ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)
|
|
- Annemari Ahonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 (5 op) Luento 1 - Johdanto kurssin aihepiiriin ja käytännön suoritukseen - Elektroniikan toteutusvaihtoehdot
2 Kurssin henkilökunta Petri Kärhä Signaalinkäsittelyn ja Akustiikan laitos Huone: I431 Puhelin: Juha Mallat Radiotieteen ja tekniikan laitos Huone: C317 Puhelin: Lauri Palva Sähkö- ja automaatiotekniikan laitos Huone: ST265 (Otakaari 7) Puhelin:
3 Kurssin osaamistavoitteet Opiskelija tietää elektroniikan toteutusvaihtoehtoja, osaa arvioida niitä ja valita kulloiseenkin sovellukseensa tarkoituksenmukaisen vaihtoehdon. Opiskelija osaa suunnitella piirikortin ja toteuttaa yksinkertaisen elektronisen laitteen erilliskomponenteista. Opiskelija tietää virtuaali-instrumentoinnin periaatteen, osaa valita tarvitsemansa erillislaitteet, ja osaa ohjelmoida niistä toimivan mittauslaitteiston. Opiskelija osaa tunnistaa yksinkertaisen epälineaarisen komponentin vasteita aika- ja taajuustason mittaustulosten avulla. Hän tietää vasteiden ilmiöistä esimerkiksi taajuuksien sekoittumisen. Opiskelija osaa raportoida työnsä tulokset. 3
4 Käytännön toteutus Kurssi koostuu kolmesta laboratoriotyöstä, joista tehdään kaksi oman valinnan mukaan, elektroniikkaprojektista, ja viikottaisista luennoista (1. periodi). Kurssi jakautuu koko lukukauden ajalle. Pääpaino on laboratoriotyöskentelyssä! Kurssin luennot ovat maanantaisin klo 8:30 10:00 salissa S1. Laboratoriotyöt ja elektroniikkaprojekti tehdään Sähköpajalla L-siivessä. Työt tehdään kolmen hengen ryhmissä. Kustakin työstä laaditaan raportit, jotka arvioidaan. Kurssin arvosana määräytyy pääsääntöisesti raporttien arvosanojen perusteella. Varsinaisen rakentelun ja mittaukset voi tehdä sähköpajalla, L-siipi, suurjännitehallin takana. Valmistelevan työn voi tehdä kotona tai mikroluokissa. Kurssin tiedotus ja hallinnointi kokonaan MyCourses-järjestelmän kautta. 4
5 Luentoaikataulu Johdanto kurssin aihepiiriin ja käytännön suoritukseen 1 h PK Elektroniikan toteutusvaihtoehdot (Ekskursio Sähköpajalle) 1 h PK Elektroniikkalaitteen suunnittelu (Elektroniikkaprojektin esittely) 1 h LP Piirikaavion ja piirilevyn suunnittelu ja valmistus (Eagle) ja verolevyn käyttö protyyppeilyyn 1 h TD, ML Virtuaali-instrumentointi (Työn 1 esittely) 1 h PK Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja 1 h JM signaalien siirtely taajuusalueessa (Työn 2 esittely) Elektroniikkalaitteen kotelointi 2 h ML Teholähteet ja maadoitus 1 h TD A/D- ja D/A-muunnokset ja niiden vaikutus signaaleihin (Työn 3 1 h PK esittely) Käytännön elektroniikkakomponentit ja niiden valinta 2 h TD Johdatus radiotekniikkaan 1 h VV Elektroniikkakomponentit (jatkuu tarvittaessa) 1 h TD Töiden väliesittely 2 h Elektroniikkaprojektien esittelytilaisuus 4h 5
6 Laboratoriotyöt Kolme kappaletta laboratoriotöitä, joista kukin ryhmä tekee valintansa mukaan kaksi. Työ 1. Virtuaali-instrumentointi Opiskellaan itsenäisesti LabView ohjelmointikielen perusteet, ja laaditaan LabViewohjelmisto, joka ohjaa mittauslaitteistoa. Mittauslaitteistona käytetään MyDAQ:ia. Sähköpajalla runsaasti koneita joissa on LabView ja MyDAQ. LabView:n voi asentaa myös omalle koneelle. Ei erillistä ajanvarausta. Työ 2. Käytännön radiotekniikkaa Mitataan annetusta epälineaarisesta transistoripiiristä erilaisia ominaisuuksia ja ilmiöitä käyttäen apuna signaaligeneraattoreita, oskilloskooppia ja spektrianalysaattoria. Työhön varataan erikseen aika sähköpajalla sijaitsevalle laitteistolle. Työ 3. A/D- ja D/A-muunnokset Tutkitaan A/D- ja D/A-muunnosten vaikutusta signaaliin valmiilla demolaitteistolla. Kvantisointikohina, laskostuminen, antialias-suodatus. Työhön varataan erikseen aika sähköpajalla sijaitsevalle laitteistolle. Suoritusjärjestys vapaa. Voi aloittaa saman tien, mutta pyrkikää saamaan elektroniikkaprojekti alulle ensin! 6
7 Elektroniikkaprojekti Suurin osa kurssin työmäärästä käytetään elektroniikkaprojektiin, jossa rakennetaan jokin elektroniikkalaite. Aiheen voi valita listalta (MyCourses), tai voi hyväksyttää oman aiheen. Aikataulu ja osapalautukset: Ryhmien muodostus mennessä Osapalautus 1: Aiheen valinta mennessä Osapalautus 2: Vaatimusmäärittely mennessä Osapalautus 3: Väliesittely Osapalautus 4: Työn esittely Osapalautus 5: Loppuraportti mennessä Kullakin ryhmällä on nimetty senioriassistentti, joka ohjaa ja arvioi työn. Sähköpajalla on laboratorio-assistentteja valvomassa ja avittamassa käytännön ongelmissa. Työstä tehdään tutkimusraportti. Raportissa on kuvattava työnjako, eli mitkä olivat opiskelijoiden keskeiset roolit ja toiminta. 7
8 Elektroniikkaprojektin ja laboratoriotöiden arviointi Työt arvioidaan pääsääntöisesti raporttien perusteella Arviointiin vaikuttaa mm. Toimiko laite / onnistuivatko mittaukset? Toteutuksen tarkoituksenmukaisuus ja tyyli Ryhmän työpanos suhteessa osaamiseen Piirikortti, kotelointi, analogiaelektroniikka Raportointi (Kandityöohjeet soveltuvin osin) Työllä on selkeä tavoite ja rajaus. Työllä on selkeä looginen rakenne. Tietoa on hankittu kattavasti luotettavista lähteistä. Valittua viittaustekniikkaa on käytetty oikein ja johdonmukaisesti. Käytetyt menetelmät ovat perusteltuja. Työn tulokset ja johtopäätökset on esitetty selkeästi. Työ on kieliasultaan selkeä ja oikeakielinen. Työ on ulkoasultaan siisti ja hyvin havainnollistettu (esim. kuvien/diagrammien käyttö). Arvosanaan vaikuttaa ryhmän tuotos ja oma panos Elektroniikkaprojekti vaikuttaa arvosanaan suuremmalla painolla kuin laboratoriotyöt. Myös raportointi laboratoriotöissä on yksinkertaisempaa. 8
9 Sähköpajan aukiolo Pajalle saa mennä vain assistentin läsnäollessa Paja on auki viikosta 38 lähtien seuraavasti (2.10 ja ei pajaa): Ma Ti Ke To Pe 8-10 KK OK KK OK, KK KK NK NK OK Assistentit: OK = Olli Kantamaa, KK = Kai Kuosmanen, NK = Niina Kajovuori 9
10 Elektroniikan toteutusvaihtoehdot Elektroniikan toteutusvaihtoehtoa valittaessa huomioitava muun muassa: Valmistettavien laitteiden lukumäärä (tutkimuslaite vs. massatuotanto) Käytettävissä oleva tila Suunnitteluun käytettävissä oleva aika Käyttötarkoitus (omaan käyttöön vs. myyntiin) Komponenttien maksimihinta Vaihtoehtoja: Erilliskomponenteista rakennettava laite piirikortteineen Valmis mikroprosessorikortti, esim. Arduino, Raspberry PI PC:n lisäkortit, Data Acquisition modulit (DAQ) Erillislaitteista rakennetut järjestelmät Virtuaali-Instrumentointi 10
11 Erilliskomponenteista rakennettava laite Usein halvin hinta jos vain komponenttien hinnat lasketaan Kustannustehokkain suurilla valmistusmäärillä Suunnittelu ja kehitys vievät aikaa Modifikaatiot jälkikäteen hankalia Piirikortit voi harrastekäyttöön suunnitella ja tehdä itse Piirikortit voi myös teettää, tarvittaessa suunnittelunkin Myyntiin tehtävät laitteet, kompaktit laitteet, analogiaelektroniikka 11
12 Valmis mikrokontrollerikortti Pienoistietokone, jossa tietokoneen olennaiset komponentit Sisältää ohjelmoitavan mikrokontrollerin Lisänä kytkentöjä ulkomaailmaan Digitaalisia sisäänmenoja ja ulostuloja Analogisia sisäänmenoja (ja ulostuloja) Voidaan käyttää järjestelmän osana, jolloin kehitykseen tarvittava aika lyhenee
13 PC:n lisäkortit ja modulit Mikäli laitteistoja tehdään vain yksi tai muutama esim. tutkimuskäyttöön, voi laitteiston tehdä PC:n ympärille PC:n aiheuttama kustannus on vähäinen saavutettavaan ajansäästöön nähden. PC:hin saatavilla laaja valikoima lisäkortteja, esim. Releohjaus Analoginen mittaus ja ohjaus Liityntä PC:n sisäiseen PCI väylään tai ulkoisiin USB tai Ethernet väyliin Tutkimus- ja mittauslaitteistot 13
14 Esimerkki valmiilla moduleilla toteutetusta elektroniikasta Monokromaattinen valolähde kameroiden kalibrointiin 31 lämpötilastabiloitua LEDiä, joiden ohjaus vakiovirtalähteellä LEDit kytketään lämpötilasäädinelektroniikkaan ja virtalähteeseen yksi kerrallaan valmiina ostetuilla USB- väylän kautta ohjattavilla relekorteilla 14
15 Virtuaali-instrumentointi National Instrumentsin lanseeraama konsepti Perinteisten instrumenttien (oskilloskoopit ja vastaavat) sijaan varustetaan PC lisäkorteilla ja ohjelmoidaan järjestelmän käyttöliittymä. Ohjattavia laitteita tai kortteja voi olla yksi tai useampi LabView ojelmointikieli Muokattava ja helposti päivitettävä järjestelmä: PC Ohjelma Mittauskortit Tutkimus- ja mittauslaitteistot, testaus 15
ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)
(5 op) Luento 1 - Johdanto kurssin aihepiiriin ja käytännön suoritukseen - Elektroniikan toteutusvaihtoehdot Kurssin henkilökunta Petri Kärhä Signaalinkäsittelyn ja Akustiikan laitos Huone: I431 Puhelin:
LisätiedotELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)
(5 op) Luento 2 - Virtuaali-instrumentointi Virtuaali-instrumentointi Virtual instrumentation is the use of customizable software and modular measurement hardware to create user-defined measurement systems,
LisätiedotSähköpaja. Kimmo Silvonen (X)
Sähköpaja Kimmo Silvonen (X) Loppusyksyn 2016 ohjelma Ma 28.11. Viimeinen luento Pyydä tarvittaessa pääsyä Pajalle normiaikojen ulkopuolella! Ma 5.12. Paja on auki ainakin klo 12-18 Ti 6.12. Koulu on kiinni
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Datan käsittely ja tallentaminen Käytännössä kaikkien mittalaitteiden ensisijainen signaali on analoginen Jotta tämä
LisätiedotJOHDATUS ELEKTRONIIKKAAN. Oppitunti 2 Elektroniikan järjestelmät
JOHDATUS ELEKTRONIIKKAAN Oppitunti 2 Elektroniikan järjestelmät 2 ELEKTRONIIKAN JÄRJESTELMÄT Aktiivisuusranneke Mittaa liikettä Keskustelee käyttäjän kanssa ledeillä ja värinällä Keskustelee radioiden
LisätiedotELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)
(5 op) Luento 5 A/D- ja D/A-muunnokset ja niiden vaikutus signaaleihin Signaalin A/D-muunnos Analogia-digitaalimuunnin (A/D-muunnin) muuttaa analogisen signaalin digitaaliseen muotoon, joka voidaan lukea
LisätiedotELEC-C1210 Automaatio 1 ELEC-C1220 Automaatio 2. Kurssien esittely lukukausi
ELEC-C1210 Automaatio 1 ELEC-C1220 Automaatio 2 Kurssien esittely lukukausi 2016-17 Tavoitteet. Automaatio 1 ja 2 Opiskelija tuntee erilaisten sovellusalueiden automaatioratkaisujen erot, ymmärtää automaatiojärjestelmien
LisätiedotTiedonkeruu ja analysointi
Tiedonkeruu ja analysointi ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Raine Viitala 30.9.2015 ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Mitataan dynaamista käyttäytymistä -> nopeuden funktiona Puhtaat
LisätiedotTekniikka ja liikenne (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio
Tekniikka ja liikenne 4.4.2011 1 (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio Työ 1 PCM-työ Työn tarkoitus Työssä tutustutaan pulssikoodimodulaation tekniseen toteutustapaan. Samalla nähdään, miten A/Dmuunnin
LisätiedotKäytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)
Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) ELEC-C5070 Elektroniikkapaja, 21.9.2015 Huom: Kurssissa on myöhemmin erikseen
LisätiedotOhjelmistoradio. Mikä se on:
1 Mikä se on: SDR = Software Defined Radio radio, jossa ohjelmisto määrittelee toiminnot ja ominaisuudet: otaajuusalue olähetelajit (modulaatio) olähetysteho etuna joustavuus, jota tarvitaan sovelluksissa,
LisätiedotSuoritustavat: Laboratoriotöitä 2.-3.periodi. Luennot 2h, Laboratorityöt 4h, itsenäinen työskentely 124 h. Yhteensä 130 h.
Janne Parkkila Tavoitteet: Opintojakson aikana opiskelijoiden tulee: - Yhdistellä eri lähteistä löytämiään tietoja. - Kirjoittaa kriteerit täyttäviä alku- ja loppuraportteja. - Ratkaista laboratoriotöissä
LisätiedotELEC-C1210 Automaatio 1 ELEC-C1220 Automaatio 2. Kurssien esittely lukukausi
ELEC-C1210 Automaatio 1 ELEC-C1220 Automaatio 2 Kurssien esittely lukukausi 2017-18 Tavoitteet. Automaatio 1 ja 2 Opiskelija tuntee erilaisten sovellusalueiden automaatioratkaisujen erot, ymmärtää automaatiojärjestelmien
LisätiedotTiedonkeruu ja analysointi
Tiedonkeruu ja analysointi ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Raine Viitala ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Mitataan dynaamista käyttäytymistä -> nopeuden funktiona Puhtaat laakerit,
LisätiedotElektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset
Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset Kilpailija rakentaa ja testaa mikrokontrollerilla ohjattavaa jännitereferenssiä hyödyntävän sovelluksen. Toteutus koostuu useasta elektroniikkamoduulista.
LisätiedotCHEM-A1400, Tulevaisuuden materiaalit. Kurssin esittely. Kurssin esittely. Kurssin tavoitteet. Kurssin tavoitteet CHEM-A1400 esittely 1
Kurssin esittely CHEM-A1400, Tulevaisuuden materiaalit 1. Kurssin tavoitteet 2. Kurssin toteutus 3. 4. Tarpeelliset resurssit 5. Kurssin järjestelyt ja tiedottaminen 6. Laboratorioharjoitukset Kurssin
LisätiedotFysiikan opinnot Avoimen yliopiston opiskelijoille
Fysiikan opinnot Avoimen yliopiston opiskelijoille Fysiikan laitos / Pia Saarinen www.helsinki.fi/yliopisto 4.9.2013 1 Fysiikan perusopinnot, 25 op - kokonaisuutena tai yksittäisinä kursseina 530281 Vuorovaikutukset
LisätiedotIR-lämpömittarityypit
IR-lämpömittarityypit Kokonaissäteilypyrometrit Laaja aallonpituusalue (esim. 1-100 µm) häiriöaltis Hidas (vaste 1-3 s) Osittaissäteilypyrometrit Kapea aallonpituusalue (esim. 0,5-1,1 µm) vähemmän häiriöaltis
LisätiedotProjektisuunnitelma: Vesipistekohtainen veden kulutuksen seuranta, syksy Mikko Kyllönen Matti Marttinen Vili Tuomisaari
Projektisuunnitelma: Vesipistekohtainen veden kulutuksen seuranta, syksy 2015 Mikko Kyllönen Matti Marttinen Vili Tuomisaari Projektin tavoite Tämän projektin tavoitteena on kehittää prototyyppi järjestelmästä,
LisätiedotProjektisuunnitelma. Radio-ohjattavan pienoismallin mekatroniikan ja ohjelmiston kehitys
1 Radio-ohjattavan pienoismallin mekatroniikan ja ohjelmiston kehitys Muutoshistoria Versionumero Pvm Selitys Tekijä(t) 0.1 18.9.2012 Otso Saarentaus 2 Sisällysluettelo 1 PROJEKTIN SISÄLTÖ... 3 1.1 TAUSTA......3
LisätiedotSignaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit
Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 26/02/2008 Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto ja
LisätiedotS14 09 Sisäpeltorobotti AS Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt. Antti Kulpakko, Mikko Ikonen
S14 09 Sisäpeltorobotti AS 0.3200 Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt Antti Kulpakko, Mikko Ikonen 1. Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on toteuttaa ohjelmisto sisäpeltorobottiin seuraavien
LisätiedotSemifinaalin aikataulu ja paikka. Semifinaalikoordinaattori. Kilpailijamäärä. Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset
Semifinaalin aikataulu ja paikka 15.1.2014 (varapäivä 16.1.2014) Salon seudun ammattiopisto Venemestarinkatu 35 24240 SALO Semifinaalikoordinaattori Raimo Mäkelä Salon seudun ammattiopisto raimo.makela
LisätiedotELEC-C1210 Automaatio 1 ELEC-C1220 Automaatio 2. Kurssien esittely lukukausi
ELEC-C1210 Automaatio 1 ELEC-C1220 Automaatio 2 Kurssien esittely lukukausi 2016-17 Tavoitteet. Automaatio 1 ja 2 Opiskelija tuntee erilaisten sovellusalueiden automaatioratkaisujen erot, ymmärtää automaatiojärjestelmien
LisätiedotLABORATORIOTYÖ 4 MITTAUSAUTOMAATIO
LABORATORIOTYÖ 4 MITTAUSAUTOMAATIO 4-1 4. MITTAUSAUTOMAATIO Työn tarkoitus: Työn tarkoituksena on tutustua mittausautomaation perusteisiin ja samalla LabView mittausautomaatiojärjestelmään. Lisäksi pyritään
Lisätiedot22A00110 Laskentatoimen perusteet (6 op) SYLLABUS. Opettaja. Jari Melgin Huone H 3.35/Töölö Puhelin
22A00110 Laskentatoimen perusteet (6 op) SYLLABUS Kurssin asema ja ajankohta; luentojen aika ja paikka Opettaja Liiketoimintaosaamisen perusteet Syksy 2016, II-periodi Ma 13.15 15 Ke 13.15 15 To 13.15
LisätiedotA14-11 Potilaan mittaustiedon siirtäminen matkapuhelimeen
1 AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt A14-11 Potilaan mittaustiedon siirtäminen matkapuhelimeen Projektisuunnitelma Tommi Salminen, Hanna Ukkola, Olli Törmänen 19.09.2014 1 Projektin
Lisätiedot45 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja työskentely
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus: Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla elektroniikka-alan työtehtävissä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen
LisätiedotELEC-C1210 Automaatio 1 ELEC-C1220 Automaatio 2. Kurssien esittely lukukausi
ELEC-C1210 Automaatio 1 ELEC-C1220 Automaatio 2 Kurssien esittely lukukausi 2015-16 Tavoitteet. Automaatio 1 ja 2 Opiskelija tuntee erilaisten sovellusalueiden automaatioratkaisujen erot, ymmärtää automaatiojärjestelmien
LisätiedotElektroniikka II 2012 - lopputyön ohje
Elektroniikka II 2012 - lopputyön ohje Yleisesti Tehtävänäsi on suunnitella elektroninen noppa, elektroninen kassakaapin lukko, sykemittari, elektroninen Braille-tulkki, morsekooderi/-dekooderi tai oma
LisätiedotVIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. VIM-RM1 FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5)
VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5) SISÄLTÖ 1. KOMPONENTTIEN SIJAINTI 2. TOIMINNAN KUVAUS 3. TEKNISET TIEDOT 4. SÄÄTÖ 5. KALIBROINTI
Lisätiedot1 Rauno Vauramo OH6AYW
1 Rauno Vauramo OH6AYW Kurssit (K - liikenne ja määräykset ja T1 - radio- sekä sähkötekniikan perusteita) sijaitsevat Vaasan ammattikorkeakoulun opiskelijaportaalissa (Moodle-oppimisympäristö). K-modulin
LisätiedotSpektri- ja signaalianalysaattorit
Spektri- ja signaalianalysaattorit Pyyhkäisevät spektrianalysaattorit Suora pyyhkäisevä Superheterodyne Reaaliaika-analysaattorit Suora analoginen analysaattori FFT-spektrianalysaattori DFT FFT Analysaattoreiden
LisätiedotJohdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio
Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Akustiikka Äänityksen tarkoitus on taltioida paras mahdo!inen signaali! Tärkeimpinä kolme akustista muuttujaa:
LisätiedotCHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen, syksy 2016
CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen, syksy 2016 Kontaktiopetus 70 h Luennot 44 h Laboratoriotyöt 24 h + 2 h = 26 h Oma työ 65 h Laskutuvat ja kotitehtävät 24 h Laboratoriotöiden loppuraportti
LisätiedotTällä luennolla on käsitellään kurssin elektroniikkaprojektia, sen vaiheita sekä käytännön toteutusta ja työskentelyä.
Tällä luennolla on käsitellään kurssin elektroniikkaprojektia, sen vaiheita sekä käytännön toteutusta ja työskentelyä. Projekti etenee tehokkaimmin, kun malttaa määritellä ja suunnitella lopputulosta mahdollisimman
Lisätiedot35C00250 Hankintojen johtaminen Kurssin esittely
Tieto- ja palvelutalouden laitos / logistiikka 35C00250 Hankintojen johtaminen Kurssin esittely Kurssin tavoitteet Kurssin suorittaminen Työmäärä ja tyytyväisyys Tiedotus ja yhteystiedot Kurssin tavoitteet
LisätiedotKON-C3004 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Tiedonkeruu ja analysointi Panu Kiviluoma
KON-C34 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Tiedonkeruu ja analysointi Panu Kiviluoma Mitattava suure Tarkka arvo Mittausjärjestelmä Mitattu arvo Ympäristö Mitattava suure Anturi Signaalinkäsittely
LisätiedotS-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010
1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä
LisätiedotMS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt
MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Syksy 2015 Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 27.10.2015 1 / 8 Kangaslampi Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt
LisätiedotProjektisuunnitelma Vesiprosessin sekvenssiohjelmointi ja simulointiavusteinen testaus
Projektisuunnitelma Vesiprosessin sekvenssiohjelmointi ja simulointiavusteinen testaus Ville Toiviainen Tomi Tuovinen Lauri af Heurlin Tavoite Projektin tarkoituksena on luoda valmis sekvenssiohjelma säätötekniikan
LisätiedotT Käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen harjoitustyö kevät 2005
T-121.110 Käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen harjoitustyö kevät 2005 Kurssin tavoitteet Muodostaa näkemys käyttäjäkeskeisestä tuotesuunnittelusta Kasvattaa ymmärrystä prosessin vaiheista Tutustua käyttäjäkeskeisen
LisätiedotLajikuvaus, Elektroniikka, 2006
Lajikuvaus, Elektroniikka, 2006 Osanotto Osanotto on avoin kaikille niille ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa (ammatilliseen perustutkintoon johtava tai valmistava koulutus oppilaitoksessa tai oppisopimuskoulutus)
LisätiedotProjektisuunnitelma. (välipalautukseen muokattu versio) Vesiprosessin sekvenssiohjelmointi ja simulointiavusteinen testaus
Projektisuunnitelma (välipalautukseen muokattu versio) Vesiprosessin sekvenssiohjelmointi ja simulointiavusteinen testaus Ville Toiviainen Tomi Tuovinen Lauri af Heurlin Tavoite Projektin tarkoituksena
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010
SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä
LisätiedotELEC-C3220 KVANTTI-ILMIÖT
ELEC-C3220 KVANTTI-ILMIÖT Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala Mikro- ja nanotekniikan laitos Kevät 2016 Miksi opiskella kvanttimekaniikkaa? Suuri osa nykyisestä elektroniikasta perustuu jollain tavalla
LisätiedotMuuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset
Muuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset valintakriteerit resoluutio ja nopeus Yleisimmät A/D-muunnintyypit:
LisätiedotSähköpajan elektroniikkaa
Sähköpajan elektroniikkaa Kimmo Silvonen (X) Tämä viikko 25.-29.1.2016 Pajalla Ma klo 10.15-11.30 luento S1 Ma klo 11.30 alk. tutustuminen Sähköpajaan L215 (kahvi, tee) Ti klo 14.15 alk. tutust., lähtö
LisätiedotAskelia itsetoimisempaan ja tutkivampaan oppimista. OpinTori 2010 Monimuotoinen linjakas ja tutkiva opetus
Askelia itsetoimisempaan ja tutkivampaan oppimista OpinTori 2010 Monimuotoinen linjakas ja tutkiva opetus Juha Häkkinen Sisält ltö Tausta Kehityksen kohteena olleen kurssin kuvaus Kurssisuunnitelma ja
LisätiedotSignaalien datamuunnokset
Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 17/02/2005 Luento 4b: Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto
Lisätiedot10 Opetussuunnitelma [TOP OSP] OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä automaation perustaitoihin kuuluvia työtehtäviä työpaikkaolosuhteissa. Työtä tehdään
LisätiedotCHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen, syksy 2019
CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen, syksy 2019 Vastuuopettaja Muut opettajat Kurssille ilmoittautuminen Kurssin kotisivu Yliopistonlehtori Eeva-Leena Rautama, Huone B 202a (vastaanottoajat:
LisätiedotELEC-C1110 Automaatio- ja systeemitekniikan. Luento 11 Esimerkki automaation soveltamisesta
ELEC-C1110 Automaatio- ja systeemitekniikan perusteet Luento 11 Esimerkki automaation soveltamisesta Tämän luennon aihe Esimerkki automaation soveltamisesta käytännössä: WorkPartner-palvelurobotti WorkPartner
LisätiedotCHEM-A1410, Materiaalitieteen perusteet Kurssin esittely
CHEM-A1410, Materiaalitieteen perusteet Kurssin esittely Kurssin esittely 1. Kurssin tavoitteet 2. Kurssin toteutus 3. Kurssin suorittaminen 4. Tarpeelliset resurssit 5. Kurssin järjestelyt ja tiedottaminen
LisätiedotSupply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet
S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset 1/5 Ryhmän nro: Nimet/op.nro: Tarvittavat mittalaitteet: - Oskilloskooppi - Yleismittari, 2 kpl - Ohjaus- ja etäyksiköt Huom. Arvot mitataan pääasiassa lämmityksen
Lisätiedot213a. MS-A0503 Todennäköisyyslaskenna n ja tilastotieteen per; M (vkot 3-7)
Energia- ja ympäristötekniikan mallilukujärjestys kevät-2014 III periodi 1. vuoden opiskelijalle viikot 2-8 (2-7) Ma Ti Ke To Pe 8.00 MS-A0206 Differentiaalija integraalilaskenta 2; 213a MS-A0206 Differentiaalija
LisätiedotPullotusprosessin ohjaus Metso DNA - automaatiojärjestelmällä. Prosessiautomaation harjoitustyö ELEC-C1220 Automaatio 2 Kevät 2016
Pullotusprosessin ohjaus Metso DNA - automaatiojärjestelmällä Prosessiautomaation harjoitustyö ELEC-C1220 Automaatio 2 Kevät 2016 Käytännön järjestelyt harjoitustyön vetäjä: Panu Harmo, panu.harmo@aalto.fi,
Lisätiedot1 YLEISTÄ. Taitaja2002, Imatra Teollisuuselektroniikkatyö Protorakentelu 1.1 PROJEKTIN TARKOITUS
Taitaja2002, Imatra Teollisuuselektroniikkatyö Protorakentelu 1 YLEISTÄ 1.1 PROJEKTIN TARKOITUS Tämä projekti on mikrokontrollerilla toteutettu lämpötilan seuranta kortti. Kortti kerää lämpöantureilta
LisätiedotSignaalien datamuunnokset
Signaalien datamuunnokset Datamuunnosten teoriaa Muunnosten taustaa Muunnosten teoriaa Muunnosten rajoituksia ja ongelmia Petri Kärhä 06/02/2004 Luento 4a: Signaalien datamuunnokset 1 Digitaalitekniikan
LisätiedotENG3042.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) ENY ENG3044.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) RYM Saija Toivonen
ENG3042.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) ENY ENG3044.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) RYM Henkilökunta Koordinaattori: Opintosihteeri Tiina Nikander Aikatauluun, ohjelmaan, suorituskirjauksiin
LisätiedotSeseon Oy 2008 Automaatiopalvelu TUOTE-ESITTELY Infrapunalämpömittaus
Infrapunalämpötilalähettimet, kiinteäasennus IRtec Rayomatic-sarja IRtec Rayomatic 6. Edullinen ohjelmoitava lämpötilalähetin. Rayomatic 6:lla voidaan suoraan korvata aikaisemmat K- tai J-tyypin termoelementit
LisätiedotIR-lämpömittarityypit
IR-lämpömittarityypit Kokonaissäteilypyrometrit Laaja aallonpituusalue (esim. 1-100 µm) häiriöaltis Hidas (vaste 1-3 s) Osittaissäteilypyrometrit Kapea aallonpituusalue (esim. 0,5-1,1 µm) vähemmän häiriöaltis
LisätiedotOMNIA OPINNÄYTETYÖ AMMATTIOPISTO. Diginoppa ICTP09SLG OMNIAN AMMATTIOPISTO
OMNIA AMMATTIOPISTO OPINNÄYTETYÖ Diginoppa ICTP09SLG - 2012 OMNIAN AMMATTIOPISTO KOULUTUSALA Tieto- ja tietoliikennetekniikka OPISKELIJA Hannu Junno OHJAAJA Jari Laurila VUOSI 2012 2 TIIVISTELMÄ Opinnäytetyöni
LisätiedotAgenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi
1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu
LisätiedotHarjoitustyöinfo kevät TU-A1100 Tuotantotalous 1
Harjoitustyöinfo kevät 2017 TU-A1100 Tuotantotalous 1 Harjoitustyö Kurssin harjoitustyö on kokonaisuus, joka etenee vaiheittain viikkoharjoituksissa eli harjoitustyön ohjaustilaisuuksissa kurssin luentojen
LisätiedotHarjoitustyöinfo kevät TU-A1100 Tuotantotalous 1
Harjoitustyöinfo kevät 2016 TU-A1100 Tuotantotalous 1 Harjoitustyö Kurssin harjoitustyö on kokonaisuus, joka etenee vaiheittain viikkoharjoituksissa eli harjoitustyön ohjaustilaisuuksissa kurssin luentojen
LisätiedotGSM LITE. Asennus- ja Ohjelmointiohje. GSM Lite Ver: 1.0 Fi
GSM LITE Asennus- ja Ohjelmointiohje HUOMIOITAVAA: Laite on STS EN 55022 normin A luokan mukainen. Se on suunniteltu kytkettäväksi STN EM 60950 mukaiseen keskusyksikköön. Laitteen käyttö ohjeista poiketen
LisätiedotKon HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA
Kon-41.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA 2016 Kurssin tavoitteet Opintojakso antaa yleistiedot hydrauliikan ja pneumatiikan komponenteista sekä niiden toiminnasta osana kokonaisjärjestelmää. Teleskooppi
LisätiedotHelsinki University of Technology
Helsinki University of Technology Laboratory of Telecommunications Technology S-38.211 Signaalinkäsittely tietoliikenteessä I Signal Processing in Communications (2 ov) Syksy 1997 12. Luento: Kertausta,
LisätiedotLED- päivyrinäyttö. 1: Anssi Kalliomäki, Marko Virtanen, Tomas Truedsson, Petri Syvälähde
1: Anssi Kalliomäki, Marko Virtanen, Tomas Truedsson, Petri Syvälähde LED- päivyrinäyttö Ohjeet on kirjoitettu sinisellä. Poista ne lopullisesta dokumentista ja korvaa oikeilla tiedoilla. Sisällys Lyhenteet
LisätiedotKoesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila.
Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys Janne Mattila Teemu Koitto Lari Pelanne Sisällysluettelo 1. Tutkimusongelma ja tutkimuksen
LisätiedotKurssijärjestelyt. ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Mari Hirvi Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos
Kurssijärjestelyt ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Mari Hirvi Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos (Alkuperäiset luentokalvot: Markku Laine) 8. syyskuuta 2015 Luennon sisältö Kurssin
LisätiedotTentissä ratkaistaan neljä ohjelmointitehtävää Javalla. Tehdään sähköisesti mikroluokan Windows-koneilla.
Tentti Tentti Tentissä ratkaistaan neljä ohjelmointitehtävää Javalla. Tehdään sähköisesti mikroluokan Windows-koneilla. Omia koneita ei saa käyttää. Sähköisessä tentissä on paperitentin tapaan osaamisen
LisätiedotMittaustekniikka (3 op)
530143 (3 op) Yleistä Luennoitsija: Ilkka Lassila Ilkka.lassila@helsinki.fi, huone C319 Assistentti: Ville Kananen Ville.kananen@helsinki.fi Luennot: ti 9-10, pe 12-14 sali E207 30.10.-14.12.2006 (21 tuntia)
LisätiedotENG-A1002 ARTS-ENG-Projekti. B-kori
ENG-A1002 ARTS-ENG-Projekti B-kori 11.4.2017 Innovatiivinen kuljetin B-korissa pyritään löytämään: uusi tai paranneltu tuotekonsepti kappaletavaroiden tai materiaalien käsittelyyn, siirtelyyn tai kuljetukseen.
LisätiedotA35C00250 Hankintojen johtaminen Kurssin esittely
Tieto- ja palvelutalouden laitos / logistiikka A35C00250 Hankintojen johtaminen Kurssin esittely Kurssin tavoitteet Kurssin suorittaminen Kurssin tavoitteet Kurssin tavoitteet Tutustuttaa hankintatoimen
Lisätiedot22A00110 Laskentatoimen perusteet (6 op) SYLLABUS. Opettaja (alkukurssi)
22A00110 Laskentatoimen perusteet (6 op) SYLLABUS Kurssin asema ja ajankohta; luentojen aika ja paikka Opettaja (alkukurssi) Opettaja (loppukurssi) Liiketoimintaosaamisen perusteet Syksy 2015, II-periodi
LisätiedotTenttilista kevät 2011
IV Periodi Pe 14.1. Pe 21.1. Pe 28.1. Pe 4.2. Pe 11.2. V Periodi Pe 18.2. Pe 25.2. Pe 4.3. Pe 11.3. Pe 18.3. Pe 25.3. VI periodi Pe 1.4. Pe 8.4. Pe 15.4. Ti 19.4. Pe 29.4. Ti 3.5. Pe 6.5. Ti 10.5. Pe 13.5.
LisätiedotSOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE
SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE Arviointilomake on tarkoitettu Sovellusprojektin vastaavan ohjaajan arvioinnin tueksi, eikä sillä siten tule korvata erillistä projektilausuntoa. Useaa arviointikohtaa
LisätiedotCQRS, -ES, PACS, DICOM, WTF?
CQRS, -ES, PACS, DICOM, WTF? 27.2.2014 Ajankohtaisuuksia harjoitustyöhön liittyen http://www.hs.fi/terveys/tutkimus+veri+paljastaa+riskin+kuolla+seur aavan+viiden+vuoden+aikana/a1393301682104 Vähän vanhempia
LisätiedotSignaalien datamuunnokset. Digitaalitekniikan edut
Signaalien datamuunnokset Datamuunnosten teoriaa Muunnosten taustaa Muunnosten teoriaa Muunnosten rajoituksia ja ongelmia Petri Kärhä 09/02/2009 Signaalien datamuunnokset 1 Digitaalitekniikan edut Tarkoituksena
LisätiedotKON-C3004 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Aloitusluento Panu Kiviluoma
KON-C3004 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Aloitusluento 16.9.2016 Panu Kiviluoma KON-C3004 - Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Vastaava opettaja: TkT Panu Kiviluoma, Vanhempi yliopiston
LisätiedotElectric power steering
AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Electric power steering Ohjausmoottorin jäähdytys ja ylikuumenemisen esto Väliraportti 15.10.2014 Työn ohjaaja: Ville Matikainen Tekijät: Samppa
LisätiedotVärähtelymittaus Tämän harjoituksen jälkeen:
Värähtelymittaus Tämän harjoituksen jälkeen: ymmärrät mittausvahvistimen käytön ja differentiaalimittauksen periaatteen, olet kehittänyt osaamista värähtelyn mittaamisesta, siihen liittyvistä ilmiöstä
LisätiedotLiikennevalot. Arduino toimii laitteen aivoina. Arduinokortti on kuin pieni tietokone, johon voit ohjelmoida toimintoja.
Liikennevalot Laite koostuu Arduinokortista ja koekytkentälevystä. Liikennevalon toiminnat ohjelmoidaan Arduinolle. Ledit ja muut komponentit asetetaan koekytkentälevylle. Arduino toimii laitteen aivoina.
LisätiedotProsessi-, kemian- ja materiaalitekniikka. Laboratorioalan Ammatillisiin Opintoihin Tutustuminen
Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Laboratorioalan Ammatillisiin Opintoihin Tutustuminen Tekijä: lehtori Anna-Maija Talonen, Koulutuskeskus Tavastia Muokkaus Tarja Koskinen Tutustumisjakson tarkoitus
LisätiedotAalto CHEM Kandidaattiseminaari (+ BTT/KEM/MTE seminaarit)
Aalto CHEM Kandidaattiseminaari (+ BTT/KEM/MTE seminaarit) Kevät 2016 Aloitusluento 20.01.2016 TkT Eero Hiltunen 1 Tänään Yleistä kandidaattiseminaarista Aikataulut ja osasuoritukset Aiheet ja ohjaajat
LisätiedotELEC-C3220 KVANTTI-ILMIÖT
ELEC-C3220 KVANTTI-ILMIÖT Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala Elektroniikan ja nanotekniikan laitos Kevät 2017 Miksi opiskella kvanttimekaniikkaa? Suuri osa nykyisestä elektroniikasta perustuu jollain tavalla
LisätiedotKOODI OPINTOJAKSO NIMI OPETTAJA OPETUSMUO- OPETUKSEN VIIKON- KELLON- SALI PÄIVÄMÄÄRÄT & HUOMAU- TO & KOKEET MÄÄRÄ (h) PÄIVÄ AIKA TUKSET
OULUN YLIOPISTO Kemian laitos OPETUSOHJELMA LUKUVUONNA 2012/2013 KEVÄTLUKUKAUSI 2013 Lukujärjestys SEURAA WEBOODISSA OLEVIA TIETOJA: Muutokset päivitetään sinne! 24.1.2013 Lyhenteitä: dem = demonstraatio,
LisätiedotPullotusprosessin ohjaus Metso DNA - automaatiojärjestelmällä. Prosessiautomaation harjoitustyö ELEC-C1220 Automaatio 2 Kevät 2018
Pullotusprosessin ohjaus Metso DNA - automaatiojärjestelmällä Prosessiautomaation harjoitustyö ELEC-C1220 Automaatio 2 Kevät 2018 Käytännön järjestelyt Harjoitustyön vetäjä: Panu Harmo, panu.harmo@aalto.fi,
LisätiedotBiokemian menetelmät I P (10 op / 8 op / 3,5 op) Juha Kerätär (F210, Kontinkangas,
Biokemian menetelmät I 740151P (10 op / 8 op / 3,5 op) Juha Kerätär (F210, Kontinkangas, juha.keratar@oulu.fi) Yleistä kurssista Kurssin sivut Noppa-portaalissa: https://noppa.oulu.fi/noppa/kurssi/740151
LisätiedotLABORATORIOTYÖ 4 MITTAUSAUTOMAATIO
LABORATORIOTYÖ 4 MITTAUSAUTOMAATIO Päivitetty: 28.02.2005 MV 4-1 4. MITTAUSAUTOMAATIO Työn tarkoitus: Työn tarkoituksena on tutustua LabVIEW mittausautomaatiojärjestelmään. Työssä toteutetaan virtuaali-instrumentti
LisätiedotAS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt
Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt CeilBot 2DoF camera actuator Antti Riksman Sisältö 1 CeilBot 3 2 Projektin tämän
LisätiedotFysiikan opinnot Avoimen yliopiston opiskelijoille
Fysiikan opinnot Avoimen yliopiston opiskelijoille 2.9.2014 1 Yliopiston lukuvuosi ja opetusperiodit 2014-2015 Yliopiston lukuvuosi 1.8. 31.7. Syyslukukausi I periodi: 1.9.-17.10. lukuvuoden avajaiset
LisätiedotKurssijärjestelyt. CS-1180 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Hanna Hämäläinen Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos
Kurssijärjestelyt CS-1180 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Hanna Hämäläinen Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos (Alkuperäiset luentokalvot: Markku Laine) 10. Tammikuuta 2017 Luennon sisältö
LisätiedotMS-E2177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari 2016
MS-E2177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari 2016 Yleistä Vastuuopettaja prof. Assistentti tekn.yo. Teemu Seeve s-postit Suorittaminen ahti.salo@aalto.fi, teemu.seeve@aalto.fi 1. Projektityö muutaman
LisätiedotKurssin esittely. Kurssin esittely. MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1
Kurssin esittely MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Kurssin esittely Opettajat Tuntiopettaja ja pa a assistentti TkK Anna Anttalainen (LST).
LisätiedotENG3042.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) ENY. ENG3044.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) RYM
ENG3042.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) ENY ENG3044.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) RYM Tiistai 10. tammikuuta 2017, klo 12:15-12:45 (K216, Otakaari 4) Juhana Hiironen RYM/KTA Tärkeät
LisätiedotTehtävä 8. Jännitelähteenä käytetään yksipuolista 12 voltin tasajännitelähdettä.
Tehtävä 8 1. Suunnittele Micro-Cap-simulaatio-ohjelman avulla kaistanpäästösuodin, jonka -alarajataajuus f A = 100 Hz @-3 db -ylärajataajuus f Y = 20 khz @-3 db -jännitevahvistus A U = 2 Jännitelähteenä
LisätiedotLaboratoriotyö 2 Käytännön radiotekniikkaa: epälineaarisen komponentin ilmiöitä
ELEC-C5070 Elektroniikkapaja Laboratoriotyö 2 Käytännön radiotekniikkaa: epälineaarisen komponentin ilmiöitä Työohje Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Mittauksista... 2 2.1 Mittausten kohde... 3 2.2 Epälineaarisuus
Lisätiedot