Esiselvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa vastausten keskeiset tulokset
|
|
- Markus Tikkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Esiselvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa vastausten keskeiset tulokset Invalidiliitto ry Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan projekti Sosiaalityön opiskelija Nina Laisi, Helsingin yliopisto ja projektipäällikkö Tiina Lappalainen, Invalidiliitto ry
2 2 Sisällys 1 Johdanto Vastausten taustaa Palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun -palveluiden järjestäminen kunnissa Tulevat hankinnat Vaikeudet vammaispalveluiden järjestämisessä Käsitykset hankintamenettelyn sopivuudesta vammaispalveluihin Vammaispalveluiden laadun määrittelystä Asiakaspalautteet Millaista tukea hankinnoista vastaaville viranhaltijoille Toiveita Rotia palveluihin -projektille Yhteenveto ja johtopäätökset LIITTEET:... 12
3 3 1 Johdanto Kunta- ja palvelurakenteen muutos heijastuu myös kuntien vastuulla olevien vammaispalveluiden järjestämiseen, niiden hankintaan ja tuotantoon. Kunnat tuottavat vammaispalveluita osin itse, mutta paljon myös hankkivat niitä ja ottavat käyttöön palveluseteleitä. Invalidiliitto on käynnistänyt keväällä 2011 kolmivuotisen Ray-rahoitteisen projektin: Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan ( ). Projektin tarkoituksena on parantaa vammaisten ihmisten yksilöllisten ja laadukkaiden vammaispalveluiden toteutumista muuttuneessa kuntakentässä ja kilpailutuksen mukanaan tuomissa uusissa haasteissa. Tavoitteena on luoda uudenlainen kuntien ja järjestöjen välinen tasavertaisen kumppanuuden malli, jossa kunnat pystyvät vammaispalveluiden hankinnoissa hyödyntämään käyttäjäasiakkaiden asiantuntemusta ja kokemuksia. Projektityön käynnistyessä, työn pohjaksi tarvittiin tietoa vammaispalveluiden hankintojen toteutuksesta kunnissa ja sitä lähdettiin keräämään Webropol-kyselyllä. Esiselvitys esittelee kuntien toteuttamien vaikeavammaisten palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun -palvelujen hankintoja, järjestämistä ja kehittämistarpeita. 2 Vastausten taustaa Projektin esiselvitykseen valittujen kuntien, joihin kysely lähetettiin, valintaa ohjasi ensinnäkin kuntien koko, vammaispalvelulain mukaisten palveluiden asiakkaiden määrä ja se, että niissä todennäköisesti toteutetaan vammaispalveluiden hankintaa. Oli mielekästä keskittyä keskisuurten ja suurten kuntien tilanteisiin. Kyselyn suuntaamiseen vaikutti myös mahdollinen projektiyhteistyö ja siihen liittyvät resurssit. Kyselyn vastaajajoukon kunnat sijaitsevat Etelä-Suomen ja Kainuun välisellä alueella. Sähköinen Webropol-kysely (liite 1) lähetettiin noin 60 kunnan vammaispalveluista vastaavan viranhaltijan sähköpostiosoitteeseen. Joiltakin sähköpostin vastaanottaneilta henkilöiltä tuli paluuviesteinä tiedonantoja, että he olivat joko vuosilomalla tai eivät toimineet enää kyseisessä tehtävässä, mutta lupasivat toimittaa viestin eteenpäin. Vastausajan päättyessä vastausaikaa päätettiin vastausmäärän vähäisyyden johdosta jatkaa elokuun loppuun ja tästä ilmoitettiin kuntiin muistutuskirjeellä. Syyskuun alussa koossa oli yhteensä 15 kunnan vastaukset. Vastauksia tuli yhteensä 18, kun yhdestä kunnasta saapui 3 vastausta ja toisesta kunnasta 2. Analyysissä käytetyt vastaukset on tarkastettu koko kyselyn osalta niin, että kultakin vastaajalta on hyväksytty vain yksi vastaus ja vastauksista on huomioitu viimeisin vastaus. Esiselvityksen vastausprosentiksi muodostui 25 % (n = 15). Vastanneissa kunnissa suurin osa vammaispalvelulain mukaisista päätöksistä tehdään edelleen peruskunnan tasolla, yksi vastaajakunta toimii yhteistoiminta-alueena, yksi kuntaliitoksena ja kaksi Sote-piirinä tai maakuntakuntayhtymänä. Lähes 2/3 vastanneista kunnista/kuntayhtymistä eli yhdeksän (9) kuntaa oli keskisuuria kuntia, joiden asukasmäärä oli n Kolmen (3) vastaajakunnan/ kuntaliitoksen/kuntayhtymän asukasluku oli asukasta ja kahden (2) kunnan/sote-
4 piirin alueen asukkaiden määrä oli Yhden vastaajakunnan asukkaiden määrä oli yli asukasta. Vastanneiden kuntien vammaispalveluiden organisaatiot poikkeavat toisistaan paljon, ja kyselyyn vastanneet henkilöt olivat tehtäviltään valtaosin vammaispalvelun tai sosiaalihuollon päälliköitä tai johtajia, sosiaalityöntekijöitä ja yhdessä kunnassa toimistosihteeri. 4 3 Vaikeavammaisten palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun -palveluiden järjestäminen kunnissa Vastauksen lähettäneissä kunnissa oli vuonna 2010 Vammaispalvelulain (VPL:n) mukaisia palveluasumisen asiakkaita 10:stä 104:ään, ja jokapäiväisen elämän toimintoihin liittyvän henkilökohtaisen avun asiakkaita 3:sta 359:ään. Taulukossa 1 (liite 2) on esitetty kuntien ilmoittamat asiakasmäärät eri palveluissa. Lukumäärällisesti tarkasteltuna eniten vaikeavammaisten vammaispalveluiden asiakkaita asui suuremmissa kunnissa, mutta kun vaikeavammaisten palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun asiakkaiden määrä suhteutettiin kunnan asukaslukuun (0,03 0,2 %), on vaikeavammaisten asiakkaiden määrä todella pieni. Voitiin myös havaita, että esimerkiksi palveluasumisen osalta pienemmissä kunnissa jo muutama asiakas saattoi nostaa vammaispalveluasiakkaiden suhteellisen osuuden isoimpia kuntia suuremmaksi. Henkilökohtaisen avun asiakkaita oli kunnissa yleensä palveluasumisen asiakkaita enemmän, myös suhteutettuna asukasmäärään. Joissakin kunnissa henkilökohtaisen avun asiakasmäärä on kaksin- tai kolminkertainen palveluasumisen asiakasmäärään verrattuna. Joukossa oli myös muutama kunta, jossa henkilökohtaisen avun asiakkaita oli vähemmän kuin palveluasumisen asiakkaita. Eriteltyjä asiakasmääriä henkilökohtainen avun myöntämisestä eri toimintoihin ei ollut kaikkien kuntien osalta käytettävissä, koska lukuja ei ollut saatu tilastoista eriteltyä. Asiakasmääriä kysyttiin sekä vuodelta 2009 että vuodelta Vastausten perusteella asiakasmäärät olivat palveluasumisessa lisääntyneet keskimäärin 3,5 asiakkaalla vuodessa. Henkilökohtaisen avun kohdalla saman aikaan tapahtunut lainsäädännöllinen muutos näkyy asiakasmäärien voimakkaampana kasvuna. Jokapäiväisen elämän toimintojen sekä vapaa-ajan / tilapäisen avun asiakasmäärät lisääntyivät keskimäärin asiakkaalla. Sen sijaan henkilökohtaisen avun saanti opiskelussa ja työssä oli pysynyt lähes samana tai yhdessä kunnassa laskenut. Kysymysten (K5-6) vastausten perusteella kunnat järjestävät palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun pääsääntöisesti ostopalveluna, ja lisäksi myös oman kunnan toimintana. Palvelujen hankintaa oli käytetty hieman useammin palveluasumisen hankinnoissa kuin henkilökohtaisen avun, mutta molempien palveluiden kohdalla palvelu oli useimmin hankittu suorahankintana tai jonain muuna sopimusmenettelynä kuin avoimena kilpailutuksena. Vaikeavammaisten palveluasumisessa kolme (3) vastaajakuntaa oli toteuttanut avoimen kilpailutuksen. Vaikeavammaisten palveluasuminen oli useimmiten toteutettu palveluasumisena asiakkaan omaan kotiin ja seuraavina tulivat palvelutalo ja palveluasumisyksikkö. Samassa kunnassa saattoi olla käytössä useampi kuin yksi vaihtoehto. Henkilökohtaisessa avussa kaikissa kunnissa käytössä on työnantajamalli, ja usein käytetään myös ostopalvelua henkilökohtaisen tilapäisen avun hankintaan. Kolmella kunnalla on käytössään omia
5 avustajia ja yhdessä kunnassa on käytössä palveluseteli ja toinen kunta tekee kuntayhteistyötä henkilökohtaisen avun toteuttamisessa. Sekä palveluasumisessa että henkilökohtaisessa avussa päätökset ja sopimukset on tehty (K 16-18) yleensä toistaiseksi voimassa oleviksi. Palveluasumisen määräaikaisten sopimusten pituudet vaihtelivat ja olivat 2 6 vuotta, tai käytössä oli usea malli. Henkilökohtaisessa avussa sopimuksen pituus riippui henkilökohtaisen avustajan työsopimuksen pituudesta, tai päätös oli voimassa 2 3 vuotta tai toistaiseksi. 5 4 Vaikeudet vammaispalveluiden järjestämisessä Kysymykseen (K10) siitä, millaisia vaikeuksia kunnat olivat havainneet vammaispalveluiden järjestämisessä, vastattiin 100 prosenttisesti (n = 15). Palveluasumisen osalta valtaosa ongelmista liittyy palveluasumispaikkojen rajallisuuteen. Niitä ei välttämättä ole oman kunnan alueella riittävästi tai jopa lainkaan ja mikäli niitä löytyy, niihin voi joutua jonottamaan. Oman ongelmansa asiaan tuovat erityisryhmät (esimerkiksi aivovamma-, autismi- tai neurologiset asiakkaat mahdollisine muisti- ja käytöshäiriöineen) tai muuten haastavat asiakkaat, joiden yksilöllisiin tarpeisiin sopivia palveluita on tavallista hankalampi löytää. Vastausten mukaan palveluasumisen palveluntuottajia on kaikkiaan liian vähän ja näistäkään palveluntuottajista kaikki eivät sovellu kyseistä palveluasumista tarvitseville asiakkaille. Myös henkilökohtaisen avun kohdalla yleinen ongelma on sopivan palvelun puute, eli avustajia ei aina löydy, ainakaan helposti ja täten palvelun toteutumista voi joutua odottamaan. Avustajat voivat vaihtua tiheään tahtiin ja aina sopivan avustajan rekrytointi ei ole yksinkertaista, etenkin kun/jos kyse on osa-aikatyöstä. Myös tehtävään soveltuvien sijaisten löytyminen henkilökohtaisille avustajille tuottaa ongelmia. Haasteena henkilökohtaisen avun -palvelun toteutumiselle voi aiheuttaa myös se, jos henkilö itse ei edes tuettuna pysty toimimaan työnantajana avustajalleen. Muut kuin suoraan itse palvelun järjestämiseen liittyvät ongelmat olivat muun muassa hallinnollisia, kuten vammaispalvelutoimiston henkilöstöresursseja, eli vammaispalvelun päätöksiä on esimerkiksi jouduttu antamaan suullisesti, kun kirjallisten päätösten laatiminen, samoin kuin palvelusuunnitelmien puhtaaksikirjoittaminen, on ruuhkautunut joissakin paikoissa. Myös vammaispalveluiden taloudelliset resurssit mainittiin vaikeuksien joukossa, mikäli kaikki resurssit käytetään subjektiivisten palveluiden toteuttamiseen, eikä rahaa jää määrärahasidonnaisiin palveluihin. Myös palveluiden hintataso näennäiskilpailullisilla markkinoilla nähdään ongelmana, jos yksittäinen palveluntuottaja pystyy pitämään alalla ns. valtakunnallista monopoliasemaa. 5 Käsitykset hankintamenettelyn sopivuudesta vammaispalveluihin Likert tyyppiseen kysymykseen (K14-15) hankintamenettelyn sopivuudesta vammaispalveluiden hankintojen yhteydessä vastasivat melkein kaikki kyselyyn osallistuneet (13/15).
6 Vaikeavammaisten palveluasumisen kohdalla hankintamenettelyn sopivuutta arvioitiin vaihtoehdoilla hyvin (5) ja huonosti (8). Äärivaihtoehtoja erittäin hyvin tai erittäin huonosti ei valinnut kukaan vastaaja. Vaikeavammaisten henkilökohtainen apu oli jaettu kolmeen avun muotoon, joista ensimmäisenä kysyttiin hankintamenettelyn sopivuutta jokapäiväisen elämän toimintoihin liittyvän avun järjestämiseen. Tässä kohtaa vastaajat olivat yksimielisiä siitä, että julkinen hankintamenettely sopii huonosti (12) tai jopa erittäin huonosti (1) vaikeavammaisten henkilökohtaiseen apuun jokapäiväisen elämän toiminnoissa. Opiskeluun ja työhön liittyvään henkilökohtaiseen apuun julkinen hankintamenettely sopii joidenkin vastaajien mielestä hyvin (4), mutta enemmistön mielestä huonosti (8) tai jopa erittäin huonosti (1). Vapaa-aikaan tai tilapäiseen apuun liittyvän henkilökohtaisen avun kohdalla julkisen hankintamenettelyn sopivuus jakaantui hyvin (5) tai huonosti (8) vaihtoehtojen välillä. Kaikkiaan hankintamenettelyn katsottiin sopivan vaikeavammaisten palveluasumiseen sekä henkilökohtaisen avun palveluun selvästi useammin huonosti (36 kertaa) tai erittäin huonosti (2 kertaa) kuin hyvin (14 kertaa). Kaikkein huonoimmin julkinen hankintamenettely sopi vastaajien mielestä tilanteeseen, jossa kysymys oli henkilökohtaisesta avusta jokapäiväisen elämän toiminnoissa. Joidenkin vastaajien mielestä hankintamenettely sopi hyvin palvelun järjestämiseen, kun kysymys oli vaikeavammaisten palveluasumisesta, henkilökohtaisesta avusta vapaa-aikana tai tilapäisesti, tai kun kyse oli henkilökohtaisesta avusta opiskelussa ja työssä. Vaikeavammaisten palveluiden julkiseen hankintamenettelyyn liittyy vastaajien mukaan monenlaisia asioita ja kysymyksiä, joiden perusteella sitä pidetään huonosti tilanteeseen sopivana. Esimerkiksi palveluasumisen kohdalla asiakkaiden väliset tarpeet ovat usein hyvin erilaiset, mikä tarkoittaa palveluasumispaikan yksilöllistä etsintää ja räätälöintiä huomioiden asiakkaan oikeus vaikuttaa valintoihin ja päätöksiin. Asiakkaiden joukossa on aina vaikeavammaisia henkilöitä, joiden kohdalla valmiit ratkaisut eivät toimi, eikä kilpailutuksella näin ollen saavuteta vastaavaa hyötyä. Asiakkaiden tarpeet usein myös muuttuvat ajan mittaan ja erilaisten elämäntilanteiden myötä, joten on haasteellista saada elämän kirjo näkyviin kilpailutusasiakirjoihin. Joissakin tapauksissa asiakas voi palveluhankinnan tai kilpailutuksen seurauksena joutua tahtomattaan jopa vaihtamaan asuinpaikkaa / kuntaa, mikäli omalla seudulla ei ole riittävästi tarjontaa. Tilanteissa, joissa asiakkaalla on ollut pitkään hyvät ja toimivat palvelut, voi kilpailutuksen seurauksena aiheutua asiakkaalle palveluiden tason laskua, etenkin jos sopimukset tehdään kilpailutuksen jälkeen liian lyhyiksi ajoiksi. Etenkin pienemmissä kunnissa myös vähäiset asiakasmäärät rajoittavat julkista hankintamenettelyä. Henkilökohtaiseen apuun hankintamenettely ei vastausten perusteella sovi yleensä sen vuoksi, että asiakkaalla on sekä oikeus että usein myös halu valita itse avustajansa, ja palvelun kilpailuttaminen kaventaisi tätä valinnan vapautta. Toisaalta henkilökohtaisia avustajia voi olla vaikea edes löytää. Lisäksi esitettiin näkemys, että hinta nousisi henkilökohtaisen avun osalta pilviin, mikäli sitä kilpailutettaisiin. Tilapäisen henkilökohtaisen avun kohdalla tilanne voi joissakin tilanteissa olla hieman toinen esimerkiksi silloin, kun äkillisesti sairastunutta avustajaa paikkaamaan tarvitaan palvelua ja kunta on palveluntuottajien kilpailutuksen avulla voinut jo haarukoida palvelun hintaa ja laatua. Vastausten joukossa oli myös muutama vastaaja, joiden mielestä kilpailutus sopii hyvin henkilökohtaisen avun palveluun. Tätä oli perusteltu sillä, että kyseessä on sen verran tavanomainen palvelu, että sille on helppo määritellä kriteerit ja palveluntuottajiakin on tarjolla. Suhteellisen pienet tuntimäärät suuntaavat kuntia ottamaan palvelusetelit käyttöön palvelun järjestämiseksi. 6
7 Vastausten perusteella kilpailutus edellyttää kunnalta hyvää kilpailutettavan kohteen määrittelyä, jotta palveluja tuottavat yritykset osaavat ja tietävät mitä tarjota. Lisäksi asiakkaiden yksilölliset tarpeet tulisi saada hyvin esille, millä osaltaan voitaisiin edistää pelkän palvelun eli avustamisen sisällön hankintaa tai kilpailuttamista. Nykyjärjestelmässä näin ei vielä tapahdu, kun palveluasumisen järjestämisessä mukana on usein myös asumisen järjestäminen eli tilakysymykset. Joka tapauksessa ratkaisut koskevat aina yksittäisiä ihmisiä ja ne ovat yksilöllisiä, mikä puhuu usein ryhmäperusteista kilpailutusta vastaan. Erään vastaajan mukaan myös yleinen hintakehitys pakottaa kilpailuttamaan palveluita, minkä vastaaja näkee keinona pitää kustannusten nousu edes jotenkin hallinnassa. 7 6 Tulevat hankinnat Kyselyssä (K19-20) tiedusteltiin kuntien tulevien vuosien suunnitelmista käynnistää vaikeavammaisten palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun hankintoja. Kaksi kunta suunnittelee palveluasumisen hankinta vuoden 2011 aikana. Viisi (5) kuntaa suunnittelee vaikeavammaisten palveluasumisen hankintaa vuonna 2012 ja kahdella kunnalla on suunnitelmissa hankinnat vuonna 2013 tai sen jälkeen. Henkilökohtaisessa avussa kuntien tulevaisuuden suunnitelmissa on lisätä palvelusetelin palveluntuottajia, ottaa käyttöön palveluseteli sekä käynnistää alueellinen henkilökohtaisen avun keskus. 7 Vammaispalveluiden laadun määrittelystä Kysymykseen (K21-22), joka liittyi palveluasumisen hankinnan asiakirjoissa (tarjouspyyntö, palvelukuvaus, sopimus) määriteltävään laatuun, vastasi runsas puolet kaikista kyselyyn vastanneista (9/15), ja näistä valtaosa (7) ilmoitti määrittelevänsä laatua palveluasumisen asiakirjoissa, kun taas muutaman yksittäisen vastaajan (3) kohdalla laatu ei tullut asiakirjoissa määritellyksi. Henkilökohtaiseen apuun liittyvien hankinnan asiakirjojen kohdalla kuudessa kunnassa henkilökohtaisen avun palvelun laatua ei ollut määritelty, mutta muutamissa tapauksissa (3) näin on tapahtunut. On mahdollista, että kysymyksen asettelu oli joidenkin vastaajien mielestä hankalasti tulkittavissa. Tätä oletusta tukee erään vastaajan kommentti, jossa hän toteaa niin, että koska he eivät ole kilpailuttaneet vaikeavammaisten palveluita, niin vastauksen on pakko olla ei (ole määritelty palvelun laatua). Asiakkaaseen liittyviä laatutekijöitä vaikeavammaisten palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun hankinnan asiakirjoissa kartoitettiin kysymyksessä (K22 24). Palveluasumisen osalta vastauksia tuli melko tasan puolelta vastaajista (7) ja henkilökohtaisen avun osalta hieman vähemmän (5). Palveluasumiseen liittyen avoimet vastaukset sisälsivät monenlaisia laatutekijöitä, joista osa on enemmän tai vähemmän konkreettisia ja rakenteellisia elementtejä, kun taas osa laatutekijöistä liittyy välittömämmin tai suoraan käyttäjäasiakkaaseen ja tämän elämään. Palveluntuottajan on ensinnäkin täytettävä yleiset asetetut vaatimukset kuten luvat, rekisterit, henkilöstön oikea mitoitus ja ammattitaito. Sopimuspohjalta palveluntuottajan tulee lisäksi täyttää kriteerit
8 fyysisistä tiloista (sijainti, ympäristö, koko, saniteettitilat) ja niiden käytöstä, laitteista ja välineistä, tarjottavan palvelun määrästä ja sisällöstä sekä henkilökunnan työpanoksesta. Laatutekijöinä mainittiin myös kuntouttava työote ja toiminta, yksilölliset suunnitelmat sekä toimintakyvyn säännölliset arvioinnit. Edellä mainittujen lisäksi palveluasumisen laatutekijät liittyvät palveluntuottajan luotettavuuteen, saavutettavuuteen, turvallisuuteen, asiakaslähtöisyyteen, esteettömyyteen sekä laadun seurantaan. Laatutekijöihin lasketaan vastausten perusteella myös asiakkaille/omaisille suoritettavat tyytyväisyyskyselyt sekä suoran palautteen käsittelyt. Eräs vastaaja tiivisti laatuasian niin, että heidän kunnassa tehdään palveluntuottajan kanssa yksilökohtainen sopimus ( mitään yleistä sopimusta ei ole ), ja laadun osalta tärkeintä prosessissa on löytää asiakkaalle sopivin paikka. Henkilökohtaisen avun kohdalla asiakkaaseen vaikuttavat laatutekijät poikkesivat osin palveluasumisesta johtuen palvelun luonteesta. Vastaajat toivat esille, että henkilökohtaisen avun sopimussuhde on asiakkaan ja palveluntuottajan välinen, ja usein asiakas itse hankkii avustajansa ja toimii tämän työnantajana. Eikä henkilökohtaiseen apuun liity palveluasumisen kaltaisia hankinta-asiakirjoja, vaan kriteerit on laadittu esimerkiksi palvelusetelin käyttöä ja palveluntuottajien yleisiä kriteereitä silmällä pitäen. Luonnollisesti palveluntuottajalta edellytetään kuitenkin yleisiä vaatimuksia kuten luvat, rekisterit, luotettavuus, soveltuvuus, koulutus ja sitoutuminen hyvään palveluun, johon sisältyy laadunvalvonta sekä säännöllinen maksajan eli kunnan informointi. Vaikka sopimus on asiakkaan ja palveluntuottajan välinen, niin asiakkaalla on oikeus ja velvollisuuskin reklamoida välittömästi kuntaa havaitsemistaan laatupoikkeamista. Kysymykseen (K25), jolla pyrittiin selvittämään laatukriteerien muodostumista ja sitä, millaista tietämystä niiden laadinnassa on käytetty, tuli vastaus noin puolelta (8) vastaajista. Avoimet vastaukset toivat esille pari keskeistä laadun muodostumisen tekijää. Ensimmäisenä näkyvänä tekijänä laatuelementtien syntymisessä on yhteistyö esimerkiksi muiden kuntien kanssa, eli toisten käyttämiä malleja ja kokemuksia käytetään hyödyksi omissa hankinnoissa. Toinen määrittelyn apu on valtakunnallisesti hyväksytyt laatukriteerit ja vaatimukset sekä erilaiset asiantuntijoiden (esimerkiksi järjestöjen ja konsulttien) laatimat laatusuositukset. Myös asiakaspalautteet mainittiin eräänä huomioon otettavana laadun määrittelyyn liittyvänä seikkana. Aina vammaispalveluista päättävän viranhaltijan tiedossa ei kuitenkaan ole se, mistä tai miten laatuun liittyvät kriteerit ovat muodostuneet. Kysymykseen hankintaprosessin valintaperusteista (K26-27) vastaajat (7/15) ilmoittivat vaikeavammaisten palveluasumisen hankintaprosessin valintaperusteena käyttäneensä kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta. Pariin vastaukseen oli lisätty hinnan ja laadun välinen painoarvo 80/20 prosenttia. Parissa muussa vastauksessa todettiin, että joko kilpailutuksia palveluasumisen järjestämisestä ei ollut, tai niitä oli ollut vain yksi, joten varsinaista laadun painoarvoa ei ollut kunnassa määritelty. Vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun hankintaprosessin valintaperusteen kohdalla vähäiset vastaukset (4) jakaantuivat tasan (2 2) kokonaistaloudellisesti edullisimman ja halvimman tarjouksen välillä. Kysymykseen (K28) vammaispalveluiden hankintasopimuksessa määritellyn laadun toteutumisen seuraamisesta vastasi kutakuinkin puolet vastaajista (7), ja tässä kohdassa toistetuimmaksi tekijäksi nousi kunnan tekemä asiakasyhteistyö esimerkiksi erilaisten asiakaspalautteiden, tyytyväisyyskyselyiden tai säännöllisesti toimitettavien palvelu- ja asiakassuunnitelmien päivittämisten ja tarkistamisten kautta. Myös omaisten merkitys palautekontaktina tuotiin esille. Toinen paljon esille tuotu keino laadun toteutumisen seuraamiseen 8
9 ovat lait ja selkeästi laaditut (hankinta)sopimukset sekä sopimuskatselmukset. Vastaajat totesivat, että palveluiden valvontavelvollisuus nousee laista, ja se edellyttää kuntia valvomaan säännöllisesti sosiaalipalveluiden tuottajia ja esimerkiksi palvelutuottajien asiakas- ja omaistyytyväisyyskyselyistä on raportoitava kunnalle. Henkilökohtaisen avun palvelusetelikäytännössä toimitaan taas niin, että palveluntuottajat hyväksyvät tuottamaansa palvelua koskevan sääntökirjan, jonka jälkeen asiakkaan tulee osata valvoa, että hänen saamansa palvelu on ennalta sovitun mukaista. 9 8 Asiakaspalautteet Asiakaspalautteilla ja asiakastyytyväisyyskyselyillä saadaan esille asiakkaan näkemys laadusta. Vastaajat ilmoittivat (K29) että, palvelun tilaajana he saavat palveluiden tuottajien keräämän asiakaspalautteen käyttöönsä useammin palveluasumisen osalta (8) kuin henkilökohtaisesta avusta (4). Palveluasumisestakaan kaikkien vastaajien (5) mukaan heille ei tule palveluntuottajan keräämää asiakaspalautetta. Henkilökohtaisen avun kohdalla kysymys palveluntuottajan keräämästä palautteesta oli ongelmallinen, koska palvelun toteuttaminen perustuu usein yksittäiseen avustajan ja vammaisen henkilön väliseen työsopimussuhteeseen, eikä varsinaista asiakaspalautetta yleensä kerätä, vaan palvelun toimivuuden arviointi tulee tehdä toisella tavalla. Kun kysyttiin palvelun tilaajan eli kunnan viranomaisten itsensä keräämää palautetta (K30-31). Vastauksista (n = 15) kävi ilmi, että vastaajakunnista puolet (7) kerää vaikeavammaisten palveluasumisen asiakkailta tai heidän läheisiltään palautetta. Pari vastaajaa ilmoitti kyselyssä, että vaikka palautetta vammaispalveluista ei varsinaisesti kerätä, heille saapui palautetta esimerkiksi kehittämisehdotusten muodossa. Toisaalta palautetta kerättiin myös suullisesti esimerkiksi palvelusuunnitelmien teon yhteydessä tai muussa sosiaalityöntekijän yhteydenpidossa. Itse asiassa vain harvassa vastauksessa mainittiin suoraan asiakaskysely tai -palaute käyttäjäkokemuksen palautteen keräämismenetelmänä. Myönteisestä palveluasumisen palautteesta eli kiitoksista kirjoitettiin vain muutamassa vastauksessa (4), ja hyvä palaute liittyi vastausten perusteella hoidon laatuun, hyvään ja ammattitaitoiseen henkilökuntaan sekä mielekkääksi koettuun toimintaan. Moittivista palautteista kirjoitettiin vielä harvemmin (3), ja ne sisälsivät kuvausta esimerkiksi siitä, kun asiakkaiden yksilölliset tarpeet eivät aina toteudu ja joudutaan tekemään kompromisseja. Myös palveluasumispaikkojen ja henkilökunnan vähyydestä tai asiakkaiden paljosta määrästä oli saatu negatiivista palautetta. Kehittämisehdotuksessa mainittiin tarvittavan erityisryhmille (mielenterveyskuntoutujille) asumispalveluita. Vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun asiakkailta tai heidän läheisiltään käyttäjäpalautetta ilmoitettiin kunnissa kerättävän melkein yhtä usein (6) kuin ei kerättävän (7). Parin vastaajan luettelemat hyvät palautteet liittyivät henkilökohtaisessa avussa palvelun luotettavuuteen, sopivuuteen sekä toimintavarmuuteen. Kielteiset palautteet koskivat ongelmia löytää pätevä avustaja sekä tilannetta, jossa asiakkaan ja avustajan väliset henkilökemiat eivät toimi.
10 10 9 Millaista tukea hankinnoista vastaaville viranhaltijoille Kysymys siitä (K32), millaista tukea vaikeavammaisten palveluista päättävät kunnan viranhaltijat kaipaisivat, toi esille eri vastaajien (6) yhtäläisenä viestinä sen, että hankinnan prosessiosaaminen ei ole yksinkertainen eikä helppo asia. Osa toivoi selkeästi koulutusta hankintaosaamisesta ja kilpailutuksesta tarkentaen tarpeen liittyvän esimerkiksi tarjouspyynnön laatimiseen ja sen oikeellisuuteen tai siihen, milloin ja missä tilanteissa on mahdollista käyttää tulkintana sosiaalihuollon erityisharkintaa, mikä tarkoittaa ei kilpailutukselle. Muut asiat, jotka vammaispalveluiden hankintamenettelyssä pitäisi ottaa huomioon, liittyvät esimerkiksi hankintamenettelyn tiukkuuteen ja rajoituksiin. Toisin sanoen hankintamenettelyltä toivottiin joustavuutta sen suhteen, että olisi mahdollisuus joko kilpailuttaa palvelu tai hankkia se suorahankintana. Hankinnan lähtökohdan tulisi palvella nimenomaisesti vammaispalveluiden asiakkaiden tarpeita. Asiakkaiden palvelutarpeisiin liittyy usein myös kiireellisyys, eli tilannekohtainen aikataulu pitäisi huomioida palveluiden hankinnassa. Esimerkiksi kuukauden sisällä vastattava kiireellinen palvelun tarve on haasteellinen tilanne hankintamenettelyn suhteen. Markkinatilanteen tuntemisen helpottamiseksi ehdotettiin myös yhteistä tietopankkia, joka sisältäisi olemassa olevat vammaispalveluita tuottavat palveluyksiköt. Myös erilaisiin palveluasumisen tila- ja sijaintikysymyksiinkin vammaispalveluiden hankintamenettelyssä otettiin kantaa. Palveluasumisen tilojen ja asuntojen hankinta tai rakennuttaminen tulisi olla ratkaistuna ennen kuin yksilöllisiä palveluita aletaan kilpailuttaa. Lisäksi näiltä tiloilta ja asunnoilta tulisi edellyttää hyvää ja keskeistä sijaintia osana muuta asumista, hyvät liikenneyhteydet ja esteetöntä asuinympäristöä. 10 Toiveita Rotia palveluihin -projektille Kyselyn lopuksi (K33) kuntien vammaispalveluiden hankinnoista vastaavilta henkilöiltä tiedusteltiin sitä, millaisia toiveita tai odotuksia heillä mahdollisesti on Invalidiliiton Rotia palveluihin -projektin toiminnan osalta liittyen käyttäjäkokemuksen asiantuntemuksen edistämiseen. Selkeä toive liittyi tiedon saantiin. Tietoa toivottiin saatavan sisällöllisen asiantuntemuksen vahvistamiseksi kilpailutusprosessiin liittyvistä asioista. Olisi hyvä havainnollistaa asiaa esimerkiksi vammaispalveluiden kilpailuttamisen mallilla. Lisäksi tietoa kaivattiin siitä, miten muualla Suomessa on näissä asioissa toimittu ja millä lopputuloksella. Vastaajia kiinnostaa vertailutiedot muiden kuntien kokemuksista ja siitä, missä ovat mahdollisesti käytössä hyvät ja toimivat käytännöt. Kaikkiaan niiden kolmasosan (5) vastaajien joukossa, jotka kysymykseen olivat vastanneet, tiivistyivät odotukset sekä vammaispalveluiden hankintamenettelyyn että projektin kautta tulevaan tietoon. Esiselvityksen kaltaisen kyselyn nähtiin tuottavan kunnille uutta tietoa vammaispalveluiden järjestämistavoista, hankinnoista ja niiden vaikutuksista. Halutaan olla kuulolla projektin myötä saatavasta tiedosta ja kokemuksista ja toivotaan mahdollisuutta niiden hyödyntämiseen omassa työssä. Mahdolliset asiantuntijaluennot, koulutustilaisuudet ja hankintatyöpajat nähdään kiinnostavina mahdollisuuksina, kun vammaispalveluiden hankinta ja kilpailutus ovat tänä päivänä tärkeitä ja ajankohtaisia asioita monessa kunnassa. Kaksi kyselyyn vastannutta kaupunkia (Turku ja Kuopio) osoittivat rohkeutta ja kiinnostusta lähteä käynnistämään yhteistyötä Rotia-projektin kanssa.
11 11 11 Yhteenveto ja johtopäätökset Invalidiliiton Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluihin -projektissa toteutettiin elokuussa 2011 esiselvitys kuntien toteuttamista (VPL) vaikeavammaisten palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun -palvelujen järjestämisestä, hankinnoista ja kehittämistarpeista. Aineisto kerättiin sähköisellä Webropol-kyselyllä, joka toimitettiin noin 60 keskisuureen ja suureen kuntaan. Kyselyyn vastasi 15 kunnan (25 %) vammaispalveluista vastaavaa vammaispalvelupäällikköä ja sosiaalityöntekijää. Esiselvityksen pääteemat keskittyivät vammaispalvelujen toteutukseen ja laadun määrittelyyn palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun hankinnoissa. Hankinnan prosessi pakottaa kuntia määrittelemään palveluntuottajilta edellyttämänsä konkreettisen palvelun laadun, jonka todentumista palveluiden seurannassa arvioidaan. Hankintojen yhteydessä palveluiden laadun määrittelyyn vaikuttavat toisten kuntien kokemukset, valtakunnalliset laatusuositukset, asiantuntijalausunnot ja myös asiakaspalautteet. Vaikeavammaisten asiakkaiden palveluhankinnan kohde olisi osattava kuvailla mahdollisimman yksityiskohtaisesti, jotta palveluntuottajat tietäisivät, mihin he todellisesti ovat ryhtymässä. Tämän ohella sopivat ja esteettömät asunnot keskeisellä sijainnilla ja toimivilla liikenneyhteyksillä tulisi olla valmiina ennen hankintaa, jotta päästäisiin itse palvelun (avustamisen sisällön) kilpailuttamiseen. Esiselvityksen vastausten perusteella vaikeavammaisten kuntalaisten tarvitsemien palveluiden järjestämisessä avoin hankintamenettely ei aina sovi yksilöllisten ja massapalveluista poikkeavien palveluiden hankintaan. Asiakkaiden yksilölliset tarpeet, toiveet ja muuttuvat tilanteet pitäisi pystyä huomioimaan ryhmäperustaista hankintamenettelyä paremmin. Kuntiin tarvitaan lisää osaamista hankintamenettelyyn ja vammaispalveluiden sisällön ja laadun määrittelyyn, joustoa hankintamenettelyyn, lisää palveluntuottajia ja tietopankki tarjolla olevista palveluyksiköistä, kun tavoitteena on palveluiden käyttäjäasiakkaan tarvetta vastaava yksilöllinen palvelu sopimuskauden aikana. Kunnat arvioivat palvelun laadun toteutumista asiakasyhteistyön avulla sekä ostopalvelusopimusten seurantaneuvottelulla ja myös lait ohjaavat laadun toteutumisen arviointiin ja valvontaan. Kunta on riippuvainen palveluntuottajan keräämästä asiakastiedosta, eikä kunta pääsääntöisesti kerää suoraan asiakaspalautetta ostopalveluiden asiakkailta. Tulevilla sosiaalipalvelujen tuottajien omavalvontasuunnitelmilla pyritäänkin lisäämään palveluntuottajien velvollisuutta kuvata ja valvoa itse palveluidensa laatua, jolloin myös asiakas voi paremmin osallistua palveluiden laadun arviointiin. Tärkeää myös on, että kunnan ja asiakkaan välillä tehty palvelusuunnitelma sekä asiakkaan ja palvelun tuottajan välinen palvelusitoumus vastaavat asiakkaan yksilöllistä tarvetta ja todellisuutta. Voisivatko kunnat hyödyntää yksilöllisiä palvelusuunnitelmia nykyistä paremmin palveluiden tavoitteiden asettelussa ja hankintaan liittyvässä palvelumäärittelyssä sekä voisiko palvelusuunnitelman tarkastuksen yhteyteen yhdistää myös palvelujen toteutumisen arviointia ja suoran asiakaspalautteen keräämisetä palvelujen toteutuksesta? Vastaajakunnat toivoivat vaikeavammaisten palveluiden hankintamenettelyn muuttuvan joustavammaksi, jotta se sallisi yksilöllisten tilanteiden (kiire ja erilaiset tarpeet) aidon
Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa.
Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa. Kenelle: Kysely kunnan vammaispalveluista vastaavalle viranhaltijalle. Kyselyn tarkoitus: Kyselyn avulla selvitetään
LisätiedotKäyttäjäkokemus voimavaraksi
Käyttäjäkokemus voimavaraksi Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen Käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Invalidiliiton aluepäivät, 8 aluetta syksyllä 2013 Tiina Lappalainen,
LisätiedotKäyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan
Käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Vammaispalvelut 2013 13.-14.2.2013 Messukeskus, Helsinki Tiina Lappalainen, projektipäällikkö, YTM, ry Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen
LisätiedotRotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013)
Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) ry toteuttaa, RAY rahoittaa Projektitiimi: Tiina Lappalainen projektipäällikkö,
LisätiedotHenkilökohtainen apu käytännössä
Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan
LisätiedotEri järjestämistapojen valintaprosessit (miten se oikeasti Espoossa tapahtuu)
Eri järjestämistapojen valintaprosessit (miten se oikeasti Espoossa tapahtuu) Anu Autio, asiantuntija Espoon kaupunki, Vammaispalvelut Henkilökohtaisen avun asiakasmäärä sekä nettokustannukset Kuusikossa
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto 22 27.05.2015. Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttaminen SOTETIJ 22 STLTK 19.05.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto 22 27.05.2015 Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttaminen SOTETIJ 22 STLTK 19.05.2015 46 Joensuun sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alue järjestää
LisätiedotTulkkien ja välityskeskusten kilpailutus. Huom: esitys perustuu valmisteluvaiheen tietoihin, joihin voi tulla muutoksia tarjouskilpailussa
Tulkkien ja välityskeskusten kilpailutus Huom: esitys perustuu valmisteluvaiheen tietoihin, joihin voi tulla muutoksia tarjouskilpailussa Tulkkauspalvelujen hankinnan lakiperusta Hankintalaki 348/07 Valtioneuvoston
LisätiedotPalveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat
Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen
LisätiedotTEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy
TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen
LisätiedotHankinta paremmaksi kunnan näkökulma. Tuula Poikonen 14.1.
Hankinta paremmaksi kunnan näkökulma Tuula Poikonen 14.1. Mistä Helsinki ostaa? Järjestöt Yksityiset palvelun tuottajat Kunnat ja kuntayhtymät Asumispalvelut vaikeavammaisten palveluasuminen 34 tuottajaa
LisätiedotOstopalvelut, laadunhallinta ja valvonta -alatyöryhmän raportti Sote Uusimaa Vammaisten palvelut
Ostopalvelut, laadunhallinta ja valvonta -alatyöryhmän raportti Sote Uusimaa Vammaisten palvelut 28.12.2017 Sisältö 1. Toimeksianto 2. Ostopalvelut, laadunhallinta ja valvonta -alatyöryhmä 3. Työskentelyn
LisätiedotHankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely
Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Kyselyn tarkoitus Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Terveyspalvelualan yritysten käsityksiä hankintalainsäädännön uudistamisesta Vastaajia 37 kpl
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotLapuan kaupungin lausunto Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintojen kehittämisestä vuodelle 2019
1 Lapuan kaupunki Lausunto Kaupunginhallitus 3.9.2018 Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Eskoontie 47 60280 Seinäjoki kirjaamo@eskoo.fi Viite: Perussopimuksen 13 :n mukaiset esitykset Lapuan kaupungin
LisätiedotTutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä
LisätiedotKuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö
Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ
LisätiedotKansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009
Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa
LisätiedotAseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.
LisätiedotESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013
ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen
26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,
LisätiedotAsumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa
Asumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa 2016 2025 Asuminen ja palvelut seminaari 15.3.2018 Anu Autio, palvelupäällikkö, Espoon vammaispalvelut Mikä
LisätiedotV a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a
V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää
LisätiedotPalveluseteli hankintamuotona
Palveluseteli hankintamuotona Työllisyysseminaari 23.2.2017 Virpi Noronen Yleistä palvelusetelistä 1/2 Tapa järjestää kunnan lakisääteisiä sosiaalija terveydenhuoltopalveluita Palveluja tuottavat kunnan
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016
YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015
Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotHyvinvointialan muuttuvat markkinat
Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 17.3.2011 Tampere 18.3.2011 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla erittäin vahva kysyntäasema, joissain
LisätiedotPalveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011
Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Mari Patronen projektijohtaja Tampereen kaupunki/ tilaajaryhmä/ ikäihmisten palvelut T A M P E R E E N K A U P U N K I Kaupungin
LisätiedotUutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014
Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N
LisätiedotMiten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013
Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013 Hyvinvointipalveluiden järjestäjän organisaatio 1.1.2013 HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto
Lisätiedot1(5) Osa-alue A Perusvarusteisilla ajoneuvoilla suoritettavat kuljetuspalvelut. Osa-alue B Esteettömillä ajoneuvoilla suoritettavat kuljetuspalvelut
1(5) TARJOUSPYYNTÖ: Liedon kunnan vammaispalvelulain (VPL) ja sosiaalihuoltolain (SHL) mukaisten kuljetuspalveluiden sekä sotainvalidien kuljetuspalveluiden kilpailutus 1. Hankinnan kohde 2. Sopimuskausi
LisätiedotSosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille
Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa
LisätiedotTAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina
2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden
LisätiedotPALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA
PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti
LisätiedotAjankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl
Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä
LisätiedotKESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA
KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA HENKILÖKOHTAISEN AVUN ALUETUKIKESKUS-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI Turku 14.11.2011 Raija Mansikkamäki Koordinaattori Assistentti.info Sisältö Esittelyssä Assistentti.info
LisätiedotEsitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille
Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013
LisätiedotKOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011
KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö
LisätiedotMitä ajattelen juuri nyt palvelujen järjestämisestä. vammaispalvelupäällikkö Anu Autio ja hankintapäällikkö Emilia Kortelainen Espoon kaupunki
Mitä ajattelen juuri nyt palvelujen järjestämisestä vammaispalvelupäällikkö Anu Autio ja hankintapäällikkö Emilia Kortelainen Espoon kaupunki Toisin kuin yleinen käsitys on, hankintalainsäädäntö ei lähtökohtaisesti
LisätiedotVantaan oman toiminnan ja ostopalvelujen laatutason ja saumattomuuden varmistaminen omavalvonnalla
Vantaan oman toiminnan ja ostopalvelujen laatutason ja saumattomuuden varmistaminen omavalvonnalla Vanhus- ja vammaispalvelut Hoiva-asumisen palvelut Erityisasiantuntija Kristiina Matikainen Pitkäaikaisen
LisätiedotEsitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueella:
Kirkkonummen kunta Perusturva Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueella: Perusturvan toimiala Voimassaolevien delegointipäätösten
LisätiedotESPOON VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI VUODELTA 2014
ESPOON VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI VUODELTA 2014 Sosiaali- ja terveystoimiala Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut Sisällys 1 Yleistä kunnallisesta
LisätiedotMiten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013
Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013 Hyvinvointipalveluiden järjestäjän organisaatio 1.1.2013 HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto
LisätiedotKehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa
Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa Mirja Kangas, palvelualuepäällikkö, aikuisten ja työikäisten palvelut Rovaniemen kaupunki AIKUISTEN JA TYÖIKÄISTEN PALVELUALUE Tehtäväalueen
LisätiedotSäännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö
HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja
LisätiedotVammaispalvelun palveluseteliprojekti henkilökohtaista apua palvelusetelillä
Vammaispalvelun palveluseteliprojekti henkilökohtaista apua palvelusetelillä Henkilökohtaisen avun päivät 21.-22.9.2010 Projektin puitteet Osana Sitran valtakunnallista palvelusetelihanketta Kesto 02/10-12/10
LisätiedotTAPAHTUMAKARTOITUS 2013
TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn
LisätiedotErityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015
Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.
LisätiedotRotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan
Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Henkilökohtaisen avun päivät 26.9.2012, Helsinki Tiina Lappalainen projektipäällikkö ry /Rotia-projekti
LisätiedotPalveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia
Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia Kuntaliiton palveluasumisen opas Kuntatalo 5.11.2012 Katariina Huikko Lakimies Sisältö Toimintaympäristöstä Hankinnan kohteen määrittely Palveluasumisen
LisätiedotALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut
ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut Sosiaaliohjaaja Porin perusturva Vammaispalvelut LAINSÄÄDÄNTÖ Perustuslaki : 6 yhdenvertaisuus, 19 oikeus sosiaaliturvaan Sosiaalihuoltolaki: 1 yksityisen henkilön,
LisätiedotHenkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä
Henkilökohtainen budjetointi Johanna Perälä 18.3.2019 Henkilökohtainen budjetointi ja sote-uudistus Tulevaisuudessa sote-palveluita tuotetaan ja käytetään hyvin erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt
LisätiedotKysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010
1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen
LisätiedotAsuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 28. 28 Niittymaan vaikeavammaisten asumisyksikön asumispalvelujen järjestäminen 1.1.2013 alkaen
22.03.2012 Sivu 1 / 1 760/05.08.02/2012 28 Niittymaan vaikeavammaisten asumisyksikön asumispalvelujen järjestäminen 1.1.2013 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Hiltunen Nina, puh. (09) 816 32477 Juha Lappalainen,
LisätiedotHelsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011
Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain
LisätiedotHallituksen esitys hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 108/2016 vp)
Hallituksen esitys hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 108/2016 vp) Talousvaliokunta 19.10.2016 Sote-hankintojen laatu ja vammaispalvelut Työ- ja elinkeinoministeriö Sote-palvelut Hankintalaki
LisätiedotIkäihmisten asiakaskyselyjen tulokset v. 2010
Ikäihmisten asiakaskyselyjen tulokset v. 2010 Ritva Lundbom ikäihmisten palvelulinjajohtaja ritva.lundbom@karviainen.fi 20.4.2011 Ikäihmisten palvelulinjan asiakastyytyväisyys kyselyn tulokset 12/2010
LisätiedotYMPÄRIVUOROKAUTISEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN HANKINTA PUITEJÄRJESTELYNÄ
Kiteen kaupunki TARJOUSPYYNTÖ Perusturvalautakunta 29.9.2014 YMPÄRIVUOROKAUTISEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN HANKINTA PUITEJÄRJESTELYNÄ Kiteen kaupunki (jäljempänä tilaaja ) pyytää tarjousta Hilma-ilmoituskanavassa
LisätiedotAsukas- ja henkilöstökyselyn tuloksia
Kymen Sotekuntayhtymän valmistelu Asukas- ja henkilöstökyselyn tuloksia 29.01.2018 Kyselyn taustat Kymenlaaksolaisille järjestettiin avoin kysely otakantaa.fi-palvelussa 14.12.2017-4.1.2018. Kysely toteutettiin
LisätiedotVaikeavammaisten päivätoiminta
Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin
LisätiedotPalveluseteli ikäihmisten palveluissa
Palveluseteli ikäihmisten palveluissa 11.9.2019 Anne-Mari Ahonen Mari Patronen Sote- palvelujen muutos Organisaatiokeskeinen Massapalvelut Ammattilainen päättää Erilliset episodit Väestövastuu Asiakaskeskeinen
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2015 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 82 22.09.2015. 82 Asianro 4322/05.17.00/2014
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2015 1 (1) 82 Asianro 4322/05.17.00/2014 Vanhusten, vammaisten, kehitysvammaisten ja erityisryhmien asumispalvelujen hankinnan valmistelu 1.1.2017 alkaen Erityisryhmien asumispalvelu
LisätiedotHenkilökohtainen budjetointi Mitä se on?
Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA
LisätiedotVäestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet
Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun
LisätiedotTehostettu palveluasuminen sote-uudistuksessa
Tehostettu palveluasuminen sote-uudistuksessa 30.5. Kuntatalo lakimies Maria Porko 1 30.5.2017 Maria Porko Teemat Sote-lait palveluasumisen kannalta (HE-versioiden pohjalta) Maakunnan oma tuotanto vs.
Lisätiedot01.09.2015 Mia Lindberg
01.09.2015 Mia Lindberg Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Lähipalveluseminaari 1.9.2015 Mia Lindberg, Jykes Oy Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Monituottajamalli
LisätiedotTYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI
1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen
LisätiedotAsiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298
Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182
LisätiedotAsumispalvelujen hankinta
Asumispalvelujen hankinta Vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 2 mukainen Asiakasmäärä n. 70 -> Hankinnan arvo n. 18M Ajalle 1.3.2017-28.2.2021, + 2 v (optio)
LisätiedotPalveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta
Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi
LisätiedotAsiakaslähtöinen ja kustannustehokas vammaispalvelu
Asiakaslähtöinen ja kustannustehokas vammaispalvelu Terveys- ja talouspäivät 15.9.2016 erityisasiantuntija Mikko Jaakonsaari 6.9.2016 Page 1 Esimerkkinä henkilökohtainen apu 6.9.2016 Page 2 Henkilökohtainen
LisätiedotSATAOSAA - MUUTOKSESSA MUKANA! Vammaistyön päällikkö, Rauma Vesa Kiiski
SATAOSAA - MUUTOKSESSA MUKANA! Vammaistyön päällikkö, Rauma Vesa Kiiski VAMMAISPALVELULAKI 8 b Päivätoiminta 8 c Henkilökohtainen apu KEHITYSVAMMALAKI 2 : kohta 3) tarpeellinen ohjaus sekä 4) työtoiminnan
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 12.7.2017 Taltionumero 3515 Diaarinumero 3492/2/16 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely
LisätiedotHankinnan kohde ja osahankinnat
Yhtymähallitus 114 09.12.2014 Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalveluiden hankinta 26/05.02.04/2014 Yhtymähallitus 114 Perusturvakuntayhtymä Karviaisen yhtymähallitus päätti 20.5.2014 jatkaa kehitysvammaisten
LisätiedotVAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN
POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja
LisätiedotPALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN
Yhteislautakunnan liite nro 14 / 26.1.2012 PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Perusturvan yhteislautakunta 22.1.2009 7 26.1.2012 14 2 Palvelusetelin käyttö JJR-kunnissa Kunnalla
LisätiedotKESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ
tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista
LisätiedotTimo ja Marjo Juntunen Kehitysvammaisen pojan vanhempien kokemuksia kilpailutetusta asumispalvelusta Saattaen vaihdettavat
Timo ja Marjo Juntunen 2013 Kehitysvammaisen pojan vanhempien kokemuksia kilpailutetusta asumispalvelusta Saattaen vaihdettavat Taustaa! Pojan palvelusuunnitelmaan kirjattiin aikoinaan toiveeksi, että
LisätiedotTAUSTATIEDOT. 1. Minä olen asiakas omainen/läheinen
Sivu 1 / 9 TAUSTATIEDOT 1. Minä olen asiakas omainen/lähnen Seuraavat kysymykset koskevat itse asiakasta. Mikäli olet omainen/lähnen, vastaa kysymyksiin asiakkaan näkökulmasta. 2. Ikä 0-17 vuotta 18 64
Lisätiedot1. Toimii kunnan hallintosäännön 10 :n mukaisena tulosalueen vastuuhenkilönä. 2. Käyttää kunnan puhevaltaa tulosalueellensa kuuluvissa asioissa.
Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille terveyspalveluiden ja toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueilla (esitetyt muutokset / lisäykset sinisellä fontilla):
LisätiedotAnu Nemlander Mari Sjöholm 21.8.2015
Selvitys palveluseteleiden käytöstä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä päivähoidossa - tilanne vuoden 2015 toukokuussa Kuntaliitto, Sosiaali- ja terveysyksikkö 21.8.2015
LisätiedotHenkilökohtaisen avun keskus HENKKA
Henkilökohtaisen avun keskus HENKKA Asiakastyytyväisyyskysely henkilökohtaisille avustajille 2017 Taustatietoa Asiakastyytyväisyyskysely henkilökohtaisille avustajille toteutettiin Webropolkyselynä marraskuussa
LisätiedotKoillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista
LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille
LisätiedotIkäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme
Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä
LisätiedotSiSällyS Kirjoit tajat termistöä johdanto 1.1 Kilpailutuksen lähtökohdat 1.2 Osaava kilpailuttaja 1.3 Tavoitteiden selvittäminen
Sisällys Kirjoittajat 2 Termistöä 11 1 Johdanto 13 1.1 Kilpailutuksen lähtökohdat 14 1.1.1 Tavoitteena onnistuminen 14 1.1.2 Kaikki mukaan 15 1.1.3 Yhteinen asiakas 17 1.1.4 Läpinäkyvää toimintaa 17 1.1.5
LisätiedotHenkilökohtainen apu Heli Kulmala 1
Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1 Vammaispalvelulaki Henkilökohtainen apu on subjektiivinen oikeus vaikeavammaisille henkilöille Henkilö, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden
LisätiedotHenkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu
Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa Katriina Kunttu 2.11.2016 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa käytössä kaikki 4 vaihtoehtoa: Työnantajamalli Ostopalvelu Palveluseteli Henkilökohtainen
LisätiedotSosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi
Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt
LisätiedotPalveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?
Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,
LisätiedotHämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö
HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Tetola 12.2.2013 Säännön nimi Hämeenlinnan kaupungin
LisätiedotPalvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009
Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli
LisätiedotAsiakastyytyväisyyskysely. työnantajille
Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja
LisätiedotEspoon kaupunki Kokouskutsu Asia 15. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.05.2017 Sivu 1 / 1 47/2016 00.01.01 15 Päätöksiä ja kirjelmiä Valmistelijat / lisätiedot: Mauri Hämäläinen, puh. 043 826 5237 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja
LisätiedotHenkilökohtainen apu mitä se on? Kaisa Pesonen
Henkilökohtainen apu mitä se on? Kaisa Pesonen 21.10.2015 VAMMAISPALVELUT Vammaisten ja kehitysvammaisten henkilöiden palveluiden tavoitteena on mahdollistaa vammaiselle henkilölle mielekäs ja muihin asukkaisiin
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotVAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUIDEN HANKINTA
VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUIDEN HANKINTA Lisäkysymykset Kysymys 1. Kohta Toimialan rekisteri: Kopio rekisteröintipäätöksestä/hakemuksesta: Mikäli tarjoamme toimintaa usean
LisätiedotKuusikko 2007 LIITE 1 1(4) Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien tiedonkeruu 2006
Kuusikko 2007 LIITE 1 1(4) Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien tiedonkeruu 2006 1 Vammaispalvelun asiakkaat vuonna 2006 Sisältää vammaispalvelulain (VpL) mukaisia palveluja
LisätiedotKuntakyselyn tulokset 2014 PALAUTEKYSELY PALVELUASUMISEN ASIAKKAIDEN KOTIKUNNILLE 2014
PALAUTEKYSELY PALVELUASUMISEN ASIAKKAIDEN KOTIKUNNILLE 2014 Kyselyn toteutuksesta Kysely lähetetty kaikkiin kuntiin, joilla on asiakkaita säätiön palveluasumisessa Samalla vastaajalla voi olla useita asiakkaita
LisätiedotTILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ
TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ TILITOIMISTON PALVELUIDEN KILPAILUTUS MUISTILIITTO ry (jäljempänä tilaaja tai hankintayksikkö ) pyytää tarjousta Hilmailmoituskanavassa julkaistun hankintailmoituksen
Lisätiedot