Hattelmalanjärven kasvillisuus, kasvisto ja luontotyypit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hattelmalanjärven kasvillisuus, kasvisto ja luontotyypit"

Transkriptio

1 Hattelmalanjärven kasvillisuus, kasvisto ja luontotyypit Teppo Häyhä Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi ja NAPA-projekti

2 Kannen kuva: Hattelmalanjärven lintutornille johtavaa pitkospolkua läpi kostean lehdon ja lehtomaisen kankaan. Lähde: Häyhä T. 2007: Hattelmalanjärven kasvillisuus, kasvisto ja luontotyypit. Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 7. Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi ja NAPA-projekti. 15 s. ja 4 liitettä. ISBN ISSN

3 SISÄLLYS 1. JOHDANTO MENETELMÄT HATTELMALANJÄRVEN KASVILLISUUS Vesikasvillisuus Rantaluhdat Puustoiset suot Metsät ARVOKKAAT LUONTOTYYPIT JA LAJIT Vaihettumis- ja pallesuot Puustoiset suot, koivuvaltaiset Boreaaliset lehdot Letot Metsäluhdat UHANALAISET JA SILMÄLLÄPIDETTÄVÄT KASVIT Putkilokasvit Sammalet Muita harvinaisia kasveja KIRJALLISUUS...15 LIITTEET Liite 1. Hattelmalanjärven putkilokasvit. Liite 2. Hattelmalanjärven sammalet. Liite 3. Hattelmalanjärven kasvillisuuskuviot Liite 4. Uhanalaisten sammalten esiintymät 2

4 1. JOHDANTO Hattelmalanjärven kasvillisuus, kasvisto ja luontodirektiivin liitteen I luontotyypit tutkittiin kesällä 2003 Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosaston tilauksesta osana NAPA-projektia. Kasvillisuus-, kasvisto- ja luontotyyppiselvityksen tavoitteena oli: (1) Alueen kasvillisuuden selvittäminen (2) Alueen putkilo- ja sammalkasviston selvittäminen (3) Uhanalaisten (mukaan lukien alueellisesti uhanalaiset) lajien, erityisesti suojeltavien lajien ja Suomen kansainvälisten vastuulajien esiintymien selvittäminen (4) Alueen luonnonsuojelullisesti merkittävien luontotyyppien selvittäminen Tutkittavaan alueeseen sisältyy Hattelmalanjärvi ranta-alueineen Natura ohjelman rajauksen mukaisesti (liite 3). Alueen kasvillisuutta ovat aikaisemmin tutkineet Lehmusvuori (1989) ja Männynoksa (1998). Lisäksi alueen luonnonarvoista ovat kirjoittaneet mm. Tiainen (1980) ja Jutila (2005). 2. MENETELMÄT Kasvillisuuden ja kasviston tutkimus tehtiin useassa vaiheessa huhtikuun ja lokakuun 2003 välisenä aikana. Ranta-alueiden kasvillisuutta tutkittiin kiertämällä jalkaisin järvi ympäri 16.6., 2.7. ja Vesialue tutkittiin kiertämällä avovesialue veneellä. Lisäksi alueen kasvistoa tutkittiin 24.8., 8.9. ja Maastossa kasvillisuustyyppien rajaaminen tehtiin kasvilajiston ja kasvillisuuden fysiognomian (ulkoasun) perusteella. Kultakin kasvillisuustyypiltä ja laajimpien tyyppien eri osista merkittiin ylös havaitut kasvilajit sekä arvioitiin lajien ja elomuotojen runsaussuhteita. Alueen kasvillisuustyyppien paikantamisessa ja rajaamisessa käytettiin apuna otettuja ilmakuvia (kuvauskorkeus noin 960 metriä merenpinnasta). Kasvillisuuskartta piirrettiin noin 1: mittakaavaiselle väärävärikuvan pohjalle. Tutkimusalueella havaitut kasvit on lueteltu liitteessä 1 ja sammalet liitteessä 2. Putkilokasvien nimistö noudattaa Retkeilykasviota (Hämet-Ahti ym. 1998) ja sammalten nimistö julkaisua Suomen sammaleet -levinneisyys, ekologia ja uhanalaisuus (Ulvinen ym. 2002). Luettelossa on taksonien kasvupaikat sekä arviot taksonien yleisyydestä ja runsaudesta kolmiosaisella asteikolla. Kerätyt todistenäytteet on tallennettu Turun ja Oulun yliopistojen kasvimuseoiden kokoelmiin. Luontodirektiivin liitteen I luontotyyppien tunnistuksessa, luonnontilan, edustavuuden ja yleisarvion määrityksessä on noudatettu julkaisun Natura 2000 luontotyyppiopas (Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2000) ohjeita. Luontotyyppikohteilta määritettiin rajaus, pinta-ala, geomorfologiset perustiedot ja kasvillisuustyypit. Luonnontilan arviointia varten tehtiin muistiinpanoja puustorakenteesta, hakkuiden jäljistä, hydrologisista muutoksista, rakentamisesta ja muista mahdollisista luonnontilan muutoksista. Tutkimusalueella esiintyvät Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Tutkimusalueella sijaitsevat Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit, tyyppien edustavuus, luonnontila ja yleisarvio (A=erinomainen, B=hyvä, C=tyydyttävä). LUONTOTYYPPI KOODI EDUSTAVUUS LUONNONTILA YLEISARVIO Vaihettumis- ja 7140 A B A pallesuot Puustoiset suot, 91D1 A B B koivuvaltaiset Boreaaliset lehdot 9050 B A B Letot 7230 B B B Metsäluhdat 9080 A A B 3

5 3. HATTELMALANJÄRVEN KASVILLISUUS Hattelmalanjärven kasvillisuuskuviot on esitetty liitteessä 3 sekä pohjakartan päällä että helpomman luettavuuden kannalta myös ilman pohjakarttaa Vesikasvillisuus 1. Avovesialue. Hattelmalanjärven avovesialueella on harvahkoa uposlehtistä vesikasvillisuutta. Veden syvyys on enimmäkseen 0,5 1,0 metriä. Valtalajina kasvaa pikkuvita (Potamogeton berchtoldii). Niukempina kasvavat tylppälehtivita (Potamogeton obtusifolius) ja ruskoärviä (Myriophyllum alterniflorum). Kelluslehtisistä järven keskiosissa kasvavat siimapalpakko (Sparganium gramineum), rantapalpakko (Sparganium emersum) ja isoulpukka (Nuphar lutea). Kasvustot ovat niukkoja ja paikoittaisia. Vesisammalista järvessä kasvaa niukkana hiussirppisammal (Drepanocladus longifolius). 2. Ulpukkavyöhyke. Rantanevan edustalla, metriä leveällä mutapohjaisella vyöhykkeellä, on kohtalaisen runsasta kelluslehtisten vesikasvien luonnehtimaa kasvillisuutta. Veden syvyys on keskikesällä 0,2 0,8 metriä. Isoulpukka kasvaa järven eri osissa melko runsaana. Paikoittain yhtenäisiä kasvustoja muodostavat myös uistinvita (Potamogeton natans), rantapalpakko ja vesitatar (Persicaria amphibia). Uposlehtisistä rantojen lähellä kasvaa harvakseltaan pikkupalpakkoa (Sparganium natans), pikkuvitaa ja tylppälehtivitaa. Irtokeijujista isovesiherneen (Utricularia vulgaris) esiintyminen on niukkaa. Ilmaversoisista matalassa vedessä on paikoin pieniä järvikortteen (Equisetum fluviatile) muodostamia kasvustoja. 3. Valtaojan kaivanto. Allikko on kaivettu jyrkkäreunaiseksi, joten luhtareunus puuttuu. Vesikasvillisuudessa valta-asema on irtokellujilla. Reunuksen lähellä on yhtenäisiä kilpukan (Hydrocharis morsus-ranae), pikkulimaskan (Lemna minor) ja isolimaskan (Spirodela polyrhiza) kasvustoja. Muu vesikasvillisuus on melko niukkaa. Kelluslehtisistä allikossa kasvavat isoulpukka ja rantapalpakko. Reunan läheisillä matalilla kohdilla kasvavat varstasara (Carex pseudocyperus), pullosara (Carex rostrata) ja vehka (Calla palustris). 4. Venerannan kaivanto. Vesikasvillisuus on runsasta ja lajisto ilmentää eutrofiaa eli runsasravinteisuutta. Kaivannon reunamilla vesirajan molemmin puolin kasvavat varstasara, leveäosmankäämi, pullosara, rantakukka (Lythrum salicaria) ja kurjenjalka (Potentilla palustris). Vedessä kasvavat runsaimpina pikkupalpakko, isoulpukka, kilpukka, pikkulimaska ja vesisammalista aapasirppisammal (Warnstorfia procera). 5. Avovesiaukot. Etelärannan luhdalla on kaksi rantaluhtien ja helofyyttikasvustojen rajaamaa allikkoa, joissa on runsas vesikasvillisuus. Ilmaversoisista allikoissa kasvavat runsaina järviruoko (Phragmites australis) ja leväeosmankäämi (Typha latifolia) sekä muista vesikasveista isoulpukka, uistinvita, isovesiherne, pikkuvesiherne (Utricularia minor) ja kilpukka. Vesirajassa luhdan reunalla kasvavat lisäksi hapsiluikka (Eleocharis acicularis), vesikuusi (Hippuris vulgaris), pikkupalpakko (Sparganium natans) ja pikkulimaska Rantaluhdat 6. Osmankäämiluhta. Vetisimmät rantaluhdat ovat pinnanmyötäisesti avoveteen päin levittäytyviä. Leveäosmankäämi kasvaa yleisesti valtalajina, mutta kasvustojen tiheys vaihtelee. Enimmäkseen kasvustot ovat harvoja, jolloin matalakasvuisten luhtaruohojen peittävyys on korkea. Paikoitellen pullosara ja leveäosmankäämi kasvavat yhdessä valtalajeina ja paikoin leveäosmankäämi muodostaa tiheitä kasvustoja, joissa seuralaislajien osuus peittävyydestä on vähäinen. Matalakasvuisilla osilla on ruoppaista pintaa, eniten vesirajan lähellä. Näillä runsaina kasvavat varstasara, harmaasara (C. canescens), raate (Menyanthes trifoliata), luhtakastikka (Calamagrostis stricta), rantakukka, hentosuolake (Triglochin palustris), liereäsara (Carex diandra) ja kurjenjalka. Paikoitellen kasvaa myös punakämmekkää (Dactylorhiza incarnata ssp. incarnata). Vesirajassa 4

6 kasvavat lisäksi vesikasveista hapsiluikka, vesikuusi, pikkupalpakko ja pikkulimaska. Pohjakerros on aukkoinen ja melko niukka. Peittävimpänä kasvaa rimpivesiherne (Utricularia intermedia) ja sammalista pieniä yhtenäisiä kasvustoja muodostavat lähinnä vain luhtasirppisammal (Drepanocladus aduncus), hetesirppisammal (Warnstorfia exannulata) ja haprarahkasammal (Sphagnum riparium). Osmankäämiluhta on pullosaraluhtaa ja -nevaa edeltävä sukkessiovaihe. 7. Leveäosmankäämi-pullosaraluhta. Järven länsirannalla on vetisen osmankäämiluhdan (kuvio 3) eri sukkessiovaiheita. Osa luhdasta on kehittynyt pullosaraluhdaksi (kuvio 7). Kasvillisuuden eri kehitysvaiheet esiintyvät länsirannalla sekä mosaiikkimaisesti vaihdellen että välimuotoina. Kuvion pohjoisosassa on vetistä osmankäämiluhtaa, johon sisältyy rimpi- ja välipintaisia saranevalaikkuja. Pohjoisosan luhdalla kasvavat runsaina liereäsara, luhtavilla (Eriophorum angustifolium), suomyrtti (Myrica gale), pullosara, luhtakastikka, jouhisara (Carex lasiocarpa) ja kurjenjalka. Lisäksi paikalla kasvavat pitkälehtikihokki (Drosera longifolia), rimpivesiherne, pikkuvesiherne (Utricularia minor), villapääluikka (Trichophorum alpinum), punakämmekkä ja hentosuolake. Saravaltaisilla osilla pohjakerros on yhtenäinen. Vallitsevina kasvavat kuovinrahkasammal (Sphagnum obtusum), nevarahkasammal (Sphagnum fallax), okarahkasammal (Sphagnum squarrosum) ja haprarahkasammal. Kuvion pohjoispäässä osmänkäämivaltaisella osalla on lettoisuutta, mitä ilmentää lettolierosammaleen (Scorpidium scorpioides) kasvaminen aukkoisessa pohjakerroksessa. 8. Järviruokoluhta. Ruovikko on takamaaston rimpipintaista nevaa vetisempi ja tulvivampi. Pohjoisrannalla lähes kaksi metriä korkea ruovikko on niin tiheää, että seuralaislajien peittävyys jää pieneksi. Seuralaisina kasvavat pullosara, kurjenjalka, rantamatara (Galium palustre), rantakukka ja raate. Länsirannan ruovikko on hieman harvempaa ja seuralaisten osuus on siten suurempi. Edellä mainittujen lisäksi luhdalla kasvavat suoputki (Peucedanum palustre), suohorsma (Epilobium palustre), suomyrtti ja luhtakastikka. Pohjoisrannan ruovikossa on pieni nevaimarteen (Thelypteris palustris) kasvusto. Pohjakerros on enimmäkseen niukka, paikoitellen haprarahkasammal muodostaa yhtenäisiä kasvustoja. Ruovikon ja saraluhdan vaihettumisvyöhykkeen tuntumassa kasvavat rimpipintaisten saraluhtien rahkasammalia, etenkin nevarahkasammalta ja kuovinrahkasammalta. Vesirajassa luhdan reunalla on monilajista luhtaruohojen ja isojen sarojen luonnehtimaa kasvillisuutta. Yleisesti vesirajassa kasvavat muun muassa liereäsara, viiltosara (Carex acuta), varstasara, leveäosmankäämi, rantakukka, pikkumatara (Galium trifidum), rantamatara, kurjenjalka, pullosara, hapsiluikka ja kilpukka. 9. Pullosaraneva. Suo on rimpi- ja välipintaista, vain vähän luhtaista. Nevalla on harvakseltaan hieskoivun (Betula pubescens) taimia. Pullosaran lisäksi runsaina kasvavat harmaasara, raate, suoputki, mutasara (Carex limosa), järvikorte ja isokarpalo (Vaccinium oxycoccos). Yhtenäisen pohjakerroksen pääosakkaat ovat nevarahkasammal, kuovinrahkasammal, haprarahkasammal, kalvakkarahkasammal (Sphagnum papillosum), rämerahkasammal (Sphagnum angustifolium) ja kalvaskuirisammal (Straminergon stramineum). Vesirajan kapeassa luhtaisessa reunuksessa kasvavat runsaina varstasara, liereäsara, leveäosmankäämi, myrkkykeiso (Cicuta virosa), suoputki, luhtavuohennokka (Scutellaria galericulata) ja rantamatara. 10. Pullosaraluhta. Rimpipintaista ja luhtaista nevaa, jolla vallitsevat pullosara ja paikoin suomyrtti. Suursaravaltaisten osien lomassa on paikoin matalakasvuisia laikkuja, joilla kasvavat mutasara, raate, isokarpalo, järvikorte ja luhtavilla ja rimpivesiherne. Pohjakerroksen pääosakkaat ovat nevarahkasammal, haprarahkasammal, lettorahkasammal (Sphagnum teres), kalvakkarahkasammal ja hetesirppisammal. Vesirajan lähellä olevalla kuviolla kasvaa niukkana hoikkavillaa (Eriophorum gracile). 11. Jouhisara-järviruokoluhta. Rimpipintainen neva, jolla valtalajien lisäksi kasvavat luhtakastikka, pullosara, luhtavilla ja rimpivesiherne. Lähes yhtenäisen pohjakerroksen muodostavat hetesirppisammal, neva-, hapra-, kalvakka- ja kuovinrahkasammal. 5

7 12. Järvikorte-saraluhta. Vesirajan luhtakasvillisuutta, joka on pitkään tulvaveden alla. Kenttäkerros on samankaltainen kuin osmankäämiluhdalla eli monilajinen ja matalakasvuisten luhtaruohojen osuus on suuri. Valtalajeina kasvavien järvikortteen, pullosaran ja jouhisaran seurassa kasvavat liereäsara, varstasara, terttualpi (Lysimachia thyrsiflora), kurjenjalka, rantamatara, pikkumatara ja myrkkykeiso. Vesikasvien osuus on kohtalainen, vesikasveista lajistoon kuuluvat vesikuusi (Hippuris vulgaris), kilpukka, isovesiherne, pikkuvesiherne ja pikkulimaska (Lemna minor). Pohjakerros on aukkoinen ja niukka. Luhtasirppisammal ja aapasirppisammal (Warnstorfia procera) muodostavat paikoin pieniä kasvustoja. 13. Välipintainen neva. Suo on enimmäkseen väli mätäspintaista nevaa, jossa välipintaa on noin 80 %. Suotyyppinä on jouhisaravaltainen saraneva. Yhtenäisen harvahkon puuston muodostavat 3 6 metriä korkeat hieskoivut. Pensaskerroksessa on paikoitellen kiiltolehtipajua (Salix phylicifolia), kapealehtipajua (S. rosmarinifolia) sekä hieskoivun, tervalepän (Alnus glutinosa), kuusen (Picea abies) ja männyn (Pinus sylvestris) taimia. Kenttäkerroksessa vallitsevat nevalajit: suomyrtti, jouhisara, pullosara, raate, rantamatara ja isokarpalo. Kasvillisuustyyppi on kuivuvaa rimpipintaista saranevaa seuraava sukkessiovaihe, joka kehittyy suon edelleen kuivuessa luhtaisen nevakorven kautta luhtakorveksi (kuvio 17). Kasvillisuustyyppi vaihettuu paikoin laajojen vaihettumisvyöhykkeiden kautta pullosaraluhdaksi. Väli- ja rimpipintainen neva vuorottelevat alueen eteläosassa myös mosaiikkimaisesti. 14. Lettoneva. Alueen eteläosassa on allikko, jossa vesikasveista kasvavat lumme (Nymphaea alba), pikkupalpakko, isovesiherne, pikkuvesiherne ja uistinvita (Potamogeton natans). Allikkoa ympäröivä suo on lettonevaa ja keskiravinteista rimpinevaa, jolla vallitsevat suursarat: pullosara, jouhisara, piukkasara (Carex elata) ja luhtavilla. Lisäksi suolla kasvavat suomyrtti, raate, villapääluikka, pitkälehtikihokki ja suoputki. Pohjakerros on vetisimmillä osilla aukkoinen. Valtalajeina kasvavat lettolierosammal (Scorpidium scorpioides), kalvakkarahkasammal, käyrälehtirahkasammal, (Sphagnum contortum), lamparerahkasammal (Sphagnum platyphyllum) ja lettorahkasammal (Sphagnum teres). Lettonevalla on melko runsas punakämmekän esiintymä. Vuonna 2003 paikalta laskettiin 32 kukkivaa yksilöä. 15. Luhtainen saraneva. Luhdalla kasvaa laajalti kiiltolehtipajua ja pieniä hieskoivun taimia. Näiden peittävyys ja runsaus ovat ilmeisesti lisääntymässä, mikä kuvastanee suon kuivumista. Pullosara kasvaa kenttäkerroksessa valtalajina. Suo on enimmäkseen rimpipintaista, mutta kuivimmat osat kuvion pohjoispäässä ovat osaksi välipintaista nevaa. Luhtaisuuden vaikutus ja vetisyys kasvavat järven rantaa kohti. Pullosaran lisäksi runsaina kasvavat luhtavilla, suomyrtti, isokarpalo, kurjenjalka, mutasara, liereäsara, luhtakastikka, luhtarölli (Agrostis canina) ja leveäosmankäämi. Pohjakerroksen valtalajit ovat rämerahkasammal, kuovinrahkasammal, kalvakkarahkasammal, nevarahkasammal ja hetesirppisammal Puustoiset suot 16. Vaihettumisvyöhyke. Luhtakorven ja saranevan vaihettumisvyöhyke on pajuviitaa edeltävä kuivuvan saraluhdan sukkessiovaihe eli pajukoituva saraluhta. Kasvillisuuden kehitysvaiheet ovat vielä luhtakorpivaiheessakin tulvivia ja vedenpinnan tason vaihtelu on suurta. Vyöhykkeessä vallitsevat avoluhtien kasvit: raate, järvikorte, pullosara, liereäsara, hiirenporras (Athyrium filixfemina) ja mutasara. Mättäiden muodostuminen ja mätäspintojen kasvillisuuden kehitys on vasta pääsemässä alkuun. 17. Pajuluhta. Puukerros puuttuu ja alle viisi metriä korkean pensaskerroksen valtalajina kasvaa kiiltolehtipaju. Lisäksi pensaskerroksessa kasvavat hieskoivu, raita (Salix caprea) ja kapealehtipaju. Kenttäkerroksen kasvillisuus on pensaikon tiheimmissä osissa niukka. Aukkopaikoissa kasvavat harmaasara, terttualpi, rantamatara, liereäsara, järvikorte ja mesiangervo (Filipendula ulmaria). 6

8 18. Paju-harmaaleppäluhta. Tiheähkön puuston muodostavat hieskoivu, raita, harmaaleppä (Alnus incana) ja tervaleppä. Isoimmat puut ovat metriä korkeita. Pensaskerroksessa kasvaa kohtalaisesti kiiltopajua. Kenttäkerroksen kasvillisuus on pienpiirteisesti vaihtelevaa ja lajimäärä on suuri. Kasvillisuus vastaa hiireporras vehka (Athyrium-Calla) -luhtaa. Ainakin paikoitellen runsaina kasvavat vehka (Calla palustris), terttualpi, ranta-alpi (L. vulgaris), kurjenjalka, harmaasara, rönsyleinikki (Ranunculus repens), mesiangervo, myrkkykeiso (Cicuta virosa) ja rantamatara. Niukempina esiintyvät rantayrtti (Lycopus europaeus), luhtalitukka (Cardamine pratensis ssp. paludosa), luhtavuohennokka, suoputki ja luhtatähtimö (Stellaria palustris). Pajuviita vaihettuu luhtaisen nevakorven kautta avoluhdaksi. 19. Paju-koivuluhta. Järven etelärannalla avosuohon rajautuva puustoisen suon vyöhyke on voimakkaan tulviva ja luhtainen. Tiheän, alle 10 metriä korkean puuston muodostavat harmaaleppä, raita ja hieskoivu. Lahopuuta on kuviolla runsaasti. Kenttäkerroksen kasvillisuus vastaa tervaleppäluhtien kasvillisuutta. Paikalla runsaimpina kasvavat rentukka (Caltha palustris), ranta-alpi, luhtalemmikki (Myosotis scorpioides), terttualpi ja rantamatara. Niukempina kasvavat lisäksi huopaohdake (Cirsium helenoides), nurmilauha (Deschampsia cespitosa) ja harajuuri (Corallorhiza trifida). Pohjakerroksen muodostavat kiiltolehväsammal (Pseudobryum cinclidioides), palmusammal (Climacium dendroides), otaluhtasammal (Calliergonella cuspidata), okarahkasammal (Sphagnum squarrosum) ja viitarahkasammal (Sphagnum fimbriatum). Lahopuulla ja puiden tyvillä peittävimpänä kasvaa metsäkamppisammal (Sanionia uncinata). Lisäksi melko monilajiseen ja runsaaseen lahopuuepifyyttilajistoon kuuluvat kantoharasammal (Campylophyllum somerfeltii), laholimisammal (Lophocolea heterophylla), saksipihtisammal (Cephalozia bicuspidata), lahosammal (Tetraphis pellucida) ja notkoritvasammal (Amblystegium radicale). 20. Koivuluhta. Avoluhtaan rajautuvat puustoiset vyöhykket ovat enimmäkseen hieskoivuvaltaista luhtaista korpea. Valtapuuston tiheys ja korkeus vaihtelevat. Nuorimmissa nevakorvissa koivikko on vain 5 10 metriä korkeaa ja latvuspeittävyys on alle 50 %. Sekapuina kasvavat paikoin raita, kuusi, halava (Salix pentandra), mustuvapaju (S. myrsinifolia) ja pensaskerroksessa paatsama (Rhamnus frangula). Kenttäkerroksen kasvillisuus vaihtelee kosteusolojen mukaan. Vetisimmissä ja usein tulvivissa paikoissa järviruoko kasvaa valtalajina. Vähiten tulvivien osien kasvillisuus on kehittymässä varsinaista korpea vastaavaksi. Kenttäkerroksessa yleisiä ja runsaita ovat avoluhtien kasveista järviruoko, järvikorte, raate, pullosara, terttualpi, suomyrtti ja jouhisara sekä korpikasveista suo-orvokki (Viola palustris), mesimarja (Rubus arcticus), metsätähti (Trientalis europaea), nuokkutalvikki (Orthilia secunda), mustikka (Vaccinium myrtillus) ja metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana). 21. Lettokorpi. Harvan ja matalan puuston muodostavat 3 5 metriä korkeat hieskoivut, harmaalepät ja männyt. Mätäspinnoilla kasvavat suomyrtti, hieskoivu, juolukka (Vaccinium uliginosum) ja harmaaleppä. Mätäspintojen sammalia ovat vaalearahkasammal (Sphagnum centrale), suonihuopasammal (Aulacomnium palustre), kampasammal (Helodium blandowii) ja kangaskynsisammal (Dicranum polysetum). Väli- ja rimpipintojen valtalajit ovat kenttäkerroksessa jouhisara ja isokarpalo. Lisäksi suolla kasvavat villapääluikka, keltasara (Carex flava), hernesara (C. viridula), hirssisara (C. panicea), luhtavilla, valkopiirtoheinä (Rhynchospora alba), pullosara, suokorte (Equisetum palustre), suoputki ja pitkälehtikihokki. Pohjakerroksessa vallitsevat heterahkasammal (Sphagnum warnstorfii), lettolierosammal ja lettosirppisammal (Scorpidium cossoni). Lisäksi vaateliaista lettosoiden sammalista rimpi- ja välipintojen sammalkasvistoon kuuluvat muun muassa lettokuirisammal (Calliergon richardsonii), hetekuirisammal (C. giganteum), rimpisirppisammal (Scorpidium revolvens), lettokilpisammal (Cinclidium stygium) ja etelänkehräsammal (Moerckia hibernica). Mätäspintojen osuus kuvion pinta-alasta on noin 60 % ja rimpi- ja välipintojen 40 %. Suo on kuivumassa ja mätäspinnan osuus kasvussa. Kuivumisen myötä eteläpuolisen tiheäpuustoisen korven kasvillisuus on levittäytymässä lettokorpeen. 7

9 22. Ruohokorpi. Kuvio on melko runsas- ja tiheäpuustoinen. Valtapuina kasvavat hieskoivu, kuusi ja harmaaleppä. Yksittäisinä kasvavat lisäksi tervaleppä, mänty, raita ja pihlaja (Sorbus aucuparia). Kuvion itäreunalla eli lettokorpeen (kuvio 18) rajautuvalla osalla suo on paksuturpeista ruohokorpea, kun taas kangasmetsän rajan lähellä kasvillisuustyyppi muuttuu ruohoiseksi kangaskorveksi. Kosteimmilla osilla kenttäkerroksen muodostavat kurjenjalka, raate, suo-orvokki, ranta-alpi ja juolukka. Kangaskorvessa kasvavat runsaimpina mustikka, nurmilauha, ranta-alpi, metsäalvejuuri, mesiangervo, hiirenporras ja ojakellukka (Geum rivale). Pohjakerroksen peittävimmät lajit välipinnoilla ovat palmusammal, vaalearahkasammal, kiiltolehväsammal, heterahkasammal, otaluhtasammal, luhtakuirisammal (Calliergon cordifolium) ja hetealvesammal (Chiloscyphus polyanthos). Mätäspinnoilla kasvavat vaalearahkasammal, varvikkorahkasammal (Sphagnum russowii), kangaskynsisammal ja seinäsammal. Lahopuuepifyytteinä kasvavat muun muassa laholimisammal, saksipihtisammal, kantohohtosammal (Herzogiella seligeri), kiiltosuikerosammal (Brachythecium salebrosum) ja kalvaspaanusammal (Calypogeia neesiana). Sekä kenttä- että pohjakerroksen lajimäärä on suuri suhteessa kuvion pinta-alaan. 23. Lettoinen ruohokorpi. Puusto on 5 8 metriä korkeaa ja harvahkoa. Puu- ja pensaskerroksen muodostavat hieskoivu, mänty, tervaleppä, harmaaleppä, pihlaja, kuusi, kataja (Juniperus communis) ja paatsama. Vaikka puusto on melko harvaa, paikka on varjoisa ympäröivän puuston varjostuksen takia. Kenttäkerroksessa runsaimpina kasvavat rätvänä (Potentilla erecta), keltasara ja mesiangervo sekä niukempina lisäksi lillukka (Rubus saxatilis), suo-ohdake (Cirsium palustre), raate, nuokkuhelmikkä (Melica nutans), metsäkorte, ranta-alpi, maariankämmekkä (Dactylorhiza maculata), suo-orvokki, rantayrtti ja metsätähti. Pohjakerros on reheville korville tyypilliseen tapaan monilajinen. Runsaimpina kasvavat vaalearahkasammal, kampasammal, lähdelehväsammal (Rhizomnium magnifiolium), heterahkasammal, otaluhtasammal ja etelänkehräsammal. 24. Metsäsaareke. Nevalla on pieni puustoinen osa, jossa kasvaa 5 7 metriä korkeita hieskoivuja. Paikka on ohutturpeinen, mutta niin vähän koholla ympäröivästä suosta, että aluskasvillisuus ei juuri eroa puuttomasta nevasta (kuvio 6). Valtalajeina kasvavat pullosara ja raate. 25. Kangaskorpi. Puusto on metriä korkeaa hieskoivikkoa. Sekapuina kasvavat mänty ja kuusi. Metsäkorte on kenttäkerroksessa selvä valtalaji. Seuralaisina kasvavat mustikka, suoorvokki, nuokkukohokki ja ranta-alpi. Turvekerros on kuviolla ohut, paikoin puuttuva. Rahkasammalten peittävyys on keskimäärin %. Pohjakerroksessa kasvavat vaalearahkasammal, okarahkasammal, korpirahkasammal (Sphagnum girgensohnii), seinäsammal, metsäkynsisammal (Dicranum majus) ja kangaskynsisammal. 26. Kuusivaltainen korpiturvekangas. Kuivuneen korven valtapuina kasvavat kuusi, hieskoivu ja haapa. Puusto on tiheää ja nuorta. Kenttäkerros on aukkoinen varjostuksen takia. Paikalla kasvavat käenkaali (Oxalis acetosella), metsäalvejuuri, mustikka, oravanmarja (Maianthemum bifolium), lillukka, metsätähti ja valkovuokko (Anemone nemorosa). Kuviolla on vanhoja turvekuoppia. Näiden pohjalla kasvavat suo-orvokki, viitakastikka (Calamagrostis canescens) ja rentukka. 27. Koivuvaltainen korpiturvekangas. Kuten edellinen, mutta puusto on vähän isompaa ja hieskoivu kasvaa valtapuuna. Monikerroksinen latvus muodostuu sekä nuorista että varttuneita puista. Monilajisessa kenttäkerroksessa ei ole selviä valtalajeja. Runsaina kasvavat ranta-alpi, puolukka (Vaccinium vitis-idaea), mustikka, peltokorte (Equisetum arvense), metsäalvejuuri, nurmilauha, rentukka, mesiangervo, suo-orvokki, järviruoko ja suokorte. Rantaa kohden suokasvit ovat vallitsevia ja vastaavasti kangasmetsän reunan lähellä metsäkasvit ovat runsaimmillaan Metsät 28. Hieskoivikko. Pienellä kukkulalla kasvaa tiheää hieskoivuvaltaista lehtomaisen kankaan metsää, jonka valtapuusto on metriä korkeaa. Aluspuina kasvavat pihlaja, koivu, tuomi, kuusi ja harmaaleppä. Kenttäkerros on aukkoinen varjostuksen takia. Aluskasvillisuuden muodostavat 8

10 lillukka, metsätähti, ahomansikka (Fragaria vesca), metsäalvejuuri, kielo (Convallaria majalis) ja mustikka. 29. Kosteapohjainen rantametsä. Järven itärannalla pellon ja rantakosteikon välissä on vaihtelevan leveä vyöhyke rantametsää. Leveimmillään rantametsävyöhyke on järven itärannan eteläosassa. Valtapuuston laji- ja kokorakenne sekä tiheys vaihtelevat eri osissa. Valtapuina kasvavat harmaaleppä ja hieskoivu, ja sekapuina tuomi, pihlaja, kuusi, raita ja halava. Paikoitellen rantametsässä kasvaa ylispuina metriä korkeita hieskoivuja. Metsätyyppi vastaa lähinnä suurruoholehtoa. Monilajisessa kenttäkerroksessa ei ole selvää valtalajia. Kuvion eteläosassa runsaina kasvavat mesiangervo, vuohenputki (Aegopodium podagraria), karhunputki (Angelica sylvestris), hiirenporras, suo-ohdake, nokkonen (Urtica dioica), peltokorte ja koiranputki (Anthriscus sylvestris). Muualla runsaina kasvavat myös nurmilauha, metsäalvejuuri, leskenlehti (Tussilago farfara) ja lillukka. Aluskasvillisuuteen kuuluvat rantaluhdan reunan lähellä lisäksi muutamat luhtaruohot, kuten rantayrtti, vesitatar (Persicaria amphibia) ja rantaluhtalitukka. Paikan aikaisempaa laidunkäyttöä ilmentävät niittyjen ja pientareiden kasvit niittyleinikki (Ranunculus acris), nurmitädyke (Veronica chamaedrys), aitovirna (Vicia sepium) ja siankärsämö (Achillea millefolium). Niukempina paikan kasvistoon kuuluvat lisäksi lehtoarho (Moehringia trinervia), harajuuri, huopaohdake ja sudenmarja (Paris quadrifolia). Puustoltaan tiheimmissä kohdissa kenttäkerros on aukkoinen ja niukka. Pohjakerroksen sammalkasvillisuus on enimmäkseen melko niukkaa. Paikoitellen yhtenäisiä kasvustoja muodostavat koukkusuikerosammal (Brachythecium reflexum), metsälehväsammal (Plagiomnium cuspidatum), palmusammal, seinäsammal (Pleurozium schreberi) ja metsäkynsisammal (Dicranum majus). 30. Käenkaali-oravanmarjatyypin lehto. Lehtometsä on lähes sata vuotta vanhaa tasarakenteista kuusikkoa. Sekapuina kasvaa vähän haapaa (Populus tremula), koivua ja mäntyä. Aluspuustossa on paikoin kitukasvuisia pieniä kuusia. Niukahkoon pensaskerrokseen kuuluvat pihlajan taimet, vadelma, taikinanmarja (Ribes alpinum) ja lehtokuusama (Lonicera xylosteum). Kenttäkerroksessa peittävimpänä kasvaa käenkaali. Melko runsaita ovat metsäimarre (Gymnocarpium dryopteris), lillukka, metsäkastikka (Calamagrostis arundinacea), metsäalvejuuri ja mustikka. Kevätaspektia luonnehtivat sinivuokko (Hepatica nobilis) ja valkovuokko. Pohjakerroksessa peittävimpinä kasvavat seinäsammal (Pleurozium schreberi), metsäkerrossammal (Hylocomium splendens), koukkusuikerosammal, metsäsuikerosammal (Brachythecium oedipodium) ja metsäliekosammal (Rhytidiadelphus triquetrus). Metsässä on runkoläpimitaltaan yli kymmenen senttimetrin suuruisia maapuita kappaletta hehtaarilla ja jonkun verran kuolevaa, enimmäkseen pientä pystypuustoa. Lahopuuepifyyteistä maapuilla vallitsee laholimisammal. 31. Kostea lehto. Järveen länsipuolelta laskevan puron varressa on kosteaa hiirenporras käenkaalityypin lehtoa. Lehtipuuvaltainen puusto on varttunutta ja nuorta. Runsaimpina puina kasvavat haapa, harmaaleppä, kuusi, pihlaja ja tuomi. Kohtalaisen runsaan pensaskerroksen muodostavat punaherukka (Ribes rubrum), vadelma ja lehtokuusama. Puron kivikkoreunaisella yläosalla kostean lehdon vyöhyke on alle 20 metriä leveä. Alempana kivikkoisuus vähenee ja puron reunuksella on hetteikköisiä pintoja. Kosteimmilla osilla kenttäkerroksessa kasvavat rönsyleinikki (Ranunculus repens), luhtalemmikki, kevätlinnunsilmä (Chrysosplenium alternifolium), suo-orvokki, metsäkorte ja ojakellukka. Pohjakerroksessa, sekä maalla että kivillä, vallitsevat metsälehväsammal, koukkusuikerosammal ja palmusammal. 32. Tuore lehto. Puronvarsilehdon (kuvio 28) ja suojelualueen rajauksen väliin jää kapea vyöhyke tuoretta ja osaksi melko kuivaa lehtoa. Metsä on tällä osalla kivikkoinen, koko kuvion alueella on runsaasti 0,2 1,5 kuutiometrin suuruisia lohkareita. Puusto on kuten kuviolla 28. Niukassa pensaskerroksessa kasvavat vadelma ja taikinanmarja. Kenttäkerroksen pääosakkaat ovat metsäalvejuuri, metsäimarre, valkovuokko, käenkaali, nuokkuhelmikkä ja oravanmarja. Lohkareet ovat suurimmaksi osaksi sammalkasvillisuuden peittämiä. Valtalajeina kasvavat kalliopalmikkosammal (Hypnum cupressiforme), kiviturkkisammal (Paraleucobryum longifolium), metsälehväsammal ja koukkusuikerosammal. 9

11 33. Metsittyvä niitty. Puustoisen rantasuon ja metsän välissä on metriä leveä niitty, jonka metsittyminen on päässyt alkuun. Avoimilla osilla on yhtenäinen vadelmapensaikko, ja lisäksi pensaskerroksessa kasvavat puiden taimista pihlaja, harmaaleppä, mustuvapaju ja raita. Kuvion eteläosassa on jo yli viisi metriä korkeita kuusia ja hieskoivuja. Korkeakasvuisessa kenttäkerroksessa kasvavat huopaohdake, mesiangervo, vuohenputki ja metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum). Kasvillisuus on kehittymässä kosteaksi lehdoksi. 34. Metsäkukkula. Varttuneen valtapuuston muodostavat hieskoivu ja rauduskoivu; sekapuuna kasvaa muutama kuusi. Aluspuustoon kuuluvat pihlaja, kataja, kuusi ja harmaaleppä. Metsätyyppi vastaa puolukkatyyppiä. Kenttäkerroksessa vallitsevat mustikka ja puolukka. 35. Nuori sekametsä. Lehtomaisen kankaan nuori puusto on tiheää ja melko tasarakenteista. Valtapuina kasvavat kuusi, koivu ja mänty. Kenttäkerroksen kasvillisuus on niukkaa varjostuksen takia. Runsaimpina kasvavat metsäalvejuuri ja käenkaali. 4. ARVOKKAAT LUONTOTYYPIT JA LAJIT Hattelmalanjärven Natura 2000 alueella on viisi luontodirektiivin liitteessä 1 mainittua yhteisön tärkeänä pitämää luontotyyppiä Vaihettumis- ja pallesuot Järven rantaluhdat ja -nevat kuuluvat luontotyyppiin vaihettumis- ja pallesuot. Luontotyyppiin sisältyvät seuraavat kasvillisuustyypit: osmankäämiluhta, osmankäämi-pullosaraluhta, järviruokoluhta, saraluhta, sara-järviruokoluhta, korte-saraluhta ja saranevat (rimpi-välipintainen pullosaraneva, välipintainen jouhisaraneva). Luontotyypin luonnontila on hyvä ja edustavuus erinomainen, joten luonnonsuojelullista arvoa kuvaava yleisarvio on erinomaista tasoa. Järven ja siten myös rantasoiden hydrologiseen luonnontilaan ovat vaikuttaneet valuma-alueella tapahtuneet muutokset, joiden seurauksena järveen tulevat pintavalumat ovat vähentyneet. Tämä on pienentänyt kevättulvia ja aiheuttanut keskimääräisen vedenpinnan tason alenemisen. Vesirajan luhtavyöhykkeet ovat levittäytyneet avovesialueelle ja samalla kauempana vesirajasta sijaitsevat nevat ja luhdat ovat kuivuneet, jolloin puustoisten ja avointen luhtakasvillisuusvyöhykkeiden raja on siirtynyt vesirajaa kohti. Luontotyypin edustavuus perustuu kasvillisuustyyppien määrään, joka on korkea suhteessa luontotyypin pinta-alaan. Lisäksi rantaluhdat ovat lajistollisesti monipuolisia ja kasvistoon kuuluu alueellisesti uhanalaisia kasveja, luontotyypin suojeluarvoa osoittavia indikaattorilajeja ja maakunnallisia harvinaisuuksia. Alueellisesti uhanalaisista (RT) kasveista rantaluhdilla ja -nevoilla on useita punakämmekän (Dactylorhiza incarnata ssp. incarnata) kasvupaikkoja. Lajin valtakunnallinen uhanalaisuusluokka on silmälläpidettävä (NT). Maakunnallisista harvinaisuuksista luontotyypin kasvistoon kuuluvat alueella runsaana esiintyvä varstasara (Carex pseudocyperus), etelärannan nevalla kasvava suovalkku (Hammarbya paludosa) ja pohjoisrannan luhdalla kasvava nevaimarre (Thelypteris palustris). Luontotyypin hyvää suojeluarvoa ilmentävät lisäksi hentosuolake (Triglochin palustris), luhtaliuskasammal (Riccardia chamaedryfolia) ja lamparerahkasammal (Sphagnum platyphyllum) Puustoiset suot, koivuvaltaiset Hattelmalanjärven länsi- ja itärannalla on vaihtelevan leveä vyöhyke puustoista suota. Luontotyyppiin kuuluvat suurin osa luhtaisista korvista ja kangaskorvista, kaksi ruohokorpilaikkua (kasvillisuuskuviot 10

12 22 ja 23) sekä saranevojen ja luhtakorpien puustoiset vaihettumisvyöhykkeet. Puustoisten soiden kasvillisuus vaihtelee melko paljon kosteusolojen (tulvaisuus, luhtaisuus) ja turvekerroksen paksuuden mukaan. Luontotyypin luonnontila on hyvää tasoa ja edustavuus hyvä, joten luonnonsuojelullista arvoa kuvaava yleisarvio on myös hyvä. Ojien vähäinen määrä on luonnontilaan positiivisesti vaikuttava tekijä. Osa kasvillisuuskuvioista on ollut pitkään metsänhoitotoimia vailla, jolloin puustorakenne on kehittynyt vaihtelevaksi ja lahopuuston muodostuminen on päässyt alkuun. Lahopuuta on kohtalaisesti lintutornin ja järven lounaiskulman välisellä osalla ja tähän rajautuvissa kangasmetsän reunuksissa. Muualla lahopuuston määrä on enimmäkseen vähäinen. Suuri osa puustoisista soista on kasviyhdyskuntina nuoria, järven laskun ja avosoiden kuivumisen seurauksena syntyneitä. Näillä kasvilajien määrä on pieni kaikissa kasvillisuuskerroksissa. Lahopuustoa on vähän tai ei ollenkaan. Alueen kaksi ruohokorpilaikkua ovat luonnonsuojelulliselta arvoltaan luontotyypin tärkeimmät osat. Kummankin kasvillisuuskuvion luonnontila on erinomainen. Pohja- ja kenttäkerroksen kasvilajien määrä on korkea suhteessa kuvioiden pinta-alaan, ja lajistoon kuuluu uhanalaisia lajeja ja luontotyypin suojeluarvoa osoittavia lajeja. Eteläisemmässä ruohokorpilaikussa (22) kasvaa vaarantuneeksi (VU) luokiteltu lepikkolaakasammal (Plagiothecium latebricola) ja pohjoisemmassa lettoisessa ruohokorvessa (kuvio 23) on niin ikään vaarantuneen etelänkehräsammaleen (Moerckia hibernica) esiintymä. Ruohokorpien suojeluarvoa indikoivat heterahkasammal (Sphagnum warnstorfii) ja harajuuri (Corallorhiza trifida) sekä eteläisemmässä laikussa lisäksi kantohohtosammal (Herzogiella seligeri) ja pohjoisemmassa laikussa keltasara (Carex flava). Lisäksi puustoisten soiden eri kasvillisuuskuvioilla kasvaa paikoitellen kampasammalta (Helodium blandowii) Boreaaliset lehdot Hattelmalanjärven länsipuolisista rantametsistä osa on lehtoa. Luontotyyppiin kuuluvat kuusivaltainen tuore lehto (kuvio 30), tähän pohjoispuolelta rajautuva puronvarsilehto (kuvio 31), pieni lehtipuustoinen lehtokuvio (kuvio 32) ja umpeen kasvava niitty (33), joka on kehittymässä kosteaksi lehdoksi. Luontotyypin luonnontila on erinomainen ja edustavuus hyvä. Lehtometsien melko pienen pinta-alan takia yleisarvio on hyvä. Luonnontilan ja edustavuuden kannalta positiivinen asia on jokseenkin luonnontilainen puustorakenne lehtipuuvaltaisissa osissa. Alueella ei ole tehty puustorakennetta muuttavia metsänhoitotoimia pitkään aikaan. Kuusivaltaisessa osassa lahopuuston muodostuminen on päässyt alkuun. Lehtokasvillisuus on kuusivaltaisella osalla melko yksipuolista, mikä johtuu kasvupaikan varjoisuudesta ja neulaskarikkeen happamoittavasta vaikutuksesta. Lehtipuuvaltaisessa kivikkoisessa lehdossa on niukka turrisammaleen (Oxystegus tenuirostris) esiintymä. Laji on alueellisesti uhanalainen (RT) ja silmälläpidettävä (NT). Luontotyypin suojeluarvoa indikoivista lajeista kasvistoon kuuluvat lisäksi kosteassa purovarsilehdossa kasvavat kevätlinnunsilmä (Chrysosplenium alternifolium) ja korpialvejuuri (Dryopteris cristata) Letot Luontotyyppiin kuuluvat länsirannan lettokorpi (kuvio 21) ja etelärannan lettoneva (kuvio 14). Luontotyypin luonnontila, edustavuus ja yleisarvio ovat hyvää tasoa. Lettokorven tulvaisuus ja ilmeisesti myös lähteisyys ovat heikentyneet, joten paikka on kuivumassa ja rimpipinnat ovat kasvamassa umpeen. Lettonevan alueella ei ole välitöntä kuivumisen tai umpeenkasvun uhkaa. 11

13 Lettokorpi on pienestä pinta-alasta ja kuivumisesta huolimatta vielä kasvistollisesti erityisen arvokas. Kuviolla on uhanalaisen, vaarantuneeksi luokitellun etelänkehräsammaleen (Moerckia hibernica) esiintymä. Lisäksi kuviolla kasvavat silmälläpidettävät punakämmekkä ja käyrälehtirahkasammal (Sphagnum contortum) ja alueellisesti uhanalainen lettokilpisammal (Cinclidium stygium). Huomionarvoisista putkilokasveista lajistoon kuuluvat hirssisara (Carex panicea) ja keltasara (Carex flava). Huomionarvoisista sammalista lettokorvessa kasvavat lettolierosammal (Scorpidium scorpioides), lettosirppisammal (Scorpidium cossoni), hetekuirisammal (Calliergon giganteum), lettokuirisammal (Calliergon richardsonii), pohjansirppisammal (Warnstorfia tundrae), kampasammal (Helodium blandowii) ja heterahkasammal (Sphagnum warnstorfii). Edellä mainittujen kasvien esiintymät ovat suurimmaksi osaksi hyvin niukkoja. Lettonevalla (kuvio 14) kasvavat silmälläpidettävät punakämmekkä ja käyrälehtirahkasammal Metsäluhdat Hattelmalanjärven etelärannalla on muita puustoisia soita tulvaisempi ja luhtaisempi paju-koivuluhta, joka kuuluu luontotyyppiin metsäluhdat. Kuvion pinta-ala on vain noin kymmenen aaria. Metsäluhdat ovat Etelä-Hämeessä harvinaisia luontotyyppejä, etenkin edustavien kohteiden määrä on pieni. Etelä- Hämeen Natura 2000 ohjelman alueilla luontotyyppi on hyvin niukasti edustettuna. Luontotyypin luonnontila ja edustavuus ovat erinomaista tasoa, mutta pienen pinta-alan takia yleisarvio on vain hyvä. Kuvion puustossa ei ole nähtävissä hoitotoimien jälkiä. Rakenne on luonnontilainen ja lahopuun määrä on melko korkea. Kenttäkerroksen kasvillisuus on vakiintunutta. Sekä kenttä- että pohjakerroksen lajimäärä on korkea suhteessa kuvion pinta-alaan. Pitkään jatkuneen lahopuukierron takia lahopuiden epifyyttikasvillisuus on runsasta ja lajistollisesti monipuolista. Hattelmalanjärven kasvillisuuskuvioista kyseinen puustoinen luhta on ainoa, jonka kasvistoon kuuluu uhanalaisia lahopuuepifyyttejä. Paikalla kasvavat vaarantunut korpihohtosammal (Herzogiella turfacea) ja silmälläpidettävä notkoritvasammal (Amblystegium radicale). 5. UHANALAISET JA SILMÄLLÄPIDETTÄVÄT KASVIT Uhanalaisuuden määrityksessä käytettyjä lyhenteitä ovat seuraavat: VU = vaarantunut (Vulnerable), NT = silmälläpidettävä (Near threatened) ja RT = alueellisesti uhanalainen (Regionally threatened) Putkilokasvit Punakämmekkä (Dactylorhiza incarnata ssp. incarnata) NT/RT Punakämmekkä kasvaa keskiravinteisilla nevoilla, letoilla ja rantaniityillä. Kasvi on harvinaistunut Etelä-Hämeessä soiden ojitusten seurauksena. Lisäksi kasvupaikkoja ovat hävittäneet järvien ja lampien laskut sekä rantaniittyjen umpeenkasvu. Hattelmalanjärven rantasoilla punakämmekkää kasvaa useissa eri kohdissa. Kasvi on kerätty näytteeksi vuonna 1965 (K. Heinonen, H). Vuonna 2003 löydettiin yhteensä 121 yksilöä seitsemästä eri paikasta (kuva 1). Laajin kasvusto järven etelärannan suolla koostuu muutamasta erillisestä osakasvustosta. Suurimmat kasvustot (yli 40 yksilöä) sijaitsivat järven etelärannan suolla ja länsirannan lettoisella rantaluhdalla. Kasvin yksilömäärä on vaihdellut vuosittain melko paljon, mikä on kasville tyypillinen piirre. Vuonna 1990 etelä- ja lounaisrannan soilta laskettiin yhteensä 162 kukkivaa ja 11 kukkimatonta kasvia (Harjula-Tiainen & Tiainen 1991). Tarkkoja havaintoja on sen verran vähän, että selvää suuntausta kasvin taantumisesta tai runsastumisesta ei voida osoittaa. Lounaisrannan lettokorvessa punakämmekän elinmahdollisuudet ovat saattaneet heikentyä kuivumisen ja umpeenkasvun takia, joskin vuonna 2002 paikalla kasvoi vielä yli 20 kukkivaa yksilöä. 12

14 Kuva 1. Hoikkavillan ja punakämmekän esiintymisalueet Hattelmalanjärven ympäristössä. Hoikkavilla (Eriophorum gracile) RT Hoikkavilla on levinneisyydeltään pohjoinen keskiravinteisten nevojen ja luhtarantojen kasvi. Kanta- Hämeestä tunnetaan hieman yli 60 esiintymää, joista vähintään kolmannes on hävinnyt (Häyhä 2003). Uhanalaistumisen tärkeimmät syyt ovat samat kuin punakämmekällä eli soiden ojitus ja vesistöjen laskut. Hoikkavilla on kerätty Hattelmalanjärveltä näytteeksi vuonna 1985 (Raino Lampinen, H). Vuonna 2003 etelärannan nevalla havaittiin vain 19 kukkivaa versoa 15 x 7 metrin alueella. Rimpivihvilä (Juncus stygius) RT Rimpivihvilän tyypillisimpiä kasvupaikkoja ovat keskiravinteisten nevojen ja lettojen keskiosat; muutamia kasvupaikkoja on myös lampien nevareunuksissa ja rantasoilla. Kanta-Hämeestä tunnetaan 22 löytöpaikkaa, joista laji on varmuudella säilynyt vain seitsemällä paikalla (Häyhä 2003). Hattelmalanjärveltä varhaisin tieto on vuodelta 1959 ja viimeisin tiettävästi vuodelta Vuonna 2003 tarkan etsinnän tuloksena kasvia ei löydetty vanhalta kasvupaikaltaan etelärannan nevalta eikä muualtakaan tutkimusalueelta. Siten laji on todennäköisesti hävinnyt alueelta Sammalet Uhanalaisten sammalten esiintyminen Hattelmalanjärven ympäristössä on esitetty karttana liitteessä 4. Notkoritvasammal (Amblystegium radicale) NT Notkoritvasammal on kosteiden ja varjoisten paikkojen laji, joka tyypillisimmin kasvaa erilaisissa kosteissa korvissa. Kasvualustana on lahopuu tai karikkeinen maa. Kasvin yleisyys ja levinneisyys Suomessa tunnetaan melko huonosti. Kanta-Hämeestä on vain muutama löytöpaikka. Kasville sopivat elinympäristöt ovat vähentyneet merkittävästi soiden ojitusten ja lahopuun vähenemisen takia. Notkoritvasammal löytyi vuonna 2003 Hattelmalanjärven lounaisrannan paju-koivuluhdasta (kuvio 13

15 19) ja paju-harmaaleppäluhdasta (kuvio 18). Molemmat esiintymät ovat suppeita (alle kaksi aaria) ja niukkoja. Lettokilpisammal (Cinclidium stygium) RT Lettokilpisammal kasvaa erilaisilla letoilla ja lähteiköissä rimpipinnoilla. Lajin kanta on etenkin Etelä- Suomessa pienentynyt soiden ja lähteikköjen ojitusten takia. Kanta-Hämeen jäljellä olevilla lettoisilla soilla kasvupaikkoja on vielä kohtalaisesti jäljellä, sillä tuoreita havaintoja on lähes kahdeltakymmeneltä paikalta. Lettokilpisammal kasvaa Hattelmalanjärven länsirannan lettokorvessa (kuvio 21). Sammalta on pieninä kasvustoina kuvion märimmissä osissa rimpipinnoilla. Esiintymän pinta-ala on noin kolme aaria. Korpihohtosammal (Herzogiella turfacea) VU Korpihohtosammaleen kasvupaikkoja ovat erilaiset korvet, kuten tervaleppäkorvet, varsinaiset korvet ja luhtaiset puronvarsikorvet. Kasvualustana on lahopuu tai turve. Korpihohtosammal on ollut Etelä- Suomen sisämaassa luonnontilaisten korpisoiden tyyppilajeja, mutta kanta on pienentynyt suuresti kasvupaikkojen ojitusten takia. Sammal löytyi Hattelmalanjärven lounaisrannan paju-koivuluhdasta, samalta paikalta kuin notkoritvasammal. Esiintymä on niukka, sillä paikalta löydettiin vain yksi pieni kasvusto. Etelänkehräsammal (Moerckia hibernica) VU Etelänkehräsammal kasvaa kalkkivaikutteisilla kosteilla paikoilla, kuten rimpiletoilla, lettorämeiden ja -korpien rimpi- ja välipinnoilla sekä soistuneilla rantaniityillä. Lajille sopivat kasvupaikat ovat vähentyneet etenkin soiden ojitusten takia. Kanta-Hämeestä laji on löydetty viideltä eri suolta. Hattelmalanjärvellä etelänkehräsammal kasvaa lounaisrannan lettokorvessa (kuvio 21) ja länsirannan lettoisessa ruohokorvessa (kuvio 23). Kummallakin paikalla on useita pieniä kasvustoja, mutta ruohokorven kasvustot ovat keskimäärin laajempia. Esiintymän pinta-ala on lettokorvessa noin neljä aaria ja lettoisessa ruohokorvessa kolme aaria. Turrisammal (Oxystegus tenuirostris) NT/RT Turrisammal kasvaa kivialustalla varjoisissa lehdoissa, puronvarsissa, hakamaiden lepikoissa ja joskus keski- tai runsasravinteisilla kallionseinämillä. Kasville sopivien elinympäristöjen määrä on vähentynyt avohakkuiden ja purojen perkausten takia. Kanta-Hämeestä on tuoreita havaintoja lähes kahdeltakymmeneltä paikalta. Turrisammal kasvaa kivikkoisessa tuoreessa lehdossa (kuvio 31), lintutornille menevän polun varressa lähellä puustoisen suon reunaa. Neljällä kivellä, 12 x 4 metrin laajuisella alueella on yhteensä viisi kasvustoa. Pienimmän kasvuston koko on kymmenen neliösenttimetriä ja isoimman noin neljäsataa neliösenttimetriä. Lepikkolaakasammal (Plagiothecium latebricola) VU Lepikkolaakasammal kasvaa kosteissa ja varjoisissa paikoissa, tyypillisimmin kosteissa lehdoissa lahopuulla tai hiirenporrasmättäiden tyvellä. Kasville sopivien elinympäristöjen määrä on vähentynyt lehtometsien avohakkuiden, rehevien korpien ojitusten ja lahopuun määrän vähenemisen takia. Kanta- Hämeestä tuoreita havaintoja on hieman yli kymmeneltä paikalta. Hattelmalanjärvellä lepikkolaakasammal kasvaa lounaisrannan ruohokorvessa (kuvio 22). Kaksi kasvin versoa löytyi kuviolta kerätyn toisen sammallajin näytteen seasta. Kohtalaisen tarkka koko kasvillisuuskuvion kattanut etsintä ei tuottanut lisähavaintoja lajista, joten esiintymän on oltava hyvin niukka. Käyrälehtirahkasammal (Sphagnum contortum) NT/RT Käyrälehtirahkasammal kasvaa keskiravinteisilla nevoilla, rehevillä rantaluhdilla ja erilaisilla letoilla. Lettojen ja nevojen ojitukset sekä järvien ja lampien laskut ovat vähentäneet kasville sopivien 14

16 esiintymien määrää ja hävittäneet esiintymiä. Lajilla on kuitenkin vielä useita esiintymiä Kanta- Hämeen jäljellä olevilla lettosoilla ja lampien rantasoilla. Hattelmalanjärvellä käyrälehtirahkasammalta on ainakin kahdessa paikassa: etelärannan lettonevalla (kuvio 14) ja lounaisrannan lettokorvessa (kuvio 21). Lettonevalla sammal on yksi pohjakerroksen runsaimmista lajeista noin viidentoista aarin alalla. Lettokorvessa on vain pari pientä kasvustoa Muita harvinaisia kasveja Hattelmalanjärvi rantasoineen ja -metsineen on kasvistollisesti varsin monipuolinen alue. Uhanalaisten, silmälläpidettävien ja alueellisesti uhanalaisten kasvien lisäksi alueella kasvaa useita maakunnallisia harvinaisuuksia. Varstasaraa (Carex pseudocyperus) kasvaa yleisesti järven vesirajan luhtareunuksissa, kaivantojen ja allikoiden reunoilla sekä avoluhtien tulvaisimmissa osissa. Nevaimarteella (Thelypteris palustris) on pieni kasvusto pohjoisrannan järviruokoluhdassa. Suovalkkua (Hammarbya paludosa) kasvaa vielä ainakin järven kaakkoisrannan luhtaisella saranevalla. Aikaisempina vuosina suovalkusta on tehty havaintoja myös alueen muista osista. Korpinurmikka (Poa remota) kasvaa niukkana länsirannalle laskevan ojan pientareella, lähellä venerannan kaivantoa. Katkeravesirikolla (Elatine hydropiper) on pieni esiintymä avovesialueen kaakkoisosassa, pienellä kovapohjaisella laikulla. Harvinaisella lehtopalmikkosammalella (Breidleria pratensis) on kaksi esiintymää Hattelmalanjärven Natura 2000 alueella. Toinen sijaitsee länsirannan lettoisessa ruohokorvessa ja toinen etelärannan kosteapohjaisessa koivikossa. Pohjansirppisammal (Warnstorfia tundrae) ja lettokuirisammal (Calliergon richardsonii) kasvavat niukkoina lounaisrannan lettokorvessa. 6. KIRJALLISUUS Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2000: Natura 2000 luontotyyppiopas. - Ympäristöopas , korj.p.. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 194 s. Harjula-Tiainen, A. & Tiainen, H. 1991: Punakämmekkäkesä Hattelmalanjärvellä. Hämeenlinnan Seudun Luonto 5: Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) 1998: Retkeilykasvio. 4. painos. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. 656 s. Häyhä, T. 2003: Uhanalaiset kasvit Kanta-Hämeessä. Alueelliset ympäristöjulkaisut 306. Hämeen ympäristökeskus. 129 s. Jutila, H. 2005: Hämeenlinnan luonto-opas. Ympäristöosaston julkaisuja 36. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto, NAPA-projekti. 72 s. Lehmusvuori, M. 1989: Hämeenlinnan Hattelmalanjärven ja Askolan Vähijärven sekä Etu- ja Takajärven kasvilajisto ja kasvillisuus. Helsingin vesi- ja ympäristöpiiri. Käsikirjoitus. 31 s. Männynoksa, S. 1998: Hattelmalanjärven kasvillisuusselvitys Ympäristöosaston monisteita 7. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. 11 s. + liitteet. Tiainen, H. 1980: Hattelmalanjärvi Hämeenlinnan arvokas kosteikkoalue. Hämeenlinna-Wanaja kotiseutujulkaisun 30-vuotisjuhlanumero. S Ulvinen, T., Syrjänen, K. & Anttila, S. 2002: Suomen sammalet levinneisyys, ekologia, uhanalaisuus. Suomen ympäristö 560. Suomen ympäristökeskus. 354 s. 15

17 Liite 1. Tutkimusalueen putkilokasvisto, taksonien yleisyys (1-3), runsaus (1-3) ja kasvupaikat (V=vesi, L=avoluhdat, P=puustoiset suot ja M=metsät ja muut kovanmaan luontotyypit). Tieteellinen nimi Suomenkielinen nimi Yleisyys Runsaus Kasvupaikat Acer platanoides vaahtera 1 1 M Achillea millefolium siankärsämö 2 1 M Aegopodium podagraria vuohenputki 1 2 M Agrostis canina luhtarölli 2 2 L Agrostis capillaris nurmiröli 1 1 M Alchemilla monticola laidunpoimulehti 1 1 M Alisma plantago-aquatica ratamosarpio 3 2 V, L Alnus incana harmaaleppä 3 3 M Alopecurus pratensis nurmipuntarpää 2 1 M Anemone nemorosa valkovuokko 1 2 M Angelica sylvestris karhunputki 1 1 M Anthriscus sylvestris koiranputki 2 2 M Artemisia vulgaris pujo 2 2 P Athyrium filix-femina hiirenporras 2 2 M Betula pendula rauduskoivu 2 2 M Betula pubescens hieskoivu 3 3 P, M Bidens cernua nuokkurusokki 2 2 L Bidens tripartita tummarusokki 2 2 L Calamagrostis arundinacea metsäkastikka 1 2 M Calamagrostis canescens viitakastikka 2 2 P Calamagrostis purpurea ssp. phragmitoides korpikastikka 2 2 P Calamagrostis stricta luhtakastikka 2 2 L Calla palustris vehka 2 2 L Callitriche cophocarpa isovesitähti 2 2 V Calluna vulgaris kanerva 1 1 M Caltha palustris rentukka 2 2 P Campanula patula harakankello 1 1 M Campanula persicifolia kurjenkello 1 1 M Campanula rotundifolia kissankello 1 1 M Cardamine pratensis ssp. paludosa rantaluhtalitukka 2 1 P Carex acuta viiltosara 2 2 L Carex brunnescens var. vitilis korpipolkusara 1 1 P Carex canescens harmaasara 3 2 L Carex cespitosa mätässara 2 2 P Carex chordorrhiza juurtosara 2 2 L Carex diandra liereäsara 3 3 L, P Carex digitata sormisara 1 1 M Carex echinata tähtisara 1 1 P Carex elata piukkasara 2 1 L, P Carex flava keltasara 1 1 P Carex globularis pallosara 1 1 L Carex lasiocarpa jouhisara 3 3 L, P Carex limosa mutasara 3 3 L Carex magellanica riippasara 2 2 L Carex nigra ssp. nigra jokapaikansara 2 2 P Carex panicea hirssisara 1 1 P Carex pseudocyperus varstasara 3 3 L Carex rostrata pullosara 3 3 L Carex vaginata tuppisara 1 1 M Carex vesicaria luhtasara 2 2 L Carex viridula hernesara 1 1 P Chrysosplenium alternifolium kevätlinnunsilmä 1 1 M Cicuta virosa myrkkykeiso 3 2 L Cirsium arvense pelto-ohdake 2 2 M Cirsium helenoides huopaohdake 2 2 M, P Cirsium palustre suo-ohdake 2 2 M, P Convallaria majalis kielo 1 2 M Corallorhiza trifida harajuuri 2 1 P Crepis paludosa suokeltto 1 1 M Dactylis glomerata koiranheinä 2 1 M Dactylorhiza incarnata ssp. incarnata punakämmekkä 2 2 L, P 1

18 Liite 1. Tutkimusalueen putkilokasvisto, taksonien yleisyys (1-3), runsaus (1-3) ja kasvupaikat (V=vesi, L=avoluhdat, P=puustoiset suot ja M=metsät ja muut kovanmaan luontotyypit). Dactylorhiza maculata maariankämmekkä 1 1 P Deschampsia cespitosa niittylauha 2 2 M Deschampsia flexuosa metsälauha 1 1 M Drosera longifolia pitkälehtikihokki 2 2 L, P Drosera rotundifolia pyöreälehtikihokki 2 2 L, P Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri 2 2 M Dryopteris cristata korpialvejuuri 1 1 M Elatine hydropiper katkeravesirikko 1 1 V Eleocharis acicularis hapsiluikka 3 3 V Eleocharis mamillata mutaluikka 3 3 V, L Empetrum nigrum ssp. nigrum etelänvariksenmarja 1 1 P Epilobium adenocaulon amerikanhorsma 2 2 P Epilobium angustifolium maitohorsma 2 1 M Epilobium palustre suohorsma 3 2 L Equisetum arvense peltokorte 2 2 P, M Equisetum fluviatile järvikorte 3 3 L Equisetum palustre suokorte 2 2 P Equisetum sylvaticum metsäkorte 3 2 P, M Eriophorum angustifolium luhtavilla 3 3 L Eriophorum gracile hoikkavilla 1 1 L Eriophorum vaginatum tupasvilla 2 2 P Festuca rubra punanata 1 1 M Filipendula ulmaria mesiangervo 2 2 P, M Fragaria muricata ukkomansikka 1 1 M Fragaria vesca ahomansikka 1 1 M Galeopsis speciosa kirjopillike 1 1 M Galium boreale ahomatara 1 1 M Galium palustre rantamatara 3 3 L, P Galium trifidum pikkumatara 3 3 L Galium uliginosum luhtamatara 2 2 M Geranium sylvaticum metsäkurjenpolvi 2 2 M Geum rivale ojakellukka 2 2 M Gleochoma hederacea maahumala 1 1 M Glyceria fluitans ojasorsimo 1 1 L Gnaphalium sylvaticum ahojäkkärä 1 1 M Gnaphalium uliginosum savijäkkärä 1 1 M Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 2 2 M Hammarbya paludosa suovalkku 1 1 L Hepatica nobilis sinivuokko 1 2 M Hieracium sylvatica -ryhmä ukonkeltanot 1 1 M Hippuris vulgaris vesikuusi 3 2 V, L Hydrocharis morsus-ranae kilpukka 3 3 V Impatiens glandulifera jättipalsami 1 1 P Juncus articulatus solmuvihvilä 1 1 L Juncus effusus röyhyvihvilä 1 1 P Juncus filiformis jouhivihvilä 2 2 L Juniperus communis kataja 1 1 P, M Lathyrus pratensis niittynätkelmä 1 1 M Lemna minor pikkulimaska 3 3 V Lonicera xylosteum lehtokuusama 1 1 M Lycopus europaeus rantayrtti 2 2 P Lysimachia thyrsiflora terttualpi 3 3 L, P Lysimachia vulgaris ranta-alpi 3 2 P Lythrum salicaria rantakukka 3 2 L Maianthemum bifolium oravanmarja 2 2 M Manyanthes trifoliata raate 3 3 L Melica nutans nuokkuhelmikkä 1 1 M Mentha arvensis rantaminttu 1 1 M Moehringia trinervia lehtoarho 1 1 M Molinia caerulea siniheinä 2 2 L Moneses uniflora tähtitalvikki 1 1 P Myosotis arvensis peltolemmikki 1 1 M Myosotis laxa rantalemmikki 2 1 P Myosotis scorpioides luhtalemmikki 1 1 P 2

19 Liite 1. Tutkimusalueen putkilokasvisto, taksonien yleisyys (1-3), runsaus (1-3) ja kasvupaikat (V=vesi, L=avoluhdat, P=puustoiset suot ja M=metsät ja muut kovanmaan luontotyypit). Myrica gale suomyrtti 3 2 L, P Myriophyllum alterniflorum ruskoärviä 2 2 V Nuphar lutea ulpukka 3 3 V Nymphaea alba lumme 1 1 V Oxalis acetosella käenkaali 2 3 M Paris quadrifolia sudenmarja 1 1 M Persicaria amphibia vesitatar 2 2 V, L Persicaria hydropiper katkeratatar 1 1 P Peucedanum palustre suoputki 3 3 L, P Phegopteris connectilis korpi-imarre 1 2 P, M Phleum pratense timotei 1 1 M Phragmites australis järviruoko 3 3 V, L Picea abies kuusi 2 3 M Pimpinella saxifraga ahopukinjuuri 1 1 M Pinus sylvestris mänty 2 2 P, M Plantago major pihamatara 1 1 M Poa annua kylänurmikka 1 1 M Poa nemoralis lehtonurmikka 1 1 M Poa remota korpinurmikka 1 1 P Polygonatum odoratum kalliokielo 1 1 M Populus tremula haapa 2 2 M Potamogeton alpinus purovita 1 1 V Potamogeton berchtoldii pikkuvita 3 3 V Potamogeton natans uistinvita 2 2 V Potamogeton obtusifolius tylppälehtivita 2 2 V Potentilla erecta rätvänä 3 2 L, P Potentilla norvegica peltohanhikki 1 1 M Potentilla palustris kurjenjalka 3 3 L, P Prunus padus tuomi 2 2 M Pteridium aquilinum sananjalka 2 2 M Pyrola rotundifolia isotalvikki 2 2 P, M Ranunculus acris niittyleinikki 1 1 M Ranunculus flammula ojaleinikki 1 1 P Ranunculus repens rönsyleinikki 2 2 P Ranunculus sceleratus konnanleinikki 1 1 P Rhamnus frangula paatsama 2 2 P Rhynchospora alba valkopiirtoheinä 1 1 P Ribes alpinum taikinanmarja 2 2 M Ribes nigrum mustaherukka 1 2 P Ribes rubrum punaherukka 2 2 M Rorippa palustris rantanenätti 2 1 L Rubus arcticus mesimarja 1 2 P Rubus idaeus vadelma 2 2 M Rubus saxatilis lillukka 2 2 M Rumex acetosa niittysuolaheinä 1 1 M Rumex acetosella ahosuolaheinä 1 1 M Sagittaria sagittifolia pystykeiholehti 1 2 V Salix aurita virpapaju 2 2 P Salix caprea raita 3 3 P Salix cinerea harmaapaju 1 1 P Salix lapponum pohjanpaju 1 1 P, L Salix myrsinifolia mustuvapaju 2 2 P Salix pentandra halava 3 2 P Salix phylicifolia kiiltopaju 3 3 L, P Salix repens hanhenpaju 1 1 P Salix rosmarinifolia kapealehtipaju 2 2 L, P Sambucus racemosa terttuselja 1 1 M Schoenoplectus lacustris järvikaisla 1 1 V Scirpus sylvaticus korpikaisla 1 1 P Scutellaria galericulata luhtavuohennokka 2 2 L Silene dioica puna-ailakki 1 1 M Solanum dulcamara punakoiso 2 2 P Solidago virgaurea kultapiisku 1 1 M Sorbus aucuparia pihlaja 2 2 M 3

20 Liite 1. Tutkimusalueen putkilokasvisto, taksonien yleisyys (1-3), runsaus (1-3) ja kasvupaikat (V=vesi, L=avoluhdat, P=puustoiset suot ja M=metsät ja muut kovanmaan luontotyypit). Sparganium emersum rantapalpakko 3 3 V Sparganium glomeratum palleropalpakko 1 1 P Sparganium gramineum siimapalpakko 2 2 V Sparganium natans pikkupalpakko 3 3 V Spirodela polyrhiza isolimaska 2 3 V Stellaria media pihatähtimö 1 1 M Stellaria palustris luhtatähtimö 2 1 L Taraxacum sp. voikukka 1 1 M Thelypteris palustris nevaimarre 1 1 L Trichophorum alpinum villapääluikka 2 2 L, P Trientalis europaea metsätähti 1 1 M Trifolium repens valkoapila 1 1 M Triglochin palustris hentosuolake 2 2 L Tussilago farfara leskenlehti 1 1 M Typha latifolia leveäosmankäämi 3 3 V, L Urtica dioica nokkonen 2 2 P, M Utricularia intermedia rimpivesiherne 2 2 L Utricularia minor pikkuvesiherne 2 2 V Utricularia vulgaris isovesiherne 2 2 V Vaccinium myrtillus mustikka 2 3 P, M Vaccinium oxycoccos isokarpalo 3 3 L, P Vaccinium uliginosum juolukka 1 1 P Vaccinium vitis-idaea puolukka 1 2 M Veronica chamaedrys nurmitädyke 1 1 M Veronica scutellata luhtatädyke 2 2 L Viburnum opulus koiranheisi 1 1 M Vicia cracca hiirenvirna 1 1 P, M Vicia sepium aitovirna 1 1 M Viola canina aho-orvokki 1 1 M Viola palustris suo-orvokki 2 2 L, P Viola riviniana metsäorvokki 1 1 M 4

SIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS

SIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS SIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän maastokatselmuksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö kartassa 1 kuvatulla alueella sellaisia luontoarvoja, että ne olisi

Lisätiedot

9M VAPO OY ENERGIA. Jako-Muuraissuon tervaleppäkorpien kasvillisuusselvitys

9M VAPO OY ENERGIA. Jako-Muuraissuon tervaleppäkorpien kasvillisuusselvitys 17.12.2003 VAPO OY ENERGIA FM Sari Ylitulkkila SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUS JA KASVISTO... 1 2.1 Kasvillisuusselvityksen toteutustapa... 1 2.2 Selvityksen tulokset... 1 Pirttiselän pohjoisreunan

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen

Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit 22.7.2004 Aili Tamminen Kasvit on pyritty tunnistamaan ranta alueella kävellen, välillä piipahtaen vesirajan tuntumassa ja taas siirtyen kauemmas n. 10 15 metrin etäisyydelle

Lisätiedot

Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa

Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa Hyväksytty metsätalouden luontoryhmän kokouksessa 5.5.1998. Metsäalan luonnonhoitotutkinto (3 opintoviikkoa); Kohderyhmänä metsurit,

Lisätiedot

Kyyveden Siikalahden (Pieksämäki) kasvillisuus- ja sudenkorentoselvitys. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 168/2011

Kyyveden Siikalahden (Pieksämäki) kasvillisuus- ja sudenkorentoselvitys. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 168/2011 Kyyveden Siikalahden (Pieksämäki) kasvillisuus- ja sudenkorentoselvitys Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 168/2011 Emmi Lehkonen Sisällys 1. JOHDANTO... 1 2. SELVITYKSEN TOTEUTUS...

Lisätiedot

LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014

LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 Venesjärvi 3:145 Kuvio 1 Mustikkatyyppi (MT) Pääpuulajina tukkipuukokoinen mänty seassa kuusta.

Lisätiedot

Luontoselvityksen lisäosa

Luontoselvityksen lisäosa Luontoselvityksen lisäosa Sodankylän asemakaavan laajennusalue, urheilupuisto. Teuvo Pääkkölä Airix Ympäristö Oy Sisällysluettelo Johdanto... 3 2. Uhanalaiset lajit ja perinnebiotoopit... 4 3. Luontotyypit...

Lisätiedot

Mittakaava 1: Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: : : km

Mittakaava 1: Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: : : km Koivusuon luonnonpuisto LPU070006 Koitajoen alue FI0700043 Ristisuo SSA0700033, SSO070194 Iljansuo Mittakaava 1:150000 0 Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: 6972859:3708530-7000309:3737630

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen. Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen. Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Valkolehdokki on Luonnonsuojelulailla rauhoitettu Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue...

Lisätiedot

Maininta Sijainti kuvissa viittaa luontoselvityksen Sipoon Talman osayleiskaava-alueen luontoselvitykset vuonna 2010 kuva-aineistoon.

Maininta Sijainti kuvissa viittaa luontoselvityksen Sipoon Talman osayleiskaava-alueen luontoselvitykset vuonna 2010 kuva-aineistoon. Ote Faunatica Oy:n selvityksestä Sipoon Talman osayleiskaava-alueen luontoselvitykset vuonna 2010 Utdrag ur Faunatica Oy:s utredning Sibbo, Tallmo delgeneralplaneområdets naturinventeringar år 2010 Billagan

Lisätiedot

RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS

RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS SULKAVAN HÄMEENNIEMEN RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON

Lisätiedot

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet 1 EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 1. Tausta ja tavoitteet Eerikkilän urheiluopiston osayleiskaava-alueen luontoselvitys laadittiin kesällä 2008 ja se liittyy alueen tulevan

Lisätiedot

Asemakaavamuutosalueen luontoselvitys Nokkalan koulun kohdalla

Asemakaavamuutosalueen luontoselvitys Nokkalan koulun kohdalla n a t a n s o y Kalimenkyläntie 212 90820 Kello Lassi Kalleinen gsm +358 407 592 277 lassi.kalleinen@gmail.com y= 1833650-6 Asemakaavamuutosalueen luontoselvitys Nokkalan koulun kohdalla Asemakaavamuutosalueen

Lisätiedot

Luontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta

Luontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta Luontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta Timo Metsänen ja Evita Reitti Luontoselvitys Metsänen Myllypohjankatu 11 15300 Lahti 2 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT... 3 3 ALUEEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola

Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Sisältö 1 Johdanto 1 2 Maanomistus- ja suojelutilanne 1 3 Menetelmät 1 4 Alueen kuvaus 1 4.1 Hydrologinen tila.............................

Lisätiedot

AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea)

AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) Iivari Koukosen valokuvakasvio Yhteensä 52 kasvia. Kuvaukset tehty 29.7-5.8.2015 mammalan maisemissa Heinolan Lusissa, sekä Marjoniemen mökillä Kasvien tunnistamisessa

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

Näiden neljän lähteikön luonnontilan säilyminen riippuu pohjavesivaikutuksen säilymisestä.

Näiden neljän lähteikön luonnontilan säilyminen riippuu pohjavesivaikutuksen säilymisestä. VENKAAN LÄHTEEN NATURA-ARVIOINNIN TÄYDENNYS 9.9.2012 Krister Karttunen Lausunnossaan (23.1.2012) Kollaja-hankkeen Venkaan lähteen (FI1103801) Natura-arvioinnista Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi

Lisätiedot

Kasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa

Kasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa Salo, K. 2004. Kasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa. Julkaisussa: Lovén, L. (ed.). 2004. Tutkittu ja tuntematon Koli. Kolin kansallispuiston tutkimusseminaari 24.-25.4.2002. Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

Päivölän alueen esiselvitys

Päivölän alueen esiselvitys LUONTOPALVELU KRAAKKU Päivölän alueen esiselvitys Eura Marika Vahekoski 18.9.2017 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Liito-orava... 4 3. Kasvillisuus ja luontotyypit... 5 3.1 Kuvio 1... 5 3.2 Kuvio 2...

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden vesi- ja rantakasvillisuusselvitys 2016

Pirkkalan Kotolahden vesi- ja rantakasvillisuusselvitys 2016 Pirkkalan Kotolahden vesi- ja rantakasvillisuusselvitys 2016 Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry./ Pekka Rintamäki 2016 1. Johdanto Pirkkalan Kotolahdelta ei ole

Lisätiedot

Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS

Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS Aallokas Oy 26.6.2017 Y-tunnus 2678475-5 Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS 1. Menetelmät 1.1. Selvitetyt luontoarvot Luontoselvityksen tarkoitus oli löytää tutkimusalueelta luontokohteet,

Lisätiedot

TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA

TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 liite alkuperäiseen selvitykseen TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1. LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENTÄMINEN LISÄALUEIDEN OSALTA Lisäysalueet käsittävät kaksi pienialaista aluetta. Toinen alueista sijaitsee Pienen

Lisätiedot

34 suokasvia Helsingissä. Lajeja (40) 7-9 (76) 4-6 (128) 1-3 (317) ei tutkittu (12)

34 suokasvia Helsingissä. Lajeja (40) 7-9 (76) 4-6 (128) 1-3 (317) ei tutkittu (12) 34 suokasvia Helsingissä Lajeja 10-16 (40) 7-9 (76) 4-6 (128) 1-3 (317) ei tutkittu (12) 34 SUOKASVIA TIETEELLINEN NIMI SUOMALAINEN NIMI RUUDUT KARTTA LISÄTIETOJA Phegopteris connectilis Korpi-imarre

Lisätiedot

9M Vapo Oy. Tuohinevan kasvillisuusselvitys

9M Vapo Oy. Tuohinevan kasvillisuusselvitys 24.8.2007 Vapo Oy Tuohinevan kasvillisuusselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 TUOHINEVAN SUOTYYPIT JA KASVILLISUUS 1 3 MAISEMA- JA VIRKISTYSARVOT 2 4 HUOMIONARVOISET ELINYMPÄRISTÖT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET

Lisätiedot

Vihdin kunta Enärannan eteläosan asemakaava N 144. Luontoselvitys

Vihdin kunta Enärannan eteläosan asemakaava N 144. Luontoselvitys Vihdin kunta Enärannan eteläosan asemakaava N 144 Luontoselvitys Luontotieto Keiron Oy 24.11.2008 24.11.2008 Enäranta, luontoselvitys 1 (11) Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Selvitysalueen sijainti ja yleiskuvaus...

Lisätiedot

Teernijärvi (Nokia) rantakaava

Teernijärvi (Nokia) rantakaava RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET 2.12.2015 Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky LIITE 3 Karrakuja 6, 66400 LAIHIA gsm 0405145359 jari.venetvaara@svk.fi www.venetvaara.fi Teernijärvi (Nokia) rantakaava

Lisätiedot

PUULAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS

PUULAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS PUULAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON YLEISPIIRTEET 3. KASVILLISUUS-

Lisätiedot

KYYNIJÄRVEN ALUEEN KASVILLISUUSSELVITYS 2016

KYYNIJÄRVEN ALUEEN KASVILLISUUSSELVITYS 2016 Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KYYNIJÄRVEN ALUEEN KASVILLISUUSSELVITYS 2016 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi

Lisätiedot

Hämeenlinnan Äikäälän luontoselvityksen täydennyksiä Metsärinne Stampi väli Heli Jutila

Hämeenlinnan Äikäälän luontoselvityksen täydennyksiä Metsärinne Stampi väli Heli Jutila Hämeenlinnan Äikäälän luontoselvityksen täydennyksiä Metsärinne Stampi väli Heli Jutila Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 20 2012 1 Kannen kuva: Puron varsi Äikäälän Stampin eteläpuolisen oja varren lehtoa

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017

KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

Aliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Aliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Aliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki 27.10.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Yleistä selvitysalueesta... 3 2.1 Ranta-alue... 3 2.2 Piha-alue... 4

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS. Hausjärvi, Oitti: Niittylän alue. Henna Koskinen

LUONTOSELVITYS. Hausjärvi, Oitti: Niittylän alue. Henna Koskinen LUONTOSELVITYS Hausjärvi, Oitti: Niittylän alue Henna Koskinen 25.5.2016 Johdanto Tämä luontoselvitys on laadittu tarkoituksenaan tuoda esiin alueelta mahdollisesti löytyvät luonnonsuojelulain, metsälain,

Lisätiedot

Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta 2008. Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies

Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta 2008. Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta 2008 Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies Vantaa 2008 1 SISÄLLYS YHTEENVETO... 3 1 JOHDANTO... 4 1.1 SEURANNAN OHJAUS... 4 1.2 SATAMAHANKKEEN RAKENTAMISTILANNE...

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Kemin Pajusaaren laitosalueen luontoarvojen perusselvitys. Suomen Luontotieto Oy 18/2010 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Kemin Pajusaaren laitosalueen luontoarvojen perusselvitys. Suomen Luontotieto Oy 18/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Kemin Pajusaaren laitosalueen luontoarvojen perusselvitys Kivitasku pesii sunnittelualueella 18/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue... 3 3. Aineisto ja menetelmät... 3 4.

Lisätiedot

Siirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia kesällä 2011 Luonnos

Siirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia kesällä 2011 Luonnos Siirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia kesällä 2011 Luonnos Heli Jutila Mykkäsen alue Kohteeseen tutustuttiin 17.9.2011. Mykkäsenvuoren (Jutila ym. 2000; kuvio 55; nyt 102) avokalliomäellä on mäntyvaltaista

Lisätiedot

Soltorpin luonnonsuojelualueen luontoselvitys

Soltorpin luonnonsuojelualueen luontoselvitys YMPÄRISTÖKESKUS Soltorpin luonnonsuojelualueen luontoselvitys 2010 VANTAAN KAUPUNKI Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Ympäristökeskus Pakkalankuja 5, 01500 Vantaa Tekijä: Jarmo Honkanen 3 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuuden seuranta 2007

Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuuden seuranta 2007 VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN JULKAISUJA 1/2008 Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuuden seuranta Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies Vantaa 2008 ISSN (painettu) 1795-1836 ISSN (verkkojulkaisu) 1795-1844 Raportin

Lisätiedot

Luontoselvitys Kemin kaupunki. Kiikelin retkeilyalueen kasvillisuuskartoitus. Karita Saravesi FT, biologi

Luontoselvitys Kemin kaupunki. Kiikelin retkeilyalueen kasvillisuuskartoitus. Karita Saravesi FT, biologi Luontoselvitys 15.9.2016 Kemin kaupunki Kiikelin retkeilyalueen kasvillisuuskartoitus Karita Saravesi FT, biologi 040 5717215 1 Johdanto Kiikelin niemi sijaitsee Kemijoen suistoalueella ja rajatuu etelä-

Lisätiedot

Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A:n Täydentävät kasvillisuusselvitykset 2007 Rytömäki, Syrjämäki, Alhonpää ja Järvenpäänmäki

Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A:n Täydentävät kasvillisuusselvitykset 2007 Rytömäki, Syrjämäki, Alhonpää ja Järvenpäänmäki Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A:n Täydentävät kasvillisuusselvitykset 2007 Rytömäki, Syrjämäki, Alhonpää ja Järvenpäänmäki Espoo 2007 Nummelan täydentävät kasvillisuusselvitykset 2007 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI

Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI 892-405-1-123 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 3 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012

Lisätiedot

Keski-Suomen suotutkimukset VÄLIRAPORTTI VUODEN 2007 SUOKASVILLISUUSSELVITYKSISTÄ. Katriina Peltonen

Keski-Suomen suotutkimukset VÄLIRAPORTTI VUODEN 2007 SUOKASVILLISUUSSELVITYKSISTÄ. Katriina Peltonen Keski-Suomen suotutkimukset VÄLIRAPORTTI VUODEN 2007 SUOKASVILLISUUSSELVITYKSISTÄ Katriina Peltonen Jyväskylä 2007 2 1. Keuruun Asemanevan suokasvillisuusselvitys 1.1. Johdanto Tässä selvityksessä esitellään

Lisätiedot

Nokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013

Nokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Nokian kaupunki Tekninen keskus Harjukatu 21 37100 NOKIA Nokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Luontoselvitys M. Ranta Talaskuja 14 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 miraranta@hotmail.fi TAUSTATIETOJA

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohde VAHVAJÄRVI

Rantayleiskaavan muutoskohde VAHVAJÄRVI Rantayleiskaavan muutoskohde VAHVAJÄRVI 892-401-5-100 Uurainen 2017 Mia Rahinantti Sisällys... 0 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 2.1. M-alue... 2 2.2. MY-alue... 3 3. Vaikutusarviointi... 3 4.

Lisätiedot

KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017

KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN

Lisätiedot

ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS. Pekka Routasuo

ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS. Pekka Routasuo ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pekka Routasuo 15.12.2015 ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät...

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki Haukkalan pohjoisosan luontoselvitys

Jyväskylän kaupunki Haukkalan pohjoisosan luontoselvitys Jyväskylän kaupunki Haukkalan pohjoisosan luontoselvitys 1. Johdanto Tämän selvityksen tavoitteena on laatia Jyväskylän kaupungin kaupunkisuunnittelutoimistolle kaavoitustarkoituksia palveleva luontoselvitys.

Lisätiedot

Gallträsk-järven kunnostus Kasvillisuusseuranta 2017

Gallträsk-järven kunnostus Kasvillisuusseuranta 2017 KAUNIAISTEN KAUPUNKI Gallträsk-järven kunnostus Kasvillisuusseuranta 2017 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P11644 Kasvillisuusseuranta 2017 1 (15) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Gallträsk...

Lisätiedot

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo 9.6.2016 RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 3 2.1 Maastotyöt... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Luonnonolot

Lisätiedot

Kalimenkyläntie 212. Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen luontoselvitys

Kalimenkyläntie 212. Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen luontoselvitys n a t a n s o y Kalimenkyläntie 212 9 0 8 0 0 O U L U Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen luontoselvitys Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen

Lisätiedot

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ

Lisätiedot

Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys

Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys 1. Tausta Myllyniemen suunnittelutyön

Lisätiedot

Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016

Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016 VANAJAVESIKESKUS Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Sudenkorennot...

Lisätiedot

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO. Mietoinen

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO. Mietoinen KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO Mietoinen Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Saaren kartano sijaitsee Mietoisten kunnassa, Saarisen kylässä peruskarttakoordinaattien X=6724 37 ja Y=54720 välillä

Lisätiedot

Vihdin kunta. Verisuon läjitysalue. Luontoselvitys

Vihdin kunta. Verisuon läjitysalue. Luontoselvitys Vihdin kunta Verisuon läjitysalue Luontoselvitys Luontotieto Keiron Oy 4.9.2009 4.9.2009 Luontoselvitys 1 (10) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Tutkimusalueen sijainti ja yleiskuvaus... 2 3 Tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK

HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK Air-Ix Ympäristö Oy 13.10.2005 Sanna Tolonen Kettumäen asemakaavan 2. laajennus 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 3 2 MAISEMA 3 3 MAA-

Lisätiedot

SUOVALKKUSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon suovalkkuselvitys, Pyhäjärvi

SUOVALKKUSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon suovalkkuselvitys, Pyhäjärvi SUOVALKKUSELVITYS 12.9.2012 VAPO OY Leväsuon suovalkkuselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2 TULOKSET... 2 3 JOHTOPÄÄTÖKSET... 5 4 KIRJALLISUUS... 5 Pöyry Finland Oy Tiina Sauvola

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin Venesjärven kylän tiloja Liisanniemi 214-423- 3-141 ja Etelärinne 214-423-3-145 koskeva ranta-asemakaava. VENESJÄRVEN MARJAKEITAAN RANTA-ASEMAKAAVA 2 YMPÄRISTÖKESKUS

Lisätiedot

Pikku-Made LUONTOKARTOITUS. Kuviotiedot

Pikku-Made LUONTOKARTOITUS. Kuviotiedot Pikku-Made LUONTOKARTOITUS Kuviotiedot Kuvio 1 Ranta ja vesikasvillisuus Niukkaa vesikasvillisuutta edusti siimapalpakko, uistinvita, järvikorte ja suomenlumme. Rantavyöhykkeessä ja vedenrajassa runsas

Lisätiedot

Luontoselvitys. Vihtalampi Mia Rahinantti

Luontoselvitys. Vihtalampi Mia Rahinantti Vihtalampi 892-403-1-161 1 Sisällysluettelo 1. Taustaa... 2 2. Maastoselvitys... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 Kasvillisuusluettelo... 7 Lähteet... 8 Kartta 1. Taustaa Selvitysalue sijaitsee Uuraisten kunnassa,

Lisätiedot

Maununnevan hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola

Maununnevan hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Maununnevan hoito- ja käyttösuunnitelma Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Sisältö 1 Johdanto 1 2 Maanomistus- ja suojelutilanne 1 3 Menetelmät 1 4 Alueen kuvaus 1 4.1 Hydrologinen tila.............................

Lisätiedot

SOININ PIHLAANMÄEN ASEMAKAAVA LUONTOARVOJEN TARKISTUS

SOININ PIHLAANMÄEN ASEMAKAAVA LUONTOARVOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Soinin kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 28.6.2016 Viite 1510023251-001 SOININ PIHLAANMÄEN ASEMAKAAVA LUONTOARVOJEN TARKISTUS 1 Päivämäärä 28.6.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 PARAINEN. KIRJAIS RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 205 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 205 JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Paraisten saaristossa, Nauvon Kirjaisissa. Selvitysalueeseen kuuluu

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

16WWE Vapo Oy. Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala

16WWE Vapo Oy. Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala 24.9.2010 Vapo Oy Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala 1 Vapo Oy, Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala Sisältö 1 TEHTÄVÄN KUVAUS 1 2 TULOKSET 1 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 1 4 KIRJALLISUUS

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy NOUSIAISTEN KAITARAISTEN YRITYSALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS. Suomen Luontotieto Oy 32/2007 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy NOUSIAISTEN KAITARAISTEN YRITYSALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS. Suomen Luontotieto Oy 32/2007 Jyrki Oja, Satu Oja NOUSIAISTEN KAITARAISTEN YRITYSALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS Suomen Luontotieto Oy 32/2007 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tutkimusalue... 3 4. Tulokset...

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VALKIAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavamuutos koskee korttelialueita 3 ja 4 sekä maa- ja metsätalousalueita. Kankaanpään kaupungin Karhoismajan kylän tilaa Tukimaa 214-407-1-68.

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Rahkasuon (FI ) sammal- ja putkilokasvikartoitukset 2017

Rahkasuon (FI ) sammal- ja putkilokasvikartoitukset 2017 Rahkasuon (FI0600022) sammal- ja putkilokasvikartoitukset 2017 Timo Kypärä JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä raportti on tuotettu EU:n LIFE-rahoituksen tuella Hydrologia-LIFE

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM

1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM ALAKYLÄN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. Yleistä Tämän luontoinventoinnin tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin Alakylässä, kartassa 1 rajatulla alueella, sellaisia luontoarvoja,

Lisätiedot

SALMENKYLÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS 2009

SALMENKYLÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 SALMENKYLÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Markku Nironen 30.09.2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 LUONNON YLEISPIIRTEET... 2 4. ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA SUOJELTAVIEN

Lisätiedot

ELIÖKOKOELMAN LAATIMINEN

ELIÖKOKOELMAN LAATIMINEN ELIÖKOKOELMAN LAATIMINEN Lajien tunnistaminen on biologinen perustaito, jonka oppii parhaiten lajeja tutkimalla, keräämällä tai kuvaamalla. Eliökokoelman voit laatia joko perinteisessä tai digitaalisessa

Lisätiedot

MIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN. 30.11. 2008 Jouko Sipari

MIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN. 30.11. 2008 Jouko Sipari MIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN 30.11. 2008 Jouko Sipari 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 2 2. Menetelmät... 2 3. Suunnittelualueen geomorfologia... 2 4. Suunnittelualueen nykyinen

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä uhanalaisen putkilokasvilajiston selvitys 2011 Purolitukkaa kasvaa Kylmäpuron ylityskohdassa Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KimmoKaava Ekotoni Ky 1. Tausta ja lähtökohdat Huvilakorttelin alueelle on SKOY:n toimesta laadittu ranta-asemakaava

Lisätiedot

Lentävänniemi eteläosan, asemakaava-alueen nro kasvistoarvoista

Lentävänniemi eteläosan, asemakaava-alueen nro kasvistoarvoista 1 Lentävänniemi eteläosan, asemakaava-alueen nro. 8354 kasvistoarvoista Johdanto Selvitysalueen kasvillisuutta, kasvistoa ja avainbiotooppeja inventoitiin vuoden 2012 syyskesällä. Alueelta ei löydetty

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee 25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi

Lisätiedot

HEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206

HEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206 Luhangan kunta HEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206 11.1.2007 SUUNNITTELUKESKUS OY Luhangan kunta 1 11.1.2007 Luontoselvitys 488- C8206 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT

Lisätiedot

Hämeenlinnan Sampo III asemakaava-alueen luonto- ja ympäristöselvitys

Hämeenlinnan Sampo III asemakaava-alueen luonto- ja ympäristöselvitys Hämeenlinnan Sampo III asemakaava-alueen luonto- ja ympäristöselvitys Heli Jutila Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 11 1 Kuva: Rosmariinipaju (Salix rosmariinifolia) Sampo III:n metsässä. Kannen kuva: Heinä-

Lisätiedot

Osa C ARIMAAN KASVILLISUUSKARTOITUS

Osa C ARIMAAN KASVILLISUUSKARTOITUS Osa C ARIMAAN KASVILLISUUSKARTOITUS Arto Kalpa (2005) Biota BD Someron vesienhoitosuunnitelman 11 järven kasvillisuuskartoitusraportti valmistui keväällä 2005. Osaan C on kerätty kasvillisuuskartoituksesta

Lisätiedot

RAKENNETTAVAN PYÖRÄTIEN LUONTOSELVITYS, LUUMÄKI, TIE 378 VÄLILLÄ PUUKYLÄN TEOLLISUUSALUE-PERÄLÄNRANNAN TIENHAARA

RAKENNETTAVAN PYÖRÄTIEN LUONTOSELVITYS, LUUMÄKI, TIE 378 VÄLILLÄ PUUKYLÄN TEOLLISUUSALUE-PERÄLÄNRANNAN TIENHAARA 16T-1 RAKENNETTAVAN PYÖRÄTIEN LUONTOSELVITYS, LUUMÄKI, TIE 378 VÄLILLÄ PUUKYLÄN TEOLLISUUSALUE-PERÄLÄNRANNAN TIENHAARA Juha Saajoranta 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.Luontoselvityksen toteutus.3 2.Kartoitetun

Lisätiedot

ABK Vapo Oy. Sievin Säilynnevan kasvillisuusselvityksen täydennys

ABK Vapo Oy. Sievin Säilynnevan kasvillisuusselvityksen täydennys 67080456.ABK 22.8.2008 Vapo Oy Sievin Säilynnevan kasvillisuusselvityksen täydennys 9M607155 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 MAASTOTÖIDEN TULOKSET 1 3 SÄILYNEVAN HUOMIONARVOISET ELINYMPÄRISTÖT SEKÄ NIIDEN MERKITYS

Lisätiedot

Killon metsäalueen kasvillisuus ja käävät sekä suojelukriteerien täyttymisen arviointi

Killon metsäalueen kasvillisuus ja käävät sekä suojelukriteerien täyttymisen arviointi Killon metsäalueen kasvillisuus ja käävät sekä suojelukriteerien täyttymisen arviointi Luontopeili 2013 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. TYÖN TOTEUTUS...3 3. KASVILLISUUS...4 3.1. Kangasmetsät...4

Lisätiedot

Hyvinkään Sveitsinpuiston luonnonsuojelualueen kasvillisuuskartoitus ja metsäsuunnitelma 2008

Hyvinkään Sveitsinpuiston luonnonsuojelualueen kasvillisuuskartoitus ja metsäsuunnitelma 2008 Hyvinkään Sveitsinpuiston luonnonsuojelualueen kasvillisuuskartoitus ja metsäsuunnitelma 2008 Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2008 Johdanto... 3 Suunnitteluperiaatteita... 6 Puustorakenteen luonnontilan kehittäminen...

Lisätiedot

Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys

Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys 2015 Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys Petri Parkko 18.9.2015 1 1. Taustoja Ympäristönsuunnittelu Oy on kaavoittamassa Hämeenlinnan (Hauho) Pyhäjärven Halminlahden tilalle

Lisätiedot

KOSKENKORVAN OSAYLEISKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS

KOSKENKORVAN OSAYLEISKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS KOSKENKORVAN OSAYLEISKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS Turkka Korvenpää Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. LUONNONMAANTIETEELLISET JA MAISEMALLISET PIIRTEET 2 3. LUONNONSUOJELULAIN

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Kankaanpään Käpylän asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 43/2009 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Kankaanpään Käpylän asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 43/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Kankaanpään Käpylän asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009 Lohkolla 3 on näyttävä maakelo Suomen Luontotieto Oy 43/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät...

Lisätiedot

NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012

NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012 NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012 Markku Nironen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 12.12.2012 1 JOHDANTO Kangasniemen kirkonkylän pohjoispuolella sijaitsevalle Niirasenlahden ja Salmelantien

Lisätiedot