Radioasiaa Sähköpajaan

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Radioasiaa Sähköpajaan"

Transkriptio

1 Radioasiaa Sähköpajaan Juha Mallat, RAD-laitos Osaamistavoitteet Tämän osuuden jälkeen opiskelija osaa Nimetä radiolaitteen ja yhteyden käyttöön vaikuttavia ilmiöitä ja asioita Kuvata radioyhteyden osatekijät yksinkertaisen radiosovelluksen kannalta Selittää desibelin (db) käyttöä mittayksikkönä ja tunnistaa sen esimerkiksi radiotehon ja yhteysvälivaimennuksen määrityksessä Selittää joitakin käytännön radiosovellusmahdollisuuksia Käsitellä Sähköpajan mahdollisessa omassa radiosovelluksessaan ilmeneviä asioita suhteessa opittuun 2

2 Sisältö Radioaallot resurssina Radioyhteyden osatekijät Desibeli Aallon vaimentuminen Radioyhteyden vaihtelusta Etenemisilmiöitä Perusilmiöt sovelluksessa Esimerkkinä Freakduino Chibi Joitakin muita vaihtoehtoja omiin sovelluksiin 3 Radioaallot ovat kaikkialla Radiolaitteiden ja radioaaltojen sovelluksia on nykymaailmassa lukemattomia - tärkeimmät ovat tietenkin kaikki jokaiselle tuttuja, jokapäiväisiä Tee ajatuskoe: mitä nykymaailma olisi ilman radioaaltojen tuomia mahdollisuuksia miten etenkin tieto siirtyisi? Jatkuvasti laajenevat radiotekniikan sovellusnäkymät koko maailmassa: Internet of Everything, koti- ja liikenneautomaatio, turvallisuus, RFID jne. Sähköpaja-kurssin yhteydessä pieniä radiolaitesovelluksia voivat olla tiedonsiirto, kauko-ohjaus, langaton hälytin, paikannus... Radiotoiminto liittyy myös sellaisiin kuin WLAN, GPS, kännykkä => näitäkin voi olla mahdollista soveltaa itse kurssin yhteydessä Mielenkiintoista voi olla myös ohjata jo valmista kotiautomaatiota jne. 4

3 Radioaallot käyttöresurssina Yleisin radioaaltojen sovellusalue on tiedonsiirto => käytössä on radioyhteys Yksisuuntaisena esim. yleisradiotoiminnassa, kaksisuuntaisena esim. kännykkäverkoissa Radio on aivan normaali osa luontoa mekin kaikki säteilemme myös radiotaajuuksilla eli olemme heikkoja kohinatehon radiolähettimiä Nykyaikainen radiotekniikka tarjoaa suuren dynamiikan ja herkkyyden niin, että hyvin erilaiset sovellukset ja käyttötavat ovat toimivia Radiotaajuuksia ja -yhteyksiä käytetään maailmassa aivan äärimmäisen paljon => jo Sähköpajassa omien radiosovellusten suunnittelussa, toteutuksessa ja raportoinnissa on hyvä muistaa: Turhan käytön ja etenkin radiohäirinnän välttäminen Energian säästö (kun se on mahdollista & järkevää) Ainakin laitteenne paristo tai akku kestää samalla kauemmin! 5 Radiotaajuuksien käyttö & sääntely 6

4 Viestintävirasto: Radiolähettimen käyttö vaatii aina radioluvan, jos laitetta ei ole erikseen vapautettu luvasta Esimerkiksi 2,4 GHz:llä on yksi luvasta vapautettujen laitteiden yhteiskäyttötaajuuskaistoista Sillä on siis paljon mahdollisia käyttäjiä ja käyttötarkoituksia (WLAN ym.) ja alueen käyttö sallii melko nopean tiedonsiirron etenkin lähelle Siinä mielessä turvallinen, että jopa mikroaaltouunit toimivat siellä Taajuusalueen muista käyttäjistä voi tulla häiriöitä, mutta niin on kaikilla taajuuksilla Lähetysteholle on rajoitus, joten pieniinkään radiolaitteisiin ei saa esim. liittää (harkitsemattomasti) tehokasta suunta-antennia, koska sallittu säteilevän radiotehon raja voi ylittyä (=> ehkä häirintää ym.) Joillakin muilla taajuuksilla on myös rajoituksia käytön ajalle 7 Radioyhteyden osatekijät Periaatteessa radioyhteyden kaikki osatekijät lähettimestä vastaanottimeen on aina otettava huomioon suunnittelussa Nykyään massatuotteissa hyvien mutta samalla pienten antennien toteutus on haastavaa Sähköpaja-kurssilla radioyhteyden kokonaisuudesta paljon saadaan onneksi aivan valmiina Yksinkertainen yksisuuntainen radioyhteys: radioaalto tieto sisään Lähetin lähetysantenni V etenemisympäristö (myös: yhteysväli, radiokanava) vastaanottoantenni V Vastaanotin tieto ulos 8

5 Radioyhteyden osatekijät x E y H z Sähkömagneettinen säteily on poikittaista aaltoliikettä, joka etenee valon nopeudella (tyhjiössä valonnopeudella c, lähes km/s) Radiotaajuudet ovat sähkömagneettisen säteilyn spektrin pitkäaaltoinen osa Määritelmän mukaan infrapunataajuuksien alapuolella Etenevän aallon peruspiirre: kenttä kulkee värähtelyn yhden jakson aikana yhden aallonpituuden λ (lambda) verran Sähköpajan mahdollisissa radiosovelluksissa voi olla esimerkiksi seuraavia suuruusluokkia esillä: Taajuus f = 1 GHz => jaksonaika T = 1/f = 1 ns (siis vain 0, s) Näin nopean värähtelyn hyödyntämiseen tarvitaan yleensä erityisiä, nopeita radiopiirejä (ja siis myös radiotekniikkaa) Aallonpituus λ = c/f 30 cm Tämä suuruusluokka näkyy mm. tarvittavien antennien mitoissa 9 Radioyhteyden osatekijät Perustapaus radioaallosta vapaassa tilassa: Säteilyn sähkökenttä E ja magneettikenttä H sykkivät kohtisuorassa toisiaan ja etenemissuuntaa vastaan => kuvaava hahmotelma asiasta yhtenä ajanhetkenä: x E aallonpituus λ y H z = aallon etenemissuunta Aalto tarvitsee siis molemmat kentät Tarvittaessa esim. tiivis metallikotelo laitteen ympärillä estää sähkökentän - ja siis myös aallon kulun kotelon läpi (Kuvapohjan lähde: Räisänen & Lehto, Radiotekniikan perusteet ) 10

6 Radioyhteyden osatekijät x E Lisävinkki: webin kuvahaku EM wave y H z = aallon etenemissuunta Tarkastellaan tästä aallosta esimerkiksi sähkökentän E käyttäytymistä => saadaan tulos: E max 0 -E max z (tai t) Sähkökentän voimakkuus on sekä paikan että ajan suhteen sinifunktion muotoinen; siis siniaalto Kaikkien radiosignaalien voidaan ajatella muodostuvat näistä -eri taajuuksilla tilanteen mukaan! 11 Radioyhteyden osatekijät Nykyään tehokkain tiedonsiirto on digitaalista eli bittien siirtoa - tämä on totta myös radioaaltoja hyödyntävissä yhteyksissä vaikka analoginen tiedonsiirtokin elää yhä, esimerkiksi FM-radiossa Miten tieto saadaan aallon mukaan? Tieto liitetään lähettimessä radiotaajuisen jännitteen johonkin ominaisuuteen sama teknisillä termeillä: kantoaaltoa moduloidaan siirrettävällä tiedolla, digitaalisessa siirrossa siis bittien arvojen 1 tai 0 mukaisesti T b amplitudi taajuus vaihe t t t Kantoaaltoteho kytketään antenniin => antennin tuottaa etenevän radioaallon, osa tehosta kaapataan toisella antennilla vastaanottimeen, mukana tullut tieto erotetaan ilmaisinpiirillä käyttöön Vastaanotossa lähes mitätön osa tehosta riittää, mutta vähän enemmän on varmempaa ja vaihtoehtoja kokonaistoteutukseen on loputtomasti niistä enemmän muilla kursseilla 12

7 Radioyhteyden osatekijät Antenni olennainen osa radioyhteyttä ja radiotekniikkaa - antennilla radioaallon kentät lähetetään ja vastaanotetaan Perusidea: Käytännön antenni toimii yhtä hyvin ja olennaisesti samoilla ominaisuuksilla sekä lähetyksessä että vastaanotossa Pienet antennit toimivat kohtuullisesti melkein kaikkiin suuntiin Suunta-antennit vahvistavat yhteyden toimintaa - mutta vain määritellyssä suunnassaan ja muihin suuntiin ne vaimentavat Tarpeen ja tilanteen mukaan sopivammilla antenneilla voidaan optimoida sitä, että haluttu signaali ylittää vastaanotossa haittaavat tekijät: Muiden lähettäjien, sähköisten koneiden ja sovelluksen omatkin radiohäiriöt Aina kaikkialla olemassa oleva kohina perimmäinen syy vastaanottimen herkkyyden rajallisuuteen Kohinasta ei valitettavasti edes voida päästä kokonaan eroon! 13 Radioyhteyden osatekijät Esimerkki: perinteinen antenni tyyppiä dipoli tai oikeastaan puolet siitä eli monopoli Suojamuovin sisällä on hieman kaapelia ja johdin, jonka virta tuottaa radioaallon Antennilla on ideaalisessa tilanteessa tyypillinen säteilykuvionsa samalla siis myös vastaanottokuvio Vahvistusta tiettyihin suuntiin Mutta: käytännössä antennin kentät kokevat myös ympäristön vaikutuksen => säteilykuvio muuttuu helposti teoreettisesta jossain määrin erilaiseksi Tässä tapauksessa Freakduinon piirilevy ym. tai myös laitteeseen tarttuva käyttäjä muodostavat osan antennikokonaisuudesta 3D-säteilykuvio periaatteessa kuin donitsi Freakduino Chibin 2,4 GHz:n antenni 14

8 Desibeli (db) Desibeli on yleisesti käytetty logaritminen yksikkö radiotekniikassa samoin sähkötekniikassa laajemminkin ja monella muullakin alalla Ideana on, että voidaan kätevästi kuvata kahden arvon suhdetta (=> kaikki insinöörit tietävät mikä desibeli on) I db Yleisimmin - etenkin radiotekniikassa - vertailtava suure on luonteeltaan teho (P) debba Jos suure on muunlainen, niin db-lasku muunnetaan teholaskua vastaavaksi 10 db vastaa tehosuhdetta 10:1 helppo muistaa ±10 db vastaa siis kätevästi myös pilkun siirtoa yhdellä desimaaliluvussa - eli arvon muutosta yhdellä dekadilla Tyypillinen laskutilanne: G = 10 * log 10 (P out /P in ) [db] Jos tässä G on esimerkiksi vahvistimen vahvistus P in G debbe P out 15 Desibeli (db) vs. paljas luku Vertailua: Tehosuhde db-arvona ja lukuna lineaarisella asteikolla: P 1 /P 2 [db] Huomattavaa myös: 0 db:n alapuoleltakin löytyy arvoja, negatiivisina <=> lineaarisena positiivisten suhteiden käänteislukuja Lineaarinen 0 on saavuttamaton dbasteikolla! P 1 /P 2 (lineaarinen asteikko, paljas luku) (P 1 /P 2 ) [db] = 10 * log 10 (P 1 /P 2 ) => kuvan käyrä log-muotoineen Käänteinen lasku olisi: P 1 /P 2 = 10 (P 1 /P 2 [db])/10 16

9 Desibeli (db) lisää käytännöstä Logaritmisena yksikkönä db antaa mahdollisuuden käsitellä myös varsin eri suuruusluokkia olevia arvoja järkevällä tavalla Lukuarvoina, tulosten kuvaajissa ym. Kertolaskut muuttuvat helpoksi desibelien yhteenlaskuksi Esimerkiksi radiotekniikassa kaksi tehon arvoa voisi olla 100 W ja 0, W => näinkin iso suuruusluokkien ero hahmottuu yksinkertaisesti: 100 db Tekniikan opinnoissa ja insinöörielämässä tulee usein vastaan: Monessa asiassa 3 db:n muutos on olennainen kriteeri tai raja siis melko tarkasti juuri tehosuhde 2:1 tai 1:0,5 Harjoitus- ja kertaustehtävä: Mitä tehosuhdetta vastaa 6 db? 17 Etäisyys vaimentaa Radiosovellusten peruskysymys on: paljonko yhteysvälillä on vaimennusta? Radiolähettimen sähkömagneettisen säteilyn voidaan ajatella leviävän lähestyspisteestä etäisyyden mukana suureneville pallopinnoille => pallon säde r on sama kuin etäisyys Pallojen pinta-alat => alan r 2 riippuvuus => tehotiheydelle vastaanotossa 1/r 2 riippuvuus Desibelitarkastelusta saadaan varsin hyvä nyrkkisääntö : Radioyhteyden etäisyys kaksinkertaiseksi => vastaanotettuun tehoon tulee 6 db vaimennusta Tarkimmin tämä pätee tietenkin vapaassa tyhjässä tilassa Käytännössä ympäristö aiheuttaa vaihtelua A pallo = 4π r 2 18

10 Etäisyys vaimentaa Suht. teho [db] Yhteysvälin pituus [m] Idealisoitu esimerkkitapaus suhteellisen signaaliteholukeman vaimentumisesta etäisyyden kasvaessa Pohdittavaa: Missä vaimentuminen on nopeinta etäisyyden kasvaessa? Miksi näin? 19 Radioyhteyden vaihtelu Käytännössä radioaalto on harvoin vapaassa tilassa, joten matkaviestinnän tyypillinen tilanne on kuvaava: (Kuvan lähde: Räisänen & Lehto, Radiotekniikan perusteet ) Verhokäyrä Monitie-eteneminen radioaaltoa saapuu aina hieman eri reittejä pitkin Etäisyys Näin käy myös sisätiloissa Kokonaiskenttä antennin kohdalla muodostuu paikasta ym. riippuen vaihtelevista osista => sovelluksissa on muistettava ottaa huomioon myös vastaanotetun signaalitehon vaihtelu ja paikkariippuvuus 20

11 Radioaaltojen etenemisestä TX?? Entä missä radioaaltojen voidaan ajatella kulkevan? Tarvitaanko tilavuutta välillä lähettimestä vastaanottimeen? Käytännön vastaus: hieman tilavuutta toki tarvitaan mutta tarkempi käsittely olisikin jo jatkokurssien asiaa Radioaaltojen saapumiseen tiettyyn paikkaan vaikuttavat vielä: Välissä olevien rakenteiden, esimerkiksi seinien, materiaalien aiheuttama vaimennus läpäisylle RX Sähköisesti (tai magneettisesti) erilaisten pintojen ym. aallolle aiheuttamat heijastukset; sironta pienistä tai epätasaista kohteista Ulkona esim. sadepisarat! Aallon taipuminen osittain myös kohteiden taakse 21 Radioaaltojen etenemisestä Yhteenveto: monimutkaisessa ympäristössä radioaallon etenemisen tarkka arviointi on käytännössä mahdoton tehtävä Eri ilmiöiden takia kentät kuitenkin yleensä leviävät varsin hyvin kaikkialle! Johtopäätös: Radioyhteyteen perustuva sovellus kannattaa tarpeen mukaan suunnitella joustavaksi signaalin kulkemisen suhteen Usein on hyvä varmistaa mittaamalla tai kokeilemalla Mahdollisen hyvin lähellä olevan käyttäjänkin vaikutus tuo yleensä pientä vaihtelua Joskus voi tulla satunnainen yhteyskatkos tai häiriö koska radioaalto ei ole kuin kiinteä johto vaikka on muuten usein paljon sitä kätevämpi! 22

12 Radion perusilmiöitä sovelluksessa Otetaan lähtökohdaksi yksinkertainen tiedonsiirtoyhteys kahdella 2,4 GHz:n radiolaitteellamme (lähetin ja vastaanotin, RX ja TX ): Lähettimen antenni tuottaa vapaassa tilassa etenevän aallon Antennin piiskan suunta vastaa syntyvän radioaallon sähkökentän vektorin suuntaa (=> polarisaatio) Antennin koko: yleensä pituus vastaa ainakin ¼-aallonpituutta => lähetyksessä kenttien tuotto on tehokasta, säteily lähtee radioaaltoina tehokkaasti ympäristöön etenemään Vastaanotossa kaikki tapahtuu päinvastoin ja yhtä hyvin vapaan tilan kenttien teho muuntuu antennin avulla tehoksi radiovastaanottimen piireihin Jos antennien säteilykuviot osoittavat vääriin suuntiin ja/tai polarisaatiot eivät ole hyvin kohdallaan, niin radiotehon ja siten myös signaalitiedon välittyminen perille heikkenee 23 Kokeiltava esimerkkipiiri Esimerkkinä oleva Arduino+radio -piiri Freakduino Chibi toimii 2,4 GHz:n taajuusalueella Periaatteessa rakennussarja ja kehitysalusta - jota saa myös osat valmiiksi piirilevylle juotettuna Laitteen radiopiiri on ammattituote; kokonaisuus on integroitu yhteen levylle; suunniteltu vastaamaan standardeja ja radiomääräyksiä Arduinon ja radion yhteiskäyttö mahdollista jopa heti ilman lisäpiirien yksityiskohtien opettelua tai kytkentälangoitusten tekoa Lähetys ja vastaanotto hyvin yksinkertaisilla käskyillä Pieniä ohjelmaesimerkkejä, mutta lopullinen toiminnallisuus on itse toteutettavissa sovelluksen tasolle softakin on open source Radioyhteys useamman tällaisen laitteen välillä toimii digitaalisena tiedonsiirtokanavana voimme siis tehdä oman radioverkon tms. sisätiloihin tai pienille etäisyyksille ulos 24

13 Kokeiltava esimerkkipiiri Freakduino Chibi Huom: prosessorista mm. SPIväylä on käytössä radiopiirin ohjauksessa RADIO-IC MUUTAMIA PIENIÄ RADIOKOMPONENTTEJA ANTENNILIITIN ARDUINO-I/Oliitännät, ledit jne. RESET-painike Freakduinon piirilevyn radionurkka PROSESSORI USB-liitäntä (<=> PC, IDE) Ulkoisen käyttöjännitteen liitäntä Muuten vain kätevää: patterikotelo valmiina alla ja paristoista ( 2 x AA ) saadaan jännite-muunninpiirin avulla heti laitteen käyttöjännitteet (siis myös ilman virtajohtoja yms.) 25 Desibelilukemia laitteesta Parhaista radiopiireistä saadaan helposti ohjelmallisesti luetuksi vastaanotetun signaalin voimakkuustieto dblukemana Esim. Freakduinosta 1 db:n askelin laajalla db-alueella Tietoa voi hyödyntää monin tavoin sovelluksesta riippuen, esimerkiksi: Yhteysvaimennuksen seuranta => yhteyden varmistus Laitteen, antennin jne. toiminnan arviointi Radiolaitteiden keskinäisen etäisyyden likimääräinen arviointi Lähetystehon säätö (sopivaksi tarpeen mukaan) 26

14 Ohjelmaesimerkki Seuraavalla kalvolla on yksinkertainen ohjelmakoodiesimerkki lähetyksestä, vastaanotosta ja signaalinvoimakkuuden hausta ja tulostuksesta sarjaporttiin Freakduinolla Ohjelmointi laitteeseen käy normaaliin tapaan Arduino-IDE:llä Freakduinon kirjasto toki ensin IDE:n alle Sarjalinjalle tulostettuja merkkejä voi tutkia IDE:n Serial Monitorilla tms. kuten yleensä 27 (Tässä CHB_MAX_PAYLOAD on chibi.h:ssa määritelty suurin puskurin pituus) (Tässä BROADCAST_ADDR on määritelty chibi.h:ssa ja 12 on viestille määritelty pituus: merkit + loppumerkki) 28

15 Muita vaihtoehtoja: 433 MHz 433 MHz:llä on kulutuselektroniikan langattomien sääasemien, verkkokytkimien, erilaisten ohjaimien, anturien, avaimien yms. lyhyille signaaleille yleisesti käytetty radiokaista Omissa sovelluksissa on siis mahdollisuus kerätä tietoa näistä tai liittyä ohjaukseen Tietojen loggaus, seuranta, hälytys... Ohjaus ja automatisointi Arduinon yms. avulla Etenkin edullisissa laitteissa tieto siirtyy radioaallon amplitudin vaihteluissa on/off => hyvin yksinkertaisen radiolinkin vastaanotin ja lähetin ovat riittävä apu esim. monenlaiseen harrastetyyppiseen toimintaan Viestikoodauksen haku vaatii yleensä googlailua ja/tai käytännön tutkimustyötä! => tulee tutuksi myös ns. reverse engineering 29 Muita vaihtoehtoja: 433 MHz Kokeilu: 433 MHz:n pienen radiolinkkiparin vastaanotin Vain 3 liitäntää on tarpeen: käyttöjännite (V- ja V+) ja DATA (=> vastaanotettu ja ilmaistu tieto jännitetasona ulos) (Päältä) (Alta) 433MHz RF link kit Lyhyt antennipiuha (5-10 cm) juotettava itse ANT-liitäntään Esim. +5 V Arduinon I/O GND Arduinossa 30

16 Muita vaihtoehtoja: 433 MHz Langattoman lämpömittarin ilmaistua radiosignaalia Tutkimus onnistuu jopa kotikonstein oheinen osuus on 433 MHz:n vastaanottimen datalinjasta (vastusjaolla) PC:n äänikortin avulla talletettua Alussa on vielä radiokohinaa Varsinaista signaaliosuutta Näytteitä olen ottanut taajuudella 22,05 khz => yhden näytejakson aika on n. 45 μs Koko viesti kestää n. 0,3 s 31 Muita vaihtoehtoja: 433 MHz Osa langattoman lämpömittarin signaalista tarkemmin: Viestin siirrettävä tieto on bitteinä ja koodattuna pulssien pituuksissa Tällä mittarilla: lämpötila- & kosteuslukema ja anturin kanava 1-3 Bitit 0 ja 1 ovat näissä: & => Arduinolla tutkimaan ja käyttämään! (ja Arduino & 433 MHz:n lähetin käyvät tällaisten omaan lähetykseenkin) 32

17 Muita radioperustaisia sovelluksia Kännykkäyhteyksien hyödyntäminen Yhteydenpito mahdollinen liikkuvasti ja melkein kaikkialla Käyttöä tiedonkeruuseen, valvontaan, hälytyksiin, automaatioon, ohjaukseen...mitä vain mielikuvitus keksii - tekstiviesteillä, erilaisilla nettitoiminnoilla ja ihan tavallisilla puheluillakin Vastaanotto ja lähetys onnistuvat Arduinonkin (yms.) avulla sopivilla kännykkälaajennusmoduuleilla ja pienellä valmiilla antennilla Tietoa tarjolla: esim. webbihaku GSM GPRS module Arduino Moduulin ohjaus on toteutettava itse - ja mieluimmin sovellettava webistäkin löytyviä suhteellisen helppoja malliesimerkkejä Ns. AT-käskyt ovat ohjausstandardi => pääosin lyhyitä käskykoodeja Kännykkäliittymä (=> moduuliin SIM) on tietenkin hankittava myös Varovaisille kokeilijoille jokin halpa prepaid voi olla aluksi sopivin valinta Huom: Lähettimen ja antennin kanssa on aina syytä olla vähän varovainen vaikka kyseessä onkin oikeastaan vain tavallinen kännykkä 33 Muita radioperustaisia sovelluksia Paikannus tai navigointi GPS:n avulla Käyttökelpoinen etenkin ulkona - kuten tunnettua Paljon satelliitteja taivaalla tarkoilla radoillaan => signaalien vastaanotto ja signaalien etenemisen viiveiden hyödyntäminen 3D-paikannuksessa Kaupallisiin GPS-piireihin perustuvat lisämoduulit Arduinolle yms. Myös pieni antenni kaapelin päässä tarvitaan taas - kannattaa käyttää valmista antennia GPS:n vastaanoton koko toteutus (itse) olisi hyvin monimutkainen asia mutta valmiin piirin avulla tekninen vaikeus häipyy => jäljellä vain piirin yksinkertainen ohjaus ja piirin antaman tiedon hyödyntämisen haasteet Piireistä saa tiedon ulos tavallisena sarjaliikennedatana ja NMEAstandardimuodossa Paikkakoordinaatit - mutta tyypillisesti tietoa on saatavissa tarkkuudesta, liikenopeudesta, suunnasta, itse satelliiteista jne. => käyttö yksinään tai jonkin muun sovelluksen kanssa kannattaa ensin tutustua asiaan 34

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. 1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat

Lisätiedot

Radioyhteys: Tehtävien ratkaisuja. 4π r. L v. a) Kiinteä päätelaite. Iso antennivahvistus, radioaaltojen vapaa eteneminen.

Radioyhteys: Tehtävien ratkaisuja. 4π r. L v. a) Kiinteä päätelaite. Iso antennivahvistus, radioaaltojen vapaa eteneminen. 1S1E ietoliikenteen perusteet Metropolia/A. Koivumäki adioyhteys: ehtävien ratkaisuja 1. Langatonta laajakaistaa tarjoavan 3.5 GHz:n taajuudella toimivan WiMAX-verkon tukiaseman lähettimen lähetysteho

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN H. Honkanen SÄHKÖMAGNEETTISEN KYTKEYTYMISEN TEORIAA Sähkömagneettinen kytkeytyminen on häiiöiden siitymistä sähkömagneettisen aaltoliikkeen välityksellä. Sähkömagneettisen

Lisätiedot

Radiotekniikan perusteet BL50A0301

Radiotekniikan perusteet BL50A0301 Radiotekniikan perusteet BL50A0301 1. Luento Kurssin sisältö ja tavoitteet, sähkömagneettinen aalto Opetusjärjestelyt Luentoja 12h, laskuharjoituksia 12h, 1. periodi Luennot Juhamatti Korhonen Harjoitukset

Lisätiedot

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) ELEC-C5070 Elektroniikkapaja, 21.9.2015 Huom: Kurssissa on myöhemmin erikseen

Lisätiedot

RF-tekniikan perusteet BL50A0300

RF-tekniikan perusteet BL50A0300 RF-tekniikan perusteet BL50A0300 5. Luento 30.9.2013 Antennit Radioaaltojen eteneminen DI Juho Tyster Antennit Antenni muuttaa siirtojohdolla kulkevan aallon vapaassa tilassa eteneväksi aalloksi ja päinvastoin

Lisätiedot

RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen

RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen RF-tekniikan perusteet BL50A0301 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen Antennit Antennit Antenni muuttaa siirtojohdolla kulkevan aallon vapaassa tilassa eteneväksi aalloksi ja päinvastoin

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalampi LUENTO 12 Aallot kahdessa ja kolmessa ulottuvuudessa Toistaiseksi on tarkasteltu aaltoja, jotka etenevät yhteen suuntaan. Yleisempiä tapauksia ovat

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2016

Radioamatöörikurssi 2016 Radioamatöörikurssi 2016 Häiriöt Ukkossuojaus Harhalähetteet 22.11.2016 Tatu, OH2EAT 1 / 16 Häiriöt Ei-toivottu signaali jossain Yleinen ongelma radioamatöörille sekä lähetyksessä että vastaanotossa 2

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2015

Radioamatöörikurssi 2015 Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt 17.11.2015 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä mm. suuritehoisissa

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2012

Radioamatöörikurssi 2012 Radioamatöörikurssi 2012 Sähkömagneettinen säteily, Aallot, spektri ja modulaatiot Ti 6.11.2012 Johannes, OH7EAL 6.11.2012 1 / 19 Sähkömagneettinen säteily Radioaallot ovat sähkömagneettista säteilyä.

Lisätiedot

TAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT

TAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT Viestintävirasto LIITE () TAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT Tässä liitteessä esitetään yksityiskohtaisesti taajuusmaksun laskenta ja verrataan sitä nykyiseen lupa- tai taajuusmaksuun. Matkaviestinverkkojen

Lisätiedot

ECC:n päätös ECC/DEC/(06)04. Standardi EN 302 065 sekä EN 302 500.

ECC:n päätös ECC/DEC/(06)04. Standardi EN 302 065 sekä EN 302 500. 1 (4) TAAJUUSJAKOTAULUKKO 1. Induktiiviset laitteet Induktiivisten laitteiden toiminta ei perustu vapaasti eteneviin radioaaltoihin, vaan tiedonsiirtoon reaktiivisen magneettikentän tai sähkökentän välityksellä.

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt, sähköturvallisuus 13.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 18 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä

Lisätiedot

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m 1. Johtuvia häiiöitä mitataan LISN:n avulla EN55022-standadin mukaisessa johtuvan häiiön mittauksessa. a. 20 MHz taajuudella laite tuottaa 1.5 mv suuuista häiiösignaalia. Läpäiseekö laite standadin B-luokan

Lisätiedot

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,

Lisätiedot

Seminaariesitelmä. Channel Model Integration into a Direct Sequence CDMA Radio Network Simulator

Seminaariesitelmä. Channel Model Integration into a Direct Sequence CDMA Radio Network Simulator S-38.310 Tietoverkkotekniikan diplomityöseminaari Seminaariesitelmä Channel Model Integration into a Direct Sequence CDMA Radio Network Simulator Teemu Karhima 12.8.2002 Koostuu kahdesta eri kokonaisuudesta:

Lisätiedot

RF-tekniikan perusteet BL50A0300

RF-tekniikan perusteet BL50A0300 RF-tekniikan perusteet BL50A0300 1. Luento 26.8.2013 Kurssin sisältö ja tavoitteet, sähkömagneettinen aalto DI Juho Tyster Opetusjärjestelyt Luentoja 14h, laskuharjoituksia 14h, 1.periodi Luennot ja harjoitukset

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2013 Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt 19.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 20 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä mm. suuritehoisissa

Lisätiedot

FTR960 RADIODATATOISTIN

FTR960 RADIODATATOISTIN Käyttöohje 26.9.2007 V 1.1 RADIODATATOISTIN Nokeval YLEISKUVAUS on toistin Nokevalin MTR- FTR- ja KMR-sarjan radiolähettimille. Se lähettää edelleen vastaanottamansa paketit, joten käyttämällä toistimia

Lisätiedot

1 Rauno Vauramo OH6AYW

1 Rauno Vauramo OH6AYW 1 Rauno Vauramo OH6AYW Kurssit (K - liikenne ja määräykset ja T1 - radio- sekä sähkötekniikan perusteita) sijaitsevat Vaasan ammattikorkeakoulun opiskelijaportaalissa (Moodle-oppimisympäristö). K-modulin

Lisätiedot

EMC Säteilevä häiriö

EMC Säteilevä häiriö EMC Säteilevä häiriö Kaksi päätyyppiä: Eromuotoinen johdinsilmukka (yleensä piirilevyllä) silmulla toimii antennina => säteilevä magneettikenttä Yhteismuotoinen ei-toivottuja jännitehäviöitä kytkennässä

Lisätiedot

Radiolaitteet. Ostajan opas. Opas myyjille ja maahantuojille

Radiolaitteet. Ostajan opas. Opas myyjille ja maahantuojille Radiolaitteet Ostajan opas Opas myyjille ja maahantuojille Sisällysluettelo Johdanto... 2 Mitä merkinnät tarkoittavat?... 3 Oletko oikealla taajuudella?... 4 Kuka vastaa nettiostoksestasi?... 5 1 Johdanto

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2016

Radioamatöörikurssi 2016 Radioamatöörikurssi 2016 Modulaatiot Radioiden toiminta 8.11.2016 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 18 Modulaatiot Erilaisia tapoja lähettää tietoa radioaalloilla Esim. puhetta ei yleensä laiteta antenniin sellaisenaan

Lisätiedot

Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus

Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus värähtelytiheyden. 1 Funktiot ja aallot Aiemmin käsiteltiin funktioita ja miten niiden avulla voidaan kuvata fysiikan

Lisätiedot

Tiedote tuulivoimapuiston rakentajille

Tiedote tuulivoimapuiston rakentajille Tiedote 1 (5) Dnro: Kalle Pikkarainen 9.10.2014 1153/809/2014 Taajuusvalvonta 24.2.2015 Tiedote tuulivoimapuiston rakentajille Tuulivoimapuisto on laaja rakennushanke, jolla voi olla vähäisiä vaikutuksia

Lisätiedot

AED Plus. Trainer2. Ohjeet ja valmistajan ilmoitus Sähkömagneettinen säteily Sähkömagneettisen ilmoitus Suositeltu etäisyys siirrettävien

AED Plus. Trainer2. Ohjeet ja valmistajan ilmoitus Sähkömagneettinen säteily Sähkömagneettisen ilmoitus Suositeltu etäisyys siirrettävien AED Plus Trainer2 Ohjeet ja valmistajan ilmoitus Sähkömagneettinen säteily Sähkömagneettisen ilmoitus Suositeltu etäisyys siirrettävien VAROITUS Lääkinnällisissä sähkölaitteissa vaaditaan sähkömagneettisuuteen

Lisätiedot

Suunta-antennin valinta

Suunta-antennin valinta Lähtötiedot Ennen antennin valintaa selvitettävä seuraavat asiat: Tukiaseman sijainti ja etäisyys Millä taajuuskaistalla 4G data liikkuu (800, 1 800, 2 100, 2 600 MHz) Maasto- ja rakennusesteet Antennin

Lisätiedot

Häiriöt kaukokentässä

Häiriöt kaukokentässä Häiriöt kaukokentässä eli kun ollaan kaukana antennista Tavoitteet Tuntee keskeiset periaatteet radioteitse tapahtuvan häiriön kytkeytymiseen ja suojaukseen Tunnistaa kauko- ja lähikentän sähkömagneettisessa

Lisätiedot

Lyhyen kantaman radiotekniikat ja niiden soveltaminen teollisuusympäristössä. Langaton tiedonsiirto teollisuudessa, miksi?

Lyhyen kantaman radiotekniikat ja niiden soveltaminen teollisuusympäristössä. Langaton tiedonsiirto teollisuudessa, miksi? Lyhyen kantaman radiotekniikat ja niiden soveltaminen teollisuusympäristössä Jero hola ja Ville Särkimäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Langaton tiedonsiirto teollisuudessa, miksi? Toimilaitediagnostiikassa

Lisätiedot

Taajuusjakotaulukko (liite määräykseen M4S) 06.02.2015

Taajuusjakotaulukko (liite määräykseen M4S) 06.02.2015 1 (202) väli ja parikaista 8.3-9 khz ILMATIETEEN RADIOLIIKENNE 9-11.3 khz ILMATIETEEN RADIOLIIKENNE RADIONAVIGOINTI 11.3-14 khz RADIONAVIGOINTI 14.000-19.950 khz SIIRTYVÄ MERIRADIOLIIKENNE 19.950-20.050

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. M2M Point - to - Point

KÄYTTÖOHJE. M2M Point - to - Point KÄYTTÖOHJE M2M Point - to - Point M2M Paketti SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ 1 KÄYTTÖÖNOTTO 1.1 LAITTEISTON ASENNUS 2 TULOJEN JA LÄHTÖJEN KYTKENTÄ 2.1 TILATIETOKYTKENNÄT 2.2 ANALOGIAKYTKENNÄT 3 KANAVANVAIHTO

Lisätiedot

Antennit ja. syöttöjohdot. http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf. OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY

Antennit ja. syöttöjohdot. http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf. OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY Antennit ja http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf syöttöjohdot OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf

Lisätiedot

2. Erittäin laajakaistaiset laitteet (UWB) ja laajakaistaiset datasiirtolaitteet (WAS/RLAN) 57 66 GHz:llä

2. Erittäin laajakaistaiset laitteet (UWB) ja laajakaistaiset datasiirtolaitteet (WAS/RLAN) 57 66 GHz:llä 1 (4) TAAJUUSJAKOTAULUKKO 1. Induktiiviset laitteet Induktiivisten laitteiden toiminta ei perustu vapaasti eteneviin radioaaltoihin, vaan tiedonsiirtoon reaktiivisen magneettikentän tai sähkökentän välityksellä.

Lisätiedot

EMC Suojan epäjatkuvuudet

EMC Suojan epäjatkuvuudet EMC Suojan epäjatkuvuudet EMC - Aukot suojassa Edelliset laskelmat olettivat että suoja on ääretön ehyt tasopinta Todellisuudessa koteloissa on saumoja, liitoksia aukkoja: tuuletus, painonapit luukkuja,

Lisätiedot

Vahvistimet ja lineaaripiirit. Operaatiovahvistin

Vahvistimet ja lineaaripiirit. Operaatiovahvistin Vahvistimet ja lineaaripiirit Kotitentti 3 (2007) Petri Kärhä 20/01/2008 Vahvistimet ja lineaaripiirit 1 Operaatiovahvistin (Operational Amplifier, OpAmp) Perusvahvistin, toiminta oletetaan suunnittelussa

Lisätiedot

EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus

EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus Ympäristön häiriöt Laite toimii suunnitellusti Syntyvät häiriöt Sisäiset häiriöt EMC Directive Article 4 1. Equipment must be constructed

Lisätiedot

Antennit ja syöttöjohdot

Antennit ja syöttöjohdot Antennit ja syöttöjohdot http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf Siirtojohdot OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf

Lisätiedot

Langattomat kenttäväylät rakennusautomaatiossa

Langattomat kenttäväylät rakennusautomaatiossa Langattomat kenttäväylät rakennusautomaatiossa Jouko Pakanen Prof. TKK Nykytilanne Rakennusautomaatiossa langatonta tiedonsiirtoa ei ole hyödynnetty laaja-alaisesti. Nykyteknologian puolesta se olisi jo

Lisätiedot

Ch4 NMR Spectrometer

Ch4 NMR Spectrometer Ch4 NMR Spectrometer Tässä luvussa esitellään yleistajuisesti NMR spektrometrin tärkeimmät osat NMR-signaalin mittaaminen edellyttää spektrometriltä suurta herkkyyttä (kykyä mitata hyvin heikko SM-signaali

Lisätiedot

Kuva 1. Valon polarisoituminen. P = polarisaattori, A = analysaattori (kierrettävä).

Kuva 1. Valon polarisoituminen. P = polarisaattori, A = analysaattori (kierrettävä). P O L A R I S A A T I O VALON POLARISAATIO = ilmiö, jossa valon sähkökentän värähtelyt tapahtuvat vain yhdessä tasossa (= polarisaatiotasossa) kohtisuorasti etenemissuuntaa vastaan Kuva 1. Valon polarisoituminen.

Lisätiedot

LUVASTA VAPAUTETUT RADIOLAITTEET LVR 1 / 2010 VIESTINTÄVIRASTO

LUVASTA VAPAUTETUT RADIOLAITTEET LVR 1 / 2010 VIESTINTÄVIRASTO LUVASTA VAPAUTETUT RADIOLAITTEET LVR 1 / 2010 VIESTINTÄVIRASTO Luvasta vapautetut radiolaitteet 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. TÄRKEIMMÄT RADIOLAITTEITA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET... 2 3. RADIOLAITTEITA

Lisätiedot

Ohjelmistoradio. Mikä se on:

Ohjelmistoradio. Mikä se on: 1 Mikä se on: SDR = Software Defined Radio radio, jossa ohjelmisto määrittelee toiminnot ja ominaisuudet: otaajuusalue olähetelajit (modulaatio) olähetysteho etuna joustavuus, jota tarvitaan sovelluksissa,

Lisätiedot

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina

Lisätiedot

RADIOTIETOLIIKENNEKANAVAT

RADIOTIETOLIIKENNEKANAVAT 1 RADIOTIETOLIIKENNEKANAVAT Millaisia stokastisia ilmiöitä kanavassa tapahtuu? ONGELMAT: MONITIE-ETENEMINEN & KOHINA 2 Monitie-eteneminen aiheuttaa destruktiivista interferenssia eri reittejä edenneiden

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 11 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia TYÖN TAVOITE Tutustua operaatiovahvistinkytkentään

Lisätiedot

Radioamatöörimääräys

Radioamatöörimääräys 1 (6) Radioamatöörimääräys Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto on määrännyt 7 päivänä marraskuuta 2014 annetun tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 97 :n 3 momentin ja 304 :n 1

Lisätiedot

Antenni ja säteilykuvio

Antenni ja säteilykuvio POHDIN projekti Antenni ja säteilykuvio Nykyaikana sekä tietoliikennekulttuuri että ylipäätään koko infrastruktuuri perustuvat hyvin voimallisesti sähkömagneettiseen säteilyyn ja antenneihin. Kun tarkastellaan

Lisätiedot

Kuunnellanko mittalaitteilla?

Kuunnellanko mittalaitteilla? Kuunnellanko mittalaitteilla? Ilpo J Leppänen (IJL) 6.8.2011 Jo kauan sitten on esitetty kritiikkiä esim. hifi-laitteiden osalta sen johdosta, että mittauksissa hyvänä pidetty laite ei ole kuullostanut

Lisätiedot

Johdatus radiotekniikkaan. Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja

Johdatus radiotekniikkaan. Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja Johdatus radiotekniikkaan Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja Sisältö Johdanto radiotekniikkaan Epälineaarisuuden hyödyntäminen RFIDssä Esimerkkejä radiotekniikan tutkimuksesta Radiotieteen ja tekniikan

Lisätiedot

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä? -08.300 Elektroniikan häiriökysymykset Kevät 006 askari 3. Kierrettyyn pariin kytkeytyvä häiriöjännite uojaamaton yksivaihejohdin, virta I, kulkee yhdensuuntaisesti etäisyydellä r instrumentointikaapelin

Lisätiedot

Receiver. Nonelectrical noise sources (Temperature, chemical, etc.) ElectroMagnetic environment (Noise sources) Parametric coupling

Receiver. Nonelectrical noise sources (Temperature, chemical, etc.) ElectroMagnetic environment (Noise sources) Parametric coupling EMC Sähkömagneettinen kytkeytyminen EMC - Kytkeytymistavat ElectroMagnetic environment (Noise sources) Nonelectrical noise sources (Temperature, chemical, etc.) Conductors Capacitive Inductive Wave propagation

Lisätiedot

Tv-jakeluverkot mitä säädellään ja miksi

Tv-jakeluverkot mitä säädellään ja miksi Tv-jakeluverkot mitä säädellään ja miksi Antennialan tekniikkapäivä 18.11.2010 Kari Kangas, radioverkkojen erityisasiantuntija Viestintävirasto Sisältöä Eri viranomaisten roolit valtioneuvosto liikenne-

Lisätiedot

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ismo Grönvall/Timo/TUTA 0353064 Tehtävä 5: Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ihmiset viettävät huomattavan osan (>90 %) ajasta sisätiloissa. Sisäilmaston laatu on tästä syystä

Lisätiedot

Logiikan rakenteen lisäksi kaikilla ohjelmoitavilla logiikoilla on myös muita yhteisiä piirteitä.

Logiikan rakenteen lisäksi kaikilla ohjelmoitavilla logiikoilla on myös muita yhteisiä piirteitä. Automaatio KYTKENTÄ INFORMAATIOTA 1 KOHTA1: KERRATTAVA MATERIAALISSA OLEVA SIEMENS SIMATIC S7CPU212 TUNNISSA TUTUKSI MONISTE ERITYISESTI LOGIIGAN TULO JA LÄHTÖ LIITTIMIEN JA LIITÄNTÖJEN OSALTA TÄSSÄ TULEE

Lisätiedot

1 Muutokset piirilevylle

1 Muutokset piirilevylle 1 Muutokset piirilevylle Seuraavat muutokset täytyvät olla piirilevylle tehtynä, jotta tätä käyttöohjetta voidaan käyttää. Jumppereiden JP5, JP6, JP7, sekä JP8 ja C201 väliltä puuttuvat signaalivedot on

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2015

Radioamatöörikurssi 2015 Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 5.11.2015 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus,

Lisätiedot

Liite 1: Lähettimen piirikaavio

Liite 1: Lähettimen piirikaavio Liite 1: Lähettimen piirikaavio Liite 2: Oskillaattorivahvistimen piirikaavio Liite 3: Pääteasteen piirikaavio Liite 4: VCO:n sivunauhakohina Liite 5: videosignaalin 1 juova Liite 6: Hybridiquadin mitoitus

Lisätiedot

Fysiikka 8. Aine ja säteily

Fysiikka 8. Aine ja säteily Fysiikka 8 Aine ja säteily Sähkömagneettinen säteily James Clerk Maxwell esitti v. 1864 sähkövarauksen ja sähkövirran sekä sähkö- ja magneettikentän välisiä riippuvuuksia kuvaavan teorian. Maxwellin teorian

Lisätiedot

Reititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita

Reititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita Siirtoaika Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Linkkien määrän vaikutus Linkkien määrän n vaikutus = siirtoajan n-kertaistuminen Siirtoaika 1 2 3 4 1 2 3 4 Sanoman siirto: ei

Lisätiedot

Satelliittipaikannus

Satelliittipaikannus Kolme maailmalaajuista järjestelmää 1. GPS (USAn puolustusministeriö) Täydessä laajuudessaan toiminnassa v. 1994. http://www.navcen.uscg.gov/gps/default.htm 2. GLONASS (Venäjän hallitus) Ilmeisesti 11

Lisätiedot

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA 1 SEISOVA AALTOLIIKE MOTIVOINTI Työssä tutkitaan poikittaista ja pitkittäistä aaltoliikettä pitkässä langassa ja jousessa. Tarkastellaan seisovaa aaltoliikettä. Määritetään aaltoliikkeen etenemisnopeus

Lisätiedot

2 Käynnistä tietokone. MI-4550Xp WIRELESS OPTICAL MINI MOUSE. Tuotetiedot A B C

2 Käynnistä tietokone. MI-4550Xp WIRELESS OPTICAL MINI MOUSE. Tuotetiedot A B C Tuotetiedot J A B C E F H K D Hiiri A: Vierityskiekko ja kolmas painike (automaattinen vieritys painamalla) Vierityskiekon alapuolella: Pariston virta vähissä -valo (vilkkuu) B: Kakkospainike C: Ykköspainike

Lisätiedot

Radio- ja telepäätelaitteet. Opas myyjille ja maahantuojille. Opas myyjille ja maahantuojille

Radio- ja telepäätelaitteet. Opas myyjille ja maahantuojille. Opas myyjille ja maahantuojille Radio- ja telepäätelaitteet Opas myyjille ja maahantuojille Opas myyjille ja maahantuojille Sisällysluettelo Johdanto... 2 Vaatimustenmukaiset laitteet... 3 Merkinnät laitteessa, pakkauksessa ja käyttöohjeessa...

Lisätiedot

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Radiokurssi Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Modulaatiot CW/OOK Continous Wave AM Amplitude Modulation FM Frequency Modulation SSB Single Side Band PM Phase Modulation ASK

Lisätiedot

Radioamatöörimääräys

Radioamatöörimääräys Viestintävirasto 6 I/2013 M Radioamatöörimääräys Annettu Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2013 Viestintävirasto on määrännyt 16. marraskuuta 2001 radiotaajuuksista ja telelaitteista annetun lain (1015/2001)

Lisätiedot

1 db Compression point

1 db Compression point Spektrianalysaattori mittaukset 1. Työn tarkoitus Työssä tutustutaan vahvistimen ja mixerin perusmittauksiin ja spektrianalysaattorin toimintaan. 2. Teoriaa RF- vahvistimen ominaisuudet ja käyttäytyminen

Lisätiedot

Desibeli. OH3TR radioamatöörikurssi 2009 OH3HNY 1. Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS Antennien ominaisuuksia.

Desibeli. OH3TR radioamatöörikurssi 2009 OH3HNY 1. Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS Antennien ominaisuuksia. Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS Antennien ominaisuuksia Desibeli Tiiti Kellomäki, Yleisiä antenneja Desibeliasteikko Desibelilaskentaa Kaikki piirit vahvistavat tai vaimentavat tehoa. A = P o /P

Lisätiedot

Pietsoelementtien sovelluksia

Pietsoelementtien sovelluksia Pietsoelementtien sovelluksia S-108.2010 Elektroniset mittaukset Luento 20.2.2006 Maija Ojanen Taustaa Pietsosähköisen ilmiön havaitsivat Jacques ja Pierre Curie 1880 Mekaaninen voima aiheuttaa varauksen

Lisätiedot

nykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien

nykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien 2.1.8. TAAJUUSJAKOKANAVOINTI (FDM) kanavointi eli multipleksointi tarkoittaa usean signaalin siirtoa samalla siirtoyhteydellä käyttäjien kannalta samanaikaisesti analogisten verkkojen siirtojärjestelmät

Lisätiedot

Infrapunaspektroskopia

Infrapunaspektroskopia ultravioletti näkyvä valo Infrapunaspektroskopia IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Kertausta sähkömagneettisesta säteilystä Sekä IR-spektroskopia että NMR-spektroskopia käyttävät sähkömagneettista

Lisätiedot

Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen. Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen. Päivitetty 3/2015. Matti Pulkkanen

Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen. Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen. Päivitetty 3/2015. Matti Pulkkanen Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen Tärkeimmät toimittajamme: Sisäpeitto antennit: kaapelit: bedea Passion in high frequency Ongelma: GSM-signaali ei kanna rakennuksen sisään heikko kentänvoimakkuus

Lisätiedot

MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET

MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET KAIKKI HAVAITTAVA ON AINETTA TAI SÄTEILYÄ 1. Jokainen rakenne rakentuu pienemmistä rakenneosista. Luonnon rakenneosat suurimmasta pienimpään galaksijoukko

Lisätiedot

Passiivista toistinantennia voidaan käyttää myös esimerkiksi WLAN-verkon laajentamiseen toiseen kerrokseen tai kantaman kasvattamiseen ulkona.

Passiivista toistinantennia voidaan käyttää myös esimerkiksi WLAN-verkon laajentamiseen toiseen kerrokseen tai kantaman kasvattamiseen ulkona. 1 (7) Passiivinen toistinantenni Passiivista toistinantennia tarvitaan, jos signaali ei kykene läpäisemään rakennuksen seiniä, ikkunoissa on heijastava metallipinnoite, tukiasema on viereisen rakennuksen

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 4.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus

Lisätiedot

ELEKTRONISET TOIMINNOT

ELEKTRONISET TOIMINNOT LUENTO 2 ALUKSI OLI... EHKÄ MIELENKIINTOISIN SUUNNITTELIJAN TEHTÄVÄ ON TOTEUTTAA LAITE (JA EHKÄ MENETELMÄKIN) JONKIN ONGELMAN RATKAISEMISEEN PUHTAALTA PÖYDÄLTÄ EI (AINAKAAN SAMALLA PERIAATTEELLA) VALMIITA

Lisätiedot

RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA

RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA Tämä on mittaus mittauksista, joilla selvitettiin kolmen erilaisen eristemateriaalin aiheuttamia vaimennuksia matkapuhelinverkon taajuusalueilla.

Lisätiedot

CT30A2600 Langaton tietoliikenne Luento 3 Signaalien eteneminen

CT30A2600 Langaton tietoliikenne Luento 3 Signaalien eteneminen CT30A2600 Langaton tietoliikenne Luento 3 Signaalien eteneminen Professori Jari Porras 1 Luennon aiheet Radiotaajuudet ja niiden käyttö Radioaaltojen eteneminen Tärkeimmät etenemismekanismit Radioaaltojen

Lisätiedot

Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä

Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä Teksti: Tommi Alanko ja Maila Hietanen Kuvat: Tommi Alanko ja Patrick von Nandelstadh TYÖTERVEYSLAITOS Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus Uudet teknologiat

Lisätiedot

S-108.3020. Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö 1

S-108.3020. Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö 1 1/8 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö 1 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä 13.9.2007 TJ 2/8 3/8 Johdanto Sähköisiä häiriöitä on kaikkialla ja

Lisätiedot

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi Kvantittuminen Planckin kvanttihypoteesi Kappale vastaanottaa ja luovuttaa säteilyä vain tietyn suuruisina energia-annoksina eli kvantteina Kappaleen emittoima säteily ei ole jatkuvaa (kvantittuminen)

Lisätiedot

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien toimintaperiaatteet Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien luokittelu Sähköinen toimintaperiaate Akustinen toimintaperiaate Suuntakuvio Herkkyys Taajuusvaste

Lisätiedot

Radioamatöörimääräys

Radioamatöörimääräys 1 (14) Radioamatöörimääräys Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2009 Viestintävirasto on määrännyt 16. marraskuuta 2001 radiotaajuuksista ja telelaitteista annetun lain (1015/2001) 26 :n 1 momentin

Lisätiedot

8. VIDEO-LÄHTÖ 9. Toimintapainikkeet 10. POWER-merkkivalo 11. PAL-merkkivalo 12. Kanavavalitsimen kytkin 13. VIDEO-TULO

8. VIDEO-LÄHTÖ 9. Toimintapainikkeet 10. POWER-merkkivalo 11. PAL-merkkivalo 12. Kanavavalitsimen kytkin 13. VIDEO-TULO Tuotetiedot LÄHETIN (T) VASTAANOTIN (R). Antenni 2. VGA-LÄHTÖ 3. VGA-TULO 4. AUDIO-TULO 5. S-VIDEO 6. Virtalähde 7. Ohjauspainikkeet TOIMINTOPAINIKKEET 8. VIDEO-LÄHTÖ 9. Toimintapainikkeet 0. POWER-merkkivalo.

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Siirtojohdot, Antennit ja Eteneminen 11.11.2014 Juha, OH2EAN 1 / 42 Illan aiheet Siirtojohdot Antennit Radioaaltojen eteneminen 2 / 42 Siirtojohto Mikä

Lisätiedot

MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka II Osa 18 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka II Osa 18 Kari Kärkkäinen Syksy 2015 1 MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS 2 M-tilaisilla yhdellä symbolilla siirtyy k = log 2 M bittiä. Symbolivirhetn. sasketaan ensin ja sitten kuvaussäännöstä riippuvalla muunnoskaavalla

Lisätiedot

2 Käynnistä tietokone. MI-7550Xp WIRELESS LASER MINI MOUSE. Tuotetiedot A B C F K

2 Käynnistä tietokone. MI-7550Xp WIRELESS LASER MINI MOUSE. Tuotetiedot A B C F K Tuotetiedot J E H A B C F K D Hiiri A: Vierityskiekko ja kolmas painike (automaattinen vieritys painamalla) Vierityskiekon alapuolella: Pariston virta vähissä -valo (vilkkuu) B: Kakkospainike C: Ykköspainike

Lisätiedot

Taito Tehdä Turvallisuutta. Kotimainen GSM-pohjainen ohjaus ja valvontajärjestelmä PRO CONTROLLER

Taito Tehdä Turvallisuutta. Kotimainen GSM-pohjainen ohjaus ja valvontajärjestelmä PRO CONTROLLER Taito Tehdä Turvallisuutta Kotimainen GSM-pohjainen ohjaus ja valvontajärjestelmä PRO CONTROLLER PRO CONTROLLER PC-8016 KAMEROILLA VARUSTETTU KOTIAUTOMAATIOKESKUS Käyttö ja ohjelmointi helposti näytöllä

Lisätiedot

Tiedonkeruu ja analysointi

Tiedonkeruu ja analysointi Tiedonkeruu ja analysointi ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Raine Viitala ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Mitataan dynaamista käyttäytymistä -> nopeuden funktiona Puhtaat laakerit,

Lisätiedot

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos Sähkömagnetiikka 2009 1 Esimerkki: Kun halutaan suojautua sähkömagneettisia

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään

Lisätiedot

Jos sinulla on kysyttävää 10. Vastaanotin toimi.

Jos sinulla on kysyttävää 10. Vastaanotin toimi. Tärkeät turvallisuustiedot ennen käyttöönottoa 1 Onnea uuden Langattoman Baby Guardin johdosta. Ennen kuin otat langattoman Baby Guardin käyttöösi, lue kaikki turvallisuus- ja käyttööhjeet huolellisesti,

Lisätiedot

K I F D G E L H C J. Asennus FI Aseta paristot. Liiketunnistin (G) syttyy

K I F D G E L H C J. Asennus FI Aseta paristot. Liiketunnistin (G) syttyy MI-4500X Wireless Optical Mouse Tuotetiedot A B K I F D G E L H C J Hiiri A: Vieritysrulla ja kolmospainike Akun virta vähissä -valo (vilkkuu) B: Kakkospainike C: Ykköspainike D: Selaimen edellinen-painike

Lisätiedot

WLAN järjestelmän suunnittelu

WLAN järjestelmän suunnittelu 1 (7) WLAN järjestelmän suunnittelu WLAN on langaton 2.4 GHz taajuus-alueella toimiva radiojärjestelmä, ja sen suunnittelussa on hyvä tietää ja ottaa huomioon seuraavat asiat: 1) Lähetysteho ilmaistaan

Lisätiedot

KOHINASALPAKORTTI BX58 JA RX58

KOHINASALPAKORTTI BX58 JA RX58 KOHINASALPAKORTTI BX58 JA RX58 Pekka T. Pussinen, OH8HBG Tämä dokumentti käsittelee Nokia/Mobira B- ja R-58 -sarjan radiolaitteisiin soveltuvan kohinasalpakortin valmistamista ja asentamista. Radioamatöörikäytössä

Lisätiedot

Kenttäteoria. Viikko 10: Tasoaallon heijastuminen ja taittuminen

Kenttäteoria. Viikko 10: Tasoaallon heijastuminen ja taittuminen Kenttäteoria Viikko 10: Tasoaallon heijastuminen ja taittuminen Tämän viikon sisältöä Todellinen aalto vai tasoaalto Desibelit Esitehtävä Kohtisuora heijastus metalliseinästä Kohtisuora heijastus ja läpäisy

Lisätiedot

Tuotesivu Lisäyspaketti HD #302

Tuotesivu Lisäyspaketti HD #302 Tuotesivu Lisäyspaketti HD #302 Ammattiliikkeen suunnittelema TV-antennipaketti, jolla lisäät HD-teräväpiirtokanavat omakotitalon tai kesämökin antennijärjestelmään. Tuotepakkauksen sisältö: 1 kpl VHF

Lisätiedot

Öljysäiliöiden palosammutusjärjestelmien webpohjainen

Öljysäiliöiden palosammutusjärjestelmien webpohjainen Öljysäiliöiden palosammutusjärjestelmien webpohjainen tilavalvonta PHOENIX CONTACT OY Niittytie 11 FI-01300 Vantaa Contact Center: +358 (0)9 3509 0290 Tekninen asiakaspalvelu: +358 (0)9 3509 0260 26.10.2016

Lisätiedot