MAKO-pilotti Yhteistoimintaelimen kokous Maakuntatalo, Kotka

Transkriptio

1 MAKO-pilotti Maakuntaohjelmatyön t kehittäminen i osana aluehallinnon lli uudistamista i t Yhteistoimintaelimen kokous 1 Maakuntatalo, Kotka

2 Taustaa Aluehallinnon uudistus vahvisti maakunnan liittojen asemaa yhteen sovittavana ja kokoavana sekä vetovastuussa olevana aluehallintoviranomaisena. Maakuntaohjelmasta muodostui nykyistä selvemmin sektorisuunnitelmat kokoava ja yhteen sovittava suunnitelma. Maakuntaohjelma ja sen toteuttamis- suunnitelma kytkettiin osaksi valtion keskushallinnon ja alueiden välistä tulosohjausprosessia. Maakuntaohjelmasta ja sen toteuttamissuunnitelmasta tuli viranomaisia enemmän e velvoittava a maakuntakaavan a a tapaan.*

3 taustaa Lääninhallituksille kuuluvia opetusministeriön hallinnonalan EAKR- tehtäviä ja niiden rahoituksesta päättäminen siirtyi maakunnan liitoille. Maakuntaliittojen käyttöön tarkoitetun ohjelmiin sitomattoman maakunnan kehittämisrahan määrän piti hallitusohjelman mukaan kasvaa (Kasvun etumerkki -) Maakunnan liitot velvoitettiin yhteistoimintaan merkittävimmissä strategisissa aluekehitystehtävissä. Maakuntien tuli muodostaa toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaiset yhteistoiminta-alueet. Yhteiset toimielimet tai yhtäpitävät päätökset. Uuden maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman laadinta ja sisältö muuttuivat t merkittävästi. ä ti Uudistus loi alueviranomaisille odotuksia päästä vaikuttamaan aluekehittämisvarojen mitoittamiseen ja kohdentamiseen alueille.

4 MAKO-pilotin tavoitteet Vuosien maakuntaohjelman laadintaprosessin tehostaminen Ohjelman vaikuttavuuden nostaminen Ohjelman keskeisten prioriteettien hankkeiden läpivienti toteuttamissuunnitelmissa Hankkeiden koon ja toteutusalueen kasvattaminen ja vaikuttavuuden parantaminen (mm. pilkkominen työpaketteihin) Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien tuotantorakenne on radikaalisti muuttumassa metsäteollisuuden rakennemuutoksen ja talouskriisin takia. Vaatii elinkeinoelämän ja julkisen hallinnon syvempää yhteistyötä ja laajempia yhteistyöprojekteja yritystoiminnan perusedellytysten parantamiseksi.

5

6 tavoitteet Verkostossa mukana ovat seudulliset kehittämisyhtiöt, 2. asteen ammatillinen koulutus, maakuntien ammattikorkeakoulut, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Helsingin yliopisto, Turun yliopisto ja Teknillinen korkeakoulu ym. Tavoitteena on myös aluehallinnon, kuntien ja keskushallinnon vuoropuhelun syventäminen, talousarvioprosesseihin ihi kytkeminen sekä aluelähtöisyyden lähtöi lisääminen aluekehitystyössä. Aluehallinnon uudistuksen yhteydessä on erinomainen tilaisuus selkeyttää keskushallinnon ja aluehallinnon päätösvaltasuhteita. Projektin avulla luodaan toimiva malli ELY-aluetta vastaavan maakuntien yhteistoiminta-alueen työskentelyyn. Projekti kehittää ja käyttää projektin aikana verkkopohjaista vuorovaikutusmallia mm. SOVA-prosessin kehittämiseksi. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaprosesseja ja sisällön pääteemoja yhdenmukaistetaan. (Aluerakenne 2030 prosessoidaan yhdessä.) Samalla tulisi pyrkiä yhteistyöhön ja synergiahyötyihin mm. tietojärjestelmissä ja hallinnollisissa rutiineissa, esim. maksatuskäytännöissä

7 Kiteytetyt tavoitteet ja avaintoiminnot 1. Yhteistyön kehittäminen, verkostot Keskeisten elpol toimijoiden ja oppilaitosten kontaktointi / 100 tapaamista Toimijoiden strategioiden analysointi, yhteisten kehittämisteemojen synteesi Aktivointi yhteistyöhön, verkottumiseen ja kärkihankekokonaisuuksien valmisteluun Toinen kontaktointikierros kt tiki totsuun t liittyen 2. Maakuntaohjelmaprosessin kehittäminen ja yhteistyö Etelä-Karjala Kymenlaakso Maakuntaohjelmien laatimis- ja vuorovaikutusprosessien sekä sisällön kehittäminen Ohjelmien strategisuuden vahvistaminen huomioiden arvioinnin suositukset Ohjelmat skenaariopohjalle, valmistelun synkronointi keskenään sekä muiden eri tasojen ohjelmien ja strategioiden kanssa Yhteisen osion laatiminen linjauksineen ja kehittämispainotuksineen Yhteisen osion jalostaminen toteuttamissuunnitelmiin tavoitteena maakuntaohjelman jäsentäminen seuraavan kahden vuoden toteuttamista varten Agendan ja toimintamallin a luominen yhteistoimintaelimelle e e

8 kiteytetyt tavoitteet ja avaintoiminnot 3. Maakuntaohjelman vaikuttavuuden parantaminen - Uusi Aluekehityslaki nostaa maakuntaohjelman sitovuudeltaan ja velvoittavuudeltaan samalle tasolle maakuntakaavan kanssa - Molempiin liittyen viranomaisille säädetään kolme velvoitetta: Aluekehityslaki 25 4mom / Maankäyttö- ja rakennuslaki 32 2mom: 1. Otettava huomioon 2. Edistettävä toteuttamista 3. Huolehdittava/katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta toteuttamista. - Lisäksi Aluekehityslain 30 1mom mukainen lausunto ja neuvottelumenettely - Maakuntaohjelman vaikuttavuuden parantaminen Osallistetaan ja sitoutetaan alueelliset toimijat Fokusoidaan linjauksia ja muodostetaan vahva, selkeä ja kiteytetty yhteinen tahtotila Tunnistetaan asiat, jotka voidaan päättää alueen sisällä ja alueelle myönnetyillä varoilla sekä toisaalta ne asiat, jotka vaativat valtion erityisrahoitusta tai muita toimenpiteitä Selkeä tahtotila helpottaa vuorovaikutusta valtion alue- ja keskushallinnon kanssa Viime kädessä neuvottelumenettelyn testaus Ohjelmien rakenteen, luettavuuden ja ulkoasun parantaminen

9 kiteytetyt tavoitteet ja avaintoiminnot 4. Keskeisten, vaikuttavien hankkeiden läpivienti - Maakuntaohjelmat ja totsut toteutetaan käytännössä vaikuttavien hankkeiden ja muiden toimenpiteiden kautta Varmistetaan kärkihankekokonaisuuksien syntyminen, niiden läpivienti toteuttamissuunnitelmissa ja rahoituksen järjestyminen Kasvatetaan yksittäisten hankkeiden kokoa, toteutusaluetta ja vaikuttavuutta Kullekin yhteiselle painotukselle työstetään vähintään yksi laaja (M ), monenkeskinen kaakkois-suomalainen hankekokonaisuus, eli kaikkiaan 5-6 kärkihanketta Lisäksi valmistellaan ja käynnistetään seudullisia, maakunnallisia ja uutena avauksena vähintään yksi kansallinen kärkihanke Monenkeskisten kärkihankkeiden valmistelu ja käsittely mallinnetaan 5. Kuntien, aluehallinnon ja keskushallinnon vuoropuhelun syventäminen - Kunta/seutu, maakunta, yhteistoiminta-alue ja ELY-keskus muodostavat paikallisen ja alueellisen lli tason - Kuntien ja seutujen budjettien ja strategioiden pohjalta, yhteistyössä muiden toimijoiden ja valtion viranomaisten kanssa laaditaan maakuntaohjelmat ja totsut t yhteisine osioineen - ELY:t vastaavat samoin vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä laadittavien strategisten ja toiminnallisten tulostavoiteasiakirjojen tekemisestä

10 kiteytetyt tavoitteet ja avaintoiminnot - ELY-keskukset käyvät TEM:n ja muiden ministeriöiden kanssa strategiset ja toiminnalliset tulossopimusneuvottelut, joihin maakunnalliset liitot osallistuvat - ELY-keskuksista annetun asetuksen 21 3mom mukaan: Tulostavoiteasiakirja perustuu strategia-asiakirjassa asetettuihin yleisiin tavoitteisiin ja päämääriin sekä alueen maakuntaohjelmiin ja niiden toteuttamissuunnitelmiin. Asiakirjassa määritellään keskukselle keskeiset toimintalinjat ja tulostavoitteet, yhteistyökysymykset ja määrärahapuitteet hallinnonaloittain. Lisäksi määritellään valtion kanta maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmien mukaisten hankkeiden toteuttamiseen. - Viimeinen lause luo paineita tulostavoiteasiakirjaan ja toiminnallisiin tulossopimusneuvotteluihin! tt l ihi - TEM:n maakunnallisille liitoille antaman päivätyn ohjeen mukaan vuonna 2010 laadittavalla totsulla on erityisesti kolme käyttötarkoitusta: 1. maakuntaohjelman jäsentäminen toteuttamista varten 2. valtion aluehallintoviranomaisten strategisten tulossopimusten toteutumisen arviointi ja tarvittavien muutosehdotusten tekeminen 3. alueellisten näkemysten tuottaminen ELY/AVI strategia-asiakirjan laadintaa varten

11 kiteytetyt tavoitteet ja avaintoiminnot Eri tasoilla tapahtuva valmistelu l ja suunnittelu pyritään koordinoimaan i yhteen niin, että kunta- ja aluetason toimijoiden tahto saadaan sovitettua yhteen valtion keskushallinnon tahdon kanssa nykyistä paremmin Tämä edellyttää nykyisten tulossopimusneuvottelujen sne ottel kehittämistä tai erillisten valtion keskushallinnon ja maakuntien yhteistoiminta-alueitten välisten neuvottelujen järjestämistä 6. Kansallisten mallien ja uusien avausten luominen ja kommunikointi paikallinen, alueellinen ja valtakunnallinen kommunikointi eri toimijoiden kanssa Ongelmien ja hyvien käytäntöjen analysointi Em. tavoitteiden ja avaintoimintojen pohjalta ideoidaan uusia malleja ja avauksia TEM:lle, VM:lle, ELY-keskuksille ja maakunnallisille liitoille Syntyviä malleja ja avauksia testataan Kaakkois-Suomessa ja ne informoidaan muille toimijoille

12 MAKO-pilottihankkeen tasot 1. Alueellisen tason yhteistyö - kunta/seutu maakunta yhteistoiminta-alue ELY-keskus - budjetit seutuohjelmat ja -strategiat maakuntaohjelmat ja totsut - ELY:n strategia-asiakirjat, strategiset ja toiminnalliset tulossopimukset - seudulliset, maakunnalliset ja yt-alueen kärkihankekokonaisuudet - aluerakenne 2030:n prosessointi 2. Alue vs. TEM / muut ministeriöt - strategiset ja toiminnalliset tulossopimusneuvottelut -alueen tahdon toteutuminen t t / valtion tahto + arviointi i 3. Valmistelun synkronointi - eri tasojen strategioiden, suunnitelmien ja ohjelmien aikataulutus - vuosikellot 4. Uudet avaukset - maakunnan, yt-alueen ja kansalliset kärkihankekokonaisuudet (yhteensovitus OSKE/Tekes) - nimetyille ELY:ille valtakunnalliset vastuut (esim. tuulivoima, metsäteollisuuden uudistaminen, sähköinen asiointi, turvallisuus ) - rakenteellisen muutoksen tukikokeilu -esitys 5. Kansallisten mallien luominen ja kommunikointi

13 Resurssit Kehittämisjohtaja, Kymenlaakson Liitto Vastaa aluekehityslain uudistuessa uusimuotoisen maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman sisällön ja laadintaprosessin kehittämistyöstä ja osallistuu em. ohjelmien laadintaan Huolehtii monenkeskisten hankekokonaisuuksien aikaansaamisesta sekä osallistuu maakuntien yhteisten hankkeiden valmisteluun Kehittämistyötä ohjaa maakuntajohtajien johdolla ohjausryhmä Liittojen ja ELY:jen edustajat, asiantuntijoita työ- ja elinkeinoministeriöstä, i i i iö tä valtiovarainministeriöstä, i i i t iö tä elinkeinoelämän i lä ä järjestöistä sekä alueen kunnista Ohjausryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa Kehittämisjohtaja raportoi ohjausryhmälle ja maakunnan yhteistyöryhmille Laajojen, monenkeskisten hankekokonaisuuksien hallinnointi edellyttää EURA 2007:n kehittämistä (esim. yksi hakemus/yksi viranomaispäätös)

14 MAKO-pilotin välitulokset 9/ Projektista on kulunut ensimmäinen vuosi eli puolet - Alkuvaiheessa on keskitytty kit tt paikallisen ja alueellisen lli tason toimenpiteisiin it i ii - Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelmat sekä niiden yhteiset osiot vuosille on hyväksytty kesäkuussa Totsujen ja niiden yhteisten osioiden laatiminen on pitkällä 1. Yhteistyön kehittäminen, verkostot Kontaktoitu Kaakkois-Suomen neljän seutukunnan keskeiset toimijat Tiedotettu MAKO-pilotista sekä aktivoitu verkostoitumaan ja valmistelemaan koko Kaakkois-Suomen yhteisiä kärkihankkeita Toimijoiden strategiset linjaukset on analysoitu ja muodostettu kokonaiskuva Kaakkois-Suomen yhteisistä painopisteistä Tavattu keskeisiä muiden maakuntien ja valtakunnallisia toimijoita Kaikkiaan 113 erillistä tapaamista järjestetty kesäkuun loppuun mennessä Uusia verkostoja on alkanut syntyä kärkihankkeiden ympärille

15 Kaakkois-Suomelle yhteinen suunta

16 MAKO-pilotin välitulokset 9/ Maakuntaohjelmaprosessin kehittäminen ja yhteistyö Etelä-Karjala Kymenlaakso Maakuntaohjelmien ja totsujen laatimisprosessit on viety läpi toimijoilta saadun palautteen perusteella hyvin ja niissä näkyy uusi ote ja innostus Ohjelmat on synkronoitu kuntien, seutujen ja oppilaitosten sekä muiden keskeisten toimijoiden strategioiden kanssa. Strategisuutta on kehitetty mm. ottamalla alkuvaiheessa Kymenlaakson käyttöön skenaariotarkastelu. EVA:n globaalit skenaariot on fokusoitu ja lokalisoitu Kaakkois-Suomeen Vuorovaikutusprosessia on kehitetty ja saatu ensimmäisen kerran aikaan ohjelman ja totsun yhteinen osio kehittämispainotuksineen ja hankkeineen Tekeillä on tiivistelmät esitemuotoon Yhteistoimintaelimeen liittyvät päätökset on Kymenlaaksossa tehty ja Etelä-Karjalassa tekeillä, epävirallinen kokous Yhteistä agendaa valmisteltu

17 KYMENLAAKSON SKENAARIOT 2020

18

19 Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteistoiminta Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteistoiminta-alue = Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ELYk k k alue pitkäjänteisen kehittämisen kannalta merkittävät, keskeisiin suunnitelmiin sisältyvät ja koko aluetta koskevat asiat etenkin maakuntaohjelmien ja totsujen yhteiset tavoitteet ja linjaukset muut jäsenkuntien delegoimat asiat Yhteistoimintaelin ainoana Suomessa yhteistoimintasopimus = 8 jäsentä Vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti kokoontuu n. 2 kertaa vuodessa Rakennemuutoksesta rakenteelliseen muutokseen

20 MAKO-pilotin välitulokset 9/ Maakuntaohjelman vaikuttavuuden parantaminen Vaikuttavuutta vahvistettu osallistamalla ja sitouttamalla paikalliset ja alueelliset lli toimijat ij t ohjelmatyöhön sekä fokusoimalla voimakkaasti linjauksia. Kaikki keskeiset toimijat on kontaktoitu. Maakuntien päättäjät ja toimijat ovat antaneet lausunnoissaan ja kommenteissaan ohjelmista hyvän palautteen. Kymenlaaksolle ja Etelä-Karjalalle on priorisoitu kuusi yhteisteistä painopistettä. Lisäksi Kymenlaakson on nimennyt kaksi ja Etelä-Karjala yhden maakunnallisen painopistealueen. Painopistealueisiin keskitetään 2/3 kaikesta kehittämisrahoituksesta Totsujen laadinnan yhteydessä tunnistetaan asiat, jotka voidaan päättää alueen sisällä ja alueelle myönnetyillä varoilla sekä toisaalta ne asiat, jotka vaativat valtion erityisrahoitusta tai muita toimenpiteitä, TEM 3 tasoa Maakuntakaavan asema muodostui ajan kanssa ja tapausten pohjalta. Samoin maakuntaohjelman asemaa voidaan testata Aluekehityslain 30 1mom mukaisella menettelyllä Rakennetta, ulkoasua ja luettavuutta on parannettu, tiivistelmät tekeillä Velvoittavuus ja vaikuttavuus tulevat esiin 4-5 vuoden aikavälillä

21 Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteiset t linjaukset/teemat t metsäklusterin uudistaminen puhtaan energia- ja ympäristöteknologian kehittäminen ICT-liiketoiminnan ja sisältötuotannon kehittäminen logistiikan ja infrastruktuurin vahvistaminen Venäjä-yhteistyön vahvistaminen osaamis- ja koulutusrakenteiden uudistaminen Kärkihankkeisiin kohdennetaan 2/3 kehittämis- rahoituksesta eli 105 M sekä kolminkertainen määrä yksityistä ja kuntarahoitusta. (Kaakkois-Suomeen kohdistuu EU-kaudella arviolta (Kaakkois Suomeen kohdistuu EU kaudella arviolta 210 M valtion ja EU:n rahoitusta, josta oli sidottu 10/09 n. 25 % ja jäljellä on n. 158 M )

22 yhteiset linjaukset/teemat - Lisäksi etenkin Etelä-Karjalassa panostetaan matkailuun ja Kymenlaaksossa taas palveluihin yleisesti sekä turvallisuusalaan, jossa Kaakkois-Suomessa on useita toimijoita ja monipuolista osaamista. puolustusvoimat rajavartiolaitos tulli poliisi meri-, rautatie- ja maantieturvallisuus Alueellistaminen, ELY:n resursointi väyläasioissa Rakenteellisen muutoksen tuki esitys TEM:lle

23 23

24

25

26

27 MAKO-pilotin välitulokset 9/ Keskeisten, vaikuttavien hankkeiden läpivienti Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteistoiminta-alueella on MAKO-pilotin aikana ja ansiosta saanut rahoituksen ja käynnistynyt neljä laajaa monenkeskistä kärkihanketta, jotka toteuttavat yhteisiä painopisteitä 1. Biotuli-hanke uudistaa metsäklusteria 2. KAVO on puhtaan energia- ja ympäristöteknologian kärkihanke 3. Keksi-hankkeella kehitetään neljälle sairaanhoitopiirille yhteistä sähköistä palvelujärjestelmää 4. Green Campus-hankkeessa konvergoidaan metsäklusterin yritysten y osaamista uusiutuviin ja puhtaisiin energialähteisiin Käynnistynyt on myös ammattikorkeakouluverkoston rakenteelliseen uudistukseen liittyvä selvitys Kaikki neljä kärkihanketta ovat generoineet alueelle uutta ja korvamerkitsemätöntä rahoitusta Uuden toimintamallin ja parantuneen yhteistyön tuomat pikavoitot antavat toimijoille uskoa siihen, että ollaan oikealla tiellä Hankkeissa on mukana toimijoita myös alueen ulkopuolelta, hankkeiden koko, toteutusalue ja vaikuttavuus on alkanut kasvaa Totsuun liittyen on listattu em. lisäksi seitsemän uutta kärkihankeideaa Lisäksi on valmisteltu ja käynnistetty lukuisia seutujen ja maakuntien kärkihankkeita sekä ENPI-haussa Venäjä-hankkeita Monenkeskisten kärkihankkeiden valmistelua ja käsittelyä on mallinnettu

28 MONENKESKISET HANKEKOKONAISUUDET H1 H5 H2 H6 H3 H7 H5 H2 H6 H3 H7 H2 H3 H4 H5 H6 H4 H8 H1 H1 H5 H1 H1 H2 H6 H3 H7 H1 H4 H5 H8 H2 H6 H3 H7 H4 H5 H1 H2 H8 H4 H5 H3 H5 H6 H6 H3 H7 H4 H8 H8 H1 H4 H2 H2 H6 H3 H7 H4 H8

29 KYMENLAAKSON TOTEUTTAMISSUUNNITELMA PROJEKTIN TIEDOT Projektin nimi Hakija Ohjelmayhteys Lyhyt kuvaus projektista (tavoitteet ja käytännön toimenpiteet) Projektin yhteys maakuntaohjelmaan sekä Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan yhteisiin teemoihin yritystoiminnan kehittäminen osaamisen kehittäminen puhdas energia ja ympäristöteknologia (KL+EK) metsäteollisuusklusterin tuotantorakenteen uudistaminen (KL+EK) aluerakenne, infrastruktuuri ja ympäristö vetovoimainen Kymenlaakso sisällöntuotannon ja ICT-liiketoiminnan kehittäminen (KL+EK) Venäjä-toiminnot (KL+EK) logistiikka ja Infrastuktuuri (KL+EK) osaamis- ja koulutusrakenteet (KL+EK) Projektin muut strategiset yhteydet kansallinen klusteriohjelma: aiemmin toteutetut projektit: muu, mikä? turvallisuus (KL) palvelut (KL) Arvioidut tulokset ja vaikutukset projektin päätyttyä Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Toteutusaika Toteutusalue Yhteydet/ lisätiedot Pvm kunta seutu maakunta yhteistoiminta-alue (KL+EK) maakuntien yhteinen kansallinen kärkihanke kansainvälinen

30 Case Kaakosta Voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Kartoitetaan alueen yritysten y tuulivoima- ja bioenergia-alan osaaminen ja luodaan verkosto, jota täydennetään uusilla ja etabloituvilla yrityksillä Nopeutetaan innovaatioprosesseja hyödyntämällä yliopistojen, korkeakoulujen ja osaamiskeskusohjelmien tutkimus- ja kehityskohteet ja hankkeet yrityksiin Kasvavan tuotannon myötä synnytetään uusia innovaatioita ja businessmalleja. Valjastetaan kansalliset ja kv-verkostot tukemaan yritysten vientiä Vältetään päällekkäisyydet, seuduilla omat vahvuudet ja roolit / Työpaketit Tavoitteena rakentaa Kaakkois-Suomeen uusi teollinen tukijalka, tuulivoiman ja bioenergian osaamiskeskittymä, klusteri, joka synnyttää johtavaa tuotantoteknologiaa Cluster Activation / Management - Hallinnoija Cursor Oy, osa- toteuttajat Kouvola Innovation, Lappeenranta Innovation, Imatran Seudun Kehitysyhtiö - Kokonaisbudjetti Rahoitus EAKR reservi - Toteutusaika

31 - offshore - arktinen teknologia -VTT -LTY, Koske -KyAMK -T&K turbiini -DI, INS -ammatillinen koulutus -jatkokoulutus -uudelleenkoulutus -lasikuidut (AG) -hartsit - pre-preg -laboratoriopalvelut TKI Osaaminen Siivet -betoni -teräs -hybridi Tornit Tuulivoimaloiden valmistaja Osakokoon panot Tuotantopalvelut Logistiikka -generaattorit - sähkökäytöt - kuoret - teräshäkki -muut osakokoonpanot - laadunvarmistus -kunnossapito -maalaus -testaus -kuljetusalustat - pakkaus -HR -työterveys vartiointi -siivous -ravinto etc Out Bound Logistiikka -yhteinen logistiikka-osasto -erikoistunut i t satama - sataman sisäiset kuljetukset Asennus Projektikehitys Tuulienergia In Bound Logistiikka -logistiikka keskus -tullivarasto - sataman sisäiset kuljetukset -perustukset -nostokalusto -kuljetusyritykset -pystytykset 31 -mittaukset -lupa-asiat -ympäristövaikutukset -konsultointi -serfikaatit Huolto- ja käyttöpalvelut l t -O&M - puistonhoito Energian- Tuottajat t -omistus - rahoitus

32 Seudullisesta hankkeesta kansalliseksi klusteriksi Cursor Kaakosta Voimaa Kansallinen ohjelma Seudullinen kehittäminen Suurten ja raskaiden kappaleiden valmistuksen keskittymä Kotka-Hamina Satamat, konepajat, projektitoiminta Lappeenranta Sähkökäytöt, LUT Kouvola Suunnittelutoimistot, Imatra Kuituosaaminen Tavoitteena suomalaisen osaamisen kehittäminen kansavälisesti johtavaan asemaan KV-yhteistyö esim. offshore AEE 32

33 PILOTTI--CASE KAVO PILOTTI H1 H5 H2 H6 H3 H7 H5 H2 H6 H3 H7 H2 H3 H4 H5 H6 H4 H8 H1 H1 H5 H1 H1 H2 H6 H3 H7 H1 H4 H5 H8 H2 H6 H3 H7 H4 H5 H1 H2 H8 H4 H5 H3 H5 H6 H6 H3 H7 H4 H8 H8 H1 H4 H2 H2 H6 H3 H7 H4 H8

34 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kuulumisia 4/09

35 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kuulumisia 4/09

36 BIOTULI Biojalostamon uudet tuotteet ja liiketoimintamallit Liittyy hakemukseen kansallisesta varauksesta äkillisiin rakennemuutostilanteisiin Kouvola

37 Keksi hanke Kansalainen Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjänä MEDI-IT OY Yhteishanke: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Itä-Savon sairaanhoitopiiri Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

38 Hankekuvaus Kuvaus: KEKSI-hanke on Kymenlaakson sairaanhoitopiirin, Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveys-piirin, Itä-Savon sairaanhoitopiirin, Etelä-Savon sairaanhoitopiirin sekä Medi-IT Oy:n yhteishanke Keskiössä yhtenäiset alueelliset palveluprosessit ja yhteistyömallit, jotka mahdollistavat maakunnallisten piirija organisaatiorajat ylittävien hoitokokonaisuuksien hallinnan, terveydenhuollon rakenteiden ja prosessien uudistamisen sekä laadun parantamisen Laajuus: Alueellinen ja Maakunnallinen Yhteistyökumppanit: Itä-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, Kymenlaakson sairaanhoitopiiri ja Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri Alueen kunnat ja kaupungit Kolmannet osapuolet, yksityiset toimijat Hankkeen tavoitteet: Kansalaisen sähköisten palveluiden, valinnanmahdollisuuksien parantaminen ja omatoimisuuden lisääminen Sähköiset palvelut kiinteäksi osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon päivittäistä toimintaa Rakentaa yhteinen tulevaisuuden asiointikanava ja palvelujärjestelmä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaille ja ammattilaisille Palveluntuottajien välisen yhteistoiminnan lisääminen Hyvis.fi kansalaisportaali laajennetaan kaikkien piirien alueelliseksi hyvinvoinnin ikkunaksi Kansallisten hankkeiden, kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tukeminen Relaatiot: Piirikohtaiset hankkeet, SADe-ohjelma, Kanta palvelut ja muut kansalliset hankkeet Kesto:

39 GREEN CAMPUS Kaakkois-Suomesta uusiutuvien energioiden osaamiskeskittymä Kouvola

40 VIITEKEHYS: UUSIUTUVIEN ENERGIOIDEN OSAAMIS JA YRITYSVERKOSTOT KAVO hanke PROTOPAJAT ja YRITYSTEN TEKNOLOGIOIDEN TESTAUS BioSampo ja Biohybridi hankkeet, KSAO uusiutuvat energiat ja sivuvirrat WP 1 LIIKETOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN (vastuutaho LUT) -asiakasarvoketjujen rakentaminen WP 3 OPPIMATERIAALIN TUOTTAMINEN (Cursor) -uusiutuvat energiat tutuiksi eri viiteryhmille WP 4 KOORDINOINTI MARKKINOINTI KANSAINVÄLISTYMI NEN (Kinno) WP 2A TÄYDENNYSKOULUTUS (Kinno) - koulutustarjonnan yrityspaketit yhteistyössä KSAO, KYAMK ja LUT - opinnäytetöiden kauppapaikka WP 2B MUUNTOKOULUTUS(LUT) - Metsäteollisuuden osaajasta tulevaisuuden asiantuntujaksi

41 Tausta: BIO hankkeiden vaiheistus Bio yrityspuisto y - Yrityshautomo - Yrityspuiston profilointi/markkinointi KAVO Green Campus - Uusiutuvien energiamuotojen koulutus ja tutkimustki - Liiketoimintamallien kehittäminen - Yritysverkostojen luominen bioenergia/tuulivoimai i ke otointi Tuli hank mus ja pilo BioT - Tutkim Kaakkois Suomi Suomi Kansainvälistyminen

42 MAKO-pilotin välitulokset 9/ Kuntien, aluehallinnon ja keskushallinnon vuoropuhelun syventäminen Perehdytty eri hallinnon tasojen väliseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Valmistelun ja suunnittelun synkronointi on todettu erittäin haasteelliseksi. Osallistuttu mm. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen strategiaryhmään ja sen strategiseen tulosneuvotteluun TEM:ssä, Alueiden kehittämisen neuvottelukunnan jaoston ja ALKU seurantaryhmän kokouksiin ja tavattu useita TEM:n ja VM:n edustajia Osallistuttu projektin alussa ja puolivälissä maakuntajohtajien kuukausikokouksiin, joissa annettu raportit Oltu vuorovaikutuksessa Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan lisäksi Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan maakuntaohjelmien valmistelusta vastaavien kanssa Kartoitettu eri tahojen projektille asettamia tavoitteita Jatkossa keskitytään yhtäältä peruskuntiin sekä toisaalta valtion keskushallinnon ja alueen väliseen vuoropuheluun mm. toiminnallisten tulossopimusneuvotteluiden yhteydessä Hankkeiden jakaminen TEM:n 3:een kategoriaan sekä maakuntaohjelmien ja ELY-keskusten tulostavoiteasiakirjojen välinen suhde mallinnetaan

43 ELY:n strategia vs. maakuntaohjelma ELY:n tulee edistää maakuntaohjelman toteutumista ja toteuttaa kansallista politiikkaa alueellaan Maakuntaohjelma vastaa kysymykseen mitä Huom! Maakuntaohjelma ei ole maakuntaliiton ohjelma, vaan alueen toimijoiden yhteinen tahtotila ELY:n strateginen t ja toiminnallinen i tulostavoiteasiakirja t i vastaavat t kysymykseen miten budjetit ja rahoitusohjelmat kuten EAKR, ESR, ENPI, INTERREG vastaavat kysymykseen millä, KOKO tukee kärkihankevalmistelua ELY:n strategisen tulostavoiteasiakirjan tulee muodostua 1. ELYalueen ELY-alueen maakuntaohjelmista 2. kansallisesta politiikasta (VN:n valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet, hallinnonalueittaiset aluestrategiat, erityisohjelmat ja substanssistrategiat ) 3. maakuntaohjelmien ja kansallisen politiikan yhteensovituksesta Mihin vedetään raja maakuntaohjelmassa/totsussa priorisoituun hankelistaan! Kansalliset koordinointivastuut, esim. Kaakkois-Suomi/tuulivoima MYR:ien ja ELY:n neuvottelukuntien yhdistäminen?

44 ELY:N STRATEGIA VS. MAAKUNTAOHJELMA ELY:n strateginen tulostavoiteasiakirja T t tt kansallista Toteuttaa k lli t pol.l alueella l ll Edistää maakuntaohjelman toteuttamista (Reaktiivisuus / proaktiivisuus?) Miten te MaakuntaMaakuntaohjelma + TOTSU j Mitä MaakuntaMaakuntaohjelma o je a + TOTSU O SU Mitä H1 H5 H2 H6 H3 H7 H4 H8 Millä Millä Etelä--Suomen Etelä EAKR ja ESR,, ENPI,, INTERREG YM. OSKE KOKO/hankev.. KOKO/hankev TulosohjausTulosohjausprosessi H1 H2 H3 H4 H5 H6 Millä Millä Etelä--Suomen Etelä EAKR ja ESR,, ENPI,, INTERREG YM. OSKE KOKO/hankev.. KOKO/hankev H1 H5 H2 H6 H3 H7 H4 H8

45 Maakuntaohjelman ja ELY:n tulostavoiteasiakirjojen suhde TEM ja muut ELY:jen yhteinen ministeriöt strategia-asiakirja Maakunta- ohjelma yhteinen osio Kunnat, yritykset, y yhteisöt, oppilaitokset ELY:n strateginen tulostavoiteasiakirja ELY:n toiminnalliset tulostavoiteasiakirjat n. 10 kpl max. 6 TOTSU yhteinen osio asetus ELY keskuksista 21 3 mom. määritetään valtion kanta maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmien mukaisten hankkeiden toteuttamiseen

46 MAKO-pilotin välitulokset 9/ Kansallisten mallien ja uusien avausten luominen ja kommunikointi i Paikallinen, alueellinen ja valtakunnallinen eri toimijoiden kommunikointi kuvattu edellä Esiin noussut hyviä käytäntöjä sekä vallitsevia ia ongelmia, joita on analysoitu Uusina avauksina ja malleina on esitetty mm. Rakenteellisen muutoksen tuki kokeilun toteuttamista Kaakkois-Suomessa. Se olisi Kainuun malliin rinnastettava uuden alue- ja elinkeinopolitiikan kokeilu Monenkeskisten kärkihankkeiden muodostaminen on alustavasti mallinnettu Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelmiin on tehty ensimmäisen kerran yhteinen osio TEM:lle esitetään, että ELY-keskuksille annettaisiin kansalliset vastuut esim. metsäklusterin uudistamiseen, tuulivoimaklusterin muodostamiseen, turvallisuuteen ja sähköiseen asiointiin liittyen Hankkeiden jakamista TEM:n 3:een kategoriaan sekä maakunta- ohjelmien ja ELY-keskusten tulostavoiteasiakirjojen välistä suhdetta mallinnetaan parhaillaan.

47 Rakenteellisen muutoksen tuki Esitys kokeilun k toteuttamisesta t tt t Kaakkois-Suomessa MAKO-pilotti 47

48 PERUSKYSYMYKSIÄ??? Ketä/keitä varten ja miksi maakuntaohjelma/totsu tehdään? Mihin niillä pyritään vaikuttamaan? Pitääkö strategisia ja toiminnallisia tulossopimusneuvotteluja kehittää vai järjestää yhteistoiminta-alueittain maakuntaohjelmista ja totsuista omat neuvottelut TEM:n ja muiden ministeriöiden kanssa? Jos ei omia neuvotteluja, niin miten käsitellään asiat, joita ei oteta esille tulossopimusneuvotteluissa? Miten TEM:n ohjausprosesseja j tulisi kehittää? Miten määritellään valtion kanta totsujen mukaisten hankkeiden toteuttamiseen? Tulisiko maakuntaohjelman/totsun aikataulua muuttaa (valmistuminen jo talvella), jotta voitaisiin vaikuttaa valtion talousarvioon? Miten alueviranomaiset pääsisivät paremmin vaikuttamaan aluekehittämisvarojen mitoittamiseen ja kohdentamiseen seuduille?