KAUKOLÄMMÖN JA KAUKOLÄMPÖPALVELUJEN MARKKINOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUKOLÄMMÖN JA KAUKOLÄMPÖPALVELUJEN MARKKINOINTI"

Transkriptio

1 KAUKOLÄMMÖN JA KAUKOLÄMPÖPALVELUJEN MARKKINOINTI Raportti M3/99

2 Suomen Kaukolämpö ry 1999 ISSN Viite: Sky-kansio 5/2

3 KAUKOLÄMMÖN JA KAUKOLÄMPÖPALVELUJEN MARKKINOINTI

4

5 Suomen Kaukolämpö ry RAPORTTI M3/99 Markkinointitoimikunta KAUKOLÄMMÖN JA KAUKOLÄMPÖPALVELUJEN MARKKINOINTI Kaukolämpö on toimintansa alusta alkaen ollut muiden lämmitysmuotojen kanssa kilpailluilla markkinoilla. Kaukolämpöä on myös markkinoitu enemmän tai vähemmän suunnitellusti. Sen markkinoinnissa ovat auttaneet öljykriisit, valtiovalta ym. ulkopuoliset tahot. Kaukolämmön markkinaosuus lämmitysmarkkinoilla on enää vähän kasvava, mutta monilla paikkakunnilla on vielä kaukolämpöön liittymättömiä alueita ja yksittäisiä kiinteistöjä. Näiden liittämiseksi tarvitaan markkinointia. Lisäksi uusien palvelujen tulo energia- ja kaukolämpöyritysten tuotevalikoimaan vaatii liiketoiminnan periaatteiden noudattamista ja suunnitelmallista markkinointia. Markkinoinnin lähtökohtana on tuotteiden ja palvelujen tuotteistaminen. "Kaukolämpöstrategiat " - suunnitelmaa tehtäessä kaukolämpö määriteltiin ensi kertaa tuotteena, tuotteistettiin. Strategiatyön jälkeen markkinointitoimikunta yksilöi kaukolämmön tuoteominaisuudet vielä tarkemmin sekä tuotteisti yleisimmät, erillisinä asiakkaille tarjottavat kaukolämpöpalvelut. Kaukolämmön ja kaukolämpöpalvelujen tuotteistaminen antaa entistä selkeämmät argumentit markkinointiin. Sen avulla selviää, mitä sisältyy kaukolämpö-tuotteeseen ja mitkä ovat erikseen hinnoiteltavaa palvelua. Tuotteistaminen parantaa asiakkaiden kaukolämpölaitteiden oikeaa käyttöä sekä edistää energiansäästöä. Samalla se lisää kaukolämpöyritysten kannattavuutta. Markkinointitoimikunta Kari Laakso Timo Inkeroinen Timo Mäki Terjo Nieminen Marjatta Talsi Jämsän Aluelämpö Oy Kotkan Energia Oy Pori Energia Valkeakosken Energia Oy Suomen Kaukolämpö ry Julkaisun tekemisessä ovat lisäksi avustaneet Salmi Voima Oy, Hyvinkään Lämpövoima Oy ja Rovaniemen Energia. 1

6

7 SISÄLTÖ Sivu Mitä markkinointi on? 3 Markkinoinnin kehitysvaiheet.. 3 Missä vaiheessa on kaukolämmön markkinointi?.. 5 Tuotteen elinkaari.. 6 Markkinoinnin edellytykset 7 * Toiminta-ajatus, liikeidea, markkinoinnillinen liikeidea, resurssit Markkinoinnin kulmakivet 8 Markkinoinnin kilpailukeinot 8 * Markkinointimix * Markkinointiviestintä, viestintämix.9 Kaukolämmön markkinointi visioista toteutukseen.. 10 * Markkinatutkimus * Segmentointi * Markkinointisuunnitelma * Toteutus * Seuranta Profilointi..14 * Mitä on profilointi? * Lähiverkot * Kaukolämmön profiili * Kaukolämpöpalvelujen profiili Benchmarking 17 Asiakas odottaa laatua * Asiakkaan mielikuva kaukolämmön laadusta * Asiakkaan laatuodotukset...19 Riemujoukolla tuloksiin..20 Tuotteistaminen...22 * Tuotteen tasot * Anna tuotteelle nimi Tuote nimeltä kaukolämpö.23 * Räätälöinti ja brandaus 24 * Kaukolämmön hinnoittelu...25 Kaukolämpöpalvelujen tuotteistaminen 26 * Kaukolämpölaitteiden katselmus * Avaimet käteen - kaukolämpöliittymä tai laitesaneeraus * Kaukolämpölaitteiden päivystys * Lämmönsiirtimen tiiviystarkastus Esimerkit.. 31 Liitteet.. 41 Kirjallisuutta

8

9 MITÄ MARKKINOINTI ON? Markkinoinnista kuulee useita toinen toistaan monimutkaisempia määritelmiä. Lyhyesti ja ytimekkäästi se voidaan kiteyttää professori Christian Grönroosin tavoin: Markkinointi on asiakassuhteiden aikaansaamista, ylläpitämistä, kehittämistä ja kaupallistamista. Näissä muutamassa sanassa on markkinoinnin kaikki osa-alueet strategioista toteutukseen ja seurantaan. Määritelmä pitää sisällään paljon työtä ja erilaisia toimintoja. Asiakassuhteiden aikaansaaminen edellyttää markkinoinnin olevan mukana yrityksen strategiassa. Siihen sisältyvät vuosisuunnitelman laatiminen, markkinatutkimus, kohderyhmittäin toteutetut markkinointitoimenpiteet sekä seuranta toimenpiteiden onnistumisesta. Asiakassuhteiden ylläpito tarkoittaa huolehtimista olevista asiakkaista ja heidän tarpeistaan. Asiakassuhteiden ylläpidon kirkkaana johtotähtenä on vanha totuus, jonka mukaan tyytyväinen asiakas on paras yrityksen ja sen tuotteiden puolestapuhuja ja markkinoija. Asiakassuhteiden kehittäminen on jatkuvaa asiakkaiden ja yrityksen välistä yhteistyötä Se merkitsee myös uusia tuotteita ja palveluja sekä niiden kehittämistä asiakkaiden tarpeiden mukaan. Markkinoinnilla herätetään asiakkaissa myös uusia tarpeita. Asiakassuhteiden kaupallistaminen merkitsee liiketoimintaperiaatteiden mukaan toimivia yrityksiä. Tarjottavien tuotteiden ja palvelujen tulee olla hyvin tuotteistettuja ja kilpailukykyisiä sekä molemmille osapuolille kannattavia. MARKKINOINNIN KEHITYSVAIHEET Markkinoinnin historiassa on seuraavat kehitysvaiheet: tuotantosuuntainen myyntisuuntainen kysyntäsuuntainen asiakassuuntainen kokonaisvaltainen järjestelmäperusteinen. Tuotantosuuntaisessa markkinoinnissa keskityttiin tuotteiden valmistamiseen tarvittaviin tekijöihin, kuten työvoimaan, energiaan, raaka-aineisiin, rahoitukseen ym. Tuotantosuuntaisessa vaiheessa tuotteita ei markkinoitu. Tavoitteena oli ainoastaan, että tavaraa on riittävästi saatavilla. Tuotantosuuntainen markkinointiajattelu oli ominaista ja 50-luvuilla. 3

10 Teollistuminen sai aikaan hyödykkeiden nopean valmistamisen. Tuotteita ja palveluja syntyi kysyntää enemmän. Tämä muutti markkinointiajattelun 50-luvun puolivälissä myyntisuuntaiseksi. Tavaroiden menekkiä pyrittiin lisäämään tehostamalla mainontaa ja myyntityötä. Myyntisuuntaisessa vaiheessa yritys pyrkii mukauttamaan kysyntää tuotantoa vastaavaksi. Tämä vaihe oli vallalla aina 70-luvulle asti. Kysyntäsuuntainen ajattelu oli ensimmäinen askel nykyaikaiseen markkinointiin. Tämä vaihe tuli Suomeen 1960-luvun lopulla. Olennaisin muutos edellisiin oli, että tuotteet suunniteltiin ja kehitettiin asiakkaiden tarpeiden lähtökohdista. Kysyntäsuuntaisessa vaiheessa markkinointi ymmärretään jo tapahtumaketjuksi, joka alkaa asiakkaiden tarpeiden kartoituksesta tarkoituksena näiden tyydyttäminen yritystä kannattavalla tavalla. Kysyntäsuuntaisuus on ollut vallitsevana 80-luvulle asti. Asiakassuuntaisessa markkinoinnissa asiakas on yrityksen toiminnan perusta. Se perustuu asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin, on jatkuvaa toimintaa ja korostaa tuloksellisuutta. Asiakassuuntaisuuden keskeinen tavoite on kanta-asiakkaiden saaminen. Se alkoi 70-luvun lopulta jatkuen edelleen. 90-luvulla on markkinointiin tullut jälleen uusi vaihe, kokonaisvaltainen markkinointi. Se tarkoittaa, että markkinointi oivalletaan yrityksen liiketoiminnan lähtökohdaksi. Tuotteet ja palvelut räätälöidään yksilöllisesti asiakkaiden tarpeiden mukaan. Tuotteilta ja palveluilta edellytetään muista erottuvaa liikeideaa sekä elinkaaritarkastelua ja ympäristöystävällisyyttä. Yrityksen liiketoiminnan menestyksen avaimina ovat asiakastyytyväisyys sekä toiminnan ja palvelujen laatu. Mielikuvien merkitys markkinoinnissa kasvaa asiakassuuntaisessa ja kokonaisvaltaisessa markkinoinnissa. Vuosituhannen vaihtuessa astuu kuvaan järjestelmäperusteinen markkinointi, joka merkitsee prosessimarkkinointia. Asiakkaan arvot ja erilaiset tunnusluvut ovat ominaisia järjestelmäperusteiselle markkinoinnille. 4

11 Liiketoiminnallisten ratkaisujen päätöksentekojärjestys markkinoinnin eri kehitysvaiheissa Tuotantokeskeinen toiminta Tuote Toimintatapa Segmentti Imago Tuotekeskeinen toiminta (myyntisuuntainen) Tuote Segmentti Toimintatapa Imago Kysyntäkeskeinen toiminta Segmentti Tuote Toimintatapa Imago Markkinointikeskeinen toiminta (asiakassuuntainen, kokonaisvaltainen) Segmentti Imago Tuote Toimintatapa MISSÄ VAIHEESSA ON KAUKOLÄMMÖN MARKKINOINTI? Kaukolämpötoiminta käynnistyi Suomessa 1950-luvun alussa. Se alkoi markkinoiden ja potentiaalisten asiakkaiden kartoituksella. Sitä seurasivat myyntitoimenpiteet; kirjeet ja henkilökohtainen myyntityö. Tätä vaihetta kaukolämmön markkinoinnissa voidaan nimittää tuotantosuuntaiseksi markkinoinniksi. Myyntisuuntaista markkinointi oli silloin, kun voimalaitoksissa ja lämpökeskuksissa oli kaukolämpötehoa ja kaukolämpöverkko ulottui jo melko laajalle kaupunki- tai taajamaalueelle. Kaukolämpöä on markkinoitu myös kysyntäsuuntaisesti. Uudet palvelut ja niiden markkinointi ovat tuoneet alalle asiakassuuntaisen markkinoinnin. Kokonaisvaltaisen markkinoinnin tunnusmerkitkään eivät ole kaukolämpöalalla täysin vieraita. Jotkut energia- ja kaukolämpöyritykset räätälöivät jo tuotteitaan ja palvelujaan asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. Kaiken kaikkiaan kaukolämpöyritykset ovat vielä hyvin eri tasoilla tuotteidensa markkinoinnissa. Mieti, missä vaiheessa on yrityksesi markkinointi? 5

12 TUOTTEEN ELINKAARI Kaikilla tuotteilla on elinkaarensa. Kaaren eri vaiheet ovat esittely, kasvu, yleistyminen, kyllästyminen ja loppuvaihe. Elinkaarta kuvataan seuraavalla graafilla. Esittely Kasvu Yleistyminen Kyllästyminen Loppuvaihe Esittely Tuotteen elinkaari Esittelyvaiheessa tuote tuodaan markkinoille ja myyntikäyrä nousee yleensä hitaasti. Esittelyvaiheessa tuotteen aiheuttamat kustannukset ovat tuottoja suuremmat johtuen tuotanto-, jakelu-, mainonta- ym. kustannuksista. Esittelyvaihetta voidaan lyhentää mm. tuotteen alhaisella hinnalla, vahvalla panostuksella markkinointiviestintään, ylivoimaisella kilpailuedulla kilpailijoihin verrattuna, kattavalla jakeluverkostolla, suurella ostopotentiaalilla ja hyvällä yrityskuvalla. Kasvu Kasvuvaiheessa myynti nousee yleensä voimakkaasti. Kasvuvaiheessa saadaan tuotteesta jo tuloja yritykseen. Kasvuvaiheen markkinoinnissa panostetaan enemmän henkilökohtaiseen myyntityöhön ja laatuun. Yleistyminen Yleistymisvaihe on myös nimeltään kypsyysvaihe. Mitä paremmin tuote on otettu vastaan markkinoilla, sitä nopeammin seuraa yleistymisvaihe. Tässä vaiheessa tuotteen menekki ei enää kasva samalla vauhdilla. 6

13 Kyllästyminen Kyllästymisvaiheessa tuotteen myynti laskee. Menestyvän tuotteen kyllästymisvaihe on pitempi kuin vähemmän menestyvän. Viimeistään tässä vaiheessa on tehtävä päätös, mitä tehdään, että tuotteen elinkaari saadaan taas nousuun. Loppu Mikäli tuotetta ei ole kyllästymisvaiheen aikana saatu uuteen nousuun, on edessä sen lopettaminen. Kaukolämmön elinkaari noudattaa hyvin yleistä tuotteen elinkaarta. Kaukolämmön esittely alkoi 50-luvulla. Se yleistyi 60- ja 70-luvuilla. Muutoksiin alkoi tulla tarvetta 80-luvulla. Kaukolämpötoiminnassa muutokset merkitsivät lähinnä satsaamista teknisen kehittämisen lisäksi palveluun, viestintään sekä yritys- ja tuotekuviin. 90-luvulla kaukolämpöyritysten ja kaukolämmön menestymiseksi on kehitetty uutta liiketoimintaa uusista tuotteista. MARKKINOINNIN EDELLYTYKSET Tuloksellinen markkinointi edellyttää, että yrityksellä on toiminta-ajatus, liikeidea ja toimintaan tarvittavat resurssit. Toiminta-ajatus määrittelee yrityksen toiminnan suunnan. Se ei saa olla liian laaja, mutta ei myöskään rajoittavan suppea. Hyvä toiminta-ajatus kannustaa ja motivoi henkilöstöä tulokselliseen toimintaan. Toiminta-ajatuksen tulee olla riittävän konkreettinen ja ymmärrettävä. Toiminta-ajatus tuli yrityksiin 50-luvulla. 70-luvulla alettiin puhua Liikeidean merkityksestä. Liikeidea määriteltiin kuvaamaan yrityksen toimintaa. Liikeideassa määritellään yritykselle päämäärät ja tavoitteet. Liikeidean osat ovat markkinalohko eli segmentti, tuotteet ja palvelut, toimintatapa sekä voimavarat. Liikeidea ja toiminta-ajatus sekoitetaan usein keskenään. Toiminta-ajatus on yleisluonteinen. Se kertoo, miksi yritys on markkinoilla. Liikeidea kuvaa, miten markkinoilla toimitaan luvulla puhutaan markkinoinnillisesta liikeideasta. Tämä merkitsee, että markkinointi oivalletaan osaksi yrityksen strategiaa, eikä ainoastaan keinoksi tehdä kauppaa. Yrityksen tulokselliseen toimintaan tarvitaan taloudellisia, teknisiä ja henkisiä resursseja. Taloudelliset resurssit määräytyvät käytettävissä olevan oman pääoman ja saatavissa olevan vieraan pääoman mukaan. Tekniset resurssit ovat tuotantovälineitä ja laitteita. Henkiset resurssit yritys saa henkilöstöltään. Mitä paremmin henkilöt 7

14 motivoituvat työhönsä ja saavat siihen kannustusta sekä tarvittavat vastuut, sitä tuloksellisempaa on työskentely. Kaikkia yrityksen resursseja tulee jatkuvasti kehittää ja niiden käyttö pitää osata suunnata oikein. MARKKINOINNIN KULMAKIVET Markkinoinnin tavoitteena on tuottaa yritykselle tulosta. Sen kulmakivinä voidaan pitää psykologiaa ja matematiikkaa. Psykologia tarkoittaa tässä sitä, että markkinoija tuntee, miten ihmiset käyttäytyvät myyntitilanteissa, miten viestitään parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi, miten asiakkaista pidetään huolta jne. Matematiikka on kustannusten ja tuottojen laskemista tavoitteenaan toiminnan kannattavuus ja kilpailukyky. Markkinoija tarvitsee työssään tietoa ja sopivia luonteenominaisuuksia, kuten hyvää ihmistuntemusta, avoimuutta, ulospäin suuntautuneisuutta, hyviä kommunikaatiotaitoja, tiedonhalua, uteliaisuutta ja suomalaista sisukkuutta. Tietoa pitää olla tuotteesta tai palvelusta, yrityksestä ja ennen kaikkea markkinoinnista. Sopivia luonteenominaisuuksia saadaan syntymälahjana, mutta erilaisia vuorovaikutustilanteita voidaan myös oppia. MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinoinnin kilpailukeinoja ovat tuote ja palvelu, hinta, tuotteen saatavuus, markkinointiviestintä ja yrityksen henkilöstö. Kilpailukeinojen avulla yritys aikaansaa tuotteilleen ja palveluilleen kysyntää. Kilpailukeinojen yhdistelemistä kutsutaan nimellä markkinointimix. Kilpailukeinot valitaan erikseen kullekin tuotteelle erikseen ja niiden sisältö suunnitellaan huolellisesti. Kaukolämmön kilpailutilanteeseen vaikuttaa ennen kaikkea tilanne lämmitysmarkkinoilla; polttoaineiden hinnat, niiden saatavuus, energiaverot yms. 8

15 Tuote Palvelu Henkilöstö Hinta Saatavuus Markkinointimix MARKKINOINTIVIESTINTÄ Markkinointiviestinnällä kerrotaan asiakkaille, mitä tuotteita ja palveluja yritys tarjoaa, miten niitä saa ja paljonko ne maksavat. Markkinointiviestintään kuuluvat henkilökohtainen myyntityö, mainonta, myynninedistäminen sekä tiedotus ja suhdetoiminta. Näistä rakentuu yrityksen viestintämix. Markkinointiviestintä Markkinointiviestintä Henkilökohtainen myynti Mainonta Myynnin edistäminen Tiedotus PR-toiminta Viestintämix Kaukolämpöyrityksen viestintämixiin kuuluvat perinteisesti henkilökohtainen myyntityö, myynninedistäminen sekä tiedotus ja suhdetoiminta. Mainonta on viime aikoina lisääntynyt kaukolämmön markkinoinnissa. Kukin yritys valitsee itselleen parhaiten sopivat markkinointiviestinnän keinot. Henkilökohtainen myyntityö on asiakkaan kohtaamista myyntitilanteessa joko "nenäkkäin" tai puhelimessa. Henkilökohtainen myynti on aina yksilöllistä ja vaatii ennakolta asiakkaan ominaisuuksiin tutustumista. Mainonta suunnataan suurille joukoille. Sillä vaikutetaan asenteisiin ja mielipiteisiin yrityksestä ja sen tuotteista. Kaukolämmön myynninedistäminen on osallistumista messuihin ja näyttelyihin sekä järjestämällä "avoimia ovia" paikkakuntalaisille. 9

16 Markkinointiviestinnän tavoitteiden asettelussa ja tulosten mittauksessa auttavat mm. AIDA- ja DAGMAR-porrasmallit: AIDA Action osto Desire ostohalu Interest kiinnostus Attention huomio DAGMAR Toiminta Vaikuttaminen Tuntemus Tietoisuus Tietämättömyys Kullekin portaikon askelmalle asetetaan omat tavoitteet. Tarkoituksena on saada asiakas portaikon ensiaskelmalle ja siitä nousemaan portaat ostovaiheeseen asti. KAUKOLÄMMÖN MARKKINOINTI VISIOISTA TOTEUTUKSEEN Markkinointi kuuluu kaukolämpöyrityksen strategiaan. Yrityksen pääseminen visioihinsa edellyttää markkinointia ja viestintää. Markkinointi tarvitsee myös oman strategiansa. Strategia saa suunnan yrityksen visioista. Siinä määritellään markkinoinnin avainalueet ja ylivoimaisen osaamisen alueet sekä mietitään keinot tavoitteisiin pääsemiseksi. 10

17 Strategisten tavoitteiden löytämiseksi on olemassa erilaisia menetelmiä. Strategiatyössä paljon käytetty menetelmä on nelikenttä- eli SWOT-analyysi, jossa kartoitetaan toiminnan vahvuuksia ja heikkouksia sekä mahdollisuuksia ja uhkia. Vahvuudet Mahdollisuudet Heikkoudet Uhat SWOT MARKKINATUTKIMUS Strategian jälkeen mietitään markkinoinnin kohderyhmät ja alueet, joille markkinoidaan. Tehdään markkinatutkimus, jossa selvitetään, ketkä ovat potentiaalisia asiakkaita, mitä asiakkaat tahtovat. SEGMENTOINTI Segmentoinnilla tarkoitetaan kokonaismarkkinoiden jakamista pienempiin osiin. Yritys jakaa markkinointinsa kohderyhmät, potentiaaliset asiakkaat, ryhmiin. Sen jälkeen segmentit määritellään; selvitetään kohderyhmän koko ja kuvataan sen tyypilliset ominaisuudet. Segmenttiin valittujen asiakkaiden tarpeiden tulee olla mahdollisimman samansuuntaiset. Onnistunut segmentointi antaa perustan yrityksen ja sen tuotteiden menestykseen. Markkinasegmentit valitaan erittäin huolellisesti. Mitä kapeampia segmentit ovat, sitä paremmin tavoitteet saavutetaan ja sitä tuloksellisempaa markkinointi on. Tee kapea segmentti ja puolita vielä se 11

18 Kaukolämmön markkinoinnin segmenttien valintakriteereitä 1. Alueelliset kriteerit kaupunginosat 2. Kiinteistötyypit asuinkerrostalot rivitalot liikekiinteistöt teollisuuskiinteistöt julkiset rakennukset 3. Henkilöryhmät isännöitsijät kiinteistöjen omistajat kiinteistöjen hallintoelinten jäsenet ym. Kaukolämpöpalveluiden segmentoinnissa valintakriteerit ovat tuote/palvelukohtaisia. Segmenttejä voivat muodostaa: kaukolämpöasiakkaat ryhmittäin (eri kokoiset ja eri tyyppiset asiakkaat vrt. yllä, kiinteistötyypit, vanhat liittymät, laitteiden uusimisvaiheessa olevat asiakkaat ym.) ei-kaukolämpöasiakkaat kaikki yhdyskunnan kiinteistöt MARKKINOINTISUUNNITELMA Markkinointisuunnitelma tehdään vuosittain ja sen toteutumista seurataan säännöllisesti. Suunnitelma voi olla sanallisessa muodossa, mutta helpointa on seurata matriisimuotoon laadittua suunnitelmaa. Kokonaissuunnitelman lisäksi laaditaan tuote- ja/tai kampanjakohtaiset suunnitelmat. (matriisiesimerkki liitteenä) Suunnitelmista selviävät: * Mikä tuote? (anna tuotteelle nimi, jos kyseessä on uusi tuote) * Segmentointi (kenelle?) - alueet (kaupunginosat) - kohderyhmät (asuinkerrostalot, rivitalot, teollisuus, julkiset rakennukset ym.) * Aikataulut (milloin?) * Keinot (mikä viestintämix?) * Kanavat (mitkä viestimet ja välineet) * Vastuuhenkilöt (kuka vastaa?) * Budjetti 12

19 TOTEUTUS Kun tuotteelle on annettu nimi ja markkinointisuunnitelma on tehty, on aika toteuttaa suunniteltuja toimenpiteitä. Vastuuhenkilöt huolehtivat markkinointikeinojen ja kanavien valinnasta sekä laaditun budjetin ja aikaansaatujen tulosten seurannasta. Kaukolämmön markkinointikeinoja ovat esim.: * infotilaisuuksien järjestäminen kiinteistöjen edustajille * henkilökohtainen myyntityö kiinteistön ja lämmönmyyjän välisissä neuvotteluissa * mainonta eri viestimissä; paikallislehdissä, -radioissa ja -televisiossa * uutisten ja artikkeleiden toimittaminen viestimille * oman ohjelma-ajan saaminen paikallisradioihin ja -televisioon * kirjallinen markkinointi - kirjeet, esitteet * tyytyväisten asiakkaiden käyttäminen puolesta puhujina * puhelinmarkkinointi Kaukolämpö on tuote, jota ei voi maistaa, haistaa eikä koskettaa. Siksi mainonnassa luodaan mielikuvia ja vedotaan tunteisiin. Tutkimusten mukaan ihmisten ostopäätökset yleensäkin perustuvat tunteisiin ja mielikuviin. SEURANTA Toteutettujen toimenpiteiden tuloksellisuutta seurataan. Mitataan, kuinka suuri määrä potentiaalisista liittyjistä on saatu kaukolämpöasiakkaiksi ja kuinka monen kanssa prosessi on meneillään. Analysoidaan, missä kohdin markkinoinnissa on epäonnistuttu, valitaan uudet toimenpiteet ja toistetaan markkinointia. Sama malli pätee myös kaukolämpöpalvelujen markkinoinnissa. 13

20 PROFILOINTI YRITYSKUVA PALVELUKUVA TUOTEKUVA = IMAGO Asiakkaiden tyytyväisyyteen sekä uusien asiakkaiden saamiseen vaikuttavat mielikuvat (imago) yrityksestä sekä sen palveluista, tuotteista, hinnoista, toiminnan laadusta, henkilöstöstä ym. Yritys on itse vastuussa näiden mielikuvien synnystä. Lähimmäksi haluttuja mielikuvia päästään hallitulla profiloinnilla. Mitä totuudenmukaisemmin profiili on rakennettu sitä helpompi on saavuttaa hyvä imago ja säilyttää se. On hyvä muistaa, että jokaisella yrityksellä on imago, vaikka sitä ei olisi tietoisesti rakennettukaan. Sellainen imago perustuu luuloihin, asenteisiin, huhupuheisiin yms. ja on hyvin altis kaikille vaikutteille. Hyvää imagoa ei rakenneta kertakampanjalla. Siten saavutetaan vain hetkellisiä voittoja. Jatkuva profilointityö takaa varmimmin hyvän imagon ja asiakkaiden myönteisen asennoitumisen yritykseen ja sen tuotteisiin. MITÄ ON PROFILOINTI? Profilointi tarkoittaa työyhteisön haluamien mielikuvakytkentöjen pitkäjänteistä rakentamista kohderyhmien tajuntaan. Kyse ei ole ainoastaan yhteisökuvamainonnasta, vaan vankasta yhteisön viestinnän määrittämisestä. Hallittu profiili (tavoitekuva) ammentaa osan sisällöstään yhteisön visioista ja tärkeimmistä tehtävistä eli missiosta ("pyhä tehtävä"). Osaksi tavoitekuva rakentuu työyhteisön historiasta ja yrityskulttuurista. Kolmas tavoitekuvan osa on nykyhetki. Tavoitekuvaa rakennettaessa onkin historian pohjalta pidettävä kirkkaana mielessä nykyhetki ja tulevaisuus. Käytännössä profilointi on kolmen tekijän saumatonta yhteensovittamista: 1 Teot - mitä teemme ja miten 2. Viestit - mitä sanomme ja miten (totuus) 3. Ilme - miltä näytämme Yhteisöilme muodostuu mm. henkilöstöstä, toimipaikan antamista aistivaikutelmista, työyhteisön liikemerkistä ja logotunnuksesta, kirjeenvaihdon ulkonäöstä ja liikelahjoista. Yhteisöilmeen tulee kaikkia yksityiskohtia myöten viestiä tavoitekuvaa. Tavoitekuvaa rakennetaan myös yrityksen sisällä. Profiiliteemoja tuodaan esiin sisäisessä tiedotuksessa, koulutuksessa, perehdyttämisessä, yksiköiden kokouksissa ja 14

21 alaisten kanssa käytävissä keskusteluissa. Profiiliteemojen tulee olla kiinteänä osana yhteisön jokapäiväistä viestintää. LÄHIVERKOT Yrityksen henkilöstö on avainasemassa profiilia rakennettaessa. Henkilöstö heijastaa parhaiten palveluyrityksen yrityskuvaa. Jokaisella työntekijällä on lähipiirissään henkilöä, ns. lähiverkot, jotka saavat hänen kauttaan tietoja ja käsityksiä yrityksestä, sen tuotteista, kulttuurista jne. Motivoinut ja palvelualtis henkilöstö edistää lähiverkkojensa välityksellä yrityksen ympärillä olevan maailman positiivista asennoitumista yritykseen ja sen tuotteisiin. KAUKOLÄMMÖN PROFIILI Suomen Kaukolämpö ry tekee kaukolämpöä, lämmön ja sähkön yhteistuotantoa sekä energia- ja kaukolämpöyritysten muita tuotteita tunnetuksi kotimaassa sekä kansainvälisesti. Kaukolämmön ja uusien tuotteiden profiiliin vaikuttaa alan yritysten profiili. Yhdistys auttaa jäseniään profiloimaan yrityksiään ja tuotteitaan hallitusti ja totuudenmukaisesti. Kaukolämpö tunnetaan laadukkaana tuotteena. Sen ykkösetuja ovat edullisuus ja ylivoimainen ekologisuus. Kaukolämmön profiilia kirkastetaan tuote- ja tuotantokuvaa hiomalla. Kaukolämpö erottuu kilpailijoistaan myös huolellisesti valittujen, lämmön hintaan sisältyvien tukipalvelujen avulla. Maksulliset kaukolämpöpalvelut ovat korkealuokkaisia tuotteita, joilla kaukolämpöyritykset nostavat profiiliaan ja parantavat kannattavuuttaan. Kaukolämpöä ja kaukolämpöpalveluja profiloidaan tiedotuksen ja markkinoinnin keinoin. Kaukolämmön profiilin strategisena lähtökohtana korostetaan tuotteen ja tuotannon edullisuutta ja ylivoimaista ekologisuutta. Kaukolämmön edullisuus koostuu energian tehokkaasta käytöstä, käytön helppoudesta, luotettavuudesta ja oikeasta hinta-laatusuhteesta. Edullisuuselementit sisältävät seuraavia hyötyjä: Edullisuus 1. Energian tehokas käyttö * kansantaloudellinen säästö - vähemmällä polttoainemäärällä enemmän energiaa - lämmön ja sähkön yhteistuotanto - energian säästö 15

22 * yksityistaloudellinen säästö - energian säästö - rahan säästö 2. Käytön helppous - automaatio huolehtii asumisviihtyvyydestä - asiakkaan lämmönkulutusta seurataan ja kulutuksesta raportoidaan - asiakas saa kulutusennusteen budjetointia varten 3. Luotettavuus - lämpö ja lämmin vesi riittävät aina - laitteet ovat luotettavia - kaukolämpöasiantuntijat huolehtivat lämmityksestä 4. Hinta - oikea hinta-laatusuhde Ekologisuus Ekologisuus muodostuu pääasiassa ympäristön säästöstä. Sen elementtejä ovat: * Yhteistuotanto, korkea hyötysuhde * Tehokas savukaasujen puhdistaminen * Polttoainejousto; paikkakuntakohtaiset polttoainevalinnat * Kierrätyspolttoaineet; teollisuuden, yritysten ja yhdyskuntien syntypistelajitelluista jätteistä valmistetut polttoaineet * Ympäristöasioiden valvonta * Keskitetty polttoaineiden kuljetus ja varastointi * Biopolttoaineet Kaukolämmön edullisen ja ekologisen profiilin esiintuominen toteutetaan kohderyhmittäin ideoiduilla viesteillä ja iskulauseilla. Viesteissä hyödynnetään yhteiskunnassa kulloinkin liikkuvat trendit. Viestien päälinjat ovat energian ekologinen ja järkevä käyttö. Viestien kohderyhmät 1. Päättäjät, potentiaaliset asiakkaat, suuri yleisö 2. Kaukolämpöyritykset ja paikalliset päättäjät 3. Asiakkaat Viestien aiheita ovat kaukolämmön yleinen hyväksyttävyys, lämmön ja sähkön yhteistuotannon energiatehokkuus, kaukolämpöyritysten asiantuntemus ja vastuun kantaminen asiakkaistaan, kaukolämmön puhtaus ja vihreys. Suomalainen kaukolämmitysjärjestelmä on hightech- ja vientituote. 16

23 KAUKOLÄMPÖPALVELUJEN PROFIILI Yhdistys suunnittelee ja toteuttaa kaukolämpöpalvelujen tuotteistamisen ja markkinoinnin koulutusta. Näistä palveluista muodostetaan tuki- ja asiakaspalveluineen laadullisesti ja teknis-taloudellisesti ylivertaisia kilpailijoiden tarjoamiin palveluihin verrattuna. Profiloinnin tuloksena syntyvät yrityksen ja sen tarjoamien tuotteiden imagot BENCHMARKING Benchmarking on parhaimpiin vertaamista tai esikuvaoppimista. Kaukolämpöala on tavallaan benchmarkannut toimintansa alusta alkaen. Alussa mallia haettiin ulkomailta, lähinnä Ruotsista ja Tanskasta, myöhemmin energia- ja kaukolämpöyritykset ovat ottaneet mallia toisiltaan. Tietoa ja osaamista on vaihdettu. Suomen Kaukolämpö ry on toiminut parhaiden menetelmien kokoajana, tekemällä kaukolämmön eri toiminnoista suosituksia ja raportteja, joita kaikki jäsenet ovat hyödyntäneet omassa toiminnassaan. Benchmarking on nykyisin yleisesti yritysmaailmaan tullut keino yritysten toimintojen kehittämiseksi. Myös kaukolämpöalan tulee sen mallin mukaisesti bernchmarkata muiden alojen toimintoja ja saada niistä uusia ideoita ja toimintamalleja yritysten ja koko alan kehittämiseksi. 17

24 ASIAKAS ODOTTAA LAATUA Nykyaikainen asiakas on valveutunut ja odottaa yritykseltä laadukkaita tuotteita ja palveluja. Asiakkaan mielikuvat laadusta muodostuvat teknisestä laadusta, toiminnan laadusta sekä yrityksen ja sen tuotteiden ja palvelujen laadusta (Christian Grönroos). Kaukolämmön laatu voidaan karkeasti määritellä myös samalla jaolla. ASIAKKAAN MIELIKUVA KAUKOLÄMMÖN LAADUSTA Tuotekuva Yrityskuva Hintakuva Laatukuva Henkilöstökuva Imago Tekninen laatu * Ammatillinen osaaminen * Tekninen osaaminen * Tehokkuus * Järjestelmällisyys * Menetelmien hallinta * Järjestelmien kehittäminen * Automaation kehittäminen Toiminnan laatu * Asiakaspalvelun laatu * Tiedotus * Palveluhalukkuus * Kyky ja halu selvittää asiakkaan ongelmia * Joustavuus * Saavutettavuus * Myönteinen asiakassuuntautuneisuus Kaukolämmön laadukas imago rakentuu energia- ja kaukolämpöyritysten yrityskuvasta, tuotekuvasta, hintakuvasta, henkilöstökuvasta, laatukuvasta ym. Imagoon vaikuttaa oleellisesti myös yrityskulttuuri, yrityksen toimintatapa. Tekninen laatu muodostuu henkilöstön osaamisesta, kaukolämpöjärjestelmän tasokkuudesta ja toimivuudesta sekä tutkimuksesta ja tuotekehityksestä. Toiminnan laatu on henkilöstön ja palvelun laatua. 18

25 ASIAKKAAN LAATUODOTUKSET Asiakkaan laatuodotuksiin vaikuttavat hänen sen hetkiset tarpeensa sekä aiemmat kokemuksensa yrityksestä ja sen tuotteista, tuotteen hinta, kuulopuheet yrityksestä, yrityksen markkinointiviestintä ja yrityskuva. Palvelutilanteessa hän kokee teknisen ja toiminnallisen laadun tason sekä muodostaa yrityksestä mielikuvia. Mitä lähempänä asiakkaan laatuodotukset ja kokemus palvelutilanteessa ovat toisiaan, sitä paremmin yritys on onnistunut laatutyössään ja yritys- sekä tuotekuvansa rakentamisessa. Yritys voi olla tyytyväinen toimintaansa, jos asiakkaan laatuodotukset ylittyvät. LAATUODOTUKSET Aiemmat kokemukset Hinta Suusta-suuhun puheet Markkinointiviestintä Tarpeet Odotettu laatu Yrityskuva Vertailu Koettu laatu Yrityskuva Toiminnan laatu Tekninen laatu 19

26 RIEMUJOUKOLLA TULOKSIIN Kaukolämmön ja kaukolämpöpalvelujen markkinointi sujuu hyvin, kun markkinointia hoidetaan riemujoukolla. Kaukolämpöalalla on perinteisesti työskennelty riemutyylillä; innokkaasti ja asiantuntemuksella. MIKÄ ON RIEMUJOUKKO? Suomessakin on tutkittu ilmiötä, joka hetkellisesti vapauttaa työryhmässä piilevän luovan energian. Tällaista ryhmää kutsutaan synergiseksi ryhmäksi. Mistä tahansa työyhteisöstä tai jostakin sen yksiköistä voi tulla tällainen synerginen ryhmä. Ryhmä saa aikaan mahtavia tuloksia ja uusia luovia ratkaisuja. Tällaisen ryhmän jäsenet nauttivat työstään ja tuloksistaan. Tällaista ryhmää voi hyvällä syyllä kutsua riemujoukoksi. Riemujoukolle on ominaista suuri innostus, korkea sitoutumis- ja motivaatioaste, kokeilunhalu ja ryhmäylpeys. Ryhmässä sekoittuvat työ ja huvi. Ryhmällä voi olla jopa oma sisäinen kieli. Synergiavaiheessa oleva ryhmä ei juuri piittaa säännöistä. Jos synergiselle ryhmälle annetaan tilaa, hyväksytään työelämässä myös luova hulluus. Tämä taas edesauttaa uusien innovaatioiden syntymistä. Riemujoukon synergian voi laukaista esim. haaste, projekti tai muu uusi kokoonpano, uusi, karismaattinen jäsen, uusi tai "uudistunut" johtaja tai esimies, jotka antavat tilaa ideoille. Mihin synergia häviää? Synergia häviää, kun haaste muuttuu arkiseksi tai kantava hahmo lähtee tai työ yksinkertaisesti päättyy tai muut ryhmät tulevat kateellisiksi. RIEMUJOUKON JOHTAMINEN Riemujohtaja saa aikaan enemmän ja parempaa laatua siten, että alaiset kokevat työniloa ja kasvavat henkisesti. Riemujohtaja miettii riemun alueita. Hän säteilee myönteisyyttä ja hänellä on terve itsetunto. Riemujohtaja panee itsensä likoon ja luo samalla turvallisuuden tunteen. Riemujohtajalla on hyvä ihmistuntemus, diplomatiaa, vuorovaikutustaitoja, neuvottelutaitoa ja luovia tekniikoita. Hän kysyy ja kuuntelee. Hän ei ole ylimielinen eikä korosta valtaansa. Riemujohtaja on tavoitettavissa ja antaa rohkeasti palautetta. Riemujohtaminen on ryhmän tilannejohtamista, jossa tarvitaan tilannevainua. Ryhmädelegointi on tärkeää, samoin hyvän ryhmähengen edellytysten luominen. Muutoksen johtaminen korostuu. 20

Leena Erola, 26.1.2016

Leena Erola, 26.1.2016 Leena Erola, 26.1.2016 Sisältö Liikeidea ja sen merkitys markkinoinnin päätöksiin Mitä markkinointi on? Markkinoinnin kilpailukeinot Mainonnan ABC Liikeidea Mitä? Kenelle? Miten? = näkemys ja päätös siitä,

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

GREATive Business - luovien alojen yritystieto. henna.aho@gmail.com

GREATive Business - luovien alojen yritystieto. henna.aho@gmail.com GREATive Business - luovien alojen yritystieto henna.aho@gmail.com GREATive Business luovien alojen yrittäjätieto mitä? tavoitteena: - liiketoimintasuunnitelma oman idean pohjalta, alan kenttään ja tukipalveluihin

Lisätiedot

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus osana yritysneuvontapalveluita Yritysneuvontapalvelu myyjille Palvelu on ensimmäinen kartoituskeskustelu yrittäjän kanssa, jonka perustella

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LAADUKAS MATKAILUTUOTE LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Johdatus markkinointiin

Johdatus markkinointiin Markkinoinnin perusteet 23A00110 Johdatus markkinointiin Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Päivän agenda Kuka kukin on? Mitä markkinointi on? Miksi sinun tulisi

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työn lopullinen versio palautetaan myöhemmin annettavien ohjeiden mukaan viimeistään 29.3. klo 16.00.

Työn lopullinen versio palautetaan myöhemmin annettavien ohjeiden mukaan viimeistään 29.3. klo 16.00. Tuotantotalouden laitos HARJOITUSTYÖ Tuotantotalous 1 kurssin harjoitustyön tarkoituksena on tutustua yrityksen perustamiseen ja toimintaan liittyviin peruskäsitteisiin. Harjoitustyön suoritettuaan opiskelijalla

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

1(9) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Tuoteneuvonta 15 osp Tavoitteet:

1(9) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Tuoteneuvonta 15 osp Tavoitteet: 1(9) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Tuoteneuvonta 15 osp Tavoitteet: Opiskelija suunnittelee ja valmistelee tuoteneuvottelutilanteita. Opiskelija neuvoo asiakkaita tuotteiden

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Luotettava ratkaisutoimittaja

Luotettava ratkaisutoimittaja Luotettava ratkaisutoimittaja 40 vuoden kokemuksella 1 Asiakaslähtöistä ongelmanratkaisua jo 40 vuotta Vuonna 1976 perustettu Sermatech Group on kasvanut 40 vuodessa mekaniikan suunnittelu- ja valmistusyhtiöstä

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kaukolämpö Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseen Tornion Energiasta. Kaukolämpöä voimme tarjota vain alueille, joissa on jo olemassa tai on suunniteltu rakennettavan

Lisätiedot

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen KOKO TOTUUS Sisäilmahankkeen tiedottaminen Toimitusjohtaja 1 Viestintä Mitä? Oikean tiedon välittäminen, oikea-aikaisesti, oikeaan paikkaan. Tärkeät kysymykset: 1. MITÄ? ( oleellinen tieto, aikataulut

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 12.04.2016 KLO 12:30 TOIMITUSJOHTAJA JARI SARJO SENAATTI-KIINTEISTÖT KESKEISIMMÄT

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja 28.1.2011 1 NCC-konserni Kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat. Toimintaa on myös Saksassa, Baltiassa ja Pietarissa. NCC-konserni Liikevaihto 4,9 Mrd Henkilöstö

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016

Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016 Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016 Toiminta-ajatus, ja eteneminen Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut Lähtötilanne Erilaisia palveluita käytössä Erilaiset toimintaprosessit

Lisätiedot

Verkkokauppa ja Kotisivut

Verkkokauppa ja Kotisivut Kaupan liiton verkkokauppa -koulutus 2011 6.4.2011 Hotelli Radisson Blu Royal Verkkokauppa ja Kotisivut Markku Korkiakoski, Vilkas Group Oy Agenda Vilkas Group Oy:n esittely Käsitteitä? Monikanavainen

Lisätiedot

Ja sinut nähdään uudessa valossa.

Ja sinut nähdään uudessa valossa. Ja sinut nähdään uudessa valossa. Jarno Hellman Valoa seminaari 24.11.2016 Valmistus Suomessa Yhtiö aloittanut toimintansa vuonna 2009 Suomalainen omistus Sisävalaistuksen rinnalle ulkovalaistus vuonna

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum Giganteum 1/11 Giganteum 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Leppiaho Mika Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Puhelinnumero Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala EPSI Rating Matkaviestintä 2016 Päivämäärä: 2016-10-17 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh Teollisuustaito Oy 25.5.2016 3 Teollisuustaito Oy Kajaanilainen teollisuuden asiantuntijapalveluita tuottava yritys Asiakaskunta koko Suomen alueella Henkilöstöllä vahva kokemus teollisuuden tuotantolaitoksilla

Lisätiedot

Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku)

Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Julkaisuvapaa 28.10.2016 kello 9:00 Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Lounea konsernin liikevaihto kasvoi ja kannattavuus parani viime vuodesta Jimm s verkkokaupan

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Kiitos... 13 Esipuhe... 15 Kirjoittaja... 17 Johdanto: globalisaatio ja sen asettamat haasteet kansainvälistyville yrityksille...

Kiitos... 13 Esipuhe... 15 Kirjoittaja... 17 Johdanto: globalisaatio ja sen asettamat haasteet kansainvälistyville yrityksille... Sisällys Kiitos................................................ 13 Esipuhe.............................................. 15 Kirjoittaja............................................. 17 Johdanto: globalisaatio

Lisätiedot

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA Markkinan polarisoituminen on uhka yleisbrändeille + Markkinoilla on menossa kehitys, jossa pärjäävät sekä lisäarvolla erottuvat ykkösbrändit että edullisella hinnalla

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmien koontilomake

Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmien koontilomake Liite Näyttötoimikunta 29.9.2016 Koulutusala Ammatillinen perustutkinto Koulutusohjelma Tutkintonimike Näytön Suoritusajankohta numero /hyväksymispäivä 1 1. lukuvuoden Liiketalous ja kulttuuri Liiketalouden

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot 1 5.1 Ekologisen tuotesuunnittelun edistäminen... 3 5.2 Uusiokäytön ja kestävän kulutuksen edistäminen... 4 5.3 Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

TU-C9280 Viestintä 1

TU-C9280 Viestintä 1 TU-C9280 Viestintä 1 Luento 2, 23.9.2016, Viestintä ja liiketoiminta Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne Agenda Alustus Keskustelua Ryhmätyö: Aallon profilointiviestinnän

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Menestyksen porkkanoita

Menestyksen porkkanoita Menestyksen porkkanoita Usko Uskallus Innostuminen Oma Yritys-messut Wanha Satama, Helsinki 20.3.2013 Miksi jotkut yritykset menestyvät?...ja toiset eivät? Olemassaolon oikeutus ; Mikä on/ olisi minun

Lisätiedot

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun

Lisätiedot

Mainonnan kenttä Venäjällä

Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan historia nykyvenäjällä 15 vuotta siitä kun se alkoi Viimeisen 10 vuoden aikana isoimmat ketjut ovat rantautunet Venäjälle Koulutus, osaaminen, ja yleinen tietotaito

Lisätiedot

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003 Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 23 Liiketoiminnan fokus 23 Kannattavuus Taseen ja maksuvalmiuden vahvistaminen Kohdennetut yritysostot (lähipalvelut, markkina-asema, teknologia tietotaito) Global Network

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

HYVÄN TILAN AVAIMET. Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan

HYVÄN TILAN AVAIMET. Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan HYVÄN TILAN AVAIMET Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan Logistiikka- ja varastotilalle asetetaan nykyisin paljon vaatimuksia. Tilaratkaisuja kartoitettaessa onkin tärkeää miettiä liiketoimintaa

Lisätiedot

Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan

Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan Sisältömarkkinoinnilla kasvuun seminaari 6.6. / Kati Keronen Kuvalähde: https://www.flickr.com/photos/psd/8591351239 Tervehdys! @KatiKeronen Asiakaslähtöisen

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen. Ilari Rautanen

Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen. Ilari Rautanen Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen Ilari Rautanen 24.11.2016 Strategia = Pidemmän ajan tavoitteet ja niiden toteutussuunnitelma Taloyhtiöt suurten haasteiden edessä Rakennuskanta ikääntyy,

Lisätiedot

Digital Lasso Solutions

Digital Lasso Solutions Digital Lasso Solutions Ohjelmistojen esittely: MX6 Energia 22.10.2015 Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Oy www.digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Rakennusten

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot