Osallistuminen Tampereen kaupungissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osallistuminen Tampereen kaupungissa"

Transkriptio

1 Tampereen kaupunki Osallistuminen Tampereen kaupungissa asukasdemokratiatyöryhmä käyttäjädemokratiatyöryhmä Antti Leskinen, Outi Vasara

2 2 Sisällys KUNTALAISTEN OSALLISTUMINEN Asukas- ja käyttäjädemokratiatyöryhmät... 4 HALLINNOSTA HALLINTAAN: HALLINNON UUSI OTE Osallistumisen näkökulmat ja menetelmät... 7 OSALLISTUMISEN TAVAT TAMPEREEN KAUPUNGISSA Nykyiset osallistumistavat ja niiden kehittäminen Alueelliset työryhmät Sähköiset menetelmät Yleisötilaisuudet ja ryhmät Yhteistuotantoa soveltavat kehittämishankkeet Lähivoimala Oma Tesoma Asiakasraadit Suoran osallistumisen haasteita ja hyötyjä OSALLISTUMISEN TOIMINTAMALLI JA TOIMENPITEET...19 LIITE 1. ASUKASDEMOKRATIATYÖRYHMÄN KOKOUKSESSA TOTEUTETUN IDEOINNIN KOOSTE...23 LIITE 2. ASUKAS- JA KÄYTTÄJÄDEMOKRATIATYÖRYHMIEN YHTEISTILAISUUS : YHTEENVETO IDEOINNISTA...24 KIRJALLISUUTTA...25

3 3 Kuntalaisten osallistuminen Tampereen kaupunki tarkoittaa kuntalaisten osallistumisella kuntalaisten, kaupungin henkilöstön sekä luottamushenkilöiden aiempaa läheisempää vuorovaikutusta. Kyse on suorasta osallistumisesta edustuksellista demokratiaa täydentävänä toimintana. Suora osallistuminen merkitsee sitä, että kuntalainen yksin tai osana ryhmää pääsee vaikuttamaan kaupunkinsa asioihin. Periaatteena on, että kaikki asiasta kiinnostuneet asukkaat, järjestöt, yritykset ja muut yhteisöt voivat ottaa kantaa jollakin tavalla. (Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen -työryhmä, 2003). Tämä tarkoittaa viestintää ja vaikuttamismahdollisuuksia hyvissä ajoin suunnittelun alkuvaiheesta alkaen. Myös uusi kuntalaki tuo yhdessä hallintolain kanssa kunnille entistä selkeämmän velvoitteen osallistumisen järjestämisestä. Lait eivät kuitenkaan määrittele osallistumisjärjestelyjä yksityiskohtaisesti. Kuntalaisten suoraa osallistumista on Tampereen kaupungissa kehitetty pitkäjänteisesti ja käytännöllisesti. Vuonna 2014 kaupungissa toimii neljä alueellista työryhmää. Pormestarin ja valtuuston asukasillat kiertävät vuosittain jokaisella viidellä palvelualueella. Sähköisistä osallistumistavoista suosituimpia ovat olleet karttapohjaiset kyselyt. Myös sähköiset kyselyt Valma-foorumilla ovat keränneet vuosittain satoja mielipiteitä. Suoraa osallistumista on toteutettu esimerkiksi kaavoituksen, vihertuotannon, lasten ja nuorten sekä vanhusten palvelujen suunnittelussa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa toimii asiakasraateja. Kokemusten levittäminen kaupungin organisaatiossa on vielä kesken. Tampereen viestinnässä painotetaan osallistumismahdollisuuksista kertomista. Ilman monipuolista viestintää ei voi olla osallistumistakaan. Sähköisiä viestintäkanavia on useita ja niillä on tuhansia käyttäjiä. Tärkein kanava on tampere.fi-sivusto. Lisäksi käytössä on kaikkiin talouksiin neljästi vuodessa jaettava Tampere-lehti sekä henkilöstölehti Vilkku, jolla tavoitetaan tuhansia tamperelaisia. Tampere on mukana Suomen avoin hallinto -toimintaohjelmassa. Vahvaa käyttäjädemokratian painotusta edustaa Yhteinen Tampere - Näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia, joka tähtää vuoteen Sen tavoitteena on parantaa palvelujen käyttäjien, tuottajien ja muiden sidosryhmien osallistumismahdollisuuksia. Osapuolten avulla palvelut kohdennetaan tarkoituksenmukaisemmin, tunnistetaan ennaltaehkäisevien palvelujen tarpeet paremmin ja kavennetaan hyvinvointieroja. Käytännön kokeiluja on vuonna 2014 käynnistetty muun muassa Tesoman aluekehityshankkeessa ja ennaltaehkäisevää perhetyötä kehittävässä Lähivoimalahankkeessa Kaukajärven alueella. Myös asiakasraadit ovat osa käyttäjädemokratiaa. Suomessa on kokeiltu osallistuvaa budjetointia sekä alueellisen päätösvallan siirtoa alueellisille toimielimille (Pihlaja & Sandberg 2012). Tässä raportissa lähtökohtana on kuntalainen, jota varten kaupunki järjestää osallistumista toimintaperiaatteidensa mukaan johdonmukaisesti. Avoimuus ja asiallinen vuorovaikutus kuuluvat kaikkeen kuntalaisia kiinnostavaan valmisteluun ja suunnitteluun.

4 4 1.1 Asukas- ja käyttäjädemokratiatyöryhmät Tampereella toimivat vuonna 2014 pormestari Anna-Kaisa Ikosen nimittämät asukasdemokratia- ja käyttäjädemokratiatyöryhmät. Työryhmien tehtävinä on: - arvioida nykyiset osallistumisen mallit - käynnistää erilaisia demokratian kokeiluhankkeita ottaen huomioon sähköiset osallistumisen mallit - kuulla kuntalaisia ja yhteistyökumppaneita sekä - tehdä esityksiä tarvittavista lainsäädäntö- ja/tai johtosääntömuutoksista. Asukasdemokratiaryhmän jäsenet ovat: Sanna Marin, valtuuston puheenjohtaja, puheenjohtaja Olli-Poika Parviainen, apulaispormestari, varapuheenjohtaja Jenni Airaksinen, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto Liisa Häikiö, professori, Tampereen yliopisto Juha Kuisma, liiketoiminta-asiamies, Suomen kylätoiminta ry Mikko Kyrönviita, Hukkatila ry. Antti Leskinen, kuntademokratian kehittämispäällikkö Jouni Markkanen, Ryhmä 35000:n edustaja Markus Nieminen, Nuorisofoorumin edustaja Mikko Närhi, pormestarin erityisavustaja Petri Pekkola, Hervannan tiedotusyhdistys ry Lassi Saressalo, fil.tri, dosentti, tietokirjailija Ea Tokas, kuntademokratiasihteeri, työryhmän sihteeri Lisäksi kokouksiin ovat puheenjohtajan kutsumina osallistuneet: Kirsi Matson-Mäkelä, toimittaja, Yle Tampere Sari Sainio, toimittaja, Aamulehti

5 5 Käyttäjädemokratiatyöryhmän jäsenet ovat: Leena Kostiainen, apulaispormestari, puheenjohtaja Mikko Aaltonen, apulaispormestari, varapuheenjohtaja Antti Eskelinen, toiminnanjohtaja, Tampereen Kauppakamari Maritta Grönroos, toiminnanjohtaja, Tampereen Kaupunkilähetys Kari Hakari, tilaajaryhmän johtaja Helena Nikkanen, varapuheenjohtaja, Pirkanmaan Yrittäjät Krista Ollanketo, markkinointijohtaja, Hotel Vip Club Etta Partanen, viestintä- ja tutkimuspäällikkö, Innolink Kaija Reiman-Salminen, toiminnanjohtaja, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osasto Pauli Välimäki, erityisavustaja Outi Vasara, projektipäällikkö, työryhmän sihteeri Työryhmät kokoontuivat yhteensä yhdeksän kertaa, järjestivät toimikauden alkupuolella yhteisen ideointitilaisuuden (ks. liite 2) ja syksyllä 2014 demokratiapäivän asukasillan. Molemmat työryhmät kuulivat kokouksissaan asiantuntijajäseniään sekä Tampereen kaupungin asiantuntijoita ja osallistumista soveltavien hankkeiden kokemuksia. Tämä raportti perustuu näiden työryhmien ideointeihin ja keskusteluihin sekä työryhmissä asiantuntijoina ja sihteereinä toimineiden Antti Leskisen ja Outi Vasaran selvityksiin. Kiitokset kaikille raporttiluonnosta kommentoineille!

6 6 Hallinnosta hallintaan: hallinnon uusi ote Julkisessa hallinnossa kannattaa säilyttää kaikkien mielestä hyvin toimivat rutiinit. Ne takaavat kuntalaisten tasapuolisen kohtelun, nopeat toiminnan esimerkiksi lupaasioissa, asiakirjojen säilymisen ja nopean löydettävyyden sekä varmistavat, että tehtävistä vastaavat ammattilaiset. Nämä ovat tunnetusti byrokratian hyviä puolia. Uudenlaisiin tehtäviin byrokratian rinnalle tarvitaan toisenlaista työskentelyä. Kehittämiseen osallistuvat henkilöt tutkivat ja kokeilevat innovatiivisia tapoja esimerkiksi palvelujen suunnitteluun yhdessä kuntalaisten ja sidosryhmien kanssa. Jotta innovaatiot ja ideat saadaan sekä hierarkiassa alhaalta ylös johdon käsiteltäväksi että nopeasti myös vaakasuuntaan kaupungin toimialojen käyttöön, tarvitaan hyvä järjestelmä sisäiseen tiedonkulkuun. Perinteisissä projekteissa saadut opit jäävät helposti vain niihin osallistuneiden omaisuudeksi. (Sushe, G. & Shani 1990.) Kuntalaisten osallistumista ei kannata pitää erillisenä hallinnon kehittämisen osana; hyvät osallistumisjärjestelyt auttavat kehittämään julkista hallintoa osana yhteiskunnan muutosta. Julkinen hallinto ei voi enää ohjata yhteiskuntaa ja taloutta kuten aiemmin, sillä yhteiskunnan toimijat ovat verkostoituneita ja yhä riippuvaisempia toisistaan. Painopiste on siirtynyt hierarkkisista hallinnoista organisaatioiden välisiin suhteisiin ja palvelujärjestelmiin eli uuteen julkiseen hallintaan (New Public Governance, NPG) (Bryson ym. 2014). Hallinnan muutoksessa on kolme vaihetta (Hakari 2013): 1. Verkostojen hallinnan vaiheessa 1990-luvun lopulta lähtien hierarkioita on korvattu julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kumppanuudella. Suomessa ja Tampereen seudulla toimintatapaa sovellettiin aluekehittämis- ja seutuhankkeissa. 2. Demokratian kehittämisen vaiheessa 2000-luvun alusta kuntalaisia on ollut mukana verkostoissa, joissa kuntien poliittiset ja hallinnolliset päättäjät kehittivät palveluita keskustelufoorumeissa, aluelautakunnissa tai raadeissa. Tällaisesta yhteistyöstä Tampereella on runsaasti kokemusta. 3. Palvelujen kehittämisen vaiheessa 2010-luvulta kunnallista palvelutuotantoa uudistetaan yhteistuotannon keinoin. Kuntalaiset ja palvelujen käyttäjät osallistuvat ammattilaisten kanssa palvelujen suunnitteluun ja tuottamiseen. Toiminta on käynnistynyt Suomessa ja Tampereella. Joissakin maissa yhteistuotantoa on laajennettu palvelutuotannon joka vaiheeseen. Yhteistuotanto (co-production) on julkisten palvelujen tuottamista tasaveroisesti ja vuorovaikutteisesti ammattilaisten, palvelujen käyttäjien ja alueellisten yhteisöjen kanssa palvelujen ja asiakas- ja asukastyytyväisyyden parantamiseksi (Boyle & Harris 2009; Boyle ym. 2010). Tavoitteena ei ole hallinnon uudistaminen kerralla; hyvin toimivia hallintokäytäntöjä ei muokata tarpeettomasti. Kyse on etenemisestä kokeilujen kautta silloin kun palvelutuotannon vuorovaikutteiselle uudistamiselle nähdään lupaavia mahdollisuuksia. Palvelutuotantoon osallistumisesta on esitetty seuraava luokittelu (Osborne ym. 2013): 1. Yhteistuotannossa tavoitellaan asiakkaan voimaannuttamista toimimaan oman hyvinvointinsa edistämiseksi. Silloin palvelu vaikuttaa mahdollisimman hyvin.

7 7 2. Osallistavassa yhteistuotannossa käytetään osallistumismenetelmiä palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä palvelujen vaikuttavuuden ja asiakastyytyväisyyden parantamiseksi. 3. Kehittynyt yhteistuotanto kattaa edelliset, mutta pyrkii muuttamaan palvelutuotantoa siten että käyttäjät ja muut sidosryhmät luovat uusia palveluinnovaatioita ja järjestävät palveluja yhdessä. Virtasen ym. (2011) mukaan palveluinnovaatioiden kehittelyssä on siirrytty kohti yhteistuotantoa. Käyttäjien odotuksien ja ideoiden keruun lisäksi kehittäjät menevät käyttäjien luokse havainnoimaan ja haastattelemaan heitä palvelutilanteessa. Silloin käyttäjien on helpointa kertoa tarpeitaan ja ideoitaan. Näin voidaan myös testata uudenlaisia palveluita. Tämän lisäksi käyttäjät voivat tuottaa palvelun tai osan siitä. Esimerkkejä ovat siivoustalkoot, puistokummit ja muistomerkkien tai rakennusten adoptointi eli kunnossapito, yksinäisten vanhusten ystävänä toimiminen tai perheiden keskinäinen tuki. Tieteen antama selkänoja hallinnon ja osallistumisen kehittämiselle on tärkeää siksi, että sen tuloksiin on pakattu valtavasti kokemusta käyttökelpoiseen muotoon. Hyvin järjestetyn osallistumisen hyödyt on todettu monissa tutkimuksissa. 2.1 Osallistumisen näkökulmat ja menetelmät Kuntalainen on yhtäältä asukas, joka voi vaikuttaa oman kaupunkinsa ja oman asuinalueensa kehittämiseen. Kuntalainen voi ottaa yhteyttä suoraan kaupungin henkilöstöön tai valtuutettuun, tehdä aloitteen ja käyttää suoran osallistumisen tapoja. Toisaalta kuntalainen vaikuttaa palvelunkäyttäjänä tai asiakkaana palveluihin kun niitä järjestetään ja kehitetään. Kaupunkilaiset sekä sidosryhmät myös kaupungin ulkopuolelta kutsutaan nykyään aina osallistumaan suuriin palveluverkko-, kaava- ja rakennushankkeisiin. Niissä on tavallista, että kaikkea tietoa hankkeen vaikutuksista ja riskeistä ei voida hankkia. Silti asiat on kyettävä käsittelemään osapuolten kesken ja viranhaltijoiden ja kaupunginvaltuutettujen on tehtävä päätöksiä. Järjestelmällisellä osallistumisella saadaan osapuolet ajoissa mukaan ja kannanotot kyetään ottamaan huomioon. Tätä tukevat vaikutusten ennakkoarviointi ja havainnollinen vaihtoehtojen vertailu. Isoissa hankkeissa suunnitteluaikaa, resursseja ja osaamista on enemmän kuin pienissä hankkeissa. Osallistumisjärjestelyt vievät aikaa suunnitteluvaiheessa, mutta pätevillä osallistumisjärjestelyillä voidaan lyhentää suunnitteluun ja päätöksentekoon kuluvaa kokonaisaikaa. Ajoissa ja hyvin järjestetty osallistuminen estää näkemyserojen kärjistymisen. Suoraan osallistumiseen on käytettävissä mittava menetelmäkirjo. Suomessakin niistä on vuosikymmenien kokemus; jo koosteessa vuosilta on yli 200 viitettä kokeiluihin ja selvityksiin (Paldanius 1997). Alalla sovelletaan monipuolisia menetelmiä palvelujen suunnittelusta kiistojen sovitteluun (Staffans & Väyrynen 2009). Kansainvälinen kirjallisuus hyvistä työtavoista on erittäin runsas (koosteita esim. Bryson ym. 2012; Dietz & Stern 2008). Ulkomaiset yliopistot ja järjestöt kouluttavat alalle. Suomessa Aalto-yliopisto on vuonna 2013 käynnistänyt suunnittelijakoulutuksen, johon liittyvät myös osallistumisen järjestämistaidot. Neutraalien sovittelijoiden roolia kehitetään kaavoituksessa ja suurissa rakennushankkeissa (Peltonen ja Villanen 2004, Peltonen ym. 2012). Monissa maissa sovittelu (mediation) on tavallista ja kokemukset ovat vakuuttavia (Susskind 1999, Forester 2009).

8 8 Sähköisen osallistumisen muodot ovat tärkeitä ja niiden merkitys kasvaa. Niillä laajennetaan osallistumismahdollisuuksia koteihin ja työpaikoille sekä niihin vuorokaudenaikoihin, jotka sopivat kuntalaisille parhaiten. Havainnollistamiseen ja erityisryhmien osallistumiseen Internet tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Valtiovarainministeriön Asiakkuusstrategian (2013) visio palvelujen kehittämisen periaatteista vuoteen 2020 mennessä on seuraava: Asiakkaalla on käytettävissään tarvitsemansa palvelut, joiden sisältöön ja toteuttamiseen hänellä on mahdollisuus vaikuttaa. Palvelujen tuotanto ja kehittäminen perustuu asiakkaiden toiminnan ja tarpeiden ymmärtämiseen ja kunnioittamiseen. Tällaiseen tulevaisuuteen julkinen hallinto etenisi yhdessä palvelujen käyttäjien ja tuottajien kanssa (kuvio 1). Kumppanuuteen ja yhdessä tekemiseen perustuvaan palvelujärjestelmään on mahdollista päästä suoraa osallistumista soveltamalla. Käyttäjädemokratia keskittyy osallistumisen järjestämiseen palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa. Menetelmiä ovat esimerkiksi palvelumuotoilun luovat ryhmätyötavat, palveluiden testaus, asiakasraadit sekä kokemusasiantuntija- ja vertaistoiminta. Palvelunkäyttäjä-näkökulma näkee asiakkaan palvelun vastaanottajana sekä palvelun ja oman elämänsä asiantuntijana. Palvelunkäyttäjien osallistumisesta huolehtimalla tavoitetaan laajoja asiakasryhmiä. Kuvio 1. Julkishallinnon asiakkuusstrategia tavoittelee kumppanuutta (ks. VM 2013). Asiakas voi olla yksilö tai ryhmä, kuten perhe. Ranniston (2013) jaottelussa: kuluttaja (1) tekee omista lähtökohdistaan itsenäisiä valintoja. Joskus taas asiakas on huolenpidon kohteena (2), esimerkiksi hoivapalveluissa. Kumppanina (3) asiakas tekee itsenäisiä valintoja tunnustaen kehittämisen ja asiakastyön ammattilaiset asiantuntijoiksi, jolloin asiakkaan ja ammattilaisen yhteistyö on tärkeää. Yhteistuotannossa osapuolia ovat palveluista vastaavat ammattilaiset, kuntalaiset, järjestöt ja yhdistykset sekä yritykset. Tampereella tehty tuore tutkimus painottaa, että yhteistuotannon onnistuminen

9 9 vaati kaupungilta moniammatillisia palveluja toteuttavan verkoston koordinointia ja palvelujen laadun tasaisuudesta huolehtimista (Tuurnas ym. 2014). Palvelumuotoilua sovelletaan kehitettävän palvelun luonteen ja käyttäjäkunnan mukaan. Organisaatio voi kuulla asiakkaitaan jatkuvasti, tai yhteistyötä järjestetään kun tilanne niin vaatii. Palvelumuotoilun alussa voidaan esimerkiksi kuvata palvelun vaiheita eli palvelupolkuja osallistujien kanssa. Näin löydetään ja poistetaan turhat viiveet. Myös asiakasprofilointia ja käyttäjäryhmien tunnistamista voidaan tehdä yhdessä. Monet palvelumuotoilun menetelmät ovat perinteisiä ryhmätyötapoja, kuten SWOTanalyysi, learning cafe, aivoriihet ja charrette. Niiden avulla selviävät käyttäjänäkökulmat ja palvelutilanteita voidaan havainnollistaa ja kokeilla. (Tuulaniemi 2013, Miettinen 2011.) Työkalupakkeja on esimerkiksi Kuntaliiton sivuilla sekä Järjestötietopalvelun sivuilla Myös joillakin viranomaisilla on alan oppaita. Palvelumuotoilun työtavoilla on mahdollista tehdä osallistumista tutuksi viranhaltijoille. Kokemukset kunnollisesti suunnitelluista ja toteutetuista kehittämishankkeista edistävät toimintakulttuurin muutosta. Onnistumiset lisäävät myös asiakastyöntekijöiden motivaatiota ja tyytyväisyyttä.

10 10 Osallistumisen tavat Tampereen kaupungissa 3.1 Nykyiset osallistumistavat ja niiden kehittäminen Kuntalaissa todetaan, että kunnan tulee huolehtia kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen järjestämisestä toimielimissä, kuulemisella ja tiedottamalla. Poliittisten päätöksentekoelinten esityslistat ja pöytäkirjat ovat julkisia asiakirjoja. Tampereen kaupunginvaltuuston kokoukset ovat avoimia, ja niitä voi seurata tampere.fiverkkosivuilta. Kaupungin viestintäyksikkö huolehtii, että suunnittelusta ja päätöksenteosta sekä kehittämisestä ja palveluista viestitään ajantasaisesti ja ymmärrettävästi. Kuntalainen voi tehdä kuntalaisaloitteen. Vaihtoehdot ja ohjeet aloitteen jättämiseen löytyvät osoitteesta kuntalaisaloite.html tai Monissa pienissä asioissa toisin on nopeampaa ja yksinkertaisempaa ottaa suoraan yhteyttä palveluja järjestävään tahoon. Tampereen kaupungin pääasialliset osallistumistavat on lueteltu kuviossa 2. Kuvio 2. Tampereen kaupungin pääasialliset osallistumistavat. Kaikista Tampereen kaupungin toiminnoista ja palveluista voi antaa asiakaspalautetta osoitteessa tai sähköpostitse osoitteessa Toimintayksiköiden henkilöstö ja toimipisteet vastaanottavat asiakaspalautetta ja tekevät asiakastyytyväisyyskyselyjä. Sosiaalisessa mediassa annetaan myös paljon palautetta. Palaute ja kyselyt ovat kuntalaisille väline jälkikäteiseen palvelujen arviointiin ja yksityiskohtiin vaikuttamiseen. Joskus runsas palaute käynnistää palvelun uudistamisen Alueelliset työryhmät Alueellisia työryhmiä eli Alue-Alvareita on neljä eli Etelä-, Kaakkois-, Koillis- ja Länsi- Alvarit. Keskikaupungilla ei ole työryhmää, mutta sen perustaminen on saanut kannatusta asukkailta. Jäseniksi voivat ilmoittautua alueen asukkaat sekä yksi jäsen kustakin alueen järjestöstä, yrityksestä ja muusta yhteisöistä. Kaupunginhallitus nimittää jäsenet kaksivuotiseksi kaudeksi. Jäsenten määrää ei ole rajoitettu. Myös sähköposti-

11 11 listalle voi ilmoittautua vaikka ei olisi jäsen. Ryhmien kokoontumiset ovat avoimia kaikille. Jokaisen ryhmän tukena toimii kaupungin vuorovaikutussuunnittelija. Alvarit kommentoivat Tampereen kaupungin vireillä olevia asioita ja tekevät kaupungille ehdotuksia ja aloitteita. Ryhmät ovat ottaneet kantaa esimerkiksi palveluverkon muutoksiin, talousarvioon, kaupungin strategiaan sekä palvelujen, maankäytön ja liikenteen suunnitteluun ja moniin hankkeisiin. Alueelliset työryhmät laativat vuonna 2012 yhdessä alueen toimijoiden kanssa alueensa tulevaisuuskuvat. Laadintaan osallistui työttömiä, kotiäitejä ja maahanmuuttajaperheitä. Lisäksi kyselyihin osallistui lapsia ja nuoria, alueen virkamiehiä ja valtuutettuja. Kommenttinsa antoi vammaisneuvosto. Kaudella kussakin ryhmässä oli jäsentä, joista 70 % on työikäisiä. Koko ryhmä kokoontuu noin 3 kertaa vuodessa. Lisäksi kaikki alueelliset työryhmät kokoontuvat yhteisesti mm. kaupungin budjetin valmisteluvaiheessa. Jokaisella kaksivuotiskaudella tehtyjen kyselyjen mukaan valtaosa jäsenistä on tyytyväisiä toimintaan, ja tyytyväisten määrä on kasvanut vuosien mittaan. Tampereen alueelliset työryhmät ovat saaneet sekä kansallista että kansainvälistä tunnustusta (kaupunkien kestävän kehityksen Globe Award 2011). Tampereen toimintamallin arvioinnin väliraportissa (2014) analysoitiin myös alueellisia työryhmiä. Raportissa todetaan, että olennaista on, että kaupungin henkilöstö ymmärtää alueellisten työryhmien tehtävän: ne toimivat kokemustiedon ja alueita koskevan asiantuntemuksen tuojina. Jäsenet eivät edusta vain itseään vaan heillä on tietoa ja kokemusta vaikkapa vanhempina, isovanhempina ja yhdistysten jäseninä. He tuntevat alueensa ja sen ihmiset yksityiskohtaisesti. Palautteen antamista alueellisille työryhmille niiden kannanottojen vaikutuksista on parannettava kuten myös kaupunginvaltuutettujen ja alueellisten työryhmien keskusteluyhteyksiä. Alueellisia työryhmiä voidaan soveltaa myös käyttäjälähtöiseen innovaatiotoimintaan ja palvelumuotoiluun. Vuorovaikutussuunnittelijat siirtyvät vuoden 2015 alusta tilaajaryhmään. Tavoitteena on palvelumuotoilun edistäminen sekä asioiden saaminen ripeämmin alueellisten työryhmien käsittelyyn Sähköiset menetelmät Tampere.fi-verkkosivustolla on osallistuminen-linkki. Sieltä löytyvät tärkeimmät sähköiset osallistumiskanavat sekä tiedotteina ajankohtaiset vaikutusmahdollisuudet. Valma-valmistelufoorumi on vuodesta 2005 ollut kaupungin pysyvä sähköinen osallistumiskanava verkossa ( Valma on tarkoitettu valmistelun ja suunnittelun alkuvaiheeseen. Ohjelman käyttöä ohjaa konsernimääräys ( /000/2007). Yksiköt käyttävät sitä itsenäisesti. Valman kehittämistarpeita on tunnistettu. Kommenttien mukaan Valma-nimi ei kerro useimmille kaupunkilaisille mitään. Nimen sijaan tampere.fi sivuilla voisi lukea esimerkiksi pelkästään Vaikuta tai Vaikuta kaupunkiisi. Polkujen ja toiminnallisuuksien pitäisi olla käyttäjälle selkeämpiä. Kommentoitavien asioiden esittäminen myös kaupunginosittain helpottaisi etsintää. Valman ulkoasu ei ole yhtä kiinnostava kuin viihteelliset sivustot tai joidenkin muiden kaupunkien vastaavat tai valtakunnalliset otakantaa.fi-osallistumissivut. Ulkoasun voisi päivittää ja lisätä siihen esimerkiksi käyttöohjevideon sekä osallistumiseen motivoivia kertomuksia kannanottojen huomioon ottamisesta. Henkilöille, joille lukeminen ja kirjoittaminen ovat vaikeita, tulisi olla mahdollista kuunnella selkokieltä ja lähettää puheviestejä sekä katsella ja lähettää kuvia tai videoviestejä. Omatoimisuutta edistäisi alusta vapaalle ideoinnille esimerkiksi siitä, kuinka asuinaluetta ja sen palveluja voisi kehittää tai mitä työttömät nuoret voisivat tehdä.

12 12 Otakantaa.fi-verkkokyselyä on Tampereella käytetty ikäihmisten palvelujen uudistushankkeessa. Otakantaa.fi on osa oikeusministeriön hallinnoimaa demokratia-sivustoa. Palvelu sisältää muun muassa chat- ja gallup-ohjelmistot, keskustelupalstan ja tapahtumakutsun. Monien kuntien käytössä palvelu on osoittautunut helppokäyttöiseksi ja toimivaksi ja palvelu on maksuton. Kehittämistyötä vaativa ongelma on, että kyselyyn liittyviä asiakirjoja ja asian käsittelyvaiheita ei saada näkyviin läheskään yhtä helposti kuin Valmassa. Sähköistä neuvoa-antavaa kansanäänestystä on toivottu. Tähän tähtäävä kehitystyö käynnistyykin Oikeusministeriössä vuonna Epävirallinen äänestysohjelmisto on saatavilla Verkkodemokratiaseuran sivuilta. Sitä on käytetty nuorisovaaleissa useana vuonna. Kaupunki toimii Facebookissa, Twitterissä, YouTubessa ja LinkedIn-yrityssivulla. Viestintäyksikkö ylläpitää näissä kaupungin profiileja. Tavoitteena on tiedonvälitys ja vuorovaikutus, yhteisöllisyyden lisääminen, Tampereen markkinointi asuinpaikkana sekä Tampereen kaupungin markkinointi työnantajana. Osallistuva Tampere -Facebooksivulla viestitään kaikista kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksista. Sivu toimii ajoittain kaksisuuntaisesti; sinne on esimerkiksi koottu kysymyksiä kaupungin asukasiltoja varten. Kuka tahansa, jolla on Facebook-profiili, voi avata uuden keskustelun. Marraskuun 2014 lopussa sivulla oli 680 tykkääjää. Väylä tavoittaa niitä kuntalaisia, jotka seuraavat Facebookia ja haluavat uutiset kaupungin osallistumismahdollisuuksista sen välityksellä. Myös Valmassa kommentoitavana olevat asiat voi nähdä sivulla. Yksiköillä ja hankkeilla on lisäksi yhteensä yli 60 Facebook-sivua ja vaihtelevasti muita sosiaalisen median kanavia käytössään. Erityisesti kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut käyttävät muun muassa seuraavia: Twitter, Instragram, YouTube, Vimeo, Flickr, Foursquare, GoogleMaps, Issuu, blogit, wikit. Maankäytön suunnittelussa on käytetty etenkin sähköisiä karttapohjaisia kyselyjä, joissa kuntalainen voi liittää karttapohjalle kommenttejaan. Vuosien vaihteessa toteutettuun Pehmo-GIS-kyselyyn saatiin yli 3500 vastausta. Keskustan strategiseen osayleiskaavaan liittyvään kyselyyn vuonna 2013 vastasi 1421 henkilöä; he merkitsivät kartalle yli pistettä. Karttakyselyjä on käytetty menestyksellä myös raitiotien linjausvaihtoehtojen suunnittelussa ja viheraluesuunnittelussa. Tikkataulutyyppistä vuorovaikutteista kyselyä on käytetty esimerkiksi kaupunkistrategian suunnittelussa ja pormestarin kuntalaiskyselyssä. Myös ZEF-kyselyjä on käytetty runsaasti. Nuorisopalvelut on aktiivinen verkkovuorovaikutuksen kehittämisessä Nuorten Tampere -sivuilla ja esimerkiksi nuorten tapahtumien online-videoinnissa. Nuorisopalvelut järjestää kuukausittain myös nuorten ryhmächat-iltoja. Tampere.fi-sivujen uudistusta toivotaan mahdollisimman pian ulkoasun, helppokäyttötoimintojen, mobiilimahdollisuuksien ja vuorovaikutteisuuden kohentumisen vuoksi. Lisäksi Tampereen kaupungin tulee kehittää edelleen sähköistä osallistumisalustaa. Tässä verkkosovelluksessa kuntalainen voi osallistua palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen, lausua mielipiteensä päätöksenteossa olevista asioista sekä antaa palautetta. Sähköiseltä osallistumisalustalta edellytetään helppokäyttöisyyttä, kuntalaisen ja suunnittelijan välistä keskusteluyhteyttä sekä rajapintaa asianhallintajärjestelmään ja sen välityksellä valmistelijan työpöydälle. Vuorovaikutteisuus toteutuisi esimerkiksi siten, että sekä kuntalaiset keskenään että valmistelija voivat muodostaa sähköisiä raateja ja muita ryhmiä.

13 Yleisötilaisuudet ja ryhmät Osallistumistilaisuudet kuuluvat suoran osallistumisen perustoimintaan. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin asukasiloissa päättäjät ja kuntalaiset keskustelevat ajankohtaisista asioista. Niitä järjestetään tavallisesti viisi vuosittain eri puolilla kaupunkia. Puhetta johtaa valtuuston puheenjohtaja ja tilaisuuksiin osallistuvat tavallisesti pormestari ja apulaispormestarit sekä valtuutettuja. Tampereella toimivat kaupunginhallituksen nimittämät maahanmuuttajaneuvosto, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto. Niillä on tukenaan esimerkiksi vanhusasiamies, vammais- ja esteettömyysasiamies sekä maahanmuuttajatyön pääkoordinaattori. Neuvostot on tärkeää ottaa mukaan silloin kun suunnittelu koskee niiden toimialaa tai kun neuvostot katsovat osallistumisensa tärkeäksi. Esimerkiksi vammais- ja esteettömyysasiamies on järjestänyt suunnittelijoiden ja vammaisten kanssa yhteisiä kierroksia kaupungin kohteissa, jolloin näkökulmat ovat välittyneet molempiin suuntiin. Neuvostojen kautta valmistelijat saavat nopeasti täsmätietoa asianomaisilta väestöryhmiltä. Tampereen Lasten Parlamentti ja Nuorisofoorumi ovat lasten ja nuorten vaikuttamiskanavia. Lasten Parlamentti on kaikista vuosiluokan kouluista valittu yli 80 lapsen edustajisto, joka ajaa lasten ja nuorten asioita Tampereella ja tekee aloitteita. Se toimii verkossa ja alueellisesti ja kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Esimerkiksi maankäytön suunnittelijat ovat järjestäneet Lasten Parlamentin kanssa kävelykierroksia. Suunnitteluun on saatu tärkeitä uusia näkökulmia. Nuorisofoorumi vastaa nuorisolautakuntaa. Nuorisofoorumilla on kaksi edustajaa puheoikeudella kaupunginvaltuustossa sekä kahdeksassa lauta- ja johtokunnassa. Kaupunginvaltuutetut ovat pitäneet nuorten kannanottoja laadukkaina, ja toiminnan toivotaan jatkuvan. Tampereen kaupungin nuorisotoimen aktiivinen rooli on ollut ratkaisevan tärkeä sekä Nuorisofoorumin että Lasten Parlamentin menestyksessä. Palveluja kehitetään myös erilaisissa raadeissa. Niissä näkemykset kehittyvät informaatioon perehtymisen sekä vuorovaikutteisten keskustelujen perusteella. Kansalaisraadilla tarkoitetaan erityistä ryhmää, joka valitaan ilmoittautuneista edustamaan kaupungin väestöä pienoiskoossa. Asiakasraadit voivat taas edustaa palvelukäyttäjiä laajemmin. Tampereella on kokemusta asiakasraadeista. Sosiaalityön asiakasraadit ovat kehittäneet aikuissosiaalityön palveluja. Sen myötä on myös löydetty vapaaehtoisia vertaishenkilötoimintaa varten. Erikoissairaanhoidossa on perustettu Hatanpään sairaalan ja avopalveluissa Tipotien sosiaali- ja terveysaseman asiakasraadit. Asukkailta saatujen tietojen mukaan kokemukset raadeista ovat hyviä. Esimerkkejä asiakasraadeista on luvussa Raadit ovat tehokkaita sekä kertaluontoisina että jatkuvina vuorovaikutus- ja tiedonhankintatapoina. Niiden kokoamisessa voidaan käyttää apuna Tampereen alueellisia työryhmiä ja niiden verkostoja, vaikka kyse ei olisikaan alueellisista kysymyksistä. Raatien toimintaa tehostaa ohjaajien koulutus. Tampereella toimii esimerkiksi yli 30 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kurssin käynyttä verkostokonsulttia, jotka ovat käytettävissä näihin tehtäviin oman toimensa ohella. Lisäksi he voivat kouluttaa muuta henkilöstöä. Raateja voidaan toteuttaa myös sähköisinä. Kehittämishankkeet soveltavat asukastilaisuuksia monin tavoin. Tilaajan ja tuotannon palvelujen kehittämishankkeissa käytetään vuorovaikutteisia pienryhmätilaisuuksia yhä enemmän. Suunnittelijat ja projektityöntekijät perehtyvät osallistumisen järjestämiseen ja hyödyntämiseen osana työtään. Kaavoituksen alkaessa laaditaan aina osallistumis- ja arviointisuunnitelma, johon kuntalaiset voivat ottaa kantaa ja ehdottaa osallis-

14 14 tumisjärjestelyjä sekä esittää, mitä vaihtoehtoja ja vaikutuksia suunnittelun aikana pitäisi arvioida. Maankäytön suunnittelijat ovat järjestäneet kuntalaisille ja sidosryhmille työpajoja, yhteissuunnitteluryhmiä sekä vuorovaikutteisia asukasiltoja, joissa on sovellettu ryhmätyötapoja. Erityisesti kävelykierrosten epämuodollisuudesta ovat kuntalaiset pitäneet. Kaavoittajat lähettävät jokaiselle kommentoijalle lyhyen vastauksen. Tämä käytäntö tulisi levittää kaikille toimialoille. Vastauksen saaminen on kuntalaiselle yksi tärkeimmistä osallistumiseen motivoivista asioista 3.2 Yhteistuotantoa soveltavat kehittämishankkeet Lähivoimala Lähivoimala - osallisuus ja yhteisöllisyys alueen voimavaraksi -projektissa on kyse lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointipalveluiden kumppanuuteen perustuvasta järjestämisestä Kaukajärven alueella. Projekti on perustettu vuodeksi 2014, koska lapsiperheiden hyvinvoinnin havaittiin heikentyneen alueella huolestuttavasti. Alueen palveluissa työskentelevä henkilöstö teki ansiokkaasti aloitteen projektin perustamisesta. Tavoitteeksi tuli lisätä monialaista yhteistyötä ja yhdistää resursseja, jotta asiakkaita on mahdollista kohdata kokonaisvaltaisemmin. Työtavaksi valittiin asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kanssa tehtävä yhteistyö. Asukasnäkökulmaa on haettu esimerkiksi asukastilaisuuksissa, kaupunginosatapahtumissa, jalkautumalla alueelle, asukaskyselyillä, alueen nettisivuilla sekä lapsille suunnatuilla taidepajoilla. Motivoijana toimii projektityöntekijä, mutta yhteistyö alueen asiakastyöntekijöiden kanssa on merkittävää. Yhteistyö järjestöjen, seurakunnan ja yritysten kanssa on myös tiivistynyt projektin edetessä. Toiminnan perustana on ennaltaehkäisevien ja matalan kynnyksen työmuotojen kehittäminen. Samalla lisätään asukkaiden osallistumista toiminnan suunnittelussa, jolla tavoitellaan myös yhteisöllisyyden lisääntymistä. Perheitä tuetaan eri viranomaisten, asukkaiden ja palveluntuottajien tiiviillä yhteistyöllä järjestämällä vertaisryhmätoimintaa sekä matalan kynnyksen toimintapaikkoja. Harrastusmahdollisuuksia lisätään perheliikuntaa edistämällä ja erilaisia harrastusryhmiä perustamalla. Tavoitteena on, että projekti muodostaa toimintamallin, joka monistetaan muihin kaupunginosiin. Lähivoimalassa onkin kehitetty Perhevoimala-toiminta eli Kaukajärven vapaa-aikatalolla perheille järjestetty tilaisuus noin kerran kuukaudessa. Se käynnistettiin helmikuussa 2014 ja suosio on kasvanut tasaisesti. Tämä ongelmia ennaltaehkäisevä palvelu pyrkii saamaan perheitä keskusteluun neutraalissa ympäristössä moniammatillisen asiakastyöyhteisön kanssa ja tutustumaan toisiin perheisiin. Asiakkaita ohjataan palveluun muun muassa neuvolasta. Toimintaan kuuluu esimerkiksi sirkusta, musiikkia, valokuvausta, värikylpyä ja liikuntaa perheen yhteisenä aikana. Asukkaiden palaute Perhevoimalasta on ollut pääosin hyvää. Myös alueen työntekijät ovat kokeneet hyötyä ryhmäytymisestä, toisiinsa tutustumisesta ja yhteisten tavoitteiden löytämisestä. Projekti päättyy Kaukajärven alueella vuoden 2014 lopussa. Tämän jälkeen alueen työntekijät ja yhdistykset jatkavat työtä alueella. Lisätietoa Lähivoimalasta löytyy osoitteesta Oma Tesoma Oma Tesoma -hanke on osa valtakunnallista asuinalueiden kehittämisohjelmaa. Hanke käynnistyi Tavoitteena on uudenlainen hyvinvointi ja alueen houkuttelevuuden lisääminen. Hankkeessa monipuolistetaan alueen asunto-, palvelu-, harrastus-

15 15, koulutus- ja työllistymistarjontaa yhdessä alueen osapuolten kanssa. Myös yritysten odotetaan lisäävän toimintaansa Tesomalla. Alueella on asukkaita noin ja vaikutusalueella noin Tesomaa ei ole juuri kehitetty viimeisten vuosikymmenien aikana. Tesomalla on työttömiä enemmän kuin muualla Tampereella. Erityisesti työttömiä nuoria on paljon. Asukkaiden koulutus- ja tulotaso ovat keskimääräistä tasoa matalampia ja asuntojen neliöhinnat Tampereen edullisimpia. Kaupunginosan vahvuuksia ovat luonnonläheisyys sekä hyvät liikunta-, ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet. Tesomalla toimii aktiivisia yhdistyksiä ja niiden verkostoja. Myös Tohlopissa sijaitsevan Mediapolis on tärkeä. Oma Tesomaa toteutetaan laajapohjaisella yhteistyöllä, johon kuuluu asukkaiden, järjestöjen ja elinkeinoelämän lisäksi alueen palvelutuotanto ja yhdyskuntasuunnittelu. Toteutuksessa, suunnittelussa ja arvioinnissa tehdään yhteistyötä myös Tampereen yliopiston tutkimushankkeiden kanssa. Tesomalla kokeillaan osallistuvaa budjetointia ensimmäistä kertaa Tampereella. Kohteina ovat Tesomajärven ympäristön kehittäminen ja niin sanottu Tesoman olohuone, joka tulee Tesomantorin uuteen ostoskeskukseen. Työmuotoja ovat olleet avoimet työpajat, joita oli keväällä 2014 neljä. Näitä varten järjestettiin perehdytystä palvelumuotoiluun. Esimerkiksi Vantaan Hakunilan kirjastonjohtaja kertoi kirjaston uudistamisesta palvelumuotoilun keinoin. Työpajoissa osallistumista ei rajoitettu, ja keskustelulle ja kysymyksille ei ollut varsinaisesti muita sääntöjä kuin hyvä tapa. Ennakkoon sovittiin ainoastaan työpajojen teemat sekä kerrottiin osallistujien toimivaltaan liittyvistä rajoitteista. Paikalla oli aina ulkopuolinen, keskustelua ohjaava asiantuntija sekä virkahenkilöitä. Asiantuntijoiden roolina oli vastata kysymyksiin sekä tarjota työpajan tueksi asiantuntijatietoa (mm. säännökset, aiemmat suunnitelmat ja kokemukset). Työpajoihin osallistui vaihtelevasti henkilöä. Kohdennetulla viestinnällä ja työpajojen järjestämisellä eri paikoissa pyrittiin aktivoimaan asukkaita. Kuitenkin työpajoihin olisi toivottu suurempia osallistujamääriä, koska rahojen käytöstä oli päättämässä lopulta pieni asukasjoukko. Jokaisessa työpajassa oli kuitenkin myös aina uusia osallistujia. Työpajoihin ei onnistuttu aktivoimaan nuoria ja nuoria perheitä, joita Tesoman alueella asuu paljon. Tesomalaisten näkemyksiä täydennettiinkin kyselyllä, jolla tavoitettiin nuoria aikuisia työpajoja paremmin. Kyselyn vastauksista nousseet ehdotukset käsiteltiin tasavertaisina työpajoissa esitettyjen ehdotusten kanssa. Työpajoissa tuotetut materiaalit siirrettiin aina hankkeen nettisivuille. Nettisivuja katsottiin runsaasti jokaisen työpajan jälkeen. Työpajoissa kerätyn palautteen perustella tilaisuuksia pidettiin yleisesti onnistuneina sekä osallistujien että kaupungin edustajien mielestä. Tilaisuuksien tunnelma oli innostava, rento ja avoin, vaikka mielipiteet olivat vahvojakin.

16 16 Tesomaa kehitetään aktiivisesti koko ajan. Tesomajärven ympäristön kehittämisessä siirrytään toteutukseen. Suunnittelussa painopiste siirtyy vähitellen hyvinvointipalvelujen kokonaisuuksien tarkentamiseen Tesoman olohuoneessa ja muissa kehittämispiloteissa. Oma Tesoma -hanke tekee yhteistyötä kuuden suurimman kaupungin kanssa 6Aika-hankkeessa. Lisätietoa Oma Tesomasta löytyy osoitteesta Asiakasraadit Tampereen kaupungissa on otettu käyttöön asiakasraateja erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. Tässä esitellään esimerkkeinä aikuissosiaalityön asiakasraadin ja Hatanpään sairaalan asiakasraadin toimintaa. Tampereen kaupungin aikuissosiaalityön asiakasraadin toiminnan kehittäminen liittyy Kaste-ohjelmaan (SOS II -hanke). Tavoitteena on asiakkaiden osallisuuden ja osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen, aktivoivien ja kuntouttavien menetelmien lisääminen sekä rakenteellinen sosiaalityö. Asiakkaan ääni halutaan tuoda palvelujen kehittämiseen sekä lisätä heikoimmassa asemassa olevien kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia. Asiakasraati kokoontuu kerran kuussa. Ohjaajina toimivat aikuissosiaalityön työntekijät ja SOS II -projektityöntekijät. Osallistujia on noin 20, jotka on haastateltu raatia varten. Raadeissa on vieraillut kaupungin asiantuntijoita, päätöksentekijöitä, valtuutettuja ja median edustajia. Raatilaiset ja vierailijat voivat keskustella palveluista. Raadit ovat olleet mukana kehittämässä muun muassa vastaanottokäytäntöjä ja sähköistä toimeentulotukea. Raati on myös tehnyt kansalaisaloitteen ja kannanottoja. Jotkut asiakasraadin jäsenistä ovat alkaneet toimia kokemusasiantuntijoina aikuisten sosiaalipalveluissa. Lisätietoa sosiaalityön asiakasraadista löytyy osoitteesta Hatanpään asiakasraadin tavoite on muuttaa suhtautumista asiakastietoon. Asiakastietoa hyödynnetään vuorovaikutteisemmin ja tulkitaan monipuolisemmin. Asiakkaiden asiantuntemusta hyödynnetään laajemmin, he saavat vaikuttaa osallistumismahdollisuuksiinsa ja antaa aloitteita kehittämiseen. Palvelunkäyttäjien osallistuminen sitouttaa ja motivoi myös henkilöstöä. Hatanpään sairaalan asiakasraati käynnistyi tiedottamisella ja jäsenten hakemisella maaliskuussa Edellytyksenä oli kokemus sairaalan palvelusta ja kiinnostus toiminnan kehittämiseen. Kiinnostuneita oli 20, ja raatiin valittiin 13 jäsentä. Syksyllä

17 raadissa on käsitelty muun muassa kokonaisvaltaisten hoitopolkujen kehittämistä, yhteiskehittämistä henkilöstön kanssa ja poliklinikkatoiminnan kehittämistä. 3.3 Suoran osallistumisen haasteita ja hyötyjä Suoran osallistuminen suunnittelu ja toteuttaminen on osaksi helppoa ja osaksi ei. Pihlajan & Sandbergin (2012) useita kuntia kattaneen tutkimuksen mukaan viranhaltijat ja kehittäjät ottavat kuntalaisia ja käyttäjiä mukaan usein vasta kun asiat ovat olleet jo pitkään vireillä. Kuitenkin on runsaasti näyttöä siitä, että kaikki hyötyvät eniten, kun osallistuminen alkaa suunnittelun alussa tai siitä kun kehittämistarpeet havaitaan. Osallistumisen järjestäminen vaatii työaikaa. Kustannuksia aiheuttaa esimerkiksi ohjelmistojen hankinta ja ylläpito, tilaisuuksien järjestäminen ja kuntalaisilta saatujen, joskus tuhansien kommenttien analysointi. Käytännön ongelmia ovat osallistumismahdollisuuksia koskevien viestien saaminen niiden tietoon joita asia saattaa koskea ja kiinnostaa. Lisäksi koulutusta viranhaltijoille on näihin asti ollut niukasti Suomessa. Osallistumista vaikeuttavat myös ammattikuntien perinteiset työtavat. Ammattilaiset ovat hyviä saamaan tavalliset palvelut nopeasti toimimaan. Sen sijaan monimutkaisissa tilanteissa yksittäinen ammattilainen tai ryhmä ammattilaisiakaan ei aina pysty ratkaisemaan ongelmaa. Seurauksena on ollut raskaita ja hitaita palvelupolkuja (Rannisto ym ). Ratkaisuksi tarvitaan sekä asiakastietoa että moniammatillista yhteistyötä. Tällaisilla työtavoilla esimerkiksi sairaalan potilaiden jonoja on kyetty lyhentämään viikoista päivien mittaisiksi. Suora osallistuminen suosii helposti henkilöitä, jotka tuovat näkemyksensä tarmokkaasti esiin. Kuntalaisten voimavarat ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Usein valmistelijoiden ja asiakkaiden kanssa työskentelevien kaupungin, palveluyritysten tai järjestöjen henkilöiden tehtäväksi jää välittää hiljaisten ryhmien näkemykset. Asiakasryhmät, jotka eivät saavu järjestettäviin tilaisuuksiin tai jotka eivät muuten ole kohdattavissa, huomioidaan suunnittelussa monipuolisella viestinnällä ja ns. monikanavaisilla työtavoilla eli järjestämällä kyselyjä ja haastattelemalla eri organisaatioiden asiakastyöntekijöitä sekä neuvostoja. Asukastilaisuuksia voidaan järjestää sekä päivällä että illalla. Tilaisuuteen voidaan järjestää ammattilaiset huolehtimaan lapsista, että vanhemmat voivat huoletta osallistua. Tilastollisesti osapuolia edustaviin työryhmiin ei ole mahdollista päästä, sillä siihen tarvittaisiin jo tuhannen ihmisen joukosta yli 130 satunnaisesti valittua ja mukaan suostuvaa henkilöä (Glass 1979). Tilastollinen edustavuus onkin mahdollista ainoastaan kyselytutkimuksissa. Asukkaita ja muita osapuolia perustellusti edustavaa ryhmää ei ole helppoa valita. Valintaperusteiden tulee kuitenkin olla selkeitä. Olennaista on avoimuus valinnoissa ja erityisesti ryhmän toiminnassa. Esimerkiksi palvelumuotoiluun voi pääosan aikaa osallistua käyttäjiä edustava ryhmä. Alueen asukkaille, alueellisille työryhmille ja muille osapuolille viestitään monin tavoin ja järjestetään mahdollisuuksia ottaa kantaa sekä sähköisesti että muuten. Merkittävimmät suoran osallistumisen hyödyt ovat aineettomia ja osa syntyy vasta pitkällä aikavälillä. Tällaisia ovat luottamuksen lisääntyminen kaupunkiorganisaation ja kuntalaisten kesken sekä kaupunkilaisten omanarvontunnon lisääntyminen tavoilla, joita ei voi saavuttaa muuten kuin osallistumalla. Osallistumismahdollisuuksilla vahvistetaan tasa-arvoa. Osallistuminen opettaa ajattelemaan yhteisöllisesti ja toimimaan solidaarisesti. (Burton 2009.) Osallistumisen laatu vaikuttaa kaupungin päätöksentekoon kuluvaan aikaan, virheiden välttämiseen ja siten myös kaupungin ulkoiseen kuvaan. Aineettomia hyötyjä voidaan arvioida kyselyin ja avainhenkilöiden haastatteluin sekä tiedotusvälineiden ja median seurannalla.

18 18 Osallistumismahdollisuudet vaikuttavat kuntalaisten hyvinvointiin. Hyvinvointiindikaattorien avulla tätä on kuitenkin vaikea osoittaa jos esimerkiksi suoraan alueen palveluihin ja elinympäristöön vaikuttavat toimet toteutetaan samanaikaisesti. Nykyään seurataan osallistumiskertoja kaupungin asukasiltoihin sekä sähköisten osallistumisvälineisiin annettujen kannanottojen määriä. Myös esimerkiksi kaupungin Internet-sivujen seuraajien ja kohdealueen omien sivujen seuraajien määrät ovat tärkeitä, sillä osallisuutena pidetään jo kaupungin asioiden seuraamista. Olennaista on, tietävätkö kuntalaiset kuinka voi osallistua silloin kun tarvetta siihen ilmenee. Muita määrällisiä mittareita voivat olla myönteisten ja kielteisten mielipidekirjoitusten ja artikkelien määrät mediassa sekä valituilla sosiaalisen median kanavilla. Kuluja koskevaan vertailuun vastaavissa hankkeissa, joissa osallistuminen on heikosti järjestettyä, löytyy valaiseva esimerkki maankäytön riitatapauksista. Näissä oikeudelliset kulut sekä lakiyksikön ja asiantuntijoiden työtunnit valitusten käsittelyssä vähenevät. Lisäksi kolmansille osapuolille viivästyksistä aiheutuvat kulut (esimerkiksi yritysten lainojen korot ja tuotannon tai palvelun käynnistyksen viivästyminen) pienenevät.

19 19 Osallistumisen toimintamalli ja toimenpiteet Tampereen kaupungin osallistumisen toimintamallilla huolehditaan, että jokaisen palvelun kehittämisessä suunnitellaan, miten osapuolet otetaan mukaan kehittämiseen ja toteuttamiseen. Näin palveluihin vaikuttavat kuntalaisten ja palveluja käyttävien asiakkaiden näkökulmat. Kuvio 3. Osallistumisen toimintamalli. Osallistumisen toimintamalli on etenevä ja oppiva. Sitä kuvaa nouseva spiraali. Sen etenemiseen vaikuttavat kuntalaiset, kaupungin asiantuntijat, edustuksellinen demokratia, kehitettävä asia, asuinalue sekä muuttuvat kehittämistarpeet ja resurssit eri tilanteissa eri tavoin. Jokainen tilanne tuo uusia kokemuksia. Ne tutkitaan ja arvioidaan, mikä kehittää kaupungin toimintaa edelleen. Toiminnan keskiössä on kuntalainen. Mallilla on tarkoitus täydentää edustuksellista demokratiaa, ei korvata sitä. Päättäjät saavat entistä jäsennellympää ja moniarvoisempaa informaatiota päätöstensä pohjaksi. Mallin edellytyksenä on, että kaupunginvaltuusto budjetista päättäessään ottaa huomioon osallistumiseen tarvittavat resurssit ja seuraa kehittämistä ja tuloksia

20 20 säännöllisesti tuloskortein ja muilla tavoin. Yksittäisten valtuutettujen ja valtuustoryhmien osallistuminen käytännön toimintaan on myös tärkeää. Toimintamalli on kuvattu kuviossa 3. Sillä huolehditaan, että osallistuminen vastaa kuntalaisen kysymyksiin ja tarpeisiin. Seuraavat mallin elementit vaikuttavat toisiinsa: Henkilöstön perehdyttäminen: Tampereen kaupungin organisaatiossa huolehditaan siitä, että valmistelijat ja suunnittelijat osaavat suunnitella ja järjestää osallistumista. Osaamisen vaihtoa palvelu- ja kaupunkisuunnittelijoiden kesken edistetään. Yhteistyötä tehdään muiden kaupunkien ja kuntien kesken. Koulutusta hankitaan myös kaupungin ulkopuolelta. Tällä varmistetaan toiminnan laatu ja ammattimaisuus. Osallistumisen suunnittelu: Osallistuminen ja siihen kuuluva viestintä suunnitellaan joka hankkeessa ja valmistelussa, jossa osallistumista järjestetään; pienissä töissä pieni suunnitelma, isoissa perusteellinen. Suunnittelussa huomioidaan asukkaiden ja käyttäjien palautteet sekä aikaisemmat hyvät kokemukset. Ne kootaan helppokäyttöiseen muotoon suunnittelijoille ja valmistelijoille. Viestintä ja motivointi: Ajankohtaisista osallistumismahdollisuuksista viestitään ajoissa ja monipuolisesti. Erityisesti huolehditaan sitä, että tiedot osallistumismahdollisuuksista saavat ne osapuolet, joihin vaikutusten arvioidaan kohdistuvan ja joita asian tiedetään kiinnostavan. Osapuolille kerrotaan kuinka heidän näkemyksensä on otettu huomioon. Luottamus: Luottamus on osallistumisen ja kaupungin kehittämisen käyttövoimaa. Hyvin järjestetty, avoin vuorovaikutus yksittäisten kuntalaisten sekä järjestöjen, yritysten ja kaupungin ammattilaisten kesken luo luottamusta. Osallistumisen järjestäminen ja työkalut: Työssä sovelletaan menetelmiä, jotka on koettu toimiviksi keskustelun sekä ideoiden ja innovaatioiden aikaansaamiseksi. Näitä ovat esimerkiksi palvelumuotoilu ja muut vuorovaikutteiset menetelmät. Sähköisiä menetelmiä käytetään ja kehitetään monipuolisemmiksi ja vuorovaikutteisiksi. Aineistoista tehdään entistä havainnollisempia ja ymmärrettävämpiä. Avataan kaupungin dataa ja tiloja ja tuetaan muutenkin asukkaiden, järjestöjen ja yritysten omaehtoista toimintaa. Osallistumisen johtaminen: Viranhaltija- ja poliittista johtoa informoidaan säännöllisesti osallistumismallin kehittämisestä. Hankkeista kerrotaan johdolle sekä mitä tehtiin että MITEN tehtiin; toisin sanoen mikä osallistumisessa toimii ja mikä ei. Johtajat huolehtivat osaamisen levittämisestä toimialojen kesken. Päätösesityksissä näkyvät sekä osapuolten arvot että asiantuntijoiden tiedot. Vastaaminen kuntalaiselle: Osallistumisen järjestäjät keräävät palautteen toiminnastaan ja kehittävät toimintatapojaan. Osallistumisen vaikutuksista päätöksentekoon ja toiminnan muutoksiin kerrotaan kuntalaisille säännöllisesti ja entistä tarkemmin. Toteuttaminen: Osallistumisen kehittäminen nähdään tärkeäksi kaupungeissa ja kunnissa. Osallistumisen toimintamallia suunnitellaan kuuden suurimman kaupungin yhteisessä 6aikastrategiaohjelmassa (ks. Tampereen kaupunki on sitoutunut hankkeessa kehittämään Tampereen tulevaisuuden palvelumallin. Kärkihankkeeksi on nimetty asukkaat ja käyttäjät palvelujen kehittäjinä, suunnittelijoina ja toteuttajina. Tässä raportissa käynnistetty kuntalaisten suoran osallistumisen jatkokehittäminen on tarkoitus tehdä 6Aika -hankkeen osana.

21 21 Osallistumisen toimintamallin käyttöönotolla ja kehittämisellä tavoitellaan toimintakulttuurin muutosta. Avainasemassa ovat henkilöt, jotka vastaavat palveluihin ja muuhun hallinnolliseen toimintaan liittyvästä kehittämisestä, päätöksenteosta ja palvelun tuottamisesta. Valmentautumisten ja käytännön osallistumisjärjestelyjen vuorottelu auttaa näkemään kehittämistarpeet ja niiden toteuttamisen kuntalaisen ja palvelunkäyttäjän näkökulmasta. Tavoitteena on, että osapuolena on tulevaisuudessa aina kuntalainen ja palvelunkäyttäjä. Osallistumiseen tulee ammattimainen ote. Organisaatio oppii myös kokonaisuutena, ja hyvät osallistumiskokemukset tukevat etenemistä askel askeleelta uuteen toimintakulttuuriin. Alueellisten työryhmien toiminnassa painotetaan lähivuosina osallistumista palvelujen suunnitteluun. Toimintaan voi osallistua entistä useampi Alvarin sähköpostiverkon jäsenenä. Sähköpostiverkon jäsenet saavat samat aineistot ja kutsut kun varsinaiset Alvarin jäsenetkin ja voivat osallistua kiinnostaviin työpajoihin, raateihin ja muihin tilaisuuksiin sekä voivat lähettää kommentteja. Keskusta-Alvarin kehittämistä kannattaa selvittää erikseen. Tampereen keskusta on erilainen kuin muut neljä palvelualuetta. Se kiinnostaa kaikkia tamperelaisia. Keskustassa on paljon yrityksiä ja tapahtumia. Keskustassa kaavoitetaan ja rakennetaan runsaasti lähivuosikymmeninä. Nämä hankkeet järjestävät osallistumista. Hankkeet hyötyisivät kaupungin järjestämästä kiinnostuneiden kuntalaisten ja sidosryhmien verkostosta. Keskusta-Alvarin nimellä on toiminut Facebook-ryhmä ja myöhemmin sähköpostiverkosto. Ne olivat kuitenkin suppeita. Riittävän kattavan verkoston perustaminen Internetiin vaatii panostusta markkinointiin, viestintään ja ylläpitoon. Pormestarin ja valtuuston asukasiltoja on järjestetty eripuolilla kaupunkia. Kuntalaiset ovat niissä voineet tavata valtuuston puheenjohtajan, pormestarin ja apulaispormestarit. Tilaisuuksiin osallistuneet kuntalaiset ovat pitäneet tärkeänä, että päättäjien tietämys alueen asioista kasvaa (Turunen 2013). Asukasiltoja voidaan kehittää videoimalla tilaisuudet verkkoon samoin kuin valtuuston kokoukset. Silloin niitä voivat seurata myös perheelliset ja nuoret, joita asukasiltoihin on osallistunut suhteellisen vähän. Asukasillat voidaan myös suunnitella alueen osapuolten kanssa. Silloin tilaisuuteen saadaan juuri oikeat kaupungin asiantuntijat vastaamaan alueen asukkaita askarruttaviin asioihin. Asiantuntijat voivat valmistautua vastaamaan ja ehtivät laatia havainnollista aineistoa. Asukasiltojen kehittämistä voidaan selvittää edelleen. Muita asukasiltoja ovat järjestäneet muun muassa palveluja kehittävät hankkeet ja maankäytön suunnittelu. Näissä on menestyksellä sovellettu vuorovaikutteisia työtapoja ja toiminta laajenee. Neuvostot ja Nuorisofoorumi ovat merkittäviä sekä taustaryhmiensä asiantuntemuksen välittäjinä että hallinnollisen tehokkuuden kannalta; jokaisessa valmistelussa ja suunnittelussa ei tarvitse erikseen organisoida ao. ryhmiä. Neuvostoissa kaupungin toimintaa tunnetaan jo hyvin, joten opetteluun ei kulu aikaa. Lisäksi tukena toimivat kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamies, maahanmuuttajatyön pääkoordinaattori, vanhusasiamies sekä nuorisotoimen henkilöstö. Neuvostot ja Nuorisofoorumi sekä Lasten Parlamentti kannattakin ottaa mukaan jo valmisteluvaiheissa, silloin kun asia niitä koskee. Nuorten kiinnostusta vaikuttamiseen lisää Internetin aineisto, joka on visuaalista ja ymmärrettävää, eikä vaadi vahvaa kirjautumista. Sivujen kiinnostavuutta voidaan lisätä esimerkiksi pienillä viikon äänestyksillä, joiden perusteella asiat toteutetaan enemmistön tahdon mukaan.

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Demokratiapäivän asukastilaisuus 14.10.2014 Leena Kostiainen apulaispormestari käyttäjädemokratiatyöryhmän puheenjohtaja Sisällys työryhmän toimeksianto ja kokoonpano

Lisätiedot

KUNTALAISTEN OSALLISTUMISKANAVAT TAMPEREEN KAUPUNGISSA

KUNTALAISTEN OSALLISTUMISKANAVAT TAMPEREEN KAUPUNGISSA 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 TAMPERE 1 (6) KUNTALAISTEN OSALLISTUMISKANAVAT

Lisätiedot

Osallistuminen Tampereella

Osallistuminen Tampereella Osallistuminen Tampereella Antti Leskinen Kuntademokratian kehittämispäällikkö 1 26.11.2018 Vapaaehtoisten luotsien toiminta Luotsin kanssa pääsee helpommin kulttuurin ja liikunnan pariin sekä luontoretkille

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi. Maarit Alikoski ROVANIEMEN KAUPUNKI

Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi. Maarit Alikoski ROVANIEMEN KAUPUNKI Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi Maarit Alikoski 21.10.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Kunnan rooli ja tehtävät uudistuvat Yksi keskeinen vaikuttava tekijä: sosiaali-

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminta Pirkkalassa Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminnan taustaa Foorumitoiminnan taustalla oli Tekesin rahoittama perusturvapalveluiden kehittämishanke Terveellä järjellä parasta

Lisätiedot

Teema 1: Tiedonkulku. Vuorovaikutussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet. Luonnos 1/2019

Teema 1: Tiedonkulku. Vuorovaikutussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet. Luonnos 1/2019 Vuorovaikutussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet Luonnos 1/2019 Teema 1: Tiedonkulku Tavoite Toimenpiteet Asukkaat tietävät, mitä Oulussa tapahtuu ja mitä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Työpajan tuottamat ideat ja kehittämisehdotukset Osallisuusohjelman laatiminen, muistio 2.3.2015 Kaupunkilaisille avoin työpaja 2.3.2015

Lisätiedot

Asiakasraadit kuntalaisten osallisuutta vahvistamassa 15.5.2014. Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto 15.5.2014 Projektipäällikkö Tuula Tuominen

Asiakasraadit kuntalaisten osallisuutta vahvistamassa 15.5.2014. Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto 15.5.2014 Projektipäällikkö Tuula Tuominen Asiakasraadit kuntalaisten osallisuutta vahvistamassa 15.5.2014 Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto 15.5.2014 Projektipäällikkö Tuula Tuominen SOS hanke SOS I 2011-2013 SOS II 2013-2015 (31.10.2015 asti)

Lisätiedot

Järjestöjen maakuntafoorumi

Järjestöjen maakuntafoorumi Järjestöjen maakuntafoorumi 5.10.2018 Maakuntalaisten osallistumisen mallit ja periaatteet kohti Pirkanmaan osallisuusohjelmaa Anne Heusala, maakuntauudistuksen projektipäällikkö, kuntalaisten osallistuminen

Lisätiedot

Helsingin osallisuusmalli. Osallisuustyöryhmä

Helsingin osallisuusmalli. Osallisuustyöryhmä Helsingin osallisuusmalli Osallisuustyöryhmä 5 havaintoa valmistelusta 1. Kaikki haluavat, että Helsinki on entistä parempi kaupunki. 2. Ihmiset ovat valmiita antamaan asiantuntemustaan ja osaamistaan

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

YHTEINEN TAMPERE - UUSI OSALLISTUMINEN

YHTEINEN TAMPERE - UUSI OSALLISTUMINEN YHTEINEN TAMPERE - UUSI OSALLISTUMINEN Kaupunginvaltuuston seminaari 6.6.2016 Kari Hakari kehittämisjohtaja Lähtökohtana kuntalaisen ja kunnan roolin muutos Kuntalaisen rooli Kumppani Asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Välineitä osallistumisen arviointiin ja mittaamiseen

Välineitä osallistumisen arviointiin ja mittaamiseen Välineitä osallistumisen arviointiin ja mittaamiseen Työryhmätyön esittelyä kuntademokratiaverkostolle Katja Syvärinen @KSyvarinen 13.3.2019 Toimeksianto kuntademokratiaverkostolta Kuntademokratiaverkoston

Lisätiedot

Tervetuloa Innokylään

Tervetuloa Innokylään Tervetuloa Innokylään Soteuttamo: Ihminen edellä asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen Merja Lyytikäinen ja Hanne Savolainen 21.3.2018 1 Innokylä lyhyesti Innokylä on kaikille avoin innovaatioyhteisö,

Lisätiedot

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja SenioriOsaaja.fi Teknologian ja sähköisten palvelujen käytön valmennusmalli ikäihmisille Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Sosiaali- ja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaliiton ja liitossa ennen kaikkea uudistustiimin työn näkökulmasta osallisuutta kuvaavat esim.

Etelä-Karjalan maakuntaliiton ja liitossa ennen kaikkea uudistustiimin työn näkökulmasta osallisuutta kuvaavat esim. Minna-Maria Behmin sähköpostiviesti 3.1.2019: tietoja Eksotesta ja Etelä-Karjalan maakuntaliitosta/uudistustiimistä Etelä-Karjalan maakuntaliiton ja liitossa ennen kaikkea uudistustiimin työn näkökulmasta

Lisätiedot

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä 13.10.2015 Katja Syvärinen Mitä haluamme kun haluamme kuntalaisten osallisuutta? Hiljaisia kuntalaisia? Tyytyväisiä

Lisätiedot

Vaikuttamistoimielinten toimintaohjeet kh

Vaikuttamistoimielinten toimintaohjeet kh Ohje 1 / 5 Vaikuttamistoimielinten toimintaohjeet kh 23.10.2017 Alaotsikko Nuorisovaltuusto Vanhusneuvosto Vammaisneuvosto Lapsiperheraati Elinkeinoasioiden raati Kylä- ja kaupunginosaraati Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Nuorisolautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Nuorisovaltuuston perustaminen (kv) 241/12.05.

Nuorisolautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Nuorisovaltuuston perustaminen (kv) 241/12.05. Nuorisolautakunta 3 5.03.07 Kunnanhallitus 5 7.03.07 Kunnanhallitus 55 0.05.07 Nuorisovaltuuston perustaminen (kv) 4/.05.00/07 Nuorisolautakunta 5.03.07 3 Kuntalaki (40/05) velvoittaa kuntia huolehtimaan

Lisätiedot

Asiakasraati. Aika: Torstai klo Frenckellin konttori Puutarhakatu 2 1krs. MUISTIO: - Kokoontuminen ja kahvit

Asiakasraati. Aika: Torstai klo Frenckellin konttori Puutarhakatu 2 1krs. MUISTIO: - Kokoontuminen ja kahvit Asiakasraati Aika: Torstai 13.2.2014 klo 14.00-16.00 Paikka: Frenckellin konttori Puutarhakatu 2 1krs. MUISTIO: - Kokoontuminen ja kahvit Vieraana seuraamassa asiakasraadin toimintaa on johtava sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Avoimen hallinnon edistäminen osana Rovaniemen kaupungin toimintaa. Toimenpiteet 2018-

Avoimen hallinnon edistäminen osana Rovaniemen kaupungin toimintaa. Toimenpiteet 2018- Avoimen hallinnon edistäminen osana Rovaniemen kaupungin toimintaa. Toimenpiteet 2018- Yleishallinto/Hallintopalvelut Erityisasiantuntija Maarit Alikoski 2.3.2018 Esitys Tausta Suomen avoimen hallinnon

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN VAMMAISNEUVOSTON TOIMINTASUUNNITELMA

RAISION KAUPUNGIN VAMMAISNEUVOSTON TOIMINTASUUNNITELMA RAISION KAUPUNGIN VAMMAISNEUVOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2020 Raision vammaisneuvosto 26.9.2018 VAMMAISNEUVOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2020 Sisällys VUOSILLE 2018-2020... 0 YLEISTÄ...

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lape-hankkeessa

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lape-hankkeessa Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lape-hankkeessa Hanna Harju-Virtanen, projektipäällikkö, Pirkanmaan Lape-hanke hanna.harju-virtanen@tampere.fi 040 8064730 1 Osallisuus on osallistumisen

Lisätiedot

YHTEINEN TAMPERE - UUSI OSALLISTUMINEN -järjestöt kaupungin uudessa osallistumisen toimintamallissa

YHTEINEN TAMPERE - UUSI OSALLISTUMINEN -järjestöt kaupungin uudessa osallistumisen toimintamallissa YHTEINEN TAMPERE - UUSI OSALLISTUMINEN -järjestöt kaupungin uudessa osallistumisen toimintamallissa KUMPPANUUS 2020 -OHJELMAN KEVÄTSEMINAARI 30.5.2016 Kari Hakari kehittämisjohtaja Yhteinen Tampere näköalojen

Lisätiedot

Järjestöedustajan kokemuksia

Järjestöedustajan kokemuksia Järjestöedustajan kokemuksia Raadeista yleistä Raatilaisen näkökulma Toteutusesimerkkejä Keskeistä raatien toiminnassa Sipilän hallitusohjelma: Tavoitteena vahvistaa kokemusasiantuntemuksen käyttöä ja

Lisätiedot

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Uusi paikallisuus -hanke Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus hanke on RAY:n rahoittama 5- vuotinen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Pia Haakana, asukasyhteyshenkilö Sektorit Yritykset Markkinaehtoinen Tavoittelee voittoa 1. YKSITYINEN Valtio,

Lisätiedot

1. MIKÄ ON OSALLISTUVA VANTAA?

1. MIKÄ ON OSALLISTUVA VANTAA? 1 1. MIKÄ ON OSALLISTUVA VANTAA? Osallistuva Vantaa on vantaalaisen asukasvaikuttamisen toimintamalli. Se tarjoaa asukkaille laajan valikoiman erilaisia vaikuttamisen muotoja ja tukee edustuksellista päätöksentekoa.

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista 12.11.2013 Page 1 Demokratian ja osallisuuden taustatekijät

Lisätiedot

Osallisuus ja vaikuttaminen kuntalaissa alkaen (2017)

Osallisuus ja vaikuttaminen kuntalaissa alkaen (2017) Osallisuus ja vaikuttaminen kuntalaissa alkaen (2017) 2018-2021 sääntöjen tarkoituspykälässä 1 valtuuston vastuu ov-keinoista 22 -aloiteoikeus 23 -kansanäänestysaloite 24-25 - vaikuttamiselimet (vanhusneuvosto)

Lisätiedot

Demokratian merkityksen kokonaisuus

Demokratian merkityksen kokonaisuus Demokratian merkityksen kokonaisuus Asukkaat maakuntauudistuksen keskiöön Maakuntakoulutukset Liisa Häikiö Demokratia: peruslähtökohtia Demokraattinen yhteiskunta on keskeinen, globaalisti jaettu hyvän

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

HYVINVOINNIN ja TERVEYDEN EDISTÄMINEN TEAviisari Osallisuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

HYVINVOINNIN ja TERVEYDEN EDISTÄMINEN TEAviisari Osallisuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos HYVINVOINNIN ja TERVEYDEN EDISTÄMINEN TEAviisari Osallisuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos VUOSI TIETOLÄHDE KYSYMYS Vastausvai htoehto 1 Vastausvaiht oehto 2 Vastausva ihtoehto 3 PERUSTERVEYDENHUOLTO

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä

Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä Aluehallintovirastot arvioivat säännöllisesti kuntien peruspalveluja. Nuorisotoimen vuoden 2017 arviointikohteena

Lisätiedot

Asiakasraati. Muistio

Asiakasraati. Muistio Asiakasraati Aika: Torstai 21.11.2013 klo 14-16 Paikka: Hatanpään pirtti, Hatanpään puistokuja 10 Paikalla: Projektityöntekijät Samuli Pietilä ja Mia Mäki- Fränti Muistio 1. Kokoontuminen ja kahvit - Samuli

Lisätiedot

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017 Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017 Maakuntauudistuksella luodaan maahamme nykyaikainen ja kustannustehokas, kaikkia

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Osallisuusohjelma LUONNOS 3.0, KHALL NÄHTÄVILLÄ 30 PV, AJALLA KHALL XX.XX.2019 XX KVALT XX.XX.

Osallisuusohjelma LUONNOS 3.0, KHALL NÄHTÄVILLÄ 30 PV, AJALLA KHALL XX.XX.2019 XX KVALT XX.XX. 0 (8) Osallisuusohjelma TULEVAISUUDEN JANAKKALAN TEKEVÄT KUNTALAISET LUONNOS 3.0, 13.3.2019 KHALL 18.3.2019 83 NÄHTÄVILLÄ 30 PV, AJALLA 25.3-24.4.2019 KHALL XX.XX.2019 XX KVALT XX.XX.2019 XX Janakkalan

Lisätiedot

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr. Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

YHTEINEN TAMPERE - UUSI OSALLISTUMINEN

YHTEINEN TAMPERE - UUSI OSALLISTUMINEN YHTEINEN TAMPERE - UUSI OSALLISTUMINEN Kuntademokrativerkosto 24.11.2016 projektisuunnittelija Outi Nokkonen strategia- ja kehittämisyksikkö Tampereen kaupungin uusi toimintamalli Kuntalainen, yritys ja

Lisätiedot

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti Riitta Pylvänen hankesuunnittelija PERUSTURVAJOHTAJIEN TAPAAMINEN KUNTAKIERROKSELLA SYKSYLLÄ 2014 Esiin nousseita kysymyksiä: Miten työllisyyden

Lisätiedot

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä Kuntalaiskyselyn tulokset Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Taustatiedot: ammatti 3 % 8 % 8 % 3 % 1 % 16 % 25 % 36 % Koululainen Kunnan tai valtion työntekijä Yrittäjä Työtön Opiskelija Töissä yksityisellä

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli osahanke

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli osahanke Palvelut asiakaslähtöisiksi Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli osahanke Sinikka Sihvo Sinikka Sihvo, kehittämispäällikkö, THL 29.9.2017 Sinikka Sihvo 1 Asiakkaiden ja asukkaiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma

Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma 2016-2017 Orimattilan visio 2020: Itsenäinen Orimattila on uudistumiskykyinen ja yhteisöllinen maaseutukaupunki metropolialueen

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Tulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja

Tulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja Tulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja Ville Nieminen, projektipäällikkö, Kuntaliitto @ViVaNieminen Ohjelma Avaussanat Ville Nieminen, projektipäällikkö Kuntaliitto Hyvinvoinnin seuraava erä Paula Laine,

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI 22.1.2012 Ongelma / Tarve: 1. Tarve: Asiakkaiden halukkuus olla vaikuttamassa ja kehittämässä sosiaaliaseman palveluja 2. Tarve löytää vaikuttamiskanavia,

Lisätiedot

Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta

Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Kenen osallisuus?-seminaari 2.9.2014 Neuvotteleva virkamies Inga Nyholm Kuntalain valmisteluaikataulu Hallituksen esitysluonnos kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA

KUNTASTRATEGIA KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista Jarkko Majava FCG Konsultointi 18.12.2013 Page 1 Demokratian

Lisätiedot

KASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA

KASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA KASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 Kaupunkistrategiatyöryhmä elo-syyskuu 2018 Kaupunginhallitukselle esittely 25.9.2018 Asukas- ja yrittäjätilaisuus 28.1.2019 Kaupunginhallitus 5.3.2019

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tilaisuus Etelä-Karjala: Johtamisen rooli laajassa muutostyössä

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tilaisuus Etelä-Karjala: Johtamisen rooli laajassa muutostyössä Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tilaisuus 26.1.2017 Etelä-Karjala: Johtamisen rooli laajassa muutostyössä Marja Kosonen, perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, Eksote Etelä-Karjalan LAPE-hanke

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

KH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/

KH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/ KH liite n:o 2/4.12.2012 VALT liite n:o 2/13.12.2012 Sivu 2 / 5 1 VALIOKUNNAT Pudasjärven kaupungin valiokunnat osallistuvat kaupungin päätöksien valmisteluun valtuustolle, kaupunginhallitukselle tai virkamiehille.

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

Asukkaat maakunta- ja soteuudistuksen keskiöön (AKE)

Asukkaat maakunta- ja soteuudistuksen keskiöön (AKE) Asukkaat maakunta- ja soteuudistuksen keskiöön (AKE) Pilottimaakuntien koulutustarjotin 2.3.2018 AKE-projektin pilottimaakunnat Etelä-Karjala Kainuu Keski-Pohjanmaa Lappi Pirkanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Uusi vaikuttamispalvelu: Nuortenideat.fi Demokraattinen vaikuttamiskanava Nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva Matalan kynnyksen palvelu, näkyvä

Lisätiedot

3.2 Vammaisneuvoston tehtävät

3.2 Vammaisneuvoston tehtävät 1 (5) Imatran kaupungin vanhusneuvoston ja Imatran, Ruokolahden ja Rautjärven vammaisneuvoston toimintasääntö 1. Toimintasääntö ja sen soveltaminen 2. Neuvostojen toiminnan tarkoitus Toimintasääntöä noudatetaan

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia

Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia 1 Maakunnallisia lapsiasiavaltuutettuja tarvitaan edistämään ja seuraamaan lasten oikeuksien toteutumista maakunnissa ja kunnissa Lastensuojelun

Lisätiedot

Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta

Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta Panu Artemjeff & Mia Luhtasaari 6.3.2017 2/10 Väestöryhmät ovat ryhmiä, joihin ihmiset tuntevat kuuluvansa: Perhe & suku Ammattiryhmät Mitä

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Kaupunginhallitus 27.11.2017 Kaupunginvaltuusto 4.12.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki VETOVOIMA JA KASVU TOIMIVA KAUPUNKIYMPÄRISTÖ JA RAKENTAMINEN Strategiset

Lisätiedot

Uudenlaista osallisuutta ja aitoa kuulemista: kansalaispaneelista sosiaaliseen mediaan

Uudenlaista osallisuutta ja aitoa kuulemista: kansalaispaneelista sosiaaliseen mediaan PANEELIKESKUSTELU Uudenlaista osallisuutta ja aitoa kuulemista: kansalaispaneelista sosiaaliseen mediaan Kuntamarkkinat 11.9.2012 24.9.2013 Page 1 KESKUSTELIJAT Dekaani Hannu Katajamäki, Vaasan yliopiston

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa?

Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa? Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa? Päivi Kurikka paivi.kurikka@kuntaliitto.fi erityisasiantuntija Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Suomen Kuntaliitto Projektin taustalla

Lisätiedot

Kuntalaisten sähköiset vaikuttamiskanavat. Mikko Nislin

Kuntalaisten sähköiset vaikuttamiskanavat. Mikko Nislin Kuntalaisten sähköiset vaikuttamiskanavat Mikko Nislin 5.6.2013 Kuntalaisten osallisuus Kuntalaisilla tulee olla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa oman kuntansa päätöksiin, valintoihin ja palvelujen

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke

Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke 1 Uusi paikallisuus -hanke 2011-2015 Luo mahdollisuuksia ja innostaa asukkaita vaikuttamaan omaan lähiympäristöön

Lisätiedot

KUMPPANUUSPÖYTÄ ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET MAAKUNNASSA

KUMPPANUUSPÖYTÄ ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET MAAKUNNASSA KUMPPANUUSPÖYTÄ ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET MAAKUNNASSA TEHTÄVÄ MITÄ IDEOITA, TOIMINTAMALLEJA MAAKUNNASSA VOIDAAN TOTEUTTAA/HYÖDYNTÄÄ? KIRJOITA 1 IDEA/AJATUS/PAPERI IDEAN EI TARVITSE

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen

Lisätiedot