Kokkolan vanhustenhuoltostrategia 2015

Transkriptio

1 Kokkolan vanhustenhuoltostrategia 2015 Hämeenlinna elokuu 2007 Juha Kaakinen

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Strategian tausta ja lähtökohdat Strategian valmistelu Kokkolan vanhusväestö ja väestökehitys strategia Kokkolan vanhustenhuolto 2015 strategiset tavoitteet ja toimenpiteet Visio Strategian keskeiset periaatteet Kriittiset menestystekijät Ikäihmisten asema ja osallisuus Toimivat palvelut ja tasapainoinen palvelurakenne Osaava henkilöstö ja kehittyvä organisaatio Kestävä ja vaikuttava talous Strategian toteutusvastuu, seuranta ja arviointi...13 Liite Liite

3 1 Strategian tausta ja lähtökohdat 1.1 Strategian valmistelu Sosiaalikehitys Oy laati syksyllä 2006 Kokkolan perusturvalautakunnan toimeksiannosta selvityksen Kokkolan vanhustenhuollon nykytilasta ja kehittämistarpeista. Perusturvalautakunta esitti raportin kaupunginhallitukselle, joka päätti esittää selvityksen valtuustolle tiedoksi ja päätti samalla, että vanhustenhuollon strategia päivitetään ja sitä laatimaan valitaan ohjausryhmä ja valmisteleva ryhmä, joiden kokoonpanosta päätetään erikseen. Kaupunginhallitus nimesi seuraavan ohjausryhmän: puheenjohtaja, perusturvalautakunnan puheenjohtaja Anja Mehtälä ja jäsenet: kaupunginhallituksen jäsenet Stefan Anderson, Pirkko Häli, Sari Innanen, Riitta Kalliokoski ja Roy Sabel, perusturvalautakunnan varapuheenjohtaja Aimo Maijala, Kokkolanseudun terveyskeskus-kuntayhtymän hallituksen varapuheenjohtaja Erkki Mustasaari, kaupunginjohtaja Antti Isotalus, rahoitusjohtaja Seija Bexar, suunnittelupäällikkö Seppo Kässi, perusturvajohtaja Jussi Salminen, terveyskeskuksen johtava lääkäri Asko Linna ja työryhmän sihteeri, osastopäällikkö Hilkka Lahti. Valmisteluryhmään ovat kuuluneet perusturvalautakunnan puheenjohtaja Anja Mehtälä puheenjohtajana ja jäseninä perusturvajohtaja Jussi Salminen, rahoitusjohtaja Seija Bexar, johtava ylilääkäri Asko Linna, osastopäällikkö Hilkka Lahti (työryhmän sihteeri) sekä vanhustyön johtaja Aija Ström. Toimitusjohtaja Juha Kaakinen Sosiaalikehitys Oy:stä on osallistunut asiantuntijana ryhmien työskentelyyn ja on vastannut strategia-asiakirjan kirjoittamisesta. Strategiatyön ohjausryhmä on kokoontunut ja , valmisteluryhmä on lisäksi kokoontunut kaksi kertaa. Vanhustenhuollon strategian valmisteluun liittynyt seminaari pidettiin Lisäksi on vanhusneuvosto kokouksessaan esittänyt näkemyksiään strategiatyössä huomioon otettaviksi. Strategiatyön lähtökohtana on ollut vuonna 2002 määritellyt vanhustenhuollon strategiset tavoitteet, Kokkolan kaupungin strategia vuosille , syksyllä 2006 toteutettu selvitys vanhustenhuollon nykytilasta sekä Tilastokeskuksen uuteen väestöennusteeseen (2007) perustuvat tarvearviot.

4 1.2 Kokkolan vanhusväestö ja väestökehitys Väestön ja ikääntyvien ikäryhmien lukumäärä ja ennusteet vuosille yhteensä ja sukupuolen mukaan KOKKOLA Sukupuolet yhteensä Väestö yhteensä Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Väestö yhteensä Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne- ja väestöennuste tilastot Vuoden 2006 lopussa Kokkolassa asui yhteensä vuotta täyttänyttä. Tilastokeskuksen uusimman ennusteen mukaan vuonna vuotta täyttäneitä on ja vuonna Vanhuspalvelujen suunnittelun kannalta merkittävintä on 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmän määrän kasvu. Vuonna vuotta täyttäneitä on 28 % enemmän kuin vuoden 2006 lopussa ja vuonna % enemmän. Ikääntyneimpien ryhmien määrän kasvu on erittäin nopeata. 85 vuotta täyttäneitä on vuonna % enemmän kuin nyt ja vuonna 2020 lähes kaksinkertainen määrä (94 %). Ennusteen mukaan myös sukupuolten väliset erot vanhimmissa ikäryhmissä tasoittuvat jonkin verran. Kun tällä hetkellä kolme neljästä 85-vuotiaasta kokkolalaisesta on naisia, ennustetaan vuonna 2020 naisia olevan tästä ikäryhmästä kaksi kolmesta (66 %). 65-vuotiaiden osuus koko väestöstä on tällä hetkellä 15,7 %, vuonna ,7 % ja vuonna ,8 %.

5 1.3 strategia Kaupungin strategiassa on määritelty viisi strategista näkökulmaa ja niihin liittyvät päämäärät. Kaikilla strategian näkökulmilla on merkitystä myös vanhustenhuollon strategialle. Strategiset näkökulmat ja niille määritellyt päämäärät ovat seuraavat: Elinvoimainen ja osaava kaupunkiseutu 1 vetovoimainen yritysympäristö, vireä kaupallinen keskus ja logistiikkakeskittymä 2 korkeatasoinen ja vetovoimainen asuminen, elinympäristö ja vapaa-aika 3 osaavan ja koulutetun työvoiman saatavuus sekä toimiva innovaatioympäristö Talous 3 talouden vahvistaminen/tasapainottaminen 4 tavoitteellinen talousjohtaminen kaikilla tasoilla Henkilöstö 1 osaamisen turvaaminen ja työvoiman saannin varmistaminen 2 hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö, toimiva työyhteisö Asiakas ja kuntalainen 1 tyytyväinen ja osallistuva kuntalainen 2 hyvinvoinnin lisääminen Palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat 1 vahva kunta palvelujen järjestäjänä 2 vaihtoehtoisten tuotantotapojen kehittäminen Vanhustenhuollon strategian kriittisten menestystekijöiden määrittelyssä on otettu huomioon kaupungin strategiassa esitetyt näkökulmat ja päämäärät sekä vanhustenhuollon nykytilaselvityksessä esitetyt suositukset. 2 Kokkolan vanhustenhuolto 2015 strategiset tavoitteet ja toimenpiteet 2.1 Visio Kokkola vuonna 2015 on hyvä kaupunki ikäihmisille. Kokkola on ikäihmisille turvallinen ja mieluisa paikka asua. Ikäihmisten hyvinvointi perustuu laadukkaisiin palveluihin, kaksikieliseen ja monipuoliseen kulttuuriin sekä turvalliseen ja viihtyisään elinympäristöön.

6 2.2 Strategian keskeiset periaatteet 1. Vanhustenhuollon tavoitteena on yhdessä muiden hallintokuntien ja yhteistyökumppanien kanssa kehittää Kokkolasta hyvä kaupunki ikäihmisille, kaupunki, jossa Ikäihmiset ovat paikallisyhteisön arvokas, aktiivinen voimavara. 2. Vanhustenhuollon perustehtävänä on edistää ikääntyvien kokkolalaisten hyvinvointia ja kehittää vanhuspalveluja moniammatillisena, sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisenä työnä. 3. Vanhustenhuollon palveluilla tuetaan ikääntyneiden hyvää elämänlaatua, itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista. Vanhustenhuollon palvelutoiminta on: 1 asiakaslähtöistä ja eettistä 2 perustuu kuntouttavaa työotteeseen 3 noudattaa näyttöön ja käyvän hoidon suosituksiin perustuvia hoitokäytäntöjä 4 perustuu kirjallisiin palvelusuunnitelmiin tai hoitosopimuksiin 5 toteuttaa saumatonta yhteistyötä eri palveluntuottajien, yhdistysten ja järjestöjen sekä omaisten ja lähihenkilöiden kanssa. TÄRKEITÄ YHTEISTYÖKUMPPANEITA OVAT MYÖS ELÄKELÄIS- JA MUUT JÄRJESTÖT. 4. Vanhustenhuollon kokonaisuus rakentuu joustavasta ja toimivasta hoitoketjusta, joka kykenee reagoimaan nopeasti yllättäviin tilanteisiin. Vanhustenhuollon toimintamalli on asiakaslähtöinen, hoidollisesti kestävä ja kustannustehokas, se kykenee tarjoamaan ikääntyvien tarvitsemat palvelut oikea-aikaisesti ja laadukkaasti. 5. Palvelujen tuottaminen perustuu welfare-mix -ajatteluun eli kunnan, yksityisten palveluntuottajien sekä järjestöjen kumppanuuteen. Kaupunki tuottaa itse vanhustenhuollon kannalta kriittiset palvelut ja vastaa palvelukokonaisuuden koordinoinnista, Kaupunki ostaa palveluja vain sellaisilta kumppaneilta, jotka hyväksyvät ja noudattavat toiminnassaan kaupungin arvoja ja toimintaperiaatteita. 6. Vanhustenhuollon palvelukokonaisuuden perustana on Kokkolan malli. Palvelujen mitoitus perustuu ensisijaisesti paikallisesti arvioituihin, paikallisiin tarpeisiin. Valtakunnallisia mitoitussuosituksia seurataan ohjeellisesti. Palvelujärjestelmän kustannustehokkuutta lisätään johtamista ja toimintakäytäntöjä kehittämällä. 7. Vanhustenhuollon kustannustehokkuutta lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon tarkoituksenmukaista työnjakoa kehittämällä. Erikoissairaanhoidon palvelujen epätarkoituksenmukainen käyttö estetään lisäämällä perusterveydenhuollon mahdollisuuksia tehostaa akuuttihoitoa. Tämän mahdollistamiseksi terveyskeskuksen vuodeosastolla pitkäaikaishoidossa oleville vanhuksille järjestetään tarvetta vastaava pitkäaikaishoito hoivatasoisista yksiköistä. 8. Vanhustenhuollon koordinoinnin ja johtamisen tehostamiseksi sekä sosiaali- että terveydenhuollon vanhuspalvelut keskitetään yhden johdon alaisuuteen.

7 9. Palvelurakenne perustuu kotona asumisen ensisijaisuuteen. Turvallista kotona asumista tuetaan monipuolisilla avohuollon palveluilla, omaishoidon tukea kehittämällä, ennaltaehkäisevällä toiminnalla sekä palvelutarpeiden jatkuvalla ennakoinnilla. 10. Vanhustenhuollon tärkein voimavara on asianmukaisen koulutuksen saanut, työstään innostunut, motivoitunut ja ikääntyneitä arvostava henkilöstö. Vanhustenhuollon henkilöstön riittävästä mitoituksesta huolehditaan. Henkilöstön mitoituksessa otetaan huomioon asiakkaiden toimintakyky ja hoidon tarve. Henkilöstön kehittäminen perustuu henkilökohtaisiin osaamiskartoituksiin ja kehittämissuunnitelmiin sekä jatkuvaan täydennyskoulutukseen. Koulutus- ja kehittämisyhteistyö paikallisten oppilaitosten kanssa on tiivistä. 2.3 Kriittiset menestystekijät Vanhustenhuollon strategiset tavoitteet on strategiassa määritelty neljän kriittisen menestystekijän avulla. Kriittisiä menestystekijöitä ovat: ikäihmisten asema ja osallisuus, toimivat palvelut ja tasapainoinen palvelurakenne, osaava, henkilöstö ja kehittyvä organisaatio sekä kestävä ja vaikuttava talous.

8 2.3.1 Ikäihmisten asema ja osallisuus Strategiset tavoitteet Kaupungin strategiassa todetaan, että voimavarojen riittävyys suhteessa ikääntyvän väestön tarpeisiin niukkenee edelleen. Toisaalta kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta kaikki ne yhteiskunnan ja kuntalaisten omat toimet, joilla tuetaan henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin lisääntymistä tai jolla ehkäistään tai vähennetään hyvinvointia heikentäviä seikkoja esimerkiksi liikenneympäristön turvallisuuden parantaminen parantavat elämän laatua sekä säästävät korjaavien ja hoito- ym., palvelujen tarvetta. Ennalta ehkäisevän työn ja osallisuuden tukeminen koskee koko kaupunkia ja kaikkia toimialoja. Panostamalla niihin parannetaan resurssien riittävyyttä ja hyvinvointia. Toimialoittain määritellään tarkemmin arviointikriteerit. Vuoden 2008 aikana hallintokunnat tekevät selvityksen niistä ikäihmisten hyvinvointia edistävistä toimenpiteistä, joita hallintokunta on tehnyt vuosina Samalla hallintokunnat esittävät suunnitelman toimenpiteistä vuosille sekä ehdotuksensa kriteereistä, joiden perusteella toimenpiteiden kohdentumista ikäihmisille voidaan arvioida. Ikäihmiset ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita. Palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa ikäihmisten näkemyksillä on korvaamaton merkitys. Palvelujen piirissä olevien asiakkaiden ja heidän omaistensa tyytyväisyys on paras osoitus palvelujen laadukkuudesta. Palvelujen kehittäminen perustuu kaupunkilaisten ja viranomaisten avoimeen vuoropuheluun. Ikäihmisille turvataan monipuoliset mahdollisuudet antaa jatkuvaa palautetta palveluista ja osallistua palvelujen suunnitteluun. Vanhustenhuollon yksiköissä toteutetaan vähintään joka toinen vuosi tyytyväisyyskysely asiakkaille ja omaisille. Asiakkaiden lähettämään kirjalliseen palautteeseen vastataan aina kirjallisesti tai henkilökohtaisella yhteydenotolla. Vanhusneuvosto ja perusturvavirasto järjestävät kerran vuodessa vanhusfoorumin, yleisen keskustelutilaisuuden vanhustenhuollon palveluista ja niiden kehittämisestä. Ennalta ehkäisyn ensisijaisuudesta ja merkityksestä ollaan yleisesti hyvin yksimielisiä. Käytännössä panostukset ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin ja palveluihin ovat usein riittämättömiä ja summittaisia ja ennalta ehkäisevien toimien suoraa vaikuttavuutta on vaikea osoittaa. Ennalta ehkäisy ei ole pakollista, mutta välttämätöntä se on. Ennalta ehkäisyn

9 vaikuttavuutta voidaan parantaa toimenpiteiden oikealla kohdentamisella, toimintojen monipuolisuudella ja niiden pitkäjänteisellä systemaattisella toteutuksella. Mahdollisuus ennalta ehkäiseviin kotikäynteihin tarjotaan kaikille 75-vuotiaille. Kotikäyntien toteutuksesta vastaavat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Asiakkaan valinnan mukaan kotikäynneillä hyödynnetään myös fysioterapeutin ja ravitsemusterapeutin työpanosta. 75 vuotta täyttäneiden asumisolosuhteiden ja asunnon muutostyötarpeiden kartoitus aloitetaan vuonna Kartoituksen yhteydessä kiinnitetään huomiota myös kotitapaturmien ehkäisyyn. Honkaharjun mahdollisen peruskorjauksen/uudisrakennuksen yhteydessä on tarkoituksenmukaista selvittää myös toteutusmahdollisuudet ikäkeskukselle, joka palvelisi sekä avohuollon palveluohjauksen keskuksena että ennalta ehkäisevien palvelujen tukikohtana. Ikäkeskuksen toimintoihin kuuluisivat vanhusneuvola sekä monipuoliset päivätoiminta- ja virkistystilat mm. kuntosali. Hankkeen tarkoituksenmukaista toteutustapaa ja yhteistyössä järjestöjen ja yksityisten yritysten kanssa selvitetään. Terveyskeskukselle osoitetaan voimavarat vanhusneuvolatoimintaan, päiväsairaala- ja viikkosairaalatoimintaan sekä ikäihmisille tarkoitettuun fysioterapiaan ja ravitsemusneuvontaan, joilla tuetaan kotona asumista. Toimintoja varten osoitetaan yhden työntekijän lisäresurssi. MAHDOLLISESTA IKÄKESKUSTA HUOLIMATTA VANHUSTEN TULEE SAADA PALVELUITA MYÖS ITSEÄÄN LÄHIMPÄNÄ OLEVISTA NEUVOLOISTA. Eläkeläisjärjestöjen, veteraanijärjestöjen, Omaishoitajien yhdistyksen ja muiden ikäihmisten parissa vapaaehtoistyötä tekevien järjestöjen panos ennalta ehkäisevässä työssä on arvokas. Vapaaehtoistyöllä ja vertaistuella ei korvata tarvittavaa palvelua, mutta toimintakykyä yllä pitävänä ja henkistä vireyttä vahvistavana toimintana järjestöjen toiminta on parhaimmillaan vertaistukea vailla vertaa. Suhteellisen pienellä taloudellisella panostuksella voidaan ikäihmisten omaa aktiivisuutta ja osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan tukea merkittävästi. Kaupungin omien vanhustenhuollon tilahankkeiden suunnittelussa huomioidaan myös järjestöjen tilatarpeet. Kaupungin järjestöille osoittaman taloudellinen tuki pidetään reaalisesti vähintään nykyisellä tasolla. ELÄKELÄISJÄRJESTÖILLE TULISI KAUPUNGINHALLITUKSEN MYÖNTÄÄ VUOTUISTA AVUSTUSTA NIIDEN TEKEMÄN RUNSAAN ENNALTAEHKÄISEVÄN TYÖN VUOKSI.

10 2.3.2 Toimivat palvelut ja tasapainoinen palvelurakenne Strategiset tavoitteet Erikoissairaanhoidon palvelujen epätarkoituksenmukainen käyttö estetään lisäämällä perusterveydenhuollon mahdollisuuksia tehostaa akuuttihoitoa. Tämän mahdollistamiseksi terveyskeskuksen vuodeosastolla pitkäaikaishoidossa oleville vanhuksille järjestetään tarvetta vastaava pitkäaikaishoito hoivatasoisista yksiköistä. Vuonna 2006 vuodeosastolla oli pitkäaikaispotilaiden käytössä kaikkiaan 50 paikkaa. Vuodepaikkoja on tämän vuoden aikana vähennetty kaikkiaan 14 paikalla. Tavoitteena on, että terveyskeskuksen vuodeosastolla pitkäaikaispotilaiden käytössä on 10 paikkaa vuonna Pitkäaikaispotilaiden käytössä olevien vuodeosastopaikkojen vähentäminen edellyttää korvaavien hoivapaikkojen lisäämistä. Oheisessa taulukossa on arvioitu laitoshoidon ja palveluasumisen määrällinen tarve vuoteen 2015 ja vuoteen Tarve Tarve % Paikat Vuosi yli 75v 2% yht vkodit tk.os yht palv.as yht Laitospaikkojen lisätarve vuoteen 2015 mennessä on 40 paikkaa ja palveluasumisen 62 paikkaa. Vuoteen 2025 mennessä laitospaikkoja tarvitaan lisää 74 ja palveluasumispaikkoja 182. Tarvearviossa on huomioitu dementian yleistymisestä aiheutuva paikkatarve. Vuodesta 2015 vuoteen 2025 tarpeen oletetaan jonkin verran vähentyvän uusien hoitomenetelmien ja tehostuneen toiminnan ansiosta. Kuntouttavan lyhytaikaishoidon tarpeeksi on arvioitu 2 % 75- vuotiaista. Vuoteen 2015 mennessä laitos- ja palveluasumispaikkojen lisätarve on paikkaa. Vuoteen 2025 mennessä laitospaikkoja arvioidaan tarvittavan lisää 74 paikkaa. Toiminnallisista syistä johtuen ja ulkopuolisen rahoituksen saamiseksi lisäpaikkojen toteuttaminen on tarkoituksenmukaista painottaa palveluasumispaikkoihin. Fyysisen tilasuunnittelun kannalta laitos- ja palveluasumispaikoissa ei ole merkittävää eroa. Ulkopuolisena rahoitusmahdollisuutena kyseeseen tulee palveluasuntojen osalta valtion asuntorahaston investointiavustus erityisryhmien asumiseen.

11 Laitospaikkojen toteutusmahdollisuuksia selvitetään parhaillaan Honkaharjuhankkeen työryhmässä. Laitospaikkojen mahdollista lisärakentamista koskevilla päätöksillä on huomattava merkitys koko vanhusstrategian toteutukselle. Honkaharjun mahdollisesta peruskorjauksesta tai laitospaikkojen uudisrakentamisesta tulisi tehdä päätökset tämän vuoden aikana, jotta lisäpaikat olisivat käytettävissä viimeistään vuonna Muun palveluasumistarpeen kattamisesta tehdään erillinen suunnitelma, kun laitospaikkojen mahdollista lisärakentamista koskevat päätökset on tehty. Tavoitteena palveluasumisen kehittämisessä on palvelujen tarjonnan alueellinen tasapainottaminen. Erilliset palveluasumishankkeet toteutetaan ensisijaisesti kaupungin yhteistyökumppaneiden ja yksityisten yritysten toimesta. Kotona asumista tukeva palvelukokonaisuus rakentuu sekä monipuolisista ennaltaehkäisevistä palveluista että kotiin tuotettavista palveluista. Kotiin tuotettavista palveluista vastaavat sekä kotipalvelu/kotisairaanhoito että yksityiset palveluseteliyritykset. Näitä palveluja täydentävät tukipalvelut (ateriapalvelut, turvapuhelin) ja omaishoidon tuki. Valtakunnallisten suositusten mukaan, jos palvelujen kattavuuden tavoitteena on 25 % 75- vuotiaista, kotihoitoon tarvittaisiin lisähenkilöstöä vuoteen 2015 mennessä kaikkiaan 45 työntekijää. Strategian lähtökohtana on, että vuotuinen henkilöstölisäys on kaksi työntekijää ja vastaavan suuruinen panostus ( /vuosi) tehdään palvelusetelimäärärahaan. Vuoteen 2015 mennessä lisäpanostus on siis kaikkiaan 16 työntekijää ja vastaavan suuruinen lisäys palvelusetelimäärärahaan. Vuosille esitetään palvelusetelimäärärahaa kaksinkertaisena ( /vuosi), sillä mahdollisten uusien laitos/ palveluasumispaikkojen käyttöönotto toteutuu aikaisintaan vuonna Tätä kokonaisuutta täydentää omaishoidon tuen kehittäminen. Kotihoitoon palkataan vuosittain kaksi uutta työntekijää, joiden työpanos kohdennetaan ensisijaisesti ilta- ja viikonlopputyön lisäämiseen sekä palveluketjun kriittisten kohtien kuten kotiutustilanteiden ja laitoshoitoa edeltävän intensiivisen palvelun tehostamiseen. Palvelusetelimäärärahaa lisätään vuosittain kahden työntekijän palkkakustannuksia vastaavalla määrällä ( ). Vuosille palvelusetelimäärärahan suuruudeksi esitetään /vuosi. Kokkolassa on valtakunnallisenkin vertailun mukaan panostettu omaishoidon tuen kehittämiseen. Omaishoidon tuen piirissä olevien määrä on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2006 tuen piirissä oli kaikkiaan 165 ikäihmistä. Tuen kattavuus 75 vuotta täyttäneestä väestöstä oli 3,6 %. Omaishoidon tukeen liittyy taloudellisen tuen lisäksi olennaisena osana lakisääteiset omaishoitajan lomat, omaishoitajien virkistystoiminta, lyhytaikaishoito ja omaishoitoa tukevat ja täydentävät kotihoidon palvelut, joita voidaan järjestää myös palveluseteliä hyödyntäen. Monipuolisen tuen tärkeyttä korostaa omaishoitajien ikärakenne. Omaishoitajista 44 % on 65 vuotta täyttäneitä ja tutkimusten mukaan 42 % omaishoitajista ei pidä lakisääteisiä vapaita lainkaan.

12 Omaishoidon tuen kattavuus vuonna 2015 on 4 % (4 % 75 vuotta täyttäneistä). Vuosittain uusia tuen saajia otetaan palvelun piiriin vähintään 5. Ikäihmisten turvallisen kotona asumisen keskeinen edellytys on luottamus siihen, että apua on saatavissa, kun siihen on tarvetta. Parhaiten tämä edellytys toteutuu kehittämällä palveluohjausta ja neuvontaa yhden luukun periaatteella. Ikäihmisten kannalta ihanteellisin tilanne on, että tiedossa on yksi ainoa puhelinnumero (ja internet-osoite), johon soittamalla saa asiansa vireille. Meneillään olevassa KOTO-hankkeessa kehitetään uusi palvelun ohjauskeskuksen malli. Otetaan käyttöön KOTO-hankkeessa kehitetty palvelun ohjauskeskus. Selvitetään mahdollisuus ottaa käyttöön ikäihmisten neuvonta- ja palvelupuhelin. Kokkola on kaksikielinen kaupunki ja palveluissa on siksi huomioitava palvelun järjestäminen ruotsinkielisenä kaikissa vanhustenhuollon palveluissa. Tämän turvaaminen edellyttää kielitaidon huomioimista myös rekrytoinnissa. Ruotsinkielisten palvelujen saatavuudesta huolehditaan ja tarvittaessa henkilöstölle järjestetään täydennyskoulutusta myös ruotsin kielessä sekä tarjotaan henkilöstölle mahdollisuus myös ruotsinkieliseen vanhustenhuollon täydennyskoulutukseen.. Vuonna 2006 toteutetussa vanhustenhuollon nykytilan kartoituksessa kävi ilmi palveluasumiseen liittyvät ongelmat. Palveluasuminen on Kokkolan vanhustenhuollossa suuri osakokonaisuus ja hoidon porrastuksen toimivuuden kannalta palveluasumisen tarkoituksenmukainen kohdentuminen on tärkeää. SAS-ryhmän ja sijoittajasairaanhoitajan toiminnalla asiakasohjausta on kyetty merkittävästi parantamaan. Yksiköiden ja osastojen profiloituminen RAI-arviointien perusteella on kuitenkin vielä kesken.

13 Palveluasumisyksiköiden RAI-arviointeihin perustuva profilointi toteutetaan ja samassa yhteydessä täsmennetään eri yksiköiden henkilöstömitoitus vastaamaan asukkaiden hoidon tarvetta vuoden 2008 aikana. Palveluasuminen kokonaisuudessaan (mukaan lukien palvelujen ostaminen yksityisiltä ja järjestöiltä) keskitetään yhden johtajan alaisuuteen. Dementia on suurin iäkkäiden ihmisten laitoshoidon tarpeen aiheuttaja. Tiedossa olevien ennusteiden mukaan dementian yleistyminen lisää paineita myös laitoshoidon lisäämiseen. Jo tällä hetkellä huomattava osa laitoshoidossa olevista vanhuksista on dementiapotilaita ja suurin osa tulevaisuudessa tarvittavista laitoshoito ja tehostetun palveluasumisen yksiköistä kohdentuu dementiaa sairastaville. Dementian yleistyminen tarkoittaa, että myös kotihoidossa on suurempi osa muistioireisia ja varhaisvaiheen dementiaa sairastavia ikäihmisiä. Monipuolisilla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla, myös järjestöjä hyödyntäen, voidaan turvallista kotona asumista pidentää myös dementiaan sairastuneiden ikäihmisten osalta. Vuonna 2008 laaditaan dementiahoidon kokonaissuunnitelma Osaava henkilöstö ja kehittyvä organisaatio Strategiset tavoitteet Palvelujen hyvä laatu on riippuvainen oikeasta henkilöstömitoituksesta. Henkilöstömitoituksesta on olemassa valtakunnallisia suosituksia, jota perustuvat asiakkaiden ja hoitohenkilöstön määriä kuvaaviin suhdelukuihin. Oikean henkilöstömitoituksen ja palvelun laadun kannalta henkilöstön määrän lisäksi yhtä olennaisia tekijöitä ovat henkilöstön koulutus, asenteet ja arvot. Stakesin raportissa Laatua laatusuosituksella? Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen seuranta ja arviointi (toim. Päivi Voutilainen, Stakes 2007) todetaan: Onnistuneella henkilöstömitoituksella tarkoitetaan sitä, että riittävät tiedot ja taidot omaava henkilöstö tuottaa määrältään ja laadultaan tarkoituksenmukaiset hoitotyön palvelut suurimmalle mahdolliselle määrälle asiakkaita kustannustehokkaimmalla ja inhimillisesti vaikuttavimmalla tavalla. Hoidon onnistumisen ja laadun kannalta ratkaisevaa on henkilöstömitoituksen arviointi asiakkaiden hoidon tarpeen mukaan. Tarkoituksenmukainen henkilöstömitoitus edellyttää myös, että henkilöstö on joustavasti käytettävissä eri yksiköissä hoidon tarpeen mukaan. Kunnallisen työllistämistuen poistuminen tarkoittaa laitoshoidossa ja palveluasumisessa 16 työntekijän työpanoksen jäämistä pois vuoden 2008 alusta. Henkilöstövajeen edellyttämät toimenpiteet tulisi selvittää pikaisesti. LAITOSTEN KUNTOHOITAJIEN JA TOIMINTATERAPEUTTIEN TARVE TULEE MYÖS HUOMIOIDA TULEVISSA SUUNNITELMISSA.

14 Vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksen lähtökohtana Kokkolassa ovat valtakunnalliset mitoitussuositukset. Tavoitetaso vanhainkodeissa, terveyskeskuksen vuodeosastolla ja palvelutalojen dementia- ja hoivayksiköissä on vähintään 0,60 hoitoon osallistuvaa työntekijää ja muussa palveluasumisessa 0,40 työntekijää yhtä asukasta kohti. Henkilöstön työpanosta kohdennetaan huomioimalla henkilöstömitoituksessa asiakkaiden hoitoisuus ja avun tarve. Yksikkökohtaisten mitoitusnormien sijaan henkilöstömitoitus perustuu yksilökohtaiseen asiakkaiden hoitoisuuden arviointiin painotetuilla RAI-kertoimilla. Henkilöstömitoitusta arvioidaan ja tarvittavia henkilöstön siirtoja tehdään jatkuvan seurannan perusteella. Kokkolassa kehitetään parhaillaan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhteisiin tiimeihin perustuvaa kotihoidon työmallia. Yhteinen tiimityöskentely on selvä edistysaskel rinnakkain tapahtuvaan työskentelyyn verrattuna. Koko vanhustenhuollon henkilöstön sijoittuminen samaan organisaatioon lisäisi kuitenkin vielä merkittävästi työn organisoinnin tehokkuutta ja poistaisi tiedon kulun esteitä. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistyessä vanhustenhuollon työntekijät sijoittuvat samaan organisaatioon yhden johdon alaisuuteen. Organisaatiomuutos toteutetaan mahdollisen kuntaliitoksen yhteydessä vuoden 2009 alusta lukien. Kokkola on tunnettu vanhustenhuollon palvelujen pitkäjänteisestä ja monipuolisesta sisällöllisestä kehittämisestä. Tälläkin hetkellä on meneillään useita vanhustenhuollon sisällöllisiä ja toiminnallisia kehittämishankkeita. Kokkola on jo pitkään ollut valtakunnallisestikin pioneeri RAI-arviointijärjestelmän systemaattisessa kehittämisessä ja hyödyntämisessä. Henkilöstön kannalta kehittäminen, erityisesti hankemuotoinen kehittäminen, tarkoittaa usein sekä uusia mahdollisuuksia että lisätyötä. Kehittämisen pitkäjänteisyys on Kokkolassa kuitenkin tarkoittanut sitä, että kehittämisestä on tullut olennainen ja kiinteä osa vanhustenhuollon työntekijöiden normaalia työtä. Kehittyvä organisaatio tarvitsee kehitysmyönteisen ja innostuneen henkilöstön. Kehittäminen ja siihen liittyvä koulutus on myös osa henkilöstön työhyvinvointia. Henkilöstön kehittäminen perustuu yksilökohtaisiin osaamiskartoituksiin, henkilökohtaisiin kehityskeskusteluihin ja niiden perusteella laadittaviin yksilökohtaisiin kehityssuunnitelmiin ja täydennyskoulutukseen. Osaamiskartoitusten ja henkilökohtaisten kehityskeskustelujen piirissä on vuoden 2008 loppuun mennessä koko vanhustenhuollon henkilöstö.

15 2.3.4 Kestävä ja vaikuttava talous Strategiset tavoitteet Vanhustenhuollon palvelujen kehittäminen ja lisääminen on riippuvainen kaupungin kokonaistaloudesta ja sen kehityksestä. Vanhustenväestön määrän vuotuisen kasvun ja siitä seuraavan palvelutarpeiden kasvun voidaan arvioida merkitsevän kustannusten reaalista lisäystä n. 5 % vuodessa. Mittavat panostukset vanhustenhuoltoon ovat mahdollisia vain, jos näillä toimenpiteillä kyetään hillitsemään terveysmenojen kasvua. Suoran vaikutussuhteen osoittaminen vanhustenhuollon panostusten ja terveysmenojen välillä on ongelmallista, sillä terveysmenojen kasvuun vaikuttaa monta tekijää (palvelujen määrä, sisältö ja suoritekustannusten muutokset). Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveysmenot ovat kasvaneet kuutena viime vuotena. Kyse on ollut selkeästä lisäpanostuksesta terveydenhuoltoon mm. hoitotakuun muodossa. Vuonna 2005 keskisuurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusten reaalinousu oli 2,9 %, tästä 1,5 % selittyy pelkästään väestön ikääntymisellä. Luotettavin kuva vanhustenhuollon kustannuskehityksestä ja sen vaikutuksesta terveysmenojen kasvuun saadaan ainoastaan yhteismitallisen vertailutiedon avulla eli vertaamalla Kokkolan kehitystä (vanhustenhuollon panostukset - terveysmenojen muutos) maan yleiseen ja vertailukaupunkien kehitykseen. Käynnistetään vuonna samankokoisen ja ikärakenteeltaan vastaavan kaupungin kanssa vanhustenhuollon ja terveysmenojen säännöllinen kustannusvertailu. Kokkolassa on jo usean vuoden ajan kehitetty RAI-luokitukseen perustuvaa asiakasohjausta. Asiakasohjauksen rinnalla on tarpeen kehittää palvelujen kustannusohjauksen tehostamiseksi palvelujen tuotteistusta, mikä puolestaan edellyttää toimintolaskennan käyttöönottoa. Toimintolaskennan avulla voidaan nykyistä kustannuslaskentaa tarkemmin tehdä näkyväksi eri toimintojen/palvelujen todelliset kustannukset ja kustannusten keskinäinen riippuvuus. Toimintolaskentaan perustuva tuotteistus helpottaa myös eri palveluntuottajien kustannusten vertailua. Vuosina toteutetaan perusturvan vanhuspalvelut ja terveyskeskuksen vanhustenhuoltoon liittyvät palvelut kattava toimintolaskennan kehittämishanke.

16 2.4 Strategian toteutusvastuu, seuranta ja arviointi Vanhustenhuollon strategialla ja sen toimenpiteillä on huomattava merkitys Kokkolan kaupungin kokonaistaloudessa. Vaikka strategian toimeenpanosta käytännössä pääosin vastaavat perusturvalautakunta ja terveyskeskuksen kuntayhtymä, on strategian taloudellisen merkityksen takia perusteltua, että strategian toimeenpanossa ja sen toimenpiteiden koordinoinnissa kaupunginhallituksella tai sen nimittämällä strategian ohjausryhmällä on päävastuu. Strategian toteutumista seurataan ja arvioidaan normaalin talousarviosuunnitteluprosessin yhteydessä. Lisäksi kaupunginvaltuustolle laaditaan vuosittain toimintakertomuksen yhteydessä arviointiraportti strategian toteutumisesta ja toimenpiteiden vaikuttavuudesta.

17 Liite 1 Toimenpiteiden vaikutukset käyttökustannuksiin Oheisessa taulukossa on kuvattu strategian ehdotusten kustannusvaikutuksia. Kustannukset ovat bruttokustannusten lisäyksiä verrattuna edelliseen vuoteen. Lähtötasona on vuoden 2007 kustannukset. Taulukossa ei siten ole huomioitu asiakasmaksuissa tai valtion osuuksissa mahdollisesti tapahtuvia muutoksia vuosi toimenpide kustannusten lisäys edellisvuoteen kustannusten kumulatiivinen lisäys verrattuna vuoteen 2007,yhteensä 2008 kotihoidon lisävakanssit (2) palvelusetelin lisäys omaishoidon tuen lisäys (5 uutta asiakasta) terveyskeskuksen ennalta ehkäisevän työn tehostaminen (1 työntekijä) 2009 kotihoidon ja palvelusetelin lisäys omaishoidon tuen lisäys 2010 kotihoidon ja palvelusetelin lisäys omaishoidon tuen lisäys Laitos/palveluasumispaikkojen lisäys* 2011 kotihoidon ja palvelusetelin lisäys omaishoidon tuen lisäys 2012 kotihoidon ja palvelusetelin lisäys omaishoidon tuen lisäys 2013 kotihoidon ja palvelusetelin lisäys omaishoidon tuen lisäys 2014 kotihoidon ja palvelusetelin lisäys omaishoidon tuen lisäys kotihoidon ja palvelusetelin lisäys

18 omaishoidon tuen lisäys laitospaikkojen mahdollisen lisäyksen vaikutukset käyttökustannuksiin voidaan arvioida vasta, kun päätökset lisärakentamisesta sekä hankkeen toteuttamistavasta ja rahoituksesta on tehty

19 Liite 2 Arvio mahdollisen kuntaliitoksen vaikutuksista Tilastokeskuksen uuden väestöennusteen mukaan vanhusväestön määrän kasvu sekä Kälviällä että Lohtajalla on maltillista. KÄLVIÄ Sukupuolet yhteensä Väestö yhteensä Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Väestö yhteensä LOHTAJA Sukupuolet yhteensä Väestö yhteensä Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Väestö yhteensä Vuonna 2015 Kälviällä on 75 vuotta täyttäneitä 22 % enemmän (71) ja Lohtajalla 15 % enemmän (38). Lukumääräisesti iäkkäimpien ikäryhmien kasvu on niin pientä ettei sillä mahdollisessa uudessa kuntakokonaisuudessa ole suurta merkitystä. Laitospaikkojen lisätarpeeksi voidaan arvioida paikkaa vuoteen 2015 mennessä, mikä ei edellytä uutta

20 erillistä investointia. Paikkojen lisätarve voidaan huomioida Kokkolan investointisuunnitelmissa tai hankkia ostopalveluina yksityisiltä yrityksiltä/ järjestöiltä.