Seinäjoen kaupunki Uuden Seinäjoen yleiskaava-alue
|
|
- Jussi Majanlahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luontoselvitys BM1.SLU Seinäjoen kaupunki Uuden Seinäjoen yleiskaava-alue Luontoselvitys
2 1 Sisältö 1 JOHDANTO Menetelmät ja käytetyt aineistot Kaavoitus ja lainsäädäntö 2 2 ALUEEN SIJAINTI 4 3 LUONNONYMPÄRISTÖN YLEISPIIRTEET Maa- ja kallioperä Pinta- ja pohjavedet Ilmasto Kasvillisuus Eläimistö 8 4 ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET Luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien kohteet Kaavojen suojelukohteet Perinnemaisemat Luonnonsuojelulain 29 :n luontotyypit Metsälain 10 :n erityiset elinympäristöt Vesilain 15a ja 17a :n elinympäristöt Muut arvokkaat ympäristöt Liito-oravan elinympäristöt Muut uhanalaiset ja suojellut lajit 11 5 YHTEENVETO 12 6 LÄHDELUETTELO 13 Liitteet Liite I Arvokkaat kohteet, kartta 1:50 000
3 2 1 JOHDANTO Tämä selvitys on laadittu Maa ja Vesi Oy:ssä Uuden Seinäjoen osayleiskaavatyöhön liittyen. Selvityksen tarkoituksena on antaa riittävä tieto alueen luonnon olosuhteista kaavoituksen tarpeisiin. 1.1 Menetelmät ja käytetyt aineistot Selvityksen lähtöaineistona on käytetty Maanmittauslaitoksen digitaalista paikkatietoaineistoa (maastotietokanta, maankäyttö- ja puustotulkinta) sekä aluetta koskevia aikaisempia selvityksiä. Lähtötietoja on tarkennettu heinä- ja elokuussa 2005 tehdyillä maastoselvityksillä. Luontoselvityksen on laatinut biologi Lauri Erävuori. Käytetty lähtötietoaineisto on esitetty raportin lopussa. 1.2 Kaavoitus ja lainsäädäntö Kaavoituksessa tulee ottaa huomioon kaavoitettavan alueen ja lähiympäristön luontoarvot. Maankäyttö- ja rakennuslain 5 :ssä määritellään alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet. Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää mm. luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilymistä sekä ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä. Muut luonnonarvojen huomioon ottamista säätelevät keskeisimmät kansalliset lait ovat luonnonsuojelulaki, metsälaki ja vesilaki. Euroopan Unionin lainsäädännössä keskeisimpiä ovat direktiivi luontotyyppien ja luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 1 ja direktiivi luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2. Luonnonsuojelulain 29 lueteltuihin luontotyyppeihin kuuluvia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Näitä luontotyyppejä ovat: luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt; pähkinäpensaslehdot; tervaleppäkorvet; luonnontilaiset hiekkarannat; merenrantaniityt; puuttomat tai vähäpuustoiset hiekkadyynit; katajakedot; lehdesniityt sekä avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut tai puuryhmät. Muuttamiskielto tulee voimaan, kun alueellinen ympäristökeskus on rajannut alueen. Kieltoon voi saada poikkeuksia. Metsälain 10 käsitellään metsien monimuotoisuuden säilyttämistä ja erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Metsiä tulee hoitaa siten, että yleiset edellytykset metsien biologiselle 1 ns. luontodirektiivi 2 ns. lintudirektiivi
4 monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle turvataan. Metsälain 10 mukaiset metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt ovat: lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt; ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet, sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot; rehevät lehtolaikut; pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla; rotkot ja kurut; jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät sekä karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat. Metsälain kohteet rajataan talousmetsissä yleensä tiukasti käsittämään vain itse luontotyyppiä edustavan alueen. Kaavoituksessa metsälakikohteet voidaan huomioida myös talousmetsien ulkopuolella, mutta mitään pakkoa siihen ei ole. Virkistyskäyttöön osoitettavissa metsissä metsälain kohteiden huomioiminen on kuitenkin suositeltavaa, koska ne rikastuttavat virkistysalueita ja tarjoavat mm. sopivia opetuskohteita. Vesilain 15 a ja 17 a :ssä on määritelty luonnonympäristöä koskevia vesistöjen käytön yleisiä rajoituksia. Enintään 10 hehtaarin suuruisen fladan tai kluuvijärven tai Lapin läänin ulkopuolella enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilaisena säilymistä ei saa vaarantaa toimenpiteillä. Muualla kuin Lapin läänissä sijaitsevan luonnontilaisen uoman 3 muuttaminen on kielletty, jos uoman säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Kielto koskee myös luonnontilaisia lähteitä. Vesilain kohteet on huomioitava kaavoituksessa. Lintudirektiivi koskee kaikkia luonnonvaraisina elävien lintulajien suojelua jäsenvaltioissa. Direktiivin liitteessä I mainittujen lajien elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin, jotta varmistetaan lajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueella. Jäsenvaltioiden on osoitettava erityiseksi suojelualueiksi näiden lajien suojelemiseen lukumäärältään ja kooltaan sopivimmat alueet. Liitteen I lajien suojelu ei ole totaalisuojelua, jossa kaikki lajien esiintymisalueet olisi suojeltava. Kaavoituksessa tämä jättää harkintavallan pitkälti kaavoittajalle. Luontodirektiivin ensisijaisena tavoitteena on edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Direktiivin liitteessä I on mainittu yhteisön tärkeinä pitämät luontotyypit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita. Liitteessä II on yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita. Luonto- ja lintudirektiivin suojelutavoitetta toteuttavat pääasiassa Natura alueet. 3 3 Uomalla tarkoitetaan ojaa, noroa ja sellaista vesiuomaa, jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä runsasvetisimpänäkään aikana ole riittävästi vettä veneellä kulkua varten eikä uomaa pitkin kalakaan voi sanottavassa määrin kulkea.
5 Luontodirektiivin liitteen IV eläinlajien lisääntymis- ja levähtämispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty, ja kasvilajien tai niiden osan hallussapito, kuljetus, myyminen ja vaihtaminen on kielletty. Liitteessä mainittujen lajien osalta suojelu on automaattisesti voimassa. Luonnonsuojelulailla voidaan rauhoittaa luonnonvarainen eliölaji. Suomessa rauhoitetut eliölajit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksessa. Rauhoitetun lajin kerääminen, tahallinen häiritseminen, vangitseminen, tappaminen ja siirtäminen on kielletty. Rauhoitussäännökset eivät kuitenkaan estä alueen käyttämistä maa- ja metsätalouteen tai rakentamistoimintaan. Uhanalaisten lajien II seurantaryhmän mietinnössä (Rassi ym. 2001) on esitetty valtakunnallisesti uhanalaiset lajit. Näistä osa on luonnonsuojeluasetuksella säädetty erityisesti suojelluiksi. Erityisesti suojellun lajin esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Kielto astuu voimaan alueellisen ympäristökeskuksen tehtyä ns. rajauspäätöksen. Luontotyypeille ei ole toistaiseksi laadittu Suomessa uhanalaisuusluokitusta. Tässä työssä on tuloksissa esitetty myös lainsäädännössä määrittelemättömiä kohteita, jotka on inventointien perusteella arvioitu vähintään paikallisesti merkittäviksi luontokohteiksi. 4 2 ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijoittuu Seinäjoen kunnan eteläosaan, ja se käsittää vuoden 2005 kuntaliitoksessa Seinäjokeen liitettyjä Peräseinäjoen alueita, mm. entisen kuntakeskuksen ympäristöineen. Kuva 2-1 Kaava-alueen rajaus.
6 5 3 LUONNONYMPÄRISTÖN YLEISPIIRTEET 3.1 Maa- ja kallioperä Seinäjoen alue sijoittuu Etelä-Pohjanmaan svekofenniselle liuskevyöhykkeelle. Kallioperä on pääosin kiilleliusketta sekä kvartsi- ja granodioriittia, jotka ovat happamia kivilajeja. emäksisempää amfiboliittia ja sarvivälkegabroa esiintyy pieninä juonteina Sikakankaan seudulla. Kallioperää verhoaa vaihtelevan paksuisena ns. peitemoreenivaippa, joka on huuhtoutunutta moreenia. Selänteet ja laaksosta kohoavat kumpareet ovatkin pääasiassa moreenia. Selänteiden korkeimmilla kohdilla moreenivaippa on varsin ohut ja paikoin näkyy myös paljasta kalliota. Kallioalueita on kuitenkin kohdealueella varsin vähän, ja ne ovat pienialaisia. Laaksot sitä vastoin ovat noin +100mpy korkeustason alapuolella entistä meren ja jokivaiheiden pohjaa ja siten hienosedimenttien eli saven, hiesun ja hienon hiedan peitossa. Laakson ja selänteen vaihettumisvyöhykkeessä, moreeni- ja savialueiden välissä on kapeina vyöhykkeinä hietaa, pienialaisesti myös hiekkaa. Valtaosa soista on moreenipohjaisia. Turvetta on kerrostunut moreenikumpareiden välisiin notkelmiin sekä suoalueille. Turvekerrokset ovat tyypillisesti ohuita. 3.2 Pinta- ja pohjavedet Pintavedet Alueella sijaitsee kaksi järveä (Kalajärvi, Valkiajärvi), jotka laskevat Seinäjokeen. Kalajärvi on säännöstelty tekoallas ja veden laatu on välttävä. Ylimysjärvi on kuivattu ja se on nykyisin pensoittuvaa luhtaa. Kaava-alue kuuluu Kyrönjoen valuma-alueeseen. Kyrönjoen valuma-alue on pintaalaltaan 4923 km 2. Joen kolme suurta sivuhaaraa, Seinäjoki, Jalasjoki ja Kauhajoki saavat vetensä kukin noin km 2 :n suuruiselta valuma-alueelta. Kyröjoen pääuoman lasketaan alkavan Jalasjoen ja Kauhajoen yhtymäkohdasta. Joki laskee mereen Vassorinlahdella noin 20 km Vaasan pohjoispuolella. Kaava-alueen merkittävimmät paikalliset valuma-alueet ovat Seinäjoen- Ojaluoman valima-alue ja Pajuluoman valuma-alue (kuva 3-1). Merkittävimmät kaava-alueen pintavesiuomat ovat Seinäjoki, Kihniänjoki, Ojaluoma ja Pajuluoma. Seinäjoki virtaa kohti luodetta suunnittelualueen ulkopuolelle, ja yhtyy Seinäjoen kaupungin pohjoispuolella Kyrönjokeen. Kaikki suunnittelualueen valumavedet päätyvät Seinäjoen vesistöön. Seinäjoki ja Kihniänjoki on vedenlaatuluokitukseltaan pääosin välttävää. Mantilanmäen ja Honkakylän välisellä osuudella Seinäjoen vedenlaatu on tyydyttävä. Suunnittelualueen selänteiden tasaisilla ylätasoilla sekä alavassa kohdealueen pohjoiskärjessä on suoalueita, jotka on pääosin ojitettu. Luonnontilaisia puroja ei alueella ole. Pohjavesialueet Kaava-alueen eteläosassa sijaitsee kaksi luokiteltua pohjavesialuetta: Kankaanpää ( , II-lk) ja Kalajärven eteläpuolella osittain kaava-alueella sijaitseva Korteskylä
7 ( , II-lk). Sikaharjun pohjavesialue ( , I-lk) rajautuu kaava-alueeseen sijaiten sen itäpuolella (kuva 3-2). 6 Kuva 3-1 Kaava-alueen vesistöt ja valumaalueet. Kuva 3-2 Kaava-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat pohjavesialueet. 3.3 Ilmasto Pohjanlahti sijaitsee kohdealueesta vain 90 kilometrin päässä, ja siksi meren läheisyys vaikuttaa paikallisilmastoon lämpötiloja tasaavasti. Vuoden keskilämpötila on Peräseinäjoella 3-3,50 C. Ilmastoon ja kasvillisuuteen perustuvassa vyöhykejaossa selvitysalue sijoittuu etelä- ja keskiboreaalisen vyöhykkeen rajan tuntumaan. Tuulet puhaltavat suunnittelualueella enimmäkseen lounaasta, etelästä ja kaakosta. Termisen kasvukauden pituus vaihtelee vuosittain. Keskimäärin terminen kasvukausi alkaa selvitysalueella toukokuun alussa ja päättyy lokakuun alkupuoliskolla. Tehoisan lämpötilan summa 4 on noin 1000 Cvrk. Sademäärän keskiarvo seinäjoen alueella on 550 mm, josta kasvukaudella sataa keskimäärin noin 400 mm. Lumipeite on laaksoalueilla talvisin verrattain ohut. 3.4 Kasvillisuus Etelä-Pohjanmaa kuuluu keskiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen suomenselän vaikutuksesta. Vyöhykkeen kasvillisuus ei kuitenkaan ole täällä vielä 4 Tehoisan lämpötilan summa karttuu vuorokauden keskilämpötilan +5 asteen ylittävällä osuudella.
8 tyypillisimmillään, kasvillisuuteen vaikuttaa eteläiset olosuhteet karsien pohjoisimpia lajeja, ja joitakin eteläboreaalisen vyöhykkeen tunnuslajeja kasvaa täällä levinneisyysalueensa pohjoisrajalla. Metsät ovat Seinäjoen seudulla karuja ja vallitseva metsätyyppi on kuivahko kangas. Tuoreita kankaita tavataan jonkin verran erityisesti peltoalueiden reunusmetsissä, mutta lehtomaisia kankaita on hyvin niukasti. Lehtoja on vain pieninä laikkuina, ja niidenkin lajisto on vaatimatonta. Maanmittauslaitoksen satelliittikuvatulkinnan mukaan suunnittelualueen puusto on pääosin mäntyä (kuva 3-3). Alueella on myös jonkun verran havu-lehti-sekapuustoa mäntymetsän lomassa. Kuusivaltaisia alueita on kohdealueella pienialaisina kuvioina, eniten peltojen liepeillä. Lehtipuuvaltaisia alueita on erittäin vähän. Alueen metsät ovat vaihtelevassa kehitysasteessa; vallitsevia kehitysasteita ovat nuoret ja nuorehkot metsät sekä hakkuut. Varttuneita ja vanhoja metsiä on pienialaisia kuvioina. Metsäalueet ovat lähes kaikkialla hakkuiden ja taimikoiden pirstomia. 7 Kuva 3-3 Alueen metsien rakenne sekä pellot ja avosuoalueet.
9 Suunnittelualueella on tasavertaisesti turve- ja kangasmaita (kuva 3-4). Kosteammat turvemaat sijoittuvat tasaisille maaston ala- ja ylätasoille. Puusto on pääosin harvaa, alle 100m3/ha. Suurin osa tiheäpuustoisista alueista on kangasmaita. Alueen pohjoisosaan sijoittuu laajahkoja ojittamattomia avosuoalueita (Karvasuo, Honkaneva, Isoneva). Valtaosa alueen soista on ojitettuja. 8 Kuva 3-4 Alueen kangas- ja turvemaat sekä näiden puuston rakenne. 3.5 Eläimistö Seinäjoen linnustosta ei ole tehty kattavaa selvitystä eikä tämän selvityksen yhteydessä siihen ollut mahdollisuutta. pesimälinnuston kannalta arvokkaimpia alueita ovat Karvasuo, Honkaneva ja Sahanneva sekä jokirannat, jotka tarjoavat pensaikkojen linnustolle runsaasti pesimisympäristöjä. Myös kuivatetulla Ylimysjärvellä on linnustollista arvoa, ja alueella on mm. lintutorni.
10 Alueen uhanalaisesta ja harvinaisesta linnustosta pyydettiin tiedot lintutieteellisestä yhdistyksestä. Alueelta on suhteellisen vähän havaintotietoja. Muutamia pesimistietoja on hiirihaukasta, mehiläishaukasta, varpuspöllöstä, isolepinkäisestä, riekosta, sarvipöllöstä, tuulihaukasta, suopöllöstä, metsäviklosta, pensastaskusta, ruisrääkästä ja peltopyystä. Karvasuon alueella on pesinyt kapustarinta, isolepinkäinen, laulujoutsen, kurki, käki, liro, metsähanhi, teeri ja riekko. Kalajärven tekoaltaalla pesivät ainakin jouhisorsa, lapintiira, naurulokki, pikkulokki. Muuta uhanalaista tai harvinaista eläimistöä edustaa lähinnä liito-orava, josta on joitakin havaintoja selvitysalueelta. 9 4 ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET Arvokkaiksi luokitellut luontokohteet perustuvat aiempaan selvitysaineistoon sekä kesän 2005 tehtyihin maastoselvityksiin. Kohteet on ryhmitelty lakien mukaisiin kohteisiin sekä muihin arvokkaisiin kohteisiin. 4.1 Luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien kohteet Kaava-alueella ei ole luonnonsuojelualueita tai valtakunnallisten suojeluohjelmien kohteita. 4.2 Kaavojen suojelukohteet Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitseva Sahanneva on Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitettu suojelualueeksi (s). Suojelualueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Sahannevaan liittyy Honkamäen metsäalue, josta on tehty aiemmin havainto liito-oravasta. 4.3 Perinnemaisemat Kaava-alueella on kaksi perinnemaisemakohdetta, jotka on luokiteltu paikallisesti arvokkaiksi Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan perinnemaisemat julkaisussa. Ojajärvi Ojajärvi on vuosikymmeniä sitten laskettu järvi, jonka kortteikkoja hyödynnettiin rehunhankinnassa. Keskeiset osat ovat kortteikkoa, reunaosat luhtanevaa ja pajuluhtaa. kasvillisuus on vaatimatonta. Ojajärvi on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi. Lehdonmaan laidun Tiinuloukossa sijaitseva Lehdonmaan laidun käsittää pieniä metsälaitumia sekä haka- ja niittylaikkuja. Kohde on vaihtelevasti koivua kasvavaa lehtomaista kangasta ja heinäniittyä sekä heinäistä männikköä. Kohteella on paikallista arvoa.
11 Luonnonsuojelulain 29 :n luontotyypit Alueella ei ole luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia luontotyyppejä. 4.5 Metsälain 10 :n erityiset elinympäristöt Kaava-alueen topografiasta ja karuudesta johtuen metsälain 10 :n kohteita on varsin vähän. Esimerkiksi jyrkänteitä ja rotkoja alueella ei esiinny lainkaan eikä metsälain tarkoittamia lehtoja. Metsälain ympäristöistä alueella tavataan vähäpuustoisia soita ja vähätuottoisia kallioalueita sekä Karvasuon alueella pieniä kangasmetsäsaarekkeita. Vähätuottoisista kallioalueista merkittävimmät on rajattu liitteenä I olevaan karttaan. Näille kohteille on luonteenomaista harvassa kasvavat vanhat männyt sekä karu kenttäkerroksen lajisto, joka on pääasiassa jäkälien ja sammalten luonnehtima. Karvasuon kangasmetsäsaarekkeet, Hoikkasaari, Pihlajasaari, Patasaari, Mustasaari ja Loukesmäki, ovat mäntyvaltaisia kankaita, joiden puusto on varttunutta. Laiteilla tavataan myös kuusivaltaisia osia ja paikoin korpia. Tiinuloukon neva ja Kankaanpään neva ovat pienialaisia, karuja nevoja. Tyypiltään nämä ovat saranevaa ja -rämettä. 4.6 Vesilain 15a ja 17a :n elinympäristöt Alueella ei ole luonnontilaisiksi luokiteltavia lähteitä, uomia tai alle hehtaarin kokoisia lampia. Havaitut lähteet ovat muuttuneita; joko ojitettuja tai niihin on asennettu kaivonrenkaat. Pienet uomat ovat perattuja eivätkä siten vastaa vesilain elinympäristöä. 4.7 Muut arvokkaat ympäristöt Tässä esitetyt kohteet eivät täytä edellä mainittujen lakikohteiden kriteerejä, mutta ne on muutoin katsottu luonnoltaan arvokkaiksi. Karvasuo on kaava-alueen laajin luonnontilainen suoalue, jolla on suoluonnon lisäksi linnustollista arvoa. Karvasuo koostuu edustavista keidassoista ja aapasuoalueista. valtaosa suoalueesta on lyhytkortista kalvakkanevaa. Suoalueen reunat on ojitettu ja rata halkaisee suoalueen. Reunaosissa vallitsevat erilaiset rämeet, paikoin on myös korpipintoja. Suoalueella on useita mäntyvaltaisia metsäsaarekkeita. Suoalueen pesimälinnusto on monipuolinen: mm. kurki, liro, kapustarinta, teeri, riekko ja pikkukuovi. Metsäsaarekkeet, kuten Pihlajasaari, Hoikkasaari ja Patasaari ovat Metsälain mukaisia pieniä kangasmetsäsaarekkeita ojittamattomalla suoalueella. Isoneva on osittain säilynyt luonnontilaisena. Luonnontilaiset osat suosta ovat rahkanevaa ja sararämettä. Kohde on paikallisesti arvokas. Sikakankaan kasvillisuus on poikkeuksellisen rehevää verrattuna kaava-alueeseen kokonaisuutena. Alue on lehtomaista kangasta, jossa mm. valkolehdokki esiintyy hyvin
12 runsaana; Inventoinneissa havaittiin toistasataa kukkivaa versoa. Puusto on vanhaa tai varttunutta sekametsää, jossa on runsaasti haapaa, kuusta ja mäntyä. Kenttäkerroksen lajistoon kuuluu vaateliaammista lajeista metsäkurjenpolvea, käenkaalia, lillukkaa ja oravanmarjaa sekä harajuuri ja herttakaksikko ja maariankämmekkä. Sikakankaalla on myös linnustollista merkitystä, koska alueelta on tehty havaintoja pikkutikasta ja pohjantikasta. Lisäksi alue on liito-oravan elinympäristöä. Ylimysjärvi on kuivunut, pensaikkoluhdan vallitsema vanha järvi. Kasvillisuus on melko vaatimatonta. Kohteella on linnustollista merkitystä ja alueella on myös lintutorni. Kalajärvi on tekojärvi, jolla on vähäjärvisellä alueella merkitystä linnustolle. kalajärven linnustosta ei ole kattavaa selvitystä. Kasvillisuudeltaan järvi on tavanomainen. Haapaneva ja Valkianeva ovat reunoilta ojitettuja suoalueita, jotka keskiosistaan ovat säilyneet luonnontilaisina. Reunat ovat rämevaltaisia; isovarpuräme yleisimpänä tyyppinä. keskiosat ovat karua lyhytkortista nevaa. Valkianeva on pääosin kaava-alueen ulkopuolella. Suoalueet ovat paikallisesti arvokkaita. Jokivarret ovat pääasiassa maisemallisesti merkittäviä, mutta ne toimivat myös ekologisina käytävinä. Joet sijoittuvat pääosin peltoalueille, jossa ne erottuvat ympäristöstä pensaikkoisena nauhana. Kasvillisuudeltaan jokivarret ovat tavanomaisia. Jokivarsien osittainen avaaminen monipuolistaisi ympäristöä. Pensaikoilla on merkitystä pienlinnustolle Liito-oravan elinympäristöt Kaava-alueelta on aiempia tietoja liito-oravan esiintymisestä Sikakankaalta, Honkakylästä ja Ämmälänkylästä. Maastoselvitysten yhteydessä Sikakankaalla havaittiin liito-oravan jätöksiä. Ämmälänkylän itäpuoleisella metsäalueella on potentiaalista esiintymisympäristöä, mutta havaintoa lajista ei tehty. Tähän selvitykseen liittyvät maastoinventoinnit tehtiin kesäkuun lopussa ja elokuussa. Liito-oravan havainnointiin ajankohta ei ole paras mahdollinen, koska ulostekasat on vaikeammin havaittavia ja lisäksi usein jo hajonneita. Tämän takia liito-oravan esiintymistä on tarpeen selvittää niillä potentiaalisilla kohteilla tarkemmin, joihin mahdollisesti osoitetaan uutta maankäyttöä. 4.9 Muut uhanalaiset ja suojellut lajit kaava-alueelta on hajanaisia tietoja uhanalaisista linnuista. Pikkutikka (valtakunnallisesti vaarantunut, VU) esiintyy Sikakankaan alueella, kuten myös valtakunnallisesti silmälläpidettävä (NT) pohjantikka. Muutamia pesimistietoja on mehiläishaukasta (NT), isolepinkäisestä (NT), tuulihaukasta (NT), pensastaskusta (NT), ruisrääkästä (NT), käestä (NT), metsähanhesta (NT), teerestä (NT) ja peltopyystä (NT). Kalajärvellä on pesinyt naurulokki (VU). Selvityksen yhteydessä tavattiin palokärki Ämmälänkylän itäpuoleiselta metsäalueelta. Edellä mainituista lajeista ruisrääkkä, peltopyy, pensastasku ja tuulihaukka ovat peltoympäristöjen lajeja. Viljelysmaiden säilyminen ja toisaalta kosteikkojen säilyminen
13 on edellytys lajien säilymiselle. Isolepinkäinen on puoliavoimien rämeiden, hakkuiden pirstomien metsien ja pienten metsiköiden laji. Isolepinkäinen tavattiin selvityksen yhteydessä Leuonmäen peltoalueiden reunalla. Metsäisten alueiden lajeja ovat teeri, käki ja mehiläishaukka, joka tosin saalistaa avoimissa ympäristöissä. Mehiläishaukka pesii mielellään avoimien ympäristöjen pirstomissa tiheissä sekapuumetsiköissä. Teeri suosii metsien reunavyöhykkeitä. Kaava-alueelta ei ole aiempia tietoja uhanalaisista kasvilajeista, eikä niistä myöskään maastoselvitysten yhteydessä tehty havaintoja. Alueen karuus ja tasaisuus viittaavat niin ikään lajistollisesti suhteellisen vaatimattomaan ympäristöön. Valkolehdokkia kasvaa runsaasti Sikakankaalla. Laji on rauhoitettu. Hyönteisistä ei ole tehty erillisiä selvityksiä. Potentiaalisia ympäristöjä ovat vanhat niitty- ja ketoalueet. Niin ikään vanhoissa metsissä ja soilla elää oma hyönteislajistonsa, jolla on oma arvonsa YHTEENVETO Selvitysalue on kasvillisuudeltaan varsin karua ja metsät ovat pääosin kuivahkoja mäntykankaita. Metsäalueita luonnehtivat tasarakenteisuus ja suhteellisen nuori puusto. Hakkuualueita ja taimikoita on runsaasti. Valtaosa soista on metsien tapaan käsiteltyjä joko ojituksin tai turvetuotannon kautta. Alueen luonnontilaiset suot suositellaan säilytettäviksi luonnontilaisina. Metsäalueiden kohdalla uuden maankäytön sijoittaminen suositellaan tehtäväksi siten, ettei yhtenäiset metsäalueet pirstoudu voimakkaasti. Selvityksessä esiin tulleet metsälain kohteet sekä muut arvokkaiksi luokitellut kohteet suositellaan säilytettävän rakentamisen ulkopuolella. Linnuston kannalta yksittäiset kohteet eivät ole niinkään merkityksellisiä. Erilaisten ympäristöjen säilyttäminen turvaa linnuston säilymisen. Linnustollisesti arvokkaiksi alueiksi voidaan kuitenkin nimetä erityisesti Sikakangas, Kalajärvi ja Karvasuo. Liito-oravan esiintymisalueet ovat keskittyneet varttuneisiin kuusisekametsiin. Liitooravan esiintyminen tulee tarvittaessa varmistaa kuusivaltaisilla alueilla, joihin osoitetaan rakentamista.
14 13 6 LÄHDELUETTELO Kekäläinen, H. & Molander, L-L 2003: Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan perinnemaisemat. Alueelliset ympäristöjulkaisut 250. Tuomisto, H. 1998: Seinäjoen luonto. Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys ry, Seinäjoen kaupunki. Tuomisto, H. 1999: Seinäjoen luonto II. Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys ry, Seinäjoen kaupunki. Tuomisto, H. 2004: Seinäjoen Pajuluoman luontoselvitys. Paju-River Seinäjoen Pajuluoman kunnostus- ja kehittämishanke. Tuohisaari, R. 1989: Seinäjoen luonnon perusselvitys, osa I. Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelulautakunta, Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys ry. Talvitie, J. & Heikkilä, R. 1989: Seinäjoen luonnon perusselvitys, osa II. Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelulautakunta, Luontotutkimus Enviro Oy. Puhelinkeskustelu Tuomisto/Erävuori. Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry. Alueen linnustohavaintotiedot. Suomen ympäristökeskus, Hertta-tietojärjestelmä.
15 2 Selite 3 alueraja Kohteet Tyyppi 8!. 1 Linnusto Metsälaki!. Muu kohde Perinnemaisema 6 Suojeluvaraus 4!. liito-orava!.! Kilometriä Numero Nimi Sikakangas Isoneva Vähä-Präntti Honkaneva Lehdonmaa Alanen P Karvasuo Ylimysjärvi Ojajärvi Haapaneva Tyyppi Muu kohde Muu kohde S-varaus Perinnemaisema / Muu kohde Muu kohde Muu kohde Linnusto Perinnemaisema Muu kohde Tarkennus Lehtomainen kangas. Liito-orava, valkolehdokki, harajuuri, maariankämmekkä, pikku- ja pohjantikka Luonnontilainen suoalue Vähätuottoinen kalliomännikkö Edustava suoyhdistymä, maakuntakaavan S-varaus Lehtomainen kangas Lehtomainen kangas, harvennettu Edustava suoyhdistymä. linnusto Vähätuottoinen kalliomännikkö Vähätuottoinen kalliomännikkö Vähätuottoinen kalliomännikkö Linnustollista merkitystä Linnustollista merkitystä Vähätuottoinen kalliomännikkö Vähätuottoinen kalliomännikkö Neva Neva Luonnontilainen suoalue
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotLuonnonsuojelulaki ja sen keskeiset suojelusäännökset
Luonnonsuojelulaki ja sen keskeiset suojelusäännökset Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma 2017-2018, jakso 5 Hallitussihteeri Johanna Korpi, ympäristöministeriö Luonnonsuojelulain (1096/1996) tavoitteet
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotNurmijärven kunta Kaavoituskohteiden luontoselvitys 2007
Raportti 67070228.BJ 25.10.2007 Nurmijärven kunta Kaavoituskohteiden luontoselvitys 2007 Osa 3/3: Rajamäki 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on laadittu Nurmijärven kuntaan Rajamäen alueelle Vahtolampi-
LisätiedotKIVENNEVAN LUONTOSELVITYS
KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän luontokartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kivennevan alueella sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotKortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys
Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotSELVITYSALUEEN SIJAINTI
Pöyry Environment Oy Ilmarisenkatu 18 B 20520 Turku Muuramen kunta Kivijärven ranta-asemakaava Luontoselvitys, luonnos Päiväys 31.8.2007 Viite Sivu 1 (4) Yhteyshlö Soile Turkulainen Puh. 010 33 31525 soile.turkulainen@poyry.com
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa Sijainti Matolamminneva-Räntäjärven alue sijaitsee Virtain pohjoisosassa,
LisätiedotLehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys
Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Lapuan eteläosassa aivan Hirvijärven tekoaltaan pohjoispuolella
LisätiedotKotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2010 Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Kotonevan ja Sikamäen alue sijaitsee Pirkanmaalla, Parkanon kaupungin
LisätiedotTuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala
Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka
LisätiedotRiistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua
Riistan elinympäristöjen parantaminen Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua 26.11.2013 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotLiite 4. Luonnonsuojelu
Liite 4. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueet (SL) Kohteen nimi Kohdeluokka Arvo Inventointi 1 Koukkurahka Puuttomat suot Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, alue kuuluu Natura Kangasalan kunta 2000
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
Lisätiedotsuojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus
Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotVäinölän tilan luontoselvitys kaavoitusta varten
Väinölän tilan luontoselvitys kaavoitusta varten Pia Kangas Luontokartoittaja ERP Turve ja Lumi OY 30.06.2013 1 1. Tausta ja tavoite Tämä luontoselvitys on laadittu Pelkosenniemellä Pyhäjärven rannalla
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotTikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki
Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista 18.6.2009 Tämän työn tarkoituksena oli tarkentaa Korpilahden Tikkalan kylän alueella vuonna 2003 tehdyssä luontoselvityksessä (Anna-Riikka Ihantola) havaittujen
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotLuonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014
Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen
LisätiedotTikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys
Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 25.7.2018 1. Selvitysalue Selvitysalue (1,6 ha) sijaitsee Tikkalassa päiväkoti-koulun
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja ympäristöselvitys Liite
Luonnonsuojelulaki ja luontodirektiivi Luonnonsuojelulain yhtenä tavoitteena on sen 1 :n mukaisesti luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi luonnonsuojelussa on pyrittävä
LisätiedotValtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Liito-oravaselvitys
16T-3 Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Liito-oravaselvitys Hanna Suominen 22.6.2017 22.6.2017 1 (17) SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 LIITO-ORAVA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4
LisätiedotPyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011
Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja
LisätiedotEpoon asemakaavan luontoselvitys
Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Lieksan luoteisosassa, vain 0,5 km
LisätiedotPerjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.
Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.30 kotimatka alkaa Luento 3: Metsän arvokkaat luontokohteet Luentorunko 1. Luonnon monimuotoisuus
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotMiten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotMaa-ainesluvat, kaivosluvat ja ympäristöasioiden huomioiminen
Maa-ainesluvat, kaivosluvat ja ympäristöasioiden huomioiminen Maa-aines seminaari 6.5.2010 Kajaanissa Kainuun ELY -keskus, Ilkka Haataja, ympäristönsuojelu 7.5.2010 1 Maa-ainesten oton tilastointi siirretty
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS
KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS Kristiinankaupunki EY 22091 D SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2 LIITO-ORAVA...3 3 AINEISTO
LisätiedotKESKI-SUOMEN SUOSELVITYS
9.1.2013 REIMA VÄLIVAARA KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS Soidensuojelutyöryhmän kokous 3/2012 1 KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS 3. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto, suoluonto, tuulivoima) taustaselvitys; Turva-hanke
LisätiedotAjankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta
LisätiedotKARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS
KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS SYYSKUU 2011 täydennetty Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Yleistä... 2 3.2 Kuittila...
LisätiedotHäädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat
Lisätiedot335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
Lisätiedot17769 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 12.8.2004. Sisällysluettelo
1 17769 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA 12.8.2004 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 2 SUUNNITTELUALUE... 2 2.1 Kallio- ja maaperä... 2 2.2 Vesistöt... 2 2.2.1 Pintavedet... 3 2.2.2
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta Sijainti Mustakeitaan suoalue sijaitsee Honkajoen kunnan ja Kankaanpään
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Sijainti Iso-Saareksen alue sijaitsee Ikaalisten itäosassa, Ylöjärven (Kurun) rajan
LisätiedotKoodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)
Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto
LisätiedotLUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:
LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146
LisätiedotTurvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot
18.9.2012 1 (6) Turvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot Taustaa Valtioneuvoston periaatepäätös soiden ja turvemaiden kestävästä
LisätiedotSULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi
SULKAVA Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. INVENTOINNIN TULOKSET...
LisätiedotTANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS
TANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 TANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla Tanskanlakson
LisätiedotRamoninkadun luontoselvitys
Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava
LisätiedotAinolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio
1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos
RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
LisätiedotTAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..
Lisätiedot225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotYhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotMETSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotMUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasaaren kaupunki MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Luonto- ja maisemaselvitys 0703-D4235 1.11.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 1.11.2009
LisätiedotKOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS
Liite 5 KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Kolmenkulman alueen ympäristö on melko tasaista moreenimaastoa. Kaavoitettava alue on metsäistä ja alue on ollut talousmetsäkäytössä lähes kokonaisuudessaan.
LisätiedotSUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE. Luontoselvitys
1 SUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE Luontoselvitys 2 SUOMUSJÄRVEN KUNTA 10.4 2008 KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE Luontoselvitys 1. TAUSTA JA TAVOITTEET Leirintäalue on puustoltaan ja muulta kasvillisuudeltaan
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi
Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro
LisätiedotYmpäristöselvitykset Kaava-apu. Markku Kokko KAAVAMUUTOS TILALLE KOKKOLA Luonto- ja maisemaselvitys
LIITE 2 Ympäristöselvitykset Kaava-apu Markku Kokko KAAVAMUUTOS TILALLE KOKKOLA 167-417-7-13 Luonto- ja maisemaselvitys 14.07.2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI 2 3 SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotLuontotiedot kuvioittain
Luontotiedot kuvioittain Kuvio Pinta-ala, ha Monimuotoisuustieto/ erityispiirre Tarkenne Lisätiedot 885 1,4 Kalliojyrkänne 913 0,2 Tuore lehto Mahdollinen metsälain tärkeä elinympäristö 886 1,3 Kalliojyrkänne
LisätiedotÄkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari. Luontoselvitys
Sami Mäkikyrö 13.8.2013 Äkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari Luontoselvitys 2 SISÄLLYS 1. Johdanto.. 3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat 3 2.1. Luonnonsuojeluohjelmat.. 3 2.2. Luonnonsuojelu-,
LisätiedotVALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen
VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen Luontoselvitykset 2009 Marko Vauhkonen 28.10.2009 1 JOHDANTO Valtatien 7
LisätiedotILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS. Pekka Routasuo
ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pekka Routasuo 15.12.2015 ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotHANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 8.11.2016 Viite 1510027857 HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 8.11.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli
LisätiedotKartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....
LisätiedotID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde Nurmeksen luoteisrajalla
LisätiedotLITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS
Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotYLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TM VOIMA OY YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotLIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.
LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta
Lisätiedot