Kokkolan vanhustenhuoltostrategia 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokkolan vanhustenhuoltostrategia 2015"

Transkriptio

1 Kokkolan vanhustenhuoltostrategia 2015 Hämeenlinna elokuu 2007 Juha Kaakinen

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Strategian tausta ja lähtökohdat Strategian valmistelu Kokkolan vanhusväestö ja väestökehitys strategia Kokkolan vanhustenhuolto 2015 strategiset tavoitteet ja toimenpiteet Visio Strategian keskeiset periaatteet Kriittiset menestystekijät Ikäihmisten asema ja osallisuus Toimivat palvelut ja tasapainoinen palvelurakenne Osaava henkilöstö ja kehittyvä organisaatio Kestävä ja vaikuttava talous Strategian toteutusvastuu, seuranta ja arviointi...13 Liite Liite

3 1 Strategian tausta ja lähtökohdat 1.1 Strategian valmistelu Sosiaalikehitys Oy laati syksyllä 2006 Kokkolan perusturvalautakunnan toimeksiannosta selvityksen Kokkolan vanhustenhuollon nykytilasta ja kehittämistarpeista. Perusturvalautakunta esitti raportin kaupunginhallitukselle, joka päätti esittää selvityksen valtuustolle tiedoksi ja päätti samalla, että vanhustenhuollon strategia päivitetään ja sitä laatimaan valitaan ohjausryhmä ja valmisteleva ryhmä, joiden kokoonpanosta päätetään erikseen. Kaupunginhallitus nimesi seuraavan ohjausryhmän: puheenjohtaja, perusturvalautakunnan puheenjohtaja Anja Mehtälä ja jäsenet: kaupunginhallituksen jäsenet Stefan Anderson, Pirkko Häli, Sari Innanen, Riitta Kalliokoski ja Roy Sabel, perusturvalautakunnan varapuheenjohtaja Aimo Maijala, Kokkolanseudun terveyskeskus-kuntayhtymän hallituksen varapuheenjohtaja Erkki Mustasaari, kaupunginjohtaja Antti Isotalus, rahoitusjohtaja Seija Bexar, suunnittelupäällikkö Seppo Kässi, perusturvajohtaja Jussi Salminen, terveyskeskuksen johtava lääkäri Asko Linna ja työryhmän sihteeri, osastopäällikkö Hilkka Lahti. Valmisteluryhmään ovat kuuluneet perusturvalautakunnan puheenjohtaja Anja Mehtälä puheenjohtajana ja jäseninä perusturvajohtaja Jussi Salminen, rahoitusjohtaja Seija Bexar, johtava ylilääkäri Asko Linna, osastopäällikkö Hilkka Lahti (työryhmän sihteeri) sekä vanhustyön johtaja Aija Ström. Toimitusjohtaja Juha Kaakinen Sosiaalikehitys Oy:stä on osallistunut asiantuntijana ryhmien työskentelyyn ja on vastannut strategia-asiakirjan kirjoittamisesta. Strategiatyön ohjausryhmä on kokoontunut ja , valmisteluryhmä on lisäksi kokoontunut kaksi kertaa. Vanhustenhuollon strategian valmisteluun liittynyt seminaari pidettiin Lisäksi on vanhusneuvosto kokouksessaan esittänyt näkemyksiään strategiatyössä huomioon otettaviksi. Strategiatyön lähtökohtana on ollut vuonna 2002 määritellyt vanhustenhuollon strategiset tavoitteet, Kokkolan kaupungin strategia vuosille , syksyllä 2006 toteutettu selvitys vanhustenhuollon nykytilasta sekä Tilastokeskuksen uuteen väestöennusteeseen (2007) perustuvat tarvearviot.

4 1.2 Kokkolan vanhusväestö ja väestökehitys Väestön ja ikääntyvien ikäryhmien lukumäärä ja ennusteet vuosille yhteensä ja sukupuolen mukaan KOKKOLA Sukupuolet yhteensä Väestö yhteensä Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Väestö yhteensä Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne- ja väestöennuste tilastot Vuoden 2006 lopussa Kokkolassa asui yhteensä vuotta täyttänyttä. Tilastokeskuksen uusimman ennusteen mukaan vuonna vuotta täyttäneitä on ja vuonna Vanhuspalvelujen suunnittelun kannalta merkittävintä on 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmän määrän kasvu. Vuonna vuotta täyttäneitä on 28 % enemmän kuin vuoden 2006 lopussa ja vuonna % enemmän. Ikääntyneimpien ryhmien määrän kasvu on erittäin nopeata. 85 vuotta täyttäneitä on vuonna % enemmän kuin nyt ja vuonna 2020 lähes kaksinkertainen määrä (94 %). Ennusteen mukaan myös sukupuolten väliset erot vanhimmissa ikäryhmissä tasoittuvat jonkin verran. Kun tällä hetkellä kolme neljästä 85-vuotiaasta kokkolalaisesta on naisia, ennustetaan vuonna 2020 naisia olevan tästä ikäryhmästä kaksi kolmesta (66 %). 65-vuotiaiden osuus koko väestöstä on tällä hetkellä 15,7 %, vuonna ,7 % ja vuonna ,8 %.

5 1.3 strategia Kaupungin strategiassa on määritelty viisi strategista näkökulmaa ja niihin liittyvät päämäärät. Kaikilla strategian näkökulmilla on merkitystä myös vanhustenhuollon strategialle. Strategiset näkökulmat ja niille määritellyt päämäärät ovat seuraavat: Elinvoimainen ja osaava kaupunkiseutu 1 vetovoimainen yritysympäristö, vireä kaupallinen keskus ja logistiikkakeskittymä 2 korkeatasoinen ja vetovoimainen asuminen, elinympäristö ja vapaa-aika 3 osaavan ja koulutetun työvoiman saatavuus sekä toimiva innovaatioympäristö Talous 3 talouden vahvistaminen/tasapainottaminen 4 tavoitteellinen talousjohtaminen kaikilla tasoilla Henkilöstö 1 osaamisen turvaaminen ja työvoiman saannin varmistaminen 2 hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö, toimiva työyhteisö Asiakas ja kuntalainen 1 tyytyväinen ja osallistuva kuntalainen 2 hyvinvoinnin lisääminen Palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat 1 vahva kunta palvelujen järjestäjänä 2 vaihtoehtoisten tuotantotapojen kehittäminen Vanhustenhuollon strategian kriittisten menestystekijöiden määrittelyssä on otettu huomioon kaupungin strategiassa esitetyt näkökulmat ja päämäärät sekä vanhustenhuollon nykytilaselvityksessä esitetyt suositukset. 2 Kokkolan vanhustenhuolto 2015 strategiset tavoitteet ja toimenpiteet 2.1 Visio Kokkola vuonna 2015 on hyvä kaupunki ikäihmisille. Kokkola on ikäihmisille turvallinen ja mieluisa paikka asua. Ikäihmisten hyvinvointi perustuu laadukkaisiin palveluihin, kaksikieliseen ja monipuoliseen kulttuuriin sekä turvalliseen ja viihtyisään elinympäristöön.

6 2.2 Strategian keskeiset periaatteet 1. Vanhustenhuollon tavoitteena on yhdessä muiden hallintokuntien ja yhteistyökumppanien kanssa kehittää Kokkolasta hyvä kaupunki ikäihmisille, kaupunki, jossa Ikäihmiset ovat paikallisyhteisön arvokas, aktiivinen voimavara. 2. Vanhustenhuollon perustehtävänä on edistää ikääntyvien kokkolalaisten hyvinvointia ja kehittää vanhuspalveluja moniammatillisena, sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisenä työnä. 3. Vanhustenhuollon palveluilla tuetaan ikääntyneiden hyvää elämänlaatua, itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista. Vanhustenhuollon palvelutoiminta on: 1 asiakaslähtöistä ja eettistä 2 perustuu kuntouttavaa työotteeseen 3 noudattaa näyttöön ja käyvän hoidon suosituksiin perustuvia hoitokäytäntöjä 4 perustuu kirjallisiin palvelusuunnitelmiin tai hoitosopimuksiin 5 toteuttaa saumatonta yhteistyötä eri palveluntuottajien, yhdistysten ja järjestöjen sekä omaisten ja lähihenkilöiden kanssa. TÄRKEITÄ YHTEISTYÖKUMPPANEITA OVAT MYÖS ELÄKELÄIS- JA MUUT JÄRJESTÖT. 4. Vanhustenhuollon kokonaisuus rakentuu joustavasta ja toimivasta hoitoketjusta, joka kykenee reagoimaan nopeasti yllättäviin tilanteisiin. Vanhustenhuollon toimintamalli on asiakaslähtöinen, hoidollisesti kestävä ja kustannustehokas, se kykenee tarjoamaan ikääntyvien tarvitsemat palvelut oikea-aikaisesti ja laadukkaasti. 5. Palvelujen tuottaminen perustuu welfare-mix -ajatteluun eli kunnan, yksityisten palveluntuottajien sekä järjestöjen kumppanuuteen. Kaupunki tuottaa itse vanhustenhuollon kannalta kriittiset palvelut ja vastaa palvelukokonaisuuden koordinoinnista, Kaupunki ostaa palveluja vain sellaisilta kumppaneilta, jotka hyväksyvät ja noudattavat toiminnassaan kaupungin arvoja ja toimintaperiaatteita. 6. Vanhustenhuollon palvelukokonaisuuden perustana on Kokkolan malli. Palvelujen mitoitus perustuu ensisijaisesti paikallisesti arvioituihin, paikallisiin tarpeisiin. Valtakunnallisia mitoitussuosituksia seurataan ohjeellisesti. Palvelujärjestelmän kustannustehokkuutta lisätään johtamista ja toimintakäytäntöjä kehittämällä. 7. Vanhustenhuollon kustannustehokkuutta lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon tarkoituksenmukaista työnjakoa kehittämällä. Erikoissairaanhoidon palvelujen epätarkoituksenmukainen käyttö estetään lisäämällä perusterveydenhuollon mahdollisuuksia tehostaa akuuttihoitoa. Tämän mahdollistamiseksi terveyskeskuksen vuodeosastolla pitkäaikaishoidossa oleville vanhuksille järjestetään tarvetta vastaava pitkäaikaishoito hoivatasoisista yksiköistä. 8. Vanhustenhuollon koordinoinnin ja johtamisen tehostamiseksi sekä sosiaali- että terveydenhuollon vanhuspalvelut keskitetään yhden johdon alaisuuteen.

7 9. Palvelurakenne perustuu kotona asumisen ensisijaisuuteen. Turvallista kotona asumista tuetaan monipuolisilla avohuollon palveluilla, omaishoidon tukea kehittämällä, ennaltaehkäisevällä toiminnalla sekä palvelutarpeiden jatkuvalla ennakoinnilla. 10. Vanhustenhuollon tärkein voimavara on asianmukaisen koulutuksen saanut, työstään innostunut, motivoitunut ja ikääntyneitä arvostava henkilöstö. Vanhustenhuollon henkilöstön riittävästä mitoituksesta huolehditaan. Henkilöstön mitoituksessa otetaan huomioon asiakkaiden toimintakyky ja hoidon tarve. Henkilöstön kehittäminen perustuu henkilökohtaisiin osaamiskartoituksiin ja kehittämissuunnitelmiin sekä jatkuvaan täydennyskoulutukseen. Koulutus- ja kehittämisyhteistyö paikallisten oppilaitosten kanssa on tiivistä. 2.3 Kriittiset menestystekijät Vanhustenhuollon strategiset tavoitteet on strategiassa määritelty neljän kriittisen menestystekijän avulla. Kriittisiä menestystekijöitä ovat: ikäihmisten asema ja osallisuus, toimivat palvelut ja tasapainoinen palvelurakenne, osaava, henkilöstö ja kehittyvä organisaatio sekä kestävä ja vaikuttava talous.

8 2.3.1 Ikäihmisten asema ja osallisuus Strategiset tavoitteet Kaupungin strategiassa todetaan, että voimavarojen riittävyys suhteessa ikääntyvän väestön tarpeisiin niukkenee edelleen. Toisaalta kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta kaikki ne yhteiskunnan ja kuntalaisten omat toimet, joilla tuetaan henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin lisääntymistä tai jolla ehkäistään tai vähennetään hyvinvointia heikentäviä seikkoja esimerkiksi liikenneympäristön turvallisuuden parantaminen parantavat elämän laatua sekä säästävät korjaavien ja hoito- ym., palvelujen tarvetta. Ennalta ehkäisevän työn ja osallisuuden tukeminen koskee koko kaupunkia ja kaikkia toimialoja. Panostamalla niihin parannetaan resurssien riittävyyttä ja hyvinvointia. Toimialoittain määritellään tarkemmin arviointikriteerit. Vuoden 2008 aikana hallintokunnat tekevät selvityksen niistä ikäihmisten hyvinvointia edistävistä toimenpiteistä, joita hallintokunta on tehnyt vuosina Samalla hallintokunnat esittävät suunnitelman toimenpiteistä vuosille sekä ehdotuksensa kriteereistä, joiden perusteella toimenpiteiden kohdentumista ikäihmisille voidaan arvioida. Ikäihmiset ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita. Palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa ikäihmisten näkemyksillä on korvaamaton merkitys. Palvelujen piirissä olevien asiakkaiden ja heidän omaistensa tyytyväisyys on paras osoitus palvelujen laadukkuudesta. Palvelujen kehittäminen perustuu kaupunkilaisten ja viranomaisten avoimeen vuoropuheluun. Ikäihmisille turvataan monipuoliset mahdollisuudet antaa jatkuvaa palautetta palveluista ja osallistua palvelujen suunnitteluun. Vanhustenhuollon yksiköissä toteutetaan vähintään joka toinen vuosi tyytyväisyyskysely asiakkaille ja omaisille. Asiakkaiden lähettämään kirjalliseen palautteeseen vastataan aina kirjallisesti tai henkilökohtaisella yhteydenotolla. Vanhusneuvosto ja perusturvavirasto järjestävät kerran vuodessa vanhusfoorumin, yleisen keskustelutilaisuuden vanhustenhuollon palveluista ja niiden kehittämisestä. Ennalta ehkäisyn ensisijaisuudesta ja merkityksestä ollaan yleisesti hyvin yksimielisiä. Käytännössä panostukset ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin ja palveluihin ovat usein riittämättömiä ja summittaisia ja ennalta ehkäisevien toimien suoraa vaikuttavuutta on vaikea osoittaa. Ennalta ehkäisy ei ole pakollista, mutta välttämätöntä se on. Ennalta ehkäisyn

9 vaikuttavuutta voidaan parantaa toimenpiteiden oikealla kohdentamisella, toimintojen monipuolisuudella ja niiden pitkäjänteisellä systemaattisella toteutuksella. Mahdollisuus ennalta ehkäiseviin kotikäynteihin tarjotaan kaikille 75-vuotiaille. Kotikäyntien toteutuksesta vastaavat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Asiakkaan valinnan mukaan kotikäynneillä hyödynnetään myös fysioterapeutin ja ravitsemusterapeutin työpanosta. 75 vuotta täyttäneiden asumisolosuhteiden ja asunnon muutostyötarpeiden kartoitus aloitetaan vuonna Kartoituksen yhteydessä kiinnitetään huomiota myös kotitapaturmien ehkäisyyn. Honkaharjun mahdollisen peruskorjauksen/uudisrakennuksen yhteydessä on tarkoituksenmukaista selvittää myös toteutusmahdollisuudet ikäkeskukselle, joka palvelisi sekä avohuollon palveluohjauksen keskuksena että ennalta ehkäisevien palvelujen tukikohtana. Ikäkeskuksen toimintoihin kuuluisivat vanhusneuvola sekä monipuoliset päivätoiminta- ja virkistystilat mm. kuntosali. Hankkeen tarkoituksenmukaista toteutustapaa ja yhteistyössä järjestöjen ja yksityisten yritysten kanssa selvitetään. Terveyskeskukselle osoitetaan voimavarat vanhusneuvolatoimintaan, päiväsairaala- ja viikkosairaalatoimintaan sekä ikäihmisille tarkoitettuun fysioterapiaan ja ravitsemusneuvontaan, joilla tuetaan kotona asumista. Toimintoja varten osoitetaan yhden työntekijän lisäresurssi. MAHDOLLISESTA IKÄKESKUSTA HUOLIMATTA VANHUSTEN TULEE SAADA PALVELUITA MYÖS ITSEÄÄN LÄHIMPÄNÄ OLEVISTA NEUVOLOISTA. Eläkeläisjärjestöjen, veteraanijärjestöjen, Omaishoitajien yhdistyksen ja muiden ikäihmisten parissa vapaaehtoistyötä tekevien järjestöjen panos ennalta ehkäisevässä työssä on arvokas. Vapaaehtoistyöllä ja vertaistuella ei korvata tarvittavaa palvelua, mutta toimintakykyä yllä pitävänä ja henkistä vireyttä vahvistavana toimintana järjestöjen toiminta on parhaimmillaan vertaistukea vailla vertaa. Suhteellisen pienellä taloudellisella panostuksella voidaan ikäihmisten omaa aktiivisuutta ja osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan tukea merkittävästi. Kaupungin omien vanhustenhuollon tilahankkeiden suunnittelussa huomioidaan myös järjestöjen tilatarpeet. Kaupungin järjestöille osoittaman taloudellinen tuki pidetään reaalisesti vähintään nykyisellä tasolla. ELÄKELÄISJÄRJESTÖILLE TULISI KAUPUNGINHALLITUKSEN MYÖNTÄÄ VUOTUISTA AVUSTUSTA NIIDEN TEKEMÄN RUNSAAN ENNALTAEHKÄISEVÄN TYÖN VUOKSI.

10 2.3.2 Toimivat palvelut ja tasapainoinen palvelurakenne Strategiset tavoitteet Erikoissairaanhoidon palvelujen epätarkoituksenmukainen käyttö estetään lisäämällä perusterveydenhuollon mahdollisuuksia tehostaa akuuttihoitoa. Tämän mahdollistamiseksi terveyskeskuksen vuodeosastolla pitkäaikaishoidossa oleville vanhuksille järjestetään tarvetta vastaava pitkäaikaishoito hoivatasoisista yksiköistä. Vuonna 2006 vuodeosastolla oli pitkäaikaispotilaiden käytössä kaikkiaan 50 paikkaa. Vuodepaikkoja on tämän vuoden aikana vähennetty kaikkiaan 14 paikalla. Tavoitteena on, että terveyskeskuksen vuodeosastolla pitkäaikaispotilaiden käytössä on 10 paikkaa vuonna Pitkäaikaispotilaiden käytössä olevien vuodeosastopaikkojen vähentäminen edellyttää korvaavien hoivapaikkojen lisäämistä. Oheisessa taulukossa on arvioitu laitoshoidon ja palveluasumisen määrällinen tarve vuoteen 2015 ja vuoteen Tarve Tarve % Paikat Vuosi yli 75v 2% yht vkodit tk.os yht palv.as yht Laitospaikkojen lisätarve vuoteen 2015 mennessä on 40 paikkaa ja palveluasumisen 62 paikkaa. Vuoteen 2025 mennessä laitospaikkoja tarvitaan lisää 74 ja palveluasumispaikkoja 182. Tarvearviossa on huomioitu dementian yleistymisestä aiheutuva paikkatarve. Vuodesta 2015 vuoteen 2025 tarpeen oletetaan jonkin verran vähentyvän uusien hoitomenetelmien ja tehostuneen toiminnan ansiosta. Kuntouttavan lyhytaikaishoidon tarpeeksi on arvioitu 2 % 75- vuotiaista. Vuoteen 2015 mennessä laitos- ja palveluasumispaikkojen lisätarve on paikkaa. Vuoteen 2025 mennessä laitospaikkoja arvioidaan tarvittavan lisää 74 paikkaa. Toiminnallisista syistä johtuen ja ulkopuolisen rahoituksen saamiseksi lisäpaikkojen toteuttaminen on tarkoituksenmukaista painottaa palveluasumispaikkoihin. Fyysisen tilasuunnittelun kannalta laitos- ja palveluasumispaikoissa ei ole merkittävää eroa. Ulkopuolisena rahoitusmahdollisuutena kyseeseen tulee palveluasuntojen osalta valtion asuntorahaston investointiavustus erityisryhmien asumiseen.

11 Laitospaikkojen toteutusmahdollisuuksia selvitetään parhaillaan Honkaharjuhankkeen työryhmässä. Laitospaikkojen mahdollista lisärakentamista koskevilla päätöksillä on huomattava merkitys koko vanhusstrategian toteutukselle. Honkaharjun mahdollisesta peruskorjauksesta tai laitospaikkojen uudisrakentamisesta tulisi tehdä päätökset tämän vuoden aikana, jotta lisäpaikat olisivat käytettävissä viimeistään vuonna Muun palveluasumistarpeen kattamisesta tehdään erillinen suunnitelma, kun laitospaikkojen mahdollista lisärakentamista koskevat päätökset on tehty. Tavoitteena palveluasumisen kehittämisessä on palvelujen tarjonnan alueellinen tasapainottaminen. Erilliset palveluasumishankkeet toteutetaan ensisijaisesti kaupungin yhteistyökumppaneiden ja yksityisten yritysten toimesta. Kotona asumista tukeva palvelukokonaisuus rakentuu sekä monipuolisista ennaltaehkäisevistä palveluista että kotiin tuotettavista palveluista. Kotiin tuotettavista palveluista vastaavat sekä kotipalvelu/kotisairaanhoito että yksityiset palveluseteliyritykset. Näitä palveluja täydentävät tukipalvelut (ateriapalvelut, turvapuhelin) ja omaishoidon tuki. Valtakunnallisten suositusten mukaan, jos palvelujen kattavuuden tavoitteena on 25 % 75- vuotiaista, kotihoitoon tarvittaisiin lisähenkilöstöä vuoteen 2015 mennessä kaikkiaan 45 työntekijää. Strategian lähtökohtana on, että vuotuinen henkilöstölisäys on kaksi työntekijää ja vastaavan suuruinen panostus ( /vuosi) tehdään palvelusetelimäärärahaan. Vuoteen 2015 mennessä lisäpanostus on siis kaikkiaan 16 työntekijää ja vastaavan suuruinen lisäys palvelusetelimäärärahaan. Vuosille esitetään palvelusetelimäärärahaa kaksinkertaisena ( /vuosi), sillä mahdollisten uusien laitos/ palveluasumispaikkojen käyttöönotto toteutuu aikaisintaan vuonna Tätä kokonaisuutta täydentää omaishoidon tuen kehittäminen. Kotihoitoon palkataan vuosittain kaksi uutta työntekijää, joiden työpanos kohdennetaan ensisijaisesti ilta- ja viikonlopputyön lisäämiseen sekä palveluketjun kriittisten kohtien kuten kotiutustilanteiden ja laitoshoitoa edeltävän intensiivisen palvelun tehostamiseen. Palvelusetelimäärärahaa lisätään vuosittain kahden työntekijän palkkakustannuksia vastaavalla määrällä ( ). Vuosille palvelusetelimäärärahan suuruudeksi esitetään /vuosi. Kokkolassa on valtakunnallisenkin vertailun mukaan panostettu omaishoidon tuen kehittämiseen. Omaishoidon tuen piirissä olevien määrä on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2006 tuen piirissä oli kaikkiaan 165 ikäihmistä. Tuen kattavuus 75 vuotta täyttäneestä väestöstä oli 3,6 %. Omaishoidon tukeen liittyy taloudellisen tuen lisäksi olennaisena osana lakisääteiset omaishoitajan lomat, omaishoitajien virkistystoiminta, lyhytaikaishoito ja omaishoitoa tukevat ja täydentävät kotihoidon palvelut, joita voidaan järjestää myös palveluseteliä hyödyntäen. Monipuolisen tuen tärkeyttä korostaa omaishoitajien ikärakenne. Omaishoitajista 44 % on 65 vuotta täyttäneitä ja tutkimusten mukaan 42 % omaishoitajista ei pidä lakisääteisiä vapaita lainkaan.

12 Omaishoidon tuen kattavuus vuonna 2015 on 4 % (4 % 75 vuotta täyttäneistä). Vuosittain uusia tuen saajia otetaan palvelun piiriin vähintään 5. Ikäihmisten turvallisen kotona asumisen keskeinen edellytys on luottamus siihen, että apua on saatavissa, kun siihen on tarvetta. Parhaiten tämä edellytys toteutuu kehittämällä palveluohjausta ja neuvontaa yhden luukun periaatteella. Ikäihmisten kannalta ihanteellisin tilanne on, että tiedossa on yksi ainoa puhelinnumero (ja internet-osoite), johon soittamalla saa asiansa vireille. Meneillään olevassa KOTO-hankkeessa kehitetään uusi palvelun ohjauskeskuksen malli. Otetaan käyttöön KOTO-hankkeessa kehitetty palvelun ohjauskeskus. Selvitetään mahdollisuus ottaa käyttöön ikäihmisten neuvonta- ja palvelupuhelin. Kokkola on kaksikielinen kaupunki ja palveluissa on siksi huomioitava palvelun järjestäminen ruotsinkielisenä kaikissa vanhustenhuollon palveluissa. Tämän turvaaminen edellyttää kielitaidon huomioimista myös rekrytoinnissa. Ruotsinkielisten palvelujen saatavuudesta huolehditaan ja tarvittaessa henkilöstölle järjestetään täydennyskoulutusta myös ruotsin kielessä sekä tarjotaan henkilöstölle mahdollisuus myös ruotsinkieliseen vanhustenhuollon täydennyskoulutukseen.. Vuonna 2006 toteutetussa vanhustenhuollon nykytilan kartoituksessa kävi ilmi palveluasumiseen liittyvät ongelmat. Palveluasuminen on Kokkolan vanhustenhuollossa suuri osakokonaisuus ja hoidon porrastuksen toimivuuden kannalta palveluasumisen tarkoituksenmukainen kohdentuminen on tärkeää. SAS-ryhmän ja sijoittajasairaanhoitajan toiminnalla asiakasohjausta on kyetty merkittävästi parantamaan. Yksiköiden ja osastojen profiloituminen RAI-arviointien perusteella on kuitenkin vielä kesken.

13 Palveluasumisyksiköiden RAI-arviointeihin perustuva profilointi toteutetaan ja samassa yhteydessä täsmennetään eri yksiköiden henkilöstömitoitus vastaamaan asukkaiden hoidon tarvetta vuoden 2008 aikana. Palveluasuminen kokonaisuudessaan (mukaan lukien palvelujen ostaminen yksityisiltä ja järjestöiltä) keskitetään yhden johtajan alaisuuteen. Dementia on suurin iäkkäiden ihmisten laitoshoidon tarpeen aiheuttaja. Tiedossa olevien ennusteiden mukaan dementian yleistyminen lisää paineita myös laitoshoidon lisäämiseen. Jo tällä hetkellä huomattava osa laitoshoidossa olevista vanhuksista on dementiapotilaita ja suurin osa tulevaisuudessa tarvittavista laitoshoito ja tehostetun palveluasumisen yksiköistä kohdentuu dementiaa sairastaville. Dementian yleistyminen tarkoittaa, että myös kotihoidossa on suurempi osa muistioireisia ja varhaisvaiheen dementiaa sairastavia ikäihmisiä. Monipuolisilla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla, myös järjestöjä hyödyntäen, voidaan turvallista kotona asumista pidentää myös dementiaan sairastuneiden ikäihmisten osalta. Vuonna 2008 laaditaan dementiahoidon kokonaissuunnitelma Osaava henkilöstö ja kehittyvä organisaatio Strategiset tavoitteet Palvelujen hyvä laatu on riippuvainen oikeasta henkilöstömitoituksesta. Henkilöstömitoituksesta on olemassa valtakunnallisia suosituksia, jota perustuvat asiakkaiden ja hoitohenkilöstön määriä kuvaaviin suhdelukuihin. Oikean henkilöstömitoituksen ja palvelun laadun kannalta henkilöstön määrän lisäksi yhtä olennaisia tekijöitä ovat henkilöstön koulutus, asenteet ja arvot. Stakesin raportissa Laatua laatusuosituksella? Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen seuranta ja arviointi (toim. Päivi Voutilainen, Stakes 2007) todetaan: Onnistuneella henkilöstömitoituksella tarkoitetaan sitä, että riittävät tiedot ja taidot omaava henkilöstö tuottaa määrältään ja laadultaan tarkoituksenmukaiset hoitotyön palvelut suurimmalle mahdolliselle määrälle asiakkaita kustannustehokkaimmalla ja inhimillisesti vaikuttavimmalla tavalla. Hoidon onnistumisen ja laadun kannalta ratkaisevaa on henkilöstömitoituksen arviointi asiakkaiden hoidon tarpeen mukaan. Tarkoituksenmukainen henkilöstömitoitus edellyttää myös, että henkilöstö on joustavasti käytettävissä eri yksiköissä hoidon tarpeen mukaan. Kunnallisen työllistämistuen poistuminen tarkoittaa laitoshoidossa ja palveluasumisessa 16 työntekijän työpanoksen jäämistä pois vuoden 2008 alusta. Henkilöstövajeen edellyttämät toimenpiteet tulisi selvittää pikaisesti. LAITOSTEN KUNTOHOITAJIEN JA TOIMINTATERAPEUTTIEN TARVE TULEE MYÖS HUOMIOIDA TULEVISSA SUUNNITELMISSA.

14 Vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksen lähtökohtana Kokkolassa ovat valtakunnalliset mitoitussuositukset. Tavoitetaso vanhainkodeissa, terveyskeskuksen vuodeosastolla ja palvelutalojen dementia- ja hoivayksiköissä on vähintään 0,60 hoitoon osallistuvaa työntekijää ja muussa palveluasumisessa 0,40 työntekijää yhtä asukasta kohti. Henkilöstön työpanosta kohdennetaan huomioimalla henkilöstömitoituksessa asiakkaiden hoitoisuus ja avun tarve. Yksikkökohtaisten mitoitusnormien sijaan henkilöstömitoitus perustuu yksilökohtaiseen asiakkaiden hoitoisuuden arviointiin painotetuilla RAI-kertoimilla. Henkilöstömitoitusta arvioidaan ja tarvittavia henkilöstön siirtoja tehdään jatkuvan seurannan perusteella. Kokkolassa kehitetään parhaillaan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhteisiin tiimeihin perustuvaa kotihoidon työmallia. Yhteinen tiimityöskentely on selvä edistysaskel rinnakkain tapahtuvaan työskentelyyn verrattuna. Koko vanhustenhuollon henkilöstön sijoittuminen samaan organisaatioon lisäisi kuitenkin vielä merkittävästi työn organisoinnin tehokkuutta ja poistaisi tiedon kulun esteitä. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistyessä vanhustenhuollon työntekijät sijoittuvat samaan organisaatioon yhden johdon alaisuuteen. Organisaatiomuutos toteutetaan mahdollisen kuntaliitoksen yhteydessä vuoden 2009 alusta lukien. Kokkola on tunnettu vanhustenhuollon palvelujen pitkäjänteisestä ja monipuolisesta sisällöllisestä kehittämisestä. Tälläkin hetkellä on meneillään useita vanhustenhuollon sisällöllisiä ja toiminnallisia kehittämishankkeita. Kokkola on jo pitkään ollut valtakunnallisestikin pioneeri RAI-arviointijärjestelmän systemaattisessa kehittämisessä ja hyödyntämisessä. Henkilöstön kannalta kehittäminen, erityisesti hankemuotoinen kehittäminen, tarkoittaa usein sekä uusia mahdollisuuksia että lisätyötä. Kehittämisen pitkäjänteisyys on Kokkolassa kuitenkin tarkoittanut sitä, että kehittämisestä on tullut olennainen ja kiinteä osa vanhustenhuollon työntekijöiden normaalia työtä. Kehittyvä organisaatio tarvitsee kehitysmyönteisen ja innostuneen henkilöstön. Kehittäminen ja siihen liittyvä koulutus on myös osa henkilöstön työhyvinvointia. Henkilöstön kehittäminen perustuu yksilökohtaisiin osaamiskartoituksiin, henkilökohtaisiin kehityskeskusteluihin ja niiden perusteella laadittaviin yksilökohtaisiin kehityssuunnitelmiin ja täydennyskoulutukseen. Osaamiskartoitusten ja henkilökohtaisten kehityskeskustelujen piirissä on vuoden 2008 loppuun mennessä koko vanhustenhuollon henkilöstö.

15 2.3.4 Kestävä ja vaikuttava talous Strategiset tavoitteet Vanhustenhuollon palvelujen kehittäminen ja lisääminen on riippuvainen kaupungin kokonaistaloudesta ja sen kehityksestä. Vanhustenväestön määrän vuotuisen kasvun ja siitä seuraavan palvelutarpeiden kasvun voidaan arvioida merkitsevän kustannusten reaalista lisäystä n. 5 % vuodessa. Mittavat panostukset vanhustenhuoltoon ovat mahdollisia vain, jos näillä toimenpiteillä kyetään hillitsemään terveysmenojen kasvua. Suoran vaikutussuhteen osoittaminen vanhustenhuollon panostusten ja terveysmenojen välillä on ongelmallista, sillä terveysmenojen kasvuun vaikuttaa monta tekijää (palvelujen määrä, sisältö ja suoritekustannusten muutokset). Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveysmenot ovat kasvaneet kuutena viime vuotena. Kyse on ollut selkeästä lisäpanostuksesta terveydenhuoltoon mm. hoitotakuun muodossa. Vuonna 2005 keskisuurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusten reaalinousu oli 2,9 %, tästä 1,5 % selittyy pelkästään väestön ikääntymisellä. Luotettavin kuva vanhustenhuollon kustannuskehityksestä ja sen vaikutuksesta terveysmenojen kasvuun saadaan ainoastaan yhteismitallisen vertailutiedon avulla eli vertaamalla Kokkolan kehitystä (vanhustenhuollon panostukset - terveysmenojen muutos) maan yleiseen ja vertailukaupunkien kehitykseen. Käynnistetään vuonna samankokoisen ja ikärakenteeltaan vastaavan kaupungin kanssa vanhustenhuollon ja terveysmenojen säännöllinen kustannusvertailu. Kokkolassa on jo usean vuoden ajan kehitetty RAI-luokitukseen perustuvaa asiakasohjausta. Asiakasohjauksen rinnalla on tarpeen kehittää palvelujen kustannusohjauksen tehostamiseksi palvelujen tuotteistusta, mikä puolestaan edellyttää toimintolaskennan käyttöönottoa. Toimintolaskennan avulla voidaan nykyistä kustannuslaskentaa tarkemmin tehdä näkyväksi eri toimintojen/palvelujen todelliset kustannukset ja kustannusten keskinäinen riippuvuus. Toimintolaskentaan perustuva tuotteistus helpottaa myös eri palveluntuottajien kustannusten vertailua. Vuosina toteutetaan perusturvan vanhuspalvelut ja terveyskeskuksen vanhustenhuoltoon liittyvät palvelut kattava toimintolaskennan kehittämishanke.

16 2.4 Strategian toteutusvastuu, seuranta ja arviointi Vanhustenhuollon strategialla ja sen toimenpiteillä on huomattava merkitys Kokkolan kaupungin kokonaistaloudessa. Vaikka strategian toimeenpanosta käytännössä pääosin vastaavat perusturvalautakunta ja terveyskeskuksen kuntayhtymä, on strategian taloudellisen merkityksen takia perusteltua, että strategian toimeenpanossa ja sen toimenpiteiden koordinoinnissa kaupunginhallituksella tai sen nimittämällä strategian ohjausryhmällä on päävastuu. Strategian toteutumista seurataan ja arvioidaan normaalin talousarviosuunnitteluprosessin yhteydessä. Lisäksi kaupunginvaltuustolle laaditaan vuosittain toimintakertomuksen yhteydessä arviointiraportti strategian toteutumisesta ja toimenpiteiden vaikuttavuudesta.

17 Liite 1 Toimenpiteiden vaikutukset käyttökustannuksiin Oheisessa taulukossa on kuvattu strategian ehdotusten kustannusvaikutuksia. Kustannukset ovat bruttokustannusten lisäyksiä verrattuna edelliseen vuoteen. Lähtötasona on vuoden 2007 kustannukset. Taulukossa ei siten ole huomioitu asiakasmaksuissa tai valtion osuuksissa mahdollisesti tapahtuvia muutoksia vuosi toimenpide kustannusten lisäys edellisvuoteen kustannusten kumulatiivinen lisäys verrattuna vuoteen 2007,yhteensä 2008 kotihoidon lisävakanssit (2) palvelusetelin lisäys omaishoidon tuen lisäys (5 uutta asiakasta) terveyskeskuksen ennalta ehkäisevän työn tehostaminen (1 työntekijä) 2009 kotihoidon ja palvelusetelin lisäys omaishoidon tuen lisäys 2010 kotihoidon ja palvelusetelin lisäys omaishoidon tuen lisäys Laitos/palveluasumispaikkojen lisäys* 2011 kotihoidon ja palvelusetelin lisäys omaishoidon tuen lisäys 2012 kotihoidon ja palvelusetelin lisäys omaishoidon tuen lisäys 2013 kotihoidon ja palvelusetelin lisäys omaishoidon tuen lisäys 2014 kotihoidon ja palvelusetelin lisäys omaishoidon tuen lisäys kotihoidon ja palvelusetelin lisäys

18 omaishoidon tuen lisäys laitospaikkojen mahdollisen lisäyksen vaikutukset käyttökustannuksiin voidaan arvioida vasta, kun päätökset lisärakentamisesta sekä hankkeen toteuttamistavasta ja rahoituksesta on tehty

19 Liite 2 Arvio mahdollisen kuntaliitoksen vaikutuksista Tilastokeskuksen uuden väestöennusteen mukaan vanhusväestön määrän kasvu sekä Kälviällä että Lohtajalla on maltillista. KÄLVIÄ Sukupuolet yhteensä Väestö yhteensä Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Väestö yhteensä LOHTAJA Sukupuolet yhteensä Väestö yhteensä Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Väestö yhteensä Vuonna 2015 Kälviällä on 75 vuotta täyttäneitä 22 % enemmän (71) ja Lohtajalla 15 % enemmän (38). Lukumääräisesti iäkkäimpien ikäryhmien kasvu on niin pientä ettei sillä mahdollisessa uudessa kuntakokonaisuudessa ole suurta merkitystä. Laitospaikkojen lisätarpeeksi voidaan arvioida paikkaa vuoteen 2015 mennessä, mikä ei edellytä uutta

20 erillistä investointia. Paikkojen lisätarve voidaan huomioida Kokkolan investointisuunnitelmissa tai hankkia ostopalveluina yksityisiltä yrityksiltä/ järjestöiltä.

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

KOKKOLAN VANHUSTENHUOLTO 2020

KOKKOLAN VANHUSTENHUOLTO 2020 KOKKOLAN VANHUSTENHUOLTO 2020 Strategian päivitys ja toimenpideohjelma 05/2010 Juha Kaakinen SISÄLTÖ Tehtävä... 1 Strategia 07... 2 Missä mennään Kokkolan vanhustenhuollossa?...10 Valtakunnalliset suositukset

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

KÖYLIÖN IKÄPOLIITTINEN STRATEGIA VUOSILLE 2014-2016

KÖYLIÖN IKÄPOLIITTINEN STRATEGIA VUOSILLE 2014-2016 KÖYLIÖN IKÄPOLIITTINEN STRATEGIA VUOSILLE 2014-2016 Perusturvalautakunta 18.6.2014 Kunnanhallitus 18.8.2014 Valtuusto 25.8.2014 1. JOHDANTO 2. VISIO JA ARVOT 3. KÖYLIÖN VANHUSTENHUOLLON NYKYTILAN ARVIOINTI

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNGIN VANHUSPALVELUOHJELMA 2010 2015

HEINOLAN KAUPUNGIN VANHUSPALVELUOHJELMA 2010 2015 Kuva: Hannele Rämö HEINOLAN KAUPUNGIN VANHUSPALVELUOHJELMA 2010 2015 SELVITYS 18.11.2010 Näkymä harjulta Ruotsalaiselle. SISÄLLYSLUETTELO HEINOLAN KAUPUNGIN VANHUSPALVELUOHJELMA 2010 2015 SELVITYS 1. TYÖRYHMÄN

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 KOKO VÄESTÖ 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Perusoikeudet/ ihmisoikeus Yhdenvertaisuus direktiivi (syrjimättömyys) STM vastaa toimivuudesta Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Vanhuspalvelulaki (luonnoskierrosvaiheessa

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA 5.11.2015 IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI 1.Taustaa 2.Väestön kehitys 3.Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali-

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa !

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa ! 1 Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa 13.2.2008! Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö / Perhe- ja sosiaaliosasto 24.11.2008 2 Ikääntyneiden palvelujen kehittämistä

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin Kustannusselvitys - laskentakaava Kunnan näkökulmia Liisa Rosqvist vanhustenhuollon johtaja

Laitoshoidosta omaan kotiin Kustannusselvitys - laskentakaava Kunnan näkökulmia Liisa Rosqvist vanhustenhuollon johtaja Kustannusselvitys - laskentakaava Kunnan näkökulmia Liisa Rosqvist vanhustenhuollon johtaja 19.3.2014 Valtakunnallinen tavoite laitoshoidon vähentäminen Kunnat tarvitsevat suunnittelussa taloudellisten

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tehtäväalue Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille 1. Kallion kuntien ikääntyvän väestön määrä ja ennusteita Taulukko 1. Ikääntyvän väestön määrä Kallion kunnissa 31.12.2012 ja 31.12.2013 (ennakkoväkiluku) sekä ennuste vuosille 2014-2016, 2020, 2025, 2030

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Hallinto Pentti Taimen Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on vastata tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE JA VANHUSPALVELULAKI Anneli Kiljunen Kansanedustaja Sosiaali- ja terveysvaliokunnan vpj. Valtiovarainvaliokunnan jäsen Kelan valtuutettujen vpj. Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,6 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,6 % ROVANIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 61 551 16,6 % 67 659 69 617 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 10 175 (17%) 16

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 1 Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Vuoden 2014 alusta vanhusneuvostot ovat lakisääteisiä Kuhmon vanhusneuvoston toiminta on käynnistynyt vuonna 2002 eli vanhusneuvosto on toiminut

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden

Lisätiedot

Vanhustyön suunnitelma vanhuspalvelulain tulevaisuuden suuntaviivat. Vanhustyön seminaari Vanhustyön johtaja j Johanna Lohtander

Vanhustyön suunnitelma vanhuspalvelulain tulevaisuuden suuntaviivat. Vanhustyön seminaari Vanhustyön johtaja j Johanna Lohtander Vanhustyön suunnitelma vanhuspalvelulain tulevaisuuden suuntaviivat t Vanhustyön seminaari 2-3.9.2014 Vanhustyön johtaja j Johanna Lohtander Laaja alue Rovaniemi 31.12.2012 Väestö 60 877 asukasta pinta-ala

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot