MATKAILUN KOULUTUSOHJELMA Restonomi (AMK)

Transkriptio

1 OPETUSSUUNNITELMA /17 MATKAILUN KOULUTUSOHJELMA Restonomi (AMK) OPETUSSUUNNITELMA Opintojen laajuus 210 op Opintojen kestoaika Hyväksytty Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallituksessa

2 OPETUSSUUNNITELMA /17 JOHDANTO OPETUSSUUNNITELMATYÖN PERUSTEET KOULUTUKSEN SUUNNITTELU JA VASTUUHENKILÖT KOULUTUSOHJELMAN OSAAMISTAVOITE Koulutusohjelman osaamisen rakentuminen opiskelun aikana Joustavat toteuttamistavat Koulutusohjelman työelämäyhteydet T&K&I:n ja opetuksen integrointi Yrittäjyys koulutusohjelmassa Kansainvälisyys koulutusohjelmassa OSAAMISEN KEHITTYMISEN ARVIOINTI AIEMMIN OPITUN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN KOULUTUSOHJELMASSA...16

3 OPETUSSUUNNITELMA /17 JOHDANTO Jyväskylän ammattikorkeakoulu on ottanut käyttöön osaamis- ja oppimisperustaisen opetussuunnitelman koulutusohjelmissaan. Keskiössä on opiskelijan oppimisprosessi. Osaamisen kehittymistä koulutuksen aikana tukevat tiiviisti opintojen ohjaus ja osaamisen kehittymisen arviointi. Painopistealueina koulutuksen toteuttamisessa ovat joustavuuden kehittäminen, opetuksen ja T&K - hankkeiden yhteyden tiivistäminen, yrittäjyyden kehittäminen ja kansainvälisyys. Tähän koulutusohjelman kuvaukseen on koottu opetussuunnitelmatyön perusteet, koulutusohjelman opetussuunnitelman kehittämisprosessi ja vastuuhenkilöt sekä kuvaus koulutusohjelman tuottaman osaamisen kehittymisestä. 1 OPETUSSUUNNITELMATYÖN PERUSTEET Tutkintoon johtavan koulutuksen perusteina ovat ammattikorkeakoululainsäädännön mukainen koulutuksen perustehtävä, Bolognan julistus, European Qualification Framework, hallitusohjelma, Opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma sekä koulutustarpeiden alueellinen ennakointi mm. Toimivat työmarkkinat ohjelman mukaan. Opetussuunnitelmatyön lähtökohtana Jyväskylän ammattikorkeakoulussa käytetään European Qualification Framework (EQF) mukaisia osaamisen tasokuvauksia sekä Tutkintojen ja muun osaamisen kansallisen viitekehyksen (OPM 2009:24) esityksiä. Viimeksi mainitun mukaan jokainen ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut Hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet oman alansa tiedot, joihin liittyy teorioiden, keskeisten käsitteiden, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen. Ymmärtää ammatillisten tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen kattavuuden ja rajat. Hallitsee edistyneet taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa, kykyä soveltaa ja kykyä luoviin ratkaisuihin, joita vaaditaan erikoistuneella ammatti-, tieteen- tai taiteenalalla monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi. Kykenee johtamaan monimutkaisia ammatillisia toimia tai hankkeita tai kykenee työskentelemään itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä. Kykenee päätöksentekoon ennakoimattomissa toimintaympäristöissä. Omaa perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä. Kykenee vastaamaan oman osaamisensa arvioinnin ja kehittämisen lisäksi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien kehityksestä. Omaa valmiuden jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä riittävästi suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee itsenäiseen kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.

4 OPETUSSUUNNITELMA /17 EQF mahdollistaa elinikäisen oppimisen ja tutkintorakenteiden joustavuuden Euroopan korkeakoulualueella. Elinikäisen oppimisen tukemiseksi yhteistyötä tiivistetään eri koulutusasteiden välillä ottamalla opetussuunnitelmissa huomioon edellisellä koulutusasteella saavutettu osaamisen taso. Ammattikorkeakoulututkinnon osaamista vastaava taso on 6 ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamista vastaava taso on 7 (ks. taulukko 1). TAULUKKO 1. Ammattikorkeakoulututkinnon osaamistason kuvaus Euroopan korkeakoulu-alueella (Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen pohjalta) Taso 6 Bachelor taso Keskeiset oppimistulokset Tiedot Taidot Pätevyydet Hyvät oman koulutus tai ammattialan tiedot, joihin liittyy kyky teoreettisen tiedon ja periaatteiden kriittiseen tarkasteluun. Hyvää perehtyneisyyttä ja innovatiivisuutta osoittavat taidot, joita vaaditaan oman työtai opintoalan monimutkaisten ja ennakoimattomien ongelmien ratkaisussa. Kyky vastata monimutkaisista teknisistä tai ammatillisista tehtävistä tai projekteista ennakoimattomissa työ- tai opintoympäristöissä. Vastuun ottaminen yksilöiden ja ryhmien ammatillisen kehittymisen johtamisesta. Koulutuksen linjauksessa otetaan huomioon Jyväskylän ammattikorkeakoulun strategian mukaiset valinnat, soveltuvin osin yksikön pedagoginen toimintasuunnitelma, työelämän ja alueen kehittämistä koskevat linjaukset ja laadunvarmistusjärjestelmän mukaiset toiminnot. Koulutuksen kehittäminen tapahtuu toiminnanohjausjärjestelmän mukaisesti. Opetussuunnitelmatyön perusteista on erillinen opetussuunnitelmaohjeistus (hyväksytty , lopullinen versio ).

5 OPETUSSUUNNITELMA /17 2 KOULUTUKSEN SUUNNITTELU JA VASTUUHENKILÖT Koulutusohjelman suunnittelutyössä on huomioitu: 1) kansainväliset laatuvaatimukset 2) kansalliset koulutuksen kehittämisen linjaukset 3) aluekehitystyön painopisteet 4) ammattikorkeakoulukoulutuksen yleiset pätevyyskuvaukset (ARENEN kuvaukset) 5) soveltuvin osin kansallisen tutkintojen viitekehyksen pätevyyskuvauksien esitykset (ARENEN NQF-työryhmän tulokset) Matkailun koulutusohjelman tavoitteet ja sisällöt ovat muokkautuneet jatkuvassa vuorovaikutuksessa alueellisen matkailuklusterin yritysten ja organisaatioiden kanssa. Opetussuunnitelmatyö pohjautuu jatkuvan ennakoinnin, koulutusohjelmien arvioinnin, laajan tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä kansallisten ja kansainvälisten verkostojen tuottamaan tietoon. Tärkeimmät dokumentit kohdassa 1 mainittujen lisäksi ovat: Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 & toimenpideohjelma vuosille Keski-Suomen matkailustrategia ( ) Toiminta Matkailun verkosto-osaamiskeskuksen solmukohtana ( ) ja Matkailun ja elämystuotannon klusterin liitännäisjäsenenä ( ) Palvelut kohti palvelujen tulevaisuutta Matka2020: matkailukoulutuksen määrällinen ja laadullinen ennakointi Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan pedagoginen toimintasuunnitelma Matkailun koulutusohjelman ristiinarviointi Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden yleiset kompetenssit Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit. Marataverkosto Rönnqvist, J. (2005) Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailun koulutusohjelmasta valmistuneiden työllistyminen. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan kaikkien koulutusohjelmien pohjana on vuosien strategiatyö, jossa tehtiin alan asemaan, koulutukseen, T&K&I-työhön ja muuhun toimintaan liittyvät linjaukset (Maratavisio 2015, 4/2007). Visiossa koulutusala linjataan toimialojensa pk-palveluyritysten kehittäjäkumppaniksi, mikä tarkoittaa pk-kokoluokkaa olevia palveluyrityksiä tai suurten palveluyritysten ja - organisaatioiden yksittäisiä toimipisteitä. Näistä kaikista käytetään tässä opetussuunnitelmassa käsitettä pkpalveluyritys. Työelämän edustajista koostuva Marata-klubi on ollut mukana Maratavisio 2015-työssä, jossa tehtiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun restonomi (AMK)-tutkinnon linjaukset. Haastattelemalla avainhenkilöitä on selvitetty eri toimialojen näkemyksiä restonomin ammattitaitotavoitteista ja opetussuunnitelman rakenteesta. Työelämän edustajia on osallistunut osaamistavoitteita täsmentävään työpajaan. Hanketyön kautta kerätään työelämältä jatkuvasti osaamiseen liittyvää palau-

6 OPETUSSUUNNITELMA /17 tetta. Opetussuunnitelmaluonnos on ollut Marata-klubin arvioitavana. Ohjelmalla on laajat kansainväliset yhteistyöverkostot ja sitä kautta saatua tietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä. Yhteistyö toimialojen työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa on tiivistä sekä koulutuksessa että T&K&I -toiminnassa. Syksyllä 2009 työelämälle tehdyssä kyselyssä pyydettiin arviota yleisistä pätevyyksistä sekä restonomitutkinnon ammatillisen erityisosaamisen pätevyyksistä. Opiskelijat ovat osallistuneet Matkailun koulutusohjelman arviointityöhön, Maratavisio2015- työhön, Maratan pedagogisen toimintasuunnitelman laatimiseen sekä osaamistavoitteita täsmentävään työpajatyöskentelyyn. Opetussuunnitelman ja oppimisprosessin suunnittelu on edennyt prosessina, jossa osaamistavoitteita, sisältöä ja oppimisprosessia on suunniteltu rinnakkain. Suunnittelun pohjatyön teki ydinryhmä, johon kuuluivat koulutuspäällikkö, yliopettajat, tutorkoordinaattori, liiketalouden ja tutkimusopintojen asiantuntijat sekä suunnittelija. Opettajat ja muu henkilöstö arvioivat organisoidusti säännöllisin välein ydinryhmän suunnitelmia. Opintojaksojen suunnittelu toteutettiin eri asiantuntijaryhmissä, joka mahdollisti kaikkien Matkailun koulutusohjelman oppimisprosessissa mukanaolevien toimijoiden osallistumisen suunnitteluun. Koulutusohjelman suunnittelun lähtökohtana on opiskelijan oppimisprosessin tukeminen, joka on huomioitu osaamisalueiden suunnittelussa ja arvioinnin rakentamisessa. Koulutusohjelman suunnittelun ja oppimisprosessin suunnittelun vastuuhenkilö on koulutuspäällikkö Hilkka Partanen, p Opiskelijaryhmälle nimetään opintojen alkuun mennessä opiskelijan ohjauksesta ja käytännön asioista vastaava opettajatutor ja vertaistutor. 3 KOULUTUSOHJELMAN OSAAMISTAVOITE Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden yleiset pätevyydet ja työelämävalmiudet Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ovat seuraavat (ARENE): 1 Itsensä kehittäminen 2 Eettinen osaaminen 3 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen 4 Kehittämistoiminnan osaaminen 5 Organisaatio- ja yhteiskuntaosaaminen 6 Kansainvälisyysosaaminen 7 Yrittäjyysosaaminen Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelman osaamistavoitteet perustuvat ammattikorkeakoulun ja koulutusohjelman osaamistavoitteisiin Työelämän osaamistarveanalyysien perusteella Matkailun koulutusohjelman osaamistavoite on kiteytetty seuraavasti:

7 OPETUSSUUNNITELMA /17 Restonomi ( AMK) Matkailun koulutusohjelma hallitsee matkailun liiketoimintaprosessien kokonaisuuden ja osaa asemoida matkailuyrityksen sekä kansallisilla että kansainvälisillä markkinoilla osaa rakentaa, johtaa ja kehittää asiakaslähtöisiä, innovatiivisia ja kustannustehokkaita elämyspalveluja, palvelujärjestelmiä ja palveluketjuja osaa johtaa ja kehittää vastuullista palveluliiketoimintaa matkailuyrityksen strategisten tavoitteiden mukaisesti sekä rakentaa tavoitteellisia verkostoja osaa yhteistyössä henkilöstön kanssa palvelumuotoilun keinoin luoda yritykseen toimintaympäristön, joka tuottaa hyvinvointia asiakkaille, henkilöstölle, itselle ja yritykselle sekä mahdollistaa työyhteisön innovatiivisuuden ja osaamisen hyödyntämisen osaa toiminnassaan hyödyntää tutkimus- ja ennakointitietoa sekä tuottaa uutta tutkimustietoa osaa hyödyntää olemassa olevaa ja olla mukana kehittämässä uutta tarkoituksenmukaista teknologiaa sekä muita työkaluja toimii yrittäjämäisesti ja näkee yrittäjyyden itsensä työllistämisen vaihtoehtona on viestintä- ja vuorovaikutustaitoinen matkailunyritysten monialaisissa ja monikulttuurisissa kansainvälisissä toimintaympäristöissä osaa johtaa monikulttuurista henkilöstöä ja käyttää monikulttuurisuutta kehittämisen voimavarana matkailuyritysten kansainvälistämisessä ymmärtää työyhteisön elinikäisen oppimisen merkityksen osaamisintensiivisen matkailuyrityksen kehittämisessä Matkailun muutosta ja tulevaisuuden osaamistarpeita on kuvattu laajasti Maratavisio 2015:ssa ja Maratan pedagogisessa toimintasuunnitelmassa, 4/2007. Palvelujen osuus työllisyydestä on Suomessa tällä hetkellä alle OECD-maiden keskiarvon ja yksityinen palvelusektori on kehittyneiden maiden pienimpiä. Kysynnän kasvaessa palvelujen ennustetaan kuitenkin vastaavan tulevaisuudessa yhä merkittävämmässä määrin uusista työpaikoista ja talouskasvusta. Monet kasvuyrityksistä toimivat palvelualoilla. Julkinen ja yksityinen yhteistyö laajenee ja monipuolistuu luoden uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Palvelusektorin toimialojen rajapinnoille muodostuu uudenlaisia osaamisklustereita, jotka sekä edellyttävät että mahdollistavat uudenlaisten palvelujen kehittymistä. Globalisaation myötä myös Suomen markkinoille tulee enemmän kansainvälisiä palveluyrityksiä ja suomalaiset yritykset kasvattavat omia kansainvälisiä markkinoita. Pk -palveluyritysten verkostoituminen ja uusien osaamisintensiivisten konseptien kehitystyö on välttämätöntä matkailussa. Palvelualojen toimintaympäristön muutosvaateet on tunnistettavissa myös matkailussa. Palvelujen globaali kysynnän kasvu sekä matkailijoiden korkeat ja yksilölliset laatuodotukset ovat keskeisiä vaurastumiseen liittyviä trendejä. Lisääntyviin ja monimuotoistuviin odotuksiin ja tarpeisiin ei kyetä vastaamaan nykyisillä matkailupalveluilla. On kehitettävä matkailuyritysten tuottavuutta, lisättävä palvelutarjontaa sekä ennen muuta siirryttävä palvelutuotannosta elämystuotantoon. Siirtyminen elämystalouteen ja tuottavuuden parantaminen yhtäaikaisesti edellyttävät muutoksia matkailuyritysten strategisessa johtamisessa, kehittämistoiminnassa ja henkilöstön osaamisessa. Matkailustrategian mukaan Keski-Suomen tavoitteena on kehittyä 2015 mennessä yhdeksi Suomen merkittävimmäksi ympärivuotiseksi matkailualueeksi. Kehittymisen myötä alueen matkailutu-

8 OPETUSSUUNNITELMA /17 lot moninkertaistuvat ja työpaikkojen määrä lisääntyy useilla tuhansilla. Alueelle kehitetään 2-3 kansainvälisesti, 6 kansallisesti sekä useita alueellisesti merkittäviä matkailukeskittymiä. Keskittymien asiakasmäärien kasvu perustuu kansainvälisten asiakkaiden määrän kasvuun. Alueen strategisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää uusien matkailuyritysten perustamista, yritysten verkostoliiketoiminnan kehittämistä, innovatiivisten elämystuotteiden kehittämistä, tehokasta kansainvälistä markkinointia ja kaupankäyntiä, teknologian optimaalista hyödyntämistä sekä innovatiivisia, elämyksellisiä ja katkeamattomia matkailun palveluketjuja ja alueen tarpeiden mukaista ennakointi-, tutkimus- ja kehitystoimintaa. Asiakaslähtöisyys ja asiakkaan syvällinen ymmärtäminen vapaa-ajan toimijana ja matkailijana on olennaista matkailuyritysten toiminnan kehittämisessä. Kulutusrakenteiden muutos kohti yksilöllisyyttä jatkuu, joten matkailijoille on tarjottava yhä yksilöllisempiä matkailutuotteita ja -palveluita massatuotannon tehokkuudella. Väestörakenteen muutos kiihdyttää muutostarvetta. Matkailun uudistamistarpeita korostaa väestön ikääntymisen ohella elämäntyylien monipuolistuminen ja monikulttuurisuuden lisääntyminen. Tulevaisuuden innovaatiot ovat asiakkaalle lisäarvoa tuottavia uudistuksia, joissa teknologia on yhä merkittävämmässä osassa. Pelkän teknologian korostamisen sijaan on tarkasteltava teknologian tuomaa lisäarvoa elämyspalvelu- ja liiketoimintaprosesseissa. Esim. asiakasrajapinnan järjestelmät palvelevat entistä paremmin matkailijaa, mutta samalla tehostavat yrityksen toimintaa monin tavoin. Teknologian tehokas hyödyntäminen säästää palveluyrityksen henkilöstön aikaa henkilöresursseja vaativaan asiakaspalvelu- ja kehittämistoimintaan. Uusien teknologioiden kehittämisen ja vakiintuneiden teknologioiden tehokkaan hyödyntämisen avulla on mahdollista kehittää kokonaan uudenlaisia elämyspalveluja, jotka mahdollistavat menestyksen globaaleilla markkinoilla. Vastuullisen liiketoiminnan käsite liittyy osana yhteiskuntavastuuseen. Se kattaa taloudellisen, sosiaalisen, ekologisen ja kulttuurisen vastuun ja näkee vastuut olennaisena osana yrityksen liiketoimintaa. Yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että yritykset ymmärtävät vastuullisuudesta saatavat hyödyt ja tukevat kestävää kehitystä esim. liittämällä ennakoiden vastuisiin liittyviä toimintaohjeita liiketoimintaansa. Kestävien eettisten periaatteiden noudattaminen edistää liiketoimintaa, auttaa hallitsemaan riskejä ja varmistamaan lainmukaisen toiminnan sekä tukee yrityksen mainetta sidosryhmien keskuudessa. Kun matkailuyrityksen liiketoiminta on vastuullista, myös sen arvot, viesti ja teot ovat yhdenmukaiset. Matkailun liiketoimintaosaamisen kannalta olennaista on eri johtamistasojen, kuten operatiivisen, taktisen sekä strategisen tason, tunnistaminen ja ymmärtäminen. Kukin taso edellyttää eri-laista johtamisosaamista. Operatiivisen johtamisen haasteena on liiketoimintamallin jalkauttaminen henkilöstön käytännöiksi. Taktisen johtamisen taso edellyttää tulosyksikön vastuunkantoa ja strategisen johtamisen tasolla osaamista tarvitaan kokonaisvaltaisen ajattelun viemiseen toiminnan ohjaukseen. Matkailun koulutusohjelman keskeinen arvo on opastaa tulevia matkailun yritystoiminnan johtajia ja kehittäjiä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen yrityksissä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla hyvinvointialaan kuuluvaksi hahmotetaan laajasti toimialat, jotka tuottavat yksilön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpitäviä / edistäviä palveluja. Yksilön näkökulmasta California State University Psychological Counseling and Wellness

9 OPETUSSUUNNITELMA /17 Center määrittelee hyvinvoinnin tasapainoksi fyysisen, sosiaalisen, kulttuurisen, psykologisen, henkisen, älyllisen sekä tunne-elämän toiminnan, elämänhallinnan ja toimintaympäristön välillä. Olennaista on se, että yksilö ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja tekee hyvinvointiaan edistäviä valintoja. Määritelmä on toimiva lähtökohta matkailupalvelujen tuotekehitykselle ja hyvinvointijohtamiselle. Hyvinvointijohtamisen tavoitteena on edistää asiakkaiden, työntekijöiden ja yrityksen hyvinvointia. Matkailu on luonteeltaan monitieteistä ja siinä pyritään ymmärtämään ilmiötä sellaisenaan, jolloin tarvitaan monien tieteenalojen tuntemusta. Tästä syystä Matkailun koulutusohjelmassa oppimisen tiedollisena perustana on eri tieteiden tuottama tutkittu tieto. Matkailutoiminnan ilmiöitä eri toimintaympäristöissä tarkastellaan tutkivalla ja kehittävällä otteella olemassa olevaa tietoa soveltaen ja uutta tietoa tuottaen. Koko matkailun kenttä kehittyäkseen edellyttää entistä enemmän systemaattista tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

10 OPETUSSUUNNITELMA / Koulutusohjelman osaamisen rakentuminen opiskelun aikana Restonomi (AMK)-tutkinnon tavoitteena oleva osaamisen rakentuminen Matkailun koulutusohjelmassa on kuvattu kuviossa 1. Oman erityisosaamisalueen syventävä kehittäminen 3-4 vuosi Palveluyritysten strategisen tason kehittäminen Palveluyrityksen prosessien kehittäminen ja suunnittelu Kokonaisuudet, tutkimus ja työkalujenkehittäminen 2 vuosi Pk -palveluyrityksen prosessien johtaminen Työkalut, menetelmät Palveluyrityksen toimintojen kehittäminen Harjoittelu Palvelujen tuottaminen Harjoittelu 1 vuosi perusta Toimintaympäristöosaaminen, toimialaosaaminen Kuluttaja- ja asiakasosaaminen Perusliiketoimintaosaaminen Näkökulmat, läpäisyaineet Toteutusmenetelmät Arviointikriteerit Syy -seuraus suhteet, -kehittämisen työkalut (kartoitukset) Analyysit ja toimialan perusilmiöt Kuvio 1. Restonomin asiantuntijuuden rakentuminen Kuvio 1. Osaamisen rakentuminen Matkailun koulutusohjelmassa Opintojen ensimmäisessä vaiheessa (vuosi 1) opiskelija rakentaa oppimiselleen kivijalan perehtymällä pk-palveluyrityksen liiketoiminnan perusteisiin, toimintaympäristöön, toimialoihin sekä kuluttajan ja asiakkaan käyttäytymiseen vaikuttaviin asioihin. Ensimmäiseen vaiheeseen liittyvä harjoittelu syventää opittua ja orientoi tulevaan.

11 OPETUSSUUNNITELMA /17 Opintojen toisessa vaiheessa (vuosi 2) opiskelija perehtyy pk-palveluyrityksen ydin- ja tukiprosesseihin ydinprosessien tuottamisen ja johtamisen näkökulmasta. Vaiheeseen liittyvässä harjoittelussa opiskelija soveltaa oppimaansa harjoitteluun liittyvissä kehittämistehtävissä. Opintojen kolmannessa vaiheessa (vuosi 3) oppimisen painopiste on pk-palveluyrityksen prosessien kehittämisessä ja suunnittelussa, yrityksen strategisen tason kehittämisessä sekä oman erityisosaamisen syventämisessä. Opiskelun jokaisessa vaiheessa oppimiseen liittyy ilmiöihin ja asioihin perehtyminen aidoissa, oppimisvaiheeseen soveltuvissa työelämän toimeksiannoissa niitä analysoiden ja tehtäviin sopivia menetelmiä ja työkalujen käyttäen. Koulutusohjelmakohtaisen erityisosaamisen taustalla on pääosin matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ECTS-projektin vuosina laatima selvitys restonomin ydinosaamisesta. Tässä koulutusohjelmassa ko. pätevyyksiä on jäsennetty ja niitä painotetaan tulevaisuuden työelämän vaatimusten mukaan. Matkailun koulutusohjelmasta valmistunut Jyväskylän restonomi (AMK) toimii matkailuklusterin asiantuntija-, johtamis- ja kehittämistehtävissä erityisosaamisenaan palvelujärjestelmäosaaminen, vastuullinen palveluliiketoimintaosaaminen, hyvinvointijohtamisen osaaminen, palvelualan teknologiaosaaminen sekä ennakointi-, innovointi- ja verkostoitumisosaaminen. Tutkinnon suorittaneiden ammatillisen erityisosaamisen pätevyydet on kuvattu taulukossa 2.

12 OPETUSSUUNNITELMA /17 Taulukko 2. Jyväskylän restonomi (amk):n erityisosaaminen Pätevyys Pätevyyden kuvaus Palvelujärjestelmäosaaminen Vastuullinen palveluliiketoimintaosaaminen Hyvinvointijohtamisen osaaminen Palvelualan teknologiaosaaminen Ennakointi-, innovointi- ja verkosto-osaaminen Palvelujärjestelmäosaaminen rakentuu tuote-, tuotantojärjestelmä-, palvelukulttuuri- ja laatuosaamisesta. Restonomi hallitsee palvelutoimintaan liittyvät käsitteet, tuntee tutkimus- ja kehittämismenetelmät sekä osaa ennakoida asiakastarpeiden muutoksia. Hän osaa toiminnallistaa tutkitustietoa yrityksen /organisaation tavoitteiden mukaisten palvelujärjestelmien kehittämistyössä. Hän osaa hyödyntää teknologian mahdollisuuksia ja käyttää toimivia työkaluja kehittämistyöhön. Hän osaa rakentaa kustannustehokkaita ja innovatiivisia palvelujärjestelmiä, jotka tuottavat hyvinvointia asiakkaille, henkilöstölle ja verkoston muille toimijoille. Hän osaa konseptoida palvelujärjestelmät monistettavaan muotoon. Hän osaa työskennellä tavoitteellisissa verkostoissa ja rakentaa katkeamattomia palveluketjuja. Restonomi hallitsee ja ymmärtää palveluliiketoiminnan talousprosessin sekä strategisen suunnittelun ja johtamisen merkityksen sekä kannattavan liiketoiminnan välttämättömyyden, toiminnan jatkuvuuden edellytyksenä. Hän hallitsee alan hinnoittelu-, markkinointi - ja myyntiosaamisen sekä johtamisosaamisen sen kaikilla osa-alueilla käyttäen tehokkaita menetelmiä sekä halliten toiminnan edellyttämän juridiikan ja tekniikan. Restonomi hallitsee palvelualan PK- yrittäjäosaamisen edellyttämät tiedot ja taidot. Vastuullinen palveluliiketoimintaosaaminen turvaa toiminnan kannattavuuden, ympäristön, sosiaalisten ja kulttuuristen osa-alueiden hallinnan. Restonomi osaa edistää asiakkaiden ja kuluttajien, työntekijöiden ja organisaatioiden hyvinvointia palvelualoilla. Hän pystyy kehittämään asiakkaille ja kuluttajille tarkoitettuja tuotteita ja palveluja hyödyntäen koulutuksen aikana rakentamaansa käyttöteoriaa hyvinvoinnista. Hän kykenee johtamisessaan käyttämään ja arvioimaan menetelmiä ja keinoja, joilla edistetään työntekijöiden ja työyhteisön hyvinvointia sekä luodaan turvallisuuden tunnetta ja hyvää tuloksentekokulttuuria. Hän ymmärtää esimiesten ja johdon hyvinvoinnin merkityksen organisaation, koko työyhteisön ja sidosryhmien kannalta sekä ymmärtää yrityksen kannattavuuden ja eettisesti kestävän liiketoiminnan merkityksen hyvinvoinnin edistämisen edellytyksenä. Restonomi kykenee hyödyntämään kulttuurista pääomaa ja arjen luovuutta palvelualan kulttuurin kehittämisessä. Restonomi osaa arvioida tulevaisuuden teknologioiden luomia mahdollisuuksia oman alansa kehittymisen näkökulmasta. Yrityksen kehittämistoiminnassa hän osaa ottaa huomioon tekniikan hyödyntämisen. Hän osaa yhteistyössä teknologia-asiantuntijoiden kanssa määritellä, valita ja kehittää optimaalisia järjestelmiä alansa yrityksiin. Hän käyttää sujuvasti yleisiä atk- järjestelmiä sekä alansa käytetyimpiä ammatillisia järjestelmiä. Restonomi on tulevaisuussuuntautunut ja osaa luoda innovaatiojärjestelmän ja -kulttuurin, joka tuottaa uusia palvelu- ja yritysinnovaatioita. Hän hallitsee innovaatioprosessissa tarvittavat työkalut, osaa hyödyntää henkilöstön osaamista ja innovaatiokykyä, kuluttaja-/asiakas- ja tulevaisuustietoa, tutkimustietoa sekä ideoiden tuottamisen ja arvioinnin menetelmiä. Hän osaa käyttää verkostoitumista edistäviä toimintatapoja ja teknologiaa, suunnata toimintaansa yrityksen strategioiden mukaisiin verkostoihin sekä hyödyntää niiden tarjoamia mahdollisuuksia yritystoiminnassa.

13 OPETUSSUUNNITELMA /17 Jyväskylän restonomien osaamisessa painottuvat lisäksi yrittäjyys ja asiakas- ja kuluttajaosaaminen sekä siihen liittyvä hyvä kulttuurien tuntemus. Kilpailukykyä lisäävät myös työelämäläheisten oppimismenetelmien kautta hankittu toimintaympäristön laaja tuntemus erityisesti Suomessa mutta myös kansainvälisesti, hyvä kyky toiminnallistaa tietoa, oikea asenne työntekoon, luovuus ( rohkeus, tarttuminen, aktiivisuus, päämäärätietoisuus, itseohjautuvuus ) sekä hyvä oman osaamisen ja itsensä johtaminen. Ammattikorkeakoulututkintojen yleiset pätevyydet kytketään koko oppimisprosessin ajan tiiviisti osaamisalueisiin ja opintojaksoihin, mikä kehittää opiskelijan yleisiä työelämävalmiuksia sekä oppimaan oppimisen ja elinikäisen oppimisen valmiuksia. Opintojen laajuudet, suunnitellut ajoitukset sekä pätevyydet, jotka koulutuksen aikana rakentuvat, on kuvattu opinto-oppaassa. 3.2 Joustavat toteuttamistavat Ammattikorkeakoulujen tutkintotavoitteisen koulutuksen ohjaus (OPM) tapahtuu vuodesta 2010 suoritettavien tutkintomäärien ja laskennallisten opiskelijamäärien kautta. Nuorten ja aikuisten koulutuksen keskitetty erottaminen poistuu ja ammattikorkeakouluille avautuu mahdollisuus opiskelijoiden ja työelämän edellyttämien joustavien koulutusjärjestelyjen käyttöön. Osatutkintojen suoritus mahdollistuu ja myös avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijat saanevat rajatun opiskelukelpoisuuden tutkintoon johtavaan koulutukseen. Tämän seurauksena sekä koulutusrakenteet että opetussuunnitelmien toteuttaminen joustavoituu. Vuonna 2011 alkavien opetussuunnitelmien koulutusrakenteet suunnitellaan joustaviksi kokonaisuuksiksi (modulointi) niin, että opintotarjonta mahdollistaa yksilölliset opintojen valinnat ja opintourat. Osa tästä uudistuksesta toteutuu vuoden 2010 aikana alkavissa koulutuksissa. Tämän rinnalla osaamisen kehittäminen ja kehittyminen mahdollistetaan monimuotoisesti. Muun muassa virtuaaliopintojen laajentaminen, sosiaalisen median hyödyntäminen, opiskelijan oman työn opinnollistaminen ja vaihtoehtoisten osaamisen osoittamistapojen käyttäminen ovat keinoja yksilöllisen joustavuuden lisäämiseen. Aiemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen on osa tätä prosessia ja se on tutkintosäännössä määritelty opiskelijalähtöisesti. Opiskelijan on osoitettava, että hänellä on opintojakson tavoitteena olevaa osaamista. Samaan aikaan varmistetaan, että opiskelun henkilökohtaistamisen ja osaamisen kumulatiivisen kehittymisen edellyttämä ohjaus on toimivaa ja riittävää. Aikuisopiskelijoille tarjotaan mahdollisuus opiskella monimuotoisesti lähi- ja/tai etäopiskeluna. Lähiopiskelu koostuu parin päivän intensiivijaksoista, joihin opiskelija osallistuu oman opintosuunnitelmansa mukaan. Aikuisopiskelijat voivat ottaa opintoja myös päiväopintotarjonnasta. Nuorten koulutuksessa olevat opiskelijat voivat vastaavasti ottaa opintoja myös aikuisten opintotarjonnasta. Hyväksilukemiseen liittyviä täydentäviä opintosuorituksia räätälöidään opiskelijan osaamisen ja työelämän vaatimusten mukaisesti etätehtävillä tai näytöillä (esim. opetustuokiot).

14 OPETUSSUUNNITELMA / Koulutusohjelman työelämäyhteydet Koulutusohjelman keskeinen oppimisympäristö rakentuu ammattikorkeakoulun ja työelämän osaamis- ja asiantuntijaverkostoista alueellisesti, valtakunnallisesti ja myös kansainvälisesti. Koulutuksen tiivis työelämälähtöisyys ja ongelmaperustaisuus edellyttävät opiskelun projektoitumista yhteistyössä työelämän kanssa, työn opinnollistamista ja erityisesti aikuisten tutkinnossa kehittämisprojekteja suoraan opiskelijan työelämään. Opettajan rooli sekä oman alansa substanssiasiantuntijana että oppimisen asiantuntijana korostuu entisestään yhteistyöverkostoissa. Matkailun koulutusohjelmassa opiskelijan työelämäyhteydet syvenevät systemaattisesti opiskeluprosessin edetessä ja opinnoilla on tiivis kytkentä työelämään koko opiskeluprosessin ajan. Opinnäytetyöt ovat työelämälähtöisiä, kiinnittyen erilaisiin työelämästä nouseviin hankkeisiin, kehittämiskohteisiin ja toimeksiantoihin tiivistäen opiskelijan työelämäyhteyksiä. 3.4 T&K&I:n ja opetuksen integrointi Opiskelijan tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-osaaminen kehittyy vaiheittain koko oppimisprosessin ajan. Oppimista ja opetusta suunnataan alkuvaiheesta lähtien siten, että opiskelija saa valmiudet hankkia tutkittua tietoa, käyttää ja käsitellä sitä. Oppimisprosessin myöhemmässä vaiheessa jokainen opiskelija osallistuu JAMK:n tai työelämän tutkimus- tai kehittämishankkeisiin/projekteihin. Opinnäytetyöt tehdään pääosin työelämän kehittämistarpeiden pohjalta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun on valinnut yhteiset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan monialaiset kärjet. Niihin kuten myös muihin JAMKin T&K&I-toiminnan muotoihin voi tutustua www-sivujen avulla. T&K&I-kärjistä vastaa JAMKin asiantuntijatiimi. Opiskelijan opinnäytetyö ja asiantuntijatiimin arvion mukaan mahdolliset muut oppimisprojektit voivat harkinnan mukaan liittyä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kärkien kehittämiseen erityisesti opintojen loppuvaiheissa. Vaihtoehtoiset ammattiopinnot sekä ohjattu harjoittelu voidaan myös suorittaa projekteissa ja hankkeissa. Kokonaisia opintojaksoja tai opintojaksojen oppimistehtäviä voidaan toteuttaa koulutuksen ja työelämän yhteisissä soveltavissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Matkailun koulutusohjelman työelämäyhteyksiä on kehitetty systemaattisesti koko toiminnan ajan sekä opetuksessa että T&K&I -toiminnassa. Konkreettisia näyttöjä työelämäyhteistyöstä ovat suoritettujen T&K&I -opintopisteiden suuri määrä, opettajien T&K&I -työn korkea osuus, toiminta valta-kunnallisessa Matkailun ja elämystuotannon klusterissa sekä alueellinen strategiatason työ ruokaketjun ja matkailun kehittämisessä.

15 OPETUSSUUNNITELMA / Yrittäjyys koulutusohjelmassa Osaamistavoitteena on että, opiskelija tuntee perusasiat yrittäjyydestä ja tietää yritystoiminnan mahdollisuudet oman alansa palvelujen tuottajana ja kehittäjänä. Hän oivaltaa yrittäjyyden yhtenä uravaihtoehtonaan ja sitä tukevat mahdollisuudet omissa opinnoissaan. Jokainen opiskelija voi hakea mahdollisuutta suorittaa osan opinnoistaan ammattikorkea-koulun yhteisessä yrittäjyyden JAMK-yrityshautomossa. Tänne valitaan JAMK:n eri yksiköiden opiskelijoista yrittäjät ja yrittäjäkandidaatit seuraaviin ryhmiin: (1) olemassa olevat yrittäjät ja (2) liikeideaa kehittämässä olevat opiskelijat perustaakseen yrityksen tai periäkseen yrityksen sukupolvenvaihdoksessa (3) yrittäjyyden laukaisualusta niille opiskelijoille, joilla vahva intentio ja yrittäjäominaisuuksia, mutta ei välttämättä vielä liikeideaa. Hautomossa opiskelija jatkaa syvemmälle oman yrittäjyytensä kehittämistä, josta muodostuu opiskelujen "punainen lanka". Henkilökohtainen/ryhmäkohtainen ohjaus sekä käytännössä oppiminen ovat hautomon olennaisia elementtejä. Opintoja voidaan suorittaa JAMK-yrityshautomossa opintopisteen verran. Opiskelijoita pyritään ohjamaan aktiivisesti myös kansainvälisyyteen mm. tukemalla Born Global -ajattelua. Myös harjoittelu on mahdollista tehdä yrittäjäpainotteisesti, esimerkiksi oman yrityksen kehittämisenä tai työnä yhteistyöyrityksessä. Lisäksi on mahdollista valita JAMKin yhteisistä tarjotinopinnoista soveltuvia, yrittäjyysosaamista vahvistavia opintojaksoja. Palveluyrittäjyydelle on asetettu kasvuodotuksia palvelujen tuottajana ja alan työllistäjänä. Yrittäjyysosaaminen integroituna restonomin erityisosaamiseen on matkailu-, ravitsemis- ja talousalan kaikkien koulutusohjelmien ydinosaamista. Koulutusohjelmassa yrittäjyyteen kannustetaan tuomalla yrittäjyyden ajattelu- ja toimintamalli koulutusohjelman kaikkeen toimintaan. Osaamisalueisiin liittyvät oppimistehtävät opiskelun eri vaiheissa tehdään aitoihin työelämätarpeisiin. Lisäksi opiskelija voi vahvistaa yrittäjyysosaamistaan valitsemalla valinnaisia opintoja sekä harjoittelupaikat ja opinnäyte-työn aihealueen yrittäjyyttä painottaen. 3.6 Kansainvälisyys koulutusohjelmassa Opiskelija voi kansainvälistyä opintojen aikana henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaisesti. Kansainvälistyminen voi omassa korkeakoulussa toteutua ns. kotikansainvälistymisen avulla tai lähtemällä ulkomaille suorittamaan osan tutkinnostaan. Ulkomaalaiset tutkinto- ja vaihto-opiskelijat luovat monikulttuurista ja aidosti kansainvälistä opiskeluilmapiiriä. Ulkomaalaiset opettajat ja asiantuntijat tuovat kansainvälistä erityisosaamista opetukseen. Kieli-, kulttuuri- ja englanninkieliset opinnot sekä erilaiset projektit ja tapahtumat edistävät kansainvälisyysosaamista. Osan tutkinnosta voi suorittaa ulkomailla joko opiskellen tai harjoitellen. Ulkomailla suoritettavat opinnot sisällytetään opiskelijan HOPS:iin ja ne suunnitellaan yhdessä tutoropettajan ja kansainvälisten asioiden koordinaattorin kanssa ja varmistetaan niiden täysi hyväksilukeminen ECTSjärjestelmän periaatteiden mukaisesti.

16 OPETUSSUUNNITELMA /17 Ammattikorkeakoululla on paljon ulkomaisia yhteistyökorkeakouluja. Näiden kanssa tehdyt sopimukset mahdollistavat opiskelijoiden opiskelun ulkomaisissa korkeakouluissa. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala on kansainvälinen ala. Siksi kansainvälisyys on olennainen osa koulutusohjelman toimintaa ja keskeinen osa alalla toimivien osaamista. Tavoitteena on, että Jyväskylässä opiskellut restonomi tiedostaa kansainvälisyyden olennaiseksi osaksi ammattitaitoaan, mikä on valttina työelämään siirryttäessä. Restonomiopiskelijalla on mahdollisuuksia tutustua toimialaan maailmalla ja luoda omia kansainvälisiä verkostojaan. Kansainväliseen toimintaan voi valmentautua osallistumalla Jyväskylän ammattikorkeakoulun tarjoamiin kieli- ja kulttuuriopintoihin, vieraskieliseen opintotarjontaan ja virtuaaliopintoihin. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan laaja yhteistyöverkosto tarjoaa mahdollisuuksia opiskeluun ja/ harjoitteluun ulkomailla. Study tour -opintojakso voi toimia monelle opiskelijalle ensimmäisenä kimmokkeena lähteä maailmalle. Myös erilaiset kansainväliset tapahtumat, promootiot ja konferenssit sekä kotimaassa että ulkomailla edistävät kansainvälistä osaamista. Opiskelija voi osallistua oman opintosuunnitelmansa mukaan esimerkiksi seuraavin englanninkielellä toteutettaviin opintojaksoihin: Management of Accomodation Services (10 op), Service and Production Processes (5 op), Food Service in Practise (10 op), Consumer Behaviour (5 op), Consumer s Global Environment (5 op) ja Environmental Services (10 op)

17 OPETUSSUUNNITELMA /17 4 OSAAMISEN KEHITTYMISEN ARVIOINTI Osaaminen on kykyä rakentaa yhteen tiedot, taidot, kokemukset, arvopäätelmät ja sosiaaliset verkostot. Koulutusohjelman osaamiset on kuvattu pätevyyksinä, joita ovat työelämän yleiset kompetenssit ja koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit. Opintojen alussa opiskelijan tekemän osaamiskartoituksen avulla arvioidaan koulutuksen alkuvaiheen osaamista suhteessa näihin pätevyyksiin. Osaamisen kehittymistä seurataan hops-keskustelujen yhteydessä. Opintojen aikana opiskelija arvioi oman osaamisensa kehittymistä ja tämän pohjalta päivitetään henkilökohtaista opintosuunnitelmaa. Tavoitteena on löytää ne alueet, joissa osaamista tulisi vielä vahvistaa. Valmistumisvaiheessa opiskelijan oma analyysi osaamisestaan helpottaa työhakuprosessia. Osaamisen kehittymisen arvioinnin mahdollistamiseksi on määritelty seuraavien osaamisen tasojen kriteerit. 1. perustason osaaminen (1-2) 2. kehittyvän tason osaaminen (3) 3. edistyneen tason osaaminen (4-5) Osaamisen arvioinnissa opiskelija saa arvosanan arviointiasteikolla 1-5 tai hyväksytty merkinnän opintojaksoista ja osaamisalueen osaamisestaan. 5 AIEMMIN OPITUN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN KOULUTUSOHJELMASSA Opintojen alussa jokainen opiskelija tekee oman osaamiskartoituksensa, jolloin on mahdollista tunnistaa ja tunnustaa opiskelijan aiempi osaaminen suhteessa koulutusohjelman tavoitteena olevaan osaamiseen. Tämän pohjalta käydään ensimmäisen lukukauden aikana opiskelijan kanssa keskustelu henkilökohtaisista opintovalinnoista. Jokaisella opiskelijalla on oikeus halutessaan hakea hyväksilukua aiemmin hankitusta osaamisestaan. Opiskelija on vastuussa osaamisensa näyttämisestä toteen. Toteennäyttämistavat sovitaan asianomaisen osaamisalueen vastuuhenkilön kanssa ja päätöksen tunnustamisesta tekee koulutuspäällikkö. Korkeakoulutasoisen asiantuntijuuden mukainen aiempi osaaminen voidaan hyväksilukea osaksi tutkintoa. Hyväksilukeminen voi olla opetussuunnitelman opintojaksojen tai osaamisalueiden korvaamista muualla suoritetuilla opinnoilla tai aiemman osaamisen sisällyttämistä tutkintoon. Lisäksi opiskelija voi osoittaa epävirallisen tai arkioppimisen myötä hankitun aiemman osaamisensa näyttöjen avulla. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytänteet on kuvattu tutkintosäännössä ja siihen liittyvä prosessi on kuvattu selkeästi toiminnanohjausjärjestelmässä.