisuudessa esiintyy kaikkia tulitöiden muotoja ja menetelmiä. Teollisuusympäristössä on monenlaisia tiloja, joissa joudutaan tulitöiden vaarojen arviointiin. Tämä asettaa erityisvaatimuksen teollisuuslaitoksen tulityöprosessille ja sen valvonnalle. Suuressa teollisuuslaitoksessa tehdään vuodessa jopa tilapäistä tulityötä. Suuren vahinkoriskin takia teollisuuslaitoksessa on määritelty selkeät vastuut tulitöiden turvallisesta toteuttamisesta ja tulityöprosessien valvonnasta. Organisaatioissa vastuu tulityöprosessista on määrätty tehtävänkuvaan esimerkiksi turvallisuus- tai teollisuuspalopäällikölle. Henkilön tehtäviin kuuluu laitoksen tulityöriskien arviointi ja tämän pohjalta tulityösuunnitelman laadinta, tulityöluvanmyöntäjien ja tulityönvalvojien ohjeistus ja koulutus sekä koko tulityösuunnitelman ja turvallisten tulitöiden toteutumisen valvonta.

80 Teollisuuslaitoksen tulityöturvallisuus määritellään laitoksen riskien mukaan. Määrittelyssä huomioidaan kokonaisuutena tuotannon ja asiakkaiden tarpeet. Tulityösuunnitelmassa määritellään laitokselle tyypilliset turvatoimet, jotka usein ovat standardin vaatimuksia tiukemmat. Yksi keskeisimmistä vaatimuksista monissa teollisuuslaitoksissa on, että kaikilta tulityöosapuolilta vaaditaan hyväksytty ja voimassaoleva tulityökoulutus. Tällä pyritään varmistamaan vaativassa olosuhteessa tehtävän tilapäisen tulityön turvallisuus ja tuotannon keskeytymätön jatkuvuus. Teollisuusympäristössä on useita henkilöitä, jotka toimivat tulityöluvan myöntäjinä ja johtavat omalla vastuualueellaan tulityön vaarojen tunnistusta ja riskien arviointia. He myöntävät olosuhteisiin perustuvan riskien arvioinnin pohjalta tulityöluvan työkohtaisesti ja ohjeistavat tulityön osapuolten toimintaa. Usein teollisuusympäristössä tulityöluvan myöntäjä varmistuu turvatoimien toteutumisesta käyttämällä apunaan tulityön valvojaa, joka velvoitetaan tarkastamaan turvatoimet ennen tulityön aloittamista. 79 Toimintaympäristö Tuotantotilat jakautuvat moniin erimuotoisiin osastoihin. On pölyisiä tiloja, kuten kuljettimet ja siilot. On tiloja, joihin ei pääse prosessin aikana, mutta jossa voidaan joutua tekemään kunnossapitoa suunnittelemattoman laiterikon vuoksi. Tällöin tulityövaarojen tunnistus vaatii alueen hyvää tuntemusta ja riskien ymmärrystä. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi paperi- ja kartonkikoneiden huuvat (koneen sisäosa). Tuotantotiloissa on prosessiputkistoja, joita joudutaan korjaamaan usein tulityömenetelmin. Putkistoissa on usein räjähdys- tai palovaarallinen aine tai seos, joka tulee huomioida tulityövaarojen tunnistuksessa. Teollisuuslaitoksissa prosessiputkistojen kaasupitoisuus pitää yleensä aina mitata ennen tulityön aloitusta. Tuotantotilojen osastoina on myös räjähdysvaarallisiksi luokiteltuja tiloja, joissa ennen tulitöiden aloitusta tulee huomioida tilaluokituksen aiheuttanut vaara. Teollisuuslaitoksissa on raaka-aine-, kemikaali- ja tuotevarastoja, joissa tulityövaaroja ovat tuotteiden vauriot tai jopa suuri tulipalo. Erityisesti tuoteturvallisuus tulee huomioida tulityön vaarojen arvioinnissa. Varastotiloissa tulityöt ovat usein kiellettyjä tai hyvin tarkkaan säädeltyjä.

81 80 Tuotantotilojen aputiloina toimivat toimistot, LVI-, sähkö- ja automaatiotilat. Aputiloissa voidaan joutua tekemään tulitöitä, jolloin tulee osata tunnistaa myös näihin tiloihin liittyvät tulitöiden aiheuttamat vaarat. Teollisuusympäristössä on käytössä monia erilaisia työkoneita. Työkone aiheuttaa työympäristössä suuren paloriskin, jos sitä joudutaan korjaamaan tulityömenetelmin. Tämän takia monet teollisuuslaitokset ovat määritelleet erityisvaatimuksia työkoneissa tehtäville tulitöille laitoksen tulityösuunnitelmaan. Esimerkiksi on määrätty standardista poikkeava tulityövartiointiaika tulityön päättymisen jälkeen. Teollisuusympäristössä on tulityöosaamistaustaltaan eritasoisia henkilöitä. On omaa henkilöstöä, jolla on vankka kokemus laitoksen vaaroista ja tulityöriskeistä. On eri puolelta maailmaa tulevia urakkahenkilöitä, jotka tulee ohjeistaa hyvin tarkasti laitoksen tulityöympäristöön. On henkilöitä, jotka ovat tottuneet Teollisuuskohteissa on tulitöiden kannalta useita erityisriskejä.

82 toimimaan edustamansa yrityksen tulityösuunnitelman ohjaamana, kun teollisuuslaitoksissa toimitaan poikkeuksetta laitoksen tulityösuunnitelman mukaisesti. Tämän takia tulityöluvan myöntäjät, töiden suunnittelijat ja töiden valvojat ovat tärkeässä roolissa turvallisen tulityösuorituksen onnistumisessa. 81 Materiaalit Teollisuudessa tulee tulityötä suunnitellessa huomioida erityisesti kipinöiden kiinniotto. Esimerkiksi putkistomateriaalien vaatimukset on huomioitava, jotta lentävät kipinät eivät heikennä putkistolle asetettua lujuutta. Pahimmillaan hitsaus- tai leikkileikkauskipinät aiheuttavat altistuneen putkiston vaihtotarpeen. Tulityöalueella tulee huomioida erilaiset pinnat, esimerkiksi pyörivien telojen vaipat. Pienikin jälki telassa valssaa jäljen tuotteeseen, jolloin tuotetta ei voida toimittaa asiakkaalle, ja tämä aiheuttaa toimitusketjussa poikkeustilanteen. Prosessiteollisuudessa käytetään monenlaisia pinnoitteita säiliöiden ja putkistojen sisäpinnoissa. Tulitulitöiden vaaroja arvioitaessa tulee huomioida muun Teollisuuskohteissa korostuu työntilaajan vastuu, koska hän tuntee parhaiten oman toimintaympäristönsä.

83 82 muassa lujitemuoviset ja lasikuituiset säiliö- ja putkistopinnoitteet. Tulityön aiheuttama lämpö saa aikaan pinnoitteen irtoamisen ja syttymisen. Pinnoitteen syttymisen seurauksena säiliön tai putkiston pintalämpö nousee ja sytyttää sen ulkopuolella olevat rakenteet, ja palo voi levitä rakennuksessa laajasti. Teollisuusrakennukset ovat usein monimutkaisia, useista tasoista ja kerroksista sekä erilaisista rakennusmateriaaleista koostuvia kokonaisuuksia. Monissa teollisuuden rakennuksissa on uutta ja vanhaa rakennetta. Rakenteet tulee huomioida erityisen tarkasti tulityön vaaroja arvioitaessa. Menetelmät Teollisuudessa tulitöitä joudutaan tekemään paljon ja monilla menetelmillä. Korvaava menetelmä on aina ensisijainen menetelmä. Usein korvaavaa menetelmää ei voida käyttää, joko liitoksen vaatimusten tai käytettyjen materiaalien takia tai tulityökohteen suuruuden vuoksi. Teollisuudessa on kuitenkin hyvin määritelty vakituiset tulityöpaikat. Näihin voidaan siirtää tulityö tuotantotiloista, jos työn kohde sen sallii. Saha-, puu-, paperi- ja selluteollisuudessa sekä kemianteollisuudessa käytetään turvatoimina soveltuvin osin vaahdotusta. Vaahdottamalla pyritään estämään kipinöiden leviämistä ja nopeuttamaan niiden jäähtymistä. Erityistapauksissa vaahdolla voidaan vähentää palavan aineen haihtumista ja näin estää syttyminen. Teollisuudessa turvatoimena käytetään usein inertointimenetelmää. Säiliöiden ja putkistojen korjaustöissä pesuista, höyrytyksestä ja pitoisuusmittauksista huolimatta aina ei voida varmistua riittävästi tulityön turvallisesta toteuttamisesta. Tällöin putkistoon johdetaan inertointikaasua. Yleisin inertointikaasu on typpi, mutta myös hiilidioksidia ja argonia käytetään. Syttyvien kaasujen putkistoissa turvallistaminen tehdään aina inertoimalla. Laitteiden ja putkistojen turvallistamisessa käytetään myös usein tulppausta eli sokeointia, jolla estetään palavien aineiden virtaukset tulityöalueelle. Räjähdysvaaralliset tilat Räjähdysvaaralliseksi luokitellussa tilassa tulee toimia ensisijaisesti räjähdyssuojausasiakirjan mukaisesti. Räjähdyssuojausasiakirjassa on tunnistettu tilaan liittyvät vaarat ja arvioitu räjähdysriskit sekä kerrottu vaaran poistamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Räjähdyssuojausasiakirja on ohjaava apuväline, joka auttaa työn

84 suunnittelussa ja tulityön vaarojen tunnistuksessa. Räjähdysvaarallisessa tilassa tulee myös selvittää, millaisia työkaluja kyseisessä kohteessa saa käyttää. Teollisuuslaitoksissa on yleensä käytössä ATEX-työlupakäytäntö, joka on räjähdysvaarallisessa tilassa tehtävää työtä määräävä työlupa. ATEX-työluvassa määrätään toimenpiteet räjähdysvaaran poistamiseksi ja tulityömenettely, jotta kaikki tulityöstä aiheutuvat vaarat tulee myös huomioitua. 83 Esimerkki Tulityöstä aiheutui tulipalo Stora Enson Imatran tehtaiden Tainionkosken tehdasalueella Tehtaan kuorimon kuivankuorenkuljettimella tehtiin kuljettimen kolien kunnostusta hitsaamalla ja laikkaleikkaamalla. Tulityöluvan myöntäjä ja tulityön suorittajat tekivät yhdessä vaarojen tunnistuksen ja riskien arvioinnin työkohteeseen. Luvan myöntäjä ohjeisti tulityöntekijät ja tulityövartijat sekä tulityön valvojan. Lupa myönnettiin kuljettimen keskiosalle, jossa oli betonilattia, ja lähimpään palavaan rakenteeseen oli kymmeniä metrejä. Työ ja turvatoimien tekeminen eteni suunnitellusti. Nimetty tulityön valvoja tarkasti kohteen ennen tulityön aloitusta. Työn edetessä tulityöntekijät totesivat, että kuljettimen kolien korjaus hitsaamalla ei riitä ja joudutaan vaihtamaan myös kuljettimen ketju. Tässä vaiheessa tulityökohde vaihtui kuljettimen päätyyn, jossa oli aivan eri olosuhteet kuin mihin tulityöluvan vaarojen tunnistus ja riskien arviointi oli tehty. Muuttuneen tulityökohteen läheisyydessä ei oltu siivottu, vaan ympäristö oli osittain pölyn peitossa, ja lähellä oli kaapelihylly. Tulityön valvoja ja tulityön suorittajat eivät tunnistaneet vaaraa, ja kipinät pääsivät lentämään kaapelihyllylle, jossa oli pölyä. Kuoripöly ja kaapelit syttyivät palamaan. Kaapelien palosta ja korjaustyön keskeytyksestä sekä kuorimon ajoonlähdön viivästyksestä tuli yhteensä noin euron vahinko. Syynä tapahtumaan oli tulityön huono valvonta. Tulityö olisi vaatinut tulityökohteen muutoksen takia uuden lupamenettelyn vaarojen tunnistuksineen ja riskiarvioineen. Näin ollen tulipalon sytyttäneet tulityöntekijät työskentelivät kohteessa ilman tulityölupaa. Vakuutustapahtumana vakuutusyhtiö olisi voinut harkita esimerkiksi korvausten vähentämistä. Tässä tapauksessa sanktiot annettiin tilaajan toimesta.

85 84 Turvavinkki: Teollisuuden toimintaympäristössä tärkein yksittäinen tekijä tulityöturvallisuudessa on tehokas ohjeistus ja valvonta. Tulityövalvontaan tulee panostaa, tulityöluvan myöntäjälle on taattava mahdollisuudet varmistua turvatoimien toteuttamisesta ja lisäksi täytyy valvoa, että tulityön suorittajat toimivat annettujen ohjeiden mukaisesti. Velvoita ja kannusta tulityön suorittajia havainnoimaan sekä ilmoittamaan pienistäkin poikkeamista tulityöturvallisuudessa. Tällä tavalla voidaan kehittää laitoksen tulityöohjeistusta ja tulityöturvallisuutta ja päästä tavoitteeseen nolla tulityösyttymää. Muistiinpanoja

86 12.7 Tulityöt rakennustyömaalla Yrjö Juustila, turvallisuuspäällikkö, Skanska Talonrakennus Oy 85 Tulitöiden tekeminen rakennustyömailla on yleistä, jopa päivittäistä, vaikka niiden tekemistä yritetään vähentää korvaavilla menetelmillä. Korvaavia menetelmiä on otettu käyttöön erityisesti saneerauskohteissa, joissa pölyn tiedetään olevan helposti syttyvää ja riski rakenteiden syttymiselle ja nopealle palonkehittymiselle on suuri. Valitettavasti kaikkea lämpöä ja kipinöitä aiheuttavia työvaiheita ei voida kuitenkaan poistaa kokonaan kaikilta työmailta. Tulitöiden määrä ja ongelmien suuruus riippuu rakennustyömaan vaiheesta. Rakentamisen alkuvaiheessa, jolloin talonrakennustyömaalla tehdään maanrakennustöitä tai perustuksia, ovat tulitöistä johtuvat palonalut epätodennäköisempiä kuin runko- ja sisävalmistusvaiheessa. Rakennustyömaiden tulityöt ovat kuitenkin aina luvanvaraisia töitä työvaiheesta riippumatta. Tulityöluvan myöntäjän harkinnassa onkin, riittääkö tulitöiden tekemiseen Tulityöt-suojeluohjeen minimivaatimukset vai onko joissain tapauksissa syytä varmentaa varautumistoimia. Tulitöiden turvallinen tekeminen rakennustyömaalla on kaikkien yhteinen asia, vaikka tulityöluvan myöntäjä onkin tehtävästä vastuussa työnjohtajalle kuuluvien velvoitteiden nimissä.

87 86 Toimintaympäristö Rakennustyömaalla tulitöiden haasteena ovat päivittäin muuttuvat olosuhteet. Järjestys ja siisteys vaikuttavat merkittävästi turvallisen tulityön tekemiseen. Tulityölupaa myönnettäessä tarkistetaan tilan olosuhde sillä hetkellä, mutta valitettavasti jo hetkeä myöhemmin voi palokuorma ja syttymisherkkyys muuttua samassa tilassa. Tästä johtuen vastuu tulitöiden turvallisesta toteuttamisesta kuuluu tulityöluvan myöntäjän lisäksi tulityön tekijälle ja tulityön vartijalle. Tulitöiden tekemisestä on hyvä tiedottaa myös muita yhteisellä työpaikalla toimivia. Näin voimme olettaa, että tila pysyy siistissä kunnossa ja palovaara minimoidaan. Tulityölupa on määräaikainen, ja rakennustyömaan olosuhteiden johdosta on luvan edellytys syytä tarkistaa riittävän usein. Rakennustöitä tehdään usein monessa kerroksessa, ja yksi riskialttiiksi todettu työ on putkinousulinjojen hitsaus. Hitsauskipinä voi pudota kuumana useankin kerroksen matkan, jolloin se voi kohdata helposti syttyvän materiaalin kenenkään huomaamatta. Tästä johtuen kipinäsuojakankaan huolellinen käyttö välipohjien varausaukoissa on erityisen tärkeää. Myös tulityön vartijan on seurattava suojauksen toimivuutta ja alempia kerroksia koko työn ajan. Muita riskialttiita töitä rakennustyömaalla ovat vesikaton kermieristystyöt (bitumilla kiinnitettävä kattohuopa) ja hitsattavien kivielementtien asennus, jolloin kuuma hitsauskipinä voi sytyttää rakenteiden lämmöneristeet palamaan. Vaihtoehtoinen kipinöimätön katkaisulaite.

88 Materiaalit Rakennustyömaalla työstetään paljon rautaa: on hitsattavia liitoksia, betoniraudoitteita, putkia ja profiileja. Näitä työstettäessä syntyy lämpöä, liekkejä tai kipinöitä. Tämän lisäksi työskentelyalueella tai sen läheisyydessä voi olla palavaa, jopa helposti syttyvää ja vaikeasti sammutettavaa materiaalia, kuten SPU-eristeet (solupolyuretaani) tai rakennustarvikkeiden pakkausmateriaalit. Hankalat rakenteet vaativat varautumista; alkusammutuskaluston ja kipinäsuojamattojen lisäksi on oltava riittävä raivauskalusto, jolla rakenteet saadaan purettua palopesäkkeen päältä. Palonalkuja on sattunut paljon vesieristystöissä ja hitsaustöissä, jolloin juuri SPU tai vastaava helposti syttyvä eristelevy on alkanut palaa. 87 Menetelmät Tyypillisempiä rakennustyömailla käytettäviä tulityömenetelmiä ovat kaasuhitsaus, kaarihitsaus, nestekaasuliekki ja kipinöivät työkalut, kuten kulmahiomakone. Kaikki nämä ovat hallitsemattomina ja valvomatta riskialttiita menetelmiä. Putkilinjojen liitoksissa käytetty hitsaus/juotos on osin korvattu kierre- tai puristeliittimillä. Kaarihitsausta käytetään vielä paljon, ja sen riskeihin kuuluvat kuumat kipinät ja lämmön johtuminen hitsattavassa materiaalissa. Esimerkki Tulipalon alku vesikatolla Kysymyksessä oli katon korjaustyö ja pintahuovan asennus. Oli menossa viimeisten huopien asennus ahtaassa tilassa kattoikkunarakenteiden ja poistoilmapuhaltimen välissä. Asentaja lämmitti pintahuopaa liian lähellä rakenteita, jolloin poistoilmapuhaltimen aiheuttama imu imaisi liekin vanerilevyjen väliin. Aikojen saatossa kertynyt pöly ja muu lika syttyivät palamaan. Poistoilmapuhaltimen päälläolo oli osasyyllinen tapahtumaan. Kysymyksessä oli pesukeskuksen poistopuhallin, ja asentaja oli siinä käsityksessä, että sitä ei voi sammuttaa väliaikaisesti.

89 88 Turvavinkki: Noudatetaan sovittuja määräyksiä ja ohjeita. Tarkistetaan ja valvotaan päivittäin, että tulityöluvassa määrättyjä toimenpiteitä noudatetaan. Liekkiä ei saa viedä liian lähelle rakenteiden tuuletusrakoja. Muistiinpanoja

90 12.8 Katto- ja vedeneristystulityöt Janne Papula, myyntijohtaja, KerabitPro Oy 89 Katto- ja vedeneristysalaan liittyviä tulitöitä ovat tyypillisesti: eristettävän alustan kuivaaminen liekillä tai kuumalla ilmalla bitumin kuumentaminen bitumikeittimessä kermieristysten kuumentamalla tapahtuva kiinnitystyö (hitsaaminen) muut työt, joissa käytetään nestekaasupoltinta, muuta avoliekkiä, kuumailmapuhallinta tai muuta näihin verrattavaa voimakasta lämpösäteilyä tuottavaa työvälinettä kaikki töihin liittyvät aputyöt, joissa syntyy kipinöitä.

91 90 Tulitöillä merkittävä rooli katto- ja vedeneristystöissä Tulityöt ovat erittäin keskeisessä roolissa päivittäisessä toiminnassa katto- ja vedeneristysalalla. Asiaa kuvastaa myös se, että aiemmin katto- ja vedeneristystöihin vaadittiin kyseisiin töihin räätälöidyn, päivän kestävän tulitöiden turvallisuustutkinnon suorittaminen (= musta tulityökortti). Vedeneristystyöt ovat erikoistöitä, jotka vaativat tekijältään alan ammattitaitoa. Lähestulkoon kaikki kermieristysten asentaminen luokitellaan tulitöiksi. Poikkeuksena ovat ainoastaan omatoimirakentajille suunnitellut niin sanotut itseliimautuvat tuotteet, jotka voidaan optimiolosuhteissa asentaa ilman tulitöitä. Toimintaympäristö Katto- ja vedeneristystyöt liittyvät lähes aina jonkinlaiseen rakentamiseen. Tyypillisiä töitä erilaisissa toimintaympäristöissä ovat muun muassa: katto- ja vedeneristystyöt rakennusten vesikatoilla perusmuurien ja sokkeleiden vedeneristykset pihakansien ja terassien vedeneristykset siltojen vedeneristykset.

92 Alalle tyypillistä on, että työympäristöt vaihtelevat oleellisesti työmaasta riippuen. Rakennukset ja rakenteet ovat erilaisia ja sääolosuhteet vaihtelevat päivittäin. Lisäksi töihin liittyy paljon erilaisia materiaaleja ja työtapoja on useampia käytettävästä materiaalista ja työntekijästä riippuen. Töitä tehdään myös hyvin erilaisissa toimintaympäristöissä sen mukaan, ollaanko uudis- vai korjaustyömaalla. Korjaustyömaalla riskit ovat aina suuremmat, koska rakenteita ja kohteessa käytettyjä materiaaleja ei aina välttämättä tunneta. Lisäksi korjauskohteessa tulityövahingot ovat sattuessaan usein suuremmat, koska rakennukset ovat käytössä ja varusteltu sen mukaisesti. Kattotulityövahingon sattuessa suuria vahinkoja syntyy usein lisäksi sammuttamiseen käytetystä vedestä, joka kastelee rakenteita. Erittäin tärkeä seikka on, että katto- ja vedeneristystyöt tehdään lähes poikkeuksetta tilapäisellä tulityöpaikalla. Tilapäisellä tulityöpaikalla tarkoitetaan paikkaa, joka ei täytä vakituisen tulityöpaikan vaatimuksia. Ennen töihin ryhtymistä täytyy kohteeseen aina laatia tulityölupa. Tulityöluvan myöntäjällä ja tulitöitä tekevällä on oltava voimassa oleva tulityökortti. Pääsääntöisesti tulitöitä tekevä urakoitsija tai työntekijä vastaa tulitöiden turvallisesta toteuttamisesta tulityöluvan ja tulityöstandardin mukaisesti. 91 Materiaalit Tyypillisiä katto- ja vedeneristystöissä käytettäviä materiaaleja: bitumituotteet ja kermituotteet kumibitumi (KB) puhallettu bitumi (BIP) bitumi- ja kumibitumiliuokset (= tartuntaliuokset) kumibitumikermit (SBS), käytetään pääsääntöisesti Suomessa muovibitumikermit (APP), harvemmin Suomessa käytettäviä muoviset yksikerroskatemateriaalit, esim. PVC kumiset yksikerroskatemateriaalit, esim. EPDM puutavara sahatavara kestopuu kertopuu

93 92 erilaiset rakennuslevyt erilaiset vanerit kuitulevyt OSB-levyt lastulevyt erilaiset pinnoitetut levyt erityyppiset lämmöneristeet mineraalivillaeristeet polyuretaanieristeet (PIR) EPS-eristeet XPS-eristeet kevytsora luonnonkuitueristeet aluskatemateriaalit muovipohjaiset aluskatteet bitumipohjaiset aluskatteet erilaiset kattotarvikkeet. Katto- ja vedeneristystöihin liittyviä materiaaleja on siis käytössä melkoisen paljon. Töihin ryhdyttäessä olisi tärkeää tuntea näiden yleisimpien materiaalien ominaisuudet, jotta pystytään valitsemaan turvalliset työmenetelmät ja työtavat. Rakenteet Vedeneristystöihin liittyviä rakenteita on myös lukuisasti, koska rakennuskohteet suunnitellaan melkein aina yksilöllisesti. Tyyppirakenteet ovat usein samanlaisia, mutta yksityiskohdat vaihtelevat kohdekohtaisesti. Erityisen tärkeää on tunnistaa riskialttiit vedeneristystöihin liittyvät rakenteet, jotta riskeihin osataan varautua ja sitä kautta suunnitella ja toteuttaa tulityöt siten, että tulityövahingoilta vältyttäisiin. Erityisen riskialttiita kohtia yläpohjarakenteissa: puurakenteisen yläpohjan tuuletustilat ja muut ontelotilat rakenteissa tuulensuojapaperit, -pahvit ja palavat aluskatteet ilmastointikanavat kaikki läpiviennit.

94 Ja seinärakenteissa: yläpohjan ja seinän liitoskohdat seinien tuuletusraot, joissa muodostuu paineroista johtuen voimakas ilmavirtaus ylöspäin ilmanvaihtosäleiköt voimakas imu tai puhallus muut aukot rakenteiden ja rakennusosien liittymäkohdat seinäverhouksen alla (takana) saattaa materiaali vaihtua paloominaisuuksiltaan hyvinkin erilaiseksi ja herkästi syttyväksi räystäsrakenteet ja niissä olevat tuuletusraot. 93 Yksityiskohtien tunteminen ja niihin liittyvien riskien tunnistaminen on ensisijaisen tärkeää. Lähestulkoon aina tulityövahinko syntyy johonkin yksityiskohtaan liittyvän työvaiheen yhteydessä. Keskellä suurta ja tasaista kattopintaa tulityövahinkoa harvoin onnistutaan saamaan aikaiseksi.

95 94 Korjauskohteissa tulityöt on suunniteltava ja toteutettava erityisen huolellisesti. Niissä rakenteet ovat aikojen saatossa ehkä kuivuneet rutikuiviksi ja keränneet pinnoilleen herkästi syttyvää pölyä ym. Lisäksi ullakkotiloissa säilytetään usein kaikenlaista palavaa materiaalia, joka tulisi mahdollisuuksien mukaan poistaa ennen tulitöiden aloittamista. Vanhojen rakennusten kohdalla myös palokatkot ovat usein puutteelliset tai ne puuttuvat yläpohjarakenteista kokonaan. Vanhoissa kohteissa on monesti käytetty tuntemattomia tai tunnistamattomia materiaaleja, joiden palamisherkkyyttä ei tiedetä. Tämän vuoksi riskirakenteet tulee suojata huolellisesti ja työmenetelmät valita kohteen riskien mukaisesti. Työmenetelmät Tyypillisiä työmenetelmiä vedeneristystöissä: Kermin kiinnittäminen hitsaamalla nestekaasukäsipolttimella poltinkoko yleensä mm siltatöissä käytetään myös rivipolttimia näkymätön työliekki ylettyy hyvinkin pitkälle eristettävää pintaa pitkin, mikä on huomioitava reuna-alueilla ja yksityiskohdissa. Hitsaus kuumailmapuhaltimella laitteet toimivat sähköllä tai nestekaasulla työtapa suhteellisen tehoton ja harvinainen bitumitöissä. Soveltuu lähinnä pienten yksityiskohtien tekoon riskikohteissa. käytetään yleisesti muovisten yksikerroskatteiden asennuksessa, esim. PVC- ja CPE-katteet. Kuumabitumiliimaus turvallisempi kuin hitsaus pohjakermin asennukseen bitumitöissä kattotöissä käytetään yleisesti puhallettua bitumia silta-, pihakansi- ja erikoistöissä käytetään pääsääntöisesti kumibitumia. Kylmäliimaus lopputulos vedenpitävyyden suhteen epävarma käytetään lähinnä omatoimirakentamisessa ja mahdollisesti pienten yksityiskohtien viimeistelyssä ammattirakentamisessa.

96 Yhteenveto Katto- ja vedeneristysalan tulityöt tehdään lähes aina tilapäisellä tulityöpaikalla, muuttuvassa ympäristössä ja muuttuvissa olosuhteissa erilaisin työmenetelmin ja materiaalein. Tämän vuoksi kohdekohtainen tulitöiden turvallisuussuunnittelu ja riskien tunnistaminen ennen töiden aloitusta on erityisen tärkeää. Tulityölupa on oltava laadittuna aina ennen töiden aloitusta, ja siinä on oltava selkeästi määriteltynä kohteessa noudatettava käytäntö ja eri osapuolille kuuluvat velvoitteet tulitöihin liittyen. Samaa tulitöiden turvallisuuskäytäntöä tulee noudattaa, oli kyseessä sitten suuri, miljoonaluokan vesikattourakka, jokin pieni katon paikkauskeikka tai pieni huoltotyö. 95 Turvavinkki: Pienen työn kohdalla ajatellaan helposti, että tehdäänpä tämä nopeasti pois, niin päästään seuraavaan kohteeseen. Huolellisuutta ja tarkkuutta tulisi lisätä juuri näissä pienissä keikoissa. On paljon esimerkkejä, joissa tällaisesta pienestä muutaman tunnin tai päivän hommasta on seurannut isoja vahinkoja, kun ei ole huolella perehdytty kohteeseen ja sen rakenteissa oleviin riskeihin. Tapauksia yhdistää melko varmasti kiire ja ajatusten harhaileminen mahdollisesti jo seuraavassa kohteessa. Panostetaan tulitöiden turvalliseen tekemiseen kaikenlaisissa tilanteissa ja kohteissa yhtä suurella huolellisuudella!

97 Putkityöt prosessiteollisuudessa Jarkko Taiviola, projektipäällikkö, Caverion Industria Oy Asiantuntijoina Pekka Miettinen, Mika Grönroos ja Jere Peräkylä Suomessa perusteollisuudesta merkittävän osan muodostavat energia-, metalli-, metsä-, elintarvike- ja kemianteollisuus. Kaikille näille teollisuuden aloille tunnusomaista on nestemäisten, kaasumaisten ja kiinteiden raaka-aineiden sekä lopputuotteiden käsittely. Teollisuuden tuotantoprosessit toteutetaan suurelta osin teräksestä valmistetuissa putkistoissa ja säiliöissä. Tästä johtuen putkistojen rakentamisessa ja asentamisessa joudutaan tekemään paljon tulitöitä. Tulityöt muodostavat yhden suurimmista työvaiheista perusteollisuuden rakentamisessa ja kunnossapidossa. Teollisuuden putkistotyöt jakautuvatkin pääosin uusien teollisuuskohteiden rakentamiseen sekä jo käytössä olevien teollisuuslaitosten kunnossapitoon. Lisäksi molempien toteutuksessa hyödynnetään usein suuria määriä putkistoesivalmisteita, joita valmistetaan konepajoilla. Tässä artikkelissa käsitellään teollisuuden putkistojen ja säiliöiden uudisrakentamiseen ja kunnossapitotöihin liittyviä tulitöitä sekä niiden vaaroja ja riskejä. Painopiste on käytössä olevien teollisuusputkistojen tulitöissä, sillä niissä

98 esiintyy eniten vaaratekijöitä ja riskejä. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että teollisuusympäristössä sattuneissa tapaturmissa ja onnettomuuksissa seuraukset ovat monesti myös vakavia. Tässä artikkelissa ei käsitellä putkisto- ja säiliöosien esivalmistusta. Esivalmistuksessa tulitöillä on keskeinen rooli, mutta niihin liittyvät työt tehdään lähes poikkeuksetta vakituisilla tulityöpaikoilla ja näin ollen niiden riskit ovat merkittävästi pienempiä ja helpommin hallittavia. 97 Toimintaympäristö Merkittävimmän eron uudisrakentamisen ja kunnossapitotöiden välille muodostaa työkohde. Rakennettaessa uutta teollisuuskohdetta putkistot ja säiliöt ovat useimmiten tyhjiä, kun taas kunnostettavassa ja käytössä olleessa putkistossa tai säiliössä on usein ainakin ainejäämiä käytetyistä tuotteista. Uutta teollisuuskohdetta rakennettaessa syttymisvaarat kohdistuvat lähes yksinomaan työkohteessa selkeästi näkyviin ja ennalta havaittaviin asioihin. Käytössä olevassa teollisuuskohteessa taas esiintyy lukematon määrä piileviä ja ennalta arvaamattomia vaaratekijöitä. Oman haasteensa tulitöille luo yhteinen työpaikka eli kohde, jossa toimii useita työnsuorittajia samanaikaisesti. Tällaisissa kohteissa samanaikaiset työvaiheet voivat lisätä työn riskejä ja vaaroja. Huoltokohteet jakautuvat yleensä niin sanottuihin seisokki- tai käynninaikaisiin tulitöihin, tosin näiden välillä ei ole enää suuria eroavaisuuksia tulitöiden suhteen, vaan riskit ovat samankaltaisia. Tulityöt uusissa rakennettavissa teollisuuskohteissa Uuden teollisuuskohteen putkistojen rakentamisessa on ensisijaisen tärkeää huolehtia, että tulityöluvassa edellytetyt toimet tehdään hyvin ja perusteellisesti. Tulityöluvan myöntäjällä on keskeinen rooli tulitöiden turvallisessa toteutumisessa. Luvan myöntäjällä on velvollisuus tarkastaa tulityökohde yhdessä tulityöntekijän ja palovahtien kanssa paikan päällä ja näin toimimalla varmistua, että tulityöluvassa edellytetyt toimet on toteutettu kunnolla. Valvonnan onnistumisella voidaan merkittävästi vaikuttaa syttymien ehkäisyyn, ja toisaalta laiminlyönnillä voi olla vakavat seuraukset. Uusissa, rakenteilla olevissa teollisuuskohteissa tulipalon riski kasvaa usein siksi, että tulityölupia myönnetään vaikka työkohteessa asiat eivät olisi kunnossa. Valvonnan puuttumisella voi olla myös merkittävä vaikutus tulitöitä suorittavan henkilön asennoitumiseen tulityöluvan vaatimuksia kohtaan.

99 98 Työn tilaajalla ja tulityöluvan myöntäjällä on suuri vastuu työkohteen perusteellisesta valmistelusta tulityötä varten. Tarkastettaessa tulityöluvassa määriteltyjä vaatimuksia on tärkeää suorittaa työkohdekohtainen riskien arviointi paikan päällä. Usein työkohteesta saattaa paljastua vaaroja ja riskejä, joita ei ole osattu ottaa huomioon tulityölupaa suunniteltaessa, koska ne eivät suoranaisesti liity tulityön tekemiseen. Tällöin on saatettu joutua muuttamaan tulityön tekeminen toisenlaiseen työtapaan, jotta riskit ja vaarat saadaan minimoitua. Työkohteen tarkastuksen yhteydessä on tärkeää pyrkiä selvittämään, tiedetäänkö kohteesta tarpeeksi vai jääkö asioita epäselviksi ja arvailujen varaan. Lisäksi uudessakin kohteessa voi olla piileviä vaaroja, ja ne voivat monesti jäädä tavanomaisen riskienarvioinnin ja tulityöluvan ulkopuolelle. (Ks. esimerkki, s. 101.) Järjestys ja siisteys toimivat työmailla monessa asiassa mittarina, myös tulitöissä. Siisti tulityökohde sisältää yleensä huomattavasti vähemmän riskitekijöitä ja syttymiskohteita. Samoin siisti työkohde on huomattavasti helpommin suojattavissa. Suojauksen laatua tulisi korostaa työkohteissa entistä enemmän. Mikäli työkohteessa tehtävistä tulitöistä leviää kipinöitä yli kahden metrin päähän tai esimerkiksi alemmalle tasolle, on suojauksessa merkittäviä puutteita. Usein pyritään suojaamaan palavaa materiaalia, kun taas kipinöiden leviämisen estäminen voisi olla huomattavasti tehokkaampi tapa ja tällöin jopa suojausmateriaalin tarve saattaisi olla huomattavasti pienempi. Tämä ei tietenkään poissulje esimerkiksi kaapelihyllyn, antureiden ynnä muiden herkästi vaurioituvien kohteiden erillistä suojausta. Palavien materiaalien suojaaminen tulityökohteessa on väärä toimenpide, mikäli vaihtoehtona on palavan materiaalin pois siirtäminen tai siivous. Uusissa, rakenteilla olevissa teollisuuskohteissa yksi vaikeimmin hallittavista tulityöhön liittyvistä seikoista on yhtäaikainen rakentaminen, erityisesti eri kerroksissa päällekkäin tai samassa tilassa vierekkäin työskentely. Esimerkiksi energiantuotantolaitosten tasot ovat monesti ritilätasoja ja erittäin vaikeasti suojattavissa siten, että kipinät tai muut tulityöstä aiheutuvat sivuaineet eivät pääse leviämään tulityökohteen ulkopuolelle. Vierekkäin työskentelyssä hiovien työkalujen kipinöiden ja hitsauksesta aiheutuvan valokaaren aiheuttamat silmätapaturmat ovat tulitöissä merkittävä haittatekijä. Toisaalta taas molemmat haitat on helppo hoitaa kuntoon väliseinin, suojaamalla sekä henkilökohtaisia suojaimia käyttämällä. Yhteisellä työ-

100 paikalla tulityökohteen muille aiheuttamat haitat tulisi ottaa erityisen hyvin huomioon, koska kärsijänä on yleensä ihminen materiaalin sijaan. 99 Käytössä olevien teollisuuskohteiden putkistoihin liittyvät tulityöt Eri teollisuudenaloilla vaarat ja riskit ovat samankaltaisia, mutta mahdolliset seuraukset voivat olla vakavuudeltaan hyvin eritasoisia. Siinä missä toisen työkohteen putkiston sisältö voi olla jokivettä, voi se toisessa olla palavaa tai myrkyllistä kemikaalia. Eri sisältöjen ominaisuudet vaihtelevat paljon, mutta siitä huolimatta tulitöiden suorittaminen ja riskien arviointi tulisi aina tehdä yhtä perusteellisesti. Arvion tulee aina perustua todettuun ja varmennettuun tietoon. Kuten työturvallisuudessa yleisesti, myös tulitöissä kysymys on vaarojen tunnistamisesta, ris- Putkitöitä tehdään paljon myös uudisja korjausrakentamisessa.

101 100 kien arvioimisesta ja niihin varautumisesta. Käytössä olevien teollisuuskohteiden työkohteet voivat sisältää usein suuriakin määriä teollisuusprosessissa tarvittavia aineita. Samoja aineita voi esiintyä työkohteen pinnoilla tai ympäristössä, mikä pitää ottaa huomioon tulityölupaa laadittaessa. Tulityöntekijällä on yleensä hyvin vähän tietoa työkohteesta ja prosessista. Näin ollen työn tilaajalla ja tulityöluvan myöntäjällä on suuri vastuu työkohteen perusteellisesta valmistelusta tulityötä varten. Tässä tilanteessa ei riitä, että luotetaan prosessinkäyttäjän sanaan, vaan tulityöntekijän ja luvan myöntäjän tulee varmistua, että työkohteessa on edellytykset aloittaa tulitöiden tekeminen. Ensimmäisenä tulee varmistaa, mitä ainetta prosessissa on käytetty, jotta osataan arvioida, onko syttymis- tai räjähdysvaaraa. Kun sisältö on tiedossa, selvitetään prosessin tila ja tehdään prosessierotukset. Prosessierotus on teollisuusputkistojen tulitöissä ehdottomasti tärkein tekijä. Mikäli erotusta ei tehdä kunnolla, voivat seuraukset olla vakavat. Prosessierotus alkaa suunnittelemalla perusteellisesti, miten työkohde voidaan erottaa käyvästä prosessista venttiilein ja umpilaipoin tai muilla vastaavilla keinoilla. Erotuksen tarkoitus on estää prosessissa olevaa sisältöä joutumasta työn alla olevaan putkiston osaan tai säiliöön. Prosessierotukseen liittyvässä riskien arvioinnissa kyetään tunnistamaan vaaratekijät ja se, miten niihin tulee varautua. Prosessierotuksessa on aina muistettava tiedonvaihto eri osapuolten kesken, jotta prossin käyttäjät sekä muut työkohteessa työskentelevät ovat tietoisia erotetusta prosessin osasta ja siihen tehtävästä tulityöstä. Toinen prosessierotukseen liittyvä keskeinen tekijä on lukitukset, joilla varmistetaan, että kukaan ei voi vahingossa avata prosessierotuksia. Usein käytetään monivaiheista lukitusta, joka tarkoittaa, että vastuuhenkilöt laittavat kukin omat lukkonsa esimerkiksi venttiilin lukitusketjuun ja tulityöntekijällä tulee olla viimeisenä avattavan lukon avain. Tällä toimella varmistetaan, että prosessi pysyy turvallisesti erotettuna koko työn ajan. Prosessierotuksen jälkeen tulee varmistua siitä, että työstettävä putkiston tai säiliön osa on tyhjennetty ja huuhdeltu. Tässä epäonnistutaan usein. Prosessin käyttäjät ovat itse siinä uskossa, että putkisto on tyhjennetty, mutta tarkistuksen jälkeen on saatettu todeta, että yksi venttiili oli vuotanut ja putkisto oli täyttynyt uudelleen tyhjennyksen jälkeen. Edellä esitetyn takia tulee varmistukset suorittaa aina kahdella perättäisellä venttiilillä tai venttiilillä ja umpilaipalla. Ennen tulityön aloittamista tulee työn alla oleva putkisto tai säiliö vielä mitata kaasumittarilla palavien tai räjähtävien kaasuseosten takia. Jopa vesiputkessa saattaa

102 ilmetä palavia tai räjähtäviä kaasuja. Mittaamista varten voidaan monesti joutua poraamaan reikä työn alla olevaan putkiston osaan. Tässä työvaiheessa on tärkeää, että jäähdytetään porattavaa kohtaa siten, ettei terä tai porattava materiaali kuumene ja aiheuta syttymistä. Porattaessa tulee aina varautua siihen, että putki tai säiliö voi olla paineen alainen, jos tyhjennys ei ole onnistunut esimerkiksi tukkeutuneen tyhjennysventtiilin takia. Mikäli mahdollista, tulisi tulityöntekijän varmistaa, että putkisto on tyhjä ennen työn aloitusta. Mikäli putkistossa tai säiliössä tiedetään prosessin aikana olevan palavia tai räjähtäviä aineita, on varautumisen oltava ehdotonta. Tällaisissa tapauksissa käytetään kipinöimättömiä työtapoja. Soveltuvia työkaluja ovat mm. puukkosaha tai putkien katkaisuun tarkoitetut sirkkelin omaiset työkalut, jotka kiinnitetään putken ympärille esimerkiksi ketjulla. Työympäristöön levinneet prosessissa käytettävät kemikaalit muodostavat myös merkittäviä riskitekijöitä. Kuten aiemmin todettiin, voi tulityökohteessa olla prosessiaineita työkohteen pinnoilla. Tulityötä tekevän henkilökohtaiset suojaimet tulee olla kunnossa, jotta prosessiaineilta suojautuminen onnistuu. Suojavaatetuksen tulee olla palamatonta ja kunnoltaan hyvä. (Ks. esimerkki 2, joka kuvastaa suojautumiseen liittyviä vaaratekijöitä, s. 102.) 101 Esimerkkejä 1. Betonilattian alla oleva viemäriputki syttyi palamaan Tapaus sattui hitsattaessa säiliön ylijuoksuputkeen 1 putkiyhdettä. Kyseessä piti olla rutiinityö. Ylijuoksuputki oli ruostumatonta DN 150 -putkea ja jatkui lattian sisään yhtenäisenä. Tulityöntekijät ja luvan myöntäjä eivät olleet tietoisia, että putki oli yhdistetty maavaraisen betonilaatan alla muoviseen viemäriputkeen. Hitsauksen aiheuttamat kipinät kulkeutuivat putkeen sytyttäen viemäriputken tuleen. Pieni työ aiheutti jälleen kalliin korjaustyön. Putkistoa kastelemalla tulipalo olisi vältetty.

103 Tulityöntekijän haalarinlahje syttyi palamaan Hitsaaja oli töissä tehtaalla, jossa käsiteltiin kloraattia. Hitsaaja työskenteli polvillaan lattialla, mistä imeytyi kloraattia haalareihin ja polvisuojiin. Hän siirtyi seuraavana päivänä toiseen työkohteeseen samalla teollisuusalueella. Seuraavana päivänä tulitöitä aloitettaessa hitsauskipinä sytytti haalarin lahkeen tuleen. Hitsari sai palovammoja polveen. Kohteissa, joissa on selkeästi havaittavissa kemikaaleja työkohteiden pinnoilla, pitää huolehtia henkilöiden suojaamisesta ja riittävästä suojavaatteiden vaihdosta. 3. Avonaisen maakaasuputken lyhentäminen Maakaasun paineen alennusasemalla tehtiin muutostöitä, ja käytössä ollutta maakaasuputkea piti lyhentää. Putken pää oli jo katkaistu kertaalleen ja putken päästä oli irrotettu osa pois. Tästä johtuen kyseessä oli jo valmiiksi avonainen putkenpää. Putken päätä lyhennettiin kulmahiomakoneella. Katkaisun aikana putkesta pääsi virtaamaan kaasua katkaisukohtaan, ja kaasu syttyi palamaan putken päässä humahtaen. Katkaisukohta oli noin puolen metrin päässä putken päästä. Putki oli todettu mittaamalla kaasuttomaksi ennen työn aloitusta. Jostain syystä katkaisukohtaan kulkeutui kuitenkin kaasua. Palo sammui itsestään, mutta vakavan onnettomuuden ainekset olivat olemassa. Tästä viisastuneena vastaavissa tilanteissa käytetään kipinöimätöntä metallisahaa. 4. Viereisen tilan tarkastaminen Pystyasennossa olevaa DN 250 -putkea oltiin purkamassa. Putkea oli jo aiemmin purettu osittain ja putken alapäästä oli poistettu osa putkea ja pystyosan alapäähän jäänyt 90 -putkikäyrä. Purkutyö suoritettiin polttoleikkaamalla katkaisemalla, jolloin kipinöitä putosi putken sisään ja edelleen alemmalle tasolle putkea pitkin, ja käyrä ohjasi kipinät suoraan eristäjien muovipinnoitetun peltirullan päälle. Muovipinnoite syttyi palamaan aiheuttaen voimakasta savunmuodostusta. Samalla työmaalla työskennellyt henkilö havaitsi palon ja suoritti sammutustyön esimerkillisesti ja esti suuremmat vahingot. Putken alapään tukkiminen esimerkiksi palokankaalla olisi estänyt tulipalon.

104 Turvavinkki: Älä luota toisen sanaan vaan varmistu itse työkohteen tilasta ja siitä, että työn aloittamisen edellytykset ovat kunnossa. Prosessierotukset kuntoon ja lukitukset paikoilleen. Näillä vinkeillä turvallisesti tulitöihin! 103 Muistiinpanoja

105 Tulityöt maastossa Tarmo Korhonen, kurssinjohtaja, Pohjois-Karjalan ammattiopisto Työkoneiden korjaustyöt, jotka joudutaan tekemään tulityömenetelmää apuna käyttäen, tulee lähtökohtaisesti tehdä vakituisella tulityöpaikalla. Tulityöpaikka on yleensä perustettu koneyrityksen käytettävissä olevaan koneenkorjaushalliin. Siellä puitteet ovat otolliset tulityötä edeltäviä purku- ja suojaustöitä silmällä pitäen unohtamatta muuta työturvallisuutta. Standardi SFS 5900 edellyttää, ettei tulityöpaikalla ole ylimääräistä palokuormaa. Tämä tulee ottaa huomioon myös silloin, kun työ suoritetaan paikassa, joka täyttää vakituisen tulityöpaikan vaatimukset. Joissakin tilanteissa työkoneen siirtäminen vakituiselle tulityöpaikalle korjaustyötä varten ei ole työtilanteen kannalta kestävä vaihtoehto. Yleensä kyse on logistiikkaongelmista. Silloin korjaustyö suoritetaan maasto-olosuhteet huomioiden ja olosuhteiden edellyttämää varovaisuutta noudattaen. Työmaalle perustetaan tilapäinen tulityöpaikka. Maastossa tulitöitä ei kuitenkaan tule tehdä kevein perustein. Tavallisimmin työ kohdistuu työkoneen kauhaan tai kuormaimen kouraan. Harvinaisempia ovat rungon tai koneen puomin korjaushitsaukset.

106 Maastossa tehty korjaushitsaus on aina väliaikaisratkaisu. Urakan loputtua kone tulee tarkastaa tehdyn korjaustyön osalta. Kuormaimet ovat laitekokonaisuuksia, joiden tarkastuksista on säädetty erikseen. Tilapäisellä tulityöpaikalla tulee olla kirjallinen tulityölupa, jonka myöntää tilaaja. Tilaaja on työmaalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävä taho. Koneurakointiyritys on itse harvoin sellaisessa asemassa, jossa voidaan päättää lupa-asioista. Luvan myöntämisestä päättääkin taho, jonka kanssa on sovittu tehtävästä urakasta. Alustan, jolla työskennellään, tulee olla puhdas orgaanisesta aineksesta, siinä ei saa olla turvetta tai aluskasvillisuutta. Kaikki materiaali, jota kyseessä oleviin paikkoihin yleensä kasaantuu, lakaistaan pois. Lisäksi alustaa tulee pystyä kastelemaan tarvittaessa riittävästi. Tällöin otollisin paikka työsuoritukseen voi olla esimerkiksi metsäautotie tai työmaan purku- ja lastausalue, jossa vettä on usein luonnostaan. Hyvä keino saada aikaan kasteluvesiallas on padota väliaikaisesti esimerkiksi metsäautotien oja. Työkone siirretään työmaalle muodostetulle koneen huolto- ja korjauspaikalle. Jos kone ei vian vuoksi ole siirrettävissä, tulee korjaustyön onnistumisen edellytyksiä maasto-olosuhteissa harkita uudelleen. Huomioitavaa on, ettei maastossa saa tehdä tulitöitä metsäpalovaroitusten voimassa ollessa. Hakkuutyömaalla ei tulitöitä tule tehdä puutavarapinojen välittömässä läheisyydessä. Maasto-olosuhteista johtuen suojaustoimenpiteet pitää tehdä erityisen huolellisesti. Kipinöiden leviämisen estämiseksi tulee työstettävä osa koneesta eristää ympäristöstä, esimerkiksi kipinänkestävillä pressuilla, joista muodostetaan sermejä. Yleisesti käytettäviä hitsausmenetelmiä ovat puikkohitsaus sekä MIG-hitsaus. Ennen ja jälkeen työtä käytetään kulmahiomakonetta valmisteluun ja viimeistelyyn. Näissä työvaiheissa riski kipinöiden leviämiseen on suurin. Lisäksi tulee ottaa huomioon itse työstettävä kohde eli työkone. Koneen tulee antaa jäähtyä ennen tulityön aloittamista, mikäli työstettävä osa on alueella, johon moottori tai muu tekniikka tuottaa lämpöä. Kuuma työkone on herkkä syttymään. Huolimattomalla menettelyllä voidaan aiheuttaa paitsi palovahinko, myös muita mittavia vahinkoja, jos jätetään huomioimatta työkoneen kipinävaurioille alttiit kohdat. Tuulilasi tulee peittää, etteivät lentävät kipinät polta siihen jälkiä Maasto-olosuhteista johtuen suojaustoimenpiteet pitää tehdä erityisen huolellisesti. 105

107 106 tai pala kiinni. Myös hydrauliikkasylinterit ja -varret sekä varsien tiivisteet suojataan kipinävaurioiden välttämiseksi. Jos korjaushitsattava kohde on helposti irrotettavissa työkoneesta, esimerkiksi koura, olisi irrotus hyvä vaihtoehto. Työkoneen alustaan kerääntyy konetöitä tehtäessä huomattavia määriä orgaanista ainetta sekä voiteluaineita, jotka yhdessä muodostavat palovaarallisen seoksen. Tämä on yleinen riski kaikissa koneissa ja laitteissa, joilla työskennellään metsä- ja puunjalostusteollisuudessa. Alusta tulee puhdistaa ja suojata ennen tulityötä. Lisäksi koneen eri järjestelmien jäähdytysaukot pitää suojata, etteivät kipinät pääse koneen suojapeltien taakse. Mikäli koneen järjestelmiin liittyy tietotekniikkaa tai sammutusjärjestelmä, tulee tämä huomioida työtä suunniteltaessa. Jännitepiikit voivat vaarantaa koneen herkän elektroniikan, riippuen työmenetelmästä. Koneen akut pitää kytkeä irti työn ajaksi, päävirran poiskytkentä ei riitä. Vanhemman kaluston ollessa kyseessä on hyvä muistaa, etteivät virtajohtojen eristeet välttämättä ole kunnossa. Turvallisissakin tulityöympäristöissä on tapahtunut tulipalovahinkoja oikosulun vuoksi. Tulityövartijan on tarkkailtava konetta yleisesti. Tulitöiden teko metsäpalovaroituksen aikana edellyttää erityistä varovaisuutta.

108 Varmistettaessa kaluston paloturvallisuutta on hyvä suorittaa määrävälein omavalvontaa, jossa käytetään apuna Finanssialan Keskusliiton ohjetta FK 127 ajoneuvon ja työkoneen määräaikaisesta paloturvallisuustarkastuksesta. Vahingontorjuntaa suunniteltaessa tulee muistaa, etteivät työkoneessa olevat käsisammuttimet tai sammutusjärjestelmä korvaa tulityöluvassa määriteltyjä sammuttimia. Toimenpiteet tulee toteuttaa niin, että käytettävä sammutuskalusto tuodaan paikalle tulityövälineiden mukana. Lisäksi sammutteita valitessa on hyvä arvioida vaikutus, johon sammutusteho perustuu. Esimerkiksi sähkölaitteet ja paljas metalli ovat alttiita korroosiolle, jota syntyy perinteisten sammutusjauheiden reagoidessa ilmankosteuden kanssa. Työn valmistuttua varmistetaan, ettei tilapäiselle tulityöpaikalle jää kuumia partikkeleita. Paikka huuhdellaan runsaalla vedellä. Jälkivartiointia suoritetaan tulityöluvassa määrätty aika. Hyvää huolehtimista osoittaa, jos luvassa määritellyn jälkivartiointiajan jälkeenkin paikka käydään varmistamassa erikseen, tarvittaessa useampaan kertaan huomioon ottaen ajankohta ja sääolosuhteet, jolloin työ on tehty. Suurella työmaalla tämä on helposti järjestettävissä työvuorojen puitteissa. Työn organisointia helpottaa, jos korjaustyö voidaan tehdä aamuvuoron tai aamupäivän aikana siten, että työmaalle jää normaaliin työvuoroon työntekijöitä. Vuoronvaihdon yhteydessä tulee informoida uutta työvuoroa tehdystä tulityöstä ja tarkasta paikasta, jossa tulityö on toteutettu. 107 Turvavinkki: Hätäilmoitus on pystyttävä tekemään välittömästi.

109 Tulityöt telakalla Harri Koivisto, palopäällikkö, Meyer Turku Oy Risteilyaluksia rakennettaessa paloturvallisuuteen panostaminen on olennainen osa päivittäistä toimintaa ja työntekoa. Yhtenä syynä on se, että rakennettavien risteily- ja matkustaja-alusten koko on viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes kaksinkertaistunut. Laivojen kansantaloudellinen arvo Suomen vientiteollisuudelle on erittäin merkittävä. Suomessa rakennettujen risteilyalusten arvo voi valmistushetkellä olla lähes miljardi euroa. Siksi tulipalosta aiheutuvat taloudelliset menetykset saattaisivat nousta todella suuriksi, kun mukaan lasketaan tulipalosta aiheutuvat viivästyksen kulut sekä niin laivan tilaajan kuin telakankin maineelle aiheutuvat vahingot. Telakalla on kaikissa projekteissa tavoitteena nolla vahinkoa, olipa kyseessä sitten tulipalo, työtapaturma tai ympäristövahinko. Telakalla panostetaan huolelliseen ennakkosuunnitteluun, jolla varmistetaan laivaprojektin turvallinen läpivienti. Rakenteilla olevassa laivassa työskentelee työpäivän aikana noin ihmistä, jotka edustavat useaa eri kansallisuutta. Erityisesti tulipaloriskit on otettava huomioon tarkoin jokaista työvaihetta suunniteltaessa ja suori-

110 tettaessa. Telakan kanssa sopimuksen tehneiltä alihankkijoilta edellytetään omien alueidensa turvallisuus-, pelastus- ja huoltosuunnitelmat ennen rakennusallasvaiheen alkua. Suunnitelmat tarkastetaan aina telakan vastuuhenkilöiden toimesta. Palonehkäisyn ja tulityöturvallisuusjärjestelyjen perustana noudatetaan voimassaolevaa lainsäädäntöä ja Suomen vakuutusyhtiöiden suojeluohjeita tulitöiden osalta sekä kansainvälisten vakuutusyhtiöiden tarkastajien erikseen antamia ohjeita ja telakan omia palo- ja tulityöohjeita. 109 Paloturvallisuus laivassa Laivan rakennus alkaa rakennusaltaassa rungonkoonnilla, jossa kymmenistä lohkoista rakentuu laiva. Laivat voivat olla yli 300 metriä pitkiä ja leveyttäkin niillä voi olla yli 50 metriä. Rungonkoonnin alkaessa telakan palokunta aloittaa jatkuvan palotarkastustoiminnan rakenteilla olevaan laivaan. Tällöin laiva on vakituinen tulityöpaikka, mutta kaikki turvallisuustoimenpiteet on suunniteltu niin kuin se olisi tilapäinen tulityöpaikka. Telakan palomiesten tehtävänä on valvoa ja opastaa, että tulitöitä tehdään turvallisesti sekä tarvittaessa puuttua tulitöissä havaittuihin epäkohtiin. Palomiehillä, kuten kaikilla telakan työntekijöillä, on oikeus ja velvollisuus tarvittaessa puuttua vaikkapa tulitöissä havaitsemiinsa epäkohtiin. Keskeytettyä työtä voidaan jatkaa vasta kun turvallisuutta vaarantava epäkohta on korjattu. Rakenteilla olevasta laivasta tehdään aina turvallisuuskaavio. Turvallisuuskaaviossa esitetään mm. laivan poistumistiereitit, alkusammutuskaluston sijoittelu, tilapäiset palovesilinjat, kaasujen pääsulut, tilapäisen paloilmoitinjärjestelmän hälytyspainikkeet ja hälyttimet sekä palokellot. Tulitöiden toimintaympäristö Tulityöt ovat yleisin palon syttymissyy telakalla. Siksi tulitöitä tehtäessä pitääkin huolellisuuden ja turvatoimien noudattamisen olla kaiken työskentelyn lähtökohtana. Vahinkoja voi sattua huolellisellekin tekijälle; onneksi Suomen telakoilla ei ole sattunut yhtään vakavaa tulipaloa yli viiteentoista vuoteen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana palovahinkoja on Turun telakalla ollut 167 kappaletta. Näiden tulipalojen vahingot ovat jääneet huomattavasti alle euron. Ainoastaan kaksi tulipaloa on viidentoista viimeisen toimintavuoden aikana aiheuttanut vähän yli euron vahingot.

111 110 Tilastotietoa palonaluista Turun telakalla rakennetuista risteilijöistä vuosina (Harri Koivisto Manager, Fire Safety.) Suomen telakat ovat tehneet yli kymmenen vuoden ajan tiivistä paloturvallisuusja tulityöyhteistyötä eurooppalaisten telakoiden kanssa. Tästä yhteistyöstä on syntynyt hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja. Eurooppalaisten telakoiden yhteisellä paloyhteistyöryhmällä (Safety Interest Group) onkin ollut merkittävä rooli, kun on kehitetty rakenteilla olevien risteilijöiden ennakoivaa paloturvallisuutta. Työnaikainen ennaltaehkäisevä palosuojelu Rakenteilla olevan laivan palovartiointi Laivan rungonkoonnin alkaessa palokunta aloittaa palovartioinnin, joka jatkuu laivan luovutukseen asti. Jatkuvassa kolmivuorossa olevat palomiehet työskentelevät palovartioinnissa noin kuukautta kutakin risteilijäalusta kohti. Palomiesten vuorovahvuutta lisätään rakennusvaiheen edetessä niin, että viimeisten kuukausien aikana vuorovahvuus voi nousta viiteentoista palohenkilöön. Telakan palomiehet tekevät jatkuvasti kirjallista raportointia laivan paloturvallisuus-

112 puutteista. Telakan palomiehille on myös sälytetty oikeus kirjoittaa kirjalliset tulityöluvat tulityöntekijöille. 111 Työaikainen paloilmoitinjärjestelmä Paloturvallisuuden lisäämiseksi laivaan rakennetaan hyvin aikaisessa vaiheessa työaikainen paloilmoitinjärjestelmä. Turun telakalla paloilmoitinjärjestelmä muodostuu savuilmaisimista, joiden herkkyysastetta voidaan säätää rakennusvaiheen aikana. Arkisin kello 7 19 laivassa tehdään paljon tulitöitä, ja silloin ilmaisimet säädetään paremmin savua ja lämpöä hyväksyviksi, mutta muina aikoina ilmaisimet säädetään erittäin herkiksi tunnistamaan mahdolliset tulipalot. Turun telakalla tehtiin vuonna 2011 päätös, että työaikainen paloilmaisinjärjestelmä on rakenteilla olevassa laivassa jatkuvasti päällä. Tällä päätöksellä saavutettiin merkittävä vakavan tulipalon ennaltaehkäisevä toiminto ja turvallisuusetu laivassa työskenteleville. Sprinklerijärjestelmä Työaikaisen paloilmoitinjärjestelmän lisäksi paloturvallisuutta tukee aikaisessa vaiheessa toimintakykyinen laivan oma sprinklerijärjestelmä (Hig-Fog). Järjestelmä otetaan ensimmäisenä käyttöön laivan konehuonetiloissa ja vaiheittain, niin että se kattaa koko laivan. Sprinklerijärjestelmä on yleensä täysin toimintakykyinen noin kolme kuukautta ennen laivan luovutusta. Tulityölupakäytännöt rakennusaikana Kaikki laivassa tehtävät tulityöt edellyttävät voimassa olevaa vakuutusyhtiöiden hyväksymää tulityökorttia oltiin sitten vakituisella tai tilapäisellä tulityöpaikalla. Rakenteilla olevan laivan paloriskin kohotessa esimerkiksi laivan kalusteiden asennuksen yhteydessä, telakan palopäällikkö voi määrätä alueen tai alueita tilapäiseksi tulityöpaikaksi. Kyseisellä alueella tehtävät tulityöt edellyttävät tällöin aina kirjallista tulityölupaa. Kun alue nimetään tilapäiseksi tulityöpaikaksi, siitä tiedotetaan telakalla tuotantotiedotteella ja alue merkitään kyltein Tulityöt vain palomiesten kirjallisella luvalla.

113 112 Laivanrakennuksen paloriskit hallintaan Eurooppalaisten telakoiden perustama paloyhteistyöryhmä Safety Interest Group on pystynyt hyödyntämään kantapään kautta -oppia yli tuhannesta laivapalosta. Palotyöryhmä muodostuu keskenään kilpailevien telakoiden yhteistyöstä, jossa turvallisuusasiat on täysin yhteisesti jaettu. Tällainen lähestymistapa turvallisuuteen olisi suositeltavaa myös muille teollisuudenaloille. Työryhmässä on tutkittu tulipaloja ja havaittu, että noin neljä viidestä tulipalosta syttyi tulitöiden takia. Suurin osa tulipaloista kuitenkin sammutettiin työntekijän toimesta alkusammuttimella. Suurissa tulipaloissa laivan omien sprinklerijärjestelmien sammutustehon arvioitiin pienentävän suuren tulipalon riskiä suuruusluokaltaan kymmenenteen osaan aiemmasta. Laivapalomateriaalin pohjalta voidaan arvioida, että tulipalossa piilee yksi yli miljoonan euron tulipalo. Tiedämme laivapalomateriaalistamme, että yleinen syttymisajankohta tulipalolle on töiden päättymisen jälkeen tai työtaukojen aikana. Tiedämme myös, että tulipaloriski kohoaa, kun laivan luovutukseen on jäljellä enää 25 viikkoa tai vähemmän. Yllättävää on se, että vakavimmissa tulipaloissa ei ole ollut todistettavaa yhteyttä huolimattomaan laivassa tehtävään tulityöhön. Vaikka tulipalojen yleinen syttymissyy on tulityö, ne aiheuttavat pääsääntöisesti vain pieniä palovahinkoja telakoilla. Vakaville tulipaloille on ollut yhteistä räjähdyksenomaisuus, tai ne ovat olleet vaikeasti havaittavia itsesyttymiä tai tahallaan sytytettyjä tulipaloja. Rakenteilla olevien risteilijäalusten paloturvallisuudessa telakalla huomioidaan seuraavat asiat: Estä tuhopoltto. Estä sähkölaitteiden itsesyttyminen. Estä räjähdysvaara. Pyri mahdollisimman aikaiseen tilapäisen paloilmoitinjärjestelmän käyttöönottoon. Pyri mahdollisimman aikaiseen sprinklerijärjestelmän käyttöönottoon. Rakenteilla olevassa laivassa tulee tehdä palovartiointikierros kahden tunnin välein. Tupakointi tulee kieltää laivassa. Huolehdi henkilökulkujen aikaisesta valvonnasta. (Fire Risk and its Management in Cruise Vessel Construction Projects; Pekka Räisänen 2014.)

114 Telakkatyömaa luokitellaan vakituiseksi tulityöpaikaksi, kunnes riskit edellyttävät tulityölupaprosessia. 113

115 114 Esimerkkejä 1. Tulityöntekijällä ei ollut nimettyä tulityövartijaa, jonka tehtävänä olisi ollut tarkkailla, että kipinät eivät sytytä tulipaloa laipion toisella puolella. Polttoleikkaus tapahtui porrashuoneen puolella. Kipinät sytyttivät sähkömoottorin suojamuovit. 2. Polttoleikkaustyöt yläkannella aiheuttivat palonalun alemmalla kannella, jolla rakennusmateriaalit syttyivät palamaan. Venekannella palanut materiaali syttyi kipinöistä. Korkealla työskennelleet eivät huomioineet kipinöiden aiheuttamaa vaaraa alapuolellaan. 3. Tulityöntekijä ei käyttänyt palosuojakangasta suojatakseen hitsauksen aiheuttamalta kuumuudelta laivaan asennettua lämpöeristettä. Tulityöt sytyttivät eristevillan palamaan.

116 12.12 Tulityöt autoliikkeessä Harri Lätti, varatoimitusjohtaja, O.K. Auto Oy 115 Autoliikkeessä tulityöt rajoittuvat pääsääntöisesti korihuollossa tehtäviin toimenpiteisiin. Yleiskorjaamon tiloissa tehtävät määräaikaishuollot ja mekaaniset korjaukset vaativat harvoin hitsausta tai komponenttien lämmitystä kaasuhitsauskalustolla. Esimerkiksi ohjausnivelistöön ja pyöräripustukseen liittyvissä suoritteissa ruosteen irrotus saadaan tehtyä pääosin kemikaaleilla, ja tällöin lämmitystarve poistuu. Nykyisin alustakomponenttien lämmitystä voidaan tehdä myös ns. induktiolämmittimillä. Nämä ovat kuitenkin edelleen verraten kalliita laitteita ja kokonsa puolesta kömpelöitä käyttää. Työmenetelmät Tyypillisimpiä korikorjaamon tulitöitä ovat hitsattujen korinosien vaihto. Hitsaus suoritetaan joko pistehitsausvälineistöllä tai perinteisellä MIG-hitsauksella. Näistä tänä päivänä yleisemmin käytettävä on pistehitsaus, jossa hitsaukseen liittyvät riskit ovat merkittävästi pienempiä. MIG-hitsauksen käyttöalue rajoittuu pitkälti tilanteisiin, joissa vaihdettava korinosa tulee kiinnittää alkuperäiseen näkyvällä osalla koria, esimerkiksi katkaisuvaihtona tehty takalokasuojan uusinta. Tällöin näkyvään rakenteeseen joudutaan tekemään puskusauma, joka hitsataan. Riippumatta siitä, minkä tyyppistä hitsausta ajoneuvoon tehdään, suojataan ajoneuvon verhoukset aina siihen tarkoitetuin suojin. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset suojamatot, jotka ovat materiaalinsa puolesta erittäin huonosti syttyviä. Matoilla estetään se, etteivät hitsatessa tai hiottaessa syntyvät kipinät pääse kosketuksiin auton verhousten, äänieristeiden tai pehmusteiden kanssa. Hitsauksen lisäksi korikorjaamossa tehdään myös tinatäyttö sekä muovikorjauksia. Näissä korjauksissa lämpötila nousee korkeaksi. Tinatäyttöjä tehdään esimerkiksi edellä kerrottujen puskusaumojen häivytykseen. Varsinainen työ tehdään lämmittäen kaasuhitsausvälineistöllä sekä korjattavaa aluetta että tinakankea. Kun täyttöön tarvittavaa tinaa on kohteessa riittävästi, jatketaan alueen lämmittämistä hitsauspillillä ja muotoilua puulastalla. Käytettävät hitsauspillikoot ovat täytössä verraten pieniä, jotta lämpötilan hallittavuus säilytetään.

117 116 Riskit Autokorjaamoilla tulitöihin tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska käytettävät työmenetelmät muodostavat lämpöä ja autoissa esiintyy erilaisia tulenarkoja materiaaleja ja aineita (korin täyteaineet, pölyt, liuottimet, kiinnitteet, tiivisteaineet, verhoilut ja ajoneuvojen polttoaineet). Tulityöympäristö ja turvatoimet Korikorjaamon tulityöt tehdään aina työnjohdon valvonnan alaisena, siten että korikorjaamon huoltoneuvoja vastaa suorituksen turvallisesta toteuttamisesta. Korjaamon yhdelle huoltopaikalle on järjestetty vakituisen tulityöpaikan vaatimuksia vastaavat turvalliset olosuhteet, ja tulitöiden tekemistä muilla huoltopaikoilla pyritään välttämään. Tulitöitä ei koskaan tehdä lähellä aukioloajan loppumista, vaan ne lopetetaan vähintään tuntia ennen. Tällä varmistetaan se, ettei rakenteisiin jää kuumia tai kyteviä materiaaleja, jotka saattaisivat syttyä palamaan henkilöstön poistuttua tiloista. Korjaamon yhdelle huoltopaikalle järjestetään vakituisen tulityöpaikan vaatimuksia vastaavat turvalliset olosuhteet.

118 Tulityöpaikalla on huomioitu tulityön mukanaan tuomat riskit. Paikka on varustettu riittävällä määrällä alkusammutuskalustoa. Alueella ei ole eikä varastoida herkästi syttyviä kemikaaleja tai materiaaleja. Tiloissa ei työskennellä yksin, vaan tulitöitä tehtäessä tiloissa tulee aina olla osaston esimies valvomassa turvallista työskentelyä. 117 Esimerkkejä Tavanomaisin tulityövahinko on hitsauskipinän aiheuttama verhoiluvaurio. Tämän aiheuttaa poikkeuksetta huolimaton työalueen valmistelu ja puutteellinen suojaus. Työohjeet lähtevät pääsääntöisesti siitä, että verhoilut poistetaan työskentelyalueelta, silloin kun se työn kannalta on järkevää. Jos purkaminen aiheuttaa merkittäviä kustannuksia (työaika), suojataan alue siten, että kipinöinti ei pääse kosketuksiin verhoilumateriaalien kanssa. Vaurioarkojen materiaalien poistaminen on kuitenkin aina vaihtoehtona ensisijainen, koska huolellinen suojaaminen on sekä hidasta että huolellisestikin tehtynä aina epävarmempi vaihtoehto. Kipinä löytää kyllä tiensä. H. Lätti Toinen tyypillinen tulityövahinko on erilaisten äänieristemattojen vaurioituminen. Autoissa käytettävät äänieristeet ja värinävaimennukset on usein toteutettu korin osalta erilaisilla bitumimatoilla. Ongelmana on, että aina ei ole mahdollista nähdä rakenteita purkamatta, missä näitä materiaaleja on käytetty. Hankalimpia ovat erilaiset kotelorakenteet, joiden sisään materiaalit on asennettu kokoonpanossa ennen kuin rakenne on suljettu. Kyseiset materiaalit kestävät lähellä tehtävän hitsauksen lämmön yleensä hyvin eivätkä syty suoranaisesti palamaan. Suuremmaksi ongelmaksi näissä tilanteissa muodostuu syntyvä käry, joka tarttuu auton verhouksiin savukaasujen kohdepoistosta huolimatta. Nämä eristeet poistetaan työalueelta ja sen läheisyydestä poikkeuksetta, jos rakenne tekee sen mahdolliseksi.

119 Tulityöt maatilalla Juhani Savolainen, riskipäällikkö, LähiTapiola Nykyaikaiset maatilat ovat kasvaneet ja monipuolistuneet yritystoiminnan luonteisiksi tulostavoitteellisiksi yksiköiksi. Kasvaneet mittasuhteet ja kannattava tilan hoito vaatii maatilayrittäjältä suunnitelmallista toimintaa ja turvallisuusasioiden entistä suurempaa huomiointia. Menetysten uhka suurelle rakennuskannalle, mittavalle tuotantotoiminnalle sekä tuotantoeläimille on myös vakuuttajan näkökulmasta taloudellisesti huomattavasti suurempi riski kuin pientiloilla. Perinteiset luvun maatilat, joissa on keskimäärin nautayksikköä, ovat vähentyneet merkittävästi. Osa on lopettanut, tai vaihtoehtoisesti tilat ovat laajentaneet tuotantotoimintaa jopa kymmenkertaiseksi. Perinteisillä maatiloilla tuotantoon liittyvät toiminnot, kuten eläinten hoito, rehun ja viljan viljely, lietteen levitys sekä siihen liittyvä tuotantolaitteistojen kunnossapito ja tarvittavat uusinnat rakennustöineen pyritään vielä nykyisinkin tekemään omin voimin. Tilalle palkataan vierasta työvoimaa korkeintaan kesän kiireajaksi tai rakennuslaajennuksiin. Myös tilan tarvittavat tulityöt hoidetaan pääosin maatilayrittäjän omana työnä. Maatilavakuutusten ehdoissa on aina liitteenä suojeluohje, jossa kerrotaan suojausja varautumistoimenpiteet ennen tulitöihin ryhtymistä.

120 Maatilayrittäjän suorittaessa itse tulitöitä omassa kiinteistössään ehdotonta vaatimusta tulityökortista tai tulityöluvasta ei ole. Tulityökurssia kuitenkin suositellaan, sillä kurssin suorittaneelle maatilayrittäjälle muodostuu selkeämpi käsitys tulityön vaaroista ja turvallisista työtavoista. Tämä edesauttaa viljelijää huolehtimaan riittävistä varotoimista ja suojauksista ennen työhön ryhtymistä. Maatilavakuutusten ehdoissa on aina liitteenä suojeluohje, jossa on kerrottu suojaus- ja varautumistoimenpiteet ennen tulitöihin ryhtymistä. Mikäli tulitöiden suojeluohjeita on laiminlyöty ja tulitöillä on syy-yhteys syttyneeseen tulipaloon, arvioidaan aina tapauskohtaisesti rikkeiden vaikutusta korvausten alentamiseen tai eväämiseen. Nykyajan investoivat maatilat ovat jo niin suuria ja liitännäistoimintojen myötä monitahoisia, ettei maatilayrittäjä selviä ilman ulkopuolista palkattua työvoimaa. Oman työpanoksen lisäksi työvoima muodostuu tiloilla tilatyötekijöistä, kausityöntekijöistä ja maatalousharjoittelijoista, joista osa on usein ulkomaalaistaustaisia. Nykyaikaisella maatilalla maatilayrittäjän rooli työnantajana ja turvallisuuden huolehtijana korostuu tilatyöntekijöiden myötä. Tilalla työskentelevä työvoima asettaa maatilayrittäjälle velvoitteita ylläpitää myös hyvän työpaikan mukaisia perehdytystoimia sekä henkilö- ja paloriskien kannalta turvallisia työskentelytapoja. Tilatyöntekijöiden myötä maatilayrittäjän vastuu tilan paloturvallisuuden valvonnasta kasvaa ja osaamisen merkitys tulityöluvanmyöntäjänä korostuu. Maatilayrittäjän voimassa oleva tulityökortti antaa hyvän pohjan toimia turvallisesti ja kielii paloturvallisuusasioiden perustietämyksestä tulitöihin ryhdyttäessä. Myös tulitöitä tekevien työntekijöiden suorittamilla tulityökursseilla varmistetaan tilan paloturvallisuutta. 119 Maatilojen tulityöympäristö Suurilla maatiloilla nykyaikaisten, ohjelmoitujen koneiden ja laitteiden määräaikaishuollot sekä perusteelliset kunnossapidot tehdään pääosin konehuoltoliikkeiden toimesta alan korjaamoilla. Tiloilla tehtävät tulityöt ovat lähinnä kiireessä sattuneiden työkoneiden rikkojen, törmäysten ja repeämien korjauksia. Korjaustyöt pyritään tekemään kiireellä, jotta esimerkiksi kesken jäänyt viljelytyövaihe päästään huonojen säiden uhatessa tekemään loppuun. Tulitöitä joudutaan tekemään myös tuotantotiloissa korjailtaessa eläinten ja työkoneiden ruhjomia portteja, parsilaitteita ja lukitussalpoja.

121 120 Mikäli tulityövartiointia ei ole mahdollista järjestää, tulisi valita mahdollisimman vähäriskinen työskentelytapa. Vaihtoehtoina on käyttää kylmiä työstömenetelmiä, tai työstettävä osa irrotetaan ja siirretään paloturvalliselle etäisyydelle piha-alueelle. Korvaustilanteissa tulitöissä otettuja riskejä joudutaan usein arvioimaan suojeluohjeiden noudattamisen näkökulmasta. On helpompaa vahtia kapallista kirppuja kuin hiomakoneen kipinöintiä pölyisissä rehutiloissa. J. Savolainen Materiaalit Työkoneiden korjauksissa tulitöitä voidaan osittain tehdä mahdollisessa tilan korjaamossa, mutta pääosin suuret, jopa kymmenen metriä leveät työkoneet eivät mahdu sisätiloihin, vaan ne täytyy korjata tilapäisellä tuliyöpaikalla piha-alueella. Vaarana voi olla kipinöiden lentäminen rakennusten seinustoille sekä lähistöllä oleviin kuivike-, rehu-, sahatavara- tai polttopuukasoihin. Tuotantotiloissa tulitöitä joudutaan tekemään usein palovaarallisten tilojen läheisyydessä, joita ovat pölyiset jauhatustilat sekä kuivike- ja rehuvarastot. Maatiloilla tulitöitä joudutaan tekemään tuotantotiloissa ja piha-alueilla.

122 Tulityöluvanantajana maatilayrittäjän riskiä lisää myös tulitöitä tekevä ulkomainen työvoima. Tulityökortti voi olla hankittu heidän omassa kotimaassaan, jossa vaatimukset saattavat poiketa suomalaisista standardeista. Lisäksi kielellinen kommunikointi tulitöiden vaarallisuudesta ja ohjeistuksesta voi aiheuttaa väärinkäsityksiä. 121 Tulityömenetelmät Tulityöluvan antajana maatilayrittäjä joutuu arvioimaan ennalta tulityöpaikan riskit ja ohjeistamaan korjaustavan kuhunkin kohteeseen. Tyypillisin ja usein nopein korjaustapa on käyttää tavanomaisia tulityömenetelmiä, mm. hitsausta sekä metallin leikkausta ja hiontaa. Huolellinen työskentely, ympäristön palavan materiaalin siirto, suojaus, tiivistys ja kastelu sekä paikalle varattu riittävä ja toimintakuntoinen alkusammutuskalusto pienentävät paloriskin mahdollisuutta. Palovaarallisissa työympäristöissä tulee olla erillinen palovartija työn aikana. Kiireessäkään tehdyn tulityön jälkivartiointia ei tule unohtaa. Kipinöinnistä syntyvän paloriskin vuoksi vaihtoehtona on irrottaa rikkoutuneet osat pulttiliitoksista tai kylmiä työmenetelmiä käyttäen ja tehdä korjaustyö korjaamolla tai piha-alueella turvallisen matkan päässä (yli 10 m) palavasta materiaalista. Mikäli korjattavia osia ei saa irrotetuksi, mahdollisuutena on vielä kylmien työmenetelmien käyttö, jolloin korjaustöissä ei synny kipinöintiä. Korjauskiireet ja ajattelemattomuus Tyypillinen korjaustarve nykyajan suurissa eläinkasvattamoissa on työkoneella aiheutettu ruhje kuivituksen tai rehun jaon yhteydessä ovenpieliin tai parsi-, portti- tai karsinalaitteille. Usein korjauskiireessä unohtuu tulityömenetelmien yllättävä vaarallisuus palavien kuivikepaalien ja rehukasojen läheisyydessä. Kiireessäkään ei pidä unohtaa tai aliarvioida paloriskiä tulityöympäristössä, sillä se voi aiheuttaa satojen eläinten ja tuhansien neliöiden suurpalon. Niin tuttua urakoitsijaa ei ole olemassakaan, etteikö maatilayrittäjä tulityöluvan antajana ja omaisuuden omistajana voi kysyä tältä voimassa olevaa tulityökorttia. J. Savolainen

123 122 Turvavinkki: Maatilalla käy vuosittain monia laitehuoltajia, kone- ja putkiasentajia sekä hevostiloilla useita eri kengittäjiä, joilla kaikilla on tulitöihin mahdollistava työkalusto mukanaan. Maatilayrittäjän huolehtiva turvallisuusasenne selkiinnyttää jo ennalta mahdollisia tulitöistä aiheutuvia takaiskuja. Muistiinpanoja

124 13 Vakituinen tulityöpaikka 123 Jari Sopen-Luoma, palomestari, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Vakituinen tulityöpaikka on erityinen tulitöiden tekemiseen varattu palo-osasto tai muu ympäristöstään rajattu alue, jossa tulityöt voidaan tehdä turvallisesti. Vakituinen tulityöpaikka luokitellaan käyttötavaltaan tuotanto- ja varastotiloihin. Uudisrakennusten kohdalla vakituisen tulityöpaikan määrittely tilojen ja laitteiden osalta on selkeää ja tulityöturvallisuuteen liittyvät asiat voidaan ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Sama pätee myös korjauskohteisiin. Korjauskohteissa on aina huomioitava, muuttuuko tilan käyttötapa vaarallisempaan suuntaan, jolloin on otettava huomioon palo-osastovaatimuksiin liittyvät rakennustekniset ratkaisut. Jos vakituinen tulityöpaikka on erillinen huonetila, siitä tehdään oma palo-osasto. Palo-osasto on silloin yleensä joko EI30 tai EI60. EI tarkoittaa tiiviyttä ja eristävyyttä ja numero perässä palonkestävyysaikaa. Mikäli vakituinen tulityöpaikka toteutetaan niin, että tulityöpaikka rajataan muusta alueesta, on tärkeätä että tila rajataan tarpeeksi korkeilla hyväksytyillä seinillä tai suojaverhoilla. On myös selvitettävä, onko vakituinen tulityöpaikka sellainen, että tilaan on tehtävä ATEX-kartoitus eli räjähdysvaaran arviointi. Rakennustyömaille tai suuriin tuotantolaitoksiin esimerkiksi huoltosesongin aikana voidaan tehdä niin sanottu tilapäinen vakituinen tulityöpaikka. Tällöin eriytetään tilapäisesti alue tai otetaan käyttöön sopiva huonetila, jossa voidaan toteuttaa vakituisen tulityöpaikan vaatimukset. Tällöin asia on huomioitava tulityösuunnitelmassa. Huoltokorjaamoissa, konehalleissa ja vastaavissa tiloissa tulitöitä ei pidä tehdä jokaisella huoltopaikalla, vaan yhdelle huoltopaikalle on järjestettävä turvalliset olosuhteet tulitöiden tekemiselle. Tämän paikan on vastattava vakituisen tulityöpaikan vaatimuksia. Mikäli omakotitalossa tai vastaavassa rakennuksessa ollaan muuttamassa jokin huonetila (varasto, autotalli jne.) työtilaksi, ja tilassa on tarkoitus tehdä tulitöitä, ollaan usein muuttamassa toimintaa vaarallisempaan suuntaan, ja silloin on tärkeää

125 124 selvittää rakennusvalvonnasta, mitä vaatimuksia huonetilalle asetetaan. Autosuojissa tulityöt ovat kiellettyjä. Jos tuotannossa on paikkoja, joissa esimerkiksi hitsataan yhteen osia tai hiotaan kappaleita aina samalla tavalla, on tämä ympäristö tehtävä turvalliseksi ja työntekijöitä on ohjeistettava turvallisesta työskentelystä. Nämä eivät suoranaisesti ole suojeluohjeen mukaisia vakituisia tulityöpaikkoja. Vakituisella tulityöpaikalla on otettava huomioon: Seinä- ja kattomateriaaleina käytetään palamattomia tai vaikeasti syttyviä pintoja. Työpöytien on oltava palamattomia. Jäteastioiden on oltava vaikeasti syttyviä, ja niissä on oltava kannet. Kaasuhitsauslaitteistoja säilytetään turvallisesti, ja on suunniteltava, kuinka ne saadaan pois vaara-alueelta esimerkiksi tulipalon syttyessä. Vakituisella tulityöpaikalla ei säilytetä ylimääräistä palokuormaa. Vaadittu alkusammutuskalusto on välittömästi saatavilla. Suunnitellaan, miten poistuminen tapahtuu onnettomuustilanteessa. Onko olemassa kaksi toisistaan riippumatonta uloskäyntiä tai poistumisreittiä? Vakituinen tulityöpaikka muuttuu tilapäiseksi, jos sinne tuodaan sinne kuulumatonta palokuormaa.

126 Tulityö on aina, jos mahdollista, tehtävä vakituisella tulityöpaikalla. Vakituisella tulityöpaikalla ei vaadita tulityölupaa eikä työntekijältä tulityökorttia. Tarkemmat vakituisen tulityöpaikan vaatimukset löytyvät vakuutusyhtiöiden suojeluohjeista. Epäselvissä tapauksissa on hyvä olla yhteydessä paikalliseen rakennusvalvontaan, omaan vakuutusyhtiöön tai pelastusviranomaiseen. 125 Muistiinpanoja

127 Sähköinen dokumentointi tulityöriskien hallintaan Okko Kouvalainen, operatiivinen johtaja, Plan Brothers Turvallisuusala on yksi lukuisista toimialoista, joka on teknologioiden kehittymisen myötä suuressa muutoksessa. Tilanne asettaa sekä haasteita että mahdollisuuksia. Tänä päivänä erilaisia sähköisiä työkaluja ja tekniikkaa kehitetään runsaasti ja on vaikea löytää osa-aluetta, jota teknologia ei ole mullistanut tai mullistaisi vielä ennennäkemättömällä tavalla. Tulitöissä kehitys on tuonut mukanaan esimerkiksi verkkopohjaiset pelastussuunnitelmat, erilaiset auditointilomakkeet, tulityösuunnitelmat ja -luvat. Sähköiset tulityöluvat ja -suunnitelmat nopeuttavat ja helpottavat lupaprosessia. Lisäksi niistä jää aina lokitiedot palvelimelle, josta on helppo vahinkotilanteessa tarkastaa, mitä tulityön toteuttamisesta on sovittu. Ihmisten suhtautuminen sähköisiin työkaluihin ja menetelmiin muuttuu jatkuvasti positiivisempaan ja myönteisempään suuntaan. Niiden käyttö liiketoiminnassa on lähes itsestäänselvyys ja usein välttämättömyys menestymisen ja kilpailukyvyn kannalta. Parhaimmillaan sähköiset työkalut säästävät aikaa ja vaivaa sekä antavat mielenrauhaa. Sähköiset työkalut voivat ratkaista yksittäisiä tai lukusia ongelmia toimintaympäristöstä ja ratkaisusta riippuen. Ne myös tuovat parhaassa mahdollisessa tilanteessa jokaiselle eri käyttäjäprofiilille omat edut ja hyödyt. Työntekijän työt helpottuvat ja tehostuvat, ja niitä voidaan ohjata ja kontrolloida, johto- ja esimiestehtävissä huolta kevennetään, ja työkalujen tuottama data antaa käyttäjälle hänen tarvitsemaansa tietoa juuri siinä muodossa kun sitä halutaan. Nykytrendi on, että käytössä olevien työkalujen tulee olla lähtökohtaisesti poikkeuksetta responsiivisia, jotta niillä voidaan saavuttaa maksimaalinen hyöty. Responsiivisuus tarkoittaa sitä, että verkkosivustolla oleva sisältö pystytään automaattisesti näyttämään käyttäjän päätelaitteeseen, selaimeen sekä näytön kokoon ja resoluutioon mukautuen päätelaitteesta riippumatta. Olen itse ollut mukana viimeisen kolmen vuoden aikana neljän eri turvallisuusalan verkkopalvelun kehittämistyössä. Olen havainnut, että kuuntelemalla eri käyt-

128 täjäryhmien tarpeita ja perehtymällä heidän työntekoonsa ja työn ongelmakohtiin voidaan kehittää onnistunut ja pidetty sähköinen työkalu. Erilaisia sähköisiä työkaluja hankkiessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että valitsee palvelun, joka on kehitetty tuoreilla teknologioilla ja toimittajan palvelua voidaan soveltaa ketterästi asiakkaiden tarpeisiin ja jatkuvasti muuttuvaan ympäristöön. Tulitöiden hallintaan on kehitetty erilaisia sähköisiä työkaluja. Työkalujen avulla tulitöitä voidaan ohjata, valvoa ja tehostaa niin pienissä kuin suurissakin organisaatiossa. Tulitöiden tekijällä on käytössään ajasta tai paikasta riippumatta kohteen tai oman organisaation ajantasaiset tulityösuunnitelmat ja käytänteet. Tulityöluvat on dokumentoitu, ja niitä voidaan tarkastella tarvittaessa helposti myös jälkikäteen. Tulityölupien yhteyteen voidaan ennen työn aloitusta tallentaa kuvaamalla toteutetut suojaustoimenpiteet. Perinteinen kynä ja paperi -malli toimii aina, mutta on selvää, että tulevaisuuden teknologiat ovat viemässä myös tulitöiden hallintaa sähköisten työkalujen piiriin. 127 Sähköinen työkalu: Helppo päästä alkuun, ei suuria aloituskustannuksia Säästää aikaa Digitaalinen dokumentointi Paperiton työprosessi, ei enää arkistointia kansioihin Joustava ja mukautuva.

129 Kansainvälinen tulityökoulutus Riitta Piironen, koulutuspäällikkö, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Pohjoismaiden palontorjuntaliitot ovat tehneet yhteistyötä tulitöiden turvallisuuskoulutuksen parissa parinkymmenen vuoden ajan. Vuosittaisissa tapaamissa on jaettu parhaita koulutuskäytäntöjä tavoitteena harmonisoida koulutusta. Suomessa tulityökurssin ja kattotulityökurssin yhdistäminen samaksi kurssiksi on tulos tästä harmonisointiprosessista. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK on toiminut Suomessa vuodesta 1987 tulitöiden turvallisuuskoulutuksen kehittäjänä ja koulutusrekisterin pitäjänä. SPEK on tukenut tulityökoulutuksen kansainvälistymistä Euroopan Palontorjuntaliittojen yhteisön CFPA-E:n (Confederation of Fire Protection Associations Europe) piirissä. Yhteisö on julkaissut tulityötä koskevan ohjeen vuonna 2003 sekä tuottanut CFPA-E-tulityökurssin nimeltä Hot Works. Pohjoismainen yhteistyö Suomessa tulitöiden turvallisuuskoulutuksen kehittäminen käynnistyi vuonna 1987 vakuutusalan huolestuttua tulitöistä aiheutuneiden palovahinkojen voimakkaasta kasvusta. Suomen Palontorjuntaliitto (SPEKin edeltäjä) käynnisti hitsaajien palontorjuntakoulutuksen syksyllä Kurssin sisältö perustui vakuutusalan tulitöitä koskeviin palosuojeluohjeisiin, ja oppikirjan malli saatiin Ruotsin Palontorjuntaliitosta. Koulutuksen kysyntä oli alussa melko vaatimatonta, ja se lisääntyi vasta, kun vakuutusalan tulitöitä koskevat suojeluohjeet velvoittivat tulityöntekijät koulutukseen 1990-luvulla. Ruotsissa valtakunnallinen tulityökoulutus käynnistettiin vuoden 1990 aikana. Ruotsin Palontorjuntaliiton ja vakuutusalan turvallisuusohjeissa edellytettiin, että tulityöntekijällä ja tulityövartijalla tulee olla suoritettuna päivän mittainen turvallisuuskoulutus, jos tulityötä tehdään tilapäisellä tulityöpaikalla.

130 Suomessa katto- ja vedeneristysalan tulityöntekijää koskevat koulutusvaatimukset kirjattiin Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton (SVK) Katto- ja vedeneristysalan tulitöiden suojeluohjeeseen 1993 ja tulityöntekijää koskeva koulutusvaatimus Tulityöt-suojeluohjeeseen Tulitöiden suojeluohjeessa 1994 oli jo maininta, että Suomessa suoritetusta tulitöiden turvallisuustutkinnosta saatu tulityökortti on voimassa myös Ruotsissa ja Ruotsin vastaava tulityökortti on voimassa myös Suomessa. Säännöllinen pohjoismainen tulityökoulutusta koskeva yhteistyö käynnistyi vuonna 1996, jolloin Suomen, Ruotsin ja Norjan palontorjuntaliittojen sekä vakuutusalan edustajat tapasivat Helsingissä. Pian tämän kokouksen jälkeen Norjan palontorjuntaliitto käynnisti tulityökoulutuksen, ja Tanska tuli mukaan koulutusyhteistyöhön 2000-luvun alussa. Katto- ja vedeneristysalan koulutuksen kehittämisessä suomalaisilla kattourakoitsijoilla ja Kattoliitolla oli vahva rooli. Koulutus toteutettiin SVK:n ohjaamana vuoteen 2001 saakka, 2002 tehtävä siirtyi SPEKiin. Kattotulityökortti oli vuoden 1997 Katto- ja vedeneristystöiden tulityöt -suojeluohjeen mukaan voimassa myös Ruotsissa. Pohjoismaisen yhteistyön tuloksena Norjan, Tanskan, Ruotsin ja Suomen tulityökortit ovat voimassa Islantia lukuun ottamatta kaikissa Pohjoismaissa seuraavin rajoituksin: Suomessa ja Tanskassa suoritetuilla kattotulityökorteilla saa tehdä vain katto- ja vedeneristysalan tulitöitä ja tulityökorteilla tulitöitä. Norjassa ja Ruotsissa on vain yksi tulityökurssi ja -kortti, joka on voimassa Pohjoismaissa (ei Islannissa) kaikenlaisissa tulityöympäristöissä ja tulitöissä. Tänä päivänä turvallinen tulityöprosessi on lähes samanlainen kaikissa Pohjoismaissa. Pohjoismaisessa tulityökokouksessa Tukholmassa elokuussa 2004 sovittiin ensimmäistä kertaa tulityökortissa olevista tiedoista. Hyväksyttyjen pohjoismaisten tulityökorttien tunnistamista päätettiin helpottaa ja kortin B-puolesta tehtiin yhteispohjoismainen. B-puolella on kortin myöntävien organisaatioiden tiedot ja eri kansallisilla kielillä teksti näiden organisaatioiden myöntämä tulityökortti on voimassa Tanskassa, Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. 129

131 130 Koulutus kansainvälistyy ja laajenee Virossa käynnistettiin Suomen mallin mukainen tulityökoulutus jo vuonna Koulutusta velvoittaa kansallinen pelastuslakiin pohjautuva määräys. Turvallisuuskoulutuksesta vastaa tulityöntekijän työnantaja, koulutus on osa työsuojelukoulutusta. Koska koulutuksen toteutumista ei voida varmistaa, virolaista turvallisuuskoulutusta ei ole hyväksytty pohjoismaista koulutusta vastaavaksi luvulla EU:n laajentumisen myötä ulkomaisten työntekijöiden osuus koulutetuista kasvoi voimakkaasti. Kun tulityökoulutusta uudistettiin 2005, tehtiin päätös julkaista oppikirja Tulityöt hanskassa kotimaisten kielten lisäksi venäjäksi, viroksi, englanniksi ja puolaksi. Tulityökonseptia tekivät tunnetuksi kotimaiset yritykset ja kurssinjohtajat, jotka veivät tulityökonseptia Suomesta Euroopan lisäksi Latinalaiseen Amerikkaan. Tämän yhteistyön ansiosta kouluttajan aineisto julkaistiin espanjaksi. Eri kielillä julkaistut koulutusaineisot ovat helpottaneet tulityökonseptin esittelyä palontorjuntaliittojen kansainvälisissä tapahtumissa. SPEK on CFPA-E:n jäsen (cfpa-e.eu/). SPEKin avulla on tuotettu tulityöturvallisuutta käsittelevä opas, European Quideline 12:2012 Fire safety basics for hot work operatives. Oppaan sisältö on pääpiirteissään samanlainen kuin kotimaisen Tulityöt-suojeluohjeen ja SFS-standardin Kaikki kuusitoista CFPA-E-yhteisön maata voivat käyttää edellä mainittua julkaisua hyväkseen omilla tulityökursseillaan. Belgia, Italia, Ranska, Saksa, Slovenia ja Iso-Britannia ovat ilmoittaneet järjestävänsä CFPA-E:n mukaista kurssia. Isossa-Britanniassa FPA:n (Fire Protection Association, koulutus on lähtenyt käyntiin parhaiten. Päivän mittaisesta tulityökurssista saa nykyään todistuksena tulityöpassin (Hot Work Passport). Syksyllä 2014 yli henkilöllä oli voimassa oleva pohjoismainen tulityökortti ja parilla tuhannella voimassa oleva brittiläinen tulityöpassi. Koulutuksen kansainvälistymisen hyödyt Tänä päivänä turvallinen tulityöprosessi on lähes samanlainen kaikissa Pohjoismaissa. Suomi on hyödyntänyt entistä enemmän pohjoismaisia koulutusideoita ja materiaalia uudistetussa kurssinjohtajakoulutuksessa, tulityökoulutuksessa ja koulutusaineistoissa. Pohjoismaista turvallista tulityöprosessia esitellään Suomessa tuotetussa videoaineistossa, ja sitä voidaan käyttää eri maissa tulityökonseptin markkinoinnissa ja CFPA-E:n tulityökursseilla.

132 Uudistetussa tulityökoulutuksessa käsitellään entistä selkeämmin turvallista tulityöprosessia kaikenlaisissa tulityöympäristöissä ja tulitöissä. Tämä helpottaa Suomessa koulutettua tulityöntekijää menipä hän työhön tai täydennyskoulutukseen muihin Pohjoismaihin. Vastaavasti meille muista Pohjoismaista tulevien tulityöntekijöiden on helpompi omaksua Suomen tulityökäytännöt, kun eroavaisuuksia ei ole kovin paljon. 131 Norjan, Ruotsin ja Tanskan tulityökortit ovat voimassa myös Suomessa.

Tulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet. Mikko Ahtola

Tulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet. Mikko Ahtola Tulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet Mikko Ahtola Laki velvoittaa, ohjeet ohjaavat 1. Pelastuslaki, työturvallisuuslaki ja asetus, rikoslaki, vahingonkorvauslaki 1. Velvoittavaa lainsäädäntöä

Lisätiedot

SFC-CARAVAN OULUN SEUTU R.Y.

SFC-CARAVAN OULUN SEUTU R.Y. TULITYÖSUUNNITELMA 1. VELVOITTAVUUS 2. TULITYÖN MÄÄRITTELY Työturvallisuuslaki ja pelastuslaki velvoittavat yhdistystä/työnantajaa järjestämään tulityöt siten, että palovaara on mahdollisimman vähäinen

Lisätiedot

Tilapäisen tulityön suorittaminen. Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen Technobothniassa

Tilapäisen tulityön suorittaminen. Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen Technobothniassa 1 Tilapäisen tulityön suorittaminen Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen Technobothniassa 2 Sisällys Tilapäisen tulityön suorittaminen... 1 Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen Technobothniassa...

Lisätiedot

Palopupu ja uusi * pelastuslaki

Palopupu ja uusi * pelastuslaki Palopupu ja uusi * pelastuslaki Väritettävä pupuhahmo päiväkoti- ikäisille isille Lain tavoite, soveltamisala ja yleiset velvollisuudet tiedoksi jokaiselle, mutta erityisesti pienten lasten vanhemmille

Lisätiedot

Sisältö. Tulityöt suojeluohje 2011

Sisältö. Tulityöt suojeluohje 2011 suojeluohje 2011 suojeluohje 2011 Sisältö suojeluohje 2011... 3 1 Suojeluohjeen tarkoitus... 3 2 Suojeluohjeen velvoittavuus... 3 3 Määritelmät... 3 4 Tulityösuunnitelma... 4 5... 5 5.1 Vähäisen palovaaran

Lisätiedot

Tulityöt D10. Suojeluohje Voimassa alkaen. Sisällys 0 Suojeluohjeen velvoittavuus Suojeluohjeen tarkoitus... 1

Tulityöt D10. Suojeluohje Voimassa alkaen. Sisällys 0 Suojeluohjeen velvoittavuus Suojeluohjeen tarkoitus... 1 Suojeluohje Voimassa 1.1.2017 alkaen Tulityöt D10 Sisällys 0 Suojeluohjeen velvoittavuus... 1 1 Suojeluohjeen tarkoitus... 1 2 Määritelmät... 1 3 Tulityösuunnitelma... 2 4 Tulityöt... 2 4.1 Vähäisen palovaaran

Lisätiedot

TULITYÖT SUOJELUOHJE 2014

TULITYÖT SUOJELUOHJE 2014 TULITYÖT SUOJELUOHJE 2014 28.5.2013 1 TULITYÖT suojeluohje 2014 Sisällysluettelo 1 Suojeluohjeen tarkoitus... 2 2 Suojeluohjeen velvoittavuus... 2 3 Määritelmät... 2 4 Tulityösuunnitelma... 3 5 Tulityöt...

Lisätiedot

Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla. Riskit hallintaan SFS-ISO 31000

Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla. Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Elämme jatkuvasti muuttuvassa maailmassa, jossa joudumme käsittelemään epävarmuutta joka päivä. Se,

Lisätiedot

TULITYÖT TURVALLISUUSOHJE

TULITYÖT TURVALLISUUSOHJE TULITYÖT TURVALLISUUSOHJE TURVALLISUUSOHJE 2017 1 Tulityöt turvallisuusohje Sisällysluettelo 1 Tulitöiden koulutus... 2 2 Turvallisuusohjeen tarkoitus... 2 3 Turvallisuusohjeen velvoittavuus... 2 4 Määritelmät...

Lisätiedot

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ Koulutuksen tavoite on antaa esimiehille valmiudet ottaa vastuu henkilöstön työturvallisuudesta perehdyttämällä osallistujat työturvalainsäädännön vaatimuksiin ja esimiestyöhön

Lisätiedot

Vastuuvakuutukset ja kulotus

Vastuuvakuutukset ja kulotus Vastuuvakuutukset ja kulotus Vakuutukset. Rahastot. Pankki. Pekka Kokko 11.11.2009 Mitä vastuuriskillä tarkoitetaan? Riski siitä, että yritys tai yhteisö joutuu kantamaan seuraamukset toimintansa tuotteensa

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

SOVITTELIJAT APUNA TYÖPAIKAN KONFLIKTEISSA

SOVITTELIJAT APUNA TYÖPAIKAN KONFLIKTEISSA SOVITTELIJAT APUNA TYÖPAIKAN KONFLIKTEISSA Sovunrakennushanke Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä Kirkon johtamisforum 2018 1 Hanke sovittelumenettelystä Hanke sovittelumenettelystä vuosina 2015 2016.

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tulityökurssi

Tulevaisuuden Tulityökurssi Tulevaisuuden Tulityökurssi 1 Tulityöt 2014-2024 Vuorovaikutteinen osittain, kouluttaja ei aktiivisesti opeta, vaan johtaa keskustelua, pohdintoja Koulutettavat jaetaan heti rooleihin istuttamalla koulutettavat

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Kankaanpää

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Kankaanpää Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 22.1.2015 Kankaanpää Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue 26.1.2015 1 Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön

Lisätiedot

Työturvallisuusilmapiirikyselyn tulokset

Työturvallisuusilmapiirikyselyn tulokset Hyvinvointia työstä Työturvallisuusilmapiirikyselyn tulokset 25.1.2018 Henriikka Ratilainen ja Maria Tiikkaja 24.1.2018 Työterveyslaitos Ratilainen & Tiikkaja www.ttl.fi 2 Mikä on turvallisuusilmapiirikysely?

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

Työturvallisuusvastuun jakautuminen

Työturvallisuusvastuun jakautuminen Työturvallisuusvastuun jakautuminen Turvallisuusviikon seminaari 16.5.2019 Työturvallisuuden harjoitusalue, Kuopio 1 Aluksi Vastuun jakamisesta ja varsinkin jakautumisesta puhutaan yleensä liian myöhään

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Haluatko polttaa työpaikkasi?

Haluatko polttaa työpaikkasi? Haluatko polttaa työpaikkasi? VAHINKOKORVAUKSIA 25 2 Miljoonaa euroa 15 1 5 Palo Murto Vuoto 88 9 92 94 96 98 2 4 6 8 1 12 2 1 VAHINKOMÄÄRIÄ 8 7 6 1 kpl 5 4 3 2 1 Palo Murto Vuoto 88 9 92 94 96 98 2 4

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Liikenneturvan liikenneturvallisuustyö. Antero Lammi Koulutuspäällikkö

Liikenneturvan liikenneturvallisuustyö. Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturvan liikenneturvallisuustyö Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva liikenneturvallisuuden puolestapuhuja Olemme liikenneturvallisuusalan keskusjärjestö ja huolehdimme meille laissa osoitetuista

Lisätiedot

TILINTARKASTAJA JA EU:N TIETOSUOJA-ASETUS KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA

TILINTARKASTAJA JA EU:N TIETOSUOJA-ASETUS KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA 1 (5) TILINTARKASTAJA JA EU:N TIETOSUOJA-ASETUS KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA SUOMEN TILINTARKASTAJAT RY:N SUOSITUKSIA 1/2018 Suomen Tilintarkastajat ry (Finnish Association of Authorised Public Accountants)

Lisätiedot

Nollis tuumaustunnit Tuunataan tutut turvallisuus- käytännöt tähän päivään

Nollis tuumaustunnit Tuunataan tutut turvallisuus- käytännöt tähän päivään Nollis tuumaustunnit Tuunataan tutut turvallisuuskäytännöt tähän päivään Riskeistä vaikuttavuuteen 17.5.2018 Työterveyslaitos Nollis www.ttl.fi 2 1. Reagoiva 2. Systemaattinen 3. Systeeminen 4. Ennakoiva

Lisätiedot

TILINTARKASTAJA JA EU:N TIETOSUOJA-ASETUS KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA

TILINTARKASTAJA JA EU:N TIETOSUOJA-ASETUS KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA 1 (5) PÄIVITETTY 29.10.2018 TILINTARKASTAJA JA EU:N TIETOSUOJA-ASETUS KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA SUOMEN TILINTARKASTAJAT RY:N SUOSITUKSIA 1/2018 Suomen Tilintarkastajat ry (Finnish Association of Authorised

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

Riskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikka

Riskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikka Riskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikka Tavoite Riskienhallinta ja turvallisuustyö toiminnan jatkuvuuden, tehokkuuden ja häiriöttömyyden varmistajana. Riskienhallinta ja turvallisuustyö strategian mahdollistajana.

Lisätiedot

Lääkehoidon riskit

Lääkehoidon riskit Lääkehoidon riskit 11.1.2016 1 Toimintayksikön ja työyksikön lääkehoitosuunnitelmassa keskitytään oman toiminnan kannalta tunnistettuihin kriittisiin ja olennaisiin lääkitysturvallisuuden alueisiin (riskeihin)

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri. Säteilyturvallisuuspäivät 2018 Elina Pietikäinen Awanic Oy

Turvallisuuskulttuuri. Säteilyturvallisuuspäivät 2018 Elina Pietikäinen Awanic Oy Turvallisuuskulttuuri Säteilyturvallisuuspäivät 2018 Elina Pietikäinen Awanic Oy elina.pietikainen@awanic.fi Hallituksen esitys säteilylaiksi (HE 28/2018) korostaa turvallisuuskulttuurin ylläpitämisen

Lisätiedot

Sanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle

Sanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle Sanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle Mika Liuhamo, tuotepäällikkö https://fi.linkedin.com/in/liuhamo 2 Miksi? Lähtökohtia kehittämiselle Liiketoiminta Työn sujuvuus, tuottavuuden parantaminen

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT

PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT Tästä esitteestä löydät Suomen Palopäällystöliiton laadukkaat ja tehokkaat turvallisuusaineistot koulutuskäyttöön ja

Lisätiedot

YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto

YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat

Lisätiedot

Henkilötietojen käsittely sähköisen tunnistamisen luottamusverkostossa

Henkilötietojen käsittely sähköisen tunnistamisen luottamusverkostossa Suositus Henkilötietojen käsittely sähköisen tunnistamisen luottamusverkostossa n suosituksen liite Suositus 1 (9) Sisältö 1 Johdanto... 3 2 LUOTTAMUSVERKOSTO JA SEN TOIMINTA... 3 2.1 Luottamusverkosto...

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet

Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet Kh 12.8.2019 1 Sisällys 1. LAINSÄÄDÄNTÖ... 2 2. SOVELTAMISALA... 2 3. KÄSITEMÄÄRITTELYÄ... 3 4. SISÄISEN VALVONNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

POTENTIAALISTEN ONGELMIEN ANALYYSI

POTENTIAALISTEN ONGELMIEN ANALYYSI Opetusalan turvallisuusfoorumi POTENTIAALISTEN ONGELMIEN ANALYYSI Laurea-ammattikorkeakoulu Ranta, T., Kuusela, A. & Porokuokka, J. Miksi riskejä täytyy arvioida? Työnantajan velvoitteet Työntekijän oikeudet

Lisätiedot

TULITYÖT. Suojeluohje S621 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS... 2 2 VELVOITTAVUUS... 2 3 KÄSITTEET... 2

TULITYÖT. Suojeluohje S621 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS... 2 2 VELVOITTAVUUS... 2 3 KÄSITTEET... 2 Suojeluohje S621 2012 TULITYÖT SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS... 2 2 VELVOITTAVUUS... 2 3 KÄSITTEET... 2 4 TULITYÖSUUNNITELMA... 2 5 TULITYÖT... 2 6 KATTO- JA VEDENERISTYSALAN TULITYÖT... 4 7 PELASTUSLAKI,

Lisätiedot

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Turvallisuuskulttuuri ja johtaminen

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Turvallisuuskulttuuri ja johtaminen POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Turvallisuuskulttuuri ja johtaminen Turvallisuuskulttuuri (1/2) Kulttuuri vaikuttaa yhteisön jäsenten tapaan toimia Samankaltaiset arvot, ajattelumallit,

Lisätiedot

PIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU

PIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Sana kampanja on peräisin ranskalaisesta sanasta campagne ja tarkoittaa että, pyritään vaikuttamaan

Lisätiedot

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä BETONITEOLLISUUDEN RISKIENARVIOINTI- TYÖKALU Betoniteollisuuden työpaikoilla esiintyy erilaisia vaaroja ja ongelmakohtia, joissa voi esiintyä tapaturman/ sairastumisen mahdollisuus: SUUNNITTELE, TUNNISTA,

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen turvallisuuskävelyt työkaluna

Potilasturvallisuuden johtaminen turvallisuuskävelyt työkaluna Potilasturvallisuuden johtaminen turvallisuuskävelyt työkaluna Arto Helovuo M.Sc. (Human Factors and Systems Safety) Lentokapteeni, Finnar Oyj Toimialajohtaja, Qreform Oy Turvallisuuden hallinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Turvallisuusjohtamisjärjestelmien arvioinnin kehitys EU-lainsäädännössä

Turvallisuusjohtamisjärjestelmien arvioinnin kehitys EU-lainsäädännössä Turvallisuusjohtamisjärjestelmien arvioinnin kehitys EU-lainsäädännössä Tarkastaja Antti Kesälahti 24.1.2018 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen kulku 1. Sääntelykehys 2. Hakemuksen arviointiprosessi

Lisätiedot

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet Sisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet 9.5.2018 Sisällys 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 2 3. Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla

Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla Arto Helovuo M.Sc. (Human Factors and Systems Safety) Lentokapteeni, Finnar Oyj Toimialajohtaja, Qreform Oy Joka kymmenes potilas Study

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työsuojelu. Sari Anetjärvi lakimiesasessori

Työturvallisuus ja työsuojelu. Sari Anetjärvi lakimiesasessori Työturvallisuus ja työsuojelu Sari Anetjärvi lakimiesasessori Työturvallisuuslaki Työturvallisuuslaki (738/2002) koskee kirkkoa ja seurakuntia. Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

URAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY

URAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY Työn turvallisuussuunnitelma (TTS) ja yhteistyökumppanit ALIURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI 17.9.2019 ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY yit.fi Välittömät toimenpiteet Seuranta ja palaute

Lisätiedot

TULITYÖT PUOLUSTUSVOIMISSA

TULITYÖT PUOLUSTUSVOIMISSA TULITYÖT PUOLUSTUSVOIMISSA 25.5.2015 1 Yleistä Asian tarkastelu Ilmavoimallisesta näkökulmasta Puolustusvoimat eivät omista kiinteistöjään Tulityöt Kiinteistöihin kohdistuvat PV:n materiaaliin kohdistuvat

Lisätiedot

Väkivalta / uhkatilanne

Väkivalta / uhkatilanne Pelastusalan uhkatilannekoulutus - kehittämistarpeet Juha Höök Paloesimies, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL työturvallisuusseminaari 15.4.2015, Espoo Väkivalta / uhkatilanne Väkivalta on helppo tunnistaa,

Lisätiedot

Riskienhallintamalli. ja kuvaus riskienhallinnan kehittämisestä keväällä Inka Tikkanen-Pietikäinen

Riskienhallintamalli. ja kuvaus riskienhallinnan kehittämisestä keväällä Inka Tikkanen-Pietikäinen Riskienhallintamalli ja kuvaus riskienhallinnan kehittämisestä keväällä 2018 Inka Tikkanen-Pietikäinen 15.6.2018 1 Riskienhallinnan kehittämisen aikataulu ja työn tulokset 2018 helmikuu maaliskuu huhtikuu

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Kehittämispäällikö Anne Lounamaa, FT Tapaturmien ehkäisyn yksikkö, THL 4.10.2013 RAI- vertailukehittämisen seminaari 3.10.2013, Helsinki, Paasitorni

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Työmaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla

Työmaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla Työmaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla Tarkoitus; Mikään työmaa ei ole identtinen! Jokaisella työmaalla omat erityispiirteet ja vaaratekijänsä Antaa työmaalle tulevalle henkilölle tietoa yleisistä

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue

Yhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Yhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue [Tekijän nimi ja osasto] 13.12.2018 1 Mikä on yhteinen työpaikka? TtL 49 : Yhteisellä

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Seksuaalinen häirintä - lainsäädäntö työelämän osalta. Katja Leppänen Asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Seksuaalinen häirintä - lainsäädäntö työelämän osalta. Katja Leppänen Asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK Seksuaalinen häirintä - lainsäädäntö työelämän osalta Katja Leppänen Asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lainsäädäntö kattavaa - kyse asenteista 1. Tasa-arvolaki 2. Työturvallisuuslaki 3. Rikoslaki

Lisätiedot

Sote alan turvakortti ja muuta tukea turvallisuuden kehittämiseen

Sote alan turvakortti ja muuta tukea turvallisuuden kehittämiseen Sote alan turvakortti ja muuta tukea turvallisuuden kehittämiseen Veera Heinonen koulutuspäällikkö Suomen Palopäällystöliitto VEERA HEINONEN Miksi? Turun sairaalapalossa evakuoitiin 180 henkeä, kolme hoitajaa

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Potilasturvallisuus - STM - Terveydenhuollossa toimivien yksiköiden ja organisaatioiden periaatteet, joiden tarkoituksena

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 OSA HANKE OPISKELIJOIDEN OSALLISUUS HYVINVOINNISTA Tavoitteena Opiskelijoiden hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Ota kumppaniksi. A UTC Fire & Security Company

Ota kumppaniksi. A UTC Fire & Security Company Ota kumppaniksi paloturvallisuuden ammattilainen A UTC Fire & Security Company Paloturvallisuus yhteinen asiamme Onko kiinteistön paloturvallisuus varmasti kunnossa? Omistajan ja vuokralaisen asenteet

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI TOIMINTAOHJE 1/7 LIIKENNELIIKELAITOS Yhteiset Palvelut / Turvallisuuspalvelut K. Kalmari / Y. Judström 18.9.

HELSINGIN KAUPUNKI TOIMINTAOHJE 1/7 LIIKENNELIIKELAITOS Yhteiset Palvelut / Turvallisuuspalvelut K. Kalmari / Y. Judström 18.9. 1/7 Avainsanat: riskienhallinta, vaarojen tunnistaminen, riskien estimointi, vaararekisteri HKL:n metro ja raitiotieliikenteen riskienhallinnan toimintaohje 1 Riskienhallinta Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksessa.

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 46/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verotusmenettelystä. muuttamisesta. Asia. Päätös. Valiokuntakäsittely

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 46/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verotusmenettelystä. muuttamisesta. Asia. Päätös. Valiokuntakäsittely EDUSKUNNAN VASTAUS 46/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verotusmenettelystä annetun lain ja työturvallisuuslain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Verkkotoimikunta Työturvallisuuden hallinta Fingridin työmailla

Verkkotoimikunta Työturvallisuuden hallinta Fingridin työmailla Verkkotoimikunta 7.6.2018 Työturvallisuuden hallinta Fingridin työmailla Työtapaturmataajuus Tavoite 2018: yhdistetty työtapaturmataajuus < 5 25 20 23 22 16 19 19 Oman henkilökunnan henkilötyövuodet Palvelutoimittajien

Lisätiedot

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon

Lisätiedot

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Riskienhallinta taloyhtiössä

Riskienhallinta taloyhtiössä Riskienhallinta taloyhtiössä Taloyhtiö 2014 Maria Kulomäki Asunto-osakeyhtiölaki: asunto-osakeyhtiön toiminta Tarkoituksensa toteuttamiseksi asunto-osakeyhtiö huolehtii hallinnassaan olevien kiinteistöjen

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Tulityövahinko alihankintaketjussa Tulityöseminaari 2015. Mikko Parikka

Tulityövahinko alihankintaketjussa Tulityöseminaari 2015. Mikko Parikka Tulityövahinko alihankintaketjussa Tulityöseminaari 2015 Mikko Parikka Tulityösuunnitelma Stora Enson tehdasalueella tai toimitiloissa on aina noudatettava tulityösuunnitelmaa. Työn tilaaja huolehtii siitä,

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Riskit hallintaan ISO 31000

Riskit hallintaan ISO 31000 Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet

Lisätiedot

Työsuhteen ehtoja koskeva direktiiviehdotus. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Työsuhteen ehtoja koskeva direktiiviehdotus. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Työsuhteen ehtoja koskeva direktiiviehdotus Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 28.2.2018 Direktiiviehdotuksen taustaa Direktiiviehdotuksen taustalla vuonna 1991 annettu todentamisdirektiivi, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Turvapassi-koulutus päivähoidon ja koulun henkilöstölle. Tapaturmapäivä 13.8.2010 Kristiina Myllyrinne asiantuntija, ensiapu Suomen Punainen Risti

Turvapassi-koulutus päivähoidon ja koulun henkilöstölle. Tapaturmapäivä 13.8.2010 Kristiina Myllyrinne asiantuntija, ensiapu Suomen Punainen Risti Turvapassi-koulutus päivähoidon ja koulun henkilöstölle Tapaturmapäivä 13.8.2010 Kristiina Myllyrinne asiantuntija, ensiapu Suomen Punainen Risti SPR:n Turvapassi-koulutus Turvapassi-koulutus Yksi työpäivä

Lisätiedot

Ref. Ares(2014) /07/2014

Ref. Ares(2014) /07/2014 Ref. Ares(2014)2338517-14/07/2014 EUROOPAN KOMISSIO YRITYS- JA TEOLLISUUSTOIMINNAN PÄÄOSASTO Toimintaohjeet 1 Bryssel 1.2.2010 - Direktiivin 2001/95/EY ja vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen turvallisuuskysymyksiä. Miten turvallisuustietoisuus näkyy työelämälähtöisissä oppimisympäristöissä? Arto Pekkala 4.12.

Ammatillisen koulutuksen turvallisuuskysymyksiä. Miten turvallisuustietoisuus näkyy työelämälähtöisissä oppimisympäristöissä? Arto Pekkala 4.12. Ammatillisen koulutuksen turvallisuuskysymyksiä Miten turvallisuustietoisuus näkyy työelämälähtöisissä oppimisympäristöissä? Arto Pekkala 4.12.2017 Sisäisen turvallisuuden ylläpitämisellä ennaltaehkäistään

Lisätiedot

Työhön perehdyttäminen. Sari Anetjärvi

Työhön perehdyttäminen. Sari Anetjärvi Työhön perehdyttäminen Sari Anetjärvi Perehdyttämisen lähtökohta Työhön perehdyttäminen on tärkeä osa rekrytointiprosessia. Perehdyttämisen avulla turvataan organisaation toiminnan sujuvuus ja laadukkuus

Lisätiedot

Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat

Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat 3.11.2016 Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka Kouluneuvos Petri Heikkilä Suunnitelma Säädösperusta Työsuojelun toimintaohjelma Työturvallisuuslaki 9 Häirinnän

Lisätiedot

Turvakävely pedagogisena menetelmänä

Turvakävely pedagogisena menetelmänä Turvakävely pedagogisena menetelmänä Professori Eila Lindfors, KM Antti Hilander & KM Jeremias Lahtivirta Safety & security in education: prevent, learn & implement 26.- 27.2018 Rauma 3rd OPTUKE-symposium

Lisätiedot

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä 1 Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta Pietikäinen, E., Reiman, T., Macchi, L. & Oedewald, P. 26.1.2011 Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät,

Lisätiedot

Komin ylikulkukäytävä, U-6514 Turvallisuusasiakirja

Komin ylikulkukäytävä, U-6514 Turvallisuusasiakirja Turvallisuusasiakirja Pornaisissa 16.1.2015 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija Tarkastanut: Ins. Jesse Lindholm A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija

Lisätiedot

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja Turvallisuusasiakirja Pornaisissa 28.12.2014 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija Tarkastanut: Ins. Jyrki Hämäläinen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija

Lisätiedot

Kunnallisen toiminnan periaatteet, määritelty ja toimitaanko niiden mukaisesti? 3 strategialähtöiset

Kunnallisen toiminnan periaatteet, määritelty ja toimitaanko niiden mukaisesti? 3 strategialähtöiset Laukaan kunta/ tekninen osasto e Ei sovellettavissa 2016 1 Välttävästi 2 Tyydyttävästi 3 Hyvin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointimalli 4 Erinomaisesti Johtamistapa ja valvontakulttuuri Arvio

Lisätiedot

Matemaatikkona vakuutusyhtiössä. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus

Matemaatikkona vakuutusyhtiössä. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus Matemaatikkona vakuutusyhtiössä Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus Miksi vakuutusmatemaatikoilla on töitä Vakuutusyhtiölaki (2008/521) 6. luku Vakuutusyhtiössä

Lisätiedot

Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä

Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä Heidi Niemimuukko 12.3.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esitys Turvallisuusjohtamisjärjestelmä konseptina Miksi turvallisuusjohtamista? Johtamisjärjestelmässä

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet

Opetuksen tavoitteet 5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja

Lisätiedot