Opiskelijoiden ideoita yliopistojen rahoitusmallin kokonaisrakenteen periaatteiksi ja laskentakriteerien kehittämiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opiskelijoiden ideoita yliopistojen rahoitusmallin kokonaisrakenteen periaatteiksi ja laskentakriteerien kehittämiseksi"

Transkriptio

1 Opiskelijoiden ideoita yliopistojen rahoitusmallin kokonaisrakenteen periaatteiksi ja laskentakriteerien kehittämiseksi Atte Vieno, Aleksis Nokso-Koivisto Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs. Työpaperi 1/2011 Helsinki

2 Sisällysluettelo 1. Kyselyn toteutus ja tulosten raportointi 2. Tiivistelmä kyselyn tuloksista 3. Yliopistojen rahoitusmallin kokonaisrakenne ja rahoitusjärjestelmän kehittämisen periaatteet 3.1 Rahoittava taho ja rahoituksen käytöstä päättäminen 3.2 Laadullisen arvioinnin kehittäminen ja mitattavat tekijät 3.3 Opiskelijalähtöisyys ja opetustehtävän huomioiminen 3.4 Perus- ja muun rahoituksen suhde 3.5 Alemman korkeakoulututkinnon huomioiminen rahoituksessa 4. Ehdotuksia yliopistojen rahoitusmallin laskentakriteereiksi 4.1 Opiskelija- ja opetuslähtöisten laskentakriteerien kehittäminen Valmistuneiden työllistyminen Opiskelijoiden tyytyväisyys koulutukseen Opiskelijoiden tukipalvelut Opiskelija-opettajasuhde Opiskelijoiden hyvinvointi 4.2 Valmistumisaika ja läpäisyaste laskentakriteereinä 4.3 Tutkimuksen laskentakriteerit 4.4 Yhteiskunnallisen yhteistyön ja vaikuttavuuden laskentakriteerit 5. Muita ajatuksia rahoitusjärjestelmän rakenteista ja laskentakriteereistä LIITE 1. Kyselylomake 2

3 1. Kyselyn toteutus ja tulosten raportointi Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö OTUS rs. kartoitti Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) pyynnöstä opiskelijoiden näkemyksiä yliopistojen rahoitusjärjestelmästä joulukuussa 2010 verkkopohjaisella kyselyllä. Kyselyn tavoitteena on taustoittaa OKM:ssä tehtävää rahoitusjärjestelmän kehitystyötä. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa avoimilla vastauksilla erilaisia ajatuksia aiheeseen liittyen - sillä ei siis tavoiteltu tilastollista kuvaa opiskelijoiden näkemyksistä. Verkkokyselyn linkki välitettiin opiskelijoiden sähköpostilistoille, Otuksen verkkosivuilla ja Facebook-ryhmässä sekä ylioppilaskunnille. Linkin saaneita kannustettiin levittämään linkkiä myös eteenpäin esimerkiksi sähköpostitse tai sosiaalisessa mediassa. Vastaajiksi valikoitui todennäköisesti henkilöitä, jotka olivat aiheesta kiinnostuneita ja joilla oli sitä koskevia ajatuksia, mikä oli myös kyselyn tavoitteen ja käytetyn laadullisen menetelmän kannalta tarkoituksenmukaista. Osallistujia pyydettiin vastaamaan yhteen taustatietokysymykseen sekä seuraaviin kysymyksiin: 1) Vapaita ideoita. Millaisia asioita yliopistoissa voisi ja pitäisi mitata? Miten nämä kriteerit voisivat vaikuttaa yliopistojen rahoitukseen? 2) Muita ajatuksia rahoitusjärjestelmästä. Millainen rahoitusjärjestelmän muutoin tulisi olla? Vastaajia oli yhteensä 41 henkeä. Näistä 28 ilmoitti olevansa ensi sijassa opiskelijoita, 10 opiskelijajärjestöjen edustajia, 2 ilmoitti muun taustan ja yksi jätti vastaamatta tähän taustatietokysymykseen. Muun taustan vastanneet täsmensivät vastaustaan avokentässä siten, että toinen on jatko-opiskelija ja toinen vastavalmistunut. Ensimmäiseen kysymykseen saatiin 41 vastausta ja toiseen 36. Usein toistuvien ja samoja aiheita käsitelleiden vastausten perusteella kyselyn tuloksista on muodostettu teemoja, joita kutakin käsitellään raportissa omassa alaosiossaan. Osiossa 2 on esitetty tiivistelmä kyselyssä toistuvista teemoista. Osio 3 sisältää yliopistojen rahoitusmallin kokonaisrakenteen periaatteita käsitteleviä teemoja ja osio 4 puolestaan varsinaisia arvioinnin sisällöllisiä laskentakriteerejä käsitteleviä teemoja. Osioon 5 on koottu sellaisia yksittäisiä ehdotuksia sekä rahoitusjärjestelmän kokonaisrakenteesta että laskentakriteereistä, jotka eivät suoraan sisälly aiempien osioiden luokitteluihin. 3

4 Koosteen osioiden alussa on raportoitu poimintoja kyselyvastauksista mahdollisimman monipuolisesti vastaajien omia sanoja käyttäen. Eri vastaajien näkemykset ovat usein keskenään ristiriitaisia, ja tarkoituksena näissä kohdissa onkin tuoda esille vastausten koko kirjo. Kaikkia yksittäisiä vastauksia ei ole kirjattu erikseen, vaan keskenään hyvin samankaltaiset näkemykset on kirjattu vain kerran. Esimerkiksi vastaukset rahoituksen tulisi tulla ennen kaikkea valtiolta ja rahoituksen pitäisi tulla ensisijaisesti valtion budjetista on yhdistetty. Poimintoja seuraa pohdinta-osio, joka on kirjoitettu kyselyvastauksissa esitettyjen perustelujen pohjalta. Pohdinta-osioissa on korostettu niitä teemoja, jotka toistuivat useissa vastauksissa ja joille on esitetty myös perusteluja. Hankkeesta vastasi Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otuksen toiminnanjohtaja, OTM Aleksis Nokso-Koivisto, joka myös laati kyselylomakkeen, toteutti kyselyn sekä ohjasi analyysin toteutusta. Aineiston analysoi sekä raportin toteutti MA Atte Vieno. Raportin oikoluki Suvi Hurme. Lisäksi hankkeeseen osallistuivat kommentointiroolissa Otuksen tutkijat Johanna Penttilä ja Elina Lavikainen. Tahdomme esittää suuret kiitokset kaikille hankkeen toteutuksessa auttaneille. 2. Tiivistelmä kyselyn tuloksista Kyselyvastausten pohjalta kuvaan 1 on koostettu tiivistelmä kyselyvastauksissa toistuvasti esiin nousseista teemoista ja niihin liittyvistä ehdotuksista. Teemat on jaettu toisaalta rahoitusjärjestelmän periaatteita koskeviin ja toisaalta sisällöllisiin. Tiivistelmään ei ole sisällytetty kaikkia kyselyvastausten ehdotuksia. Periaatteita koskevia teemoja käydään tarkemmin läpi osiossa 3, sisällöllisiä puolestaan osiossa 4. 4

5 Kuva 1. Vastauksissa toistuvia näkemyksiä yliopistojen rahoitusjärjestelmän kehittämisestä 3. Yliopistojen rahoitusmallin kokonaisrakenne ja rahoitusjärjestelmän kehittämisen periaatteet 3.1 Rahoittava taho ja rahoituksen käytöstä päättäminen 5

6 Rahoittava taho Rahoituksessa on suosittava yksityistä rahaa. Rahoituksen tulisi tulla ennen kaikkea valtiolta. Valtiolta pitäisi saada tarvittava tuki. Rahoituksen tulisi olla täysin riippumatonta. Valtiorahoitteinen yliopistojärjestelmä on paras järjestely riippumattoman sivistysyliopiston ja tutkimuksen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Rahoitusjärjestelmän tulisi olla monipuolinen julkisen rahoituksen ja yksityisen rahoituksen hybridi. Yksityisen rahoituksen tulisi kohdentua yksityisen sektorin toiveiden mukaisesti yliopiston sisällä niille tahoille, jotka tuottavat yksityisille resursseja. Julkista rahoitusta voitaisiin sen sijaan ohjata koulutuksen ja tieteiden monimuotoisuuden ylläpitämisen näkökulmasta käsin. Rahoitukselle ja rahoituksen keruulle kattojärjestö, jolle kaikki lahjoitukset osoitetaan. Rahoituksen käytöstä päättäminen Yliopistot voisivat ottaa vastaan myös ulkopuolisten rahoitusta, mutta tätä ei tulisi kohdistaa tiettyyn yksikköön, vaan yliopiston kokonaisrahoitukseen. Rahojen korvamerkitseminen pyrittävä estämään, tieteen vapaus ja tutkimuksen eettisyys eivät saa vaarantua. Mahdollista olisi esimerkiksi luoda erillinen rahasto, johon yritykset ja muut halukkaat voisivat tehdä lahjoituksia. Tästä rahastosta varat ohjattaisiin yliopistoille niiden (ei siis yritysten) tarpeiden mukaan. Päätäntävallan tieteen ja tutkimuksen sisällöistä pitää pysyä autonomisilla yliopistoilla, rahoittajilla ei saa olla siihen sanomista. Vastaajien enemmistön näkökulmasta rahoituksen pääpainon tulisi olla valtionrahoituksessa perustutkimuksen, tieteellisen monipuolisuuden ja riippumattomuuden takaamiseksi. Yksityisen rahoituksen nykyistä suurempaa suosimista ehdottivat vain yksittäiset vastaajat. Valtionrahoitusta kannattavat vastaajat kokivat yliopiston olevan vastuussa laajasti 6

7 yhteiskunnan eri osille, ei pelkästään elinkeinoelämälle. Erityisen huolissaan oltiin perustutkimuksen rahoituksesta, jota yksityisen rahoituksen ei koettu takaavan. Samoin uskottiin valtionrahoituksen mahdollistavan parhaat edellytykset kriittiselle ja laadukkaalle tutkimukselle. Yksityisen rahoituksen pelättiin kanavoituvan epäsuhtaisesti teknisille ja kaupallisille aloille sekä suosivan tiettyjä alueita. Yksityistä rahoitusta vastauksissaan pohtineet vastaajat huomauttivat, että mikäli yksityistä rahoitusta halutaan hyödyntää, sen pitäisi kohdentua yliopistolle tai yliopistolaitokselle kokonaisuutena eikä tietyille aloille. Yliopistoille tehtyjen lahjoitusten pitäisi nykyisen tapaan olla verovapaita. Päätäntävallan rahoituksen käytöstä tulisi olla ensisijaisesti yliopistoilla itsellään. Toisena mahdollisena mallina esitettiin tieteellisen kattorahaston luomista, johon yksityiset yritykset ja ihmiset voisivat tehdä lahjoituksia. Tämän rahaston tuottoja jaettaisiin yliopistoille niiden tarpeiden mukaan. Rahaston varojen käytöstä voisivat päättää esimerkiksi yliopistomaailman ja OKM:n edustajat. Yksi vastaaja huomautti, että julkista ja yksityistä rahoitusta voisi olla mahdollista ohjata eri näkökulmista: julkisella rahoituksella voitaisiin pyrkiä ylläpitämään tieteellistä monimuotoisuutta ja perustutkimusta, kun taas yksityinen rahoitus voisi seurata yksityisen sektorin tarpeita. 3.2 Laadullisen arvioinnin kehittäminen ja mitattavat tekijät Tutkimuksen laatua, ei vaan määrää. Opetuksen laatu. Yliopistojen tulisi olla kiinnostuneita ensisijaisesti laadusta ja vaikuttavuudesta. Gradujen laatu. Laatua, eri asia taas miten tämä tehdään mitattavaksi. Rahoituksen pitäisi tulla jostain muualta kuin valmistuneiden opiskelijoiden määrästä, sillä määrä ei kerro laadusta. Ei missään nimessä sisäänottoa, vaan läpäisyä, työllistymistä, oppimistulosten laatua. Mielestäni yliopiston rahoitukseen pitäisi vaikuttaa ainakin opetuksen laadun nykyistä voimakkaammin. 7

8 Myös tutkintojen laatua tulisi arvioida. Yliopistossa opiskelevien mielipiteitä laadusta. Laadukas ja laaja luentopohjainen opetustarjonta pitäisi olla kaikkein tärkein kriteeri. Laatua ja oppimistuloksia on vaikea mitata, eikä rahoitusta voi sitoa myöskään "tyytyväisyyskyselyihin". Itse asiassa laadun pitäisi olla ylin kriteeri. Rahoituksessa pitäisi suosia laadullisia kriteereitä määrällisten sijaan. Laadusta olisi syytä palkita nykyistä enemmän, mutta laaturahoituksen osuutta tulisi kasvattaa vain, jos sitä pystytään arvioimaan ja mittaamaan nykyistä mallia paremmin. Kyselyyn vastanneet opiskelijat pääsääntöisesti kannattivat laadullisen arvioinnin kehittämistä osana yliopistojen rahoitusjärjestelmää. Laadullisten laskentakriteerien muodostamisessa on kuitenkin syytä huomata, että kaikilla aloilla laatua ei välttämättä voida arvioida samoilla kriteereillä. Tutkimuksen laadunarvioinnin kehittämisen lisäksi useat kyselyyn vastanneet opiskelijat ilmaisivat toivovansa panostusta opetuksen laadulliseen arviointiin. 3.3 Opiskelijalähtöisyys ja opetustehtävän huomioiminen Mielestäni yliopiston rahoitukseen pitäisi vaikuttaa ainakin opetuksen laadun nykyistä voimakkaammin. Rahoituksen tulisi ensisijaisesti turvata opetuksen laatu. Opiskelijoiden työllistyminen valmistumisen jälkeen koulutusta vastaaviin tehtäviin. Opiskelijoiden tyytyväisyys saamaansa opetukseen ja ohjaukseen. Toivoisin, että tukipalvelujen taso sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvointi vaikuttaisi jotenkin rahoitukseen. Opiskelija-opettaja-suhdelukua voisi ehkä käyttää yhtenä rahoituksen kriteerinä. Tuo 8

9 suhdeluku tosin ei sellaisenaan kerro siitä, minkä kokoisissa ryhmissä opiskelijat opiskelevat, joten ehkä yliopistojen sisällä voitaisiin katsoa myös kursseittain toteutuneita opiskelijamääriä. Useiden vastaajien mielestä rahoitusmallissa olisi syytä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota laadukkaan opetuksen ja opiskelijoiden kokemusten arviointiin. Opiskelija- ja opetuslähtöinen arviointi ottaisi huomioon muun muassa opiskelijoiden kokemuksen opetuksesta, opiskelija-opettajasuhteen, opiskelijoiden tukipalveluiden järjestämisen ja valmistuneiden työllistymisen. Lisäksi rahoituksella voitaisiin kannustaa sellaisten opetusmuotojen järjestämiseen, joiden koetaan kirjatenttejä paremmin palvelevan laadukkaan opetuksen tavoitetta. Näitä mahdollisia laskentakriteerejä on esitelty tarkemmin osiossa Perus- ja muun rahoituksen suhde Opetuksen laatu, opintojen ohjauksen resurssit suhteessa opiskelijamäärään, opiskelijoiden työllistyminen valmistumisen jälkeen koulutusta vastaaviin tehtäviin, tutkimuksen laatu, yliopiston vaikuttavuus alueellansa. Näissä onnistumisesta saisi perusrahoituksen päälle lisää hyvää. Ei tulisi olla niin että rangaistaan huonoista tuloksista perusrahoituksessa, pikemminkin korjataan ensin perusresurssit kuntoon ja sitten voi antaa bonareita hyvistä tuloksista, eli mikäli jossakin yliopistossa on selvästi ongelmia, selvitetään ensin mistä nämä ongelmat johtuvat (yleensä liian vähäisistä resursseista) ja korjataan ongelma. Jos uusia hyviä mittareita, jotka mittaavat opetuksen ja tutkimuksen tasoa valmistumisvauhdin ja artikkelivolyymin sijaan ei keksitä, tulisi painopisteen olla nykyisellä lailla tai nykyistä vahvemmin perusrahoituksessa. Ensin on taattava riittävät resurssit opetukseen ja tutkimukseen, ja mikäli mittareita käytetään, niillä tulee saada vain bonuksia. Ilman riittäviä perusresursseja ei voi kehittää toimintaa, ja jos huonojen tulosten johdosta leikataan rahoitusta, ei tasoa saada koskaan parannettua. 9

10 Useat vastaajat näkivät perus- ja lisärahoituksen suhteen keskeisenä ongelmana sen, että jos huonoista tuloksista rangaistaan, on vastuuyksikön hankala kehittää toimintaansa. Yksiköiden toiminnan edellytykset pitäisi täten taata perusrahoituksessa. Lisärahoituksella voidaan toki palkita erityisen hyvin menestyneitä yksiköitä. Vaikeuksissa oleville yksiköille voisi olla tarjolla erityistä kehittämisrahaa ongelmien korjaamiseksi. Laadullisen arvioinnin osuutta suhteessa määrälliseen olisi hyvä korostaa, mutta tämä edellyttäisi nykyistä parempien laskentakriteerien luomista. 3.5 Alemman korkeakoulututkinnon huomioiminen rahoituksessa Pitäisi saada valtiolta rahaa myös kandin tutkinnoista, sillä nythän on tavallaan kaksiportaisuus. Tutkinnoista saatava rahoitus pitäisi jakaa kahteen osaan siten että kandidaatin tutkinnosta saisi puolet ja maisterin tutkinnosta saisi puolet. Tällöin yliopistoilla ei olisi syytä perustaa kv-maisteri ja muita maisteritason ohjelmia rahankeruun vuoksi. Lisäksi tämä motivoisi yliopistoja tehostamaan kandien opinnonohjausta sekä tukemaan opiskelijoiden kandidaatiksi valmistumista. Perustutkinnoksi pitäisi asettaa maisterin sijaan kandidaatintutkinto. Tämä kannustaisi selvempään kaksiportaisuuteen ja tekisi kandidaatin tutkinnosta vähitellen työelämän kannalta tarpeeksi relevantin. Kandidaatin tutkinnon asema rahoitusjärjestelmässä nousi esille vain kolmessa vastauksessa. Kaikissa niissä esiintyi sama ajatus siitä, että kandidaatin tutkinnosta on kaksiportaisuuden myötä saatava rahoitusta. Kandidaatin tutkinnosta myönnettävän rahoituksen nähtiin kannustavan yliopistoja tehostamaan opinto-ohjausta ja tukemaan kandidaatiksi valmistumista. Samalla tarve perustaa maisteriohjelmia pelkän rahankeruun vuoksi vähenisi. 4. Ehdotuksia yliopistojen rahoitusmallin laskentakriteereiksi 4.1 Opiskelija- ja opetuslähtöisten laskentakriteerien kehittäminen Opiskelijoiden vastauksista kävi ilmi, ettei opetuksen laadunarvioinnin koeta tällä hetkellä vaikuttavan riittävän voimakkaasti rahoitukseen. Myös opiskelukokemuksen ja oppimisen laatua koettiin tarpeelliseksi arvioida. Tähän osioon on koottu opiskelijoiden ehdotuksia siitä, 10

11 miten opetuksen, oppimisen ja opiskelukokemuksen laatua voitaisiin konkreettisesti arvioida. Nämä teemat esiintyivät useissa vastauksissa yhdessä, ja vastausten analyysin pohjalta ne on tässä ryhmitelty opiskelija- ja opetuslähtöisten laskentakriteerien kehittämisen ryhmäksi. Niihin on sisällytetty seuraavat ehdotetut laskentakriteerit: valmistuneiden työllistyminen, opiskelijoiden tyytyväisyys koulutukseen, opiskelijoiden tukipalvelut, opiskelijaopettajasuhde ja opiskelijoiden hyvinvointi Valmistuneiden työllistyminen Opiskelijoiden työllistyminen valmistumisen jälkeen koulutusta vastaaviin tehtäviin. Valmistuneiden työllistyminen haluamalleen alle yliopiston ulkopuolelle, omalle laitokselle väitöskirjaa tekemään jäävät ja uuden tutkinnon suorittaja (toisessa oppilaitoksessa)t pitää poista osuudesta. Mitä suurempi prosentti työllistyy, sitä parempi ja sitä enemmän rahaa kassaan. Eri aloilla pitäisi mitata eri asioita: joiltakin aloilta on helpompi työllistyä kuin toisilta, joillakin opetus on väkisinkin tehokkaampaa ja väki valmistuu. Olisi tärkeää luoda joustavat mittarit, ei mitata kaikkia samalla tavalla. Yliopistoilla on hyvin monipuoliset ja tärkeät tehtävät yhteiskunnassa. Siksi yliopistojen toimintaa ei voi eikä pitäisi mitata vain "yksinkertaisilla" kriteereillä kuten "tuottavuudella", valmistuneiden määrällä jne. Työllisyysluvut ovat yksi keino mitata laatua. Työllistymistä ei pidä ottaa rahoitusperusteeksi. Tähän syitä ovat: 1) yliopistojen tehtävä ei ole "vastata" työelämän tarpeisiin 2) sisäänottoja muuttamalla ja tutkintosisältöjä kehittämällä ei voi reagoida tarpeeksi nopeasti muuttuviin tarpeisiin pelkästään asettamalla eri yliopistoista valmistuneita markkinalliseen kilpailutilanteeseen 3) tutkintojen akateeminen sisältö kärsisi, kun yliopistoissa alettaisiin varmistella työllistymistä tavallaan "liikaa" 4) laadullinen työllistyminen ja "oman alan" työt ovat liian vaikeita määriteltäviä. Valmistuneiden työllistymisestä laadunarvioinnin keinona esitettiin vastakkaisia näkemyksiä. Vastustavia vastauksia oli muutamia, mutta noin joka kolmas kyselyyn vastannut opiskelija nosti esiin valmistuneiden työllistymisen tärkeänä yliopistojen toiminnan arvioinnin kriteerinä. Arvioitavaksi toivottiin nimenomaan laadullista työllistymistä, mikä tässä 11

12 tarkoittaisi työllistymistä koulutusta vastaavaan työhön. Ongelmana valmistuneiden työllistymisen käyttämisessä laskentakriteerinä nähtiin se, että oman alan työt eivät useinkaan määrity yksiselitteisesti yliopistokoulutetuille. Lisäksi tämä kriteeri asettaisi alat keskenään epätasa-arvoiseen asemaan, koska koulutusten erilaisten luonteiden johdosta toisista koulutuksista on helpompi työllistyä omalle alalle kuin toisista. Joidenkin koulutusten (esimerkiksi klassiset kielet, yleinen kielitiede) arvon voidaan nähdä muodostuvan pikemminkin niiden tuesta muun tiedeyhteisön toiminnalle kuin niiden valmistuneille tuomista työllistymismahdollisuuksista Opiskelijoiden tyytyväisyys koulutukseen Opiskelijoiden tyytyväisyys saamaansa opetukseen ja ohjaukseen. Laatua ja oppimistuloksia on vaikea mitata, eikä rahoitusta voi sitoa myöskään "tyytyväisyyskyselyihin". Jos opiskelijat ovat tyytyväisiä lisää rahaa kirstuun, tosin tämä pitää mitata epäsuorasti, ei suoraa kysymällä, koska muuten opiskelijoilla on motiivi valehdella -> enemmän rahaa kun kehuu omaansa. Ehkä voisi käytännössä mitata kurssien läpäisyprosentteja, tutkintojen suoritusaikaa jne. Opiskelijoiden tyytyväisyys opetuksen järjestämiseen, onko riittävästi pienryhmä- ja kontaktiopetusta. Mielestäni yliopiston rahoitukseen pitäisi vaikuttaa ainakin opetuksen laadun nykyistä voimakkaammin. Siis vaikkapa niin, että kun kaikilta luennoilta ja kursseilta kerätään opiskelijapalautetta, palautteessa pitäisi olla aina myös numeerinen arvio. Laitokset (tai siis kohta schoolit), jotka saavat opiskelijoilta keskimääräistä parempia numeroita palautteista, saisivat palkkioksi yliopistolta rahaa hyvästä työstään. Opiskelijoiden tyytyväisyys saamaansa koulutukseen nousi esiin mahdollisena laskentakriteerinä lähes joka kolmannessa vastauksessa. Tyytyväisyyden käyttöä mittarina vastusti vain yksi vastaus, jossa kyseenalaistettiin rahoituksen sitominen tyytyväisyyskyselyihin. Opiskelijoiden tyytyväisyyden saamaansa koulutukseen uskottiin korreloivan hyvien oppimistulosten kanssa. Esimerkiksi tyytyväisyyttä opetuksen tasoon ja kurssien sisältöön voitaisiin mitata näitä aiheita käsittelevillä kyselyillä. Tyytyväisyyden lisäksi voitaisiin myös arvioida opiskelijoiden hyvinvointia. 12

13 4.1.3 Opiskelijoiden tukipalvelut Toivoisin, että tukipalvelujen taso sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvointi vaikuttaisi jotenkin rahoitukseen. Tukipalveluraha voisi tietysti olla myös koko potin päälle tulevaa rahaa, jolla kannustettaisiin yliopistoja satsaamaan opiskelukyvyn eri osa-alueiden edistämiseen. Opetuksen laadun ja tehokkuuden lisäksi opinto-ohjausta tulisi mitata. En tosin näe että näiden pitäisi vaikuttaa rahoituksen mutta tulosten julkisella arvioinnilla voisi saada kenties painostettua yliopistoja keskittymään myös näihin. Opintojen ohjauksen resurssit suhteessa opiskelijamäärään. Opintojen ohjauksen saatavuus ja positiiviset ohjauskokemukset. Opintopsykologipalvelujen saatavuus ja tavoittavuus. Opinto-ohjauksen saatavuutta, ura- ja rekrytointipalvelujen toimivuutta. Yliopistot voisivat mitata aiempaa enemmän tukipalveluja, kuten kirjastohenkilökuntaa ja opintopsykologeja suhteessa opiskelijamäärään. Opiskelijoiden ja henkilökunnan tukipalvelut ja opetusta ja tutkimusta kehittävät projektit (näihin panostaminen lisäisi rahoitusta). Mikäli Suomessa halutaan tehdä huippututkimusta, täytyisi olla esimerkiksi laitteistolle korvamerkittyjä rahoja. Monissa yliopistoissa tietotekniikka on pahasti jälkeenjäänyttä, jopa huippututkimusyksiköissä. Vuonna 1994 valmistetulla tietokoneella ei vaan voi ajaa samoja analyyseja kuin sitä tuoreemmalla. Opiskelijoiden tukipalveluiden taso nousi esille yhtä usein kuin tyytyväisyys koulutukseen eli lähes joka kolmannessa vastauksessa. Opinto-ohjausta, kirjastopalveluja, ura- ja rekrytointipalveluja, opintopsykologipalveluja, liikuntapalveluja ja tietotekniikkapalveluja ehdotettiin kaikkia arvioinnin kohteiksi. Konkreettisena ehdotuksena esitettiin, että SYL:n ja OKM:n Kyky-hankkeen suositusten toteuttamiseen sitoutuvat yliopistot voisivat saada erityistä kyky-rahaa opiskelun tukipalveluiden kehittämiseen. 13

14 4.1.4 Opiskelija-opettajasuhde Opiskelija-opettaja-suhdelukua voisi ehkä käyttää yhtenä rahoituksen kriteerinä. Tuo suhdeluku tosin ei sellaisenaan kerro siitä, minkä kokoisissa ryhmissä opiskelijat opiskelevat, joten ehkä yliopistojen sisällä voitaisiin katsoa myös kursseittain toteutuneita opiskelijamääriä. Opettaja-opiskelijasuhdelukua mitattaessa myös opettajat tulisi laskea FTE-luvuiksi opetusvelvollisuuden prosenttiosuuden kokonaistyöajasta mukaisesti. Jos opiskelijat suhteutetaan kokonaisopiskelijoiksi, niin pitäisi kyllä opettajatkin suhteuttaa. Opettaja-opiskelijasuhde jollakin tavalla yhteismitallisesti koko valtakunnassa. Opettaja-opiskelijasuhde on selkeä kriteeri joka kertoo siitä, miten paljon yksittäiseen opiskelijaan voidaan panostaa. Tämän kautta voidaan lähestyä todellisia laatukriteereitä. Opettaja-opiskelija-suhdeluvun heikkeneminen on yksi ongelma, joka tosin osittain johtuu Suomen koulutuspolitiikan tavoitteesta saada korkeakoulututkinto puolelle kansalle (mikä siis on huono tavoite). Useat vastaavat pitivät opiskelija-opettajasuhdetta hyvänä indikaattorina koulutuksen laadusta. Suhdeluvun tarkastelussa tulisi kuitenkin ottaa huomioon myös opetuksessa todella toteutuneet ryhmäkoot ja opettajien määrä pitäisi laskea sen perusteella, kuinka suuren osan työajastaan he käyttävät nimenomaan opetukseen liittyviin tehtäviin Opiskelijoiden hyvinvointi Esimerkiksi koulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuuden rinnalla voisi palkita yliopistoja opiskelijoiden hyvinvoinnista - kytkeä siihen vaikkapa tuleva yo-pala tai olemassa oleva terveystutkimus. Opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvointia: mielenterveyspotilaiden prosentuaalista osuutta ja sairastuvuutta. Huomiota tulisi kiinnittää myös opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvointiin, 14

15 jaksamiseen ja tyytyväisyyteen - ei vain tuloksiin. Jos opiskelijat masentuvat tai palavat loppuun, niin yliopistoja pitäisi sakottaa siltä osin kun ne ovat siitä vastuussa. Opiskelijoiden hyvinvoinnin käyttäminen rahoituksen laskentakriteerinä nousi esille kuudessa vastauksessa. Kahdessa vastauksessa mainittiin yliopistojen yhteisen palautejärjestelmän (YOPALA-hanke) hyödyntäminen hyvinvoinnin arvioimisessa. 4.2 Valmistumisaika ja läpäisyaste laskentakriteereinä Ehkä voisi käytännössä mitata kurssien läpäisyprosentteja, tutkintojen suoritusaikaa jne. Laatua ja oppimistuloksia on vaikea mitata, eikä rahoitusta voi sitoa myöskään "tyytyväisyyskyselyihin". Siksi ehdotankin, että yliopistojen rahoitus sidotaan määräajassa suoritettujen tutkintojen määrään. Myös läpäisyprosenttia (kuten sitä varmasti jo mitataankin). Läpäisseen opiskelijan opiskeluvuosien määrällä ei tulisi kuitenkaan olla vaikutusta tähän mittaukseen vaan valmistumisen tulisi olla se kriittinen tekijä. Läpäisseistä opiskelijoista rahaa, muutoin kehotetaan laitosta pienentämään sisäänottoa joka nykyisellään on liian suuri. Valmistumisaikojen ja valmistumisen mittaaminenkin on ihan ok, kunhan se ottaa huomioon myös sivuaineopetuksen tärkeyden eli kokonaisista sivuainekokonaisuuksistakin pitäisi palkita schooleja. Läpäisyasteesta pitäisi palkita porrastetusti, eikä kertarysäyksellä seitsemän vuoden perusteella. Voitaisiin palkita tavoiteajassa valmistuneista ja sitten hieman vähemmän poikkeuksista molempiin suuntiin. Huonolaatuisten tutkintojen tehtailun välttämiseksi olisi syytä maksaa vähemmän alle tavoiteajassa valmistuneista kuin tavoitteen verran opiskelleista. Tällä hetkellä koen, että liian iso osa rahoituksesta tulee läpivirtauksen perusteella. On kestämätöntä, miten yliopistolaitoksen tehtävänä on tuottaa maistereita ennemmin nopeasti kuin päteviksi. Tätäkö se huippuus oikeasti on? Tärkeää olisi, että tutkintojen relevanttiuteen (esim. valmistuneiden sijoittuminen työelämään) kiinnitettäisiin huomiota, ei niinkään määriin eikä varsinkaan opiskeluaikojen pituuteen. 15

16 Yliopistojen sisällä läpivirtaus eli kääntäen keskeyttämisprosentti olisi suure, jota kannattaisi käyttää. Maisterin tutkinnoissa määrää ja sen lisäksi läpäisyastetta. Tutkintojen määrä antaisi perustiedot yliopiston kokoluokasta. Kuitenkin tätä tärkeämpi rahoitukseen vaikuttava tekijä olisi läpäisyaste. Yliopiston "tulokseen" perustuvaa rahoitusta ohjattaisiin pikemminkin korkean läpäisyasteen kuin tutkintojen määrän mukaan. Korkea läpäisyaste kertoo sekä koulutuksen ja opinto-ohjauksen tehokkuudesta että opiskelijoiden motivaatiosta. Tutkintojen suoritusajan käyttämistä laskentakriteerinä kannatettiin muutamassa mutta myös kritisoitiin useassa vastauksessa. Useassa vastauksessa nostettiin esiin läpäisyprosentti laskentakriteerinä. Läpäisyprosenttia käyttämällä voitaisiin ehkäistä tutkintojen määrän ja valmistumisaikojen mittaamisen ongelmia, joiksi nähtiin opiskelijoiden sisäänottojen paisuminen ja panostaminen tutkintojen suoritusnopeuteen laadun kustannuksella. 4.3 Tutkimuksen laskentakriteerit Julkaisujen määrää. Mitataan saavatko opiskelijat nimeään tieteellisiin julkaisuihin opiskelujen aikana, jo ennen valmistumista. Tutkimuksen laatu (esim. artikkelit kansainvälisissä journaleissa). Väitöskirjojen korkeista arvosanoista, ulkopuolisten tahojen myöntämistä väitöskirjapalkinnoista sekä jatko-opintojen aikana julkaistuista referee-artikkeleista ja tieteellisistä monografioista tulisi myöntää tulokseen perustuvaa rahoitusta. Tieteellisten mittarien puolella julkaisujen määrä ja laatu ovat säilyttämisen arvoisia mittareita, mutta väitöskirjojen suoltamisen tahti on minun kirjoissani jopa täysin hylättävien kriteerien joukossa. Tutkimus ja opetushenkilökunnan tutkimukseen ja opetukseen käyttämä aika. Poikkitieteellistä tutkimusta voisi mitata, sekä laatua että määrää. 16

17 Tutkimukseen laatu, jota mitataan vertaisarvioilla. Tutkimuksen laskentakriteerien kehittämisessä oli havaittavissa toivomuksia hyödyntää entistä enemmän laadullisia kriteerejä. Määrällisistä mittareista erityisesti tohtorin tutkintojen määrän käyttämistä mittarina kritisoitiin. Tohtorikoulutuksessa laatu koettiin määrää tärkeämmäksi tavoitteeksi. Laadunarvioinnin perusteeksi esitettiin muun muassa henkilökunnan tutkimukseen käyttämän ajan huomioimista. Ajatuksena tässä oli se, että mitä enemmän henkilökunnalla on aikaa käytettävänä perustehtäviinsä sen parempi. Laatua voisi arvioida myös selvittämällä, missä määrin opiskelijat osallistuvat tutkimukseen jo opiskeluaikana esimerkiksi tekemällä pro gradu -työnsä osana tutkimushanketta. Säännöllistä ulkopuolista vertaisarviointia esitettiin yhdeksi tavaksi arvioida tutkimuksen laatua kokonaisuudessaan. Tutkimuksen määrällisiksi mittareiksi toivottiin muita kuin tohtorintutkintojen tuotantoon perustuvia mittareita. Tieteellisten julkaisujen määrän käyttäminen mittarina sai jonkin verran suosiota vastauksissa. Myös ulkopuolisten tahojen myöntämiä kunnianosoituksia ja palkintoja voitaisiin huomioida rahoituksessa. 4.4 Yhteiskunnallisen yhteistyön ja vaikuttavuuden laskentakriteerit Yliopiston alumnien perustamat yritykset: * yritysten työllistämien ihmisten lukumäärä * liikevaihto / -voitto (paljonko yritykset tuovat lisää verotuloja, etc.). Rahoitusjärjestelmän tulee tukea yliopistojärjestelmän kehitystä yhteiskunnan mukana - yliopiston on pystyttävä vastaamaan yhteiskunnan sille asettamiin vaatimuksiin, mutta samalla akateemisesta vapaudesta tai tutkimuksen ja opetuksen laadusta ei saa tinkiä. Valtio tarvitsee työntekijöitä ja yliopisto huolehtikoon valtion tarpeista. Osa ylipiston tehtävää on yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Opetusta ja tutkimusta vähäisemmässä määrin voitaisiin arvioida hankkeita, joissa yliopisto tekee yhteistyötä ulkopuolisten tahojen kanssa esim. tieteen popularisoinnissa tai ympäröivän alueen kehittämisessä. Yliopistojen on oltava jatkossakin sivistyksen ja edistyksen hyveellinen esikuva ja Suomen 17

18 tulisi olla laadukkaan ja tasa-arvoisen koulutuksen esimerkkimaa. Yliopistojen yhteiskunnallinen yhteistyö ja vaikuttaminen nousivat esille mahdollisina laskentakriteereinä joissakin vastauksissa. Tieteen popularisointia ja alueellista kehittämistä esitettiin mahdollisina laskentakriteereinä yhdessä vastauksessa, samoin yliopistoalumnien perustamien yritysten työllistämien ihmisten määrää. Mikään konkreettinen laskentakriteeri ei kuitenkaan noussut esille useassa vastauksessa. Vastausten perusteella yliopistojen koetaan olevan laajasti vastuussa yhteiskunnalle, mutta toisaalta yhteiskunnallisten paineiden koetaan voivan vaarantaa akateemisen vapauden ja tutkimuksen sekä opetuksen laadun. 5. Muita ajatuksia rahoitusjärjestelmän rakenteista ja laskentakriteereistä Tähän osioon on koottu sellaisia opiskelijoiden kyselyssä esittämiä yksittäisiä ehdotuksia rahoitusjärjestelmän laskentakriteereiksi, jotka eivät sisälly aiemmissa osioissa esitettyihin luokitteluihin. Tässä osiossa esitetyt näkemykset on syytä nähdä vielä aiempiakin enemmän yksittäisten opiskelijoiden rohkeina avauksina kuin opiskelijoiden laajasti kannattamina näkemyksinä. Mittariton rahoitus luovan ja autonomisen tieteen mahdollistajana Luovaa ja autonomista tiedettä ei yksinkertaisesti voi mitata. Rahoitusjärjestelmässä tulee olla osio vapaalle rahalle, joka ei ole riippuvainen mistään tuloksista tai sitä ei ole korvamerkitty mihinkään, vaan sitä voidaan käyttää joustavasti rahoittamaan tutkimusta kohti ei-mitään. Talouskielellä tämän voinee ymmärtää pienenä riskinottona, jonakin hallitsemattomana, mikä voi olla alku jollekin uudelle, jollekin mitä ei ole keksitty mitata. Mittariton rahoitus on alku vaikka sille kovasti kaivatulle uudelle Nokialle. Yliopisto-opiskelijat opettamaan ammattikorkeakouluihin Rahoitusmallina yliopistoille voisi olla jotain seuraavanlaista: Yliopisto-opiskelijat voisivat käydä opettamassa ammattikorkeakouluissa opiskeluaikanansa. Koska ammattikorkeakoulut ovat hyödyllisiä ja tuottavia vallitsevan ideologian mukaan, ei niiden rahoitusmalliin tarvitse tässä sotkeentua. Ammattikorkeakoulut maksaisivat tästä yliopisto-opiskelijoiden antamasta opetuksesta sitten yliopistoille. Opiskelijat saisivat työelämävalmiuksia, työkokemusta ja yliopistorahoituksen kuntoon. Tämä olisi siis jonkinlainen taksvärkkisysteemi. Opetustyö voisi palvella molempia, sillä 18

19 ammattikorkeakoulujen opiskelijat voisivat mahdollisesti saada ajankohtaista tieteellistä tietoa. Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen, vaihtoehtoisen vastavirta -tutkimuksen huomioiminen Voitaisiin mitata esim. tasa-arvon toteutumista yliopiston eri puolilla. Opiskelijoista suurin osa on naisia, mutta johtotehtävistä heitä ei löydy, sen sijaan toimistojen puolella he työskentelevät alipalkattuina. Rahoitukseen tämä voisi vaikuttaa esim. niin, että johtavassa asemassa olevilta miehiltä perittäisiin ns. munavero, jonka tuotto siirrettäisiin alimmin palkatuille naisille tai sillä rahoitettaisiin tasa-arvotutkimusta. Jos naisen euro on n. 80 senttiä, munavero voisi olla 10 s jokaisesta hankitusta eurosta. Pitäisi myös mitata vaihtoehtoisen, valtavirtaa vastaan tehtävän tutkimuksen osuutta. "Vastavirta"-tutkimus voisi tuottaa uusia innovaatioita ja sen avulla voidaan arvioida valtavirtatutkimuksen laatua. Lopetetaan herrojen kumartelu ja samaa mieltä oleminen ja kehitetään aidosti keskusteleva ja jopa väittelevä yliopisto. Rahoitukseen tämä voisi tuoda uutta sähäkkyyttä ja väittelytilaisuudet voisi avata pelimaailmalle. Satasesta vetoa, että haastaja voittaa. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitus symmetriseksi Rahoitusjärjestelmän tulisi olla symmetrinen duaalimallin molemmin puolin. Nykyisellään on kestämätöntä, että kunnat ottavat ammattikorkeakoulutuksen rahaa välistä ja AMK:it panostavat markkinointiin OKM-rahoituksen kriteerien vuoksi. Tärkeää olisi, että tutkintojen relevanttiuteen (esim. valmistuneiden sijoittuminen työelämään) kiinnitettäisiin huomiota, ei niinkään määriin eikä varsinkaan opiskeluaikojen pituuteen. 19

20 LIITE 1. Kyselylomake Yliopistojen rahoituskriteerit Tämä kysely kartoittaa opiskelijoiden ja opiskelijavaikuttajien ajatuksia ja ideoita korkeakoulujen rahoituskriteerien kehittämiseen. Yliopistolain (558/2009) 49 kolme momentin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yliopistoille perusrahoitusta laskennallisin perustein, ottaen huomioon toiminnan laajuus, laatu ja vaikuttavuus, sekä muiden koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella. Opetus- ja kulttuuriministeriö kehittää yliopistojen rahoitusmallia toimintaympäristön muutoksiin ja rahoitusmallin kehittämishaasteisiin vastaamiseksi. Uusi malli astuu voimaan vuodesta Yliopistot voivat sisäisesti jakaa rahaa samoilla tai muilla perusteilla verrattuna kansallisiin rahoituskriteereihin. Rahoituksella on ohjausvaikutuksia, ja rahoituskriteerit ovatkin myös ohjaamisen väline. Tällä kyselyllä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus kerää opiskelijoiden ja opiskelijajärjestöjen ideoita ja ajatuksia yliopistojen rahoituksesta. Kysely on avoin kaikille, ja sen linkkiä saa välittää eteenpäin. Tärkeintä ovat ideat, jotka saavat olla vapaita ja hullujakin. Halutessasi voit tutustua lisätietoihin aiheesta esim. internetistä hakusanoilla yliopistojen rahoitus uudistus Taustatiedon lukeminen ei kuitenkaan ole mitenkään pakollista, vaan päinvastoin on hyvä, jos ideat kumpuavat esim. yliopistojen käytännöistä ja arkipäivästä. Kirjoita muutama idea - vääriä vastauksia ei ole! Palkinnoksi ajastasi pääset vaikuttamaan yliopistojen rahoitukseen - vastaukset kootaan ja niitä käytetään Opetus- ja kulttuuriministeriön työssä rahoituskriteerien kehittämiseksi. Lisäksi vastaajien kesken arvotaan elokuvalippuja. Olen ensisijaisesti Opiskelija Opiskelijajärjestön edustaja Muu tausta, mikä 20

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita -

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita - Yliopistojen rahoitusjärjestelmän kehittäminen - opiskelijoiden ideoita - Kysyttiin 1) Millaisia asioita yliopistoissa voisi ja pitäisi mitata? Miten nämä kriteerit voisivat vaikuttaa yliopistojen rahoitukseen?

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Laatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen

Laatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen Laatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 5 JA 7 :N MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta 2

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen 21.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen, rahoitusmallityöryhmän pj. Yliopistojen rahoitusmallin

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Linjakas palaute TAHI Palautteen pedagogiikkaa

Linjakas palaute TAHI Palautteen pedagogiikkaa Linjakas TAHI Palautteen pedagogiikkaa Markku Ihonen 24.9.2012 markku.ihonen@uta.fi Yleistä opiskelijapalautteesta 1 arvioidaan sitä, mihin voidaan vaikuttaa kaikki muodostaa yhdessä tärkeän tietopohjan

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

5/6/2010. www.ucpori.fi

5/6/2010. www.ucpori.fi 5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen raportti Niina Lampi & Juha Salmi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO 10TUSISÄLLYSLUETTELOU10T... 2 10TUJohdantoU10T...

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

Rahoitusmallianalyysi

Rahoitusmallianalyysi Rahoitusmallianalyysi KUVATAIDEAKATEMIA 24.01.2011 Rahoitusmallianalyysi 2 (9) TAUSTAA JA TAVOITTEET Uusi yliopistoihin kohdistuvat lainsäädäntö tuli voimaan 2010 vuoden alussa. Siihen liittyvä rahoitusmalli

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja Katja Väärälä Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Yliopistojen kandipalaute

Yliopistojen kandipalaute Yliopistojen kandipalaute Helena Rasku-Puttonen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 17.9.2014 Taustaa Opiskelijoiden aloitteesta v. 2008; useita työryhmiä Palautekyselyiden kartoitus: Opiskelijoiden osallistaminen

Lisätiedot

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ Vuonna Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Lokakuu 12 Sisällys

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Ensimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi

Ensimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi Ensimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi Erilaiset opiskelijaryhmät Uudet uudet Vanhat uudet, esim. alan vaihtajat Maisterivaiheen uudet Maisterivaiheen vanhat

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Ilona Palonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Contents

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Yliopistojen opintoasiainpäivien työpaja Työpajan rakenne Ajankohtaista opiskelijavalintojen kehittämisen yleisestä

Lisätiedot

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Opiskelijoiden palvelut ja neuvonta Helsingin yliopistossa

Opiskelijoiden palvelut ja neuvonta Helsingin yliopistossa Opiskelijoiden palvelut ja neuvonta Helsingin yliopistossa Minna Kaartinen-Koutaniemi Urhean oppilaitostapaaminen 17.4.2013 19.4.2013 1 Palvelut ja neuvonta Yleinen opiskelijaneuvonta palvelee henkilökohtaisesti,

Lisätiedot

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset

Lisätiedot

OPISKELUN JA KOULUTUKSEN TUTKIMUSSÄÄTIÖ

OPISKELUN JA KOULUTUKSEN TUTKIMUSSÄÄTIÖ OPISKELUN JA KOULUTUKSEN TUTKIMUSSÄÄTIÖ Vuonna 2014: 9 tutkijaa 3 isoa valtakunnallista tiedonkeruuta 13 tutkimushanketta, mm. Opintopisteen todellinen mitoitus Opiskelukyky ja opiskelupuitteet Koulutuksen

Lisätiedot

OKM:n työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen

OKM:n työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen jätetty sähköiselle lomakkeelle 1(5) Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM123:00/2014 OKM:n työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen Kopio sähköisen lomakkeen kautta

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkinnot laadunhallintajärjestelmänä Rahoittajat Koulutuksen järjestäjät, yhteisöt

Lisätiedot

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Kestävät investoinnit ratoihin, puurakentami seen ja älykkääseen sähköverkkoo n Viihtyisämpi

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

AVOIMEN YLIOPISTON MAHDOLLISUUDET TÄYDENTÄVIEN OPINTOJEN JÄRJESTÄMISEEN

AVOIMEN YLIOPISTON MAHDOLLISUUDET TÄYDENTÄVIEN OPINTOJEN JÄRJESTÄMISEEN AVOIMEN YLIOPISTON MAHDOLLISUUDET TÄYDENTÄVIEN OPINTOJEN JÄRJESTÄMISEEN Tutkinnonuudistusseminaari 8.6.2004 Leena Leskinen 1 AVOIMET YLIOPISTOT AVOIMEN YLIOPISTON FOORUM 2 AVOIMEN YLIOPISTON STRATEGIA

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen vieraskielinen koulutus Lukuvuosimaksut (koulutusvienti) Kv - kevätpäivät

Ammattikorkeakoulujen vieraskielinen koulutus Lukuvuosimaksut (koulutusvienti) Kv - kevätpäivät Ammattikorkeakoulujen vieraskielinen koulutus Lukuvuosimaksut (koulutusvienti) Kv - kevätpäivät 11.5.2016 Toiminnanjohtaja KT, KTM Riitta Rissanen 03.05.2016 03.05.2016 LUKUVUOSIMAKSUT (LAINSÄÄDÄNTÖ) Lakimuutos

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja.

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja. JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja Jenni Sanisalo Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä...

Lisätiedot

Näkemyksiä ja ehdotuksia yliopistojen laskennallisen perusrahoituksen tutkimusta ja tutkijankoulutusta koskeviin painotuksiin

Näkemyksiä ja ehdotuksia yliopistojen laskennallisen perusrahoituksen tutkimusta ja tutkijankoulutusta koskeviin painotuksiin Tieteen-, teknologian- ja innovaatiotutkimuksen yksikkö (TaSTI) Tampereen yliopisto 29.12.2010 Näkemyksiä ja ehdotuksia yliopistojen laskennallisen perusrahoituksen tutkimusta ja tutkijankoulutusta koskeviin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus. Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014

Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus. Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014 Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014 Arene ry:n kannanotto (5.3.2014) Yhteiskunnan ja talouselämän muutosten

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteis- ja kaksoistutkinnot Kirsi Hiltunen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Eurostudent -tutkimus Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Mikä Eurostudent? Lähes 30 Euroopan maan yhteinen tutkimushanke, jossa verrataan eri maiden korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa ja opiskeluun

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla

Tavoitteidensa mukaisella työuralla Tavoitteidensa mukaisella työuralla Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta 2015, vuosina 2012 2013 valmistuneet Juha Sainio & Eric Carver Aarresaari.net/uraseuranta Sivuilta tietoa aineistoista ja linkit

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey Suomi Svenska English Hyvä opiskelija, Suomalaissa yliopistoissa toteutetaan valtakunnallinen opiskelijapalautekysely Kandipalaute. Kysely

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja. Heikki Lamula. Opiskelijakunta JAMKO

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja. Heikki Lamula. Opiskelijakunta JAMKO JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja Heikki Lamula Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO 10TUSISÄLLYSLUETTELOU10T... 2 10TUJohdantoU10T...

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa

Lisätiedot

Arkkitehdit, maisemaarkkitehdit maisterit työelämässä 2014

Arkkitehdit, maisemaarkkitehdit maisterit työelämässä 2014 Arkkitehdit, maisemaarkkitehdit ja taiteen maisterit työelämässä 2014 Vuosina 2010, 2011 ja 2012 valmistuneet Emilia Keijonen Kesäkuu 2014 Johdanto Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa korkeakoulusta valmistuneiden

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Helsinki 12.12.2014 Aki Miettinen Kehitysjohtaja Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveyparticipation.aspx?sdid=fin10425...

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveyparticipation.aspx?sdid=fin10425... Sivu 1/5 Lausuntopyyntölomake: Ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 12.11.2014 työryhmän, jonka tavoitteeksi asetettiin laatia

Lisätiedot