Opiskelijakysely 2006 kolmannen vuoden opiskelijoille

Transkriptio

1 Opiskelijakysely 2006 kolmannen vuoden opiskelijoille Leena Ahrio Opinto- ja kansainvälisten asiain osastolla on toteutettu opiskelijakysely kolmatta lukuvuotta Tampereen yliopistossa opiskeleville vuodesta 2004 lähtien. Kyselyn tiedot on yhdistetty Tampereen yliopiston opiskelijatietojärjestelmään. Kyselyllä selvitettiin opiskeluaikaista työssäkäyntiä sekä opintoja ja niiden suunnittelua. Kyselyn avulla kerättiin tietoa myös mahdollisuuksista yhdistää opintoja ja työelämää sekä näkemyksiä opintojen sujuvuudesta Tampereen yliopistossa. Kyselyssä käytetty lomake löytyy osoitteesta Yhteystiedot: suunnittelija Leena Ahrio, opinto- ja kansainväliset asiat, puh , leena.ahrio(at)uta.fi. Sisällysluettelo Opiskelijakysely 2006 kolmannen vuoden opiskelijoille...1 Sisällysluettelo...1 Kyselyyn vastanneet...2 Sukupuolen mukaan...2 Tiedekunnittain...2 Taustatietoja vuonna 2003 tutkinto-oikeuden saaneista...3 Valmistuneet...3 Ikä...3 Läsnäololukukaudet...4 Opintoviikot...4 Opiskelu...5 Väitteitä opiskelusta...7 Sivuainevalinnat...8 Opintojen sujuvuus Tampereen yliopistossa...10 Vapaa sivuaineoikeus...11 Resurssien niukkuus...12 Opiskelijan tilanne...13 Vähemmän merkittäviä tekijöitä...15 Keskustakampuksen ulkopuolella...15 Työssäkäynti ja opiskelu...16 Työssäkäynti opiskeluaikana...16 Näkemyksiä opiskeluaikaisesta työssäkäynnistä...18 Opiskelun ja työssäkäynnin yhteensovittaminen...18 Opintotuki...19 Opintoraha...19 Opintolaina...20 Liite 1... Liite ISBN (pdf)

2 Kyselyyn vastanneet Kysely lähetettiin huhtikuun lopussa kaikille niille opiskelijoille, jotka olivat saaneet uuden opinto-oikeuden vuonna 2003 ja joilla oli yliopiston käyttäjätunnus lukuun ottamatta ISSS:n opiskelijoita. Käyttäjätunnusta tarvittiin, jotta tieto kyselystä voitiin lähettää sähköpostitse ja itse kysely täyttää netissä. Vain läsnäoleviksi kirjoittautuvat opiskelijat saavat käyttäjätunnuksen. Läsnäolevista opiskelijoista (1344) käyttäjätunnus oli 1235 opiskelijalla eli 93 prosentilla. Kysely on siis lähetetty 92 prosentille läsnäolevista opiskelijoista. Vastausprosentiksi tuli 36,5. Vastausprosentti jäi pienemmäksi kuin aiempina vuosina, mutta toisaalta myös kyselyn ajankohta oli aiempaa myöhäisempi. Näin osa opetuksesta oli jo päättynyt, ja moni opiskelija oli siirtynyt kesätöihin. Vuonna 2003 uuden tutkinto-oikeuden saaneista 1531 opiskelijasta on valmistunut kesäkuun puoliväliin 2006 mennessä 68 opiskelijaa eli 4,4 prosenttia. Sukupuolen mukaan Kyselyyn vastanneista naisia oli 76 prosenttia ja miehiä prosenttia. Kohdejoukossa sen sijaan naisia oli 67 prosenttia ja miehiä 34 prosenttia. Naiset vastasivat kyselyyn miehiä innokkaammin. Naisten vastausprosentti oli 42 ja miesten 26. Kyselyn kohderyhmä ja ja kyselyyn vastanneet sukupuolen mukaan (lkm) Kyselyn kohderyhmä (n 1235) 8 4 Vastanneet (n 451) % 10 % 20 % % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Nainen Mies Tiedekunnittain Kyselyyn vastaamisen aktiivisuus vaihteli tiedekunnittain. Innokkaimmin kyselyyn vastasivat humanistit (42%), yhteiskuntatieteilijät (40%) ja lääketieteilijät (36%). Muiden tiedekuntien opiskelijoiden vastausprosentti jäi alle keskiarvon: kauppa- ja hallintotieteellinen tiedekunta (34%) ja kasvatustieteellinen tiedekunta (33%)

3 informaatiotieteiden tiedekunta (%). Aiempiin vuosiin verrattuna eniten vastausaktiivisuus oli laskenut lääketieteellisessä ja informaatiotieteiden tiedekunnassa Seuraavassa kuviossa on esitetty kyselyyn vastaaminen tiedekunnittain. Kyselyyn vastanneet ja vastaamattomat tiedekunnittain (n 1235) Yhteensä Yhteiskuntatieteellinen tdk Lääketieteellinen tdk Kauppa- ja hallintotieteiden tdk Kasvatustieteellinen tdk 58 Informaatiotieteiden tdk Humanistinen tdk % 10 % 20 % % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Vastanneet Vastaamattomat Taustatietoja vuonna 2003 tutkinto-oikeuden saaneista Tampereen yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon on vuonna 2003 aloittanut 1762 opiskelijaa. Vuonna 2003 aloittaneita, joilla ei ole ennestään tutkinto-oikeutta Tampereen yliopistossa, on Seuraavat opiskelijatietojärjestelmästä poimitut tiedot koskevat kyseisiä opiskelijoita. Valmistuneet Vuonna 2003 uuden tutkinto-oikeuden saaneista opiskelijoista on valmistunut vuoden 2006 kesäkuun puoliväliin mennessä 68 opiskelijaa eli 4,4 prosenttia aloittaneista. Ikä Vuonna 2003 tutkinto-oikeuden saaneet ovat keväällä 2006 keskimäärin -vuotiaita. Iän mediaani on alempi - vuotta - ja antaa paremman kuvan tyypillisestä opiskelijasta kuin keskiarvo. Opinnot on mahdollista aloittaa vanhempana, mutta ei kovin paljon nuorempana kuin 18-vuotiaana, mikä nostaa keskiarvoa. Nuorin opiskelija on tilaston mukaan 19-vuotias, vanhin 60-vuotias. Opiskeluja aloittavien opiskelijoiden iän mediaani oli noin vuotta.

4 Nuorimmat opiskelijat ovat humanistisessa tiedekunnassa, vanhimmat kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. IKÄ KAIKKI HUMTDK INFTDK KASVTDK KAHATDK LAAKTDK YHTTDK N Keskiarvo 26,6,7 25,5,3,4 28,2 26,0 Mediaani Minimi Maksimi Läsnäololukukaudet Läsnäololukukausien mediaani on 6, mikä vastaa sitä, että opiskelija on aloittanut opintonsa syksyllä 2003 ja ilmoittautunut sen jälkeen läsnäolevaksi jokaisena lukukautena. Läsnäololukukausien keskiarvo sen sijaan on alempi (5,7). Kuutena lukukautena läsnäolevaksi on ilmoittautunut 77 prosenttia opiskelijoista. Yli kuutena lukukautena on läsnä ollut viisi prosenttia opiskelijoista. Alle kuutena lukukautena läsnäolevaksi on ilmoittautunut 18 prosenttia opiskelijoista. Opintoviikot Opintoviikkomäärät perustuvat opiskelijatietojärjestelmän tietoihin Näin mukana ovat kevätlukukauden 2006 opintoviikot. Määrä kertoo siis kolmen lukuvuoden opintojen saldon. Keskimäärin opintoviikkoja on suoritettu 94. Kyselyyn vastanneet olivat suorittaneet hieman keskimääräistä runsaammin opintoviikkoja: heille opintoviikkoja oli kertynyt keskimäärin 104. Opintoviikkomäärät vaihtelevat nollasta 3 opintoviikkoon. Opinnot etenevät eri tahtiin eri tiedekunnissa. Opintoviikot 2003 aloittaneilla Tiedekunta N keskiarvo mediaani Humanistinen tdk ,1 83 Informaatiotieteiden tdk ,7 63 Kasvatustieteellinen tdk 165 1,9 1,5 Kauppa- ja hallintotieteiden tdk 8 95,9 99,5 Lääketieteellinen tdk ,8 109,3 Yhteiskuntatieteellinen tdk 0 106,6 107 Yhteensä 15 94,4 97 Alla olevassa kuviossa on esitelty kaikkien vuonna 2003 uuden tutkinto-oikeuden saaneiden opintoviikot prosentteina. Opintoviikkomäärät ovat hyvin samantyyppiset kuin vuonna 2001 ja 2002 aloittaneilla vastaavassa tilanteessa.

5 Opintoviikot tiedekunnittain prosentteina, tilanne (n 15) 45,0 40,0 35,0,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 0-1 opintoviikkoa 2- opintoviikkoa opintoviikkoa opintoviikkoa opintoviikkoa opintoviikkoa yli 150 opintoviikkoa Humanistinen tdk Informaatiotieteiden tdk Kasvatustieteiden tdk Kauppa- ja hallintotieteiden tdk Lääketieteellinen tdk Yhteiskuntatieteellinen tdk Kaikki tiedekunnat Opintoviikkomääriä tarkasteltaessa on otettava huomioon se, että osa opiskelijoista on jo ennen 2003 aloittamaansa tutkintoa suorittanut opintoviikkoja jossakin toisessa yliopistossa tai oppilaitoksessa. Kokonaisopintoviikkomäärään sisältyvät muista oppilaitoksista siirtyvät opintoviikot: ennen 2003 aloitettua tutkintoa suoritetut ja sen aikana tehdyt opinnot (esimerkiksi JOO-opinnot) sekä opintoviikot avoimesta yliopistosta. Kaikissa tiedekunnissa on opiskelijoita, joilla on jo yli 200 opintoviikkoa suoritettuna. Lääketieteellistä tiedekuntaa lukuun ottamatta kaikissa tiedekunnissa on opiskelijoita, jotka eivät ole saaneet lainkaan tai ovat saaneet vain yhden opintoviikon. Opiskelu Kyselyyn vastanneista vuonna 2003 opintonsa aloittaneista 45 prosenttia aikoo valmistua ennen siirtymäajan päättymistä vuonna 2008 (lääketieteen lisensiaatit 2010). Opintovuosia heillä olisi tuossa vaiheessa viisi vuotta, lääkäreillä seitsemän. Lääketieteen lisensiaatit valmistuvatkin ohjeellisen aikataulun mukaan kuudessa vuodessa. Vajaa kolmannes (%) opiskelijoista ei aio valmistua vanhamuotoisesta tutkinnosta. Epävarmoja omasta valmistumisajankohdastaan on noin neljännes (26%).

6 2003 aloittaneet: suunnitteleeko valmistuvansa siirtymäajan kululessa (n 446) Aikoo valmistua Ei osaa sanoa Ei aio valmistua Kaikki tiedekunnat yhteensä Yhteiskuntatieteellinen tdk Lääketieteellinen tdk Kauppa- ja hallintotieteiden tdk Kasvatustieteiden tdk Informaatiotieteiden tdk 20 Humanistinen tdk % 10 % 20 % % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Vastanneista reilu 70 prosenttia ilmoittaa olevansa päätoimisia opiskelijoita ja vajaa 20 kaksikymmentä sivutoimisia opiskelijoita. Merkille pantavaa on, että opiskelijoista 10 prosenttia ei vastaa opintojen sivu- ja päätoimisuutta koskevaan kysymykseen. Kyselyn muista osioista sekä taustatiedoista käy ilmi syitä, joiden takia sivu- tai päätoimisuuden määrittäminen ei ilmeisesti ole ollut yksiselitteistä. Niitä ovat muun muassa täyspäiväinen työnteko yhdistettynä opintojen hyvään etenemiseen; opintojen heikko eteneminen, vaikka se on periaatteessa päätoimista; sekä opiskelu toisessa oppilaitoksessa. Sivutoimisuuden perusteiksi annetaan muun muassa työssäkäynti, perhe sekä erityinen opintojen vaihe (esim. harjoittelu, ulkomailla opiskelu, gradun viimeistely, opiskelupaikan vaihtaminen). Sivutoimisten opiskelijoiden osuus on suurempi vanhemmissa ikäryhmissä, samoin kuin myös työssäkäyvien ja perheellisten joukossa. Olen ollut koko ajan virassa. Id 6 Opiskelen työn ohessa. Id 49 Opinnot lopuillaan. Id 4 Samanaikaisesti töissä ja opinnot tenttiä vaille valmiina. Id 431 Olen kotona hoitamassa lasta, muutama ov. tulee tehdyksi kevään aikana. Id 268 Perusteet sivutoimiselle opiskelulle (n 81) n % Työssäkäynti 61 75,3 % kokopäivätyö 23,0 % muu työ 47 77,0 % Opiskelutilanne 20,7 %

7 Opinnot loppumassa 11 55,0 % Vaihto, harjoittelu, toinen opiskelupaikka muualla 10 50,0 % Perhesyyt 6 7,4 % Muu syy 13 16,0 % Väitteitä opiskelusta Opiskelijat ovat pääosin tyytyväisiä opiskeluunsa yliopistolla: opinnot ovat vastanneet odotuksia ja opiskelualakin tuntuu lähes 90 prosentilla oikealta. Selkeälle enemmistölle opiskelupaikan hankkiminen yliopistolta on ollut itsestään selvää. Opinnot ovat edenneet enemmän tai vähemmän suunnitelmien mukaisesti noin 80 prosentilla, ja vastaavasti parilla kymmenellä prosentilla opinnot ovat edenneet hitaammin kuin alun perin olivat ajatelleet. Kolme prosenttia opiskelijoista kokee, että yliopisto-opinnot ovat olleet selkeästi vaikeampia kuin he ovat odottaneet; parinkymmenen prosentin mielestä osa opinnoista on ollut odotettua hankalampia. Väitteitä koulutuksesta, 2003 aloittaneet % (n 451) Yliopisto opiskelupaikkana oli minulle itsestään selvä valinta Tunnen opiskelevani oikeaa alaa Opiskelu yliopistossa on vastannut odotuksiani Olen suunnittelut opintojeni etenemistä pitkällä tähtäimellä Opinnot ovat edenneet suunnitelmieni mukaisesti Opintoni ovat edenneet hitaammin kuin alun perin ajattelin Yliopisto-opinnot ovat olleet vaikeampia kuin odotin % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Pitää erittäin huonosti paikkansa Pitää huonosti paikkansa Pitää kohtalaisesti paikkansa Pitää hyvin paikkansa Pitää erittäin hyvin paikkansa Vain kolmen väitteen osalta opiskelijoiden mielipiteet jakautuvat melko tasaisesti kolmeen: Vastanneista vajaa kolmannes ei mielestään käytä riittävästi aikaa opintojensa edistämiseen, neljännes katsoo panostavansa niihin kohtuudella, ja loput vähintäänkin riittävässä määrin. Kiinnostuksen kohteet ovat muuttuneet kolmanneksella, kolmanneksella ne ovat pysyneet samoina. Vajaalla kolmanneksella kiinnostuksen kohteet ovat muuttuneet vähäisemmässä määrin. Mahdollisimman

8 nopean valmistumisen asettaa tavoitteekseen kolmannes opiskelijoista, mutta noin 40 prosenttia ei tähtää nopeaan valmistumiseen. Väitteitä koulutuksesta, 2003 aloittaneet % (n 451) Käytän mielestäni riittävästi aikaa opintojeni edistämiseen Kiinnostukseni kohteet ovat muuttuneet opintojeni aikana Tavoitteenani on valmistua mahdollisimman nopeasti % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Pitää erittäin huonosti paikkansa Pitää huonosti paikkansa Pitää kohtalaisesti paikkansa Pitää hyvin paikkansa Pitää erittäin hyvin paikkansa Sivuainevalinnat Sivuainevalintoja, samoin kuin muita opiskeluvalintoja, ohjaa kiinnostus. Kyselyssä opiskelijat vastasivat 5-portaisella likert-asteikolla erilaisiin sivuaineiden valintaa koskeneisiin väitteisiin. Kyselyn mukaan opiskelijat valitsevat sivuaineensa hyvin järkevästi: oma mielenkiinto ohjaa valintoja, mutta samalla otetaan huomioon myös työelämän vaatimukset sekä tutkinnon kokonaisuus. Se, ettei oma mielenkiinto ohjaa kaikkien sivuaineiden valintaa - prosenttiosuus ei nouse täyteen sataan (95 %) - johtuu etupäässä siitä, että joihinkin tutkintoihin kuuluu vain vähän vapaasti valittavia sivuaineita (esim. lääketiede). Tämä käy ilmi avovastauksiin tehdyistä merkinnöistä. Vastanneista 90 prosenttia miettii tutkinnon kokonaisuutta sivuainevalintoja tehdessään eli sivuaineet valitaan muodostamaan omasta mielestä hyvä kokonaisuus pääaineen kanssa. Työelämää silmällä pitäen sivuaineensa valitsee 86 prosenttia. Myös työelämän konkreetit pätevyysvaatimukset vaikuttavat sivuainevalintoihin vahvasti: 70 prosenttia miettii myös pätevyysvaatimuksia valintoja tehdessään. Yleissivistys sivuaineen valinnan perusteena jakaa opiskelijat kolmeen melko tasaiseen ryhmään. Kolmannes pitää yleissivistystä valintakriteerinään, kolmannekselle se on toissijaista ja loppu kolmannes ei tee valintojaan tällä perusteella. Mielikäisen selvityksessä sivuaineopiskelusta Tampereen yliopistossa (Vapautta ja vastuuta 2003, Tampereen yliopisto) päädyttiin hyvin samantyyppisiin tuloksiin. Sivuaineiden valinnassa merkittävintä on oma mielenkiinto, muita merkittäviä syitä ovat tutkinnon kokonaisuus, työelämän huomioiminen sekä yleissivistys. Seuraavassa taulukossa kuviossa on esitetty tärkeimmät perusteet valita sivuaine.

9 Sivuaineiden valinta 2003 aloittaneet (n 443) % Valitsen sivuaineeni oman kiinnostukseni pohjalta Valitsen sivuaineeni muodostamaan mielestäni hyvän kokonaisuuden pääaineeni kanssa Valitsen sivuaineeni työelämää silmällä pitäen Työelämän pätevyysvaatimukset ohjaavat sivuainevalintojani Valitsen yleissivistäviä aineita sivuaineikseni % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Pitää erittäin huonosti paikkansa Pitää huonosti paikkansa Pitää kohtalaisesti paikkansa Pitää hyvin paikkansa Pitää erittäin hyvin paikkansa Vähemmän merkittävät valintakriteerit on esitetty seuraavassa kuviossa. Yliopiston antama opintoneuvonta tai ohjaus ei vaikuta suurimman osan valintoihin: opintooppaalle runsaasti painoarvoa antaa reilu kymmenen prosenttia, opintojen ohjauksella on ollut merkitystä vielä harvemmille. Myöskään toissijaisilla kriteereillä, kuten aikataulutekijöillä, ei juuri ole vaikutusta sivuainevalintoihin. Toisesta suunnasta katsottuna asia näyttäytyy eri valossa: kurssien päällekkäisyyksien katsotaan jossain määrin hidastavan opintoja.

10 Sivuaineiden valinta 2003 aloittaneet (n443) % Valitsen sivuaineita, jotka sopivat aikatauluihini Opinto-oppaan suosituksilla on merkitystä valinnoilleni Muiden opiskelijoiden suosituksilla on merkitystä valinnoilleni Sattuma on ohjannut sivuainevalintojani Opintojen ohjaus on vaikuttanut sivuainevalintoihini % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Pitää erittäin huonosti paikkansa Pitää huonosti paikkansa Pitää kohtalaisesti paikkansa Pitää hyvin paikkansa Pitää erittäin hyvin paikkansa Opintojen sujuvuus Tampereen yliopistossa Kolmannen vuoden opiskelijoille suunnatuissa opiskelijakyselyissä on tiedusteltu opiskelijoiden näkemyksiä opintojen sujuvuudesta Tampereen yliopistossa. Kysymysten muotoilu ja vastausvaihtoehdot ovat hieman vaihdelleet vuosittain. Toukokuussa 2006 toteutetussa kyselyssä opintojen etenemistä haitanneita tekijöitä selvitettiin viisiportaisin likert -väittämin. Tulokset ovat kuitenkin hyvin samansuuntaisia kuin aiemmissa kolmasvuotisille suunnatuissa opiskelijakyselyissä. Lisäksi kyselylomakkeen kehittämisideoita ja kommentteja -osiossa opiskelijoita pyydetään kommentoimaan opintojen sujuvuutta yleensä Tampereen yliopistossa. Avovastauksessa oman näkemyksensä opintojen sujuvuudesta esitti 43 prosenttia kyselyyn vastanneista opiskelijoista. Seuraavaan taulukkoon on koottu opiskelijoiden näkemykset opintojen sujuvaan etenemiseen vaikuttavista tekijöistä.

11 Opintojen sujuvuutta haitanneet tekijät (n 451) % Kurssit menevät ajallisesti päällekkäin Kursseja järjestetään harvoin Kurssikirjallisuutta on vaikea saada Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) Vaikeudet tenttiin lukemisessa ja/tai kirjallisten töiden tekemisessä Epätietoisuus opiskelukäytännöistä Yleisiä tenttipäiviä on liian harvoin Opintojen ohjauksen puute 12 5 Muiden asioiden nouseminen etusijalle elämässä 5 Työssäkäynti Pettymys yliopisto-opiskelun sisältöön tai käytäntöihin Tutkintovaatimusten joustamattomuus Kursseista on vaikea päästä läpi (esim. tiukka arvostelu) Elämäntilanne (esim. Sairaus, vanhempainvapaa) Graduun liittyvät tekijät (ohjaus, aikataulu, aineiston hankinta) % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ei lainkaan Vähän Jonkin verran Melko paljon Erittäin paljon Vapaa sivuaineoikeus Vapaa sivuaineoikeus nousee päärooliin opiskelijoiden kun tarkastellaan heidän tyytyväsyyttään opintojen sujuvuuteen. Kun toisaalta ollaan mielissään vapaasta sivuaineoikeudesta, niin toisaalta harmitellaan kurssien ajallista päällekkäisyyttä. 57 prosenttia vastaajista kokee päällekkäin menevien tuntien haittaavaan opintojen etenemistä melko tai erittäin paljon. Vapaaseen sivuaineoikeuteen liittyvät usein myös erilaiset rajoitukset kursseille pääsyssä, johtuen halukkaiden suuresta määrästä. Lähes 20 prosentin mielestä erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset kursseille ovat haitanneet heidän opintojensa etenemistä merkittävästi.

12 Opintojen sujuvuutta haitanneet tekijät (n 451) % Kurssit menevät ajallisesti päällekkäin Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 33 3 Opintojen ohjauksen puute % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ei lainkaan Vähän Jonkin verran Melko paljon Erittäin paljon Aiheesta nousee lukuisia kommentteja avovastauksissa. vapaasivuaineoikeus on ollut erittäin hyvä, muutenkin henkilökunta on erittäin ymmärtäväistä ja mielestäni ystävällistä ja joustavaa, ottaa huomioon yksittäisen opiskelijan tarpeet mahdollisuuksien mukaan. Id 199 yleisesti ottaen sujuu hyvin vapaan sivuaineoikeuden vuoksi. Id 447 Kurssien päällekkäisyydestä johtuen myös opetusaikoihin toivotaan lisää vaihtelua. Opetuksen päällekkäisyyden vähentämiseen ja koko lukukauden parempaan haltuunottoon tähdännyt periodiuudistus kirvoittaa myös ensimmäiset kommenttinsa. Joissain aineissa ei tarpeeksi harjoitusryhmiä, jotta sivuaineopiskelijatkin pääsisivät mukaan. Tämä hidastaa opintoja. Samoin kurssien päällekkäisyys ja se, että suurin osa kursseista ajoittuu syksylle ja periodille III, mutta neljännessä periodissa kursseja ei juuri tarjota ja loppukevät on tyhjäkäyntiä. Tämä ei ainakaan edistä opintojen nopeaa suorittamista! Id 88 Kurssit pakkautuvat tietyille viikonpäiville ja jotkin kurssit ovat periodista toiseen aina samalla paikalla. Id 256 Mahdollisuus pitkälti valita omat sivuaineensa aiheuttaa myös hämmennystä ja tarvetta opintojen ohjaukselle. Moni kokeekin, että opinnot ovat venyneet sivuaineopintojen takia. Vastaajista 17 prosenttia kokee opintojen ohjauksen puutteen haitanneen opintojen etenemistä melko tai erittäin paljon. Vapaa sivuaineoikeus on hyvä asia, mutta se saattaa venyttää opintojen kestoa, koska uutena opiskelija ainakin itse olin aika hämmentynyt kaikkien mahdollisuuksien keskellä. Resurssien niukkuus Resurssipula löytyy monen tyytymättömyyden aiheen taustalta. Erilaisten pääsyrajoitusten lisäksi resursseista on usein pulaa, kun kursseja ei voida järjestää riittävän usein eikä kurssikirjallisuutta ole tarpeeksi. Reilu kolmannes arvioi opintojensa hidastuneen melko tai erittäin paljon kahdesta viimemainitusta syystä.

13 Opintojen sujuvuutta haitanneet tekijät (n 451) % Kurssit menevät ajallisesti päällekkäin Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 33 3 Opintojen ohjauksen puute % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ei lainkaan Vähän Jonkin verran Melko paljon Erittäin paljon Eräänä ratkaisuna kurssikirjapulalle kurssikirjojen laina-aikoja lyhennettiin helmikuussa 2006 kolmesta viikosta kahteen viikkoon. Uudistuksen vaikutuksista kurssikirjojen saatavuuteen ei voida tämän kyselyn tulosten perusteella vielä arvioida. Opintojen suorittamisen suhteen voitaisiin olla joustavampia. Jos tenttimiskertoja olisi useampia, eivät kurssit jäisi niin helposti rästiin. Myös kirjastoon olisi mukava saada enemmän kurssikirjoja. Id 9 Yleisten tenttipäivien järjestämisen voi osin katsoa liittyvän samaan tematiikkaan, tilannetta yritetäänkin helpottaa järjestämällä non-stop tenttimahdollisuuksia. Syksyllä 2006 aloitetaan ruotsin kielen tasokokeella. Noin neljänneksen mielestä yleisiä tenttipäiviä järjestetään liian harvoin. Toisaalta 52 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, ettei tenttimahdollisuuksien puute ole haitannut heidän opintojensa etenemistä. Nykyisin yleisiä tenttipäiviä järjestetään tiedekunnissa keskimäärin kerran kuussa lukuvuoden aikana. Opinnot sujuisivat paremmin, jos esimerkiksi tenttipäiviä olisi enemmän. Nykyisessä järjestelmässä, jossa kullakin laitoksella on tenttipäivä kerran kuussa, on hankala suorittaa monta tenttiä kuukauden aikana, kun eri laitosten tenttipäivät saattavat olla samana päivänä. id 4 Opiskelijan tilanne Osa opintojen sujumiseen tai viivästymiseen vaikuttavista tekijöistä liittyy suoremmin opiskelijaan. Avovastauksissa tuodaan ilmi, että opintojen sujumaan laittaminen on myös kiinni opiskelijasta ja hänen aktiivisuudestaan. Lisäksi myös henkilökohtaiset muun elämän tekijät sekä opiskelukyky vaikuttavat opinnoissa etenemiseen.

14 Opintojen sujuvuutta haitanneet tekijät (n 451) % Vaikeudet tenttiin lukemisessa ja/tai kirjallisten töiden tekemisessä Muiden asioiden nouseminen etusijalle elämässä 5 Pettymys yliopisto-opiskelun sisältöön tai käytäntöihin Kursseista on vaikea päästä läpi (esim. tiukka arvostelu) Elämäntilanne (esim. Sairaus, vanhempainvapaa) % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ei lainkaan Vähän Jonkin verran Melko paljon Erittäin paljon Väitteisiin annettujen vastausten perusteella vaikeuksia tenttiin lukemisessa tai kirjallisten töiden tekemisessä on vähintään silloin tällöin neljällä viidestä, viidesosalla paljon tai erittäin paljon. Viidenneksellä on myös selkeitä vaikeuksia päästä kursseista läpi, minkä katsotaan hidastaneen opintoja. Opiskelutaitoihin liittyy myös tieto opiskelukäytännöistä. Viidesosalla on ollut enemmänkin epätietoisuutta opiskelukäytännöistä. Tampereen yliopisto miellyttävä paikka opiskella, opintojen sujuvuus on jokaisesta itsestä kiinni. Id 56 Oppiainekohtaisia eroja on! Toisissa oppiaineissa on pätevämpi ja motivoituneempi opettajakunta kuin toisissa. Mutta asiat saa sujumaan, kun on itse sinnikäs. Id 5 Viidenneksellä kyselyyn vastanneista opiskelijoista muiden asioiden nouseminen etusijalle elämässä opintojen ohi on vaikuttanut melko tai erittäin paljon opintojen etenemiseen. Usein kyse on elämäntilanteen muutoksesta, johon voi liittyä esimerkiksi sairaus tai vanhempainvapaa. Vastaajista 15 prosenttia kokee oman elämäntilanteen haitanneen melko tai erittäin paljon opintojen etenemistä. Myös kokemukset yliopisto-opinnoista sekä ristiriita omien odotusten välillä vaikuttavat osalla opintojen etenemiseen. Kymmenen prosenttia vastaajista on tuntenut pettymystä yliopisto-opiskelun sisältöä tai käytäntöjä kohtaan siinä määrin, että se on vaikuttanut melko tai erittäin paljon opintojen edistymisen. Avovastauksissa nousee esiin erityisesti perhe-elämän vaatima aika. K un on opiskeleva vanhempi välillä on pakko keskittyä myös muihin asioihin kuin opiskeluun välillä on vaikeaa olla samanaikaisesti hyvä vanhempi ja hyvä, ahkera opiskelija, mikä heijastuu stressinä. Ristikkäispaine on voimakas. Id 5

15 Avovastauksissa opintojen etenemisen hidasteiksi nimetään myös motivaation puute ja laiskuus. Jotkut opiskelijat ovat tehneet tietoisen valinnan viettää välivuosi matkustellen, toisilla opintoja on viivästyttänyt aktiivinen urheilu opiskeluaikana. Myös toisella paikkakunnalla asuminen voi osoittautua hidasteeksi opintojen etenemisen kannalta. Joskus oma laiskuus, eli se että pitää mieluummin vapaan viikonlopun, kuin että lukisi yleiseen tenttipäivään. Id 116 Toisella paikkakunnalla asuminen. Lukujärjestys on rakennettu Tampereella asuville kokopäiväopiskelijoille. Id 103 Vähemmän merkittäviä tekijöitä Usein opintojen hidasteeksi nimetty opiskeluaikainen työssäkäynti ei nouse merkittävimpien tekijöiden joukkoon. Opiskelijoista puolet koki, ettei työssäkäynti ole vaikuttanut lainkaan tai se on vaikuttanut vain vähän opintojen etenemiseen. On kuitenkin hyvä muistaa, että vastaajien joukossa on myös opiskelijoita, jotka eivät ole lainkaan käyneet töissä opiskeluaikanaan. Neljännes kaikista kyselyyn vastanneista koki työssäkäynnin haitanneen opintoja melko tai erittäin paljon. Opintojen sujumisen selkärankana toimivat tutkintovaatimukset eivät juuri estä opintojen etenemistä. Enemmistö vastaajista (70 %) pitää tutkintovaatimuksia joustavina. Vain 10 prosenttia vastaajista kokee, että tutkintovaatimusten joustamattomuus olisi haitannut opintojensa etenemistä melko tai erittäin paljon. Gradunteko ei, kuten oletettavaa on, ole vielä vaikuttanut juurikaan kolmannen vuoden opiskelijoiden opintojen etenemiseen. Opintojen sujuvuutta haitanneet tekijät (n 451) % Työssäkäynti Tutkintovaatimusten joustamattomuus Graduun liittyvät tekijät (ohjaus, aikataulu, aineiston hankinta) % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ei lainkaan Vähän Jonkin verran Melko paljon Erittäin paljon Keskustakampuksen ulkopuolella Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksessa sekä lääketieteellisessä tiedekunnassa opiskelevien vastauksissa nousevat esiin tekijät, jotka aiheutuvat toimipisteiden sijainnista ja toisaalta kiinteämmistä lukujärjestyksistä.

16 Yhteistyö HOKL:n ja Tampereen välillä toimii takkuilevasti. On helppo sanoa, että valitkaa vain Tampereelta kursseja kun se käytännössä on aikataulujen kannalta mahdotonta (HOKL ei jousta!!). Id Hyvin sujuu. Tosin lääkisläisille kielikeskuksen kurssit ovat tosi hankalaan aikaan, eli aina iltapäivällä, jolloin olemme vielä Kaupissa. Iltakursseja kaipailisin. Harmittaa, kun venäjän opinnot pitää aikatauluongelmien takia keskeyttää. Id 197 Työssäkäynti ja opiskelu Työssäkäynti opiskeluaikana Kolmannen vuoden opiskelijoista seitsemäntoista prosenttia ilmoittaa, ettei ole käynyt opintojensa aikana lainkaan töissä. Opiskelijoiden työnteko keskittyy päiväsaikaan sekä arkipäiviin. Lukuvuoden aikana täyspäiväisesti kävi töissä prosenttia ja osaaikaisesti kolmannes (32%). Täyspäiväisesti työskenteleminen on yleisempää vanhemmilla opiskelijoilla. Tyypillinen osa-aikainen työ on noin 15 tuntia viikossa (mediaani). Keikkatöitä tai muuten epäsäännöllisiä työrupeamia oli tehnyt 26 prosenttia. Noin neljännes (28%) ei siis käynyt lukuvuonna lainkaan töissä. Työssäkäynti opintojen aikana (n 447) Lkm % Ei lainkaan työssä opiskeluaikana 80 17,7 Ei töissä lukuvuonna ,2 Täyspäiväinen työ lkv ,5 Epäsäännöllinen työ lkv ,2 Osa-aikainen työ lkv ,5 Työaikojen ajankohta lkv (n 316) lkm % Arkipäivisin 6 46,2 arki-iltaisin 72,8 viikonloppuina 54 17,1 öisin 13 4,1 vuorotyössä 31 9,8 Ylivoimaisesti suurin osa opiskelijoista (37 %) toimii palvelu- tai kaupan alan tehtävissä. Myös opetus- ja tutkimustehtävät (17%), toimisto- ja hallintotehtävät (16%) sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tehtävät (13%) työllistävät runsaasti opiskelijoita.

17 Työtehtävät kolmannen vuoden opiskelijoilla (n384) % 2,6 2,6 3,6 Palvelu- tai kaupan alan tehtävissä 5,5 2,9 37,0 Opetus-, koulutus- tai tutkimustehtävissä Toimisto- tai hallintotehtävissä Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tehtävissä 12,5 Viestintä- ja tiedotustehtävissä Teollisuus- tai rakennustyö Yrittäjänä Kuljetus- ja liikennealan tehtävissä 16,1 Muissa tehtävissä 17,2 Enemmistö käy töissä yksityisellä työnantajalla opiskeluaikanaan. Myös kunnat työllistävät opiskelijoita esimerkiksi opettajan sijaisuuksilla. Omaa yritystä pitää työnantajanaan seitsemän prosenttia. Luku on suurempi kuin edellisen kysymyksen työtehtäviin annettu osuus yrittäjän tehtävistä. Oletettavasti seitsemään prosenttiin sisältyy myös työskentely esimerkiksi vanhempien yrityksessä tai yrityksessä, jonka osakkaana on, toimien kuitenkin esimerkiksi asiantuntija tai asiakaspalvelutehtävässä. Työnantajat kolmannen vuoden opiskelijoilla (n346) % 0,9 0,6 6,9 4,3 Yksityinen työnantaja 8,1 Kunta, kuntayhtymä Valtio Oma yritys 56,1 Järjestö, yhdistys, säätiö Seurakunta 23,1 Muu

18 Näkemyksiä opiskeluaikaisesta työssäkäynnistä Opiskelijat arvioivat 5-portaisia likert -väittämiä nyt kolmantena vuotena peräkkäin. Opiskelijat käyvät töissä taatakseen perustoimeentulonsa ja toisaalta myös välttyäkseen lainan ottamiselta. Opiskelijat eivät myöskään koe, että opintolaina olisi tärkeä opintojen rahoittamisen keino. Työssä käymällä hankitaan arvokasta työkokemusta, mutta samalla työt myös syövät opintoihin käytettävissä olevaa aikaa. Opiskelijoiden vastaukset opiskeluaikaisesta työssäkäynnistä eivät eroa juuri lainkaan eri vuosina (ks. liite 1). Tästä syystä tämän vuotista aineistoa ei erikseen esitellä tässä yhteydessä. Edellisten vuosien kyselyiden tulokset löytyvät osoitteesta Yksinkertaisen vertailun mahdollistamiseksi väitteille laskettiin keskiarvot, vaikka likert-väittämät ovat järjestysasteikollisia eivätkä välimatka-asteikollisia. Asteikolle annettiin arvot 1-5: pienin arvo (1) on arvioilla pitää erittäin huonosti paikkansa ja suurin (5) pitää erittäin hyvin paikkansa. Laskettuja keskiarvoja ei tulekaan lukea numeroina. Keskiarvojen perusteella on kuitenkin mahdollista tiivistää väittämien antamaa tietoa ja luoda havainnollinen kuvio (ks. liite 2 ), jonka avulla on helppo myös nähdä opiskelijoiden vastausten pysymisen hyvin samanlaisina vuodesta toiseen. Seuraavaan taulukkoon on koottu kolmen eri vuoden väitteiden keskiarvot. Kolmannen vuoden opiskelijat , väitteiden keskiarvot Opintolaina on tärkeä osa opintojeni rahoitusta - - 1,8 En käy töissä, koska mielekästä työtä ei ole tarjolla 1,7 1,8 1,7 En käy töissä, koska toimeentuloni on muutenkin turvattu 1,8 1,9 1,8 Olen vakituisessa työsuhteessa, josta pois jääminen ei ole kannattavaa 1,9 1,8 2,0 Käyn töissä huolehtiakseni perheeni toimeentulosta 2,0 2,0 2,1 En käy töissä, koska haluan valmistua mahdollisimman nopeasti 2,1 2,2 1,8 Käyn töissä, koska minulle tarjotaan työtilaisuuksia, joista on vaikea kieltäytyä 2,2 2,1 2,2 Työnteko opiskeluaikana ei ole mielekästä 2,4 2,3 2,3 Nykyinen työni liittyy opiskelemaani alaan 2,6 2,5 2,6 Työnteko ja opinnot tukevat toisiaan 2,7 2,6 2,6 Työnteko lisää opiskelumotivaatiota 2,8 2,7 2,6 Käyn töissä saadakseni kontakteja työelämään 2,8 2,8 2,6 Työnteko venyttää turhaan opintoja 2,9 3,1 2,9 Työnteko on sopiva vastapaino opinnoille 2,9 2,9 2,8 Työssäkäynti on palkitsevaa myös ei-rahallisessa mielessä 3,2 3,2 3,1 Käyn töissä hankkiakseni vähän ylimääräistä kulutukseeni 3,3 3,2 3,1 Opiskeluaikani keskityn opintoihini tai muuhun opiskelijaelämään, en työssäkäyntiin 3,3 3,1 2,7 Työnteko vie aikaa opinnoilta 3,6 3,7 3,5 Käyn töissä, koska haluan välttää opintolainan ottoa 3,6 3,4 3,3 Opiskeluaikainen työssäkäynti antaa arvokasta työkokemusta 3,6 3,7 3,4 Käyn töissä taatakseni itselleni perustoimeentulon 3,8 3,7 3,9 Opiskelun ja työssäkäynnin yhteensovittaminen Opiskelijat kokevat saavansa työelämän ja opintojen yhteensovittamisen sujumaan kohtuudella, tosin niiden yhdistäminen aiheuttaa stressiä. Neljä viidestä

19 opiskeluaikanaan töitä tehneestä on sitä mieltä, että opinnot sujuvat työnteon ohessa. Työssä käymisellä ja opintoviikkojen kertymisellä ei ole myöskään suoraviivaista yhteyttä: työssäkäyvien (n 371, ka. 105 ov) ja työssä käymättömien (n 76, ka. 97 ov) opintoviikkomäärät eivät juuri eroa. Täyspäiväisesti työskennelleidenkin (n 61, ka. 100 ov) opintoviikkomäärä on työssä käymättömiä hitusen suurempi. Opintojen etenemisen mahdollistavat työssäkäyvien mielestä oma-aloitteisuuden ja järjestelytaitojen lisäksi työnantajan joustaminen sekä kurssien vaihtoehtoiset suoritustavat. Vaihtoehtoisten suoritustapojen tarjonta tai ainakin kokemus siitä vaihtelee tiedekunnittain. Eniten vaihtoehtoja kokevat saavansa yhteiskuntatieteilijät, vähiten kasvatustieteilijät. Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa opinnot etenevätkin usein vuosikursseina. Opintojen ja työssäkäynnin yhteensovittaminen (n 328) % Työnantajani joustaa tarvittaessa työajoissa Olen joutunut jättämään luentoja/kursseja/tenttejä väliin työn vuoksi Opiskelu ja työnteko samanaikaisesti on todella stressaavaa Opintoni sujuvat hyvin työssäkäynnistä huolimatta Työn ja opintojen yhteensovittaminen on vain järjestelykysymys Kurssien vaihtoehtoiset suoritustavat mahdollistavat opintojen etenemisen % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Pitää erittäin huonosti paikkansa Pitää huonosti paikkansa Pitää kohtalaisesti paikkansa Pitää hyvin paikkansa Pitää erittäin hyvin paikkansa Opintotuki Opintoraha Kyselyyn vastanneista opiskelijoista opintorahaa oli nostanut 86 prosenttia opiskelijoista. Määrässä on laskua 7 prosenttia edellisistä vuosista, jolloin opintorahaa olivat nostaneet miltei kaikki (93% vuosina 2004, 2005). Opintorahakuukausia heillä oli keskimäärin 28. Luvusta on poistettu ne, jotka eivät lainkaan ole ottaneet opintorahaa. Tulos kertoo, että osa opiskelijoista on nostanut opintorahaa jo ennen vuonna 2001 aloittamaansa korkeakoulututkintoa tai opiskellut opintotuella myös

20 kesällä. Mikäli opiskelija nostaisi opintorahaa kevät- ja syyslukukausien ajaksi, kolmessa lukuvuodessa opintorahakuukausia kertyisi. Opiskelijoista 60 prosenttia ilmoittaa opintorahakuukausien määräkseen korkeintaan tuon :n. Mikäli opiskelija olisi nostanut opintorahaa myös ensimmäisenä ja toisena opiskeluvuotenaan koko kesän, opintorahakuukausia olisi kertynyt toukokuun 2006 loppuun mennessä 33. Yli tämän määrän opintorahaa on nostanut lähes 20 prosenttia opiskelijoista. He ovat siis nostaneet opintorahaa myös johonkin muuhun tutkintoon kuin nyt tarkasteltavana olevaan. Kyselyyn vastanneista 65 prosenttia uskoi opintorahakuukausien riittävän opintojen loppuun asti. He olivat nostaneet opintorahaa keskimäärin 26 kuukautta, ja opintoviikkoja oli kertynyt 107. Perusteina opiskelijat esittivät hyvin edenneitä opintoja sekä opintotukien jäämistä käyttämättä työssäkäynnin vuoksi. Olen opiskellut hyvää vauhtia. Id 118 Aion valmistua ensi lukuvuoden aikana. Id 203 Olen joutunut palauttamaan aika monta kuukautta, koska olen tienannut liikaa. Id 120 Koska käyn töissä, minun ei tarvitse nostaa opintorahaa läheskään joka kuukausi. Id 428 Opiskelijoista 35 prosenttia puolestaan epäili, etteivät opintorahakuukaudet riitä. Heille opintorahakuukausia oli kertynyt keskimäärin 31 ja opintoviikkojen keskiarvo (98) on hieman keskimääräistä alhaisempi. Syiksi opintotuen loppumiselle ennen opintojen päättymistä he esittivät muun muassa toiseen tutkintoon käytetyt opintotuet, pääaineen vaihtamisen, kesän aikana nostetut tuet, kansainvälisen vaihdon, motivaation puutteen sekä hitaasti edenneet opinnot. Toinen tutkinto alla. Oikeus opintorahaan loppui juuri. Id 75. Aion lähteä vaihtoon, jolloin tukikuukaudet eivät riitä. Id 162 Luultavasti opiskeluni venyy pidemmäksi esim. työssäkäynnin vuoksi. Id 180 Saattaa riittääkin, mutta jos ei riitä, syynä on pääaineenvaihdos. Id181 Mielenkiintoisten yleissivistävien aiheiden opiskelu oman alan ulkopuolelta. Id 441 Olen aika lailla alkutekijöissä vielä. On ollut vähän hakemista sen suhteen, mitä haluaisin opiskella. Id 128 Opintolaina Opintolainaa on ottanut 38 prosenttia kyselyyn vastanneista. Opintolainaa heillä on keskimäärin 4190 euroa, mikä vastaa suunnilleen 18 kuukauden lainamäärää korkeakoulututkintoa varten. Noin 12 prosenttia opiskelijoista on nostanut lainaa enemmän kuin 6600 euroa. He ovat käyttäneet lainaa myös muihin opintoihin kuin vuonna 2003 aloittamaansa korkeakoulututkintoon tai opiskelleet myös kesäkuukausien aikana opintorahalla ja -lainalla. Opiskelijoista 62 prosenttia (6) ei ollut nostanut opintolainaa. Opiskelijoilta tiedusteltiin, mikseivät he ole ottaneet opintolainaa. Opiskelijat saivat valita 4 valmiista vaihtoehdosta sekä nimetä oman vaihtoehtonsa. Halu välttää velkaantumista

21 oli ehdottomasti merkittävin peruste olla ottamatta opintolainaa: lainaa nostamattomista 69 prosenttia antoi sen perusteekseen. 43 prosenttia ei kokenut lainarahoitukselle tarvetta. Epävarmuus työllistymisestä ja maksukyvystä valmistumisen jälkeen huoletti 32 prosenttia opiskelijoista siinä määrin, etteivät he halunneet turvautua opintojensa rahoitukseen lainalla. Lainaehtojen epävakaisuus ei sen sijaan ole kovinkaan monelle (7 %) merkittävä peruste välttää opintolainaa. Lisäksi opiskelijat kertoivat avovastauksissa syykseen välttää opintolainaa mm. seuraavaa: opintojen rahoittaminen työssäkäynnillä, periaatteelliset syyt sekä muun esimerkiksi asuntolainan. Asuntolainassakin on jo tarpeeksi velkaa. Id 38 Ei huvita velkaantua vielä tässä vaiheessa elämää. Id 80 Periaate. On käsittämätöntä, että opiskelijat liki pakotetaan elämään velaksi, kun taas työttömiltä ym. sitä ei vaadita. Id 197 Perusteet olla ottamatta lainaa (n -6), prosentteina, 2006/3 Haluan välttää velkaantumista (n-189) 69 Ei tarvetta lainarahoitukseen (n-119) 43 Epävarmuus työllistymisestä ja maksukyvystä (n-87) 32 Lainaehtojen epävakaisuus (n-19) 7 Muu syy (n-16)

22 Liite 1 Opiskeluaikainen työssäkäynti (n 440) % Käyn töissä taatakseni itselleni perustoimeentulon Käyn töissä, koska haluan välttää opintolainan ottoa Työnteko vie aikaa opinnoilta Opiskeluaikainen työssäkäynti antaa arvokasta työkokemusta Nykyinen työni liittyy opiskelemaani alaan Työnteko venyttää turhaan opintoja Käyn töissä hankkiakseni vähän ylimääräistä kulutukseeni Työssäkäynti on palkitsevaa myös ei-rahallisessa mielessä Käyn töissä huolehtiakseni perheeni toimeentulosta Opiskeluaikani keskityn opintoihini tai muuhun opiskelijaelämään, en työssäkäyntiin Olen vakituisessa työsuhteessa, josta pois jääminen ei ole kannattavaa Käyn töissä saadakseni kontakteja työelämään Opintolaina on tärkeä osa opintojeni rahoitusta Työnteko ja opinnot tukevat toisiaan Työnteko on sopiva vastapaino opinnoille Käyn töissä, koska minulle tarjotaan työtilaisuuksia, joista on vaikea kieltäytyä En käy töissä, koska haluan valmistua mahdollisimman nopeasti En käy töissä, koska toimeentuloni on muutenkin turvattu Työnteko opiskeluaikana ei ole mielekästä Työnteko lisää opiskelumotivaatiota En käy töissä, koska mielekästä työtä ei ole tarjolla % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Pitää erittäin huonosti paikkansa Pitää huonosti paikkansa Pitää kohtalaisesti paikkansa Pitää hyvin paikkansa Pitää erittäin hyvin paikkansa

23 Liite 2