Kingcharlesinspanieli

Transkriptio

1 1 / 45 Kingcharlesinspanieli Jalostuksen tavoiteohjelma Vuosille Hyväksytty Kingcharlesinspanieli ry alajaostossa ja Hyväksytty Suomen Kääpiökoirayhdistys ry:ssä ja Korjattu versio hyväksytty Suomen Kääpiökoirayhdistys ry:n hallituksessa Hyväksytty Suomen Kennelliitossa xx.xx.xxxx Laatinut työryhmä: Marjo Heikka, Marja Kurittu ja Päivi Sarvikas

2 2 / 45 Taitto: Marjo Heikka SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEENVETO 3 2. RODUN TAUSTA Kanta ulkomailla Kanta Suomessa 5 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO 5 4. NYKYTILANNE Populaation koko ja rakenne Luonne ja käyttöominaisuudet Terveys ja lisääntyminen Jalostusohjeen 2007 suosittelemat tutkimukset Muita Suomessa todettuja sairauksia ja geneettisiä häiriötiloja Muualla maailmassa esille tulleita sairauksia Ulkomuoto AIEMPI TAVOITEOHJELMA JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA VISIOT Visio Rotujärjestön tavoitteet Rotujärjestön strategia Uhat ja mahdollisuudet Varautuminen ongelmiin Toimintasuunnitelma JTO:n toteuttamiseksi Tavoiteohjelman toteutumisen seuranta LÄHDELUETTELO LIITTEET 30 Liite 1: Rotumääritelmä 30 Liite 2: Kingcharlesinspanieli ry:n säännöt 31 Liite 3: Kingcharlesinspanieli ry:n jalostussuositus 36 Liite 4: Suomessa todetut MRD tapaukset 37 Liite 5: Kasvattajat ja valioiden määrät Suomessa Liite 6: Eniten jälkeläisiä saaneet 20 urosta sekä virallisesti silmä ja polvitarkastettujen jälkeläisten prosenttiosuus ko. uroksen jälkeläisistä 40 Liite 7: Eniten jälkeläisiä saaneet 20 narttua sekä virallisesti silmä ja polvitarkastettujen jälkeläisten prosenttiosuus ko. nartun jälkeläisistä 41 LIITE 8. Kymmenen käytetyimmän jalostusuroksen sukulaisuussuhteiden 42 selvitys kolmanteen polveen asti.

3 3 / 45

4 4 / Yhteenveto Jalostuksen tavoiteohjelman tarkoituksena on koota yhteen oleellinen tieto rodun tilanteesta ja jalostuksen periaatteista. Sen avulla voidaan ohjata rodun kehitystä määrätietoisesti ja pitkällä tähtäimellä. Jalostuksen tavoiteohjelman hyvä tuntemus on ensiarvoisen tärkeää sekä rodun kasvattajille että aktiivisille harrastajille. Jalostuksen tavoiteohjelma on tehty vuosille Jalostuksella tarkoitetaan kannan laadun parantamista määrätietoisella työllä ja hyvin suunnitelluilla valinnoilla. Rodun jalostuksessa keskeisessä asemassa ovat koirien periytyvät ominaisuudet. Rodun jalostus on populaatioiden genetiikkaa. Ohjeita ja määräyksiä luotaessa on mietittävä niiden vaikutuksia suurempaan joukkoon eli populaatioon yksilötason vaikutusten sijasta. Jalostuksen tavoitteena on säilyttää fyysisesti ja psyykkisesti terve kanta, joka on ulkomuodoltaan rotumääritelmän mukainen. Jotta rodun terveys säilyisi mahdollisimman hyvänä, tulisi jalostukseen käytettävät yksilöt valita jalostusohjeen mukaisista, terveystarkastetuista koirista. Jalostusvalinnoilla tulee turvata myös rodun perinnöllinen monimuotoisuus. Rodun jalostuspohja voidaan turvata käyttämällä jalostuksessa riittävästi erisukuisia koiria, jotta sukusiitosaste ei pääse kohoamaan liian suureksi. Kasvattajan vastuu rodun jalostuksessa on suuri. Kasvattaja on vastuussa jalostustyöstään myös kasvattiensa perinnöllisten sairauksien osalta. Kasvattajan tulisi tiedottaa pennun ostajaa rodussa ja omissa sukulinjoissaan tiedossa olevista sairauksista, vioista ja puutoksista avoimesti ja rehellisesti. Myös jalostusurosten omistajilta vaaditaan samaa avointa ja rehellistä asennetta. Kingcharlesinspanieli tulee säilyttää kauniina, terveenä ja hyväluonteisena seurakoirana. Rodun populaatio on maailmanlaajuisesti pieni. Rotuyhdistyksen tärkein tavoite on pitää rotu hengissä, lisätä rodun geenipohjaa sekä säilyttää rotu terveenä ja elinvoimaisena. Yksittäisellä koiralla ei saa olla liian paljon jälkeläisiä. Kingcharlesinspanieli on iloinen ja älykäs kääpiöspanieli, joka on pidättyväinen, lempeä ja omistajiinsa kiintyvä. Se voi olla myös luonteeltaan varautunut ja puolustaa omistajaansa. Suurin osa kingcharlesinspanieleista ovat hyväluonteisia, mutta tässäkin rodussa poikkeuksia löytyy. Kingcharlesinspanieli terveystilanne on yleisesti hyvä. Kaikenlaisia sairauksia esiintyy, mutta mikään ei ole noussut selkeäksi ongelmaksi. Siltikin vain tutkimalla lisää koiria voimme olla varmempia asian oikeasta tilasta. Kasvattajien ja koiranomistajien ilmoitukset kasvattiensa ja/tai koiriensa sairauksista ovat erittäin tärkeätä tietoa. Ulkomuodollisesti rotu on Suomessa enimmäkseen hyvää keskitasoa. Huippukoiria on vähän. Jalostuksessa tulee ottaa huomioon terve rakenne ja oikea rotutyyppi. Pää on rodun silmiinpistävin tunnusmerkki ja erottaa sen sukulaisrodusta cavalierkingcharlesinspanielista. Jatkossakaan rotua ei saa jalostaa kohti äärityyppejä, vaan sen tulee säilyä samankaltaisena kuin se on jo satoja vuosia ollut. Jalostuksen tavoiteohjelmassa esitetyt jalostustoiminnan periaatteet ja tavoitteet perustuvat kaikkien osapuolten vapaaehtoisuuteen ja avoimuuteen. Kingcharlesinspanieli rotu ei ole tällä hetkellä mukana PEVISA ohjelmassa; jalostusohjeet ovat rotuyhdistyksen antamia suosituksia. Jokainen kasvattaja ja jalostusuroksen omistaja osoittaa omilla valinnoillaan kasvatustoimintansa periaatteet ja tässä tavoiteohjelmassa esitettyjen tavoitteiden hyväksymisen. Kingcharlesinspanielin rotuyhdistys Kingcharlesinspanieli ry:n tulee vastata jalostustoiminnan ohjauksesta ja huolehtia siitä, että koe ja näyttelytulokset, rekisteröinnit sekä terveystarkastusten tulokset ovat sekä kasvattajien että koiranomistajien saatavissa. Lisäksi Kingcharlesinspanieli ry vastaa pentuvälityspalvelun sekä pennunostajien neuvonnan tarjoamisesta jäsenilleen.

5 5 / Rodun tausta Kingcharlesinspanieleilla ja cavalierkingcharlesinspanieleilla on yhteinen historia satojen vuosien ajalta aina 1800 luvun puoliväliin. Vanhojen mestarien maalauksissa on nähtävissä pieniä kääpiöspanieleita jo 1200 luvulla. Näiden koirien alkuperää ei varmasti tunneta, mutta arvellaan niiden olleen peräisin Kiinasta ja Japanista ja kulkeutuneen kauppiaiden mukana Etelä Eurooppaan. Nämä koirat tulivat erittäin suosituksi kuninkaallisten ja aatelisten keskuudessa. He kasvattivat ja lahjoittivat niitä toisilleen. Pikkuspanielit päätyivät Espanjan ja Ranskan hovien kautta Englantiin. Ensimmäinen kirjallinen merkintä on Elisabeth I ( ) henkilääkärin Dr John Caiuksen kirjassa Of English Dogs, joka julkaistiin latinaksi vuonna Hän määräsi näitä comfortereita (tai spaniel gentle) ylhäisönaisille erilaisiin sairauksiin kuten masennukseen ja vatsakipuihin. Pikkukoirien kukoistuskausi oli Kaarle I:n ja erityisesti Kaarle II:n ( ) valtakausi. Tällöin niitä alettiin yleisesti kutsua kingcharlesinspanieleiksi. Nämä koirat muistuttivat ulkonäöltään enemmän cavalieria kuin nykypäivän kingcharlesinspanielia. Niillä oli pidempi kuono ja tasaisempi kallo osa. Postikortti vuodelta 1913 Kuningatar Victorian aikana 1800 luvun puolivälissä näihin koiriin sekoittui Kaukoidästä tulleita mopseja ja pekingeesejä. Syntyi vankkaluustoinen, neliömäinen koira, jolla oli suuri pää pyöreine kalloineen, hyvin lyhyt kuono ja alapurenta. Näistä koirista tuli erittäin suosittuja ja pidempikuonoinen muunnos hävisi lähes kokonaan. Viime vuosisadan alussa Englannin Kennelklubi halusi nimetä rodun Englanninkääpiöspanieliksi. Tarvittiin kuningas Edward VII:n vetoomus vuonna 1903, että rotu sai pitää vanhan nimensä. Myöhemmin pitkäkuonoinen muoto kehitettiin uudelleen ja se sai nimekseen cavalierkingcharlesinspanieli. Kingcharlesinspanieli tunnetaan Amerikassa nimellä English Toy Spaniel. Toisen maailmansodan jälkeen on Englannissa virallisesti risteytetty kingcharlesinspanieleita ja cavaliereja aina vuoteen 1957 asti. Näitä risteytyksiä on ilmeisesti jatkettu epävirallisesti näihin aikoihin asti, mikä on havaittavissa rodun mittasuhteiden muuttumisena ja pään yksityiskohtien muuttumisena enemmän cavalierin kaltaiseksi. FCI:ssä rodun vastuumaa on Englanti. FCI hyväksyi rodun vuonna Yli 50 vuotta vanha printti

6 6 / Kanta ulkomailla Kingcharlesinspanieli on maailmanlaajuisesti erittäin harvinainen rotu. Rodun kotimaassa, Englannissa, vuosittaiset rekisteröinnit ovat noin yksilöä (vastaava luku cavaliereilla noin kpl), USA:ssa noin 200 kpl, Ranskassa noin 300 kpl ja muissa maissa huomattavasti vähemmän. Muissa Pohjoismaissa vuosittaiset rekisteröinnit ovat suurin piirtein samoissa lukemissa Suomen kanssa. Rotutyyppi on melko yhtenäinen kaikkialla maailmassa, mutta koirien koossa on suuria vaihteluja. 2.2 Kanta Suomessa Kääpiöspanielit tunnettiin myös Skandinavian hoveissa 1600 ja 1700 luvuilla. Muun muassa leskikuningatar Hedvig Eleonoralla oli niitä useita. Kenneltoiminnan ja näyttelyiden vakiinnuttua on ollut saatavissa tarkempaa tietoa koirista. Varsinaisesti kingcharlesinspanielien kasvatus alkoi Suomessa 1960 luvulla, jolloin koiria tuotiin Englannista kuuluisasta Zepherine kennelistä, jonka omisti Joyce Birchall. Rotu ei koskaan ole ollut lukumäärältään suuri, mutta viime vuosina on ollut nähtävissä rodun uusi tuleminen. Suomeen on tuotu koiria USA:sta, Australiasta, Englannista, Norjasta, Ranskasta, Saksasta ja Tsekin tasavallasta. Tällä hetkellä Suomessa toimii aktiivisesti noin kuusi kingcharlesinspanieli kasvattajaa ja rotua rekisteröidään vuosittain yksilöä. Kingcharlesinspanieleita on rekisteröity yhteensä 438 kappaletta (lokakuu 2008), missä on mukana sekä Suomessa syntyneet pennut että tuontikoirat. 3. Järjestöorganisaatio ja sen historia Kingcharlesinspanieli ry perustettiin vuonna Kingcharlesinspanieli ry on rotua harrastava yhdistys, joka liittyi vuonna 1974 rotujärjestöön Suomen Seura ja kääpiökoirayhdistys (nykyinen Suomen Kääpiökoirayhdistys). Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja sen toiminta kattaa koko maan. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää puhdasrotuisten kingcharlesinspanieli koirien kasvatusta ja jalostusta Suomessa sekä niiden käyttöä ja tunnetuksi tekemistä ja luoda hyvää yhteishenkeä sekä yhteenkuuluvuutta jäsentensä ja muiden koiranomistajien, rotujärjestöjen ja yhdistysten keskuudessa. Yhdistys tiedottaa jäsenistöään julkaisemalla kolme kertaa vuodessa ilmestyvää KingCalle lehteä ja ylläpitämällä yhdistyksen www sivuja. Lisäksi yhdistys järjestää kaksi jäsenille avointa kokousta, vuosikokouksen keväisin ja syksyisin syyskokouksen. Yhdistyksen hallinnosta vastaa syyskokouksessa valittu hallitus, johon kuuluu seitsemän jäsentä: puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja, kolme varsinaista jäsentä sekä kaksi varajäsentä. Yhdistykselle valitaan vuosittain jalostus ja pentuneuvojaksi henkilö vastaamaan jalostus ja pentuneuvonnasta. Lisäksi yhdistyksessä toimii julkaisutoimikunta ja nettitoimikunta. Yhdistyksen jäsenmäärä vuoden 2007 lopussa oli 76, joista ulkomaisia jäseniä 11. Yhdistyksen säännöt löytyvät liitteestä 2.

7 7 / Nykytilanne 4.1 Populaation koko ja rakenne Kingcharlesinspanieleita on Suomessa vuosina rekisteröity yhteensä 83 kappaletta, joista kotimaassa syntyneitä pentuja 72 ja tuonteja 11 kappaletta. Suomessa syntyneiden pentujen määrä vaihtelee vuosittain 4 22 pennun välillä. Suomessa kasvatetaan kingcharlesinspanieleita erittäin pienimuotoisesti. Pentueita syntyy noin yksi kasvattajaa kohti joka toinen vuosi. Taulukko 1: Kingcharlesinspanieleiden rekisteröintimäärät, tuonnit sekä tuontien ja ulkomaisten koirien osuudet jalostukseen käytetyistä koirista vuosina Sukusiitosprosentti kuvaa kyseisenä vuonna rekisteröityjen pentujen keskimääräistä sisäsiitosprosenttia Keskiarvo Yhteensä Osuus (%) Pennut (kotimaiset) , ,7 Tuonnit , ,3 Rekisteröinnit yht , ,0 Pentueet ,3 37 Pentuekoko 4,3 2,5 2,8 3,8 2,7 3,1 3,2 3,2 22,4 Kasvattajat ,3 30 Jalostukseen käytetyt eri urokset kaikki , ,0 kotimaiset , ,9 tuonnit ,1 8 25,0 ulkomaiset ,0 7 21,9 keskimääräinen jalostuskäytön ikä 6 v 3 kk 4 v 10 kk 6 v 8 kk 3 v 6 kk 1 v 9 kk 2 v 2 v 4 kk Jalostukseen käytetyt eri nartut kaikki , ,0 kotimaiset , ,1 tuonnit , ,9 keskimääräinen jalostuskäytön ikä 3 v 2 kk 3 v 7 kk 2 v 7 kk 3 v 2 kk 3 v 3 kk 3 v 3 v 11 kk Isoisät ,7 61 Isoäidit ,9 62 Sukusiitosprosentti 2,33% 0,25% 1,48% 5,91% 0,80% 2,71% 6,82% Huolimatta rodun varsin vähäisistä rekisteröintimääristä, sukusiitosprosentti on saatu pysymään erittäin alhaisena, kiitos kasvattajien panostamisen nimenomaan pienilukuisen rodun geenipohjan laajentamiseen tuontien avulla. Suomen Kennelliiton tietokannan antaman sukusiitoskerroin kahdeksan sukupolven mukaan laskettuna antaa pentueiden keskimääräiseksi sukusiitosprosentiksi vuodelta ,78% ja vuodelta 2008 vastaavasti 6,92%. Rodussa on muita kääpiökoirarotuja enemmän panostettu mm. korkealuokkaisten narttujen tuontiin, joita on tuotu jopa siitosuroksia enemmän. Kuten yllä olevasta taulukosta käy ilmi, rodun tehollinen populaatio on erittäin pieni. Urosten keskimääräinen jalostuskäytön ikä on tällä hetkellä erittäin alhainen, mikä voi johtaa myöhemmällä iällä esiin tulevien perinnöllisten sairauksien kasvuun rodussa. Tästä syystä olisi suositeltavaa käyttää jalostukseen vanhempia ja terveeksi todettuja uroksia. Suomalaiset kingcharlesinspanielit ovat korkealaatuisia ja niitä on viety eri puolille maailmaa mm. USA:han, Australiaan, Kanadaan, Norjaan ja Ruotsiin.

8 8 / 45 Taulukko 2: Suomen 10 käytetyintä jalostusurosta. Prosenttiosuus kuvaa uroksen jälkeläisten osuutta kaikista vuosina Suomessa syntyneistä kingcharlesinspanieli pennuista. Uros Pentueet Jälkeläiset Pentuekoko Aikaväli % osuus kaikista 1. Lachlan Master Angus , ,81 2. Akvas Dear Thomas , ,66 3. Oakridges Royal Rip , ,75 4. Cavannes Dream Date , ,36 5. Maplehurst My Edwin , ,98 6. Marsward My Mate Marchog , ,60 7. Cragsmoor Murray , ,21 8. Raccroc Volcandamour , ,00 9. Tudorhurst Trojan King 2 9 4, , Contrariwise Café Au Lait 4 8 2, ,20 Suomen 10 käytetyimmän jalostusuroksen keskinäinen sukulaisuusselvitys kolmanteen polveen asti löytyy liitteestä 8. Käytetyimmät urokset eivät ole merkittävästi sukua keskenään. Taulukko 3: Kaikki käytetyt urokset viimeisen viiden vuoden ajalta. Vuonna 2003 Pentueita Pentuja % osuus kumulat.% Solstice D'Ete De La Rivieroise ,86 % 43,00 % Pionin Sir Harry'S Jr ,57 % 71,00 % Puccini Des Trois Maillets ,57 % 100,00 % Vuonna 2004 Pentueita Pentuja % osuus kumulat.% Pionin Sir Harry'S Jr ,36 % 36,00 % Dalaras Domingo ,36 % 73,00 % Contrariwise Cafe Au Lait ,18 % 91,00 % Sans Rival Sun King 1 1 9,09 % 100,00 % Vuonna 2005 Pentueita Pentuja % osuus kumulat.% Marsward My Mate Marchog ,00 % 60,00 % Contrariwise Cafe Au Lait ,00 % 85,00 % Lehto Sun'S Frodo Baggins ,00 % 100,00 % Vuonna 2006 Pentueita Pentuja % osuus kumulat.% Tudorhurst Trojan King ,81 % 24,00 % Leisureview Finnleah ,81 % 48,00 % Chic Choix Duke Of Anjou ,05 % 67,00 % Lacy'S Royal Touch ,29 % 81,00 % Tucherish Mark Anthony 1 2 9,52 % 90,00 % Contrariwise Cafe Au Lait 1 1 4,76 % 95,00 % Tucherish Pipes And Drums 1 1 4,76 % 100,00 % Vuonna 2007 Pentueita Pentuja % osuus kumulat.% Lacy'S Sherlock ,00 % 40,00 % Tudorhurst Trojan King ,67 % 67,00 % Windsor Bit O'Magic Royalist ,33 % 80,00 % Vidor King De La Bacska ,33 % 93,00 % Tucherish Pipes And Drums 1 1 6,67 % 100,00 % Edellä esitetyt taulukot käytetyimmistä jalostusuroksista sisältävät itse asiassa kaikki ne urokset, joita kunakin vuonna on käytetty jalostukseen. Ainoastaan vuonna 2006 jalostukseen käytettyjä uroksia on ollut enemmän kuin viisi kappaletta, mistä syystä tuon vuoden taulukossa on esitetty jälkeläismäärät kuudelle urokselle. Koska pentueita on syntynyt vuosittain maksimissaan 7 kappaletta, on kunkin jalostukseen käytetyn uroksen vuosittainen prosenttiosuus rekisteröidyistä pennuista huomattavan suuri.

9 9 / 45 Taulukko 4: Suomen 10 käytetyintä jalostusnarttua. Prosenttiosuus kuvaa uroksen jälkeläisten osuutta kaikista vuosina Suomessa syntyneistä kingcharlesinspanieli pennuista. Narttu Pentueet Jälkeläiset Pentuekoko Aikaväli % osuus kaikista 1. Keetan Isabella , ,83 2. Windsor Freeze Frame 2 9 4, ,45 3. Marsward Little Miss Molly 3 9 3, ,45 4. Cavannes Jewel At Lacys 3 8 2, ,07 5. Gullvivans Royal Princess 2 8 4, ,07 6. Jeccika 2 8 4, ,07 7. Frosta Retzina 2 7 3, ,68 8. Janesunrose 3 7 2, ,68 9. Arleho's Claudia 2 7 3, , Gullvivans Kalithea Of Alberto 2 7 3, ,68 Tavoitteena oleva maksimijälkeläismäärä 20 vuoden ajalta (1%) ylittyy kaikilla kymmenellä käytetyimmällä uroksella. Ajalla kingcharlesinspanieleita on rekisteröity yhteensä 427 koiraa (tuonnit mukaan lukien) eli käytännössä suositeltu jälkeläismäärä urokselle 20 vuoden aikana olisi 4 pentua. Taulukko 5: Kaikki käytetyt nartut viimeisen viiden vuoden ajalta. Vuonna 2003 Pentueita Pentuja % osuus Marsward Little Miss Molly ,86 % Contrariwise Star Spangled ,57 % Contrariwise Liberty Belle ,57 % Vuonna 2004 Pentueita Pentuja % osuus Cavannes Jewel At Lacys ,36 % Arleho'S Claudia ,36 % Tucherish Crystal Kisses ,18 % Lehto Sun'S Alice 1 1 9,09 % Vuonna 2005 Pentueita Pentuja % osuus Marsward Little Miss Molly ,00 % Gracienda'S Always On My Mind ,00 % Cavannes Jewel At Lacys ,00 % Kis'N Kaptivating Topaz ,00 % Toska Bohemia Zlatava ,00 % Tucherish Crystal Kisses ,00 % Vuonna 2006 Pentueita Pentuja % osuus Contrariwise Star Spangled ,81 % Gracienda'S All That I Am ,81 % Keetan Isabella ,05 % Rapidash Princess Amanda ,29 % Lacy'S Royal Jewel 1 2 9,52 % Contrariwise La Boheme 1 1 4,76 % Lacy'S Royal Chrystal 1 1 4,76 % Vuonna 2007 Pentueita Pentuja % osuus Keetan Isabella ,00 % Vanina Des Trois Maillets ,67 % Chic Choix Amber Lee Evans ,33 % Rossbell'S Queen Hermione ,33 % Cavannes Jewel At Lacys 1 1 6,67 % Edellä esitetyt taulukot käytetyimmistä jalostusnartuista sisältävät itse asiassa kaikki ne nartut, joita kunakin vuonna on käytetty jalostukseen. Ainoastaan vuonna 2006 jalostukseen käytettyjä narttuja on ollut enemmän kuin viisi kappaletta, mistä syystä tuon vuoden taulukossa on esitetty jälkeläismäärät seitsemälle nartulle.

10 10 / 45 Koska pentueita on syntynyt vuosittain maksimissaan 7 kappaletta, on kunkin jalostukseen käytetyn uroksen vuosittainen prosenttiosuus rekisteröidyistä pennuista huomattavan suuri. Kaksi eniten käytettyä urosta ovat Lachlan Master Angus (23 kpl, 8,81%) ja Akvas Dear Thomas (20 kpl 7,66%) ja kaksi narttua, joilla on eniten jälkeläisiä ovat Keetan Isabella (10 kpl, 3,83%) ja Windsor Freeze Frame (9 kpl, 3,45%). Käytetyimpien narttujen jälkeläismäärät ovat alle suositellun 5 prosentin rekisteröintimäärästä. Sen sijaan käytetyimmistä uroksista neljä eniten käytettyä ylittää tuon 5 prosentin kokonaismäärän. Taulukko 6: Isoisätilasto eli lista kymmenestä uroksesta, joilla on eniten jälkeläisiä toisessa polvessa Synt. Pennut Vuoden Toisessa Uros vuosi Pentueet Yhteensä aikana polvessa 1 LACHLAN MASTER ANGUS CRAGSMOOR MURRAY MAPLEHURST MY EDWIN SANS RIVAL SUN KING MAIBEE ALBERTO MARJANIEMEN GOLDEN TOYBOY AKVAS DEAR THOMAS GULLVIVANS CAYENNE OF ALBERTO PUCCINI DES TROIS MAILLETS TUDORHURST SIR HARRY Taulukko 7: Isoäititilasto eli lista kymmenestä nartusta, joilla on eniten jälkeläisiä toisessa polvessa Synt. Pennut Vuoden Toisessa Narttu vuosi Pentueet Yhteensä aikana polvessa 1 BRAIDS AMANDA GULLVIVANS LA FYETTE WINDSOR FREEZE FRAME MAIBEE MARGUERITA CARMEN MIRANDA CAVANNES JEWEL AT LACYS PANDA'S ROYAL MELBA LEHTO SUN'S ALICE CAVANNES GABRIELA CONTRARIWISE STAR SPANGLED Sekä isoisä että isoäititilastossa on nähtävissä se seikka etteivät eniten jälkeläisiä omaavat koirat kaikki ole näiden tilastojen kärkisijoilla. Tämä on hyvä asia rodun geenipohjan laajuuden kannalta.

11 11 / Luonne ja käyttöominaisuudet Kingcharlesinspanieli, jota on vuosisatojen ajan jalostettu sylikoiraksi, on puhtaasti seurakoira. Nykyisin niiden kanssa harrastetaan näyttelyiden ohella myös jonkin verran agilityä. Kingcharlesinspanieli on iloinen ja älykäs kääpiöspanieli, joka on pidättyväinen, lempeä ja omistajiinsa kiintyvä. Se voi olla myös luonteeltaan varautunut ja puolustaa omistajaansa. Kingcharlesinspanielilla varautuneisuus tarkoittaa sitä, että koira ei ole aggressiivinen eikä arka, mutta haluaa tutustua vieraisiin ihmisiin ja toisiin koiriin omilla ehdoillaan toisin kuin serkkunsa cavalier, joka poikkeuksetta rakastaa kaikkia tasapuolisesti. Tämän rodun osalta varautuneisuus tarkoittaa sitä että koira voi vierastaa uusia kontakteja mutta se ei kuitenkaan saa olla agressiivinen tai arka. Suurin osa kingcharlesinspanieleista ovat hyväluonteisia, mutta tässäkin rodussa poikkeuksia löytyy. Muutama rodun edustaja on saanut näyttelyissä hylätyn luonteensa vuoksi, koska ei ole antanut tuomarin koskea itseensä pöydällä tai on jopa yrittänyt purra. Vaikka tämä liian voimakas varautuneisuus on yleensä mennyt ohi iän myötä, tulee jalostuksessa välttää kahden aran tai agressiivisen koiran yhdistämistä ja pyrkiä avoimempaan luonteeseen. Kingcharlesinspanieli kiintyy omistajaansa todella syvästi ja on yleensä ns. yhden isännän/emännän koira, mutta sopeutuu hyvin myös perhekoiraksi. Serkkurotu cavalierkingcharlesinspanieli on yleensä luonteeltaan avoimempi koko perheen koira. 4.3 Terveys ja lisääntyminen Kingcharlesinspanielieiden terveydestä on toistaiseksi saatavissa vielä niukasti terveystutkimustuloksia ja tilastoja. Esim. rodun kotimaasta, Englannista, ei ole saatavissa lainkaan terveystutkimustuloksia. USA:ssa on tutkittu rodun terveyttä jossain määrin (OFA:n, Orthopedic Foundation for Animals, tilastot). Suomessa koiria ei ole aiemmin juurikaan tutkittu, mutta vuosien mittaan on vapaaehtoisuuden pohjalta koko ajan enenevässä määrin ryhdytty tutkimaan jalostukseen käytettävät koirat. Kingcharlesinspanieleillla esiintyy perinnöllisiä sairauksia sekä muita geneettisiä häiriötiloja. Monet sairauksia aiheuttavista geeneistä periytyvät väistyvästi, jolloin ongelmia syntyy vasta kun kaksi sinänsä tervettä kantajaa saa jälkeläisiä. Monimuotoisena ilmenevien sairauksien, kuten esimerkiksi useiden sydänsairauksien, periytymismekanismit ovat monimutkaisempia ja usein polygeenisiä. Perinnöllisten komponenttien lisäksi monia sairauksia voivat aiheuttaa tai pahentaa ympäristötekijät, mutta myös tiedon ja hoidon puute sekä fyysiset traumat. Kingcharlesinspanielin tulisi pystyä lisääntymään luonnollisesti. Suurin osa kingcharlesinspanieleista astutuksista tapahtuu luonnollisesti, mutta esim. keski Europassa suurin osa astutuksista tehdään keinosiemennyksellä tartuntatautien pelossa. On toivottavaa, että astutus tapahtuisi aina luonnollisesti. Koska pentujen lukumäärä saattaa olla pieni, pennut voivat kasvaa poikkeuksellisen suuriksi ennen syntymähetkeä. Tästä syystä kantaville nartuille suositellaan tehtäväksi röntgentutkimus juuri ennen laskettua synnytysaikaa, jotta mahdollinen keisarinleikkauksen tarve voidaan arvioida. Keisarinleikkaukseen voi olla tarvetta, mikäli pentuja on tulossa vain yksi ja varsinkin, mikäli tämä ainoa pentu on perätilassa. Myös polttoheikkous voi aiheuttaa tarpeen antaa nartulle oksitosiinia tai jopa johtaa keisarinleikkaukseen. Jalostuksessa tulisi suosia luonnollisesti synnyttäviä narttulinjoja. Kingcharlesinspanieli ei ole tällä hetkellä mukana PEVISA ohjelmassa. Kingcharlesinspanieli ry:n jalostusohjeessa (Kohta 6.3.) määritellään yhdistyksen suositukset jalostukseen käytettäville yksilöille. Muutokset jalostusohjeeseen tekee yhdistyksen hallitus.

12 12 / 45 Kingcharlesinspanielin odotettavissa oleva elinikä on 9 12 vuotta. Huomattavasti vanhempiakin koiria on. Suomen vanhimmaksi elänyt kingcalle kuoli yli 16 vuotiaana Jalostusohjeen 2007 suosittelemat tutkimukset Rotuyhdistyksen jalostusohjeen mukaan jalostuksessa käytettävien yksilöiden tulisi olla silmä ja polvitarkastettuja sekä sydänkuunneltuja. Polvitutkimukset Polvitutkimus tehdään yli vuoden ikäiselle koiralle ja sen avulla seulotaan patella luksaatiota molemmista polvista. Patella luksaatiolla tarkoitetaan polvinivelen löysyyttä ja sitä seuraavaa lumpion sijoiltaan menoa. Ei tapaturmainen patella luksaatio on perinnöllinen, mutta tarkkaa periytymistapaa ei tiedetä. Epäillään, että periytymistapa olisi polygeeninen. Luokittelussa käytetään kuutta eri astelukua (0 5). Nollan polvet ovat terveet. Lievin luksaation aste (1) voi olla oireetonkin, kun taas vaikeammat asteet yleensä edellyttävät leikkaushoitoa. Oireet eivät aina kulje käsi kädessä luksaatioasteen kanssa. Jo 1 asteen muutos voi oireilla ja vakavampi aste voi myös olla oireeton. Ainoastaan 0 asteen polvi on terve. Vakavin kingcharlesinspanieleilla tutkimuksissa todettu luksaation asteluku on 2, jossa luksoitunut patella palautuu itsekseen telauraan. Koska kingcharlesinspanieleilla ei ole todettu yhtään 3. asteen patella luksaatiotapausta, eli rodussa ei ole löydetty yhtään koiraa, jolla olisi ollut leikkaushoitoa vaativa polvivika, ei tässä vaiheessa katsottu tarpeelliseksi nimetä eikä listata patella luksaatio diagnosoituja koiria. Taulukossa (8) ja diagrammissa (1) on esitetty vuosina syntyneiden pentujen määrä sekä polvitutkimuksiin osallistuneiden yksilöiden määrä. Vuosina pentumäärä on ollut jatkuvassa kasvussa, mutta laskenut vuonna 2007 laskenut edellisvuosiin verrattuna. Taulukko 8: Virallisissa polvitutkimuksissa todetut patella luksaatio tapaukset vuosina Viimeisessä sarakkeessa on eri vuosina todettujen tapausten summa. Alimmalle riville on laskettu summat eri sarakkeista koko tutkimusaikajaksolta. Vuosi Syntyneitä Tutkittuja yhteensä Yhteensä

13 13 / Syntyneitä Yhteensä Diagrammi 1: Vuosina syntyneiden pentujen määrä sekä polvitutkimuksiin osallistuneiden yksilöiden määrä. Polvitutkittujen koirien osuus syntyneiden pentujen määrästä on ollut hiljalleen nousussa [diagrammi (1) ja taulukko (8)]. Vuonna 2006 syntyneiden osalta tulee huomioida, että monet tarkistuttavat koiransa vasta ennen aiottua astutusta eli koirien ollessa noin kaksivuotiaita tai hieman yli. Tällöin vuonna 2006 syntyneiden tarkastusmäärään on odotettavissa jonkin verran kasvua. Vuonna 2007 syntyneiden osalta tulee huomioida, että sinä vuonna syntyneet pennut eivät vielä kaikki ole täyttäneet yhtä vuotta, mistä syystä tarkastettujen määrä ei ole vertailukelpoinen aiempiin vuosiin verrattuna. Tästä syystä vuosi 2007 on jätetty diagrammista pois.

14 14 / 45 Taulukko 9: Vuosina virallisissa polvitutkimuksissa todettujen patella luksaatio tapausten prosentuaalinen osuus. Toisessa sarakkeessa on kuvattu, kuinka suuri osuus sinä vuonna syntyneistä koirista on tutkittu. Astelukusarakkeissa 0 3 kuvataan vuosittain todettujen tapausten osuutta ko. vuotena tutkituista tapauksista. Alimmassa rivissä on keskiarvotulokset koko aikajaksolta. Vuosi Tutkittu ,0 % ,0 % 100,0 % ,0 % 66,7 % 33,3 % ,0 % ,3 % 100,0 % ,5 % 100,0 % ,7 % 100,0 % ,2 % 100,0 % ,3 % 100,0 % ,2 % 50,0 % 50,0 % ,0 % ,0 % 100,0 % ,7 % 100,0 % ,0 % 100,0 % ,5 % 83,3 % 16,7 % ,5 % 60,0 % 20,0 % 20,0 % ,4 % 60,0 % 30,0 % 10,0 % ,5 % 76,9 % 23,1 % ,0 % 84,6 % 15,4 % ,5 % 50,0 % 50,0 % Keskiarvo 24,0 % 66,6 % 9,4 % 9,0 % 0,0 % Silmätutkimukset Jalostusohjeessa suositellaan, että koiralla on tutkittu silmät vuoden ikäisenä ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Silmäsairauksista kingcharlesinspanieleilla on löydetty muutama RD tapaus sekä ulkomailla tiedetään löytyneen muutama PHTVL/PHPV tapaus. Todetut MRD tapaukset, jotka kaikki on diagnosoitu RD, multifokaali, aste 1, on sukutauluineen esitetty liitteessä 4. RD, retinan dysplasia eli verkkokalvon vajaakehitys on synnynnäinen silmän kehityshäiriö. RD:ssä on eri vakavuusasteisia häiriöitä, lievistä paikallisista verkkokalvon poimuista sokeutta aiheuttaviin suuriin muutoksiin. Nämä muutokset voidaan todeta jo pennuilla. Paikalliset verkkokalvon poimut ovat vaarattomia, ja koirat, joilla on vain joitakin poimuja silmänpohjassa, saavat silmätarkastuslausuntoonsa merkinnän poimuja ja näitä lieviä tapauksia ei suljeta pois jalostuksesta. Vaikeassa muodossa verkkokalvo irtaantuu kokonaan ja seurauksena on sokeus. RD:n lievin muoto on MRD, multifokaali retinan dysplasia. Siinä koiran silmän verkkokalvolla on yksittäisiä tai useampia poimuja. Näistä ei ole haittaa koiran näkökyvylle, eikä tilanne etene. GRD:ssä eli geograafisen retinan dysplasiassa suurempi alue verkkokalvosta on epänormaali, surkastuu ajan myötä ja haittaa näkökykyä. TRD eli totaalinen retinan dysplasia on vaiva, jossa verkkokalvon näkösolukerros on irronnut kokonaan ja silmä on sokea. Periytyvyys ei ole selkeä, mutta GRD ja TRD koiria ei tulisi käyttää jalostuksessa. PHTVL/PHPV kuvaa perinnöllistä sairautta, jossa linssin ja silmänpohjan välinen sikiökautinen verisuoni ei ole normaalisti surkastunut. Sairaus ilmenee eri asteisena vaihdellen merkityksettömistä kauneuspilkuista sokeutta aiheuttaviin voimakkaisiin muutoksiin. PHTVL/PHPV, aste 1, hyväksytään monessa rodussa, mm. dobermanneilla, normaalisti jalostukseen.

15 15 / 45 Taulukko 10: Vuosina virallisissa tutkimuksissa todetut silmäviat. Taulukossa on sarakkeet myös tutkittujen prosentuaaliselle osuudelle samana vuonna syntyneistä koirista sekä OK tulosten prosentuaaliselle osuudelle samana vuonna tutkituista koirista. Yhteensä riville on kirjattu koko aikajaksolta syntyneiden koirien, tutkittujen koirien sekä todettujen tapausten summat. Prosenttiosuus riville on merkitty koko aikajaksolta tutkittujen prosentuaalinen osuus syntyneistä, OK tulosten osuus tutkimustuloksista sekä sairaustapausten prosentuaalinen osuus tutkituista tapauksista. Vuosi Synty Tutkittu Tutkittu OK OK % HC PRA MRD GRD TRD PHTVL/ neitä % PHPV Muut % % % % % 2 67 % % % 1 33 % % % % % % 1 50 % % % % % % % 2 67 % % % % % % % % % % % % % 7 88 % % % yhteensä % osuus 23,9 % 90,1 % 9,9 % 1,4 % Syntyneitä Tutkittu Diagrammi 2: Vuosina syntyneiden pentujen määrä sekä silmätutkimuksiin osallistuneiden yksilöiden määrä.

16 16 / 45 Diagrammista 2 voidaan nähdä, että silmätutkimuksiin osallistuneiden koirien määrä on hiljalleen kasvussa. Vuonna 2006 syntyneiden osalta tulee huomioida, että monet tarkistuttavat koiransa vasta ennen aiottua astutusta eli koirien ollessa noin kaksivuotiaita tai hieman yli. Tällöin vuonna 2006 syntyneiden tarkastusmäärään on odotettavissa jonkin verran kasvua. Vuonna 2007 syntyneiden osalta tulee huomioida, että sinä vuonna syntyneet pennut eivät vielä kaikki ole täyttäneet yhtä vuotta, mistä syystä tarkastettujen määrä ei ole vertailukelpoinen aiempiin vuosiin verrattuna. Tästä syystä vuosi 2007 on jätetty diagrammista pois. Huolimatta rodun suurista silmistä, ne eivät vastoin uskomuksia putoile ulos koiran päästä. Silmät eivät saa olla liian ulkonevat, jolloin ne ovat herkempiä tapaturmaisille vaurioille. Rodulla on tavattu muutamia yksittäisiä tapaturman aiheuttamia silmävammoja Muita Suomessa todettuja sairauksia ja geneettisiä häiriötiloja Kasvattajat ja koirien omistajat voivat halutessaan ilmoittaa jalostusneuvojalle niistäkin sairastapauksista, joista ei ole olemassa virallista lausuntoa. Velvoitetta tähän ei ole, eikä tietoja ole toistaiseksi myöskään kartoitettu kasvattajilta yhdistyksen toimesta. Tilastoitua tietoa muista Suomessa tai muualla maailmassa esiintyvistä kingcharlesinspanielien sairauksista ei ole saatavilla. Seuraavissa kappaleissa on kuvailtu lyhyesti muita Suomessa havaittuja sairauksia ja geneettisiä häiriötiloja rodussa. Sydänsairaudet Sydänsairauksia on hyvin monenlaisia. Synnynnäisiä sydänvikoja tavataan lähteestä riippuen 0,5 0,85 prosentilla kaikkien rotujen koirista. Kaikista sydänvioista synnynnäisiä on vain alle 10 prosenttia, sillä erotuksella, että vuoden ikäisillä koirilla tavattavista sydänsairauksista kuitenkin suurin osa on synnynnäisiä. Valtaosa synnynnäisistä sydänvioista on periytyviä. Periytymismekanismi on monimutkainen ja usein polygeneettinen. Synnynnäisten sydänvikojen vastustaminen jalostuksellisin keinoin on vaikeaa. Hankittuja sydänsairauksia esiintyy prosentilla kaikkien rotujen koirista. Hankituista sydänsairauksista kaikki rodut huomioiden on yleisin vasemmanpuoleisen eteiskammioläpän rappeutuma; yli kymmenvuotiaista koirista tämä tila tavataan keskimäärin joka kolmannella. Sydämen sivuäänet johtuvat viallisen tai vuotavan läpän kautta kulkevan veren virtauksesta. Syynä voi olla myös ahtauma läpän lähellä. Synnynnäiset sivuäänet, jotka todetaan pentuiässä, ovat selvästi perinnöllisiä. Keuhkovaltimon läpän ahtauma, pulmonaalistenoosi, on tavallisin synnynnäinen sydänvika pienikokoisilla roduilla. Useimmiten kingcharlesinspanieleilla ei synnynnäiset sivuäänet johtuvat hiippaläpän vajaatoiminnasta, joka voi kehittyä milloin tahansa. Sivuäänet ovat melko yleisiä vanhoilla koirilla (yli 10 vuotiaat) johtuen normaalista ikääntymisprosessista. Joillakin yksilöillä hiippaläpät vanhentuvat ennenaikaisesti ja sivuäänet voivat kehittyä keski iässä (6 9 vuotiaana). Toisinaan kingcharlesinspanieleilla kehittyy sivuääniä nuoressa aikuisuudessa (2 5 vuotiaana), mikä on hyvin todennäköisesti luonteeltaan geneettistä. Valitettavasti tässä iässä monella jalostuskoiralla on jo ollut pentueita. Nuorilla koirilla tavatut sivuäänet voivat vaikuttaa tai olla vaikuttamatta koiran elämänlaatuun. Tosin ne lisäävät riskiä saada sydämen vajaatoiminta vanhemmalla iällä ja voivat lyhentää koiran elinkaarta. Vuosittainen sydänkuuntelu on suositeltavaa jalostuskoirille.

17 17 / 45 Vesipää hydrocefalus Aivoissa on aivoaineksen alla nestetäytteiset aivokammiot. Aivokammioiden seinämät erittävät aivoselkäydinnestettä, joka kiertää aivokammioissa ja poistuu selkäytimen kautta verenkiertoon. Jos aivoselkäydinnesteen kierto muuttuu tukoksen, liiallisen muodostumisen tai poikkeuksellisen imeytymisen vuoksi, alkaa aivokammioihin kerääntyä liikaa nestettä ja aivopaine nousee. Laajentuneet aivokammiot painavat aivoja, jotka alkavat surkastua. Sairautta kutsutaan nimellä vesipää. Aivopaine saattaa alkaa nousta esim. pään vamman tai aivokasvaimen seurauksena. Tällöin tilaa kutsutaan sekundääriseksi eli hankituksi. Primääri vesipää, joka on synnynnäinen vika, ilmenee pennulla tai nuorella koiralla. Primäärin vesipään syntymekanismia ei täysin tunneta, mutta useiden erilaisten syiden on epäilty laukaisevan vesipään kehittymisen. Joskus on kyse aivojen kehityshäiriöstä, toisinaan emon tiineysaikana sairastamista tartuntataudeista. Tiineysaikaiset puutostaudit, myrkytykset tai kehityshäiriöitä aiheuttavat lääkeaineet voivat myös herkässä sikiön kehitysvaiheessa aiheuttaa vesipään muodostumisen. Perinnöllinen alttius sairastua on ilmeisesti muita suurempi kääpiökoiraroduilla, mutta perinnöllisyyden mekanismeja ei ole pystytty selvittämään. Ensimmäiset oireet havaitaan muutaman viikon tai kuukauden iässä. Pentu alkaa jäädä kasvussa jälkeen ja se saattaa vaikuttaa apaattiselta. Silmät karsastavat, saattaa ilmetä kuulo ongelmia, dementiaa, kehän kiertämistä, tasapainohäiriöitä ja erilaisia epilepsiatyyppisiä kohtauksia. Joillakin pennuilla esiintyy loppuvaiheessa voimakkaita kipukohtauksia. Pikkupennuilla kallon muoto saattaa muuttua. Oireet voivat alkaa pikkuhiljaa tai edetä vain tietylle asteelle, tai alkaa äkisti ja johtaa koiran kuolemaan tai lopetukseen. Osa synnynnäistä vesipäätä sairastavista pennuista kärsii aivojen vaurioitumisesta, mutta nestekierto toimii jotenkuten niin ettei tila etene. Tällainen pentu on usein reipas, mutta vähän höperö. Normaali siisteys ja tapakoulutus voi olla vaikeaa ja niillä on selkeästi normaalia lyhyempi elinikä. Vesipään hoito riippuu sen aiheuttajasta. Jos kyseessä on hankittu tila, voidaan aivopainetta tilapäisesti laskea lääkkeillä, kunnes ensisijainen vika paranee ja tila aivoissa normalisoituu. Synnynnäisessä vesipäässä aivoissa on jo aiemmin tapahtunut vaurio, jonka seurauksena nestekierto on häiriintynyt. Tällöin lääkehoidosta ei ole apua. Jos tila etenee ja aiheuttaa koiralle ongelmia, ainoa oikea hoito on koiran lopetus. Kingcharlesinspanieleilla ei juurikaan esiinny vesipäisyyttä, vaikka sillä on brakykefaalinen kallonmuoto, joka joissain muissa roduissa saattaa altistaa vesipäälle. Napatyrä Jos napa aukon sulkeutuminen pentuaikana hankaloituu jostain syystä, vatsaontelon kalvoon jää reikä eli syntyy napatyrä. Napatyrässä suolen osa, vatsaontelon rasvaa tai vatsapaita työntyy navan kohdalla ihon alle, vatsaontelon ulkopuolelle. Napatyrä on useimmiten todettavissa jo luovutusiässä ja se periytyy todennäköisesti polygeenisesti. Napatyrä ei yleensä aiheuta vakavaa haittaa. Suurikokoinen napatyrä voidaan poistaa kirurgisesti. Yleisempi napatyrän muoto on rasvapatti, jossa vatsapeitteet ovat sulkeutuneet. Jos koiralla on ollut leikkausta vaativa napatyrä, jossa vatsapeitteet eivät ole sulkeutuneet, koiraa ei suositella käytettävän jalostukseen. Kitalakihalkiot Kitalakihalkio tarkoittaa suuontelon katossa olevaa avannetta, joka kautta ruoka ja nesteet pääsevät suusta koiran nenäonteloon. Kitalakihalkion syitä ovat mm. sikiön kärsimä hapenpuute, muu trauma, lääke tai myrkkyvaikutus sikiöaikana tai molempien vanhempien puolelta saatu perinnöllinen geenivirhe. Kingcharlesinspanieleilla esiintyy kitalakihalkioita, eikä tiedetä mikä aiheuttaa perinnöllistä alttiutta vialle.

18 18 / 45 Epilepsia Epilepsian kaltaisia neurologisia häiriöitä esiintyy rodussa jossain määrin. Epilepsiaa on kahta tyyppiä, idiopaattista eli perinnöllistä ja sekundääristä, joka johtuu muista syistä kuin perinnöllisyydestä. Selkein epilepsian oire on lyhyen hetken ajan kestävät kohtaukset, joissa joko koiran koko ruumis tai sen osa nykii ja kouristelee. Kohtaukset voivat olla perinnöllisiä tai niitä voivat aiheuttaa eri sairaudet kuten diabetes, hypoglykemia, maksa ja munuaisviat sekä nestehukka, elektrolyyttien epätasapaino, parasiitit, tulehdukset, ruoka aineallergiat tai kemialliset toksiinit. Epilepsiadiagnoosiin päädytään usein vasta se jälkeen, kun kohtauksia on esiintynyt useita eikä niille ole löydetty selvää syytä muualta. Vuotavat silmät Silmävuotoa kingcharlesinspanieleilla esiintyy jonkin verran. Silmävuotoon liittyviä ongelmia ovat tukkeutuneet kyynelkanavat, kyynelnesteen happamuuden muutokset, bakteeri ja hiivatulehdukset, silmien ärsytystila, allergia, silmäluomen sisäpuolella kasvavat karvat, ympäristön saasteet ja savu, pesunesteet sekä muut kemikaalit. Kingcharlesinspanieleilla on todettu jonkin verran silmäluomen sisäpuolella kasvavia karvoja ja ylimääräisiä silmäripsiä. Runsaan silmävuodon taustoihin on siis hyvä perehtyä sen lisäksi, että ryhtyy puhdistamaan tahriintuneita karvoja. Voimakkaasta silmävuodosta kärsivää koiraa ei kannata yhdistää jalostuksessa toiseen koiraan, joka kärsii samasta vaivasta. Kivesvika Uroksen molemmat kivekset ovat normaalisti laskeutuneet kivespussiin, mutta joskus toinen tai molemmat kivekset saattavat jäädä nivuskanavaan tai vatsaonteloon. Molemmin puoleisesti kivesvikainen uros on yleensä steriili, mutta toispuoleisesti kivesvikainen on siitoskykyinen. Piilokiveksistä urosta ei saa käyttää jalostukseen. Kivesvikaisen uroksen jälkeläisiä ei rekisteröidä eikä se itse voi osallistua näyttelyihin. Kivesvika voi periytyä myös narttulinjan kautta. Kivesvian periytymisestä on vaihtelevia käsityksiä: aiheuttajana pidetään mm. yhtä tai useampaa peittyvää perintötekijää. Eläinlääkärit suosittelevat jossain vaiheessa kivesvikaisen uroksen kastrointia iän myötä kohoavan kasvainriskin vuoksi. Purentaviat Kingcharlesinspanielilla tulee olla alapurenta. Ylä, saksi tai tasapurenta sekä kulmahampaiden asentovirhe voidaan todeta vasta kun pysyvät hampaat ovat täysin kehittyneet. Rodussa esiintyy erilaisia purentavirheitä. Yläpurentaista koiraa ei pidä käyttää jalostukseen, sillä purentaviat ovat yleensä perinnöllisiä. Pentu vaihtaa maitohampaansa n. 4 6 kuukauden iässä. Kulmahampaiden pitkät juuret aiheuttavat usein pysyvien hampaiden kasvamisen maitohampaiden rinnalle. Tämä saattaa aiheuttaa pysyvien hampaiden kasvamista väärään asentoon. Kulmahampaiden vaihtumista on erityisesti seurattava pysyvien hampaiden puhjettua. Maitokulmahampaat on tarvittaessa poistettava ajoissa purentavikojen ja hampaiden asentovirheiden ehkäisemiseksi.

19 19 / 45 Leukojen asentovirhe Rodussa esiintyy myös leukojen asentovirheitä, jotka aiheuttavat purentaongelmia ja näillä yksilöillä voi esiintyä myös ns. kielihalvaus (kuiva kieli). Tämä on vakava virhe eikä tällaisen virheen omaavaa koiraa tule käyttää jalostukseen. Häntämutka Rodussa esiintyy häntiä täyspitkästä hännästä luonnontöpöön ja jopa täysin hännättömään koiraan. Häntämutkat ovat erittäin yleisiä johtuen rodun geneettisestä taustasta eli rotuun on 1800 luvulla sekoitettu mopseja ja pekingeesejä. Rotu on ollut typistetty rotu 150 vuotta, eivätkä häntämutkat tänä aikana ole aiheuttaneet rodussa selkäongelmia. Kingcharlesinspanielilla ei ole todettu samaa T box mutaatiota, joka on ns. luonnontöpö mutaatio muilla roduilla. Myös Suomen Kennelliitto hyväksyy jalostuksessa töpö töpö yhdistelmän. Jalostuksellisesti häntämutkat eivät ole rodussa ongelma Muualla maailmassa esille tulleita sairauksia Muualla maailmassa on oletettavasti samoja sairauksia kuin Suomessakin, mutta niistä ei ole minkäänlaista virallista tietoa. USA:ssa on kuitenkin tiedettävästi esiintynyt alla kuvattua sydänsairautta, PDA:ta. Muualla maailmassa rodulla esiintyy syringomyeliaa. Patentti ductus arteriosus, PDA Patentti ductus arteriosus, PDA, on monilla roduilla varsin yleinen synnynnäinen sydänvika. Tätä sairautta tavataan eniten villakoirilla, collieilla, shetlanninlammaskoirilla ja saksanpaimenkoirilla. Ductus arteriosus on verisuoniyhteys, joka sikiöaikana yhdistää aortan ja keuhkovaltimon. Ductus sulkeutuu normaalisti syntymän yhteydessä. Jos näin ei tapahdu, kuormittaa virheellinen suonitus keuhkovaltimoa ja sydämen vasenta puolta. PDA:n yhteydessä kuultava sivuääni on hyvin tyypillinen ja erittäin voimakas. Leikkaushoito on mahdollinen. Tällöin epänormaali verisuoniyhteys suljetaan ja onnistuneen leikkauksen jälkeen koira voi elää normaalin elinkaaren oireettomana. Leikkaus ei ole riskitön; jos ductus toimenpiteen aikana repeytyy, on seurauksena syntyvä verenvuoto useimmiten mahdoton kontrolloida. Lääkehoidon ennuste on huono. Perinnöllisyydestä kingcharlesinspanielilla ei ole tutkittua tietoa. Syringomyelia Suomessa ei tiettävästi ole todettu yhtään syringomyelia tapausta kingcharlesinspanieleilla. Lähisukulaisrodulla cavalierkingcharlesinspanielilla esiintyy syringomyeliaa, mistä syystä sairautta käsitellään tässä laajemmin. Kingcharlesinspanieleilla syringomyelia tapauksia on todettu mm. Norjassa, Ruotsissa, Ranskassa, Englannissa ja USA:ssa, joten rodun tilannetta seurataan tarkasti. Syringomyelia on seuraus aivo selkäydinnesteen (likvor) virtauksen häiriöstä. Jos tämä nopea yhdensyyntainen virtaus estyy, se aiheuttaa painetta selkäytimeen pullistaen sitä tukoskohdan alapuolelta ja selkäydinkanavaan muodostuu nesteellä täyttynyt pitkänomainen rakkula (syrinx). Syringomyeliaa voisi kuvata rapsutustaudiksi sillä usein ensimmäisiä oireita koirilla on niskan seudun raaputtaminen, varsinkin hihnassa ollessaan.

20 20 / 45 Syringomyelia on siis seurausta likvorin virtauksen estymisestä. Mikä tahansa tukkeuma lukinkalvonontelossa, joka estää likvorin normaalin virtauksen, voi aiheuttaa selkäydinrakkulan muodostumisen. Rakkula voi muodostua selkäytimeen jonkin trauman, kasvaimen tai tulehduksen seurauksena. Kuitenkin yleisin tukkeuman aiheuttaja on pikkuaivojen työntyminen selkäydinalueelle em. kallonpohjan ison aukon kautta. Tämä johtuu kallon takaosan luuston rakennevirheestä, jossa kallon takaosan tilavuus ei ole riittävä ja näin ollen pikkuaivoille ei ole tarpeeksi tilaa. Tällaista esiintyy useilla pienillä roduilla mutta se on yleisintä cavalierkingcharlesinspanieleilla. Rakennevirhe on samankaltainen kuin ihmisillä todettu rakennepoikkeama, jota kutsutaan Chiari malformaatioksi (Chiari epämuodostuma). Tärkein oire syringomyeliassa on kipu. Useimmiten kipukohta on niskan seudulla, mutta sen tarkempi määritteleminen voi olla vaikeaa. Koirat saattavat olla yliherkkiä kosketukselle. Tämä, kuten muutkin syringomyelian oireet, ovat pääsääntöisesti toispuoleisia. Kosketusyliherkkyyttä saattaa esiintyä niskan, korvan, lavan tai rintalastan seudulla. Koirat saattavat rapsuttaa näitä alueita, ja nimenomaan tyypillisesti vain toiselta puolelta kehoa. Joskus tämä on pelkän ilman rapsuttamista ilman ihokontaktia. Joillekin koirille erityisesti nuorille saattaa kehittyä skolioosi l. selkärangan käyristyminen sivusuunnassa. Joissain vakavammissa tapauksissa voi ilmetä myös muita neurologisia vaivoja, kuten etu ja takaraajojen heikkoutta ja ataksiaa l. tasapainovaikeuksia ja horjuvaa kävelyä. Kallon takaosan vajaakehityksen aiheuttaman syringomyelian ensimmäiset oireet tunnistetaan yleensä koiran ollessa 6 kuukauden 3 vuoden ikäinen. Syringomyelia on progressiivinen eli etenevä sairaus, mutta sen eteneminen vaihtelee suuresti. Jotkut koirat tuntevat vain pientä kipua ilman että muita neurologisia merkkejä esiintyy koskaan, tai ne kehittyvät erittäin hitaasti. Joku toinen koira voi olla lähes toimintakyvytön kipujen ja muiden oireiden takia jopa puolen vuoden sisällä ensimmäisten oireiden ilmaannuttua. Pieni selkäytimen rakkula voi olla satunnainen löytö jonkin muun neurologisen sairauden tutkimisen yhteydessä, vaikkei koiralla esiintyisi mitään kliinisiä oireita. Toistaiseksi ainoa varma tapa taudin diagnosoimiseksi on magneettikuvaus (MRI). Magneettikuvausmenetelmä perustuu kehon vesimolekyylien magneettisten ominaisuuksien hyödyntämiseen. Magneettikuvauksella saadaan hyvin kuvia vettä ja rasvoja sisältävistä pehmytkudoksista, joissa on paljon vetyä. Hoitomuotoina voidaan käyttää lääkitystä ja/tai kirurgista hoitoa. Kipulääkkeet saattavat helpottaa koiran oloa. On olemassa lääkkeitä, jotka vähentävät aivo selkäydinnesteen muodostumista, mutta usein niillä saattaa olla pitkään käytettyinä jopa vaarallisia sivuvaikutuksia, kuten esim. lisääntyvä vatsasyövän riski. Kaiken kaikkiaan lääkityksellä voidaan hoitaa vain oiretta, niillä ei paranneta oireen aiheuttajaa. Jos koiralla on merkittävän kovat kivut ja entisestään pahenevat neurologiset oireet, voidaan ajatella syringomyelian hoitoa kirurgisesti. Tavoitteena on palauttaa aivoselkäydinnesteen liikkuminen normaaliksi. Kallon takaosan vajaakehityksen myötä pikkuaivoilla ei ole riittävästi tilaa, vaan ne työntyvät selkäydinkanavaan. Aivoille tehdään tilaa poistamalla takaraivonluuta ja joskus myös osa 1. kaulanikamaa eli atlasnikamaa, jotta saadaan kallonpohjan isoa aukkoa suurennettua ja siihen kohdistuvaa painetta pienennettyä. Joskus voidaan myös itse selkäydinrakkula tyhjentää nesteestä. Leikkauskaan ei välttämättä ratkaise tilannetta eikä operaation onnistuminen ole itsestäänselvyys. Leikkaus voi helpottaa pahimpia kipuja, mutta rapsutusoireet saattavat jatkua sen jälkeenkin. Lisäksi taudin oireet voivat palata kuukausien tai vielä vuosienkin jälkeen.

21 21 / Ulkomuoto Kingcharlesinspanieli tulee arvostella kokonaisuutena, mutta pään tulee olla rodulle tyypillinen. Rodun erikoispiirteenä pidetään sen päätä, jossa kallo osan tulee olla pyöreä, kupolimainen, täyteläinen silmien yläpuolelta ja otsapenkereen selvästi erottuva. Katsottuna kalloa mistä suunnasta tahansa, se voidaan piirtää tekemällä harpilla puoliympyrä. Kallon ei saa olla ylöspäin suippeneva ja kallon riittävään kokoon, leveyteen, pituuteen ja tasaisuuteen tulee jalostuksessa kiinnittää huomiota. Korvat ovat alas kiinnittyneet ja pitkähapsuiset. Silmät ovat suuret, pyöreät ja tummat sekä ilmeeltään lempeät. Kirsu on sijoittunut ylös silmien tasolle ja sen tulee olla kääntynyt lievästi yläviistoon kohti kalloa. Terveysongelmien välttämiseksi jalostuksessa ei tule suosita liian lyhyttä kuonoa ja yläviistoa kirsua. Sieraimet ovat suuret ja avoimet. Alaleuan tulee olla leveä ja kauniisti ylöspäin kaartuva ja muodostaa ylähuulten kanssa pehmeän kokonaisuuden. Vaikka kyseessä on lyhytkuonoinen rotu, kuonopoimua tai ahtaita sieraimia king cahrlesinspanielilla ei saa olla. Jalostuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota kuonon pituuteen, kirsun asentoon ja kallon muotoon, sillä jokaisella näistä on suuri merkitys koiran terveydelle. Kingcharlesinspanielin silmien tulee olla suuret ja pyöreät, mutta eivät liian ulkonevat, jolloin ne ovat herkempiä tapaturmaisille vaurioille. Kingcharlesinspanieli on mittasuhteiltaan neliö ja sen runko on tilava. Raajojen luusto on vahva ja raajojen tulee olla suorat ja normaalisti kulmautuneet. Turkki on pitkä ja laadultaan silkkinen, lievä laineikkuus sallitaan. Kingcharlesinspanielin turkkia ei trimmata, mutta tassukarvojen siistiminen anturoiden välistä sallitaan koiran hyvinvoinnin parantamiseksi. Kingcharlesinspanieleilla esiintyy usein joko yhdessä tai useammassa raajassa päkiöiden ja keskimmäisten kynsien yhteen kasvua. Vaikka tämä ei olekaan koirille normaalia, on tämä yleistä tässä rodussa ja perintöä keskiaikaiselta ranskalaiselta spanielilta nimeltään Pyrame Spaniel, jota on risteytetty rotuun aikoinaan. Värien (blenheim, tricolour, black and tan ja ruby) tulisi olla mahdollisimman puhtaat, mutta väritys on huomattavasti vähemmän tärkeä asia rodussa kuin terve rakenne ja oikea rotutyyppi. Kingcharlesinspanielin liikkeiden tulee olla vapaat, toimeliaat ja tyylikkäät. Takaliikkeissä tulee olla hyvä työntö. Tyypillisesti liikkuvan kingcharlesinspanielin takapotku on pitkä ja näyttävä, ja ravi on tyylikästä katsottavaa. Silloin tällöin kehissä nähtävät lyhyet ja töpöttävät takaliikkeet ovat rodulle erittäin epätyypilliset, joten tähän asiaan tulee jalostuksessa kiinnittää entistä enemmän huomiota. Kingcharlesinspanielin rotumääritelmä on liitteenä 1.