Romun ja jätteen ulkomaankauppa

Transkriptio

1 Kauppa 2017 Handel Trade Romun ja jätteen ulkomaankauppa Milj. e Kuvio 1. Romun ja jätteen tuonti ja vienti v (1-5) Tuonti Vienti Helsinki Julkaistavissa klo Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

2 1 ROMUA JA JÄTETTÄ VIETY ALKUVUONNA LÄHES NELJÄNNESMILJOONA TONNIA Romun ja jätteen kaupan alijäämä Suomelle reilut puoli miljardia euroa viime vuonna Suomi vei romua ja jätettä 1 kuluvan vuoden tammi-toukokuussa noin 140 miljoonan euron arvosta Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan. Viennin arvo kasvoi jopa 58 prosenttia viime vuodesta. Romua ja jätettä on viime vuosina viety noin 300 miljoonan euron edestä vuosittain. Romun ja jätteen viennin huippuvuodet olivat , jolloin vuosittainen viennin arvo lähestyi 400 miljoonaa euroa. Romun ja jätteen vienti on arvoltaan noin puoli prosenttia koko Suomen viennin arvosta. Romun ja jätteen tuonti Suomeen on arvoltaan selvästi suurempaa kuin niiden vienti maastamme. Tammitoukokuussa 2017 romun ja jätteen tuonnin arvo kasvoi 39 prosenttia viime vuodesta 423 miljoonaan euroon. Tuonti oli tammi-joulukuussa 2016 arvoltaan 830 miljoonaa euroa, vuonna 2015 tammi-joulukuussa 910 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo on viime vuosina ollut hieman alle kaksi prosenttia Suomen koko tuonnin arvosta. Romun ja jätteen kaupasta kertyi kuluvan vuoden tammi-toukokuussa 283 miljoonaa euroa alijäämää. Alijäämä kasvoi hieman viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuosittainen alijäämä on 2010-luvulla kuitenkin ollut loivassa laskussa. Suurimmillaan alijäämää tuli vuosikymmen sitten jopa lähes 1,3 miljardia euroa. Romua ja jätettä vietiin Suomesta alkuvuonna yhteensä 249 tuhatta tonnia, kun viime vuonna vastaavaan aikaan viennin määrä oli 183 tuhatta tonnia ja koko vuoden viennin määrä 588 tuhatta tonnia. Tammi-toukokuussa kasvua vientimäärissä oli 36 prosenttia. Viennin kasvua selittää erittäin heikko alkuvuosi 2016, jolloin romun ja jätteen kuukausittaiset vientimäärät putosivat keskimäärin 30 tuhanteen tonniin. Kuluvana vuonna vientimäärät ovat keskimäärin olleet noin 50 tuhatta tonnia kuukaudessa. Vientihinnat nousivat alkuvuonna 17 prosenttia viime vuoden tammi-toukokuusta noin 0,6 euron kilohintaan. Romun ja jätteen viennin arvosta noin 23 prosenttia tuli alkuvuonna kuparijätteen ja romun viennistä. Arvoltaan seuraavaksi suurin vientitavararyhmä oli alumiinijäte ja romu, jonka osuus oli vajaa viidennes. Rauta- ja teräsromun ja jätteen osuus oli 15 prosenttia, kultaromun ja jätteen osuus vajaat yhdeksän prosenttia. Suomen tuomasta romusta ja jätteestä ruostumattoman teräksen romun ja jätteen osuus oli alkuvuonna jopa 87 prosenttia. Suomeen tuotiin myös hieman kupari-, volframi- ja alumiinijätteitä ja -romua sekä keräyspaperia. Arvon mukaan laskettuna Suomen viemästä romusta ja jätteestä viidennes vietiin alkuvuonna Ruotsiin, 16 prosenttia Saksaan ja 14 prosenttia Kiinaan. Muita huomattavia viennin kohdemaita olivat Norja, Iso-Britannia ja Intia. Kuvio 2. Romun ja jätteen osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-5) 3,0 Osuus % Kuvio 3. Romun ja jätteen kauppatase (1-5) 0 Milj. e 2, , ,5 1,0 0,5 0,0 Tuonti Vienti ) Tässä katsauksessa käytetty romun ja jätteen määritelmä perustuu artikkeliin D. Kellenberg (2012), Trading wastes, Journal of Environmental Economics and Management 64: Jätteeksi ja romuksi luokitellut nimikkeet esitellään tarkemmin liitteessä 1. Tulli Tilastointi

3 2 Taulukko 1. Romun ja jätteen kauppa v (1-5) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-5) , ,6-283 Kuvio 4. Romun ja jätteen vientimäärä ja -hinta kuukausittain (1-5) 1000 tn 90 e / kg 0,9 80 0,8 70 0,7 60 0,6 50 0,5 40 0,4 30 0,3 20 0,2 10 Määrä (1000 tn) Hinta (e/kg) 0, Kuvio 5. Romun ja jätteen tärkeimmät vientimaat v (1-5) Pakistan (+4 %) 3,5 % Alankomaat (+89 %) 3,7 % Osuus % viennin arvon mukaan ja muutos % Muut (+75 %) 12,5 % Ranska (-29 %) 2,5 % Ruotsi (+68 %) 19,9 % Viro (+54 %) 4,3 % Saksa (+123 %) 15,6 % Intia (+4 %) 4,6 % Iso-Britannia (+83 %) 6,2 % Norja (+36 %) 12,8 % Kiina (+73 %) 14,4 % Tulli Tilastointi

4 3 Suomi vie metalliromua ja jätettä sekä käytettyjä akkuja Suomesta viedystä romusta ja jätteestä suurin osa on eri metallien romua. Kupariromun ja jätteen osuus Suomen romu- ja jäteviennistä oli tammi-toukokuussa 2017 noin 23 prosenttia, eli 32 miljoonaa euroa. Kupariromun ja jätteen viennin arvo kasvoi 57 prosenttia viime vuoden tammi-toukokuusta. Kupariromua ja jätettä vietiin alkuvuonna lähes 13 tuhatta tonnia, kun viime vuonna vastaavaa aikaan sitä vietiin vain reilut kymmenen tuhatta tonnia. Vientihinnat kasvoivat vajaan kolmanneksen, ja olivat keskimäärin 2,5 e/kg. Kupariromusta ja -jätteestä reilut seitsemän tuhatta tonnia vietiin Kiinaan, kaksi tuhatta tonnia Ruotsiin ja tuhat tonnia Saksaan kuluvana vuonna. Alumiiniromun ja jätteen vienti oli tammi-toukokuussa arvoltaan lähes kupariromun ja jätteen tasolla. Alumiinia vietiin 28 miljoonan euron arvosta, eli osuus oli lähes viidennes Suomen koko romun ja jätteen viennistä. Viennin arvo kasvoi 41 prosenttia viime vuodesta, ja vientimäärät kohosivat lähes 26 tuhanteen tonniin. Vienti jakaantui melko tasaisesti eri maihin. Alumiinia vietiin Ruotsiin kuusi tuhatta tonnia, Isoon-Britanniaan ja Kiinaan molempiin neljä tuhatta tonnia, Ranskaan kolme tuhatta tonnia ja Intiaan kaksi tuhatta tonnia. Raudan tai teräksen jätettä tai romua vietiin tammi-toukokuussa hieman yli 83 tuhatta tonnia. Viennin arvo oli 21 miljoonaa euroa, eli osuus koko romu- ja jäteviennistä oli noin 15 prosenttia. Viennin arvoon tuli kasvua 131 prosenttia viime vuodesta. Viennistä yli puolet, 47 tuhatta tonnia, suuntautui Saksaan. Rautaa tai terästä vietiin myös Luxemburgiin kahdeksan tuhatta tonnia, Tanskaan ja Pakistaniin molempiin kuusi tuhatta tonnia ja Ruotsiin ja Viroon kumpaankin neljä tuhatta tonnia. Romu- ja jätekullan viennin arvoksi tilastoitiin tammi-toukokuulle noin 12 miljoonaa euroa (+23 % viime vuodesta), mikä oli vajaat yhdeksän prosenttia Suomen koko romun ja jätteen viennin arvosta. Yhteensä romu- ja jätekultaa vietiin 69 tonnia. Viennistä 34 tonnia suuntautui Viroon, 20 tonnia Liettuaan ja 15 tonnia Saksaan. Norjaan romuja jätekultaa vietiin tammi-toukokuussa vain 440 kiloa, mutta viennin arvo oli hieman yli 11 miljoonaa euroa. Ruostumattoman teräksen romun ja jätteen viennin arvo oli alkuvuonna noin kahdeksan miljoonaa euroa. Osuudeksi koko jäte- ja romuviennin arvosta tuli hieman alle kuusi prosenttia. Viennin arvo moninkertaistui viime vuodesta. Ruostumatonta teräsromua ja -jätettä vietiin 8,4 tuhatta tonnia hieman alle euron kilohintaan. Suurimmat vientimaat olivat Ruotsi, Norja, Alankomaat ja Intia. Romu- ja jätehopeaa vietiin tammi-toukokuussa hieman alle kahdeksan miljoonan euron arvosta. Viennin arvo kasvoi 60 prosenttia. Hopeaa vietiin yhteensä noin 1,6 tuhatta tonnia, josta 1,2 tuhatta tonnia toimitettiin Ruotsiin. Paristojen ja sähköakkujen jätteen ja romun viennin arvo kasvoi viime vuodesta 26 prosenttia ja oli tammitoukokuussa hieman yli kuusi miljoonaa euroa. Erityisesti Suomesta vietiin loppuunkäytettyjä lyijyakkuja, noin 4,5 tuhatta tonnia. Ruotsin osuus viennistä oli 3,6 miljoonaa euroa, Viron osuus 2,8 miljoonaa euroa. Ruostumattoman teräksen jätteen ja romun osuus jätteen ja romun kokonaistuonnista 87 prosenttia Jätteen ja romun tuonti Suomeen koostuu suurelta osin ruostumattoman teräksen jätteestä ja romusta. Sitä tuotiin kuluvan vuoden tammi-toukokuussa lähes 370 miljoonan euron arvosta. Tuonnin arvo kasvoi 44 prosenttia viime vuodesta. Osuus koko jätteen ja romun tuonnista oli alkuvuonna 87 prosenttia, kun viime vuonna vastaavaan aikaan osuus oli 84 prosenttia. Ruostumattoman teräsromun ja jätteen tuonti on kuitenkin viime vuosina ollut loivassa laskussa. Vielä vuonna 2007 sitä tuotiin maahan lähes puolentoista miljardin euron arvosta, kun viime vuonna tuonnin arvo oli 715 miljoonaa euroa. Ruostumattoman teräksen jätteen ja romun maa- ja paljouskohtaiset tuontitiedot on salattu Tullin ulkomaankauppatilastoista. Muiden jäte- ja romutavararyhmien tuonti on ruostumattoman teräksen romun ja jätteen tuontiin verrattuna vaatimatonta. Kuparijätettä ja romua tuotiin tammi-toukokuussa 14 miljoonan euron edestä, eli noin neljä tuhatta tonnia. Tuonnin arvo kasvoi reilun kolmanneksen viime vuodesta. Arvon kasvu johtui sekä tuontimäärien että tuontihintojen noususta. Saksasta kupariromua ja jätettä tuotiin alkuvuonna 1599 tonnia, Ruotsista 661 tonnia ja Alankomaista 577 tonnia. Volframijätteen ja romun tuontimäärät ylsivät alkuvuonna 545 tonniin (tuonnin arvo yhdeksän miljoonaa euroa, +89 %). Volframista 276 tonnia tuotiin Saksasta, 110 tonnia Yhdysvalloista. Raudan ja teräksen sorvaus-, kaavinta-, hioma- ym. jätteiden tuonnin arvoksi tilastoitiin tammi-toukokuulle viisi miljoonaa euroa. Tuontia oli lähes yksinomaan Alankomaista, joista jätettä tuotiin noin 3,3 tuhatta tonnia puolentoista euron kilohintaan. Tulli Tilastointi

5 Taulukko 2. Romun ja jätteen vienti (1-5), tärkeimmät tavararyhmät (1-5) 2017 (1-5) CN-nimike 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % Kuparijätteet ja -romu , , , , Alumiinijätteet ja -romu , , , , Raudan tai teräksen jätteet ja romu , , , , Jätteet ja romu, kultaa , , , , Ruostumattoman teräksen jätteet ja romu , , , , Jätteet ja romu, hopeaa , , , , Paristojen, sähköakkujen ym. jätteet ja romu , , , , Sorvaus- ja kaavintajätteet ym, rautaa tai terästä , , , , Valuraudan jätteet ja romu , , , , Keräyspaperi, -kartonki , , , , Keräyspaperi, -kartonki, ei kuitenkaan massavärjättyä , , , , Seosteräksen jätteet ja romu , , , , Lyijyjätteet ja -romu , , , , Jätteet, leikkeet ja romu, erinäiset muovit , , , , Jätteet, leikkeet ja romu, eteenipolymeeria , , , ,0 2 Muut , , , ,8 19 Yhteensä , , , ,0 58

6 Taulukko 3. Romun ja jätteen tuonti (1-5), tärkeimmät tavararyhmät (1-5) 2017 (1-5) CN-nimike 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % Ruostumattoman teräksen jätteet ja romu , , , , Kuparijätteet ja -romu , , , , Raudan tai teräksen jätteet ja romu , , , , Volframijätteet ja -romu , , , , Sorvaus- ja kaavintajätteet ym, rautaa tai terästä , , , , Alumiinijätteet ja -romu , , , , Keräyspaperi, -kartonki , , , , Sahanpuru ja puujäte, ei yhteenpuristettu , Keräyspaperi, -kartonki, valkaisematonta voimapaperia 839 0, , , , Jäteöljyt 662 0, , , , Raudan tai teräksen valmistuksessa syntyvät jätteet 636 0, , , , Sahanpuru ja puujäte, yhteenpuristettu , , , , Kumijätteet, -leikkeet ja -romu , , , , Keräyspaperi, -kartonki, m.l. lajittelematon jäte 677 0, , , , Keräyspaperi, -kartonki, ei kuitenkaan massavärjättyä , , , ,1-39 Muut , , , ,4-17 Yhteensä , , , ,0 39

7 Romu ja jätteet Liite CN-nimikkeet Valitut nimikkeet artikkelin D. Kellenberg (2012), Trading wastes, Journal of Environmental Economics and Management 64: mukaan Kuonasta tai sen kaltaisesta teollisuusjätteestä valmistettu sepeli Kiillejätteet Kuona, hehkuhilse ja muut raudan tai teräksen valmistuksessa syntyvät jätteet Yhdyskuntajätteen polttamisesta syntyvät tuhkat ja jätteet Jäteöljyt, jotka sisältävät polykloorattuja bifenylejä *PCB*, polykloorattuja terfenyylejä *PCT* tai polybromattuja bifenyylejä *PBB* Jäteöljyt, jotka sisältävät pääosin maaöljyä tai bitumisia kivennäisaineita Farmaseuttiset jätteet Yhdyskuntajäte Kliiniset jätteet Orgaaniset liuotinjätteet, halogenoidut Orgaaniset liuotinjätteet, muut kuin halogenoidut Metallin peittaliuosten, hydrauliikkanesteiden, jarrunesteiden ja jäätymisen estoaineiden jätteet , , Kemian- tai siihen liittyvän teollisuuden jätteet ja jätetuotteet Jätteet, leikkeet ja romu, eteenipolymeeria Jätteet, leikkeet ja romu, styreenipolymeeria Jätteet, leikkeet ja romu, vinyylikloridipolymeeria Jätteet, leikkeet ja romu, muut muovit Kumijätteet, -leikkeet ja -romu, muuta kumia kuin kovakumia, sekä niistä saadut jauheet ja rakeet Leikkuu- ja muut jätteet nahasta, pergamenttinahasta tai tekonahasta, nahkatavaroiden valmistukseen soveltumattomat; nahkapöly ja -jauhe Sahanpuru ja puujäte, myös pölkyiksi, briketeiksi tai niiden kaltaiseen muotoon yhteenpuristettu Sahanpuru ja puujäte, ei yhteenpuristettu Korkkijätteet; rouhittu, rakeistettu tai jauhettu korkki Keräyspaperi, -kartonki ja -pahvi *-jäte*, valkaisematonta voimapaperia, -kartonkia tai -pahvia tai aaltopaperia, -kartonkia tai -pahvia Keräyspaperi, -kartonki ja -pahvi *-jäte*, pääasiallisesti valkaistusta kemiallisesta massasta valmistettua, ei kuitenkaan massavärjättyä Keräyspaperi, -kartonki ja -pahvi *-jäte*, pääasiallisesti mekaanisesta massasta valmistettua, esim. sanomalehdet, aikakauslehdet ja niiden kaltaiset painotuotteet Keräyspaperi, -kartonki ja -pahvi *-jäte*, m.l. lajittelematon jäte Silkkijätteet, m.l. kelauskelvottomat kokongit, lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput Villan ja hienon eläimenkarvan jätteet Karkean eläimenkarvan jätteet, m.l. langanjätteet Lankajätteet, puuvillalankaa Puuvillajätteet Tekokuitujätteet, synteettikuitua, m.l. kampausjätteet, lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput Tekokuitujätteet, muuntokuitua, m.l. kampausjätteet, lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput Jätteet ja romu, kultaa, myös kullalla pleteroitua metallia, sekä muu jäte ja romu, jossa on kultaa tai kultayhdisteitä, pääasiassa jalometallien talteenottoon tarkoitettu Jätteet ja romu, hopeaa, myös hopealla pleteroitua metallia; muu jäte ja romu, jossa on hopeaa tai hopeayhdisteitä, pääasiassa jalometallien talteenottoon tarkoitettu Valuraudan jätteet ja romu

8 Romu ja jätteet Liite CN-nimikkeet Valitut nimikkeet artikkelin D. Kellenberg (2012), Trading wastes, Journal of Environmental Economics and Management 64: mukaan Ruostumattoman teräksen jätteet ja romu Seosteräksen jätteet ja romu Tinatun raudan tai teräksen jätteet ja romu Sorvaus- ja muut lastut, kaavinta- ja kuorimisjätteet, hiomajätteet, sahausjätteet, viilajauho, purseet ja jäysteet sekä leikkausjätteet, rautaa tai terästä, myös paaleina Raudan tai teräksen jätteet ja romu Kuparijätteet ja -romu Nikkelijätteet ja -romu Alumiinijätteet ja -romu Lyijyjätteet ja -romu Sinkkijätteet ja -romu Tinajätteet ja -romu Volframijätteet ja -romu Molybdeenijätteet ja -romu Tantaalijäte ja romu Magnesiumjätteet ja -romu Kobolttijätteet ja -romu Vismuttijätteet ja -romu Kadmiumjätteet ja -romu Titaanijätteet ja -romu Zirkoniumjätteet ja -romu Antimonijätteet ja -romu Berylliumjätteet ja -romu Kromijätteet ja -romu Galvaanisten parien, galvaanisten paristojen ja sähköakkujen jätteet ja romu; loppuunkäytetyt galvaaniset parit ja paristot ja loppuunkäytetyt sähköakut

9 Kauppa 2017 Handel Trade Romun ja jätteen ulkomaankauppa 2017:M15, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kaarna, Anssi p Penttilä, Olli-Pekka p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta Ulkomaankauppatilastojen hakupalvelusta (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL Helsinki Vaihde Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB Helsingfors Växel Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI Helsinki Exchange Statistics service statistics@tulli.fi