Helsingin kotihoidon laatu ja kohdennustehokkuus sekä asiakkaiden elämänlaatu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin kotihoidon laatu ja kohdennustehokkuus sekä asiakkaiden elämänlaatu"

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Tutkimuksia 2006:4 Helsingin kotihoidon laatu ja kohdennustehokkuus sekä asiakkaiden elämänlaatu Care Keys projektin tutkimuksia Marja Vaarama, Minna-Liisa Luoma, Petteri Hertto, Susanna Mukkila, Seija Muurinen ja Otso Manninen

2 HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTO HELSINGFORS STAD SOCIALVERKET CITY OF HELSINKI SOCIAL SERVICES DEPARTMENT KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION Tekijä(t) - Författare - Author(s) Marja Vaarama, Minna-Liisa Luoma, Petteri Hertto, Susanna Mukkila, Seija Muurinen, Otso Manninen Julkaisun nimi Publikationens titel Title of the Publication Helsingin kotihoidon laatu ja kohdennustehokkuus sekä asiakkaiden elämänlaatu. Care Keys -projektin tutkimuksia Julkaisija Utgivare Publisher Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Sarja - Serie Series Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Tutkimuksia ISSN/Sosv ISBN/Sosv Julkaisuaika - Publikationsdatum Published 2006 Sivumäärä, liitteet - Sidoantal, bilagor Pages, appendixes 98 s. Osanumero - Del nummer Part number 2006:4 Kieli - Språk - Language suomi Tiivistelmä - Referat - Abstract Tämä tutkimus on osa Stakesin ja Helsingin kaupungin sosiaaliviraston yhteistyötä eurooppalaisessa Care Keys - tutkimusprojektissa. Helsingin kotihoidon kaikilla asiakkailla oli toimintakykyongelmia, joiden perusteella he olivat palvelun piirissä. Siivoustyöt muodostuivat ongelmallisiksi ja kodin siisteydellä oli myös vaikutusta asiakkaiden elämänlaatuun. Hoitotyön laatu koettiin hyväksi ja sillä oli myönteinen vaikutus asiakkaiden elämänlaatuun. Helsingin kotihoidon asiakkaiden psyykkinen toimintakyky oli heikompi kuin ikäisillään keskimäärin ja yksinäisyys vaivasi. Tämän tutkimuksen valossa psykososiaalinen hoiva oli näkymätöntä, ainakaan sitä ei kirjattu eikä seurattu kotihoidossa. Kaikkiaan Helsingin kotihoitoa voi tulosten perusteella pitää verrattain laadukkaana, mutta siivousavun ja ulkona liikkumisen, asiakkaille tiedottamisen, aikataulujen noudattamisen ja työntekijöiden ammattitaidon osalta parannettavaa oli jonkin verran. Asiakkaat kokivat elämänlaatunsa verrattain hyväksi, mutta sitä varjosti usein päivittäistä elämää haittaava kipu, heikko liikuntakyky, kyvyttömyyden tunteet, alakuloisuus ja kielteiset tunteet, mielenkiinnon menettäminen asioihin, joista ennen nautti, sekä yksinäisyys. Näihin asioihin tulisi kiinnittää kotihoidossa enemmän huomiota, sekä kehittää seurantajärjestelmiä kivun hoitoon sekä psykososiaalisia työmuotoja. Asiakkaiden elämänlaadun tärkeimmät tekijät liittyivät fyysiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn sekä kokemukseen omasta ja kodin puhtaudesta. Näihin panostamalla voidaan vaikuttaa asiakkaiden elämänlaatuun myönteisesti. Kotihoidon kirjaaminen oli varsin puutteellista lukuun ottamatta asiakkaan taustatietoja ja terveydentilaa, jotka oli kirjattu kattavasti. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota sosiaalisen verkoston ja epävirallisen avun saannin kirjaamiseen, sekä psykososiaalisten tarpeiden ja avun saannin kirjaamiseen. Hoito- ja palvelusuunnitelmien tulisi olla tavoitteellisia, ja niiden toteutumista tulisi arvioida säännöllisesti. Tulosten mukaan Helsingin kotihoidon suunnitelmat kattoivat hyvin palvelun tarpeen ja toiminnot, joista asiakas selviytyy itsenäisesti, mutta eivät tunnistaneet samoja tarpeita kuin asiakkaat kokivat. Työntekijöiden ja asiakkaiden käsitykset avun tarpeesta noudattivat yleensä päälinjoiltaan toisiaan, mutta tarvitun avun määrän suhteen arvioissa oli huomattava ero. Ero oli erityisen selvä raskaiden siivoustöiden, pyykin pesun ja asioinnin osalta, ja työntekijät arvioivat asiakkaiden avuntarpeen näiltä osin huomattavasti pienemmäksi kuin asiakkaat itse. Suunnitelmien arviointi ja tarkistaminen oli puutteellista, eikä moniammatillista yhteistyötä noussut niistä esiin. Kotihoidon kohdennustehokkuutta tarkasteltaessa kirjaamisen perusteella näytti siltä, että asiakkaat saivat lähes täydellisesti kohdennettua palvelua sekä sisällöllisesti että resurssien mukaan. Kuitenkin kun kohdennustehokkuutta tarkasteltiin päiväkirjojen mukaan sai vain 40 prosenttia asiakkaista sen palvelun, mitä he tarvitsivat. Kohdennustehokkuus näytti myös pienevän siirryttäessä raskaampiin RAVA-ryhmiin. Kyselyyn vastanneet johtajat pitivät kotihoidon resursseja yleensä ottaen tarkoituksenmukaisina ja palvelun koettiin kohtaavan asiakkaiden tarpeet. Kaikissa vastanneissa organisaatioissa oli ainakin osittain käytössä tuloksellisuuden ja laadunhallinnan järjestelmiä, jossa määriteltiin mm. tavoitteet hoidolle ja palvelulle, sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta. Kaikissa yksiköissä se myös oli ainakin osittain kirjallisena saatavissa. Laatukokoukset tai laatupiirit ja henkilöstön tyytyväisyystutkimus olivat yleisimmät yhteistyö- ja laadunarvioinnin menetelmät ja niitä oli käytetty kaikissa yksiköissä. Ulkopuolista työnohjausta hyödynnettiin harvoin. Asiakkaiden hoitoon keskittyvät tapausneuvottelut olivat varsin yleisiä ja niitä pidettiin monissa yksiköissä viikoittain. Johtajien mukaan kotihoidolle asetetut tavoitteet oli saavutettu hyvin, mutta osan mielestä resursseja koskevat tavoitteet olivat toteutuneet heikoimmin. Johtajien tiedot yksikkönsä resursseista eivät aina olleet hyvät doc Avainsanat - Nyckelord - Key words kotihoito; elämänlaatu; hoidonlaatu; johtamisen laatu; kohdennustehokkuus; kirjaaminen; asiakastyytyväisyys Hinta Pris Price Julkaisun myynti ja jakelu: Sosiaali- ja terveydenhuollon tietopalvelu PL 7010, HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin: Telekopio: Julkaisumuoto Publikationsform Publishing form Distribution och försäljning: Social- och hälsovårdens informationstjänst PB 7010, HELSINGFORS STAD Telefon: Telefax: E-post: Distribution and sales: Social and Health Care Information Services PB 7010, Helsingin kaupunki Telephone: Telefax:

3 2 ESIPUHE Tämä tutkimus on osa Helsingin kaupungin ja Stakesin yhteistyötä eurooppalaisessa Care Keys - projektissa (www.carekeys.net). Projekti toteutettiin vuosina osana Euroopan Unionin viidennen puiteohjelman Ikääntyneiden elämänlaatu -hanketta, ja siihen osallistuivat Suomen lisäksi Ruotsi, Saksa, Englanti ja Viro. Tavoitteena on ollut tutkia vanhusten hoivapalvelujen ja elämänlaadun välisiä yhteyksiä, sekä kehittää palvelujen laadun, kohdennustehokkuuden arvioinnin ja johtamisen välineitä vanhustyöhön. Tämän osatutkimuksen kohteena on Helsingin kaupungin kotihoidon laatu vuonna 2004 asiakkaan, ammattityön, kohdennustehokkuuden ja johtamisen näkökulmista. Samalla kun projekti tuottaa tietoa Helsingin kotihoidon laadusta ja kohdentumistehokkuudesta, se myös testaa Care Keysin malleja ja välineitä. Raportti etenee siten, että aluksi esitetään tutkimuksen keskeiset käsitteet, tutkimusasetelma, aineisto ja menetelmät, sitten tulokset ja lopuksi yhteenveto ja päätelmät. Tutkimusta ovat johtaneet professori Marja Vaarama Stakesista ja johtava kehittämiskonsultti Seija Muurinen Helsingistä. Analyysit koskien kotihoidon elämänlaatua ja hoidon laatua asiakasnäkökulmasta on suorittanut erikoistutkija Minna-Liisa Luoma Stakesista. Tutkijat Petteri Hertto (Stakes) ja Susanna Mukkila (Helsingin kaupunki) ovat laatineet analyysit koskien kotihoidon ammatillista laatua ja kohdennustehokkuutta. Tutkimusavustaja Otso Manninen Stakesista on avustanut Helsingin kotihoidon johtamisen analyyseissä. Raportin ulkoasusta vastaa projektisihteeri Saara Karppinen Stakesista. Tulosten toivotaan antavan tietoa Helsingin kotihoidon kehittämiselle. Helsingissä heinäkuussa 2006 Marja Vaarama

4 3 1 TUTKIMUSASETELMA, KESKEISET KÄSITTEET JA MITTARIT Tutkimuskysymykset ja tutkimusasetelma Kotihoidon laadun arviointikehikko Elämänlaadun ja toimintakyvyn käsitteet Kotihoidon laatu asiakasnäkökulmasta Kotihoidon ammatillinen laatu ja kirjaaminen Kohdennustehokkuuden käsite ja indikaattorit Kotihoidon johtaminen AINEISTO JA MENETELMÄT Aineiston keruun välineet ja käytetyt mittarit Aineisto ja analyysit KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOETTU ELÄMÄNLAATU JA PALVELUN LAATU Asiakkaiden taustatiedot, elinolot, terveys ja toimintakyky Tärkeimmiksi koetut auttajat Kotihoidon laatu asiakkaiden kokemana Koettu elämänlaatu Asiakkaan kokeman hoidon laadun ja elämänlaadun välinen yhteys HELSINGIN KOTIHOIDON AMMATILLINEN LAATU Helsingin kotihoidon kirjaamisen laadun yleistarkastelu Helsingin kotihoidon kirjaamisen yksityiskohtainen tarkastelu Hoidon ja palvelun tavoitteellisuus Kotihoidon kliininen tuloksellisuus kirjausten mukaan ASIAKKAIDEN OMIEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN ARVIOIDEN VERTAILU HELSINGIN KOTIHOIDON KOHDENNUSTEHOKKUUS Kohdennustehokkuuden tarkastelunäkökulmat Helsingin kotihoidon kohdennustehokkuus RAVA-luokituksen mukainen kohdennustehokkuus HELSINGIN KOTIHOIDON JOHTAMINEN Organisaation perustiedot ja aineelliset voimavarat Laadunhallintajärjestelmien yleisyys, periaatteet ja ohjeet Kotihoidon johtamiskäytännöt ja itsearvioitu tuloksellisuus YHTEENVETO Yhteenveto asiakkaiden elinoloista ja koetusta kotihoidon laadusta ja elämänlaadusta...84

5 4 8.2 Yhteenveto kotihoidon ammatillisesta laadusta kirjaamisen perusteella Yhteenveto kotihoidon kohdennustehokkuudesta Yhteenveto Helsingin kotihoidon johtamisesta PÄÄTELMÄT...92 KIRJALLISUUS...94

6 5 1 TUTKIMUSASETELMA, KESKEISET KÄSITTEET JA MITTARIT 1.1 Tutkimuskysymykset ja tutkimusasetelma Tässä tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita säännöllisesti kotihoitoa käyttävien iäkkäiden asiakkaiden elämänlaadusta ja kotihoidon yhteydestä siihen. Juuri hoidosta ja palvelusta riippuvan elämänlaadun (care-related quality of life) käsitteen määrittely ja saattaminen mitattavaan muotoon oli yksi Care Keys tutkimuksen päätavoitteista. Tämä tutkimus noudattaa Care Keys projektin teoreettista viitekehystä ja tutkimussuunnitelmaa, missä kotihoidon tuloksellisuuden mittareina pidetään paitsi kotihoidon ammatillista laatua myös asiakkaiden tyytyväisyyttä palvelun laatuun ja myönteisiä vaikutuksia heidän elämänlaatuunsa. Perusajatuksena on, että kotihoidon tehtävänä on tukea ja ylläpitää asiakkaan toimintakykyä ja elämänhallintaa, ja sitä kautta myös elämänlaatua tarjoamalla laadukasta apua niihin toimintoihin, joissa asiakkaalla on kompensaation tarvetta. Vaikka kotihoidon roolin eksakti analysoiminen asiakkaiden hyvinvoinnin tuottajana onkin vaikeaa, on kuitenkin mahdollista analysoida asiakkaiden elämänlaadun vaihtelua ja pyrkiä arvioimaan näyttääkö kotihoidolla olevan suoraa tai välillistä yhteyttä siihen. Tämä tutkimus jakautuu neljään osaan: 1. asiakasnäkökulma 2. ammattityön näkökulma 3. kohdennustehokkuuden näkökulma 4. johtamisen näkökulma Asiakasnäkökulmasta keskeiset tutkimuskysymykset ovat: 1. Miten kotihoidon asiakkaiden elinolot, toimintakyky ja elämänlaatu vaihtelevat, ja mikä yhteys niillä on toisiinsa? 2. Miten asiakkaat kokevat kotihoidon laadun ja mikä yhteys tällä on asiakkaiden elämänlaatuun?

7 6 Ammatillisen laadun osiossa keskeiset tutkimuskysymykset ovat: 1. Miten kattavasti kotihoito kirjataan Helsingissä? 2. Miten kattavasti kotihoidon asiakkaiden palvelutarpeet arvioidaan Helsingissä? 3. Onko asiakkaan ja työntekijöiden arvioissa eroja ja minkä suuntaisia mahdolliset erot ovat? 4. Miten suunnitelmallista ja tavoitteellista Helsingin kotihoito on? 5. Onko kotihoito ammatillisesti hyvää ja asiakkaan tarpeita vastaavaa? 6. Miten Helsingin kotihoidon ammatillista laatua ja kirjaamista tulisi kehittää? Kohdennustehokkuusosiossa keskitytään arvioimaan kotihoidon resurssien käyttöä suhteessa palvelusuunnitelmissa määriteltyihin tarpeisiin, ja neljännessä arvioidaan kotihoidon johtamista tarkastelemalla käytössä olevia laadunhallinnan välineitä ja prosesseja, sekä johtajien itsearvioita kotihoidon johtamisen tuloksellisuudesta. Kuvio 1 selventää tutkimusasetelmaa. Hyvinvoinnin tuotanto -malli Asiakkaan resurssit Palvelut Vaikutukset SOSIO-EKONOMISET TEKIJÄT - sukupuoli - ikä - siviilisääty - koulutus - taloudellinen asema Koettu elämänlaatu ja elämään tyytyväisyys TOIMINTAKYKY - Fyysinen (koettu terveys, KOMPENSAATIO palvelujen avulla IADL, ADL) - Kognitio - Psyykkinen (masennus, itsearvostus) - Sosiaalinen (perhe, sosiaaliset verkostot, elämänmuutokset, Palvelujen määrä läheisapu) ja laatu YMPÄRISTÖ - yksin asuminen - asumistaso - asuinympäristö - esteettömyys - lähipalvelumatkat Johtamisen laatu PREFERENSSIT Kuvio 1. Tutkimusasetelma

8 7 1.2 Kotihoidon laadun arviointikehikko Edellä mainitut laadun osatekijät koottiin moniulotteiseksi laatumatriisiksi, jonka avulla kotihoitoa arvioitiin Care Keysissa. Ikääntyneiden kotihoito kuuluu niihin palveluihin, joiden laadun arviointiin ja kehittämiseen vasta kehitetään välineitä, joten valmiita malleja käyttöön otettavaksi ei ollut Care Keys -tutkimuksen alkaessa. Terveyspalvelujen laadun arvioinnissa on Donabedianin kehikko (1969, 1980) laajasti hyväksytty. Se jakaa laadun ulottuvuudet (1) rakenteellisiin (resurssit, rakenteet) tekijöihin, (2) prosessitekijöihin (palvelun tarkoituksenmukaisuus, ammattitaito, humaanisuus ja vastaavuus asiakkaiden tarpeisiin) ja (3) vaikutuksiin (asiakkaan kliininen ja toiminnallinen status, palvelutyytyväisyys, parantunut elämänlaatu tai vähentyneet ongelmat). Myös Øvretveit (1998) jakaa palvelun laadun rakenne-, prosessi- ja tulostekijöihin kuten Donabedian (1969), mutta hän nostaa esiin myös ajatuksen "laatuketjusta" niin, että tulosten laatu riippuu resurssien, rakenteiden ja prosessien laadusta. Asiakkaan näkökulmasta laatu tarkoittaa asiakkaiden kokemusta palvelun kyvystä vastata hänen tarpeisiinsa ja kohdella häntä hyvin. Ammatillinen laatu tarkoittaa työntekijöiden näkemystä palvelun kyvystä vastata asiakkaiden tarpeita ja työntekijöiden kykyä toteuttaa toimenpiteitä, joiden uskotaan olevan välttämättömiä asiakkaille. Johtamisen laadulla tarkoitetaan rajallisten resurssien käyttöä niin, että niillä vastataan mahdollisimman hyvin ja oikeudenmukaisesti asiakkaiden tarpeisiin. Care Keys projekti otti lähtökohdakseen em. Øvretveitin laatuketjumallin ja kehitti siihen perustuen moniulotteisen laatumatriisin (QMAT) hoidon ja palvelun laadun kokonaisvaltaiseen arviointiin (taulukko 1). Matriisi havainnollistaa, miten asiakkaan, ammattityön ja johtamisen näkökulmien samanaikainen tarkastelu antaa kokonaisvaltaisemman kuvan laadusta. Malli sisältää myös ajatuksen, että kokonaisvaltainen laadun arviointi edellyttää monitieteistä, -toimijaista ja - metodista lähestymistapaa. Palvelun laatua arvioidaan siis tässä tutkimuksessa näistä kolmesta näkökulmasta. Rakenteiden arvioinnissa kiinnitetään huomiota palvelun materiaalisiin ja immateriaalisiin voimavaroihin, kuten asiakkaan voimavaroihin ja tarpeisiin, palveluyksikön määrällisiin ja laadullisiin resursseihin, laadunhallinnan järjestelmiin ja laatukriteereihin, yhteistyöhön ja johtamiskäytäntöihin sekä hoitoja palvelupanoksiin. Prosessien arviointi kohdistuu palvelu- ja hoitointerventioihin, vuorovaikutukseen, hoidon jatkuvuuteen ja prosessien ammatillisuuteen, eettisyyteen ja laillisuuteen. Asiakkaan näkökulmasta tuloksilla voidaan tarkoittaa esimerkiksi vaikutuksia

9 8 asiakkaan terveydentilaan, toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Ammatillisen työn tuloksia ovat esimerkiksi hyvät kliiniset tulokset, työn ammatillisten kriteerien täyttyminen ja asiakkaan tyytyväisyys hoitoon ja palveluun. Johtamisen näkökulmasta tuloksellisuus merkitsee rajallisten resurssien tehokasta käyttöä ja palvelujen oikeudenmukaista jakoa. Kattava laadun arviointi ottaa huomioon myös palvelun oheistulokset kuten omaisten hoitotaakan helpottuminen, ja ei-toivotut tulokset kuten komplikaatiot tai asiakkaan elämänlaadun heikentyminen. Näiden oheisvaikutusten arviointi ei kuitenkaan sisälly tähän tutkimukseen. Taulukko 1. Care Keys projektin kokonaisvaltaisen laadun arviointikehikko QMAT (ks. Øvretveit 1998, Vaarama ja Pieper 2005, Pieper ym ja Arvioinnin näkökulmat Asiakkaan laatu - mitä asiakkaat haluavat ja tarvitsevat Ammatillinen laatu - ammattihenkilöstön näkemys siitä, vastaako palvelu asiakkaan tarpeita - ammattihenkilöstön kyky valita ja tehdä toimia, joiden uskotaan olevan asiakkaalle hyödyksi Johtamisen laatu - tehokkain resurssien käyttö asiakkaiden tarpeisiin vastaamiseksi organisaation johdon asettamien rajoitusten ja ohjeiden puitteissa Panokset, rakenteet - materiaaliset ja immateriaaliset voimavarat, laatustrategiat ja laatukäytännöt asiakkaan tarpeet, odotukset ja preferenssit työntekijöiden ammatti- ja vuorovaikutustaidot, motivaatio, ammatillisen työn laatukriteerit, asiakkaalle annettu aika ja palveluvalikoima, vastuuhoitaja riittävät resurssit, hyvät ulkoiset palvelut ja tiedonkulun järjestelmät, yhteistyöja johtamisrakenteet, laatujärjestelmät, palvelujen kirjaamisen välineet Prosessit - palvelu- ja hoitointerventiot ja yhteistyökäytännöt vuorovaikutus, kohtelu, yhteistyö, osallistaminen, itsenäisyyden ja autonomian tukeminen, tarpeita vastaava palvelu ja hoito ammatillisuus, jatkuvuus, ystävällisyys, rehellisyys, luotettavuus, luottamuksellisuus, empaattisuus, riittävä tiedottaminen, eettisyys, tarpeita vastaava hoito ja palvelu ei resurssien tuhlausta tai hoitovirheitä, ohjeiden ja sääntöjen noudattaminen, hyvin kohdennetut palvelu- ja hoitointerventiot ja palveluresurssit Vaikutukset - asiakkaan terveydessä, toimintakyvyssä ja elämänlaadussa, jotka voivat liittyä saatuihin hoitoon ja palveluun ongelmien lieveneminen, hyvä elämänlaatu, hyvä olo, turvallisuus, yksinäisyyden lieventyminen ammatillisten laatukriteerien täyttyminen, hoidon tarvevastaavuus, asiakkaan kliininen ja toiminnallinen status, ei kielteisiä vaikutuksia asiakkaalle, palvelutyytyväisyys hyvä horisontaalinen ja vertikaalinen kohdennustehokkuus, oikeudenmukainen jako, kohtuulliset kustannukset/asiakas ja suorite

10 9 1.3 Elämänlaadun ja toimintakyvyn käsitteet Elämänlaadusta ei ole olemassa yhtä määritelmää, mutta kirjallisuuden perusteella seuraavat tekijät näyttävät olevan ikääntyneiden elämänlaadun tärkeitä osatekijöitä (Vaarama ym. 2006a): - sosio-ekonomiset tekijät kuten koulutus, tulot, asumistaso - yksilötekijät kuten ikä, terveys, kognitio ja tunne-elämään liittyvät seikat - sosiaaliset tekijät kuten perhe, sosiaaliset verkostot, sosiaaliset suhteet ja osallistuminen - elämänmuutokset kuten traumaattiset tapahtumat - asuin- ja elinympäristö kuten yksinasuminen, asunnon esteettömyys ja varustetaso, lähipalvelumatkat, naapurusto, liikennevälineiden saatavuus ja asuinympäristön turvallisuus ja esteettömyys - sosiaali- ja terveyspalvelut ja ikääntyneiden niihin kohdistamat odotukset ja preferenssit - henkilökohtainen autonomia, valinnan mahdollisuus ja kontrolli - vapaa-ajan aktiviteetit, liikunta ja muut harrastukset, työ ja tuottava toiminta kuten läheisapu - psyykkinen hyvinvointi, yksinäisyys ja onnellisuus - tyytyväisyys elämään, subjektiivinen elämänlaatu Care Keysissä ikääntyneiden koettua elämänlaatua lähestytään moniulotteisesti WHO:n elämänlaatukäsitteen mukaisesti (WHOQoL Group 1996; 1998). Siinä elämänlaatu jaetaan fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja ympäristöulottuvuuteen. Fyysinen ulottuvuus mittaa fyysistä toimintakykyä ja terveydentilaa; psyykkinen psyykkistä hyvinvointia; sosiaalinen sosiaalisia suhteita, aktiivisuutta ja osallistumista; ympäristö elinoloja ja elinympäristön laatua ja turvallisuutta sekä lähipalvelujen ja liikenneyhteyksien saatavuutta. Lisäksi kysytään koettua terveyttä ja yleistä arviota omasta elämänlaadusta. Ikääntyneiden elämänlaadun tärkeä osatekijä on toimintakyky ja erityisesti päivittäisistä toimista selviytyminen. Ongelmat päivittäistoiminnoissa luokitellaan tavallisesti kolmeen ryhmään: vaativat päivittäistoiminnot (A-ADL), kodinhoito ja asiointi (IADL) sekä henkilökohtaiset toimet (ADL). Ikääntyessä toimintakyky tavallisesti heikkenee asteittain siten, että ensin karsiutuvat vaativat päivittäistoiminnot kuten harrastustoiminta, seuraavaksi välinetoiminnot kuten siivous ja asiointi, ja lopulta toimintojen heikkeneminen ulottuu päivittäisiin perustoimintoihin kuten peseytyminen (esim. Dunlop ym. 1997). Fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä määrittää myös kognitiotaso niin, että muistihäiriöt lisäävät ikääntyneen avuntarvetta ja riippuvuutta muista. Kaikkiaan toimintakyvyn

11 10 rajoitukset vaikuttavat siihen, miten pitkään iäkäs henkilö pystyy asumaan kotonaan ja hoitamaan asioitaan. Toimintakyvyn rajoitukset voivatkin suuresti vähentää vanhan ihmisen autonomiaa ja kapeuttaa hänen elämänpiiriään. Vastaavasti toimintakyvyn tukemisella ja ylläpitämisellä voidaan tukea iäkkään ihmisen itsenäistä selviytymistä ja näin tukea myös hänen elämänlaatuaan. Myös fyysisellä ympäristöllä on todettu olevan kiinteä yhteys ikääntyneen toimintakykyyn niin, että mitä iäkkäämpi ihminen, sitä tärkeämpiä ovat lähipalvelujen saatavuus ja asuinympäristön ja asunnon esteettömyys (esim. Vaarama 2004). 1.4 Kotihoidon laatu asiakasnäkökulmasta Lainsäädännön ja valtakunnallisten suositusten mukaan kotihoidon tehtävänä on kompensoida ikääntyneen toimintakyvyn rajoituksia tarjoamalla hänen tarpeisiinsa räätälöityä apua kotona asumisen tukemiseksi ja mahdollistamiseksi. Kotihoidon laadusta ei kuitenkaan ole yhtä yksittäistä, yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Paljärvi ym. (2003) näkevät tämän johtuvan ensinnäkin siitä, että kotihoito on kontekstuaalinen eli ajan ja paikan mukaan vaihteleva ilmiö, ja toiseksi siitä, että sitä on tutkittu, kuvattu ja arvioitu eri tieteenalojen ja toimijoiden näkökulmasta. Bowersin ym. (2001) mukaan vanhusten pitkäaikaisen laitoshoidon laatu liittyy hoidon instrumentaaliseen, affektiiviseen ja relationaaliseen sekä fyysistä toimintakykyä tukeviin ulottuvuuksiin. Aiemman kansallisen ja kansainvälisen tutkimuksen perusteella Care Keysissä ja siten myös tässä tutkimuksessa kotihoidon subjektiivista laatua mitataan seuraavien ulottuvuuksien avulla (Paljärvi ym. 2003, Vaarama ja Tiit 2006): Palvelun riittävyys, mitä mitataan asiakkaan omalla kokemuksella saamansa avun ja ajan riittävyydestä Kotihoidon jatkuvuus, mitä mitataan vastuuhoitajan olemassaololla, työntekijöiden vaihtuvuudella sekä sovittujen aikataulujen noudattamisella Työntekijöiden ammatti- ja vuorovaikutustaidot, mitä mitataan asiakkaan kokemuksilla omasta kohtelustaan, työntekijöiden ystävällisyydestä, rehellisyydestä ja luotettavuudesta sekä työntekijöiden ammattitaidosta Asiakas-työntekijäsuhteen laatu, mitä mitataan asiakkaan kokemuksella suhteen luottamuksellisuudesta ja empaattisuudesta Asiakkaan itsemäärääminen ja autonomia, mitä mitataan asiakkaan kokemuksella palvelusopimusten pitävyydestä, riittävän tiedon saannista ja mahdollisuuksista vaikuttaa päivänsä kulkuun

12 11 Kotona asumisen turvallisuus, mitä mitataan tarvittavien kodin muutostöiden ja turvallisuusteknologian saatavuutena sekä asiakkaan kokemuksena omasta turvallisuudestaan Palvelun sosiaaliset tulokset, mitä mitataan asiakkaan näkemyksellä omasta ja kotinsa siisteydestä, mahdollisuudella pukeutua haluamallaan tavalla ja saada maittavaa ruokaa Palvelutyytyväisyys, mitä mitataan asiakkaan tyytyväisyytenä saamaansa kotihoitoon, asiakkaan valmiudella suositella palvelua muille kotona asumiseensa tukea tarvitseville sekä asiakkaan esittämillä parannusehdotuksilla Kotihoidon laadun tulokset asiakasnäkökulmasta raportoidaan edellä mainittua jaottelua noudattaen. 1.5 Kotihoidon ammatillinen laatu ja kirjaaminen Hoito- ja palvelutoiminnan ammatillista laatua voidaan arvioida muutenkin kuin asiakaspalautteen avulla. Yksi tapa on tutkia ammattityön dokumentaatiota. Vaikka Suomessa tätä menetelmää on käytetty vähän, moni tutkimus on osoittanut hoitotyön hyvän kirjaamisen yhteyden hyviin hoitotyön tuloksiin (esim. Ammerwerth ym. 2001, Ehrenberg & Ehnfors 2001). Esimerkiksi Phaneuf Nursing Audit (Phaneuf 1976), Rush Medicus Nursing Process Methodology (Jelinek ym. 1974) ja sen englantilainen sovellus Monitor (Goldstone & Maselino-Okai 1986) ovat esimerkkejä laadun arviointijärjestelmistä, jotka on kehitetty hoitotyön prosessin laadun arviointia varten, ja joissa joko kaikki tai suurin osa arviointiin tarvittavasta tiedosta kerätään asiakas- ja potilasasiakirjoista. Nämä lähinnä hoitotyön prosessin laadun arviointiin kehitetyt menetelmät edustavat asiantuntijoiden kehittämää tapaa arvioida laatua yhden tai useamman asiantuntijan operationalisoimien hyvää hoitoa ja palvelua kuvastavien mittareiden avulla (Redfern & Norman 1990). Koska kotihoidon dokumentoinnin arviointiin ei ole erikseen kehitettyä arviointijärjestelmää, Care Keysissä ja siten myös tässä tutkimuksessa kokeillaan hoitotyöhön kehitettyjen menetelmien soveltuvuutta kotihoidon laadun arviointiin. Hoidon ja palvelun dokumentoinnilla eli kirjaamisella tarkoitetaan tavallisesti tarkoitusta varten kehitetyille manuaalisesti tai elektronisesti täytettäville lomakkeille tehtävää: 1. asiakkaan tarpeiden dokumentointia 2. hoidon ja palvelun suunnittelun dokumentointia 3. hoidon ja palvelun toteutuksen dokumentointia

13 12 4. hoidon ja palvelun laadun arvioinnin dokumentointia Kirjaaminen on ammatillisen toiminnan olennainen osa ja sillä on myös juridinen perusta, sillä seuraavat lait ja asetukset sisältävät velvoitteita hoito- ja palvelusuunnitelman laatimiseen ja sisältöön: laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000), laki potilaan asemasta ja oikeuksista (795/1992), laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (559/1994) sekä henkilörekisterilaki (471/1987). Hoito- ja palvelusuunnitelma on asiakaslähtöisen hoidon ja palvelun toteutuksen työväline, joka ohjaa resurssien ja interventioiden tehokasta kohdentamista ja hoidon ja palvelun tavoitteellista toteuttamista. Palvelusuunnitelman avulla turvataan hoidon ja palvelun yksilöllisyys ja jatkuvuus, sekä sovitetaan asiakkaan hoito ja palvelu saumattomaksi kokonaisuudeksi. Ajantasainen, asiakkaan tarpeisiin perustuva ja riittävän tarkka kirjaaminen turvaavat asiakkaalle yhtenäisen hoidon ja palvelun myös työntekijöiden vaihtuessa, ja työntekijöille tehokkaan kanavan tiedonvaihtoon. (esim. Hallila 1999, Päivärinta ja Haverinen 2002, Voutilainen ym ) Hoito- ja palvelusuunnitelman laatiminen sisältyy myös valtakunnalliseen ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskevaan suositukseen (Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto 2001, Vaarama 2001) ja siitä on laadittu myös opas. (Päivärinta ja Haverinen 2002.) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 99/2001 määrittää potilasasiakirjojen laatimista ja säilyttämistä koskevat yleiset periaatteet ja vaatimukset. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001) Hoito- ja palvelusuunnitelma perustuu asiakkaan lähtötilanteen ja hänen voimavarojensa ja toimintakykyä heikentävien tekijöiden määrittelyyn, avuntarpeen arviointiin ja näihin vastaavien hoito- ja palveluinterventioiden määrittelyyn. Care Keys projektissa korostetaan asiakaslähtöisyyttä myös tässä, eli voimavarojen ja tarpeiden määrittely tulisi tehdä yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa kanssa niin, että niistä muodostetaan yhteinen ymmärrys, minkä pohjalta asiakas ja työntekijä asettavat yhdessä hoidon ja palvelun tavoitteet ja toimivat yhdessä niiden saavuttamiseksi. Palvelusuunnitelman tulisi sisältää yksilölliset tavoitteet asiakkaan hoidolle ja palvelulle, keinot hoidollisten ongelmien ratkaisemiseksi ja asiakkaan toimintakyvyn ylläpitämiseksi tai lisäämiseksi, sekä keinot ja aikataulut tavoitteiden saavuttamisen jatkuvaan arviointiin. Myös ehkäisevien toimien, kuten kaatumisen, aliravitsemuksen tai liikuntakyvyn menetyksen riskit ja ehkäisyn tarve tulisi kirjata.

14 13 Dokumentoinnille on asetettu mm. seuraavanlaisia kriteerejä. Sen tulee olla: 1. Olennaisiin asioihin keskittyvää, selkeää ja helppolukuista 2. Kirjaamisessa tulee näkyä ero siinä, onko kyseessä asiakkaan tai hänen läheisensä näkemys vai hoitotyöntekijän käsitys, tulkinta tai arviointi kyseisestä asiasta. 3. Kirjaamisen tulee olla myös arvioivaa 4. Interventiot ja käytetyt hoito- ym. toimet tulee perustella. (esim. Laitinen 1998.) 5. Hyvän hoidon, asiakkaan turvallisuuden ja henkilökunnan oikeusturvan kannalta merkintöjen tulee olla oikeita, virheettömiä ja laajuudeltaan riittäviä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001c). Care Keys projektissa korostetaan ammattityön riittävän laajaa dokumentointia niin, että voidaan arvioida myös palvelujen tarvevastaavuutta. Tällä ei tarkoiteta pitkiä listoja tehdyistä teknisistä toimista, vaan lähinnä sitä, että tavoitteet hoidon ja palvelun eri ulottuvuuksille (kuten elämisen toiminnot, päivittäiset toimet, psykososiaalinen tuki, ympäristöön liittyvä avun tarve) on määritelty, tavoitteiden saavuttamista on arvioitu ja tämä kaikki on asianmukaisesti kirjattu. Kotihoidon ammatillista laatua tarkastellaan tässä tutkimuksessa analysoimalla kirjauksista seuraavia asioita: Kotihoidon kirjaamisen kattavuus Asiakkaiden tarpeiden arvioinnin kokonaisvaltaisuus (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, ympäristö) Kotihoidon työntekijöiden ja asiakkaiden näkemysten vastaavuus asiakkaan avun tarpeesta Kotihoidon suunnitelmallisuus eli palvelusuunnitelmien olemassaolo ja sisältö Kotihoidon tavoitteellisuus eli tavoitteiden asettaminen asiakkaan hoidon ja palvelun vaikutuksille ja niiden säännöllinen arviointi Kotihoidon yhteistyön ja tiimityön toteutuminen Kotihoidon kliiniset tulokset: unilääkkeiden käyttö, painon tarkoittamaton lasku, kipu, kaatumiset ja painehaavat Care Keys -projektin viitekehyksen mukaisesti asiakkaan toimintakyvyn mittauksen laadukkuuden kriteeriksi asetettiin WHO:n määritelmään (WHO 2001) perustuen kokonaisvaltaisuus, eli sen tulee kattaa kaikki toimintakyvyn osa-alueet (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja ympäristö), eivätkä

15 14 tehdyt mittaukset saisi olla kuutta kuukautta vanhempia. Edelleen, Care Keysin monitieteinen viitekehys määritteli kotihoidon suunnitelmallisuuden kriteereiksi sen, että asiakkaasta on tehty hänen toimintakyvyn arviointiinsa perustuva ja hänen preferenssinsä huomioon ottava palvelusuunnitelma, mihin on kirjattu hänen tarvitsemansa apu, määritelty interventiot ja tiimi, joka vastaa hoidosta, sekä muiden mahdollisten voimavarojen tarve ja palvelusuunnitelman seurannan ja arvioinnin keinot. Kotihoidon tavoitteellisuuden kriteereiksi asetettiin lisäksi, että palvelusuunnitelmassa määritellään asiakkaan omatoimisuuden, yksilöllisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen tuen muodot, sekä kotona selviytymistä tukevat tukipalvelut. Lisäksi palvelusuunnitelmiin tuli kirjata tarvittavat ehkäisevät toimet (profylaksit). Näiden tukimuotojen ja ehkäisevien toimien vaikutuksia tuli arvioida ja arviot kirjata palvelusuunnitelmiin, ja hoito- ja palvelusuunnitelmat tuli tarkistaa ja päivittää puolivuosittain. Sekä suunnitelmallisuudesta että tavoitteellisuudesta kerättiin tietoa kysymällä, sisältyvätkö nämä ao. asiakkaan dokumentaatioon vai eivät. Kirjauksista nousevaa avuntarvetta verrataan myös asiakkaiden omiin arvioihin. Vertailu on mahdollista, koska asiakashaastattelulomake (CLINT-HC) ja asiakirjatiedon toimintalomake (InDEX-HC) on suunniteltu myös tätä varten. Lisäksi kotihoidon laatua arvioidaan myös kohdennustehokkuuden analyysissa, missä yhtenä mittarina käytetään kotihoidon vastaavuutta asiakkaiden toimintakykyluokituksella mitattuun palvelutarpeeseen (horisontaalinen kohdennustehokkuus). 1.6 Kohdennustehokkuuden käsite ja indikaattorit Kohdennustehokkuus (Target Efficiency eli TEFF) mittaa palvelujen tarvevastaavuutta, resurssien käytön allokatiivista tehokkuutta ja jaon oikeudenmukaisuutta (Bebbington & Davies 1983, Kavanagh & Stewart 1995, Vaarama ym. 1997). Kohdennustehokkuutta tarkastellaan sekä asiakkaiden avuntarpeen tyydyttymisen (horisontaalinen kohdennustehokkuus = H) että resurssien tarkoituksenmukaisen käytön kannalta (vertikaalinen kohdennustehokkuus =V). Horisontaalinen ja vertikaalinen kohdennustehokkuus voivat saada arvoja välillä 0 1: mitä lähempänä lukua 1 saatu arvo on, sitä tehokkaampi ja oikeudenmukaisempi on palvelujen allokaatio. Kohdennustehokkuuden perusajatusta havainnollistaa kuvio 2.

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO Ohjeet Tällä lomakkeella pyydämme Teitä arvioimaan elämänlaatuanne, terveyttänne ja muita arkielämänne asioita. Vastatkaa kaikkiin

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Espoon kotihoidon ammatillinen laatu kirjaamisen perusteella

Espoon kotihoidon ammatillinen laatu kirjaamisen perusteella Espoon kotihoidon ammatillinen laatu kirjaamisen perusteella Espoon vanhuspalvelujen tuloksellisuus projekti Osaraportti II Marja Vaarama ja Lauri Ylönen Espoon kaupunki ja Stakes Espoon kaupunki Sosiaali-

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Kotihoidon laatu ja tuloksellisuus Espoossa Asiakkaiden näkökulma

Kotihoidon laatu ja tuloksellisuus Espoossa Asiakkaiden näkökulma Kotihoidon laatu ja tuloksellisuus Espoossa Asiakkaiden näkökulma Espoon vanhuspalvelujen tuloksellisuus projekti Osaraportti I Marja Vaarama ja Lauri Ylönen Espoon kaupunki ja Stakes Espoon kaupunki Sosiaali-

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Espoon kotihoito iäkkäiden asiakkaiden omaisten arvioimana

Espoon kotihoito iäkkäiden asiakkaiden omaisten arvioimana Espoon kotihoito iäkkäiden asiakkaiden omaisten arvioimana Espoon vanhuspalvelujen tuloksellisuus projekti Osaraportti IV Marja Vaarama, Taija Hämäläinen ja Lauri Ylönen Espoon kaupunki ja Stakes Espoon

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Ikääntyminen voimavarana ja haasteena. Yhteinen vastuu hyvästä vanhuudesta seminaari 2.4.2008 Vantaa Marja Vaarama Professori, Lapin yliopisto

Ikääntyminen voimavarana ja haasteena. Yhteinen vastuu hyvästä vanhuudesta seminaari 2.4.2008 Vantaa Marja Vaarama Professori, Lapin yliopisto Ikääntyminen voimavarana ja haasteena Yhteinen vastuu hyvästä vanhuudesta seminaari 2.4.2008 Vantaa Marja Vaarama Professori, Lapin yliopisto Esityksen rakenne Johdanto Hyvä vanhuus Madrid Plan of Action/YK

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 22.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL 400 87070 Kainuu 16.7.2013

Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL 400 87070 Kainuu 16.7.2013 Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5 Henkilötiedot tulevat tähän kohtaan Pro Consona -tietojärjestelmästä 1 LÄHIOMAINEN (suhde asiakkaaseen) Sukunimi, etunimi Puoliso Vanhempi Lapsi Muu Osoite Puhelinnumero

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 30.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut 9.2.2015 Mikko Kesä Meiju Ahomäki Jari Holttinen YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Palveluiden käyttäjien profiili Palveluiden käyttö

Lisätiedot

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 1 LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 Kaija Muhonen Sari Koistinen 3.5.2016 2 SISÄLLYS 1. Ravatar mittarin esittely 3 2.

Lisätiedot

A S I A K A S T Y Y T Y V Ä I S Y Y S T U T K I M U S

A S I A K A S T Y Y T Y V Ä I S Y Y S T U T K I M U S Lifelong Learning Mentorit Oy A S I A K A S T Y Y T Y V Ä I S Y Y S T U T K I M U S 1.9.2008 Hoivakoti Esimerkki Kaikki on hyvin, tyytyväinen ja kiitollinen olen kun saa asua näin hyvässä paikassa Tutkimuksen

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki. Ikäihmisten palvelut ympärivuorokautinen hoiva

Hämeenlinnan kaupunki. Ikäihmisten palvelut ympärivuorokautinen hoiva Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2011 Ikäihmisten palvelut ympärivuorokautinen hoiva Tutkimusraportti 11.1.2012 MIKKO KESÄ MERJA LEHTINEN JUUSO HEINISUO INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Harriet Finne-Soveri Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL 24.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomalainen iäkkäiden hoito - oikein päätelmin - oikealla

Lisätiedot

Kotihoidon laatu ja tuloksellisuus Espoossa

Kotihoidon laatu ja tuloksellisuus Espoossa Kotihoidon laatu ja tuloksellisuus Espoossa Espoon vanhuspalvelujen tuloksellisuus projekti Loppuraportti ja suositukset Marja Vaarama Espoon kaupunki ja Stakes Espoon kaupunki Sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa Toimintakykykyselyn tuloksia Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa 24.11.2016 Toimintakyvyn kartoituksen tavoitteet luoda Sovatek-säätiön ja Jyväskylän Katulähetyksen asiakasprofiilien kuvaus kerätä

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset 6.2.2015 Päätösseminaari Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos Tuloksekas työllistämien -hanke Tarve Tarve

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY

HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY 15.9. 31.10.2015 TAUSTAA Vanhuspalvelulaissa (2013) ja sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa laatusuosituksissa (2013, 2008) korostetaan, että eri palveluissa

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 2 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Asumispaikan myöntämisen yleiset kriteerit... 4 3. Dementiayksikön paikan myöntämiskriteerit... 4 4. RAI-arviointi... 5

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma.

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin 1.6.2011 31.12.2013 Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tuula Suominen Salon väestöennusteet 2010 2040 75 vuotta täyttäneiden osalta Teknologian

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Tiina Pelander TtT, SH Väitöskirja The Quality of Paediatric Nursing Care Children s Perspective 2008 https://oa.doria.fi/handle/10024/42602 MIKSI LASTEN NÄKÖKULMASTA? LASTEN

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0 kysymyksen versio, haastattelu Esittely Tämä arviointimenetelmä kehitettiin Maailman terveysjärjestön (WHO) Classification, Terminology and Standards -tiimin toimesta osana WHO:n National Institutes of

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV Hyvinvointi-TV on laajakaistayhteydellä

Lisätiedot

Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta

Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta 6.2.2015 Suomen Sotaveteraaniliitto, Anni Grundström Toimintaympäristö Kuntoutukseen ja palveluihin oikeutettujen veteraanien

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Raportti 1 (2) 1882/05.01.05.07/2010 22.06.2010 VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Valviran ja Aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki Kotihoidon asiakaskysely

Jyväskylän kaupunki Kotihoidon asiakaskysely Jyväskylän kaupunki Kotihoidon asiakaskysely 2014 20.5.2014 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Lappeenranta 9.10.2013 Kotihoito on ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä edistäviä

Lisätiedot

Keuruun vanhuspalveluiden laatukyselyt

Keuruun vanhuspalveluiden laatukyselyt Keuruun vanhuspalveluiden laatukyselyt Keuruun vanhuspalveluissa on toteutettu vanhuspalvelulain 6 :ään perustuen palvelujen laatukyselyt kevään ja kesän 2014 aikana. Kyselyjen tarkoituksen on ollut selvittää

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) PALVELUSUUNNITELMA Päiväys ja paikka: Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto Edunvalvoja

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

IKÄIHMINEN JA YMPÄRISTÖ. Iloa ja voimaa ympäristöstä Ikäinstituutin verkostopäivä Anni Vilkko Dosentti (HY), vieraileva tutkija (THL)

IKÄIHMINEN JA YMPÄRISTÖ. Iloa ja voimaa ympäristöstä Ikäinstituutin verkostopäivä Anni Vilkko Dosentti (HY), vieraileva tutkija (THL) IKÄIHMINEN JA YMPÄRISTÖ Iloa ja voimaa ympäristöstä Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Anni Vilkko Dosentti (HY), vieraileva tutkija (THL) YKSILÖ YMPÄRISTÖ Yksilö ympäristö -suhteesta tulee vanhetessa

Lisätiedot