Helsingin kotihoidon laatu ja kohdennustehokkuus sekä asiakkaiden elämänlaatu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin kotihoidon laatu ja kohdennustehokkuus sekä asiakkaiden elämänlaatu"

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Tutkimuksia 2006:4 Helsingin kotihoidon laatu ja kohdennustehokkuus sekä asiakkaiden elämänlaatu Care Keys projektin tutkimuksia Marja Vaarama, Minna-Liisa Luoma, Petteri Hertto, Susanna Mukkila, Seija Muurinen ja Otso Manninen

2 HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTO HELSINGFORS STAD SOCIALVERKET CITY OF HELSINKI SOCIAL SERVICES DEPARTMENT KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION Tekijä(t) - Författare - Author(s) Marja Vaarama, Minna-Liisa Luoma, Petteri Hertto, Susanna Mukkila, Seija Muurinen, Otso Manninen Julkaisun nimi Publikationens titel Title of the Publication Helsingin kotihoidon laatu ja kohdennustehokkuus sekä asiakkaiden elämänlaatu. Care Keys -projektin tutkimuksia Julkaisija Utgivare Publisher Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Sarja - Serie Series Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Tutkimuksia ISSN/Sosv ISBN/Sosv Julkaisuaika - Publikationsdatum Published 2006 Sivumäärä, liitteet - Sidoantal, bilagor Pages, appendixes 98 s. Osanumero - Del nummer Part number 2006:4 Kieli - Språk - Language suomi Tiivistelmä - Referat - Abstract Tämä tutkimus on osa Stakesin ja Helsingin kaupungin sosiaaliviraston yhteistyötä eurooppalaisessa Care Keys - tutkimusprojektissa. Helsingin kotihoidon kaikilla asiakkailla oli toimintakykyongelmia, joiden perusteella he olivat palvelun piirissä. Siivoustyöt muodostuivat ongelmallisiksi ja kodin siisteydellä oli myös vaikutusta asiakkaiden elämänlaatuun. Hoitotyön laatu koettiin hyväksi ja sillä oli myönteinen vaikutus asiakkaiden elämänlaatuun. Helsingin kotihoidon asiakkaiden psyykkinen toimintakyky oli heikompi kuin ikäisillään keskimäärin ja yksinäisyys vaivasi. Tämän tutkimuksen valossa psykososiaalinen hoiva oli näkymätöntä, ainakaan sitä ei kirjattu eikä seurattu kotihoidossa. Kaikkiaan Helsingin kotihoitoa voi tulosten perusteella pitää verrattain laadukkaana, mutta siivousavun ja ulkona liikkumisen, asiakkaille tiedottamisen, aikataulujen noudattamisen ja työntekijöiden ammattitaidon osalta parannettavaa oli jonkin verran. Asiakkaat kokivat elämänlaatunsa verrattain hyväksi, mutta sitä varjosti usein päivittäistä elämää haittaava kipu, heikko liikuntakyky, kyvyttömyyden tunteet, alakuloisuus ja kielteiset tunteet, mielenkiinnon menettäminen asioihin, joista ennen nautti, sekä yksinäisyys. Näihin asioihin tulisi kiinnittää kotihoidossa enemmän huomiota, sekä kehittää seurantajärjestelmiä kivun hoitoon sekä psykososiaalisia työmuotoja. Asiakkaiden elämänlaadun tärkeimmät tekijät liittyivät fyysiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn sekä kokemukseen omasta ja kodin puhtaudesta. Näihin panostamalla voidaan vaikuttaa asiakkaiden elämänlaatuun myönteisesti. Kotihoidon kirjaaminen oli varsin puutteellista lukuun ottamatta asiakkaan taustatietoja ja terveydentilaa, jotka oli kirjattu kattavasti. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota sosiaalisen verkoston ja epävirallisen avun saannin kirjaamiseen, sekä psykososiaalisten tarpeiden ja avun saannin kirjaamiseen. Hoito- ja palvelusuunnitelmien tulisi olla tavoitteellisia, ja niiden toteutumista tulisi arvioida säännöllisesti. Tulosten mukaan Helsingin kotihoidon suunnitelmat kattoivat hyvin palvelun tarpeen ja toiminnot, joista asiakas selviytyy itsenäisesti, mutta eivät tunnistaneet samoja tarpeita kuin asiakkaat kokivat. Työntekijöiden ja asiakkaiden käsitykset avun tarpeesta noudattivat yleensä päälinjoiltaan toisiaan, mutta tarvitun avun määrän suhteen arvioissa oli huomattava ero. Ero oli erityisen selvä raskaiden siivoustöiden, pyykin pesun ja asioinnin osalta, ja työntekijät arvioivat asiakkaiden avuntarpeen näiltä osin huomattavasti pienemmäksi kuin asiakkaat itse. Suunnitelmien arviointi ja tarkistaminen oli puutteellista, eikä moniammatillista yhteistyötä noussut niistä esiin. Kotihoidon kohdennustehokkuutta tarkasteltaessa kirjaamisen perusteella näytti siltä, että asiakkaat saivat lähes täydellisesti kohdennettua palvelua sekä sisällöllisesti että resurssien mukaan. Kuitenkin kun kohdennustehokkuutta tarkasteltiin päiväkirjojen mukaan sai vain 40 prosenttia asiakkaista sen palvelun, mitä he tarvitsivat. Kohdennustehokkuus näytti myös pienevän siirryttäessä raskaampiin RAVA-ryhmiin. Kyselyyn vastanneet johtajat pitivät kotihoidon resursseja yleensä ottaen tarkoituksenmukaisina ja palvelun koettiin kohtaavan asiakkaiden tarpeet. Kaikissa vastanneissa organisaatioissa oli ainakin osittain käytössä tuloksellisuuden ja laadunhallinnan järjestelmiä, jossa määriteltiin mm. tavoitteet hoidolle ja palvelulle, sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta. Kaikissa yksiköissä se myös oli ainakin osittain kirjallisena saatavissa. Laatukokoukset tai laatupiirit ja henkilöstön tyytyväisyystutkimus olivat yleisimmät yhteistyö- ja laadunarvioinnin menetelmät ja niitä oli käytetty kaikissa yksiköissä. Ulkopuolista työnohjausta hyödynnettiin harvoin. Asiakkaiden hoitoon keskittyvät tapausneuvottelut olivat varsin yleisiä ja niitä pidettiin monissa yksiköissä viikoittain. Johtajien mukaan kotihoidolle asetetut tavoitteet oli saavutettu hyvin, mutta osan mielestä resursseja koskevat tavoitteet olivat toteutuneet heikoimmin. Johtajien tiedot yksikkönsä resursseista eivät aina olleet hyvät doc Avainsanat - Nyckelord - Key words kotihoito; elämänlaatu; hoidonlaatu; johtamisen laatu; kohdennustehokkuus; kirjaaminen; asiakastyytyväisyys Hinta Pris Price Julkaisun myynti ja jakelu: Sosiaali- ja terveydenhuollon tietopalvelu PL 7010, HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin: Telekopio: Julkaisumuoto Publikationsform Publishing form Distribution och försäljning: Social- och hälsovårdens informationstjänst PB 7010, HELSINGFORS STAD Telefon: Telefax: E-post: Distribution and sales: Social and Health Care Information Services PB 7010, Helsingin kaupunki Telephone: Telefax:

3 2 ESIPUHE Tämä tutkimus on osa Helsingin kaupungin ja Stakesin yhteistyötä eurooppalaisessa Care Keys - projektissa (www.carekeys.net). Projekti toteutettiin vuosina osana Euroopan Unionin viidennen puiteohjelman Ikääntyneiden elämänlaatu -hanketta, ja siihen osallistuivat Suomen lisäksi Ruotsi, Saksa, Englanti ja Viro. Tavoitteena on ollut tutkia vanhusten hoivapalvelujen ja elämänlaadun välisiä yhteyksiä, sekä kehittää palvelujen laadun, kohdennustehokkuuden arvioinnin ja johtamisen välineitä vanhustyöhön. Tämän osatutkimuksen kohteena on Helsingin kaupungin kotihoidon laatu vuonna 2004 asiakkaan, ammattityön, kohdennustehokkuuden ja johtamisen näkökulmista. Samalla kun projekti tuottaa tietoa Helsingin kotihoidon laadusta ja kohdentumistehokkuudesta, se myös testaa Care Keysin malleja ja välineitä. Raportti etenee siten, että aluksi esitetään tutkimuksen keskeiset käsitteet, tutkimusasetelma, aineisto ja menetelmät, sitten tulokset ja lopuksi yhteenveto ja päätelmät. Tutkimusta ovat johtaneet professori Marja Vaarama Stakesista ja johtava kehittämiskonsultti Seija Muurinen Helsingistä. Analyysit koskien kotihoidon elämänlaatua ja hoidon laatua asiakasnäkökulmasta on suorittanut erikoistutkija Minna-Liisa Luoma Stakesista. Tutkijat Petteri Hertto (Stakes) ja Susanna Mukkila (Helsingin kaupunki) ovat laatineet analyysit koskien kotihoidon ammatillista laatua ja kohdennustehokkuutta. Tutkimusavustaja Otso Manninen Stakesista on avustanut Helsingin kotihoidon johtamisen analyyseissä. Raportin ulkoasusta vastaa projektisihteeri Saara Karppinen Stakesista. Tulosten toivotaan antavan tietoa Helsingin kotihoidon kehittämiselle. Helsingissä heinäkuussa 2006 Marja Vaarama

4 3 1 TUTKIMUSASETELMA, KESKEISET KÄSITTEET JA MITTARIT Tutkimuskysymykset ja tutkimusasetelma Kotihoidon laadun arviointikehikko Elämänlaadun ja toimintakyvyn käsitteet Kotihoidon laatu asiakasnäkökulmasta Kotihoidon ammatillinen laatu ja kirjaaminen Kohdennustehokkuuden käsite ja indikaattorit Kotihoidon johtaminen AINEISTO JA MENETELMÄT Aineiston keruun välineet ja käytetyt mittarit Aineisto ja analyysit KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOETTU ELÄMÄNLAATU JA PALVELUN LAATU Asiakkaiden taustatiedot, elinolot, terveys ja toimintakyky Tärkeimmiksi koetut auttajat Kotihoidon laatu asiakkaiden kokemana Koettu elämänlaatu Asiakkaan kokeman hoidon laadun ja elämänlaadun välinen yhteys HELSINGIN KOTIHOIDON AMMATILLINEN LAATU Helsingin kotihoidon kirjaamisen laadun yleistarkastelu Helsingin kotihoidon kirjaamisen yksityiskohtainen tarkastelu Hoidon ja palvelun tavoitteellisuus Kotihoidon kliininen tuloksellisuus kirjausten mukaan ASIAKKAIDEN OMIEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN ARVIOIDEN VERTAILU HELSINGIN KOTIHOIDON KOHDENNUSTEHOKKUUS Kohdennustehokkuuden tarkastelunäkökulmat Helsingin kotihoidon kohdennustehokkuus RAVA-luokituksen mukainen kohdennustehokkuus HELSINGIN KOTIHOIDON JOHTAMINEN Organisaation perustiedot ja aineelliset voimavarat Laadunhallintajärjestelmien yleisyys, periaatteet ja ohjeet Kotihoidon johtamiskäytännöt ja itsearvioitu tuloksellisuus YHTEENVETO Yhteenveto asiakkaiden elinoloista ja koetusta kotihoidon laadusta ja elämänlaadusta...84

5 4 8.2 Yhteenveto kotihoidon ammatillisesta laadusta kirjaamisen perusteella Yhteenveto kotihoidon kohdennustehokkuudesta Yhteenveto Helsingin kotihoidon johtamisesta PÄÄTELMÄT...92 KIRJALLISUUS...94

6 5 1 TUTKIMUSASETELMA, KESKEISET KÄSITTEET JA MITTARIT 1.1 Tutkimuskysymykset ja tutkimusasetelma Tässä tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita säännöllisesti kotihoitoa käyttävien iäkkäiden asiakkaiden elämänlaadusta ja kotihoidon yhteydestä siihen. Juuri hoidosta ja palvelusta riippuvan elämänlaadun (care-related quality of life) käsitteen määrittely ja saattaminen mitattavaan muotoon oli yksi Care Keys tutkimuksen päätavoitteista. Tämä tutkimus noudattaa Care Keys projektin teoreettista viitekehystä ja tutkimussuunnitelmaa, missä kotihoidon tuloksellisuuden mittareina pidetään paitsi kotihoidon ammatillista laatua myös asiakkaiden tyytyväisyyttä palvelun laatuun ja myönteisiä vaikutuksia heidän elämänlaatuunsa. Perusajatuksena on, että kotihoidon tehtävänä on tukea ja ylläpitää asiakkaan toimintakykyä ja elämänhallintaa, ja sitä kautta myös elämänlaatua tarjoamalla laadukasta apua niihin toimintoihin, joissa asiakkaalla on kompensaation tarvetta. Vaikka kotihoidon roolin eksakti analysoiminen asiakkaiden hyvinvoinnin tuottajana onkin vaikeaa, on kuitenkin mahdollista analysoida asiakkaiden elämänlaadun vaihtelua ja pyrkiä arvioimaan näyttääkö kotihoidolla olevan suoraa tai välillistä yhteyttä siihen. Tämä tutkimus jakautuu neljään osaan: 1. asiakasnäkökulma 2. ammattityön näkökulma 3. kohdennustehokkuuden näkökulma 4. johtamisen näkökulma Asiakasnäkökulmasta keskeiset tutkimuskysymykset ovat: 1. Miten kotihoidon asiakkaiden elinolot, toimintakyky ja elämänlaatu vaihtelevat, ja mikä yhteys niillä on toisiinsa? 2. Miten asiakkaat kokevat kotihoidon laadun ja mikä yhteys tällä on asiakkaiden elämänlaatuun?

7 6 Ammatillisen laadun osiossa keskeiset tutkimuskysymykset ovat: 1. Miten kattavasti kotihoito kirjataan Helsingissä? 2. Miten kattavasti kotihoidon asiakkaiden palvelutarpeet arvioidaan Helsingissä? 3. Onko asiakkaan ja työntekijöiden arvioissa eroja ja minkä suuntaisia mahdolliset erot ovat? 4. Miten suunnitelmallista ja tavoitteellista Helsingin kotihoito on? 5. Onko kotihoito ammatillisesti hyvää ja asiakkaan tarpeita vastaavaa? 6. Miten Helsingin kotihoidon ammatillista laatua ja kirjaamista tulisi kehittää? Kohdennustehokkuusosiossa keskitytään arvioimaan kotihoidon resurssien käyttöä suhteessa palvelusuunnitelmissa määriteltyihin tarpeisiin, ja neljännessä arvioidaan kotihoidon johtamista tarkastelemalla käytössä olevia laadunhallinnan välineitä ja prosesseja, sekä johtajien itsearvioita kotihoidon johtamisen tuloksellisuudesta. Kuvio 1 selventää tutkimusasetelmaa. Hyvinvoinnin tuotanto -malli Asiakkaan resurssit Palvelut Vaikutukset SOSIO-EKONOMISET TEKIJÄT - sukupuoli - ikä - siviilisääty - koulutus - taloudellinen asema Koettu elämänlaatu ja elämään tyytyväisyys TOIMINTAKYKY - Fyysinen (koettu terveys, KOMPENSAATIO palvelujen avulla IADL, ADL) - Kognitio - Psyykkinen (masennus, itsearvostus) - Sosiaalinen (perhe, sosiaaliset verkostot, elämänmuutokset, Palvelujen määrä läheisapu) ja laatu YMPÄRISTÖ - yksin asuminen - asumistaso - asuinympäristö - esteettömyys - lähipalvelumatkat Johtamisen laatu PREFERENSSIT Kuvio 1. Tutkimusasetelma

8 7 1.2 Kotihoidon laadun arviointikehikko Edellä mainitut laadun osatekijät koottiin moniulotteiseksi laatumatriisiksi, jonka avulla kotihoitoa arvioitiin Care Keysissa. Ikääntyneiden kotihoito kuuluu niihin palveluihin, joiden laadun arviointiin ja kehittämiseen vasta kehitetään välineitä, joten valmiita malleja käyttöön otettavaksi ei ollut Care Keys -tutkimuksen alkaessa. Terveyspalvelujen laadun arvioinnissa on Donabedianin kehikko (1969, 1980) laajasti hyväksytty. Se jakaa laadun ulottuvuudet (1) rakenteellisiin (resurssit, rakenteet) tekijöihin, (2) prosessitekijöihin (palvelun tarkoituksenmukaisuus, ammattitaito, humaanisuus ja vastaavuus asiakkaiden tarpeisiin) ja (3) vaikutuksiin (asiakkaan kliininen ja toiminnallinen status, palvelutyytyväisyys, parantunut elämänlaatu tai vähentyneet ongelmat). Myös Øvretveit (1998) jakaa palvelun laadun rakenne-, prosessi- ja tulostekijöihin kuten Donabedian (1969), mutta hän nostaa esiin myös ajatuksen "laatuketjusta" niin, että tulosten laatu riippuu resurssien, rakenteiden ja prosessien laadusta. Asiakkaan näkökulmasta laatu tarkoittaa asiakkaiden kokemusta palvelun kyvystä vastata hänen tarpeisiinsa ja kohdella häntä hyvin. Ammatillinen laatu tarkoittaa työntekijöiden näkemystä palvelun kyvystä vastata asiakkaiden tarpeita ja työntekijöiden kykyä toteuttaa toimenpiteitä, joiden uskotaan olevan välttämättömiä asiakkaille. Johtamisen laadulla tarkoitetaan rajallisten resurssien käyttöä niin, että niillä vastataan mahdollisimman hyvin ja oikeudenmukaisesti asiakkaiden tarpeisiin. Care Keys projekti otti lähtökohdakseen em. Øvretveitin laatuketjumallin ja kehitti siihen perustuen moniulotteisen laatumatriisin (QMAT) hoidon ja palvelun laadun kokonaisvaltaiseen arviointiin (taulukko 1). Matriisi havainnollistaa, miten asiakkaan, ammattityön ja johtamisen näkökulmien samanaikainen tarkastelu antaa kokonaisvaltaisemman kuvan laadusta. Malli sisältää myös ajatuksen, että kokonaisvaltainen laadun arviointi edellyttää monitieteistä, -toimijaista ja - metodista lähestymistapaa. Palvelun laatua arvioidaan siis tässä tutkimuksessa näistä kolmesta näkökulmasta. Rakenteiden arvioinnissa kiinnitetään huomiota palvelun materiaalisiin ja immateriaalisiin voimavaroihin, kuten asiakkaan voimavaroihin ja tarpeisiin, palveluyksikön määrällisiin ja laadullisiin resursseihin, laadunhallinnan järjestelmiin ja laatukriteereihin, yhteistyöhön ja johtamiskäytäntöihin sekä hoitoja palvelupanoksiin. Prosessien arviointi kohdistuu palvelu- ja hoitointerventioihin, vuorovaikutukseen, hoidon jatkuvuuteen ja prosessien ammatillisuuteen, eettisyyteen ja laillisuuteen. Asiakkaan näkökulmasta tuloksilla voidaan tarkoittaa esimerkiksi vaikutuksia

9 8 asiakkaan terveydentilaan, toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Ammatillisen työn tuloksia ovat esimerkiksi hyvät kliiniset tulokset, työn ammatillisten kriteerien täyttyminen ja asiakkaan tyytyväisyys hoitoon ja palveluun. Johtamisen näkökulmasta tuloksellisuus merkitsee rajallisten resurssien tehokasta käyttöä ja palvelujen oikeudenmukaista jakoa. Kattava laadun arviointi ottaa huomioon myös palvelun oheistulokset kuten omaisten hoitotaakan helpottuminen, ja ei-toivotut tulokset kuten komplikaatiot tai asiakkaan elämänlaadun heikentyminen. Näiden oheisvaikutusten arviointi ei kuitenkaan sisälly tähän tutkimukseen. Taulukko 1. Care Keys projektin kokonaisvaltaisen laadun arviointikehikko QMAT (ks. Øvretveit 1998, Vaarama ja Pieper 2005, Pieper ym ja Arvioinnin näkökulmat Asiakkaan laatu - mitä asiakkaat haluavat ja tarvitsevat Ammatillinen laatu - ammattihenkilöstön näkemys siitä, vastaako palvelu asiakkaan tarpeita - ammattihenkilöstön kyky valita ja tehdä toimia, joiden uskotaan olevan asiakkaalle hyödyksi Johtamisen laatu - tehokkain resurssien käyttö asiakkaiden tarpeisiin vastaamiseksi organisaation johdon asettamien rajoitusten ja ohjeiden puitteissa Panokset, rakenteet - materiaaliset ja immateriaaliset voimavarat, laatustrategiat ja laatukäytännöt asiakkaan tarpeet, odotukset ja preferenssit työntekijöiden ammatti- ja vuorovaikutustaidot, motivaatio, ammatillisen työn laatukriteerit, asiakkaalle annettu aika ja palveluvalikoima, vastuuhoitaja riittävät resurssit, hyvät ulkoiset palvelut ja tiedonkulun järjestelmät, yhteistyöja johtamisrakenteet, laatujärjestelmät, palvelujen kirjaamisen välineet Prosessit - palvelu- ja hoitointerventiot ja yhteistyökäytännöt vuorovaikutus, kohtelu, yhteistyö, osallistaminen, itsenäisyyden ja autonomian tukeminen, tarpeita vastaava palvelu ja hoito ammatillisuus, jatkuvuus, ystävällisyys, rehellisyys, luotettavuus, luottamuksellisuus, empaattisuus, riittävä tiedottaminen, eettisyys, tarpeita vastaava hoito ja palvelu ei resurssien tuhlausta tai hoitovirheitä, ohjeiden ja sääntöjen noudattaminen, hyvin kohdennetut palvelu- ja hoitointerventiot ja palveluresurssit Vaikutukset - asiakkaan terveydessä, toimintakyvyssä ja elämänlaadussa, jotka voivat liittyä saatuihin hoitoon ja palveluun ongelmien lieveneminen, hyvä elämänlaatu, hyvä olo, turvallisuus, yksinäisyyden lieventyminen ammatillisten laatukriteerien täyttyminen, hoidon tarvevastaavuus, asiakkaan kliininen ja toiminnallinen status, ei kielteisiä vaikutuksia asiakkaalle, palvelutyytyväisyys hyvä horisontaalinen ja vertikaalinen kohdennustehokkuus, oikeudenmukainen jako, kohtuulliset kustannukset/asiakas ja suorite

10 9 1.3 Elämänlaadun ja toimintakyvyn käsitteet Elämänlaadusta ei ole olemassa yhtä määritelmää, mutta kirjallisuuden perusteella seuraavat tekijät näyttävät olevan ikääntyneiden elämänlaadun tärkeitä osatekijöitä (Vaarama ym. 2006a): - sosio-ekonomiset tekijät kuten koulutus, tulot, asumistaso - yksilötekijät kuten ikä, terveys, kognitio ja tunne-elämään liittyvät seikat - sosiaaliset tekijät kuten perhe, sosiaaliset verkostot, sosiaaliset suhteet ja osallistuminen - elämänmuutokset kuten traumaattiset tapahtumat - asuin- ja elinympäristö kuten yksinasuminen, asunnon esteettömyys ja varustetaso, lähipalvelumatkat, naapurusto, liikennevälineiden saatavuus ja asuinympäristön turvallisuus ja esteettömyys - sosiaali- ja terveyspalvelut ja ikääntyneiden niihin kohdistamat odotukset ja preferenssit - henkilökohtainen autonomia, valinnan mahdollisuus ja kontrolli - vapaa-ajan aktiviteetit, liikunta ja muut harrastukset, työ ja tuottava toiminta kuten läheisapu - psyykkinen hyvinvointi, yksinäisyys ja onnellisuus - tyytyväisyys elämään, subjektiivinen elämänlaatu Care Keysissä ikääntyneiden koettua elämänlaatua lähestytään moniulotteisesti WHO:n elämänlaatukäsitteen mukaisesti (WHOQoL Group 1996; 1998). Siinä elämänlaatu jaetaan fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja ympäristöulottuvuuteen. Fyysinen ulottuvuus mittaa fyysistä toimintakykyä ja terveydentilaa; psyykkinen psyykkistä hyvinvointia; sosiaalinen sosiaalisia suhteita, aktiivisuutta ja osallistumista; ympäristö elinoloja ja elinympäristön laatua ja turvallisuutta sekä lähipalvelujen ja liikenneyhteyksien saatavuutta. Lisäksi kysytään koettua terveyttä ja yleistä arviota omasta elämänlaadusta. Ikääntyneiden elämänlaadun tärkeä osatekijä on toimintakyky ja erityisesti päivittäisistä toimista selviytyminen. Ongelmat päivittäistoiminnoissa luokitellaan tavallisesti kolmeen ryhmään: vaativat päivittäistoiminnot (A-ADL), kodinhoito ja asiointi (IADL) sekä henkilökohtaiset toimet (ADL). Ikääntyessä toimintakyky tavallisesti heikkenee asteittain siten, että ensin karsiutuvat vaativat päivittäistoiminnot kuten harrastustoiminta, seuraavaksi välinetoiminnot kuten siivous ja asiointi, ja lopulta toimintojen heikkeneminen ulottuu päivittäisiin perustoimintoihin kuten peseytyminen (esim. Dunlop ym. 1997). Fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä määrittää myös kognitiotaso niin, että muistihäiriöt lisäävät ikääntyneen avuntarvetta ja riippuvuutta muista. Kaikkiaan toimintakyvyn

11 10 rajoitukset vaikuttavat siihen, miten pitkään iäkäs henkilö pystyy asumaan kotonaan ja hoitamaan asioitaan. Toimintakyvyn rajoitukset voivatkin suuresti vähentää vanhan ihmisen autonomiaa ja kapeuttaa hänen elämänpiiriään. Vastaavasti toimintakyvyn tukemisella ja ylläpitämisellä voidaan tukea iäkkään ihmisen itsenäistä selviytymistä ja näin tukea myös hänen elämänlaatuaan. Myös fyysisellä ympäristöllä on todettu olevan kiinteä yhteys ikääntyneen toimintakykyyn niin, että mitä iäkkäämpi ihminen, sitä tärkeämpiä ovat lähipalvelujen saatavuus ja asuinympäristön ja asunnon esteettömyys (esim. Vaarama 2004). 1.4 Kotihoidon laatu asiakasnäkökulmasta Lainsäädännön ja valtakunnallisten suositusten mukaan kotihoidon tehtävänä on kompensoida ikääntyneen toimintakyvyn rajoituksia tarjoamalla hänen tarpeisiinsa räätälöityä apua kotona asumisen tukemiseksi ja mahdollistamiseksi. Kotihoidon laadusta ei kuitenkaan ole yhtä yksittäistä, yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Paljärvi ym. (2003) näkevät tämän johtuvan ensinnäkin siitä, että kotihoito on kontekstuaalinen eli ajan ja paikan mukaan vaihteleva ilmiö, ja toiseksi siitä, että sitä on tutkittu, kuvattu ja arvioitu eri tieteenalojen ja toimijoiden näkökulmasta. Bowersin ym. (2001) mukaan vanhusten pitkäaikaisen laitoshoidon laatu liittyy hoidon instrumentaaliseen, affektiiviseen ja relationaaliseen sekä fyysistä toimintakykyä tukeviin ulottuvuuksiin. Aiemman kansallisen ja kansainvälisen tutkimuksen perusteella Care Keysissä ja siten myös tässä tutkimuksessa kotihoidon subjektiivista laatua mitataan seuraavien ulottuvuuksien avulla (Paljärvi ym. 2003, Vaarama ja Tiit 2006): Palvelun riittävyys, mitä mitataan asiakkaan omalla kokemuksella saamansa avun ja ajan riittävyydestä Kotihoidon jatkuvuus, mitä mitataan vastuuhoitajan olemassaololla, työntekijöiden vaihtuvuudella sekä sovittujen aikataulujen noudattamisella Työntekijöiden ammatti- ja vuorovaikutustaidot, mitä mitataan asiakkaan kokemuksilla omasta kohtelustaan, työntekijöiden ystävällisyydestä, rehellisyydestä ja luotettavuudesta sekä työntekijöiden ammattitaidosta Asiakas-työntekijäsuhteen laatu, mitä mitataan asiakkaan kokemuksella suhteen luottamuksellisuudesta ja empaattisuudesta Asiakkaan itsemäärääminen ja autonomia, mitä mitataan asiakkaan kokemuksella palvelusopimusten pitävyydestä, riittävän tiedon saannista ja mahdollisuuksista vaikuttaa päivänsä kulkuun

12 11 Kotona asumisen turvallisuus, mitä mitataan tarvittavien kodin muutostöiden ja turvallisuusteknologian saatavuutena sekä asiakkaan kokemuksena omasta turvallisuudestaan Palvelun sosiaaliset tulokset, mitä mitataan asiakkaan näkemyksellä omasta ja kotinsa siisteydestä, mahdollisuudella pukeutua haluamallaan tavalla ja saada maittavaa ruokaa Palvelutyytyväisyys, mitä mitataan asiakkaan tyytyväisyytenä saamaansa kotihoitoon, asiakkaan valmiudella suositella palvelua muille kotona asumiseensa tukea tarvitseville sekä asiakkaan esittämillä parannusehdotuksilla Kotihoidon laadun tulokset asiakasnäkökulmasta raportoidaan edellä mainittua jaottelua noudattaen. 1.5 Kotihoidon ammatillinen laatu ja kirjaaminen Hoito- ja palvelutoiminnan ammatillista laatua voidaan arvioida muutenkin kuin asiakaspalautteen avulla. Yksi tapa on tutkia ammattityön dokumentaatiota. Vaikka Suomessa tätä menetelmää on käytetty vähän, moni tutkimus on osoittanut hoitotyön hyvän kirjaamisen yhteyden hyviin hoitotyön tuloksiin (esim. Ammerwerth ym. 2001, Ehrenberg & Ehnfors 2001). Esimerkiksi Phaneuf Nursing Audit (Phaneuf 1976), Rush Medicus Nursing Process Methodology (Jelinek ym. 1974) ja sen englantilainen sovellus Monitor (Goldstone & Maselino-Okai 1986) ovat esimerkkejä laadun arviointijärjestelmistä, jotka on kehitetty hoitotyön prosessin laadun arviointia varten, ja joissa joko kaikki tai suurin osa arviointiin tarvittavasta tiedosta kerätään asiakas- ja potilasasiakirjoista. Nämä lähinnä hoitotyön prosessin laadun arviointiin kehitetyt menetelmät edustavat asiantuntijoiden kehittämää tapaa arvioida laatua yhden tai useamman asiantuntijan operationalisoimien hyvää hoitoa ja palvelua kuvastavien mittareiden avulla (Redfern & Norman 1990). Koska kotihoidon dokumentoinnin arviointiin ei ole erikseen kehitettyä arviointijärjestelmää, Care Keysissä ja siten myös tässä tutkimuksessa kokeillaan hoitotyöhön kehitettyjen menetelmien soveltuvuutta kotihoidon laadun arviointiin. Hoidon ja palvelun dokumentoinnilla eli kirjaamisella tarkoitetaan tavallisesti tarkoitusta varten kehitetyille manuaalisesti tai elektronisesti täytettäville lomakkeille tehtävää: 1. asiakkaan tarpeiden dokumentointia 2. hoidon ja palvelun suunnittelun dokumentointia 3. hoidon ja palvelun toteutuksen dokumentointia

13 12 4. hoidon ja palvelun laadun arvioinnin dokumentointia Kirjaaminen on ammatillisen toiminnan olennainen osa ja sillä on myös juridinen perusta, sillä seuraavat lait ja asetukset sisältävät velvoitteita hoito- ja palvelusuunnitelman laatimiseen ja sisältöön: laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000), laki potilaan asemasta ja oikeuksista (795/1992), laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (559/1994) sekä henkilörekisterilaki (471/1987). Hoito- ja palvelusuunnitelma on asiakaslähtöisen hoidon ja palvelun toteutuksen työväline, joka ohjaa resurssien ja interventioiden tehokasta kohdentamista ja hoidon ja palvelun tavoitteellista toteuttamista. Palvelusuunnitelman avulla turvataan hoidon ja palvelun yksilöllisyys ja jatkuvuus, sekä sovitetaan asiakkaan hoito ja palvelu saumattomaksi kokonaisuudeksi. Ajantasainen, asiakkaan tarpeisiin perustuva ja riittävän tarkka kirjaaminen turvaavat asiakkaalle yhtenäisen hoidon ja palvelun myös työntekijöiden vaihtuessa, ja työntekijöille tehokkaan kanavan tiedonvaihtoon. (esim. Hallila 1999, Päivärinta ja Haverinen 2002, Voutilainen ym ) Hoito- ja palvelusuunnitelman laatiminen sisältyy myös valtakunnalliseen ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskevaan suositukseen (Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto 2001, Vaarama 2001) ja siitä on laadittu myös opas. (Päivärinta ja Haverinen 2002.) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 99/2001 määrittää potilasasiakirjojen laatimista ja säilyttämistä koskevat yleiset periaatteet ja vaatimukset. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001) Hoito- ja palvelusuunnitelma perustuu asiakkaan lähtötilanteen ja hänen voimavarojensa ja toimintakykyä heikentävien tekijöiden määrittelyyn, avuntarpeen arviointiin ja näihin vastaavien hoito- ja palveluinterventioiden määrittelyyn. Care Keys projektissa korostetaan asiakaslähtöisyyttä myös tässä, eli voimavarojen ja tarpeiden määrittely tulisi tehdä yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa kanssa niin, että niistä muodostetaan yhteinen ymmärrys, minkä pohjalta asiakas ja työntekijä asettavat yhdessä hoidon ja palvelun tavoitteet ja toimivat yhdessä niiden saavuttamiseksi. Palvelusuunnitelman tulisi sisältää yksilölliset tavoitteet asiakkaan hoidolle ja palvelulle, keinot hoidollisten ongelmien ratkaisemiseksi ja asiakkaan toimintakyvyn ylläpitämiseksi tai lisäämiseksi, sekä keinot ja aikataulut tavoitteiden saavuttamisen jatkuvaan arviointiin. Myös ehkäisevien toimien, kuten kaatumisen, aliravitsemuksen tai liikuntakyvyn menetyksen riskit ja ehkäisyn tarve tulisi kirjata.

14 13 Dokumentoinnille on asetettu mm. seuraavanlaisia kriteerejä. Sen tulee olla: 1. Olennaisiin asioihin keskittyvää, selkeää ja helppolukuista 2. Kirjaamisessa tulee näkyä ero siinä, onko kyseessä asiakkaan tai hänen läheisensä näkemys vai hoitotyöntekijän käsitys, tulkinta tai arviointi kyseisestä asiasta. 3. Kirjaamisen tulee olla myös arvioivaa 4. Interventiot ja käytetyt hoito- ym. toimet tulee perustella. (esim. Laitinen 1998.) 5. Hyvän hoidon, asiakkaan turvallisuuden ja henkilökunnan oikeusturvan kannalta merkintöjen tulee olla oikeita, virheettömiä ja laajuudeltaan riittäviä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001c). Care Keys projektissa korostetaan ammattityön riittävän laajaa dokumentointia niin, että voidaan arvioida myös palvelujen tarvevastaavuutta. Tällä ei tarkoiteta pitkiä listoja tehdyistä teknisistä toimista, vaan lähinnä sitä, että tavoitteet hoidon ja palvelun eri ulottuvuuksille (kuten elämisen toiminnot, päivittäiset toimet, psykososiaalinen tuki, ympäristöön liittyvä avun tarve) on määritelty, tavoitteiden saavuttamista on arvioitu ja tämä kaikki on asianmukaisesti kirjattu. Kotihoidon ammatillista laatua tarkastellaan tässä tutkimuksessa analysoimalla kirjauksista seuraavia asioita: Kotihoidon kirjaamisen kattavuus Asiakkaiden tarpeiden arvioinnin kokonaisvaltaisuus (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, ympäristö) Kotihoidon työntekijöiden ja asiakkaiden näkemysten vastaavuus asiakkaan avun tarpeesta Kotihoidon suunnitelmallisuus eli palvelusuunnitelmien olemassaolo ja sisältö Kotihoidon tavoitteellisuus eli tavoitteiden asettaminen asiakkaan hoidon ja palvelun vaikutuksille ja niiden säännöllinen arviointi Kotihoidon yhteistyön ja tiimityön toteutuminen Kotihoidon kliiniset tulokset: unilääkkeiden käyttö, painon tarkoittamaton lasku, kipu, kaatumiset ja painehaavat Care Keys -projektin viitekehyksen mukaisesti asiakkaan toimintakyvyn mittauksen laadukkuuden kriteeriksi asetettiin WHO:n määritelmään (WHO 2001) perustuen kokonaisvaltaisuus, eli sen tulee kattaa kaikki toimintakyvyn osa-alueet (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja ympäristö), eivätkä

15 14 tehdyt mittaukset saisi olla kuutta kuukautta vanhempia. Edelleen, Care Keysin monitieteinen viitekehys määritteli kotihoidon suunnitelmallisuuden kriteereiksi sen, että asiakkaasta on tehty hänen toimintakyvyn arviointiinsa perustuva ja hänen preferenssinsä huomioon ottava palvelusuunnitelma, mihin on kirjattu hänen tarvitsemansa apu, määritelty interventiot ja tiimi, joka vastaa hoidosta, sekä muiden mahdollisten voimavarojen tarve ja palvelusuunnitelman seurannan ja arvioinnin keinot. Kotihoidon tavoitteellisuuden kriteereiksi asetettiin lisäksi, että palvelusuunnitelmassa määritellään asiakkaan omatoimisuuden, yksilöllisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen tuen muodot, sekä kotona selviytymistä tukevat tukipalvelut. Lisäksi palvelusuunnitelmiin tuli kirjata tarvittavat ehkäisevät toimet (profylaksit). Näiden tukimuotojen ja ehkäisevien toimien vaikutuksia tuli arvioida ja arviot kirjata palvelusuunnitelmiin, ja hoito- ja palvelusuunnitelmat tuli tarkistaa ja päivittää puolivuosittain. Sekä suunnitelmallisuudesta että tavoitteellisuudesta kerättiin tietoa kysymällä, sisältyvätkö nämä ao. asiakkaan dokumentaatioon vai eivät. Kirjauksista nousevaa avuntarvetta verrataan myös asiakkaiden omiin arvioihin. Vertailu on mahdollista, koska asiakashaastattelulomake (CLINT-HC) ja asiakirjatiedon toimintalomake (InDEX-HC) on suunniteltu myös tätä varten. Lisäksi kotihoidon laatua arvioidaan myös kohdennustehokkuuden analyysissa, missä yhtenä mittarina käytetään kotihoidon vastaavuutta asiakkaiden toimintakykyluokituksella mitattuun palvelutarpeeseen (horisontaalinen kohdennustehokkuus). 1.6 Kohdennustehokkuuden käsite ja indikaattorit Kohdennustehokkuus (Target Efficiency eli TEFF) mittaa palvelujen tarvevastaavuutta, resurssien käytön allokatiivista tehokkuutta ja jaon oikeudenmukaisuutta (Bebbington & Davies 1983, Kavanagh & Stewart 1995, Vaarama ym. 1997). Kohdennustehokkuutta tarkastellaan sekä asiakkaiden avuntarpeen tyydyttymisen (horisontaalinen kohdennustehokkuus = H) että resurssien tarkoituksenmukaisen käytön kannalta (vertikaalinen kohdennustehokkuus =V). Horisontaalinen ja vertikaalinen kohdennustehokkuus voivat saada arvoja välillä 0 1: mitä lähempänä lukua 1 saatu arvo on, sitä tehokkaampi ja oikeudenmukaisempi on palvelujen allokaatio. Kohdennustehokkuuden perusajatusta havainnollistaa kuvio 2.

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Espoon kotihoidon ammatillinen laatu kirjaamisen perusteella

Espoon kotihoidon ammatillinen laatu kirjaamisen perusteella Espoon kotihoidon ammatillinen laatu kirjaamisen perusteella Espoon vanhuspalvelujen tuloksellisuus projekti Osaraportti II Marja Vaarama ja Lauri Ylönen Espoon kaupunki ja Stakes Espoon kaupunki Sosiaali-

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

Kotihoidon laatu ja tuloksellisuus Espoossa Asiakkaiden näkökulma

Kotihoidon laatu ja tuloksellisuus Espoossa Asiakkaiden näkökulma Kotihoidon laatu ja tuloksellisuus Espoossa Asiakkaiden näkökulma Espoon vanhuspalvelujen tuloksellisuus projekti Osaraportti I Marja Vaarama ja Lauri Ylönen Espoon kaupunki ja Stakes Espoon kaupunki Sosiaali-

Lisätiedot

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO Ohjeet Tällä lomakkeella pyydämme Teitä arvioimaan elämänlaatuanne, terveyttänne ja muita arkielämänne asioita. Vastatkaa kaikkiin

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Vanhainkotiasiakkaiden elämänlaatu, hoidon laatu ja hoidon kohdennustehokkuus

Vanhainkotiasiakkaiden elämänlaatu, hoidon laatu ja hoidon kohdennustehokkuus Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Tutkimuksia 26:2 Vanhainkotiasiakkaiden elämänlaatu, hoidon laatu ja hoidon kohdennustehokkuus Care Keys projekti / Helsinki-tiimi Seija Muurinen, Marja Vaarama, Hannele

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan asiakastyytyväisyys on edelleen parantunut. Tyytyväisyyttä on seurattu kahden vuoden

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Lakiesityksen taustaa

Lakiesityksen taustaa Lakiesityksen taustaa Vanhuspalvelulaki ollut esillä vuosikymmenet (n.30) Väestön ikääntyminen - 65 vuotta täyttäneitä yli miljoona, - väestön keski-iän nousu - ikäpyramidin huippu huonokuntoisempi Lakiesityksen

Lisätiedot

Espoon kotihoito iäkkäiden asiakkaiden omaisten arvioimana

Espoon kotihoito iäkkäiden asiakkaiden omaisten arvioimana Espoon kotihoito iäkkäiden asiakkaiden omaisten arvioimana Espoon vanhuspalvelujen tuloksellisuus projekti Osaraportti IV Marja Vaarama, Taija Hämäläinen ja Lauri Ylönen Espoon kaupunki ja Stakes Espoon

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Ikääntyminen voimavarana ja haasteena. Yhteinen vastuu hyvästä vanhuudesta seminaari 2.4.2008 Vantaa Marja Vaarama Professori, Lapin yliopisto

Ikääntyminen voimavarana ja haasteena. Yhteinen vastuu hyvästä vanhuudesta seminaari 2.4.2008 Vantaa Marja Vaarama Professori, Lapin yliopisto Ikääntyminen voimavarana ja haasteena Yhteinen vastuu hyvästä vanhuudesta seminaari 2.4.2008 Vantaa Marja Vaarama Professori, Lapin yliopisto Esityksen rakenne Johdanto Hyvä vanhuus Madrid Plan of Action/YK

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Kotihoidon laatu ja tuloksellisuus Espoossa

Kotihoidon laatu ja tuloksellisuus Espoossa Kotihoidon laatu ja tuloksellisuus Espoossa Espoon vanhuspalvelujen tuloksellisuus projekti Loppuraportti ja suositukset Marja Vaarama Espoon kaupunki ja Stakes Espoon kaupunki Sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi. Riitta Räsänen

Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi. Riitta Räsänen Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi Riitta Räsänen Taustalla Kotiin annettavat palvelut ja hoito, valtakunnallinen valvontaohjelma 2012 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle.

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Ikääntyneiden ravitsemusfoorumi 10. 11.11.2011 Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Geriatrisen hoidon tutkimuskeskus Gerho http://www.uef.fi/gerho/etusivu

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA Hanna Hiljanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalija terveysalan oppilaitos, sosionomin koulutusohjelma 28.8.2008 Taustatietoa kyselystä

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Oma tupa, oma lupa Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Työryhmän V kokouksen muistio http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/palveluohjaus

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

COPE-indeksi omaishoitajien kuormittumisen kartoittamisen työvälineenä

COPE-indeksi omaishoitajien kuormittumisen kartoittamisen työvälineenä COPE-indeksi omaishoitajien kuormittumisen kartoittamisen työvälineenä Anna-Liisa Salminen, Kelan tutkimusosasto Kristiina Juntunen, GeroCenter 23.5.2012 Miksi COPE-indeksi suomeksi? Omaishoitajien panos

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Toimintakyky vaikuttavuuden mittarina

Toimintakyky vaikuttavuuden mittarina Toimintakyky vaikuttavuuden mittarina Vaikuttavuuden arviointi ja toimintakyvyn mittaaminen sosiaalipalveluissa 12.12.2014 Kuntatalo, Helsinki Projektitutkija Elina Aaltio Kuntaliitto elina.aaltio@kuntaliitto.fi

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Vertailukelpoisen toimintakykytiedon kerääminen ja hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä

Vertailukelpoisen toimintakykytiedon kerääminen ja hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä Vertailukelpoisen toimintakykytiedon kerääminen ja hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä Matti Mäkelä 12.12.2014 12.12.2014 Vertailukelpoinen toimintakykytieto / Matti Mäkelä 1 Toimintakykytiedon vertailukelpoisuus

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2014 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen Jaana Aitta 8.12.2014 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL 400 87070 Kainuu 16.7.2013

Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL 400 87070 Kainuu 16.7.2013 Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5 Henkilötiedot tulevat tähän kohtaan Pro Consona -tietojärjestelmästä 1 LÄHIOMAINEN (suhde asiakkaaseen) Sukunimi, etunimi Puoliso Vanhempi Lapsi Muu Osoite Puhelinnumero

Lisätiedot

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 2 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Asumispaikan myöntämisen yleiset kriteerit... 4 3. Dementiayksikön paikan myöntämiskriteerit... 4 4. RAI-arviointi... 5

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Harriet Finne-Soveri Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL 24.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomalainen iäkkäiden hoito - oikein päätelmin - oikealla

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Ikäkuljettajien seurantatutkimus IÄKÄSTAITO2. Heini Sarias ja Heikki Summala LINTU-seminaari 2.2.2011

Ikäkuljettajien seurantatutkimus IÄKÄSTAITO2. Heini Sarias ja Heikki Summala LINTU-seminaari 2.2.2011 Ikäkuljettajien seurantatutkimus IÄKÄSTAITO2 Heini Sarias ja Heikki Summala LINTU-seminaari 2.2.2011 Tavoitteet Koulutusinterventio ja sen vaikutukset Mitä 75 ikävuoden kohdalla tapahtuu Ikääntyminen kuljettajapopulaatiossa

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) KUNTA / KUNTAYHTYMÄ: PALVELUSUUNNITELMA Päiväys: Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Lappeenranta 9.10.2013 Kotihoito on ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä edistäviä

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot